Keski-Pohjanmaa. ProAgria. Ilpo Wennström: "Investointi nopeasti tuottamaan." Teemana Ruokinnan ohjaus s Kalasta oikein luvan kanssa 21

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Pohjanmaa. ProAgria. Ilpo Wennström: "Investointi nopeasti tuottamaan." Teemana Ruokinnan ohjaus s. 12 13. Kalasta oikein luvan kanssa 21"

Transkriptio

1 Rehukirjanpitovaatimuksiin muutoksia 5 Kolme uutta ruokinnanohjauspakettia 12 WebWisu käyttöön ensi vuonna 15 Kalasta oikein luvan kanssa 21 ProAgria 4 Tiedotuslehti asiakkaille ja sidosryhmille 2013 Keski-Pohjanmaa Ilpo Wennström: "Investointi nopeasti tuottamaan." Teemana Ruokinnan ohjaus s

2 Pääkirjoitus MARRASKUU 2013 ajankohtaista Maatalousyrityksessä tarvitaan johtamistaitoja Toimintaympäristön nopea muutos ja yrityskoon kasvu tuovat kovia vaatimuksia maatilayritysten johtamiselle. Hintavaihtelut ja tukipolitiikan muutokset sekä kannattavuuden turvaaminen vaativat entistä tarkempaa tuotosten ja satojen sekä kustannusten seurantaa. Tuotannon ja talouden suunnittelun, tulosten analysoinnin ja johtopäätösten käytäntöön viennin merkitys kasvaa yhä suuremmaksi. Teknologiakehitys muuttaa viljelijöiden tiedon hankkimis- ja hyödyntämismenetelmiä. Talous- ja lohkotietopankit, paikkatietojärjestelmät sekä mobiili- ja nettipalvelut ovat tulleet osaksi maatilojen johtamisvälineistöä. Näiden hyödyntäminen vaatii kiinnostusta, intoa, taitoa ja entistä nopeampaa omaksumiskykyä. Urakointi, yhteiset työntekijät, yhteisnavetat ja muu lisääntyvä yhteistyö aiheuttavat sen, että töiden järjestely, siis yrityksen johtaminen, on entistä vaativampaa. Erilaiset viranomaismääräykset, jotka liittyvät investointi- ja tulotukiin, ympäristö- ja eläinsuojeluun, hygieniaan, työturvallisuuteen, kilpailuttamiseen, työvoiman palkkaamiseen jne., aiheuttavat yhä uutta osaamistarvetta. Tilakokonaisuuden johtaminen, tuotteiden laadun varmistaminen ja markkinointiosaaminen nousevat nykyistä tärkeämpään rooliin tilojen menestystekijöinä. ProAgria viljelijöiden omana neuvontajärjestönä pyrkii siihen, että tuotantoa jatkavat viljelijät omaksuvat yrittäjämäisen toimintatavan ja tiloilla on käytössä maatalouteen soveltuvat toiminnan johtamisjärjestelmät. Samalla pyrimme kehittämään tilojen jokapäiväisessä johtamisessa tarvittavia seuranta-, laskentaja suunnittelumenetelmiä nykyistä käyttökelpoisemmiksi. Paras tulos saadaan tiiviissä kumppanuudessa viljelijän ja neuvontajärjestön kesken. Ritva-Liisa Nisula Kuva: Kirsi Halonen Reisjärven Kangaskylän Maaseutuseura juhlisti sadatta toimintavuottaan satavuotisiltamien merkeissä. Juhlassa maaseutuseura muisti pitkäaikaisia luottamushenkilöitään: Kauko Puurulaa (oik.), joka on toiminut seuran puheenjohtajana ja sihteerinä yhteensä 18 vuotta, Tapio Kokkoniemeä, jonka yhtäjaksoinen sihteeripesti kesti 22 vuotta sekä Jyrki Halosta, jolla on yhtäjaksoista puheenjohtajuutta takana yhteensä 14 vuotta. Naisten puolelta muistettiin pitkäaikaista puheenjohtaja Anna-Liisa Pesolaa ja yhtä pitkäaikaista sihteeriä Marja-Leena Puurulaa. Heillä luottamustehtävässä on vierähtänyt lähes kymmenen vuotta. Lisäksi muistettiin Sinikka Puurulaa (vas.), joka on toiminut maa- ja kotitalousnaisten sihteerinä yhtäjaksoisesti 11 vuotta. Puheenjohtaja Maatalous ja ruokamarkkinat muutosten pyörteissä Oma viljelijän urani on kestänyt kohta kaksikymmentä vuotta ja tuona aikana maatalous ja elintarviketuotanto ovat kokeneet melkoisen muutoksen. Viljelijälle muutos on näkynyt mm. tilakoon kasvuna ja erilaisten viranomaisvaatimusten ja valvonnan lisääntymisenä. Nykyään maatalouden investointien koko on usein miljoonaluokkaa ja samalla vaatimukset viljelijöiden yrittäjäominaisuuksien ja liiketoiminnan osaamisen suhteen ovat lisääntyneet valtavasti. Muutokset jatkuvat edelleen vähintään yhtä nopeaa tahtia. Internetkauppa on tähän saakka koskenut Suomen ruokamarkkinoita melko vähän, mutta maailmalla ruoan nettikauppa kasvaa voimakkaasti. Vuoteen 2050 mennessä maailman väkiluvun ennustetaan kasvavan 9,6 miljardiin nykyisestä seitsemästä miljardista, mikä luo kovia vaatimuksia ruoantuotannon tehostamiselle ja ruokahävikin pienentämiselle. Samaan aikaan pinnalla olevia aiheita ovat ruoan turvallisuus, alkuperän tunteminen ja ruoantuotannon kestävyys ja ympäristövaikutukset. Näiden tavoitteiden sovittaminen yhteen tulee olemaan haastava tehtävä. Viljelijänä sopeutuminen muutokseen ja yhä uusiin vaatimuksiin tuntuu usein kohtuuttomalta, kuitenkin muutokset ovat myös mahdollisuuksia suomalaiselle ruoantuotannolle. Meillä ruoan turvallisuus on huippuluokkaa, ruoan alkuperä voidaan jäljittää ja ruoantuotannon kestävyys ja ympäristön huomioonottaminen ovat korkealla tasolla. Puhdas ja runsas vesivaranto on myös suomalaisen ruoantuotannon valtteja ja sen merkitys korostuu entistä enemmän, kun maailman väkiluku jatkaa kasvuaan. Tähän saakka maailmankaupan vapautuminen on verottanut suomalaisen tuotannon omavaraisuutta, kun halpoja tuontituotteita on vyörynyt Suomen markkinoille. Kestävän ruoantuotannon kannalta suomalaisten kuluttamat elintarvikkeet tulee kuitenkin jatkossa pääsääntöisesti pystyä tuottamaan kotimaassa, jossa on erinomaiset edellytykset puhtaiden ja turvallisten raaka-aineiden tuottamiselle. Vesa Kaunisto ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n ja Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten VUOSIKOKOUS ti klo Yritystalo Evald, alakerran kokoustila, Ristirannankatu 1, Kokkola Kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus klo 10. Vuosikokous klo Kokouksessa käsittelyssä sääntömuutos sekä sääntömääräiset vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Kokousesitelmässä maaseutupolitiikan professori, VTT, dosentti Hilkka Vihinen MTT:n Taloustutkimuksesta kertoo tulevan ohjelmakauden maatalous- ja maaseutupoliittisista linjauksista ja niiden vaikutuksista suomalaiseen maatalouteen. TERVETULOA! Hallitus Syksyn maatalousmessuja ja näyttelyjä maailmalla Algeria FoodExpo, Alger, Algeria Agritechnica 2013, Hannover, Saksa AgriScot 2013, Edinburgh, Iso-Britannia Suisse Tier, Luzern, Sveitsi Landbouw Vakbeurs Assen, Assen, Hollanti Yugagro, Krasnodar, Venäjä Austro Agra Tulln, Tulln, Itävalta Agribex, Bryssel, Belgia Growtech Eurasia 2013, Antalya, Turkki 2 ProAgria Keski-Pohjanmaa

3 Tapahtumakalenteri Avoimet ovet ProAgrian Kaustisen toimistolla, pe , klo 10-15, Kappelin ent. grillin tilat, Kaustinen ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n ja Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten vuosikokous, ti klo 10, yritystalo Evald, Ristirannankatu 1, Kokkola Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallinen järjestöväen 80-vuotisjuhla, la klo 13.30, yliopiston juhlasali, Tampere Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme! ProAgria Keski-Pohjanmaa ry Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset Keski-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. Avoimet ovet ProAgrian Kaustisen toimistolla pe , klo 10-15, Kappelintie 28, Kaustinen Esittelyssä ProAgrian uudet Tilipalvelupaketit: Mini-, Perus- ja Laaja sekä WebWakka-ohjelma Mukana tilipalveluista Helena Hohenthal ja Mika Jouppila tili- ja johtamispalveluista Juha Hämäläinen ja Liisa Koskela Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset kahvittavat Avajaistarjouksena uusille tilipalveluasiakkaille kirjanpidon avaus sekä tulosanalyysi maksutta. Perus- ja Plus-paketin valitseville uusille asiakkaille 100 alennus ensimmäisen vuoden maksusta. Kahvitarjoilu Tervetuloa! Toimihenkilöuutisia Polson Lammas maistattaa ja myy lammastuotteita Jussi Vilppola maitoasiantuntijaksi Nimeni on Jussi Vilppola. Olen kotoisin Reisjärveltä maanviljelijäperheestä ja olen pienestä asti ollut mukana maatilan erilaisissa töissä. Olen lukenut maatalousalaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Ilmajoen yksikössä ja valmistun ensi toukokuussa AMKagrologiksi. Olen opinnoissani suuntautunut maaseutuyrityksen johtamiseen ja tuotannon suunnitteluun. Minulta löytyy kokemusta maitotilan pyörittämisestä lomittamisen, Reisjärven kotitilan sekä opintoihini liittyvien harjoittelujaksojen myötä. Syksyllä 2012 kotitilalleni valmistui uusi robottipihatto, jonka töissä olen ollut mukana navetan rakentamisesta alkaen. Tulen toimimaan ProAgria Keski-Pohjanmaan maitoasiantuntijana Sanna Rajalan toimivapaan ajan. Tilhi. Benjam Pöntinen meidät tavoitat ProAgria Keski-Pohjanmaa ry Puhelin Puhelun hinta kiinteästä verkosta soitettaessa 8,28 snt /puh. + 3,2 snt/min. Matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Toimisto avoinna Hallinto Johtaja Ritva-Liisa Nisula Kehityspäällikkö Juha Hämäläinen Pohjoisen alueen palvelupäällikkö Juha Nivala Eteläisen alueen palvelupäällikkö Erkki Laide Talouspäällikkö Irene Raivio Taloussihteeri Ritva Karri (laskutus, viestintä, järjestö) Taloussihteeri Saila Sulonen (laskutus, ostoreskontra) Maaseutuneuvonta EMM-mittaripalvelu Jonna-Minna Lassila Kirsi Leppikorpi Salme Asiala Armi Hotakainen Energianeuvonta Jari Tikkanen Kannattavuuskirjanpito Taina Kulla Kasvinsuojeluruiskujen testaus Jouni Huhtala ja Jarmo Karhula Kasvinsuojelukoulutukset, kasvinviljelyneuvonta, myös peruna ja muut erikoiskasvit Sirkku Koskela Kotieläinneuvonta, myös luomu Anna-Riitta Leinonen Koneneuvonta Jouni Huhtala Laatuneuvonta Liisa Koskela Lammastilojen neuvonta Elina Vainio Luonnonmukainen tuotanto, EU-tukineuvonta Jari Tikkanen Seija Roimela Nurmituotanto Minna Martikainen Maatilojen kehityskeskustelut Sari Hihnala Liisa Koskela Maatilojen talousneuvonta Heikki Ojala Ville Karhula Juha Nivala Jouni Huhtala Maidon mittalaitteiden testaus ja robottitilojen näytteenottopalvelu Kirsi Leppikorpi Puutarhatuotanto Kirsi Voho Seosrehuruokinta Sinikka Kreus Sikatilojen neuvonta Johanna Sippola Viljakaupan tarkkailu Jouni Huhtala Viljelijöiden työterveyshuolto Sari Harju Jouni Huhtala Liisa Koskela Taina Kulla Yritys- ja talousneuvonta Erkki Laide Ympäristöneuvonta, ympäristötukiasiat Sirkku Koskela Jari Tikkanen Kalatalouskeskus Kalatalousneuvonta Eero Hakala Maa- ja kotitalousnaiset Toiminnanjohtaja Johanna Hylkilä Kotitalousneuvonta ja -koulutus, hygieniatestaukset ja Malo-luokitukset, järjestötyö Seija Varila Rakennussuunnittelu Rakennussuunnittelija Elina Tiinanen Tilitoimistopalvelut Sievin tilitoimisto Maija-Leena Eerikkilä Kaustisen tilitoimisto Helena Hohenthal Mika Jouppila Reisjärven tilipalvelut Minna Martikainen Maitotila- ja kotieläinasiantuntijat Asiala Salme, Toholampi, Ullava Harju Sari, Halsua, Perho, Veteli Hihnala Sari, Kannus, Kälviä, Kalajoki, Lohtaja, Sievi Hotakainen Armi, Lestijärvi, Toholampi, Ullava Karhula Jarmo, Kälviä, Lohtaja Kaskela Sirpa, Kaustinen, Kälviä Keto Helena, Kaustinen, Veteli Korpela Tuija, Himanka, Kalajoki, Reisjärvi, Toholampi Kreus Sinikka, Kalajoki, Kannus, Lohtaja, Sievi, Toholampi Kulla Taina, Himanka, Kannus, Kälviä, Lohtaja Kärjä Leena, Kalajoki, Sievi Polso Pekka, Perho, Veteli Vilppola Jussi, Halsua, Lestijärvi, Reisjärvi Yli-Jylhä Aulikki, Kalajoki, Sievi ProAgria Keski-Pohjanmaa Tiedotuslehti asiakkaille, ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 29. vuosikerta Julkaisija ja kustantaja ProAgria Keski-Pohjanmaa r.y. Päätoimittaja Vesa Kaunisto, toimituspäällikkö Ritva-Liisa Nisula Levikki kpl Kala-, Lesti- ja Perhonjokilaaksoissa Taitto: Elina Korpiaho. Paino: Botnia Print, 2013 Mediakortti Tilaushinta 20 euroa ISSN Ilmoitusmyynti: Mainosseppo/Seppo Laitila, p , Kannen kuva: Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 3

4 järjestö Toholammille Vaasan läänin ensimmäinen maamiesseura Vuonna 1863 perustetun Vaasan läänin maanviljelysseuran toimialue ylsi Keski-Pohjanmaalta Keski-Suomeen, ja laajan alueen palveleminen oli ajan liikennevälineet huomioon ottaen hankalaa. Jo varhaisessa vaiheessa järjestössä keskusteltiinkin paikallisosastojen perustamisesta. Asia eteni hitaasti luvulla maanviljelysseura alkoi tukea isäntäyhdistyksiä, mutta ne eivät olleet paikallisosastoja. Kyse oli isäntien ammattijärjestöistä, joissa valmisteltiin kunnallisia asioita ja pyrittiin yhteiskuntarauhan ylläpitämiseen palvelusväen ja tilattomien asemaa parantamalla. Etelä-Pohjanmaan isäntäyhdistyksillä oli oma kattojärjestönsäkin. Jo 1803 perustettu Ilmajoen maamiesseura ei ollut nimestään huolimatta lääninseuran paikallisosasto. Se toimi itsenäisesti usean nykykunnan alueella ja vastasi maanviljelysseuraa. Vuosisadan lopulla sortokaudet ja maanviljelysseuran sisäiset kiistat herättelivät viljelijöitä. Lapuan kesäkokouksessa 1898 ajatus paikallisista maanviljelysyhdistyksistä sai kannatusta, ja sellainen perustettiin seuraavana loppiaisena Toholammilla. Vuoden 1899 aikana perustettiin myös Isonkyrön Ylistaron, Jalasjärven, Laihian, Mustasaaren, Lapuan ja Seinäjoen paikallisyhdistykset. Erään tiedon mukaan läänin ensimmäinen maamiesseu- Vaasan läänin maanviljelysseuran alkuperäinen toiminta-alue oli erittäin laaja. Kuva: Vaasan läänin maanviljelysseuran 50-vuotiskertomus. Teksti perustuu teokseen Askeleen edellä 150 vuotta, joka ilmestyy Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran säätiön kustantamana marraskuussa Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseolla Seinäjoella on avoinna samanniminen näyttely ra olisi perustettu Vetelissä jo 1897, mutta kyseessä oli isäntäyhdistys. Vetelin maamiesseura perustettiin huhtikuussa Paikallisjärjestöjä syntyi niin vilkkaasti, että tavoite maamiesseurasta toimialueen joka pitäjään oli toteutunut jo 1906, joskin muutamilla kunnilla oli yhteinen yhdistys. Ensimmäinen kyläseura syntyi sekin Toholammille, Ylikylään, vuoden 1905 lopulla. Tämän jälkeen kyläyhdistyksiä alkoi syntyä tasaista tahtia, ja vähitellen vanhat isäntäyhdistykset sulautuivat maamiesseuroihin. Maamiesseurojen toiminta noudatteli pääseuran tapoja pienemmässä mittakaavassa. Jo perustamisvuonnaan 1899 Toholammin maamiesseura järjesti seitsemän yleistä ja kolme johtokunnan kokousta sekä hankki maataloustyökaluja, siemeniä ja lannoitteita. Maamiesseurojen kautta syntyi kuntiin pankkeja ja muita laitoksia, ja tärkeällä sijalla olivat myös näyttelyt ja kilpailut. Toholammin maamiesseura siirtyi muiden keskipohjalaisten paikallisyhdistysten tavoin vuonna 1909 itsenäistyneeseen Keski- Pohjanmaan maanviljelysseuraan. Kaisa Viitala FM, historiantutkija ProAgrian valtakunnallinen jäsenuudistus uudistaa myös jäsenmaksut ProAgrian valtakunnallisen jäsenuudistuksen myötä yhtenäistyvät myös ProAgrian jäsenistön jäsenmaksut. Osalle jäseniä valtakunnallisesti suositeltu jäsenmaksu nostaa jäsenmaksua, osalle se merkitsee laskua jäsenmaksussa. Valtakunnallisen suosituksen mukaan yhdistysten jäsenmaksu koostuisi viiden euron perusmaksusta sekä jäsenyhdistyksen itse määrittämästä maksusta. Perusmaksu muodostaa yhdistyksen jäsenmaksun ProAgria keskukselle, jolla keskus rahoittaa jäsenpalvelunsa ja myös jäsenrekisterin ylläpidon. Yhdistys saa rekisteriohjelmiston käyttöoikeuden sekä keskuksittain vaihtelevat jäsenedut. Jäsen saa jäsenkortin, jota vastaan hän saa valtakunnalliset ja keskuskohtaiset jäsenetuudet. Valtakunnalliset jäsenmaksusuositukset Suoraan keskukseen kuuluvien yrittäjäjäsenten jäsenmaksuksi suositellaan 80 euroa. Samalla jäsenmaksulla voi yrityksestä kuulua kaksi henkilöä. Lisäjäsenten jäsenmaksuksi suositellaan 20 euroa. Ei-yrittäjän halutessa suorajäseneksi jäsenmaksuksi suositellaan 20 euroa. Tällaisia jäseniä on erityisesti maa- ja kotitalousnaisten jäsenenä. Kaikki ProAgrian jäsenet voivat valita myös liittymisen maa- ja kotitalousnaisten jäseneksi ilman erillistä jäsenmaksua. Keskuksissa MKN-jäsenyyden valinneiden jäsenmaksuista osa kohdistetaan maa- ja kotitalousnaisten toiminnan rahoittamiseen. Uuden jäsenrekisteriohjelmiston ominaisuuksiin kuuluu myös jäsenmaksulaskutuksen tekeminen. Jatkossa jäsenmaksut onkin tarkoitus kerätä valtakunnallisesti. ProAgria Keski-Pohjanmaan jäsenmaksuista päätetään ProAgrian sekä Maa- ja kotitalousnaisten vuosikokouksessa ti klo 10 Kokkolassa. Paikallisyhdistysten syyskokoukset ja ensi vuoden toiminta Niiden paikallisyhdistysten, joiden säännöissä on kaksi yleistä kokousta, tulee pitää syyskokouksensa joulukuun loppuun mennessä. Kokouksessa käsitellään yhdistysten toimintasuunnitelma ja talousarvio. Jos yhdistys on siirtynyt yhden vuosikokouksen malliin, käsitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuosikokouksessa sääntöjen määräämänä aikana. Muistattehan kuitenkin tarkastaa omaa yhdistystänne koskevat kokousasiat säännöistänne. Toimintasuunnitelmat vuodeksi 2014 Huomioikaa toimintasuunnitelmassanne maa- ja kotitalousnaisten kampanjat, tempaukset ja teemapäivät, ruokakurssit ja erilaiset retket. Kun syyskokous on pidetty ja toimintasuunnitelma hyväksytty, kopio siitä lähetetään Keski-Pohjanmaan ProAgrialle. Sihteerit voivat pyytää syyskokousten asialistat ja toimintasuunnitelmapohjat järjestövastaava Ritva Karrilta, puh tai 4 ProAgria Keski-Pohjanmaa

5 kotieläin Rehuvarastot merkittävä rehukirjanpitoon Rehukirjanpitovaatimukset koskevat sekä ostettuja että myytyjä rehueriä Rehuvarastot merkitään paikan osoittavalla varastomerkillä, jota käytetään eläinten pitopaikan kaikissa rehuvarastoissa, myös tilan omien rehujen varastoissa. Kuva: Ritva-Liisa Nisula Rehukirjanpitovaatimuksiin on tullut muutoksia Maatilojen merkittävä jatkossa rehuvarastojen tunnisteet rehukirjanpitoon Tilalla tuotetusta, tilalle ostetusta tai vastikkeetta saadusta rehusta täytyy jatkossa kirjata rehukirjanpitoon rehuvaraston tunniste, johon kyseinen rehu on tilalla toimitettu. Tunnisteen muoto on vapaa, kunhan rehujen säilytyspaikat ovat yksilöitävissä ja erotettavissa toisistaan. Rehuvarastot voi merkitä numeroilla, esimerkiksi siilot 1-5, ja kirjata nämä numerot rehukirjanpitoon. Mikäli rehuvarasto on erotettavissa sijaintinsa puolesta muista rehuvarastoista, numerointia tai muuta merkintää ei tarvita ja rehuvaraston paikan voi merkitä rehukirjanpitoon rehuvaraston tunnisteeksi. Esimerkiksi lohkon nimeä voi käyttää säilörehupaalien varaston tunnisteena, jos paalit varastoidaan kyseisellä lohkolla. Rehuvarastojen merkinnän ja tunnisteiden käyttämisen tarkoituksena on parantaa rehujen jäljitettävyyttä, esimerkiksi rehun takaisinvetotilanteessa. Vaatimus rehuvaraston tunnisteen merkitsemisestä rehukirjanpitoon on uudessa maa- ja metsätalousministeriön rehualan toiminnanharjoittamista koskevassa asetuksessa. Siinä on myös muita maatilojen rehukirjanpitovaatimuksia, jotka pysyvät ennallaan. Rehukirjapito säilytettävä 5 vuotta Rehutiedot voi kirjata esimerkiksi rehukirjanpitolomakkeeseen. Kirjanpitovaatimus voidaan täyttää myös säilyttämällä osto- tai myyntikuitit ja -tositteet ja/tai lohkokohtainen kirjanpito, jos niistä käy selville kirjanpidossa vaadittavat asiat. Rehuista otettujen analyysitulosten kirjanpitovaatimukseksi riittää niistä saatujen analyysitodistusten säilyttäminen. Rehukirjanpitoa tulee säilyttää viisi vuotta rehun hankinta- tai luovutusvuoden jälkeen. Rehuvarastojen merkinnän tarkoituksena on varmistaa rehutoimituksen kohdistaminen haluttuun varastoon rehutilauksen mukaisesti sekä ohjata rehun käyttämistä halutusta varastosta eläinten ruokintaan. Rehukirjanpidossa eläinten pitopaikkaan toimitettujen rehuerien varastopaikka voidaan jäljittää yksilöintitunnuksen perusteella. Varastomerkinnät ja opastemerkinnät Rehuvarastot merkitään rehuvaraston täsmällisen paikan osoittavalla varastomerkillä ja tarvittaessa varastoalueen sijainnista ilmoittavalla opastemerkillä. Opastemerkin tarkoitus on ohjata rehutoimituksen suorittajaa varastoalueelle, jolla varastopaikat sijaitsevat. Varastomerkkiä käytetään eläinten pitopaikan kaikissa rehuvarastoissa, mukaan lukien tilan omien rehujen varastot. Rehukirjanpitovaatimukset Tilalle ostetusta tai vastikkeetta saadusta rehusta kirjataan rehun myyjän tai toimittajan nimi ja osoite, tuotteen nimi tai luonne (esimerkiksi rypsirouhe), toimituspäivä, määrä ja eläinryhmä, jolle rehu on syötetty. Lisäksi rehukirjanpitoon kirjataan rehuvaraston tunniste, johon kyseinen rehu on toimitettu. Tilalta myydystä tai luovutetusta rehusta kirjataan rehun ostajan tai vastaanottajan nimi ja osoite, tuotteen nimi tai luonne (esimerkiksi kuivaheinä), toimituspäivä ja määrä. Tilalla itse tuotetuista rehuista kirjataan kullekin eläinryhmälle syötetyn rehun nimi tai luonne sekä rehuvaraston tunniste, johon kyseinen rehu on toimitettu, rehun käytön lopettamisaika mikäli käyttöön liittyy varoaika ja rehuista otettujen näytteiden tulokset sekä kasvinsuojeluaineiden käyttö. Sari Hihnala ProAgria Keski-Pohjanmaa 5

6 kotieläin Tilaneuvonta varmistaa EU-tukiin liittyvien asioiden kunnossaolon Tilaneuvontaa kahteen neuvontaosioon vuodessa Jos rehuvarasto on erotettavissa sijaintinsa puolesta muista rehuvarastoista, voi esimerkiksi peltolohkon nimeä käyttää säilörehupaalien varaston tunnisteena. Kuva: Ritva-Liisa Nisula Tilaneuvonnan Rehut-osio mainio tapa hoitaa rehukirjanpito Tilaneuvonta on EU-tukiin liittyvää opastavaa neuvontaa. Sen avulla varmistetaan, että tilan asiat ovat täydentävien ehtojen osalta kunnossa ja että tila saa tukensa täysimääräisinä. Neuvontaosioita on seitsemän: 1. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus (esim. viljellyn pellon hoito, pientareet, luonnonhoitopellot) 2. Ympäristösäädökset (esim. nitraattiasetus, karjanlannan levitys, pohjavesialueet) 3. Eläinten tunnistus ja rekisteröinti (kirjanpitovaatimukset) 4. Kasvinsuojeluaineet (esim. kasvinsuojelusuunnitelma, vesistö- ja peräkkäisen käytön rajoitukset) 5. Elintarvikkeet (alkutuotannon omavalvontakuvaus, hygienia) 6. Rehut (esim. hygienia ja laatu) 7. Eläinten hyvinvointi ja eläintaudeista ilmoittaminen Neuvontakäynnillä käymme aihekohtaisesti läpi sen, mihin tila on sitoutunut, lainsäädännölliset ehdot, niiden perusteet ja toteuttamisen tilalla. Jos tässä yhteydessä havaitaan puutteita, tila saa ohjeita tai suosituksia kuinka asiat saadaan tukiehtojen edellyttämään kuntoon. Palvelun runkona käytetään neuvontaosion havaintolistaa. Havaintolistaan on kerätty kaikki täydentäviin ehtoihin liittyvät noudatettavat kohdat. Tilan kanssa käsitellään kukin kohta erikseen ja merkitään, onko se kunnossa vai löytyykö siinä puutteita tai korjaustarpeita. Tilakäynnin aikana voidaan esimerkiksi selvittää ja varmistaa, että suojakaistojen kunto ja leveydet ovat vaatimusten mukaiset luonnonhoitopellot on suunniteltu ja hoidettu sääntöjen mukaan tilan lannankäyttö täyttää määräykset eläinten tunnistus ja rekisteröinti ovat ajan tasalla rehukirjanpito on asianmukaista eläinten hyvinvointiin ja hyvinvointitukeen liittyvät asiat ovat kunnossa. Kaksi ensimmäistä osiota on suositeltavaa tehdä kesällä kasvukauden aikana. Silloin voimme käydä pallolla katsomassa esimerkiksi pientareiden leveyksiä ja arvioida peltojen kasvukuntoa. Muita osioita voimme tehdä ympäri vuoden. Aiheesta riippuen käymme katsomassa esimerkiksi rehun varastointitilat, maitohuoneen tai eläintilat. Tilaneuvonta antaa mahdollisuuden korjata huomatut puutteet etukäteen. Jos EU-tarkastuksen yhteydessä tulee vastaavia puutteita esiin, ollaan jo myöhässä. Niinpä kenenkään ei kannata menettää yöuniaan tarkastusten vuoksi epätietoisena siitä, täyttyvätkö tukiehdot omalla tilalla. Tilanteen voi selvittää etukäteen ja tarvittaessa hoitaa asiat kuntoon! Jokainen tila voi hakea tilaneuvontatukea kunnan maataloussihteeriltä kahteen tilaneuvontaosioon kalenterivuoden aikana. Tämä asia ei ole hinnasta kiinni Sari Hihnala Mikä on peltojesi kunto ja tila? Mitä pellon rakenteellisille ongelmille voidaan tehdä? Askarruttaako kasvinsuojelu? Kasvinsuojeluaineiden oikea ja suunnitelmallinen käyttö on sekä tuotteiden, ihmisten että ympäristön etu. Tunnetko elintarvikkeiden tuottamiseen liittyvät riskit? Laaditaan yhdessä omavalvontakuvaus, joka varmistaa turvallisen ja laadukkaan tuotannon. Mitä nitraattiasetus ja direktiivit merkitsevät omalla tilallasi? Tilaneuvonta tuo helpotusta myös ympäristösäädösten tulkintaan. 6 ProAgria Keski-Pohjanmaa

7 kotieläin Luomusiat ulkoilevat ja liikkuvat paljon, mikä lisää jonkin verran rehunkulutusta, mutta pitää myös siat terveinä ja hyvinvoivina. Kuva: Ari Nopanen Sikatilojen näkymät sadonkorjuukauden jälkeen Tänä syksynä voi siantuottaja katsoa hieman luottavaisemmin tulevaisuuteen. Viljan laatu ja satotasot ovat hyviä koko maassa ja viljan hinnan lasku viime keväästä ja aiemmista vuosista on tuonut myös rehujen hintoihin hienoista laskua. Syksyn sadonkorjuu on sujunut sikatiloilla hyvin ja oman viljan tuotantokustannuksia on saatu alenemaan etenkin kuivauskustannusten laskun johdosta. Viljan merkitys sikojen rehussa Sian rehussa vilja muodostaa n. 80 prosenttia seoksesta, mutta vain osa valkuaisesta, kivennäisistä ja vitamiineista tulee viljasta. Viljan koostumusta täydennetään joko valkuaisrehuilla sekä kivennäisillä ja vitamiineilla, premixillä tai tiivisteellä. Mitä alhaisempi viljan valkuaispitoisuus on, sitä enemmän joudutaan käyttämään tiivistettä tai valkuaisrehuja ja rehuseoksen hinta nousee. Lisäksi kaikkein alhaisimmilla viljan valkuaispitoisuuksilla (alle 10.5 %) ei seokseen saada millään täydennysrehulla tarpeeksi valkuaista. Viljan valkuaispitoisuuden laskiessa 13 %:sta 10.5 %:iin rehuseoksen hinta nousee 5 tuhatta rehukiloa kohti. Tiivisteen (ja viljan) hinnan ollessa korkeammalla valkuaispitoisuuden vaikutus hintaan on suurempi (esim. keväällä 2013 ero oli 10 tuhatta rehukiloa kohti). Myös viljan satotasolla on vaikutusta. Tuhannen lihasian sikalassa satotason putoaminen 4500 kg/ha tasolta 3500 kg/ha tasoon aiheuttaa helposti ylimääräisen laskun lisäviljan ostoina. Siksi sikojen ruokintaan tulisi valita valkuaispitoisia viljalajikkeita ja varmistaa riittävä sato ja valkuaisen saanti sikalaan jo viljelysuunnitelmaa tehdessä. Tarkentamalla ruokintasuunnitelmaa ja suunnittelemalla rehuseoksen raaka-ainesisältöä, sikojen ruokintamuotoa ja pellon käyttöä yhdessä sikojen ruokinnan ja kasvinviljelyn asiantuntijan kanssa, voidaan pelloilla todella tuottaa sitä mitä sikalassa tarvitaan. Viljan hintojen laskun vaikutus rehujen hintoihin Kesäkuussa 2013 lihasian rehukustannus oli ruokintamuodosta riippuen lihasikaa kohden ja emakon ja porsaiden noin 740 vuodessa emakkoa kohden. Nyt lokakuussa keskimääräisten sikojen rehuseosten hintojen mukaan laskettuna lihasian rehukustannus on ruokintamuodosta riippuen sikaa kohti. Tiineiden emakoiden rehukustannus vaihtelee /emakko vuodessa. Imettävän emakon ja porsaiden rehukustannus on keskimäärin vuodessa. Porsaan välikasvatuksen rehut maksavat yhteensä 9-11 /porsas ja jos emakon ja porsaiden (tuotos 24 porsasta/vuosi) rehukustannus lasketaan yhteen vuodessa (sisältäen välikasvatuksen), rehukustannus on 726 /emakko/vuosi. Eli rehukustannuksessa on tultu noin 20 euroa per emakko alaspäin. Taloudellinen tulos on parantunut hieman Sikatilat ovat olleet taloudellisessa ahdingossa jo usean vuoden ajan. Haasteet maksuvalmiudessa ja kannattavuudessa ovat johtuneet korkeista viljan sekä teollisten rehujen hinnoista ja alhaisesta lihan sekä porsaan tuottajahinnasta suhteessa tuotantokustannuksiin. Ostoviljan hinnan laskun sekä vähäisen teollisten rehujen hinnan laskun seurauksena sikatilojen näkymät näyttävät nyt paremmilta kuin hetkeen. Lihateollisuus on laskenut syksyn aikana niin porsaan kuin lihan hintaa. Hintasuhde ei kuitenkaan saa tästä enää huonontua, sillä muutoin ollaan samassa taloudellisessa tilanteessa kuin aiemminkin. Keskimääräisellä tehokkuudella ja yksikkökoolla toimivan lihasikalan kate on parantunut esimerkiksi tämän vuoden kevättalven tilanteesta noin 5 eurolla lihasikaa kohden. Kun huomioidaan työ- ja pääomakustannukset, on lopullinen tulos lihasikaa kohden noin 0 euroa. Eli tuotoilla katetaan tuotantokustannukset. Tarkastelussa ei ole huomioitu mahdollista viitemäärätukea, jota ei enää uudempiin investoituihin lihasikapaikkoihin ole mahdollista saada. Rehun ja porsaan hinnan laskun seurauksena lihasian tuotantokustannus on alentunut noin 20 snt/kg. Nykyisellä hintasuhteella on mahdollisuus tehdä hyvä taloudellinen tulos. Se edellyttää tuotannon tehokkuutta. Sikojen päiväkasvun on oltava 950 g/kg tasolla. Se mahdollistaa hyvän kiertonopeuden ja parantaa rehuhyötysuhdetta. Porsastuotannossa rehujen hintojen lasku tuo hieman parannusta taloudelliseen tilanteeseen. Porsaan tuotantokustannus on alentunut noin 1,5 euroa porsasta kohden. Porsaan hinta on kuitenkin laskenut ja tuotantokustannus on pääsääntöisesti suurempi kuin porsaasta saatava hinta. Ilman tukia toimittaessa keskimääräisellä tehokkuuden tasolla porsastuotanto on edelleen haasteellista. Porsastuotannossa hyvä tehokkuuden taso varmistaa taloudellisen menestymisen. Kun vieroitettujen porsaiden määrässä päästään yli 26 porsaan tason, saadaan tuotantokustannukset katettua ja voittoa alkaa kertyä. Ari Nopanen ProAgria Liha Osaamiskeskus Lisätietoja sikojen ruokinnasta: Sini Perttilä ProAgria Liha Osaamiskeskus p Lisätietoa sikatilojen taloudesta: Ari Nopanen ProAgria Liha Osaamiskeskus p ProAgria Keski-Pohjanmaa 7

8 kotieläin Päivi Tyynelä tyytyväinen näytteenottopalveluun Maitonäytteenotto joka kuukausi auttaa utareterveyden seurannassa Kuva: Jonna-Minna Lassila Tyynelän tilalla näytteenottopalvelu helpottaa mittalypsyä Veteliläiset Päivi ja Jouko Tyynelä ovat lokakuusta 2010 alkaen käyttäneet elektronisia maitomittareita ja ProAgrian koelypsyapua. Tila oli ensin mukana pilotissa, jossa mittareita testattiin erilaisissa navetoissa Suomen oloihin. Tyynelöillä on noin 50 lehmän parsinavetta, jossa lypsetään kahden puolen. Tilalla on Sac:n Unico 1 -lypsimiä seitsemän kappaletta, joista kolme on tuplakonetta ja yksi yksittäinen lypsin. Elektroniset maitomittarit asennetaan lypsinten taakse, jolloin mittareiden näyttö on ruokintapöydälle päin. Näin mittarit pysy- vät varmasti suorana ja mittaavat tarkasti. Jouko ja Päivi Tyynelän mielestä mekaaniset maitomittarit olivat työläät ja epäkäytännölliset. Kun mittarit laitettiin pesuun, niihin piti vaihtaa letkut. Näytteet otettiin illalla, jolloin lapset pystyivät olemaan apuna näytteidenotossa, maitomäärien kirjaamisessa ja tarrojen liimaamisessa. Mekaaniset maitomittarit piti itse siirtää seuraavalle tilalle, nyt sitä ei enää tarvitse tehdä, koska ProAgrian asiantuntija tuo elektroniset mittarit tullessaan ja vie ne mennessään, kertoo Jouko Tyy- 8 ProAgria Keski-Pohjanmaa nelä. Päivi Tyynelä laskeskelee, että mekaanisten mittareiden siirrosta autoon kertyi kilometrejä pisimmillään noin 350 vuoden aikana. Helpottaa mittalypsyä Jouko Tyynelä on tyytyväinen siihen, ettei heidän tarvitse asentaa eikä purkaa mittareita. Tekninen asiantuntija tulee ja asentaa ne palveluun kuuluvana. Navetassa työaika ei ole pidentynyt, vaikka olisi punnitus, sanoo emäntä. Tilalla tuntemukset ovat säilyneet positiivisina, vaikka palvelun hinta hieman mietityttikin. Totta kai palvelut maksavat, ja tästä palvelusta olemme valmiita maksamaan, toteaa Jouko Tyynelä. Päivi yhtyy miehensä mielipiteeseen: On helpotus, kun joku muu huolehtii koelypsystä, me saamme keskittyä lypsyyn. Solutilanne seurannassa Selviksi koelypsypalvelun hyödyiksi tilan väki listaa joka kuukausi ottavat näytteet, joiden perustella pysyy hyvin selvillä solutilanteesta. Päivi Tyynelä lisää vielä, ettei lapsityövoimaa tarvi- ta enää koelypsyssä. Suosittelemme koelypsypalvelua ehdottomasti isoille tiloille ja tiloille, joilla on vähän työvoimaa. Punnitus on helpottunut, eikä se tympäise samalla lailla kuin ennen itse tehtynä. Jos tykkää näprätä koneiden kanssa, niin ehdottomasti suosittelemme kokeilemaan elektronisia maitomittareita. Mutta jos koneista ei tykkää, niin silloin suosittelemme näytteenottopalvelua koelypsyavulla, kannustaa Tyynelän tilan väki. Jonna-Minna Lassila

9 Helpotusta koelypsyyn ja näytteenottoon Elektroniset maitomittarit ovat olleet Keski-Pohjanmaalla käytössä syksystä Kesällä 2013 saatiin käyttöön uudet mekaaniset vuokramittarit. Koelypsyä helpottavat viivakoodipullot on otettu robottitiloilla käyttöön tänä vuonna. Nyt viivakoodipullot ja niiden lukijalaitteiden käyttö laajennetaan tiloille, joilla on omat näytteenottolaitteet. kotieläin EMM-neuvojat Kirsi Leppikorpi p Jonna-Minna Lassila p Salme Asiala p Armi Hotakainen p Elektroniset maitomittarit mittaavat maidon, yhdistävät viivakoodillisen näytepullon lehmään ja tiedot tallentuvat DataHandler-tietojenkäsittelijään lypsyn aikana. Mittalypsyllä ei tarvita kynää eikä paperia. Elektronisia maitomittareita oppii käyttämään nopeasti. Tilan väki voi käyttää niitä itse alkuopastuksen jälkeen tai he voivat tilata ProAgrialta henkilön avuksi koelypsylle. Viivakoodipullo otetaan käyttöön kaikilla tuotosseurantatiloilla viimeistään vuonna Nyt on hyvä aika opetella laitteiden ja viivakoodipullon käyttö. Lisätietoja antavat ProAgria Keski-Pohjanmaan maidontuotannon asiantuntijat. Käyttöönottoon opastavat tekniset asiantuntijat Jonna- Minna Lassila, Salme Asiala, Armi Hotakainen ja Kirsi Leppikorpi. Jonna-Minna Lassila Robottitiloille oma palvelu Robottitiloilla viivakoodipullojen käyttö on helppoa; siihen tarvitaan viivakoodipullojen lisäksi ilmainen EMM-linkkiohjelma sekä käsikäyttöinen viivakoodinlukijan. EMM-linkkiohjelma avaa robotilta otetun lypsyjärjestyksen ja yhdistää viivakoodit oikeille lehmille käsiskannerin avulla. Tiedot ovat tämän jälkeen valmiit lähetettäväksi Laskentakeskukseen. Sieltä viivakooditiedot siirtyvät meijerin laboratorioon. Tilan väki voi tehdä viivakoodien ja lehmien yhdistämisen joko itse tai he voivat tilata ProAgrialta henkilön sen tekemään. Kuvat: Anna-Riitta Leinonen EziScanner tiloille, joilla omat mittarit Tilat, joilla on omat näytteenottolaitteet voivat käyttää Pro- Agrialta vuorattavaa EziScanneria. EziScannerilla yhdistetään lehmä ja viivakoodinäytepullo toisiinsa. Samalla voi halutessaan lähettää myös maitomäärät. Tila voi käyttää EziScanneria itse, mutta siihen voi pyytää myös koelypsyapua ProAgrialta. Näin tilanväki voi keskittyä lypsyyn ja ProAgrian asiantuntija hoitaa maitonäytteiden ottamisen ja maitomäärien kirjaamisen. ProAgria Keski-Pohjanmaa 9

10 kotieläin Suunnitelmallisuutta karitsointiin Lammastiloilla astutuksia jo suunnitellaan kovaa vauhtia, mikäli pässiä ei vielä ole hommiin valjastettu. Osalla tiloista on uusi pässi käytössään. Perinteistä ProAgria Etelä-Pohjanmaan Ilmajoella järjestämää pässihuutokauppaa ei tänä vuonna ollut Seinäjoen Farmari-maatalousnäyttelyn vuoksi. ProAgria Etelä-Suomi järjesti pässihuutokaupan Hämeenkyrössä Osaralla. Korkein hinta maksettiin Pohjanmaan alueen texel-pässistä, jonka kasvattaja oli Christer Ollqvist. Pässi lähti uuteen kotiin 780 euron hintaan. Tietotekniikka apuna valinnoissa Hyvään pässiin kannattaa aina panostaa, vaikuttavathan isäpässin geenit koko tulevaan karitsapopulaatioon. Jalostusindeksin ja 4kk-arvostelun lisäksi pässin valintaan vaikuttaa tietysti suku. Tuotosseurannan WebLammas-ohjelman sukulaisuustarkistus on tässä mainio apu. Nyt sukulaisuustarkistus-listan pystyy tallentamaan myös taulukkolaskentaohjelmaan, mikä on suuri helpotus astutuslistojen teossa. Ennen listan tallennusta se kannattaa järjestää otsikoittain sukulaisuusasteen mukaiseen järjestykseen (napsautus sinisestä palkista). Näin säästää aikaa. Taulukkolaskentaohjelmasta tulostetut listat on helppo ottaa lampolaan mukaan. Pässejä voi etsiä paitsi lammasasiantuntijoiden avulla, myös esimerkiksi Lammasnetti.fi-palvelun kautta. Nettisivulla on eläimiä valtakunnallisesti. Kannattaa tarkistaa tarjonta. Tässäkin sukulaisuustarkistus palvelee: se laskee myös vieraan tuotosseurantatilan eläimen sukulaisuusasteen. Huomio uuhiin Lammasnetti.fi -palvelu on kohtauspaikka eläinten ostajille ja myyjille. Pässi on tärkeä, mutta ei toki sovi unohtaa uuhia. Ennen astutusta uuhien kunto tarkistetaan huolellisesti. Utareiden kunto ja kuntoluokitus ovat tärkeitä. Kun kunto on kohdallaan, pysyy uuhi hyväkuntoisena koko tiineyden ajan. Kunnostusruokinta tehdään ennen astutuskauden aloittamista. Lisääkö kiihotus- eli flushingruokinta astutusvaiheessa karitsoiden määrää? Näin on ainakin oletettu. Juha Kantanen MTT:ltä on tutkinut aihetta ruokintakokeiden avulla. Hän kertoi lokakuussa Kuva: Milla Alanco Kangasalla FinnSheep-päivässä aiheesta. Ruokintakokeessa puolet eläimistä sai astutusruokintaa, puolet ei. Mukana kokeessa oli suomenlampaita, texeleitä sekä risteytyksiä. Tuloksista havaittiin, että suomenlampaaseen ja risteytyksiin kiihotusruokinnalla ei juuri ollut vaikutusta suuntaan eikä toiseen. Liharotuisiin uuhiin ruokinnalla sen sijaan oli lievästi karitsatuotosta parantava vaikutus. Varmista tulos Astutusten seurannassa apuna voi käyttää pässivaljaita, joihin on kiinnitetty astutusväri. Pässin hypätessä uuhen selkään se samalla leimaa uuhen. Valjaita myydään hyvin varustelluissa lammastarvikeliikkeissä. Varminta tiineys on varmistaa lammasasiantuntijan tekemällä tiineystarkastuksella. Viiden kuukauden odottelun sijaan varmuuden saa jo 50 pv:n jälkeen, jolloin pässi on tarpeen tullen nopea laittaa takaisin ryhmään varmistamaan tiineytys. Selvittämällä tyhjät uuhet säästää ruokintakustannuksissa. Mahdollisuuksien keinosiemennys Tulevaisuudessa tilat voivat laajentaa eläinaineksen tasoaan myös keinosiemennyksen avulla. Lampaiden keinosiemennys on saanut uuden mahdollisuuden HH Embryon Lammaspalvelun avulla. Tuontiroduillemme tämä on tärkeää, jotta geenipopulaatiota saataisiin laajenemaan. Sperman tuonti on jo aloitettu. Karitsatuotoksesta tunnustusta ProAgrian tuotosseurannan parhaat tilat vuodelta 2012 julkaistiin uusimmassa Lammas&Vuohi-lehdessä. Uuhien kuuden viikon karitsatuotos kertoo uuhen sikiävyydestä sekä emo-ominaisuuksista. Keski-Pohjanmaalta tuloksissa menestyivät Tuula ja Matti Marjala uuhen katraskoon sarjassa sijoituksena 9. sija, 32 kilon uuhikohtaisella karitsatuotoksella. Elina Vainio Kotieläinagrologi, lammastilat ProAgria Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Eläinterveydenhuollon esiselvityskäynti Lisätietoja ja tilaukset eläinterveydenhuollon esiselvityskäynneistä Sari Hihnala p Kuva: Vesa Hihnala Varsinaisen terveydenhuoltokäynnin eli Naseva-käynnin tilalle tekee aina eläinlääkäri. Sen lisäksi myös ProAgrian asiantuntijat tekevät esiselvitystyyppisiä terveydenhoitokäyntejä. Molemmat käynnit ovat tilan kannalta hyödyllisiä, sillä eläinlääkäri voi keskittyä käyntinsä aikana eläinten terveyteen ja sairauksiin liittyviin asioihin kun esiselvityskäynnillä ProAgrian asiantuntija on käynyt läpi ruokintaan, olosuhteisiin ja eläinten käyttäytymiseen liittyvät osiot. ProAgrian asiantuntijalla on mukana lasermitta, jolla käynnin aikana voidaan mitata esimerkiksi eläinten karsinat tai ruokintatilojen riittävyyteen liittyvät asiat. Eläinlääkärin tekemä terveydenhuollon tilakäynti on eläinten hyvinvointituen ehto. ProAgrian asiantuntijalla on työnsä puolesta tietoa hyvinvointituen ehdoista, jotka otetaan esiselvityskäynnin aikana tarkasteluun. Tuen edellyttämät mahdolliset korjaustoimenpiteet tulevat silloin puheeksi. ProAgrian asiantuntijan tekemä tilakäynti antaa tietoa tilan ja eläinlääkärin käyttöön seuraavista asioista: Tuotostiedot ja toimintatavat sekä nuorkarjan kasvu Eläinten hyvinvointi, ruokinta, eläinten ravitsemustila, veden saatavuus ja -virtausten riittävyys Olosuhteet eli eläinten puhtaus/kuivuus, tilavaatimusten täyttyminen kokonaistilan ja makuualueiden osalta Eläinten käyttäytyminen Tarttuvien tautien ennalta ehkäisy ruokinnan ja rehuhygienian, rehuvarastojen suojauksen ja haittaeläinten torjuntasuunnitelman osalta. Esiselvityskäynnin hyötynä tila saa navettakäynnin eläinten hyvinvoinnin ja olosuhteiden näkökulmasta. Tämä nopeuttaa ja tehostaa varsinaista terveydenhuoltokäyntiä. ProAgrian asiantuntija tekee käynnistä yhteenvedon, joka toimitetaan tilanväen lisäksi th-käynnin tekevälle eläinlääkärille. 10 ProAgria Keski-Pohjanmaa

11 kotieläin Vuoden alusta lähtien agrologi Marjo Ranta-Pitkänen on ollut töissä kotitilansa navetassa. Kuva: Anna-Riitta Leinonen Investointi nopeasti tuottamaan Toholampisten Ilpo ja Tiina Wennströmin kahden robotin navetta on käyttöönotettu neljä vuotta sitten. Navetassa on parsipaikkoja 146 lypsylehmälle, joista 33 kpl on tiineiden hiehojen ja umpilehmien osastossa. Ruokintapöydän toisella puolella kasvatetaan hiehot ikäryhmittäin omissa karsinoissa ja vasikat ovat omissa osastoissa. Rehunjako on täysin automatisoitu ja lehmille on rehua aina tarjolla. Kun tilan navetta otettiin käyttöön vuonna 2009, tilanväen tavoite oli, että navetta pitää saada täyteen eläimiä ja lehmät tuottamaan maitoa. Ensimmäinen robotti alkoi lypsää lokakuussa ja toinen asennettiin joulukuussa. Vanhasta navetasta siirrettiin 26 lehmää ja sen verran hiehoja, mitä sisään mahtui. Uuteen navettaan ostettiin 100 hiehoa. Pääasiassa hiehot ostettiin tavallisista karjoista lähialueelta ja karjanpidon lopettavilta tiloilta. Ostojen kautta saatiin hyvää lehmäainesta, vaikka huipputasoon ei varsinaisesti pyritty. Emäntä vastasi eläinten ostoista. Isännän mukaan ostohiehot oli hyvä opettaa robottilypsylle, kun navetassa oli runsaasti tilaa ja kahdella robotilla riitti kapasiteettia. Isäntä muistelee, että ensimmäinen joulu kului aika lailla navetalla, sillä joulun aikoihin poiki kahdeksan hiehoa. Vuoden päästä lypsylehmien puoli oli lähes täydessä kapasiteetissa ja maitomäärä oli kasvanut 71 %. Maitomäärä kasvoi uudessa navetassa nopeasti eläinten ostojen ja myös korkean keskituotoksen kg/ lehmä vuoksi. Navetan täyttäminen on ykkösasia käyttöönotossa, koska maksuvalmius on tärkeä säilyttää huolimatta lainanmaksun vapaavuodesta, isäntä Ilpo Wennström kertoo. Hyvät kokemukset palkkatyövoimasta Uuden navetan käyttöönottovuonna Wennströmin tilalle palkattiin työntekijä. Työntekijän palkkauskulut ovat pieni raha verrattuna miljoonan euron luokkaa olevan navetan hintaan, vertaa Ilpo Wennström. Työntekijää tarvittiin jokapäiväiseen karjahoitotyöhön, ja isäntäväki pystyi keskittymään paremmin uuden teknologian käyttöönottoon, talouden pyörittämiseen ja tilan johtamistyöhön. Ensimmäisenä vuonna yrittäjätaitoja punnittiin, koska piti uskaltaa tehdä päätöksiä ja ratkaisuja, joihin ei rahoittajataholtakaan aina tukea herunut, kertoo isäntäpari. Tuotanto tehokasta Wennströmin tilalla tuotannon tunnusluvut ovat parantuneet viiden vuoden aikana, vaikka lehmä- ja maitomäärä ovat viisinkertaistuneet. Ennen investointia navetan sisäinen tehokkuus ja karjanhoitajien osaaminen olivat kunnossa. Tehokkuus on ollut heti alusta lähtien tavoitteena myös uudessa navetassa. Vuonna 2012 keskituotos oli kg/lehmä ja ensikoiden tuotos kg. Toki tilalla on ollut viiden vuoden aikana haasteitakin tuotannon täyteen vauhtiin saattamisessa. Sorkkataudeilta ei ole tälläkääm tilalla vältytty. Tilalla on peltoa noin 100 ha. Koko peltoala on nurmella Wennströmin karjan tuotosseurantatulokset Keskituotos, kg/lehmä Ensikoiden keskituotos, kg/lehmä Hiehojen poikimaikä 25,3 24,8 Poikimaväli Siemennyksiä kpl/poikiminen 1,93 1,92 Keskipoikimakerta 2,52 2,12 Kokonaisjalostusarvo 0,1 1,2 lukuun ottamatta noin 20 ha :n suojavilja-alaa, mikä korjataan kokoviljasäilörehuna hiehoille. Säilörehu korjataan pyöröpaaleihin. Kaikki väkirehu ostetaan. Tilan rehunjako on täysautomatisoitu. Navetan päädyssä olevaan rehuvarastoon mahtuu kiinteä apevaunu ja kaksi täyttöpöytää kuljettimineen. Täysrehu ja valkuaisrehu varastoidaan kahteen ulkosiiloon. Mattoruokkija jakaa appeen lypsäville kahdeksan kertaa päivässä noin 500 kg /jakokerta. Ruokintaa suunnitellaan ja seurataan Lypsävien seosta ja kasvatustäysrehua annetaan nuoremmille hiehoille. Pääasiassa nuorkarjalle annetaan umpilehmien ja tiineiden hiehojen seosta sekä ikäryhmän tarpeen mukaan täydennetään väki- ja valkuaisrehulla että hiehojen kivennäisellä. Koska hiehoille korjataan tarkoituksella myöhemmän korjuuasteen säilörehua, hiehojen säilörehuista otetaan analyysi, jotta ruokintasuunnitelman pohjaksi saadaan luotettavat lähtötiedot ja rehustus osataan täydentää energian, valkuaisten ja kivennäisten suhteen oikein, kertoo Ilpo Wennström. Vuoden 2012 säilörehuilla lehmien maitomäärät kääntyivät laskuun. Kuluneena satokautena karkearehujen laadussa on pyritty tasalaatuisuuteen ja nuoremmista nurmista on korjattu kolmekin satoa. Kaikkien lypsylehmille syötettävien rehuerien sulavuusarvot ovat yli 68. Tilalla ruokintaa suunnitellaan ja seurataan sen onnistumista jatkossa entistä tarkemmin. Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 11

12 kotieläin Ruokinnan ohjau Ruokinnan ohjaus -palvelukokonaisuudet, Kasvu, Tuotto ja Toiminta sekä uudet Plus-paketit mahdollistavat taloudellisen ja toimivan ruokinnan kaiken kokoisissa karjoissa. Suunnitellun ruokinnan toteutumista seurataan päivälaskelmien ja yrittäjän tai asiantuntijan tekemien havaintojen perusteella, kertoo maidontuotannon erityisasiantuntija Anna-Riitta Leinonen. Yrittäjä voi valita kolmesta Ruokinnan ohjaus -palvelukokonaisuudesta itselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Toimintaansa aktiivisesti kehittäville ja investoiville yrittäjille on suunnattu Kasvu-palvelukokonaisuus. Sen myötä yrittäjä saa käyttöönsä asiantuntijan tai asiantuntijatiimin, joka kulkee rinnalla tilan kehittämisessä. Ruokinnan ohjaus Tuotto on paras yrittäjälle, joka haluaa lisää tuottoa nykyisillä Uusia ruokintapalveluja erikoistilainteisiin Kolme uutta PLUS-pakettia Ruokinnan ohjaus -tuoteperheeseen on tullut kolme uutta PLUS-pakettia: Tuotto PLUS seostilalle, Tuotto Plus AMS-tilalle ja Kasvu Plus investoinnin käyttöön ottovaiheeseen. KASVU TOIMINTA Valitun toiminnan ylläpitämiseen Navettakäynti ja karjahavainnot Rehujen määrän ja laadun arviointi Ruokintasuunnittelu sekä seuranta ja päivitykset Aktiivisesti kehittävälle yritykselle Navettakäynnit ja karjahavainnot Nuorkarjan seuranta Eri rehustusvaihtoehtojen taloudellinen vertailu ja vaikutus peltoviljelyyn Ruokinnansuunnittelu ja seuranta sekä säännölliset päivitykset Ennusteet, missä tahdissa eläinmäärä ja tuotanto lisääntyvät Rehun tuotantokustannuslaskelma _ Miten saat aikaa olennaiseen? ProAgria Tilipalvelut Kasvu Plus investoinnin käyttöönottoon Investoinnin käyttöön otto vaatii erittäin tiivistä seurantaa navettaolosuhteissa ja tekniikan toimivuudessa. Jotta maidosta saadaan tuloja, on parsipaikat saatava täyteen ja lehmät lypsämään hyvin, mikä edellyttää ruokinnan seurantaa ja päivitystä. Lisäksi ulkopuoliset silmät ja sparraajat auttavat tilan väkeä hyppäämään uusiin saappaisiin eli hoitamaan ja johtamaan tilaa sen uuden koon mukaisesti. Samalla estetään entisiin rutiineihin jämähtäminen uusissa ympyröissä. Ratkaisuna Ruokinnan ohjaus Kasvu Plus palvelu! Kuukausittain tehdyt ennusteet sekä ruokinnan seuranta ja suunnittelu - Ennusteet lehmämäärän ja tuotannon lisääntymisestä - Eläinryhmittäin omat seokset, syöttöjärjestys, eri komponenttien kohdistus - Rehujen määrän ja laadun seuranta, karkearehujen laatu muutoksiin reagointi - Säännöllinen ruokinnan seuranta ja reseptien päivitys - Rehujen kilpailuttaminen ja rehulogistiikan suunnittelu - Eri rehustusvaihtoehtojen taloudellinen vertailu - Rehutarpeen kasvun vaikutukset rehuntuotantoon Asiantuntija mukaan navettakäynneille - Ruokinnan käytännön toteutuksen arviointi uudistuneessa ympäristössä - Apua ruokintalaitteiden käyttöönotossa - Toimenpide-ehdotuksia seosrehun tekemisessä ja syötössä - Yleiset karjahavainnot eläinryhmittäin - Lehmä-/ryhmäkohtainen kuntoluokitus - Nuorkarjan ruokinta ja kasvun seuranta - Olosuhteiden arviointi ja seuranta Vertailutietoa ja hyviä käytäntöjä Säännölliset tapaamiset ja aktiivinen yhteydenpito 12 ProAgria Keski-Pohjanmaa

13 kotieläin svaihtoehdot resursseilla. Asiantuntija ammattitaito auttaa löytämään kehittämisen pullonkaulat. Riittävän usein tehty ruokinnan seuranta varmistaa, että lehmät saavat tarpeidensa mukaisesti ravintoaineita ja tuottavat potentiaalinsa mukaisesti. Tuotantopanosten hinnat voivat muuttua nopeasti, joten ruokintasuunnitelmaa kannattaa päivittää usein. Ruokinnan ohjaus Toiminta sopii hyvin tiloille, joille nykyinen tuotannon laajuus on sopiva. Saavutetut tulokset eivät säily itsestään. Palvelukokonaisuus tuo varmuutta ja sen myötä yrittäjä saa apua ja vertailutietoa tilan tietojen analysointiin. Lisäksi ruokinnan ohjaus -tuoteperheessä on kolme uutta PLUS-pakettia: Tuotto PLUS seostilalle, Tuotto Plus AMS-tilalle ja Kasvu Plus investoinnin käyttöön ottovaiheeseen. Ei ole sattumaa, että 73% maanviljelöistä on valinnut meidät vahinkovakuuttajaksi! LähiTapiola on suurin maatilavakuuttaja ja siksi myös asiantuntija maatilojen turvallisuusasioissa. Satokausi on alkanut ja viljankuivaamot ovat käynissä. Yli 60% tulipaloista maatiloilla saa alkunsa sähkövioista. Tiedätkö missä kunnossa maatilasi sähköasennukset ovat? Ruokinnan ohjaukseen TUOTTO Lisää tuottoa navetasta Navettakäynnit ja karjahavainnot Eri rehustusvaihtoehtojen taloudellinen vertailu Ruokinnansuunnittelu sekä seuranta ja päivitykset Säännölliset tilakäynnit ja aktiivinen yhteydenpito _ Tuotto Plus AMS-tila Jotta AMS-tila saa robotti-investointinsa vastapainoksi enemmän maitoa ja enemmän vapaa-aikaa, on lehmien ruokinnan toimittava rehuissa tapahtuvista muutoksista huolimatta. Toimiva ruokinta on lehmäliikenteeseen ratkaisevasti vaikuttava tekijä, ja ruokinnan seurannan on oltava säännöllistä. Samoin seurannan perusteella tehtävät muutokset ruokintaan ja resepteihin ovat onnistumisen edellytys. Ratkaisuna on Tuotto Plus palvelu AMS-tilalle. Tervetuloa! Agrimarket - ammattilaisen valinta! Tuotto Plus seostila Seosrehuruokinnan etujen realisoituminen edellyttää tiivistä ruokinnan ja rehujen seuraamista sekä reagointia niihin. Tämä edellyttää useita suunnitelmia eri rehuille ja erille eläinryhmille. Ratkaisuna Tuotto Plus seosrehutilalle! Tuottojen ennustaminen, ruokinnansuunnittelu sekä seuranta ja päivitykset - Usein tehty seuranta ja reseptien päivittäminen tasaavat seoksen laatu- ja hintavaihteluita ja varmistavat tasaisen tuotoksen - Eri eläinryhmille omat reseptit ja parhaiten soveltuvat komponentit - Ennusteet maitotuotoista ja eri rehujen kulutuksesta Asiantuntija navettakäynnille - Ruokinnan toteutuksen ja onnistumisen arviointi - Seoksen tekemisen, laadun ja syönnin havainnointi - Lehmä- /ryhmäkohtainen kuntoluokitus - Yleiset karjahavainnot eläinryhmittäin, nuorkarja Tietojen ja raporttien analysointi ja toimenpide-ehdotukset Aktiivinen yhteydenpito ja parhaiden käytäntöjen jakaminen _ Tuottojen ennustaminen, ruokinnansuunnittelu sekä seuranta ja päivitykset - Säännöllinen ruokinnan tarkastelu, tasainen ja täyspainoinen ruokinta, sujuva lehmäliikenne ja hyvä syönti - Ennusteet maitotuotoksesta ja eläimistä/ poikimisista varmistavat robottikapasiteetin täyden hyödyntämisen - Arviot rehujen tarpeesta ja hintavertailut AMS-tilaa tunteva asiantuntija navettakäynnille - Raporttien tulkinta, pohdinta ja havainnot - Lehmäliikenteen ja lehmien liikkumisen havainnointi - Ruokinnan toteutuksen ja onnistumisen arviointi - Lehmä- /ryhmäkohtainen kuntoluokitus - Yleiset karjahavainnot eläinryhmittäin, nuorkarja Tietojen ja raporttien analysointi ja toimenpide-ehdotukset Aktiivinen yhteydenpito ja parhaiden käytäntöjen jakaminen Kuva: MMM Mavi Martina Motzbäuchel ProAgria Keski-Pohjanmaa 13

14 kasvi Viljelysuunnittelu kokonaisvaltaista tilan toiminnan suunnittelua Tuotantokustannuslaskelmasta kustannukset selville Viljelysuunnittelu on kokonaisvaltainen tilan kehittämisen palvelu. Tärkeänä lisänä ovat eri alan asiantuntijoiden antamat tulkinnat ja suositukset. Kuva: istockphoto Viljelysuunnittelu tärkeä osa tilan johtamista Viljelyn suunnittelu korostuu kun tuotantopanosten ostohinnat ja sadon myyntihinnat vaihtelevat merkittävästi. Viljelyn suunnittelu on tilan johtamista, jossa suunnitellaan tilan tuotanto, tuotantopanosten hankinnat, viljelymenetelmät, koneiden käyttö, logistiikka sekä sadon myyntistrategia tuotantoympäristön muutoksiin ja markkinanäkymiin. Sadon markkinahintojen ja kustannusten huomattava vuosittainen vaihtelu on heikentänyt viljelyn tuloksen ennakoitavuutta. Epävarmuus on viljelyssä entisestään lisääntynyt, kun myös sadon määrä ja laatu voivat vaihdella vuosittain merkittävästi. Viljelyn kustannusten laskenta on jo viljelysuunnittelun yhteydessä tärkeä apukeino viljelyn tarkempaan suunnitteluun ja myyntistrategian laatimiseen. Ennakkolaskelman avulla voidaan arvioida, mitä kannattaa viljellä itse ja mitä ostaa. Suunnittelua tarvitaan myös 14 ProAgria Keski-Pohjanmaa siihen milloin ja millaisissa erissä ja millä hinnalla kannattaa myydä. Viljelysuunnittelu ei ole enää pelkästään tukiehtojen täyttämistä ja tukien optimointia, vaan kokonaisvaltaista tilan toiminnan suunnittelua. Asiantuntijan avulla viljelysuunnitteluun saa vaihtoehtoisia laskelmia kannattavimpiin ratkaisuihin. Selvitä säästöpaikat kustannusrakenteesta Kun tehty viljelysuunnitelma merkitään satokauden päätteeksi toteutuneeksi lohkomuistiinpanojen avulla, on enää lyhyt askel tuotannon tuloksen laskentaan. Tuotantokustannusten tarkempi laskenta paljastaa suurimmat kustannuserät ja tekijät, jotka vaikuttavat tulokseen eniten. Se auttaa hahmottamaan, mihin on järkevää panostaa ja mihin kustannussäästöt kannattaa kohdistaa. Jo pelkällä lannoitteiden valinnan suunnittelulla voi säästää useita tuhansia euroja. Jos tulokset poikkeavat merkittävästi keskimääräisestä, on syytä arvioida omaa tuotannon kustannusrakennetta ja miettiä sopivia ratkaisuja kustannusten hallitsemiseksi. Näitä voivat olla tuotantopanosten käytön optimointi satotason mukaisesti, ja vaihtoehtojen haku konekustannusten pienentämiseen yhteiskoneiden tai urakoinnin kautta. Kustannussäästöjen sijaan voi arvioida satotason noston mahdollisuuksia. Pohtiminen on hyvä aloittaa niistä peltolohkoista, joilla sato jää useina vuosina alle tavoitellun. Kehitä tuotantoa kokonaisvaltaisesti Lohkotietopankki kokoaa kasvintuotannon viljely- ja taloustietoa sekä tuottaa seurantaja vertailutietoa kasvintuotannon kehittämiseen. Tieto mahdollistaa samalla raaka-aineen alkuperän eli jäljitettävyyden ProAgrian asiantuntijat viljelynsuunnittelun apuna osoittamisen. Viljelysuunnittelu on kokonaisvaltainen tilan kehittämiseen tähtäävä palvelu, jossa hyödynnetään edellä mainittuja työkaluja. Tärkeänä lisänä ovat eri alan asiantuntijoiden antamat tulkinnat ja suositukset. Sari Harju p Jouni Huhtala p Jarmo Karhula p Sirpa Kaskela p Helena Keto p Sirkku Koskela p Sinikka Kreus p Taina Kulla p Leena Kärjä p Minna Martikainen p Pekka Polso p Seija Roimela p Jari Tikkanen p Aulikki Yli-Jylhä p Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

15 Viljelysuunnittelun sähköiset palvelut Aika ottaa näytteitä? kasvi Viljelysuunnittelussa siirrytään tulevan vuoden aikana nettipohjaisen viljelysuunnitteluohjelmiston, WebWisun käyttöön. Viljelysuunnitteluohjelman käyttäminen verkkoympäristössä tarkoittaa monien toimintojen helpottumista käyttäjälle sekä myös uusien käyttömahdollisuuksien avautumista. WebWisua ei enää tarvitse päivittää, eikä omia tietoja varmuuskopioida. Muuttuneet tiedot päivittyvät ohjelmistoon automaattisesti ja reaaliajassa tukiehtoihin, tukihakulomakkeisiin sekä lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin. Myös tietoturva paranee. Tilan viljelysuunnitelma ja muistiinpanot ovat tallessa WebWisun palvelimella, ja niiden selailu ja käyttö on mahdollista käyttäjätunnusten avulla. Suunnitelman teko ja tarkastaminen joustavaa Sähköisessä viljelysuunnittelussa asiointi ja yhteydenpito asiantuntijaan on sujuvaa. Asiantuntijaan saa helposti yhteyden netin kautta, mikäli suunnitelma tarvitsee nopeaa oikeellisuuden tarkistamista. Myös itse viljelysuunnitelmaa voidaan työstää ajoissa ensimmäisiä hankintoja varten sekä jatkaa siitä vaiheittain sitä mukaa kun asiat varmistuvat Tilakäynnillä keskitytään kehittämiseen WebWisu mahdollistaa kohdennettujen hälytysviestien lähettämisen tietylle tilajoukolle tai tiettyä kasvia viljelevälle ryhmälle. Tämä lisää erityisesti asiantuntijan antamien kasvukauden aikaisten toimenpidesuositusten lähettämisen mahdollisuuksia nopeilla hälytysviesteillä. Kun itse viljelysuunnittelun tekninen työstö voidaan hoitaa toimistotyönä, jää tilakäynneillä aikaa keskittyä olennaiseen eli viljelyn kehittämistoimien puntarointiin ja toimenpidesuositusten antamiseen. Sähköisten palvelujen kokonaisuus täydentyy jatkuvasti ProAgria on kehittänyt menetelmiä, jotka helpottavat tietojen keruuta, analysointia ja vertailua tiloilla. WebWisu-ohjelma on merkittävä osa tätä kokonaisuutta. Kun viljelysuunnittelu- ja lohkokirjanpito-ohjelma on netissä, mahdollistaa se yhteensopivuuden muiden ProAgrian ohjelmien kanssa samojen tietojen käytössä, mikä vähentää tietojen kirjauksen tarvetta moneen paikkaan. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Etumme MTK-jäsenille - 5 % viljavuustutkimus viljoille ja perunalle (PT + Cu, Zn, Mn) - 5 % laaja lanta-analyysi - 10 % laaja juomavesitutkimus - 10 % rehuvilja-analyysi (NIT) Sähköiset palvelumme Tilauslaari > tilaus- ja karttatoiminnot Tuloslaari > tulosarkisto Viljavuuspalvelu kuuluu nyt kansainväliseen Eurofins-konserniin. Meiltä saat entistä monipuolisemmat palvelut koko elintarvikeketjuun! Puh PL 500 (Graanintie 7) Mikkeli Kysy Huippuosaajalta Miksi kasvukauden tulokset ja kokemukset kannattaa kirjata ylös heti sadonkorjuun jälkeen? Muistiinpanoja kannattaa tehdä pitkin kasvukautta, kun asiat ovat tuoreessa muistissa. Vuodesta toiseen samalla tavalla tehty muistiinpano on paras kehityksen mittari. Jo pelkästään tarkoin tehty verokirjanpito yhdistettynä viljelijältä vaadittavaan täydelliseen lohkokirjanpitoon kertoo paljon tärkeitä asioita viljelyn kehittämistä silmällä pitäen. Toteutuneet panosten ostoja myyntihinnat ja sadon laatutiedot löytyvät pääosin verokirjanpidosta. Lohkokohtaiset satomäärät sekä toteutuneet lannoitusmäärät ja kasvinsuojelutoimenpiteet kannattaa kirjata muistiin mahdollisimman tarkasti. Havainnot salaojituksen toimivuudesta sekä hukkakaurasta kuuluvat kaikkein olennaisimpiin. Sadon markkinoinnin perustana toimiva tuotantokustannuslaskelma tehdään muistiinpanojen perusteella. Laskelman tekoa helpottavat tarkat tiedot mm. kuivaukseen käytetystä ajasta. Maatalouden työaikakirjanpito käsittää yksinkertaisimmillaan päivittäiset työtunnit. Sen avulla kustannuslaskelma säätyy yhä tarkemmaksi. On helpompaa tehdä markkinointipäätöksiä, kun taustalla on tarkka laskelma. Seuraavan vuoden viljelysuunnitelmaa tehtäessä muistiinpanot toimivat pohjana esimerkiksi kasvinsuojelusuunnitelmaa ja pellon perusparannuksia mietittäessä. Jussi Nurkka kasvinviljelyn talous ProAgria Etelä-Suomi Mitä haluaisit kysyä Huippuosaajalta? Esitä kysymyksesi ProAgrian Facebook-sivulla. kalkitus kannattaa Älä märehdi TURHIA Kyllä kalkitus kannattaa! Hyvin kalkittu nurmi palkitsee sekä lehmän että isännän! Sänkihinta voimassa vielä marraskuun ajan! VALKOISELLA VIHREÄÄ ProAgria Keski-Pohjanmaa 15

16 kasvi Siemenseoksilla monipuolisuutta nurmiin Vaihtoehtoja valkuaiskasveista Siemenseosten monipuolistaminen varmistaa kasvuston tiheyden ja peittävyyden, vaikka sää- ja kasvuolosuhteet vaihtelevat lohkoittain ja vuosittain. Kuva: Sirkku Koskela Tiheyttä säilörehunurmiin Nurmen satotasoon vaikuttavista tekijöistä yksi tärkeimpiä on kasvuston tiheys. Aukkoisesta kasvustosta ei kerry massaa, ja harvan kasvuston korjuu on myös kallista. Tarkkaa siementen kilomäärää hehtaarille ei voi sanoa, sillä kylvömäärään vaikuttavat useat tekijät. Kylvösiemenen menekki riippuu osittain kylvökoneen ominaisuuksista. Mitä tarkemmin koneen kylvösyvyyden ja siemensyötön voi säätää, sitä pienemmällä siemenmäärällä saadaan täystiheä kasvusto. Jos siemenet saataisiin kylvettyä oikeaan kylvösyvyyteen ja samalle etäisyydelle toisistaan, teoreettinen kylvömäärä olisi reilusti alle 10 kg/ha. Käytännössä kylvöolosuhteet vaihtelevat ja täystiheän kylvön aikaansaamiseksi tarvitaan siemeniä vähintään 25 kg/ha. Säilörehunurmien kylvösiemenmäärää voi nostaa 25 kg:sta/ha 30 kiloon, jopa 35 kg:aan/ha saakka. Mitä useampi korjuukerta, sitä suurempi kylvösiemenmäärä tarvitaan. Siemenkustannus nurmiviljelyssä on vain noin 20 /ha/v. Tiheä kylvö takaa peittävän kasvuston eikä rikkakasveille jää kasvutilaa. Siemenmäärän kannattaa olla riittävän suuri, sillä aina osa siemenistä jää itämättä. Siemenseokset Keskipohjalaistiloilla yleisimmät nurmikasvilajit ovat timotei ja nurminata. Myös ruokonata on usein mukana seoksessa. Monet viljelijät vannovat timotein nimeen, onhan timotei maittavin nurmiheinä. Puhdas timotei toimii aivan mainiosti sellaisilla lohkoilla, joiden kasvukunto on hyvä. Kasvukunnoltaan hyvä lohko ei ole poudanarka, lohkolla ei ole tiivistymiä eikä painanteita ja ojitus on kunnossa. Runsas lietelannan käyttö nurmen lannoitteena on lisääntynyt ja tämä haastaa myös perinteiset nurmiseokset. Kasvustot harvenevat ja rikkakasvit valtaavat alaa etenkin sijoitusvantaan kohdalla. Siemenseosten monipuolistaminen varmistaa kasvuston tiheyden ja peittävyyden, vaikka sää- ja kasvuolosuhteet vaihtelevat lohkoittain ja vuosittain. Kylvösyvyys Nurmikasvien tuhannen siemenen painon (tsp) ja kylvösyvyyden välinen yhteys. (lähde: MTT, Agronet) Nurmikasveille kylvöalustaa ei pitäisi muokata liikaa. Liian löyhään maahan kylväminen voi aiheuttaa sen, että siemenet joutuvat liian syvälle eivätkä idä. Joskus tarvitaan jyräys ennen heinänsiemenen kylvöä, jotta saadaan tasainen kylvöalusta. Sopiva kylvösyvyys apiloille ja heinille on 0,5-2 cm. Mitä pienempi siemen on, sitä lähemmäksi pellon pintaa se pitää kylvää. Hyvänä ohjeena voidaan pitää, että nurmisiemenen optimikylvösyvyys senttimetreinä on se, mikä tuhannen siemenen paino on grammoina (katso oheinen taulukko). Aukkojen paikkaus täydennyskylvöllä Jos nurmen perustamisvaiheessa kasvustoon on jäänyt aukkoja, niitä voidaan paikata täydennyskylvöllä. Tarvittavan paikkauskylvön voi tehdä jo perustamisvuoden syksyllä tai aikaisin seuraavana keväänä. On tärkeää, että nurmen siemen saadaan kosketukseen maan kanssa ja maassa on kosteutta siemenen itämiseen. Sirkku Koskela 16 ProAgria Keski-Pohjanmaa

17 kasvi Luomuasiantuntijoilla on asiaa Hyvä luomukesä takana Ota yhteyttä: Seija Roimela p Jari Tikkanen p Satoa tuli määrältään ja laadultaan hyvin. Luomutuotteiden myyjien kannalta luomuviljan hintataso on ollut varsin hyvä. Maakunnan sisällä luomutuotteiden ostajat ovat löytäneet myyjiä. Yhteistyöllä kotieläintilat ovat saaneet ostokustannuksia alemmaksi. Hintatiedoista lisätietoja löytyy Maaseudun Tulevaisuudesta ja www. vyr.fi -sivuilta. Uusia luomusopimuksia tehdään, vanhoihin vuoden jatko Tämän hetken tietojen mukaan kokonaan uusia luomusopimuksia tehdään myös ensi keväänä. Ensi keväänä päätyviä viidellä vuodella ja tänä keväänä yhdellä vuodella jatkettuja luomusopimuksia tullaan jatkamaan vuodella. Luomuperuskurssi ProAgria Keski-Pohjanmaa järjestää luonnonmukaisen tuotannon peruskurssin maalis-huhtikuussa Koulutus on edellytys luomusopimuksen tekemiseen. Jos tarvetta ilmenee, kurssi voidaan järjestää aikaisemminkin. Luomusuunnitelmat tilaukseen Luomusuunnitelma tarvitaan luomusopimuksen liitteeksi. Se kannattaa teettä talven aikana. Luomusuunnitelmasta selviää mitä luonnonmukainen tuotanto merkitsee käytännön viljelylle. Tärkeää luomukotieläintuotantoa suunnitteleville Luomukotieläinsopimus alkaa 1.5. Tällöin luomukotieläinten kaikkien tuotantoehtojen on tilalla täytyttävä. Luonnonmukaiseen kotieläintuotannon aloittamista suunnittelevien on aloitettava suunnittelu jo nyt. Talvella on aikaa rauhassa suunnitella ja tehdä tarvittavat muutokset kotieläinrakennuksiin. Siten Ely-keskus ehtii tehdä luomukotieläintuotannon tarkastuksen talvella ja mahdolliset muutokset kotieläinrakennuksiin voidaan tehdä ennen luomukotieläinsopimuksen alkamista. Viljelysuunnittelu Kannuksessa pidetyssä palkokasvitilaisuudessa todettiin hyväksi puna-apilalajikkeiksi Saija, SW Yngve, Betty ja SW Torun. Lisäksi Ilte ja Varte ovat satoisia, mutta talven kesto ei ole paras mahdollinen. Siemenseokseen kestävän puna-apilan kanssa ne sopivat oikein hyvin. Siementen saatavuuden vuoksi ensi vuoden viljelyä kannattaa suunnitella nyt. Huhtikuussa voidaan keskittyä rauhassa tilan luomu- ja EUtukiasioihin. Luomutarkastuksissa havaittua Menneen kesän luomutarkastukset on nyt tehty. Asiat ovat olleet yleensä hyvin. Asiakirjoista on löytynyt parantamista. Luomutuotteiden hyvän kysynnän vuoksi tuotteen aitous pitää kyetä tarvittaessa osoittamaan. Esimerkiksi luomuviljatilan viljankuivaus pitää olla mainittu luomusuunnitelmassa. Luomuasiantuntijan käydessä tilalla pyytäkää heitä tarkastamaan luomusuunnitelman ajantasaisuus. Näihin on syytä kiinnittää huomiota: poikkeuslupaa tavanomaiselle siemenerälle on haettava ennen kylvöä 1.5. mennessä vaatimuksenmukaisuusvakuutus aina kaiken luomutavaran mukaan (luomueläimiä, luomuviljaa jne.) vasikkakortteihin myös laidunnusaika seuraavan kesän laidunnusta varten varastokirjanpito ajan tasalle asiapaperit on oltava tarkastushetkellä nähtävissä. Nurmiviljelyä tanskalaisittain Kuluvan vuoden kesäkuussa joukko ProAgrian nurmi- ja kasviasiantuntijoita vieraili kahdella tanskalaisella luomutuotannossa olevalla maatilalla. Tilojen nurmiviljelykäytännöt ovat osittain hyvin samankaltaisia kuin meillä, mutta erojakin löytyy. Tanskalaisissa nurmikasvien siemenseoksessa voi olla jopa kymmentä eri kasvilajia tai -lajiketta, kun suomalaisten käyttämissä seoksissa on yleensä 3-4 eri lajia tai lajiketta. Monipuolinen siemenseos takaa sen, että vaihtelevissa kasvuolosuhteissa ainakin joku siemen itää ja tuottaa satoa. Näin saadaan peittävä kasvusto, eikä rikkakasveille jää tilaa. Täydennyskylvöjä ei tehdä, mutta kylvösiemenmäärä on aina vähintään 30 kg/ha, yleensä lähempänä 40 kg/ha. Nurmet perustetaan suojaviljan kanssa. Pellon kasvukunnosta huolehtiminen Pellon kasvukuntoon kiinnitetään erityistä huomiota. Peltojen tiivistymistä pyritään välttämään kaikin keinoin: viljelykierto, monipuoliset siemenseokset, joissa mukana syväjuurisia kasveja, märällä pellolla ei liikuta painavilla koneilla, lietettä levitetään vain kerran vuodessa kullekin lohkolle. Kuvat: Sirkku Koskela Tanskalaiset suosivat laakasiiloja säilörehun varastoinnissa. Tanskalaisisäntien mielestä muovi tulee liian kalliiksi. Koneyhteistyö Koneyhteistyötä harjoitetaan runsaasti. Esim. säilörehun teossa niittäminen, karhotus ja rehun ajo siiloille tehdään yhteistyössä usean eri tilan kanssa. Varsinainen korjuutyö ajosilppurilla teetetään urakoitsijalla. Vuoden lopussa tilat katsovat, kuka mitäkin on tehnyt ja työtunnit tasataan nk. hiljaisella kuittauksella: kukaan ei jää kenellekään velkaa. Karholle heinä ajetaan juuri ennen korjuuta. Muoviin käärittyjä paaleja ei näkynyt, vaan rehu tehdään laakasiiloihin. Korjuukerrat Säilörehusta tiloilla korjataan yleensä neljä satoa vuodessa. Ensimmäinen sato on suurin, 2. sato pienin, 3. ja 4. sato voivat olla määrältään pieniä tai suuria. saavansa siitä, että voivat pohtia asioita uskopuolisten kanssa, jolloin tilasokeus ei pääse yllättämään. Lisäksi tilat osallistuvat pienryhmätoimintaan. Ryhmässä viljelijät vaihtavat kokemuksia ja ajatuksia toistensa kanssa. Pienryhmän vetäjänä toimii neuvontajärjestön edustaja. Vakuustodistus tanskalaisesta siemensäkistä. Seoksessa puna-apilaa, valkoapilaa, neljää eri lajiketta raiheiniä ja rainataa. Säilörehun varastointi Nurmirehuun ei käytetä minkäänlaisia säilöntäaineita. Rehu korjataan vuorokauden kuluessa niitosta. Huomioitavaa on, että rehu kuivuu hajallaan pellolla. Tilan ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö Tiloilla käytetään paikallisen neuvontajärjestön rehuntuotannon asiantuntijapalveluja runsaasti. Hyötyä he kokevat Sirkku Koskela ProAgria Keski-Pohjanmaa 17

18 talous ProAgrian Tilipalvelut uudistuvat ProAgrian laaja tuotanto-, talous- ja yritysasiantuntijajoukko tarjoaa mahdollisuuksia, joita muilla tilipalvelun tarjoajilla ei ole. Erityisen tärkeää asiantuntijoiden välinen yhteistyö on erilaisissa yritystoiminnan muutostilanteissa kuten omistajanvaihdoksissa, isoissa investoinneissa tai talouden kriisiytyessä. Yhdeltä luukulta saatava kokonaisvaltainen apu on tällöin arvossaan. Olemme koonneet keskeiset palvelut valmiiksi paketeiksi, joista voi helposti muokata sinulle sopivan kokonaisuuden. Erilaisiin tarpeisiin kootut asiakas- ja tilannekohtaisesti laajennettavat palvelupaketit tarjoavat vaihtoehtoja tilipalveluiden valintaan. Mini täyttää viranomaisvaatimukset Perinteistä vain verottajan ja viranomaisten vaatimukset täyttävästä kirjanpidosta käytetään nimitystä MINI. Se sisältää vain välttämättömimmän ja sopii pienimuotoiseen toimintaan tai tilanteisiin, joissa toiminta on vakiintunutta ja yrittäjällä itsellään on hyvä taito hyödyntää kirjanpidon raportteja. Perus antaa vartailutietoa PERUS-paketti sisältää perustoimintojen lisäksi välitilinpäätöksen ja saavutetun taloustuloksen analysoinnin. Maatiloille tehdään Maatilan tulosanalyysi-laskema, jossa tilan tiedot lähetetään nimettömänä tietopankkiin ja vastavuoroisesti saadaan vertailutietoa muiden saman tuotantosuunnan tilojen tuloksista. Niitä vertailemalla selviävät maatilan toiminnan vahvuudet ja kehittämiskohteet. Yrityspuolella seurataan yrityksen omien tunnuslukujen kehitystä ja verrataan niitä muuhun toimialalta saatavissa olevaan tietoon. Asiantuntija sparraa PLUSSAssa PLUS-paketissa on edellä mainittujen lisäksi vuotuinen sparrauskeskustelu johtamis- tai talousasiantuntijan kanssa. Keskustelussa keskitytään yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen sekä ajankohtaisten ongelmien ratkaisuun. Kaikkiin paketteihin on mahdollista liittää lisäosioina esim. palkanlaskentaa, kassaennusteiden laatimista, kustannuslaskentaa tai muita taloushallinnon palveluita. Myös yritys-, talous- ja tuotantoneuvonnan asiantuntijapalvelut ovat käytettävissä. WebWakka tuo uusia mahdollisuuksia Vuoden 2014 aikana ProAgrian tilipalveluissa siirrytään käyttämään WebWakka-ohjelmaa. Verkossa toimivassa ohjelmassa onnistuu niin yhden kuin kahdenkertainen kirjanpito. Ohjelma sisältää myös pankkiyhteyden ja laskutusohjelman, mikä tuo uusia mahdollisuuksia tilan MINI sisältää kirjanpidon, perusveroneuvonnan ja veroilmoitusten tekemisen. PERUS-paketti sisältää kirjanpitopalveluiden lisäksi välitilinpäätöksen ja tulosanalyysin. Sen avulla tunnet yrityksesi taloustilanteen tarkasti. Tulosanalyysi nostaa esille kehittämistä kaipaavat kohteet. Näin talousluvut ohjaavat maatilasi tai yrityksesi toimintaa. PLUS tuo palvelukokonaisuuteen mukaan ProAgrian talous- tai yritysasiantuntijan kanssa käytävät vuosittaiset tiiviit keskustelut. Keskustelussa pureudutaan maatilan tai yrityksen tilanteeseen ja mietitään yhdessä tavoitteet ja keinot toiminnan kehittämiseen. Lisäämällä paketteihin taloushallinto- ja raportointipalveluita haluamassasi laajuudessa sinulla on yrityskokonaisuuteesi istuva ja toimiva palvelukokonaisuus. Tilannekohtaisesti siihen voidaan lisätä ProAgrian muita yritystoiminnan perustamiseen ja kehittämiseen liittyviä asiantuntijapalveluita. Uudet asiakkaat saavat tutustumistarjouksena maksutta kirjanpidon perustamisen ja tulosanalyysin. Ota yhteyttä niin keskustellaan sinulle sopivista vaihtoehdoista! Juha Hämäläinen tilipalveluvastaava p tai yrityksen ja kirjanpitäjän yhteistyöhön. Tilalla tai yrityksessä voi esim. tehdä tiliöinnin laskujen maksun yhteydessä, jolloin tilipalveluissa voidaan paneutua kustannuslaskentaan, raportointiin ja muihin sovittuihin asioihin. Omaa kirjanpitoaan pääsee tarkastelemaan nettiyhteydellä vaikka toiselta puolelta maapalloa. Sähköinen kirjanpito ja taloushallinto Jos ProAgrian halutaan ottavan suuremman roolin taloushallinnon hoitamisessa, käytettävissä on Tikon-ohjelmisto. Se mahdollistaa sähköisen kirjanpidon, jossa tuleva ja lähtevä maksuliikenne ja muu kirjanpito hoidetaan kokonaan sähköisessä muodossa. Tila tai yritys voi tarkastella kirjanpitoaan nettiyhteyden avulla, ottaa raportteja ja tehdä muita toimintoja. Halutessa myös maksuliikenteen hoidon voi ulkoistaa Pro- Agrialle. Sähköinen kirjanpito vähentää oleellisesti tilitoimiston fyysisen läheisyyden merkitystä, koska myös kasvokkain käytävät keskustelut sujuvat tänä päivänä vaivattomasti nettiyhteyden avulla. Juha Hämäläinen Ovet avoinna ProAgrian Kaustisen toimistolla ProAgrian Kaustisen tilitoimisto on muuttanut Kappelintien ja Kantatie 63:n risteykseen, entisiin Kappelin Grillin tiloihin. Uuden toimipaikan avajaiset pidetään perjantaina klo Entistä avarammat tilat mahdollistavat myös muiden ProAgrian asiantuntijoiden palvelut Kaustisen toimistolla. Tämä tukee ProAgrian tavoitetta liittää tilipalvelut kiinteäksi osaksi maatilojen ja maaseutuyritysten johtamispalveluita. Avajaispäivänä paikalla on toimiston vakiohenkilöstön eli Helena Hohenthalin ja Mika Jouppilan lisäksi yritysasiantuntija Liisa Koskela, kehityspäällikkö Juha Hämäläinen sekä maa- ja kotitalousnaisten edustus. Avajaisissa esittelyssä ProAgria Keski-Pohjanmaan uudet Tilipalvelupaketit. Polson Lammas maistattaa tuotteitaan. Maa- ja kotitalousnaiset kahvittavat ja kertovat palveluistaan. Tervetuloa tutustumaan Kaustisen toimiston palveluihin sekä uuteen WebWakkaohjelmaan kahvittelun lomassa! 18 ProAgria Keski-Pohjanmaa

19 Markkinariskien hallinta maatilalla -julkaisu ilmestyy Kannattavuus paremmaksi markkinariskien hallinnalla Käytännönläheinen Markkinariskien hallinta maatilalla -kirja kertoo, miten seurataan ja tulkitaan satoennusteita, pörssinoteerauksia ja termiinihintoja sekä muita keskeisiä maailmanmarkkinoiden tapahtumia. Julkaisussa on havainnollisia esimerkkejä myyntien ja hankintojen ajankohdan optimoinnista sekä myyntituottojen hinnansuojauksesta futuureilla. Sadon myyntiä varten kirja opastaa tavoitehinnan laskemisessa ja sopimusten tekemisessä. Kirjan hinta on kustantajalta tilattaessa 28, sis. alv 10 %. Hintaan lisätään lähetysja postimaksu. Kirjan voi ostaa kirjakaupoista ja useimmista ProAgria Keskuksista sekä tilata kustantajalta ProAgria Keskusten Liitosta, puh tai Lisätietoja ja tilaukset myös verkkokaupasta: Julkaisu on saatavana myös sähkökirjana, jolloin myyntihinta on 33, sis. alv 24 %. ISBN Lisätietoja ja tilaukset: Arjen johtaminen kuntoon SOP:lla Helppolukuiset arjen työohjeet varmistavat, että työ navetassasi tehdään aina samalla lailla, viestintä pelaa, tekeminen on yhdenmukaista ja oppiminen nopeaa. Näin kannattavuus kasvaa huomaamatta. SOP-työohjeen (Standard Operational Procedure) tekeminen kannattaa etenkin, jos tilallasi on muita työntekijöitä. Opastaa työtehtäviin Vähemmän kyselyjä ja puheluja lomille Mahdollistaa nopean oppimisen Ohjeet ymmärretään oikein Vähemmän eläinten sairasteluja Parempi hedelmällisyys Asiakkaamme suosittelevat SOP-työohjetta Tarpeellinen lomittajille Kaikki navetan työt pitäisi ohjeistaa Selkeät ohjeet ja kuvat havainnollistavat Helpottaa työnjohtoa Parhaat työtavat käyttöön Asiantuntijan apu laatimisessa kullanarvoista Tilaa heti tai kysy lisää! ProAgria Keski-Pohjanmaa Yritysasiantuntija Liisa Koskela Puh , ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. Meiltä saat SOP:n navettaasi seuraavista toiminnoista: vasikan hoito, poikiminen, umpeenpano, hedelmällisyys, ruokinta, lypsy, tautiturvallisuus ja sorkat. Hinta alkaen 650 e + 24% alv. Hinta sisältää yhden SOPin ohjekansion ja yhden neuvojan työpäivän. Kuva Liisa Koskela. Kuvassa Perttu Tunkkari Eteläkangas AY:stä Riskit pienemmiksi hyvällä johtamisella Uudet sopimukset kevään tukihaussa talous Riskienhallinnan keskeisin tavoite on tunnistaa ja arvioida yrityskohtaiset riskit ja uhat, joilla voi olla merkitystä strategian toteuttamisessa lyhyemmällä ja pitemmällä aikavälillä. Riskit ovat erilaisia eri tilanteissa, mutta ne liittyvät yleensä toimintavarmuuteen, turvallisuuteen tai rahaan. Esim. maan kaivamisessa on huomioitava sortumisvaara, metsätöissä puun turvallinen kaataminen, rakennussuunnittelussa on laskettava tarkkaan katon lujuusvaatimukset ja yrityksessä varmistettava henkilöstöresurssien riittävyys. Yksityistaloudessa huolehditaan, etteivät kodinkoneet jää käyntiin yksikseen ja talven tullen tarkistetaan talvirenkaiden kunto. Polkupyörällä kouluun lähtevää muistutetaan pyöräilykypärästä ja miettii se autoharrastajakin sopivaa parkkiruutua paikoittaessaan juuri entisöimäänsä museoautoa. RISKI SIELLÄ, RISKI TÄÄLLÄ Riskit ovat erilaisia myös yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. Uusi yritys saattaa saada upeat myyntiluvut, mikäli ajoitus on oikea, toimituskapasiteetti vastaa kysyntään ja ideaa osataan jalostaa tai erilaistaa. Iäkkään yrittäjän kohdalla huomioidaan ainakin terveys ja henkilöriskit sekä mietitään yritystoiminnan jatkuvuutta. Alkavan yrityksen ja yrittäjäjuniorin kohdalla riskeinä voivat olla mm. kokemattomuus ja kapea-alainen osaaminen tai yksityistalouden ylioptimistiset odotukset, jotka heijastuvat negatiivisesti yrityksen kassavirtaan. Myös jokaisella maatilalla on omanlaisensa riskit, jotka kohdistuvat ihmisiin, eläimiin, ympäristöön, rakenteisiin, tekniikkaan tai itse tuotantoon. Yrityskokonaisuus täytyy tuntea, jotta riskejä voidaan arvioida. Kun riskien hallinta opitaan, säästetään aikaa ja rahaa. Muutosvaiheessa olevalla tilalla (spv, investointi) riskit ovat paremmin hallittavissa, kun asioita suunnitellaan riittävän pitkään ja useamman ihmisen voimin. Hyvä suunnittelu tarkoittaa mm. yritykseen sopivia oikeita työmenetelmiä, tarkastuslistoja ja Huomiolaatikoihin tulosten seurantaa johtopäätöksineen. tai pylpyröihin RISKIN OTTOA VAI RISKIN HALLINTAA? Riskienhallinta ProAgria kuuluu hyvään Keski-Pohjanmaan johtamiseen ja sen elinkeinosuunnitelmien koko yrityksen tekijät toiminta eri osa-alueineen. avulla huomioidaan kattavasti Onko pienen asian Laajoja huomiotta elinkeinosuunnitelmia jättäminen riskin tekevät ottoa vai riskien hallintaa, ProAgria riippuu Keski-Pohjanmaalla aina kulloisestakin asiasta. vuonna Tuloksilla 2013 ja eri työvaiheissa talousneuvojat tapahtuvalla Ville tekemisellä Karhula, on puh. yhteytensä Kokemus on osoittanut, 4117 ja Emmi että hyvä Puputti, kokonaisuus puh. 040 tuo 684 usein 5111 hyvän tuloksen, ja trimmaamalla (maaliskuun tuotantotoiminnan loppuun asti) sekä talousagronomi Heikki yksityiskohdat Ojala, puh. kuntoon, saa huipputuloksia. Ta- kannalta myös pienet, mutta oleelliset Suurimpia yritysten lousneuvoja ottamia Juha riskejä Nivala on sekä tarkastella yritysvalmentaja ja Erkki liian Laide helppojen ovat siirtyneet tai väärien palvelupäälliköi- tunnuslukujen avulla. toimintaa liian suppeasti Omaa yritystä den kannattaa tehtäviin, tutkailla tämän vuoksi realistisesti: laskelmat missä on ollaan keskitetty kehitettävää, pääsääntöisesti onko toiminta muille tavoitteiden neuvojille. mukaista ja hyviä ja missä on mitkä ovat tarvittavat toimenpiteet. Maatalouden investointien hakuajat ovat RISKI EI RIIPU vuonna KOOSTA 2013 Johtaminen on yrityskokonaisuuden ja riskien hallintaa, tavoitteiden asettamista (strateginen johtaminen), tuloksien seurantaa ja analysointia, ennakoimista sekä unohtamatta. Järjestelmällisellä työllä parannetaan yrityksen toimintaa ja kannattavuutta. Tämä on tarpeen myös yhden Muistathan ja kahden tehdä hengen elinkeinosuunnitelmatilauksen pienenevän hyvissä yrittäjäperheen ajoin ennen hakuajan palkan kanssa, päät- kannat- yrityksissä. Mikäli yrityksessä ponnistellaan taa pohtia yrityksen tymistä. Lisätietoja riskinsietokykyä. investointituista Onko se niin sekä korkea, elinkeinosuunnitelman johtamisen vallan tekemättä? hankintaan saatavasta että uskaltaa jättää Hyvä johtaminen tuesta Maaseutuviraston kuuluu tilalla jokaiseen sivuilta: työpäivään. > osaamista maaseudunrahoitus konsultatiivisen > investointituet. toimintatavan kautta. ProAgria tarjoaa vahvaa Teemme toki yksittäisiäkin palveluja, mutta yrityksesi on kokonaisuus. Vastaamme paremmin tavoitteisiin, kun tuomme yrityskokonaisuuden käyttöön eri alan asiantuntijan tietotaidon ja kokemukset. Olemme sinua varten. Älä siis märehdi yksin, vaan haasta asiantuntijamme! Apua arkipulmiin ja ennakointia tulevaisuuden haasteisiin! Liisa Koskela Valtakunnallinen maitosektorin huippuosaaja, strateginen johtaminen ja laatu p ProAgria Keski-Pohjanmaa 19

20 Kalatalouskeskus Kuvat: Satu Järvenpää Lokakuussa Vetelin lukion biologian opiskelijat pääsivät haravoiden ja kuokkien kera konkreettisiin luonnonsuojelutoimiin osallistuessaan purokunnostukseen Räyringin Pesuojalla, jota kunnostettiin Räyringin kalastuskunnan ja Vyyhti-hankkeen yhteistyönä. VYYHTI-hanke apuna vesistökunnostuksissa ja ympäristönhoidossa Syksyn aikana Keski-Pohjanmaalla työpajat jatkuvat koekalastuksen ja pienimuotoisen purokunnostuksen merkeissä. Esimerkiksi Halsualla ja Vetelissä kartoitettiin paikallisten toimijoiden kanssa purojen kunnostamismahdollisuuksia ja tutustuttiin Kaustisella Nuolisen järven tilaan ja arvioitiin mitä kunnostustoimenpiteitä siellä voitaisiin tehdä. Kyläläiset, mökkiläiset ja paikallinen osakaskunta olivat innokkaina mukana järven kalakannan tilaa selvittävässä verkkokoekalastuksessa. Ympäristöviranomainen lupautui Nuolisen tilaa koskeneessa yleisötilaisuudessa hankkimaan tietoa järven vedenlaadusta. Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan (VYYHTI) -hankkeen tavoitteena on edistää vesien- ja ympäristönhoitoa erilaisin kunnostustoimenpitein. Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseksi tarvitaan yhteisiä ponnisteluja ja uusia toimijoita. Vyyhti-hanke pyrkii auttamaan ihmisiä niissä hankalaksikin koetuissa tilanteissa mitä he kunnostustoiminnassa yleensä kohtaavat. Hanke luo ehdotuksia toimintamalleiksi ja välittäjäorganisaatioiksi pienimuotoisen kunnostus- ja hoitotoiminnan tueksi sekä aktivoi ja opastaa Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan osakaskuntia, yhdistyksiä, kansalaisjärjestöjä ja muita tahoja vesien- ja ympäristön hoitoon. Hankkeen toimintaan kuuluu muun muassa työpajatoimintaa ja esimerkkikohteiden suunnittelua ja pienimuotoista toteutustakin. Ensimmäiset työpajatilaisuudet pidettiin Keski-Pohjanmaalla keväällä 2013 Vetelissä, Kälviällä ja Toholammilla. Luentojen aiheena olivat vesiensuojelu ja -hoito, eri kunnostusmenetelmät, kosteikot, hankkeen läpivieminen, rahoitusmahdollisuudet ja lupien tarve sekä haja-asutuksen jätevesien käsittely (Jässi-hanke). Syksyn aikana hankkeessa tutustuttiin kunnostuskohteisiin Reisjärvellä, Lestijärvellä ja Kaustisella. Reisjärvellä aiheena oli hoitokalastus ja kosteikot, Lestijärvellä Tervanen-järven kunnostuksen vaiheet. Kaustisella kohteena oli juuri valmistunut Köyhäjoen kunnostaminen. Jokea on kunnostettu lähinnä maisemanhoidollisesti, kalataloutta kuitenkaan unohtamatta, rantoja raivaten, tekemällä koskikunnostusta ja pohjapatoja sekä suvantojen ja uimapaikkojen puhdistamista. ProAgria Oulu ry hallinnoi ja toteuttaa maakuntien välistä hanketta. Sopimuskumppaneina ovat Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, ProAgria Keski- Pohjanmaa ry ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry. Vyyhti-hanketta rahoitetaan Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuskuksen myöntämällä Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahaston tuella. Hanke kestää vuoden 2014 loppuun saakka. Lisätietoja: Vyyhti-hankkeen hankevetäjä Satu Järvenpää, p ja kalatalousasiantuntija Eero Hakala, p kannattaa Kysyä! Hankkeella oli Seinäjoella pidetyssä Farmari-näyttelyssä Maaseutuverkoston Leader-teltassa yhteisosasto muiden ympäristön tilaa parantavien hankkeiden kanssa. Infopisteeseemme rakennetun vesiaiheen avulla esiteltiin maatalouden monivaikutteisia kosteikkoja. Lapsille suunnattu ongintapiste houkutti väkeä paikalle ja havainnollisti puhtaiden vesistöjen merkitystä. Kalatalouden Keskusliitto: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö: Maa- ja metsätalousministeriö: Ely-keskusten kalatalousryhmät tai ympäristötoimialat: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos: Keski-Pohjanmaalla apua saa esimerkiksi ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Eero Hakalalta. 20 ProAgria Keski-Pohjanmaa

21 Kalatalouskeskus Kalasta oikein luvan kanssa Suomessa päävastuu kalastuksen järjestämisestä kuuluu kalavesien omistajille. Suurin osa suomalaisista kalavesistä kuuluu osakaskuntien (= yhteisesti vettä omistavien kiinteistöjen) hallintaan. Näin on asianlaita Keski-Pohjanmaallakin. Vesialueen omistaja määrää kalastuslain ja asetuksen rajoissa alueellaan sen, miten kukin saa kalastusoikeutta käyttää. Yleensä kalastusoikeutta jaetaan myymällä kalavesille kalastuslupia. Lupa sisältää kalastusoikeuden lisäksi joukon kalastusta koskevia ohjeita ja rajoituksia (esim. miten, missä ja kuinka monella pyydyksellä saa pyytää). Kalaan aikovan on aina oltava selvillä siitä missä ja miten saa kalastaa. Lupaohjeita saa paikallisen osakaskunnan lupamyyntipaikoista (usein huoltoasemia tai kioskeja) ja enenevässä määrin myös nettisivuilta (esim. net). Pilkkiminen ja onkiminen Parikymmentä vuotta sitten pilkkiminen ja onkiminen liitettiin jokamiehen oikeuksien joukkoon. Lähes kaikkialla Suomessa (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) saa siis onkia ja pilkkiä ilman vesialueen omistajan kalastuslupaa. Tähän oikeuteen sisältyy kuitenkin joukko rajoituksia, jotka kalastajan tulee tuntea ja joita noudattaa. Elävä syötti kielletty virtapaikoissa Kalastusasetuksen mukaan elä- Vapaa-ajan kalastuksen lupajärjestely Suomessa Kalastustapa alle 18 v, 65 v täyttäneet vuotiaat Onkiminen ja pilkkiminen maksuton yleiskalastusoikeus maksuton yleiskalastusoikeus poikkeuksin 1) ja 2) Viehekalastus, heittokalastus tai uistelu 1 vavalla poikkeuksin 1) ja 3) Muu kalastus ja uistelu useammalla kuin yhdellä vavalla sekä ravustus ei kalastuksenhoitomaksua ei viehekalastusmaksua valtion kalastuksenhoitomaksu + viehekalastusmaksu tai vedenomistajan lupa valtion kalastuksenhoitomaksu + vedenomistajan lupa 1) Kalastusta on rajoitettu siten, että onginta ja pilkkiminen on kielletty mm. siika- ja lohipitoisten jokien koskija virtapaikoissa sekä vesialueilla, joissa kalastus on kielletty muun säädöksen tai (viranomais-) päätöksen nojalla. 2) Vavassa saa olla heittokalastukseen soveltumaton kela. 3) Läänikohtainen viehekalastus on joillain vesialueilla kielletty erillisellä (viranomais-) päätöksellä. (lähde vän syötin käyttö (esim. matoonginta) on aina ja kaikilta kielletty sellaisilla koski- ja virtapaikoilla, joissa esiintyy siikaa, harjusta, taimenta tai lohta. Keski- Pohjanmaalla tämä tarkoittaa lähes kaikkien jokien ja purojen selvästi virtaavia alueita. Rajanveto on siitä missä virtaus (koski- tai virtapaikka) alkaa tai ei valtion kalastuksenhoitomaksua mutta aina vedenomistajan lupa päättyy on häilyvää. Esimerkiksi koskien välinen lyhyt suvanto lasketaan yleisesti koskeen kuuluvaksi alueeksi, eli siellä onkiminen on kiellettyä. Rauhoitusajat ja alamitat Kalastusta rajoittavat edellisten lisäksi myös muutamien kalojen rauhoitusajat ja alamitat. Taimen ja lohi ovat rauhoitettuja koski- ja virta-alueilla syysmarraskuun ajan, sillä huojennuksella että vapapyydyksin (uistin, perho) näitä kaloja saa pyytää saakka ja alkaen. kalojen alamitat Keskipohjalaisissa vesissä: taimenen alamitta on 50 cm lohen alamitta on 60 cm (Perämerellä 50 cm) harjuksen alamitta on 30 cm kuhan alamitta on 37 cm Paikalliset kalastusalueet tai kalastusoikeuden haltijat voivat määrätä kaloille näistä suurempia alamittoja. Kaikki kalat, jotka on saatu kiellettyä kalastustapaa (esim. onginta koskessa) käyttäen tai ovat alamittaisia ja kalastettu rauhoitusaikana on aina vapautettava takaisin veteen, ovat ne sitten eläviä tai kuolleita. Kalastusmaksut nousevat Kalatalouskeskus Valtion kalastusmaksuihin on tulossa hinnankorotus. Valtioneuvosto on antanut asiasta esityksen eduskunnalle. Kalenterivuodelta perittävä kalastuksenhoitomaksu nousisi 22 eurosta 24 euroon ja läänikohtaiset viehekalastusmaksut 29 eurosta 31 euroon. Viikkomaksut olisivat edelleen seitsemän euroa eli niihin ei tulisi korotusta. Ehdotettu korotus perustuu elinkustannusindeksin nousuun. Kalastuksenhoitomaksu suoritetaan maa- ja metsätalousministeriön tilille FI Viehekalastusmaksu suoritetaan jollekin näistä tileistä (riippuu siitä missä aikoo kalastaa): Etelä-Suomi FI Länsi-Suomi FI Itä-Suomi FI Oulu FI Lappi FI Hoitomaksun ja viehekalastusmaksun voi suorittaa verkkomaksuna, pankkisiirtona tai vaikkapa puhelimella. Maksutavoista ja ohjeista on tarkempaa tietoa mm. Pro- Agria Keski-Pohjanmaa ry:n, Kalatalouden Keskusliiton tai Maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilla. Kalastusmaksut kiertyvät lähes lyhentämättöminä kalatalouden hyväksi. Maksamalla maksut ja hankkimalla luvat huolehdit mm. tulevien vuosien saaliistasi. Kalastuksenhoitomaksuvaroista käytetään noin kolmannes suoriin kalakantojen hoitotoimenpiteisiin ja kalataloutta edistävien hankkeiden (esim. kalatapahtumat ja kalastuskohteiden kehittäminen) avustamiseen. Hoitomaksuvaroja käytetään mm. kalastusalueiden sekä kalatalousalan järjestöjen toiminnan tukemiseen. Osa hoitomaksuvaroista ja kaikki viehekalastusmaksut palautetaan vesialueiden omistajille. Nämäkin varat käytetään pääasiassa kalastusmahdollisuuksien kehittämiseen ja kalakantojen hoitoon. Kalavesien omistajat suuntaavat mm. kalojen istutuksiin noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Hoitomaksu- tai viehekalastusmaksuvaroilla ei tueta valtion kalataloushallinnon toimintaa. Toiminnanjohtaja Eero Hakala Puh ProAgria Keski-Pohjanmaa 21

22 Maa- ja kotitalousnaiset Marja-Leena Vuollet Levitetään onnellisuutta Tutkimustulokset todistavat, että maalla on mukavaa. Meille se on ollut itsestään selvää aina. Nyt on saatu tutkittua tietoa siitä, että maalla asuu onnellisimpia ihmisiä. Maaseudulla hyviä puolia on erittäin voimakas yhteisöllisyys, sanoo tutkijatohtori Arttu Saarinen. Ihmisten yhteisellä tekemisellä on kiistaton vaikutus onnellisuuteen. Parasta mitä voimme tehdä lisätäksemme ihmisten onnellisuutta, on saada heidät toimimaan yhdessä. Tätähän maa- ja kotitalousnaiset ovat tehneet jo 80 vuoden ajan. Koska tämä on nyt virallisesti todistettu, meidän on hyvä jatkaa perinteistä järjestötyötämme rinta rottingilla. Seuraavaksi suuntaamme suurella joukolla Tampereelle viettämään järjestömme 80-vuotisjuhlaa. Parasta aikaa ensi vuoden toimintasuunnitelmiin voimme laittaa monenlaisia tekemisiä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Me toimimme Aitojen asioiden puolesta niin arjessa kuin juhlassa, toinen toistamme kuunnellen ja tukien. Puheenjohtaja Marja-Leena Vuolletin jäähyväissanat maakunnan maa- ja kotitalousnaisille pitkäaikaisen puheenjohtajapestin päättyessä: OY PAPERITEHDAS AB METSÄSTÄ VOIMAA Tulkaa mukaan Maa- ja kotitalousnaisten Metsästä voimaa -kampanjaan! Metsä on hyvinvointimme ja taloutemme perusta. Kampanjassa kannustetaan nauttimaan metsän elvyttävästä vaikutuksesta, arvostamaan puusta tehtyjä tuotteita ja hoitamaan metsää. Kun metsään haluat mennä nyt niin takuulla yllätyt Tiesitkö, että metsässä stressihormonien määrä laskee? Nauttikaa luontomme aarreaitoista, kansallispuistoista. Iloitkaa metsälauluista ja lumoutukaa puun halaamisesta. Joko olette maistaneet kuusenkerkkää ja maitohorsmaa? Tutustukaa yhdessä villivihanneksiin, nauttikaa sieni- ja marjaretkistä. Herkutelkaa nuotion ääressä metsäruoalla. Metsäntyttö tahdon olla Metsän tuotteille keksitään jatkuvasti uusia käyttötapoja. Tutustukaa yhdessä alan ammattilaisiin, tehtaista käsityöyrityksiin. Tiesitkö, että puolet metsänomistajista on naisia? Oppikaa yhdessä tämän päivän metsänhoidosta. - kampanja Valitkaa teille sopivat tapahtumat ja tutustumiskäynnit Nettinaiset Naiset ympäri Keski-Pohjanmaan odottavat vieraita joka kuntaan. Eipä hätää, vuoden alussa, tytöt Kokkolan piirikeskuksessa alkavat pakata laukkuja ja lähtevät tervehtimään virkeitä naisia. Ohjelmaa organisoidaan joka kuulle ja niin tulee hymy kaikkien suulle. Ei tarvitse kenenkään työtönnä olla ja istua yksin kuin olis nolla. Siihen päälle vielä innostusillat, päiväkahvit, wokkikurssit, kutomapiirit ja Impin-illat. Sitten kampanjoidaan viljan puolesta ja ruisleivän päältä saadaan voita nuolaista. Pihoilla on terassit, kivilaatat ja patiot, suihkukaivot ja pylväissä valot, siellä kahvittaa voi vaikka naiset jalot. Tyrnejä poimitaan tuvan nurkalta ja mustikoita pensaista vaikka jakkaralta. Tien varretkin yhdessä putsataan, jotta rakas maisema olisi siisti ja raiteillaan. Läheistä tietoa jakaa oma lehti, Koti on sen nimi ja kaikki lukea sen ehti. Jos hukassa on ruokaresepti, ei hätää, mene nettiin. Sieltä sinä saat tietoa kaikesta, liittyen arkeen tai järjestäessäsi juhlia. Hygieniapassi on sadoilla naisilla, joten turvallista on juhlia joka puolella. Kuulumisia voit kysellä sähköpostilla ja kokouskutsut lähettää tekstiviestillä. Maailma on muuttunut puitteiltaan, mutta vanha konsti on silti paikallaan. Järjestötyö kaikkien puolesta, vapauttaa meidät usein huolista. Saamme tavata toisia ja puhua, nauraa ja kutoa sukkia. Tämä rintaan tuo iloa ja arkeen tarpeellisia voimia. Toimi innolla maa- ja kotitalousnaisissa, silloin olosi on onnellista ja elämä oikeilla raiteilla. Halataan, kun tavataan, näin yhteisiä arvoja me kunnioitetaan. Rakkaudella Marja-Leena Vuollet Maa-ja kotitalousnaisten toimintakalenteri 2014 Helmikuu Maaliskuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu 1.2. Naisvoimaa-päivä (Metsästä voimaa) Toiminnansuunnittelutilaisuudet maakunnassa Juhlamessut ja Hääsunnuntai, Kokkola 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä Hyvinvointipäivä, Kaustisen Kansantaiteenkeskus Käsitöitä ja kuohuvaa -risteily, Viking Grace Pop up- ravintolapäivä, "pitäjäherkut" Puutarha- ja sisustusmatka Ruotsiin 7.6. Puutarharetki lähialueen puutarhoihin Impin päivä Yhdistysten omaa toimintaa Elokuiset Navettabileet, Lohtaja Elokuiset Navettabileet, Lohtaja Maakunnallinen MKN kirkkopyhä, Kalajoki 6.9. Keskiaikaiset markkinat, Kaarlelan kotiseutumuseo Tyngän markkinat, Kalajoki Päivän vaellusretki Salamajärvelle / Valkeiselle Lokakuu Kansainvälinen maaseudun naistenpäivä Marraskuu Vuosikokous, Kokkola Joulukuu Vanhankaupungin Joulumarkkinat 22 ProAgria Keski-Pohjanmaa

23 Maa- ja kotitalousnaiset TOIMIKAA NÄIN VALITKAA yhdistyksellenne sopivia tapahtumia tarjolla olevista vaihtoehdoista. LAITTAKAA ehdotuksenne toimintasuunnitelmiin. Kampanja-aika on KATSOKAA toimintaohjeet tapahtumien järjestämiseen Maa- ja kotitalousnaisten nettisivuilta ja 2014 alussa ilmestyvästä kampanjaoppaasta. TIEDOTTAKAA kampanjasta ja tapahtumista jäsenillenne. KUTSUKAA paikallismedia tapahtumiin. Tapahtumat sopivat myös toteutettavaksi yhteistyössä naapuriyhdistysten kanssa. ELÄMYKSIÄ METSÄSSÄ Venytä, vanuta ja virkisty Liikutaan metsässä rentoutuen, tarjolla monia toimintavinkkejä. Bongataan kansallispuistot Tehdään retki kansallispuistoon. Järjestön tavoitteena on bongata kaikki 37 kansallispuistoa. Lumoudutaan lähimetsän luonnosta Retkeillään metsäisillä kallioilla, rehevissä lehdoissa tai ikimetsän uumenissa. Metsä kaikaa, laulu raikaa Lauletaan yhdessä metsäaiheisia lauluja. Sanat löytyvät nettisivuilta. NAINEN JA METSÄNHOITO Maisemat esiin naisvoimalla Opetellaan yhdessä raivaussahan käyttöä. Taimikoissa tulevaisuus Opitaan taimikonhoito ja saadaan monipuolinen tulevaisuuden metsä. Oma metsä nettimaailmassa Osallistutaan metsään.fi iltoihin, joissa opitaan seuraamaan omaa metsää koskevaa tietoa netistä. PAPERITEHTAASTA PUUVENEENTEKIJÄÄN Paperitehtaiden maailma Tehdään tutustumiskäynti paperi- tai sellutehtaaseen. Järjestön tavoitteena on vierailla kaikissa 49 tehtaassa. Puusta laudaksi Vieraillaan sahalla katsomassa, mihin puu metsästä menee. Hehkua hakkeesta Tutustutaan läheiseen bioenergialaitokseen. Viulunrakentajasta puutaiteilijaan Käydään vierailulla puuta käyttävässä käsityöyrityksessä. RUOKAA METSÄSTÄ JA METSÄSSÄ Kuusenkerkästä maitohorsmaan Kerätään villivihanneksia ja valmistetaan niistä ruokaa. Metsäruokaa monipuolisesti Nautitaan metsän eväistä ja eväitä metsässä. Tattiherra ja puolukkarouva Tehdään marja- ja sieniretkiä. Siirretään perinnettä myös lapsille. Metsästä voimaa - kampanja Mimi ja Kuku Toholammin kulttuurisalissa ke klo 18. Toholammin kunnantalo, Lampintie 5 Kasvomaalauksia ja kahvilan herkkuja tarjolla väliajalla. Tapahtuman kesto n. 1,5 h. Liput 10, lipunmyynti ovelta klo alkaen. Kysykää asiantuntijaa piirikeskuksesta! Järj. Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset Johanna muistuttaa Valtakunnallinen järjestöväen juhla Tampereella Maa- ja kotitalousnaiset viettävät tänä vuonna 80-vuotisjuhlavuottaan. Järjestöväelle suunnattua valtakunnallista 80-vuotisjuhlaa vietetään Tampereella, 16. marraskuuta Tampereen Yliopiston juhlasalissa. Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset yhdessä Etelä- Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten kanssa järjestää matkan Tampereelle. Ilmoittautumisaika matkalle on jo päättynyt, mutta mikäli haluat osallistua pelkkään järjestöjuhlaan, voi sinne vielä ilmoittautua. Järjestöjuhlan hinta on vain 15 / hlö, sisältäen juhlan ohjelmineen ja kahveineen. Järjestöväen juhla on lauantaina klo , juhlakahvitus alkaa kello Ilmoittautumiset järjestöjuhlaan Helena Velinille p Vanhankaupungin Joulumarkkinat Vanhankaupungin Joulumarkkinat järjestetään tänä vuonna , Mannerheiminaukiolla Kokkolassa. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestettävät joulumarkkinat saivat suuren suosion, joten tapahtuman järjestämistä jatketaan myös tänä vuonna. Kuka jäsenyhdistyksistämme haluaisi ottaa päävastuun maa- ja kotitalousnaisten myyntikopin ja sen toiminnan organisoinnista? Myyntikopin hinta on 200, sisältäen myyntikopin, sähköt, lämmittimet, tapahtumamarkkinoinnin, leppoisan joulutunnelman sekä iloiset järjestyksenvalvojat. Myyjien tulee itse huolehtia myyntikopin jouluisesta koristelusta, herkullisista myytävistä tuotteista sekä siitä, että kopin tulee olla avoinna asiakkaille markkinoiden jokaisena päivänä. Lisätietoja tapahtumasta Johannalta. Ilmoittautumiset Johannalle viimeistään mennessä. Toiminnansuunnittelutilaisuudet starttaavat helmikuussa 2014 Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten perinteinen maakuntakierros alkaa maanantaina 3. päivä helmikuuta Kalajoelta ja päättyy Kokkolaan keskiviikkona Järjestämme kaiken kaikkiaan 12 tilaisuutta maakunnassa. Poimi niistä itsellesi sopivin ja tule kuulemaan vuoden 2014 kampanjat, tapahtumat, tilaisuudet sekä retket ja matkat! Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset Facebookissa Muistattehan, että Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten toimintaa voi seurata myös Facebookissa. Voit osallistua keskusteluun ja olla mukana kehittämässä toimintaamme, otamme mielellämme ideoita vastaan! Käy tykkäämässä sivustamme! -> Maa- ja kotitalousnaiset MKNKESKIPOHJANMAA MAA-JA KOTITALOUSNAISTEN TOIMINNANSUUNNITTELUPÄIVÄT 2014 pv klo Kunta Paikka Kalajoki Marja-Leena Vuolletin halli Lohtaja Lohtaja-talo Kannus Sisustus- ja lahjapuoti Hanna Toholampi ja Lestijärvi FinnSpring Reisjärvi Kirjasto Sievi Makuaitta pv klo Kunta Paikka Tilaisuudet alkavat kahvitarjoilulla Kaustinen ja Ullava Mäntymaja Veteli Pulkkisen nuorisoseurantalo Halsua Halsua-talo Perho Nuoppari Kälviä Kälviän aluetoimisto (ent. kunnanvirastotalo) Kokkola Villa Pormestari, Neristan ProAgria Keski-Pohjanmaa 23

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Maitotilojen talous vuonna 2014 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2006-2014 60 Lehmämäärä, lehmiä/tila 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila 20

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431 Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2012 Syötekeskus 2012 Nurmirehun ja rehunäytteiden

Lisätiedot

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan

Lisätiedot

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016 ProAgrian NEUVO 2020 -palvelut kasvukaudella 2016 NEUVO 2020 -palveluja monipuolisesti kasvukauden aikaisten toimenpiteiden suunnitteluun ja arviointiin Kasvustokäyntejä, tai lisäkasvustokäyntejä palvelupaketteihin

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

ProAgrian vaikuttavuus 2015

ProAgrian vaikuttavuus 2015 ProAgrian vaikuttavuus 2015 - kilpailukykyä ja kannattavuutta - tuki rakennemuutokseen - kumppani muutostilanteissa - kestävän kehityksen eteenpäin viejä - maaseutuelinkeinon, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Ajankohtaista elintarvikehygieniasta. 2.5.2016 Evira Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin

Ajankohtaista elintarvikehygieniasta. 2.5.2016 Evira Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin Ajankohtaista elintarvikehygieniasta 2.5.2016 Evira Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin Ajankohtaista 2016 Elintarvikkeiden tuotantoa koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Tuotosseurannan uusia palveluja ja toimintatapoja

Tuotosseurannan uusia palveluja ja toimintatapoja Tuotosseurannan uusia palveluja ja toimintatapoja Tulosseminaari 24.4.2014 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojektin projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite on tuottaa

Lisätiedot

MAITOMANAGEMENT 2020-PROJEKTI. Maidon laadunhallinta-osio Jari Korva Sanna Jokela Sinikka Kreus

MAITOMANAGEMENT 2020-PROJEKTI. Maidon laadunhallinta-osio Jari Korva Sanna Jokela Sinikka Kreus MAITOMANAGEMENT 2020-PROJEKTI Maidon laadunhallinta-osio Jari Korva Sanna Jokela Sinikka Kreus Maidon laadunhallinta automaattilypsytilalla 2 Havaintoja robotteja tulee sellaisille tiloille, joiden hygieniataso

Lisätiedot

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy.

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. Suuri kapasiteetti automaattinen lypsy tulevaisuuden suurkarjalle Miksi DeLaval AMR? YK:n ennusteen

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Siirtyisinkö luomuun?

Siirtyisinkö luomuun? Siirtyisinkö luomuun? Uusikaupunki 27.1.2012 Anne Johansson, ProAgria Satakunta KENELLE LUOMU SOPII? Luomu vaatii ammattitaitoa ja kiinnostusta uuden oppimiseen Usein vaaditaan panostamista perusparannuksiin

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä!

SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Pelisäännöt kuntoon SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Operatiivinen johto: toiminnanjohtaja Tiina Strand tiina.strand@sulvi.fi, 040 505 5445 Viestintä, kotisivut, tapahtumat, some yms:

Lisätiedot

Neuvo Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa

Neuvo Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa Tukihakukoulutus kevät 2017 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa Merja Uusi-Laurila Neuvo 2020 -neuvontakorvaus (tilanne 14.2.2017) Neuvontatapahtumia noin 17 500 kpl = maksettujen

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Pro Navetta-hanke

Pro Navetta-hanke Pro Navetta-hanke 1.9.2016-31.5.2018 Eläinten hyvinvointi mukana investoinneissa ja maidontuotannon kehittämisessä Syksyn muistettavat tukiasiat ja eläinten hyvinvointikorvaus Esityksen sisältö: Hankeen

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään tukihaun

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta TUOTTAVUUTTA OPTI-PEKONI-RUOKINTARATKAISULLA Tarkkaan suunniteltu ruokinta ja emakoiden kunnon seuranta mahdollistavat uudessa genetiikassa

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Valvonnat 2013-2014 ja ajankohtaista tukijärjestelmistä

Valvonnat 2013-2014 ja ajankohtaista tukijärjestelmistä Valvonnat 2013-2014 ja ajankohtaista tukijärjestelmistä Viljelijäkoulutukset 2014 Pirkanmaan ELY-keskus Huom. Vain kulloinkin voimassaolevat säädökset ovat virallisia lähteitä. Valvonta-asiaa Valvontamäärät

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020 ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Korvaa aiemman täydentävien ehtojen Tilaneuvontajärjestelmän

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto

Maitotilojen talous vuonna Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto Maitotilojen talous vuonna 2015 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2007-2015 70 Lehmämäärä, lehmiä/tila 60 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. ProAgria. Helppo hymyillä kun asiat ovat kunnossa TIEDOTUSLEHTI. Eteläkankaalla johdetaan tunnusluvuilla

Keski-Pohjanmaa. ProAgria. Helppo hymyillä kun asiat ovat kunnossa TIEDOTUSLEHTI. Eteläkankaalla johdetaan tunnusluvuilla TIEDOTUSLEHTI ProAgria Keski-Pohjanmaa ProAgrian Asiakas- ja jäsenlehti 2 / 2016 www.proagria.fi/kp Työrutiinit ja tarkkuus Kosken tilan salaisuus 8 Eteläkankaalla johdetaan tunnusluvuilla 12 Utareterveys

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen

Lisätiedot

Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi

Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 ProAgriassa ovat mukana ProAgria keskukset 20 kpl Faba ProAgria Maatalouden Laskentakeskus

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Tässä on seurallenne Hevosjalostusliiton kevätkokouksen materiaali.

Tässä on seurallenne Hevosjalostusliiton kevätkokouksen materiaali. Pohjois-Karjalan 13.4.2010 Hevosjalostusliitto ry Tervehdys! Tässä on seurallenne Hevosjalostusliiton kevätkokouksen materiaali. Kokous pidetään Joensuun raviradalla pääkatsomossa tiistaina 4.5. Kokous

Lisätiedot

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella

Lisätiedot

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva Erja Tuunainen Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva Miksi Nasevaa tarvitaan? Nasevan tehtävänä on edistää kansallisen terveydenhuollon toteutumista suomalaisilla lypsykarja- ja naudanlihantuotantotiloilla.

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat

Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat 9.4.2015 Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013-2020 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos 2013-2015 EU CAP 545 530 524 524

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot