AVAIMIA rajanylittävään yritystoimintaan 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVAIMIA rajanylittävään yritystoimintaan 2013"

Transkriptio

1 AVAIMIA rajanylittävään yritystoimintaan 2013

2 TIIVISTELMÄ Avaimia rajanylittävään yritystoimintaan raportin tarkoituksena on päivittää vuonna 2005 tehty laajempi samalla otsikolla tehtyä tutkimus tämän hetken tilanteeseen. Päivityksessä on keskitytty rajanylittävää yritystoimintaa harjoittaneiden yritysten kokemuksiin ja näkemyksiin rajanylittävän toiminnan menestystekijöitä, haasteista sekä eroavaisuuksista toimintaympäristössä ja yrittäjyyskulttuureissa. Yrittäjiltä on myös tiedusteltu sekä toimintaympäristöissä ja yrityksissä tapahtuneita muutoksia ja tulevaisuuden odotuksia. Muilta osin tutkimusta on päivitetty tämän hetken tietoihin. Tietolähteinä on käytetty eri toimijoiden haastatteluja, toimijoiden internet -sivustoista saatuja tietoja, Tilastokeskuksen toimittaman Lapin suhdannekatsauksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin tietoja. V tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sellaisten pienten ja keskisuurten yritysten, jotka jossain muodossa harjoittavat liiketoimintaa yli rajan, kokemuksia ja näkemyksiä rajan ylittävästä liiketoiminnastaan ja yhteistyöstä toisen maan yritysten kanssa, niiden toiminnallista tilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia, sekä rajan ylittävään yritystoimintaan liittyviä erityispiirteitä. Lisäksi yrittäjiltä, alueen kunnilta ja työvoimatoimistoilta kysyttiin julkisten tahojen, mm. yrityspalveluorganisaatioiden, roolia rajan ylittävän yritystoiminnan ja työssäkäynnin edistäjänä. Erilaisista maksuliikennejärjestelmistä ja pankkien tarjoamista palveluista yritystoiminnalle molemmin puolin rajaa kysyttiin alueen pankeilta. Molempien selvitystöiden tavoitteena oli löytää ja tuoda esille rajan ylittävään yritystoimintaan vaikuttavia myönteisiä ja kielteisiä tekijöitä. Kertomalla näistä tekijöistä pyritään edistämään yritysten valmiuksia toimia kannattavasti, menestyä, kasvaa ja kansainvälistyä. Tarkoituksena on ollut myös nostaa esille rajan ylittävän yritystoiminnan erityiskysymyksiä. Kaikki tähän selvitykseen osallistuneet tahot; yritykset, järjestöt, pankit, yrityspalveluorganisaatiot ja viranomaiset, toimivat jossain muodossa yli valtakunnan-rajan, joko yhteistyön, rajakaupan tai hankkeiden muodossa. Selvitystyön näkökulma on yrityslähtöinen, haastateltujen yritysten näkökulma. Yrityksiltä on tiedusteltu myös kuntien suhtautumista yritystoimintaan sekä kotikunnassa, että etenkin laajentumisvaiheessa kohdekunnassa. Yrittäjien näkökulmasta kunnat eivät läheskään aina ole riittävän ripeästi palvelleet yrityksiä näiden tarpeissa eivätkä myöskään ole oivaltaneet rajanylittävästi toimivan yritystoiminnan luomaan kasvumahdollisuutta. Tässä suhteessa on kuitenkin kuntien välillä merkittäviä eroja. Suomalaisten yrittäjien kokemusten mukaan pääsääntöisesti ruotsalaisten kuntien eduksi, mm. Haaparannan elinkeinotoimella näyttäisi olevan strateginen ote rajan ylittävään yritystoimintaan. Myönteisiä kokemuksia Yritysten kansainvälistyminen tai sijoittuminen toiseen maahan on ollut konkreettista ja taloudellisella tuloksella selkeästi mitattavissa. Kaikki yritykset totesivat liiketoiminnoissaan saavutetun selviä hyötyjä rajan toiselle puolelle laajentamisen jälkeen. Juuriltaan suomalaisten yritysten kasvu on valtaosain tapahtunut Ruotsissa tai laajemmin ulkomailla. Ilman kansainvälistymistä kasvu olisi ollut pienempää, yritykset olisivat jääneet pieniksi paikallisiksi toimijoiksi tai niiden toiminta olisi loppunut kokonaan. Tieto on hankittava monesta eri lähteestä Maassa maan tavalla Vaikka rajan toiselle puolelle etabloituneiden yritysten kokemukset ja tulokset ovat positiivia, eivät yrittäjät ole useimmissa tapauksissa saaneet tai hakeneet apua tai tukea tähän toimintaansa julkisista yritystuista, yritysneuvonnasta tai hankkeista. Yrittäjien mielestä myös yksityisten yrityspalveluyritysten tiedot saattavat loppua monesti rajalle. Yrittäjät ovatkin edenneet toisen maan toimintakulttuurin, byrokratian ja menettelytapojen viidakossa pääosin omatoimisesti ja yleisin neuvo heiltä onkin, että maassa on toimittava maan tavalla ja että asioihin on vain paneuduttava itse ja ne opittava hallitsemaan. Aineistoon tähän selvitykseen keräsivät Meri-Lapin Startti Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Nurmos ja konsulttiyrittäjä Irma Pernda, Ainab, haastattelu Ruotin puolella toteutti Juliana Bergman.

3 AVAIMIA RAJANYLITTÄVÄÄN YRITYSTOIMINTAAN JOHDANTO 2. LAPIN JA NORRBOTTENIN ELINKEINOELÄMÄSTÄ 2.1. Erikoistumisalat 2.2. Suhdannekuva 3. RAJAN YLI TOIMIVIEN YRITYSTEN HAASTATTELUT 3.1. Kartoitus 3.2. Yleistä rajat ylittävästä toiminnasta 3.3. Ensimmäiset yhteydet 3.4. Yhteistyön alkamisajankohta 3.5. Yhteistyökieli 3.6. Internetin käyttö 3.7. Pankkiasiat 3.8. Yhteistyö = kehitys 3.9. Vaikeuksia yhteistyössä Myönteistä Saatavissa ollut ulkoinen tuki Ulkoinen tuki, joka on puuttunut Yritysten tulevaisuus rajat ylittävässä toiminnassa Ulkoisilta toimijoilta odotetaan tukea toiminnan kehittämiseen Uudet liiketoimintamahdollisuudet Lisää työpaikkoja 3.17 Kehittymisen isoimmat uhkat Sukupolvenvaihdokset Neuvoja Ruotsiin aikoville Isoimmat erot yrittämisessä Suomessa ja Ruotsissa 4. KUNTIEN ROOLI RAJAYHTEISTYÖSSÄ 4.1. Kuntien välinen rajayhteistyö 4.2. Yritysten välisestä rajayhteistyöstä 4.3. Kuntien yritysneuvonta 4.4. Tornionlaakson Neuvoston tehtävä on ensisijaisesti 5. VALTIOIDEN RAJAYHTEISTYÖ TORNIONLAAKSOSSA 5.1. EURES Cross-border Tornedalen Partnership 5.2. Pohjoiskalotin Rajaneuvontakeskus 6. RAHOITUS JA MAKSUJÄRJESTELMÄT 6.1. Maksuliikenne, tilit, kortit 6.2. Konttorit 6.3. Rahoitus 6.4. Avustukset ja tuet 7. RUOTSIN YRITYSTEN HAASTATTELUT

4 1 JOHDANTO pailukykyhaittoja synny siitä syystä, että olosuhteet ovat paremmat toisella puolen rajaa. Poliitikoilta ja viranomaisilta odotetaankin, että lakia, asetuksia ja tulkintoja yhtenäistetään niin, ettei kilpailuhaittorajan ylittävä, kansainvälistyvä liiketoiminta on kar- ja synny. Tässä suhteessa yritysten odotukset eivät toituksessa mukana olleitten yritysten osalta merki- kuitenkaan ole kovin korkealla, vaan yritykset pyrkivät tykseltään huomattavaa ja tekijä, joka on mahdollist- sopeuttamaan toimintojaan olosuhteiden mukaisiksi. anut kasvun ja monissa tapauksissa jopa toiminnan harjoittamisen ylipäätänsäkin. Alueen yritystoimin- Tornionlaakson kunnat ovat pitkään tehneet nan kokonaisvolyymi huomioon ottaen rajat ylit- yhteistyötä. Tornionlaakson kunnilla on koko alueen tävä yhteistyö voisi kuitenkin olla huomattavasti laa- kattava yhteistyöelin Tornionlaakson neuvosto, jonjempaa. Rajat ylittävässä liiketoiminnassa on suuria ka toiminta on laajentunut Pohjois-Norjaan saakka. mahdollisuuksia. Lappilaisella erikoisosaamisella on Lisäksi rajakunnilla on kahden kunnan yli rajan toimivia yhteistyöelimiä, kuten Haaparannan ja Tornpohjoismaisille markkinoille paljon tarjottavaa. ion yhteistyöelin Provincia Botniensis. Raja-alueen Yrityksen kehittymisen ja kasvamisen kannalta yr- kunnilla, kehitysyhtiöillä ja yrittäjäjärjestöillä on ityksen oma osaaminen ja omat toimenpiteet ovat myös yhteisiä yrityshankkeita. Alueella on siten hyvät luonnollisesti tärkeimmät. Yrittäjän, yrityksen johdon mahdollisuudet kehittää elinkeinojen yhteistyötä yli ja henkilöstön kielitaito ja avoimuus toisen maan kult- valtakunnanrajan. Tässä yhteydessä on syytä todeta, tuurin omaksumiseen ovat avainasemassa. Kansain- että myös julkiset hankinnat ovat osa kunnan elinkeiväliseen laajentumiseen on kuitenkin myös saatavissa no-politiikkaa. apua ja tukea. Kahden tai useamman maan yritysten välisen Yrittämisen pitäisi myös olla mahdollisimman es- yhteistyön ja liiketoimintojen kehittämiseen on saatateetöntä ja toimia samoilla ehdoilla maiden välillä ja vissa hankerahoitusta interreg- ohjelmasta sekä myös rajan ylitse toimittaessa. Yritysten toimintaympäristö yleiseurooppalaisista pk-rahastoista. Raja-alueella on tulisi molemmin puolen rajaa olla sellainen, ettei kil- mahdollisuuksia hyödyntää EU-hankerahoitusta. 4

5 2. LAPIN JA NORRBOTTENIN ELINKEINOELÄMÄSTÄ Metsät, kaivosteollisuus ja vesivoima ovat edelleen tärkeitä Lapin ja Norrbottenin läänin elinkeino-elämän rakenneosia. Perusteollisuus molemmin puolin lukuisten alihankkijoidensa kanssa tärkeässä roolissa työpaikkojen luomisessa. Lapin ja Norrbottenin alueella on myös kehittyvää pk-yritystoimintaa niin teollisuuden kuin palveluiden aloilla. Myös matkailu ja autoteollisuuteen liittyvä testaustoiminta on sekä Lapissa, että Norrbottenissa kehittynyt ja kasvanut paljon työllistäväksi toimialaksi. Yritysten, mutta myös julkisen sektorin molemmin puolin rajaa kannattaa hyödyntää rajan toisella puolella olevat markkinat ja osaaminen. Varsinkin raja-alueella tässä suhteessa on käyttämättömiä mahdollisuuksia. Hyödyntämällä kummankin maan parhaita ominaisuuksia ja osaamista luodaan alue, joka on lyömätön maailmassa Erikoistumisalat Lapin elinkeinotoiminnan erikoistumista voidaan tarkastella suhteuttamalla maakunnan kunkin toimialan henkilöstömääräosuus koko maan vastaavaan osuuteen. Näiden niin sanottujen sijaintiosamääräindeksien perusteella Lapin maakunta on erikoistunut vahvimmin kaivostoimintaan ja louhintaan, jossa maakunnan henkilöstömääräosuus on lähes seitsenkertainen koko maahan verrattuna. Lähes yhtä vahva erikoistumisala on maakunnassa metallien jalostus. Majoitustoiminnan henkilöstöosuus on yli neljä kertaa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Lapin maakunta on myös erikoistunut metsätalouteen ja puunkorjuuseen sekä paperituotteiden valmistukseen. Lisäksi maaliikenne, vähittäiskauppa ja erikoistunut rakennustoiminta kuuluvat maakunnan erikoistumisaloihin Suhdannekuva Euroopan velkakriisin aiheuttaman talouden epävarmuuden ja heikon vientikysynnän jatkuminen on heijastunut myös Lapin talouskehitykseen. Kansainvälisen kysynnän taantuminen on vaikuttanut negatiivisesti erityisesti vientivetoisen suurteollisuuden ja siihen kytkeytyvän kuljetustoiminnan liiketoimintaan. Kokonaisuutena Lapin talouskehitys on kuitenkin ollut positiivisempaa kuin valtakunnallisesti. Matkailun ja kaivostoiminnan vahva kasvu ovat vaikuttaneet välillisesti myös muille aloille, erityisesti kauppaan ja muihin palveluihin. Maakunnassa on myös useita erikoistuneita kasvualoja. 5

6 3. RAJAN YLI TOIMIVIEN Y R I T Y S T E N HAASTATTELUJEN TULOKSIA Seuraavaan kappaleeseen on koottu suomalaislähtöisten yritysten haastattelujen tuloksia. Merkittävimmät Lapin maakunnassa toimivat ruotsalaisyritykset ovat valtakunnallisia kaupan alan yrityksiä esim. vaateketjuja, joilla onkin merkittävä markkinaosuus. Näitä yrityksiä ei tässä raportissa ole tarkemmin käsitelty. 6

7 3.1. Kartoitus Suomen puolella haastateltiin kymmentä rajaseudulla juuret omavaa yritysjohtajaa. Haastatelluissa on: a) suomalaisia yrityksiä, joilla on ruotsalaisia tytäryhtiöitä b) ruotsalaisia yrityksiä, joissa on Suomesta lähtöisin oleva yrittäjä. c) suomalaisia yrityksiä, joilla on omistukseen perustuvaa strateginen yhteistyö ruotsalaisen yrityksen kanssa. d) monikansallisesti toimivia yrityksiä, joissa yrittäjäperhettä laajempaa omistusta Yritykset toimivat teollisuuden, rakentamisen, vähittäiskaupan, logistiikan sekä palvelujen toimialoilla. Emoyhtiöiden kotipaikat ovat Boden 1, Keminmaa 1, Tervola 1, Tornio 4, Tukholma 1, Ylitornio 2. Yritykset ovat tyypillisesti olleet menestyviä monasti toimialueensa merkittävin omalla toimialallaan. Yrittäjät miehiä, vuotiaita, yleensä toisen polven yrittäjiä, alansa huipputekijöitä, yrittäjävastuussa vuotta. Haastattelun apuna on käytetty haastattelulomaketta, jonka kysymyksen asetteluun oheiset selvityksen tulokset osin perustuvat, mutta keskustelua on käyty myös vapaamuotoisena Yleistä rajat ylittävästä toiminnasta Useimmat suomalaisyritykset toimivat Ruotsissa (7/10) ruotsalaisena yrityksenä. Usemmiten yrityksellä on kuitenkin suomalaiseksi tunnistettava brändi. Yhteistyö ruotsalaisten kanssa on laajaa. Poikkeuksena usein henkilöstö, joka on suureksi osaksi suomalaista tai suomalaislähtöistä. Yrityksen Suomen toiminnot tukevat ruotsalaista liiketoimintaa usein sieltä on peräisin merkittävä kilpailuetu. Ruotsissa toimitaan kuitenkin ruotsalaisten ehdoin ja samoilla säännöillä. Yrityksillä on molemmissa maissa asuvaa henkilöstöä Ensimmäiset yhteydet Tässä haastatellut yritykset ovat liki kaikki aloittaneet yritystoiminnan rajakunnassa, jossa toimintaa on suunnattu ensin Ruotsiin ja ruotsalaisia henkilö- ja yritysasiakkaita on tullut kotimaan liiketoimintaan. Onnistuneet asiakkuussuhteet ovat innostaneet ulottamaan aktiiviset markkinointitoimenpiteet Ruotsiin ja sitten siirtämään liiketoimintoja Ruotsiin. Useissa tapauksissa asiakkaat ovat auttaneet luomaan uusia asiakkuussuhteita. Joissain tapauksissa kansainvälistymisen apuna on käytetty ELY:n kansainvälistymisavustusta vientihenkilön palkkaamiseen Yhteistyön alkamisajankohta Rajanylittävä yritystoiminta on usein alkanut ennen EU-jäsenyyttä, mutta laajentunut merkittäväksi EU- :iin liittymisen myötä. Ruotsi on kaikissa tapauksissa ollut ensimmäinen laajentumismaa ja muu kansainvälistyminen on tullut Ruotsiin menemisen jälkeen Yhteistyökieli Ruotsissa käytetään pääasiallisesti ruotsin kieltä. Poikkeksena se, että rajaseudulla Ruotsissa käytetään myös suomen kieltä. Esimerkiksi yritysten käyttämissä tilitoimistoissa ja virastoissa on ollut kaksikielistä henkilöstöä. Yrityksissä on toki paljon suomenkielistä henkilöstöä, joiden kanssa puhutaan ja asioidaan suomeksi. Mikäli yritysjohdon kielitaito ei riitä asioiden hoitamiseen, on asioita hoitamassa yrityksen ruotsinkielistä henkilöstöä tai harvemmin tulkki. Myös englantia käytetään kommunikoinnin välineenä, mikäli ruotsin (tai norjan) kielen taito on puutteellinen Internetin käyttö Liki kaikilla suomalaisyrityksillä on ruotsinkieliset internet sivustot. Asioita hoidetaan paljon sähköpostin välityksellä. Pankkiasiat hoidetaan internetissä. Pajalan yrittäjätapaamista avaamassa yrittäjä Bengt Niska Pajalasta, Martti Kankaanranta Lapin Yrittäjistä, Peter Hagström Tornionlaakson Neuvostosta ja Kiirunan Yrittäjien Eilert 3.7. Pankkiasiat Isaksson 7

8 3.5. Yhteistyökieli Ruotsissa käytetään pääasiallisesti ruotsin kieltä. Poikkeksena se, että rajaseudulla Ruotsissa käytetään myös suomen kieltä. Esimerkiksi yritysten käyttämissä tilitoimistoissa ja virastoissa on ollut kaksikielistä henkilöstöä. Yrityksissä on toki paljon suomenkielistä henkilöstöä, joiden kanssa puhutaan ja asioidaan suomeksi. Mikäli yritysjohdon kielitaito ei riitä asioiden hoitamiseen, on asioita hoitamassa yrityksen ruotsinkielistä henkilöstöä tai harvemmin tulkki. Myös englantia käytetään kommunikoinnin välineenä, mikäli ruotsin (tai norjan) kielen taito on puutteellinen Internetin käyttö Liki kaikilla suomalaisyrityksillä on ruotsinkieliset internet sivustot. Asioita hoidetaan paljon sähköpostin välityksellä. Pankkiasiat hoidetaan internetissä Pankkiasiat Useimmilla yrityksillä on sekä ruotsalainen, että suomalainen pankkitili. Maksuliikenne hoidetaan internetissä, eikä pankkiasioiden järjestely ole aiheuttanut merkittäviä lisäkustannuksia, tilinaukaisukustannuksia lukuun ottamatta Yhteistyö = kehitys? Nykyinen päätoimiala on valikoitunut jo aloitusmaassa, eikä rajanylittävä toiminta ei useinkaan muuttanut sitä. Laajentuneet markkinat ja uudet asiakkuudet ovat kuitenkin mahdollistaneet uusien tuotteiden, palvelujen ja toimintatapojen kehittämisen ja käyttöönoton. Yrityksen kasvu on ollut rajanylittävän toiminnan ansiota. Vähintäänkin kotimaisen kysynnän vaihteluita on pystytty tasaamaan, kannattavuutta parantamaan ja henkilöstöä lisäämään. Ruotsalaista omistusta ei yrityksissä juurikaan ole Vaikeuksia yhteistyössä Yritykset eivät koe, että toiminnassa olisi ollut erityisiä vaikeuksia. Suomen kielellä pärjää rajakunnissa, muutoin yrittäjät ovat kehittäneet omaa kielitaitoaan ja/tai palkanneet ruotsalaista sekä kaksikielistä henkilökuntaa. Asioiden selvittäminen ja toimintojen järjestäminen ja toimintakulttuuriin tutustuminen on usein alkuvaiheessa ollut hidasta ja aikaa vievää 8

9 Useimmilla yrityksillä on sekä ruotsalainen, että suomalainen pankkitili. Maksuliikenne hoidetaan internetissä, eikä pankkiasioiden järjestely ole aiheuttanut merkittäviä lisäkustannuksia, tilinaukaisukustannuksia lukuun ottamatta. Erilaiset lait ja tulkinnat hidastavat. Ruotsalaisten kanssa on varauduttava neuvottele-maan ja tekemään selvityksiä, raportteja yms. Keskustellut asiat eivät useinkaan toteudu. Pitää olla mustaa valkoisella. Tapaamisista on sovittava etukäteen. Aikatauluista pidetään kuitenkin paremmin kiinni kuin Suomessa Myönteistä Yleensäkin kaikki asiat ovat järjestyneet. Rajan yli toimiminen on mielenkiintoista ja ruotsalaisten kanssa on helppo tehdä yhteistyötä kun asiat on saatu liikkeelle. Asiakkuussuhteet ovat pitkäaikaisempia kuin Suomessa. Euroopan Unioniin liittyminen on helpottanut asioiden hoitoa. Rajan ylittävässä toiminnassa on myös etunsa usein voi tehdä ratkaisuja, jotka eivät yhdessä maassa toimiessa ole mahdollisia. Viranomaisyhteistyö toimii vähintääkin tyydyttävästi Saatavissa ollut ulkoinen tuki Yrittäjät ovat kokeneet, että ulkopuolista apua ja neuvoja ei ole juurikaan saatu. Asiat on pitänyt selvittää itse. Vahvimmin näin koetaan verotuksen, ja erityisesti arvonlisä-verotuksen osalta. Yleensäkin kotimaan viranomaisten suhtautuminen on koettu asiantuntemattomaksi ja virkamiesmäiseksi. Ruotsalaiset ovat aktiivisempia lähestymään yritystä, mutta päätösten saaminen kestää pidempään. Toisaalta kuitenkin todetaan, että asiat hoituvat lopulta hyvin: Pankit palvelevat hyvin ja asiantuntevasti Tilitoimistot/talousasiantuntijat neuvovat, mutta rajanylittävän toiminnan erikoisasiantuntemus on puutteellista Kansainvälistymistuki on ollut hyödyllistä Yrittäjäjärjestöihin ei ole oltu yhteydessä Kunnat suhtautuvat nihkeästi, tai eivät osoita mielenkiintoa. Poikkeuksena Bodenin, osin myös Haaparannan kunta. Verottajalta ei saa selviä vastauksia Kokemusten vaihto muiden yrittäjien kanssa antoisaa Toimialalta ei apua - koetaan kilpailijaksi - poikkeuksiakin on Ulkoinen tuki, joka on puuttunut Paikkaa/ihmistä josta saisi kootusti tietoa rajanylittävän yritystoiminnan toteuttamiseen 9

10 Rah-kone Pipingin yrittäjä Markus Rahkonen tapaamassa Cliffton Mining -logistiikkayrityksen edustajia Pajalan Matchmaking -tapahtumassa. Yhteys muihin rajayrittäjiin Selkeitä ohjeita ja neuvoja veromenettelytapoihin Tukea kustannuksiin Kuntien elinkeinopolitiikka tulisi olla rajanylittävää yritystoimintaa tukevaa Henkilöstöasioiden ja henkilöstön asioiden hoitaminen; asuminen, verokohtelu, rekrytointi Tili- ja konsulttitoimisto, jossa olisi rajanyrittävän yritystoiminnan erikoisosaamista. Rajanylittävän toiminnan verotusneuvoja Yritysten tulevaisuus rajan ylittävässä toiminnassa Kaikki haastatellut yritykset pitävät rajan ylittävää tai kansainvälistä toimintaa yritykselle erittäin tärkeänä ja arvioivat kasvavansa ja kehittyvänsä tai vähintäänkin säilyttävän asemansa tämän toiminnan ansiosta. Yritykset katsovat, että ne ovat kilpailukykyisempiä Ruotsin ja pohjoismaiden markkinoilla kuin Suomessa. Kasvua, uusia asiakkaita ja markkinoita odotetaan löytyvän mm. Ruotsin kasvukeskuksista (Tukholman, Malmön, Göteborgin alueet), Pohjois-Ruotsin kaivoskeskittymä alueelta (Kiruna, Gällivaara, Pajala), Pohjois-Norjasta sekä yleisesti pohjoismailta ja kansainvälisiltä markkinoilta. Joillekin yrityksille Venäjä on potentiaalisin kasvava markkina. Kotimaan (Suomen) suhdanneodotukset ovat hyvin pessimistisiä. Paikallisella tasolla toivotaan ja uskotaan lähinnä markkinaosuuksien säilyttämiseen Ulkoisilta toimijoilta odotettu tuki toiminnan kehittämiseen Yrityksen kehittymisen ja kasvamisen kannalta nähdään tärkeimmäksi omat toimenpiteet ja erityisesti se minkälaisella henkilöstöllä operoidaan. Kielitaito on kaiken a ja o. Yrittämisen pitäisi olla mahdollisimman esteetöntä ja toimia samoilla ehdoilla maiden välillä ja rajan ylitse toimittaessa. Ulkopuolisilta toimijoilta odotetaan mm: Lakien ja asetusten yhtenäistämistä Tukipolitiikan yhtenäistämistä (esim. kuljetustuki Ruotsissa parempi). Rajan ylitse tapahtuvan yritystoiminnan tarvitseman tiedon kokoamista helposti saatavaksi Ruotsin liittymistä EMU:iin (euron käyttöönotto) Rajan ylittävän yritystoiminnan mahdollisuuksien oivaltamista kunnissa (kilpailuvaltti) 10

11 Elinkeinopolitiikan aktivoitumista ja myönteistä suhtautumista rajan ylittävään yrittämiseen Taloudellista tukea laajentumisen aiheuttamiin kustannuksiin Yrittäjien välistä yhteistyötä Raja-asioihin perehtyneitä asiantuntijoita laitoksissa ja organisaatioissa Poliitikkojen lupauksiin ja mahdollisuuksiin vaikuttaa ei juurikaan uskota Uudet liiketoimintamahdollisuudet Yrittäjien mielestä raja-alueen kuntien ja yritysten itse tulisi oivaltaa rajan ylittävän yritystoiminnan mahdollisuudet tarjoamat mahdollisuudet alueen ja yrityksen kasvulle sekä kilpailukyvylle. Perinteinen tukipolitiikka on tuonut enimmäkseen lyhytikäisiä toimijoita (molemmin puolin rajaa paljon esimerkkejä), jotka harvoin edes tähtäävät valtakunnan rajojen ulkopuolelle liiketoiminnassaan. Onnistujat ovat useimmiten raja-alueella kasvaneita, avarakatseisia ja rohkeita ihmisiä, jotka ovat itse kielitaitoisia ja/tai rekrytoineet molemmat markkinat hallitsevaa johtoa ja henkilöstöä. Paikallisten kasvuyritysten perustana on vankan oman alan ja alueen tuntemuksen ja osaamisen lisäk- si naapurimaan kulttuurin, yhteiskunnan ja ihmisten tuntemus Lisää työpaikkoja Haastateltujen yritysten oma henkilöstö on kasvanut v (ensimmäinen raportti) jälkeen moninkertaiseksi. Näiden lisäksi alihankinta on kasvanut samassa suhteessa. Nykyisessä suhdannetilanteessa kasvuun juuri uskota, mutta pidemällä tähtäimellä kyllä Kehityksen isoimmat uhkat Heikot suhdanteet huolestuttavat yrityksiä. Suhdanteiden katsotaan olevat huonot Euroopan tasolla mutta erityisesti Suomessa. Kasvua odotetaan lähinnä pohjoisen kaivoshankkeista, Norjasta ja venäjältä. Oma jaksaminen ja onnistuminen henkilöstöasioissa ovat tärkeimmät tekijät kehityksen onnistumisen kannalta. osaavan motivoituneen henkilöstön saatavuus työvoiman sivukustannukset lainsäädäntö yleinen kehitys Euroopassa ja Pohjoismaissa kasvottomat kansainväliset yritykset, jotka kuorivat kerman ammattitaitoisten työntekijöiden, joilla myös kielitaito saaminen alan yleinen heikko kannattavuus - kova kilpailu LKAB:n edustaja esittelee yhtiön tulevia investointeja ja investointipolitiikkaa Pajalassa. 11

12 mistä uusia yrittäjiä? Sukupolven ja omistajanvaihdokset Haastatelluissa yrityksissä yritystoiminta on yrittäjäpolven vaihto on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana tai yritystoiminta on alkanut tänä aikana nykyisen yrittäjän toimesta. Joihinkin yrityksiin on tullut ulkopuolista omistusta ja joihinkin kokonaan uusi ulkopuolinen omistaja. Juuri tällä hetkellä useimmissa yrityksissä asia ei ollut ajankohtainen Neuvoja Ruotsiin aikoville Yleisin neuvo yrittäjiltä on, että rajan ylitystä suunnitelevan on itse perehdyttävä asioihin. Osa yrittäjistä ovat halukaita neuvomaan ja auttamaan rajan ylittävää yritystoimintaa suunnittelevia. Hekin painottavat yrittäjän omaa roolia uuteen toimintaympäristöön tutustumisessa ja tämän tärkeyttä. Tärkeimmäksi asiaksi koettiin kulttuurierojen ymmärtäminen maassa on toimittava maan tavalla. Asiat oltava kunnossa kotimaassa ennen kuin lähtee ulkomaille varaudu kustannuksiin. Asiat kotona kunnossa yrityksen vieminen uusille markkinoille vie aikaa, joka on pois perheeltä. Pyri aktiivisesti tutustumaan ruotsalaiseen päätöksenteko- ja muuhun yrityskulttuuriin. Varaudu neuvotteluihin, selvityksiin, raportteihin. Varaudu siihen, että keskusteluissa sovitut asiat eivät pidäkään. Ruotsalainen ei aina sano mitä tarkoittaa kohteliaisuus ja asioiden kiertäminen on tavallista. Rehellisyyttä ja suomalaisten suoraa tapaa toimia kuitenkin arvostetaan. Ruotsalainenkin suosii ruotsalaista. Varsinkin yritysyhteistyöhön voi olla hankala päästä. Hanki suosituksia. Tutustu lainsäädäntöön. Huomioi johtamistapojen, työlainsäädännön ja henkilöstökulttuurien erilaisuus. Suora johtaminen on ruotsalaisille (neuvotteluja jne) outoa. Ruotsissa ammattiyhdistyksillä on vahvempi rooli pidä hyvät välit. Ruotsissa työsuhteet ovat muodoltaan tyypillisesti pysyviä. Varaa riittävästi aikaa, jos haluat keskustella virkamiehen, yrityksen toimihenkilön tms. kanssa. Pidä kiinni sovituista ajoista ruotsalaiset pitävät. Hyvän yhteistyökumppanin löytäminen Ruotsin puolelta kullan arvoinen asia Isoimmat erot yrittämisessä Suomessa ja Ruotsissa Haastatellut yrittäjät nostivat esille seuraavia asioita Suomen ja Ruotsin välillä yrittämisen eroina: Asenne: Ruotsalainen yhteiskunta haluaa pitää yllä keskustelevaa, kohteliasta ja suvaitsevaista ilmapiiriä. Tämä heijastuu myös yritysten sisäiseen toimintakulttuuriin sekä yritysten välisiin suhteisiin. Parhaimmillaan asioihin perehdytään monipuolisesti, asiat hoidetaan hyvin ja asianomaisia kohdellaan tasapuolisesti. Heikommillaan tämä tarkoittaa turhia tapaamisia, kokouksia ja puhetta; asioiden ja päätösten lykkääntymistä sekä peiteltyä ylenkatsetta. Suomalaiset koetaan pääsääntöisesti osaavina ja tehokkaina yhteistyökumppaneina. Ruotsalainen yrittäjä erityisesti pohjoisruotsalainen - on aika samanlainen kuin suomalainen. Suomalainen tapa hoitaa asioita miellyttää ruotsalaisia. Ruotsalaisten yrittäjien suhtautuminen virkamiehiin on epäluuloista. Virkamiehet: Virkamiehet ovat hankalasti tavoitettavissa. 12

13 Lupakäytännöt monesti Ruotsissa monimutkaisia ja aikaaviepiä Kohtelu on kohteliasta ja avuliasta. Henkilösuhteet, päätöksenteko: Suomessa henkilökohtaisilla suhteilla tärkeämpi merkitys pohjoisruotsalainen lähempänä suomalaista kun etelän ihmiset. Muuta: Ruotsissa on ammattiliiton merkitys ja tästä johtuen usko, että tämä vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden turvaan suurempi. Suomessa suositellaan toisia enemmän Ruotsissa organisaatio, sidosryhmät, ym vaikuttavat enemmän henkilön päätöksentekoon totuttu kuulemaan ja keskustelemaan. Päätöksenteko vie enemmän aikaa. Maksut, kustannukset: Ruotsalainen verotus on hieman korkeampi (arvonlisävero, yritysverotus, tuloverotus) Eläkemaksut ja muut palkan sivukulut Ruotsissa suuremmat Lyhytaikaiset työsuhteet hankala järjestää Ruotsissa vaaditaa erilaisia ympäristölupia ja maksuja enemmän Ruotsalainen korkotaso hieman korkeampi Kiinteistökulut pienemmät Ruotsissa Maantiede: Suomessa Lappi on positiivinen asia, Ruotsissa sillä on kielteinen kuva, vaikkakin asia on parantumassa. Suomessa voidaan tämän vuoksi käyttää Lappia positiivisena asiana markkinoinnissa Ruotsissa keskittyminen on ollut vielä voimakkaampaa ja väestökato Suomessa tornionlaaksolaisuudella, meän kielellä ja peräpohjalaisuudella herätetään myönteisiä mielikuvia. 13

14 4. KUNTIEN ROOLI RAJAYHTEISTYÖSSÄ TORNIONLAAKSOSSA 4.1. Kuntien välinen rajayhteistyö Kaikilla Tornionlaakson kunnilla rajan molemmin puolin on jonkinlainen yhteistyöelin oman rajakuntansa kanssa. Kuntien välinen yhteistyö keskittyy mm. seuraaviin alueisiin; terveydenhuoltoon, koulutoimeen, palo- ja pelastustoimeen, ravintopalveluihin, matkailun markkinointiin ja hanke-työskentelyyn. Jollakin kunnalla on selvityksen alla mm. teknisen toimen ja elinkeinojen yhteistyöhankkeita. Volyymiltaan vilkkainta on Tornion ja Haaparannan kuntayhteistyö. Rajalla tulisi olla kuntapäättäjienn mielestä myös mahdollisuus perustaa rajat ylittäviä kuntaliittoja. Projektiyhteistyötä yli rajan on mm. matkailun, kulttuurin ja rajaesteiden poiston aloilla (interreg -hankkeet).. Rajayhteistyö nähdään kunnissa pitkäjänteisenä toimintana ja se perustuu paljon sitä tekeviin osaaviin henkilöihin. Henkilöt, jotka tietävät ja joilla on kokemusta pitkäjänteisestä yhteistyöstä ovat sitä mieltä, että mahdollisuudet rajayhteistyössä ovat suuret ja ongelmat pienet verrattuna muihin raja-alueisiin maailmalla. Tulevaisuuden näkymät rajayhteistyössä ovat myönteiset ja yhteistyö yli rajan tulee kuntien mielestä lisääntymään. Tornionlaakson kuntien palveluksessa työskentelee muutamia työntekijöitä, jotka asuvat toisella puolen rajaa. Vaikeinta rajayhteistyössä on Tornionlaakson kuntien mielestä ollut kielimuuri, erilainen hallinto- ja toimintakulttuuri, suomalaisten mielestä ruotsalaisten hitaus päätöksenteossa, erilaiset instituutiot kummassakin maassa, valtion hallinto, aikaero, sekä erilaisuudet ja niistä johtuvat ongelmat mm. verotuksessa, maksuissa ja sosiaalilainsäädännössä Yritysten välisestä rajayhteistyöstä Yritysyhteistyötä yli rajan tapahtuu siten, että Tornionlaakson alueella on noin 30 tytäryhtiötä tai sivutoimipistettä, joiden omistaja on toisella rajaa, ja noin 70 yrityksellä on työntekijöitä toiselta puolen rajaa. Yritysten välillä on jossain määrin tuotanto- ja markkinointiyhteistyötä, sekä urakointitoimintaa yli valtakunnanrajan. Yritysten välisessä kaupassa on potentiaalisia kasvumahdollisuuksia edelleen, samoin julkisissa hankinnoissa yli rajan. Lisäksi lukuisa joukko kaupan alan yrityksiä tekee perinteistä rajakauppaa kuluttajille. Kunnat edistävät omasta mielestään yritysten välistä 14

15 yhteistyötä lähinnä hankkeiden kautta. lisätä Tornionlaakson vetovoimaisuutta profiloinnin ja markkinoinnin avulla 4.3. Julkinen yritysneuvonta Kemi-Tornio seudulla toimiva alueen kuntien rahoittama Kemi-Tornio Alueyrityspalvelut tarjoaa neuvontaa ja ohjausta kansainvälistymistä suunnitteleville yrityksille mm. apua kansainvälistymistukihakemuksen tekemisessä. Ylitorniolla neuvontaa antaa kunnan elinkeinotoimi ja Pellossa Tornionlaakson kehitys. Lapin ELY-keskuksella on vientiasiamies. Tornion kaupungilla (Kehitysyhtiö Team Botnia Oy) ja Haaparannan kunnalla on meneillään projekti Näringslivstjänster HaparandaTornio/Elinkeinopalvelut TornioHaparanda, jonka tarkoituksena on mm. koota kaupunkien neuvontapalvelut saman katon alle. Neuvontaa etabloitumisessa rajan toiselle puolelle voi hakea sen kunnan elinkeinotoimistosta johon on sijoittumassa Tornionlaakson Neuvoston tehtävä on ensisijaisesti jäsenkuntien sekä asukkaiden edunvalvonta Julkisten hankintojen asiantuntijat kehoittivat Tornion hankintaseminaarissa rajakuntia Tornionlaaksossa hyödyntämään myös rajan takaista tarjontaa. elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden kehittäminen koulutuksen ja osaamisen edistäminen infrastruktuurin ja liikenneyhteyksien kehittäminen Tornionlaaksolaisen kulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen Tornionlaakso, Ruotsin, Norjan ja Suomen kohtaamispaikka, on Euroopan yhdentymisprosessin avainaluetta. Juuri rajaseuduilla yhdentymispolitiikka ja yhteisyyspyrkimykset toteutuvat konkreettisesti, kun niitä sovelletaan käytännössä kuntien, asukkaiden, viranomaisten, elinkeinoelämän ja organisaatioiden välisessä rajanylisessä yhteistyössä. Täällä on olemassa rajanylinen yhteinen identiteetti ja kansalaisten ja laitosten välisellä valtakunnanrajat ylittävällä kanssakäymisellä on pitkät perinteet. Tornionlaaksossa on rajaseutuosaamista, joka on ainutlaatuista Pohjoismaissa, ja alue on tänä päivänä esikuva EU:ssa. Alue sijaitsee strategisesti keskellä Pohjoiskalottia. Pajala/Kolari-alueen voimakkaasti kasvava kaivosteollisuus luo vahvaa talouskasvua Tornionlaaksossa ja vaikuttaa myönteisesti koko alueen väestönkehitykseen. Perämeren rannikon raskaan teollisuuden keskittymä, Keski- ja pohjoisen Tornionlaakson elämysteollisuuden voimakas kasvu yhdessä Pohjois-Norjan energiasektorin yhä lisääntyvän merkityksen kanssa luovat lisäksi erinomaisen pohjan talouskasvulle ja synergiavaikutuksille. Tornionlaakson omaleimaisuus perustuu alueella kohtaavaan neljään kulttuuriin ruotsalaiseen, suomalaiseen, norjalaiseen ja saamelaiseen. Yhteisen historian aikana syntyneellä yhteistyökulttuurilla ja osallistumisella on ratkaiseva merkitys tulevalle kehitykselle. Alueen mahdollisuudet koostuvat moniulotteisen kuntien välisen elinkeinoelämän, työmarkkinoiden, koulutussektorin ja kulttuurin aloilla tapahtuvan rajanylisen yhteistyön kautta syntyvistä synergiavaikutuksista. 15

16 5. VALTIOIDEN RAJAYHTEISTYÖ TORNIONLAAKSOSSA Työvoimahallinto harjoittaa rajanylittävää yhteistyötä useilla tavoilla. Yhteistyöalueita ovat mm. työvoimakoulutus ja siitä tiedottaminen, eures-neuvonta sekä interreg -hankkeet. Projektiyhteistyötä on tehty viime vuosien aikana työvoiman välittämisessä, liikkuvuuden edistämisessä ja kulttuurimatkailun kehittämisessä EURES Cross-border Tornedalen Partnership EU-komission tukee työvoiman liikkuvuutta yli rajojen tiedotuksen, neuvonnan ja työnvälityksen keinoin. Erityisesti tuetaan jo vakiintunutta yhteistyötä, jota on harjoitettu valtakuntien rajat ylittävillä ns. cross-border työmarkkina-alueilla. Tuen kohteina ovat työssäkäyntialueet, joissa työn tekeminen myös rajan toisella puolelle on ollut luonteenomaista, ja joissa kohtalaisen suuri joukko työntekijöitä asuu toisessa maassa kuin työskentelee. Yksi tällainen alue Euroopassa on Tornionlaakso mukaan lukien Perämeren alueen lähikunnat. Tämän on myös komissio todennut, mikä merkitsee sitä, että alueen työnvälityspalveluja voidaan kehittää ja tukea osana komission Eures työnvälitysjärjestelmää (European Employment Services). Euroopan komissio tukee tätä työmarkkinoiden kehitystoimintaa EURES Cross-border Tornedalen projektin kautta. Työvoiman vapaa liikkuvuus yli rajojen edistää myös yritysten liikkuvuutta yli rajojen. Yhteistyö yli rajojen laajentaa niin yritysten kuin työvoiman- 16

17 kin mahdollisuuksia toimia tehokkaasti, koska sekä yritysten että työvoiman markkinat kasvavat. Alueen kilpailukyky niin Suomen kuin Ruotsin kansallisilla sekä kansainvälisillä markkinoilla kasvaa. Yritysten näkökulmasta EURES neuvonnan ensisijaisena tarkoituksena on auttaa yrityksiä Tornionlaaksossa ja Perämeren rannikolla työntekijöiden hankinnassa toisesta EU-maasta ja näin parantaa yritysten mahdollisuuksia laadukkaaseen rekrytointiin. Toiseksi EURES neuvonta pyrkii löytämään yritysten kannalta ja niiden lähtökohdista muita mahdollisia liiketoiminnallista yhteistyötä hidastavia tai estäviä pullonkauloja, avaamaan niitä ja näin edistämään yritysten välistä yhteistyötä yli rajojen Pohjoiskalotin Rajaneuvonta Torniossa toimii Pohjoismaiden neuvoston rahoittama Pohjoiskalotin Rajaneuvonta, joka neuvoo niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitäkin rajanylittävän toiminnan erityiskysymyksissä sekä toimii aktiivisesti rajaesteiden poistamiseksi. Kansanedustajat Hemilä, Suutari ja Autto Viktorian torilla tutustumassa rajayhteistyöhön. 17

18 6. RAHOITUS - JA MAKSUJÄRJESTELMÄT 6.1. Maksuliikenne, tilit, kortit Maiden välinen maksuliikenne Kahden EU-maan pankin välillä voidaan tehdä tilisiirtoina ns EU-maksuja. Molempien osapuolien pankki ja tili täytyy yksilöidä omilla koodeillaan (IBAN, Swift). Ei aiheuta erityisiä kuluja. Voidaan toteuttaa internetin kautta. Perinteisiä pankkien välisiä valuuttasiirtoja tehdään niiden hitauden ja kalleuden takia varsin vähän. Yrityksen omien tilien kahden maan väliseen varojensiirtoon on pankkiryhmä-kohtaisia järjestelmiä, joissa varat nopeimmillaan ovat siirrettävissä saman pankkipäivän aikana. Eurooppalainen SEPA, mutta maksuliikennejärjestelmät ovat erilaiset Suomessa ja Ruotsissa. Vuoden 2010 alusta sekä Suomi, että Ruotsi ovat olleet SEPA-järjetelmässä Tämän eurooppalaisen maksuliikennealueen käyttöönoton myötä alueen sisällä tehtävät euromääräiset maksut eivät eroa kotimaisista maksuista. Suomi Suomessa on perinteisesti ollut yksi pankkitiliin sidoksissa oleva järjestelmä, jonka kautta maksut ohjautuivat. Nykyisin kaikki pankkitilit ovat SEPA:ssa. Tilin avaaminen suomalaiseen pankkiin on edullista, jopa maksutonta. Palvelumaksut perustuvat pääsääntöisesti palveluihin ja tapahtumiin. Ruotsalainen yritys voi avata pankkitilin Suomeen. Pankkitileihin voi yhdistää erilaisia nosto, pankki ja luotto-kortteja. Suomalaiset luotto- ja pankkikortit käyvät Ruotissa; niillä voi tehdä ostoksia ja nostaa rahaa. Ostokset veloitetaan euromääräisinä. Kaikilla suomalaisilla pankkiryhmillä on ruotsinkieliset internetsivustot joiden kautta voi mm hoitaa maksut ja valuutan siirrot. Ruotsi Ruotsissa pankkien välinen rahaliikenne välitetään joko Bankgiro- tai PlusGirot järjestelmän kautta. Molemmat ovat SEPA:ssa. Suomalainen yritys voi avata pankkitilin Ruotsiin. 18

19 Pankkitileihin voi yhdistää erilaisia nosto, pankki ja luotto-kortteja. Ruotsalaisten pankkien internetpalvelut ovat saatavissa englanninkielisinä. Molemmissa maissa maksuliikenne hoidetaan liki kokonaan internetin kautta yritysten itsensä toimesta Konttorit Rajaseuduilla toimivissa konttoreissa on rajan ylittävän yritystoiminnan asiantuntemusta, kokemusta sekä jossain määrin myös kielitaitoa palvella toisesta maasta tulevia tai naapurimaahaan suuntaavia asiakkaita. Saman pankkiryhmän sisällä on vakiintuneita yhteyksiä sekä järjestelmiä, jotka nopeuttavat ja helpottavat asioiden hoitoa. Rajan ylittävää yritystoimintaa harjoittavat yritykset ovat usein Nordean tai Handelsbankenin asiakkaita. Pankit raja-alueella Ruotsissa FöreningsSparbanken, Handelsbanken, Nordea Kaikki ruotsalaiset pankkikonttorit löytää osoitteesta Pankit raja-alueella Suomessa Handelsbanken, Nordea, Osuuspankki, Danske Bank, Suupohjan Osuuspankki Rahoitus Pankit Sekä suomalaiset että ruotsalaiset pankit luotottavat kotimaisten yritysten ulkomaille tekemiä investointeja ja käyttöpääoman tarvetta harkintansa mukaan. Pankkien rahoitusyhtiöt eivät pääsääntöisesti luotota ulkomaille vakituisesti meneviä koneita ja laitteita, koska laite on niissä vakuutena ja tällöin kontrolloimattomissa. Pankki tai sen rahoituslaitos voi jossain tapauksissa harkita ulkomaisen yhtiön esim. laitehankinnan rahoittamista. Tavallisempaa on, että yhtiö perustaa tytäryhtiön kohdemaahan. Tällaista tytäryhtiötä pankit lainoittavat kotimaisena yhtiönä. Mikäli hankittava omaisuus on kiinteää, on luotonantaja yleensä kohdemaasta. Pohjoismaista pankeista ainakinnordealla ja Handelsbankenilla on tästä joitain poikkeuksia. Finnvera Suomen valtion omistama Finnvera parantaa yritysten rahoitusmahdolli-suuksia lainoilla, takauksilla ja vientitakuilla. Finnveran rahoituksen hinta on samalla tasolla kuin pankeissa. Vakuusvaatimukset poikkeavat pankkien vaatimista. Esim. Pienlainassa (max ) ei vaadita reaalivakuutta ollenkaan. Finnvera lainottaa harvoin koko hanketta, vaan rahoitus jaetaan useimmiten pankkien ja Finnveran kesken. Pien- ja naisyrittäjälainoissa voi Finnvera joskus olla ainoa rahoittaja. Finnvera voi myöntää takauksia ja lainoja myös ulkomaille tapahtuviin investointeihin. Finnvera ei luotota suomalaisen yrityksen ulkomaista tytäryhtiötä. Ruotsalaisyrityksen suomalaiselle tytäryhtiölle voidaan myöntää lainoja ja takauksia samoin ehdoin kuin kotimaisillekin. Finnveran toimipiste sijaitsee Rovaniemellä, mutta rahoitustutkijat saapuvat aina tarvittaessa yritysten luo. 19

20 ALMI Almi Företagspartner Norrbotten Ab voi rahoittaa kaikkien yritysmuotojen hankkeita 50 %:iin saakka. Yleensä vakuutena yrityskiinnitys ja yrittäjän henkilökohtainen takaus. Almin korko on hieman pankkien korkoa suurempi. Almi voi rahoittaa ulkomaalaisomistuksessa olevia Ruotsiin rekisteröityjä yrityksiä. Almi voi riskinhallinnan ollessa kunnossa rahoittaa ruotsalaisen yrityksen ulkomaille tapahtuvia investointeja Avustukset ja tuet ELY-keskus ja TEKES Lapin ELY-keskus (elinkeino-, liikenne ja ymäristökeskus) on läänitason organisaatio, joka hoitaa entisen TE-keskuksen (työvoima- ja elinkeinokeskus) tehtäviä. Lapin ELY:n alaiseen Lapin TE-toimistoon on koottu kaikki Lapin työvoimapalvelut mm. kaikki työvoimatoimistot. ELY-keskusten elinkeino-osastot myöntävät avustuksia yritysten investointeihin sekä hankkeisiin mm. vienninkehittämiseen. Mm. vientihenkilöstön palkkaamiseen ja viennin edistämiseen liittyvien ulkopuolisten palvelujen hankkimisen tukiprosentti 50%. Muiden kehittämisinvestointien tukiprosentti on enimmillään n. 1/3 hankkeen kokonaiskustannuksista. Pääsääntöisesti avustuksia ei myönnetä paikallisille markkinoille tähtääviin tuotteisiin tai hankkeisiin. ELY-keskuksella on myös useita subventoituja asiantuntija-palveluja (vrt konsultcheck). TE-toimisto voi myöntää starttirahaa yrittäjäksi alkavalle (ei tarvitse olla työnhakija), työllistämistukia yritykselle sekä hankkia räätälöidystikin työvoimakoulutusta yrityksen valitsemalle rekrytoivalle henkilöstölle. TEKES rahoittaa lähinnä innovatiivisiä teknologiahankkeita. ELY-keskus eikä TEKES ei voi myöntää avustuksia suomalaisyrityksen tai sen ulkomaisen tytäryhtiön ulkomaille tapahtuvaan investointiin. Ulkomaalaisomistuksessa olevalle yhtiölle avustuksia myönnetään samoin perustein, kuin kotimaisille. Edellytyksenä on rekisteröityminen Suomeen. Ulkomailla tapahtuvaan toimintaan tai sinne tehtäviin investointeihin ei tukia myönnetä. Lapin ELY-keskuksella on Kemissä toimipiste. Lapin TE-toimistolla on toimipisteitä (ent. työvoimatoimistoja) on kaikissa rajakunnissa, mutta palveluja on keskitetty ja henkilökohtaisen palvelun saatavuus vaihtelee toimiston koosta riippuen (on kaikissa rajakunnissa. (TE-palvelut, työvoimatoimistot) NUTEK Valtiovalta/lääninhallitus hallinnoi kokonaan tai osittain useita erilaisia yritystukia. Yritystuet voidaan jakaa toiminta- ja investointitukiin. Ensiksi mainittuihin kuuluvat teollisuuden kuljetustuet, jota hallinnoi NUTEK sekä työllistämistuet (työvoimatoimistojen kautta). Lääninhallitus voi myöntää avustuksia yritykselle, jolla on Ruotsissa vakituinen toimipaikka. Yrityksen rekisteröityminen Ruotsiin ei ole ehdoton vaatimus, mutta siitä voi olla etua. Oleellisinta on, että investoinnin/hankkeen arvioidaan olevan ruotsalaisen kansantalouden kannalta hyödyllinen. Ulkomaille tapahtuvan kiinteäksi tarkoitetun (ei siirrettävä) laitteen investointiin ei ruotsalainen yritys voi saada tukea. Kunnat ja elinkeinoyhtiöt Ruotsalaiset (kuten eivät suomalaisetkaan) kunnat eivät juurikaan myönnä avustuksia toiminnan käynnistämiseen.sama koskee elinkeinoyhtiöitä. Useimmissa ruotsalaisissa kunnissa toimii Suomen tapaan kuntien omistamia teollisuuskyläyhtiöitä, jotka voivat hallita tai rakennuttaa tuotantotiloja, joita yhtiö vuokraa tai joista voidaan tehdä lunastussopimuksia 20

21 7. RUOTSALAISIA YRITYKSIÄ KOSKEVA RAPORTTI Avaimia rajanylittävään yritystoimintaan Ruotsin ja Suomen Tornionlaaksossa hankkeen tarkoituksena on vuoden 2005 raportin tapaan ollut kartoittaa pienten ja keskisuurten yritysten omia kokemuksia ja näkemyksiä rajanylittävästä toiminnasta ja yhteistyöstä muissa maissa toimivien yritysten kanssa. Myös yritysten nykytila ja tulevaisuudennäkymät sekä erityiset rajanylistä yritystoimintaa koskevat erityisominaisuudet kartoitettiin. Koska samanlainen kartoitus suoritettiin vuonna 2005, on muutamia otteita silloisista vastauksista liitetty tähän raporttiin niitä vastaavien kysymysten yhteyteen. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa rajanyliseen yritystoimintaan kielteisesti ja myönteisesti vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on ollut myös selvittää, mihin suuntaan tilanne on kehittynyt vuoden 2005 jälkeen. Vuonna 2005 haastateltiin 21 ruotsalaista yritystä, joista vuonna 2013 oli mukana 14. Vastaukset antavat kuvan siitä, mitä on tapahtunut aikavälillä Vuoden 2013 kartoituksen yhteenveto ja vuoden 2005 kommentteja Ruotsin Tornionlaaksossa haastateltuja yrityksiä on 14 ja kaikki olivat mukana myös vuoden 2005 kartoituksessa. Muut silloin mukana olleet yritykset ovat joko lopettaneet toimintansa tai niitä ei ole tavoitettu. Yhteyshenkilöitä olivat yritysten omistajat tai toimitusjohtajat, joiden keski-ikä oli 54 vuotta. Yritysten toimialoja ovat konepaja- ja rakennusteollisuus, ravintola-ala ja majoitus, nahanjalostus, media ja journalismi, kulttuuri, koulutus, kivenhionta, kirjanpito, neuvonta ja elintarvikeala. Yritysten markkinat sijaitsevat suurimmaksi osaksi Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa ja ne harvat, jotka toimivat vain Ruotsin puolella näkevät Suomen tulevaisuuden markkina-alueena. Ruotsin Tornionlaaksossa haastateltuja yrityksiä on 14 ja kaikki olivat mukana myös vuoden 2005 kartoituksessa. Muut silloin mukana olleet yritykset ovat joko lopettaneet toimintansa tai niitä ei ole tavoitettu. 21

22 Företagarna Norrbotten ja Lapin Yrittäjät (ent. Länsipohjan Yrittäjät) ovat tehneet yhteistyötä yli rajan jo vuosia. Kollegat Kjell Hjelm ja Martti Kankaanranta ovat sitä mieltä, että paljon on vielä tekemistä Pohjoiskalotin/Barentsin alueen yhteismarkkinoiden eteen Ensimmäinen yhteydenotto Vuoden 2005 kartoituksessa suurin osa yrityksistä kertoi löytäneensä yhteistyökumppanin aktiivisen ja määrätietoisen etsimisen kautta. Myös seuraavia yhteydenottotapoja oli käytetty: asiakkaat, tuttavat, entiset kollegat sekä messut. 7.3.Yhteistyön aloittamisvuosi Vuonna 2005 useimmat kartoituksessa mukana olleet yritykset vastasivat EU:hun liittymisen olleen todellinen avaus yhteistyölle, mutta useimmat olivat tehneet yhteistyötä yli rajan jo pitkään sitä ennen Yhteistyökieli 2013: Useimmat haastatelluista kertoivat, että heillä on kaksi äidinkieltä, sekä suomi että ruotsi ja ainoastaan yksi ei osannut lainkaan suomea. Rajan yli toimittaessa luonnollinen käyttökieli on tästä johtuen suomi, ja tietyissä tapauksissa ruotsi tai englanti. 2005: Useimmat haastatelluista käyttivät suomea kommunikoidessaan suomalaisten yritysten kanssa Työntekijät Yrityksillä on yhteensä 102 työntekijää ja muutamat käyttävät lisäksi ostopalveluja. Työntekijöistä noin 80 % on kaksikielisiä. 18 asuu Suomessa. Yhdellä yrityksellä on osaomisteinen tytäryhtiö Rovaniemellä Yleisiä rajanylistä toimintaa koskevia asioita 2013: Kaikki yritykset toimivat tavalla tai toisella rajan yli ja ovat tehneet sitä yrityksen perustamisesta lähtien, minkä monet näkevät rajalla toimimisen edellytyksenä. Yritykset markkinoivat tavaroitaan ja palvelujaan Suomeen yhtä lailla kuin Ruotsiin, ja muutamien suurimmat asiakkaat ovat Suomen puolella. 22

23 Nettikauppa ja nettimyymälät mainitaan myös tärkeinä myyntiväylinä vaikka perinteistä myyntiä harjoitetaan myös vakiintuneiden kontaktien ja henkilökohtaisten käyntien muodossa. Monilla on useita jälleenmyyjiä Suomessa ja yhteydet ja yhteistyö näiden yritysten kanssa on tiivistä. Jotkut kertovat myös toimivansa ruotsalaisten kollegoidensa eräänlaisena Suomen linkkinä, mikä johtuu maantieteellisestä sijainnista ja kielen ja kulttuurin tuntemuksen kautta syntyvästä luonnollisesta yhteydestä. Yritykset eivät itse ole yhtä suuressa määrin suomalaisten yritysten asiakkaita. Jotkut ostavat tiettyjä erityistuotteita ja palveluja Suomesta, esimerkiksi käännöstöitä, painopalveluja, käsityöläisten palveluja ja tiettyjä raaka-aineita. Jotkut yritykset toimivat suomalaisten yritysten jälleenmyyjinä. Yleisesti ottaen Suomesta ostetaan aika vähän. Kaikki haastatellut yritykset pitävät henkilökohtaista kontaktia tärkeimpänä silloin, kun halutaan luoda yhteyksiä suomalaisiin yrityksiin. Hyvin rakennettuja verkostoja vaalitaan huolella ja yritykset ovat siten säilyttäneet hyvän yhteistyön suomalaisten asiakkaiden kanssa. Messut ja kollegoiden suositukset ja vihjeet ovat myös hyvä tapa löytää sopivia asiakkaita, toimittajia ja yhteistyökumppaneita Internetin käyttö 2013: Sähköposti ja netti ovat tärkeimpiä viestintäkanavia, varsinkin rajan yli viestitettäessä ja yhteyttä pidetään suurimmaksi osaksi näiden kautta, kun on kyse tilauksista, tarjouspyynnöistä, varauksista ja laskutuksista. Sosiaalisia medioiden käyttö on myös yhä yleisempää. 2005: Useimmat yritykset käyttävät Internetiä ja varsinkin sähköpostia kommunikoidessaan rajan yli Pankkiasiat 2013: Monet kertovat, että heillä on tili saman pankkiryhmän pankissa sekä Ruotsin että Suomen puolella ja useimpien mielestä tämä toimii hyvin ilman suurempia kuluja. Monet kokevat rahaliikenteen helpottuneen IBAN:in ja SWIFT:in käyttöönoton jälkeen ja että toisinaan tätä kautta koituu myös valuuttakurssiin liittyviä voittoja. Parin yrityksen mielestä pankkimaksut ovat kohtuuttomia ja ulkomaanmaksut maksavat paljon maasta riippumatta. 2005: Pankkiasioita hoidetaan monella eri tavalla: Suomalainen pankkitili, jonne maksut Suomesta rekisteröidään ja josta ne siirretään Internetin kautta ruotsalaiselle tilille. Suomalainen tili, jonne maksut Suomesta rekisteröidään ja maksut suomalaisille toimittajille maksetaan tältä tililtä Internetin kautta. Käytössä on ainoastaan ruotsalainen tili Vain muutamat yritykset sanovat, ettei heille koidu ylimääräisiä kustannuksia rajan yli tapahtuvasta pankkiasioinnista. Useimmat yritykset kertovat kulujen olevan noin 30 kr 100 kr laskua kohti. Yhteenlasketut ylimääräiset kustannukset nousevat kr/ yritys ja vuosi Yhteistyö = kehitys? 2013: Yhteistyö suomalaisten yritysten kanssa on haastateltujen mielestä edellytys ja välttämättömyys, kun toimitaan rajalla ja Pohjoiskalotilla. Yhteistyön kerrotaan lisänneen kasvua, liikevaihtoa ja monet näkevät Suomen ja suomalaiset yritykset ensisijaisena markkina-alueena ja tärkeimpänä kohderyhmänä. Yksi yrityksistä kertoo, että yrityksen henkilöstömäärää on lähes kymmenkertaistettu suomalaisten asiakkaiden ansiosta. Yksi yrityksistä kertoo lopettavansa yhteistyön, mutta syynä on eläkkeelle siirtyminen ja luonnolliset syyt. Yksi yrittäjistä kertoo myös, että yhteistyö Suomen kanssa on johtanut yhteistyön laajenemiseen muualle maailmaan. 2005: Kaikki haastatellut yritykset kertoivat voineensa kehittää yritystään yhteistyövuosien aikana, mm. uusien tuotteiden ja palvelujen sekä liikevaihdon varmistamisen muodossa, koska liiketoimintaa voidaan harjoittaa vuorotellen molemmissa maissa Yhteistyössä koettuja vaikeuksia 2013: Rajan yli toimittaessa vaikeimmaksi koetaan erilaiset lait ja säännöt esimerkiksi hankkeita osarahoitettaessa sekä yrityskulttuurin erilaisuus. 23

24 Työntekijöiden palkkaaminen yli rajan on vaikeaa ja maan edellytysten ymmärtämiseen kuluu aikaa. Rajanylisen kaupan hallinnointia pidetään myös hankalana valuutan erosta ja euron vaihteluista johtuen. Maksut vaikeutuvat, koska Y-tunnuksista on pidettävä huolta ja yleensäkin käsittely vaikeutuu ja kestää pitempään välimatkoista ja kielen ja kulttuurin eroista johtuen. Kaikki haastatellut kokevat kuitenkin, että suomalaisten yritysten kanssa on helppo tehdä yhteistyötä, koska viestintä on selkeää ja asiat kerrotaan suoraan ja palveluhalukkuus on erittäin korkea. Kaupat solmitaan nopeasti ja sopimukset toimivat. Tornionlaakson kieli ja kulttuuri lähentävät yhteistyökumppaneita. Monet kokevat, että rajanylinen toiminta on täysin luonnollinen osa yritystoimintaa. EU ja vapaakauppa mainitaan erittäin myönteisinä tekijöinä. 2005: Koska suurin osa taitaa suomen kielen, kieltä ei koeta esteeksi, lukuun ottamatta niitä, jotka eivät hallitse suomen kieltä. Haastatellut yritykset kokivat seuraavat vaikeudet rajanylisessä toiminnassaan: Eri lait, kuten työsuojelu-, elintarvike-, eläinlääkäri- ja tuoteselostuslait aiheuttavat lisätyötä niin soveltamisen kuin hallinnoinninkin osalta. Suomen kulttuurin, infrastruktuurin ja logistiikan oppiminen on vienyt oman aikansa Suomalaiset ovat kotiin päin ja haluavat ostaa kotimaista, mikä on johtanut tuotteiden sovittamiseen sen mukaisiksi Eri kulttuurit Ruotsissa tehdään selvityksiä, Suomessa pannaan töpinäksi ja Norjassa selvitetään vielä enemmän Elintarvikkeiden rajanylisessä käsittelyssä on vaikeutensa Eri valuuttojen käsittely Yritysten toimiminen pankkiautomaatteina Tornionlaakson pohjoisosissa Tullin tiettyjen tehtävien siirtäminen yrityksille - tilastointi Useampien kohtauspaikkojen löytäminen toisella puolen sijaitsevien yritysten kanssa tutustumista varten Ulkopuolinen tuki jota on ollut saatavilla 2013: Useimmat haastatellut yritykset sanovat, etteivät viranomaiset tai muut ulkopuoliset toimijat ole mitenkään vaikuttaneet heidän rajanyliseen yhteistyöhönsä, useimmiten koska tarvetta ei ole ollut. Toiminta on syntynyt ja toimii edelleen ainoastaan oman aloitteellisuuden kautta ja luodut verkostot ovat vakaita. Kaksi yrityksistä, molemmat Kiirunan kunnassa toimivia, kertoo kotikunnan, työnvälityksen ja rajakuntien tukeneen heitä hyvin ja olleen heille tärkeitä. Jotkut yritykset ovat erittäin pettyneitä elinkeino-osastoihin ja kuntiin ja ovat kokeneet nämä päinvastoin vastustajikseen. Suurin osa haastatelluista ei koe, että he olisivat kaivanneet tai kaipaisivat ulkopuolisten toimijoiden tukea. Jotkut toivoisivat, että kunta käsitteenä ymmärrettäisiin laajemmin, ei ainoastaan keskustaajamana, toivotaan rehellisyyttä ja yhtäläisiä edellytyksiä. Yksi kulttuurialan yrittäjistä on sitä mieltä, ettei kulttuuriyrittäjiä kohdella samanvertaisina kuin muita ja ettei heitä tueta lainkaan. 2005: Suurin osa haastatelluista ei ole saanut ulkopuolista apua rajanylistä toimintaa käynnistäessään ja kehittäessään. He ovat itse etsineet sopivia kontakteja ja osaamista Yritysten tuleva rajanylinen toiminta 2013: Kaikki yritykset, yhtä lukuun ottamatta, ilmoittavat rajanylisen yhteistyön kasvavan tulevaisuudessa. Siihen sisältyy mahdollisuuksia ja sen odotetaan tuovan lisää asiakkaita, kasvavaa liikevaihtoa ja uusia jäseniä. Yksi yrityksistä suunnittelee markkinoinnin lisäämistä Suomen suuntaan, koska tuotteiden nähdään kiinnostavan yhä enemmän, ja toinen yritys näkee matkailun suurimpana mahdollisuutena, koska matkailijoiden määrä on suuri ja yhteistyömahdollisuuksia on paljon. Yritykset uskovat kuitenkin euron kehityksen olevan ratkaiseva tulevalle kehitykselle ja tasavertaiselle kilpailulle. Myös viranomaisilta tarvitaan tukea, koska rajalla on paljon hyviä ideoita, mutta byrokratia uhkaa laittaa kapuloita rattaisiin. 2005: Kaikki haastatellut yritykset arvelevat, että heidän toimintansa kehittyy lähivuosien aikana. 24

25 Suomen puolella sijaitsevat markkinat luovat edellytykset myönteiselle kehitykselle Ulkopuolisilta toimijoilta odotettava tuki toiminnan kehittämiseksi 2013: Viranomaisilta ja ulkopuolisilta toimijoilta odotetaan maiden välisten sääntöjen yhdenmukaistamista, yhtäläisten edellytysten ja lakien laatimista. Eläimiä koskevat tullimääräykset jarruttavat rajalla sijaitsevien matkailuyrittäjien toimintaa esimerkiksi vetoporojen käyttöä molemmin puolin rajaa. Pienemmät yritykset, joiden on vaikeampi aloittaa rajanylistä yhteistyötä, tarvitsisivat jonkin tyyppisen yhdistävän linkin, joka auttaisi heitä eteenpäin. Viranomaisilta odotetaan myönteisempää suhtautumista vakaisiin yrityksiin, joilla on halu kehittää rajanylittävää toimintaa. Joidenkin yritysten mielestä pallo on heillä ja ainoa puuttuva palikka on yritysten oma aika. 2005: Monet yrittäjistä pitivät omia sisäisiä toimenpiteitä tärkeimpinä rajanylisen toiminnan kehittämiselle. Sisäinen työnjako, kasvava myynti ja markkinointi mainitaan esimerkkeinä. Viranomaiset ja muut toimijat voivat auttaa näitä yrityksiä mm.: Tekemällä yritysten kustannuksiin vaikuttavia päätöksiä esimerkiksi verojen, työnantajamaksujen, arvonlisäveron ja polttoaineiden osalta. Kustannuksiin liittyvät kilpailuedellytykset eivät ole tällä hetkellä samat Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Pyrkimällä samankaltaiseen aluepolitiikkaan kaikissa kolmessa maassa Yrittämisen ymmärtämisen lisääminen koulutus yrittäjyyden kaikilla osa-alueilla Kielikoulutukseen panostamalla englanti on tärkeä tulevaisuudessa Hankintavastaavia kouluttamalla Yrityksen työntekijöiden palkkaamista helpottamalla sillä missä maassa asuu ei pitäisi olla merkitystä Tarvittaisiin taho, jonka puoleen yritykset voivat kääntyä tarvitessaan tietoa esimerkiksi yrittämisen ehdoista ja säännöistä Suomessa Uusia liiketoimintamahdollisuuksia 2013: Matkailuyrittäjät näkevät rajanylisen vuorovaikutuksen suurena mahdollisuutena, koska matkailu on pitkälle kehittynyttä Suomessa ja siellä on muun muassa useita lentokenttiä. Yhteinen markkinointisuunnittelu ja kehittämistyö mainitaan suurena mahdollisuutena. Toiset yritykset näkevät mahdollisuuden toiminnan laajentamiseen ja myynnin lisäämisen Suomeen päin. 2005: Useimmat yrittäjät ovat sitä mieltä, että yhteistyö rajan yli on saanut heidät näkemään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Matkailu on yksi aloista, jonka parissa toimivat ruotsalaisyritykset, näkevät mahdollisuuden Suomen tarjonnan täydentämiseen. Myös koko Barentsin alueen investoinnit ( LKAB, kaasuesiintymät ym.) lisäävät useiden näiden yritysten kehittymismahdollisuuksia Lisää työpaikkoja 2013: Haastatellut yritykset uskovat voivansa palkata yhteensä työntekijää lähivuosien aikana. 2005: Haastatellut yritykset uskovat, että heidän työntekijöidensä määrä kasvaa seuraavien 3-5 vuoden aikana 130 työntekijällä Kehityksen suurimmat uhkatekijät 2013: Yrityksen suurimmiksi uhkatekijöiksi mainitaan laskusuhdanne ja väestökato haja-asutusalueilla, mikä heikentää ostovoimaa ja vähentää kuntapalveluja, joiden kautta osa yrityksistä saa tuloja. Myös elintarvikealan yrittäjät näkevät tämän ongelmana, koska tuoretavaran toimittaminen kaikille haja-asutusalueen asukkaille, on vaikeaa. Osaamisen turvaaminen ja osaavan henkilökunnan saanti mainitaan myös suurena uhkana, koska kaivosteollisuus ja sen hyväpalkkaiset työtilaisuudet houkuttelevat. Yksi yrityksistä kertoo lisäksi, että yrityksen tuotantoprosessi on monimutkainen ja henkilöstön koulutus 25

26 kestää tästä syystä pitkään. Haja-asustusalueen pienyrittäjien heikot edellytykset otetaan myös esille; kiinteistöjen hintojen romahdus, tiukat säännökset, verot ja kustannukset. Eräs yhden hengen yritys kokee yrityksensä erittäin haavoittuvaksi, koska sijaista ei ole sairauden sattuessa helppo löytää? Uusien hankkeiden rahoittaminen on yhden yrittäjän mielestä ongelma, koska pankkienkin vaatimukset kasvavat. 2005: Sopivan työvoiman löytäminen, Ruotsin korkea verotus ja työnantajamaksut ovat haastateltujen mielestä suurimmat uhkakuvat. Ruotsin maksujen sanotaan olevan % Suomen maksuja suuremmat, mikä vaikeuttaa kilpailua. Tulevaisuutta uhkaa myös se, että raaka-aineiden saannin varmistaminen on vaikeampaa samaan aikaan kun Kiinasta tuodaan merkkitavaraa ja muita tuotteita. Muita uhkia ovat: Ruotsin maatalouspolitiikka Kunnan tulkinta LSS- laista (työturvaa säätelevä laki) Markkinointiin ei riitä tarpeeksi rahaa Laajenemista ei pystytä rahoittamaan, jos se tapahtuu liian nopeasti Että yhteiskunnalta ei saada tukea hyvinvointipalveluihin, vaan yrityksen on maksettava ne itse Ettei tunnetta voi myydä vastapainona Kiina-ilmiölle Materiaali ja komponenttien puute, Kiina nielee yhä enemmän ja seuraavana tulee Intia. Että kunnan toimihenkilöt yrittävät yhä toimia yksityisyrityksiä vastaan. Ettei kiinteistöjä voi käyttää takaukseen Sukupolvenvaihdos 2013: Kuusi haastatelluista yrityksistä on jo suorittanut sukupolvenvaihdoksen tai tietää varmasti, miten se toteutetaan tulevaisuudessa. Ainoastaan yksi kertoo saaneensa apua neuvonantajalta. Ne, jotka eivät näe sukupolvenvaihdosta mahdolliseksi, miettivät miten edetä, ja harkitsevat erilaisia vaihtoehtoja kuten myyntiä tai toiminnan vahvistamista yhteistyössä toisen yrityksen kanssa. Yksi yrityksistä ei näe muuta vaihtoehtoa kuin lakkauttamisen. 2005: Ainoastaan kaksi haastatelluista ei ollut miettinyt sukupolvenvaihdosta yrityksessään, vaikka molemmat olivat täyttäneet 60 vuotta. Muut 50 + yrittäjät valmistelevat parhaillaan sukupolvenvaihdosta luovuttamalla yrityksen vähitellen lapsilleen. Ulkopuoliset neuvonantajat kuten tilitoimistot ovat avustaneet prosessissa Neuvoja muille 2013: Suomalaisten yrityskontaktien onnistumiseksi on tärkeää ottaa kontakteja henkilökohtaisella tasolla, sanovat haastateltavat. Yrityksissä kannattaa käydä, koska kielellä ei silloin ole merkitystä. Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että kielen ja kulttuurin ymmärtämisellä on merkitystä, vaikka suomalaisten ja varsinkin nuoremman polven edustajien englannin kielen taito on kehittynyt huomattavasti. Suomessa yrittäjät ovat nopeampia tekemään päätöksiä kuin Ruotsissa. Uskallusta ja tulevaisuudenuskoa on enemmän, sanovat jotkut. 2005: Haastatellut haluavat antaa seuraavat ohjeet Suomen puolelle toimintaansa laajentaville: Olkaa valmiita toiminaan, suoria ja rehellisiä, ei vain tyhjää puhetta Käykää kiinnostavissa yrityksissä ja luokaa säännölliset yhteydet Kartoita alasi, ota selvää hintatasosta ja kilpailijoista Käykää messuilla Rakentakaa henkilökohtaisia suhteita, varsinkin suurten teollisuusyritysten portinvartijoiden kanssa Luokaa ensin henkilökohtaiset suhteet, vasta sitten liikesuhteet On oltava liikeidea, joka toimii Ruotsissa, ennen kuin lähtee ulkomaille Käytä olemassa olevia verkostoja 26

27 Hanki resursseja Suomen ja Ruotsin yrittäjyyden suurimmat erot 2013: Yrityksen pyörittämien Suomessa ei poikkea kovinkaan paljon yrityksen pyörittämisestä Ruotsissa, arvelevat haastateltavat. Eroina mainitaan yrittämisen edellytykset haja-asutusalueella, joiden arvellaan olevan paremmat Suomessa ja pienimuotoisen yrittämisen uskotaan onnistuvan helpommin Suomessa. Yhteiskunnan suhtautuminen on Suomessa myötämielisempää, yrittäjää kunnioitetaan enemmän ja yrittäjällä on parempi status ja elinkeinoelämän ja päättäjien välinen kanssakäyminen on aivan toisella tasolla. Haastatellut näkevät eroja myös työmarkkinapoliittisissa laissa, arvonlisäverossa ja alkoholilainsäädännössä. 2005: Suomessa ollaan ylpeämpiä omasta yrityksestä ja lojaalimpia toisia kohtaan. Jante-laki ei hallitse samaan tapaan. Suomessa virkailijat ovat avuliaampia. Henkilökohtaisille suhteille annetaan enemmän arvoa. Suositusten antaminen on yleisempää. Suomessa on alhaisemmat työnantaja- ja eläkemaksut ja yhtiövero. Suomessa Lappi on myönteinen käsite. Ruotsissa sillä on kielteinen kaiku. Ruotsissa ammattiliiton merkitys on suurempi ja siten myös työntekijän turva. Yritysten ja yrittäjien rahoitusmahdollisuudet ja edellytykset ovat paremmat Suomessa lyhennysvapaa aika, korottomuus myös yrittäjille. Suomessa on paremmat markkinointituet ja parempi maatalouspolitiikka. Irma Perdal R Haastattelut toteutettiin vuoden 2013 aikana Juliana Bergman

28 28 28

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Helsingin seudun kauppakamari COME Chamber of Multicultural Enterprises Tutkimuksesta Kyselyn vastausaika

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Karjala

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Karjala Pk-yritysbarometri, kevät 201 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 8 Rakentaminen Kauppa 17 16 17 17 Palvelut 57 59 Muut 1 1 0 20 30 0 50 60 70 2 2: Henkilökunnan määrän

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus 21.11.2016 Lapinlahti Juha-Antti Puurunen SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ 23 itsenäistä säästöpankkia joilla konttoreita yli 160 kunnassa Rovaniemi

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Enontekiö. Kuntaraportti

Enontekiö. Kuntaraportti Enontekiö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Kolari. Kuntaraportti

Kolari. Kuntaraportti Kolari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Toimiala, yksityisasiakkaat Indeksi 0-100

Asiakastyytyväisyys Toimiala, yksityisasiakkaat Indeksi 0-100 EPSI Rating Pankki ja rahoitus 2016 Päivämäärä: 2016-10-03 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3668) -8 Uusimaa (N=313) -6 Länsi-Uusimaa (n=2) -17 Keski-Uusimaa (N=13) -4 Itä-Uusimaa (n=71) -1-3 -2-1 1 2 3 4 5 Saldoluku (suurempi - pienempi)

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3668) -8 Keski-Suom i (n=213) -18 Jyväskylän seutu (n=6) -16 Pohjoinen Keski-Suom i (n=52) Eteläinen Keski-Suom i (n=45) -44-5 -4-3 -2-1 1 2 3

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat KOKO MAA (n=3668) -8 Lappi (n=146) -1 Rovaniemen seutu (n=43) -9 Kemi-Tornion seutu -4 Muu Lappi (n=58) -16-2 -1 1 2 3 4 5 Saldoluku (suurempi

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland ZA5558 Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland Fl320 FLASH EUROBAROMETER Business attitudes towards cross border business to business

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Tornio. Kuntaraportti

Tornio. Kuntaraportti Tornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot