Teemana lähiruoka. Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi: Lähiruoka on osa hyvää elämää. Irrotettava liite: hyvästä lihasta syntyy hyvää ruokaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teemana lähiruoka. Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi: Lähiruoka on osa hyvää elämää. Irrotettava liite: hyvästä lihasta syntyy hyvää ruokaa"

Transkriptio

1 PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI (nro 19) Teemana lähiruoka Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi: Lähiruoka on osa hyvää elämää Irrotettava liite: hyvästä lihasta syntyy hyvää ruokaa Lähiliha liikkuu Runnilla

2 Pihvikarja sisältö Pääkirjoitus 3 Mennen & tullen 4 Junior Handler -nuoret kesätunnelmissa 7 Lähiruoka on osa hyvää elämää 8 Parasta Pöytään Pirkanmaalta lähiruoan asialla 12 Lähiliha liikkuu Runnilla 14 Uusi luomukorvausjärjestelmä ensi vuodesta alkaen 18 Pihvilihan grillausta OKRAssa 20 IRROTETTAVA LIITE: Hyvästä lihasta syntyy hyvää ruokaa 21 Lihan grillaus- ja paistovinkit kotikokeille 25 Navetan uudesta elämästä tuli lifestyle 26 Lähilihaa kaupungin kupeesta 30 Panimoravintola Plevna tarjoaa Limousin-lihaa 34 Arvoa Angukselle: lihan syöntilaatu ratkaisee 36 Liity Pihvikarjaliiton jäseneksi 38 Yhteistyössä Pihvikarjaliiton kanssa 39 Mediakortti 41 Pihvikarjaliiton hallitus 43 Pihvikarjayhdistykset 43 Seuraava Pihvikarja ilmestyy joulukuussa! pihvikarja PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI JULKAISIJA: PÄÄTOIMITTAJA: TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: LEHTITOIMIKUNTA: ILMOITUSMYYNTI: KUVAT: KANSIKUVA: PAINOPAIKKA: ULKOASU: Pihvikarjankasvattajien liitto ry Antti Veräväinen Susanna Heikkinen Susanna Heikkinen, Antti Veräväinen, Maarit Kallio, Liisa Linna Maarit Sievänen, Kirjoittajat, rotuyhdistykset, yhteistyökumppanit, BigStockPhoto, IngImage Iina Melto Savion Kirjapaino, Kerava Neiti Sievänen, Pääkirjoitus Yhdessä saamme pihvikarjankasvattajien äänen kuuluville Pihvikarjaliiton perustusta rakennettiin kuusi ja puoli vuotta sitten. Tuolloin liitolle asetettiin luonnollisesti tavoitteita. Keskeinen linjaus kuului: liitto perustetaan lihakarjan kasvatuksen yleisten edellytysten edistämiseksi ja kehittämiseksi. Mielestäni olemme nyt tuossa tavoitteessa täysillä kiinni. Liitto on päässyt hyvin käsiksi niin viranomais-, kuin poliittiseen vaikuttamiseen. Olemme löytäneet keskeisiä, karjatilan arkeen vaikuttavia epäkohtia, joihin haluamme muutosta. Asiantuntijan ja rakentavan vaikuttajan roolia on haettu ja voitaneen sanoa, että se on myös saatu. Kevään ja alkukesän aikana liitto on antanut lausunnon nitraattidirektiivin asetusluonnoksesta. Olemme pitäneet keskeisenä asiakysymyksenä esillä, kuinka tärkeää tiloilla on saada jatkossakin aumata pellolle karjanlantaa roudan aikana. Lisäksi olemme esittäneet huolemme, että lannanlevitysmahdollisuutta ei saa poistaa marraskuulta. On varmasti tavoiteltavaa, että lannanlevitystä tehtäisiin yhä enemmän kasvukauden aikana ja syyslevitysten osuutta saataisiin pienennettyä. Vuodet ovat kuitenkin erilaisia ja syyslevityksen mahdollisuus marraskuun loppuun asti pitää säilyä. Ympäristötukijärjestelmää voitaisiin sen sijaan kehittää niin, että lannanlevitys olisi taloudellisesti mahdollisimman järkevää kasvukauden aikana. Toinen iso asiakokonaisuus, johon liitto on vaikuttanut, on nautarekisterin valvonta ja eläintietojen ilmoitusviiveistä tulevat sanktiot. Emolehmätiloilla vasikoita syntyy keväisin useita päivässä ja viljelijä joutuu keskittymään poikimisten valvontoihin ja eläinten seurantaan. On inhimillistä, jos vasikan ilmoittaminen rekisteriin seitsemän päivän sisällä syntymästään epähuomiossa viivästyy. Tämä virheen korjaamisen pitää olla mahdollista kohtuullisella sanktiolla. Ei voi olla niin, että rekisteri-ilmoitusta parin päivän viiveellä tehdessä vaihtoehtoina ovat vasikan syn- tymäajan väärentäminen tai tuhansien eurojen takaisinperintä maataloustuista. Näissä asioissa liiton asiantuntijuus suomalaisen lihakarjan kasvatuksen tulevaisuuden edellytyksien puolesta on ensiarvoisen tärkeää. Kiitän tässä yhteydessä kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet mainitsemieni lausuntojen laatimiseen. Toivon, että mahdollisimman moni emolehmätila ja loppukasvatukseen erikoistunut tila olisivat mukana Pihvikarjaliitossa. Moni meistä on tuottajajärjestön, lihanautakerhon, liharotuyhdistyksen tai jonkin muun yhteisön tai yhteenliittymän jäsenenä. Itse ainakin olen. Kuuluminen edellä mainittuihin yhteisöihin ei sulje pois mahdollisuutta olla myös liiton jäsenenä. Pihvikarjaliitto on emolehmätuotannon ja loppukasvatuksen edunvalvontaorganisaatio. Olemalla liiton jäsen osoittaa arvostavansa sitä työtä mitä liitto tekee elinkeinomme tulevaisuuden puolesta. Toivotan nekin lihakarjatilat lämpimästi mukaan jäseniksi, jotka eivät vielä ole. Liiton kautta saamme äänemme kuuluville. Meillä on paljon puolustettavaa hienon elinkeinomme puolesta. Liitto on mukana Okra-näyttelyssä. Tervetuloa keskustelemaan osastollemme ajankohtaisista lihakarja-asioista! Lokakuussa järjestämme KoneAgria-messujen yhteydessä viimevuotiseen tapaan Pihvikarjaseminaarin. Luvassa on korkeatasoinen seminaari, joka saa toivottavasti näyttelyvieraiden suuren huomion. Vaikutetaan laajana rintamana yhdessä tekemällä. Hyvää kesää! Antti Veräväinen puheenjohtaja, Pihvikarjankasvattajien liitto ry Kuva: Atria 3

3 Mennen & tullen Mennen & tullen Mennen & tullen Mennen & tullen Heinäkuussa tavataan OKRAssa Pihvikarjaseminaari 8. lokakuuta 2014 Jyväskylässä Mistä löytyvät avaimet karjankasvatuksen kannattavuuteen, toiminnan kehittämiseen ja kasvuun? Jyväskylässä KoneAgrian yhteydessä järjestettävä Pihvikarjaseminaari 2014 tarjoaa foorumin, jossa keskustellaan, ovatko vanhat konstit parempia kuin nippu uusia. Pihvikarjaseminaari järjestetään keskiviikkona klo Jyväskylän Paviljongin auditoriossa. Ovet ovat avoinna kaikille messukävijöille, tervetuloa! Ohjelma julkaistaan nettisivuillamme mahdollisimman pian, kun kaikkien puhujien osallistuminen on vahvistunut. VALOKUVAKILPAILU: Nyt alkaa parhaan pihvikarjakuvan metsästys Meissä jokaisessa asuu pieni valokuvaaja, ja otollisia kuvauskohteita on kaikkialla. Pihvikarjaliitto järjestää kaikille avoimen valokuvauskilpailun. Sarjoja on neljä: 1. Eläimellistä 2. Karjankasvattajan arkipäivää 3. Luonto hurmaa 4. Herkkua pihvilihasta OSALLISTU VALOKUVA- KILPAILUUN! Pihvikarjaliitto on mukana Okra-maatalousnäyttelyssä, joka järjestetään Oripäässä heinäkuuta. Osastomme on eläinareenan lähettyvillä. Tervetuloa noutamaan näyttelyklassikko eli rintanappi, jolla tehdään pihvikarja-asiaa tunnetuksi. Maa- ja metsätalousministeriön osastolla perinteisissä grillausnäytöksissä on mukana Pihvikarjaliiton jäseniä. Tarkemmat tiedot ajankohdista tulevat liiton nettisivuille ja Facebookiin. OKRA on yksi Suomen suurimmista maatalousnäyttelyistä, joka tuo Oripäähän kymmeniä tuhansia messukävijöitä, noin 500 näytteilleasettajaa ja oikean maatalousnäyttelyn tunnelman. Koko perheen OKRA antaa katseltavaa ja koettavaa kaikenikäisille, mutta myös maa- ja metsätalouden ammattilaisille. Eläimet, koneet, kädentaidot ja tivolihuvit tekevät OKRA:sta paljon enemmän kuin pelkän maatalousnäyttelyn. Jäsenkyselystä evästystä Pihvikarjaliiton toimintaan Pihvikarjaliitto kysyi jäseniltään ajatuksia ja toiveita toiminnan painopisteistä. Kysely toteutettiin Vastaaminen oli mahdollista sähköisesti nettisivujen välityksellä tai vastauslomakkeella, joka postitettiin jäsenkirjeen yhteydessä. Kyselyyn vastasi 10 % jäsenistä, mikä yleisesti on hyvä tulos tämän kaltaisissa palautteissa. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden vastaajien kesken arvotun 100 arvoisen matkalahjakortin voitti Kimmo Kaitala. Kiitos kaikille osallistuneille! Kuvien tavoitteena on havainnollistaa, millaisten asioiden parissa karjankasvattaja elää ja toimii. Eläinkuvat voivat olla mistä tahansa eläimistä, luontokuvat kaikilta vuodenajoilta. Herkku pihvilihasta voi kuvata ruokaa, sen valmistajia tai syömistilannetta, ja karjankasvattajan arkipäivä voi puolestaan olla vaikka kuvasarja lannan käsittelystä. Tärkeintä kuvissa on tunnelma ja visuaalisuus. Pyri ottamaan kuvat mahdollisimman laadukkaina (koko joitakin Megatavuja, valitse kamerasta suurin mahdollinen kuvakoko), jotta kuvia voidaan käyttää myös Pihvikarjaliiton julkaisuissa. Kuvan yhteyteen voi liittää lyhyen tarinan siitä, mitä kuva esittää. Pihvikarjaliitto julkaisee kilpailuun lähetettyjä kuvia Pihvikarja-lehdessä, liiton nettisivuilla ja Facebookissa. Kuvien omistusoikeus säilyy kuvaajalla. Kukin osallistuja voi lähettää kilpailuun niin monta kuvaa kuin haluaa. Kilpailuaikaa on koko kesän: Parhaat kuvat palkitaan, ja jokaisesta sarjasta jaetaan myös kunniamaininta. Lähetä kuvasi sähköpostitse osoitteeseen Lisätietoja kilpailun säännöissä, jotka voi lukea nettisivuiltamme. Hellä hetki kesäillassa. Kuva Iina Melto. Karvat ojennukseen. Kuvat / Bosse Fagerström. 4 5

4 Mennen & tullen Mennen & tullen Limousintiloilla avoimet ovet Tapahtumassa mukana olevat tilat ja paikkakunnat julkaistaan kesäkuun alussa sivulla European Angus Forum 2014 Suomessa Suomessa järjestetään ensimmäistä kertaa Euroopan Angus Forum-tapahtuma Suomen Angus-yhdistys on kutsunut ympäri Eurooppaa kasvattajia tutustumaan Suomeen ja suomalaiseen Angus-jalostukseen. Tapahtuma on erinomainen tilaisuus tavata eri Euroopan maista tulevia Angus-jalostajia ja tietenkin myös suomalaisia kasvattajia tilavierailujen ja yhteisten illanviettojen merkeissä. Ulkomaisia vieraita on tulossa jo lähes 50 eri puolilta Eurooppaa! Kiertueelle voi tulla päiväksi tai koko ajaksi. Ruokailut on järjestetty joka päivälle, ainoastaan majoituksen jokainen hoitaa itse. Järjestelyitä varten tarvitaan ennakkoilmoittautumiset mennessä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Katri Strohecker, tai p Kaikki Anguksesta kiinnostuneet tuottajat ja yhteistyökumppanit ovat lämpimästi tervetulleita joko osaan tapahtumista tai koko kiertueeseen! Tervetuloa Härmän Nautaparlamenttiin heinäkuuta Etelä-Pohjanmaan Lihanautakerho järjestää valtakunnallisen, kaksipäiväisen Nautaparlamentin Härmän kylpylässä yhteistyössä Lihatilan talous -hankkeen (ProAgria E-P) kanssa. Päivien ohjelma löytyy nettisivujen com ajankohtaista-osiosta sekä Facabookista. Nautaparlamentti on Suomen lihanautakerhojen vuorovuosin järjestämä ammattiasioiden ympärille rakentuva tapaaminen naudanlihantuottajille. Edellisen kerran Nautaparlamentti on järjestetty Etelä-Pohjanmaalla vuonna Parlamentin osallistujamäärä on vaihdellut henkilön välillä. Ilmoittautuminen, majoitusvaraus ja perjantain tilatutustumiseen ilmoittautuminen tehdään Eeva-Kaarina Ylirinteelle tai Lisäohjeita netistä löytyvästä ohjelmasta. Ilmoittautumisaikaa on 4. heinäkuuta saakka. Junior Handler -nuoret kesätunnelmissa Tämän vuoden lihakarja-juniorileiri pidettiin kesäkuuta Tuorlan maaseutuopistolla Piikkiössä. Leirin ohjelmaan kuului nautojen käsittelyä, kehässä taluttamista, pesemistä ja kaikkea muuta mukavaa. Leiriläiset osallistuvat myös Okra-näyttelyn yhteydessä järjestettävään Junior Handler -kisaan, jonka vieraileviksi tuomareiksi saapuvat Kyra McConnell ja Meghan Black Kanadasta. Pihvikarja-lehti kysyi kahdelta Junior Handler -nuorelta heidän ajatuksistaan ja suunnitelmistaan. Kerro kuka olet ja mistä tulet? Olen Valtteri Toivonen, 15-vuotias nuori Salmensuun tilalta Sauvosta. Kuinka kauan olet harrastanut Hereford Junior Handler -toimintaa? Juniori-toiminnassa olen ollut mukana alusta asti. Mitä muita harrastuksia sinulla on? Junnutoiminnan ohella harrastan myös sählyä ja partiota. Mitä eläimiä teillä on kotona? Kotona meillä on Herefordeja ja sikoja. Eläinten kanssa toimimista on siis tullut opittua jo kotona ja vähän myös junnuleirillä. Minkä verran ja miten osallistut yleensä kotona eläinten hoitoon? Kotona hoidan eläimiä paljon. Mitä olet oppinut eläinten käsittelystä Junior Handler -leirillä? Leirillä olen oppinut muun muassa talutukseen liittyvät yksityiskohdat. Mikä on vahvuutesi, millä aiot voittaa JH-kisan? Valitettavasti en pysty osallistumaan tämän kesän Junior Handler -näyttelyyn. Mikä leirissä on parasta? Leirillä parasta on uuden oppiminen ja parhaiden kavereiden näkeminen. Mitä muuta aiot tehdä tänä kesänä? Loppukesän aion ottaa rennosti, käydä riparin ja olla töissä. Mikä sinusta tulee isona? Aikuisena haluan jatkaa meidän maatilamme pitämistä. Kerro kuka olet ja mistä tulet? Nimeni on Taru Luomajärvi ja olen kohta kuusitoistavuotias Herefordnuori Ylöjärveltä, Kurusta, Luomajärven tilalta. Kuinka kauan olet harrastanut Hereford Junior Handler -toimintaa? Olen harrastanut junnutoimintaa ihan alusta asti eli vuoden 2013 Sarka-messuista lähtien, ja itse asiassa olen ollut mukana toiminnan ideoimisessa ja perustamisessa. Mitä muita harrastuksia sinulla on? Harrastan myös 4H:ta eli vedin 4H-kerhoa, sekä ratsastusta, lukemista ja reissaamista. Mitä eläimiä teillä on kotona? Kotona meillä on Herefordien lisäksi lampaita, koira, kissoja ja pari suomenhevosta, joten eläinten parissa on tullut pyörittyä lähes aina. Minkä verran ja miten osallistut yleensä kotona eläinten hoitoon? Osallistun eläinten hoitoon melko vaihtelevasti. Reissatessani ja kouluaikana osallistuminen on vähäisempää, mutta ollessani kotona pitempiä aikoja tai lomilla toimiessani tilallamme maatalouslomittajana eläimiä tulee hoidettua melko tiiviisti. Mitä olet oppinut eläinten käsittelystä Junior Handler -leirillä? Junior Handler -leiri oli todella hyödyllinen eläinten käsittelyn kannalta. Leirillä opin kehäkäyttäytymistä, alkukoulutusta, trimmausta sekä runsaasti muita nautoihin, niiden hoitoon ja ulkonäköön liittyviä asioita. Mikä on vahvuutesi, millä aiot voittaa JH-kisan? Vahvuuteni Junior Handler -kisassa Aika paha kysymys, mutta luulisin sen olevan keskittyminen ja parhaansa tekeminen. Mikä leirissä on parasta? Leireillä ehdottomasti parasta ovat muut, samanhenkiset ihmiset ja hyvät kaverit sekä eläinten kanssa oleminen. Tykkään myös oppia uusia asioita ja sitähän varten leirit juuri ovatkin, joten ne ovat kaikin puolin ihania. Mitä muuta aiot tehdä tänä kesänä? Tänä kesänä osallistuin tuolle Junior Handler -leirille ja Okrassa olen niin monta päivää kuin suinkin vain mahdollista. Heinäkuun alusta lähden 4H-vaihtoon Yhdysvaltoihin Oregoniin, jossa pääsen tutustumaan myös paikallisiin karjanäyttelyihin ja maatalouteen. Palatessani Suomeen seuraa muutto pois kotoa. Mikä sinusta tulee isona? Pakko tunnustaa, ettei minulla ole vielä kovin suurta käsitystä siitä, mikä minusta tulee isona. Haluaisin työn, jossa saa matkustella ja nähdä maailmaa. Maataloutta ja maaseutua en kuitenkaan aio unohtaa. 6 7

5 Lähiruoka on osa hyvää elämää Ruokaketju tarvitsee kaikki toimijat, isot ja pienet. Erilaisuus on voimavara Lähiruokakeskustelussa on aika siirtyä sanoista menestystarinoihin, sanoo MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi. Lähiruoka on nykyään kaikkien huulilla. On lähiruokaohjelmaa, hankkeita ja verkostoja, tapahtumia ja tempauksia. Puhutaan lähiruoasta, vaikka kuluttaja ei välttämättä edes tiedä, mitä sillä tarkoitetaan. Maataloustuottajien keskusliitto MTK on aktiivinen lähiruoan puolestapuhuja. Järjestön mukaan lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Määritelmä korostaa kotimaisuutta ja erityisesti ruoan jäljitettävyyttä. Lähiruoan saralla yksi avainhenkilöistä on MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi. Hänelle pohdinta lähiruoan määritelmästä on tuttua, mutta puheiden sijaan Syväniemi kaipaa jo tekoja. Nyt tarvitaan menestystarinoita eli sellaisia esimerkkejä, jotka ovat onnistuneet tekemään lähiruoasta kukoistavaa yrittäjyyttä. Lähiruoalle halutaan kasvot Lähiruokabuumi on yleismaailmallinen ilmiö, jonka taustalla on vaurastuminen. Ruoasta on tullut kiinnostavaa, kun siihen on mahdollisuus syventyä ja valintoihin on varaa, Anni- Mari Syväniemi sanoo. Suuntaus on hyvä, sillä moni kuluttaja on vieraantunut alkutuotannosta eikä ymmärrä, mistä ruoka tulee. Ruokatrendit kasvattavat tietoutta ja hälventävät epäilyjä ruoan alkuperää ja tuottajia kohtaan. Lähiruokakeskustelussa isot ja pienet toimijat asetetaan usein vastakkain. Tilamyynti ja teollisuus nähdään toistensa kilpailijoina. Syväniemi korostaa, että ruokaketjussa on tilaa jokaiselle, niin suurelle kuin pienelle yritykselle. Oleellista on tuotantoketjun läpinäkyvyys ja lyhyys. Oleellista on tuotantoketjun läpinäkyvyys ja lyhyys. On erittäin tärkeää ymmärtää, millainen voimavara on erilaisuudessa. Asetelma on siis pikemminkin sekä-että, ei suinkaan joko-tai. Erilaisia toimijoita tarvitaan, koska yhteen muottiin mahtuvaa kuluttajaakaan ei ole. Kuluttajien tarpeet ovat hyvin monenlaisia, ja jokainen yksittäinen kuluttaja käyttäytyy eri tilanteessa eri tavoin: tänään hän haluaa yhtä, huomenna jotain toista. Yrittäjyys saa uusia ulottuvuuksia Nykypäivän maaseutuyrittäjiltä vaaditaan multiosaamista: on hallittava tuotteistaminen, logistiikka, liiketoimintaosaaminen ja markkinointi. Vastuu lyhyestä jakeluketjusta jää usein lähiruoan tuottajan hartioille, mikä vaatii rohkeutta. Lähiruoka voi tarjota mahdollisuuden kannattavuuden ja työn mielekkyyden lisäämiseen alkutuotannossa. Työ on hyvin sitovaa, mutta toisaalta henkisesti palkitsevaa. Paljon on kiinni yrittäjän omasta tahdosta ja mielenkiinnosta kehittää toimintaansa. Uudet yritysmuodot tai yrittäjien välinen yhteistoiminta ovat tulevaisuuden kannalta varteenotettavia ratkaisuja, Syväniemi pohtii. Lähiruokaa markkinoidaan erilasissa tapahtumissa ympäri Suomea. Hyvä kanava pysyä niistä jyvällä on valtakunnallinen Aitoja makuja -verkosto, jonka toiminta on jalkautunut alueellisesti. Ruokatieto-yhdistys julkaisee omaa tapahtumakalenteriaan, jonka voi tilata sähköpostitse. Valtakunnallisen mittakaavan tapahtumia ovat esimerkiksi Lähiruoka- ja luomumessut Helsingin Messukeskuksessa sekä MTK:n järjestämä Herkkujen Suomi, joka kokoaa jälleen elokuussa Helsingin Rautatientorille tuhansittain lähiruoan ystäviä. Lähiruoka pysyy pinnalla Toisin kuin monissa Euroopan maissa, Suomessa kiinnostus myös luomua kohtaan on vielä nousussa. On totta, että luomu ja lähiruoka sekoittuvat joidenkin kuluttajien ajatuksissa. Tähän saattaa liittyä vielä käsitys terveellisyydestä. Toki luomu voi olla lähiruokaa ja päinvastoin, mutta ehkä pitäisi viestiä selkeämmin, mistä kulloinkin on kyse. Lähiruoalle ei ole sertifioitua tuotantotapaa. Syväniemi muistuttaa, että lähiruoka liittyy myös huoltovarmuuteen ja elintarvikkeiden puhtauteen. Erilaiset ruokakatastrofit yleistyvät, siksi omavaraisuuden turvaaminen ja elintarviketurvallisuuden varmistaminen ovat hyvin tärkeitä. Lähiruoka lyhentää elintarvikeketjua, mikä helpottaa jäljitettävyyttä, alkuperän ja merkintöjen valvontaa ja ehkäisee väärinkäytöksiä. Anni-Mari Syväniemi uskoo, ettei lähiruoka ole vain ohimenevä trendi. Ihmiset ovat aina tykänneet hyvästä ruoasta. Siihen on helppo liittää sosiaalinen ulottuvuus eli yhdessä tekemisen ja nauttimisen ilo. Laadukas, arvostettu ruoka symboloi hyvää elämää. Kestävän kehityksen kannalta on parasta, että ruoka tulee läheltä. Pystymme vaikuttamaan parhaiten kotimaisen tuotannon vastuullisuuteen ja samalla kehitämme suomalaista, rikasta ruokakulttuuria, sanoo Anni-Mari Syväniemi. 8 9 Kuva Jarkko Sirkiä

6 Kuvat Herkkujen Suomi -tapahtumasta. Kuvaaja: Henrik Kettunen. Ruokasektori on tulevaisuuden kasvuala Lähiruoka on määritelty valtiojohdon taholta niin tärkeäksi, että hallitus on asettanut sille ruokapolittiisen ohjelman ja tavoitteet. Lähiruokaohjelma sitoo eri hallinnonaloja, mutta sitä koordinoi pääasiassa maa- ja metsätalousministeriö. Ohjelmassa lähiruoalla tarkoitetaan paikallisruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria, on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Lähiruokaohjelman tavoitteet vuoteen Monipuolistaa ruoan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi sekä nostaa lähiruoan jalostusastetta 2. Parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön ja neuvonnan keinoin 3. Kasvattaa lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä 4. Parantaa alkutuotannon mahdollisuuksia 5. Tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä 6. Lisätä ruoan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta Yhteistyössä on voimaa aitojamakuja.fi Paikalliset maut ja ruokakulttuuri ovat hyvässä nosteessa. Samalla lähiruoan suosio niin kuluttajien kuin ammattilaistenkin keskuudessa kasvaa. Halutaan tietää ruoan ja raaka-aineiden alkuperä aina tilalle saakka, tuntea ja kokea tuotteiden tarinaa sekä tukea paikallista yrittäjyyttä. Kuitenkin hyvin usein törmätään kysymykseen, mistä niitä paikallisia elintarvikealan yrittäjiä löytää. Mistä tiedän, millaisia tuotteita heillä on sekä miten ja milloin saatavana? Kaikkiin näihin kysymyksiin vastauksen antaa valtakunnallinen -hakupalvelu. maksuton elintarvikealan yritysten ja ostopaikkojen hakupalvelu haku tuoteryhmittäin, kunnan tai karttapalvelun avulla mukana noin 2000 elintarvikealan yritystä mukaan pääset aitojamakuja.fi -> liity mukaan kävijöitä noin 6000 / kuukausi ¼ kävijöistä tulee sivuille mobiilisovelluksen kautta: m.aitojamakuja.fi Lähiruoan suosion kasvun myötä myös monenlaisia osaamistarpeita on noussut esiin yrittäjien keskuudesta. Monet kuluttajat haluavat ostaa tuotteensa suoraan tilalta, jolloin erityisesti markkinointi ja suoramyyntiin liittyvä lainsäädäntö ovat herättäneet kysymyksiä. Aitojamakuja.fi tarjoaakin yrittäjille ensimmäisen askeleen sähköisen markkinoinnin maailmaan. Aitoja makuja verkosto, MTK, SLC ja MMM ovat tekemässä ohjeistusta suoramyyntiin liittyvän elintarvikelainsäädännön helpottamiseksi, miten pääsen alkuun. Tämän asian tiimoilta tullaan syksyllä järjestämään alueellisia tilaisuuksia, joten kannattaa seurata, milloin kierros osuu omalle alueellesi! Paikallisia kesäherkkuja aitojamakuja.fi -kampanjaviikkoa vietettiin juhannusviikolla ja heinäkuun alussa olemme mukana OKRAmaatalousnäyttelyssä Oripäässä Tule keskustelemaan lisää kanssamme! LISÄTIETOJA: Johanna Mattila Puhelin Valtakunnallinen aitoja makuja -verkosto alueellinen yhteistyöverkosto (16 jäsentä ympäri Suomea) paikallinen elintarvikealan ja yrittäjien kehittäminen nivottu valtakunnalliseen työhön yhteiset tavoitteet ja toimintasuunnitelma pienten elintarvikealan yrittäjien tunnettuuden ja osaamisen lisäämiseksi käytännönläheistä yrittäjäkeskeistä työtä ota yhteyttä oman alueesi jäseneen ja kysy lisää toiminnasta! Kattava alueellinen verkosto on aitoja makuja toiminnan vahvuus

7 Parasta Pöytään Pirkanmaalta lähiruoan asialla Parasta pöytään Pirkanmaalta toimii paikallisten pk-yrittäjien tukena markkinointi- ja liiketoimintaosaamisen sekä logistiikan tehostamiseksi. Yhteistyöverkosto jakaa paljon tärkeää tietoa ja taitoa lähiruoasta ja elintarvikkeiden jalostuksesta. Ahlmanin koulun Säätiö toteuttaa neljättä vuotta Parasta Pöytään Pirkanmaalta -hanketta, jonka tavoitteena on mm. tehostaa pirkanmaalaisen ruokaketjun toimintaa kehittämällä logistiikkaa sekä pienten tuottajien markkinointi- ja liiketoimintaosaamista. Hankkeen tarkoituksena on myös koota yhteistyöverkosto, joka yhdessä kehittää pirkanmaalaisen pk-yrittäjyyden toimintamahdollisuuksia ja täten myös paikallista ruokakulttuuria. Lähiruokahanke on Säätiön strategian mukaista toimintaa, jonka tärkeä osa on myös valtakunnallinen kehittämistyö Ruoka-Suomi teemaryhmän jäsenenä. Ahlman on Pirkanmaan Aitoja Makuja -toimija ja näin ollen mukana verkostossa, joka jakaa paljon tärkeää tietoa ja taitoa lähiruoasta ja elintarvikkeiden jalostuksesta. Logistiikka on avainasemassa lähiruokaketjun toimivuuden kannalta, sillä sujuva logistiikka on edellytys kustannustehokkuuden lisäämiselle. Jo hankkeen alussa todettiin käytännössä, että logistiikan kehittäminen vaatii ensin ostajien riittävän kiinnostuksen herättämisen. Lähiruoasta on puhuttu paljon, mutta kuluttajille, ravintolaan, kauppaan ja julkisiin keittiöihin oli syytä tehdä näkyvyystyötä paikallisen ruoan ja sen arvon esiin nostamiseksi. Lähiruokatapahtumissa syntyy kontakteja Hankkeen alussa jalkauduttiin lukuisiin eri tapahtumin: Aamulehden kanssa toteutettiin kolmena kesänä mittavat Läheltä Hyvää -kiertueet, jotka keräsivät n. sata tuottajaa ja tuhansia paikallisia kuluttajia lähiruoan äärelle. Helsingin Herkkujen Suomeen osallistutaan tänä kesänä toista kertaa, pieniä tapahtumia on ollut useita ja Tampere-talossa järjestettiin Lähi- ja luomuruokatapahtuma syksyllä Hankkeen yhteistyökumppaneihin kuuluu yli 20 naudanlihantuottajaa, joista monet ovat olleet mukana tapahtumissa. Keittiömestareita, ravintoloitsijoita sekä kaupan edustajia siis ostajia on saatettu paikallisen ruoan lähteille tutustumaan alkutuotantoon ja ruoan tuottajiin Pirkanmaan maaseudulla. Yhteistyötä on tehty niin paikallisten keittiömestareiden kuin ProAgrian kanssa. Luomulaatikon kanssa pilotoitiin Luomua Läheltä -tuoteperhe, joka on myynnissä mm. Pirkanmaan Osuuskaupalla. Samalla saatiin arvokasta tietoa logistiikan mahdollisuuksista ja sudenkuopista. Tämän hankkeen toimenpiteiden ehdottomasti parhaita puolia on ollut se, että olemme saaneet tehdä hyvin konkreettista työtä ruohojuuritasolla. Ravintoloita on autettu lähiruoan löytämisessä tai ohjattu -sivustolle tiedon hakuun. -sivustolla on jaettu työpajojen ja teemapäivien materiaalit kaikkien ulottuville, moninaisista aiheista mainittakoon mm. elintavikelainsäädäntö, pakkauksen ilme ja osuuskunnan toiminta. Sivustolla on myös vapaasti käytettävissä olevaa ja painokelpoista markkinointimateriaalia, jota on käytetty paikallisten ruokakauppojen lähiruokahyllyissä. Tietoa välitetään sosiaalisessa mediassa ja sähköpostia lähetetään yli kahdellesadalle paikalliselle tuottajalle säännöllisesti. Julkiset ruokahankinnat mukaan Keväällä 2014 saatiin päätökseen julkisten keittiöiden projekti, joka on hankkeen isoin yksittäinen osaprojekti. Hämeenkyröön ja Ikaalisiin saatiin lähiruokaa julkisiin ruokapalveluihin sekä kuntien ruokapalveluorganisaatioiden, että kuntien hallinnon avulla. Apuna prosessissa oli julkisten hankintojen asiantuntija, jonka johdolla Pirkanmaalla tuloksiin pääsemiseksi käytettiin neuvottelumenettelyä. Neuvottelumenettely on joustava ja mahdollistaa keskustelun ja tarjoajiin tutustumisen, mikä auttaa kartoittamaan eri osapuolten näkemyksiä ja mahdollisuuksia. Julkiset keittiöt kaipaavat edelleen pidemmälle jalostettuja elintarvikkeita kaikista tuoteryhmistä. Facebook toimii kohtaamisfoorumina Parasta pöytään Pirkanmaalta on jalkautunut useisiin eri lähiruokatapahtumiin, jossa myös eri alojen tuottajat voivat verkottua keskenään ja löytää yhteistyömuotoja. Kuva: Parasta pöytään Pirkanmaalta -hanke. Vaikka Pirkanmaallakin on alun perin ollut ajatuksena tukea lähiruokatukun syntymistä, se ei ole ollut mahdollista riittävän volyymin puuttumisen takia. Lisäksi trendi on ollut sekä kuluttajien että tuottajien suunnalta se, että ruokaa halutaan ostaa ja myydä kasvotusten paikalliselta paikalliselle. Tätä tapaa tukemaan on perustettu ympäri maakuntaa REKO-Lähiruokarenkaita. Lähiruokarenkaan toimintamallissa tuottaja ja kuluttaja kohtaavat facebook-ryhmässä, jossa tilaukset tehdään. Ryhmän tiedostoista löytyvät aikataulut, tuottajien tiedot ja hinnat. Tuottajat ja kuluttajat tapaavat viikoittain ennakkoon sovitussa paikassa, ja puoleisen tuntia kestävän jakotilaisuuden aikana kuluttajien ruokavarastoja on täydennetty lähiseutujen tuotteilla. Pihvikarjan tuottajat ovat tottuneita suoramyynnin ammattilaisia, ja etenkin heille lähiruokarenkaat ovat tarjonneet helpon väylän tavoittaa uusia asiakkaita. Helppoutensa ansiosta Lähiruokarenkaat ovat saavuttaneet nopeasti mittavaa suosiota, sillä toiminnan pyörittämisessä ei kenenkään tarvitse nähdä suurta vaivaa. Pirkanmaalle Lähiruokarenkaita on jo perustettu Vesilahteen, Lempäälään ja Akaaseen, kuluttajajäseniä näissä kolmessa ryhmässä on pitkälti yli 500, ja tuottajia on mukana n. 30. Näistä naudanlihantuottajia on viisi, eli selkeästi suurin yksittäinen tuottajaryhmä. Koska renkaan toiminnassa ei ole välikäsiä eikä ylimääräisiä kustannuksia kulu markkinointiin, kuljetukseen ja pakkaamiseen, mukana olevat kuluttajat ovat huomanneet, että lähiruoan ei tarvitse olla kalliimpaa kuin kaupan bulkkituotteiden. Tuottajayhteistyöllä maksimoidaan hyöty Lähiruoan ympäristöystävällisyydestä on keskusteltu viime aikoina paljon, sillä yksittäisten tuotteiden kuljetus usein kumoaa ympäristöhyödyt. Lähiruokarengastoiminnassa tuottajien kuljetuserät ovat suuria ja kuluttajat noutavat kerralla usean tuotteen, joten kuljetuksen ympäristöhaitat vähenevät huomattavasti. Kaikesta tehdystä työstä huolimatta kuluttajilla on edelleen jossain määrin käsitys lähiruoan saatavuuden vaikeudesta. Tiedottaminen on jatkuvasti avainasemassa. Pirkanmaalla on valtavasti hyviä paikallisia tuottajia ja lähiruoan jatkojalostajia. Tulevaisuudessa on kuitenkin syytä tehdä vahvaa tuottajien yhteistyötä, jotta tarvittavat volyymit ja hyödyt saavutetaan etenkin jalostetuissa tuotteissa. Maakunnan tasolla ei aina päästä kattavaan tuotevalikoimaan, joten ylimaakunnallista yhteistyötä tarvitaan, jotta markkinoille saadaan myös niitä tuotteita, joita omassa maakunnassa kasvatetaan tai jalostetaan vähän tai ei ollenkaan. Ylimaakunnallisen yhteistyön etuna on myös tiedon ja osaamisen vaihtaminen maakuntien erityispiirteet kuitenkin huomioon ottaen. Parasta Pöytään Pirkanmaalta jatkaa määrätietoista työskentelyä vuoden loppuun, eikä tuottajia unohdeta senkään jälkeen. Teksti: Anette Mellin ja Eeva Ylinen, Parasta pöytään Pirkanmaalta -lähiruokahanke 12 13

8 Lähiliha liikkuu Runnilla Eipä tiennyt Niskasen Antti viime keväänä Iisalmen Runnilla, että hän saa puolessa vuodessa suoramyynnin osuuden nousemaan yli kymmenesosaan koko pihvilihatuotannostaan. Tai että emojen laidun muuttuu rokkipelloksi ja Pesolan Pihvilihan arkikuvahaastetta seuraa Facebookissa lähes 4000 katsojaa. Nyt on tunne, että olen oikea viljelijä ja johtaja. On itsestä kiinni, mitä tekee ja miten paljon hankkii. Teurastamolle myydessä on muiden armoilla, varsinkin jos joutuu ostamaan välitysvasikat, mutta tässä ei niin paljon. Itse pystyy tekemään homman hyvin tai sössimään sen, sanoo Pesolan isäntä. Hän ehti luottamustehtävissään vuosikaudet vaatia tuottajille parempaa asemaa lihaketjussa sekä soitella lihan hinnoista teurastamon johtajille. Oma suoramyynti pyöri mielessä aina vaan vahvemmin, mutta ajatus paperisodasta hyydytti mietteet. Pro Agria Etelä-Savon suoramyyntikurssilla lokakuussa palaset viimein loksahtivat paikalleen. Selväksi tuli, ettei suoramyyntiä pidä kuvitella helpoksi. Mutta omat epävarmat jutut viranomaisasioiden ja lupapapereiden suhteen avautuivat. Nyt tietää, mistä lähtee kysymään, Antti Niskanen sanoo. Rokki- ja ruokayhteistyötä Tärkeä yhteistyökumppani Pesolan Pihvilihalle on samalla kylällä toimiva Runnin kylpylä. Sen vieressä laiduntava Pesolan emoryhmä pääsi viime kesänä kuuntelemaan Eppuja ja muuta suomirokkia historian ensimmäisessä RunniRockissa, sillä Antti lupasi osan pellosta festarikäyttöön. Tästä on noin sata metriä Kylpylän ulko-ovelle. Kaipa tämä on sitä lähilihaa, vaikka tämän lähemmäks ei enää arvoo viijäkkään suattaavat muuten vielä istua baarin puolella kuvaili Antti laidunta Pesolan Pihvilihan facebooksivulla jäljittelemättömällä yläsavon murteellaan. Runnin Kylpylä osti ensimmäisen kokonaisen ruhon heinäkuussa. Antti laskee suoramyyntiuransa alkaneen lokakuusta, kun Kylpylään tuli myyntipiste Pesolan Pihvilihalle. Tätä nykyä kylpylä käyttää ravintolassaan ruhon paloiteltuna joka toinen kuukausi. Myös vieressä toimivan hoitolaitos/päiväkoti Kartanomäen ruokalistalla on näköetäisyydellä tuotettua naudanlihaa. Pesolan Pihvilihan toisen myyntipisteen avajaisia vietettiin Savon Rautaosassa Iisalmessa huhtikuussa. Kauppaketjuihin Antti ei ole lähtenyt, vaikka kyselyä on tullut. Volyymia sillä kyllä saisi, mutta tuntuu että hyvä tavara hukkuisi. Ja kun puheissa ensimmäisenä tulee hinta ja kate ja katteenkate, asettelut, työt, hukat ja hävikit, niin tulee olo, että ilmanko se liha pitäisi antaa. Ruokapiirit ovat olleet kiinnostuneita lähilihasta ja muitakin virityksiä on ilmassa. Tuorein liittyy hampurilaisiin Iisalmessa. Pidemmän matkan kuljetuksiin Antti on kartoittanut Itellan kylmäkuljetusta. Jos kysyntää on tarpeeksi, alkaa Runnin lähilihaa liikkua myös muualle Suomeen. Paljonko jää viivan alle? Antti on hakenut karjatietoa lukuisilta ammattireissuilta eri puolilta maailmaa. Reissukaverit ovat oppineet tilakohteissa odottamaan hänen vakiokysymystään: paljonko jää viivan alle? Oman pihvihinnastonsa Antti määritti heti alkuun realistiselle tasolle. Kun lihan laatu puhuu puolestaan, hinnalla ei tarvitse kilpailla. - Jos joku haluaa ostaa hyvää jauhelihaa, ei silloin ole väliä, onko hinta 12 euroa vai 12,50 euroa kilo. Kylpylään myydystä lihasta jää käteen puolitoista-kaksi euroa enemmän teurastamon hintaan nähden ja suoraan myydystä tuplasti, sanoo hän. Pesola tuottaa vuodessa noin kiloa pihvilihaa, sillä 115 charolaisemon kaikki vasikat jäävät loppukasvatukseen kotiin. Savo-Karjalan Liha teurastaa suoramyyntiin menevät naudat Sastamalassa ja paloittelee lihan Espoossa. Loppukesästä sille on valmistumassa leikkaamo Kuopioon. Nyt on Pesolan isäntä omalla alallaan. Uutta ideaa suoramyyntiin nousee jatkuvasti. Runnin kylpylässä on tilat raakakypsytykselle ja hyvä pakkasvarasto löytyi Yrityspuisto Leivosesta Kiuruvedeltä. Entisen meijerin laitteilla pakastetaan jauheliha ammattilaisvauhdilla heti ja muut lihat raakakypsytyksen jälkeen. Pohjois-Savossa ei muutamaan vuoteen ole ollut teurastamoa, mutta erilaisia hankkeita on ollut esillä ympäri maakuntaa. Toimiva yrittäjävetoinen lähiteurastamo olisi Pesolan Pihvilihalle hyvin tervetullut. Ruotsin reissulla Antti tutustui Åke Karlssonin tilateurastamoon, joka vastaavalla mallilla toteutettuna olisi myös varteenotettava vaihtoehto. Oma ihtesä pittää olla Markkinointi on pihvilihantuottajalle uusi mielenkiintoinen maailma. Täytyy osata tarjota ja myydä ja miettiä kohderyhmät sen sijaan, että teurastamo hakisi ja maksaisi, mitä milloinkin jaksaisi

9 VAAKOJA uudet ja käytetyt, vaakojen huollot MYÖS PALKKI- JA ELÄINVAA AT Nastolan Vaaka ja Kone Oy Nastola puh/fax (03) , auto Lihakoukussa: ruotsalaisesta pienteurastamosta voisi ottaa mallia Suomeen. Antti Niskanen toivoo Pohjois-Savoon toimivaa yrittäjävetoista teurastamoa. Pesolan Pihviliha on teettänyt paikallisella yrittäjällä logoteippaukset ja käyntikortit, hankkinut myyntipisteisiin lasikantiset pakastimet, painattanut Pesola-paitoja, maistattanut pihvilihaa messuilla, ilmoitellut lehdessä juhlapyhien alla ja sponsoroinut muun muassa partiolaisten muonitusta. Ei tätä voi tehdä vasemmalla kädellä. Jos alkaa myydä, niin sitten myydään. Ei niin, että jostakin vanhasta arkkupakastimesta kantta vähän raottaa, sanoo Antti. Kuluttajien aito kiinnostus lihan laatuun ja alkuperään on yllättänyt Antin. Toinen iloinen yllätys on oma muuttumiskyky. Että itsekin pystyy muuttumaan ja rohkaistumaan, kun niin haluaa. Tässä pitää ajatella ihan eri tavalla kuin perinteisessä systeemissä. Mutta sopivalla tavalla, oma ihtesä pitää olla pohjalla. Jos alkaisin kirjoittaa kirjakieltä vaseen, ei siitä mitään tulisi. Niin se some. Antti ei viime kesänä voinut kuvitella tarvitsevansa facebookia mihinkään, mutta puoleen vuoteen Pesolan Pihviliha on ottanut sosiaalisen median totaalisesti haltuunsa. Appeenteko pakkasessa, poikimakauden ilot ja surut, reseptit, isännän lihanhimo ja messufiilikset päivittyvät virkeästi yrityssivulle ja tuhannen tykkääjän rajapyykki lähenee. Kysymys laitumellelaskutapahtumasta Pesola-hampurilaisineen sai vastaajat liekkeihin. Antti korostaa yhteistyökumppaneiden merkitystä. Ilman tilatyöntekijöitä ei olisi aikaa kehittää suoramyyntiä. Kylpylä ja ravintolan kokki ovat tärkeitä, someen ja teknisiin juttuihin saa kaveriapua. Ei yksin pysty eikä osaa kaikkea. Ei olisi minusta murekkeen tekoon. Mutta itse pitää tehdä tämä homma oman näköiseksi. Ei muiden perässä kulkemista, vaan erilaistumista, pitää tehdä oma status ja brändi, sanoo Pesolan isäntä. Pesolanpihviliha Leena Pakarinen Vajaan sadan hengen yleisö seurasi emojen ja vasikoiden iloa Pesolan laitumellelaskupäivänä helatorstain sateessa. Pesola-hampurilaiset maistuivat laiduntapahtumassa ja pian niitä alkaa saada myös Iisalmen keskustasta Pohjolankadun Teboililta. Kuva Eero Lappi. Simmental-jalostusta vuodesta 1991 Björn von Konow Vast. karjakko Liisa Linna Charolais-sonneja Hyvät jalostusominaisuudet ja lihakkuusarvot. Lasse Hannola Puhelin Matti Hannola Puhelin MTY HANNOLA LASSE JA MATTI Elimäentie 2192, Elimäki

10 Uusi luomukorvausjärjestelmä ensi vuodesta alkaen Hallitus hyväksyi esityksen Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelmaksi Esitys on nyt komission hyväksyttävänä. Tavoitteena on saada ohjelma hyväksytyksi syksyn 2014 aikana, jolloin sen soveltaminen alkaisi ensi vuonna. Muutokset ovat vielä mahdollisia. Esityksessä luomukorvausjärjestelmä on nyt oma kokonaisuutensa, kun se on aiemmin ollut osa ympäristötukijärjestelmää. Luomusopimus tehdään koko peltoalasta. Peltojen vuokrasopimuksia ei enää tarkastella sopimusta tehtäessä. Lähtökohta on, että sopimusalaa vastaava peltoala on tilalla luomuviljelyssä koko sopimusajan. Jos jokin peltolohko jää vuokralta pois, sen voi korvata toisella peltolohkolla luomun normaalein siirtymäajoin. Ministeriöstä ei vielä (20.5.) annettu tarkkaa tietoa siitä, millaisin ehdoin peltoala voi pienentyä sopimuskaudella ja johtaako tämä luomutuen takaisinperintään. Sopimus tehdään viisivuotisena ja sitä jatketaan sen jälkeen vuosi kerrallaan. Aiemman luomusopimuksen voi lopettaa kesken siirtymällä uusien ehtojen mukaiseen sopimukseen. Tämä lienee useimmille järkevää parantuvien korvaustasojen vuoksi. Luomukasvinviljelytilalla täytyy tuottaa myyntikasveja 30 % peltoalasta. Mikäli tilan kaikki pellot ovat nurmella, täytyy olla luomukotieläintila tai harjoittaa säännöllistä yhteistyötä luomukotieläintilan kanssa. Tästäkin tarkemmat ehdot ovat vielä valmistelussa. Mikäli kotieläintilan pellot ovat luomussa, mutta eläimet ei, tila joutuu viiden vuoden jälkeen tekemään valinnan: eläimet on siirrettävä luomuun tai on täytettävä kasvinviljelytilan ehto tuottamalla myyntikasveja 30 % peltoalalla. Kolmas vaihtoehto on luopua luomusta. Ruokohelpiala rajataan luomusitoumuksen ulkopuolelle. Luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumus edellyttää vähintään 0,3 ey/ha eläintiheyden täyttymistä. Mikäli eläintiheys ei jonain vuonna täyty, sitoumus muuttuu kasvinviljelytilan sitoumukseksi jäljellä olevaksi sopimuskaudeksi. Johtaako tämä tuen kotieläinkorotuksen takaisinperintään, on vielä auki. Luomukotieläintuotannon sopimuksen uusiminen viiden vuoden päästä edellyttää luomukotieläintuotteiden tai elävien luomueläinten tuottamista viidentenä sitoumusvuotena. Muutoin sopimusta voidaan jatkaa ainoastaan kasvinviljelytilan ehdoin 30 % myyntikasvivaatimuksineen. Luomusopimus rajaa pois osan ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteistä. Luomukotieläinsopimus rajaa pois osan eläinten hyvinvointikorvausjärjestelmän toimenpiteistä. Esityksen mukaiset luomukorvaukset ovat kasvinviljelytilalla 160 /ha ja kotieläintilalla 294 /ha (kotieläintilan korotus 134 /ha). Maaseutuohjelman valmistelun ajantasaiset asiakirjat ja esitykset löytyvä sivulta Tulossa laki luomuvalvonnasta Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen luomuvalvonnasta. Lain tarvetta perustellaan mm. sillä, että luomuvalvonnassa voidaan joutua tarkastamaan kotirauhan piiriin kuuluvia tiloja. Perustuslain mukaan tällaisesta toiminnasta ei voi säätää asetuksella. Lain vaikutukset käytännön toimintaan ovat vähäiset. Valvonta säilyy edelleen Ely-keskusten ja Eviran toimintana. Laki pyritään saamaan voimaan yhtä aikaa uuden maaseudun kehittämisohjelman kanssa. Lakiesitys löytyy Eduskunnan asiakirjoista haulla HE 47/2014. Uusi EU:n luomuasetus valmisteilla Euroopan komissio julkaisi luonnonmukaisen tuotannon tulevaisuutta koskevan toimintasuunnitelman sekä suunnitelman toteuttamiseen tähtäävän ehdotuksen uudeksi luomuasetukseksi. Suunnitelman ja ehdotuksen taustalla ovat luomutuotannon ja tuotteiden kysynnän ja myynnin voimakas kasvu. Uuden järjestelmän tavoitteiksi on asetettu kuluttajien luottamuksen säilyttäminen, tuotannon määrän kasvattaminen sekä valvonnan yksinkertaistaminen. Nämä tavoitteet ovat osin keskenään ristiriitaisia. Keinoksi tavoitteeseen pääsemiseksi on otettu kaikkien luomusäädösten poikkeusten lopettaminen. Tällainen poikkeus on ollut esimerkiksi tavanomaisen kylvösiemenen käyttö sekä jalostuseläinten hankinta tavanomaisesta tuotannosta, mikäli luomua ei ole saatavana. Uuden luonnoksen mukaan luomuvalvonta muutetaan enemmän riskipainotteiseksi. Tämä riskiperusteisuus on ehdotukseen tullut Suomen esityksestä. Asetusluonnos lähtee nyt unionin poliittiseen käsittelyyn. Käsittelykierros kestää arviolta ainakin kaksi vuotta. Muutoksia luonnokseen varmaankin tulee. Asetusluonnoksessa arvioitu voimaantulo on Luomulisäysaineiston ja -jalostuseläinten osalta siirtymäaika on luonnosteltu päättyvän vuoden 2021 loppuun. Kyseisen vuoden aikana laaditaan selvitys luomujalostuseläinten ja -lisäysaineistojen saatavuudesta. Voimakkaimmin suomalaiseen luomutuotantoon vaikuttava uudistus on vaatimus maatilan kokotuotannon kuulumisesta luomun piiriin. Nythän suuri joukko kotieläintiloja kuuluu luomu-järjestelmään ainoastaan peltoviljelyn osalta. Näin luomutuotettu sato menee tavanomaisen karjan rehuksi ja siten luomun lisäarvo tuotteesta jää saamatta. Tämä ei olisi uuden ehdotuksen mukaan enää mahdollista. Kokotilavaatimus ei juurikaan vaikuta markkinoille tulevien luomutuotteiden määriin. Sen sijaan monille karjatiloille muutos merkitsee peltoviljelyn luomutuen päättymistä. Jos kotieläinrakennus ei täytä luomun ehtoja, moni tuskin investoi uuteen rakennukseen pelkän luomun vuoksi. Nautojen parsikasvatukseen on muutospaineita jo eläinsuojelulain valmistelussa, joten tuotantoa jatkavilla tiloilla on usein investointitarpeita. Niitä toteutettaessa kannattaa luomun ainakin keskimääräisesti parempi kannattavuus huomioida. Komission ehdotuksen löytää netistä helpoimmin googlaamalla: ehdotus Euroopan parlamentin asetus luonnonmukaisesta tuotannosta ja liitteet, joissa eläinkohtaiset vaatimukset, lisäämällä liitteet tuon edellisen haun perään. Esko Rissanen 18 19

11 Pihvilihan grillausta OKRAssa Maa- ja metsätalousministeriö tuo jälleen grillausnäytöksensä, tietoiskunsa ja tapahtumaosastonsa OKRAnäyttelyyn Oripäähän heinäkuun päiviksi. Grilli käy kuumana ministeriön osastolla, ja messuyleisölle on tarjolla gourmet-maistiaisia. Aiemmilta vuosilta tuttuun tapaan ministeriön osastolla puhutaan asiaa ja vähän muutakin hyvän ruoan merkeissä. Pihvilihan puolesta grillaamiseen osallistuvat Hannu Karppila, Esko Rissanen, Mikko Leikola ja Henrik Jensen. Kun asiasta tehdään pihviä sanan voimalla, samaan aikaan keittiömestari Raymond Wesander näyttää mallia lihan valmistamisesta. Tapahtuman aikataulun voi tarkistaa Pihvikarjaliiton nettisivuilta ja Facebookista. Hyvästä lihasta syntyy hyvää ruokaa Vauhdikasta menoa ja iloisia kokkeja nähdään OKRA:ssa maa- ja metsätalousministeriön grillausteltalla tänäkin vuonna. Keittiömestarit Raymond Wesander ja Ulla Liukkonen jammailivat Elonkerjuu-yhtyeen Simo Rallin kitaransoiton tahtiin vuonna Kuvat: MMM arkisto. Laatua ja palvelua! ARO-TANNER - RAKENTEEN PUOLESTA - Lihakonttori Oy Vanha Talvitie 8 A, Helsinki puh: , fax: OSTETAAN TEURASKARJAA RAHTITEURASTUS RAHTILEIKKUU LIHA HIETANEN OY ARO-TANNER IVAN - SARKA näyttelyn 2. sija - FABA:n jalostusarvokilpailun 2. sija Hyvin kasvatettua suomalaista pihvilihaa laitumelta pöytään! 20 Puh. (03) Tia ja Jyri Tanner Nevankuja Perälä p sähköposti: Pihviliha pähkinänkuoressa

12 Mehevän ja maukkaan pihvilihan tie suomalaiseen ruokapöytään on ansiokas. Kotimaista pihvilihaa saadessaan voi luottaa siihen, että se on kasvatettu vastuullisesti ja eläinten hyvinvoinnista huolehtien. Suomessa karjankasvatuksen etuna ovat puhtaat laitumet, joilla on reilusti tilaa eläimille, sopiva ilmasto, riittävä vedensaanti sekä vastuulliset kasvattajat. Pihviliha on laatunaudanlihaa päästä hännänpäähän. Tänä päivänä halutaan laatua ja arvostetaan hyvin tuotettua ruokaa juuri sitä on kotimainen pihvikarjan liha. Maista, niin tiedät! Mitä on pihviliha? Pihvilihan saattaa tunnistaa ulkonäöstä, mutta varsinainen vastaus löytyy lautaselta: pihvilihassa on makua! Pihvilihalla tarkoitetaan liharotuisen naudan kaikkea lihaa. Pihviliha erottuu lypsyrotuisesta naudanlihasta mehukkuutensa ja lihan rakenteen vuoksi. Liharotuinen eläin on kookas, sillä on suuret lihakset, mutta siinä on vähemmän sidekudosta kuin lypsyrotuisessa eläimessä. Pihvilihan aromikas maku ja hyvä syöntilaatu johtuvat siitä, että pihvikarjarotuja on vuosisatojen aikana jalostettu lihantuotantoa varten. Rotujen ominaisuudet luovat perustan, jota eläinten oikeanlainen ruokinta täydentää. Lihantuotantoa varten kasvatettujen eläinten arvo-osat ovat tavallista kookkaampia, ja lihasten muoto sekä rasvoittuminen ovat ihanteelliset. Lihaksen sisäistä rasvoittumista eli marmoroitumista arvostetaan, mutta toisaalta lihan vähärasvaisuus on hyvän laadun merkki. Parasta pihvilihaa päästä häntään Laadukas naudanliha ansaitsee tulla tarkkaan käytetyksi ja huolellisesti valmistetuksi. Pihvirotuinen nauta on kauttaaltaan laadukasta lihaa, jossa on makua ja luonnetta. Mureus saadaan aikaan oikeanlaisella käsittelyllä ja kypsennyksellä. Arvo-osat riiputetaan eli mureutetaan raakakypsytyksellä. Vakuumipakattua luutonta lihaa mureutetaan neljästä kuuteen viikkoon kylmässä, enintään + 4 asteen lämpötilassa. Luullinen liha kannattaa käyttää tuoreeltaan tai pakastaa. Tällainen liha tarvitsee pitkän valmistusajan, ja sopii sen vuoksi keittoihin ja pataruokiin. Pitkään haudutettavista osista saa edullista ja maukasta ruokaa. Naudan häntä on oivallinen lihaliemen raaka-aine, ja siitä voi myös valmistaa maukasta keittoa tai muhennosta. Sisäelimet ovat monen herkkusuun suosikkeja. Kieltä, munuaisia ja maksaa saa ainakin ennakkoon tilaamalla päivittäistavarakauppojen palvelulihatiskeiltä ja halleista, samoin pihvilihan suoramyyjiltä. Pihvikarjan jauheliha on omaa luokkaansa Pihvikarjan jauheliha on samaa laadukasta ja maukasta lihaa kuin muutkin ruhon osat, joten siitä on tullut erittäin suosittua. Laadukkaan jauhelihan tunnistaa puhtaasta tuoksusta, kiinteästä koostumuksesta, kirkkaasta väristä ja maukkaudesta. Lisäksi joidenkin pihvikarjarotujen jauheliha on selvästi vähärasvaisempaa kuin tavallinen jauheliha. Pihvikarjan jauhelihaa maistanut tietää, mitä on hyvä jauheliha. Se käyttäytyy hyvin pannulla, ei vetistele tai kutistu, eikä välttämättä kaipaa muuta kuin suolaa seurakseen. Liha on osa terveellistä ruokavaliota Liha on luonteva osa monipuolista ruokavaliota. Se on hyvä proteiinien lähde, joka sisältää myös sinkkiä, rautaa, seleeniä, fosforia, magnesiumia ja B-vitamiineja. Laidunruokitun naudanlihan Omega 3 ja 6 -tasapaino on hyvä ja lihan CLA-pitoisuus on moninkertainen viljalla kasvatettuun lihaan verrattuna. Näiden rasvahappojen tasapainoinen saanti ravinnosta on ihmiselle tärkeää. Myös E-vitamiinin osuus on laidunruokitussa lihassa moninkertainen. Naudanlihan rasva on pääasiassa näkyvää rasvaa, joka ruoanvalmistuksessa parantaa lihan makua, mutta jonka voi halutessaan helposti poistaa. Lihan proteiini sisältää oikeassa suhteessa kaikkia aminohappoja, jotka ovat ihmiselle välttämättömiä. Proteiineista saa myös energiaa, joka auttaa jaksamaan ja pitämään kehon suorituskykyä yllä. Naudanlihassa on kaikista lihalaaduista eniten hemirautaa, joka on helposti imeytyvässä muodossa ja edistää myös muun ruokavalion sisältämän raudan imeytymistä. Pihvikarjarodut ovat ulkoisesti erilaisia Maailman yleisin liharotu on Englannista kotoisin oleva Hereford. Väriltään nämä eläimet ovat punaruskeita, ja niillä on tyypillisesti valkoinen pää. Herefordilaisia on Suomen pihvikarjasta noin neljännes. Toinen neljännes on kauniin valkoista, kookasta ja lihaksikasta Charolais-rotua, joka alun perin tulee Ranskasta. Meillä kasvatetaan myös mustanpuhuvia Aberdeen Angus-nautoja, pitkien sarviensa vuoksi helposti tunnistettavaa Ylämaan karjaa eli Highland Cattlea sekä ruskeansävyisiä Limousin- ja Simmental-rotuja. Eri liharodut eroavat toisistaan eläinten koon, lihan määrän sekä sen koostumuksen mukaan. Suurimmat Charolais- ja Simmental-sonnit voivat painaa jopa 1400 kiloa, mutta ne ovat hyvin lihakkaita, rasvaa niiden lihassa on vain vähän. Joillekin roduille on tyypillistä, että niiden rasva marmoroituu lihaan, mikä tuo lihaan pehmeyttä ja mehukkuutta. Liharotujen keskinäinen paremmuus on makuasia. Kaikki pihvirodut tuottavat laatulihaa. Nurmirehulla on suuri merkitys lihan laatuun Ravinnolla ja elinympäristöllä on merkittävä vaikutus lihan makuun ja koostumukseen. Pihvikarja laiduntaa kesäisin syöden nurmea tai nurmirehua, joka on nautojen pääasiallinen ravinto. Lihakarja viihtyy ulkoilmassa läpi vuoden, sillä talvisin eläimet saavat liikkua vapaina kylmäpihatoissa. Laidunruokinta edistää merkittävästi arvokkaiden ravintoaineiden määrää pihvikarjan lihassa ja on eläimille luontainen ympäristö, jossa ne viihtyvät ja voivat hyvin. Liharotuisten emolehmien kaikki maidontuotanto menee vasikan hyväksi. Emolehmät imettävät vasikkaansa puolisen vuotta. Nautaeläinten märehtimisestä syntyviin metaanipäästöihin voidaan vaikuttaa ruokinnalla. Suomalaisen pihvikarjan pääasiallinen ravinto koostuu nurmi- ja palkokasveista, jotka sopivat naudan ruoansulatukselle hyvin. Nurmikasveja voidaan viljellä sellaisillakin alueilla, jotka eivät sovellu suoraan ihmiselle käyttökelpoisen leipäviljan tai kasvisten tuotantoon. Ulkomailla naudanlihan tuotantoon käytetään maissia ja soijaa, jotka saattavat aiheuttaa eläimille ruoansulatusongelmia ja lisäävät kaasunmuodostusta. Kotimainen pihviliha on eettinen ja vastuullinen valinta Suomessa pihvikarjaa kasvatetaan vastuullisesti, eläinten hyvinvoinnista ja ympäristönäkökohdista huolehtien. Eläinten hyvinvointi on kansainvälisesti verrattuna korkeatasoista, koska niiden ravintoon, elinympäristöön ja terveyteen kiinnitetään paljon huomiota. Yksi merkittävä laatutekijä on jäljitettävyys: täällä tiedetään, missä ja miten eläin on elämänsä elänyt. Teuraseläinten terveys tutkitaan tarkasti, ja lääkkeiden, esimerkiksi antibioottien käyttöä on rajoitettu. Elintarvikevalvonta, huolellinen hygienia ja karjankasvattajien ammattitaito ovat vaikuttaneet siihen, että vakavat eläinsairaudet ovat harvinaisia, eikä sairaan eläimen liha koskaan päädy kuluttajalle. 22 Pihviliha pähkinänkuoressa 23

13 Maisemanhoitaja palveluksessanne Suomessa lihakarja laiduntaa myös luonnonniityillä, rantakaislikossa tai metsässä, hoitaen maisemaa ja huolehtien luonnon monimuotoisuudesta. Ulkona viihtyvä liharotuinen karja pystyy elvyttämään ja ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta vaativissakin olosuhteissa, kuten pensoittuneilla tai metsittyneillä viljelymailla, rannoilla ja kivikoissa. Laiduntaminen on maisemanhoidollisesti tärkeää, ja samalla se parantaa monien kasvien, lintujen ja hyönteislajien elinmahdollisuuksia. Laiduntaminen lisää luonnon monimuotoisuutta ja tarjoaa silmäniloa maisemaan. Pihvikarjaa käytetään yleisesti myös kasvistoltaan herkkien luonnonsuojelualueiden hoitamiseen. Lisätietoja pihvilihasta: Lihan ruskistamisen tarkoituksena on muuttaa lihan makua. Ruskea pinta maistuu hyvältä pääasiassa siksi, että lihamehun sisältämää vettä haihtuu suoraan pinnalta paistamisen aikana, jolloin suolat ja muut makuaineet tiivistyvät. Korkea lämpötila aiheuttaa myös itse lihassa lukuisia makuun vaikuttavia muutoksia. Joskus puhutaan lihan sulkupaistamisesta. Se on myytti, joka kannattaa murtaa. Niin vahvaa pintakalvoa ei kerta kaikkiaan voi syntyä, ettei lihaneste tulisi sen läpi. Kun lihan solut lämmetessään kutistuvat, liha vetäytyy kokoon eli sen tilavuus pienenee. Kun nesteet puolestaan laajenevat lämmön johdosta ja vielä lisää vettä erottuu soluista, lisääntyy nesteen paine, eikä lihamehun ulostihkumista voi estää mikään. Hyvin murea, vähän sidekudoksia sisältävä liha kannattaa paistaa nopeasti kuivalla, kuumalla lämmöllä, jolloin pinta kypsyy rapean herkulliseksi. Sisäosa jää raa'aksi eikä kuivu eikä sitkisty kovin paljoa. Mehukkuus säilyy, mutta ei minkään sulkevan pinnan ansiosta, vaan siksi, että liha ei kuumene sisältä eikä siten työnnä mehua ulos. Suolaa vai ei Pihvien suolaamisessa on kaksi koulukuntaa: toiset suolaavat pihvinsä hyvissä ajoin etukäteen, toiset juuri ennen grillaamista. Etukäteen suolaamisen etuna on pitempi maustumisaika, mutta toisaalta suola nostaa nesteet lihan pintaan. Jos suolaus tehdään vain vähän ennen grillausta tai sen jälkeen, suolan maku ei ehkä ehdi tasoittua lihaan. Joka tapauksessa grillattavan lihan maustamiseen kannattaa kokeilla suurikiteistä vuorisuolaa, kuten Maldonia tai Himalajan vuorisuolaa, tai laadukasta merisuolaa, jollaista on esimerkiksi ranskalainen Guérande. Hienojakoinen pöytäsuola ei ole pihvin paras kaveri. Lihan grillaus- ja paistovinkit kotikokille Kypsennysasteet raaka (englanniksi very rare, ranskaksi bleu) tarkoittaa, että liha on kypsennetty kovassa kuumuudessa vain muutaman sekunnin ajan, jotta sen pinta ruskistuu. verinen (englanniksi rare, ranskaksi saignant) tarkoittaa, että liha on sisältä raakaa, sillä kypsennys on lopetettu siinä silmänräpäyksessä, kun kääntämisen jälkeen näkyy ensimmäinen lihamehun pisara. Todellisuudessa liha on vain väriltään punainen, mutta ei verinen, koska teurastettaessa on ruhon veri laskettu ulos. medium (englanniksi medium, ranskaksi à point) tarkoittaa juuri oikein. Kypsennys lopetetaan, kun kääntämisen jälkeen yläpinta kostuu kauttaaltaan lihamehusta. melko hyvin kypsennetty (ranskaksi assez bien cuit) on ruusunpunaista sisältä ja pinnalle tihkuva lihamehu on myös ruusunpunaista. täysin kypsä (englanniksi well done, ranskaksi bien cuit) tarkoittaa hyvin kypsennettyä. Liha on läpipaistettu ja tihkuva lihamehu on kirkasta. Teksti: Susanna Heikkinen

14 Keväällä 2013 puodin tiloja laajennettiin, oman tilansa saivat lähiruoka- ja luomutuotteet. Navetan yläkerrassa sijaitsevasta Navettamarketista on saatavana oman tilan pihvikarjan lihaa sekä tarkoin valikoituja tuotteita lähiseuduilta, kuten luomukananmunia, mehuja ja hilloja, leipää ja yrttimausteita. Oman hauskan lisän valikoimaan tuo tilan oma Sonni-olut sekä siiderit Omppu ja Mansikki, jotka ovat Vakka-Suomen Panimon Keinuhongalle valmistamat. Navetan uudesta elämästä tuli lifestyle Keinuhongan tila on maaseutuyrittäjyyden menestystarina, jonka aineksia ovat idearikas omistajapari ja jämpti tapa toteuttaa suunnitelmat tässä ja nyt. Elämä muuttui, mutta työn mielekkyys palkitsee. Rohkeus vie eteenpäin Mikä sai Suvin perustamaan lifestyle-puodin navettaan keskelle maaseutua? Lähin isompi taajama on Vääksy, jonne on matkaa nelisenkymmentä kilometriä. Ei tätä puotia perustettu yksistään naapuritienoiden ostovoiman varaan, heläyttää Suvi. Kun muutin tänne, halusin tuoda mukanani palan sitä maailmaa, jossa itse viihdyn. Rakastan sisustamista ja kauniita vaatteita. En ilmeisesti ole ainoa, sillä Suvimarja äänestettiin Glorian Koti -lehden lukijoiden yhdeksi suosikkiputiikiksi heinäkuussa 2013, kun puoti toiminut vasta vuoden. Vuonna 2014 Suvimarja valittiin myös 15 parhaan sisustuskaupan joukkoon. Yksi avaintekijöistä on sähköisten viestimien taitava hyödyntäminen. Tilalla, puodilla ja Navettamarketilla on omat nettisivut, ja ajankohtaisista tapahtumista kerrotaan aktiivisesti Facebookissa. Keinuhongan ja Suvimarjan maailmassa ei siten ole maantieteellisiä rajoja: sana kiertää ja kerryttää asiakasmääriä. Ei siis liene yllätys, että seuraava projekti on navetan yläkertaan remontoitava kabinetti, jonka voi varata pieniä kokouksia tai vaikkapa ryhmämatkalaisten visiittiä varten. Bussilastillinen asiakkaita on todellisuutta. Tämä navetta on nähtävä omin silmin. Silmää kauneudelle, laaja valikoima ja kätevät kädet niillä loihditaan Suvimarja-puodin uniikki tunnelma. Puoti on lifestyleä pienintä yksityiskohtaa myöten. Päijät-Hämeessä sijaitseva Padasjoki on perinteistä viljelysseutua, jonka historia ulottuu kivikaudelle asti. Perunan viljely ja sahdin valmistus ovat arvossaan, sijaitseehan Lammin sahtipitäjä aivan naapurissa. Perunaa viljeli perintötilallaan myös Kalle Jaakkola, Keinuhonka-nimisen tilan isäntä kolmannessa polvessa. Tilan juuret ulottuvat 1700-luvulle, joskin useiden lohkomisten jälkeen nykyinen päärakennus kohosi korkean mäen juurelle vasta vuonna Kaunis nimi on perua kukkulalla sijainneesta keinusta, jonka luona kylän nuoret tapasivat toisiaan. Vuosituhannen vaihteessa alkoivat uudet tuulet puhaltaa. Perunanviljely vaihtui sadan lypsyrotuisen sonnin pihatoksi, ja sitä seurasivat tiiviissä tahdissa rakennushankkeet, joiden lopputuloksena Keinuhongan tilalla kasvatetaan tätä nykyä 600 sonnia neljässä pihattonavetassa. Noin puolet eläimistä on lypsyrotuisia, loput liharotuja: Herefordeja, Anguksia, Charolaisia ja Limousineja. Padasjoen pellot ovat yksinkertaisesti liian vaatimattomia, lohkokoko on pieni ja perunan tarvitsemaa sadetusta on hankala järjestää. Laskin, että nurmipeltoina niistä saa kannattavia, Kalle sanoo. Kuutisensataa sonnia on sopiva eläinmäärä, niiden tuottaman kuivalannan saa sopivasti levitettyä pelloille ja vastaavasti säilörehua riittää kotitarpeiksi. Love story muuttui menestystarinaksi Naudanlihan tuotanto on tilan pääelinkeino, ja se on isännän vastuulla. Mutta eipä ole emäntä Suvi Siljanderkaan jäänyt laakereillaan lepäämään. Vielä viisi vuotta sitten Suvi oli Vääksystä Helsinkiin muuttanut markkinoinnin ja myynnin ammattilainen Soneran palveluksessa. Kunnes 2010 kohtalo puuttui peliin. Suvi oli tullut mummonmökkiin Padasjoelle viettämään sinkkukesää. Eräänä iltana paikallisen moottoriseuran Peltopäivillä Suvin ja Kallen katseet kohtasivat. Seuraavana vuonna heillä oli yhteinen poika Samu, ja sitä seuraavana vuonna vanhaan navettaan avattiin sisustustuotteita, vaatteita, asusteita ja koruja myyvä lifestylepuoti Suvimarja

15 Keinuhongan tilan viisi vinkkiä menestykseen Suvi sanoo, että tilan oma toiminta on voimavara, jota kannattaa hyödyntää. Lähiruoasta kiinnostuneet asiakkaat haluavat tietää elintarvikkeiden alkuperästä. Kaupanteon yhteydessä kysytään mitä moninaisimpia kysymyksiä, lähtien siitä, mitä eläimet syövät, millaiset alustat niillä on, mitä avopihatto tarkoittaa, miten liha on leikattu, pitääkö sitä raakakypsyttää ja niin edelleen. Asiakkaiden kohtaamisessa pitää voittaa pelko ja ujous. Kun asiakkaat saavat tietoa tilasta ja sen tuotteista, he ovat valmiita satsaamaan laadukkaisiin, puhtaasti tuotettuihin tuotteisiin. 1. Käytä tilan nimeä brändinä ja tuo se esiin kaikkialla missä voit. 2. Hyödynnä tilan toimintaa kanssakäymisessä asiakkaiden kanssa. 3. Voita pelko ja ujous asiakaspalvelussa, kohtaa asiakas avoimesti. 4. Hyödynnä sosiaalista mediaa; tykkääminen ja jakaminen kasvattavat asiakaskuntaa tehokkaasti. 5. Arvosta omaa työtäsi ja ole ylpeä tuotteistasi. Tilan nimi esiin Lihan arvostus on karjankasvattajalle kaikki kaikessa. Kalle toteaa, että sillä saralla olisi parantamisen varaa. Sijoitettu pääoma ei kasva korkoa ihan niin kuin pitäisi. Karjankasvattaja saa työlleen kovin pienen hinnan. Lähiruokabuumi luo kysyntää suoramyynnille, joka saattaisi olla yksi reitti arvostuksen lisäämiseen. Tällä hetkellä Keinuhongan tuotannosta noin 8 % myydään suoraan joko omalta tilalta tai Vääksyyn perustetusta lihapuodista. Kalle arvioi, että suoramyynnin osuutta olisi mahdollista hiukan kasvattaa. Suoramyynti ja teollisuus eivät kilpaile keskenään, sillä Kallen mielestä molemmille riittää kysyntää. Me muistamme aina kertoa asiakkaille, että tätä meidän rakkaudella kasvattamaa lihaa myydään myös HK:n ja Tammisen väreissä. Sopimustuotanto on selkäranka koko toiminnalle. Kasvattajan kannalta suoramyynnin etuna on palautteen saaminen. Kyllähän se kannustaa jaksamaan, kun ihmiset kiittävät meidän lihan makua, naurahtaa Kalle. Myös asiakkaiden toiveet on helpompi toteuttaa, kun lihan leikkuu voidaan tehdä yksilöllisten ohjeiden mukaan. Kalle ja Suvi ovat juuri perustamassa pihapiiriin omaa pienimuotoista lihanleikkaamoa ja -pakkaamoa, mikä lisää suoramyyntituotteiden valikoimaa ja toimitusten joustavuutta. Ylpeys omasta tuotteesta ja omasta tilasta on Kallelle ja Suville itsestään selvää. Se näkyy jopa autossa, jota koristavat isot teippaukset tilan nimestä ja nettiosoitteesta. Tilan nimihän on hyvä brändi, sen näkyvyys kannattaa maksimoida. Arvostus lähtee itsestä. Jos olet ylpeä siitä mitä teet, mikset kertoisi sitä muillekin. Teksti: Susanna Heikkinen Kuvat: Suvi Siljander Työtunteja ei kannata laskea, mutta ainakin rakennukselle on käyttöä ja se pysyy kunnossa, sanoo Kalle Jaakkola. Yläkerran Nevettapuodissa voi syödä myös silmillään. Lähiruoka houkuttelee maistamaan. Yrittänyttä ei laiteta: Keinuhongan tilan lisäksi Kalle Jaakkolalla ja Suvi Siljanderilla on Suvimarja lifestylepuoti ja sen yhteydessä kahvila, lähiruokaa ja tilan tuotteita myyvä Navettamarket, oma lihapuoti Vääksyssä, kesäkojut Padasjoen satamassa, mökkivuokrausta ja nettikauppa

16 Peltotuotannon osalta tila on luomussa. Tulevana kesänä viljellään toinen luomusato. Luomupeltoviljelyyn siirryttiin myös pitkälti hankkeen innostamana, sillä koulutuksista on saatu positiivista fiilistä luomuasialle. Poissuljettua ei ole, että myös lihantuotanto siirrettäisiin tulevaisuudessa luomuun. Lihantuotannossa luomun kriteerit oikeastaan jo täyttyvät, mutta asian viralliseksi tekeminen vaatii paljon työtä byrokratian muodossa. Yrittäjien kokemusten mukaan ihmiset haluavat tänä päivänä ostaa laadukasta lihaa läheltä - lähiruoka on mennyt luomun edelle. Lähilihaa kaupungin kupeesta Kaunikkilan sisarusten pyörittämältä Lehtolan tilalta Puuppolasta on saatavissa tilauksesta tuoretta lähilihaa aivan kaupungin lähettyviltä! Sisarukset Saila Kaunikkila ja Arja Kaunikkila-Laurikainen ovat pitäneet Limousin-rodun pihvikarjan lihaan keskittyvää karjatilaa vuodesta 2002 alkaen. Lihan suoramyynti tilalta aloitettiin vuonna 2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeen kannustamana. Suoramyynti ei olisi startannut ilman tukea. Hankkeen järjestämissä koulutuksissa on vaihdettu ajatuksia ja pohdittu haasteita yhdessä. Lähialueiden suoramyyntitilat ovat profiloituneet omaan toimintamalliinsa, jolloin merkittävää kilpailua tilojen välillä ei ole. Lihanmyynnin osalta tilayhteistyötä ei ole vielä päästy tekemään, osaksi juuri profilointiin liittyen, Arja kertoo myynnin käynnistysvaiheista. Myynti on varovaisista odotuksista huolimatta lähtenyt hyvin käyntiin. Suunta on ollut koko ajan nousujohteinen. Toiveenamme on saada vakioasiakkaita, jotka ostavat lihaa useamman kerran vuodessa. On erityisen motivoivaa, kun asiakkailta saa hyvää palautetta. Lihan ostajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä, koska tietävät lihan alkuperän ja kuinka karja kasvatetaan. Tsemppi-kommentteja on tullut ihan vierailtakin ihmisiltä! Asiakkaista tulee nopeasti hyviä tuttuja. Koko perhe osallistuu tilan hoitoon kukin omien tehtäviensä mukaan ja tarpeen tullen käytetään lomittajia. Päävastuu tilanhoidosta on Sailalla, ja Arja perheineen auttaa tarvittaessa. Tulevana kesänä viljellään toinen luomusato Työntäyteistä elämää samassa pihapiirissä Työtä tilalla riittää; tarvittaessa painetaan ympäripyöreitä päiviä, mutta välillä päästään tekemään muutakin. Hyvä ja tuttu lomittaja on tilallisen kannalta kullanarvoinen. Toiminnan mahdollistaminen vaatii ympärilleen vankan yhteistyökumppaniverkoston. Sisarukset perheineen asuvat samaa pihapiiriä. Miten rinnakkaiselo kodeissa ja yrityksessä sujuu sisaruksilta? Molemmat ovat sanavalmiita ja ollaan päivittäin tiiviissä yhteistyössä. Kyllä siinä tulee välillä napakasti sanottua! kertoo Saila nauraen. Kaupungin läheisyydestä on tilalle sekä hyötyä että haittaa: Tekniikan hajotessa apua saadaan nopeasti. Lähellä kaupunkia kaikki on tehtävä kuitenkin oikein ; hajupäästöiltä ei voida välttyä ja aitaukset on suunniteltava tarkoin. Työkoneiden siirtäminen on myös työlästä ruuhkaisilla teillä. Suoramyynnin kannalta sijainti on hyvä ja asiakkaita pystytään palvelemaan paremmin, Saila pohtii. Tulevaisuus sisarusten tilalla näyttää valoisalta. Asiakasrekisteriin tulee uusia nimiä ja toiminta laajenee. Rotuyhdistyksen aktiivinen ote auttaa myös viemään asiaa eteenpäin. Tulevaisuudessa toivomme, että kaikki liharodut olisivat kuluttajille nähtävillä lihanmyynnin yhteydessä. Tämä auttaisi kuluttajia valitsemaan lihoista sen itselleen maistuvimman, toteaa Saila vetäessään työsaappaita jalkaansa. Päivän työt tilalla odottavat tekijöitään. Lehtolan tila Teksti: Tanja Minkkinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kuvat: Lehtolan tila Lihantuotanto emolehmiin perustuvaa, vasikat kasvatetaan itse. Tilalta lihaa on saatavilla heinäkuusta toukokuuhun. Eläin myydään aina etukäteen ennen teurastusta eli lihaa ei myydä koskaan pakastimesta. Lehtolan tilan erikoistuotteita ovat mm. Limousinsäilykkeet ja -erikoismakkarat. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät osoitteesta: Juhlavat paistirullat 1 kg naudan paistia Mausteseosta; suolaa, paprikajauhetta, sellerisuolaa, mustapippurirouhetta Öljy-voiseosta paistamiseen TÄYTE: Pekoniviipaleita ja salvian lehtiä KASTIKE: Mustaherukkahyytelöä Kuohukermaa Tumma Maizenaa Puhdista liha kalvoista ja leikkaa liha viipaleiksi, nuiji viipaleet muovin sisässä kevyesti, mausta, laita täytteet päälle (puolikas pekonisiivu ja salvian lehti), kääri rullaksi ja kiinnitä cocktailtikulla. Ruskista rullat nopeasti pannulla, lado rullat tiiviisti uunivuokaan kaada päälle siivilöityä pannun huuhdelientä ja lihalientä niin, että kääryleet melkein peittyvät. Hauduta kypsäksi 175 noin 1 h. Kun liha tuntuu kypsältä ja murealta, kaada haudutusliemi kattilaan ja mausta mustaherukkahyytelöllä ja kuohukermalla ja saosta kevyesti tummalla Maizena pikasuurusteella. Tarkista maku. Kaada saostettu liemi rullien päälle ja anna hetki hautua. Tarjoile persiljaperunoiden ja hunajalla maustettujen porkkanoiden kanssa

17 kuution verran Vastustamattoman hyvää Charolais-pihvilihaa EKSTRAA MENESTYKSELLISTÄ HEREFORDJALOSTUSTA JO YLI KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA Kun haet karjaasi helppoja poikimisia, hyvää kasvua ja erinomaista rakennetta, tule tutustumaan Thorsvikin Herefordeihin MENESTYKSELLISTÄ HEREFOR Suoramyyntiä ennakkojalostusta JO YLI Karjanhoitaja tilauksesta - toimitamme liha- Tilanhoitaja Paavo Kuuluvainen Kaisu-Maija Nenonen KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA paketteja kaikkialle Suomeen. puh puh TERISTEN KARTANO (hinnat ja kauppa) (tiedot eläimistä ja suvuista) Kun haet karjaasi helppoja poikimisia HEREFORD & ANGUSAnne-Marie Rosenlew hyvää kasvua ja erinomaista rakennett Kartanonkuja 100, Siuro JALOSTUKSEN KÄRJESSÄ Puh / tutustumaan Thorsvikin Herefordeih tule Tiedustelut: Antti Veräväinen RANTOLAN SARVANAN ANGUS ANGUS VANHA-ANNILAN ANGUS MYYTÄVÄNÄ JALOSTUSELÄIMIÄ Vapolan tila Vehmaantie 1331, Kalanti KOTIMAISUUS HUOLENPITO Valtrat valmistetaan Suolahdessa, jossa samalta tontilta löytyy tuotekehitys, voimansiirtotehdas, kokoonpanotehdas, myynti, varaosakeskus ja huoltopalvelut. Tällä tontilla työskentelee yli 900 Suomalaista ja tarvittaessa he pystyvät valmistamaan yli traktoria vuodessa. Valtra työllistää suoraan noin 1000 ja välillisesti noin 3000 suomalaista ammattilaista. YS KOTIM LISY AISU ILÖL US S K Y MONIPUOLISUUS Valtra on kotimainen kansainvälinen traktorinvalmistaja. Se tarkoittaa että sen juuret ovat Suomessa, se suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa mutta traktorimerkkinä se on kansainvälinen. Suomalaista osaamista viedään traktorin muodossa ympäri maailman. TU RV AL LIS UU S US VU TA T O TU Lauri Annila Annilantie Valkeakoski Puhelin ANGUS JALOSTUSELÄIMIÄ SOTKAMOSTA JALOSTUSELÄIMIÄ Janne Lukkari Rekivaarantie Sotkamo Puhelin ja Katariina ja Kalle Sarvana Sarvanantie MUROLEEN KANAVA Puhelin Tilanhoitaja Karjanh Paavo Kuuluvainen Kaisu-Maija Nen puh puh (hinnat ja kauppa) (tiedot eläimistä ja suv Millolankuja Millola VALTRA - kuution verran ekstraa. Lue lisää valtra.fi Kysy lisää. Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta tai 33

18 Plevnan mallashärkä 1 kg naudan suikalelihaa 1 dl demi glacea 5 dl vettä 0,33 l plo tummaa olutta (Plevna Siperia stout) Panimoravintola Plevna tarjoaa Maun mukaan: lihaliemijauhetta sokeria mustapippuria maizenaa (suurustukseen) kermaa Ruskista lihat kuumalla parilalla tai pannulla, siirrä lihat kattilaan. Lisää kaikki muut aineet, paitsi maizena ja kerma. Keitä niin kauan, kunnes lihat ovat pehmeitä ja suurusta sittemmin. Tarkista, että lihat ovat kokonaan nesteen peitossa ja tarvittaessa lisää vettä. Kerma lisätään lopussa. Limousin-lihaa Ajatus lähiruoasta on lähellä ravintoloitsija Marika Tähtinen-Hakalan sydäntä. Panimomestari Sam Viitaniemen työnä on valmistaa tamperelaista lähiolutta. Tamperelainen Panimoravintola Plevna on toiminut vuodesta 1994 Finlaysonin vanhassa kutomosalissa. Ravintolan sydämessä toimii panimo, joka valmistaa käsityönä 15 olutlaatua, kolmea siideriä sekä panimosimaa. Ruokalistalla on reheviä, suomalaissaksalaistyylisiä ruoka-annoksia; silakkapihveistä ja lihapullista currywurstiin ja kestosuosikkiimme makkarapannuun! Mukana on myös salaatteja, kasvisruokia ja pihvejä. Ravintolaan mahtuu jopa 400 henkeä, kesäisin avataan lisäksi 65-paikkainen terassi. Kiinnostuksemme Limousin-lihaa kohtaan alkoi siitä, että panimon mäski on mennyt Limousin-kasvattajatilalle Metsä-Paavolaan jo vuodesta Myös ajatus lähiruoasta on lähellä sydäntä, sillä panimomme tuotteet ovat pientuotantoa & aitoja tamperelaisia lähioluita. Plevnassa haluaisimme käyttää enemmänkin lähellä tuotettuja raaka-aineita. Ongelmana on kuitenkin se, että ei tahdo löytyä lähiruoan tuottajaa, joka pystyisi toimittamaan säännöllisesti tarvittavan määrän. Limousin-liha tulee meille neljältä tilalta, jotka ovat Metsä-Paavolan Limousin, Vuolteen Limousin, Rentton Limousin sekä Luukkaan Limousin. Halusimme käyttää annoksen valmistamisessa olutta ja Mallashärkä-annoksen makuun sopiikin erinomaisesti panimomme tuhti ja tumma stout. Mallashärkä on ollut ruokalistallamme vuodesta Limousin-suikaletta tulee meille kg kolmen viikon välein, ja useimmiten se pääsee loppumaan ennen seuraavaa toimitusta. Lisäksi ruokalistallamme on Limousinjauhelihasta valmistetut Metsästäjänleipä ja Sähkömestarinleipä. Osa asiakkaista kysyy meiltä Limousin-lihasta, ja lähiruoka vaikuttaa annoksen valintaan. Henkilökuntamme osaa kertoa raaka-aineista ja pieni esittely lukee myös ruokalistallamme. Olemme kertoneet Limousin-lihasta laajemmin Plevnan-Sanomissa. Lihaa on kehuttu mureaksi ja herkulliseksi. Teksti: Marika Tähtinen-Hakala Kuvat: Panimoravintola Plevna

19 Arvoa Angukselle: lihan syöntilaatu ratkaisee Arvoa Angukselle -esiselvityshanke on selvittänyt mahdollisuuksia tuotteistaa Angus-lihaa Suomessa. Onnistumiseen tarvitaan jalostajien, emolehmätuottajien, loppukasvattajien, teollisuuden ja kaupan vahvaa yhteistyötä ja yhteneviä näkemyksiä kotimaisen pihvilihan markkinoinnista. Aberdeen Angus -rotu on tunnettu hyvistä lihan syöntilaatuominaisuuksistaan. Mureus, mehukkuus ja maku ovat Anguksen vahvoja ominaisuuksia, joiden avulla on luotu kansainvälisesti tunnettuja Angus-lihabrändejä. Suomalaiset Angus-kasvattajat ovat vuosikymmeniä tienneet rotunsa edut lihan syöntilaadun suhteen. Lähes kaksikymmentä vuotta sitten Suomen Angus-yhdistys teki oman rekisteröidyn pihvilihatuotemerkin ja aloitti lihan markkinoinnin oman tuotemerkin alla. Valitettavasti suunniteltu ketju ei silloin toiminut toivotulla tavalla. Turhautuminen kannustaa toimimaan Ajatus on itänyt useita vuosia Angus-kasvattajien mielessä, mutta liikkeelle lähteminen on ollut haasteellista. Pari vuotta sitten joukko itäsuomalaisia Angus-kasvattajia alkoi turhautuneena miettiä keinoja saada lihalle yhteisiä markkinointikanavia ja toisaalta saada uusia toimintatapoja koko lihaketjun toimintaan. Yhtenä kannustavana esimerkkinä toimi Limousin à la carte -pihvilihan markkinointi ja tietenkin kansainväliset Angusbrändit ja niiden menestys. Alussa pohdittiin asioita nimenomaan Itä-Suomen alueella, jossa on ollut runsaasti haasteita suoramyynnin järjestämiselle teurastamon ja leikkaamon puuttuessa. Alueelliset suunnitelmat kuitenkin päätettiin nopeasti laajentaa koko Suomea koskeviksi toiminnoiksi. Seitsemän Angus-tilaa muodostivat Finn Angus -osuuskunnan, jonka avulla pystyttiin hakemaan rahoitusta Anguslihan markkinnoinnin selvitystyöhön Suomessa. Arvoa Angukselle -esiselvityshanke on keväästä 2013 alkaen selvittänyt kuluttajien ja liha-alan toimijoiden näkemyksiä ja toiveita pihvilihalle. Hankeessa on perehdytty Suomessa tehtyihin kuluttajatutkimuksiin ja ravintoloiden ja vähittäiskauppojen näkemyksiin Suomessa tuotetusta Anguspihvilihasta. Tavoittena on hakea suomalaiset toimintatavat Angus-pihvilihan tuotanolle ja markkinoinnille ja kartoittaa mahdollisimman toimiva yhteistyöverkosto. Syöntilaadulla kasvava merkitys Suomesta on puuttunut korkeaan syöntilaatuun perustuva pihvilihabrändi, sillä suomalaisessa naudanlihantuotannossa on totuttu keskittymään määrään eikä syöntilaatuun. Pihvilihantuotannossa tulisi ensisijaisesti pyrkiä mahdollisimman hyvään lihan syöntilaatuun kotimaisuuden, jäljitettävyyden ja turvallisuuden ohella. Suomalainen pihvilihakulttuuri on hyvin nuorta, ja siksi lihan laadun erittelyssä on vielä paljon opetettavaa koko ketjulle. Angus-rodun valttina on varhainen teuraskypsyys. Se takaa vähäisen sidekudoksen määrän lihassa, mikä puolestaan parantaa lihan mureutta. Lisäksi Angus on erityisen tunnettu lihan mehukkuus- ja marmorointiominaisuuksistaan. Suomalaisessa pihvilihantuotannossa on selkeä epäkohta, koska parasta lihaa tuottavat hiehot hinnoitellaan heikoiten. Vain Limousin à la carte on puuttunut tähän epäkohtaan nostamalla hiehon lihan hinnoittelun oikealle tasolle. Angusbrändit tunnetaan maailmalla hyvää syöntilaatua hakevien kuluttajien keskuudessa. Tämä on tavoitteena myös kotimaisen Angus-brändilihan kehityksessä. Tasalaatuinen tuote on luotettavan pihvilihabrändin perusta. Tasalaatuisen tuotannon perustana ovat puolestaan yhteneväinen eläinaines ja ruokinta. Kansainväliset brändit ovat rakentuneet tuottajien aktiivisista aloitteista merkkituotteiksi. Sama onnistuu varmasti myös Suomessa, kun koko Anguspihvilihaketju saadaan rakennettua toimivaksi kokonaisuudeksi. Angus- ja Angusristeytysemojen tuottajat ovat nyt avainasemassa, jotta kotimaiseen Anguslihaketjuun saadaan riittävästi vasikoita! Arvoa Angukselle -hankkeesta saa lisätietoja mm. Okranäyttelyssä ja Viljo-maatalousmessuilla tai ottamalla yhteyttä: p tai p Teksti: Katri Strohecker PIHVIKARJASEMINAARI Jyväskylässä KoneAgriassa Jyväskylässä KoneAgrian yhteydessä järjestettävä Pihvikarjaseminaari 2014 tarjoaa foorumin, jossa keskustellaan, ovatko vanhat konstit parempia kuin nippu uusia. TERVETULOA MUKAAN! Ohjelma julkaistaan nettisivuillamme lähiaikoina: KIERTOMATKAT LENTÄEN EUROOPPAAN HANSAKAUPUNKI GDANSK 4 pv, lähdöt 3.7., 21.8., alk. 509 BUDAPEST - TONAVAN KUNINGATAR 4 pv, lähdöt alk. 729 KRAKOVA-VARSOVA 5 pv, lähdöt 17.7., alk. 879 Kesäyö Runnilla 96 / vrk / 2hh Voimassa (ei Juhannus & RunniRock) VIINIMATKA REININ MAISEMIIN 4 pv, lähtö alk. 999 BARCELONA JA SITGES 5 pv, lähdöt 12.9., alk AMALFIN RANNIKKO JA ROOMA 5 pv, lähdöt 6.9., alk Suorat lennot kohteeseen Helsingistä! Hyvätasoiset keskustahotellit! Suomenkielinen paikallisopas! Runsas matkaohjelma: paljon retkiä ja käyntikohteita! Matkan hintaan kuuluu yhteisiä ruokailuja! Lue lisää runni.fi matkapojat.fi/ kiertomatkat/ euroopan-kiertomatkat Painoarvoa viestillesi offset- ja digipaino asiakaslehdet suorapostitukset roll-upit suurkuvatulosteet ulkokyltit personoinnit banderollit ulko- ja sisäkäyttöön Savion Kirjapaino Oy Aleksis Kiven tie 19, Kerava Puh matkapojat.fi 24h Myyntipalvelu: ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su Palvelumaksu netistä 0, muutoin 10 /varaus. Puhelut 8,35 snt/puh +3,2 snt/min, matkapuh. 19,2 snt/min. Hinnat ovat alkaen-hintoja /hlö Alk hintaa ei kaikilla lähdöillä

20 Liity Pihvikarjaliiton jäseneksi Pihvikarjankasvattajien liitto on suomalaisen naudanlihantuotannon puolestapuhuja. Olemme ainoa edunvalvontayhdistys, joka asettaa pihvikarjan kaikessa etusijalle. Pihvikarjankasvatuksen osuus lihantuotannosta on kasvussa, samalla kun kuluttajien mielenkiinto ruoan laatua ja alkuperää kohtaan lisääntyy. Suomalaisten vuosittain kuluttamasta naudanlihasta noin 15 % on kotimaista pihvikarjan lihaa. Tavoitteemme on, että tämä osuus kasvaa entisestään. Suomalainen pihvilihatuotanto on eettistä ja korkeatasoista. Pihvikarjaliiton tehtävänä on kertoa siitä kuluttajille. Meille on kunnia-asia kasvattaa pihvikarjaa vastuulllisesti, eläinten hyvinvoinnista ja ympäristöstä huolehtien. Pihvikarjaliiton tehtävänä on kertoa suomalaisesta, eettisesti korkeatasoisesta pihvilihantuotannosta. Meille on kunnia-asia, että pihvikarjaa kasvatetaan vastuullisesti, eläinten hyvinvoinnista ja ympäristönäkökohdista huolehtien. Tuemme, kehitämme ja edistämme kaikin käytettävissä olevin keinoin pihvilihan lisäarvoa tukevia toimia. Seuraamme markkinatilannetta ja päätöksentekoa, vaikutamme suoraan päättäjiin, annamme lausuntoja ja olemme mukana työryhmissä sekä alan hankkeissa. Pihvilihan tunnettuuden parantaminen edellyttää vaikuttavuutta ja joukkovoimaa. Tässä onnistutaan parhaiten tekemällä yhteistyötä pihvikarjankasvattajien ja koko tuotantoketjun kanssa. Liiton painoarvoa mitataan sen jäsenkunnan kattavuudella toki sinäkin haluat olla mukana vaikuttamassa parempaan tulevaisuuteen? Tätä teemme: Pihvikarjaliiton asiantuntemusta hyödynnetään työryhmissä, joissa esimerkiksi muotoillaan maatalouden tukiehtoja. Vaikutamme kannanotoin ja lausunnoin sekä olemalla suoraan yhteydessä poliitikoihin, virkamiehiin ja viranomaisiin lihakarjan kasvatusta tai eläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Julkaisemme kolme kertaa vuodessa ilmestyvää Pihvikarja-lehteä, joka tavoittaa pihvikarjaa kasvattavat maatalousyrittäjät, alaan liittyvät päättäjät ja asiantuntijat. Jäsenille lehti jäsenetu, joka postitetaan kotiin. Jäsenet saavat lehdestä myös ilmoitustilaa jäsenhintaan. Pihvikarjaliitto on mukana alan messuilla ja tapahtumissa, jossa pihvikarjaa tehdään tunnetuksi kuluttajien keskuudessa. Teemme yhteistyötä kaupallisten sidosryhmiemme kanssa pihvilihan tunnettuuden lisäämiseksi. Liitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden tavata muita pihvikarjankasvattajia, tutustua ja verkostoitua. Pihvikarjapäivät on suosittu kohtaamispaikka ja tiedonhankintatapahtuma. Liittymisen voit hoitaa helposti osoitteessa: Jäsenhinnat 2014 Henkilöjäsen 130 Yhdistysjäsen 200 Kannattajajäsen 500 Jäsenhintojen alv. 0 %. Jäsenhinnat vahvistetaan vuosittain Liittokokouksessa. Pihvikarjaliitto pidättää oikeuden jäsenhinnan muutokseen. Yhteistyössä Pihvikarjaliiton kanssa Jäsenhinnoissa alv. 0 %. Muutokset mahdollisia. LIITY PIHVIKARJALIITON JÄSENEKSI! Nimi KYLLÄ, haluan/haluamme liittyä: Henkilöjäseneksi, 130 /vuosi Yhdistysjäseneksi, 200 / vuosi (alan yhdistykset) Kannattajajäseneksi, 500 / vuosi (yritykset, muut yhdistykset) Ilmoitan muuttuneet yhteystietoni Tila/yritys/yhdistys Osoite Uudistunut Hiven on nyt Vilomix Tervetuloa mukaan Pihvikarjaliiton kannattajajäseneksi! Kannattajajäsenille etuna logonäkyvyys Pihvikarjaliiton lehdissä ja bannernäkyvyys netissä HIVEN OY MUUTTAA NIMENSÄ VILOMIX FINLAND OY:KSI Vitamiinivalmisteet Energiavalmisteet Juomarehut Hygieniatuotteet Kalsiumvalmisteet Pesu ja desinfiointiaineet Torjunta-aineet Kasvinviljelytuotteet Nestemäiset lannoitteet Rautavalmisteet Magnesiumvalmisteet Mahan ja suoliston hyvinvointituotteet Erikoiskivennäiset ja hivenaineet Kivennäisrehuseokset Biologiset rehunsäilöntäaineet Koiranruuat Rehukomponentit TalliPro-hevostuotesarja LUE LISÄÄ: Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, Paimio puh Tili ja tarkastus Olli Lehtimäki Oy Pätsiniementie TOIJALA Puhelin Sähköposti www-sivut 38 39

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma

Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma keskisuomalainen ruokakulttuuriseminaari IV 29.1.2013 Jyväskylä Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu 28.4.2011 Sisältö Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja 1. Tuottajan kannalta 2. Lihana kuluttajalle 3. Lihan markkinointi 4. Tuotannon

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA -luotettavin ja laadukkaini 2 Finn Angus tarina Angus-tuottaja etsi toistaan vuosituhannen vaihteessa; Tarttis tehdä jotain! Tila ei elätä perhettä perinteisellä tavalla,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto Tilataan, Luomua! Jaakko Nuutila Sisältö Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto 1 Luomu nyt Suomi on jäljessä muista maista

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto

Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukainen tuotanto Ympäristötuen erityistuki: luomusopimus 1 Luomusopimuksen yleiset edellytykset Uusi digiala/ sopimusala Vuokrasopimukset voimassa vähintään koko sopimuskauden Sopimuksen ulkopuolelle

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere Merja Manninen merja.manninen@evira.fi Luomujaosto Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot Eviran ohje 18217/4 (ei suuria muutoksia, poistetaan lupien 5 ja 15

Lisätiedot

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Siirtyisinkö luomuun?

Siirtyisinkö luomuun? Siirtyisinkö luomuun? Uusikaupunki 27.1.2012 Anne Johansson, ProAgria Satakunta KENELLE LUOMU SOPII? Luomu vaatii ammattitaitoa ja kiinnostusta uuden oppimiseen Usein vaaditaan panostamista perusparannuksiin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi -teemaryhmä, pj. kirsi.viljanen@mmm.fi www.ruokasuomi.fi

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Susanna Ahlström Eläinlääkintöylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Lopetusasetus Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonmukaisen tuotannon valvonnassa

Ajankohtaista luonnonmukaisen tuotannon valvonnassa Ajankohtaista luonnonmukaisen tuotannon valvonnassa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Johanna Honkanen 13.02.2013 1 Valvonnassa 421 toimijaa Luomu + sv noin 24 300 ha Luomutilojen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Luomu tuki-info, 7.4. EU:n luomulainsäädännön uudistus Leena Saari, MTK-Uusimaa

Luomu tuki-info, 7.4. EU:n luomulainsäädännön uudistus Leena Saari, MTK-Uusimaa Luomu tuki-info, 7.4 EU:n luomulainsäädännön uudistus Leena Saari, MTK-Uusimaa Tausta Komissio julkaisi asetusehdotuksen 24.3.2014, asetuksen oli tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2017. Euroopan maat

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa 1.8.2016-31.1.2018 VERKON VAIHTOEHDOT VOIMAVARAKSI- TYÖPAJA 3.11.2016 Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Oma media. Sydän.fi kävijää/kk Sydän-lehti lukijaa Diabetes.fi n kävijää/kk Diabetes-lehti lukijaa

Oma media. Sydän.fi kävijää/kk Sydän-lehti lukijaa Diabetes.fi n kävijää/kk Diabetes-lehti lukijaa Markkinointi 2016 Oma media Sydänmerkki.fi 24 000 kävijää/kk Facebook 13 250 tykkääjää Instagram yli 900 seuraajaa Uutiskirje kuluttajille 1 krt/kk, lähes 6 000 tilaajaa oma kirje horecalle, teollisuudelle

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Luomun ketjubarometri. Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry

Luomun ketjubarometri. Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry Luomun ketjubarometri Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luomuketjun toimijoiden näkemyksiä ja käsityksiä luomualan

Lisätiedot

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki HoReCa-tapaaminen Muistio 19.3.2015 klo 12-14.30 Postitalo, Helsinki Paikalla Mika Heiskanen (Finlandia-talo) Leila Fogelholm (Fazer Food Services) Jarkko Knuutinen (Meira Nova) Marko Kapanen (Heinon Tukku)

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen edistäminen Kuluttajajäseniä

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Luomuvalvontapäivä 17.3.2016 Mikkelin yliopistokeskuksessa

Luomuvalvontapäivä 17.3.2016 Mikkelin yliopistokeskuksessa Luomuvalvontapäivä 17.3.2016 Mikkelin yliopistokeskuksessa Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot