52 Kotkan superilaiset tekivät retken Ulko-Nuokolle.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "52 Kotkan superilaiset tekivät retken Ulko-Nuokolle."

Transkriptio

1 8 2011

2 Sisältö 8 / Testaajien mielestä melonta on silkkaa nautintoa! 26 Kahden ja kuuden välillä yöllä on vaikeinta valvoa. 14 Elina Lehtovaara tekee erilaista työpäivää. 52 Kotkan superilaiset tekivät retken Ulko-Nuokolle. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Henkilöstömitoitus ikälakiin 7 Puheenjohtajakisa käynnistyi 8 SuPer kampanjoi lääkehoidon toteuttamisen puolesta 9 Liian vähän henkilökuntaa 10 Elokuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lempiesine: kynttilälyhty 14 Elina Lehtovaara on työsaliohjaaja 19 Kaskenlinnassa uskalletaan kokeilla 22 Ei pidä viisastella eikä pomottaa 2 super Yötyötekijän haasteellinen rooli 30 Yöllä työssä on oma rauhansa 32 Uudet unikirjat 34 Luontaistuotteet, osa LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Mikko Rinta aloittaa ruokavaliosarjan 37 Ravitsemusilmiöt puhuttavat 38 Dieetit 1/5: hiilihydraatit 40 Melonta on nautintoa 42 Palvelutalossakin tarvitaan päihdesäännöt 45 Maksasairaudet lisääntyvät 47 Palasia sieltä täältä 48 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 50 Superristikko 51 Lähihoitaja Kähönen 51 Paras juttu vastaa kyselyyn! 52 Meriretki itäiselle Suomenlahdelle 56 Jäsenrekisteri tiedottaa 57 Siskon pakina 58 Työttömyyskassan ajankohtaiset 62 SuPer sosiaalisessa mediassa 64 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Etelä-Pohjanmaalta Miten dieetteihin ja ravitsemusilmiöihin tulisi suhtautua?

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 58. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Jaksaa, jaksaa! päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Sari Eronen, Minna Lyhty, Mikko Rinta, Virpi Saarinen, Liisa Uusiniitty kannen kuva Ingimage ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Kun tämä numero ilmestyy, koulun alku on viikon päässä. Kesä alkaa väistämättä kallistua loppuaan kohti ja syyskauden suunnittelu käynnistyy. Toivottavasti sydänkesä täytti energiavarastot ja antoi oivalluksia, miten hyvän olon saa riittämään pitkälle syksyyn. Jaksamisen kannalta ei ole lainkaan samantekevää mitä ja miten syö. Tässä numerossa ravitsemusterapeutti Mikko Rinta aloittaa 19 osaa käsittävän ravitsemussarjan. Ensin käydään läpi dieetit, sitten eri ikäkausien ruokavaliolle antamat haasteet ja lopuksi kymmenen erityisruokavaliota. Toivottavasti aiheet kiinnostavat ja antavat lisätietoa sekä työssä että kotona hyödynnettäväksi. Työhyvinvointi ja työntekijöiden jaksaminen nousivat esiin keväällä toteutetussa lukijatutkimuksessa aiheina, joista halutaan lukea lisää. Työhyvinvointi on liiton toiminnan kattava teema tulevana vuonna. Jo jokaisessa tämä loppuvuoden numerossa pohjustamme aihetta. Tällä kertaa työyhteisön hyvinvointiin tartutaan hierarkian historiallisia jäänteitä hätyyttämällä. Haastattelemamme työnohjaaja Maj-Lis Kärkkäinen kysyy aiheellisesti esimerkiksi kannattaako lähihoitaja laittaa siivoamaan, kun siivouksen asiantuntija tekee sen työn nopeammin ja paremmin ja siivoukseen käytettävä aika on pois potilailta ja asukkailta. SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki jättää puheenjohtajan tehtävät, ja liiton seuraava puheenjohtaja valitaan kesäkuussa 2012 järjestettävässä liittokokouksessa. Kisaan on tähän mennessä ilmoittautunut neljä ehdokasta. Superilaisilla on uudenlainen mahdollisuus tutustua heihin, sillä jo syys-lokakuussa järjestetään 20 paikkakunnalla ehdokkaiden esittelykierros. Kaikki neljä kandidaattia ovat mukana jokaisessa tilaisuudessa, joten jäsenillä on mahdollisuus selvittää, mitä mieltä ehdokkaat yhteisistä asioistamme ovat. Keväällä on tarkoitus järjestää vielä uusi vastaavanlainen kiertue, joten myös ammattiosastoille kertyy varmuutta päättää kenen ehdokkaan taakse ne aikanaan asettuvat. Ensimmäinen kiertue alkaa syyskuun ensimmäisenä päivänä Helsingistä ja päättyy lokakuun 19. päivänä Kuopioon. Kannattaa lähteä mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan.. super

4 Ajankohtaista Elokuu Kansainvälinen nuorison päivä Flow Festival, Helsinki Jäsenten koulutusmatka Unkarin Szolnokiin, SuPer Forma-messut, lahja-, taloustavara- ja kodinsisustusalan ammattitapahtuma, Helsingin Messukeskus Helsinki City Marathon Likkojen lenkki, Oulu Luottamusmiestutkinto, jatko - koulutus, Helsinki, SuPer Syyskuu 8.9. Kansainvälinen lukutaitopäivä 9.9. Lähihoitaja tapahtuma, Helsingin Messukeskus, SuPer Kuntamarkkinat, Kuntatalo, Helsinki Helsingin Antiikkimessut, Helsingin Messukeskus Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Kuopio, SuPer Kansainvälinen rauhanpäivä Ihanasti ikääntyen -koulutuspäivä, Joensuu, SuPer Vanhustyön neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer Maailman Sydänpäivä, Suomen Sydänliitto Suosittele SuPerin jäsenyyttä! Liitto on julkaissut kattavan 44-sivuisen esitteen, jossa käydään läpi kaikki ne hyvät syyt, miksi uuden jäsenen kannattaa liittyä SuPeriin. Uusi vihko antaa ideoita SuPerin jäsenyyttä koskeviin keskusteluihin. Se sisältää runsaasti tietoa jäsenhankinnasta ja antaa monipuolisesti ohjeita SuPeria suositteleville. Suosittele SuPeria Tee liittyminen helpoksi -vihkon on kirjoittanut juuri eläkkeelle siirtynyt liiton entinen pääsihteeri Markku Silvennoinen. Uusi pääsihteeri Arja Niittynen pitää opasta tervetulleena. Järjestäytyminen on henkilökohtainen asia, mutta usein tarvitaan suosittelija, jolta saadun tiedon ja tuen turvin jäseneksi liittyminen helpottuu. Tämän vihkosen soisi kuluvan mahdollisimman monen kädessä, kun Nyt on aika: liittoa suositellaan eteenpäin tai kun halutaan lisätietoa superilaisuudesta. Vihkoa voi tilata sähköpostilla osoitteesta Määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet lisääntyneet Osa-aikaisten palkansaajien määrä kasvoi viime vuonna :lla eli työntekijään. Osa-aikaisten osuus palkansaajista oli 14 prosenttia. Osa-aikainen työ on yleisempää naisilla kuin miehillä. Lähes kolme neljäsosaa osa-aikaisista palkansaajista työskenteli yksityisellä sektorilla. Osa-aikatyötä tekevien määrä oli suurin naisvaltaisilla tukku- ja vähittäiskaupan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialoilla. Määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli viime vuonna henkilöä eli keskimäärin 16 prosenttia palkansaajista. Noin kahdelle kolmasosalle syy määräaikaisuuteen oli vakituisen työn puute. Viime vuoden uusista työsuhteista 56 prosenttia oli määräaikaisia.. j u k k a j ä r v e l ä uusien lähihoitajaopiskelijoiden liittyä maksutta SuPerin opiskelijajäseniksi. kerätä mukava porukka SuPerin Lähihoitaja-tapahtumaan 9.9. tutkia syksyn täydennyskoulutustarjontaa ja hakeutua koulutukseen. keskustella työyksikössäsi ja esimiehesi kanssa SuPerin opintopäiville osallistumisesta. kartoittaa koulutustarve ja tehdä esitykset vuoden 2012 talousarvioihin täydennyskoulutus- ja ay-koulutusmäärärahoista. varata kalenterista aikaa perusterveydenhuollon koulutuspäivään. tutustua liittokokousvaaliasioihin ja harkita omaa ja kaverin ehdokkuutta. varata aikaa osallistua syksyn SuPeriltaan omalla alueella. nauttia luonnon antimista. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Kuntien johto peiliin katsomisen paikka? Monet kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Niillä on houkutuksena kilpailuttaa palvelut ja antaa ne yritysten hoidettaviksi. Yleensä ajatuksena on saada aikaan säästöjä, koska yritysten uskotaan tuottavan palvelut tehokkaammin kuin kunta itse tuottaa. Onko tämä tarua vai totta? Kunnan tehtävänä on tuottaa asukkailleen lakisääteisiä palveluja. Lisäksi kunnat järjestävät vapaaehtoisesti monia palveluja, jotka hyödyttävät eri tavoin kuntalaisia. Vaikka kunnat perivät osasta palveluja asiakasmaksuja, palvelutuotanto rahoitetaan kuitenkin pääosin verotuloin ja valtionosuuksin. Osa kuntalaisista on sosiaalisin perustein vapautettu maksuista. Tässä kunnan toiminta eroaa merkittävästi yritystoiminnasta. Yrityksen on saatava tuloja tuotteistaan ja palveluistaan, jotta se voi niitä tuottaa. Yritys- ja kuntatoiminta eroavat toisistaan myös siinä, että kunnan on hoidettava lakisääteiset tehtävät siitä riippumatta, miten kalliiksi ne kunnalle tulevat ja miten vaikeaa niiden järjestäminen voi olla. Paradoksaalista on sekin, että parantaessaan palvelun laatua kunta lisää samalla palvelujen kysyntää ja aiheuttaa kustannuspaineita. Laadun parannukseen voidaan vastata vain rahoitusta lisäämällä. Ulkoistamalla keskeisiä palvelujaan kunta luovuttaa samalla todellisuudessa päätösvaltaansa yrityksille. Kunta voi vedota vain siihen, mitä yrityksen kanssa on sovittu. Kunnan voi olla vaikea ottaa ulkoistettua toimintaa takaisin itselleen, jos palveluorganisaatio on jo kokonaan purettu. Joka tapauksessa kunta vastaa kuntalaisille ja viranomaisille palveluista siitä riippumatta, kuka ne tuottaa. Yritysten tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen, vaikka ne ilmoittavat muitakin syitä olemassaololleen. Hyvällä syyllä voi kysyä, onko kunnallisen palvelutuotannon johtamisessa korjattavaa, jos yritys pystyy voitollisesti hoitamaan samat tehtävät yhtä laadukkaasti. Oikea ratkaisu ei silloin olekaan toimintojen ulkoistaminen vaan johtamisen kehittäminen ja äärimmäisessä tapauksessa johdon vaihtaminen. Kannattaa myös muistaa, että henkilöstön mukaan ottaminen toiminnan kehittämiseen voisi monessa tapauksessa olla tepsivä lääke ongelmiin.. Ulkoistamalla keskeisiä palvelujaan kunta luovuttaa samalla todellisuudessa päätösvaltaansa yrityksille. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Ikälaki ei vielä vastaa tarpeisiin toimittanut marjo sajantola SuPer on pitkään korostanut ikälain tärkeyttä. Keväällä valmistunut lakiluonnos on kuitenkin kaukana vanhustyön todellisuudesta. Ikälaki eli niin sanottu vanhuspalvelulaki on yksi keskeisimmistä vaalikauden kysymyksistä. SuPer on aktiivisesti seurannut lain valmistelutyötä ja pyrkinyt vaikuttamaan sen sisältöön. Liitto on antanut myös lausuntoja erilaisista lain valmistelua tukeneista esityksistä kuten sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisesta ja Ikähoiva-työryhmän muistiosta. Liitto on jatkuvasti korostanut ikäihmisten oman lain tärkeyttä. Kannanotossaan ikälakiluonnokseen SuPer pureutui muun muassa henkilöstömitoitukseen, kelpoisuusvaatimuksiin, ilmoitusvelvollisuuteen ja resurssien riittävyyteenkin. Liitto haluaa, että ikälain taloudelliset vaikutukset selvitetään. Vasta sen jälkeen on mahdollista päättää lainsäädännön sisällöstä ja sen vaikutuksista. Yksi SuPerin keskeisimmistä vaatimuksista on ollut lakiin kirjattava, vähintään nykyisen laatusuosituksen mukainen henkilöstömitoitus. Hoitotehtävissä olevien työntekijöiden kelpoisuusvaatimuksena tulee olla nykyinen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimus ja sen toteutumista on valvottava nykyistä tehokkaammin. Henkilöstön määrä ja koulutus on myös yksi laadun mittari, jota voidaan konkreettisesti seurata. SuPer näkee, että laki on oleellisen puutteellinen juuri kaikkein eniten hoitoa ja apua tarvitsevien vanhusten näkökulmasta. Lain tarkoituksessa ei mainita sanaakaan ympärivuorokautisten palvelujen laadun varmistamisesta. Nämä palvelut on nostettava selkeästi näkyviin laissa. Laissa tulisi huomioida myös ikääntyneiden kaltoin kohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen. SuPer kannattaa esitystä, että kunnan on laadittava suunnitelma vanhuuseläkettä saavien henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämisestä. Suunnitelman toteutusta tulee seurata ja siitä raportoida. SuPer korostaa, että kunnan suunnitelmaan tulee tässä tapauksessa ehdottomasti vaatia kirjaus hoitohenkilöstön määrästä ja koulutuksesta ja sen toteutumisen seurannasta ja raportoinnista. Myös ennaltaehkäisevät kotikäynnit tulee sisällyttää lakiin kuntia velvoittavina toimenpiteinä. Paljon esillä ollut asia vanhusten ulkoilumahdollisuuksien puutteesta tulee viimeistään tällä lailla korjata. Lähihoitaja myös vastuuhenkilöksi Vastuuhenkilöksi sosiaalipalvelujen tarpeen selvittämiseksi laissa esitetään sosiaalityöntekijää tai sosiaaliohjaajaa. Lain perusteluissa todetaan, että lähihoitaja ei siten voisi vastata sosiaalipalvelujen tarpeen selvittämisestä kuin ainoastaan moniammatillisen tiimin jäsenenä. SuPer kehottaa lain valmistelijoita perehtymään sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uusittuihin tutkinnon perusteisiin ja vanhustyön erikoisammattitutkinnon perusteisiin ennen kuin lakiin kirjataan nimettyjä ammattiryhmiä ja suljetaan käytettävissä olevaa osaamista lain ulkopuolelle. i n g i m a g e Ilmoitusoikeus velvollisuuden sijaan SuPer puuttuu myös esitykseen henkilökunnan ilmoitusvelvollisuudesta. Liiton mukaan ennakollinen valvonta on ensisijaisesti työnantajan vastuulla. Työntekijällä tulee olla velvollisuuden asemasta ilmoitusoikeus havaitsemistaan epäkohdista. Työnantaja on korostetusti rangaistusvastuussa, mikäli työnantaja loukkaa ilmoitusoikeutta esimerkiksi päättämällä työsuhde perusteetta. SuPer kritisoi myös sitä, että palveluntuottajalle ei laissa mietitä sanktioita, mikäli he eivät korjaa toimintaansa. Valvontaviranomaisilla on oltava riittävät henkilöstöresurssit ja muut välineet valvontatehtävänsä hoitamiseksi sekä riittävän tehokkaat sanktiot. Rikkomuksista on seurattava merkittävät uhkasakot, ei vain huomautuksia. Toiminnan lopettaminen on sekä asiakkaiden että työntekijöiden näkökulmasta äärimmäinen toimenpide, jota pitää ehdottomasti edeltää muita riittävän ankaria rangaistuksia. Valvontaviranomaisille tulee laatia nykyistä yhtenäisempi ohjeistus laadunvalvontaan ja tapaan laskea hoitajamitoituksia. SuPer tähdentää OECD-maiden raportissa esille nostettua näkökulmaa, jossa todetaan, että maiden on panostettava entistä enemmän alan houkuttelevuuteen, työoloihin ja työn organisointiin, jotta pitkäaikaishoidossa riittäisi tulevaisuudessa työntekijöitä. SuPer pitää henkilöstömitoitusten lisäksi tärkeänä taloudellisen resursoinnin huomioimista lain valmistelussa. Väestön ikääntymisestä johtuen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuspaineet kasvavat. Monet kunnat ovat liian pieniä ja heikkoja rahoittamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. SuPer on aiemmin esittänyt oman sotealuemallinsa, joka mahdollistaa sekä julkisen että yksityisen palvelutuotannon ja helpottaa palveluntuottajien valvontaa sekä lainsäädäntöä.. 6 super

7 Puheenjohtajakisa on käynnistynyt SuPerin liittokokous valitsee uuden puheenjohtajan kesäkuussa 2012, sillä Juhani Palomäki ei asetu ehdolle. Tällä hetkellä puheenjohtajuutta tavoittelevat Mari Niemi- Saari, Silja Paavola, Tiia Rautpalo ja Henna Tuomikoski. Mukaan puheenjohtajakisaan voi ilmoittautua myöhemminkin, myös liittokokouksessa. Mari Niemi-Saari on valmistunut lähihoitajaksi vuonna Hän on työskennellyt Su- Perin kehittämisyksikön suunnittelijana vuosina , jolloin hän keskittyi etenkin SuPer-nuorten ja opojen asioihin. Niemi-Saari valmistuu yhteisöpedagogiksi ensi keväänä. Hänen tavoitteensa puheenjohtajana keskittyvät lähihoitajan arvostuksen ja avoimen vuoropuhelun lisäämiseen. Niemi-Saari haluaa kehittää SuPerin yhteisöksi, jossa erilaiset näkemykset ja monipuolinen asiantuntijuus kukoistavat ja luovat yhteisen näkemyksen toiminnan vankaksi pohjaksi. Silja Paavola on valmistunut perushoitajaksi vuonna 1990 ja opiskellut sen jälkeen hoitotiedettä ja psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon. Luottamusmiehenä Paavola on työskennellyt vuodesta 1999 ja pääluottamusmiehenä vuodesta Helsingin paikallisjärjestön johdossa hän on ollut vuodesta Paavola on SuPerin liittohallituksen jäsen. Silja Paavolan tärkein tavoite puheenjohtajana on vahva ja energinen liitto, toinen tavoite on liitto vahvana neuvottelukumppanina ja kolmas ammattiosastojen voimaannuttaminen. Tiia Rautpalo on valmistunut apuhoitajaksi vuonna Ammattiosastototoimintaan hän on osallistunut vuodesta Edustajiston puheenjohtajana Rautpalo on toiminut vuodesta 2006 ja saman ajan hän on työskennellyt myös liiton hallituksessa. TNJ:n pääluottamusmiehenä Rautpalo toimii neljättä kautta. Tavoitteikseen Rautpalo sanoo itsenäisen ja vahvan liiton, jossa jäsenten asioita ajetaan heidän parastaan ajatellen. Myös luottamusmiesten arvostus on vahvaa. Huomiota tulee kiinnittää riittävän henkilöstömäärän turvaamiseen ja työhyvinvointiin. Henna Tuomikoski on valmistunut apuhoitajaksi vuonna Hän on toiminut pääluottamusmiehenä vuodesta 1997 ja päätoimisesti vuodesta Tuomikoski on työskennellyt liiton hallituksessa vuodesta 1987, ja kaksi viime kautta hän on toiminut SuPerin varapuheenjohtajana. Tuomikosken tavoitteet puheenjohtajana tähtäävät elinvoimaiseen, kasvavaan, rohkeaan ja itsenäiseen liittoon. Jokaisen jäsenen tulee saada osakseen tasa-arvoista ja oikeudenmukaista kohtelua. Tuomikoski haluaa kuunnella jäseniä ja tähtää siihen, että superilaiset voivat hyvin.. ehdokkaat ovat tavattavissa jäsenilloissa syys-lokakuussa. aikataulu sivulla 60. lisää ehdokkaiden ajatuksia ja seuraavassa lehdessämme. Ehdota Vuoden Välkkyä! Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto TJS jakaa joka vuosi Vuoden Välkky -palkinnon sellaisesta ammattiyhdistyksen toiminnasta tai ideasta, mikä on ollut esimerkillistä jäsenpalvelua tai edesauttanut yhdistyksen kehittymistä ja vaikuttavuutta. Tällaista toimintaa voivat olla esimerkiksi jäsentapahtumat ja -koulutukset, jotka kehittävät jäsenistön osaamista tai auttavat virkistäytymään, verkostoitumaan, saamaan vertaistukea tai luomaan yhteishenkeä. Tee oma ehdotuksesi palkinnon saajaksi. Lisätietoja säännöistä verkosta, Lääkekorvauksia sai yli 70 prosenttia suomalaisista Kelan maksamia lääkekorvauksia sai vuoden 2010 aikana yhteensä 3,8 miljoonaa henkilöä eli 71 prosenttia väestöstä. Heistä puolet sai korvauksia enintään 50 euroa vuoden aikana. Pienimmät vuoden aikana yhteensä maksetut korvaukset olivat alle euron ja suurimmat yli miljoona euroa. Korvauksia maksetaan kolmen luokan mukaan. Peruskorvaus on 42 prosenttia lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta ja alempi erityiskorvaus 72 prosenttia hinnasta tai viitehinnasta. Ylemmässä erityiskorvausluokassa lääkkeen hinta tai viitehinta korvataan kokonaan, mutta asiakas maksaa kolmen euron lääkekohtaisen omavastuun hankkiessaan lääkkeen apteekista. i n g i m a g e super

8 Uutiset Esillä juuri nyt SuPer muistuttaa kampanjassaan: Lähihoitaja osaa lääkehoidon teksti jukka järvelä Lähi- ja perushoitajien taidot menevät edelleen osittain hukkaan monilla työpaikoilla. SuPer on aloittanut kampanjan, jossa muistutetaan hoitajien hyvästä lääkeosaamisesta. SuPerin kampanja on nimeltään Lähihoitaja lääkehoidon osaaja. Liitto katsoo, että lähi- ja perushoitajien kykyä toimia lääkehoidossa ei hyödynnetä, vaikka koulutus sekä sosiaali- ja terveysministeriön Turvallisen lääkehoidon opas mahdollistavat asian. Kampanjaa tarvitaan muistakin syistä. Liittomme jäsenet kyselevät säännöllisesti lääkehoidon työnjaosta ja koulutuksesta. Työnantajilla puolestaan on vääristynyttä tietoa lähi- ja perushoitajien lääkehoito-osaamisesta. Myös oppilaitoksissa annetaan yhä väärää tietoa asiasta. Kampanjan päätavoite on, että jokaisella koulutetulla hoitajalla olisi mahdollisuus hyödyntää koko ammattiosaamistaan työpaikalla. Normaalia työtä SuPerin suunnittelija Sari Erkkilä muistuttaa, että lääkehoito on osa normaalia lähi- ja perushoitajan työtä. Silti monessa työpaikassa kärsitään työnantajan asennevammasta, jopa kyykyttämisestä tässä asiassa. Työnantajalla voi olla väärä käsitys lähi- ja perushoitajien lääkehoidon osaamisesta. Työnantaja ei välttämättä ole tutustunut opintojen sisältöön ja mutu-tuntumalla arvioi, etteivät lähi- ja perushoitajat voi osallistua lääkehoidon toteuttamiseen. Yksi syy kieltää lääkehoito on se, että työpaikalla on tapahtunut virheitä lääkehoidossa tai siellä on kadonnut lääkkeitä. Erkkilän mukaan kokonaisen ammattiryhmän leimaaminen virheiden tekijöiksi on törkeää. Virheiden käsittelemisen pitää olla asiallista, jotta työntekijöiden avoimuus säilyy. Varkaus puolestaan on rikos, ja asian selvittämisen tulee tapahtua yksilötasolla. Työnantaja voi myös luulla, että sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistus tai lääkelaki kieltävät lähi- ja perushoitajien lääkehoidon. Tässä tapauksessa työnantaja on tulkinnut ohjeistusta tai lakia väärin. Lääkelaki (1987/395) ei puutu hoitohenkilökunnan lääkehoidon työnjakoon, vaan se koskee muun muassa lääkkeiden valmistusta, maahantuontia, jakelua ja myyntiä sekä muuta kulutukseen luovutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaan lääkehoidon toteuttaminen perustuu työyksikön tekemään lääkehoitosuunnitelmaan. Lähi- ja perushoitajien työnkuvan kannalta tärkeässä lääkehoito-oppaassa todetaan, että lääkehoidon koulutusta saaneet nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt esimerkiksi perus- ja lähihoitajat voivat jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiksi annoksiksi ja antaa lääkkeitä luonnollista tietä. Lisäksi he voivat pistää lääkkeen lihakseen ja ihon alle.. SuPerin lääkehoitokampanja tähdentää erityisesti näitä asioita: Lähihoitajan koulutus antaa ammatillisen osaamisen lääkehoidon toteuttamiseen. Lähihoitajan osuus lääkehoidon toteuttamisessa on kirjattava työyksikön lääkehoitosuunnitelmaan. Osaamisen varmistamisen, perehdytyksen ja kirjallisen luvan jälkeen lähihoitaja voi antaa lääkkeen luonnollista tietä, pistää lääkkeen lihakseen ja ihon alle, vaihtaa lääkkeettömän infuusiopussin, toteuttaa osaltaan luonnollista tietä annettavaa PKV-hoitoa sekä hätätilanteessa aloittaa nestehoidon, antaa elvytyksessä käytettävää adrenaliinia ja hypoglykemian yhteydessä annosteltavaa glukoosia, mikäli paikalla ei ole laillistettua terveydenhuollon ammattilaista. Osaaminen tulee varmistaa työnantajakohtaisesti 2 5 vuoden välein. Moniammatillisessa työyhteisössä jokainen lääkehoitoon osallistuva kantaa vastuun omasta toiminnastaan. 8 super

9 Valvira selvitti vanhustenhoitoa vuodeosastoilla toimittanut marjo sajantola Terveyskeskusten vuodeosastoilla on liian vähän henkilökuntaa ja osa siitäkin epäpätevää. Valviran kysely paljasti pahoja puutteita iäkkäiden potilaiden hoidossa. Valviran ja aluehallintovirastojen viime talvena terveyskeskusten vuodeosastoille tekemä kysely paljasti puutteita iäkkäiden potilaiden hoidossa. Niitä löytyi niin hoitohenkilökunnan määrässä kuin pätevyydessäkin sekä lääkehoitotietojen päivittämisessä ja pitkäaikaispotilaiden terveydentilan kirjauksissa. Nälässäkin joku saattoi joutua olemaan liian pitkän ruokailuvälin takia. Terveyskeskusten vuodeosastoille lähetetyllä kyselyllä selvitettiin yli 75-vuotiaiden potilaiden hoidon laatua. Vastaukset koskivat 536 vuodeosastoa, joilla oli hoidossa iäkästä potilasta. Vastauksissa nousi huolestuttavimpana esiin hoitohenkilöiden määrä potilasta kohden, sillä peräti 22 prosentissa vuodeosastoja hoitohenkilökuntaa oli alle vähimmäissuosituksen. Hyvään tasoon ylsi vain 13 prosenttia vastanneista. Sen lisäksi, että hoitohenkilökuntaa oli liian vähän, osa siitä oli epäpätevää. Hoidettavana paljon apua tarvitsevia vanhuksia Ikäihmisten hoidon laatusuositusta sovelletaan myös terveyskeskusten vuodeosastoilla. Kuitenkin iäkkään potilaan suuri hoidon tarve edellyttäisi näitä suosituksia enemmän henkilökuntaa. Jopa 75 prosenttia kaikista potilaspaikoista oli ikäihmisten käytössä. Heidän lisäkseen osastoilla hoidettiin akuuttipotilaita, jotka myös tarvitsevat usein paljon hoitoa. Vuodeosastoilla hoidossa olevista 75 vuotta täyttäneistä potilaista yli puolet oli vähintään keskivaikeasti muistihäiriöisiä. Kokonaan vuoteeseen hoidettavia iäkkäitä potilaita oli 40 prosenttia. Lisäksi useat ikäihmiset tarvitsivat myös apua liikkumisessa ja ruokailussa. Vaikka terveyskeskuksen vuodeosastoilla huolehdittiin potilaiden lääkityksestä paremmin kuin vanhustenhuollon toimipisteissä sosiaalihuollossa, lääkehoitotietojen päivittämisessä oli jonkun verran puutteita. Myöskään pitkäaikaispotilaiden terveydentilaa koskevia tietoja ei kirjattu potilasasiakirjoihin riittävän usein. Selvityksen mukaan 39 prosentissa vuodeosastoista lääkärit kirjasivat tiedot harvemmin kuin asetus edellyttää. Selvityksessä ilmeni myös, että liian pitkät yötauot ruokailujen välissä olivat yleisiä. Peräti 86 prosentissa vuodeosastoista yötauko oli 11 tuntia tai yli sen. Valvira lähettää kaikkiin terveyskeskuksiin informaatio-ohjausta iäkkäiden pitkäaikaispotilaiden tilan arvioinnista ja seurannasta ja sitä koskevien tietojen merkitsemisestä sekä ruokailun rytmittämisestä. Lisäksi aluehallintovirastot lähettävät selvityspyynnöt niille vuodeosastoille, joilla kyselyssä ilmeni puutteita. Kun vastaukset on analysoitu, aluehallintovirastot ja Valvira päättävät yhdessä jatkotoimenpiteistä.. lähde: Palvelujärjestelmä keskittyy yhä ydinperheisiin Suuri osa suomalaisista perheistä on jo muunlaisia kuin perinteisiä ydinperheitä. Palvelujärjestelmä ei kuitenkaan ole pysynyt muutosten vauhdissa, todettiin Lastensuojelun Keskusliiton järjestämässä seminaarissa alkukesästä. Lasten ja perheiden moninaistuvat tarpeet edellyttävät uudenlaista ajattelua ja totutuista toimintatavoista irrottautumista. Joka neljäs perhe on yksinhuoltajaäidin perhe, noin kymmenesosa perheistä on monenlaisia uusperheitä, perheessä vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen. Myös sateenkaariperheet lisääntyvät, samoin adoptioperheet, sijaisperheet ja esimerkiksi monen sukupolven perheet. Sähköiset reseptit Itä-Savossa ja Länsi-Pohjassa Sähköisen reseptin saa nyt kaikista julkisen terveydenhuollon yksiköistä Itä- Savon sairaanhoitopiirin alueella, ja lääkkeen voi hakea kaikista alueen apteekeista. eresepti on otettu käyttöön myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella julkisen terveydenhuollon palveluyksiköissä ja apteekeissa. i n g i m a g e super

10 Elokuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Leivissä liikaa suolaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira selvitti kyselytutkimuksella loppuvuodesta 2010, miten valmistajat ja viranomaiset ovat tutkineet elintarvikepakkauksissa ilmoitettujen suolapitoisuuksien paikkansapitävyyttä. Ylityksiä löytyi lihavalmisteista, leivistä, kalavalmisteista sekä puolivalmiista ja valmiista ruoista. Huolestuttavaa on erityisesti se, että leipänäytteissä oli paljon ylityksiä, koska leivällä on merkittävä osuus kuluttajien päivittäisessä ruokavaliossa. edilex Epäterveellistä ruokaa Terveellinen ruoka ei ole etusijalla, kun kunnat ja muut julkiset yhteisöt toteuttavat ruokapalveluitaan esimerkiksi kouluissa, sairaaloissa ja henkilöstöravintoloissa. Selvityksen mukaan tarjouspyynnöissä tärkeintä olivat hinta, ruoan maku, valikoiman monipuolisuus ja elintarvikkeiden soveltuvuus suurkeittiökäyttöön. thl Tupakat pois töissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pitää tärkeänä, että suomalaiset työpaikat muuttuisivat täysin savuttomiksi. Suomen tupakkalaki sallii edelleen tupakointitilat työpaikkojen sisätiloissa edellyttäen, että savu ei leviä niistä työpaikan muihin sisätiloihin. Tupakoimattomista kodin ulkopuolella työssä käyvistä runsas kuusi prosenttia altistuu tupakansavulle työssään. thl 10 super Umpisuolessa sydänriski? Ruotsalaistutkijat ovat löytäneet yhteyden umpilisäkkeen ja nielurisojen poistamisen ja sydäninfarktien väliltä. Riski on hieman suurentunut miehillä ja naisilla, jotka on leikattu alle kaksikymmentävuotiaana. Nielurisat ja umpilisäke ovat imukudosta ja siten osa elimistön immuunijärjestelmää. duodecim Kasviksia sydämelle Laajan eurooppalaistutkimuksen mukaan kasvikset ja hedelmät ehkäisevät sydäntaudeista aiheutuvia kuolemia. Tutkimuksessa noin 600 grammaa hedelmiä tai vihanneksia päivittäin nauttivat kuolivat sydäntauteihin viidenneksen epätodennäköisemmin kuin vain pari sataa grammaa päivittäin syövät. Tämä todettiin keskimäärin kahdeksan vuoden seurannan aikana. duodecim Valvominen lihottaa Jatkuva univaje edistää liikakilojen kertymistä, mutta ilmiön syytä ei tunneta. Tuoreen tutkimuksen mukaan selitys voisi löytyä kehon energiankulutuksesta, joka vähenee valvotun yön jälkeen. Tällöin lisäkiloja voi vähitellen varastoitua, vaikka ihminen ei söisi tavallista enempää. duodecim Liikuntaa niskakipuihin Viikoittainen liikunta voi ehkäistä pitkäaikaisten niska-, hartia- ja ala-selkäkipujen kehittymistä, norjalaistutkimus varmistaa. Liikakilot puolestaan altistavat kivuille. Pitkäaikaiset kivut olivat noin viidenneksen yleisempiä lihavilla kuin normaalipainoisilla osallistujilla. Lihavuuteen liittyvä riski pieneni jonkin verran, jos henkilö harrasti vähintään tunnin liikuntaa joka viikko, mutta täysin riski ei hävinnyt heiltäkään. duodecim i n g i m a g e Ilmansaasteista sydänkohtaus Pienhiukkaset ja muut ilmansaasteet on toistuvasti yhdistetty sydän- ja hengitysoireisiin. Tuorein osoitus tästä tulee Italiasta, missä sydänkohtauksista johtuvien sairaalakäyntien havaittiin yleistyvän ilmansaasteiden lisääntyessä. Sydänkohtaukset lisääntyivät noin prosentin kaksi päivää sen jälkeen, kun ilman hiukkaspitoisuudet olivat nousseet yli kymmenellä mikrogrammalla kuutiossa ilmaa. duodecim Mielenterveys ja ikä Tuore pohjoismainen tutkimus osoittaa, että ero mielenterveyspotilaiden ja yleisen elinajanodotteen välillä on kaventunut hieman. Edistyksestä huolimatta mielenterveysongelmista kärsivät miehet kuolevat edelleen lähes 20 vuotta ja naiset lähes 15 vuotta aiemmin kuin muut suomalaiset. thl

11 muut lehdet Kannattaa muistaa, että puutarhaa ei tehdä naapureita varten ja pihan voi jakaa enemmän ja vähemmän hoidettuihin osiin. Marttaliiton projektipäällikkö Erja Rappe sydän 3/2011 Mitä mieltä? Kesä-heinäkuun kysymys oli: Onko kesä paras vuodenaika? Aikuisen ei pidä olettaa, että lapset viihdyttävät itse itseään. Päinvastoin, aikuisten pitäisi antaa lasten levätä ja viihdyttää heitä. Pienten lasten stressiä päiväkodissa tutkinut Eira Suhonen lastentarha 3/2011 Ei ole hyviä ja huonoja elintarvikkeita, ainoastaan hyviä ja huonoja ruokavalioita. Ravitsemustieteen dosentti Mikael Fogelholm tiede 6/ % Kyllä 14 % Ei 30 vuotta sitten Liittohallituksen kokouksessa valittiin Apuhoitajaliiton ensimmäiset piirisihteerit. Valinta oli kokeiluluonteinen. Piirejä oli kaksi, Itä-Suomi ja Länsi-Suomi. Itä-Suomen piirisihteeriksi oli kolme hakijaa, joista tehtävään valittiin Liisa Lahtoniemi. Länsi-Suomen piiriin ei ollut yhtään hakijaa. Hallitus päätti kutsua tehtävään Marja Kallion, joka toimi liiton toimistossa järjestösihteerin viransijaisena. Myös liiton toimistoon palkattiin uusia henkilöitä. Vasta perustettuun uuteen järjestösihteerin virkaan valittiin Ahti Honkanen Riihimäeltä. apuhoitajalehti 8 9/1981 Kyllä, koska on niin valoisaa ja lämmintä. voi harrastaa puutarhanhoitoa. opiskelijalla on mahdollisuus tehdä töitä. se hellii kaikkia aistejamme. on vettä, veneilyä ja rauhaa. on valoa, valoa! auringonpaiste ja lämpö saavat ihmiset hymyilemään. rakastan valoisia öitä. pääsemme uimaan. nyt tapaa enemmän naapureita. ihmiset ovat rennompia. Uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta, jonne pääset jäsentunnuksella verkkosivuilta Kaikkien 21. elokuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan SuPer-lehden pyyhe-saippuasetti. Kesäkuun arvonnan voitti Tiina Kangosjärvi Oulusta. Onnittelut! Ei, koska kuumallakin on piilouduttava huppariin aurinkoallergian vuoksi. lapset eivät saa kouluruokaa. on paljon itikoita. mikään ei voita lumista maisemaa ja pakkasen narinaa kengän alla. on usein liian kuuma. olen enemmän syysihminen ja nautin, kun illat alkavat pimetä ja ilmat viiletä. kaikissa vuodenajoissa on omat hyvät puolensa. se estää harrastukseni.

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Kynttilälyhty teksti ja kuva marjo sajantola Kynttilä on loistava lahja antaa ja saada. Sen liekki luo valoa, lämpöä ja hyvää mieltä. Myös lähihoitaja voi olla eräänlainen liekki. Helsinkiläinen lähihoitaja Sirpa Laukkanen toteaa, ettei hän mitenkään aktiivisesti kerää kynttilälyhtyjä, ne vain haluavat tulla hänen luokseen. Kokoelmansa suuruudesta hänellä ei ole tarkkaa tietoa, koska vain osa siitä on kerrallaan esillä. Pienen pohdinnan jälkeen hän toteaa, että kymmenet eivät kuitenkaan ihan taida riittää kertomaan lukumäärästä. Ihmiset tietävät, että rakastan kynttilänvaloa, joten olen saanut lahjaksi kynttilöitä ja monenlaisia lyhtyjä, lampetteja ja tuikkuja. Kynttilä on mielestäni aina loistava lahja antaa ja saada. Sirpan lempilyhty on vahinkolöytö, sillä hän etsi lahjaa ystävälleen, eikä aikonut ostaa mitään itselleen. Tämä lyhty piti saada kuitenkin ihan omaksi, viis siitä, montako hänellä oli jo ennestään. Löysin tämän Pentikiltä. Kynttilälasin alla on pyöreä vaasi. Sen voi halutessaan koristella tai käyttää sitä erikseen kukkamaljakkona. Nyt vaasissa on näitä kuutioita, mutta olen käyttänyt värillistä hiekkaa, isoja kukkia, jouluisia koristeita kaikenlaista kaunista eri vuodenaikoihin sopivaa. Kun illat pimenevät, Sirpa löytää kaapeistaan monenlaisia kynttilälyhtyjä myös pihalle ja pihapuuhun roikkumaan. Joulu on tietenkin kynttiläjuhlista parhain, mutta hän sytyttää tuikkuja kirkkaina kesäiltoinakin tunnelmaa luomaan. Olen vähän sellainen hämärän hyssy. Usein iltaisin meillä palaa vain kynttilöitä. Sähkövalo tuntuu niin kylmältä. Liekki lämmittää, luo tunnelmaa ja rauhoittaa mielen. Sirpan neljä lasta ovat oppineet pienestä pitäen, että koti on rauhoittumispaikka ja riehumisleikit leikitään ulkona. Siksi kynttilät ovat palaneet matalilla pöydillä myös lasten ollessa konttaus- ja kiipeilyiässä. Pienet lapset ja elävä tuli eivät ole mahdoton yhdistelmä. En lähtenyt koskaan nostamaan koriste-esineitä enkä kynttilöitä katonrajaan, eikä koskaan ole vahinkoja tapahtunut. Tietyssä iässä lapsi haluaa tyhjentää kirjahyllyjä ja koskea joka paikkaan, mutta on vain jaksettava valvoa. Kyllä lapsi oppii ja sitten mummolavierailulla ovat ne perintökristallitkin turvassa pieniltä sormilta. Liekki ei sammu, jos sen jakaa Sirpan lapset ovat jo kaukana konttausiästä, he ovat 20-, 17-, 15- ja 11-vuotiaita. Kun nuorin lapsista oli kaksi ja puolivuotias, Sirpa palasi melkein kymmenen vuoden kotiäitiyden jälkeen töihin. Olin valmistunut kodinhoitajaksi jouluna Koska olin ollut pitkään pois työelämästä, koin tietoni vanhentuneiksi. Lisäksi halusin hoitaa asiakkaani kokonaisvaltaisesti ja saada myös pistosluvan. Aloitin lähihoitajaopinnot oppisopimuksella ja valmistuin syksyllä 2005 sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta. Nykyisin hän on töissä Helsingissä Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiassa. Neljän vuoden aikana hän on työskennellyt eri osastoilla ja tekee nyt töitä aivovauriokuntoutujien parissa. Hän kokee saaneensa joka osastolla hyvän perehdytyksen vaativaan työhön ja haluaa itsekin jakaa osaamistaan. Sirpan mielestä opiskelijoiden ohjaus on erittäin tärkeää työtä. Hän ajattelee aina opettavansa mahdollisia tulevia työkavereitaan. Siksi hän haluaa opastaa mahdollisimman hyvin. Koska hän itse on suorittanut aikuisena lähihoitajatutkinnon oppisopimuskoulutuksella, hän tietää, kuinka tärkeää on olla hyvin motivoitunut niin opiskeluun kuin työhönkin. Sirpa kertoo lukevansa mielellään runoja ja aforismeja. Hän pitää paljon Watchman Neen ajatuksesta, että kynttilän valo elää edelleen, jos se ennen loppuun palamistaan sytyttää toisen kynttilän. Mielestäni sama pätee meihin hoitajiin. Minä sain liekin lähihoitajakollegaltani aloittaessani kuntoutuskeskuksessa työt. Me hoitajat teemme yhteistyötä ja siirrämme tietojamme ja taitojamme eteenpäin toisillemme ja opiskelijoille. Kukaan ei myöskään pääse palamaan loppuun, jos huolehdimme yhdessä työhyvinvoinnistamme.. 12 super

13 Muru-koira on aina valmis lähtemään lenkille, joten talvisin Pikkuveljen lämmin villapaita lompakossa on Mialle ovat tarpeen. aarteet tallella. Lähihoitaja Sirpa Laukkasesta sähkövalo on kylmää, kun taas kynttilän liekki lämmittää, luo tunnelmaa ja rauhoittaa mielen. super

14 14 super

15 Elina Lehtovaara osoittaa, että Hoitajasta on moneksi teksti ja kuvat jukka järvelä Nainen siirtelee pumppukärryllä satojen kilojen painoisia tavarapinoja. Nyt ei kuitenkaan olla varastohommissa vaan mielenterveyskuntoutujien työsalissa Hämeenlinnassa. Siellä ohjaajana työskentelevä Elina Lehtovaara tekee erilaista ja monipuolista hoitotyötä. Entisessä huonekalutehtaassa toimivassa Visamäen työsalissa on hiljaista aamuseitsemältä. Työsaliohjaajana työskentelevä Elina Lehtovaara tulee aikaisin paikalle, yleensä ensimmäisenä ja paljon ennen asukas-työntekijöitä, koska hän haluaa tehdä kirjallisia töitä rauhassa. Kun työntekijät saapuvat muutaman tunnin kuluttua, Lehtovaaralla on aikaa heille eikä hän enää ole tietokoneen orja. Kirjallisia töitä riittää, sillä Lehtovaara toimii päätyönsä ohessa neljäntoista Mehiläisen yksikön luottamusmiehenä. Eikä tässä vielä kaikki: työkaverina hänellä on SuPerMehin ammattiosaston puheenjohtaja Leena-Maija Linkomaa. Luottamusmiespuoli työllistää minua tällä hetkellä paljon. Käyn kursseilla ja neuvotteluja on meneillään. Pidän kuitenkin työstäni, myös tästä luottamusmiestoiminnasta. Pysyn perillä työasioista ja ymmärrän, miten ne voisivat olla vielä paremmin. Entiset työkaverit ovat todenneet, että ammattiyhdistystoiminnassa todella olen omalla alallani, koska minulta ei kuulemma mene luu kurkkuun kovankaan paikan edessä ja olen kohtalaisen hyvä suustani. Kello lähestyy yhdeksää aamukahvin ja kirjallisten töiden parissa. Puhelimessa Lehtovaara selvittelee ay-asioita eli erään paikallisen erän jakamista. Kuulun siihen ihmisryhmään, jonka aivot toimivat aamulla. Kaikki luistaa paremmin. Kai tämä luottamiestoiminta minulle sopii. Jos ryhdyn tekemään jotakin, pyrin tekemään sen tosi hyvin. Sitä paitsi tiesin jo näihin hommiin ryhtyessäni, että kiitosta ei aina tule. Elina Lehtovaara tuo yritysten lähettämää tavaraa työsaliin. super

16 Elina Lehtovaara käy Kari Wessmanin kanssa läpi tarrakiinnityksen työnteko-ohjeet ja varmistaa, että työ lähtee sujumaan oikein. 2. Tarja Puranen kuuluu päivän kuntosaliryhmään. Monipuolisen kunto-ohjelman päätteeksi venytellään vaikka hieman ohjatusti, jos liike ei muuten onnistu. 3. Kokoonpanotöiden, kuten esimerkiksi ruuvipussien, sisällysluettelot monistetaan ja leikataan lapuiksi itse. Lehtovaa- Työtä innolla Ennen yhdeksää työsalin ovi alkaa käydä. Elina Lehtovaara tervehtii jokaista tulijaa ja saa yhtä reippaan vastauksen. Samalla hän kyselee, onko päivän työtehtävä selvä. Jos ei ole, niin sellainen järjestetään. Visamäen työsalissa on 55 työntekijää ja heillä neljä ohjaajaa, joilla on hoitajan koulutus. Myös yksikön johtaja on hoitoalan ihminen, mitä Lehtovaara pitää erinomaisena asiana. Asukkaat saapuvat työpaikalleen joko Mehiläisen omistamista Visamäen ja Vanajanharjun palvelukodeista, sairaalasta tai omasta kodistaan. Osa tulee itsenäisesti, mutta yhteiskuljetuskin on järjestetty. Kaikki työsalilla käyvät ovat virallisesti eläkkeellä tai heillä on jonkinlainen invaliditeetti. Tavallisimmin työ on pakkaamista, kokoamista tai tarrojen kiinnittämistä. Viivakoodeja, hintalappuja tai varoitustarroja löytyy rullakaupalla työsalin eri pöydiltä. Pienenkin lapun liimaaminen tuotteeseen on todellista työtä, josta yritykset maksavat. Kaikille tarjotaan mahdollisuus tehdä työtä, mutta ketään ei pakoteta. Kyllä tänne oikeasti töihin tullaan. Moni painaa hommia niska limassa, Lehtovaara sanoo ohjatessaan työpäiväänsä aloittavia tutuille työpisteilleen. Myös työsalin vastaavana ohjaajana toimiva Jukka Ilonen on saapunut paikalle ja vahvistaa asian: Kaikille tarjotaan mahdollisuus tehdä työtä, mutta ketään ei pakoteta. Pelkästä oleilusta saatetaan huomautella, mutta ennemminkin työntekijöitä saa täällä hillitä. Tässä työpaikassa hoitajan pitää tietää muustakin kuin hoitoalasta. Henkilökunta valvoo pakkaamista ja sen laatua, hoitaa tilausten ja tavaran vastaanottoa sekä tavaran toimittamista takaisin asiakkaille. Hoitaja-potilas-suhde ei ole päällimmäisenä henkilökunnan mielessä. Työsalin työntekijöihin ei suhtauduta kuten hoidettaviin vaan kuten työntekijöihin yleensä, tiettyjen rajojen puitteissa. Tämä toimii, sillä moni asukas käyttäytyy tällaisen kohtelun jälkeen paljon itsenäisemmin kuin passiiviseen potilasrooliin on tapana kuulua. Kyvyn mukaista työtä Kynttilälyhtyjä, pistorasiapakkauksia, ruuvipusseja, kortteja jopa jarruvastuksia valmistuu tänään työsalilla. Osa vaatii tekijältään käsityötaitoja, toisiin riittää tarkka rutiini. Jos joskus mietitte, miten varoitustarrat kiinnitetään esimerkiksi kynttilälyhtyihin, niin Visamäen työsalissa tehdään sitä työtä käsin. Kaikkea työtä ei voi koneellistaa. Ihmissilmää ja kättä tarvitaan esimerkiksi kohokirjaimien, irtotunnuksien ja -kuvioiden kiinnittämiseen pahviseen tuotteeseen kuten korttiin. Lehtovaaraa ja muuta henkilökuntaa tarvitaan lähinnä laaduntarkkailussa. Tuotteiden on oltava kunnossa, ja kehuja on tästä tullut. Eli jos haluaa hyvää tavaraa, se kannattaa tilata meiltä! On tärkeää, että me henkilökuntana käytämme ammattitaitoamme täällä niin, että jokaiselle annettaisiin kykynsä mukaista työtä. Yllättävän vaativia töitä olemme pystyneet tekemään, kuten kokoamaan joitakin tavarahyllyjä. Vastaavan ohjaajan Jukka Ilosen mukaan työsalilla ollaan valmiita kokeiluihin. Eli jos jokin yritys haluaa tietynlaista 16 super

17 3 4 5 ra näyttää yhtä perustyövaihetta, jota työsalilla toistetaan. 4. Ruoka tuodaan työsalille omasta keittiöstä, Visamäen palvelukodista muutaman kilometrin päästä. Salin hoitohenkilökunta jakaa aterian työntekijöille. Sinikka Siren saa annoksensa. Asukaskaveri Pirjo Raitokoski on jo saanut hernekeiton ja ottaa pannukakkua jälkiruoaksi. 5. Kotoaan työsalilla käyvä Ismo Kröger kelmuttaa lähtevää lavaa. palvelua, sitä yritetään työntekijöiden voimin. Lähestulkoon kaikki meiltä on onnistunut. Joskus yritys asettaa tiukan aikataulun, jolloin neuvotellaan siitä, ehdimmekö ajoissa. Aika usein tänne tulee ja täältä lähtee täysi rekkalastillinen tavaraa. Työsalilla on puolenkymmentä säännöllistä työnantajaa eli yritystä, joiden tuotteita työntekijät valmistavat. Osa yrityksistä sijaitsee samassa teollisuusalueen pihapiirissä, joten ainakin kuljetuskustannuksissa syntyy säästöä. Jos vakioyritysten ja satunnaisten yhteistyökumppanien työtarjoukset käyvät vähiin ja tekemisestä tulee pulaa, työsaliohjaajat järjestävät retken. Olemme käyneet silittämässä hevosia, Aulangolla ja markkinoilla. Oheistoiminnan keksiminen on osa työnkuvaa, Lehtovaara sanoo. Työsalin seiniä koristavat valokuvatapetit kertovat eri puolilla Suomea vuosittain järjestetyistä leireistä, joille lähdetään bussilla moneksi yöksi. Kuntosalilta ruokailuun Ennen ruokailua Elina Lehtovaara kerää joukon työntekijöitä mukaansa ja suuntaa kerrosta ylemmäs, kuntosalille. Mukaan tähän oheistoimintaan lähtee seitsemän työntekijää. Muutama alkaa tehdä sovittuja liikkeitä yksin, tosin Lehtovaaran valvonnassa. Loput lähtevät hänen ohjaamaansa monipuoliseen ryhmäpuolituntiseen. Ohjatun kahvakuulatuokion jälkeen ovat vuorossa laitteet selkä- vatsa- tai rintalihaksia kuormittavine vastuksineen. Jos työtarjoukset käyvät vähiin ja tekemisestä tulee pulaa, työsaliohjaajat järjestävät retken. Lehtovaara teettää kymmenen tai viidentoista toiston sarjoja ja ohjaa jokaista uuteen laitteeseen siirryttäessä: kädet ja jalat täytyy pitää oikeassa asennossa, ettei satu revähdyksiä. Lihaskipu on normaalia, Lehtovaara muistuttaa puuskuttavia jumpattaviaan. Lopuksi irrotellaan rasittuneita paikkoja käsiä pyörittämällä ja siirrytään vähitellen takaisin kerrosta alemmas ruokailemaan. Lehtovaara varmistaa, että kukaan ei ole jäänyt pukuhuoneeseen ja suuntaa hernekeittotiskille jakajaksi. Työsalin väki on asettunut jonoksi ruokapisteen eteen, kun nelihenkinen hoitohenkilökunta aloittaa keiton ja pannukakun tarjoamisen. Toisille puolikas, useimmille koko lautasellinen. Ruoanjaon hierarkia ei kerro koko totuutta: työsalikuntoutujat vastaavat itse kahvinkeiton järjestämisestä sekä hoitavat siivouksen ja tiskaamisen. Seinältä löytyvät työvuorolistat. Lehtovaara on päivän mittaan havainnut muutaman paikan likaisuuden ja antanut siivoustehtäviä, keittiön suursiivous esimerkiksi sovittiin seuraavalle viikolle. Ruokailun jälkeen Lehtovaara ryhtyy soittelemaan tulevan viikon ruokatilausta maitoineen, kuivamuonineen ja muine tarvikkeineen. Rutiineja ja säpinää Työsalissa käy päivittäin viitisenkymmentä asukasta, perjantaisin hieman vähemmän, koska palvelukodeissa pidetään silloin siivouspäivä. Työntekijöille ei makseta palkkaa, mutta kannustusrahaa he saavat. Tuo raha on muutama euro päiväs- super

18 sä, joten se ei vaikuta eläkkeisiin. Perusmaksu määräytyy työtehon, työn itsenäisyyden ja työpaikalla oltujen päivien lukumäärän mukaan. Vaativista tehtävistä tai muusta kunnostautumisesta maksetaan ylimääräistä. Iltapäivällä salin rutiinit jatkuvat. Lehtovaara siirtyy toimistoon tekemään kuukausittaista työpäivälistaa, koska yksikön johtaja pyysi sitä nyt päivää aikaisemmin. Normaalisti hän olisi tehnyt tämänkin työn jo aamulla. Lehtovaara on työskennellyt hoitajana sekä julkisella ja yksityisellä puolella. Hän löytää yksityispuolelta monia hyviä piirteitä. Täällä on erilainen vapaus tehdä asioita ja suunnitella työpäiviä. Ja jos siitä säästämisestä ja tuloksellisuudesta puhutaan, niin missään ei säästetty niin paljon kuin kunnallisessa vanhainkodissa 20 vuotta sitten. Tuntuu että yksityissektorilla on aivan erilainen mahdollisuus tehdä työtä ihmisten kanssa. Täällä ei olla sidottuja sairaalan seiniin eikä johonkin puolen tunnin pakkokävelyyn. Kello lähestyy kahta. Yhdessä sairaanhoitaja Taru Nurmisen kanssa Lehtovaara kirjaa viimeiset asukastunnit tietokantaan. Sitten hän siirtyy ovensuuhun ja huutaa, niin että koko työtä tekevä halli kuulee: Kävelijät ja fillarilla menijät tulkaa hakemaan numeroita! Osa työntekijöistä asettuu jonoon toimiston eteen ja lähtee jonotuksen jälkeen ulos. Autokyydin saavat jatkavat töitään vielä puoli tuntia. Kävelijät ja pyöräilijät voivat arpanumeroillaan osallistua kerran viikossa järjestettävään arvontaan, jossa on mahdollisuus voittaa pikkupalkkioita. Liikkumaan kannustavat arpajaiset ovat Lehtovaaran idea. Kaikki näyttää olevan tämän päivän kannalta purkissa, mutta sitten alakerrassa kolisteleekin tavarantoimittaja. Alkaa rullakkorumba, jossa Liikkumaan täysiä tavaralavoja viedään hissillä jakelurekkaan. Samalla toinen rekka suoltaa ta- kannustavat arpajaiset ovat Lehtovaaran idea. varaa sisään. Hissit kulkevat ja pumppukärryt kolisevat, kun hoitajat hoitavat logistiikkaa. Lopulta pahvilaatikkovuoret ovat vaihtaneet paikkaa, ja Lehtovaara alkaa sammutella tyhjenneen työsalin valoja. Kello on Vielä viimeiset huikkaukset konttorin puolelle Jukka Iloselle, joka jää töihin tietokoneen ääreen. Jukan pää onneksi toimii näin iltapäivisin, joten minä voin lähteä.. Tänään töissä Kuka: Janakkalassa asuva työsaliohjaaja Elina Lehtovaara, 41, valmistui mielenterveyshoitajaksi Hämeenlinnan terveydenhuolto-oppilaitoksesta keväällä Työ ja työura: Ennen valmistumista laitosavustajana ja perushoitajan sijaisena. Valmistumisen jälkeen teki sijaisuuksia sairaaloissa ja yksityisissä hoitokodeissa. Vuodesta 1997 sama työnantaja, joka vaihtui liikkeenluovutuksen yhteydessä Mehiläinen Kuntapalveluiksi viime vuonna. Kokeillut myös siivoojana, kahvila-apulaisena ja keittäjänä, joiden jälkeen nykytyön ja työpaikan arvostus on kasvanut. Harrastukset: Palveluskoiratoiminta, jossa kilpailujen lisäksi toimii myös kouluttajana ja tuomarina. Kuntosali, pilates ja uusimpana kahvakuula. Parasta työssä: Itse työ asukkaiden ja työsalikun toutujien kanssa. Vapaus kehittää toimintaa ja tehdä suunnitelmia esimerkiksi retkistä ja muusta virkistystoiminnasta. Pahinta työssä: Turha paperin pyörittäminen. Perhe: Naimisissa, koira ja kaksi kissaa. 18 super

19 Tavat uusiksi Kaskenlinnassa teksti ja kuvat sonja kähkönen Turkulaisessa Kaskenlinnan sairaalassa tavoitellaan toimintakulttuuria, jossa uskalletaan kokeilla, innostutaan uudesta, jaetaan vastuuta ja opitaan. Uusien tapojen sisäistäminen ei ole ollut helppoa, mutta tuloksiakin on saatu. Sanonta Näin meillä on aina tehty sai Kaskenlinnan sairaalan pitkäaikaisosastoilla lähtöpassit, kun Kurjenlinnan työyhteisö muutti uusiin tiloihin vuonna Työntekijöiden ja arkkitehtien yhteistyössä suunnittelemille osastoille haluttiin luoda uusi johtamistapa ja kokeileva työkulttuuri. Suuntaa haettiin oppivan organisaation mallista. Tavoitteeksi asetettiin työyhteisö, jossa jokainen kehittyy omassa työssään, jossa innostutaan uudesta, opitaan ja välitetään tietotaitoa. Kaikella tällä tähdättiin potilaiden parempaan hyvinvointiin. Halusimme rakentaa ilmapiirin, jossa kaikki ideat ja kehittämisen kohteet ovat tervetulleita, perushoitaja Eeva Pyökäri kertoo. Muuton yhteydessä myös osaston rakenteet pistettiin uusiksi. Kurjenlinnan sairaalassa toimineista pienistä osastoista muodostettiin kaksi suurempaa yksikköä, joissa siirryttiin tiimityöskentelyyn. Kummankin yksikön neljä tiimiä vastaavat noin kuudestakymmenestä potilaasta. Alussa muutokset tulivat rysäyksellä ja ne tuntuivat haastavilta. Vähitellen olemme kuitenkin huomanneet, että ne ovat kannattaneet, perushoitaja Birgit Aitta-Oja raottaa. Vastuuta annetaan kaikille Kaskenlinnassa työntekijät ovat voineet kiinnostuksensa mukaan syventyä hoidon eri osa-alueisiin, esimerkiksi haavanhoitoon, hygieniaan, ravintoasioihin tai saattohoitoon. Oppivan organisaation mallin mukaisesti vastuuta on pyritty antamaan työyhteisön kaikille jäsenille. Jaetun vastuun ja tiimityöskentelyn myötä myös osastojen hierarkiaa on saatu matalammaksi. Sen sijaan, että henkilökunta kävisi keskustelemassa esimerkiksi raportointiin tai kirjaamiseen liittyvässä ongelmatilanteessa osastonhoitajan kanssa, hyödynnetään työyhteisössä tähän aihepiiriin perehtyneiden tietoa. Eeva Pyökäri pitää myönteisenä, että työyhteisössä annetaan mahdollisuus käyttää osaamista niin paljon kuin kukin sitä haluaa. Se vaatii toisaalta myös sitä, että meidän on oltava aktiivisia ja jokaiselta on löydyttävä myös rohkeutta käyttää taitojaan. Vastuun jakaminen on lisännyt myös tiedon välittämistä työyhteisössä. Esimerkiksi vuosi sitten ergonomiakortin saanut Birgitta Aitta-Oja antaa työkavereilleen säännöllisesti vinkkejä potilassiirroissa. Hän pitää tarvittaessa ergonomiakoulutuksia muissa tiimeissä ja opastaa uusia työntekijöitä sekä opiskelijoita käyttämään apuvälineitä. Työstä on tullut vastuualueiden myötä mielekkäämpää. Sellainen työ, jossa ei tarvitse ajatella, muuttuu helposti liukuhihnamaiseksi, Aitta-Oja huomauttaa. Osastonhoitaja Leena Korvenpää on huomannut työntekijöiden sitoutuvan paremmin yhteisiin asioihin, kun päätäntävaltaa on jaettu myös heille. Mahdollisuus käyttää omia vah- super

20 vuuksia ja vaikuttaa omaan työhön lisäävät luovuutta työyhteisössä, hän huomauttaa. Tavoitteena yksilölähtöisyys Uudessa toimintakulttuurissa on edetty kohti yksilö- ja asiakaslähtöistä työotetta, jossa työntekijät tuntevat potilaat entistä paremmin. Osastoilla siirryttiin parityöskentelystä yksilövastuiseen hoitotyöhön ja potilaat jaettiin työntekijöiden kesken. Näin hoitajat oppivat tuntemaan potilaidensa luonteenpiirteet, tavat ja olemassa olevat taidot. Sen ansiosta myös potilaiden tarpeisiin on voitu vastata entistä paremmin. Tiedän esimerkiksi, kenen luokse minun kannattaa lähteä ensimmäiseksi aamulla, kuka on jo hereillä ja kuka nukkuu mielellään pidempään, Birgit Aitta-Oja toteaa. Tarkat aikataulut eivät enää määrää henkilökunnan työtahtia. Tilanteen salliessa yhteisissä tiloissa voidaan keittää päiväkahvit tai tarjota päiväsalissa istuville vanhuksille välipalaa. Pyrimme eroon perinteisestä kaavasta, jossa potilas pitäisi pestä johonkin kellonaikaan mennessä tai asioiden pitäisi tapahtua tietyssä järjestyksessä. Sen sijaan pyrimme vastaamaan siihen, mitä potilas meiltä haluaa. Tärkeää ei ole vain se, mitä ja milloin teemme vaan miten sen teemme, Eeva Pyökäri kiteyttää. Myönteinen kierre Kaskenlinnan sairaalan ylihoitaja Tuulia Koponen pitää uuden toimintakulttuurin merkittävinä saavutuksina moniammatillista työskentelyä ja potilaslähtöisyyttä. Työssäni tilastoja seuratessani olen huomannut, että työtapaturmat ovat vähentyneet, työtyytyväisyys on hyvä ja käytävillä vastaani tulee iloisia ihmisiä. Osastoilla viihdytään, kun työtä saa tehdä omaan tahtiin. Yksilölähtöisen työotteen ja entistä toimivampien sairaalatilojen ansiosta potilaiden on huomattu piristyvän. Muutama pitkäaikaissairas on virkistynyt jopa siinä määrin, että he ovat Birgit Aitta-Oja käyttää avarissa tiloissa mielellään apuvälineitä, jotka hän ergonomiaan perehtyneenä tuntee hyvin. voineet viettää muutamia viikonloppuja kotonaan. Potilailta saatu palaute kannustaa työyhteisöä jatkamaan edelleen kohti yhteistä päämäärää. Tuulia Koponen näkee yksilölähtöisessä työotteessa myönteisen kierteen. Kun potilaan toimintakykyä tuetaan, hyötyvät siitä sekä potilas että hoitaja. Mitä pidempään vanhuksen kunto pysyy hyvänä, on hoitajan työ kevyempää ja yksin työskentely mahdollista. Se on vahvuus niin vanhukselle kuin henkilökunnallekin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tarvitaan kaksi hoitajaa, sitä enemmän se kuormittaa työyhteisöä. Koponen pitää vuorovaikutuksen, työhyvinvoinnin, henkilökunnan motivaation ja työhön sitoutumisen tavoittelemista tärkeänä. Kun nämä elementit ovat kunnossa, kokee potilaskin vointinsa hyväksi. Ylihoitaja Tuulia Koponen ja osastonhoitaja Leena Korvenpää uskovat, että oppivan organisaation ennakkoluuloton ja vastuuta jakava toimintafilosofia sopii hyvin sosiaali- ja terveysalan työyhteisöihin. Se vastaa hyvin tulevaisuuden haasteisiin. Kun ikääntyvien määrä lisääntyy ja työtä on tehostettava, on vastuuta työstä jaettava työyhteisössä yhä useammalle. 20 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

23.5.2011. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton, SuPerin lausunto iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaavasta lakiesityksestä

23.5.2011. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton, SuPerin lausunto iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaavasta lakiesityksestä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry Ratamestarinkatu 12 00520 Helsinki 23.5.2011 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 30.3.2011 Suomen lähi- ja perushoitajaliiton,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

TURVALLISESTI KODISSANI. Oma turvallisuuteni. Valitse kyllä tai ei. Tiedän hätänumeron. Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti.

TURVALLISESTI KODISSANI. Oma turvallisuuteni. Valitse kyllä tai ei. Tiedän hätänumeron. Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti. Oma turvallisuuteni Valitse kyllä tai ei. TURVALLISESTI Tiedän hätänumeron. kyllä ei KODISSANI Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti. Huoneessani on toimiva palovaroitin. Tiedän, mitä

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot