kevät 2014 Keski-Suomen maaseutu Nuoret uskaltavat yrittää Poppaamalla yrittäjäksi Luomulle on nostetta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kevät 2014 Keski-Suomen maaseutu Nuoret uskaltavat yrittää Poppaamalla yrittäjäksi Luomulle on nostetta"

Transkriptio

1 kevät 2014 Keski-Suomen maaseutu Nuoret uskaltavat yrittää Poppaamalla yrittäjäksi Luomulle on nostetta

2 Pääkirjoitus Uskalla yrittää Tämä lehti tuo esiin mahdollisuuksia, unelmia ja arjen kokemuksia monenlaisesta yrittäjyydestä maaseudulla. Lehteen haastatellut yrittäjät kertovat omista poluistaan ja kasvustaan yrittäjyyteen ja siitä millaisena he näkevät Keski-Suomen maaseudun yritysympäristönä. Osa yrityksistä on uusia, osa pitkään toimineita, osa on itseensä ja osaamiseensa nojautuvia pieniä, osa useita ihmisiä työllistäviä yrityksiä. Yhteistä kaikille yrityksille on, ettei kukaan pärjää aina täysin yksin. Tukea yrittäjyyteen on saatu esimerkiksi vertaistukena muilta yrittäjiltä tai Leader-rahoituksena. Usein yrittäjyys lähtee liikkeelle harrastuksesta kuten lehtemme käsityöyrittäjillä tai nuorilla moottoripyörämiehillä, mutta se voi myös tulla sukupolvenvaihdoksessa tai olla ainoa keino työllistää itsensä. Kiinnostavia yrittäjyyteen ja sen kehittämiseen kannustavia kanavia ovat esimerkiksi PopUpyrittäjyys ja 4H-yrittäjyys. Näistä kuulemme tässä lehdessä nuorten yrittäjien, yrittäjyyttä harkitsevien ja konkariyrittäjien suulla. Erityisen iloisia olemme haastatteluhetkistä nuorten yrittäjien kanssa. On hienoa nähdä kuinka he luottavat omiin vahvuuksiinsa ja kokeiluihin kehittäessään liiketoimintaansa. Kokeilut voivatkin parhaimmillaan uudistaa yrittäjyyttä kehittämään asiakkaille vaihtoehtoisia tapoja ostaa tuotteita ja palveluita, ja samaan tapaan kehittää yrittäjille uusia yrittämisen tapoja ja malleja. taistelee työpaikoistaan. Väestön kehitys vaikuttaa vääjäämättömästi myös työpaikkojen syntymiseen. Uusia työpaikkoja syntyy yhä useammin terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa, kun taas teollisuus, maa- ja metsätalous sekä kuljetus ja varastointi ovat menettäneet työpaikkoja. Maakunnan maaseudun kehitys tarvitsee tuekseen niin paikallista kuin alueellista kehittämistyötä. Kehittämistyötä on hyvä arvioida, jotta tiedetään onko kehittämistyöhön kohdennetut resurssit vaikuttaneet halutulla tavalla ja voidaanko resursseja suunnata uudelleen tarpeen niin vaatiessa. Kaiken kaikkiaan Keski-Suomen maaseutu -lehden työstäminen on ollut hauskaa ja opettavaista. Haluammekin kiittää kaikkia teitä haastateltuja antamastanne ajasta ja ajatuksista. Samalla haluamme toivottaa lukijoille menestystä ja voimia uuden vuoden haasteisiin. Teksti: Tarja Niemelä ja Kuva: Lehden julkaisemisen on mahdollistanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun Maaseutustrategia-hanke yhteistyössä Keski-Suomen Leader-ryhmien Viestinnästä voimaa -hankkeen kanssa. 2 kevät 2014

3 Sisällys Keski-Suomen maaseutu Julkaisija: strategia-hanke yhteistyössä Viestinnästä voimaa -hankkeen kanssa Toimitus: Tarja Niemelä Ulkoasu ja taitto: Kimmo Niemi SOLO Creative Kannen kuva: Juha Ruokolainen Stunt Freaks Team Painopaikka: Keski-Suomen Painotuote Oy Painosmäärä: kpl Pääkirjoitus...2 Harrastuksesta yritystoimintaa...4 Perusta Pylkönmäelle...6 Larppaamalla rohkeutta kielten puhumiseen...7 Nuori yrittäjä Hankasalmelta...8 Luomutuotanto kehittyy Keski-Suomessa...10 Onnellisesti Uusi-Yijälän tilalla...12 Kehittävällä arvioinnilla parempaan lopputulokseen...14 Kaalikääryleiden koti on Haapamäellä...16 Puut paaliin ja tehtaalle...18 Kalevantuli palaa Multialla...20 Hölkkäävä hirvi Joutsasta...22 KAUPPAKORKEAKOULU Villiyrttien voimaa...24 Taidetyöpajoilla iloa elämään...25 Työpaikat keskittyvät Jyväskylään...26 kevät

4 Harrastuksesta yritystoimintaa Nuorten poikien into tehdä temppuja moottoripyörillä synnytti ryhmän nimeltä Stunt Freaks Team. Temppujen videointi laajensi toimintaa yritysvideoiden tekemiseen. Viimeisimpänä aluevaltauksena on tarrasarjojen suunnittelu ja nettikauppa. Juha Ruokolainen oli vain muutaman vuoden ikäinen, kun hän aloitti moottoriurheiluuransa ripustamalla pulkkansa isoveljen mopon perään. Kuusivuotiaana hänellä oli jo ensimmäinen putkirunkoauto ja seitsemänvuotiaana ensimmäinen mopo. Maaseudulla Keuruulla oli tilaa päristellä. Kolmen miehen yritys Stunt Freaks Team, porukka innokkaita moottoripyöräilijöitä, perustettiin vuonna Ryhmän synnytti into tehdä temppuja moottoripyörillä ja -kelkoilla. Temput kuvattiin videolle ja ladattiin nettiin kaikkien ihailtaviksi. Ensimmäisestä talkoovoimin tehdystä showsta Keuruulla jäätiin muutama satanen voitolle ja siitä se lähti. Temppuilulle alkoi olla kysyntää ja yritys perustettiin vuonna Yritystä pyörittävät Juha Ruokolaisen lisäksi Antti Leppänen ja Janne Myllyoja. Tämän lisäksi tallissa on eri puolilta Suomea kahdeksan ajajaa, jotka ajavat freelancerina näytösajoissa. Nuoresta iästään huolimatta, 23 vuotta, yrittäjyys oli tuttua Ruokolaiselle, sillä hänen isänsä on yrittäjänä Petäjävedellä. Ruokolainen suoritti merkonomin tutkinnon oppisopimuksella isällään ja sai arvokasta oppia yrittäjyydestä. Hänen isänsä yritys tekee mönkijöihin lisävarusteita. Ruokolainen on myös mukana perheyrityksessä hallitusjäsenenä. Näytösajoja ja videoita Näytösajoja järjestetään sekä ulkona että sisätiloissa. Yritys voi tilata näytöksen esimerkiksi uuden toimitilan avajaisiin. Esimerkiksi kerran järjestimme näytöksen yökerhossa, jossa ajoin StreetBikella, Ruokolainen kertoo. Näytösajoja teemme ympäri Suomea, ulkomaillekin olisi kysyntää, mutta kuljetuskustannukset nousevat liian korkeiksi, Ruokolainen lisää. Näytösajoihin liittyvät myös yrityksen sivubisnes, yritysvideoinnit. Yrityksille niitä on tehty kahdesta syystä, joko niin, että niissä näkyy yrityksen tuote, esimerkiksi moottorikelkka tai että ajetaan näytösluonteisesti yrityksen uusissa tiloissa, joita yritys haluaa videolla mainostaa. Videokameran yritys hankki Vesuri-ryhmästä haetulla Leader-tuella. Sparrausta KasvuOpenkilpailusta StuntFreaksTeam osallistui Keski-Suomen kauppakamarin järjestämään KasvuOpen -sparrauskilpailuun. Kilpailuun osallistui 62 yritystä tai ideaa eri puolilta Suomea, joista 15 pääsi finaaliin ja mukaan sparrauspäiviin. StuntFreaksTeam oli yksi niistä. Kilpailuun pystyi hakemaan joko tavallisella hakemuksella tai videolla: Teimme videon, tietenkin, Ruokolainen naurahtaa. Keski-Suomen kauppa-kamarin Kasvu Open -kasvuyritystempauksen tavoitteena on kiihdyttää yritysten kasvua ja lisätä 4 kevät 2014

5 verkostoitumista kasvuyritysosaajien kesken. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2011 lähtien. Tuomariston jäsenet ovat yrittäjiä, yritysjohtajia ja asiantuntijoita. Kasvu Open on nimensä mukaisesti open eli avoin kaikille yrityksille ja asiantuntijoille. Finalistit saivat kolme asiantuntijoiden vetämää sparrauspäivää eli kuten kilpailussa sanotaan kiitoratapäivää. Ne olivat Ruokolaisen mielestä hyödyllisiä: Saimme sparrausta juuri siltä alalta, jota itse halusimme, Ruokolainen sanoo. Lisäksi siellä tapasi muita yrittäjiä, joka oli hyödyllistä, hän lisää. Tarroissa kasvupotentiaali Uusin aluevaltaus yrityksellä on tarrasarjojen myynti omassa nettikaupassa Tarrasarjoja saa crossipyöristä ja moottorikelkoista mobiililaitteisiin. Idea tarrasarjojen myynnistä tuli faneilta: Kysyimme faneilta mitä he haluavat ostaa ja tarrasarjat saivat eniten ääniä, Ruokolainen kertoo. Tarroja tehtiin alun perin siksi, että myynnissä ei ollut sellaisia tarroja kuin nuoret miehet halusivat. Myynti alkoi kokeilulla, ensin ladattiin 200 kuvaa nettiin ja tehtiin niitä sitä mukaa, kun joku tilasi. Ryhmä suunnittelee tarrat, esittelee ne nettisivuillaan, paino painaa tarrat ja lähettää ne asiakkaille. Tarrat ovat se ala, jota haluamme nyt kehittää eniten, Ruokolainen sanoo. Meillä on jo muutamia asiakkaita ulkomailta ja uskon että niiden osuus tulee jatkossa kasvamaan, hän lisää. Yli tykkääjää Facebookissa Faneilta kysyminen oli aika loogista, sillä faneja ryhmällä on, Facebookissa yli ja Instagrammissa yli Sosiaalinen media ylipäänsä on miesten yritykselle tärkein markkinointikeino. Ajajien ikähaitari on vuotta, ja seuraajat Facebookissa ja Instagrammissa ovat samanikäisiä tai nuorempia. Sosiaalisessa mediassa julkaistut kuvat ja videot ovat toiminnassa tärkeässä osassa. Kuvia julkaistaan tietenkin näytöksistä ja tempuista, mutta myös ihan muustakin: Kuva siitä mitä varusteita ajaja ottaa mukaan kisamatkalle, voi olla jollekin hyvin hyödyllinen, Ruokolainen miettii. Kaikenlaisten kuvien avulla fanit pääsevät tutustumaan meihin paremmin, hän lisää. Keikat myydään pääasiassa juuri Facebookin kautta. Facebookissa on myös hyvä julkaista kuvia uusista tarroista, joita voi nettikaupan kautta käydä ostamassa. Ruokolaisen intohimo yrityksessä on teknisessä toteutuksessa ja näytöksissä, mutta yrittäjän arki on muutakin: Olen alkanut pitämään itseäni yrittäjänä, koska on tylsiä paperitöitä, hän naurahtaa. Välillä kun on edessä sata sivua paperia, josta ei ymmärrä mitään, niin lopettaminen on käynyt mielessä, hän toteaa lakonisesti. Mutta vaikka byrokratia Ruokolaista välillä tuskastuttaa, onneksi kaiken yli on päästy. Myös perheen, isän ja veljen tuki on ollut siinä tärkeätä. Juha Ruokolainen Teksti: Kuvat: Juha Ruokolainen ja Yrityksen nettisivuilla on videoita ja kuvia huikeista tempuista. kevät

6 Perusta Pylkönmäelle Javier Moreno on saarijärveläinen nuohoojayrittäjä, jonka toimialueeseen kuuluvat Kannonkoski ja Pylkönmäki. Lisäksi hän puhdistaa ilmastointikanavia ja saneeraa piippuja koko Keski-Suomen alueella. Oma yritys Morenolla on ollut vuodesta Moreno saapui Perusta Suomeen vuonna Täällä häntä pyydettiin maatalouslomittajaksi ja lomamatka vaihtui työntekoon. Sillä tiellä hän on edelleen. Tehtyään lomittajan töitä vuoden verran, hänelle tarjoutui mahdollisuus ryhtyä nuohoojaksi. Moreno tarttui haasteeseen ja suoritti samalla töiden ohessa nuohousalan ammattitutkinnon. Illat kuluivat suomen kieltä opiskellessa. Oli hienoa, kun sain mahdollisuuden ryhtyä nuohoojaksi, Moreno sanoo. Nuohoojayritys siirtyi pian Morenon vaimon Sannan isälle. Kun appiukon eläkeikä lähestyi, suoritti Moreno yrittäjäammattitutkinnon ja yritys siirtyi hänen nimiinsä vuonna Ei siinä ollut suurta muutosta, koska olin hoitanut jo paljon paperitöitä viimeisinä vuosina, hän muistelee. Pienillä paikkakunnilla kuten Pylkönmäellä ja Kannonkoskella vakituiset asunnot nuohotaan säännöllisesti vuoden välein ilman erillistilausta. Moreno Sain tietää Leader-rahoituksesta yhdeltä tutulta putkimieheltä, hän muistelee. Hän on laittanut tiedon kiertämään ja itse kertonut eteenpäin investointitukimahdollisuudesta ja saanut siitä kiitosta muilta yrittäjiltä. Maahanmuuttajayrittäjien lukumäärä on kasvanut Suomessa ripeästi, ja heitä on jo yli on jo tuttu kaikille asiakkaille, joten työt sujuvat jouhevasti: - Työssäkäyvät jättävät minulle avaimen tuttuun piiloon nuohouspäivinä, hän naurahtaa. Alueella on myös kesämökkejä, jotka nuohotaan tilauksesta noin kolmen vuoden välein. Oppimestari-kisälli Laajennettuaan toimintaansa myös ilmastointikanavien puhdistukseen ja piippujen saneeraukseen Moreno on ottanut töihin yhden työntekijän. Työntekijä suorittaa tällä hetkellä alan ammattitutkintoa, jonka koulutuksen Moreno maksaa. Maksan hänelle koulutuksen niin kuin minulle aikanaan maksettiin, hän toteaa. Töitä ei kuitenkaan riitä kahdelle koko ajaksi ja Moreno on välillä joutunut lomauttamaan työntekijäänsä: Työntekijä on hyvä ja rehti kaveri, olisi kiva palkata hänet vakituisesti, Moreno toivoo. Työntekijä on kuitenkin mahdollistanut sen, että yrittäjä pääsee itsekin lomalle välillä. Toisilta nuohoojilta neuvoja Moreno on saanut yrittäjyyden alkutaipalella apua appiukon lisäksi muilta nuohoojilta: Nuohoushommissa ei ole kateutta, aina olen saanut apua, kun olen kysynyt, Moreno toteaa. Apua hän sai myös Saarijärven Seudun Kehittämisyhtiö, samalla kertaa perustettiin yritys, kevät 2014 Javier Moreno on tuttu näky Pylkönmäen katoilla. haettiin starttirahaa ja täytettiin Viisarin investointitukipaperit nuohoustarvikkeisiin. Hän ihmettelee, ettei yrittäjäammattitutkintoa suorittaessaan saanut tietoa rahoituksesta. Moreno ei tee töitä viikonloppuna ja on muutenkin pyrkinyt pitämään säännöllisen työajan. Olen oppinut sanomaan ei, hän naurahtaa. On mukavaa olla lasten kanssa, kun he ovat pieniä, hän lisää. Samaa mieltä on isän sylissä istuva 2-vuotias Roope-poika, jonka mielestä isän pitäisi kiinnittää huomiota häneen eikä haastattelijaan. Teksti ja kuva:

7 Larppaamalla rohkeutta kielten puhumiseen Larppaus on improvisaationäyttelemistä, jossa on etukäteen luodut roolihahmot, mutta ei käsikirjoitusta. Extreme Translation Oy on hieman erilainen kielipalveluyritys, joka on ottanut aimo askeleen kohti pelin ja leikin käyttämistä valmennuksessa. Live-roolipelaamisella eli larppaamisella osallistujat pääsevät esittämään jotain muuta ja voivat rohkaistua vaikka puhumaan vierasta kieltä. Extreme Translation Oy:n yrittäjinä toimivat Mari Nokkonen-Pirttilampi ja Anna Saarela-Korhonen. Lisäksi yrityksessä toimii noin 20 henkilön asiantuntijaverkosto, jotka projektiluonteisesti palkataan tarvittaessa erikseen. Yrityksen kotipaikka on Kangashäkin kylässä Uuraisilla, mutta asiakaspalvelun parantamiseksi yrityksellä on myös sivutoimipiste Jyväskylässä. Yrityksen asiakkaista valtaosa on keskisuomalaisia IT-yrityksiä. Käännöspalveluja ja valmennusta Extreme Translation Oy on kehittänyt toimintaansa tavallisesta käännöstoimistosta ja tarjoaa kolmenlaisia tuotteita. Tosihelppo on kiinteällä kuukausimaksulla toimiva käännös- ja kielenhuoltopalvelu. Käännöstalkkari auttaa asiakasta mm. löytämään oikeanlaisen käännöstoimiston. Kolmantena tuotteena ovat valmennukset, lähinnä kielivalmennukset, joissa kokeillaan uudenlaista konseptia, larppaamista. Lähtökohtana kehittämiselle oli ajatus siitä kuinka saadaan peliä ja leikkiä mukaan aikuisten kielten opiskeluun, Nokkonen-Pirttilampi kertoo. Jossain vaiheessa tuli ajatus larppaamisesta, hän lisää. Larppaaminen tulee englannin kielen sanasta LARP eli Live Action Role Play. Se on improvisaationäyttelemistä, johon luodaan etukäteen roolihahmot ja hahmojen välille jännitteitä, mutta ei yksityiskohtaista käsikirjoitusta tai repliikkejä. Larppaamisen kautta voidaan tehdä periaatteessa mitä tahansa valmennusta, Nokkonen-Pirttilampi sanoo. Tanskassa larppausta on käytetty kouluissa, onhan paljon mielenkiintoisempaa leikkiä olevansa vaikka avaruusaluksessa ja laskea laskuja, joilla pääsee seuraavalle planeetalle kuin laskea yhtälöitä vihkoon, Nokkonen-Pirttilampi mainitsee esimerkkinä. Pommin purkamisen vihjeet löytyivät larppauspilotissa taideteoksista. Ensimmäisessä larppauspilotissa purettiin pommia Extreme Translation päätti lähteä kokeilemaan larppaamista kehittämistyökaluna. Vauhtia toteutukseen antoi JyväsRiiheltä myönnetty kehittämistuki. Tuella palkattiin kolme larppauksen asiantuntijaa kuukaudeksi toteuttamaan ensimmäistä pilottia. Pilottiin mukaan saatiin yrityksen yhteistyökumppani, jolla on useita ulkomaisia työntekijöitä. Pilotissa osallistujat olivat taidenäyttelyssä. Edellisen näyttelyn murskakritiikistä pettynyt taitelija olikin asentanut näyttelytiloihin pommin ja vieraiden tehtävänä oli yhdessä ratkaista miten pommi puretaan. Larppauskielenä oli pääasiassa suomi. Ajatuksena oli, että larpatessa osanottajat voivat esittää jotain muuta kuin itseään ja rohkaistuvat puhumaan suomen kieltä välittämättä niin paljon virheistä. Pelin jälkeen kerättiin osallistujien välitön ja myöhemmin vielä kirjallinen palaute. Kehittämistyö jatkuu pilotin jälkeen. Kieli on larppaamisessa työväline, jolla tavoitteisiin päästään, ei itse tarkoitus, Nokkonen-Pirttilampi tarkentaa. Extreme Translation aikoo kehittää toimintaa myös jatkossa: Tuotekehityksen on oltava jatkuvaa, pysyy työkin mielenkiintoisena, Nokkonen-Pirttilampi naurahtaa. Teksti ja kuva: kevät

8 Nuori yrittäjä Hankasalmelta Johanna Lamberg on 16-vuotias lukiolainen, joka ansaitsee itse omat käyttörahansa. Hän on toiminut 4H-yrittäjänä Hankasalmella keväästä 2012 lähtien. 8 Keväisin ja syksyisin ikkunanpesut työllistävät Johanna Lambergia. Kipinä 4H-yrittäjyyteen syntyi keväällä 2012 Hankasalmen 4H:n järjestämässä tiedotustilaisuudessa. Tilaisuus innoitti Lambergia miettimään mikä olisi hänen taitonsa, jota hän voisi käyttää hyödyksi. Mietin, että leipominen ei ole minun juttuni, mutta siivoaminen kyllä, Lamberg muistelee. Hyvin tehty työ on tuonut uusia asiakkaita Tuumasta toimeen ja Lamberg perusti kotipalveluyrityksen. Työkeikkoja tuli aluksi Hankasalmen 4H-yhdistyksen kautta. Yhdistyksellä on suljettu FB-ryhmä, jossa työkeikkoja tarjotaan ja joita nuoret voivat varata. Lamberg hoiti työnsä hyvin ja hiljalleen hänelle syntyi vakituisia asiakkaita. Minusta on mukavaa työskennellä vanhusten luona. On kevät 2014 kiva, kun he ovat ihan onnessaan, kun menen sinne, Lamberg kertoo. Osa ikäihmisistä on huonommassa kunnossa, osa paremmassa, mutta siivoukseen voimat eivät enää oikein riitä. Jos asiakkaiden luona on monen metrin pituisia räsymattoja ristiin rastiin, niin paikkaan saattaa lähteä kaksikin 4Hyrittäjää niitä tamppaamaan. Välillä meitä on kaksi, mutta mieluiten työskentelen yksin, Lamberg pohtii. Lambergin työhön eivät hoitotoimenpiteet kuulu, mutta muuten hän on hyvin joustava: Kaiken mitä asiakkaat ovat pyytäneet tehdä, olen tehnyt, Lamberg sanoo. Välillä keitetään kahvit ja jutellaan, joka usein lienee asiakkaille yhtä tärkeää kuin siivoami-

9 nen. Sana Lambergin hyvästä asiakaspalvelusta on kiirinyt ja uudet asiakkaat ovat tulleet pääasiassa vanhojen suosituksesta. Y-tunnuksella myös yritysasiakkaita Siivoamisen Lamberg on oppinut kotonaan. Nelilapsisen perheen nuorimmaisena hän on päässyt tekemään osuutensa kotitöistä. Hänen isänsä on maatalousyrittäjä ja vanhemmat ovatkin rohkaisseet tyttöä yrittäjyyteen. Vanhemmat myös kuljettavat tyttöä asiakkaiden luo silloin kun skootterilla ei pääse. Lamberg on juuri astunut 4Hyrittäjyydestä askeleen eteenpäin ja hankkinut Y-tunnuksen. Kotitalousasiakkaita varten Y-tunnusta ei välttämättä tarvittu, mutta hänelle tarjoutui säännöllinen työ erään yrityksen toimitilojen viikkosiivouksessa. Y-tunnuksen hankkimisessa 4H-yhdistys auttoi häntä. Nyt olen kertonut vakiokotitalousasiakkailleni, että he voivat vähentää työni kotitalousvähennyksessä, koska minulla on Y-tunnus, Lamberg kertoo. Aikaa myös koulunkäyntiin ja harrastuksiin Asiakkaita Lambergilla on nyt riittävästi, sillä aikaa koulunkäyntiin ja kavereiden tapaamiseenkin täytyy riittää: Olen kyllä sanonut asiakkaille, jos jotkut ajat eivät sovi kokeiden tai omien menojen takia, Lamberg sanoo. Tämä on hyvä asia, sillä 4H:n hanketyöntekijä Kati Markkasen mukaan osa tytöistä on niin tunnollisia, että pitää pitää huoli etteivät liikaa väsy koulutöiden, harrastusten ja työnteon kanssa. On hyvä, kun nuori osaa sanoa ei ja vähentää omia menojaan ennen kuin väsyvät liikaa, Markkanen sanoo painokkaasti. Ensimmäisen vuoden lukiolaisena Lamberg ei osaa sanoa tulevaisuuden suunnitelmista vielä mitään varmaa. Opiskelemaan hän lähtee, mutta löytyykö opiskeluala nykyisistä lempiaineista liikunnasta, psykologiasta tai terveystiedosta, sitä hän ei vielä tiedä. Yrittäjyys tulee olemaan opiskelujen jälkeenkin varteenotet- vaihto- tava ehto, siitä hän on varma. 4H-Yritys opettaa yrittäjyyteen 4H-Yritys on 4H:n valtakunnallinen keino ohjata nuoria opettelemaan yrittäjyyttä ohjatusti ja omassa tahdissa. Yrityksen voi perustaa oma-aloitteisesti tai 4H-yhdistyksen järjestämällä 4H-yrityskurssilla. 4H-yrittäjät ovat iältään vuotiaita. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä nuoret tekevät kirjallisen suunnitelman yritystoiminnasta. Toiminnan jälkeen tehdään vuosittain toiminta- ja talousraportti, joten yrityksen perusasioista saa toiminnassa hyvää harjoitusta. 4H tarjoaa uusille yrittäjille nettisivuillaan työkalupakin, josta saa tietoa mm. sopimuksista ja vakuutuksista. 4H-vetäjät myös neuvovat yrittäjiä tarpeen mukaan. Lue lisää 4H-yrittäjyydestä: Hankasalmella aktiivinen 4H-yhdistys Hankasalmen 4H-yrittäjillä on oma vertaistukiryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan ohjaajan johdolla. Yrittäjille järjestetään myös omia valmennuksia, tulossa on esimerkiksi kotipalvelukurssi. Hankasalmen 4H on kaiken kaikkiaan varsin aktiivinen yhdistys. Kunta on antanut yhdistyksen hoidettavaksi nuorten kesätyön organisoinnin. Pidämme kesätyön tiimoilta infotilaisuuksia yläkoulussa ja lukiossa, Markkanen kertoo. Vaikka haku tapahtuu 4H:n kautta, mukana olevat työnantajat valitsevat omat työntekijänsä. 4H on järjestänyt myös tempauksia, joissa 4H-yrittäjät ovat mukana. Vanhainkodilla järjestetyssä tempauksessa nuoret muun muassa laittoivat asukkaiden hiuksia ja kynsiä sekä meikkasivat heitä. Se oli hyvää harjoitusta nuorille, vaatii rohkeutta mennä vieraiden ihmisten iholle, Markkanen pohtii. Hankasalmen 4H-yhdistyksessä on mukana aktiivisia tyttöporukoita, jotka ovat keränneet yhdessä rahaa ulkomaan matkoihin Afrikkaa myöten. Rahaa on kerätty mitä moninaisimmin keinoin töitä tekemällä ja itse tehtyjä tuotteita myymällä. Lukion yrittäjyyskurssi on muutakin kuin teoriaa 4H:n yrittäjäkurssilla puhutaan myös hinnan määrittelystä. Kaikki 4H-yrittäjien tekemien yksittäisten tuntien hinta on sama, jolloin yrittäjien kesken ei synny hintakilpailua Sitten sopivaa hintaa täytyy miettiä, jos tunteja on enemmän kuin muutama, vaikka koiranhoitoa koko viikonlopun, Markkanen sanoo. Hankasalmella yrittäjyyskasvatusta pidetään tärkeänä, sillä lukion opetussuunnitelmassa on mahdollisuus valita yrittäjyyskurssi. Kati Markkanen vetää tätä kurssia, jossa on Johanna Lambergin lisäksi seitsemän nuorta. Kurssin kesto on 38 tuntia ja se sisältää teoriaa ja käytäntöä. Vaikka kurssi on ihan alussa, ovat kurssilaiset ehtineet jo testata paikallisessa lomakeskuksessa Revontulessa työntekoa yhden päivän ajan. Teksti ja kuva: kevät

10 Luomutuotanto kehittyy Keski-Suomessa Luomutuottajille suunnatussa kyselyssä vastaajat suhtautuvat tulevaisuuteen varovaisen positiivisesti: kukaan vastanneista ei usko luomun tuotantomäärien tai kulutuksen laskevan lähitulevaisuudessa. 10 Kiinnostus luomua kohtaan tulee kasvamaan niin tuottajien kuin kuluttajien keskuudessa lähivuosina, sillä yli puolet vastaajista (55 %) arvioi luomutuotteiden tuotantomäärälle kasvua ja 36 % arvioi luomutuotteiden kulutuksen kasvavan. Vastaavasti 6 % vastaajista näki että luomutuotteiden tuotantomäärä pysyy ennallaan. Näin arvioivat luomutuotannon kehitysnäkymiä kyselyyn vastanneet yrittäjät. Yrittäjät pitävät tärkeänä että kuluttajille kerrottaisiin entistä tarkemmin luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon eroista. Tutkimustieto kehittämistoimenpiteiden suunnittelun tukena Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) käynnisti Luomutuotannon kehitysnäkymiä Keski-Suomessa -tutkimuksen syksyllä Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa ajantasainen kuva keskisuomalaisten luomusopimusmaatilojen yritystoiminnasta ja luonnonmukaisen tuotannon ja jatkojalostuksen kehitysnäkymistä. Kysely toteutettiin yhteistyössä luomualan asiantuntijoiden ProAgria Keski-Suomen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski- Suomen luomuyhdistyksen ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Kyselyyn vastanneet yrittäjät näkevät lukuisia luomutuotannon kasvun edellytyksiä ja kehittämistarpeita, joihin on tartuttava koko luomualan toimijoiden yhteisin voimin. Luomutuotannon kasvun edellytykset turvattava Luomutuotannolla on viljalti kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksia Keski-Suomessa. Kasvun edellytysten turvaamiseksi tarvitaan kuitenkin yrittäjien tarpeisiin suuntautuvia kehittämistoimenpiteitä, kannustusta ja yhteistyön tiivistämistä myös eri alojen toimijoiden kesken. Yrittäjistä vajaa puolet (48 %) toivoi oman toiminnan näkökulmasta parannusta tuotteeseen saatavaan hintaan, tukiehtoihin (32 %), elintarvikelainsäädäntöön (26 %) ja neuvontaan (23 %). Myös luomutuotannon koulutusta toivottiin kehitettävän (19 %). Vastaavasti vähiten mainintoja saivat logistiikka (13 %) ja valvonta (16 %). Yritystoiminnan kehittämiseen tarvittavaa asiantuntija-apua toivottiin eniten viljelytekniikkaan (42 %), elintarvikelainsäädäntöön (38 %), investointien suunnitteluun (38 %) sekä jatkojalostuksen käynnistämiseen (35 %). Seuraavaksi asiantuntija-apua toivottiin tuotekehitykseen (19 %), talouden hallintaan (19 %), markkinointiin (19 %) ja ympäristö- ja tukineuvontaan. Lisäksi kohdassa jokin muu, mikä mainittiin tarvittavien verkostojen luominen. Yhteistyön lisääminen ja kannattavuuden parantaminen tähtäimessä Keskisuomalaisista luomusopimustiloista 68 % pitää kannattavuuttaan keskimääräisesti tyydyttävänä mutta toisaalta 24 % näkee kannattavuuden heikkona ja vain 3 % erittäin hyvänä. Yhteistyötä muiden tuottajien kanssa oli hieman yli puolella vastaajista (59 %) vastaajista. Toisaalta lähes puolet (40 %) ilmoitti, ettei heillä ole yhteistyötä muiden tuottajien kanssa. Yleisempinä yhteistyön muotoina mainittiin mm. koneyhteistyö, koneiden yhteisomistus ja toisille urakointi, tuotantopanosten yhteishankinta (ostot), tilojen välinen kauppa sekä työnjako tuotannon ja myynnin kesken (joku hoitaa myynnin, joku tuottaa). kevät 2014 Luomutuotannon iltapäivässä yrittäjät miettivät muun muassa miten luomutuotteet saadaan paremmin markkinoille. Kuvassa (vas.): Martti Mäkelä Pihtiputaalta, Ilpo Seisalo Viitasaarelta ja Toivo Poikonen Karstulasta. Reseptejä luomutuotannon edistämiseksi Yrittäjät esittivät runsaasti konkreettisia toimenpiteitä luomutuotannon edistämiseksi. Keskeisimmiksi kehittämistarpeiksi mainittiin: luomutilojen välisen yhteistoiminnan parantaminen markkinoinnin, myynnin ja tiedotustoiminnan parantaminen tuottajia ja koko ketjun tarpeita vastaavaan suuntaan julkisten tukien ja kannustimien suuntaaminen entistä paremmin aktiiviseen ja tuottavaan luomuviljelyyn byrokratian vähentäminen ja sääntelyn harmonisointi maksuttoman, tuotantoon, tukiin ja liiketoimintaan, liittyvän koulutuksen lisääminen kuluttajien luomutietoisuuden lisääminen luomuun liittyvien hankkeiden käynnistäminen

11 Luomulupaus Ruokaketjuilla kasvuun ja Kasvi-idea Keski-Suomessa -hankkeet järjestivät Keski-Suomessa kaksi luomutuotuotannon info- ja koulutustilaisuutta luomutuottajille ja muille kiinnostuneille. Jyväskylässä järjestetyssä tilaisuudessa haastettiin paikalla olleita vaikuttajia antamaan luomulupaus, jolla luomua edistetään Keski-Suomessa. Luomulupaukset ovat: Osallistun luomutuotantoa ja luomutuotteita-/ruokaa kehittävien hankkeiden ideointiin ja rahoituksen järjestämiseen. Ulla Mehto-Hämäläinen, Keski-Suomen ELY-keskus Lupaan ottaa kaikki keskisuomalaiset luomutuotteet myyntikokeiluun Keskimaalla. Jari Kivimäki, kenttäpäällikkö, Osuuskauppa Keskimaa Lupaan tehdä töitä luomuneuvonnan ja luomuviljelyn kehittämiseksi sekä lupaan tehdä töitä luomuviljelijöiden kanssa luomun hyväksi. Eeva-Liisa Neuvonen, ProAgria Keski-Suomi Lupaan toteuttaa luomuketjun kehittämistoimenpiteitä Ruokaketjuilla kasvuun- hankkeessa sekä kirjoittaa keskisuomalaisen luomuketjun kehittämiseen tähtäävää hankesuunnitelmaa uudelle rahoituskaudelle. Sari Mäkinen-Hankamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Lupaan organisaatiossani/ja sen kautta, tehdä luomua, erityisesti keskisuomalaista luomua näkyväksi. Lupaan myös edesauttaa verkostojen rakentamisessa luomutuotannosta kuluttajan pöytään. Leena Pölkki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tuon tutkimuksellani uutta näkökulmaa luomun ja lähiruuan markkinointiin ja näistä elintarvikkeista viestimiseen. Kukka-Maaria Ulvila, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Yritysten ympäristöjohtamisen oppiaine Teksti ja kuviot: Tarja Niemelä ja Miia Vasama Kuva: Luomutuotteiden markkinoille saamisen merkittävimmät tekijät Luomutuotannon ja luomutuotteiden markkinoiden kehityssuuntia lähitulevaisuudessa Keski-Suomessa on 150 luomuviljelysopimus maatilaa. Yrittäjät arvioivat kiinnostuksen luomutuotantoa kohtaan kasvavan tulevaisuudessa. Lue lisää: URN:ISBN: kevät

12 Onnellisesti Uusi-Yijälän tilalla Yrittäjä, emäntä, viininvalmistaja ja ennen kaikkea tekijä Tarja Uusipaasto haluaa tarjota mummolan tunnelmaa Uusi-Yijälän tilallaan. Patapirtti-ravintola toimii päärakennuksen vanhassa pirtissä. Tarja Uusipaasto kattaa kokousvieraille lounasta. 12 kevät 2014

13 Tarja Uusipaasto tervehtii vieraita sydämellisesti Uusi- Yijälän tilan päärakennuksessa. Yrittäjällä on kiire, koska työntekijä on sairastunut, mutta kaiken touhun lomassa hänellä on kuitenkin aikaa istahtaa rakennuksen kuistille nauttimaan tyrninlehtiteetä ja kertomaan yrityksestään. Mummolaan yrittäjäksi Uusipaasto on syntynyt Helsingissä ja käynyt koulut Vaasassa, mutta alusta asti hänelle on ollut selvää, että hänestä tulee maatalousyrittäjä. Uusi-Yijälän tila on hänen mummolansa, jossa hän on viettänyt kesiään. Oli lehmiä ja heinäntekoa, varsinainen paratiisi kaupunkilaislapselle, hän muistelee. Opinnot veivät maa- ja metsätieteelliseen ja agronomin paperit takataskussa hän saapui Jämsään, jossa toimi ensin maataloussihteerinä ja myöhemmin Vesuri-ryhmän toiminnanjohtajana. Samalla Uusipaastot, Tarja ja Markku, viljelivät Uusi- Yijälän tilaa, joka siirtyi luomutuotantoon vuonna Himoksen läheisyys vaikutti yrittäjäksi ryhtymiseen Pikku hiljaa alkoi kypsyä ajatus myös muun yritystoiminnan aloittamisesta. Kun oli seitsemän vuotta puhunut maaseudun yrittämisestä, alkoi itsekin uskoa siihen, hän naurahtaa. Matkailuyrittäjäksi ryhtymiseen vaikutti myös Himoksen matkailualueen kehittyminen: Himoksen markkinointijohtaja vinkkasi minulle joka kerta kun tavattiin, että Himoksen alueella olisi iltaravintolalle tarvetta, hän muistelee. Lopulta hän otti vinkistä vaarin ja perusti sellaisen. Päätöstä vahvisti kokeneen ravintolatoimijan mukaan saaminen: Katri Lankinen on toiminut pääemäntänä Patapirtti-ravintolan perustamisesta alkaen. Pääemännän lisäksi yrityksessä toimii yksi kokoaikainen ulkopuolinen työntekijä ja yksi extraaja. Markku Uusipaasto tekee yrityksen huolto- ja maataloustyöt ja työskentelee myös tilan ulkopuolella. Ravintolan perustamisen jälkeen samana vuonna Tarja Uusipaasto aloitti tilalla viininvalmistamisen ja pian myös majoitustoiminnan. Nyt on yritystoimintaa takana jo kahdeksan ja puoli vuotta ja samalla konseptilla jatketaan ainakin puolitoista vuotta. Sitten tulee täysi kymppi täyteen ja on aika katsoa mihin päin yritystoimintaa kehitetään, Uusipaasto miettii. Lähi- ja luomuruokaa hitaasti ja nautiskellen Ravintola Patapirtin vahvuus on lähi- ja luomuruoka. Alun perin oli tarkoitus tarjota vain luomuruokaa, mutta luomuraaka-aineiden saannin vaikeuden takia yritys panostaa lähiruokaan ja suomalaisuuteen. Siinäkin pysymisessä on joskus vaikeuksia, mutta se kannattaa, Uusipaasto sanoo. Ravintolan ja koko yritystoiminnan johtoajatuksena on tarjota onnellista oloa, samaa jota hän itse sai aikoinaan pienenä mummolassa. Ravintolassa toimitaan slow food -periaatteella, ruokaa katsellaan, haistellaan ja maistellaan ja siitä nautitaan kaikessa rauhassa. Rauhaa on tarjolla myös erilaisissa yhteistyökumppaneiden kanssa tarjotuissa palveluissa. Viime viikolla meillä oli testiryhmä, jonka kanssa kokeilimme pihassa olevaa uutta yrittikammia, Uusipaasto hehkuttaa. Mukana oli myös yhteistyökumppanina toimiva luontaishoitaja. Tärkeä yhteistyökumppani on myös luontoja elämysyrittäjä, jonka kanssa asiakkaille voidaan räätälöidä erilaista ohjelmaa ympäröivässä luonnossa. Tekijä mieluummin kuin yrittäjä Uusipaastolla on monta roolia. Kyllähän minä yrittäjä olen, mutta mieluummin olisin tekijä, hän pohtii. Tarpeen mukaan hän on emäntä, tarjoilija, viininvalmistaja tai marjanpoimija. Yrittäjänä hänestä hienointa on uuden oppiminen. Se voi olla niin pientä kuin oppia kantamaan kuutta salaattilautasta yhtä aikaa, hän naurahtaa. Omien rajojen etsiminen pitää työn mielenkiintoisena ja asiakkaiden kohtaaminen on parasta koko työssä. Yrittäjätyössä ikävintä on paperityöt. Paperitöitä riittää, koska olemme muun muassa luomuviljelijöitä, elintarvikeyrittäjiä ja alkoholin tuottajia ja myyjiä, hän huokaa. Vaikka kirjanpito on ulkoistettu, esimerkiksi laskuttaminen jää usein työssä viimeisimmäksi. Asiakkaista yli puolet on kanta-asiakkaita. Alkuun asiakkaat olivat pääosin paikallisia: Jämsän ravintolatarjonnassa oli selvästi tilaa meille, hän muistelee. Nyttemmin Himoksen kautta tulee puolet asiakkaista. Majoitusvaraukset hoituvat HimosMaailman nettivaraussysteemin kautta. Yritys on yksi Himosmaailman 67 osakkaasta. Asiakkaat ja Uusipaastot itse arvostavat maaseudun ympäristöä yritystoiminnassa. Katson joka päivä tätä maisemaa ja tunnen olevani juurillani, Uusipaasto sanoo. Töihin ei ole työmatkaa ja työn ja harrastuksen voi hyvin yhdistää, hän listaa muita maaseutuyrittämisen plussapuolia. Rakennusten ympärille aukeavassa isossa puutarhassa ja marjamaalla riittää tilaa puutarhaharrastukselle. Moitteita maaseudulla yrittämisessä saa haja-asutusalueiden korkeat kustannukset muun muassa teiden ylläpidosta ja liittymisestä vesi- ja viemäriverkostoon. Sähkökatkoksista tila on päässyt uusien sähkölinjojen vetämisen jälkeen. Myös nettiyhteyksissä Uusipaasto tietää olevansa onnekas: Meillä toimii ADSL, mutta jo kilometrin päässä asuvilla sitä ei ole. Teksti ja kuva: Yrittäjänä oppii koko ajan uutta. kevät

14 Kehittävällä arvioinnilla parempaan lopputulokseen Voiko arvioinnilla tukea maaseudun kehittämistyötä? Tähän kysymykseen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu on alkanut etsiä vastausta suunnittelemalla maaseudun kehittävän arvioinnin mallia. Usein hankkeet painetaan alusta loppuun ja vasta lopussa katsotaan miten onnistuttiin. Jos ei onnistuttu hyvin, siitä otetaan toivottavasti opiksi ja tehdään seuraavan kerran paremmin. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa alettiin miettiä voisiko maaseudun kehittämisessä käyttää samaa kehittävän arvioinnin mallia kuin koulutuksessa. Arviointia hankkeen edetessä Kehittävässä arvioinnissa ei odotetakaan hankkeen loppumista vaan arviointia tehdään pitkin hankkeen toteutusaikaa. Tulokset auttavat hankkeen kapteenia kääntämään ruoria oikeaan suuntaan ja saavuttamaan hankkeen tavoitteet paremmin. Kehittävän arvioinnin malli ei ole varsinaisesti mikään malli vaan ajattelutapa, jota voi soveltaa erilaisiin tapauksiin, erikoistutkija Esa Storhammar Kauppakorkeakoulusta pohtii. Nykyään arviointikäytännöt ovat aika lailla Euroopan unionin säätelemiä malleja, jotka eivät ole antaneet käytännön vinkkejä kehittämistyöhön. Asiantuntijoiden ideoita työpajoissa Kehittävän arvioinnin pilotin ensimmäisessä vaiheessa mallia on käsitelty useassa työpajassa eri kehittäjätahojen kanssa Keski-Suomessa. Palaute hanketoimijoilta on ollut positiivista, kentän väki haluaa sparrausta, Storhammar kertoo. Toisen työpajakierroksen jälkeen luodaan malli, jota kokeillaan käytännössä vuonna Lopullisena tavoitteena on, että kehittäjätahot tuottaisivat osana normaalia toimintaa myös arviointitietoa, jolla asiantuntijat voivat seurata ja kehittää kehittämistoimintaa. Jatkossa mallia on mahdollisuus käyttää myös muissa maakunnissa. Miten malli käytännössä toimii? Arviointi alkaisi hankkeen itsearvioinnista, joka annettaisiin arviointiryhmälle. Itsearvioinnin kehittäminen on mielestäni tärkeää, Storhammar painottaa. Arviointiryhmät koottaisiin alueellisesti eri alan asiantuntijoista. Se toisi erilaista näkökulmaa eri teemoihin, Storhammar toteaa. Esimerkiksi jos haastattelijan viestintähanketta arvioitaisiin, voisi arviointiryhmään kuulua maaseudun kehittämisen ulkopuolelta vaikkapa viestinnän ammattilainen viestintätoimistosta, joka toisi ihan uutta näkökulmaa hankkeeseen. Ryhmä tekisi arvioinnin yhdessä, loisi oikeat kriteerit ja seuraisi toteutuuko hanke luotujen kriteerien mukaisesti. Keski-Suomen Leaderryhmät kokoontuvat kehittämään omaa toimintaansa säännöllisesti. 14 kevät 2014

15 Arvioinnissa ei ole tarkoitus lytätä ketään, vaan antaa positiivisesti kriittistä palautetta. Onhan kaikilla yhteinen tavoite siinä, että hanke pääsee parempaan tulokseen, Storhammar sanoo. Kriteerit olisivat siis joustavat, jotka ottaisivat huomioon millä alueella toimitaan. Esimerkiksi jo Keski-Suomessa pohjoinen osa eroaa huomattavasti eteläisestä. Hanketasolla arviointiryhmänä ohjausryhmä Arvioinnin organisointia tulee miettiä, ettei siitä tule liian raskas, Storhammar sanoo. Hanketasolla arviointiryhmä voisi olla hankkeen ohjausryhmä, jolloin ohjausryhmän kokoonpanoa tulisi miettiä eri lähtökohdista, hän lisää. Ohjausryhmän jäsenten valinnan tarkemman miettimisen lisäksi jäseniä tulee opastaa arvioinnin saloihin. Alueelliset arviointiryhmät muodostettaisiin erikseen. Esimerkiksi elinkeinotoiminnan hankkeiden arviointiryhmässä voisi olla jäseninä paikallisia yrittäjiä ja kehittämisyhtiöiden henkilöstöä. Tavoitteena kehittää toimintaa Nykyiseen arviointiin verrattuna kehittävä arviointi ei niinkään tuota tietoa vaan kehittää toimintaa. Se on johtamisen väline, jolla varmistetaan valittujen tavoitteiden saavuttamista. Sen avulla kehittämistä voidaan mukauttaa toimintaympäristön muutoksiin. Jos esimerkiksi taloudellinen tilanne muuttuu hankkeen aikana huonommaksi, voivat hankkeen tavoitteet muuttua radikaalisti, jolloin tarvitaan tavoitteiden päivittämistä. Storhammar ei usko mihinkään mullistavaan muutokseen: Kun hanke on saatu liikkeelle, sitä on vaikea muuttaa. Olisi hyvä, jos kehittävällä arvioinnilla voitaisiin parantaa asiaa vähän joka puolelta, hän ajattelee. Teksti ja kuvat: Arvioinnin kehittämisestä lisätietoa mm. tästä julkaisusta: portal/19/julkaisu_31.pdf kevät

16 Kaalikääryleiden koti on Haapamäellä Lounaaksi syömäsi kaalikääryle voi hyvinkin olla kotoisin Keuruun Haapamäeltä. Siellä sijaitseva Vaissi Oy on Suomen suurin kaalikääryleitä valmistava yritys. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Vaissi kolmannessa polvessa, Maria Vaissi. Osalle asiakkaista kaalikääryleitä toimitetaan isoissa tukkupaketeissa. 16 kevät 2014

17 Kaalikääryle ei ole ihan uusi keksintö, vaan sitä on tarjoiltu suomalaisissa ruokapöydissä jo pitkään. Kaalikääryleet rantautuivat Suomeen Ruotsista, mutta alun perin ne ovat kulkeutuneet Ruotsiin sotilaiden mukana Turkista jo 1700-luvulla. Ruotsissa viininlehdet vaihtuivat kotoiseen kaaliin. Kaalikääryleiden suosio ei ole horjunut vuosien saatossa. Yhä useammin ne ostetaan valmiina eineksinä kaupasta. Kaalikääryleet ovatkin yksi ensimmäisistä eineksistä, joita Suomessa on alettu valmistaa. Kaalikääryleitä vuodesta 2001 Vaissi Oy sijaitsee peltojen keskellä Keuruun Haapamäellä. Tämä sesonkina yli 70 henkeä työllistävä yritys sekä keittää ja pakastaa kaalin lehtiä että valmistaa valmiita kaalikääryleitä. Yrityksen reseptipankissa on yli 30 reseptiä, joiden mukaan kääryleitä valmistuu asiakkaille. Yrityksen johdossa on Maria Vaissi, joka on vuoden 2008 sukupolvenvaihdoksen jälkeen siirtynyt pääosakkaaksi isänsä jälkeen. Edellisen toimitusjohtajan jäädessä eläkkeelle Vaissi siirtyi toimitusjohtajaksi vuonna Sukupolvenvaihdos oli aika kivuton prosessi, elämä jatkui samanlaisena, vaikka vastuuta tuli lisää, Vaissi muistelee. Toimitusjohtajaksi siirtyminen oli isompi muutos, varsinkin kun ensimmäinen vuosi oli yritykselle vaikea. Eipä tullut yrittämisestä ruusuista kuvaa, Vaissi kertoo. Yrittäjänä oloa on helpottanut vanhempien tuki. Neuvoja ei tuputeta, mutta kysyä voi aina, Vaissi sanoo. Vaissin vanhemmat Jaakko ja Saara Ampiala-Vaissi vaikuttavat edelleen Vaissin hallituksessa ja Saara Ampiala-Vaissi hoitaa vielä rekrytoinnin. Vanhemmilta on perua myös asenne toimitusjohtajuuteen ja yrittäjyyteen yleensä: En ajattele, että olisin millään tavalla korvaamaton. Minua tärkeämpi on esimerkiksi tuotannon suunnittelija, jota on vaikeampi korvata, Vaissi miettii. Kaalit sopimusviljeiljöiltä Vaikka Maria Vaissi on vain 31-vuotias, hänellä on kokemusta tehtaan toiminnasta paljon. Hän hallitsee prosessin ja tietää yrityksen heikkoudet ja vahvuudet. Stressiä aiheuttaa lähinnä kaalin saanti. Olemme luonnon armoilla, jos kesä on huono, eivät sopimusviljelijät pysty tuottamaan tarpeeksi kaalinlehtiä ja joudumme tuomaan niitä muualta, Vaissi sanoo. Sopimusviljelijöitä löytyy Pohjanlahden molemmilta puolilta. Omaa kaalintuotantoa on vain koeviljelyn verran Maria Vaissin veljen Juhon pitämällä Vaissin tilalla. Tilanpidon lisäksi Juho Vaissi toimii myös yrityksen toiminnassa teknisellä puolella. Sesonkikauden ulkopuolella tehdas työllistää 40 työntekijää. Yritys on kehittynyt hiljalleen pelkästä kaalinlehtien tuottajasta kaalikääryleiden valmistajaksi ja moni lehtiä ostanut jatkojalostaja on siirtynyt valmiiden tuotteiden ostajaksi. Edelleen kaalinlehtiäkin toki myydään, esimerkiksi Viroon ja Saksaan. Kääryleiden teossa on paljon käsityötä. Pakastetut lehdet sulatetaan ja valmistetaan täytemassa. Massa kääräistään kaalinlehtien sisään käsipelillä. Kaalikääryleet suomalaisten kestosuosikkeja Kaalikääryleitä ei syödä usein, joten asiakkaat haluavat perinteisellä reseptillä tehtyjä kääryleitä. Kokeilut, kuten kebab-mausteiset täytteet, ovat jääneet lyhyiksi. Lähiruoka ja Suomi-ruokabuumit hyödyttävät myös Vaissia. Kotimaisuutta arvostetaan, joka jarruttaa asiakkaiden siirtymistä esimerkiksi Viroon. Totta kai on oltava joku exitplan, jos näin tapahtuisi, Vaissi pohtii. Vaissi tuntuu suhtautuvan yrittäjyyteen ja tulevaisuuteen rauhallisesti, yksi asia tosin saa hänet ärsyyntymään: Jostain syystä ihmiset kuvittelevat, että halvalla saa laadukasta ruokaa, hän sanoo. Vaissilla valmistuu vuosittain yli 10 miljoonaa kappaletta kaalikääryleitä. Kun saisi kaikki ymmärtämään, että suomalainen ruoka on hyvää ja rakkaudella tuotettua, hän lisää. Hänen mielestään Suomi on niin pieni ja harvaan asuttu maa, että kaikki suomalainen ruoka on lähiruokaa. Suomalainen tuotanto on ihan eri koko luokkaa kuin keskieurooppalainen tehomaatalous, hän sanoo. Nuori yrittäjä tekee normityöpäivää Yrittäjänä olemiseen Vaissi on saanut vanhempiensa lisäksi apua Keulinkistä. Lisäksi hän kuuluu Keuruun yrittäjiin ja perheyrittäjien liittoon. Varsinkin jälkimmäisestä hän ja veljensä ovat saaneet vertaistukea. Vaissi on pääasiassa normityöpäivän töissä: Syksyllä on sesonki ja silloin työpäivät venyvät, mutta niitä voi tasoittaa hiljaisempina aikoina, hän toteaa. Kaalia käsitellään kahdessa vuorossa. Toki hänen täytyy olla valmiudessa, jos tehtaalla sattuu jotakin. Maaseudulla yrittäminen ei ole tuottanut vaikeuksia. Tekijöitä on löytynyt tähän asti hyvin Vaissin etu on muiden suurien työnantajien puute lähistöltä. Tosin itsenäisen TE-toimiston siirtyminen pois Keuruulta hieman huolestuttaa. Teksti ja kuva: kevät

18 Puut paaliin ja tehtaalle Fixteri Oy tarjoaa kokonaisvaltaista toimitusratkaisua runkopuupaalaimella. Yrityksen tie nykyisen paalaimen valmistumiseen on ollut pitkä. Fixterin Oy:n taustalta löytyy Biotukki-niminen yritys, jonka perustaja Pasi Romo alkoi energiarankaa metsästä kuljettaessaan miettiä miten tämän tekisi toisin. Tuloksena syntyi runkopuupaalain, joka nyt kymmenen vuoden kehitystyön jälkeen on kehittynyt Fixteri FX 15 -paalaimeksi. Pitkä kehitystyö takana Tie ei ole ollut helppo. Fixteri Oy:n nykyinen toimitusjohtaja, vuodesta 2009 yrityksessä työskennellyt Minna Lappalainen sanoo suoraan: Minä olen katsonut konkurssia silmiin. Mutta tämä sinnikäs sivutoiminen maatalon emäntä ei antanut periksi. Kymmenen vuoden kehitystyön jälkeen yrityksen tulevaisuus näyttää valoisalta. Metsänomistajat ovat alusta asti suhtautuneet paalaimeen positiivisesti ja kyselleet kuka korjaisi heidän metsistään energiapuun paalaimella, Lappalainen toteaa. Metsäteollisuus ja koneyrittäjät ovat suhtautuneet koneeseen varauksellisemmin, hän lisää. Uutta tuotetta myydään esittelemällä sitä työnäytöksissä. Monikaan koneyrittäjä ei usko paalaimeen ennen kuin itse näkee sen metsässä, Lappalainen sanoo. Mutta koska koneeseen sijoittaminen on koneyrittäjiltä iso panostus, painaa vaakakupissa aina kustannukset. Nyt sekä Metsäntutkimuslaitos ja Skogsforsk että Metsäteho ovat tutkineet mitä FX 15-paalainta käyttämällä koko puunkorjuuketjun kustannukset ovat kannolta tehtaan portille verrattuna perinteiseen kuljetukseen pitkänä rankana. Tulokset ovat todella hyvät, Lappalainen iloitsee. Yrittäjäksi ryhtyminen hyppy tuntemattomaan Lappalaisella ei ollut ihannekuvia yrittäjyydestä. Hän on metsäkoneyrittäjän tytär, joka on ollut mukana esimerkiksi sopimusneuvotteluissa. Isä puhui avoimesti yrittäjyyden nurjista puolistakin. Jos rehellisiä ollaan, niin en osannut hahmottaa mikä se paine on, kun rahat on loppu ja kaikki ovet sulkeutuvat, Lappalainen tunnustaa yrityksen vaikeista vuosista. Yrittäjäksi ryhtyminen oli hänen mukaansa hyppy tuntemattomaan. Yritystoiminnassa hän kokee olleen hyötyä jatko-opinnoistaan: Tohtorikoulutuksesta oli se hyöty, että pystyy katsomaan asioita etäisyydeltä, analyyttisesti tarkastelemaan tilannetta, hän pohtii. Lappalainen väitteli tohtoriksi Jyväskylän yliopiston Taloustieteiden tiedekunnasta vuonna 2009 yrittäjyysorientaatiosta teollisuuden toimitusketjuissa. Myynnissä kokonaisvaltainen toimitusketju Fixteri Oy ei myy pelkästään runkopuupaalainta, vaan ko- 18 kevät 2014

19 konaisvaltaista toimitusketjua. Yritys auttaa koneyrittäjää laskemaan mitä puun korjaaminen ennakkoraivauksesta lähtien maksaa urakan antajalle. Fixteri-paalainta käytetään ensiharvennuskohteissa. Paalain sekä hakkaa että paalaa ja punnitsee paalit palstalla. Paalit voidaan murskata tai hakettaa terminaalissa tai käyttöpaikalla. Aikoinaan hakkuutähteiden paalaus kaatui risutukkien huonoon kuivumiseen. Fixterin paalain rikkoo kokopuurunkojen pinnan sekä niputtaa koostumukseltaan ja kooltaan optimaalisia paaleja, joka edesauttaa paalien kuivumista. Paalit myös ladotaan varastoon ristikkäin, joka päästää ilmaa paremmin varastopinojen väliin ja edistää kuivumista. Teetimme Pöyryllä tutkimuksen paalien kuivumisesta, ja sen mukaan päästiin alle 40 %:n kosteuteen, Lappalainen kertoo. Kotimarkkinat kuntoon ennen kansainvälistymistä Fixteri Oy on myynyt seitsemän paalainta kotimaahan. Ulkomaat vielä odottavat, vaikka kyselyjä on tullut paljon. Virossa on paljon potentiaalista ensiharvennusmetsää paalaimelle ja siellä on jo pidetty yksi työnäytös. Keväällä on Ruotsin vuoro. Tähtäämme kyllä kasvuun, mutta ensin täytyy saada kotimarkkinat ja jälkimarkkinointiverkosto kuntoon ennen kuin ulkomaille panostetaan täysillä, Lappalainen pohtii. Yritysten kipupisteen Lappalainen sanoo olevan kasvurahoituksen. Alun kehitystyöhön saa tukea, niin kuin Fixterikin on saanut ELY-keskukselta ja Tekesiltä. Mutta kun tarvitaan rahoitusta kaupallisille markkinoille pääsemiseen, niin rahoitusta on vaikea löytää. Varsinkaan tälle kentälle ei sijoittajia ole paljoakaan tarjolla, Lappalainen huokaa. Teksti: Kuvat: Fixteri Oy Minna Lappalainen Jatko-opinnoista hyötyä yrittäjyydelle. Fixteri FX 15 hakkaa ja paalaa pienpuun samalla kertaa. kevät

20 Kalevantuli palaa Multialla Maaseudulla yrittäminen on Kynttiläpaja Kalevantulen yrittäjälle Reeta Kuneliukselle itsestään selvyys. Se vaatii vain joskus enemmän viitseliäisyyttä, sillä pitkät etäisyydet hankaloittavat esimerkiksi työvoiman saantia. Kynttiläpaja Kalevantuli sijaitsee Multialla keskusraitin varrella vanhan kaupan tiloissa. Valoisassa myymälässä kynttilät ovat kauniisti esillä ja ovi käy harvakseltaan. Kohta tahti kiihtyy, kun yrityksellä koettaa kiihkein sesonkiaika, joulu. Kynttilänvalaminen on käsityötä. Reeta Kunelius valamistyössä. Multian keskustassa uudet tilat Reeta Kuneliukselle kynttilöiden valaminen oli ensin harrastus. Sitten syntyi ajatus yrittäjyydestä. Hän myi koemarkkinointimielessä kynttilöitä muutamassa tapahtumassa ja lähti sitten yrittäjäkurssille. Ensimmäinen paja perustettiin 2005 Multian Sahrajärvelle. Tila ei kynttilöiden valamiseen osoittautunut kovin hyväksi, ja tie vei sieltä ensin Multian keskustaan, jossa Kunelius piti kumppaninsa Niina Riikosen kanssa myös Matkahuoltoa. Sieltä yritys muutti Metsolan kartanoon. 20 kevät 2014

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 11/2012 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta keskisuomi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Susanne Forsberg susanne.forsberg@jao.fi +358 40 341 5146 www.yritystentaitava.fi

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Etelä-Savon noin 6700 yrityksestä valtaosa on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. < 10 henkilön yrityksiä 95% Yksinyrittäjiä 44% (Etelä-Savon Yrittäjien

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Agenda Myynnin suurin ongelma Ongelman ratkaiseminen, ensimmäiset vaiheet Jari Juslén

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Kyselyn taustatiedot Kysely lähetettiin kaikkiaan neljään lukioon ja yhteen ammattioppilaitokseen Rauman Kauppakamarin alueella Kysely kohdistettiin

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Suomi kasvuun kaupalla

Suomi kasvuun kaupalla Suomi kasvuun kaupalla Työ & ura kaupan alalla! Monipuolinen kaupan ala Kaupan rakenne Kaupan ala työllistää eniten Suomessa Monimuotoinen kaupan ala Kiinnostaako yrittäjyys? Kauppa on kansainvälinen!

Lisätiedot

Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce

Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce Tervetuloa Kasvu Open verkostoon Rauman seutu! Kasvu Open on alueellisen ja

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

4H-Yritys. Ohjattuja yrittäjyyden ensiaskeleita

4H-Yritys. Ohjattuja yrittäjyyden ensiaskeleita 4H-Yritys Ohjattuja yrittäjyyden ensiaskeleita 4H-Yritys on Osa 4H-nuorisotyötä. Valmis työväline nuorten yritystoiminnan tukemiseen ja käynnistämiseen. Mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä ohjatusti. TYÖELÄMÄVALMIUDET

Lisätiedot

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015 OSTOPOLKUJA Päivittäistavarakaupassa SUURI SUOMALAINEN SHOPPER-TUTKIMUS OSTAJAPROFIILIT OSTOMISSIOT OSTOPAIKAT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Millaisia ostajatyyppejä Suomessa on? Miksi he menevät kauppaan? Missä

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Seminaari kv-valtionavustusten hakijoille OPH 5.9.2014

Seminaari kv-valtionavustusten hakijoille OPH 5.9.2014 Seminaari kv-valtionavustusten hakijoille OPH 5.9.2014 Miltä koulujen kansainvälistämisen tulevaisuus näyttää? - Näkymiä yleisestä kehityksestä ja kv-valtionavun hakuun lähetetyistä hankekuvauksista. Opetusneuvos

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13-> Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS AJALLE 2013-2014

VUOSIKATSAUS AJALLE 2013-2014 NY-YRITYKSEN NIMI/LOGO VUOSIKATSAUS AJALLE 2013-2014 Ulvilan lukio 1/7 Toimitusjohtajan katsaus NY-vuodesta Vuosi on olut mielestäni onnistunut. Olen oppinut paljon uusia asioita liittyen yrittäjyyteen.

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta?

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? BIOSERV hanke Metsätutkimuslaitos 1 Energiapuukaupan toimintaympäristö metsänomistajan näkökulmasta, tilannekuvaus v1.0 luontojärjestöt energiateollisuus metsäteollisuus

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot