52 Kotkan superilaiset tekivät retken Ulko-Nuokolle.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "52 Kotkan superilaiset tekivät retken Ulko-Nuokolle."

Transkriptio

1 8 2011

2 Sisältö 8 / Testaajien mielestä melonta on silkkaa nautintoa! 26 Kahden ja kuuden välillä yöllä on vaikeinta valvoa. 14 Elina Lehtovaara tekee erilaista työpäivää. 52 Kotkan superilaiset tekivät retken Ulko-Nuokolle. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Henkilöstömitoitus ikälakiin 7 Puheenjohtajakisa käynnistyi 8 SuPer kampanjoi lääkehoidon toteuttamisen puolesta 9 Liian vähän henkilökuntaa 10 Elokuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lempiesine: kynttilälyhty 14 Elina Lehtovaara on työsaliohjaaja 19 Kaskenlinnassa uskalletaan kokeilla 22 Ei pidä viisastella eikä pomottaa 2 super Yötyötekijän haasteellinen rooli 30 Yöllä työssä on oma rauhansa 32 Uudet unikirjat 34 Luontaistuotteet, osa LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Mikko Rinta aloittaa ruokavaliosarjan 37 Ravitsemusilmiöt puhuttavat 38 Dieetit 1/5: hiilihydraatit 40 Melonta on nautintoa 42 Palvelutalossakin tarvitaan päihdesäännöt 45 Maksasairaudet lisääntyvät 47 Palasia sieltä täältä 48 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 50 Superristikko 51 Lähihoitaja Kähönen 51 Paras juttu vastaa kyselyyn! 52 Meriretki itäiselle Suomenlahdelle 56 Jäsenrekisteri tiedottaa 57 Siskon pakina 58 Työttömyyskassan ajankohtaiset 62 SuPer sosiaalisessa mediassa 64 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Etelä-Pohjanmaalta Miten dieetteihin ja ravitsemusilmiöihin tulisi suhtautua?

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 58. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Jaksaa, jaksaa! päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Sari Eronen, Minna Lyhty, Mikko Rinta, Virpi Saarinen, Liisa Uusiniitty kannen kuva Ingimage ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Kun tämä numero ilmestyy, koulun alku on viikon päässä. Kesä alkaa väistämättä kallistua loppuaan kohti ja syyskauden suunnittelu käynnistyy. Toivottavasti sydänkesä täytti energiavarastot ja antoi oivalluksia, miten hyvän olon saa riittämään pitkälle syksyyn. Jaksamisen kannalta ei ole lainkaan samantekevää mitä ja miten syö. Tässä numerossa ravitsemusterapeutti Mikko Rinta aloittaa 19 osaa käsittävän ravitsemussarjan. Ensin käydään läpi dieetit, sitten eri ikäkausien ruokavaliolle antamat haasteet ja lopuksi kymmenen erityisruokavaliota. Toivottavasti aiheet kiinnostavat ja antavat lisätietoa sekä työssä että kotona hyödynnettäväksi. Työhyvinvointi ja työntekijöiden jaksaminen nousivat esiin keväällä toteutetussa lukijatutkimuksessa aiheina, joista halutaan lukea lisää. Työhyvinvointi on liiton toiminnan kattava teema tulevana vuonna. Jo jokaisessa tämä loppuvuoden numerossa pohjustamme aihetta. Tällä kertaa työyhteisön hyvinvointiin tartutaan hierarkian historiallisia jäänteitä hätyyttämällä. Haastattelemamme työnohjaaja Maj-Lis Kärkkäinen kysyy aiheellisesti esimerkiksi kannattaako lähihoitaja laittaa siivoamaan, kun siivouksen asiantuntija tekee sen työn nopeammin ja paremmin ja siivoukseen käytettävä aika on pois potilailta ja asukkailta. SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki jättää puheenjohtajan tehtävät, ja liiton seuraava puheenjohtaja valitaan kesäkuussa 2012 järjestettävässä liittokokouksessa. Kisaan on tähän mennessä ilmoittautunut neljä ehdokasta. Superilaisilla on uudenlainen mahdollisuus tutustua heihin, sillä jo syys-lokakuussa järjestetään 20 paikkakunnalla ehdokkaiden esittelykierros. Kaikki neljä kandidaattia ovat mukana jokaisessa tilaisuudessa, joten jäsenillä on mahdollisuus selvittää, mitä mieltä ehdokkaat yhteisistä asioistamme ovat. Keväällä on tarkoitus järjestää vielä uusi vastaavanlainen kiertue, joten myös ammattiosastoille kertyy varmuutta päättää kenen ehdokkaan taakse ne aikanaan asettuvat. Ensimmäinen kiertue alkaa syyskuun ensimmäisenä päivänä Helsingistä ja päättyy lokakuun 19. päivänä Kuopioon. Kannattaa lähteä mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan.. super

4 Ajankohtaista Elokuu Kansainvälinen nuorison päivä Flow Festival, Helsinki Jäsenten koulutusmatka Unkarin Szolnokiin, SuPer Forma-messut, lahja-, taloustavara- ja kodinsisustusalan ammattitapahtuma, Helsingin Messukeskus Helsinki City Marathon Likkojen lenkki, Oulu Luottamusmiestutkinto, jatko - koulutus, Helsinki, SuPer Syyskuu 8.9. Kansainvälinen lukutaitopäivä 9.9. Lähihoitaja tapahtuma, Helsingin Messukeskus, SuPer Kuntamarkkinat, Kuntatalo, Helsinki Helsingin Antiikkimessut, Helsingin Messukeskus Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Kuopio, SuPer Kansainvälinen rauhanpäivä Ihanasti ikääntyen -koulutuspäivä, Joensuu, SuPer Vanhustyön neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer Maailman Sydänpäivä, Suomen Sydänliitto Suosittele SuPerin jäsenyyttä! Liitto on julkaissut kattavan 44-sivuisen esitteen, jossa käydään läpi kaikki ne hyvät syyt, miksi uuden jäsenen kannattaa liittyä SuPeriin. Uusi vihko antaa ideoita SuPerin jäsenyyttä koskeviin keskusteluihin. Se sisältää runsaasti tietoa jäsenhankinnasta ja antaa monipuolisesti ohjeita SuPeria suositteleville. Suosittele SuPeria Tee liittyminen helpoksi -vihkon on kirjoittanut juuri eläkkeelle siirtynyt liiton entinen pääsihteeri Markku Silvennoinen. Uusi pääsihteeri Arja Niittynen pitää opasta tervetulleena. Järjestäytyminen on henkilökohtainen asia, mutta usein tarvitaan suosittelija, jolta saadun tiedon ja tuen turvin jäseneksi liittyminen helpottuu. Tämän vihkosen soisi kuluvan mahdollisimman monen kädessä, kun Nyt on aika: liittoa suositellaan eteenpäin tai kun halutaan lisätietoa superilaisuudesta. Vihkoa voi tilata sähköpostilla osoitteesta Määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet lisääntyneet Osa-aikaisten palkansaajien määrä kasvoi viime vuonna :lla eli työntekijään. Osa-aikaisten osuus palkansaajista oli 14 prosenttia. Osa-aikainen työ on yleisempää naisilla kuin miehillä. Lähes kolme neljäsosaa osa-aikaisista palkansaajista työskenteli yksityisellä sektorilla. Osa-aikatyötä tekevien määrä oli suurin naisvaltaisilla tukku- ja vähittäiskaupan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialoilla. Määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli viime vuonna henkilöä eli keskimäärin 16 prosenttia palkansaajista. Noin kahdelle kolmasosalle syy määräaikaisuuteen oli vakituisen työn puute. Viime vuoden uusista työsuhteista 56 prosenttia oli määräaikaisia.. j u k k a j ä r v e l ä uusien lähihoitajaopiskelijoiden liittyä maksutta SuPerin opiskelijajäseniksi. kerätä mukava porukka SuPerin Lähihoitaja-tapahtumaan 9.9. tutkia syksyn täydennyskoulutustarjontaa ja hakeutua koulutukseen. keskustella työyksikössäsi ja esimiehesi kanssa SuPerin opintopäiville osallistumisesta. kartoittaa koulutustarve ja tehdä esitykset vuoden 2012 talousarvioihin täydennyskoulutus- ja ay-koulutusmäärärahoista. varata kalenterista aikaa perusterveydenhuollon koulutuspäivään. tutustua liittokokousvaaliasioihin ja harkita omaa ja kaverin ehdokkuutta. varata aikaa osallistua syksyn SuPeriltaan omalla alueella. nauttia luonnon antimista. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Kuntien johto peiliin katsomisen paikka? Monet kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Niillä on houkutuksena kilpailuttaa palvelut ja antaa ne yritysten hoidettaviksi. Yleensä ajatuksena on saada aikaan säästöjä, koska yritysten uskotaan tuottavan palvelut tehokkaammin kuin kunta itse tuottaa. Onko tämä tarua vai totta? Kunnan tehtävänä on tuottaa asukkailleen lakisääteisiä palveluja. Lisäksi kunnat järjestävät vapaaehtoisesti monia palveluja, jotka hyödyttävät eri tavoin kuntalaisia. Vaikka kunnat perivät osasta palveluja asiakasmaksuja, palvelutuotanto rahoitetaan kuitenkin pääosin verotuloin ja valtionosuuksin. Osa kuntalaisista on sosiaalisin perustein vapautettu maksuista. Tässä kunnan toiminta eroaa merkittävästi yritystoiminnasta. Yrityksen on saatava tuloja tuotteistaan ja palveluistaan, jotta se voi niitä tuottaa. Yritys- ja kuntatoiminta eroavat toisistaan myös siinä, että kunnan on hoidettava lakisääteiset tehtävät siitä riippumatta, miten kalliiksi ne kunnalle tulevat ja miten vaikeaa niiden järjestäminen voi olla. Paradoksaalista on sekin, että parantaessaan palvelun laatua kunta lisää samalla palvelujen kysyntää ja aiheuttaa kustannuspaineita. Laadun parannukseen voidaan vastata vain rahoitusta lisäämällä. Ulkoistamalla keskeisiä palvelujaan kunta luovuttaa samalla todellisuudessa päätösvaltaansa yrityksille. Kunta voi vedota vain siihen, mitä yrityksen kanssa on sovittu. Kunnan voi olla vaikea ottaa ulkoistettua toimintaa takaisin itselleen, jos palveluorganisaatio on jo kokonaan purettu. Joka tapauksessa kunta vastaa kuntalaisille ja viranomaisille palveluista siitä riippumatta, kuka ne tuottaa. Yritysten tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen, vaikka ne ilmoittavat muitakin syitä olemassaololleen. Hyvällä syyllä voi kysyä, onko kunnallisen palvelutuotannon johtamisessa korjattavaa, jos yritys pystyy voitollisesti hoitamaan samat tehtävät yhtä laadukkaasti. Oikea ratkaisu ei silloin olekaan toimintojen ulkoistaminen vaan johtamisen kehittäminen ja äärimmäisessä tapauksessa johdon vaihtaminen. Kannattaa myös muistaa, että henkilöstön mukaan ottaminen toiminnan kehittämiseen voisi monessa tapauksessa olla tepsivä lääke ongelmiin.. Ulkoistamalla keskeisiä palvelujaan kunta luovuttaa samalla todellisuudessa päätösvaltaansa yrityksille. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Ikälaki ei vielä vastaa tarpeisiin toimittanut marjo sajantola SuPer on pitkään korostanut ikälain tärkeyttä. Keväällä valmistunut lakiluonnos on kuitenkin kaukana vanhustyön todellisuudesta. Ikälaki eli niin sanottu vanhuspalvelulaki on yksi keskeisimmistä vaalikauden kysymyksistä. SuPer on aktiivisesti seurannut lain valmistelutyötä ja pyrkinyt vaikuttamaan sen sisältöön. Liitto on antanut myös lausuntoja erilaisista lain valmistelua tukeneista esityksistä kuten sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisesta ja Ikähoiva-työryhmän muistiosta. Liitto on jatkuvasti korostanut ikäihmisten oman lain tärkeyttä. Kannanotossaan ikälakiluonnokseen SuPer pureutui muun muassa henkilöstömitoitukseen, kelpoisuusvaatimuksiin, ilmoitusvelvollisuuteen ja resurssien riittävyyteenkin. Liitto haluaa, että ikälain taloudelliset vaikutukset selvitetään. Vasta sen jälkeen on mahdollista päättää lainsäädännön sisällöstä ja sen vaikutuksista. Yksi SuPerin keskeisimmistä vaatimuksista on ollut lakiin kirjattava, vähintään nykyisen laatusuosituksen mukainen henkilöstömitoitus. Hoitotehtävissä olevien työntekijöiden kelpoisuusvaatimuksena tulee olla nykyinen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimus ja sen toteutumista on valvottava nykyistä tehokkaammin. Henkilöstön määrä ja koulutus on myös yksi laadun mittari, jota voidaan konkreettisesti seurata. SuPer näkee, että laki on oleellisen puutteellinen juuri kaikkein eniten hoitoa ja apua tarvitsevien vanhusten näkökulmasta. Lain tarkoituksessa ei mainita sanaakaan ympärivuorokautisten palvelujen laadun varmistamisesta. Nämä palvelut on nostettava selkeästi näkyviin laissa. Laissa tulisi huomioida myös ikääntyneiden kaltoin kohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen. SuPer kannattaa esitystä, että kunnan on laadittava suunnitelma vanhuuseläkettä saavien henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämisestä. Suunnitelman toteutusta tulee seurata ja siitä raportoida. SuPer korostaa, että kunnan suunnitelmaan tulee tässä tapauksessa ehdottomasti vaatia kirjaus hoitohenkilöstön määrästä ja koulutuksesta ja sen toteutumisen seurannasta ja raportoinnista. Myös ennaltaehkäisevät kotikäynnit tulee sisällyttää lakiin kuntia velvoittavina toimenpiteinä. Paljon esillä ollut asia vanhusten ulkoilumahdollisuuksien puutteesta tulee viimeistään tällä lailla korjata. Lähihoitaja myös vastuuhenkilöksi Vastuuhenkilöksi sosiaalipalvelujen tarpeen selvittämiseksi laissa esitetään sosiaalityöntekijää tai sosiaaliohjaajaa. Lain perusteluissa todetaan, että lähihoitaja ei siten voisi vastata sosiaalipalvelujen tarpeen selvittämisestä kuin ainoastaan moniammatillisen tiimin jäsenenä. SuPer kehottaa lain valmistelijoita perehtymään sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uusittuihin tutkinnon perusteisiin ja vanhustyön erikoisammattitutkinnon perusteisiin ennen kuin lakiin kirjataan nimettyjä ammattiryhmiä ja suljetaan käytettävissä olevaa osaamista lain ulkopuolelle. i n g i m a g e Ilmoitusoikeus velvollisuuden sijaan SuPer puuttuu myös esitykseen henkilökunnan ilmoitusvelvollisuudesta. Liiton mukaan ennakollinen valvonta on ensisijaisesti työnantajan vastuulla. Työntekijällä tulee olla velvollisuuden asemasta ilmoitusoikeus havaitsemistaan epäkohdista. Työnantaja on korostetusti rangaistusvastuussa, mikäli työnantaja loukkaa ilmoitusoikeutta esimerkiksi päättämällä työsuhde perusteetta. SuPer kritisoi myös sitä, että palveluntuottajalle ei laissa mietitä sanktioita, mikäli he eivät korjaa toimintaansa. Valvontaviranomaisilla on oltava riittävät henkilöstöresurssit ja muut välineet valvontatehtävänsä hoitamiseksi sekä riittävän tehokkaat sanktiot. Rikkomuksista on seurattava merkittävät uhkasakot, ei vain huomautuksia. Toiminnan lopettaminen on sekä asiakkaiden että työntekijöiden näkökulmasta äärimmäinen toimenpide, jota pitää ehdottomasti edeltää muita riittävän ankaria rangaistuksia. Valvontaviranomaisille tulee laatia nykyistä yhtenäisempi ohjeistus laadunvalvontaan ja tapaan laskea hoitajamitoituksia. SuPer tähdentää OECD-maiden raportissa esille nostettua näkökulmaa, jossa todetaan, että maiden on panostettava entistä enemmän alan houkuttelevuuteen, työoloihin ja työn organisointiin, jotta pitkäaikaishoidossa riittäisi tulevaisuudessa työntekijöitä. SuPer pitää henkilöstömitoitusten lisäksi tärkeänä taloudellisen resursoinnin huomioimista lain valmistelussa. Väestön ikääntymisestä johtuen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuspaineet kasvavat. Monet kunnat ovat liian pieniä ja heikkoja rahoittamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. SuPer on aiemmin esittänyt oman sotealuemallinsa, joka mahdollistaa sekä julkisen että yksityisen palvelutuotannon ja helpottaa palveluntuottajien valvontaa sekä lainsäädäntöä.. 6 super

7 Puheenjohtajakisa on käynnistynyt SuPerin liittokokous valitsee uuden puheenjohtajan kesäkuussa 2012, sillä Juhani Palomäki ei asetu ehdolle. Tällä hetkellä puheenjohtajuutta tavoittelevat Mari Niemi- Saari, Silja Paavola, Tiia Rautpalo ja Henna Tuomikoski. Mukaan puheenjohtajakisaan voi ilmoittautua myöhemminkin, myös liittokokouksessa. Mari Niemi-Saari on valmistunut lähihoitajaksi vuonna Hän on työskennellyt Su- Perin kehittämisyksikön suunnittelijana vuosina , jolloin hän keskittyi etenkin SuPer-nuorten ja opojen asioihin. Niemi-Saari valmistuu yhteisöpedagogiksi ensi keväänä. Hänen tavoitteensa puheenjohtajana keskittyvät lähihoitajan arvostuksen ja avoimen vuoropuhelun lisäämiseen. Niemi-Saari haluaa kehittää SuPerin yhteisöksi, jossa erilaiset näkemykset ja monipuolinen asiantuntijuus kukoistavat ja luovat yhteisen näkemyksen toiminnan vankaksi pohjaksi. Silja Paavola on valmistunut perushoitajaksi vuonna 1990 ja opiskellut sen jälkeen hoitotiedettä ja psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon. Luottamusmiehenä Paavola on työskennellyt vuodesta 1999 ja pääluottamusmiehenä vuodesta Helsingin paikallisjärjestön johdossa hän on ollut vuodesta Paavola on SuPerin liittohallituksen jäsen. Silja Paavolan tärkein tavoite puheenjohtajana on vahva ja energinen liitto, toinen tavoite on liitto vahvana neuvottelukumppanina ja kolmas ammattiosastojen voimaannuttaminen. Tiia Rautpalo on valmistunut apuhoitajaksi vuonna Ammattiosastototoimintaan hän on osallistunut vuodesta Edustajiston puheenjohtajana Rautpalo on toiminut vuodesta 2006 ja saman ajan hän on työskennellyt myös liiton hallituksessa. TNJ:n pääluottamusmiehenä Rautpalo toimii neljättä kautta. Tavoitteikseen Rautpalo sanoo itsenäisen ja vahvan liiton, jossa jäsenten asioita ajetaan heidän parastaan ajatellen. Myös luottamusmiesten arvostus on vahvaa. Huomiota tulee kiinnittää riittävän henkilöstömäärän turvaamiseen ja työhyvinvointiin. Henna Tuomikoski on valmistunut apuhoitajaksi vuonna Hän on toiminut pääluottamusmiehenä vuodesta 1997 ja päätoimisesti vuodesta Tuomikoski on työskennellyt liiton hallituksessa vuodesta 1987, ja kaksi viime kautta hän on toiminut SuPerin varapuheenjohtajana. Tuomikosken tavoitteet puheenjohtajana tähtäävät elinvoimaiseen, kasvavaan, rohkeaan ja itsenäiseen liittoon. Jokaisen jäsenen tulee saada osakseen tasa-arvoista ja oikeudenmukaista kohtelua. Tuomikoski haluaa kuunnella jäseniä ja tähtää siihen, että superilaiset voivat hyvin.. ehdokkaat ovat tavattavissa jäsenilloissa syys-lokakuussa. aikataulu sivulla 60. lisää ehdokkaiden ajatuksia ja seuraavassa lehdessämme. Ehdota Vuoden Välkkyä! Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto TJS jakaa joka vuosi Vuoden Välkky -palkinnon sellaisesta ammattiyhdistyksen toiminnasta tai ideasta, mikä on ollut esimerkillistä jäsenpalvelua tai edesauttanut yhdistyksen kehittymistä ja vaikuttavuutta. Tällaista toimintaa voivat olla esimerkiksi jäsentapahtumat ja -koulutukset, jotka kehittävät jäsenistön osaamista tai auttavat virkistäytymään, verkostoitumaan, saamaan vertaistukea tai luomaan yhteishenkeä. Tee oma ehdotuksesi palkinnon saajaksi. Lisätietoja säännöistä verkosta, Lääkekorvauksia sai yli 70 prosenttia suomalaisista Kelan maksamia lääkekorvauksia sai vuoden 2010 aikana yhteensä 3,8 miljoonaa henkilöä eli 71 prosenttia väestöstä. Heistä puolet sai korvauksia enintään 50 euroa vuoden aikana. Pienimmät vuoden aikana yhteensä maksetut korvaukset olivat alle euron ja suurimmat yli miljoona euroa. Korvauksia maksetaan kolmen luokan mukaan. Peruskorvaus on 42 prosenttia lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta ja alempi erityiskorvaus 72 prosenttia hinnasta tai viitehinnasta. Ylemmässä erityiskorvausluokassa lääkkeen hinta tai viitehinta korvataan kokonaan, mutta asiakas maksaa kolmen euron lääkekohtaisen omavastuun hankkiessaan lääkkeen apteekista. i n g i m a g e super

8 Uutiset Esillä juuri nyt SuPer muistuttaa kampanjassaan: Lähihoitaja osaa lääkehoidon teksti jukka järvelä Lähi- ja perushoitajien taidot menevät edelleen osittain hukkaan monilla työpaikoilla. SuPer on aloittanut kampanjan, jossa muistutetaan hoitajien hyvästä lääkeosaamisesta. SuPerin kampanja on nimeltään Lähihoitaja lääkehoidon osaaja. Liitto katsoo, että lähi- ja perushoitajien kykyä toimia lääkehoidossa ei hyödynnetä, vaikka koulutus sekä sosiaali- ja terveysministeriön Turvallisen lääkehoidon opas mahdollistavat asian. Kampanjaa tarvitaan muistakin syistä. Liittomme jäsenet kyselevät säännöllisesti lääkehoidon työnjaosta ja koulutuksesta. Työnantajilla puolestaan on vääristynyttä tietoa lähi- ja perushoitajien lääkehoito-osaamisesta. Myös oppilaitoksissa annetaan yhä väärää tietoa asiasta. Kampanjan päätavoite on, että jokaisella koulutetulla hoitajalla olisi mahdollisuus hyödyntää koko ammattiosaamistaan työpaikalla. Normaalia työtä SuPerin suunnittelija Sari Erkkilä muistuttaa, että lääkehoito on osa normaalia lähi- ja perushoitajan työtä. Silti monessa työpaikassa kärsitään työnantajan asennevammasta, jopa kyykyttämisestä tässä asiassa. Työnantajalla voi olla väärä käsitys lähi- ja perushoitajien lääkehoidon osaamisesta. Työnantaja ei välttämättä ole tutustunut opintojen sisältöön ja mutu-tuntumalla arvioi, etteivät lähi- ja perushoitajat voi osallistua lääkehoidon toteuttamiseen. Yksi syy kieltää lääkehoito on se, että työpaikalla on tapahtunut virheitä lääkehoidossa tai siellä on kadonnut lääkkeitä. Erkkilän mukaan kokonaisen ammattiryhmän leimaaminen virheiden tekijöiksi on törkeää. Virheiden käsittelemisen pitää olla asiallista, jotta työntekijöiden avoimuus säilyy. Varkaus puolestaan on rikos, ja asian selvittämisen tulee tapahtua yksilötasolla. Työnantaja voi myös luulla, että sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistus tai lääkelaki kieltävät lähi- ja perushoitajien lääkehoidon. Tässä tapauksessa työnantaja on tulkinnut ohjeistusta tai lakia väärin. Lääkelaki (1987/395) ei puutu hoitohenkilökunnan lääkehoidon työnjakoon, vaan se koskee muun muassa lääkkeiden valmistusta, maahantuontia, jakelua ja myyntiä sekä muuta kulutukseen luovutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaan lääkehoidon toteuttaminen perustuu työyksikön tekemään lääkehoitosuunnitelmaan. Lähi- ja perushoitajien työnkuvan kannalta tärkeässä lääkehoito-oppaassa todetaan, että lääkehoidon koulutusta saaneet nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt esimerkiksi perus- ja lähihoitajat voivat jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiksi annoksiksi ja antaa lääkkeitä luonnollista tietä. Lisäksi he voivat pistää lääkkeen lihakseen ja ihon alle.. SuPerin lääkehoitokampanja tähdentää erityisesti näitä asioita: Lähihoitajan koulutus antaa ammatillisen osaamisen lääkehoidon toteuttamiseen. Lähihoitajan osuus lääkehoidon toteuttamisessa on kirjattava työyksikön lääkehoitosuunnitelmaan. Osaamisen varmistamisen, perehdytyksen ja kirjallisen luvan jälkeen lähihoitaja voi antaa lääkkeen luonnollista tietä, pistää lääkkeen lihakseen ja ihon alle, vaihtaa lääkkeettömän infuusiopussin, toteuttaa osaltaan luonnollista tietä annettavaa PKV-hoitoa sekä hätätilanteessa aloittaa nestehoidon, antaa elvytyksessä käytettävää adrenaliinia ja hypoglykemian yhteydessä annosteltavaa glukoosia, mikäli paikalla ei ole laillistettua terveydenhuollon ammattilaista. Osaaminen tulee varmistaa työnantajakohtaisesti 2 5 vuoden välein. Moniammatillisessa työyhteisössä jokainen lääkehoitoon osallistuva kantaa vastuun omasta toiminnastaan. 8 super

9 Valvira selvitti vanhustenhoitoa vuodeosastoilla toimittanut marjo sajantola Terveyskeskusten vuodeosastoilla on liian vähän henkilökuntaa ja osa siitäkin epäpätevää. Valviran kysely paljasti pahoja puutteita iäkkäiden potilaiden hoidossa. Valviran ja aluehallintovirastojen viime talvena terveyskeskusten vuodeosastoille tekemä kysely paljasti puutteita iäkkäiden potilaiden hoidossa. Niitä löytyi niin hoitohenkilökunnan määrässä kuin pätevyydessäkin sekä lääkehoitotietojen päivittämisessä ja pitkäaikaispotilaiden terveydentilan kirjauksissa. Nälässäkin joku saattoi joutua olemaan liian pitkän ruokailuvälin takia. Terveyskeskusten vuodeosastoille lähetetyllä kyselyllä selvitettiin yli 75-vuotiaiden potilaiden hoidon laatua. Vastaukset koskivat 536 vuodeosastoa, joilla oli hoidossa iäkästä potilasta. Vastauksissa nousi huolestuttavimpana esiin hoitohenkilöiden määrä potilasta kohden, sillä peräti 22 prosentissa vuodeosastoja hoitohenkilökuntaa oli alle vähimmäissuosituksen. Hyvään tasoon ylsi vain 13 prosenttia vastanneista. Sen lisäksi, että hoitohenkilökuntaa oli liian vähän, osa siitä oli epäpätevää. Hoidettavana paljon apua tarvitsevia vanhuksia Ikäihmisten hoidon laatusuositusta sovelletaan myös terveyskeskusten vuodeosastoilla. Kuitenkin iäkkään potilaan suuri hoidon tarve edellyttäisi näitä suosituksia enemmän henkilökuntaa. Jopa 75 prosenttia kaikista potilaspaikoista oli ikäihmisten käytössä. Heidän lisäkseen osastoilla hoidettiin akuuttipotilaita, jotka myös tarvitsevat usein paljon hoitoa. Vuodeosastoilla hoidossa olevista 75 vuotta täyttäneistä potilaista yli puolet oli vähintään keskivaikeasti muistihäiriöisiä. Kokonaan vuoteeseen hoidettavia iäkkäitä potilaita oli 40 prosenttia. Lisäksi useat ikäihmiset tarvitsivat myös apua liikkumisessa ja ruokailussa. Vaikka terveyskeskuksen vuodeosastoilla huolehdittiin potilaiden lääkityksestä paremmin kuin vanhustenhuollon toimipisteissä sosiaalihuollossa, lääkehoitotietojen päivittämisessä oli jonkun verran puutteita. Myöskään pitkäaikaispotilaiden terveydentilaa koskevia tietoja ei kirjattu potilasasiakirjoihin riittävän usein. Selvityksen mukaan 39 prosentissa vuodeosastoista lääkärit kirjasivat tiedot harvemmin kuin asetus edellyttää. Selvityksessä ilmeni myös, että liian pitkät yötauot ruokailujen välissä olivat yleisiä. Peräti 86 prosentissa vuodeosastoista yötauko oli 11 tuntia tai yli sen. Valvira lähettää kaikkiin terveyskeskuksiin informaatio-ohjausta iäkkäiden pitkäaikaispotilaiden tilan arvioinnista ja seurannasta ja sitä koskevien tietojen merkitsemisestä sekä ruokailun rytmittämisestä. Lisäksi aluehallintovirastot lähettävät selvityspyynnöt niille vuodeosastoille, joilla kyselyssä ilmeni puutteita. Kun vastaukset on analysoitu, aluehallintovirastot ja Valvira päättävät yhdessä jatkotoimenpiteistä.. lähde: Palvelujärjestelmä keskittyy yhä ydinperheisiin Suuri osa suomalaisista perheistä on jo muunlaisia kuin perinteisiä ydinperheitä. Palvelujärjestelmä ei kuitenkaan ole pysynyt muutosten vauhdissa, todettiin Lastensuojelun Keskusliiton järjestämässä seminaarissa alkukesästä. Lasten ja perheiden moninaistuvat tarpeet edellyttävät uudenlaista ajattelua ja totutuista toimintatavoista irrottautumista. Joka neljäs perhe on yksinhuoltajaäidin perhe, noin kymmenesosa perheistä on monenlaisia uusperheitä, perheessä vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen. Myös sateenkaariperheet lisääntyvät, samoin adoptioperheet, sijaisperheet ja esimerkiksi monen sukupolven perheet. Sähköiset reseptit Itä-Savossa ja Länsi-Pohjassa Sähköisen reseptin saa nyt kaikista julkisen terveydenhuollon yksiköistä Itä- Savon sairaanhoitopiirin alueella, ja lääkkeen voi hakea kaikista alueen apteekeista. eresepti on otettu käyttöön myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella julkisen terveydenhuollon palveluyksiköissä ja apteekeissa. i n g i m a g e super

10 Elokuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Leivissä liikaa suolaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira selvitti kyselytutkimuksella loppuvuodesta 2010, miten valmistajat ja viranomaiset ovat tutkineet elintarvikepakkauksissa ilmoitettujen suolapitoisuuksien paikkansapitävyyttä. Ylityksiä löytyi lihavalmisteista, leivistä, kalavalmisteista sekä puolivalmiista ja valmiista ruoista. Huolestuttavaa on erityisesti se, että leipänäytteissä oli paljon ylityksiä, koska leivällä on merkittävä osuus kuluttajien päivittäisessä ruokavaliossa. edilex Epäterveellistä ruokaa Terveellinen ruoka ei ole etusijalla, kun kunnat ja muut julkiset yhteisöt toteuttavat ruokapalveluitaan esimerkiksi kouluissa, sairaaloissa ja henkilöstöravintoloissa. Selvityksen mukaan tarjouspyynnöissä tärkeintä olivat hinta, ruoan maku, valikoiman monipuolisuus ja elintarvikkeiden soveltuvuus suurkeittiökäyttöön. thl Tupakat pois töissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pitää tärkeänä, että suomalaiset työpaikat muuttuisivat täysin savuttomiksi. Suomen tupakkalaki sallii edelleen tupakointitilat työpaikkojen sisätiloissa edellyttäen, että savu ei leviä niistä työpaikan muihin sisätiloihin. Tupakoimattomista kodin ulkopuolella työssä käyvistä runsas kuusi prosenttia altistuu tupakansavulle työssään. thl 10 super Umpisuolessa sydänriski? Ruotsalaistutkijat ovat löytäneet yhteyden umpilisäkkeen ja nielurisojen poistamisen ja sydäninfarktien väliltä. Riski on hieman suurentunut miehillä ja naisilla, jotka on leikattu alle kaksikymmentävuotiaana. Nielurisat ja umpilisäke ovat imukudosta ja siten osa elimistön immuunijärjestelmää. duodecim Kasviksia sydämelle Laajan eurooppalaistutkimuksen mukaan kasvikset ja hedelmät ehkäisevät sydäntaudeista aiheutuvia kuolemia. Tutkimuksessa noin 600 grammaa hedelmiä tai vihanneksia päivittäin nauttivat kuolivat sydäntauteihin viidenneksen epätodennäköisemmin kuin vain pari sataa grammaa päivittäin syövät. Tämä todettiin keskimäärin kahdeksan vuoden seurannan aikana. duodecim Valvominen lihottaa Jatkuva univaje edistää liikakilojen kertymistä, mutta ilmiön syytä ei tunneta. Tuoreen tutkimuksen mukaan selitys voisi löytyä kehon energiankulutuksesta, joka vähenee valvotun yön jälkeen. Tällöin lisäkiloja voi vähitellen varastoitua, vaikka ihminen ei söisi tavallista enempää. duodecim Liikuntaa niskakipuihin Viikoittainen liikunta voi ehkäistä pitkäaikaisten niska-, hartia- ja ala-selkäkipujen kehittymistä, norjalaistutkimus varmistaa. Liikakilot puolestaan altistavat kivuille. Pitkäaikaiset kivut olivat noin viidenneksen yleisempiä lihavilla kuin normaalipainoisilla osallistujilla. Lihavuuteen liittyvä riski pieneni jonkin verran, jos henkilö harrasti vähintään tunnin liikuntaa joka viikko, mutta täysin riski ei hävinnyt heiltäkään. duodecim i n g i m a g e Ilmansaasteista sydänkohtaus Pienhiukkaset ja muut ilmansaasteet on toistuvasti yhdistetty sydän- ja hengitysoireisiin. Tuorein osoitus tästä tulee Italiasta, missä sydänkohtauksista johtuvien sairaalakäyntien havaittiin yleistyvän ilmansaasteiden lisääntyessä. Sydänkohtaukset lisääntyivät noin prosentin kaksi päivää sen jälkeen, kun ilman hiukkaspitoisuudet olivat nousseet yli kymmenellä mikrogrammalla kuutiossa ilmaa. duodecim Mielenterveys ja ikä Tuore pohjoismainen tutkimus osoittaa, että ero mielenterveyspotilaiden ja yleisen elinajanodotteen välillä on kaventunut hieman. Edistyksestä huolimatta mielenterveysongelmista kärsivät miehet kuolevat edelleen lähes 20 vuotta ja naiset lähes 15 vuotta aiemmin kuin muut suomalaiset. thl

11 muut lehdet Kannattaa muistaa, että puutarhaa ei tehdä naapureita varten ja pihan voi jakaa enemmän ja vähemmän hoidettuihin osiin. Marttaliiton projektipäällikkö Erja Rappe sydän 3/2011 Mitä mieltä? Kesä-heinäkuun kysymys oli: Onko kesä paras vuodenaika? Aikuisen ei pidä olettaa, että lapset viihdyttävät itse itseään. Päinvastoin, aikuisten pitäisi antaa lasten levätä ja viihdyttää heitä. Pienten lasten stressiä päiväkodissa tutkinut Eira Suhonen lastentarha 3/2011 Ei ole hyviä ja huonoja elintarvikkeita, ainoastaan hyviä ja huonoja ruokavalioita. Ravitsemustieteen dosentti Mikael Fogelholm tiede 6/ % Kyllä 14 % Ei 30 vuotta sitten Liittohallituksen kokouksessa valittiin Apuhoitajaliiton ensimmäiset piirisihteerit. Valinta oli kokeiluluonteinen. Piirejä oli kaksi, Itä-Suomi ja Länsi-Suomi. Itä-Suomen piirisihteeriksi oli kolme hakijaa, joista tehtävään valittiin Liisa Lahtoniemi. Länsi-Suomen piiriin ei ollut yhtään hakijaa. Hallitus päätti kutsua tehtävään Marja Kallion, joka toimi liiton toimistossa järjestösihteerin viransijaisena. Myös liiton toimistoon palkattiin uusia henkilöitä. Vasta perustettuun uuteen järjestösihteerin virkaan valittiin Ahti Honkanen Riihimäeltä. apuhoitajalehti 8 9/1981 Kyllä, koska on niin valoisaa ja lämmintä. voi harrastaa puutarhanhoitoa. opiskelijalla on mahdollisuus tehdä töitä. se hellii kaikkia aistejamme. on vettä, veneilyä ja rauhaa. on valoa, valoa! auringonpaiste ja lämpö saavat ihmiset hymyilemään. rakastan valoisia öitä. pääsemme uimaan. nyt tapaa enemmän naapureita. ihmiset ovat rennompia. Uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta, jonne pääset jäsentunnuksella verkkosivuilta Kaikkien 21. elokuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan SuPer-lehden pyyhe-saippuasetti. Kesäkuun arvonnan voitti Tiina Kangosjärvi Oulusta. Onnittelut! Ei, koska kuumallakin on piilouduttava huppariin aurinkoallergian vuoksi. lapset eivät saa kouluruokaa. on paljon itikoita. mikään ei voita lumista maisemaa ja pakkasen narinaa kengän alla. on usein liian kuuma. olen enemmän syysihminen ja nautin, kun illat alkavat pimetä ja ilmat viiletä. kaikissa vuodenajoissa on omat hyvät puolensa. se estää harrastukseni.

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Kynttilälyhty teksti ja kuva marjo sajantola Kynttilä on loistava lahja antaa ja saada. Sen liekki luo valoa, lämpöä ja hyvää mieltä. Myös lähihoitaja voi olla eräänlainen liekki. Helsinkiläinen lähihoitaja Sirpa Laukkanen toteaa, ettei hän mitenkään aktiivisesti kerää kynttilälyhtyjä, ne vain haluavat tulla hänen luokseen. Kokoelmansa suuruudesta hänellä ei ole tarkkaa tietoa, koska vain osa siitä on kerrallaan esillä. Pienen pohdinnan jälkeen hän toteaa, että kymmenet eivät kuitenkaan ihan taida riittää kertomaan lukumäärästä. Ihmiset tietävät, että rakastan kynttilänvaloa, joten olen saanut lahjaksi kynttilöitä ja monenlaisia lyhtyjä, lampetteja ja tuikkuja. Kynttilä on mielestäni aina loistava lahja antaa ja saada. Sirpan lempilyhty on vahinkolöytö, sillä hän etsi lahjaa ystävälleen, eikä aikonut ostaa mitään itselleen. Tämä lyhty piti saada kuitenkin ihan omaksi, viis siitä, montako hänellä oli jo ennestään. Löysin tämän Pentikiltä. Kynttilälasin alla on pyöreä vaasi. Sen voi halutessaan koristella tai käyttää sitä erikseen kukkamaljakkona. Nyt vaasissa on näitä kuutioita, mutta olen käyttänyt värillistä hiekkaa, isoja kukkia, jouluisia koristeita kaikenlaista kaunista eri vuodenaikoihin sopivaa. Kun illat pimenevät, Sirpa löytää kaapeistaan monenlaisia kynttilälyhtyjä myös pihalle ja pihapuuhun roikkumaan. Joulu on tietenkin kynttiläjuhlista parhain, mutta hän sytyttää tuikkuja kirkkaina kesäiltoinakin tunnelmaa luomaan. Olen vähän sellainen hämärän hyssy. Usein iltaisin meillä palaa vain kynttilöitä. Sähkövalo tuntuu niin kylmältä. Liekki lämmittää, luo tunnelmaa ja rauhoittaa mielen. Sirpan neljä lasta ovat oppineet pienestä pitäen, että koti on rauhoittumispaikka ja riehumisleikit leikitään ulkona. Siksi kynttilät ovat palaneet matalilla pöydillä myös lasten ollessa konttaus- ja kiipeilyiässä. Pienet lapset ja elävä tuli eivät ole mahdoton yhdistelmä. En lähtenyt koskaan nostamaan koriste-esineitä enkä kynttilöitä katonrajaan, eikä koskaan ole vahinkoja tapahtunut. Tietyssä iässä lapsi haluaa tyhjentää kirjahyllyjä ja koskea joka paikkaan, mutta on vain jaksettava valvoa. Kyllä lapsi oppii ja sitten mummolavierailulla ovat ne perintökristallitkin turvassa pieniltä sormilta. Liekki ei sammu, jos sen jakaa Sirpan lapset ovat jo kaukana konttausiästä, he ovat 20-, 17-, 15- ja 11-vuotiaita. Kun nuorin lapsista oli kaksi ja puolivuotias, Sirpa palasi melkein kymmenen vuoden kotiäitiyden jälkeen töihin. Olin valmistunut kodinhoitajaksi jouluna Koska olin ollut pitkään pois työelämästä, koin tietoni vanhentuneiksi. Lisäksi halusin hoitaa asiakkaani kokonaisvaltaisesti ja saada myös pistosluvan. Aloitin lähihoitajaopinnot oppisopimuksella ja valmistuin syksyllä 2005 sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta. Nykyisin hän on töissä Helsingissä Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiassa. Neljän vuoden aikana hän on työskennellyt eri osastoilla ja tekee nyt töitä aivovauriokuntoutujien parissa. Hän kokee saaneensa joka osastolla hyvän perehdytyksen vaativaan työhön ja haluaa itsekin jakaa osaamistaan. Sirpan mielestä opiskelijoiden ohjaus on erittäin tärkeää työtä. Hän ajattelee aina opettavansa mahdollisia tulevia työkavereitaan. Siksi hän haluaa opastaa mahdollisimman hyvin. Koska hän itse on suorittanut aikuisena lähihoitajatutkinnon oppisopimuskoulutuksella, hän tietää, kuinka tärkeää on olla hyvin motivoitunut niin opiskeluun kuin työhönkin. Sirpa kertoo lukevansa mielellään runoja ja aforismeja. Hän pitää paljon Watchman Neen ajatuksesta, että kynttilän valo elää edelleen, jos se ennen loppuun palamistaan sytyttää toisen kynttilän. Mielestäni sama pätee meihin hoitajiin. Minä sain liekin lähihoitajakollegaltani aloittaessani kuntoutuskeskuksessa työt. Me hoitajat teemme yhteistyötä ja siirrämme tietojamme ja taitojamme eteenpäin toisillemme ja opiskelijoille. Kukaan ei myöskään pääse palamaan loppuun, jos huolehdimme yhdessä työhyvinvoinnistamme.. 12 super

13 Muru-koira on aina valmis lähtemään lenkille, joten talvisin Pikkuveljen lämmin villapaita lompakossa on Mialle ovat tarpeen. aarteet tallella. Lähihoitaja Sirpa Laukkasesta sähkövalo on kylmää, kun taas kynttilän liekki lämmittää, luo tunnelmaa ja rauhoittaa mielen. super

14 14 super

15 Elina Lehtovaara osoittaa, että Hoitajasta on moneksi teksti ja kuvat jukka järvelä Nainen siirtelee pumppukärryllä satojen kilojen painoisia tavarapinoja. Nyt ei kuitenkaan olla varastohommissa vaan mielenterveyskuntoutujien työsalissa Hämeenlinnassa. Siellä ohjaajana työskentelevä Elina Lehtovaara tekee erilaista ja monipuolista hoitotyötä. Entisessä huonekalutehtaassa toimivassa Visamäen työsalissa on hiljaista aamuseitsemältä. Työsaliohjaajana työskentelevä Elina Lehtovaara tulee aikaisin paikalle, yleensä ensimmäisenä ja paljon ennen asukas-työntekijöitä, koska hän haluaa tehdä kirjallisia töitä rauhassa. Kun työntekijät saapuvat muutaman tunnin kuluttua, Lehtovaaralla on aikaa heille eikä hän enää ole tietokoneen orja. Kirjallisia töitä riittää, sillä Lehtovaara toimii päätyönsä ohessa neljäntoista Mehiläisen yksikön luottamusmiehenä. Eikä tässä vielä kaikki: työkaverina hänellä on SuPerMehin ammattiosaston puheenjohtaja Leena-Maija Linkomaa. Luottamusmiespuoli työllistää minua tällä hetkellä paljon. Käyn kursseilla ja neuvotteluja on meneillään. Pidän kuitenkin työstäni, myös tästä luottamusmiestoiminnasta. Pysyn perillä työasioista ja ymmärrän, miten ne voisivat olla vielä paremmin. Entiset työkaverit ovat todenneet, että ammattiyhdistystoiminnassa todella olen omalla alallani, koska minulta ei kuulemma mene luu kurkkuun kovankaan paikan edessä ja olen kohtalaisen hyvä suustani. Kello lähestyy yhdeksää aamukahvin ja kirjallisten töiden parissa. Puhelimessa Lehtovaara selvittelee ay-asioita eli erään paikallisen erän jakamista. Kuulun siihen ihmisryhmään, jonka aivot toimivat aamulla. Kaikki luistaa paremmin. Kai tämä luottamiestoiminta minulle sopii. Jos ryhdyn tekemään jotakin, pyrin tekemään sen tosi hyvin. Sitä paitsi tiesin jo näihin hommiin ryhtyessäni, että kiitosta ei aina tule. Elina Lehtovaara tuo yritysten lähettämää tavaraa työsaliin. super

16 Elina Lehtovaara käy Kari Wessmanin kanssa läpi tarrakiinnityksen työnteko-ohjeet ja varmistaa, että työ lähtee sujumaan oikein. 2. Tarja Puranen kuuluu päivän kuntosaliryhmään. Monipuolisen kunto-ohjelman päätteeksi venytellään vaikka hieman ohjatusti, jos liike ei muuten onnistu. 3. Kokoonpanotöiden, kuten esimerkiksi ruuvipussien, sisällysluettelot monistetaan ja leikataan lapuiksi itse. Lehtovaa- Työtä innolla Ennen yhdeksää työsalin ovi alkaa käydä. Elina Lehtovaara tervehtii jokaista tulijaa ja saa yhtä reippaan vastauksen. Samalla hän kyselee, onko päivän työtehtävä selvä. Jos ei ole, niin sellainen järjestetään. Visamäen työsalissa on 55 työntekijää ja heillä neljä ohjaajaa, joilla on hoitajan koulutus. Myös yksikön johtaja on hoitoalan ihminen, mitä Lehtovaara pitää erinomaisena asiana. Asukkaat saapuvat työpaikalleen joko Mehiläisen omistamista Visamäen ja Vanajanharjun palvelukodeista, sairaalasta tai omasta kodistaan. Osa tulee itsenäisesti, mutta yhteiskuljetuskin on järjestetty. Kaikki työsalilla käyvät ovat virallisesti eläkkeellä tai heillä on jonkinlainen invaliditeetti. Tavallisimmin työ on pakkaamista, kokoamista tai tarrojen kiinnittämistä. Viivakoodeja, hintalappuja tai varoitustarroja löytyy rullakaupalla työsalin eri pöydiltä. Pienenkin lapun liimaaminen tuotteeseen on todellista työtä, josta yritykset maksavat. Kaikille tarjotaan mahdollisuus tehdä työtä, mutta ketään ei pakoteta. Kyllä tänne oikeasti töihin tullaan. Moni painaa hommia niska limassa, Lehtovaara sanoo ohjatessaan työpäiväänsä aloittavia tutuille työpisteilleen. Myös työsalin vastaavana ohjaajana toimiva Jukka Ilonen on saapunut paikalle ja vahvistaa asian: Kaikille tarjotaan mahdollisuus tehdä työtä, mutta ketään ei pakoteta. Pelkästä oleilusta saatetaan huomautella, mutta ennemminkin työntekijöitä saa täällä hillitä. Tässä työpaikassa hoitajan pitää tietää muustakin kuin hoitoalasta. Henkilökunta valvoo pakkaamista ja sen laatua, hoitaa tilausten ja tavaran vastaanottoa sekä tavaran toimittamista takaisin asiakkaille. Hoitaja-potilas-suhde ei ole päällimmäisenä henkilökunnan mielessä. Työsalin työntekijöihin ei suhtauduta kuten hoidettaviin vaan kuten työntekijöihin yleensä, tiettyjen rajojen puitteissa. Tämä toimii, sillä moni asukas käyttäytyy tällaisen kohtelun jälkeen paljon itsenäisemmin kuin passiiviseen potilasrooliin on tapana kuulua. Kyvyn mukaista työtä Kynttilälyhtyjä, pistorasiapakkauksia, ruuvipusseja, kortteja jopa jarruvastuksia valmistuu tänään työsalilla. Osa vaatii tekijältään käsityötaitoja, toisiin riittää tarkka rutiini. Jos joskus mietitte, miten varoitustarrat kiinnitetään esimerkiksi kynttilälyhtyihin, niin Visamäen työsalissa tehdään sitä työtä käsin. Kaikkea työtä ei voi koneellistaa. Ihmissilmää ja kättä tarvitaan esimerkiksi kohokirjaimien, irtotunnuksien ja -kuvioiden kiinnittämiseen pahviseen tuotteeseen kuten korttiin. Lehtovaaraa ja muuta henkilökuntaa tarvitaan lähinnä laaduntarkkailussa. Tuotteiden on oltava kunnossa, ja kehuja on tästä tullut. Eli jos haluaa hyvää tavaraa, se kannattaa tilata meiltä! On tärkeää, että me henkilökuntana käytämme ammattitaitoamme täällä niin, että jokaiselle annettaisiin kykynsä mukaista työtä. Yllättävän vaativia töitä olemme pystyneet tekemään, kuten kokoamaan joitakin tavarahyllyjä. Vastaavan ohjaajan Jukka Ilosen mukaan työsalilla ollaan valmiita kokeiluihin. Eli jos jokin yritys haluaa tietynlaista 16 super

17 3 4 5 ra näyttää yhtä perustyövaihetta, jota työsalilla toistetaan. 4. Ruoka tuodaan työsalille omasta keittiöstä, Visamäen palvelukodista muutaman kilometrin päästä. Salin hoitohenkilökunta jakaa aterian työntekijöille. Sinikka Siren saa annoksensa. Asukaskaveri Pirjo Raitokoski on jo saanut hernekeiton ja ottaa pannukakkua jälkiruoaksi. 5. Kotoaan työsalilla käyvä Ismo Kröger kelmuttaa lähtevää lavaa. palvelua, sitä yritetään työntekijöiden voimin. Lähestulkoon kaikki meiltä on onnistunut. Joskus yritys asettaa tiukan aikataulun, jolloin neuvotellaan siitä, ehdimmekö ajoissa. Aika usein tänne tulee ja täältä lähtee täysi rekkalastillinen tavaraa. Työsalilla on puolenkymmentä säännöllistä työnantajaa eli yritystä, joiden tuotteita työntekijät valmistavat. Osa yrityksistä sijaitsee samassa teollisuusalueen pihapiirissä, joten ainakin kuljetuskustannuksissa syntyy säästöä. Jos vakioyritysten ja satunnaisten yhteistyökumppanien työtarjoukset käyvät vähiin ja tekemisestä tulee pulaa, työsaliohjaajat järjestävät retken. Olemme käyneet silittämässä hevosia, Aulangolla ja markkinoilla. Oheistoiminnan keksiminen on osa työnkuvaa, Lehtovaara sanoo. Työsalin seiniä koristavat valokuvatapetit kertovat eri puolilla Suomea vuosittain järjestetyistä leireistä, joille lähdetään bussilla moneksi yöksi. Kuntosalilta ruokailuun Ennen ruokailua Elina Lehtovaara kerää joukon työntekijöitä mukaansa ja suuntaa kerrosta ylemmäs, kuntosalille. Mukaan tähän oheistoimintaan lähtee seitsemän työntekijää. Muutama alkaa tehdä sovittuja liikkeitä yksin, tosin Lehtovaaran valvonnassa. Loput lähtevät hänen ohjaamaansa monipuoliseen ryhmäpuolituntiseen. Ohjatun kahvakuulatuokion jälkeen ovat vuorossa laitteet selkä- vatsa- tai rintalihaksia kuormittavine vastuksineen. Jos työtarjoukset käyvät vähiin ja tekemisestä tulee pulaa, työsaliohjaajat järjestävät retken. Lehtovaara teettää kymmenen tai viidentoista toiston sarjoja ja ohjaa jokaista uuteen laitteeseen siirryttäessä: kädet ja jalat täytyy pitää oikeassa asennossa, ettei satu revähdyksiä. Lihaskipu on normaalia, Lehtovaara muistuttaa puuskuttavia jumpattaviaan. Lopuksi irrotellaan rasittuneita paikkoja käsiä pyörittämällä ja siirrytään vähitellen takaisin kerrosta alemmas ruokailemaan. Lehtovaara varmistaa, että kukaan ei ole jäänyt pukuhuoneeseen ja suuntaa hernekeittotiskille jakajaksi. Työsalin väki on asettunut jonoksi ruokapisteen eteen, kun nelihenkinen hoitohenkilökunta aloittaa keiton ja pannukakun tarjoamisen. Toisille puolikas, useimmille koko lautasellinen. Ruoanjaon hierarkia ei kerro koko totuutta: työsalikuntoutujat vastaavat itse kahvinkeiton järjestämisestä sekä hoitavat siivouksen ja tiskaamisen. Seinältä löytyvät työvuorolistat. Lehtovaara on päivän mittaan havainnut muutaman paikan likaisuuden ja antanut siivoustehtäviä, keittiön suursiivous esimerkiksi sovittiin seuraavalle viikolle. Ruokailun jälkeen Lehtovaara ryhtyy soittelemaan tulevan viikon ruokatilausta maitoineen, kuivamuonineen ja muine tarvikkeineen. Rutiineja ja säpinää Työsalissa käy päivittäin viitisenkymmentä asukasta, perjantaisin hieman vähemmän, koska palvelukodeissa pidetään silloin siivouspäivä. Työntekijöille ei makseta palkkaa, mutta kannustusrahaa he saavat. Tuo raha on muutama euro päiväs- super

18 sä, joten se ei vaikuta eläkkeisiin. Perusmaksu määräytyy työtehon, työn itsenäisyyden ja työpaikalla oltujen päivien lukumäärän mukaan. Vaativista tehtävistä tai muusta kunnostautumisesta maksetaan ylimääräistä. Iltapäivällä salin rutiinit jatkuvat. Lehtovaara siirtyy toimistoon tekemään kuukausittaista työpäivälistaa, koska yksikön johtaja pyysi sitä nyt päivää aikaisemmin. Normaalisti hän olisi tehnyt tämänkin työn jo aamulla. Lehtovaara on työskennellyt hoitajana sekä julkisella ja yksityisellä puolella. Hän löytää yksityispuolelta monia hyviä piirteitä. Täällä on erilainen vapaus tehdä asioita ja suunnitella työpäiviä. Ja jos siitä säästämisestä ja tuloksellisuudesta puhutaan, niin missään ei säästetty niin paljon kuin kunnallisessa vanhainkodissa 20 vuotta sitten. Tuntuu että yksityissektorilla on aivan erilainen mahdollisuus tehdä työtä ihmisten kanssa. Täällä ei olla sidottuja sairaalan seiniin eikä johonkin puolen tunnin pakkokävelyyn. Kello lähestyy kahta. Yhdessä sairaanhoitaja Taru Nurmisen kanssa Lehtovaara kirjaa viimeiset asukastunnit tietokantaan. Sitten hän siirtyy ovensuuhun ja huutaa, niin että koko työtä tekevä halli kuulee: Kävelijät ja fillarilla menijät tulkaa hakemaan numeroita! Osa työntekijöistä asettuu jonoon toimiston eteen ja lähtee jonotuksen jälkeen ulos. Autokyydin saavat jatkavat töitään vielä puoli tuntia. Kävelijät ja pyöräilijät voivat arpanumeroillaan osallistua kerran viikossa järjestettävään arvontaan, jossa on mahdollisuus voittaa pikkupalkkioita. Liikkumaan kannustavat arpajaiset ovat Lehtovaaran idea. Kaikki näyttää olevan tämän päivän kannalta purkissa, mutta sitten alakerrassa kolisteleekin tavarantoimittaja. Alkaa rullakkorumba, jossa Liikkumaan täysiä tavaralavoja viedään hissillä jakelurekkaan. Samalla toinen rekka suoltaa ta- kannustavat arpajaiset ovat Lehtovaaran idea. varaa sisään. Hissit kulkevat ja pumppukärryt kolisevat, kun hoitajat hoitavat logistiikkaa. Lopulta pahvilaatikkovuoret ovat vaihtaneet paikkaa, ja Lehtovaara alkaa sammutella tyhjenneen työsalin valoja. Kello on Vielä viimeiset huikkaukset konttorin puolelle Jukka Iloselle, joka jää töihin tietokoneen ääreen. Jukan pää onneksi toimii näin iltapäivisin, joten minä voin lähteä.. Tänään töissä Kuka: Janakkalassa asuva työsaliohjaaja Elina Lehtovaara, 41, valmistui mielenterveyshoitajaksi Hämeenlinnan terveydenhuolto-oppilaitoksesta keväällä Työ ja työura: Ennen valmistumista laitosavustajana ja perushoitajan sijaisena. Valmistumisen jälkeen teki sijaisuuksia sairaaloissa ja yksityisissä hoitokodeissa. Vuodesta 1997 sama työnantaja, joka vaihtui liikkeenluovutuksen yhteydessä Mehiläinen Kuntapalveluiksi viime vuonna. Kokeillut myös siivoojana, kahvila-apulaisena ja keittäjänä, joiden jälkeen nykytyön ja työpaikan arvostus on kasvanut. Harrastukset: Palveluskoiratoiminta, jossa kilpailujen lisäksi toimii myös kouluttajana ja tuomarina. Kuntosali, pilates ja uusimpana kahvakuula. Parasta työssä: Itse työ asukkaiden ja työsalikun toutujien kanssa. Vapaus kehittää toimintaa ja tehdä suunnitelmia esimerkiksi retkistä ja muusta virkistystoiminnasta. Pahinta työssä: Turha paperin pyörittäminen. Perhe: Naimisissa, koira ja kaksi kissaa. 18 super

19 Tavat uusiksi Kaskenlinnassa teksti ja kuvat sonja kähkönen Turkulaisessa Kaskenlinnan sairaalassa tavoitellaan toimintakulttuuria, jossa uskalletaan kokeilla, innostutaan uudesta, jaetaan vastuuta ja opitaan. Uusien tapojen sisäistäminen ei ole ollut helppoa, mutta tuloksiakin on saatu. Sanonta Näin meillä on aina tehty sai Kaskenlinnan sairaalan pitkäaikaisosastoilla lähtöpassit, kun Kurjenlinnan työyhteisö muutti uusiin tiloihin vuonna Työntekijöiden ja arkkitehtien yhteistyössä suunnittelemille osastoille haluttiin luoda uusi johtamistapa ja kokeileva työkulttuuri. Suuntaa haettiin oppivan organisaation mallista. Tavoitteeksi asetettiin työyhteisö, jossa jokainen kehittyy omassa työssään, jossa innostutaan uudesta, opitaan ja välitetään tietotaitoa. Kaikella tällä tähdättiin potilaiden parempaan hyvinvointiin. Halusimme rakentaa ilmapiirin, jossa kaikki ideat ja kehittämisen kohteet ovat tervetulleita, perushoitaja Eeva Pyökäri kertoo. Muuton yhteydessä myös osaston rakenteet pistettiin uusiksi. Kurjenlinnan sairaalassa toimineista pienistä osastoista muodostettiin kaksi suurempaa yksikköä, joissa siirryttiin tiimityöskentelyyn. Kummankin yksikön neljä tiimiä vastaavat noin kuudestakymmenestä potilaasta. Alussa muutokset tulivat rysäyksellä ja ne tuntuivat haastavilta. Vähitellen olemme kuitenkin huomanneet, että ne ovat kannattaneet, perushoitaja Birgit Aitta-Oja raottaa. Vastuuta annetaan kaikille Kaskenlinnassa työntekijät ovat voineet kiinnostuksensa mukaan syventyä hoidon eri osa-alueisiin, esimerkiksi haavanhoitoon, hygieniaan, ravintoasioihin tai saattohoitoon. Oppivan organisaation mallin mukaisesti vastuuta on pyritty antamaan työyhteisön kaikille jäsenille. Jaetun vastuun ja tiimityöskentelyn myötä myös osastojen hierarkiaa on saatu matalammaksi. Sen sijaan, että henkilökunta kävisi keskustelemassa esimerkiksi raportointiin tai kirjaamiseen liittyvässä ongelmatilanteessa osastonhoitajan kanssa, hyödynnetään työyhteisössä tähän aihepiiriin perehtyneiden tietoa. Eeva Pyökäri pitää myönteisenä, että työyhteisössä annetaan mahdollisuus käyttää osaamista niin paljon kuin kukin sitä haluaa. Se vaatii toisaalta myös sitä, että meidän on oltava aktiivisia ja jokaiselta on löydyttävä myös rohkeutta käyttää taitojaan. Vastuun jakaminen on lisännyt myös tiedon välittämistä työyhteisössä. Esimerkiksi vuosi sitten ergonomiakortin saanut Birgitta Aitta-Oja antaa työkavereilleen säännöllisesti vinkkejä potilassiirroissa. Hän pitää tarvittaessa ergonomiakoulutuksia muissa tiimeissä ja opastaa uusia työntekijöitä sekä opiskelijoita käyttämään apuvälineitä. Työstä on tullut vastuualueiden myötä mielekkäämpää. Sellainen työ, jossa ei tarvitse ajatella, muuttuu helposti liukuhihnamaiseksi, Aitta-Oja huomauttaa. Osastonhoitaja Leena Korvenpää on huomannut työntekijöiden sitoutuvan paremmin yhteisiin asioihin, kun päätäntävaltaa on jaettu myös heille. Mahdollisuus käyttää omia vah- super

20 vuuksia ja vaikuttaa omaan työhön lisäävät luovuutta työyhteisössä, hän huomauttaa. Tavoitteena yksilölähtöisyys Uudessa toimintakulttuurissa on edetty kohti yksilö- ja asiakaslähtöistä työotetta, jossa työntekijät tuntevat potilaat entistä paremmin. Osastoilla siirryttiin parityöskentelystä yksilövastuiseen hoitotyöhön ja potilaat jaettiin työntekijöiden kesken. Näin hoitajat oppivat tuntemaan potilaidensa luonteenpiirteet, tavat ja olemassa olevat taidot. Sen ansiosta myös potilaiden tarpeisiin on voitu vastata entistä paremmin. Tiedän esimerkiksi, kenen luokse minun kannattaa lähteä ensimmäiseksi aamulla, kuka on jo hereillä ja kuka nukkuu mielellään pidempään, Birgit Aitta-Oja toteaa. Tarkat aikataulut eivät enää määrää henkilökunnan työtahtia. Tilanteen salliessa yhteisissä tiloissa voidaan keittää päiväkahvit tai tarjota päiväsalissa istuville vanhuksille välipalaa. Pyrimme eroon perinteisestä kaavasta, jossa potilas pitäisi pestä johonkin kellonaikaan mennessä tai asioiden pitäisi tapahtua tietyssä järjestyksessä. Sen sijaan pyrimme vastaamaan siihen, mitä potilas meiltä haluaa. Tärkeää ei ole vain se, mitä ja milloin teemme vaan miten sen teemme, Eeva Pyökäri kiteyttää. Myönteinen kierre Kaskenlinnan sairaalan ylihoitaja Tuulia Koponen pitää uuden toimintakulttuurin merkittävinä saavutuksina moniammatillista työskentelyä ja potilaslähtöisyyttä. Työssäni tilastoja seuratessani olen huomannut, että työtapaturmat ovat vähentyneet, työtyytyväisyys on hyvä ja käytävillä vastaani tulee iloisia ihmisiä. Osastoilla viihdytään, kun työtä saa tehdä omaan tahtiin. Yksilölähtöisen työotteen ja entistä toimivampien sairaalatilojen ansiosta potilaiden on huomattu piristyvän. Muutama pitkäaikaissairas on virkistynyt jopa siinä määrin, että he ovat Birgit Aitta-Oja käyttää avarissa tiloissa mielellään apuvälineitä, jotka hän ergonomiaan perehtyneenä tuntee hyvin. voineet viettää muutamia viikonloppuja kotonaan. Potilailta saatu palaute kannustaa työyhteisöä jatkamaan edelleen kohti yhteistä päämäärää. Tuulia Koponen näkee yksilölähtöisessä työotteessa myönteisen kierteen. Kun potilaan toimintakykyä tuetaan, hyötyvät siitä sekä potilas että hoitaja. Mitä pidempään vanhuksen kunto pysyy hyvänä, on hoitajan työ kevyempää ja yksin työskentely mahdollista. Se on vahvuus niin vanhukselle kuin henkilökunnallekin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tarvitaan kaksi hoitajaa, sitä enemmän se kuormittaa työyhteisöä. Koponen pitää vuorovaikutuksen, työhyvinvoinnin, henkilökunnan motivaation ja työhön sitoutumisen tavoittelemista tärkeänä. Kun nämä elementit ovat kunnossa, kokee potilaskin vointinsa hyväksi. Ylihoitaja Tuulia Koponen ja osastonhoitaja Leena Korvenpää uskovat, että oppivan organisaation ennakkoluuloton ja vastuuta jakava toimintafilosofia sopii hyvin sosiaali- ja terveysalan työyhteisöihin. Se vastaa hyvin tulevaisuuden haasteisiin. Kun ikääntyvien määrä lisääntyy ja työtä on tehostettava, on vastuuta työstä jaettava työyhteisössä yhä useammalle. 20 super

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana Terveydenhoitajien työotteen muutos Salon terveyskeskuksessa Sofia Maleike-Ruohola Perinteinen työ terveydenhoitajalla

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot