Ekopassi Loma-asumisen ekotehokkuusratkaisut

Transkriptio

1 Ekopassi Loma-asumisen ekotehokkuusratkaisut Ekotehokkaan loma-asumisen ratkaisut Jyri Nieminen, VTT Sisältö Loma-asumisen kehittäminen: Tuleva lainsäädäntö Ajurit ja esteet Viitekehys Uuden lomakylän konsepti Loma-asumisen ekotehokkuus: Ekotehokkuuden hidastimet Ekotehokkuuden parantaminen Ekopassi

2 Direktiivi uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi Kuva: Timo Jodat/Ympäristöenergia Kansallisesti sitovat tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi 2020 mennessä Yhteistyö jäsenmaiden kesken Hallinnollisten ja säädöksistä aiheutuvien esteiden poistaminen Tiedotus ja koulutus Energian syöttö verkostoihin Biopolttoaineiden edistäminen Kuva: Vesa Jääskeläinen/Naps EACI Executive Agency for Competiveness and Innovation Towards zero energy buildings Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen Alle 1000 m 2 rakennukset Korjausrakentamiselle vaatimukset Kaikkien EU:n alueella rakennettavien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiataloja lähtien: Rakennuksen energiantarve minimoidaan Tarpeesta katetaan merkittävä osa talossa tai sen läheisyydessä tuotetulla uusiutuvalla energialla Kustannusoptimi: lisäkustannuksille hyväksyttävä raja Julkiset rakennukset 2018 Korjausrakentamiselle tavoitteet lähes nollaenergiatason saavuttamiseksi EACI Executive Agency for Competiveness and Innovation Towards zero energy buildings

3 Kokonaisaenergiankulutus eri rakennuskonsepteissa EACI Loma-asumisen kehittäminen Kirakkajoki loma-asumiseen tarkoitettua rakennusta, joista suuri osa ympärivuotisessa käytössä - kasvavat ympäristövaikutukset Matkailuyrittämiseen ja -rakentamiseen kohdistuu suuria työllistämistavoitteita Loma-asumisen laatu ja tarjolla olevat palvelut erilaiset tarpeet Rakentamisen laatu

4 Kehittämisen ajurit ja esteet Luontoarvot ja ympäristö Asenteet Ekotehokkuuden ohjausmekanismit Alue-talouden kehitys Luontoarvot Elinkeinojohtaminen Ennakoiva kehittäminen Kuntatalouden kehitys Palvelut Kaavoitus Lainsäädäntö Ekotehokkaat lomatalot ja -alueet Lomaasuminen Asumistarpeet, alueen palvelut ja ominaisuudet Rahoitus Kysyntä ja markkinat Ympäristövaikutukset Kumpi ohjaa enemmän?

5 Ekotehokkaan lomatalon suunnitteluperiaatteita Valintojen tärkeysjärjestys Energiaratkaisu Kulutuksen tunnistaminen Energian hallinta: tarpeenmukainen käyttö ja ohjaus Energian säästäminen: energian tarpeen pienentäminen Energian tarve Energian tuotto Valintojen vaikutus Loma-asuntoalueen konsepti

6 Ekotehokkuus lomarakentamisessa Ekotehokkuus = Elämän laatu ympäristöhaitat * luonnonvarojen käyttö * kustannukset = VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN PIENEMMILLÄ HAITOILLA Loma-asumisen ekotehokkuutta voidaan lisätä muun muassa: Parantamalla asumisen energiatehokkuutta Vähentämällä materiaalien kulutusta Lisäämällä uusiutuvan energia osuutta energiankulutuksessa Käyttämällä paikallisia materiaaleja, energialähteitä ja palveluita Käyttämällä puhtaita materiaaleja ja energiaa Vähentämällä jätteiden syntyä sekä lajittelemalla ja kierrättämällä syntyviä jätteitä Vähentämällä oman auton käyttöä liikkumisessa Tehostamalla yhdyskuntarakennetta Loma-asuntoalue matala ja harva Ekotehokkuuteen voidaan vaikuttaa Energiatehokkuudella Kokonaisuuden hallinta Energiansäästö: vaippa, ilmanvaihto, laitteet, valaistus Jo olemassa olevan ja kokeillun teknologian hyödyntäminen Osaava asuminen Uusiutuvan energian ratkaisuilla Valinnoilla rakentamisessa Joustavuus tulevaa käyttöä varten Kestävyys = suunnittelun ja rakentamisen laatu Vesi-, jätevesi- ja jätehuollon ratkaisuilla Palveluilla Liikumisen valinnoilla

7 Loma-asuminen ja matkasuorite Suomalaisen keskimääräinen matkasuorite (km/henkilö/vrk) yhteensä 41,8 km/hlö (HLT ) mökki 6,3 % muu vapaa-aika 28,2 % vierailu 20,9 % työ 17,6 % koulu, opiskelu 3,9 % työasia 9,2 % ostos, asioint 13,8 % työ koulu, opiskelu työasia ostos, asiointi vierailu mökki muu vapaa-aika Tieliikenne: 90 % liikenteen päästöistä Henkilöautot: 85 % koko suoritteesta 60 % tieliikenteen päästöistä Energiakulutus suurempi kuin mökkien sähkönkulutus Rakennusten energiankulutus Muu energian loppukäyttö 170 TWh Rakennukset ja rakentaminen 140 TWH Loma-asuntojen sähkönkulutus 1,2 TWh (VAPET) 55 % 45 % 5 6 m 3 Loma-asuntojen puuenergian kulutus 2-6 TWh (arvio: Pekka Lahti) 1-2 m 3

8 Kesämökkien sähkönkäyttö Kesämökin keskimääräinen sähkölasku 337 vuonna 2006 Suurin sähkölasku 5000 Keskimääräinen sähkönkulutus kwh Sähkön kulutuksen keskimääräinen ominaispäästö 220 kgco 2 /MWh Vaihtelu kgco 2 /MWh Lähde: Berghäll, E. ym. VATT 455, 2008 Lähde: VATT Tutkimukset 145, 2009 Hajautetun sähkön tuottoarviot Solarsiedlung, Freiburg (Rolf Disch) Tavoite kwh:n tuotto, 1-kiteinen Piikenno ZEDFactory Tuottotapa Aurinkosähkö Pientuulivoima Järjestelmä 4kW / m 2 paneelipinta-ala 1,5-2 kw tuuliturbiini Aurinkosähkö ~ 60 gco 2 /kwh Tuuli ~ 10 gco 2 /kwh Verkkosähkö ~250 gco 2 /kwh

9 Hajautettu sähköntuotanto: tuotannon pysyvyys Aurinkosähkö: kg CO 2 /MWh Nollaenergiatalon energiatase 1000 Sähköenergian kuukausitase, kwh Energia, kwh Kuukausi Lähde: Aalto-yliopisto, Solar Decathlon kilpailutalo Luukku

10 Kulutuksen ja tuotannon eriaikaisuus 1,4 1,2 Syöttö sähköverkkoon muiden käytettäväksi Aurinkosähkö 1 kwh 0,8 0,6 0,4 Kulutus 0, Lämpöratkaisut - käyttöveden lämmitys Tavoite kwh:n tuotto Lämmöntuottotapa: Aurinkokeräin Tasokeräin, 300 kwh/m 2, varaaja ~700 l Tyhjöputkikeräin, 420 kwh/m 2, varaaja ~700 l Pinta-ala 7 m 2 Pinta-ala 5 m 2 Aurinkolämpö ~ 10 gco 2 /kwh

11 Lämpöratkaisut tilojen ja käyttöveden lämmitys Lämmöntarve kwh (155 m 2, määräystaso 2010) Lämpö vesistöstä Lämmöntuottotapa Puukattila Pellettikattila Maalämpö kalliosta Vesistölämpö Lämmöntuotannon tarve 4400 kg / 12 pino-m 3 polttopuuta 3200 kg / 5 irto-m 3 pellettiä 100 m porakaivo, 4600 kwh sähköä 140 m vesistöputki, 4600 kwh sähköä Tervola CHP Irti verkoista TM Rakennusmaailma 8/09 Energiaosuuskunta, 10 omakotitaloa Ei kytkentää sähköverkkoon Asuinalueen oma hakevoimala lämpöä on 75 %, sähköä 25 % Hakesäiliö 70 m 3 Pyrolyysireaktori 100 kw (150 kw huippu) Varavoima: biodieselillä toimiva aggregaatti Akkukapasiteetti Ah (48 V). 20 kw:n tuulivoimala

12 Lämpöratkaisut Lämmitystapojen CO 2 -päästöt Lämmöntuottotapa Hakekattila Pellettikattila Maalämpö kalliosta, COP 3 Vesistölämpö Suora sähkölämmitys kgco 2 /MWh Aluelämpöratkaisut CO 2 -päästöt vuodessa Vertailu: Kaikki talot 2010 normitaloja Kaikki talot passiivitaloja Lämmöntuottotapa Hakekattila Pellettikattila Maalämpö kalliosta Vesistölämpö Suora sähkölämmitys Määräystaso 2010, kgco Passiivitalo kgco

13 Indikaattorit 1. Energiankulutus Loma-asumisen Ekojälki / Ekopassi 6 ekotehokkuuden perusindikaattoria Lämmitys- ja sähköenergian ominaiskulutus tehollista käyttöaikaa kohti muutettuna vuotuiseksi kulutukseksi 2. Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta 3. Rakentamisen hiilijalanjälki: materiaalien ja rakentamisen päästöt 4. Jätteiden lajittelu ja kierrätys 5. Vesi- ja jätevesihuolto 6. Sijainti ja saavutettavuus Saavutettavuus julkisella liikenteellä Palveluiden saavutettavuus Lomatalon ekojälki / ekopassi ympärivuotisessa käytössä Kokonaisenergia Ekotehokkuusluokka Uusiutuva energia, % verrattuna kokonaisenergiaan kwh/br-m 2 Vesi- ja jätevesihuolto Materiaalitehokkuus, hiilijalanjälki kg/br-m 2 Jätteiden lajittelu ja kierrätys, jätejakeiden määrä Sijainti, saavutettavuus taso 1-5 Eko+++ < < ) 1 Eko < ) 2 Eko < ) 3 Eko < ) 4 Eko > 500 <4 5) 5

14 Sijainti ja saavutettavuus Taso 1: Toimivat julkiset liikenneyhteydet, järjestetyt kuljetuspalvelut, alueen palvelutarjonta kattaa peruspalvelut, oma auto ei välttämätön Taso 2: Toimivat julkiset liikenneyhteydet, päivittäiset palvelut kävely/pyörämatkan päässä, oma auto ei välttämätön Taso 3: Toimivat julkiset liikenneyhteydet tai muut kohtuuhintaiset liikennepalvelut, julkisen liikenteen yhteys päivittäispalveluihin, oma auto ei välttämätön Taso 4: Rajoitetut julkiset liikenneyhteydet tai muut kohtuuhintaiset liikennepalvelut, palvelut automatkan päässä Taso 4: Puutteelliset julkiset liikenneyhteydet tai muut kohtuuhintaiset liikennepalvelut, oma auto Ekopassi Sijainti ja saavutettavuus Kokonaisenergia Suunnitteluratkaisu: 3,3 Vaatimustaso: 3 Uusiutuva energia Eko Eko+ Vesi- ja jätevesihuolto Materiaalitehokkuus Jätehuolto

15