kevät 2014 Keski-Suomen maaseutu Nuoret uskaltavat yrittää Poppaamalla yrittäjäksi Luomulle on nostetta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kevät 2014 Keski-Suomen maaseutu Nuoret uskaltavat yrittää Poppaamalla yrittäjäksi Luomulle on nostetta"

Transkriptio

1 kevät 2014 Keski-Suomen maaseutu Nuoret uskaltavat yrittää Poppaamalla yrittäjäksi Luomulle on nostetta

2 Pääkirjoitus Uskalla yrittää Tämä lehti tuo esiin mahdollisuuksia, unelmia ja arjen kokemuksia monenlaisesta yrittäjyydestä maaseudulla. Lehteen haastatellut yrittäjät kertovat omista poluistaan ja kasvustaan yrittäjyyteen ja siitä millaisena he näkevät Keski-Suomen maaseudun yritysympäristönä. Osa yrityksistä on uusia, osa pitkään toimineita, osa on itseensä ja osaamiseensa nojautuvia pieniä, osa useita ihmisiä työllistäviä yrityksiä. Yhteistä kaikille yrityksille on, ettei kukaan pärjää aina täysin yksin. Tukea yrittäjyyteen on saatu esimerkiksi vertaistukena muilta yrittäjiltä tai Leader-rahoituksena. Usein yrittäjyys lähtee liikkeelle harrastuksesta kuten lehtemme käsityöyrittäjillä tai nuorilla moottoripyörämiehillä, mutta se voi myös tulla sukupolvenvaihdoksessa tai olla ainoa keino työllistää itsensä. Kiinnostavia yrittäjyyteen ja sen kehittämiseen kannustavia kanavia ovat esimerkiksi PopUpyrittäjyys ja 4H-yrittäjyys. Näistä kuulemme tässä lehdessä nuorten yrittäjien, yrittäjyyttä harkitsevien ja konkariyrittäjien suulla. Erityisen iloisia olemme haastatteluhetkistä nuorten yrittäjien kanssa. On hienoa nähdä kuinka he luottavat omiin vahvuuksiinsa ja kokeiluihin kehittäessään liiketoimintaansa. Kokeilut voivatkin parhaimmillaan uudistaa yrittäjyyttä kehittämään asiakkaille vaihtoehtoisia tapoja ostaa tuotteita ja palveluita, ja samaan tapaan kehittää yrittäjille uusia yrittämisen tapoja ja malleja. taistelee työpaikoistaan. Väestön kehitys vaikuttaa vääjäämättömästi myös työpaikkojen syntymiseen. Uusia työpaikkoja syntyy yhä useammin terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa, kun taas teollisuus, maa- ja metsätalous sekä kuljetus ja varastointi ovat menettäneet työpaikkoja. Maakunnan maaseudun kehitys tarvitsee tuekseen niin paikallista kuin alueellista kehittämistyötä. Kehittämistyötä on hyvä arvioida, jotta tiedetään onko kehittämistyöhön kohdennetut resurssit vaikuttaneet halutulla tavalla ja voidaanko resursseja suunnata uudelleen tarpeen niin vaatiessa. Kaiken kaikkiaan Keski-Suomen maaseutu -lehden työstäminen on ollut hauskaa ja opettavaista. Haluammekin kiittää kaikkia teitä haastateltuja antamastanne ajasta ja ajatuksista. Samalla haluamme toivottaa lukijoille menestystä ja voimia uuden vuoden haasteisiin. Teksti: Tarja Niemelä ja Kuva: Lehden julkaisemisen on mahdollistanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun Maaseutustrategia-hanke yhteistyössä Keski-Suomen Leader-ryhmien Viestinnästä voimaa -hankkeen kanssa. 2 kevät 2014

3 Sisällys Keski-Suomen maaseutu Julkaisija: strategia-hanke yhteistyössä Viestinnästä voimaa -hankkeen kanssa Toimitus: Tarja Niemelä Ulkoasu ja taitto: Kimmo Niemi SOLO Creative Kannen kuva: Juha Ruokolainen Stunt Freaks Team Painopaikka: Keski-Suomen Painotuote Oy Painosmäärä: kpl Pääkirjoitus...2 Harrastuksesta yritystoimintaa...4 Perusta Pylkönmäelle...6 Larppaamalla rohkeutta kielten puhumiseen...7 Nuori yrittäjä Hankasalmelta...8 Luomutuotanto kehittyy Keski-Suomessa...10 Onnellisesti Uusi-Yijälän tilalla...12 Kehittävällä arvioinnilla parempaan lopputulokseen...14 Kaalikääryleiden koti on Haapamäellä...16 Puut paaliin ja tehtaalle...18 Kalevantuli palaa Multialla...20 Hölkkäävä hirvi Joutsasta...22 KAUPPAKORKEAKOULU Villiyrttien voimaa...24 Taidetyöpajoilla iloa elämään...25 Työpaikat keskittyvät Jyväskylään...26 kevät

4 Harrastuksesta yritystoimintaa Nuorten poikien into tehdä temppuja moottoripyörillä synnytti ryhmän nimeltä Stunt Freaks Team. Temppujen videointi laajensi toimintaa yritysvideoiden tekemiseen. Viimeisimpänä aluevaltauksena on tarrasarjojen suunnittelu ja nettikauppa. Juha Ruokolainen oli vain muutaman vuoden ikäinen, kun hän aloitti moottoriurheiluuransa ripustamalla pulkkansa isoveljen mopon perään. Kuusivuotiaana hänellä oli jo ensimmäinen putkirunkoauto ja seitsemänvuotiaana ensimmäinen mopo. Maaseudulla Keuruulla oli tilaa päristellä. Kolmen miehen yritys Stunt Freaks Team, porukka innokkaita moottoripyöräilijöitä, perustettiin vuonna Ryhmän synnytti into tehdä temppuja moottoripyörillä ja -kelkoilla. Temput kuvattiin videolle ja ladattiin nettiin kaikkien ihailtaviksi. Ensimmäisestä talkoovoimin tehdystä showsta Keuruulla jäätiin muutama satanen voitolle ja siitä se lähti. Temppuilulle alkoi olla kysyntää ja yritys perustettiin vuonna Yritystä pyörittävät Juha Ruokolaisen lisäksi Antti Leppänen ja Janne Myllyoja. Tämän lisäksi tallissa on eri puolilta Suomea kahdeksan ajajaa, jotka ajavat freelancerina näytösajoissa. Nuoresta iästään huolimatta, 23 vuotta, yrittäjyys oli tuttua Ruokolaiselle, sillä hänen isänsä on yrittäjänä Petäjävedellä. Ruokolainen suoritti merkonomin tutkinnon oppisopimuksella isällään ja sai arvokasta oppia yrittäjyydestä. Hänen isänsä yritys tekee mönkijöihin lisävarusteita. Ruokolainen on myös mukana perheyrityksessä hallitusjäsenenä. Näytösajoja ja videoita Näytösajoja järjestetään sekä ulkona että sisätiloissa. Yritys voi tilata näytöksen esimerkiksi uuden toimitilan avajaisiin. Esimerkiksi kerran järjestimme näytöksen yökerhossa, jossa ajoin StreetBikella, Ruokolainen kertoo. Näytösajoja teemme ympäri Suomea, ulkomaillekin olisi kysyntää, mutta kuljetuskustannukset nousevat liian korkeiksi, Ruokolainen lisää. Näytösajoihin liittyvät myös yrityksen sivubisnes, yritysvideoinnit. Yrityksille niitä on tehty kahdesta syystä, joko niin, että niissä näkyy yrityksen tuote, esimerkiksi moottorikelkka tai että ajetaan näytösluonteisesti yrityksen uusissa tiloissa, joita yritys haluaa videolla mainostaa. Videokameran yritys hankki Vesuri-ryhmästä haetulla Leader-tuella. Sparrausta KasvuOpenkilpailusta StuntFreaksTeam osallistui Keski-Suomen kauppakamarin järjestämään KasvuOpen -sparrauskilpailuun. Kilpailuun osallistui 62 yritystä tai ideaa eri puolilta Suomea, joista 15 pääsi finaaliin ja mukaan sparrauspäiviin. StuntFreaksTeam oli yksi niistä. Kilpailuun pystyi hakemaan joko tavallisella hakemuksella tai videolla: Teimme videon, tietenkin, Ruokolainen naurahtaa. Keski-Suomen kauppa-kamarin Kasvu Open -kasvuyritystempauksen tavoitteena on kiihdyttää yritysten kasvua ja lisätä 4 kevät 2014

5 verkostoitumista kasvuyritysosaajien kesken. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2011 lähtien. Tuomariston jäsenet ovat yrittäjiä, yritysjohtajia ja asiantuntijoita. Kasvu Open on nimensä mukaisesti open eli avoin kaikille yrityksille ja asiantuntijoille. Finalistit saivat kolme asiantuntijoiden vetämää sparrauspäivää eli kuten kilpailussa sanotaan kiitoratapäivää. Ne olivat Ruokolaisen mielestä hyödyllisiä: Saimme sparrausta juuri siltä alalta, jota itse halusimme, Ruokolainen sanoo. Lisäksi siellä tapasi muita yrittäjiä, joka oli hyödyllistä, hän lisää. Tarroissa kasvupotentiaali Uusin aluevaltaus yrityksellä on tarrasarjojen myynti omassa nettikaupassa Tarrasarjoja saa crossipyöristä ja moottorikelkoista mobiililaitteisiin. Idea tarrasarjojen myynnistä tuli faneilta: Kysyimme faneilta mitä he haluavat ostaa ja tarrasarjat saivat eniten ääniä, Ruokolainen kertoo. Tarroja tehtiin alun perin siksi, että myynnissä ei ollut sellaisia tarroja kuin nuoret miehet halusivat. Myynti alkoi kokeilulla, ensin ladattiin 200 kuvaa nettiin ja tehtiin niitä sitä mukaa, kun joku tilasi. Ryhmä suunnittelee tarrat, esittelee ne nettisivuillaan, paino painaa tarrat ja lähettää ne asiakkaille. Tarrat ovat se ala, jota haluamme nyt kehittää eniten, Ruokolainen sanoo. Meillä on jo muutamia asiakkaita ulkomailta ja uskon että niiden osuus tulee jatkossa kasvamaan, hän lisää. Yli tykkääjää Facebookissa Faneilta kysyminen oli aika loogista, sillä faneja ryhmällä on, Facebookissa yli ja Instagrammissa yli Sosiaalinen media ylipäänsä on miesten yritykselle tärkein markkinointikeino. Ajajien ikähaitari on vuotta, ja seuraajat Facebookissa ja Instagrammissa ovat samanikäisiä tai nuorempia. Sosiaalisessa mediassa julkaistut kuvat ja videot ovat toiminnassa tärkeässä osassa. Kuvia julkaistaan tietenkin näytöksistä ja tempuista, mutta myös ihan muustakin: Kuva siitä mitä varusteita ajaja ottaa mukaan kisamatkalle, voi olla jollekin hyvin hyödyllinen, Ruokolainen miettii. Kaikenlaisten kuvien avulla fanit pääsevät tutustumaan meihin paremmin, hän lisää. Keikat myydään pääasiassa juuri Facebookin kautta. Facebookissa on myös hyvä julkaista kuvia uusista tarroista, joita voi nettikaupan kautta käydä ostamassa. Ruokolaisen intohimo yrityksessä on teknisessä toteutuksessa ja näytöksissä, mutta yrittäjän arki on muutakin: Olen alkanut pitämään itseäni yrittäjänä, koska on tylsiä paperitöitä, hän naurahtaa. Välillä kun on edessä sata sivua paperia, josta ei ymmärrä mitään, niin lopettaminen on käynyt mielessä, hän toteaa lakonisesti. Mutta vaikka byrokratia Ruokolaista välillä tuskastuttaa, onneksi kaiken yli on päästy. Myös perheen, isän ja veljen tuki on ollut siinä tärkeätä. Juha Ruokolainen Teksti: Kuvat: Juha Ruokolainen ja Yrityksen nettisivuilla on videoita ja kuvia huikeista tempuista. kevät

6 Perusta Pylkönmäelle Javier Moreno on saarijärveläinen nuohoojayrittäjä, jonka toimialueeseen kuuluvat Kannonkoski ja Pylkönmäki. Lisäksi hän puhdistaa ilmastointikanavia ja saneeraa piippuja koko Keski-Suomen alueella. Oma yritys Morenolla on ollut vuodesta Moreno saapui Perusta Suomeen vuonna Täällä häntä pyydettiin maatalouslomittajaksi ja lomamatka vaihtui työntekoon. Sillä tiellä hän on edelleen. Tehtyään lomittajan töitä vuoden verran, hänelle tarjoutui mahdollisuus ryhtyä nuohoojaksi. Moreno tarttui haasteeseen ja suoritti samalla töiden ohessa nuohousalan ammattitutkinnon. Illat kuluivat suomen kieltä opiskellessa. Oli hienoa, kun sain mahdollisuuden ryhtyä nuohoojaksi, Moreno sanoo. Nuohoojayritys siirtyi pian Morenon vaimon Sannan isälle. Kun appiukon eläkeikä lähestyi, suoritti Moreno yrittäjäammattitutkinnon ja yritys siirtyi hänen nimiinsä vuonna Ei siinä ollut suurta muutosta, koska olin hoitanut jo paljon paperitöitä viimeisinä vuosina, hän muistelee. Pienillä paikkakunnilla kuten Pylkönmäellä ja Kannonkoskella vakituiset asunnot nuohotaan säännöllisesti vuoden välein ilman erillistilausta. Moreno Sain tietää Leader-rahoituksesta yhdeltä tutulta putkimieheltä, hän muistelee. Hän on laittanut tiedon kiertämään ja itse kertonut eteenpäin investointitukimahdollisuudesta ja saanut siitä kiitosta muilta yrittäjiltä. Maahanmuuttajayrittäjien lukumäärä on kasvanut Suomessa ripeästi, ja heitä on jo yli on jo tuttu kaikille asiakkaille, joten työt sujuvat jouhevasti: - Työssäkäyvät jättävät minulle avaimen tuttuun piiloon nuohouspäivinä, hän naurahtaa. Alueella on myös kesämökkejä, jotka nuohotaan tilauksesta noin kolmen vuoden välein. Oppimestari-kisälli Laajennettuaan toimintaansa myös ilmastointikanavien puhdistukseen ja piippujen saneeraukseen Moreno on ottanut töihin yhden työntekijän. Työntekijä suorittaa tällä hetkellä alan ammattitutkintoa, jonka koulutuksen Moreno maksaa. Maksan hänelle koulutuksen niin kuin minulle aikanaan maksettiin, hän toteaa. Töitä ei kuitenkaan riitä kahdelle koko ajaksi ja Moreno on välillä joutunut lomauttamaan työntekijäänsä: Työntekijä on hyvä ja rehti kaveri, olisi kiva palkata hänet vakituisesti, Moreno toivoo. Työntekijä on kuitenkin mahdollistanut sen, että yrittäjä pääsee itsekin lomalle välillä. Toisilta nuohoojilta neuvoja Moreno on saanut yrittäjyyden alkutaipalella apua appiukon lisäksi muilta nuohoojilta: Nuohoushommissa ei ole kateutta, aina olen saanut apua, kun olen kysynyt, Moreno toteaa. Apua hän sai myös Saarijärven Seudun Kehittämisyhtiö, samalla kertaa perustettiin yritys, kevät 2014 Javier Moreno on tuttu näky Pylkönmäen katoilla. haettiin starttirahaa ja täytettiin Viisarin investointitukipaperit nuohoustarvikkeisiin. Hän ihmettelee, ettei yrittäjäammattitutkintoa suorittaessaan saanut tietoa rahoituksesta. Moreno ei tee töitä viikonloppuna ja on muutenkin pyrkinyt pitämään säännöllisen työajan. Olen oppinut sanomaan ei, hän naurahtaa. On mukavaa olla lasten kanssa, kun he ovat pieniä, hän lisää. Samaa mieltä on isän sylissä istuva 2-vuotias Roope-poika, jonka mielestä isän pitäisi kiinnittää huomiota häneen eikä haastattelijaan. Teksti ja kuva:

7 Larppaamalla rohkeutta kielten puhumiseen Larppaus on improvisaationäyttelemistä, jossa on etukäteen luodut roolihahmot, mutta ei käsikirjoitusta. Extreme Translation Oy on hieman erilainen kielipalveluyritys, joka on ottanut aimo askeleen kohti pelin ja leikin käyttämistä valmennuksessa. Live-roolipelaamisella eli larppaamisella osallistujat pääsevät esittämään jotain muuta ja voivat rohkaistua vaikka puhumaan vierasta kieltä. Extreme Translation Oy:n yrittäjinä toimivat Mari Nokkonen-Pirttilampi ja Anna Saarela-Korhonen. Lisäksi yrityksessä toimii noin 20 henkilön asiantuntijaverkosto, jotka projektiluonteisesti palkataan tarvittaessa erikseen. Yrityksen kotipaikka on Kangashäkin kylässä Uuraisilla, mutta asiakaspalvelun parantamiseksi yrityksellä on myös sivutoimipiste Jyväskylässä. Yrityksen asiakkaista valtaosa on keskisuomalaisia IT-yrityksiä. Käännöspalveluja ja valmennusta Extreme Translation Oy on kehittänyt toimintaansa tavallisesta käännöstoimistosta ja tarjoaa kolmenlaisia tuotteita. Tosihelppo on kiinteällä kuukausimaksulla toimiva käännös- ja kielenhuoltopalvelu. Käännöstalkkari auttaa asiakasta mm. löytämään oikeanlaisen käännöstoimiston. Kolmantena tuotteena ovat valmennukset, lähinnä kielivalmennukset, joissa kokeillaan uudenlaista konseptia, larppaamista. Lähtökohtana kehittämiselle oli ajatus siitä kuinka saadaan peliä ja leikkiä mukaan aikuisten kielten opiskeluun, Nokkonen-Pirttilampi kertoo. Jossain vaiheessa tuli ajatus larppaamisesta, hän lisää. Larppaaminen tulee englannin kielen sanasta LARP eli Live Action Role Play. Se on improvisaationäyttelemistä, johon luodaan etukäteen roolihahmot ja hahmojen välille jännitteitä, mutta ei yksityiskohtaista käsikirjoitusta tai repliikkejä. Larppaamisen kautta voidaan tehdä periaatteessa mitä tahansa valmennusta, Nokkonen-Pirttilampi sanoo. Tanskassa larppausta on käytetty kouluissa, onhan paljon mielenkiintoisempaa leikkiä olevansa vaikka avaruusaluksessa ja laskea laskuja, joilla pääsee seuraavalle planeetalle kuin laskea yhtälöitä vihkoon, Nokkonen-Pirttilampi mainitsee esimerkkinä. Pommin purkamisen vihjeet löytyivät larppauspilotissa taideteoksista. Ensimmäisessä larppauspilotissa purettiin pommia Extreme Translation päätti lähteä kokeilemaan larppaamista kehittämistyökaluna. Vauhtia toteutukseen antoi JyväsRiiheltä myönnetty kehittämistuki. Tuella palkattiin kolme larppauksen asiantuntijaa kuukaudeksi toteuttamaan ensimmäistä pilottia. Pilottiin mukaan saatiin yrityksen yhteistyökumppani, jolla on useita ulkomaisia työntekijöitä. Pilotissa osallistujat olivat taidenäyttelyssä. Edellisen näyttelyn murskakritiikistä pettynyt taitelija olikin asentanut näyttelytiloihin pommin ja vieraiden tehtävänä oli yhdessä ratkaista miten pommi puretaan. Larppauskielenä oli pääasiassa suomi. Ajatuksena oli, että larpatessa osanottajat voivat esittää jotain muuta kuin itseään ja rohkaistuvat puhumaan suomen kieltä välittämättä niin paljon virheistä. Pelin jälkeen kerättiin osallistujien välitön ja myöhemmin vielä kirjallinen palaute. Kehittämistyö jatkuu pilotin jälkeen. Kieli on larppaamisessa työväline, jolla tavoitteisiin päästään, ei itse tarkoitus, Nokkonen-Pirttilampi tarkentaa. Extreme Translation aikoo kehittää toimintaa myös jatkossa: Tuotekehityksen on oltava jatkuvaa, pysyy työkin mielenkiintoisena, Nokkonen-Pirttilampi naurahtaa. Teksti ja kuva: kevät

8 Nuori yrittäjä Hankasalmelta Johanna Lamberg on 16-vuotias lukiolainen, joka ansaitsee itse omat käyttörahansa. Hän on toiminut 4H-yrittäjänä Hankasalmella keväästä 2012 lähtien. 8 Keväisin ja syksyisin ikkunanpesut työllistävät Johanna Lambergia. Kipinä 4H-yrittäjyyteen syntyi keväällä 2012 Hankasalmen 4H:n järjestämässä tiedotustilaisuudessa. Tilaisuus innoitti Lambergia miettimään mikä olisi hänen taitonsa, jota hän voisi käyttää hyödyksi. Mietin, että leipominen ei ole minun juttuni, mutta siivoaminen kyllä, Lamberg muistelee. Hyvin tehty työ on tuonut uusia asiakkaita Tuumasta toimeen ja Lamberg perusti kotipalveluyrityksen. Työkeikkoja tuli aluksi Hankasalmen 4H-yhdistyksen kautta. Yhdistyksellä on suljettu FB-ryhmä, jossa työkeikkoja tarjotaan ja joita nuoret voivat varata. Lamberg hoiti työnsä hyvin ja hiljalleen hänelle syntyi vakituisia asiakkaita. Minusta on mukavaa työskennellä vanhusten luona. On kevät 2014 kiva, kun he ovat ihan onnessaan, kun menen sinne, Lamberg kertoo. Osa ikäihmisistä on huonommassa kunnossa, osa paremmassa, mutta siivoukseen voimat eivät enää oikein riitä. Jos asiakkaiden luona on monen metrin pituisia räsymattoja ristiin rastiin, niin paikkaan saattaa lähteä kaksikin 4Hyrittäjää niitä tamppaamaan. Välillä meitä on kaksi, mutta mieluiten työskentelen yksin, Lamberg pohtii. Lambergin työhön eivät hoitotoimenpiteet kuulu, mutta muuten hän on hyvin joustava: Kaiken mitä asiakkaat ovat pyytäneet tehdä, olen tehnyt, Lamberg sanoo. Välillä keitetään kahvit ja jutellaan, joka usein lienee asiakkaille yhtä tärkeää kuin siivoami-

9 nen. Sana Lambergin hyvästä asiakaspalvelusta on kiirinyt ja uudet asiakkaat ovat tulleet pääasiassa vanhojen suosituksesta. Y-tunnuksella myös yritysasiakkaita Siivoamisen Lamberg on oppinut kotonaan. Nelilapsisen perheen nuorimmaisena hän on päässyt tekemään osuutensa kotitöistä. Hänen isänsä on maatalousyrittäjä ja vanhemmat ovatkin rohkaisseet tyttöä yrittäjyyteen. Vanhemmat myös kuljettavat tyttöä asiakkaiden luo silloin kun skootterilla ei pääse. Lamberg on juuri astunut 4Hyrittäjyydestä askeleen eteenpäin ja hankkinut Y-tunnuksen. Kotitalousasiakkaita varten Y-tunnusta ei välttämättä tarvittu, mutta hänelle tarjoutui säännöllinen työ erään yrityksen toimitilojen viikkosiivouksessa. Y-tunnuksen hankkimisessa 4H-yhdistys auttoi häntä. Nyt olen kertonut vakiokotitalousasiakkailleni, että he voivat vähentää työni kotitalousvähennyksessä, koska minulla on Y-tunnus, Lamberg kertoo. Aikaa myös koulunkäyntiin ja harrastuksiin Asiakkaita Lambergilla on nyt riittävästi, sillä aikaa koulunkäyntiin ja kavereiden tapaamiseenkin täytyy riittää: Olen kyllä sanonut asiakkaille, jos jotkut ajat eivät sovi kokeiden tai omien menojen takia, Lamberg sanoo. Tämä on hyvä asia, sillä 4H:n hanketyöntekijä Kati Markkasen mukaan osa tytöistä on niin tunnollisia, että pitää pitää huoli etteivät liikaa väsy koulutöiden, harrastusten ja työnteon kanssa. On hyvä, kun nuori osaa sanoa ei ja vähentää omia menojaan ennen kuin väsyvät liikaa, Markkanen sanoo painokkaasti. Ensimmäisen vuoden lukiolaisena Lamberg ei osaa sanoa tulevaisuuden suunnitelmista vielä mitään varmaa. Opiskelemaan hän lähtee, mutta löytyykö opiskeluala nykyisistä lempiaineista liikunnasta, psykologiasta tai terveystiedosta, sitä hän ei vielä tiedä. Yrittäjyys tulee olemaan opiskelujen jälkeenkin varteenotet- vaihto- tava ehto, siitä hän on varma. 4H-Yritys opettaa yrittäjyyteen 4H-Yritys on 4H:n valtakunnallinen keino ohjata nuoria opettelemaan yrittäjyyttä ohjatusti ja omassa tahdissa. Yrityksen voi perustaa oma-aloitteisesti tai 4H-yhdistyksen järjestämällä 4H-yrityskurssilla. 4H-yrittäjät ovat iältään vuotiaita. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä nuoret tekevät kirjallisen suunnitelman yritystoiminnasta. Toiminnan jälkeen tehdään vuosittain toiminta- ja talousraportti, joten yrityksen perusasioista saa toiminnassa hyvää harjoitusta. 4H tarjoaa uusille yrittäjille nettisivuillaan työkalupakin, josta saa tietoa mm. sopimuksista ja vakuutuksista. 4H-vetäjät myös neuvovat yrittäjiä tarpeen mukaan. Lue lisää 4H-yrittäjyydestä: Hankasalmella aktiivinen 4H-yhdistys Hankasalmen 4H-yrittäjillä on oma vertaistukiryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan ohjaajan johdolla. Yrittäjille järjestetään myös omia valmennuksia, tulossa on esimerkiksi kotipalvelukurssi. Hankasalmen 4H on kaiken kaikkiaan varsin aktiivinen yhdistys. Kunta on antanut yhdistyksen hoidettavaksi nuorten kesätyön organisoinnin. Pidämme kesätyön tiimoilta infotilaisuuksia yläkoulussa ja lukiossa, Markkanen kertoo. Vaikka haku tapahtuu 4H:n kautta, mukana olevat työnantajat valitsevat omat työntekijänsä. 4H on järjestänyt myös tempauksia, joissa 4H-yrittäjät ovat mukana. Vanhainkodilla järjestetyssä tempauksessa nuoret muun muassa laittoivat asukkaiden hiuksia ja kynsiä sekä meikkasivat heitä. Se oli hyvää harjoitusta nuorille, vaatii rohkeutta mennä vieraiden ihmisten iholle, Markkanen pohtii. Hankasalmen 4H-yhdistyksessä on mukana aktiivisia tyttöporukoita, jotka ovat keränneet yhdessä rahaa ulkomaan matkoihin Afrikkaa myöten. Rahaa on kerätty mitä moninaisimmin keinoin töitä tekemällä ja itse tehtyjä tuotteita myymällä. Lukion yrittäjyyskurssi on muutakin kuin teoriaa 4H:n yrittäjäkurssilla puhutaan myös hinnan määrittelystä. Kaikki 4H-yrittäjien tekemien yksittäisten tuntien hinta on sama, jolloin yrittäjien kesken ei synny hintakilpailua Sitten sopivaa hintaa täytyy miettiä, jos tunteja on enemmän kuin muutama, vaikka koiranhoitoa koko viikonlopun, Markkanen sanoo. Hankasalmella yrittäjyyskasvatusta pidetään tärkeänä, sillä lukion opetussuunnitelmassa on mahdollisuus valita yrittäjyyskurssi. Kati Markkanen vetää tätä kurssia, jossa on Johanna Lambergin lisäksi seitsemän nuorta. Kurssin kesto on 38 tuntia ja se sisältää teoriaa ja käytäntöä. Vaikka kurssi on ihan alussa, ovat kurssilaiset ehtineet jo testata paikallisessa lomakeskuksessa Revontulessa työntekoa yhden päivän ajan. Teksti ja kuva: kevät

10 Luomutuotanto kehittyy Keski-Suomessa Luomutuottajille suunnatussa kyselyssä vastaajat suhtautuvat tulevaisuuteen varovaisen positiivisesti: kukaan vastanneista ei usko luomun tuotantomäärien tai kulutuksen laskevan lähitulevaisuudessa. 10 Kiinnostus luomua kohtaan tulee kasvamaan niin tuottajien kuin kuluttajien keskuudessa lähivuosina, sillä yli puolet vastaajista (55 %) arvioi luomutuotteiden tuotantomäärälle kasvua ja 36 % arvioi luomutuotteiden kulutuksen kasvavan. Vastaavasti 6 % vastaajista näki että luomutuotteiden tuotantomäärä pysyy ennallaan. Näin arvioivat luomutuotannon kehitysnäkymiä kyselyyn vastanneet yrittäjät. Yrittäjät pitävät tärkeänä että kuluttajille kerrottaisiin entistä tarkemmin luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon eroista. Tutkimustieto kehittämistoimenpiteiden suunnittelun tukena Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) käynnisti Luomutuotannon kehitysnäkymiä Keski-Suomessa -tutkimuksen syksyllä Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa ajantasainen kuva keskisuomalaisten luomusopimusmaatilojen yritystoiminnasta ja luonnonmukaisen tuotannon ja jatkojalostuksen kehitysnäkymistä. Kysely toteutettiin yhteistyössä luomualan asiantuntijoiden ProAgria Keski-Suomen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski- Suomen luomuyhdistyksen ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Kyselyyn vastanneet yrittäjät näkevät lukuisia luomutuotannon kasvun edellytyksiä ja kehittämistarpeita, joihin on tartuttava koko luomualan toimijoiden yhteisin voimin. Luomutuotannon kasvun edellytykset turvattava Luomutuotannolla on viljalti kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksia Keski-Suomessa. Kasvun edellytysten turvaamiseksi tarvitaan kuitenkin yrittäjien tarpeisiin suuntautuvia kehittämistoimenpiteitä, kannustusta ja yhteistyön tiivistämistä myös eri alojen toimijoiden kesken. Yrittäjistä vajaa puolet (48 %) toivoi oman toiminnan näkökulmasta parannusta tuotteeseen saatavaan hintaan, tukiehtoihin (32 %), elintarvikelainsäädäntöön (26 %) ja neuvontaan (23 %). Myös luomutuotannon koulutusta toivottiin kehitettävän (19 %). Vastaavasti vähiten mainintoja saivat logistiikka (13 %) ja valvonta (16 %). Yritystoiminnan kehittämiseen tarvittavaa asiantuntija-apua toivottiin eniten viljelytekniikkaan (42 %), elintarvikelainsäädäntöön (38 %), investointien suunnitteluun (38 %) sekä jatkojalostuksen käynnistämiseen (35 %). Seuraavaksi asiantuntija-apua toivottiin tuotekehitykseen (19 %), talouden hallintaan (19 %), markkinointiin (19 %) ja ympäristö- ja tukineuvontaan. Lisäksi kohdassa jokin muu, mikä mainittiin tarvittavien verkostojen luominen. Yhteistyön lisääminen ja kannattavuuden parantaminen tähtäimessä Keskisuomalaisista luomusopimustiloista 68 % pitää kannattavuuttaan keskimääräisesti tyydyttävänä mutta toisaalta 24 % näkee kannattavuuden heikkona ja vain 3 % erittäin hyvänä. Yhteistyötä muiden tuottajien kanssa oli hieman yli puolella vastaajista (59 %) vastaajista. Toisaalta lähes puolet (40 %) ilmoitti, ettei heillä ole yhteistyötä muiden tuottajien kanssa. Yleisempinä yhteistyön muotoina mainittiin mm. koneyhteistyö, koneiden yhteisomistus ja toisille urakointi, tuotantopanosten yhteishankinta (ostot), tilojen välinen kauppa sekä työnjako tuotannon ja myynnin kesken (joku hoitaa myynnin, joku tuottaa). kevät 2014 Luomutuotannon iltapäivässä yrittäjät miettivät muun muassa miten luomutuotteet saadaan paremmin markkinoille. Kuvassa (vas.): Martti Mäkelä Pihtiputaalta, Ilpo Seisalo Viitasaarelta ja Toivo Poikonen Karstulasta. Reseptejä luomutuotannon edistämiseksi Yrittäjät esittivät runsaasti konkreettisia toimenpiteitä luomutuotannon edistämiseksi. Keskeisimmiksi kehittämistarpeiksi mainittiin: luomutilojen välisen yhteistoiminnan parantaminen markkinoinnin, myynnin ja tiedotustoiminnan parantaminen tuottajia ja koko ketjun tarpeita vastaavaan suuntaan julkisten tukien ja kannustimien suuntaaminen entistä paremmin aktiiviseen ja tuottavaan luomuviljelyyn byrokratian vähentäminen ja sääntelyn harmonisointi maksuttoman, tuotantoon, tukiin ja liiketoimintaan, liittyvän koulutuksen lisääminen kuluttajien luomutietoisuuden lisääminen luomuun liittyvien hankkeiden käynnistäminen

11 Luomulupaus Ruokaketjuilla kasvuun ja Kasvi-idea Keski-Suomessa -hankkeet järjestivät Keski-Suomessa kaksi luomutuotuotannon info- ja koulutustilaisuutta luomutuottajille ja muille kiinnostuneille. Jyväskylässä järjestetyssä tilaisuudessa haastettiin paikalla olleita vaikuttajia antamaan luomulupaus, jolla luomua edistetään Keski-Suomessa. Luomulupaukset ovat: Osallistun luomutuotantoa ja luomutuotteita-/ruokaa kehittävien hankkeiden ideointiin ja rahoituksen järjestämiseen. Ulla Mehto-Hämäläinen, Keski-Suomen ELY-keskus Lupaan ottaa kaikki keskisuomalaiset luomutuotteet myyntikokeiluun Keskimaalla. Jari Kivimäki, kenttäpäällikkö, Osuuskauppa Keskimaa Lupaan tehdä töitä luomuneuvonnan ja luomuviljelyn kehittämiseksi sekä lupaan tehdä töitä luomuviljelijöiden kanssa luomun hyväksi. Eeva-Liisa Neuvonen, ProAgria Keski-Suomi Lupaan toteuttaa luomuketjun kehittämistoimenpiteitä Ruokaketjuilla kasvuun- hankkeessa sekä kirjoittaa keskisuomalaisen luomuketjun kehittämiseen tähtäävää hankesuunnitelmaa uudelle rahoituskaudelle. Sari Mäkinen-Hankamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Lupaan organisaatiossani/ja sen kautta, tehdä luomua, erityisesti keskisuomalaista luomua näkyväksi. Lupaan myös edesauttaa verkostojen rakentamisessa luomutuotannosta kuluttajan pöytään. Leena Pölkki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tuon tutkimuksellani uutta näkökulmaa luomun ja lähiruuan markkinointiin ja näistä elintarvikkeista viestimiseen. Kukka-Maaria Ulvila, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Yritysten ympäristöjohtamisen oppiaine Teksti ja kuviot: Tarja Niemelä ja Miia Vasama Kuva: Luomutuotteiden markkinoille saamisen merkittävimmät tekijät Luomutuotannon ja luomutuotteiden markkinoiden kehityssuuntia lähitulevaisuudessa Keski-Suomessa on 150 luomuviljelysopimus maatilaa. Yrittäjät arvioivat kiinnostuksen luomutuotantoa kohtaan kasvavan tulevaisuudessa. Lue lisää: URN:ISBN: kevät

12 Onnellisesti Uusi-Yijälän tilalla Yrittäjä, emäntä, viininvalmistaja ja ennen kaikkea tekijä Tarja Uusipaasto haluaa tarjota mummolan tunnelmaa Uusi-Yijälän tilallaan. Patapirtti-ravintola toimii päärakennuksen vanhassa pirtissä. Tarja Uusipaasto kattaa kokousvieraille lounasta. 12 kevät 2014

13 Tarja Uusipaasto tervehtii vieraita sydämellisesti Uusi- Yijälän tilan päärakennuksessa. Yrittäjällä on kiire, koska työntekijä on sairastunut, mutta kaiken touhun lomassa hänellä on kuitenkin aikaa istahtaa rakennuksen kuistille nauttimaan tyrninlehtiteetä ja kertomaan yrityksestään. Mummolaan yrittäjäksi Uusipaasto on syntynyt Helsingissä ja käynyt koulut Vaasassa, mutta alusta asti hänelle on ollut selvää, että hänestä tulee maatalousyrittäjä. Uusi-Yijälän tila on hänen mummolansa, jossa hän on viettänyt kesiään. Oli lehmiä ja heinäntekoa, varsinainen paratiisi kaupunkilaislapselle, hän muistelee. Opinnot veivät maa- ja metsätieteelliseen ja agronomin paperit takataskussa hän saapui Jämsään, jossa toimi ensin maataloussihteerinä ja myöhemmin Vesuri-ryhmän toiminnanjohtajana. Samalla Uusipaastot, Tarja ja Markku, viljelivät Uusi- Yijälän tilaa, joka siirtyi luomutuotantoon vuonna Himoksen läheisyys vaikutti yrittäjäksi ryhtymiseen Pikku hiljaa alkoi kypsyä ajatus myös muun yritystoiminnan aloittamisesta. Kun oli seitsemän vuotta puhunut maaseudun yrittämisestä, alkoi itsekin uskoa siihen, hän naurahtaa. Matkailuyrittäjäksi ryhtymiseen vaikutti myös Himoksen matkailualueen kehittyminen: Himoksen markkinointijohtaja vinkkasi minulle joka kerta kun tavattiin, että Himoksen alueella olisi iltaravintolalle tarvetta, hän muistelee. Lopulta hän otti vinkistä vaarin ja perusti sellaisen. Päätöstä vahvisti kokeneen ravintolatoimijan mukaan saaminen: Katri Lankinen on toiminut pääemäntänä Patapirtti-ravintolan perustamisesta alkaen. Pääemännän lisäksi yrityksessä toimii yksi kokoaikainen ulkopuolinen työntekijä ja yksi extraaja. Markku Uusipaasto tekee yrityksen huolto- ja maataloustyöt ja työskentelee myös tilan ulkopuolella. Ravintolan perustamisen jälkeen samana vuonna Tarja Uusipaasto aloitti tilalla viininvalmistamisen ja pian myös majoitustoiminnan. Nyt on yritystoimintaa takana jo kahdeksan ja puoli vuotta ja samalla konseptilla jatketaan ainakin puolitoista vuotta. Sitten tulee täysi kymppi täyteen ja on aika katsoa mihin päin yritystoimintaa kehitetään, Uusipaasto miettii. Lähi- ja luomuruokaa hitaasti ja nautiskellen Ravintola Patapirtin vahvuus on lähi- ja luomuruoka. Alun perin oli tarkoitus tarjota vain luomuruokaa, mutta luomuraaka-aineiden saannin vaikeuden takia yritys panostaa lähiruokaan ja suomalaisuuteen. Siinäkin pysymisessä on joskus vaikeuksia, mutta se kannattaa, Uusipaasto sanoo. Ravintolan ja koko yritystoiminnan johtoajatuksena on tarjota onnellista oloa, samaa jota hän itse sai aikoinaan pienenä mummolassa. Ravintolassa toimitaan slow food -periaatteella, ruokaa katsellaan, haistellaan ja maistellaan ja siitä nautitaan kaikessa rauhassa. Rauhaa on tarjolla myös erilaisissa yhteistyökumppaneiden kanssa tarjotuissa palveluissa. Viime viikolla meillä oli testiryhmä, jonka kanssa kokeilimme pihassa olevaa uutta yrittikammia, Uusipaasto hehkuttaa. Mukana oli myös yhteistyökumppanina toimiva luontaishoitaja. Tärkeä yhteistyökumppani on myös luontoja elämysyrittäjä, jonka kanssa asiakkaille voidaan räätälöidä erilaista ohjelmaa ympäröivässä luonnossa. Tekijä mieluummin kuin yrittäjä Uusipaastolla on monta roolia. Kyllähän minä yrittäjä olen, mutta mieluummin olisin tekijä, hän pohtii. Tarpeen mukaan hän on emäntä, tarjoilija, viininvalmistaja tai marjanpoimija. Yrittäjänä hänestä hienointa on uuden oppiminen. Se voi olla niin pientä kuin oppia kantamaan kuutta salaattilautasta yhtä aikaa, hän naurahtaa. Omien rajojen etsiminen pitää työn mielenkiintoisena ja asiakkaiden kohtaaminen on parasta koko työssä. Yrittäjätyössä ikävintä on paperityöt. Paperitöitä riittää, koska olemme muun muassa luomuviljelijöitä, elintarvikeyrittäjiä ja alkoholin tuottajia ja myyjiä, hän huokaa. Vaikka kirjanpito on ulkoistettu, esimerkiksi laskuttaminen jää usein työssä viimeisimmäksi. Asiakkaista yli puolet on kanta-asiakkaita. Alkuun asiakkaat olivat pääosin paikallisia: Jämsän ravintolatarjonnassa oli selvästi tilaa meille, hän muistelee. Nyttemmin Himoksen kautta tulee puolet asiakkaista. Majoitusvaraukset hoituvat HimosMaailman nettivaraussysteemin kautta. Yritys on yksi Himosmaailman 67 osakkaasta. Asiakkaat ja Uusipaastot itse arvostavat maaseudun ympäristöä yritystoiminnassa. Katson joka päivä tätä maisemaa ja tunnen olevani juurillani, Uusipaasto sanoo. Töihin ei ole työmatkaa ja työn ja harrastuksen voi hyvin yhdistää, hän listaa muita maaseutuyrittämisen plussapuolia. Rakennusten ympärille aukeavassa isossa puutarhassa ja marjamaalla riittää tilaa puutarhaharrastukselle. Moitteita maaseudulla yrittämisessä saa haja-asutusalueiden korkeat kustannukset muun muassa teiden ylläpidosta ja liittymisestä vesi- ja viemäriverkostoon. Sähkökatkoksista tila on päässyt uusien sähkölinjojen vetämisen jälkeen. Myös nettiyhteyksissä Uusipaasto tietää olevansa onnekas: Meillä toimii ADSL, mutta jo kilometrin päässä asuvilla sitä ei ole. Teksti ja kuva: Yrittäjänä oppii koko ajan uutta. kevät

14 Kehittävällä arvioinnilla parempaan lopputulokseen Voiko arvioinnilla tukea maaseudun kehittämistyötä? Tähän kysymykseen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu on alkanut etsiä vastausta suunnittelemalla maaseudun kehittävän arvioinnin mallia. Usein hankkeet painetaan alusta loppuun ja vasta lopussa katsotaan miten onnistuttiin. Jos ei onnistuttu hyvin, siitä otetaan toivottavasti opiksi ja tehdään seuraavan kerran paremmin. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa alettiin miettiä voisiko maaseudun kehittämisessä käyttää samaa kehittävän arvioinnin mallia kuin koulutuksessa. Arviointia hankkeen edetessä Kehittävässä arvioinnissa ei odotetakaan hankkeen loppumista vaan arviointia tehdään pitkin hankkeen toteutusaikaa. Tulokset auttavat hankkeen kapteenia kääntämään ruoria oikeaan suuntaan ja saavuttamaan hankkeen tavoitteet paremmin. Kehittävän arvioinnin malli ei ole varsinaisesti mikään malli vaan ajattelutapa, jota voi soveltaa erilaisiin tapauksiin, erikoistutkija Esa Storhammar Kauppakorkeakoulusta pohtii. Nykyään arviointikäytännöt ovat aika lailla Euroopan unionin säätelemiä malleja, jotka eivät ole antaneet käytännön vinkkejä kehittämistyöhön. Asiantuntijoiden ideoita työpajoissa Kehittävän arvioinnin pilotin ensimmäisessä vaiheessa mallia on käsitelty useassa työpajassa eri kehittäjätahojen kanssa Keski-Suomessa. Palaute hanketoimijoilta on ollut positiivista, kentän väki haluaa sparrausta, Storhammar kertoo. Toisen työpajakierroksen jälkeen luodaan malli, jota kokeillaan käytännössä vuonna Lopullisena tavoitteena on, että kehittäjätahot tuottaisivat osana normaalia toimintaa myös arviointitietoa, jolla asiantuntijat voivat seurata ja kehittää kehittämistoimintaa. Jatkossa mallia on mahdollisuus käyttää myös muissa maakunnissa. Miten malli käytännössä toimii? Arviointi alkaisi hankkeen itsearvioinnista, joka annettaisiin arviointiryhmälle. Itsearvioinnin kehittäminen on mielestäni tärkeää, Storhammar painottaa. Arviointiryhmät koottaisiin alueellisesti eri alan asiantuntijoista. Se toisi erilaista näkökulmaa eri teemoihin, Storhammar toteaa. Esimerkiksi jos haastattelijan viestintähanketta arvioitaisiin, voisi arviointiryhmään kuulua maaseudun kehittämisen ulkopuolelta vaikkapa viestinnän ammattilainen viestintätoimistosta, joka toisi ihan uutta näkökulmaa hankkeeseen. Ryhmä tekisi arvioinnin yhdessä, loisi oikeat kriteerit ja seuraisi toteutuuko hanke luotujen kriteerien mukaisesti. Keski-Suomen Leaderryhmät kokoontuvat kehittämään omaa toimintaansa säännöllisesti. 14 kevät 2014

15 Arvioinnissa ei ole tarkoitus lytätä ketään, vaan antaa positiivisesti kriittistä palautetta. Onhan kaikilla yhteinen tavoite siinä, että hanke pääsee parempaan tulokseen, Storhammar sanoo. Kriteerit olisivat siis joustavat, jotka ottaisivat huomioon millä alueella toimitaan. Esimerkiksi jo Keski-Suomessa pohjoinen osa eroaa huomattavasti eteläisestä. Hanketasolla arviointiryhmänä ohjausryhmä Arvioinnin organisointia tulee miettiä, ettei siitä tule liian raskas, Storhammar sanoo. Hanketasolla arviointiryhmä voisi olla hankkeen ohjausryhmä, jolloin ohjausryhmän kokoonpanoa tulisi miettiä eri lähtökohdista, hän lisää. Ohjausryhmän jäsenten valinnan tarkemman miettimisen lisäksi jäseniä tulee opastaa arvioinnin saloihin. Alueelliset arviointiryhmät muodostettaisiin erikseen. Esimerkiksi elinkeinotoiminnan hankkeiden arviointiryhmässä voisi olla jäseninä paikallisia yrittäjiä ja kehittämisyhtiöiden henkilöstöä. Tavoitteena kehittää toimintaa Nykyiseen arviointiin verrattuna kehittävä arviointi ei niinkään tuota tietoa vaan kehittää toimintaa. Se on johtamisen väline, jolla varmistetaan valittujen tavoitteiden saavuttamista. Sen avulla kehittämistä voidaan mukauttaa toimintaympäristön muutoksiin. Jos esimerkiksi taloudellinen tilanne muuttuu hankkeen aikana huonommaksi, voivat hankkeen tavoitteet muuttua radikaalisti, jolloin tarvitaan tavoitteiden päivittämistä. Storhammar ei usko mihinkään mullistavaan muutokseen: Kun hanke on saatu liikkeelle, sitä on vaikea muuttaa. Olisi hyvä, jos kehittävällä arvioinnilla voitaisiin parantaa asiaa vähän joka puolelta, hän ajattelee. Teksti ja kuvat: Arvioinnin kehittämisestä lisätietoa mm. tästä julkaisusta: portal/19/julkaisu_31.pdf kevät

16 Kaalikääryleiden koti on Haapamäellä Lounaaksi syömäsi kaalikääryle voi hyvinkin olla kotoisin Keuruun Haapamäeltä. Siellä sijaitseva Vaissi Oy on Suomen suurin kaalikääryleitä valmistava yritys. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Vaissi kolmannessa polvessa, Maria Vaissi. Osalle asiakkaista kaalikääryleitä toimitetaan isoissa tukkupaketeissa. 16 kevät 2014

17 Kaalikääryle ei ole ihan uusi keksintö, vaan sitä on tarjoiltu suomalaisissa ruokapöydissä jo pitkään. Kaalikääryleet rantautuivat Suomeen Ruotsista, mutta alun perin ne ovat kulkeutuneet Ruotsiin sotilaiden mukana Turkista jo 1700-luvulla. Ruotsissa viininlehdet vaihtuivat kotoiseen kaaliin. Kaalikääryleiden suosio ei ole horjunut vuosien saatossa. Yhä useammin ne ostetaan valmiina eineksinä kaupasta. Kaalikääryleet ovatkin yksi ensimmäisistä eineksistä, joita Suomessa on alettu valmistaa. Kaalikääryleitä vuodesta 2001 Vaissi Oy sijaitsee peltojen keskellä Keuruun Haapamäellä. Tämä sesonkina yli 70 henkeä työllistävä yritys sekä keittää ja pakastaa kaalin lehtiä että valmistaa valmiita kaalikääryleitä. Yrityksen reseptipankissa on yli 30 reseptiä, joiden mukaan kääryleitä valmistuu asiakkaille. Yrityksen johdossa on Maria Vaissi, joka on vuoden 2008 sukupolvenvaihdoksen jälkeen siirtynyt pääosakkaaksi isänsä jälkeen. Edellisen toimitusjohtajan jäädessä eläkkeelle Vaissi siirtyi toimitusjohtajaksi vuonna Sukupolvenvaihdos oli aika kivuton prosessi, elämä jatkui samanlaisena, vaikka vastuuta tuli lisää, Vaissi muistelee. Toimitusjohtajaksi siirtyminen oli isompi muutos, varsinkin kun ensimmäinen vuosi oli yritykselle vaikea. Eipä tullut yrittämisestä ruusuista kuvaa, Vaissi kertoo. Yrittäjänä oloa on helpottanut vanhempien tuki. Neuvoja ei tuputeta, mutta kysyä voi aina, Vaissi sanoo. Vaissin vanhemmat Jaakko ja Saara Ampiala-Vaissi vaikuttavat edelleen Vaissin hallituksessa ja Saara Ampiala-Vaissi hoitaa vielä rekrytoinnin. Vanhemmilta on perua myös asenne toimitusjohtajuuteen ja yrittäjyyteen yleensä: En ajattele, että olisin millään tavalla korvaamaton. Minua tärkeämpi on esimerkiksi tuotannon suunnittelija, jota on vaikeampi korvata, Vaissi miettii. Kaalit sopimusviljeiljöiltä Vaikka Maria Vaissi on vain 31-vuotias, hänellä on kokemusta tehtaan toiminnasta paljon. Hän hallitsee prosessin ja tietää yrityksen heikkoudet ja vahvuudet. Stressiä aiheuttaa lähinnä kaalin saanti. Olemme luonnon armoilla, jos kesä on huono, eivät sopimusviljelijät pysty tuottamaan tarpeeksi kaalinlehtiä ja joudumme tuomaan niitä muualta, Vaissi sanoo. Sopimusviljelijöitä löytyy Pohjanlahden molemmilta puolilta. Omaa kaalintuotantoa on vain koeviljelyn verran Maria Vaissin veljen Juhon pitämällä Vaissin tilalla. Tilanpidon lisäksi Juho Vaissi toimii myös yrityksen toiminnassa teknisellä puolella. Sesonkikauden ulkopuolella tehdas työllistää 40 työntekijää. Yritys on kehittynyt hiljalleen pelkästä kaalinlehtien tuottajasta kaalikääryleiden valmistajaksi ja moni lehtiä ostanut jatkojalostaja on siirtynyt valmiiden tuotteiden ostajaksi. Edelleen kaalinlehtiäkin toki myydään, esimerkiksi Viroon ja Saksaan. Kääryleiden teossa on paljon käsityötä. Pakastetut lehdet sulatetaan ja valmistetaan täytemassa. Massa kääräistään kaalinlehtien sisään käsipelillä. Kaalikääryleet suomalaisten kestosuosikkeja Kaalikääryleitä ei syödä usein, joten asiakkaat haluavat perinteisellä reseptillä tehtyjä kääryleitä. Kokeilut, kuten kebab-mausteiset täytteet, ovat jääneet lyhyiksi. Lähiruoka ja Suomi-ruokabuumit hyödyttävät myös Vaissia. Kotimaisuutta arvostetaan, joka jarruttaa asiakkaiden siirtymistä esimerkiksi Viroon. Totta kai on oltava joku exitplan, jos näin tapahtuisi, Vaissi pohtii. Vaissi tuntuu suhtautuvan yrittäjyyteen ja tulevaisuuteen rauhallisesti, yksi asia tosin saa hänet ärsyyntymään: Jostain syystä ihmiset kuvittelevat, että halvalla saa laadukasta ruokaa, hän sanoo. Vaissilla valmistuu vuosittain yli 10 miljoonaa kappaletta kaalikääryleitä. Kun saisi kaikki ymmärtämään, että suomalainen ruoka on hyvää ja rakkaudella tuotettua, hän lisää. Hänen mielestään Suomi on niin pieni ja harvaan asuttu maa, että kaikki suomalainen ruoka on lähiruokaa. Suomalainen tuotanto on ihan eri koko luokkaa kuin keskieurooppalainen tehomaatalous, hän sanoo. Nuori yrittäjä tekee normityöpäivää Yrittäjänä olemiseen Vaissi on saanut vanhempiensa lisäksi apua Keulinkistä. Lisäksi hän kuuluu Keuruun yrittäjiin ja perheyrittäjien liittoon. Varsinkin jälkimmäisestä hän ja veljensä ovat saaneet vertaistukea. Vaissi on pääasiassa normityöpäivän töissä: Syksyllä on sesonki ja silloin työpäivät venyvät, mutta niitä voi tasoittaa hiljaisempina aikoina, hän toteaa. Kaalia käsitellään kahdessa vuorossa. Toki hänen täytyy olla valmiudessa, jos tehtaalla sattuu jotakin. Maaseudulla yrittäminen ei ole tuottanut vaikeuksia. Tekijöitä on löytynyt tähän asti hyvin Vaissin etu on muiden suurien työnantajien puute lähistöltä. Tosin itsenäisen TE-toimiston siirtyminen pois Keuruulta hieman huolestuttaa. Teksti ja kuva: kevät

18 Puut paaliin ja tehtaalle Fixteri Oy tarjoaa kokonaisvaltaista toimitusratkaisua runkopuupaalaimella. Yrityksen tie nykyisen paalaimen valmistumiseen on ollut pitkä. Fixterin Oy:n taustalta löytyy Biotukki-niminen yritys, jonka perustaja Pasi Romo alkoi energiarankaa metsästä kuljettaessaan miettiä miten tämän tekisi toisin. Tuloksena syntyi runkopuupaalain, joka nyt kymmenen vuoden kehitystyön jälkeen on kehittynyt Fixteri FX 15 -paalaimeksi. Pitkä kehitystyö takana Tie ei ole ollut helppo. Fixteri Oy:n nykyinen toimitusjohtaja, vuodesta 2009 yrityksessä työskennellyt Minna Lappalainen sanoo suoraan: Minä olen katsonut konkurssia silmiin. Mutta tämä sinnikäs sivutoiminen maatalon emäntä ei antanut periksi. Kymmenen vuoden kehitystyön jälkeen yrityksen tulevaisuus näyttää valoisalta. Metsänomistajat ovat alusta asti suhtautuneet paalaimeen positiivisesti ja kyselleet kuka korjaisi heidän metsistään energiapuun paalaimella, Lappalainen toteaa. Metsäteollisuus ja koneyrittäjät ovat suhtautuneet koneeseen varauksellisemmin, hän lisää. Uutta tuotetta myydään esittelemällä sitä työnäytöksissä. Monikaan koneyrittäjä ei usko paalaimeen ennen kuin itse näkee sen metsässä, Lappalainen sanoo. Mutta koska koneeseen sijoittaminen on koneyrittäjiltä iso panostus, painaa vaakakupissa aina kustannukset. Nyt sekä Metsäntutkimuslaitos ja Skogsforsk että Metsäteho ovat tutkineet mitä FX 15-paalainta käyttämällä koko puunkorjuuketjun kustannukset ovat kannolta tehtaan portille verrattuna perinteiseen kuljetukseen pitkänä rankana. Tulokset ovat todella hyvät, Lappalainen iloitsee. Yrittäjäksi ryhtyminen hyppy tuntemattomaan Lappalaisella ei ollut ihannekuvia yrittäjyydestä. Hän on metsäkoneyrittäjän tytär, joka on ollut mukana esimerkiksi sopimusneuvotteluissa. Isä puhui avoimesti yrittäjyyden nurjista puolistakin. Jos rehellisiä ollaan, niin en osannut hahmottaa mikä se paine on, kun rahat on loppu ja kaikki ovet sulkeutuvat, Lappalainen tunnustaa yrityksen vaikeista vuosista. Yrittäjäksi ryhtyminen oli hänen mukaansa hyppy tuntemattomaan. Yritystoiminnassa hän kokee olleen hyötyä jatko-opinnoistaan: Tohtorikoulutuksesta oli se hyöty, että pystyy katsomaan asioita etäisyydeltä, analyyttisesti tarkastelemaan tilannetta, hän pohtii. Lappalainen väitteli tohtoriksi Jyväskylän yliopiston Taloustieteiden tiedekunnasta vuonna 2009 yrittäjyysorientaatiosta teollisuuden toimitusketjuissa. Myynnissä kokonaisvaltainen toimitusketju Fixteri Oy ei myy pelkästään runkopuupaalainta, vaan ko- 18 kevät 2014

19 konaisvaltaista toimitusketjua. Yritys auttaa koneyrittäjää laskemaan mitä puun korjaaminen ennakkoraivauksesta lähtien maksaa urakan antajalle. Fixteri-paalainta käytetään ensiharvennuskohteissa. Paalain sekä hakkaa että paalaa ja punnitsee paalit palstalla. Paalit voidaan murskata tai hakettaa terminaalissa tai käyttöpaikalla. Aikoinaan hakkuutähteiden paalaus kaatui risutukkien huonoon kuivumiseen. Fixterin paalain rikkoo kokopuurunkojen pinnan sekä niputtaa koostumukseltaan ja kooltaan optimaalisia paaleja, joka edesauttaa paalien kuivumista. Paalit myös ladotaan varastoon ristikkäin, joka päästää ilmaa paremmin varastopinojen väliin ja edistää kuivumista. Teetimme Pöyryllä tutkimuksen paalien kuivumisesta, ja sen mukaan päästiin alle 40 %:n kosteuteen, Lappalainen kertoo. Kotimarkkinat kuntoon ennen kansainvälistymistä Fixteri Oy on myynyt seitsemän paalainta kotimaahan. Ulkomaat vielä odottavat, vaikka kyselyjä on tullut paljon. Virossa on paljon potentiaalista ensiharvennusmetsää paalaimelle ja siellä on jo pidetty yksi työnäytös. Keväällä on Ruotsin vuoro. Tähtäämme kyllä kasvuun, mutta ensin täytyy saada kotimarkkinat ja jälkimarkkinointiverkosto kuntoon ennen kuin ulkomaille panostetaan täysillä, Lappalainen pohtii. Yritysten kipupisteen Lappalainen sanoo olevan kasvurahoituksen. Alun kehitystyöhön saa tukea, niin kuin Fixterikin on saanut ELY-keskukselta ja Tekesiltä. Mutta kun tarvitaan rahoitusta kaupallisille markkinoille pääsemiseen, niin rahoitusta on vaikea löytää. Varsinkaan tälle kentälle ei sijoittajia ole paljoakaan tarjolla, Lappalainen huokaa. Teksti: Kuvat: Fixteri Oy Minna Lappalainen Jatko-opinnoista hyötyä yrittäjyydelle. Fixteri FX 15 hakkaa ja paalaa pienpuun samalla kertaa. kevät

20 Kalevantuli palaa Multialla Maaseudulla yrittäminen on Kynttiläpaja Kalevantulen yrittäjälle Reeta Kuneliukselle itsestään selvyys. Se vaatii vain joskus enemmän viitseliäisyyttä, sillä pitkät etäisyydet hankaloittavat esimerkiksi työvoiman saantia. Kynttiläpaja Kalevantuli sijaitsee Multialla keskusraitin varrella vanhan kaupan tiloissa. Valoisassa myymälässä kynttilät ovat kauniisti esillä ja ovi käy harvakseltaan. Kohta tahti kiihtyy, kun yrityksellä koettaa kiihkein sesonkiaika, joulu. Kynttilänvalaminen on käsityötä. Reeta Kunelius valamistyössä. Multian keskustassa uudet tilat Reeta Kuneliukselle kynttilöiden valaminen oli ensin harrastus. Sitten syntyi ajatus yrittäjyydestä. Hän myi koemarkkinointimielessä kynttilöitä muutamassa tapahtumassa ja lähti sitten yrittäjäkurssille. Ensimmäinen paja perustettiin 2005 Multian Sahrajärvelle. Tila ei kynttilöiden valamiseen osoittautunut kovin hyväksi, ja tie vei sieltä ensin Multian keskustaan, jossa Kunelius piti kumppaninsa Niina Riikosen kanssa myös Matkahuoltoa. Sieltä yritys muutti Metsolan kartanoon. 20 kevät 2014

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAUN ALOITTAMINEN Moni lähtee heti hakemaan töitä huomattuaan kiinnostavan työpaikkailmoituksen. Tavallaan se onkin juuri oikea tapa: usein hakijoita aletaan haastatella heti

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

KASVUN OSAAJAT VALTAKUNNALLISISSA KIITORATAPÄIVISSÄ. Palautteet

KASVUN OSAAJAT VALTAKUNNALLISISSA KIITORATAPÄIVISSÄ. Palautteet KASVUN OSAAJAT VALTAKUNNALLISISSA KIITORATAPÄIVISSÄ Palautteet MÄTCHIEN ONNISTUMINEN OSAAJA Kuinka onnistuneena pidät sinulle valittua mätchiä? (1=huono, 5=erinomainen) YRITYS Kuinka onnistuneena pidät

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus Aalto University Magazine joulukuu 2015 Yrittäjä saa olla monessa mukana Teksti: Antti J. Lagus Täysi-ikäinen työelämässä: Tiina Zilliacus summaa 18 vuoden työkokemuksensa niin, että pienyrittäjän työnteko

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa!

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Nina Rautiainen, osaamispäällikkö Satu Väisänen, projektipäällikkö Esityksen rakenne:

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat KESÄTYÖ 22.02.2016 Kesko on todettu kansainvälisessä Global 100 -listauksessa maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi. Pistä hakemus vetämään niin käsissäsi voi olla kesätyöpaikka, josta jää

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta?

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? BIOSERV hanke Metsätutkimuslaitos 1 Energiapuukaupan toimintaympäristö metsänomistajan näkökulmasta, tilannekuvaus v1.0 luontojärjestöt energiateollisuus metsäteollisuus

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% KYSELY KÄSITYÖN VERKKOPALVELUISTA Yhteenvetoraportti N=1062 Julkaistu: 2.12.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Olen nainen / tyttö 1038 97,74% 2. mies / poika 24 2,26% Kuulun ikäryhmään alle 13-vuotiaat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Talentum Helsinki 2011 Kimmo Herranen ja Talentum Media Oy ISBN 978-952-14-1650-7 Kansi: Outi Pallari Taitto: Maria Mitrunen Kuvat:

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY SANNA-MARI HYNNINEN, TOIMITUSJOHTAJA, KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT 10.5.2016 1 LÄHES 4000 JÄSENYRITYSTÄ 28 PAIKALLISYHDISTYSTÄ YRITTÄJIEN VERKOSTO,

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyysluokka oppilaan näkökulmasta MISSÄ OLEMME ONNISTUNEET? itse ja yhdessä tekeminen vastuu soittamaan oppiminen käytännönläheisyys yhdessä onnistuminen

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot