suomen yrittäjät företagarna i finland POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄlehti yrittajat.fi

Transkriptio

1 nro 5 TOUKOkuu 2010 suomen yrittäjät företagarna i finland POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄlehti yrittajat.fi SYT-kassa yrittäjän turvana jo 15 vuotta! Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, Helsinki Puh. (09) , fax (09) , neuvonta@syt.fi Magnum Oy Työttömyysturvaa yrittäjille Eeva Arko-Koski: Vaihtoehtona yrityssaneeraus sivu 9 Jussi Järventaus: EU:n uskottavuus nopeasti takaisin sivu 3 Markkinointiväylät FUTUREIMAGEBANK uusiksi! Sosiaalinen media tulee myös yritysten markkinointityökaluksi. Facebookissa ja muissa sosiaalisen median sovelluksissa markkinoiminen poikkeaa perinteisestä mainonnasta: asiakkaiden kanssa kommunikoidaan suoraan, ilman välikäsiä tai suodattimia. Facebook-markkinointia kouluttava Jari Juslén kertoo, että yrityksen Facebook-sivulla ei voi pelkästään myydä tai esitellä tuotteita. Se ei kiinnosta asiakasta. Sivulle tarvitaan mielenkiintoista sisältöä, kuten videoita, kuvia, tekstiä tai mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi tuotekehittelyyn sekä tilaisuus keskusteluun ja kommentointiin. Mikään yritys ei ole liian pieni sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan markkinointiin. On vain löydettävä oma koukku, jolla asiakkaat saadaan kiinnostumaan, Jari Juslén kertoo.. sivu 6 sivut Luumäki maailmankartalle Kesä Luumäen yrittäjäyhdistyksellä ja kunnan matkailuyrittäjillä on kova draivi päällä matkailun kehittämiseksi. Matkailun alalla on tapahtunut ihan muutamana vuonna iso pyrähdys Etelä-Karjalassa ja Saimaan kanssa otetaan isoja askelia. Vapaa-ajankeskus Saimaa Gardensia rakennetaan Rauhaan. sivu 19 Valmistaudu alv-prosentin muutokseen! Lotta Tammelin, teksti Heinäkuun alussa kaikki arvonlisäverokannat nousevat yhdellä prosenttiyksiköllä. Yleinen verokanta on muutoksen jälkeen 23 prosenttia. Alennetut verokannat ovat 13 prosenttia ja 9 prosenttia. Toinen muutos koskee tarjoillun ruoan arvonlisäverokantaa. Alkoholijuomia ja tupakkavalmisteita lukuun ottamatta ravintola- ja ateriapalvelujen verokanta muuttuu yleisestä verokannasta alennettuun. Heinäkuun alusta se on sama kuin muidenkin elintarvikkeiden eli 13 prosenttia. Uusia verokantoja sovelletaan, jos myyty tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu tai sen jälkeen. Tärkeän poikkeuksen muodostavat kuitenkin ennakkomaksut. Jos ennakkomaksu on kertynyt mennessä, sovelletaan ennakkomaksujen osalta vanhoja verokantoja. ALV-muutos edellyttää uusien verokantojen syöttämistä laskutus- ja kirjanpitojärjestelmiin. Yrityksen on tarkkailtava myymiensä hyödykkeiden toimitusajankohtaa, jotta laskutus tapahtuu oikealla verokannalla ja jotta vero maksetaan oikeamääräisenä. Erityisesti kuluttajakauppaa harjoittavien ja bruttomääräisesti hyödykkeidensä myyntihinnat esittävien yritysten on ratkaistava, viedäänkö veronkorotus hintoihin, ja milloin. Kuluttajalainsäädäntö vaatii, että kuluttaja-asiakkaalle on esitettävä aina kokonaishinta. Lue lisää Juuri näin Olisiko meidän aika alkaa kasvattaa muutakin, kuin omaa housun kokoa? Miariikka Heikkinen Korkea arvonlisävero kiukuttaa käsityöläisiä Käsityöyrittäjät kokevat korkean veroprosentin aivan kohtuuttomaksi. Yrittäjäliitot haluavat alv-alennuksen pysyväksi. sivut 8 ja 12 Kotikunta kukoistamaan Tuloksellinen elinkeinopolitiikka edellyttää kunnan päättäjien ja yrittäjien aktiivista vuorovaikutusta. Siihen tulee kiinnittää huomiota ja sitä on aktiivisesti kehitettävä. sivu 12 Aallot kauppaa keinuttaa Jätskiä, mansikoita, makkaraa, kaasua, multaa Kauppalaiva Christinasta löytyy kaikkea. Suomen ainoa kauppalaiva ilahduttaa kesäkausina Sipoon, Helsingin ja Porvoon edustan saaristolaisia. Christinan kotilaituri sijaitsee Helsingin Karhusaaressa Winbergien kaupalla. sivu 24

2 02 Nro 5 Toukokuu 2010 Lidl KONALA

3 Nro 5 Toukokuu Pk-sektorin merkitys on vain kasvussa, siksi yrittäjyyden äänen pitäisi kuulua vähintään yhtä hyvin kuin aiemmin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus vaatii. Suomen haasteet ovat kasvaneet paljon ja ne liittyvät pitkälti julkisen talouden epätasapainoon ja velkaantumiseen. Lisäksi päälle tulee ikärakennekysymys. Nämä haasteet johtavat siihen, että talouskasvun tarve on entistä tärkeämpää. Valtiontalouden tilanne on niin hankala, ettei kokonaan voida sulkea pois tarvetta kiristää verotusta, Järventaus hahmottelee. Veronkorotusten tulee olla ehdottomasti viimeisin toimi. Nyt ajankohtaisessa verokeskustelussa olemme torjuneet yrittäjien suhteellisen verorasituksen kasvun. Meidän Yrittäjäpolitiikka Yrityskohtaisia sopimuksia muuttuvassa markkinatilanteessa Suomen uusi työmarkkinamalli voisi SY:n mielestä muodostua lisäämällä paikallista sopimista. Riikka Kovala, teksti Toivomme, että hallitus vielä tekisi hallitusohjelman mukaisia keskeisiä päätöksiä, sillä kansalliset haasteet ovat laman jäljiltä suuret, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sovittelee sanojaan. Toki tiedossa on, että hallituksen päätöksentekokyky alkaa jo käytännössä hiipua, kun aletaan katsella jo tulevia vaaleja. Nykyinen hallitus istuu vielä maaliskuuhun Hallitusohjelmassa on monia yrittäjyyteen, työllistämiseen ja kasvuun liittyviä asioita tekemättä, joita Suomen Yrittäjät pitää tärkeinä. Yksi tärkeä asia on työn tuottavuus. Työpanoksessa tulee olemaan niukkuutta taantuman jälkeen, siksi tulisi varautua siihen, että työmarkkinajärjestelmää kehittämällä luodaan edellytyksiä työn tuottavuuden suotuisalle kehitykselle, Jussi Järventaus toteaa. Suomen uusi työmarkkinamalli voisi SY:n mielestä muodostua lisäämällä paikallista sopimista. Tämä joustoturvates-malli tarkoittaa, että lailla säädettäisiin siitä, että voidaan sopia tesseistä poikkeavalla taval- la, mutta tes on kuitenkin aina turvana, jos ei haluta toisin sopia. Näemme tämän yhtenä tärkeänä elementtinä myös kun työhyvinvoinnin kautta pyritään parantamaan tuottavuutta. Malli lisää terveen järjen käyttöä työpaikoilla. Rohkeutta hallitukselle Toinen asia, johon yrittäjäjärjestö kiinnittää huomionsa, on työurien pidentäminen. Asiassa ei ole kyetty teke- mään uusia ratkaisuja. Hallituk- sen olisi ollut hyvä ottaa rohkeammin asioita itse päätettäväkseen. Vaikka keskitetty tulopolitiikka on loppunut, niin näyttää edelleen siltä, ettei hallitus etene ellei saa työmarkkinaosapuolten suostumusta. Järventaus sanoo työurien pidentämisen olevan varsin tärkeää. Hän uskoo, että ihmiset saadaan siirtymään työelämään ja viipymään siellä pidempään myös kannustavin ratkaisuin. Opintotukijärjestelmän pitäisi kannustaa nopeampaan valmistumiseen. Näemme, että olisi hyvä olla tietty valmistumisen tavoiteaika ja tietty osa opiskeluajasta olisi opintotuen varassa, mutta jos opiskeluaika pitenee, niin sitten opintotuki vähenisi ja siirryttäisiin lainapainotteiseen rahaan. Järventauksen mielestä jollakin aikavälillä joustavan eläkejärjestelmän vanhuuseläkeikää on tarpeen nostaa. Sen sijaan energiapaketti kaksine ydinvoimalupineen ja uusiutuvan energian päätöksineen saa Suomen Yrittäjien toimitusjohtajalta kiitosta. Yrittäjien painoarvo yhteiskunnassa kasvaa, kun enemmistö uusista työpaikoista syntyy pk-sektorille, siksi yrittäjyydelle myönteisiä päätöksiä todella tarvitaan. Hyvinvointi tulee jatkossa olemaan yhä enemmän yrittäjien varassa, yrittäjäjärjestön äänitorvi sanoo. Verotuskokonaisuuden suhteen meille on tärkeämpää hyvä lopputulos kuin aikataulu. Jos tämä hallitus ei kykene päättämään hyvistä sisällöistä, niin yrittäjät odottavat selviä suuntaviittoja siitä, että yrittäjien verotuksen kannustavuus ei ainakaan heikkene, Jussi Järventaus painottaa. Hiljalleen nujerrettu lama osoitti, kuinka ohut yrittäjän ja Katse seuraavaan hallituskauteen Rami Salle Viimeaikaiset pulmat neuvottelupöydässä esimerkiksi elintarvikealalla, herättävät kysymyksen siitä, onko markkinoiden muuttumisen edellyttämät toimet yhä vaikeampi kohdata työsopimuspöydässä, Jussi Järventaus arvioi. pitää lisäksi pyrkiä tavoittelemaan kansainvälisesti kilpailukykyistä verotusta, mutta yhtälö ei ole helppo. Julkisen palvelutuotannon tehostaminen on tärkeä juttu seuraavalla hallituskaudella eduskuntavaalien jälkeen. Järventauksen mukaan julkisen sektorin tuottavuuden parantamisessa on paljon tehtävää. Yksi keino on hyödyntää yksityisiä markkinoita, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Nyt markkinoiden hyödyntäminen takkuaa eikä markkinoiden mahdollisuuksia ole käytetty riittävästi hyväksi. Suomen Yrittäjissä valmistellaan jo kovaa vauhtia järjestön hallitusohjelmatavoitteita vuonna 2011 aloittavan hallituksen ohjelmaa varten. Ruotsissa on mahdollisuus jättää yritys lepäämään, jotta saisi työttömyysturvaa, Suomessa tätä mahdollisuutta ei ole, vaan vaaditaan käytännössä yrityksen alasajoa. Jussi Järventaus yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva oikein on. Tällä hallituskaudella yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaan tuli parannusta, mutta vielä on kehittämistä, Järventaus toteaa. Ruotsissa on mahdollisuus jättää yritys lepäämään, jotta saisi työttömyysturvaa, Suomessa tätä mahdollisuutta ei ole, vaan vaaditaan käytännössä yrityksen alasajoa. Tuo Ruotsin malli vaikuttaa mielenkiintoiselle. Tarkastelemme nimenomaan keskeyttämisen ehtoja, ja parannusta siihen. Sopimismahdollisuudet kuntoon Kevät on täyttynyt eri alojen lakoista ja työtaisteluista. Suomalaiset ovat joutuneet katsomaan ruokakaupoissa puolityhjiä eineshyllyjä. Ei ole yllättävää, että neuvottelukierrokset ovat olleet vaikeita, kun keskitetyn työmarkkinasopimuksen jälkeen haetaan uusia käytänteitä. Viimeaikaiset pulmat neuvottelupöydässä esimerkiksi elintarvikealalla, herättävät kysymyksen siitä, onko markkinoiden muuttumisen edellyttämät toimet yhä vaikeampi kohdata työsopimuspöydässä. Yrityskohtaisen sopimismahdollisuuden lisääminen auttaisi neuvotteluissa eteenpäin pääsemisessä ja on siksikin tärkeä, Järventaus jatkaa. Monissa työehtosopimuksissa paikallisen sopimisen osuutta on lisätty, esimerkiksi Teknologiateollisuuden tessissä. Poliittisen vallan toimesta ei ole tapahtunut mitään, vaikka hallitusohjelmassa on paikallisesta sopimisesta kirjauksia. Liittokierrosanalyysi tukee yrityskohtaisen sopimismahdollisuuden lisäämistä. Tämän liittokierroksen vaikeat neuvottelut ovat synnyttäneet myös hyvin lyhyitä sopimuksia. Työnantajan näkökulmasta olisi hyvä tehdä nyt maltillisia, pitkiä sopimuksia. Näin syntyisi näkemys siitä, millä edellytyksillä kasvuun voidaan mennä. EU:n uskottavuus Yrittäjien edunvalvonnan kentät suuntautuvat myös Eurooppatasolle. EU:ssa on ollut löperyyttä, kun Kreikan taloudessa pääsi käymään näin huonosti, toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo. Kasvu- ja vakaussopimusta ei ole noudatettu. Nyt pitää EU:n uskottavuus saada nopeasti takaisin. On välttämätöntä saada aikaan kasvu- ja vakaussopimuksesta lipsumisen varalta tehokkaat sanktiot. Jos merkittävää sopimusta ja sanktioita ei saada aikaan, eurooppalainen talous tulee olemaan epävarmalla pohjalla ja se vaikuttaa meidänkin talouteen, hän varoittelee. Nuoret: Yrittäjyyskasvatusta ja kansainvälisyyttä SY:n Nuorten Yrittäjien valiokunta haluaa seuraavan hallituksen ohjelmaan merkinnät koulutuksen kehittämisestä siten, että se tukee yrittäjyyden ja Suomen kilpailukyvyn kasvua myös tulevaisuudessa. Yrittäjyyskasvatus tulee olla luontainen osa kaikkea koulutusta, kaikilla koulutusasteilla, valiokunnan puheenjohtaja Tarja Nieminen toteaa. Näemme, että esim. peruskoulun yrittäjyysluokat, lukiokoulutuksen yrittäjyyslukiot ja toisen asteen sekä ammattikorkeakoulun yrittäjyyden oppimisympäristöt mahdollistavat kokonaisvaltaisen ja tuloksellisen yrittäjyyteen kasvun. Valiokunnan mielestä yrittäjyys tulee olla myös esillä kaikilla kouluasteilla, kun puhutaan ammatinvalinnasta ja uraohjauksesta. Nuorilla on oikeus asiantuntevaan opetukseen ja positiiviseen yrittäjyyskasvatukseen kaikilla kouluasteilla, Nieminen summaa. Sosiaaliturvan aukot paikattava Nuorten Yrittäjien valiokunnan mukaan kansainvälisyys- ja kielikoulutus turvaa suomalaisille yrityksille päteviä työntekijöitä globaaleille markkinoille. Siksi mm. kielikoulutusta tulee kehittää ja tarjontaa vahvistaa yritysten ja markkinoiden tarpeiden mukaisesti. Sosiaaliturvan lohkolla nuoret peräänkuuluttavat aukkojen paikkaamista, Nieminen sanoo. Perhevapaakustannukset on katettava yhteiskunnan verovaroista. Mielestämme on väärin, että tulevien veronmaksajien synnyttämisestä aiheutuvat kustannukset jäävät yksittäisen yrittäjän kannettavaksi. Epäkohtia ovat esimerkiksi raskausajan sairauspoissaolokustannukset, sijaisen rekrytointi- ja perehdytyskustannukset ja sairaan lapsen hoitamisesta aiheutuvat kustannukset.

4 04 Nro 5 Toukokuu 2010 Keskustelu kirje Anja Tuomola, lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät pääkirjoitus Jouko Lantto, päätoimittaja 27. toukokuuta 2010 Yksityinen tekee taloudellisemmin ja palvelee paremmin Kreikkavetoisen talouskriisin tiimoilta mainittiin melkeinpä pääasiana, että ahneet markkinavoimat pyrkivät jälleen hyötymään toisen viattoman ahdingosta. Ehkä oikeinta on kuitenkin summata, että nykyajan maailmanlaajuisilla rahamarkkinoilla toimivien päättäjien luottamus holtittomasti toimiviin poliittisiin päättäjiin vain loppui, ja että Kreikan tapaus oli vain ensimmäinen vertaistensa joukossa. Onkin odotettavissa, että mittavista tukitoimista huolimatta jäsenmaiden julkisen talouden ongelmat nakertavat euron arvoa ja arvokkuutta samoin kuin veroa maksavien kansalaisten sielua myös jatkossa. Tähän saakka olemme siis oppineet ajattelemaan, että valtio ei voi mennä konkurssiin. Talousmielessä näin lienee ollutkin, koska yhteistä velkaa on voitu siirtää aina vain seuraaville sukupolville nuorten mahdollisista protestoinneista huolimatta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että valtio voi mennä ainakin luottamuspulakonkurssiin ja joutua ulkopuolisten saattohoitoon, ja että pahaksi sanotut markkinavoimat toimivat lopulta politiikan ryhtiliikkeen käynnistäjinä ja jopa takaajina. Edellisessä on jotakin paradoksaalista, sillä onhan tähän saakka ymmärretty, että politiikan tehtävänä on ohjata ja valvoa markkinoita, eikä päinvastoin. Selitys vallankeikahdukseen löytyy tästä paljon puhutusta maapalloistumisesta, jonka supernopea yhteydenpitoteknologia on mahdollistanut ja rakentanut. Sen seurauksena luottamus on noussut arvaamattoman suureen arvoon, ja koskemaan kaikkia päätöksenteon sektoreita, myös maiden sisäpolitiikkaa. Tapaus Kreikka kertoneekin, että poliittista valtaa voi kyllä edelleen tavoitella äänestäjille annetuilla hyvillä lupauksilla, mutta että itsenäiseen vallassa pysymiseen tarvitaan enemmän kuin katteettomia lupauksia kansalaisille. Selväksi lienee myös käynyt, että valehtelu omille ja vieraille on joskus pakko lopettaa. Terve talous ja terve politiikka ovat tästä eteenpäin mahdollisesti -parivaljakko, jonka varassa maita ja kansoja viedään eteenpäin. Tosin tämä lienee vain ihanteellinen toive, koska erilaiset talouspaineet ovat valtiossa kuin valtiossa valtavat ja monen ihmisen halu valtaan samanmoista. Niinpä Suomikaan ei jää osattomaksi, vaikka hallitus onkin hoitanut asioitamme moniin muihin hallituksiin verrattuna ryhdikkäästi. Suomen suurin haaste tuleekin kuntasektorilta, joka velkaantuu tasaisesti, mutta varmasti mm. huoltosuhderakenteemme seurauksena. Kuntapalveluiden kysyntä siis kasvaa, mutta rahoitusperusta kapenee. Oman haasteensa on se, että kustannustasapainon etsinnässä näkemykset ovat hyvinkin erilaisia. Esimerkiksi mittavilla sosiaali- ja terveyspuolen markkinoilla elinkeinoelämä vaatii yrityksille nykyistä laajempaa mahdollisuutta päästä mukaan po. tuotantoon, kun taas kuntapuolella esitetään hyvinkin päinvastaisia ajatuksia ja toimintamalleja. Asioihin analyyttisesti suhtautuen käy selväksi, että julkiset hankinnat etenkin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat taloudellisesti erittäin merkittävä markkina yksityisille yrityksille. Siksi kuntien harjoittama hankintapolitiikka on monien pk-yritysten elonmahdollisuuksien kannalta keskeistä useissa kunnissa. Vastapainoksi pitää muistaa, että kotikunnan elinvoimaisuus on usein sidoksissa kunnassa asuviin yrityksiin ja niiden menestykseen, työllistämiskykyyn yms. Tämä pyörä on siis yhteinen, samoin intressi sen tehokkaasta pyörittämisestä. Sen sijaan yhteisessä intressissä ei mitenkään ole kuntien oman elinkeinotoiminnan harjoittaminen, saati sen laajentaminen, koska yksityinen tekee taloudellisemmin ja palvelee paremmin. Kieltääkö kilpailulaki keskustelun kokouksissa? Suomen Yrittäjäsanomien nu- merossa 3 julkaistussa artikkelissa lueteltiin lukuisia aiheita, joista yrittäjät eivät saisi keskustella oman toimialansa kokouksissa. Lista kielletyistä puheenaiheista on aiheuttanut hämmennystä yrittäjien keskuudessa ja usea on kysynyt, voiko laki olla näin tiukka. Artikkelissa esitetty kiellettyjen puheenaiheiden esimerkkiluettelo perustuu kilpailulain säännöksiin, joiden tavoitteena on suojella vapaata kilpailua ja sitä kautta yrityksiä ja kuluttajia, joiden asemaan kilpailun rajoittaminen voisi vaikuttaa. Lähtökohtana on, että jokaisen yrityksen tulee päättää käyttäytymisestään markkinoilla itsenäisesti. Kilpailunrajoituksina pidetään esim. kilpailevien yritysten välisiä sopimuksia ja menettelytapoja kilpailun rajoittamiseksi (kartellit), tuotteen tai jakelijan seuraavalle myyntiportaalle asettamia rajoituksia (vertikaaliset kilpailunrajoitukset) sekä markkinoita hallitsevan yrityksen harjoittamaa määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Kilpailulain noudattamista valvoo Kilpailuvirasto. Laissa ovat säännökset sen valtuuksista tutkia epäiltyjä kilpailunrajoituksia sekä niistä seuraamuksista, joita se voi esittää lakia rikottaessa. Vapaassa kilpailutilanteessa ostaja voi aidosti kilpailuttaa haluamansa tuotteen tai palvelun ja myyjä vastaavasti saa itsenäisiä tarjouksia myydessään tuotteitaan. Ellei kilpailulle olisi laissa asetettuja rajoituksia, voisivat alalla kilpailijoina olevat yritykset sopia hinnoista ja hinnankorotuksista vain suuremman voiton tavoittelun vuoksi. Kilpailulain nojalla kielletyksi katsottava hinnoitteluyhteistyö tai siihen johtava tietojenvaihto voi tapahtua joskus vahingossakin esimerkiksi silloin, kun toimialajärjestön kokouksissa keskustellaan alan taloudellisesta tilanteesta tai julkaistaan esim. hinnoitteluun liittyviä kustannuserien luetteloita, kustannusten arvioitua nousua koskevia tietoja tai tilastoja alan toteutuneista hinnoista edelliseltä vuodelta. Tällainen tietojen julkaisu tai vaihtaminen on kiellettyä, koska sen tarkoituksena katsotaan olevan ohjata hintoja tavalla tai toisella. Useimmiten kiellettyyn hintayhteistyöhön syyllistyvät kilpailevat yritykset, mutta samat säännöt koskevat myös yritysten yhteenliittymiä. Mikäli toimialajärjestö ohjeistaa jäse- niään hintojen muodostamisessa tai muulla tavalla tiedottamalla vaikuttaa alan hintojen kehitykseen, se syyllistyy todennäköisesti kilpailulain rikkomiseen. Ongelmalliseksi toimialajärjestön toiminnan tekee se, että järjestön ohella päätökseen osallistuneet hallituksessa edustettuina olevat yritykset voivat joutua vastuuseen, jos he ovat aktiivisesti edistäneet hintayhteistyötä. Kilpailuvirasto voi esittää silloin seuraamusmaksun määräämistä sekä yhdistykselle että hallituksen jäseninä oleville yrityksille, kullekin liikevaihdon perusteella. Toimialajärjestöjen ja erilaisten saman alan yritysten yhteenliittymien luottamushenkilöiden ja toimitusjohtajan on hyvä tuntea kilpailulain mukaiset kielletyt järjestelyt ja toimintamallit. Kilpailulain kirje Juhani Wiio, ns. Lintilän työryhmän asiantuntijajäsen, SY:n jäsen Yle-maksu olisi yrittäjänkin etu Anja Tuomola nojalla kiellettyjen kilpailunrajoitusten tunnistaminen on tarpeellista yritykselle myös sen vuoksi, että se pystyy silloin havaitsemaan omaan toimintaansa vaikuttavan, kilpailulain kieltämän menettelyn, johon Kilpailuvirasto voisi puuttua. Keskustelua toimialajärjestön tilaisuuksissa voidaan edelleen käydä mm. yritysten toimialaan liittyvistä, ulkoapäin tulevista vaatimuksista, kuten esimerkiksi uusista säädöksistä ja määräyksistä sekä kehityssuuntauksista. Näistä tiedottaminen on erittäin tärkeää senkin vuoksi, että toimialan yrittäjät pystyvät seuraamaan oman alansa vaatimuksia ja kehitystä. Yrittäjät voivat myös keskustella yleisellä tasolla alan kysyntä- ja menekkitilanteesta. Yritysten liikesalaisuuksiksi luettavat tiedot ovat kuitenkin niitä, joita kilpailijalle ei saa kertoa. Yrittäjien keskinäiset tapaamiset ovat edelleen hyödyllisiä tilaisuuksia uusien yhteistyökumppaneiden hankkimiseen ja asiakassuhteiden luomiseen ja sallittuja puheenaiheitakin rajoituksien jälkeenkin löytyy. Juhani Wiio YLÖSOTETTUJA Kunnan omistamalle osakeyhtiölle ei pitäisi ulkoistaa runsaasti itsenäistä päätösvaltaa. Kunnan pitäisi miettiä tarkoin, millaisiin tehtäviin osakeyhtiö luodaan. Kuntaliiton Juha Myllymäki Savon Sanomissa Työpaikoilla pitää yhdistää aiempaa paremmin tuottavuuden ja viihtyvyyden vaatimukset. Näin jatkossa voidaan saada yhä enemmän aikaan entistä vähemmällä väellä. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä Aamupostissa Hyperinflaatio ei toimi euroalueella, sillä inflaatioodotusten kasvu siirtyisi välittömästi valtionlainojen korkoihin. Tämä haittaisi myös vahvoja euromaita. Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen Kauppalehdessä Yritys on yhtä turvallinen kuin henkilöstönsä. Supon lausuntotoimiston päällikkö Lotta Lampela Keskisuomalaisessa Eurooppa pelastaa itse itseään, kun se pelastaa Kreikkaa. Kreikkalaiset ovat itse syyllisiä tilaansa. EU:kaan ei kuitenkaan saa puhtaita papereita, koska valvontaa ei ole ollut tarpeeksi. EK:n johtaja Jussi Mustonen Pohjalaisessa Energiasektorilla koetaan hyvin paljon muutoksia seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tulevaisuudessa esimerkiksi Pohjois- ja Keski-Euroopan sähkömarkkinat ovat yhteiset. Fortumin johtaja Anne Brunila Pohjalaisessa Henkilöjunaliikenteen kilpailuttamisen hyötyjä liioitellaan. Kilpailu tuskin nostaisi palvelutasoa Suomessa ja mahdolliset säästötkin menisivät muualle kuin junamatkustajan taskuun. VR-konsernin toimitusjohtajan Mikael Aro Helsingin Sanomissa Kansanedustaja Eero Lehti kirjoitti YrittäjäSanomissa 4/ 2010 ilmeisesti SY:n puheenjohtajakamppailun innoitta- mana, kuinka Yle-maksu laittaisi yrittäjät yleisradiotoiminnan maksumiehiksi. Näin ei ole asian laita. Parlamentaarisesti kootussa Lintilän työryhmäs- sä (ei komiteassa) asiantuntijajäsenenä mukana olleena voin vakuuttaa, että Yle-maksu päinvastoin vapauttaisi suurimman osan yrittäjiä kokonaan yleisradiotoiminnan rahoittamisesta. Lintilän työryhmän esityksen mukaan vain ne yritykset ja yhteisöt, joiden liikevaihto ylittää euroa, joutuisivat maksamaan Yle-maksua. Näihin yrityksiin maksu kohdennettaisiin kolminkertaisena. Lintilän työryhmän esityksen jälkikäsittelyn yhteydessä esitettiin muutosta, jonka mukaan yli miljoonan euron liikevaihdon tekevät yritykset maksaisivat vähän suurempaa ja sen alle jäävät vähän pienempää Yle-maksua. Työryhmän esityksen peruslähtökohta pysyi kuitenkin samana. Työryhmässä laskettiin, että vain n yritystä tai yhteisöä joutuisi mainitulla perusteella maksuvelvolliseksi. Vastaavasti n yritystä tai yhteisöä vapautuisi kokonaan huolehtimasta Yleisradion rahoittamisesta. Näihin kahteen ryhmään kuuluvien yritysten määrien suhde pysyy suunnilleen samana, vaikka laskennan pohjana käytetään millä tavalla tahansa putsattua lukumäärää yrittäjistä. Jos Yle-maksu toteutettaisiin, tuhannet ja taas tuhannet yrittäjät; kaupat, parturit, myy- mälät, korjaamot ja myös tuotantoa harjoittavat yritykset vapautuisivat maksamasta tvkäyttömaksua. Juuri näiden yritysten kohdalla Yle-maksulla saattaa olla jotakin todellista tekemistä tuloksen ja veronkantokyvyn kanssa. Nykyinen tv-maksukäytäntö on yrittäjän kannalta epäreilu ja sekava. Tähän sotkuun Lintilän työryhmä pyrki löytämään toimivan ratkaisun ja onnistui siinä varsin hyvin. Monet yrittäjät joutuvat esimerkiksi maksamaan nykyisin tv-käyttömaksua sekä kotinsa että yrityksensä tai yritystensä osalta. Tämä on tilanne esimerkiksi tämän kirjoittajan kohdalla. Maksan toista television käyttömaksua Tampereella si- jaitsevan kotini ja toista Helsingissä sijaitsevan toimistoni osalta. En pidä tätä tilannetta reiluna. Lintilän toimikunnan esityksen mukaan toimittaessa säästyisin yrittäjänä tuplamaksulta. Sekava tv-maksukäytäntö on myös esimerkiksi hotelliyrittäjien ja monien palveluyrittä- jien kohdalla. Heidänkin osaltaan tilanne selkiytyisi. Ylemaksutilanteessa yritys tietäisi pahimmassakin tilanteessa tarkkaan, minkä suuruista yleisradiomaksua se joutuu maksamaan. Monen palveluyrittäjän kohdalla Yle-kustannus myös pienenisi. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella on pääteltävissä, että kansanedustaja Lehden yritykset Yle-maksun kyllä joutuisivat ilmeisesti maksamaan. Kysyä sopii, olisikohan se sittenkään kovin väärin? SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT JÄSENLEHTI Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä. Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. Toimitus Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Kovala, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) , f. (09) ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki p myynti@sbv.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p. (09) / Susann Saari susann.saari@yrittajat.fi Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula Ilmestymisaikataulu Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot 01/ / / / / / / / / /

5 Nro 5 Toukokuu 2010 Talous 05 Mobiilimaksamisen kehittäminen vaarassa loppua Toukokuun alussa voimaantulleessa maksupalvelulaissa kännykällä maksaminen rinnastetaan luottokortilla maksamiseen. Riikka Kovala, teksti Maksupalvelun määritelmä uudessa laissa koskee myös teleyritysten tarjoamia maksupal- veluja, eli kännykällä maksamista. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton, FiComin, lakiasioiden edunvalvojan Mika Enäjärven mukaan maksupalvelulain perustelujen kohta palvelun tuomasta lisäarvosta asiakkaalle vapauttaa kuitenkin kännykällä maksetut ratikka- ja bussiliput lain piiristä. On kuitenkin paljon mui- ta palveluita, esimerkiksi pizzatilaukset, juoma-automaatit, autonpesut ja taloyhtiöiden pe- sulat, jotka katsotaan olevan maksupalveluita, Enäjärvi kertoo. Mobiilimaksut tulevat lain piiriin silloin, kun teleyritys toimii yksinomaan maksun välittäjänä. Lain perusteluiden mukaan maksupalvelua ei ole palvelujen maksaminen tilanteessa, jossa maksun välittävä palveluntar- joaja tarjoaa lisäksi lisäarvoa palvelukokonaisuudessa. Lisäarvoa olisi esimerkiksi tarjonnan sopeuttaminen asiakkaan mieltymysten mukaan. Enäjärven mukaan keskustelut lain soveltamisesta viranomaisten ja palveluntarjoajien edunvalvojien välillä jatkuvat. Laki on jo astunut voimaan, mutta jotain asetustyyppistä ratkaisua epäkohtiin on mahdollista saada, hän sanoo. Mobiilimaksaminen lakiin syyskuussa Uusi laki parantaa asiakkaiden tiedonsaantia, sillä esimerkiksi pysäköintimaksuja tai automaatista tehtyjä ostoksia matkapuhelimella maksaneella on oikeus saada huomattavasti nykyistä tarkempi erittely maksuistaan. Lakia sovelletaan teleyrityksissä uusiin vaatimuksiin, kuten laskuerittelyihin vasta syyskuun alusta. Maksupalvelulaki tuo teleoperaattoreille lisävelvoitteitta ja maksuja välittävät teleope- Kaupoilla ja muilla korttimaksuja vastaanottavilla yrityksillä on EU-direktiivin mukaan mahdollisuus periä korttikustannus asiakkaalta. Vastaavasti kauppa voi myös antaa alennusta tietyn maksutavan käyttämisestä, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Tiina Toivonen sanoo. Uusi laki tuo uudistuksia maksuja vastaanottaville yrityksille rodeo Yritysten pitää tehdä ilmoitukset viranomaisille ja järjestelmämuutokset. Kustannustekijöitä syntyy velvoitteiden myötä. Mika Enäjärvi raattorit tulevat Finanssivalvonnan alaisuuteen. Velvoitteet ovat kovin raskaat. Teleyritysten järjestelmät on rakennettu viestinvälitystä varten, nyt yrityksille tulee pank- keja koskevaa lainsäädäntöä. Yritysten pitää tehdä ilmoitukset viranomaisille ja järjestelmämuutokset. Kustannustekijöitä syntyy velvoitteiden myötä. Teleyritysten on ilmoitettava mennessä siitä, jatkavatko ne palvelujen tarjoamista. Vaikutuksia pesuloista juoma-automaatin tarjoajaan Keskuskauppakamarin lakimies Jaakko Turunen sanoo It-viikko -verkkomediassa, että direktiivin valmistelussa ei otettu huomioon tietoyhteiskunnan palveluita. Suomen Yrittäjien lainopillisen asiamiehen Tiina Toivosen mukaan on mahdollista, että teleyritykset siirtävät lisävelvoitteiden myötä kohonneita kustannuksiaan mobiilimaksuja vastaanottaville palveluntarjoajille, kuten juoma-automaatin tai pesulan pitäjälle. Vaara kännymaksupalvelun loppumisesta lienee kuitenkin pieni. Näyttää siltä, että Suomi haluaa tulkita EU-direktiiviä tiukemmin kuin muut EU-maat, tämä heikentää kuitenkin suomalaisten palvelunkehittäjien kilpailukykyä verrattuna kilpailijoihinsa. Mobiilimaksun sovellusten ja kehittämisen markkinapotentiaalista on kahdenlaisia arvioita; toisten mielestä palvelulla on paljon markkinapotentiaalia ja toisten mielestä odotukset eivät ole suuria. Luottokorttimaksukuluille katto korttikustannus kuluttajalta Toukokuun alussa voimaan tulleen maksupalvelulain mukaan kaupoilla ja muilla korttimaksuja vastaanottavilla yrityksillä on EU-direktiivistä juontuva mahdollisuus periä korttikustannus asiakkaalta. Vastaavasti kauppa voi myös antaa alennusta tietyn maksutavan käyttämisestä. Mahdollisesta lisähinnasta tai maksutapa-alennuksesta tulee kertoa kuluttajalle selkeästi ennen ostotapahtumaa; veloittamansa maksut voi ilmoittaa asettamalla ne näkyville liiketilan oveen tai kassan yhteyteen. Perimisestä tai perimättä jättämisestä päätöksen tekee jokainen yritys itsenäisesti. Kaupan yrityksille kustannusten periminen ei tuota ylimääräistä taloudellista hyötyä, sillä ne tilittävät vastaavan summan pankeille. Yritys voi periä maksuvälineen käyttämisestä enintään sellaisen maksun, joka ainakin likimääräisesti vastaa maksunsaajalle itselleen asiakkaan maksuvälineen käyttämisestä aiheutuvia tosiasiallisia kustannuksia. Esimerkiksi kauppa voi siirtää edelleen maksajalle muun muassa palveluntarjoajan korttimaksun perusteella perimän provisiomaksun, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Tiina Toivonen muistuttaa. Erikseen on kielletty, ettei maksupäätteiden hankkimisesta tai vuokrauksesta ja palveluntarjoajan maksunsaajalta perimää kiinteistä kuukausimaksuista saa periä asiakkailta. kaupan liitto Pankkikorteilla ja niihin verrattavilla korteilla suoritettiin vuonna 2008 maksuja miljoonan euron arvosta, Kaupan Liiton asiamies Matti Räisänen laskee. Korttimaksaminen vaarassa kallistua kymmenillä miljoonilla SEPA muuttaa korttimaksamista kauppojen näkökulmasta oleellisesti nykyistä huonommaksi. Pankkikorteilla ja niihin verrattavilla korteilla suoritettiin vuonna 2008 maksuja miljoonan euron arvosta, Kaupan Liiton asiamies Matti Räisänen laskee. Kotimaisten pankkikorttien osuus tästä oli miljoonaa euroa. Pankkikorttimaksaminen edustaa siis ehdottomasti suurinta osaa kaikesta suomalaisesta korttimaksamisesta. Aikaisemmin kauppa on maksanut omalle pankilleen välityspalkkion kaikista pankkikorteilla tehdyistä ostoksista, Räisänen toteaa. Palkkio on ollut kiinteä, 0 5 senttiin per tapahtuma. Nyt kotimaisten pankkikorttien muuttaminen kansainvälisiksi Visa Debit ja Debit MasterCard -korteiksi on muuttanut hinnoittelun prosenttipohjaiseksi; 0,31 prosentiksi ostoksen loppusummasta, mikä voi merkitä yli 60 miljoonan euron vuosittaista lisäkulua kaupalle ja sitä kautta kuluttajille. Kaupan liitto pitää prosentuaalista tariffia perusteettomana. Luottokunta lupailee nyt luottokorttimaksujen kuluille, aiemmista tiedoista poiketen, kattoa. Luottokunta muuttaa kauppiailta perimäänsä maksua, joka syntyy kuluttajan maksaessa ostoksensa debit-kortilla, kertoo Aamulehti Muutos takaisi sen, että debit-korttia voitaisiin käyttää maksuvälineenä myös kalliita tuotteita ostettaessa. Neuvottelut asiasta ovat vielä kesken. SEPA-maksujen osuus tilisiirroista alle promille Siirtyminen SEPA:n on hidasta, e-lasku sen sijaan kasvattaa suosiotaan. Lotta Tammelin, teksti Suuri osa maksupalvelulain sisällöstä koskee maksupalveluja tarjoavia yrityksiä, kuten pankkeja, mutta maksupalvelulaki tuo mukanaan uudistuksia myös pienemmille maksuja vastaanottaville yrityksille, kuten kaupoille, ravintoloille, takseille ja autokorjaamoille. Maksupalvelulaki tuli voimaan toukokuun alusta, lukuun ottamatta teleyrityksiä, joissa laki astuu voimaan syyskuun alusta. Pankeille ja muille maksupalveluntarjoajille voi tulla tarve muuttaa maksupalveluja käyttävien yritysten kanssa tekemiään sopimuksia uuden maksupalvelulain ja sen uusien velvoitteiden voimaantulon vuoksi. Tämän vuoksi yrittäjien kannattaa lukea huolellisesti maksupalveluntarjoajan lähettämät uudet sopimusehdot, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Tiina Toivonen sanoo, sillä pankkikorttimaksuja vastaanottavalle yritykselle voi tulla velvollisuus säilyttää kuitteja jatkossa nykyistä pidempään. Tilisiirrot ulkomaille nopeutuvat Maksupalvelulaki pohjautuu EU:n maksupalveludirektiiviin, ja sen soveltamisalaan kuuluvia maksupalveluita ovat esimerkiksi tilisiirrot, suoraveloitukset, pankki- ja luottokorttimaksut sekä joissakin tapauksissa matkapuhelimella maksaminen. Laki sisältää säännöksiä muun muassa palveluntarjoajan velvollisuudesta antaa tietoja maksupalvelun käyttäjälle ja arvopäivän määräytymisestä. Merkittävä muutos nykyiseen on rajat ylittävien tilisiirtojen toteuttamisajan lyhentyminen ensin enintään kolmeen työpäivään ja vuoden 2012 alusta yhteen työpäivään, Toivonen sanoo. Asiakkaan vastuuta luottokortin tai muun maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä Vuoden 2009 kotimaan maksuliiketilastoissa ei vielä SEPAmuutoksista näy kuin häivähdys korttimaksamista lukuun ottamatta. SEPA-muotoisia tilisiirtoja oli vuoden 2009 loppuun mennessä ainoastaan 0,5 promillea kaikista tilisiirroista. Pankkien välittämien maksutapahtumien määrä on kuitenkin edelleen kasvanut. Kasvu oli viime vuonna 4,5 prosenttia. Myös maksujärjestelmien konekielisyysaste nousi 98 prosenttiin. Muutos edennyt hitaasti. Vaikka suurimmalla osalla yrityksistä on projekti jo käynnissä, on tärkeää, että kaikki yritykset käynnistävät toimenpiteet SEPA:an siirtymiseksi, johtaja Päivi Pelkonen Finanssialan Keskusliitosta toteaa. Kotimaiset tilisiirtostandardit ovat voimassa enää tämän vuoden loppuun, vaikka pankit ja ohjelmistotalot tarjoavatkin niitä vielä erillispalveluna syksyyn 2011 asti. Sirukorttien maksupäätteitä jo yli puolet Korttimaksuja käsittelevistä maksupäätteistä sen sijaan yli puolet on jo sirukortteja lukevia EMV-maksupäätteitä. Kasvua edellisestä vuodesta on lähes 50 prosenttia. Muutosvauhti on nopea, mutta edelleenkin vain magneettijuovakortteja lukevia maksupäätteitä on paljon alkaen sirullisen maksukortin tiedot on aina luettava kortin sirulta, Päivi Pelkonen toteaa. Korttimaksujen määrä kasvoi viime vuonna 6 prosenttia. Myös debit-korttien määrät ovat lisääntyneet tasaista tahtia vuodesta 2005 samaan aikaan kun pankkikorttien määrä on vähentynyt. lievennetään ja tiedonsaantia maksutapahtumista parannetaan. Oikeusministeriön mukaan lain tavoitteena on saattaa maksupalvelujen tarjoajat yhdenvertaiseen asemaan ja suojata kuluttajaa samalla tavoin riippumatta siitä, kuka maksun välittää. Tästä syystä myös mobiilimaksut tulevat lain piiriin silloin, kun teleyritys toimii yksinomaan maksun välittäjänä. Kotimaan maksutapahtumien toteuttamisajat lyhenevät maksupalvelulain mukaan. Suomessa nämä on jo ennen lain voimaan tuloakin pääasiallisesti siirretty lyhyemmässä ajassa kuin uudet säännökset edellyttävät, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen kertoo. Maksun toteuttamisaikaa koskeva sääntö ei kuitenkaan poista sitä ongelmaa, että tapahtumahyvittäjän, eli käytännössä Luottokunnan ja maksunsaajan, käytännössä kauppiaan, välillä maksuaika on sopimuksenvarainen. Verkkopankin ja e-laskun käyttö edelleen kasvussa Verkkopankkisopimukset kasvoivat vuoden 2009 loppuun mennessä 4,9 miljoonaa kappaleeseen. Myös pankkien Tupastunnistusten käyttö ja lisääntyneen verkkokaupan myötä verkkopankeissa tehtävien maksujen määrä ovat kasvaneet merkittävästi. E-laskusopimusten määrä oli vuoden 2009 lopussa lähes 2,5-kertainen edelliseen vuoteen verrattuna ja pankkien kautta välitettyjen verkkolaskujen määrä kasvoi yli 60 prosenttia. Vakuuta kesätyöntekijät nopsasti Eteran maksuttomassa verkkopalvelussa. etera. /vakuutaverkossa E T E R A O N K E S K I N Ä I N E N T Y Ö E L Ä K E V A K U U T U S Y H T I Ö, J O K A V A K U U T T A A K A I K K I E N T O I M I A L O J E N T Y Ö N T E K I J Ö I T Ä J A Y R I T T Ä J I Ä.

6 06 Nro 5 Toukokuu 2010 Markkinointi Missä mun asiakkaat on Facebookissa! Facebook, Twitter ja Linkedin kaikki sosiaalisen median sovelluksia, joiden kautta voi myös markkinoida yritystään. Lotta Tammelin, teksti ja kuva Facebook perustettiin Amerikassa, jotta yliopisto-opiskelijat oppisivat tuntemaan toisensa. Nyt palvelussa on yli 400 miljoonaa käyttäjää, jopa yrityksiä. Yritysten mukaantulo sosiaaliseen mediaan on synnyttänyt myös uudenlaisen mainontatavan. Kouluttaja Jari Juslén Akatemia 24/7 Oy:stä kertoo, miten Facebookissa markkinoidaan. Facebook-mainonnassa on kyse yhteisön kokoamisesta, suhteiden luomisesta ja ylläpitämisestä Facebook-sivun kautta. Ennen kontakteja ostettiin median tarjoaman mainostilan kautta. Nyt välissä ei ole suodatinta vaan yleisön kanssa voi kommunikoida itse, Juslén selvittää. Facebook oli tänä keväänä maailman neljänneksi vierailluin nettisivusto, joten suosio on kova. Juslénin mukaan markkinoijat ovat aina seuranneet yleisön liikkeitä, joten markkinointiponnistelujen laajeneminen myös Facebookin kaltaisiin sosiaalisiin medioihin oli itsestäänselvyys. Facebookissa markkinoiminen on kuitenkin vasta alussa: kuluttajakäyttäjiä on vielä huomattavasti yrityksiä enemmän. Markkinoinnin määrää Facebookissa ei voi mitata samalla tavalla kuin muuta mainontaa, koska se on erilaista kuin tavanomainen markkinointi. Vielä Facebook-markkinointiin mahtuu kuitenkin loistavasti mukaan. Eivät kyynärpäät ainakaan kolise kilpailijoihin, Jari Juslén nauraa. Miten mukaan? Miten sitten Facebook-markkinointiprojekti polkaistaan käyntiin? Juslénin mukaan ennen yrityksen oman Facebook-sivun avaamista on tärkeintä luoda tavoitteet ja suunnitella, mitä markkinoinnilta haluaa. Löytyykö yritykseni mahdollinen kohderyhmä Facebookista tai voiko sen sinne houkutella, on yksi olennaisista kysymyksistä. Kannattaa miettiä myös, mitä yritykseni haluaa markkinoinnilla saavuttaa. Haluanko lisää ostajia myymälään, tarjouspyyntöjä vai uusia kontakteja? Sen jälkeen mietitään, miten haluamansa voi saavuttaa. Erittäin tärkeää on myös miettiä, kuka sivun perustaa ja Facebook-markkinoinnissa kerätään yhteisö sekä luodaan ja ylläpidetään suhteita asiakkaisiin. Yleisön kanssa kommunikoidaan suoraan ilman suodattimia, Jari Juslén Akatemia 24/7:stä kertoo. Sosiaalinen media on väline ideoiden, ajatusten ja suhteiden jakamiseen verkossa. Sosiaalinen media on erilainen kuin vanha media juuri siksi, että siellä kuka tahansa voi julkaista, kommentoida ja muokata sisältöä. Sosiaalinen media voi olla tekstiä, kuvia, videota tai ääntä. David Meerman Scott liian pieni sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan markkinointiin. On vain löydettävä se oma koukku, jolla asiakkaat saadaan kiinnostumaan, Juslén kertoo. Ei ohimenevä villitys Facebook ei ole ainoastaan nuorten juttu. Jari Juslénin ja Akatemia 24/7:n Facebook-mark- kinointikoulutuksissa käy kaiken ikäisiä ihmisiä ja kaiken ko- koisista yrityksistä. Koulutuk- set ovat myös erittäin suosit- tuja. Juslénin Suomen Yrittäjien kautta järjestämä Facebookmarkkinointikoulutus keräsi toukokuun alkupuolella niin suuren suosion, että toinen koulutustilaisuus järjestetään kuun lopussa. Suurin osa ihmistä on tutustunut Facebookiin jo oman profiilin kautta, mutta yrityksen sivun avaamiseen kaivataan neuvoja, Jari Juslén kuvailee koulutukseen osallistuneita. Juslénin mukaan sosiaalinen media ei myöskään ole ohimenevä villitys. Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen, entiseen ei ole paluuta. Markkinointi tulee muuttumaan, ja yksisuuntainen viesti tulee hiipumaan. Asia voi karmia pientä yksinyrittäjää, mutta kelkkaan on hypättävä, jos ha- luaa jatkaa toimintaa. Tietenkään kaikilla yrittäjillä toiminta ei ole kiinni markkinointiviestinnästä ei ole ollut ennen, eikä tule olemaan jatkossakaan, Juslén arvioi. Mikä Facebook? Facebook on internetissä toimiva yhteisöpalvelu. Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden kuvallisen käyttäjäprofiilin ja mikroblogin luomiseen sekä yhteydenpitoon ystäviensä kanssa. Facebookissa on myös mahdollista liittyä erilaisiin yhteisöihin ja saada tietoa tulevista tapahtumista. Kuka tahansa voi liittyä Facebookiin. Palvelu on maksuton. Yritykselle Facebook tarjoaa mahdollisuuden kutsua sen palveluista kiinnostuneet asiakkaat yhteen ja tarjota heille erilaista sisältöä sekä tiedottaa yrityksen tapahtumista tai palveluista. Yritys voi perustaa ns. Facebook-sivut, jonka palveluista tykkääjäksi fanit voivat liittyä. Yritys voi mainostaa Facebookissa omia palveluitaan. Facebook-käyttäjiä voidaan profiloida melko tarkasti, mikä tekee siitä kiinnostavan mainostusympäristön. Lähde: Wikipedia kuka sitä ylläpitää. Sivun ylläpitämiseen vaaditaan aikaa, jotta siitä saataisiin myös tuloksia. Facebook ei ole nopea, välittömiä asiakassuhteita luova kanava, vaan sen kautta asiakas hiljalleen sitoutetaan ostamaan tuotteita tulevaisuudessa. Jari Juslénin mukaan yrityksen Facebook-sivulle täytyy löytyä myös mielenkiintoista sisältöä. Videoita, kuvia, tekstiä tai mahdollisuus osallistua, vaikuttaa, keskustella ja kommentoida, hän luettelee ja muistuttaa myös, ettei Facebook-sivulla voi pelkästään myydä tai esitellä tuotteitaan. Se ei ole kiinnostavaa, saati tehokasta. Erikokoisia onnistujia Jotakin sosiaalisessa mediassa tapahtuvan markkinoinnin kasvavasta suosiosta kertoo se, että esimerkiksi Fazer-yhtiöön palkattiin tänä vuonna työtekijä, jonka toimenkuvana on verkossa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuva markkinointi. Yritykset ovat siis valmiita panostamaan muuttuvan markkinoinnin haasteisiin. Onnistujiakin Facebook-mark- kinoinnin saralla on syntynyt. Menestynyt sosiaalisen median markkinointiprojekti on ollut esimerkiksi Audi Finlandilla, joka arpoi auton Facebook-sivujensa fanien kesken. Sivusto keräsi nopeasti yli suomalaista facebookkaajaa. Myös Silja Linen fanilukumäärä on ylittänyt ihmisen rajan. Siljan Facebook-sivulla voi osallistua esimerkiksi laivojen palveluiden kehittämiseen. Facebook-markkinointi ei ole ainoastaan suuryritysten hommaa, vaan myös pieni yritys voi mainonnasta hyötyä. Jari Juslenin mukaan hyvä esimerkki on vaikkapa tamperelainen käytettyjä lastenvaatteita kauppaava putiikki Rouva Poppanen. Rouva Poppasen fanijoukko ei yllä Audin tai Siljan lukuihin, mutta yhteisöstä on muodostunut sitäkin tiiviimpi. Rouva Poppasen asiakkaat voivat Facebookin kautta tiedustella, löytyykö jotakin tiettyä tuotetta ja kokoa yrityksen valikoimista. Rouva Poppasella on selvästi aikaa vastata asiakkailleen, ja sivu on aktiivisessa käytössä. Mikään yritys ei siis ole Tulossa kesäkuussa maksuton onlinekoulutus sosiaalisen median mahdollisuuksista! Kouluttaja: KTM, MBA Jari Juslén, Akatemia 24/7 Oy. Lisätietoja Suomesta löytyy Virtasta, kuka heistä on uusi asiakkaasi? Asiakkaita on vaikea löytää, kun heitä tavoittelee vääristä paikoista. Toisaalta yritystäkään ei ole olemassa, ellei se löydy sieltä, mistä asiakkaat sitä etsivät. Onneksi on Finder. 100 ILMAISTA FINDER-HAKUA YRITTÄJILLE Uudistuneesta Finder-palvelusta löytyvät ajantasaiset puhelinnumerot, osoitteet, kartat, reitit, kontaktilista ja mahdollisuus yrityksen sisäiseen puhelinluetteloon. Etu sinulle yrittäjä: Yrittäjien jäsenet saavat 100 ilmaista Finder-hakua kuukaudessa, kirjautumalla palveluun omalla jäsennumerolla osoitteessa Asiakkuusmarkkinointi Digitaalinen suoramarkkinointi Hakukonemarkkinointi Hakumediat Yrittaja_sanomat_380x255.indd

7 Nro 5 Toukokuu päättäjät yrittävät Ennenkuulumatonta politikointia Eduskunnan keväistuntokausi kääntyy loppusuoralle kesäkuun koittaessa. Vielä on kuitenkin ratkottava isoja asioita ennen kuin kansanedustajat päästetään kesälaitumille ja tapaamaan vaalikarjaa Suomen tuhansissa kesätapahtumissa. Yleensä kevätistuntokausi päättyy juhannukseen, mutta tällä kerralla kansanedustaja joutuvat palaamaan työpaikalleen vielä juhannuksen jälkeenkin. Viime töikseen eduskunta hyväksyy 1. heinäkuuta luvat kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Sitä ennen juhannusviikosta muodostuu pääministerin vaihtoviikko. Suomessa valta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta, mutta pääministerin valitsee keskustan puoluekokoukseen kokoontunut kokousväki. Se kokoontuu tärkeään tehtäväänsä Lahteen kesäkuuta. Voi veikata, että tällä kerralla kahden ydinvoimaluvan luvat hyväksytään suuremmalla äänten enemmistöllä kuin hyväksyttiin Olkiluotoon parhaillaan takkuillen nousevan reaktorin lupa. Pieni poliittisen pelin rakonen on siinä, äänestääkö yhden vai kahden luvan puolesta. Keskustasta kuuluu nyt vähemmän soraääniä. Eduskuntaryhmässä on hyristy tyytyväisyyttä ydinvoimalupiin kytketyllä uusiutuvan energia paketilla, jota on vähättelevästi kutsuttu risupaketiksi. Kolmen miljardin euron tukipaketista enin osa on puuta. Hallituspuolueet ovat hyvin, hyvin vihaisia. Niiden mielestä on perin törkeätä, että oppositio ja aivan erityisesti demarit vastustavat hallituksen esityksiä eduskunnassa. Ennekuulumatonta! Sen sijaan sitä ei päähallituspuolueiden piirissä pidetä mitenkään outona, että yksi hallituspuolue tekee kaikkensa kaataakseen hallituksen esityksen eduskunnassa. Näinhän vihreiden eduskuntaryhmä juuri toimii kootessaan ydinvoiman vastaista rintamaa eduskunnassa. Eduskunta päätti myöntää taloutensa rapakuntoon hupuloineelle ja taloustilastonsa väärentäneelle Kreikalle 1,3 miljardin euron luoton. Oppositio vastusti. Myös demarit kääntyivät viikon asiaa tuumittuaan vastustamaan Kreikka-lainaa. Siitäkös äläkkä nousi: populismia, tuomitsivat hallituspuolueet. Oppositio oli vastuuton kehdatessaan vastustaa hyvän hallituksen esitystä. Tällä menolla demarit pelaavat itsensä kuulemma ulos hallitusneuvotteluista vaalien jälkeen. Kun ostaa halvalla ja myy kalliilla, niin hyvin menee. Tällaista bisneslogiikkaa tarjoili pääministeri Matti Vanhanen puolustaessaan Kreikka-lainaa. Suomi saa hyvät tienestit, kun sen ottaa lainaa pienellä korolla ja antaa Kreikalle lainaksi korkealla korolla. Pääministeri ei tainnut oikein uskoa itsekään puheisiinsa, sillä pitkään ei tämä argumentti elänyt. Usko siihen, että Kreikka koskaan maksaisi velkaansa takaisin, ei istu kovin lujassa. Eduskunnassa on kyselty, miten voi luottaa että maa, jonka taloudenpito on sitä sun tätä ja rehellisyys ei sitäkään vähää, pystyisi tai edes haluaisi maksaa velkojaan takaisin. Oppositio arvosteli sitä, että tässä ei nyt pelasteta varsinaisesti Kreikkaa, vaan sille lainoja myöntäneiden rahoituslaitosten sijoituksia. Niitä huudettiin mukaan vastuuta kantamaan. Kuka kuitenkaan aivan tosissaan uskoi, että Suomi olisi voinut neuvotella itselleen erivapauksia Kreikkalainan suhteen? Vaikka valtiovarainministerinä olisi ollut oppositiojohtaja Eero Heinäluoma, hänellä tuskin olisi ollut erilaisia tuliaisia salkussaan kuin oli Kataisella, kun hän saapui euromaiden valtiovarainministereiden Kreikka-kokouksesta. Tuskin Suomi olisi myöskään Heinäluoman johdolla hypännyt yksin ulos euromaiden rintamasta Kreikan lainajärjestelyistä. Mutta politiikkaa saa tehdä niin hallitus kuin oppositiokin. Ei siitä pidä suuttua. Mieluummin parempi verouudistus kuin kiireessä tehty huono ratkaisu Anna Lundén, teksti Verotuksen kokonaisuudistusta pohtiva Martti Hetemäen työryhmä antaa väliraporttinsa kesäkuussa ja loppuraporttinsa syksyllä On kuitenkin mahdollista, että yritysverotusta käsitellään jo tulevan elokuun budjettiriihen yhteydessä, joskin mm. SY on huomauttanut, että mieluummin parempi verouudistus kuin kiireessä tehty huono ratkaisu. SY kannustaa jäsenistöään verokeskusteluun tuomalla esiin mm. seuraavia arvioita tulevasta sekä näkemyksiä nykytilanteesta. Työryhmän esitysten yleisiksi suuntaviivoiksi odotetaan yhteisöverokannan alentamista prosenttiin, pääomaveron nostamista 30 prosenttiin, muutoksia osinkoverotukseen sekä ansiotuloverotuksen marginaaliverojen alentamista. Verotuksen painopistettä esitetään myös siirrettäväksi kulutusja ympäristöveroihin. Nykymalli on kannustava Suomen Yrittäjien mielestä nykyisen yritysverojärjestelmän perusratkaisua ei ole syytä muuttaa. Nykyinen verotus on yrittäjyyteen kannustava ja verotus kokonaisuudessaan on toiminut hyvin ja koko talouden eduksi. Yrityksen nettovaroihin perustuva pääosin yhdenkertainen osinkoverotus tulee myös säilyttää yrittäjyyden kannustimena ja pääomatulon tuottoaste 9 % vähintään nykyisellä tasolla. Pk-yritykset ovat nykyjärjestelmässä vahvistaneet taseitaan ja kyenneet pitämään kiinni työpaikoistaan taantumassakin. Uusi malli rankaisee Työryhmän selvittämät uudet osinkomallit kiristäisivät sitä vastoin etenkin listaamattomien yritysten verotusta ja kiristykset olisivat tuntuvimpia pienimpien yritysten omistajan verotuksessa. Verotus ei siksi kannustaisi hp ElitEBook teknologian ja muotoilun pitkäikäinen liitto Yrityskäyttöön suunnatun HP EliteBook -kannettavasarjan uudet tulokkaat 2540p, 2740p, 8440p sekä 8540p ovat poikkeuksellisia niin muotoilultaan kuin ominaisuuksiltaan. Ne tarjoavat verratonta suorituskykyä upeassa paketissa, ja ympäristöystävällisten ratkaisujen ansiosta niiden pitkän elinkaaren ympäristövaikutus on nyt entistäkin pienempi. SuurYritYkSEN ja YmPäriStöN valinta Yritysasiakkaille suunnatut HP EliteBook -kannettavat on tehty kestämään. Sarjan suunnittelun lähtökohtana on tarjota yrityksille huoletonta prosessointitehoa pitkällä tähtäimellä. HP EliteBook -kannettavien keskeinen asiakaslupaus on vakioitavuus, mikä viittaa tuotteiden pitkään elinkaareen. HP EliteBookeille myöntämämme kolmen vuoden perustakuun lisäksi lupaamme yritysympäristössä yhteensopivuutta HP-ohjelmistojen sekä -lisälaitteiden kanssa jopa 18 kuukauden ajan. Ja tästä vaivattomuudesta asiakkaat ovat hyvin kiinnostuneita, toteaa tuotemarkkinointipäällikkö Mika Arhi HP:ltä. Myös ympäristön huomiointi koko tuotteiden elinkaaren läpi on HP:n toiminnan keskeinen lähtökohta. Uudet HP EliteBook -kannettavat on valmistettu entistä ympäristöystävällisemmistä materiaaleista, ja esimerkiksi siirtyminen led-taustavalaistuihin näyttöihin on mahdollistanut pääsyn eroon myrkyllisestä elohopeasta. Tuotteet myös pakataan aiempaa pienempiin, kierrätysmateriaaleista valmistettuihin pakkauksiin, jotka säästävät polttoainetta sekä tilaa kuljetuksissa. Kannettavien materiaalit ovat ympäristöystävällisiä myös elinkaarensa päässä, sillä yli 90 painoprosenttia HP EliteBookin materiaaleista on kierrätettävissä. PiENEt raskassarjalaiset Uusissa pienissä HP EliteBook -kannettavissa 2540p ja 2740p teho ja luotettavuus yhdistyvät onnistuneesti innovatiiviseen suunnitteluun ja kestävyyteen. HP EliteBook 2540p ja 2740p ovat ohuita, kevyitä ja pienikokoisia kannettavia, joiden näyttö on lävistäjältään 12,1 tuumaa. Mallit edustavat viimeisintä mobiiliteknologiaa äärimmäisen liikuteltavassa muodossa. HP EliteBook 2740p on ultraohut lehtiökannettava, jossa on kääntyvä multitouch-näyttö. Näyttö pystyy reagoimaan useaan kosketukseen samanaikaisesti ja mahdollistaa näin innovatiivisia tietokonetyöskentelyn tapoja. Kyseessä on uudenlainen tietokone, jonka avulla HP voi tarjota luovia ratkaisuja myös asiakasryhmille ympäristöihin, joihin perinteiset kannettavat eivät sovellu. Esimerkiksi terveydenhuoltoalalla tulokas on herättänyt paljon kiinnostusta, sanoo Arhi. ryhtymään yrittäjäksi. SY vaikuttaa edelleen siihen, että yrittäjyyden kannustimet säilytettäisiin vähintään nykyisen tasoisina ja että verotus säilyisi kilpailukykyisenä. On hyvä muistaa Yrittäjät huomauttavat, että osinkoverotuksessa yhtiö on jo kertaalleen maksanut tuloksesta yhteisöverokannan (26 %) tasoisen veron. Sen vuoksi ei ole olemassa verovapaata osinkoa, vaan yrityksen osinkona jakamasta tulosta on jo maksettu kertaalleen vero. Ei palkansaajakaan saa verovapaata palkkaa sillä perusteella, että työnantaja suorittaa etukäteen ennakonpidätyksen. Toisaalta julkisuudessa on esitetty epäilys, että osinkoverotus ei olisi yrittäjyydelle tärkeä ja esimerkiksi kotimaisia investointeja ajatellen yhteisöverolla olisi suurempi merkitys. Vero-oikeudellinen myytti Verokeskustelussa on tuotu esille ns. muunto-ongelmaksi kutsuttu tilanne, jossa väitetään yrittäjien voivan muuttaa ansiotuloaan pääomatuloksi. Väite on vero-oikeudellinen myytti, eikä perustu todellisuuteen. Yrittäjän vero-oikeudellinen ansiotulo poikkeaa perusteiltaan oleellisesti palkansaajan ansiotulosta (palkkatulosta), sillä yrittäjätyö ja palkkatyö ovat kaksi eri asiaa: Yrittäjätyöhön ei liity palkkatyöhön kuuluvaa työsuhdeturvaa, ei vastaavaa sosiaaliturvaa, toimeentulo on palkkatyötä epävarmempaa ja vaihtelevampaa. Lisäksi yrittäjätyöhön usein liittyy tulon saamiseen tarvittavan pääoman menettämisen riski. Väitetyn muunto-ongelman voi ajatella syntyvän vain, jos yrittäjäksi itseään kutsuva henkilö ei ole tosiasiallisesti yrittäjä, vaan työskentelee palkansaajaan rinnastettavissa olosuhteissa ilman yrittäjätyöhön tavanomaisesti liittyvää riskiä. Tällaisia tilanteita ajatellen hallitus on jo toteuttanut ns. työperäisiä osinkoja koskevan osinkoveromuutoksen vuoden 2010 alusta. Pk-yrityksiä tarkasteltaessa tulee kuitenkin arvioida kokonaisuutena yrityksen ja yrittäjän maksamaa veroa, sillä tosiasiassa on kyse samasta suunnitteluyksiköstä. Yrittäjälle yrityksestä ulos otettavan tuloksen verotuksen taso on HP EliteBook 2540p on sarjan kevyin yksilö. Vähimmillään 1,5 kg painava kannettava on suunniteltu vastaamaan erityisesti julkisten organisaatioiden ja isompien yritysten tarpeisiin ympäristöihin, joissa kannettavalta tietokoneelta vaaditaan pitkäikäistä, huoletonta ja tehokasta toiminnallisuutta. mukana kulkevaa SuorituSkYkYä HP EliteBook 8440p sekä 8540p -kannettavat edustavat alan uusinta huipputeknologiaa, ja ne ovat saatavilla monina erilaisina kokoonpanoina. Teknologisen edelläkävijyyden ohella myös kestävyys on HP EliteBookien keskeinen kriteeri, ja kaikki HP EliteBook -kannettavat käyvätkin läpi Yhdysvaltojen armeijan kestävyysstandarditestauksen MIL-STD 810G, jossa testataan muun muassa tuotteiden kosteuden ja kuumuuden sietoa, iskunkestävyyttä sekä naarmuuntumista. Suuremmista HP EliteBook -tulokkaista 14-tuumainen 8440p tarjoaa prosessointitehon ohella ällistyttävää akun kestoa. Parhaimmillaan kannettavallaan voi työskennellä toista vuorokautta. HP EliteBook 8540p puolestaan on 15,6-tuumainen, kannettava tehopakkaus. Mallin kokoluokassaan keveä ja kestävä muotoilu sekä erinomaiset näyttöominaisuudet ja suorituskyky ovat ratkaisu vaativimmankin yritysympäristön haasteisiin. Yritysasiakkaille suunnatuissa HP EliteBook -malleissa on kaikissa huippu luokan suorituskyky, akun kesto ja näyttöominaisuudet, sekä runsaasti kokoonpanovaihtoehtoja, joista valita omanlaisensa HP EliteBook. Ja kannettavia myös räätälöidään suoraan asiakasyrityksen tarpeisiin sopivaksi, mikäli soveltuvaa kokoonpanoa ei valmiista valikoimasta löydy, muistuttaa Arhi. Mobiilityöskentely edellyttää jatkuvia tietoliikenneyhteyksiä, ja HP EliteBookien suunnittelussa onkin panostettu myös langattomiin yhteyksiin. Laitteiston lisäksi HP EliteBookit on varusteltu käyttöjärjestelmän ohella myös houkuttelevilla lisäohjelmisto-ominaisuuksilla, kuten HP SkyRoom -konferenssiohjelmistolla, HP DayStarter -pikanäkymällä sekä HP QuickWeb -internet-työkalulla. HP:n huippukannettavien sarja on jälleen vahvistunut, tutustu. olennainen, sillä yrityksen tulee tuottaa tuloa omistajalleen. Osinkoverotuksella on siksi merkittävä kannustevaikutus ja sen korottaminen karsii pk-yritystoimintaa sekä pk-yritysten kasvuhaluja ja mahdollisuuksia. ilmoitus

8 08 Nro 5 Toukokuu 2010 KOSTO ZORRON Vaikene hiljainen kansa Yhdysvaltojen talous oli kaikessa sääntelemättömyydessään ajautunut 1800-luvun lopulla tilanteeseen, jossa trustit, monopolimaisesti toimineet kartellit, määräsivät tahdin. Trusteja johdettiin rikollisjärjestöjen metodeilla. Yrittäjiä, jotka eivät alistuneet kartellien pakkovaltaan, löytyi joenpohjista ja kaatopaikoilta. Luotiin antitrust-lainsäädäntö kitkemään trusteja, vapauttamaan kilpailua ja edesauttamaan yritteliäisyyttä. Kilpailulainsäädäntöä ja sen noudattamista valvovaa viranomaista tarvitaan markkinataloudessa. Varmin tae toimivalle kilpailulle on, että pääsy mark- kinoille on mahdollisimman esteetön. Pieni ei useinkaan pysty toimimaan yksin, mutta osana yhteistyöryhmää se voi kilvoitella suurempien kanssa. Kilpailuvirastomme tekemisistä kuitenkin selviää, että siellä kilpailun uskotaan toimivan vain, kun kaikki kilpailevat kaikkia vastaan aina ja kaikissa tilanteissa. Tällaisen markkinakuvan pohjalta meillä jaetaan kilpailuoikeutta. Suomessa julkaistiin taannoin tutkimus, jossa läpikäytiin kilpailuviraston päätökset yritysyhteistyötapauksista usean vuoden ajalta. Juju oli, että tapaukset arvioitiin uudelleen käyttämällä vaihtoehtoista teoreettista viitekehystä. Noin puolessa tapauksista päätös olisi ollut täysin vastakkainen sen kanssa, mitä kilpailuvirasto oli päättänyt. Tapaukset, jotka oli viety seuraavaan asteeseen eli silloiseen kilpailuneuvostoon, hätkähdyttivät. Neuvosto oli päätynyt liki järjestään samaan lopputulokseen, mihin tuossa vaihtoehtoiseen teoreettiseen ajatteluun nojanneessa tutkimuksessa päädyttiin. Vekkuli piirre koko hommassa oli, että kilpailuneuvosto oli jättänyt kaikki talousteoretisoinnin kuppikunnat niille sopivaan arvoon. Päätöksiä tehtiin siltä pohjalta, mikä tuntui oikealta, ja pääsihteerin tehtäviin kuului loihtia lain raamiin istuvat perustelut. Ei hullumpi tapa jakaa oikeutta. Kilpailuvirasto harjoittaa teoriaperusteista terroria ja synnyttää pelkotiloja. Tuore ilmentymä tästä on Elinkeinoelämän Keskusliiton ohjeistus, mistä saman alan yrittäjien ei tule puhua tavatessaan toisiaan: hinnoista, hinnoitteluperusteista, kustannusrakenteista, myyntialueista, hankintalähteistä, osto- ja myyntimääristä, markkinaosuuksista, investoinneista, varastotilanteista, asiakkaista, luottoehdoista, takuuajoista. Näistä puhuminen voi ajaa yrittäjän kilpailuviraston hampaisiin. Kilpailuvirastoa ei tosielämä kiinnosta kunhan se saa vain itse lillua turvallisessa teoreettisessa maailmassaan kuin sikiö lapsivedessä. Mistä sitten puhua vaikka lauteilla, kun busineksesta ei saa puhua? Vastakkaisesta sukupuolesta ei parane puhua, se on jo sananmukaisesti vastakkainasettelua. Maahanmuutosta ei uskalla puhua, koska puhuu taatusti väärin. Jääkiekosta tuskin saa puhua, ellei tasa-arvon nimissä puhuta puolta aikaa naislätkästä. Ollaan sitten hiljaa. Mutta älkööt myöskään terveysviranomaiset tulko valistamaan, että puhumattomuus on suomalaisen geneettinen taakka ja vaaraksi mielentasapainolle. Jos kilpailuvirastolta kysytään, niin ainoa sallittu puhumisen muoto on puhua itsekseen. Liike-elämässä se sopii sille, joka toimii monopolissa tai siihen rinnastettavissa oloissa. Siis taholle, jonka toimintamuodoista kilpailuviranomaisen tulisi ensisijaisesti ja nimenomaan olla huolissaan. Päätös ydinvoimalasta on luonteeltaan hyvin poliittinen. Kun joku on poliittista, niin yleinen mielipide vaikuttaa merkittävästi päätökseen. Yleiseen mielipiteeseen vaikutetaan julkisella keskustelulla ja vaikutus on lähtökohtaisesti sitä voimakkaampi, mitä arvovaltaisempi taho julkituo kantansa. Näimmekö kilpailuvirastolta ulostuloja, joissa se olisi kilpailunäkökulmien perusteella vaatinut ydinvoimalupien myöntämistä kaikille luvanhakijoille? Jos virasto halusi osoittaa, että se taitaa sen mitä muilta vaatii, hiljaa olemisen, epäonnistui se pahan kerran asiayhteyden ja ajankohdan valinnassa. Sitä vastoin se osoitti perimmäisen luontonsa: kilpailuvirasto on hiiri. Harri Auramo, teksti Suomi on mukana EU:n kokeilussa vuosille , jossa alennettua arvonlisäverokantaa sovelletaan tiettyihin työvaltaisiin palveluihin. Meillä alennus koskee parturi- ja kampaamopalveluita sekä eräitä pieniä korjauspalveluja. Niitä ovat polkupyörien, kenkien ja nahkatavaroiden sekä vaatteiden ja liinavaatteiden korjaukset. Näiden käsityöalojen veroprosentti on kokeiluaikana 8 prosenttia normaalin 22 prosentin sijasta. Heinäkuun alusta alennettu verokanta nousee yleisen alv-korotuksen mukana yhdeksään prosenttiin. Valtiovarainministeriölle jä- tetyn aloitteen takana ovat Om- pelualan Yrittäjät, Suomen Vaat- turiliitto, Taitavat suutarit, Suomen Hiusyrittäjät ja Suomen Verhoilijamestarien Liitto. Toissijaisesti järjestöt esittävät, että ellei verokannan pysyvä alentaminen ole mahdollista, on kokeilua jatkettava. Alennuskokeilussa oleville yrityksille on tyypillistä, että niiden palvelun ostajana on kuluttaja, joka ei voi vähentää ostohintaan sisältyvää arvonlisäveroa. Palvelun hinta muodostuu pääosin tehdystä työstä, ja materiaaliostoja on hyvin vähän. Työ vaatii ammatillista erityisosaamista. Rajoitukset pois Oman pulmansa aiheuttaa se, että kyseistä kokeilua soveltavilla toimialoilla ei alennusta voida viedä yrittäjien kaikkeen toimintaan. Osa heidän palveluistaan myydään yleisellä arvonlisäverokannalla. Järjestöt esittävätkin korjauspalveluiden sisällön laajentamista poistamalla tuoteja materiaalirajaukset. Toimialajärjestöt korostavat, että alennettu arvonlisäverokokeilu on ollut yrittäjille erittäin tarpeellinen. Se on edistänyt ammattiosaamisen säilymistä ja Lotta Tammelin, teksti Mainostajien Liiton Sponsorointibarometrin mukaan sponsoroinnin määrä putosi 16 prosenttia 151 miljoonaan euroon vuonna Vuotta aiemmin luku oli 179 miljoonaa. Sponsorointibarometri arvioi suomalaisten yritysten investoimien sponsorointieurojen määrää ja jakaumaa eri kohteille. Suomalaisten yritysten eri kohteille maksetun sponsoroinnin arvo yhteensä oli viime vuonna 151 miljoonaa euroa, jossa laskua edelliseen vuoteen oli 16 prosenttia. Urheilun osuus kokonaissponsoroinnista oli reilut 60 prosenttia eli 95 miljoonaa, josta yksin jääkiekon osuus oli 25 miljoonaa. Kulttuurikohteita tuettiin 18 miljoonan euron edestä. Muut kohteet saivat 39 miljoonaa euroa. Näihin sisältyi mm. sosiaalisia kohteita sekä etenkin pienempien yritysten paikallisia kohteita. Lisäksi sponsoroinnin hyödyntämiseen, esimerkiksi tapahtumiin, käytettiin 69 miljoonaa euroa, missä oli lähes kolmannes pudotusta edelliseen vuoteen. Kun sponsorointipanostusten hyödyntämiskustannuksissa säästetään, heikennetään sponsoroinnin tehoa markkinointikeinona, toteaa Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski. Urheilu on pop! Urheilu säilytti edelleen vankan asemansa suosituimpana sponsorointikohteena. Mainostajien Liiton jäsenyrityksistä jääkiekkoa sponsoroi 57 prosenttia ja muita joukkuelajeja 59 prosenttia. Yhteistyötä tehtiin myös nuoriso- ja paikallisliikunnassa (43 %), yleisurheilussa ja hiihtolajeissa (27 %) sekä muissa yksi- Talous Käsityöyrittäjät haluavat säilyttää arvonlisäveron alennuksen Viisi käsityöalan yrittäjäliittoa esittää omilla aloillaan kokeiltavan arvonlisäveroalennuksen säätämistä pysyväksi. Kokeilu on päättymässä tämän vuoden lopulla. Taantuma sulatti sponssirahat lölajeissa (60 %). Yhteiskunnallisten kohteiden sponsorointi oli lisääntynyt 62 prosenttiin edellisen vuoden 40 prosentista. Taiteiden sponsorointi oli jonkin verran vähäisempää. Mainostajien Liiton jäsenyrityksistä 16 prosenttia ilmoittaa kasvattavansa sponsorointiaan tänä vuonna, 25 prosenttia vähentävänsä ja 59 prosenttia ai- koo säilyttää entisen panostustason. Viime vuoden tasoa suunnitellaan jääkiekolle sekä yleisurheilulle ja hiihdolle. Muiden kohteiden sponsorointia suunnitellaan vähennettäväksi. Pesäpallo vai golf? Vastuullisuus ja luotettavuus ovat ne perusominaisuudet, joita yritysten enemmistö sponso- roinniltaan hakee. Imagoa tarkemmin profiloivat ominaisuudet jakautuvat tasaisemmin; modernius, innovatiivisuus, me- nestyvyys ja terveellisyys nousevat seuraaviksi. Myös valtakunnallisille mainostajille paikallisuus on usein viestinnällinen tavoite. Sponsorointikohteiden imagoerot ovat selkeitä. Urheilulajeista ensisijaisesti kansanomaisuutta viestiviä on useita: jalkapallo, jääkiekko, murtomaahiihto, mäkihyppy, ravit ja yleisurheilu. Alppihiihto viestii ensisijaisesti rohkeutta, taitoluistelu tyylikkyyttä, uinti terveellisyyttä ja golf kansainvälisyyttä. Taide sekä tiede- ja koulutuskohteet yhdistyvät älykkyyteen ja viihde hauskuuteen. Kyselyn mukaan vastuullisuutta ja luotettavuutta kuvastavat ennen kaikkea yhteiskunnalliset ja ympäristökohteet. On mielenkiintoista havaita, että vaikka yritykset hakevat ensisijaisesti vastuullista ja luotettavaa imagoa sponsoroinnillaan, käytännössä he valitsevat usein kansanomaisuutta korostavia kohteita, toteaa Ritva Hanski- Pitkäkoski. Yhteiskuntavastuun merkitys kasvanut Lähes kolme neljästä Sponsorointibarometrin vastaajasta oli sitä mieltä, että hyvän yhteiskuntavastuun merkitys yritysten suosiolle ja kilpailukyvylle työllisyyttä. Yritysten kannattavuus on parantunut hinnankorotuspaineiden poistuttua. Esimerkiksi suutarinalan yrityksistä 30 prosenttia on työllistänyt kokeilun ansiosta vähintään yhden uuden työntekijän. Harmaa talous uhkaa paisua Julkisuudessa on käyty keskustelua yleisen arvonlisäverokannan korottamisesta 25 prosenttiin. Käsityöalojen toimialajärjestöt kauhistuvat tällaisesta ehdotuksesta. Jos kuluttajahintaan tulee lähes neljäsosan suuruinen arvonlisävero päälle, hintoja joudutaan korottamaan niin paljon, että se vaikuttaa näiden työvaltaisten alojen palvelujen kysyntään. Jotta käsityöalojen palveluntarjontaa esiintyy Suomessa jatkossakin, on välttämätöntä, että ne pysyvät alennetussa verokannassa. Vielä järjestöt muistuttavat, että korkeamman alv-kannan soveltaminen on omiaan lisäämään harmaan talouden kilpailuetua veronsa maksavaan yrittäjään nähden. Tästäkin syystä käsityöalojen alennettu vero on syytä jättää nykytasolleen. Verhoiluyritykset vaikeassa kilpailutilanteessa Pienet verhoiluliikkeet joutuvat kamppailemaan toimeentulostaan huonekaluteollisuuden sekä tuontia ja erityisesti halpatuontia harjoittavien kauppaliikkeiden ja ketjujen kanssa. Yksi käsityöalojen veroaloitteen allekirjoittajista on Suomen Verhoilijamestarien Liitto, jonka puheenjohtaja on verhoilijamestari Tapio Tahvanainen. Hän tähdentää kannanotossaan järjestön ilmaisevan vakavan toiveensa siitä, että verhoilupalveluiden arvonlisävero säädettäisiin työn osalta pysyvästi alimmalle alennetulle verokannalle. Verhoilualalla toimivia käsityöyrityk- siä on Suomessa noin 500, joista viitisen prosenttia työllistää yrittäjän lisäksi 1 5 työntekijää. Verhoilijan työ näissä mikroyrityksissä vaati kädentaidon erityisosaamista. Kun kauppaliike ostaa kalusteen ja myy sen, voidaan ostohinnassa oleva arvonlisävero vähentää. Toisin on verhoiluliikkeen kohdalla. Verhoiluliikkeessä korjatun kalusteen kustannusten suurin osa koostuu käsityöstä, jota ei voi ostaa kuten tavaraa, jolloin alv-vähennysoikeutta ei ole. Tapio Tahvanainen huomauttaa, että verhoilijalle korjattavaksi tuodun kalusteen asiakas on joskus hankkinut, joten täysi alv-vero on esineestä jo kertaalleen maksettu. futureimagebank Vaatteiden ja liinavaatteiden korjauksiin on kokeiltu kahdeksan prosentin verokantaa. Yrittäjät haluavat työvaltaisten palvelujen alemman arvonlisäveroprosentin pysyväksi. Sponsorirahaa jaetaan nyt tarkemman syynin jälkeen. Vastuullinen ja luotettava toiminta on pyytäjälle eduksi, kun lähdetään hattu kourassa yritysjohtajien puheille. Olisi vähintään kohtuullista, että valtio huomioisi jo ekologisestakin näkökulmasta tukea kalusteiden kierrätystä ja korjaamista alentamalla arvonlisävero pysyvästi alimmalle 8 prosentin verokannalle työn osalta. Sen sijaan 22 prosentin arvonlisäverokanta merkitsisi käytännössä kaksinkertaista työn verotusta, hän toteaa. Tapio Tahvanainen korostaa, että säätämällä verhoilupalveluiden alv-kanta pysyvästi alimmalle tasolle turvattaisiin perinteisen ammattitaidon säilyminen ja luotaisiin todelliset mahdollisuudet työllistymiseen käsityöverhoilijaksi. Päätöksellä lisättäisiin kotimaista palvelukysyntää tuonnin sijaan. RODEO on entisestään kasvanut. Tutkimuksessa selvitettiin tarkemmin myös suurimpien mainostajien yhteiskuntavastuun näkymistä sponsoroinnissa. Lähes puolet yrityksistä oli valinnut yleisiä sosiaalisia kohteita, jotka eivät suoranaisesti liity liiketoimintaan, esimerkiksi pankki tukee Itämerta. Yrityksen toiminnan arvoketjuun liittyviä sosiaalisia kohteita sponsoroi 41 prosenttia, esimerkiksi lastenvaatevalmistaja tukee lastenklinikan toimintaa. Kohteita, jotka liittyvät yrityksen kilpailukykyyn vaikuttaviin tekijöihin, suosi 17 prosenttia vastaajista, esimerkiksi autovalmistaja tukee hiilijalanjälkeä tasapainottavia toimenpiteitä. Yritykset eivät ole vielä ha- vahtuneet hyödyntämään yhteiskuntavastuullisuutta kilpailukykyyn vaikuttavana tekijänä, sanoo Hanski-Pitkäkoski. Tutkimus Sponsorointibarometri-tutkimuksen toteutti Mainostajien Liiton toimeksiannosta Kuulas Millward Brown maalis huhtikuussa Sponsoroinnin kokonaiseurojen estimointia varten myös Suomen Yrittäjät teki jäsenistönsä keskuudessa kyselyn, jossa vastaajina oli 712 yritystä. Sponsorointibarometrin laajempi osa kysyttiin Mainostajien Liiton jäsenyrityksiltä. Tässä vastaajina oli 114 suurimpien mainostajien edustajaa. Lisää taustatietoja, graafeja ja taulukoita Joka kahdeksas yritys perinnän kohteena Valtakunnallinen maksuviivetutkimus kertoo, että peräti suomalaista yritystä on ollut perinnän kohteena viimeisen puolen vuoden aikana. Tammi-maaliskuussa 2010 lähes joka 12. yritys oli perinnän kohteena ja puolen vuoden aikana jo joka kahdeksanteen yritykseen kohdistui perintää. Heikoin tilanne vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä oli Uudellamaalla sekä Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen maakunnan yrityksissä, joissa perintää kohdistui yli kahdeksaan prosenttiin alueen yrityksistä, kertoo Intrum Justitian ja JM Tiedon julkaisema selvitys. Suhteellisesti vähiten perinnän kohteena olevia yrityksiä oli Pohjanmaan maakunnassa, jossa perinnän kohteena oli alkuvuonna vain 4,41 prosenttia alueen yrityksistä. Tutkimuksen mukaan perinnän kohteena olevia yrityksiä oli eniten majoitusja ravitsemistoiminnassa, jossa 13,56 prosenttiin toimialan yrityksistä kohdistui perintää. Myös tukku- ja vähittäiskaupassa perittäviä yrityksiä yli 10 prosentilla toimialan yri- tyksistä. Vähiten perittäviä yrityksiä oli alkutuotannossa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa. Euroopan pk-yritysviikko meneillä järjestettävän Euroopan pk-yritysviikon 2010 tarkoituksena on antaa tietoa siitä, mitä EU:n, kansalliset ja alueelliset viranomaiset sekä kunnat tarjoavat mikro- ja pk-yritysten tueksi. Toisena tavoitteena on edistää yrittäjyyttä, jotta yhä useammat ihmiset, varsinkin nuoret, harkitsisivat vakavasti yrittäjyyttä uravaihtoehtona. Tarkoituksena on myös antaa yrittäjille tunnustusta heidän panoksestaan Euroopan hyvinvoinnille, työllisyydelle, innovoinnille ja kilpailukyvylle. Vuonna 2009 käynnistettyä Euroopan pk-yritysviikkoa koordinoi Euroopan komis- sion eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (SBA) periaatetta 1 toteuttavana toimenpiteenä. Aloitteen mukaan EU:n ja jäsenvaltioiden olisi luotava toimintaympäristö, jossa yrittäjät ja perheyritykset voivat menestyä ja jossa yrittäjyys palkitaan. Euroopan pk-yritysviikko 2010 on koko Euroopan laa- juinen kampanja, joka järjestetään 37 osallistujamaassa hajautetusti lähellä nykyisiä ja tulevia yrittäjiä. Osallistujamaiden liike-elämän järjestöt, tukipalvelut, kansalliset ja alueelliset viranomaiset sekä kunnat järjestävät näitä tapahtumia kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Tapahtumat tarjoavat myös nykyisille pk-yrityksille tilaisuuden jakaa kokemuk- siaan ja kehittää liiketoimiaan. Ikääntyvien työpanos vahvassa kasvussa Ikääntyneiden työllisyysasteet ovat kasvaneet Suomessa selvästi nopeammin kuin EU:ssa keskimäärin, kirjoittavat Tilastokeskuksen työelämätutkijat Anna-Maija Lehto ja Hanna Sutela uusimmassa Tieto&trendit-lehdessä. Suomessa vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2008 jo 56 prosenttia, kun se muualla EU:ssa oli keskimäärin 46 prosenttia. Myös jo eläkkeellä olevien osallistuminen työelämään on yleistynyt Suomessa nopeasti. Kun esimerkiksi vuoden 2004 helmikuussa vuotiaita työllisiä oli , oli heitä tämän vuoden helmikuussa jo Vuoden 2008 työolotutkimuksen mukaan joka kolmas yli 45-vuotias palkansaaja sanoi olevansa valmis jatkamaan työssään myös 63 ikävuoden jälkeen. Halukkaimpia jatkamaan töitä 63 ikävuoden jälkeen ovat erityisesti ne työntekijät, jotka pitävät työtään tärkeänä ja merkittävänä, ovat tyytyväisiä työtehtäviensä sisältöön ja joille työssä kehittyminen on tärkeää. Taloudellinen kannustin eli niin sanottu superkarttuma vaikuttaa paljon vähemmän haluun jatkaa työuraa kuin muut työhön liittyvät tekijät.

9 Nro 5 Toukokuu 2010 ASIANTUNTIJA Markku Heikkilä, KPMG OY AB Talous Henkilöstörahaston perustaminen helpottuu Joko yritykselläsi on omat kotisivut? Klikkaa: fonecta.com Uuden ajan mediatalo 09 Henkilöstörahastojen houkuttelevuus henkilöstön sitouttamisessa laajenee merkittävästi, mikäli hallituksen tuore esitys henkilöstörahastolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi hyväksytään eduskunnassa. Esityksen mukaisten lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alusta lukien, Markku Heikkilä kirjoittaa. Henkilöstörahastoja voidaan annetun esityksen mukaan perustaa nykyistä kattavammin erilai- siin ja erikokoisiin työnantajayhteisöihin. Esityksen mukaan henkilöstörahasto voidaan perustaa, jos yrityksen tai sen tulosyksikön työsuhteessa olevan henkilöstön lukumäärä on säännöllisesti vähintään kymmenen. Henkilöstörahastoon siirrettävät erät ja osuuksien nostaminen Esityksen mukaan tulevaisuudessa olisi mahdollista siirtää henkilöstö- rahastoon nykyisen lain sallimien voittopalkkioiden ohella tietyin edellytyksin myös tulospalkkioita. Tulospalkkioiden siirtäminen henkilöstörahastoon edellyttää, että järjestelmä koskee koko henkilöstöä ja että järjestelmän mukaisten rahasuoritusten enimmäismäärä määräytyy yhdenmukaisten periaatteiden mukaan. Tulospalkkiojärjestelmän perusteella henkilöstörahastoon maksetut palkkiot voivat kuitenkin määräytyä myös henkilötasolla henkilökohtaisina osuuksina. Työnantajan on päätettävä sekä tulospalkkioiden että voittopalkkioiden määräytymisperusteista viimeistään ennen sen ajanjakson alkua, jolta kyseinen henkilöstörahastoerä suori- tetaan. Lisäksi rahastoon voitaisiin siirtää ns. henkilöstörahastoerien lisäosia. Lisäosa voisi koskea määrät- tyä osaa yrityksen tai tulosyksikön henkilöstöstä. Lisäosan vuotuinen määrä voi olla yhteensä enintään lisäosaa saavien jäsenten kuukauden palkkasumma tai kunkin jäsenen kuukauden palkka. Lisäosan perusteille ei olisi erityisiä vaatimuksia ja lisäosaa voitaisiin maksaa rahastoon silloinkin, kun varsinainen henkilöstörahastoerä ei kertyisi. Edellytyksenä kuitenkin on, että yrityksessä on varsinaisia henkilöstörahastoeriä kerryttävä tulos- tai voittopalkkiojärjestelmä, jonka lisänä lisäosia maksetaan. Annetussa esityksessä ei ole nykyisen lain kaltaista viiden vuoden vähimmäisodotusaikaa, vaan kunkin työntekijän rahasto-osuuksista siirtyisi vuosittain enintään 15 prosenttia nostettavissa olevaan osuuteen. Työsuhteen päättyessä eläkkeelle jäämisen taikka taloudellisin tai tuotannollisin perustein tapahtuneen irtisanomisen johdosta työntekijä voisi nostaa henkilöstörahasto-osuutensa eläkkeelle jäämistä tai irtisanomista seuraavan neljän vuoden aikana. Perustamismenettely ja hallinto Henkilöstörahaston jäsenenä on edelleen koko henkilökunta. Perustaminen edellyttää asian käsittelyä yhteistoimintamenettelyssä tai, jos yhteistoimintalakia ei sovelleta, muussa vastaavassa neuvottelumenettelyssä. Henkilöstö päättäisi henkilöstörahaston perustamisesta, rahaston säännöistä ja toimielimien valinnasta perustamiskokouksessa. Yritys vastaavasti päättäisi henkilöstörahastoa kerryttävän tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän periaatteista. Yrityssaneeraus on harkittava vaihtoehto Pekka Malmberg, teksti Viime vuoden aikana on pantu vireille yli 500 yrityssaneerausta. Tämä on suurin määrä vuo- den 1993 jälkeen, jolloin yrityk- set ja yrittäjät saivat mahdolli- suuden hakeutua vapaaehtoisesti saneeraukseen. Konkurssi- asiamies Eeva Arko-Koski kokee, että saneerausmahdollisuu- den aktiivinen käyttäminen pienentää konkurssien määrää, joka ei ole kasvanut normaaleista vuosista kohtuuttomasti. Oma aktiivisuus ratkaisee Yrityksen joutuessa maksuvaikeuksiin vaarallisinta on odottaa. Pitää toimia heti. Veloista ja tuloista on tehtävä yhteenveto ja maksusuunnitelma, jonka saa ilmaiseksi osoitteesta www. talousapu.fi. Oman tilitoimiston kanssa on sovittava työnjaosta, jotta kirjanpito saadaan kuntoon ja maksusuunnitelma voidaan tehdä. Velkojiin on oltava yhteydessä heti ja tehtävä ohjelma, jonka pystyy toteuttamaan. Pankki, verottaja ja monet muut velkojat joustavat, jos on itse aktiivinen. Talousavun neuvojat auttavat ohjelman tekemisessä. Perusteellinen saneerausohjelma Eeva Arko-Koski Jos maksuohjelma ja kova yrittäminen eivät auta, voi edessä olla yrityksen maksukyvyttömyys. Rahaa ei ole velkojen ja maksujen hoitoon ja konkurssi uhkaa aikaa myöten. Tämä tilanne voidaan estää hakeutumalla saneeraukseen. Yrittäjän oma panos ratkaisee myös saneeraukseen hakeutumisessa, korostaa Eeva Arko-Koski. Kunnolliset selvitykset taloudesta ja liiketoiminnasta auttavat hakemuksen käsittelyä käräjäoikeudessa. Saneeraushakemukselle ovat eduksi ulkopuolisten asiantuntijoiden lausunnot yrityksen liiketoiminnan elin kelpoisuudesta ja mahdollisuudesta maksaa velkansa, joita leikataan saneerausmenettelyssä. Velkojien täytyy hyväksyä ohjelma. Yrittäjän tehtävä on herättää luottamus, johon rakentuu uusi terveempi toiminta. Saneerausmenettelyn eri vaiheet yrittäjä tekee yhteenvedon maksukyvystään yrittäjä käyttää asiantuntijoita yrittäjä ottaa yhteyttä velkojiin ja neuvottelee eri vaihtoehdoista tutkittava saneerausmahdollisuus ja tehtävä sitä varten selvitystyö tehtävä alustava suunnitelma saneerausohjelmaksi jätetään saneeraushakemus käräjäoikeuteen oikeus asettaa selvittäjän oikeus päättää saneerauksesta ja vahvistaa ohjelman yrittäjä toteuttaa oikeuden vahvistaman ohjelman jos ohjelmaa ei toteuteta, on yleensä edessä konkurssi Kirjoittaja Markku Heikkilä työskentelee veroasiantuntijana KPMG:n vero-osastolla Jyväskylässä. Hän on erikoistunut pk-yritysten verosuunnitteluun sekä omistus- ja rakennejärjestelyihin. Verotus ja sosiaaliturvaan liittyvät maksut Henkilöstörahasto ei ole tuloverotuksessa verovelvollinen. Työnantajan henkilöstörahastoon maksama tulos- ja voittopalkkio ovat työnantajan tuloverotuksessa vähennyskelpoisia menoja. Työntekijää verotetaan siinä vaiheessa, kun hän nostaa eriä henkilöstörahastosta. Nostetusta rahastoosuudesta on 20 prosenttia verovapaata ja 80 prosenttia veronalaista an- siotuloa. Yritys ja työnantaja eivät maksa lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja henkilöstörahastoon siirretyistä eristä tai sieltä nostetuista rahastoosuuksista. Jos säädösmuutokset toteutuvat esityksen mukaisena, tulee joustavuuden lisääntyminen varmasti lisäämään kiinnostusta henkilöstörahastoihin. Työnantajien, joiden henkilöstöillä rahastoja ei vielä ole, kannattaa harkita niiden perustamista. Jo olemassa olevien henkilöstörahastojen tulee muuttaa sääntönsä uuden lain mukaisiksi. Muutokseen liittyvät mahdolliset valmistelevat toimenpiteet kannattaa aloittaa jo tämän vuoden puolella hyvissä ajoin ennen uusien säännösten voimaantuloa. Konkurssi on tapa lopettaa kannattamaton yritystoiminta Konkurssi on kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely. Yritys voi joutua tilanteeseen, jossa sen varat ovat lopussa eikä rahaa ole mahdollista saada lisää. Saneerausohjelmalle ei ole edellytyksiä ja luottamus myös omaan itseensä on kadonnut. Tähän tilanteeseen joutuu Suomessa vuosittain reilu pari tuhatta yritystä, jotka hakeutuvat joko itse tai velkojat hakevat ne konkurssiin. Oma selvitys veloista Yritys tekee itse selvityksen suurimmista veloistaan jättäessään konkurssihakemuksen tuomioistuimelle. Velkoja ei pidä peitellä, koska seuraukset voivat olla vakavat, muistuttaa asianajaja Hannu Ylönen Asianajotoimisto Krogerus Oy:stä. Sama koskee yritystä peitellä varoja. Asioiden hoitaminen ja mahdollinen uuden toiminnan aloittaminen vaikeutuvat, jos velallinen on epärehellinen riippumatta siitä, kuka on hakija konkurssissa. Jokainen epäonnistuu joskus ja se ei ole häpeä. Vastuu pesästä pesänhoitajalle Konkurssi alkaa, kun tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin. Velallinen menettää silloin oikeutensa määrätä omaisuudesta. Määräysvalta siirtyy pesänhoitajalle, joka tekee myös yhteenvedon veloista ja omaisuudesta. Pesänhoitaja toteuttaa myös mahdollisen omaisuuden myynnin. Saneeraus on parempi vaihtoehto Jos yritys seuraa aktiivisesti talouttaan ja liiketoimintansa tunnuslukuja, niin sillä on mahdollisuus ennakoida maksukyvyttömyys ja hakeutua saneeraukseen tai vaikkapa myydä omaisuuttaan ja liiketoimintaansa. Tämä kaikki riippuu yrittäjästä itsestään. Usein yrityssaneeraus ja muut järjestelyt ovat parempia vaihtoehtoja kuin konkurssi. Hannu Ylönen kohdistaa vastuuta yrittäjälle, joka aina vastaa yrityksensä menestyksestä tai sen toiminnan loppumisesta. Vaihtoehtoja on. Neuvoja saa Talousavusta, p , Kemikaalien rekisteröinnillä alkaa olla kiire taktiset_yritta ja sanomat_kotisivut_92x50mm.indd Kemikaalien valmistajilla ja maahantuojilla on enää muutama kuukausi aikaa rekisteröidä tietyt kemikaalit, Suomen Yrittäjin lainopillinen asiamies Tiina Toivonen muistuttaa. Tietyille kemikaaleille ehdoton määräaika on Myös jatkokäyttäjien toivotaan seuraavaan käyttämiensä aineiden rekisteröintiä, jotta valmistus ja myynti voi jatkua marraskuun jälkeenkin. Kemikaalien rekisteröinti perustuu REACH-asetukseen. Rekisteröinti toteutetaan vuoteen 2018 mennessä kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen rekisteröinti koskee kaikkein vaarallisimpia aineita (CMR-aineet), joiden vuotuiset valmistus- tai tuontimäärät ylittävät yhden tonnin sekä vesieliöille hyvin myrkylliset aineet (R aineet), joiden vuotuiset valmistus- tai tuontimäärät ylittävät 100 tonnia. Myös määriltään suuret kemikaalit, joiden valmistus- ja tuontimäärät ylittävät 1000 tonnia, on rekisteröitävä mennessä. Rekisteröintivelvollisuuden piirissä ovat aineiden valmistajat ja maahantuojat. Rekisteröinti on kemikaalien tuotannon ja myynnin jatkamisen edellytys, Reilu viidesosa palkkaa kesätyöntekijöitä Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan reiluun viidesosaan pkyrityksistä palkataan kesätyöntekijöitä tänä kesänä. Keskimäärin näihin yrityksiin otetaan kolme kesätyöntekijää, joten pienet ja keskisuuret yritykset ottavat töihin määräaikaista työntekijää kesän aikana, ekonomisti Harri Hietala arvioi. Määrä on työntekijää suurempi kuin viime vuonna, mutta kuitenkin matalampi kuin parina sitä edeltäneenä vuonna, jolloin pk-sektoriin palkattiin jopa kesätyöntekijää. Hietalan mukaan runsas nuorten palkkaaminen on myöntei- nen asia. Näin pk-yritykset tutustuttavat nuoria työelämään, mahdollistavat työkokemuksen kartuttamisen ja markkinoivat yrityksiä hyvinä työpaikkoina. Yksittäisen pk-yrityksen on näin osaltaan mahdollisuus vai- Tiina Toivonen sanoo. Siten myös jatkokäyttäjien toivotaan olevan aktiivisia ja tarkistavan, että niiden käyttämät aineet aiotaan rekisteröidä ajallaan eli marraskuun loppuun mennessä. Kemikaalivirasto ECHA on julkaissut luettelon kaikista niistä kemiallisista aineista, jotka ovat yritysten ilmoitusten mukaisesti suunniteltu rekisteröitäväksi vuotta 2010 koskevassa määräajassa. Jos aineen rekisteröinti ei tapahdu määräajassa, sen valmistaminen ja myyminen on kiellettyä EU:n alueella 30. marraskuuta 2010 jälkeen. Jatkokäyttäjä voi luettelosta varmistaa, ovatko suurina määrinä toimitettavat ja vaaralliset aineet mukana. Jos jatkokäyttäjän kemikaalia ei löydy luettelosta, kannattaa tämän välittömästi olla yhteydessä kemikaalin toimittajaan ja tiedustella rekisteriaikomuksia. Valmistajat ja maahantuojat voivat osallistua aktiivisesti luettelon täydentämiseen lisäämällä siihen omat suunnitellut rekisteröintinsä. Luettelo aiotuista rekisteröinneistä: eu/chem_data/ list_registration_2010_en.asp kuttaa nuoren kouluttautumispäätökseen ja turvata yrityksen tulevaa työvoimansaantia. Kesätyöntekijöiden palkkaaminen on yleisintä sesonkityöntekijöitä tarvitsevissa majoitus- ja ravitsemusyrityksissä. Niistä 60 prosentissa palkataan kesätyöntekijöitä, kun teollisuudessa osuus jää 30 prosenttiin. Terveys- ja sosiaalipalveluissa, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä rakentamisessa kesätyöntekijöitä palkataan reiluun 40 prosenttiin ja kaupassa vajaaseen 40 prosenttiin yrityksistä. Vähintään 10 henkilöä työllistävistä pienistä yrityksistä 60 prosentissa on kesätyöntekijöitä ja yli 50 henkilöä työllistävistä keskisuurista lähes kaikissa. Mikroyrityksistä, jotka työllistävät 2 9 henkilöä, reilu 40 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä. Miten hoidan omat ja yritykseni eläkeasiat samalla kertaa? Omilla pankkitunnuksillasi. Tutustu uuteen verkkopalveluumme osoitteessa Hyvää työtä.

10 10 Nro 5 Toukokuu 2010 Palvelumarkkinoiden kehittäminen vahvistaa kuntataloutta Jouko Lantto, teksti On harmittavaa, että kunnat ja kuntayhtymät ovat ymmärtäneet terveyspalveluiden järjestämisvastuun tarkoittavan usein myös tuotantovastuuta, Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo. Hänen mukaansa tällaisesta ajattelusta on seurannut, että markkinoilta ostettujen palvelujen osuus ei ole kasvanut tällä vuosituhannella. Terveyspalvelujen ostojen osuus kuntien ja kuntayhtymien kokonaiskustannuksista on vaihdellut vuosittain 3 4 prosentin välillä. Sosiaalipalveluissa tilanne on aivan toinen. Lääkäripalveluyritykset tuottavat nykyisin noin 20 prosenttia palvelujen arvolla mitattuna, mutta suoritteista vielä suuremman osan, Partanen laskee. Joillain aloilla yritysten osuus on todella merkittävä, esimerkiksi hammashuollossa yli 50 prosenttia, työterveyshuollossa yli 60 prosenttia ja fysikaalisessa kuntoutuksessa noin 85 prosenttia. Terveysalan järjestöjen lähinnä potilasjärjestöjä osuus on vain noin 5 prosenttia. Usein Harjoitetaan palvelumarkkinoita kehittävää ja niiden toiminnasta huolehtivaa hankintapolitiikkaa. Ei liian suuria kertaostoja, vaan hajautetaan kuntien kysyntää niin, että ei synny tuotantomonopoleja. Ismo Partanen tettäväksi terveyspalveluissa. Olemme täysin eri mieltä. Palvelusetelit soveltuvat erittäin hyvin ns. ei kiireisiin terveyspalveluihin mm. siksi, että monet terveyspalvelut ovat hyvin tuotteistettuja. Toisin sanoen niiden kustannustaso tiedetään, myös kunnan oman työn hinta. Lainkiertoa Kunnat ja kuntaorganisaatiot ovat levittäytymässä terveyspalveluiden markkinoille omis- tamiensa liikelaitosten ja osakeyhtiöiden suojakaavussa, Ismo Partanen kritisoi voimakkaasti. Ne aiheuttavat kilpailuvääristymiä polkuhinnoittelulla tai hyödyntäen muutoin kilpailuetujaan. Esim. laboratoriopalveluissa pelkästään kunnallisen liikelaitoksen alv-etu on yli 8 pro- senttia. Partasen mukaan kuntien kustannuslaskennan perusteet eivät muutenkaan ole tästä maailmasta, sillä palvelutuotteen kustannuksiin ei lasketa kiinteitä kuluja täysimääräisesti, rahoituskulut vedetään hatusta tai ne rasittavat muita kuin markkinoille myytäviä palve- luja. Nyt kuntakenttä on keksinyt vielä uuden tavan kiertää lakia julkisista hankinnoista. Kuntien ja kuntaorganisaatioi- den väliset hyödykekaupat tulkitaan yhteistoimintasopimuksiksi, joilla toteutetaan lakisääteistä tehtävää! En usko, että tämä suomalainen tulkinta kestää EU-maailmassa. Yrittäjät & kunta Wuorinen Kunnallisjohdon seminaarissa Talouden tasapainon hakeminen yhä vaikeampaa Jouko Lantto, teksti Työllisyyden näköpiirissä oleva heikkeneminen rajoittaa yksityistä kulutusta ja vaikuttaa näin kotimarkkinoilla toimivien Lyhyellä tähtäyksellä näköpiirissä ei ole mitään sellaista, jolla kuntatalouden tilanteeseen saataisiin helpotusta. Jarkko Wuorinen pk-yritysten tuloksentekomahdollisuuksiin, puheenjohtaja Jarkko Wuorinen sanoi SY:n järjestämässä Kunnallisjohdon seminaarissa Tallinnassa. Seminaari, joka on tarkoitettu kuntien ja kaupunkien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajille, Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten puheenjohtajille sekä SY:n aluejärjestöjen johtajille kokosi sanankuuloon lähes 400 vaikuttajaa. Puheenjohtaja Wuorisen mukaan seminaarin ykköstarkoituksena on lisätä kuntien luottamusmiesjohdon näkemystä ja tietoisuutta yrittäjäjärjestön kuntavaikuttamisen tavoitteista ja painopisteistä. Huomattava osa suomalaisesta pk-yritystoiminnasta elää lähimarkkinoista, kotikunnan tai maakunnan alueen elinvoimaisuudesta, sen asukkaiden, muiden pk-yritysten ja kuntayhteisöjen kysynnästä. Tällöin kannattaa muistaa, että jo ennen Kreikka-episodia Suomen julkinen talous kärsi maailmantalouden taantumasta selvästi muuta Eurooppaa enemmän, ja että Suomen julkistalouden velkaantuminen on ollut ripeää ja voimakasta. Wuorisen mukaan sekä suomalainen yritystoimintaa että kuntasektori elävät juuri nyt erittäin haasteellisia aikoja. Talouden tasapainon hakeminen kuntataloudessa on yhä vaikeampaa, eikä näköpiirissä ole mitään sellaista, että tilanteeseen saataisiin helpotusta ainakaan lyhyellä tähtäimellä, Wuorinen summasi. Toisaalta tämä seminaari on osoitus siitä, että kuntasektorin ja elinkeinoelämän yhteistyön lisääminen on yksi keino ja tapa hakea uudistumista tiedossa oleville haasteille. Julkiset hankinnat ovat taloudellisesti hyvin merkittävä markkina yrityksille, joten kuntien harjoittama hankintapolitiikka tai hankintamenettelyt ovat suomalaisten pk-yritysten toimintamahdollisuuksien kannalta keskeisiä useissa kunnissa, Wuorinen totesi. Siksi sanommekin painokkaasti, että pienten ja keskisuurten yritysten tasavertaiset kilpailumahdollisuudet kuntien hankinnoissa tulee turvata nyt ja jatkossa. Hankinnat ovat julkiselle sektorille suuren luokan elinkeinopoliittinen kysymys, joten tasapainoisella hankintapolitiikalla yksityisten yritysten elinvoima kunnissa varmistuu. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen korosti kuntaväen seminaarisssa kuntien ja elinkeinoelämän yhteistyön lisäämistä yhtenä keinona ajan haasteiden ratkaisemiseksi. Saman viestin hän välitti myös elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle Shanghain maailmannäyttelyn avajaisten yhteydessä. taan ja tuotteitaan kuntapäättäjille. Samalla juuri nyt, kuntien taloustilanteen heikentyessä, on huolehdittava siitä, että hankintapolitiikka on riittävän pitkä- SY ARKISTO Yrittäjien puheenjohtajan mukaan julkisissa hankinnoissa on pyrittävä määrätietoisesti siihen, että pienet ja keskisuuret yritykset voivat tarjota palveluijänteistä, hän jatkoi. Pitkäjänteisyys takaa sen, että yrittäjät voivat luottavaisin mielin suunnata katseensa tämän tuoreimmankin talouskriisin jälkeiseen aikaan. Pitkäjänteisellä elinkeinopolitiikalla turvataan parhaiten myös työllisyys. Pelkästään suurten volyymien tavoittelusta seuraa markkinoiden keskittymistä, mikä johtaa helposti hintojen nousuun, vaihtoehtojen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. palvelutuotanto on yhtiöitetty eikä palvelutuotantoon enää saada ylimääräisiä tukia, joten tarjonta ei siis aiheuta kilpailun vääristymiä kuten sosiaalisektorilla. Hoitotakuu hiomatta Partasen mukaan nykyään perusongelma on se, että julkinen sektori ei hyödynnä yritysten tarjoamia mahdollisuuksia sellaisella intensiteetillä, kuin olisi mahdollista. Alan yrityksillä olisi kapasiteettia tuottaa merkittävästi enemmän terveyspalveluja. Kansalaiset ovatkin nyt kuntaja sairaanhoitopiirien vankilassa. Jos kunnalla / sairaanhoitopiirillä ei ole hoidollisia resursseja tarjota jotain palvelua esim. kaihileikkausta, hammashuoltoa tai polvileikkausta, kansalainen laitetaan jonoon, Partanen kuvaa nykytilannetta. Hoitotakuu on toki jonkinlainen turva hoitoon pääsystä, mutta kunnille ja sairaanhoitopiireille ei ole mitään sanktioita hoitotakuun täyttämättä jättämisestä, hän jatkaa. Partasen ihmetykseksi hoitotakuuvelvoitteen täyttämiseksi julkinen sektori teettää palveluja ylitöinä tai ns. lisä-ves:llä sen sijaan, että ostaisi palvelut yrityksiltä. Yhtä lailla hän oudoksuu sitä, että palvelusetelin sanotaan olevan sopimaton käy- Mitä tilalle Epäkohtien korjaamiseksi kun- tien tulisi Ismo Partasen mielestä aivan ensimmäiseksi laskea palvelujen tuotantokustannukset oikein. Sen jälkeen olisi tehtävä arvio siitä, mitä palveluja kannattaa ostaa ulkoa ja mitä tuottaa itse. Avataan palvelumarkkinoita aidosti kuten sosiaalipalveluissa on tehty, hän kannustaa. Toiseksi Partanen ottaisi palvelusetelit käyttöön ainakin päiväkirurgiassa ja hammashuollossa sekä fysikaalisessa kuntoutuksessa. Kunnallisten organisaatioiden tulee keskittyä palvelujen järjestämiseen ja tuottaa palveluja niissä tapauksissa, kun niitä ei muuten ole järjestettävis- sä. Siten erityisvaativa sairaanhoito jää sovinnolla Suomen pienistä markkinoista johtuen julkiselle sektorille. Ruotsin malli Ruotsissa terveyspalvelujen järjestämisvastuu on maakunnilla, jotka kilpailuttavat tuottajat pääosin julkisiin tiloihin. Kansalaisilla on perusterveydenhuollossa palvelutuottajien vapaa valinnan oikeus. Ruotsissa ei ole samankaltaista yksityissektorin tarjontaa kuin Suomessa, jossa yksityinen sektori on myös investoinut omiin tiloihinsa ja laitteisiinsa. Näytä olevasi jäsen! Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin. Tampere päätti ottaa palvelusetelin käyttöön palveluasumisessa Sitran palvelusetelihankkeessa on luotu hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja, joiden tavoitteena on tukea kunnan luottamushenkilöiden päätöksentekoa. Tampereella viedään palveluseteliä käytännössä eteenpäin. Tampereen kaupunki ottaa palvelusetelin käyttöön tehostetussa palveluasumisessa kesäkuun alusta. Lautakunta teki päätöksen yhdeksän esitetyn vaihtoehtoisen mallin pohjalta. Palvelusetelin käyttöönottamisen kannalta hinnoittelu ja arvonmäärittely ovat tärkeitä kysymyksiä. Palvelusetelillä hankittavan palvelun hinta voi muodostua vapaasti markkinoilla, tai kunta voi asettaa enimäishinnan eli hintakaton. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunta asettaa palvelusta maksettavan hintakaton yhdeksi palvelutuottajien hyväksymiskriteeriksi. Tämä ei estä palvelun tuottajaa tarjoamasta palvelua asiakkaalle hintakattoa alhaisemmalla hinnalla. Sitran kehitysjohtajan Tuomo Melinin mukaan hintakatolla estetään hintojen nousu ja Myydään VAPAA-AJAN ASUNTO Nordcenter / Raasepori Tämän lähempänä golfkenttää vapaa-ajanasuntosi ei voi olla. Laadukasta asumista niin perheille kuin yrityksille. Huoneistossa moderni keittiö, iso olohuone, makuuhuone, saunaosasto ja kylpyhuone (asuinpinta-ala 75 m 2 ). Sen lisäksi yläkerrassa 2 huonetta ja erillinen wc. Iso terassi. Kokonaispinta-ala 150 m 2. Lisätietoja: (kohdenumero ) tai puh / Huhtala. karkaaminen asiakkaan ulottumattomiin. Se soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa palvelun markkinat ovat vasta kehittymässä. Tällöin palveluntuottajien määrä on kasvussa eikä kilpailu pysty pitämään hintoja kohtuullisena, mutta kattohinta pystyy. Hintakaton käyttäminen on kunnan kannalta välttämätön, kun asiakkaalle ei saa jäädä omavastuuosuutta maksettavaksi. Kunnalla ei ole velvollisuutta tai oikeutusta jättää avointa piikkiä asiakkaalle tai palveluntuottajalle. Kunnan luottamushenkilöiden ja virkamiesten on pidettävä palvelusetelin hinnoittelun ja arvonmäärityksen ohjaus tiukasti käsissään, Tuomo Melin korostaa. lusetelin arvonmääritysmallista mieleinen. Lautakunnalle tehty esitys sisälsi tulosidonnaisia ja tasasuuruisia arvonmäärittelymalleja. Lautakunta valitsi mallin, missä palvelusetelin lähtöhinnaksi valittiin tehostetun palveluasumisen laskennallinen tuotantokustannus, joka oli 93 euroa vuorokaudessa. Palveluse- Sote-palveluiden ulkoistamisesta Tampereen päätös Tampereen kaupungin Ikäihmisten palvelujen lautakunta päätti 14. huhtikuuta ottaa palvelusetelin käyttöön tehostetussa palveluasumisessa. Projektijohtaja Mari Patrosen mukaan päätöksentekijöillä oli valittavana yhdeksästä palvetelin arvo määräytyy asiakkaan tulojen mukaan. Pienituloiselle asiakkaalle palvelusetelin oma vastuu on yhtä suuri kunnallisen palvelun asiakasmaksu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palvelusetelin käyttö pienituloiselle on samanhintaista kuin kunnallisen palvelun käyttö. Valitussa mallissa asiakkaan tulojen kasvaessa palve- Järkevän ulkoistamiskehityksen oleellisin edellytys on toimivat markkinat. Palvelut on tuotettava niiden toimijoiden toimesta, jotka ne pystyvät kokonaistaloudellisimmin tuottamaan. Palveluita kannattaa hankkia sellaisissa kokonaisuuksissa, että palveluille on aidot, monipuoliset ja kilpailulliset markkinat. Tekemällä palveluhankinnat pieninä kokonaisuuksina ja toimivasta markkinasta, mahdollistetaan myös pienimpien yritysten mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin. Kunnilla on kysyntämonopolista johtuen merkittävä vastuu palvelumarkkinoiden kehittäjinä. Oikein käyttöönotettu palvelusetelijärjestelmä luo asiakasohjautuvuuden kautta klassista ostopalveluasetelmaa paremmat edellytykset markkinoiden toimivuudelle. Ministeri kehotti jätekiistan osapuolia yhteistyöhön Jätehuolto tulee jatkossakin perustumaan kunnan laajaan vastuuseen. Nyt napit vastakkain olevien kuntien ja yksityisten toimijoiden tulee tehdä yhteistyötä. Tätä viestitti ympäristöministeri Paula Lehtomäki kunnallisten jätelaitosten päivillä 4. toukokuuta. Kunnallinen ja yksityinen jätehuoltosektori käyvät kovaa kiistelyä tulevan jätelain sisällöstä. Kumpikin osapuoli haluaa vähintään säilyttää asemansa yhdyskuntajätehuollon markkinoilla. Yksityiset yritykset pelkäävät huolestuneina kunnallisen jätehuollon etuoi- keuksien lisääntyvän. Lakiehdotus tulee eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä. Ministeri totesi, että laaja vastuu edellyttää myös laajoja oikeuksia ja että kunnan laaja vastuu on yhdyskuntajätehuollon peruspilari. Toisaalta ministeri Lehtomäki esitti, että sopimusperusteinen jätteenkuljetus tulee säilymään kunnan järjestämän kuljetuksen rinnalla edelleen niin, että kunnat voivat päättää itse kumpi järjestelmä on paikallisesti parempi. Hän korosti puheessaan jätehuollon seurannan ja valvonnan lisäämisen tarvetta sopimusperusteisilla alueilla, jotta väärinkäytökset lusetelin arvo pienenee, toteaa Mari Patronen. Mallissa palvelusetelin lähtöhintana on palveluasumisen laskennallinen kustannus, joka on laskettu 93 euroksi vuorokaudessa, mikä tekee 2836 euroa kuukaudessa. Alle tuhannen euron tuloilla asiakas maksaa palveluasumisesta 469 euroa kuukaudessa, mikä on sama kuin hänen nykyinen kunnallinen asiakasmaksunsa. Hänelle palvelusetelin arvo on euroa. Korkeimmassa maksuluokassa, yli euron kuukausituloilla, omavastuuosuudeksi muodostuu euroa ja palvelusetelin arvoksi euroa. Jos palvelutuottajan hinta ylittää 93 euroa vuorokaudessa, tulee ylimenevä osuus asiakkaan maksettavaksi. Palvelusetelin käyttöön on oikeus henkilöillä, jotka täyttävät samat tehostetun palveluasumisen kriteerit kuin muutkin ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun piiriin sijoittuvat henkilöt. Asiakas voi halutessaan saada tehostetuttua palveluasumista myös nykyiseen tapaan kaupungin hankkimana ostopalveluna. voidaan paremmin kitkeä pois. Lehtomäki kuulutti yhteistyötä yksityisten ja kunnallis- ten toimijoiden kesken; näin saataisiin aikaan hyvä jätteen hyödyntämisketju. Tämä kannustaisi kansalaisia kierrätykseen. Ministerin mukaan uusi jätelaki ei tuo suuria muutoksia nykyiseen jätelakiin verrattuna. Yhtenä esimerkkinä uudistuksesta on kuitenkin terveyden- huolto- ja sosiaalipuolen yksityisten toimijoiden sekä yksityisten koulujen yhdyskuntajätteiden siirtäminen kunnan järjestämän jätehuollon vastuulle. Muut julkiset laitokset kuuluvat jo nyt kuntien jätehuollon piiriin. Osittain vielä avoimeksi on jäänyt kotitalouksien pakkausten jätehuollon järjestäminen, jota ollaan siirtämässä kokonaan valmistajien ja maahantuojien eli tuottajien vastuulle. Lehtomäki vakuutti, että pakkausjätteen keräyksen nykyinen palvelutaso ei tule huononemaan, vaan sitä parannetaan. Ympäristöministeriön ylijohtaja Pekka Jalkanen muistutti, että yksityisillä yrityksillä ei ole jätehuollossa järjestämisvastuuta, vaikka niillä onkin jätealan suurin liikevaihto ja merkittävä tehtävä toteutuksessa. Valtion liikelaitos palvelkoon lähinnä vain valtionhallintoa Vanhasen hallitus esittää, että valtion liikelaitos voisi vastaisuudessa toimia ainoastaan sidosyksikköasemassa ja tuottaa siten palveluja vain valtionhallinnolle. Liikelaitos ei voisi enää toimia markkinoilla avoimessa kilpailutilanteessa. Valtion liikelaitos voisi kuitenkin tuottaa palveluja sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetulla määrärahalla. Sidosyksikköasemasta käytetään myös nimitystä in house -asema. Uudistettu laki tulee voimaan vuoden 2011 alussa. Ensi vaiheessa vain Senaatti-kiinteistöt toimii uuden lain mukaisena valtion liikelaitoksena. Metsähallitukseen sovelletaan kumottua lakia, kunnes toisin säädetään. Luotsausliikelaitokseen sovelletaan kumottua lakia vuoden 2013 loppuun. EU:n komissio teki joulukuussa 2007 päätöksen, jonka mukaan se pitää kiellettynä valtiontukena Tieliikelaitoksen konkurssisuojaa ja poik- keavaa verokohtelua. Sen jälkeen Tieliikelaitos on muutettu valtion osakeyhtiöksi. Valtion liikelaitosjärjestel- män piirissä komission päätöksen antamisajankohtana oli Tieliikelaitoksen lisäksi viisi muuta valtion liikelaitosta: Ilmailulaitos, Luotsausliikelaitos, Metsähallitus, Senaattikiinteistöt ja Varustamoliike- laitos. Ilmailulaitos ja Varustamoliikelaitos muutettiin osakeyhtiöiksi vuoden 2010 alussa. Liikelaitoksen toiminnassa noudatetaan liiketaloudellisia periaatteita niin, että sen palvelujen hintaa ja laatua voidaan verrata markkinoilla avoimessa kilpailutilanteessa toimivien yritysten tuottamien palvelujen hintaan ja laatuun. Valtion virastoilla ja laitoksilla eikä muillakaan liikelaitoksen mahdollisilla asiakkailla olisi velvollisuutta hankkia tarvitsemiaan palveluja liikelaitokselta.

11 Nro 5 Toukokuu KORVAUSPALVELUA, JOKA SUJUU NIIN KUIN PITÄÄKIN. Tärkeintä vakuutuksessa on se, mitä tapahtuu kun vahinko on sattunut. Kuinka sinua kohdellaan, miten joustavasti toimimme ja kuinka nopeasti saat yrityksesi toiminnan ennalleen. Olemme erikoistuneet korvauspalveluun, joka sujuu niin kuin pitääkin: 1. Tee vahinkoilmoitus osoitteessa if.fi. Voit tietenkin myös soittaa ja kertoa mitä on tapahtunut. 2. Otamme asian saman tien hoitoomme. Käsittelemme yli puolet tapauksista vuorokauden kuluessa ja jos kyseessä on isompi vahinko, olemme paikalla kolmen tunnin sisällä. Sinulla on myös oma yhteyshenkilö, joka hoitaa asiaasi koko käsittelyn ajan. 3. Saat paikalle vahinkojen korjaamiseen tarvittavat asiantuntijat. Käsittelemme Pohjoismaissa enemmän vahinkoja kuin kukaan muu (1,4 miljoonaa vuodessa), joten käytössämme ovat alan parhaat yhteistyökumppanit. 4. Pidämme sinut ajan tasalla käsittelyn edetessä; voit rauhassa keskittyä yrityksesi toimintaan

12 12 Nro 5 Toukokuu 2010 Yrittäjät & kunta Pitkäjänteisyys on kuntien hyvän elinkeinopolitiikan ydintä Jokaiseen kuntaan tarvitaan valtuustokauden mittainen elinkeinopoliittinen ohjelma. Jouko Lantto, teksti Kuntien verotuloista yhä suurempi osuus kertyy yksityisen yrityssektorin toiminnasta. Siten menestyvä yritystoiminta on kukoistavan kunnan takuu, Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen vakuuttaa. Menestyvä yritystoiminta tarkoittaa Pesosen mukaan työllistämiskykyä, mikä merkitsee kasvavia verotuloja kunnalla, josta taas seuraa nykyistä vahvempi kuntatalous. Tuloksellinen elinkeinopolitiikka edellyttää kunnan päättäjien ja yrittäjien aktiivista vuorovaikutusta. Siihen tulee kiinnittää huomiota ja sitä on aktiivisesti kehitettävä. Pesosen mukaan yrittäjien ja kunnan yhteistyölle on asetettava selkeät ja seurattavissa olevat tavoitteet, joiden kautta onnistumista voidaan mitata. Tätä tarkoitusta varten jokaisessa kunnassa olisi oltava valtuustokauden mittaiseksi laadittu elinkeinopoliittinen ohjelma. Pesonen perää kunnallispolitiikkaan myös yrittäjälähtöistä päätöksentekotahtoa. Sillä hän tarkoittaa pitkäjänteisyyttä, avoimuutta sekä läpinäkyvyyttä harjoitettavassa elinkeinopolitiikassa. Pitkäjänteinen elinkeinopolitiikka ja yrityslähtöinen päätöksenteko rohkaisevat yrittäjiä investoimaan ja kehittämään toimintaansa. Merkittävä osa päätöksenteon yrittäjälähtöisyyttä on myös päätösten yritysvaikutusten etukäteisarviointi. Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä. Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Maisa Leimu, puhelin (09) maisa.leimu@yrittajat.fi Menestyvät yritykset ovat kukoistavan kunnan takuu. Janne Pesonen Porvoon raatihuoneentorilla on kuhinaa, mutta sitä saisi olla enemmän myös kuntapalveluiden markkinoilla. Oman palvelutuotannon ohella kuntien kannattaa selvittää ostopalveluiden mahdollisuudet. Rakenteet uusiksi Pienet yritykset ovat entistä ratkaisevammassa asemassa kuntataloudelle ja työllisyydelle, Yrittäjien Pesonen väittää. Itse asiassa pienten ja keskisuurten yritysten työllistävä merkitys on jatkuvasti kasvanut. Suomen yksityisen sektorin työvoimasta jo yli 60 prosenttia työskentelee pk-yrityksissä. Kunnissa kannattaa panostaa siis myös pienten yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. Samalla Pesonen huomauttaa, että kuntapalveluiden rakenteet muuttuvat juuri nyt ja vauhdikkaasti. Kuntien talouden kannalta on keskeistä, mihin suuntaan ja miten kunnallisia palveluita kehitetään, hän määrittää. Kunnilla on melko itsenäinen oikeus päättää siitä, tuotta- vatko palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa vai hankitaanko ne ostopalveluina joko muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Pesosen mukaan yksityisten yritysten aiempaa parempi hyödyntäminen on lisännyt kuntapalveluiden kilpailua. Esimerkiksi terveyspalveluissa jo noin neljännes palveluista tuotetaan yksityisten yritysten toimesta. Kuntien teknisissä tukitoimissa yksityisen tuotannon osuus on paikoin tätäkin suurempi. Kuntapalveluiden markkinalla on myös runsaasti kasvu- potentiaalia. Kuntien vajaasta puolesta miljoonasta työnteki- jästä joka kolmas saavuttaa eläkeiän vuoteen 2012 menneessä. Tämä pakottaa kunnat pohtimaan palvelurakenteitaan jo työvoiman saatavuudenkin kannalta. Kuntapalveluiden osalta olen- naista ei saa olla se, kuka palve- lut tuottaa, Pesonen toteaa. Tärkeintä on, että tehokkaasti tuotettuja ja laadukkaita palveluja on saatavilla niille, jotka niitä kulloinkin tarvitsevat. Kunnissa tulisikin selvittää oman palveluntuotannon todelliset kustannukset ja laatu, jotta edellytykset eri palveluraken- Palvelusetelit Vastuu julkisten ostopalvelumarkkinoiden kehittämisestä on kunnilla Kunnilla on palveluntuotannossa luontainen kysyntämonopoli ja markkinoiden toimivuuden määrittelee siten kunnan tavat purkaa tätä kysyntää, SY:n Janne Pesonen toteaa. Hänen mukaansa PARAS-hankkeen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä on keskittynyt aiempaa suurempiin yksiköihin. Jo pelkkä kysynnän keskittyminen on omiaan heikentämään markkinoiden toimivuutta, koska kunnat pyrkivät Info Hankintarajan muutos ,00 euroon tarkoittaa painoyrittäjän mukaan, että suurin osa valtion painotuotehankinnoista jää tämän rajan alle. Julkishallinnon tilaaja voi vapaasti kilpailuttaa haluamiaan painolaitoksia eikä sen tarvitse maksaa 1,5 % provisiota Hanselille. Hankintamenettelystä hänelle ei koidu virkavirhettä. Hansel -puitesopimuksia ei tarvita; ne palvelevat enemmän tavarahankinnoissa, jotka ovat valmiiksi tuotettuja, eikä räätälöidyn tarpeen mukaisia tilaustuotteita. RIIKKA KOVALA Palvelusetelien käytön lisääminen kehittää kuntapalveluiden laatua, kustannustehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Vuoden 2009 aikana voimaan tullut palvelusetelilainsäädäntö teki palvelusetelistä entistä monikäyttöisemmän ja houkuttelevamman välineen kuntapalveluiden tuottamisessa. Sen käyttö on mahdollista lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja kunta voi halutessaan mahdollistaa antamansa palvelusetelin käyttämisen oman kunnan rajojen ulkopuolella. Palveluntuottajat ovat tasapuolisessa asemassa ja markkina toimii, koska kilpailutuksen ja valinnan palveluntuottajasta tekee kukin asiakas itse. Kilpailu on rajoitettu vain suurille toimijoille Jouko Lantto, teksti Alan yrittäjä on vankasti sitä mieltä, että esim. painotuotemarkkinoilla kilpailu on rajoitettu vain suurille alan toimijoille. Hansel-ostajan tavoitteena on aiemman kaltainen rajoitettu toimittajakaarti, joka palvelee enemmän ohjelmoidun hallinnan provisiojärjestelmän tarpeita, kuin paikallisen tilaajaasiakkaan tarpeita. Tämä osaltaan vaikeuttaa tilaajan mahdollisuutta saada joustavaa, kustannustehokasta ja luotettaviin toimitusaikoihin perustuvaa painopalvelua. Samoin innovatiivinen asiakkaan tuotekehitystä tukevia toimintoja ei voida palveluna välttämättä toteuttaa. Painoyrittäjän mukaan käy- täntö maksaa myös veronmaksajille, koska siinä on kartellin tunnuspiirteet. Samalla pai- kilpailuttamaan aiempaa suurempia kokonaisuuksia. Tällöin jo tarjouspyyntövaiheessa rajataan valitettavan usein alan pienimmät toimijat kilpailutusten ulkopuolelle. Kysynnän keskittyessä siis myös tarjonnan voidaan huomata keskittyvän. Hyvät ratkaisut olemassa Pesosen mukaan palveluostoihin liittyvään problematiikkaan Arkipäivän todellisuutta nevaihtoehtojen vertailemiseksi olisivat olemassa. Vasta näiden tietojen pohjalta pystytään arvioimaan, mitä kannattaa tehdä noyrittäjä muistelee kokemuksiaan viimeisimmästä Hanselkilpailutuksesta. Pystymme tuottamaan ja toimittamaan kaikkia kilpailutuksessa ollutta viittä eri tuote- osa-aluetta. Tarjousmahdollisuutemme kuitenkin estettiin liikevaihtoon perustuvilla kynnyksillä. Yrittäjän mukaan hänen yrityksensä tuotannosta yli 40 prosenttia on julkishallinnolle tuotettavia painopalveluja, jotka ovat kuitenkin menetyksen vaarassa. Voimme menettää toimivat julkishallinnon asiakkaamme ilman kilpailutusta, koska emme ylitä yli 10 milj. viidessä tai yhdessä osa-alueessa 4 milj. euron liikevaihtoa. Yrittäjän mukaan Hanselin käyttämä rajoitus sulkee yli 90 prosenntia graafisen alan yrityksiä tarjouskilpailun ulkopuolelle. Niistä n. 10%:sta puolet tuottavat muuta kuin tarjouskilpailun mukaisia palveluja, kos- ka ovat kustannusyhtiöitä ja lehtitaloja. Vapaasta ja kattavasta kilpailutuksesta ei siis ole kysymys. Aluepoliittiselta kannalta kehitys ei ole suotavaa Vapaassa kilpailutuksessa olemme saaneet kahden eri julkishallinnon edellisen kynnysarvon on löydettävissä kaksi ratkaisua, joista kuntakentällä on jo hyviä kokemuksia. Ensimmäinen vaihtoehto on muuttaa hankintapolitiikkaa siten, että kilpailutukset tehdään sellaisina kokonaisuuksina, että ne mahdollistavat mahdollisimman laajan tarjoajajoukon osallistumisen kilpailutuksiin. Tämä edellyttää hankintojen mitoittamista siten, että ne ovat volyymeiltään myös pienempien yritysten tarjottavissa. Hankintalaki mahdollistaa hankintojen järkevän pienimisen, kunhan sillä ei pyritä kiertämään hankintalain soveltamiseen määriteltyjä kynnysarvoja. Toinen ratkaisuvaihtoehto on palvelusetelien mahdollisimman laaja käyttöönotto, Pesonen jatkaa. Oikein käyttöönotettu palvelusetelijärjestelmä mahdollistaa toimivat markkinat asiakkaan valintaan perustuen. Palvelusetelijärjestelmässä ylittänyttä painotuotetilausta, joten kilpailu- ja toimituskykyä riittää, yrittäjä summaa Tulevaisuus voi olla se, että nämä painotuotteet ja palvelut tullaan keskittämään valtionhallinnon laskutus ja hallintaohjelmien puitteissa Hanselin kautta. Silloin tilanne on sama kuin Hilma-kilpailutussivuston painotuotteet-tuotesektorilla, jossa ei ole enää avoimia kilpailutuksia. Kuntaliitto / Kuntahankinnat omana työnä ja mitä ostaa organisaation ulkopuolisilta tuottajilta. Ostopalvelujen kehittämisen edellytyksenä on tuotteistamisen ja kustannuslaskennan lisäksi kunnan hankintaosaamisen riittävyys. palveluita tuottava yritys pystyy keskittymään hankintaviranomaisten kanssa seurustelun sijaan niihin asioihin, joiden yritystoiminnassa voi olettaakin olevan tärkeitä; siis palveluiden laatuun, saatavuuteen ja hintaan. Em. mallissa yrityksen menestyminen ratkaistaan näiden asioiden ja asiakastarpeen kohtaamisessa, ei niinkään yksittäisessä kilpailuttamismenettelyssä pärjäämisellä. Oy tulee todennäköisesti toteuttamaan Hansel -puitesopimuksen mukaista hankintatapaa kunnille ja silloin asia koskee merkittävästi maakuntien painojen toimintaan, yrittäjä ennakoi. Toivomme että julkishallinnon painotuote- ja sitä tukevien palvelujen tilaajat voisivat vapaammin päättää kilpailutuksesta ja painopaikan valinnasta. Hanselin kanssa tehty sopimus pitäisi sallia vapaammin käyttää omaa harkintaa, omien tarpeittensa pohjalta ja sallia ulkopuoliset painopalvelut, jos tilanne niin vaatii. Artikkeli perustuu yrittäjäjärjestön jäsenen kokemuksiin painotuotteiden julkisesta kilpailutuksesta. Julkaisemme jutun poikkeuksellisesti nimettömänä. Sosiaalisen median palvelut leviävät Yhteisölliset verkkopalvelut tekevät tuloaan myös kilpaurheilun pariin. Uusin askel on urheilijan tai joukkueen oman brändin alla toimiva yhteisöpalvelu faneille, sponsoreille ja medialle. Oman yhteisön etuja ovat esimerkiksi sisällön parempi hallittavuus sekä näkyvämpi ja selkeämpi mahdollisuus brändäykseen. Oma yhteisö toimii myös tehokkaana ja vuorovaikutteisena viestintäkanavana. MM-aerobicaaja Rita Niemi on avannut verkkoyhteisön yhteistyössä TWID Oy:n kanssa. Rita Niemi tavoittelee yhteisöllä paitsi läheisempää kontaktia faneihinsa myös parempaa palvelua sponsoreilleen: kaikille avoimen yhteisön ohella Rita Niemellä on vain sponsoreille tarkoitettu suljettu yhteisö, jossa tiedonvaihto on nopeaa ja vaivatonta. Mielestäni on hienoa, että yhteisössä myös sponsorit voivat viedä omaa viestiään eteenpäin. Sponsorit voivat esimerkiksi saada palautetta tai apua tuotekehitykseensä yhteisön muilta jäseniltä. Tämä tekee yhteisön mielenkiintoiseksi myös sponsorien kannalta, Rita Niemi kertoo. Lisää osoitteessa Uusia kasvumahdollisuuksia metsäteollisuudelle Metsäklusteri Oy:n tutkimusprojekti on osoittanut, että metsäteollisuuden on mahdollista löytää useita kasvumahdollisuuksia nykyisen ydinliiketoimintansa ulkopuolelta. Helsingissä esitellyn RAMIprojektin (Radical market innovations) ensimmäisessä vaiheessa seitsemän tutkijatiimiä Aalto-yliopistosta, Helsingin yliopistosta, Tukholman kauppakorkeakoulusta ja VTT:ltä kartoittivat muun muassa kehitysmaiden kuluttajien tarpeita, pakkauksiin liittyviä arvoverkostoja, metsäklusterin kaupallistamisosaamista ja nuorten mediakäyttäytymistä. Tutkimustulokset lupaavat hyvää: mahdollisia uusia liiketoimintaideoita on tunnistettu lukuisia ja suomalaisen metsäklusterin osaaminen verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihin on vahvaa. Akateemiset tutkimusprojektit ovat kuitenkin vain ensimmäinen vaihe RAMI-projektissa. Vastuuta uusien innovaatioiden luomisesta ei voi kuitenkaan ulkoistaa tutkijoille, toteaa toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy:stä. RAMI-projektin seuraavassa vaiheessa metsäklusteriyritykset lyövät päänsä yhteen avoimen innovaation hengessä ja lähtevät kehittämään tutkimustuloksista kaupallistettavia innovaatioita. Iittalaa epäillään määrähinnoittelusta Kilpailuvirasto esittää, että markkinaoikeus määräisi Iittala Group Oy Ab:lle neljän miljoonan euron seuraamusmaksun kilpailunrajoituslain vastaisesta määrähinnoittelusta. Viraston mukaan Iittala määräsi vuosina useiden tunnettujen tuotteiden kuten Kivi-tuikun, Mariskoolin sekä Muumi-, Teema-, Aalto- ja KoKo-tuotteiden alimmat sallitut kuluttajahinnat. Iittala esti näin jälleenmyyjiä kilpailemasta hinnalla alentamalla omia katteitaan. Määrähinnoittelu kohdistui lähes kaikkiin Iittalan jälleenmyyjiin Suomessa. Tapauksen tutkinta käynnistyi, kun Iittalan jälleenmyyjät ottivat yhteyttä Kilpailuvirastoon. Iittala lopetti rikkomuksen viraston puututtua asiaan. Määrähinnoittelua pidetään jakelusopimuksissa yhtenä vakavimmista kilpailunrajoituksista. Jälleenmyyjillä tulee olla oikeus hinnoitella myymänsä tuotteet itsenäisesti ja halutessaan myös kilpailla tuotteiden hinnalla. Määrähinnoittelu on kiellettyä, koska sillä katsotaan olevan kuluttajahintoja nostava vaikutus.

13 Nro 5 Toukokuu 2010 Elpo-kyselyssä toiseksi sijoittuneen Lempäälän keskustan Pyhän Birgitan kirkko symboloi lempääläisiä juuria ja vahvaa, vanhaa kulttuuriperintöä. Kelpo elpo Uusikaupunki on maan paras Jouko Lantto, teksti Elinkeinopolitiikan mittaristo -raportti on käytännöllinen väline kunnan elinkeinopolitiikasta käytävään keskusteluun ja sen kehittämiseen. Raportti edeltäneessä kyselyssä Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten hallitusten jäsenet ovat esittäneet arvionsa kuntien elinkeinopolitiikasta. Vuoden 2010 kysely toteutettiin nyt neljännen kerran. Kohderyhmänä oli yhteensä yrittäjää, jotka toimivat Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten hallituksissa. Kyselyyn vastasi lähes yrittäjää, joten vastausprosentti oli lähes 60. Kuntakohtainen raportti saatiin lähes kolmeen neljästä eli 253 kuntaan. Raportin laatineen ekonomisti Harri Hietalan mukaan kysely osoitti, että kriittisimmät vastaukset koskevat kuntien hankintapolitiikkaa ja päätösten yrityslähtöisyyttä. Kehittämistarvetta korostaa se, että yrittäjien mielestä nämä ovat yleisen elinkeinopolitiikan ohella yrittäjien kuntayhteistyön tärkeimmät osa-alueet. Kokonaistulos hieman kriittinen Koko maan kaikkien kuntien saama pistekeskiarvo on 48 pistettä, Harri Hietala laskee. Tämä merkitsee sitä, että yrittäjät ovat suhtautuneet kuntien elinkeinopolitiikkaan hieman kriittisesti. Asteikolla neutraali taso olisi ollut 50 pistettä. Kokonaistuloksella mitattuna arviot ovat samat kuin vuonna 2008, kun vuonna 2006 pistekeskiarvo oli 46. Kyselyn perusteella parhaat arviot saaneeksi kunnaksi nousi Varsinais-Suomen Uusikaupunki pistekeskiarvolla 82, Hietala kiittelee. lempäälän kaupunki Uusikaupunki sai erityisen hyvät arviot verrattuna muihin kärkikuntiin kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyydestä sekä infrastruktuurista. Myös arviot kunnan yhteistyöstä, koulutuksesta ja elinkeinopolitiikasta yleensä olivat muita korkeammat. Uudessakauungissa yksittäisistä kysymyksistä parhaat arviot saivat kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö, elinkeinopolitiikan tuki yritystoiminnan kehittämiselle, tavoitteiden yhteinen asettaminen sekä kunnan päätöksenteon ennustettavuus ja pitkäjänteisyys. Vantaa ensimmäisenä suurten porukassa Suomen 10 suurimman kaupungin joukossa ensimmäisenä oli Vantaa. Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin se menestyi erityisen hyvin arvioitaessa elinkeinopolitiikkaa yleensä, Hietala kommentoi. Vantaa menestyi myös kysymyksissä, jotka koskivat päätöksenteon yrityslähtöisyyttä, elinkeinotoimen resursseja, kunnan viestintää ja tiedottamista, yhteistyötä seutukunnassa ja maakunnassa sekä julkisten palveluiden järjestämistä ja hankintapolitiikkaa. Koulutusta, elinkeinotoiminnan resursseja ja infrastruktuuria lukuun ottamatta Vantaa sai suurista kaupungeista parhaan arvion jokaisesta osa-alueesta. Yksittäisistä kysymyksistä parhaat arviot annettiin elinkeinopolitiikan tavoitteiden yhteisestä asettamisesta, ajantasaisesta elinkeinopolitiikan ohjelmasta ja asetettujen tavoitteiden määrätietoisesta toteuttamisesta, ekonomisti Hietala kommentoi. Suurista kaupungeista vain Espoo ja Turku ovat parantaneet pisteitään. Yrittäjät & kunta Toimiin tuottavuuden nostamiseksi Jouko Lantto, teksti 17 kuntaa ja 1 kuntayhtymä ovat allekirjoittaneet aiesopimukset Kuntien ICT ja Kuntien talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamisesta. Molempien yhtiöiden tavoitteena on olla merkittävä toimija ja uudistaja julkisen sektorin palveluiden ja prosessien yhtenäistämisessä. Aiesopimusten mukaan kuntien palvelukeskukset perustetaan alkusyksystä Kunnat ja kuntayhtymät ovat näiden yhtiöiden sataprosenttisia omistajia. Kiinnostus yhtiöiden perustamiseen on ollut suurta, Sitran Kuntaohjelman johtaja Antti Kivelä toteaa. Lähes 20 kuntatoimijaa allekirjoitti aiesopimuksen, ja monessa merkittävässä kunnassa päätöksenteko tapahtuu lähiviikkoina. Näyttäisi siltä, että aiesopimukseen liittyy lähes 50 kuntatoimijaa eli pääsemme tavoitteeseen, jolloin palvelukeskukset kattavat 40 prosenttia Suomen väestöpohjasta. Molempien yhtiöiden tavoite on vaikuttaa merkittävästi julkisen sektorin tuottavuuskehitykseen ja olla keskeinen toimija 2010-luvun julkisen sektorin Kuntien ICT-palvelukeskus Kuntien talous- ja henkilöstö- ratkaisuiksi ja palveluiksi. hallinnon palvelukeskus. Varmistaa osallistuville kunnille Tarjoaa omistajilleen tietohallin- tehokkaan talous- ja henkilöstöprosessien toiminnan. non ja tietotekniikan asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita. Tuottaa yhtenäistä ja laadukasta tietoa kuntien menoista ja tuloista Järjestää ja kehittää palveluita suunnittelun ja päätöksenteon koordinoimalla kuntasektorin ICTkehityshankkeita ja palvelutarpeita. pohjaksi. Toimii aktiivisena kunnallisen Yhdistää toimittajien tarjoamia talous- ja henkilöstöhallinnon sovelluksia ja asiantuntijuutta vaikuttajana, kehittäjänä ja valmiiksi, kuntien toimintoja koordi-noijana yhteistyössä hyödyntäviksi kokonaisuuksiksi, muiden toimijoiden kanssa. vaativassa muutoksessa. Yhteiskunnan uudistumista edistävällä Sitralla on ollut palvelukeskushankkeen käynnistäjän ja valmistelijan rooli. Palveluiden ja prosessien yhtenäistämisellä voidaan hillitä kuntien menojen kasvua ja kohdentaa resursseja ylläpidosta kehittämiseen. Tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja uudistaminen tuottavat laadukkaampia palveluita nykyistä kustannustehokkaammin ja potentiaalia on paljon, Kivelä toteaa. Palvelukeskusten toimintaa kartoittavaa taustatyötä on tehty yhdessä kuntatoimijoiden, valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton kanssa. Kuntatoimijat ovat olleet myös mukana perustettavien yritysten liiketoimintasuunnitelmien teossa. Kuntakentän innostus ja halu tuottavuuden kasvattamiseen on suurta. M I S T Ä O N H Y V Ä T T O I M I T I L A T T E H T Y? T U T K I T U S T I : S I J A I N N I S T A, S O V E L T U V U U D E S T A * Haluaisitko monistaa parhaimmat asiakkaasi? Klikkaa: fonecta.com Uuden ajan mediatalo 13 taktiset_yritta ja sanomat_monistaa asiakkaat_92x50mm.indd Maan kymppikerho Uusikaupunki (Varsinais-Suomi) 82 pistettä Lempäälä (Pirkanmaa) 78 pistettä Muurame (Keski-Suomi) 77 pistettä Humppila (Kanta-Häme) 75 pistettä Keitele (Pohjois-Savo) 75 pistettä Töysä (Etelä-Pohjanmaa) 74 pistettä Ranua (Lappi) 74 pistettä Alavus (Etelä-Pohjanmaa) 73 pistettä Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa) 71 pistettä Rautavaara (Pohjois-Savo) 66 pistettä Suurten superluokka Vantaa (Pääkaupunkiseutu) 62 pistettä Espoo (Pääkaupunkiseutu) 55 pistettä Oulu (Pohjois-Pohjanmaa) 54 pistettä Jyväskylä (Keski-Suomi) 48 pistettä Helsinki (Helsinki) 45 pistettä Lahti (Päijät-Häme) 43 pistettä Turku (Varsinais-Suomi) 43 pistettä Tampere (Pirkanmaa) 40 pistettä Kouvola (Kymenlaakso) 37 pistettä Kuopio (Pohjois-Savo) 37 pistettä SY:n elinkeinopoliittinen kysely koostui 45 väittämän muodossa esitetystä kysymyksestä. Vastausvaihtoehdot olivat täysin eri mieltä ( 2 pistettä); jokseenkin eri mieltä ( 1 piste); neutraali mielipide (0 pistettä); jokseenkin samaa mieltä (1 piste); täysin samaa mieltä (2 pistettä). Tutkimusraporteissa kokonaispisteet on skaalattu asteikolle kokonaisarvion osalta. * Kysely -sivustolla M O N I P U O L I S I M M A T R A T K A I S U T T A R J O A A Sponda Oyj, Korkeavuorenkatu 45, Helsinki, asiakaspalvelu, puh

14 14 Nro 5 Toukokuu 2010 Yrittäjä Mainoksessakaan ei saa viskoa telkkaria ikkunasta Televisiossa esitettiin kodinkoneliikkeen humoristiseksi tarkoitettu mainos, jossa asukkaat heittelivät parvekkeiltaan vanhoja kodinkoneita. Kuluttajavirasto moitti mainosta hyvän tavan vastaiseksi, ja yritys lopetti mainoksen esittämisen. Kodinkoneiden myyntiä ei kuluttajansuojalain mukaan saa edistää, edes humoristisessa mielessä, esittämällä roskaamista ja vastuutonta jätteiden käsittelyä kuvaavaa mainosta, Kuluttajavirasto ilmoittaa. Mainos oli kuluttajansuojalain nojalla hyvän tavan vastainen, koska siinä vaarannettiin kuluttajan terveyttä, turvallisuutta ja ympäristön tilaa ilman näkyvää yhteyttä markkinoitavaan tuotteeseen. Mainoksessa esitettiin hyväksyttävänä sellainen toiminta, jota muutoin pidetään yhteiskunnallisesti sopimattomana. Jos mainoksessa kuvattu toiminta on vastoin jotakin erityislakia, markkinointi katsotaan tällöin kuluttajansuojalain nojalla sopimattomaksi. Jätelain mukaan roskaaminen ja järjestyslain mukaan yleisen järjestyksen häiritseminen esineitä heittelemällä on kielletty. Näin ollen Kuluttajavirasto piti mainosta hyvän tavan vastaisena ja sopimattomana. Viisi vedenläheistä matkailufinalistia Loppukilpailuun pääsivät Saimaa Holiday, Inarinjärvi Saamenmeri, Raumanmeren matkailupuisto, Suurenmoinen saaristomme Turun saaristossa ja Kukkolankoski Torniossa. Kilpailun nimi on Eden 2010 Finland, ja siihen osallistui 15 suomalaista vesistömatkailukohdetta. Kilpa etsii nousevaa vesistömatkailukohdetta, joka tarjoaa monipuolisia palveluja eri vuodenaikoina. Matkailukohteen tulee muodostua vähintään neljän eri yrityksen tai muun toimijan tarjoamista palveluista. Kohteen eduksi siis katsotaan, jos se tarjoaa esimerkiksi sekä ruoka-, majoitus- että ohjelmapalveluja. Tuomaristo arvosti myös valmiuksia toimia kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi huomiota kiinnitettiin liiketoiminnan kannattavuuteen, toiminnan kestävyyteen, turvallisuuteen, asiakaslähtöisyyteen ja suomalaisuuteen. Seuraavaksi viisi finalistia esittäytyvät kilpailun arviointiryhmälle. Voittaja julkistetaan 4. kesäkuuta työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä matkailun seminaarissa Helsingissä. Kilpailu on osa EU:n European Destinations of Excellence (EDEN) -kilpailua, joka järjestetään nyt neljättä kertaa. Tämän vuoden teemana on siis vesi. Suomi on mukana toista kertaa. Kilpailuun osallistuu tänä vuonna 25 jäsenmaata, joista jokaisesta palkitaan yksi kohde. Jyväskyläläisopiskelijat pitkälle talouskisassa Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan opiskelijoiden joukkue osallistui huhtikuussa yhdysvaltalaisen Aspen Instituten järjestämään kansainväliseen Business & Society -casekilpailuun. Viisi parasta joukkuetta mittelivät lopullisista sijoituksista finaalissa New Yorkissa. Jyväskylän yliopiston finaalijoukkueen sijoitus oli neljäs. Joukkueessa olivat mukana ympäristöjohtamisen opiskelijat Stefan Baumeister, Cécile Fontaine, Jarno Laitinen ja Ben Toscher. Opiskelijoiden tuli kilpailussa ottaa konsulttien rooli ja luoda strateginen kestävän kehityksen suunnitelma monikansalliselle yritykselle. Finaalin juryssä oli mukana Harvard Business Schoolin professori Robert S. Kaplan. Kyseessä on kutsukilpailu, johon kutsuttiin osallistujia 25 yliopistosta, Jyväskylä ainoana Suomesta. Jyväskylän joukkue kisasi kovassa joukossa, sillä mukana oli muun muassa monia yhdysvaltalaisia huippuyliopistoja. Vaattureita tarvitaan aina, mutta ammattiin on vaikea saada nuoria Miksi käsillä tehtävästä työstä täytyy maksaa 22 prosentin arvonlisävero, sama minkä elektroniikkakauppias maksaa myydessään tietokoneen ovesta pihalle? Tätä ihmettelevät vaatturit ja monet muut käsityöyrittäjät. Harri Auramo, teksti ja kuva Vaatturiliiton johtoon valittu Kirsi Aho on asettanut puheenjohtajuudelleen kovat tavoitteet: hän haluaa palauttaa ihmisten tietoisuuteen vaatturikunnan olemassaolon sekä uudistaa julkisuuskuvaa. Monille ihmisille vaattureista tulee mieleen vanhanpuoleinen miesräätäli, tai sitten ei juuri mitään. Vaatturiliiton jäsenkunta koostuu useista alansa taitajista, niin ompelija- kuin vaatturimestareista kautta maan. He ovat korkeatasoisia kädentaitajia, jotka todellisuudessa valmistavat suomalaista Haute Couturea. Käsite tarkoittaa korkeatasoista räätälintyötä tai muotitaidetta, joka on saanut alkunsa Ranskasta 1800-luvulla. Yhtäkään paperille suunniteltua vaatetta ei valmisteta tuotteeksi ilman tasokkaita tekijöitä, Kirsi Aho muistuttaa. Yrittäjäksi ilman muuta Kirsi Aho muistaa tarkoin, että hän ryhtyi yrittäjäksi 11. elokuuta Hän muutti silloin puolison työn perässä Tampereelta Seinäjoelle. Päätin perustaa saman tien oman yrityksen, kun ei muitakaan vaihtoehtoja ollut. Toki olisin ryhtynyt yrittäjäksi joka tapauksessa myöhemmin. Tampereelta kotoisin oleva Kirsi Aho ehti olla vieraan palveluksessa vähän toista vuotta ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Hän on Vaatturiliitossa puhunut alan koulutuksen puolesta. Miten itse kouliinnuit tähän ammattiin? Parikymppisenä oli itseluottamus ja luomisen halu huikea. Kantapään kautta kuitenkin si- tä oppia on tullut, Kirsi Aho nau- rahtaa ja lisää, että toki hän oli saanut pohjakoulutuksen ompelijaksi ammattikoulun vaatetustekniseltä linjalta. Erityisesti hän korostaa, että ilman vanhempien mestareiden opastusta hän ei olisi yltänyt tarvittavaan ammatilliseen tasoon. Kirsi Aho teki toistakymmentä vuotta ompelijantyötä, kunnes taas kerran Pirkanmaan ammattioppilaitoksen ovi kävi: hän vietti siellä kaksi ja puoli vuotta vaatturiopinnoissa 1990-luvun puolivälissä. Tätä ennen hän oli muuttanut takaisin Tampereelle ja aloittanut yrityksen uudelleen. Vuonna 2007 hän työskenteli Maurice Sedwell -nimisessä vaatturinliikkeessä Lontoon Savile Row:lla. Ammatti ja yrittäjäura olivat oikeita valintoja. Tämä on työ, joka tuntuu haastavalta ja samalla antoisalta. Vakaa kysyntä Kirsi Ahon yritys toimii Tampereen vanhimpiin kuuluvan kerrostalon pohjakerroksessa Keskustorin laidalla. Miljöö alkuperäisine holvikaarikattoineen sopii käsityöläiselle. Vanhassa talossa on vanhan talon ongelmat, mutta sen keskemmällä Tamperetta se ei voi sijaita. Asiakkaita on riittänyt. Vaatturiala taitaa olla sellainen, Tämä ukko on minun työpaikkarakkauteni, sanoo vaatturimestari Kirsi Aho trimmatessaan pikkutakkia mallinuken päälle. että sitä eivät suhdanteet paljoa heilauttele. Aina on ihmisiä, jotka haluavat vähän paremmat, erilaiset tai istuvammat vaatteet. Pitää paikkansa, ja lisäksi merkittävä asiakasryhmä ovat henkilöt, jotka tarvitsevat erikoismitoitettua vaatetusta, Kirsi Aho huomauttaa. Työ on sesonkiluonteista, keväästä syksyyn on kiirettä. Kesällä on valmistujaisia, häitä, sukujuhlia, oopperoita. Kirsi Aho on toiminut koko ajan yksinyrittäjänä, niin kuin alalla tapana on. Nuoria työssäoppijoita on hänellä aika ajoin ollut palveluksessa, kuten nytkin. Olen onnistunut saamaan hyviä opiskelijoita tänne työntekoon, hän iloitsee. Oikeita käsityöläisiä Yrittäjäuransa alussa Kirsi Aho sanoo olleensa arka hinnoittelemaan työtään. Ammattitaidon karttuessa tuli mukaan realis- Käsityön sietämätön arvonlisävero Kirsi Ahon mukaan arvonlisäverotus vaikuttaa todella raskaasti ja kielteisesti käsityöalaan ja sen kehitykseen. Korkea arvonlisävero on meille täysin käsittämätön asia. Miten voi olla, että käsillä tehtävästä työstä maksetaan 22 prosenttia arvonlisäveroa, sama minkä elektroniikkakauppias maksaa myydessään tietokoneen tai telkkarin ovesta pihalle. Heinäkuusta lähtien vero nousee 23 prosenttiin. Kirsi Aho huomauttaa, että vero on lähestulkoon neljännes pois päältä vaatturin tuotteen mia, uskallusta ottaa oikea hinta. Sanomattakin olisi selvää, että räätälintyön tekeminen kestää aikansa ja kun se tehdään yksilöllisesti asiakkaan muotojen mukaan, niin pitäähän sen näkyä hinnassa. Jos joku sanoo hankkineensa Thaimaasta räätälin tekemän puvun huomattavasti halvemmalla, on siinä Kirsi Ahon mukaan todennäköisesti jossakin käänteessä huijausta mukana, jonkinasteista teollista tuotantoa tai väärennettyä materiaalia. hinnasta. Mistään ylellisyystuotteesta ei ole kyse, vaan aivan tavallisten ihmisten tarvitsemista vaatteista. Kirsi Ahon liikkeessä tehdään myös paljon vaatteiden korjauksia, joiden kohdalla on menossa kahdeksan prosentin arvonlisäverokokeilu. Se on koettu hyväksi ja hyödylliseksi muillakin käsityöyrittäjien aloilla. Tuo kahdeksan prosenttia olisi hyvä verokanta koko vaatturialalle, Kirsi Aho toivoo. Vaatturiliitto on pitänyt veroasiaa esillä ja aikoo pitää jatkossakin. Turkistarhaus puhuttaa yrittäjiäkin Lotta Tammelin, teksti Eräiden kokoomusvaikuttajien turkistarhausta vastustaneet puheenvuorot ovat herättäneet keskustelua turkistarhauksesta yrittäjäkunnassakin. Turkiseläinten Kasvattajain liitto ry tyrmistyi toukokuun alussa keskeisten kokoomusvaikuttajien liittymisestä Animalia ry:n kampanjaan turkiseläinkasvatuksen kieltämiseksi maassamme vuoteen 2025 mennessä. Kokoomuksen varapuheenjohtajana toimivan opetusministerin julkinen kannanotto kieltää kyseinen elinkeino, on voimakas poikkeama hallituksen linjasta ja täydellinen selänkääntö yrittäjyydelle. Sitä ei voi millään perustella omantunnon kysymyksenä, koska yrittäjyyden ja omatoimisuuden puolustaminen on ymmärtääksemme puolueen ideologian ydin, liitosta tiedotettiin. Liitto vaati kokoomuksen puoluejohdon ottavan asiaan kantaa julkisesti. Myös Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen riensi Turkiseläinten Kasvattajain liitto ry:n tueksi. Elinkeinovapaus ja sen myötä yrittäjyys ovat hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita. Turkistuotanto on meillä laillinen ja hyväksytty elinkeinon harjoittamisen muoto. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan selväsanaisesti, että turkistuotannon toimintamahdollisuudet nykymuotoisena elinkeinona turvataan, Wuorinen totesi. Viestien vaihtoa verkossa Osa yrittäjistä ei kuitenkaan allekirjoita Turkiseläinten Kasvattajain liitto ry:n ja Wuorisen ajatuksia. Millä vuosisadalla siellä eletään? Tuo kanta ei vaan edusta nykyaikaista yrittäjänäkökulmaa, totesi yrittajat.fi-verkkosivuilla nimetön kommentoija. En kuulu Animaliaan, enkä muihinkaan eläinoikeusjärjestöihin. Ihmisten ja eläinten hyvinvointi ja vastuu ympäristöstä kuuluu jokaiselle ihmiselle riippumatta siitä sattuuko kuulumaan mihinkään yhdistykseen. Olen yrittäjä ja kannatan vapaata markkinataloutta. Mutta en hinnalla millä hyvänsä. Yritystoiminnallekin on asetettava rajat. Mitä tahansa ei voida sallia liiketoiminnan nimissäkään, mietti puolestaan toinen nimettömänä kommentoinut. Me olemme Suomessa edelleen käsityöläisiä, vaikka perusompelukoneet ovat nykyaikana paljon modernimpia. Voisikohan ihmisen mitat syöttää koneelle, joka tekee vaatturin työn? Itse asiassa sellainen tietokoneohjelma on olemassa, joka tekee kaavat annetuilla mitoilla, mutta muu käsityö on mahdotonta ohjelmoida koneelle. Se ei pysty ottamaan huomioon kaikkia niitä pieniä vivahteita, joita ihmisvartalossa voi olla. Ohjelmasta ei tule täydellistä kaavaa, vaan sitä joutuu joka tapauksessa sovittelemaan. Se koulutus Alan koulutuksen tila on huolettanut Kirsi Ahoa ja Vaatturiliiton jäsenkuntaa pitkään. Sama ongelma on tunnustettu monissa muissakin käsityövaltaisissa ammattikunnissa. Meillä ei tänä päivänä ole Suomessa tasokasta vaatturikoulutusta ollenkaan. Ja toiseksi, tämä on niin hitaasti kypsyvä ammattitaito, että sitä ei oikein millään muulla tavalla omaksu kuin ammattilaisen opissa. Vain Uudenlainen korkea-asteen op- pisopimustyyppinen täydennyskoulutus tarjoaa pk-kasvuyrityksille uutta suuntaa ja liiketoimintaoppeja. Koulutuksessa opiskellaan yrityksen johtamista strategialähtöisesti ja kannattavasti. Lisäksi opetellaan hyödyntämään erilaisia verkostoja myynnin ja markkinoinnin tehostamisessa. Koulutuksen tavoitteena on rakentaa yritykselle sen toimin- taan sopiva kasvupolku, koulutuksesta vastaava projektipäällikkö Irene Gröhn HAAGA- HELIA ammattikorkeakoulusta kertoo. siinä näkee konkreettisesti, miten asiakkaalle valmistetaan pukua ja muuta vaatetta. Kirsi Ahon mielestä perinteisen kisälli- ja mestariperinteen uudelleen käyttöönotto on ehkä ainut keino kädentaitojen säilyttämiseksi Suomessa. Voiko käydä niin, että elinkeino rupeaa kuihtumaan? Se on inhottava musta pilvi tuolla jossakin taustalla, jota vastaan me kovasti yritämme taistella. Nuoria ihmisiä ei aivan helposti saada enää ryhtymään kädentaitajan ammattiin. Vaatturin ammatti varsinkin vaatii lisäksi aimo annoksen kärsivällisyyttä. Pitkää päivää varmaan joutuu tekemään, jos tälle alalle ryhtyy. Kyllä, ihan ehdottomasti. Tässä ammatissa täytyy olla vähän perfektionisti? Sekin vielä, huonoa työtä ei käsistään voi antaa pois, ja siitäkin huolimatta jää tunne, että olisiko vielä voinut tehdä jonkin kohdan paremmin. Jos suomalainen nuori ryhtyy tähän vaativaan ammattiin, niin taitaa kuitenkin olla leipä tiedossa loppuiäksi. Kyllä, se pitää paikkansa. Vaatturit Vaatturimestari ja ompelijamestari Kirsi Aho Tampereelta aloitti vuodenvaihteessa Suomen Vaatturiliiton puheenjohtajana. Hän on perinteikkään, 115-vuotiaan liiton ensimmäinen naispuheenjohtaja. Vaatturiliitto on yksi Suomen Yrittäjien pienistä toimialajärjestöistä. Vaatevalmistuksen teollistuessa järjestön jäsenkunta on supistunut puolessa vuosisadassa alle kymmenesosaan, 32 kädentaitajaan. Ennen vanhaan vaatturi oli räätäli. Ahon yritys on Ateljee ja Vaatturinliike Kirsi Aho, joka palvelee sekä nais- että miesasiakkaita. Aho on innokas alansa puolestapuhuja. Vuonna 2007 hänet huomioitiin Tampereella Vuoden Yrittäjänainen -palkinnolla. Kasvuyrityksen johtamiskoulutuksella uutta voimaa liiketoimintaan Avainhenkilöiden koulutuksesta on saatu merkittävää hyötyä yrityksille. Liiketoimintaosaamisen kehittymisen on todettu lisäävän yritysten liikevaihtoa, kannattavuutta ja henkilöstön määrää, Gröhn jatkaa. Koulutus sopii erityisesti kas- vupotentiaalisille hyvinvointi- alan, palvelualojen, matkailun, asiantuntijapalvelujen ja tietotekniikka-alan pk-yrityksille. Erilainen tapa oppia Koulutus järjestetään oppisopimustyyppisesti, mikä tarkoittaa, että 80 prosenttia opiskelusta tapahtuu työstä oppimalla. Koulutuksen tarkoitus ei ole olla työn ohessa oppimista, vaan työssä ja omasta työstä oppimista, sitä tutkien ja siinä kehittyen. Tärkeä osa koulutusta on myös verkostoituminen muiden osallistujien kanssa, Gröhn kuvailee. Koulutuksen järjestävät yhteistyössä HAAGA-HELIA am- mattikorkeakoulu ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Koulutus on osallistujille maksuton, sen rahoittaa opetusministeriö. Hakuaika jatkuu asti, ja koulutus alkaa syyskuussa Lue lisää koulutuksesta www. haaga-helia.fi/kasvu.

15 Nro 5 Toukokuu Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Turku Ennen ilmoittautuneille reilu alennus osallistumismaksusta! Turussa kipinöi Tule niimpalhianoon yrittäjätapahtumaan! Poimintoja yrittäjäpäivien ohjelmasta Nyt jos koskaan Suomi tarvitsee tekemisen vimmaa. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät kerää jälleen lokakuussa yhteen pari tuhatta intohimoista yrittäjää Turun Messu- ja Kongressikeskukseen. Tule mukaan verkostoitumaan, vaikuttamaan ja hakemaan uusimmat ideat omaan liiketoimintaasi. Kipinä roihahtaa Turussa liekkeihin, kun päästetään yhdessä yrittäjyyden vimma valloilleen. Ilmoittaudu mukaan! Turussa riittää tekemistä ja näkemistä. Osallistu kaupungin kiertoajeluun tai katsele kaupunkia Vareksen silmin Yrittäjäpäivien järjestämillä opastetuilla retkillä. Tai lähde omatoimisesti tutkimaan, mitä kaikkea Turulla on tarjottavana. PERJANTAI Tule hakemaan uusia ideoita ja parhaita kontakteja oman liiketoimintasi tueksi sekä kertomaan viestiäsi poliittisille päätöksentekijöille! Suomen Yrittäjien liittokokous Kaikille avoin kokous, jossa jäsenistöä edustaa noin 200 virallista kokousedustajaa. Tervetuloa! Svensk företagarträff Möt svenskspråkiga företagare, skapa nätverk, lär dig mer om den svenska medlemsservicen inom Företagarna i Finland och om företagarföreningens centrala målsättningar under de närmaste åren. GIMMA & VIPINÄ: Niimpalhiano tervetuloilta. Tervetuloiltaa vietetään vauhdikkaissa tunnelmissa Turkuhallissa. Kiihkeän tunnelman luo jääkiekkoselostaja J-P Jalo. Lisäksi jäällä nähdään mm. Turun kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen. Ohjelmassa myös Varsinais- Suomen Maakunnallisen yrittäjäpalkinnon luovutus. LAUANTAI Yrittäjäpäivien seminaariohjelmassa vimma ja kipinä näkyvät haastavina avauksina, terävänä keskusteluna ja vahvoina mielipiteinä. Kaikille osallistujille tarjotaan monipuolinen seminaariohjelma luovuudesta, sosiaalisesta mediasta, markkinoinnista ja rahoituksesta. Sen lisäksi nuorille ja yksinyrittäjille on omat seminaariohjelmat. Ja paneelikeskustelussa yrittäjät ja politiikan tekijät kohtaavat. Luovuudesta kannattavuuteen Mikko Kouki, teatterinjohtaja, Linnateatteri. Mieletön Turun historia 20 minuutissa Linnateatteri, Camp-henkinen pikakelauskomedia Turun kaupungin historiasta. Ovatko yrittäjyyden kannusteet kohdallaan? Paneelikeskustelussa yrittäjät ja politiikan tekijät arvioivat päättymässä olevaa hallituskautta ja katsovat tulevaan. Case YOSA Merja Scharlin, toimitusjohtaja, Bioferme Oy. Mistä on YOSA syntynyt? Pienestä alusta, sinnikkyydestä, pitkäjänteisyydestä ja lujasta uskosta omaan tuotteeseen. Rohkea ajattelu yrittämisen vimma ja kipinä Alf Rehn, professori, Åbo Akademi. Thinkers 50 -sivuston huippuajattelijoiden joukkoon noussut liiketoiminnan visionääri. Yksinyrittäjä luova verkostoituja Yksinyrittäjät eivät toimi yksin, vaan työllistävät sekä yksinyrittäjiä että muita yrityksiä verkostojensa kautta. Mikä on tämän verkostoitumisen yhteiskunnallinen vaikutus? Nuorten yrittäjien bisnestreffit Tapaat uusia kumppaneita ja kuulet samalla viimeisimmät vinkit, miten voit hyödyntää sosiaalisen median maksuttomat kanavat liiketoiminnassasi. Workshop: Lisää vaikuttavuutta markkinointiin! Workshop: Miten saan yrityksestäni kiinnostavan rahoittajan kannalta? Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien juhlagaala Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät huipentuu lauantai-iltana Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa järjestettävään juhlagaalaan, joka muodostuu pääjuhlasta, illallisesta ja tanssiaisista. Juhlapuhujana on valtiovallan edustaja. Pääjuhlassa luovutetaan Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot. Juhlaillallinen nautitaan ruokajuomineen pöytiin tarjoiltuna. Illallisen jälkeen juhla jatkuu tanssiaisilla, joita tahdittavat Matti ja Teppo & Horizone. Ilmoittaudu yrittäjäpäiville jo tänään osoitteessa Ennen ilmoittautuneille reilu alennus osallistumismaksusta!

16 16 Nro 5 Toukokuu 2010 Riikka Kovala, teksti European Batteriesin Martti Alatalon mukaan Euroopassa ei ole tarpeeksi akkutuotantoa vastaamaan arvioituun sähköajoneuvojen kysyntään. Alatalo kertoo Euroopassa olevan vain viitisen suuria litiu- minoni-akkuja valmistavaa teh- dasta. Yksi tällainen on 60 henkilöä työllistävän European Batteriesin uudenkarhea m²:n akkutehdas Varkaudessa. Euroopan kysynnän kattamiseksi tarvitaan noin 100 tehdasta, myynti- ja markkinointijohtaja Alatalo sanoo ja lisää, että tällöin puhutaan miljoonan auton tuotantokapasiteetista. Yrityksen taustalla ei ole autonvalmistajia, vaan se on itsenäinen toimija. European Batteriesin akkuja menee raskaisiin teollisuuskoneisiin, ajoneuvoihin ja energian varastointijärjestelmiin. Akkuteknologia on päässyt sille tasolle, että sähköinen liikkuminen on suuri mahdollisuus. Vientituote nimeltä akkutehdas Akkutehtaamme on toistettavissa, eli myymme akkutehtaita. Meillä on konsepti valmiina, Alatalo heittää myyntipuheen. Sähköautoissa myös turvallisuus herättää kysymyksiä. European Batteries valitsi akkukennon kemiaksi rautafosfaatin sen turvallisuusominaisuuksien vuoksi. Tehtaan lopputuote, eli litiuminoni-akku on täysin kierrätettävä. Sähköajoneuvotoimialan työryhmä, jonka jäsen Martti Alatalo on, esittää että vuonna 2020 Suomessa myytävistä uusista henkilöautoista 25 prosenttia on sähköverkosta ladattavia ja näistä 40 prosenttia, eli 10 prosenttia kaikista, on täyssähköautoja. Sähköajoneuvoklusteri tarvitsee työryhmän mielestä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan rahoitusinstrumentteja kilpailijamaiden tavoin. Tekes on tilannut selvityksen suomalaisten sähköajoneuvoalan yritysten mahdollisuuksista. Sen on määrä valmistua kesäkuun lopussa. Voimakasta kasvua Sähköautot Suomessa -työryhmän mietinnössä vuonna 2009 esitettiin myönteisiä näkymiä suomalaisen teollisuuden mahdollisuuksista sähköajoneuvoalan liiketoiminnasta tulevaisuudessa. Vuoden 2020 osalta mietinnössä esitettiin mahdollisuutta noin 1 2 miljardin euron liiketoimintavolyymiin, kun se vuonna 2010 on arviolta noin 200 miljoonaa euroa. Tekes on Markkinat Sähköautojen akkutehtaille tilausta Suomi hyvissä asemissa Euroopan kysynnän kattamiseksi tarvitaan noin 100 akkutehdasta, European Batteriesin myynti- ja markkinointijohtaja Martti Alatalo sanoo ja lisää, että tällöin puhutaan miljoonan auton tuotantokapasiteetista. rahoittanut parin viime vuoden aikana erilaisia sähköajoneuvoihin ja niiden osa- tai tukijärjestelmiin liittyviä hankkeita 6 8 miljoonalla eurolla. Ala työllistää tänä vuonna arviolta noin tuhat henkilöä. Klusteri koostuu yhtäältä varsinaisesta ajoneuvotuotannosta ja toisaalta sähköajoneuvojen Tampereelle uutta työpaikkaa alijärjestelmien (akut, elektroniikka, ohjelmistot, mekaniikka) sekä latausjärjestel- mien ja näiden komponenttien valmistuksesta. Mikäli markkinamahdollisuudet ovat ennakoidun kaltaiset ja ne kyetään hyödyntämään hyvin, kasvu voi tulevina vuosina olla voimakasta. Tampereen seutu tavoittelee sähköajoneuvoalalle vuoteen 2015 mennessä merkittävää työllisyysvaikutusta. Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän vähintään 2000 ja uusia yrityksiä sähköajoneuvotekniikkaan odotetaan vähintään 30 viiden vuoden aikana. Ohjelmaa tekee laaja verkosto, johon kuuluvat Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, Sähköautot. Nyt! -verkosto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Hermia Oy, Tampereen ammattiopisto ja Tampereen teknillisen yliopisto sekä lukuisa joukko alalla toimivia yrityksiä ja yhteisöjä. Sähköautoilun edistäminen liikennepolitiikalla Liikenneministeri Anu Vehviläinen selvityttää, miten sähköautojen laajamittaista käyttöönottoa voidaan edistää suomalaisessa liikennejärjestelmässä. Selvitysmiehenä on tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta (VTT). Nyt etsitään tapoja, miten sähköautoilua edistetään liikennepolitiikan keinoin ja miten kehitetään esimerkiksi sähköautojen vaatima latauspisteiden verkosto. Myös uuden autoteknologian käyttöönoton vaikutukset energian kulutukseen sekä ilmastopoliittisiin tavoitteisiin selvitetään, sanoo Vehviläinen. Viime vuonna työskenteli Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä, joka selvitti sähköautojen tulevaisuuden näkymiä. Selvitysmies Nylund jatkaa työtä laatimalla konkreettisen toimintaohjelman sähköautoilun edistämiseksi. Irlanti tukee sähköauton hankintaa Irlannissa sähköauton ostajat saavat valtiolta euron tuen ja vapautuvat rekisteröinti- verosta. ESB toimittaa uusien sähköautojen omistajien kotiin tarvittavat latausjärjestelmät. Edellä mainitut toimet kuuluvat Irlannin hallituksen, maan suurimman sähköyhtiön ESBin ja Renault-Nissan-allianssin yhteistyösopimukseen, jonka tavoitteena on tehdä Irlannista Euroopan edelläkävijä sähköautoissa. Ympäristömarkkinointi on pop Mainoslupaukset on kuitenkin lunastettava. Ympäristöystävällisyys on myyntivaltti, joka vaikuttaa yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin. Vaikka markkinoinnin pahimmat ylilyönnit ovat vähentyneet, Kuluttajavirasto on joutunut puuttumaan mainoksiin, joissa liioitellaan kuluttajien ostopäätösten vaikutusta ympäristön tilaan. Kuluttajavirasto on seurannut ympäristöväitteiden käyttöä markkinoinnissa jo 1990-luvulta lähtien. Ensimmäisissä ympäristöteemaa korostavissa mainoksissa vihreys oli usein päälle liimattua ja vailla todellisuuspohjaa. Tilanteen korjaamiseksi virasto laati yrityksille ympäristömarkkinoinnin periaatteista linjauksen, joka perustuu kuluttajansuojalakiin. Linjauksessa korostetaan, että mainoksissa esitettyjen väitteiden on oltava asiallisia ja täsmällisiä. Väitteet on myös pystyttävä todistamaan oikeiksi. Jotta tuotetta voisi sanoa ympäristöystävälliseksi, sen on kuormitettava Innovation Mill tuottanut 12 uutta yritystä Nokia Technopolis Innovation Mill -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Nokia ja Technopolis kävivät läpi tuhansia ideoita, joista ohjelmaan päätyi yhteensä noin sata. Nokian kädenojennuksen, Technopoliksen yrityksille tarjoamien liiketoiminnan kehittämispalveluiden sekä Tekesin ja kaupunkien tarjoaman rahoituksen avulla on syntynyt jo yhteensä kaksitoista uutta yritystä, joiden kasvupotentiaali on merkittävä. Vuosi sitten Nokia, Technopolis ja Tekes käynnistivät hankkeen, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaista tieto- ympäristöä merkittävästi vähemmän kuin muut samantyyppiset tuotteet. Liian pitkälle meneviä väitteitä Ympäristömarkkinointi ja viestintäklusteria ja synnyttää uusia tuotteita ja palveluita kansainvälisille markkinoille. Tarjolle tulevien ideoiden joukosta löytyi muun muassa ympäristö- ja energiatekniikkaan, paikkatietoon, lähitunnistamiseen, turvallisuuteen, terveydenhuoltoon ja tulevaisuuden internetpalveluihin liittyviä innovaatioita. Hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana myönteisen rahoituspäätöksen on saanut kaikkiaan 18 yritystä. Kesän ja syksyn aikana on tarkoitus tehdä vielä lisää rahoituspäätöksiä. Hankkeessa den, energian ja elintarvikkeiden markkinoinnissa. Liioittelu on vähentynyt, mutta mainoksissa tehdään edelleen liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä kuluttajien valintojen vaikutuksista. Ympäristömainontaa seurataan muuallakin Ympäristömarkkinointi on ollut viranomaisten huomion kohteena Suomen lisäksi muissakin OECD-maissa. OECD on muistuttanut, että epämääräiset ja yliampuvat ympäristöväitteet saattavat vähentää kuluttajien kiinnostusta ja luottamusta ympäristöystävällisiin tuotteisiin. Viime kädessä harhaanjohtavalla markkinoinnilla on haitallisia vaikutuksia paitsi kuluttajille ja lakia noudattaville yrityksille, myös ympäristölle. Kuluttajavirasto on myös järjestänyt yrityksille seminaarin ympäristönmarkkinoinnin periaatteista. nousi uudestaan esiin vuoden 2007 tienoilla, samaan aikaan ilmastonmuutosta koskevan keskustelun kanssa. Monet yritykset olivat muuttaneet toimintatapojaan ja tuotteitaan ympäristöystävällisemmiksi, mutta kertoivat siitä mainoksissaan liian pitkälle menevillä väitteillä. Kuluttajavirasto puuttui muun muassa mainoksiin, joissa biopolttoaineen luvattiin vievän litra litralta kohti puhtaampaa maailmaa ja vesihanan vaihtamisen puolittavan vedenkulutuksen ja säästävän rahaa, energiaa ja ympäristöä. Tällä hetkellä vihreyteen vii- tataan muun muassa kosmetii- kan, pesuaineiden, huonekalujen, autojen, rakennustuotteisyntyvien kehitysprojektien ko- konaisarvoksi tavoitellaan 8 miljoonaa euroa, josta julkisen rahoituksen osuus on 4,5 miljoonaa euroa. Rahoitetut yritykset ovat: There Corporation, Lingsoft, Thumbs-up Research Oy, Sport Tracking Technologies Oy, Screenpeak Oy, Respecta Oy, IW-Net Oy Ltd Imageworld, Domuset Oy, Powerkiss Oy, Capricode Systems, Finembe Oy, Protacon Solutions Oy, Ludowaves Oy, Citynomadi Oy, Newelo Oy, Artifact Ware Oy sekä Fara Oy (ex Buscom). Teemme sen mahdolliseksi Yrittäjä, teemme elämäsi helpommaksi. Etuyrittäjänä saat oman pankkineuvojan, joka tarkastelee talouttasi yhtenä kokonaisuutena. Nordea Pankki Suomi Oyj Soita (pvm/mpm) ma pe klo 8 18 ja varaa aika tapaamiseen. Voit samalla voittaa yrityksellesi euron arvoisen Myyntiboosti-paketin. Kampanja-aika , lisätietoja kampanjasta nordea.fi /etuyrittajyys

17 Nro 5 Toukokuu 2010 Jatkossakin kilpailut voisivat olla hyvä tapa tuoda tuotetta tunnetuksi. Ihmiset saavat suunnitella itse oman designin. Mikko Jokinen Nuori yrittäjä Syömähammas mahdollistaa uuden projektin kehittämisen InstantTattoo Oy:n yrittäjällä Mikko Jokisella on tavoitteena kasvattaa siirtotatuointibisnestä. Rinnalla kulkevat mainos- ja graafikonhommat, joilla hän rahoittaa uudet kuviot. Riikka Kovala, teksti ja henkilökuva Ei tällaisena aikana uskalla täysin heittäytyä InstantTattoo. comin varaan, kun ei tiedä miten kestävää siirtotatuointien myynnin kasvu on, graafikko Mikko Jokinen järkeilee. Vuodesta 2006 graafisen suunnittelun yrittäjänä toiminut helsinkiläinen tiesi, että siirtotatuointien lanseeraus kannattaa tehdä huolella, jotta tuotteesta syntyy heti oikea mielikuva. Pohdimme, mikä olisi sellainen nimi, joka kertoo tuotteesta ja että saamme.com -päätteen nimen loppuun. Tavoitteena oli lanseerata laadukas koristautumis- ja hauskanpitotuote, jonka myynti laajennettaisiin jossain vaiheessa ulkomaille. Kun aletaan puhua instant tatskoista, niin silloin on kaikki hyvin. Sopivan alihankkijan löytyminen tatuointien tuottajaksi ei ollut mikään läpihuutojuttu. Idean siirtotatuointibisneksestä sain vuonna 2005, vasta 2007 tilasimme ensimmäiset tuotteet ja samana kesänä olimme festareilla testaamassa tatskojen menekkiä ja keräämässä palautetta, Jokinen muistelee. Teimme aika paljon vertailua laadussa ja metsästimme sellaista, jolla on sertifikaatit kunnossa. Halusimme tuotteiden olevan turvallisia ja tärkeää on myös, että tatskat kestävät ja että ne saa halutessaan helposti pois. Jokisen tatuoinnit pysyvät iholla parista päivästä jopa muutamaan viikkoon. Markkinointitatuointipuolella meillä on hyvin jalansijaa. Vahvuutemme on se, että voimme tarjota tatuoinnit ja pakkaukset avaimet käteen -periaatteella. Pakkaukseen voidaan pakata tatuoinnin lisäksi esimerkiksi esite tai kilpailukuponki, Mikko Jokinen kertoo. Kilpailut hoituvat helposti Facebookissa Myyntikanavan ollessa verkko InstantTATTOO.comin yrittäjä Mikko Jokinen satsaa markkinoinnissa Facebookiin ja Googleen. Meillä on Facebook-sivu ja näin kuuminta sesonkia vasten pitää aktivoitua sielläkin. Käytämme Facebook mainontaa ja toteutamme erilaisia kilpailuja ja kampanjoita Facebookissa. Kilpailuilla saa kävijöitä yrityksen nettisivuille ja verkkokauppaan. Naamakirjassa voi määritellä kohderyhmän ikähaitarin, ja sen, tavoitellaanko naisia vai miehiä, naimattomia vai avioituneita, sekä miltä paikkakunnalta olevat käyttäjät näkevät mainoksen. Opit omaan käyttöön Jokinen ryhtyi yrittäjäksi 32- vuotiaana vieläpä samaan aikaan vaimonsa kanssa. Mutta silloin se ei hirvittänyt. Minulla on vajaan kymmenen vuoden mainostoimistotausta ja avovaimoni hyppäsi kauneushoitolayrittäjäksi mediatoimistouralta. InstantTattoo.comissa olemme saaneet hyödynnettyä molempien osaamisen ja erilaisten markkinointitempausten kehittäminen onnistuu helposti jopa omin voimin. Tatskoja markkinointiin InstantTattoon tuotteet jakautuvat kolmeen osaan: verkossa myytävät nuorille ja aikuisille suunnatut siirtokuvat, Kids Tattoo -lastentatuoinnit sekä yrityksille tehtävät räätälöidyt tatuointipaketit. KidsTattoo. fi-verkkokauppa lanseerattiin viime syksynä Turun lastenmessuilla. Tässä on jäänyt paukut vähiin lastentatskojen markkinoinnin osalta. Se on elänyt hiljaiseloa messujen jälkeen. Yritysasiakkailta on tullut monenlaisia spesiaalitilauksia ja omaa mallistoa on virkistetty erilaisilla erikoismallistoilla. Teimme yhteistyössä tatuointitaiteilija Thérèse Österholmin kanssa hänelle InstantTattoo Signature -malliston, joka julkistettiin NRJ Fashion Awardseissa 2008, Jokinen kertoilee. Jatkossakin suunnittelukilpailut voisivat olla hyvä tapa tuoda tuotetta tunnetuksi. Ih- miset saavat suunnitella itse oman designin. Ihmisiä kiinnostavat tatuoinnit ja niiden suun- Siirtokuvat ovat iholle laitettavia tatuointeja, jotka muutamassa päivässä kuluvat pois. Helppo tapa kokeilla tatuointia, ilman pysyviä vaikutuksia. nittelu ja monissa meissä tuntuu asuvan pieni tatuointitaiteilija. Facebookin avulla ulkomaille Myyntikanavana InstantTattoo. comilla on pääasiassa verkko. Jälleenmyyjiä on toistaiseksi vain muutamia. Pieni resurssipula tässä on, kun ei itse pysty halkeamaan joka suuntaan. Olen visuaalisen puolen ihminen eikä ole sellaista myyntijamppaa remmissä, joka ottaisi markkinoinnin hoitaakseen. Olisiko Jokisella halua ryhtyä työnantajaksi? Olen pohtinut sitä. Toistaiseksi on avovaimo ollut apuna ja sparrauskaverina, kun on isompia tilauksia ja tapahtumia työn alla. Suomi lienee liian pieni markkina siirtotatuointibisnekselle, ellei tuoterepertuaaria laajenna. Graafikko-yrittäjä nauttii kummastakin tekemisestään niin paljon, ettei hän tiedä vielä, miltä tulevaisuus näyttää tismalleen. Tavoite on alkaa tehdä tätä 100-prosenttisesti, mutta suunnittelupuolikin on kyllä hauskaa. Suomen markkinat ovat liian pienet tällaiselle tuotteelle. Laajennus Suomen rajojen ulkopuolelle on ollut työn alla, en tiedä ehtiikö se vielä kesään. InstantTattoo.com pyrkii laajenemaan nyt alkuun Ruotsin, Englannin ja Saksan kielialueille. Facebook ja Google helpottavat maailmanvalloitusta, molemmissa kanavissa pystyy määrittelemään kampanjat maittain. Yksinyrittäjällä ei tahdo ns. normaalit työajat riittää, mutta liikunnalle Mikko Jokinen raivaa silti tilaa. Viikonloput menevät usein töissä. En kuitenkaan voisi kuvitella ainakaan ihan pian palaavani työelämään, palkkatöihin. TÄYTTÄ ASIAA Miariikka Heikkinen Keväistä kasvua Kesä kaatui päälle. Juuri kun turkiskaulukset oli irrotettu takeista, niin piti jo kaivaa bikinit esille. Mutta en valita. Toukokuisen viikonlopun saimme yllättäen nauttia todellisista kesäisistä lämpötiloista ja mansikkamaata sai möyhentää samalla auringosta nauttien. Joka kevät on yhtä hämmästyttävää seurata luonnon heräämistä ja kasvien kasvupyrähdyksiä kukkapenkeissä. Kevään kukat kasvavat huikean paljon jopa päivässä. Sormet mullassa möyriessäni, en malttanut olla ajattelematta yritysten kasvuhaluja. Miksi niin moni pienyrittäjä on tyytyväinen olemassa olevaan olotilaan, vaikka koulutusta, neuvontaa ja apuja yrityksen kasvuuralle saattamiseksi tarjotaan kilpaa suunnasta jos toisestakin. Moni pien- ja etenkin yksinyrittäjä tekee pitkää päivää, jättää lomat hamaan tulevaisuuteen, unohtaa huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, jotta asiakkaat palvellaan hyvin ja yritys takaisi toimeentulon omistajalleen. Töitä riittäisi useammallekin käsiparille, mutta aikaa ratkaisujen etsimiseen ei. Olisiko meidän pienyrittäjien aika alkaa kasvattaa muutakin kuin omaa housun kokoa? Sillä tämä on usein ainoa varma kasvun paikka yrittäjälle, joka ei huolehdi itsestään, tekee jatkuvasti tuplavuoroa eikä suunnittele tai mieti yrityksensä tulevaisuutta. Pitäisikö meidän ihan aikuisten oikeasti lopettaa se ei pysty, ei kannata, ei ehdi -asenne? Voisimmeko hieman ottaa aikaa ja vastaanottaa kaikki tarjolla oleva apu kasvumahdollisuuksien kartoittamiseksi? Voisiko ihan vain näin kevään kunniaksi avata oven mahdollisuudelle kasvaa ja kehittyä uusiin ulottuvuuksiin. Kevät on hyvää aikaa uudistaa istutuksia, niin miksi ei siis myös voisi uudistaa omaa ajattelua. Siirtää tuumailut ihan uuteen maaperään, joka on hyvin lannoitettu, kasteltu ja antaa meille entistä voimallisemmat kasvumahdollisuudet. Saattaisimme päästä seuraamaan oman toimintamme kasvupyrähdyksiä kilvan kevään kukkien kanssa. Sillä niin kuin kasvimaalla, myös yrityksessä voi satoa korjata hyvin hoidetun kasvukauden jälkeen. Kuten mansikkamaalla, ei yrityksessäkään kasvu tule itsestään. Sadon varmistaminen vaatii kyykkimistä pellolla, puutuneita lihaksia, kipeää selkää, mutta jos tuloksena olisikin runsas sato eivätkä lakastuneet lehdet, niin olisiko se vaivan arvoista. Mieti kesän ensimmäisiä mansikoita, niiden makeaa makua ja mehukkuutta. Ne antavat jo ensimakua tulevasta sadosta ja palkinnon uurastuksesta. Lannoitteita yrityksellesi on tarjolla, anna niiden vaikuttaa ja pian päästään korjaamaan ennätyssatoa. Voisimmeko tehdä tämän? Miariikka Heikkinen Nuorten Yrittäjien valiokunnan jäsen Kajaanin Yrittäjät, varapuheenjohtaja Kainuun Yrittäjät, hallituksen jäsen Suomen Nuorkauppakamarit, Kansallinen puheenjohtaja Kainuun Asuntomarkkinat Oy 17 Kontakteja, osaamista ja tasapainoa Marko Palhomaalle järjestötoiminta on ollut mainio tasapainottaja työn ja kodin välillä. AKTIIVI FOKUKSESSA Mikkeliläinen Kiinteistönvälittäjä Marko Palhomaa on sekä Suomen Yrittäjien että Nuorkauppakamarin aktiivinen jäsen. Palhomaa kiittelee molempia järjestöjä lukuisista kontakteista ja verkostoista, joita jäsenvuosien varrelta on tarttunut matkaan. Palhomaa on saanut järjestötoiminnasta myös käytännön osaamista, kuten johtamistaitoja. Lisäksi toiminta järjestöissä tasapainottaa myös muuta elämää. Aktiivinen järjestötoiminta on ollut mainio tasapainottaja työn ja kodin välillä. Aitoa yritystoimintaa Palhomaan yritys on Mikkelissä toimiva Aitoasunnot, Palhomaa Oy LKV. Se on yksityinen, ammattitaitoiseen ja henkilökohtaiseen palveluun erikoistunut kiinteistövälitysliike. Alun perin Mäntyharjulta kotoisin oleva Palhomaa aloitti kiinteistönvälittäjänä Toimimme aluksi franchising sopimuksella osa valtakunnallista ketjua. Kesällä 2009 irtauduimme ketjusta ja aloitimme Aito-ilmeellä. Aito kuvaa erittäin hyvin yrityksemme arvomaailmaa ja toimintatapaa. Haluamme olla aidosti asiakkaidemme etuna ja apuna elämän suurimmissa rahallisissa päätöksissä. Palhomaan mukaan kodin hankinta on tulevaisuuden investointi, panostus omaan elämään ja elämänlaatuun. Toisaalta omassa kodissa voi olla useiden vuosien tai vuosikymmenten työansiot. Omaisuudesta kannattaakin pitää huolta, hän kehottaa. Rakennuksilta jäänyt kokemus ja tieto ovat olleet erinomainen apu asuntojen ja kiinteistöjen myynnissä. Marko Palhomaa Rakentajasta välittäjäksi Asuntokauppaan Palhomaa lähti mukaan kesätyökokemuksensa ja koulutuksen innoittamana. Kesätöissä olin jo kouluaikoina rakennuksilla joka kesä. Rakentaminen ja rakennukset kiinteistöineen ovat olleet siis lähellä sydäntä jo kauan. Kaupallisen alan koulutuksen jälkeen oli luonteva suuntautua kiinteistönvälittäjäksi, Marko Palhomaa kertoo. Rakennuksilta jäänyt kokemus ja tieto ovat olleet erinomainen apu asuntojen ja kiinteistöjen myynnissä. Nykyään rakentaminen on harrastus ja toteutuu lähinnä oman mökin nikkaroinnissa, hän jatkaa. Vapaa-aikaakin yrittäjälle jää. Silloin urheillaan ja vietetään aikaa perheen parissa. Talvisin harrastan lumilajeina perinteistä murtomaahiihtoa sekä laskettelua. Kesäisin mökkeily ja veneily vievät väkisin osan vapaa-ajastani. Syksyllä sie- nestys valloittaa ajatukset, Palhomaa kertoo. Ihmisestä ja järjestöistä 1. Mikä sai sinut lähtemään mukaan? a) Nuorkauppakamarin toimintaan Nuorkauppakamaritoimintaan lähdin mukaan, kun hyvä ystävä suositteli toimintaa. Pian huomasin, että ihmisillä on samanlainen arvomaailma, ja oli helppo verkostoitua eri alojen edustajien kanssa. Ystäviä ja tuttuja on kertynytkin vuosien varrella runsaasti. b) Suomen Yrittäjien jäseneksi Yrittäminen on kovaa ja ahkeraa työtä. Parhaiten sen ymmär- tää toinen yrittäjä. Verkostoituminen oli tärkeä Yrittäjien jäseneksi liittymisen syy. 2. Mitä hyötyä saat järjestöissä vaikuttamisesta? Kamaritoiminnan perusarvo on learning by doing. Olen vuosien aikana oppinut käytännön ja kamaritehtävien kautta pal- jon johtajuudesta. Kamaritoiminnassa on kätevä harjoitella sellaisia asioita, jotka eivät itselle ole luonnostaan helppoja. Esimerkiksi esiintymistaito on kasvanut hurjasti eri puheiden esiintymisien kautta. Tavoitteenani on hyödyntää opittuja asioita myös työelämässä. Molemmista järjestöistä olen saanut paljon kontakteja. Moni asia on hoitunut helposti, kun tietää kenelle soittaa tai kenen luokse menee käymään. Tuttujen kesken on helpompi tehdä kauppaa, luottamus on heti alusta alkaen eri tasolla. 3. Mieleenpainuvin tilanne, josta olet löytänyt itsesi JCI:läisen tai SY:läisen roolissa? Kamaritoiminnasta mielenkiintoisin kokemus oli ehdottomasti vaalipuheen pito, kun hain aluejohtajaksi. Silloin jännitti hirmuisesti, vaikka piti puhua ihan tutuille ihmisille tutuista asioista. Yrittäjäjärjestön puolesta ehdottomasti paras tilanne oli yrittäjien opintomatkalla Pekingissä Kiinan muurilla. Muurille mentäessä alkoi sataa ja ostin sateenvarjon kaupustelijalta. Muurilta palatessa myin tuon märän sateenvarjon toiselle varjokauppiaalle. Siinä olivat ensimmäiset kiinalaiset tuloni. 4. Motto Sitä saa, mitä toivoo. Kannattaa toivoa viisaasti. 5. Millainen on nappiin mennyt päiväsi? Muutamat asuntokaupat tietysti kuuluvat onnistuneeseen päivään. Lisäksi hyvä ruoka takaa hyvän mielen. Illaksi mennään perheen kanssa rannalle saunaan.

18 18 Nro 5 Toukokuu 2010 Ulkomaat Eurooppaa edestakaisin Yrittäjänä urheasti Uralilla Copyright M-Brain Oy Virve Obolgogiani, teksti ja kuva Marraskuussa 2009 televisioidussa linjapuheessaan Venäjän presidentti Dimitri Medvedev kaipasi maahan lisää innovatiivisuutta. Hän arvosteli yrityksiä niiden kyvyttömyydestä uusiutua ja kehittää kilpailukykyään. Puutteena Venäjän presidentti Medvedev piti myös sitä, että suurin osa yrittäjistä ei tuota mitään, vaan ainoastaan myy muiden tuottamia tuotteita. Usein myytävät tuotteet on lisäksi tuotettu ulkomailla. Venäjällä tarvitaan lisää omaa tuotantoa, yrittäjyyttä. Yrittäjän alkutaival Yrittäjyyden kehityksen tiellä on muitakin ongelmia kuin innovatiivisuuden puute. Yrityksen rekisteröinti, ilmoitukset verotoimistoon ja muille viranomaisille, tilojen paloturvallisuustarkastukset ja muut alkuvaiheen kuviot ovat usein vaivalloisia. Niiden hoitaminen houkuttelee myös korruptioon. Asioista selviää paljon vähemmällä vaivalla, kun tietää, mitä ja kenelle pitää maksaa. Valtiovalta pyrkii vähentämään sekä korruptiota että byrokratiaa. Kovin kivikkoisena yrittäjän alkutaivalta ei pitänyt Aleksandr Schcerbakov, joka lokakuussa 2009 aloitti yksityisyrittäjänä Tsheljabinskissa. Yrityksen perustamiseen liittyvistä muodollisuuksista Aleksandr selvisi mielestään helpolla, koska sai apua venäläiseen tapaan tutusta lakitoimistosta. Yritys ei myöskään vaatinut suuria alkuinvestointeja tuotantotiloihin tai toimistoon. Singaporen malli Vieraillessaan Singaporessa marraskuussa 2009 presidentti Medvedev sanoi, että Venäjää kiinnostaa Singaporen malli houkutella investointeja sekä sähköisen asioinnin kehittäminen. Presidentti sai todeta itse, miten yrityksen voi perustaa muutamassa minuutissa sähköisesti, kun hän testimielessä rekisteröi Singaporeen venäläisen ravintolan. Johtaako tämä yrityksen perustamisen helpottamiseen myös Venäjällä? Presidentti asettaa myös korruption poistamisen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista maan talouden kehittämisessä. Vaikeinta perustamispäätöksen tekeminen Haasteena yrittäjäksi ryhtymisessä on Aleksandrin mielestä päätöksen vaikeus. On vaikea muuttaa elämäntapaansa, ryhtyä ajattelemaan eri tavalla isäntänä eikä palkansaajana. Se vaatii laajempaa näkökulmaa, mihin Aleksandrilla on koulutuksen ansiosta edellytykset. Lisäksi hän kyselee paljon neuvoja eri puolilta. Vaikeaa on myös usein läheisten suhtautuminen tuhlaat suotta rahasi sekä yleinen negatiivinen asenne yrittäjyyttä kohtaan. Venäjällä markkinatalous on vielä suhteellisen nuorta, monilla on tuoreessa muistissa sosialismin aikainen opetus riistävistä kapitalisteista. Lisäksi julkisuuteen etenkin 1990-luvun lopulla tulleet yritysten väärinkäytökset ja epämääräiset toimintamuodot ovat lisänneet kielteisiä mielikuvia. Yrittäjäksi Aleksandrin sai ryhtymään tuotanto-osaston päällikön työviikon lyheneminen 3-päiväiseksi ja sen mukana tulojen väheneminen lama-ajan teollisuudessa. Irtisanouduttuaan hän sai työttömänä valtion tukea yrityksen perustamiseen 12 kuukauden työttömyyskorvausta vastaavan määrän. Uusille yrittäjille on myös muita tukimuotoja, joita Aleksandr seuraa jatkuvasti internetistä. Ennen yrittäjyyttä hän täydennysopiskeli Etelä-Uralin valtiollisessa yliopistossa ns. presidentin ohjelmassa. Ohjelmaa tuetaan Venäjän keskushallinnon varoista. Tsheljabinskissa yksi luennoitsijoista on alueen kehitysministeri Jelena Murzina. Ministeriön tietojen mukaan pk-yritysten osuus taloudessa on kasvussa. Vuonna 2005 niiden työllistämien työntekijöiden osuus oli 32 prosenttia kaikista alueen työntekijöistä, vuoden 2010 aikana osuuden arvioidaan kasvavan 36,6 prosenttiin. Pk-yritysten työllistämistä jopa 67 prosenttia on yksityisyrittäjiä (vastaa suunnilleen Suomen elinkeinonharjoittajaa) ja heidän työntekijöitään. Yritysidea osaamisen pohjalle Aleksandri Schcerbakovin yritystoiminta perustuu hänen omaan osaamiseensa. Kaksi vanhaa autoa ovat opettaneet korjaamaan ajoneuvossa kaiken mahdollisen. Niinpä hän perusti yrityksen, jonka voi kutsusta tilata mihin vain auttamaan auton korjauksessa tai vaikkapa renkaan vaihdossa. Tsheljabinskissa toimii merkkikorjaamoita, joilta myös voi tilata korjauksen auton luo. Mutta tätä palvelua saa vain korjaamon aukioloaikana, ne eivät korjaa kaikkia autoja, eivätkä aja kaupungin ulkopuolelle. Aleksandr siis löysi mielestään markkinaraon tarjotessaan palvelua 24 h sekä kaupungissa että lähialueilla. Mallina hän on käyttänyt saksalaista yritystä. Markkinointi Yritysidea tulee tarpeeseen. Ennen Venäjällä jokainen kuljettaja osasi korjata oman autonsa tai sai naapurilta apua. Mutta tilanne on muuttunut. Kaikki autoilijat eivät tiedä edes, missä on vararengas. Ja moni kutsuu mieluummin paikalle korjaajan, kuin likaa kalliin merkkipukunsa auton konepellin alla. Naiskuljettajat joutuvat usein paniikkiin, jos auto pysähtyy, ja soittavat mielellään asiantuntijan paikalle, kertoo Britannia ei halua vielä euroa Aleksandri Schcerbakov perusti yrityksen, jonka voi kutsusta tilata mihin vain auttamaan auton korjauksessa tai vaikkapa renkaan vaihdossa. Palvelu on avoinna 24 tuntia vurokaudessa. Aleksander. Silti asiakkaiden löytäminen on ollut haasteellista. Aleksandr on mainostanut palveluitaan internetissä. Hän onnistui pääsemään myös paikallisen työllisyysviranomaisen tv-ohjelmaan, jossa esitellään itsensä työllistäneitä. Aleksandr jakaa ahkerasti käyntikorttejaan, ja on auttanut tien päällä pulaan joutuneita välillä korvauksettakin ojentaen lopuksi käyntikortin. Mainoskanavana hän käyttää naisille suunnattua autoilijalehteä. Toiminnan laajentaminen Yksi mies ei ehdi kaikkialle. Mutta työntekijöiden palkkaamista yrityksen alkutaipaleella ei voi harkita. Toistaiseksi yritys tuottaa hädin tuskin riittävästi tuloa edes omistajalleen. Pystyäkseen palvelemaan asiakkaita myös kiireisinä kausina, Aleksandr on luonut yhteistyöverkoston. Jos tilauksia tulee yhtäaikaa useita eikä hän itse pääse asiakkaan luo, hän ottaa yhteyttä verkostonsa jäseneen. Tämä ajaa paikalle ja hoitaa auton korjauksen. Tulosta Aleksandr saa puolet korvauksena asiakkaan hankkimisesta. Yrityksen kehittäminen kiinnostaa Aleksandria. Monet nykyautot vaativat merkkikohtaisia diagnostiikkalaitteita, joiden hankkiminen on yhden miehen yritykselle arvokasta. Alkupääoma on käytetty, ja nykyisessä taloudellisessa tilanteessa rahoituksen saaminen on vaikeaa. Uudet hankinnat Aleksandr siirtää tulevaisuuteen. Yrittäjäksi kannatti ryhtyä Yrittäjäksi ryhtymistään Aleksandr ei ole katunut. Varsinkin, kun vaimokin on jo vakuuttunut, että mies pystyy takaamaan perheelleen saman taloudellisen aseman kuin palkkatyöläisenä. Tosin lisätulojen saamiseksi yrittäjän alkutaipaleella hän on varsinaisen korjaustoiminnan lisäksi tehnyt erilaisia kuljetuskeikkoja tutuille yrityksille. Aloittaessaan Aleksandr teki liiketoimintasuunnitelman viideksi vuodeksi. Sinä aikana hän ei ainakaan aio keskeyttää toimintaansa. Hän uskoo vakaasti, että tulevaisuutta on senkin jälkeen, koska palvelulle on kysyntää. Jatkossa se vain kasvaa, kun Venäjän automäärä lisääntyy ja autoilijoiden ajatusmaailma muuttuu: korjaukset jätetään mielellään ammattilaisille. Aleksandrin matka yrittäjänä jatkuu. Kuten myös tyytyväisten asiakkaiden konkreettisesti. La Banque de Francen mukaan itsenäisille pk-yrityksille ja mikroyrityksille myönnetyt lainat lisääntyivät maaliskuussa. Viime vuoden maaliskuuhun verrattuna lainojen Lainat kasvussa määrä kasvoi 3,7 %. Yhteensä lainoja myönnettiin näille yrityksille 207 miljardia euroa. Ranskalaisten suurten yritysten lainojen määrä tasapainottui maaliskuussa. Vahvistettua sosiaaliturvaa Ruotsissa sosiaalivakuutusjärjestelmä on sovitettu työntekijöille, mutta ei yrittäjille. Vuosittaisen yrittäjyysbarometrin mukaan yrittäjien osuus Ruotsissa on kuitenkin alhaisempi verrattuna EU-keskiarvoon. Tutkimuksen mukaan taloudellinen epävarmuus ja alhaisempi turvallisuus, jotka yhdistyvät yrittäjyyteen ryhtymisessä pelottavat kaikkia, mutta enemmän naisia kuin miehiä. Nyt Ruotsissa hallitus ehdottaa uudistuksia sosiaaliturvajärjestelmään, joilla lisätään yrittäjien sosiaaliturvaa. Christo Westerwaldista Minkä Christo teki Saksan valtiopäivärakennukselle, Joachim Hasdenteufel tekee valmistaloille eli pakkaa ne. Pakkauspalveluja tarjoava Hapack työllistää noin 50 henkeä ja sen liikevaihto on kuusi miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Joachim Hasdenteufel kertoo yrityksen muun muassa pakkaavan Kiinaan vietäviä taloja. Pienyritys on yksi Saksan johtavista pakkausfirmoista. Hasdenteufelin kokemuksen mukaan laatu ja luotettavuus ovat usein merkittävämpiä kuin hinta, kun asiakkaat tekevät ratkaisujaan. Lainoja öljyvuodosta kärsiville Senaatti hyväksyi Ranskan senaatti on hyväksynyt lain, jolla pyritään suojelemaan yksityisyrittäjinä toimivan omaisuutta konkurssissa. Laki sallii yrittäjän henkilökohtaisen ja Aika alennetulle USA:ssa pienyritysten hallintoviranomainen Karen Mills on ilmoittanut, että heidän organisaationsa on perustanut hätälainatoimintoja 13 piirikunnassa Lousianassa ja kahdessa viereisessä piirikunnassa. Kalastajat, jotka ovat menettämässä toimeentulonsa vuodon ja kalastuskiellon takia Lousianan rannikolla, voivat hakea lainoja kahteen miljoonaan dollariin asti. ammattiin liittyvän omaisuuden erottamisen toisistaan. Tällöin konkurssitilanteissa yrittäjän henkilökohtainen omaisuus säästyy. Kirjailija Nima Sanandaji ja Ruotsin Yrittäjien toimitusjohtaja Anna-Stina Nordmark Nilsson esittävät seitsemän perustetta, miksi työnantajamaksua tulisi alentaa; Sillä olisi työllistävä vaikutus, se lisäisi urakehitystä ja koulutusta sekä vaikuttaisi merkittävästi työllisyyteen. Lisäksi yrittäjät palkkaisivat enemmän työntekijöitä. Se piristäisi taloutta matalasuhdanteen aikana. Maksun alentaminen voidaan kohdistaa tiettyihin ryhmiin. Maksua voidaan pitää myös työn piiloverona, jolloin se voitaisiin muuttaa työn näkyviin veroihin ja näin luotaisiin läpinäkyvämpi ja avoimempi verojärjestelmä. Riikka Kovala, teksti EXPO 2010 SHANGHAI Britannian parlamenttivaalien saattelemana maahan syntyi koalitiohallitus, jollaista ei saarivaltiossa ole ollut sitten toisen maailmansodan. Maassa on tähän asti tavallisesti ollut konservatiivien tai työväenpuolueen enemmistöhallitus. On arvioitu, että ensimmäiset kuukaudet ratkaisevat konservatiivien ja pienemmän puolueen, liberaalidemokraattien yhteishallituksen kohtalon. Uusi hallitus sai johdettavakseen maan, jossa budjettivaje on hyvin suuri. Nyt tarkoitus on 50 päivässä kursia kokoon ns. hätätilabudjetti, johon pitäisi jo täksi vuodeksi löytyä julkiselta puolelta seitsemän miljardin euron säästöt. Hallitus on ilmoittanut, että se aikoo mieluummin karsia menoja kuin kiristää veroja. Vaikka Britannia on EU-maa, ei se ole lämmennyt euron käyttöönotolle ja maa pysyy edelleen euroalueen ulkopuolella nykyisen parlamentin ajan. Yrittäjyysmyönteisyyttä ja bisnesmahdollisuuksia Suomen Britannian ja Kansainyhteisön kauppakamarin toimitusjohtaja Garry Parker arvioi uuden koalitiohallituksen olevan yrittäjyysmyönteinen, sillä molemmat puolueet ovat vapaan markkinatalouden kannattajia, tosin puolueiden välillä löytyy Suora lento Hel-Shanghai-Hel Lähde kaikkien aikojen suurimpaan maailmannäyttelyyn. Lennot Hel-Sha-Hel, 5 yön majoitus Lisämaksusta aamiaisella, hotel Grand Central Shanghai***** 3 yön majoitus + aamiainen 2 päivän EXPO-liput ja viisumi 3 x greenfeet, lounaat golfklubilla alk. 1670, 00 e (touko-heinäkuu) 840,00 e/hlö alk. 1820,00 e (elo-lokakuu) Järjestämme lentokenttäkuljetukset, kiertoajelut, yritystapaamiset, luennot ja tarvitsemanne lisäpalvelut Shanghaissa. Pyydä tarjous! Matkatoimisto Heta Kirsi-Marja Salonen, puh , heta@heta.com jotain eroavuuksia suhtautumisessa työmarkkina- ja sosiaalikysymyksiin. Englannin pk-yritykset toivovat nyt helpotusta työn teettämisen sivukuluihin ja työllistämisen taakkaan. Yksinyrittäjällä on kova urakka selviytyä työllistämisen tuomasta hallinnollisesta taakasta, siihenkin tarvitaan helpotusta, Parker sanoo. Toukokuussa aloittanut hallitus on ottanut tavoitteekseen vähentää 25 prosenttia uuden lainsäädännön ja byrokratian yrityksille tuomasta hallinnollisesta taakasta. Garry Parker työskenteli kon- servatiivien puoluetoimistossa John Majorin pääministeriyden aikaan. Hän on konservatiivipuolueen ns. pienyritysten työryhmässä, joka valmistelee puolueelle puolueohjelman pienyrityksiä koskettavien asioiden osalta. Parker istuu myös pkyritysten edunvalvontajärjestö Genesis Iniativen hallituksessa. Hallituksen elinkeinominis- teriksi (business secretary) nousi liberaalidemokraattien Vince Cable. Hänellä on kokemusta yksityissektorilta; hän on työskennellyt mm. öljy-yhtiö Shellin pääekonomistina ja elinkeinoelämän organisaatiossa. Olemme kuulleet huolestuttavia uutisia Britannian finanssisektorista. Asuntoluottojen hintakuplan puhkeaminen 2008 ja joidenkin pankkien kansallis- taminen jättivät jälkensä finans- Ohjelmistoyrittäjät ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n kevään Kasvufoorumissa kohoavat esiin IT-alan trendit tuoreista näkökulmista sekä kasvuyrittäjyyteen kannustaminen. IT-alan kehitys on muita toimialoja nopeampaa. Kaikkien huulilla oleva aiheet, kuten Cloud Computing (pilvipalvelut), SaaS (Software as a Service eli palveluina myytävät sovellukset) ja sosiaalinen media, ovat ajankohtaisia, mutta usein itsestään selvistä näkökulmista käsiteltyjä trendejä. Analyytikkona eri tutkimuslaitoksissa työskennelleellä Tero Kulhalla on vuosien ko- sisektorille ja talouteen. Parkerin mukaan bisnesmahdollisuudet ovat kuitenkin Britanniassa erittäin hyvät ja kiinteistöjen IT-alan kasvufoorumi panostaa trendeihin ja nuoriin kemus niin tiedon käsittelystä kuin tietohallinnostakin. Kevään Kasvufoorumissa Kulha lähestyy aiheita tuoreista näkökulmista. Kulhalle on rakentunut kokemuksensa kautta vankka näkemys myös teemoista, jotka kohoavat seuraaviksi trendeiksi. Yksi tällainen on puhtaan tiedon uusi tuleminen. Siitä lähtien, kun automaattinen tietojenkäsittely 60-luvulla alkoi yleistyä, on tietohallinnossa rakastettu tekniikkaa, eli IT-lyhenteen T:tä, ensin rautaa ja sitten softaa. Vasta nyt ollaan huomaamassa uudelleen, että se I-kirjain olikin se juttu, Kulha pohtii. futureimagebank hinnat ovat vakaat. Hallitus on nimennyt komission selvittämään suurpankkien pilkkomista osiin. Nuoret kasvuyrittäjiksi Kasvufoorumin vuoden 2010 toisena keskeisenä teemana on tehdä IT-alasta ja -yrittäjyydestä houkutteleva uravalinta. Nuorille halutaan korostaa, että ohjelmistoala on edelleen kiinnostava uravaihtoehto. Kunnianhimoisia opiskelijoita kannustetaan myös IT-yrittäjyyteen. Haluamme kertoa nuorille, että ohjelmistoala on kasvuala, ja että yrittäjänä voi rakentaa tulevaisuutensa itse. Kasvuyrittäjyys halutaan saada nuorille asenteeksi, Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Jaakko Salminen kertoo. Täytyy säästää Valtiollisilla pieniä ja keskisuuria yrityksiä tukevilla kehityspankeilla on Saksassa edessään niukat ajat. Rahoituslaitoksissa arvioidaan, että Euroopan maiden budjettihuolet tulevat kutistamaan kehitysohjelmia jo Ranska ja Kiina aikovat perustaa yhteisen rahaston, jolla autetaan ranskalaisia pkyrityksiä asettumaan Kiinaan ja vastaavasti kiinalaisyrityksiä Ranskassa. Yhteensä 500 Pankit arvioivat Yhteinen rahasto tänä vuonna. Saksan KfW:n johtaja Lutz-Christian Funke sanoo budjettipaineiden vain kasvavan. Tämän seurauksena kehityspankit myöntävät yrityksille mieluummin luottotakuita kuin antavat suoraa tukea. Useimmat Yhdysvaltojen pankit arvioivat, että kuluttajien ja yritysten lainojen kysynnän heikkeneminen on hidastanut talouden elpymistä. Yhdysvaltain keskuspankin neljännesvuosikatsauksen mukaan useimmat pankit ovat tiukentaneet pienyritysten luottokorttien ehtoja. Tämä vaikuttaa myös elpymiseen. Useat pienyritykset käyttävät luottokortteja palkkojen ja taloudellisten toimien maksamiseen. Isommat yritykset puolestaan kääntyvät luotoissa pääomamarkkinoiden puoleen. miljoonan euron rahaston perustavat ranskalainen Caisse des dépôts ja China Development Bank. Vuoden loppuun mennessä käytettävissä on 300 miljoonaa euroa. Sosiaalisessa mediassa Enemmän kuin neljä viidestä yhdysvaltalaisesta aikuisesta käyttää sosiaalisen median palveluita verkossa. Sosiaalinen media on siis tärkeä läsnäolon paikka myös pienyrityksille. Vaarana kuitenkin on, että pienyritys haaskaa pieniä resurssejaan hajautumalla liian moneen paikkaan. Niiden tulisikin luoda itselleen sivu sosiaalisen median verkostoja varten.

19 Nro 5 Toukokuu 2010 Kesä 19 Luumäki maailmankartalle Luumäen Yrittäjien puheenjohtaja Kalevi Manner esittelee Taavetin kyläkeskuksen historiallisia puitteita ja tuumailee, ettei enää puutu kuin kävijäryntäys kunnan nähtävyyksien ja luontoelämysten pariin. Riikka Kovala, teksti ja kuvat Ja kova sutina Luumäen yrittäjäyhdistyksellä ja matkailuyrittäjillä onkin. Kunta kunnostaa Taavetin linnoituksilla nököttävän punaisen tuvan kahvilaksi ja avaa Luumäen keskustaan kesäksi matkailijoille infopisteen. Luumäen Yrittäjät on käärinyt hihat; yrittäjäyhdistyksen hallinnoiman matkailuhankkeen puitteissa on tehty fi -nettisivut ja mukana oleville 16 yritykselle on tarjottu muun muassa tuotteistuskoulutusta. Luumäen sijainti päiväreissun päässä Lappeenrannasta ja Saimaalta sekä noin 270 kilometriä Pietarista on yksi kunnan valteista. Pääkaupunkiseutukin on hyvin hollilla asukkaan ja noin loma-asunnon Luumäki on eteläkarjalainen kunta. Kunnan keskustaajama on Taavetti, joka on rakentunut Venäjän keisarinna Katariina II:n 1700-luvulla perustaman Taavetin linnoituksen ympärille. Luumäki oli myös presidentti P. E. Svinhufvudin kotipitäjä. Saimaan imussa Matkailuhankkeen vetäjänä toimii toimisto- ja markkinointipalveluja tarjoava yrittäjä Kirsi Nuuttila, joka vuokraa myös mökkejä Luumäellä. Hankkeessa mukana olevat yrittäjät ovat oppineet tuntemaan toisensa. Ensi tapaamisessa huomasimme, etteivät kaikki edes tiedä, missä muiden yritykset ovat, paikallisyhdistyksen puheenjohtaja ja mehiläistarhuri Kalevi Manner naurahtaa. Uudet yrittäjät toivotetaan tervetulleiksi mukaan hankkeeseen. Matkailun alalla on tapahtunut ihan muutamana vuonna iso pyrähdys Etelä-Karjalassa ja Saimaan kanssa otetaan isoja askelia, Manner sanoo viitaten rakenteilla olevaan matkailu- ja vapaa-ajankeskukseen Saimaa Gardensiin, joka valmistuu Rauhaan. Näkemys tuntuu olevan, että mitä enemmän Etelä-Karjala houkuttaa matkailijoita, on se seudun kaikille toimijoille hyväksi. Kun Rauhan alueelle on tu- lossa iso Saimaa Gardens, Luumäki yrittää mennä vähän siivellä. Toivomme sieltä päiväkä- Kalevi Manner katselee hunajan jatkojalostusmahdollisuuksia ja tuotekehitysyhteistyötä hän tekee Kaskein Marjan kanssa. Parhaimmil- laan hänellä on ollut 100 mehiläispesää, se tarkoittaa 10 vuoden aikajaksolla kilon vuosittaista keskisatoa. Hunajan hinta määräytyy markkinoilla. Kun on hyvä hunajavuosi, työtä on enemmän, mutta hinta laskee. Nyt hinta on menossa hyvään suuntaan. Manner ei vielä hiisku tarkemmin tuotekehityskuvioista, jotakin makeaa kuitenkin on luvassa. Nyt Museotalo Tuulimyllyn hyllyn purkkirivissä komeilee leikattu rommihunaja, rommipommihunaja, piparminttuhunaja, lakkahunaja ja metsämansikalla höystetty keltainen herkkupurkki. vijoitä tänne, kun kyllästyvät kylpemään. Tarjoamme perinteistä suomalaista ohjelmaa: kyläkulttuuria, luontoa, suomalaista ruokaa ja musiikkia, jos joku on kiinnostunut Suomiteemasta, Tuhannen tarinan talon nuori emäntä-yrittäjä Niina Sydänmaanlakka-Wallis kertoilee. Sahayrittäjä ja mökkivuokrausta tarjoava Kari Koskela kiteyttää kunnan matkailuyrittäjien toiveen hankkeelle sanoen, että se on jo poikinut lisää tulijoita ja poikii varmasti lisää Luumäelle ja koko maakuntaan. Historiaa ja luontoa Luumäki ei kalpene monien tunnetumpien matkailupaikkakuntien rinnalla, varsinkin kun valttikortit luonto ja historia yhdistetään kunnan sijaintiin. Luumäellä matkaileekin paljon venäläisiä turisteja. Kunnan valtiksi Manner sanoo historian. Meillä on Taavetin linnoitus ja Salpalinja, jotka ovat sodanaikaisia linnoituksia. Presidentti Svinhufvud on Luumäeltä lähtöisin, hänen synnyinpaikkansa oli Kotkaniemi. Luulen, että tälle pohjalle voi aika hyvin rakentaa matkailun asioita. Toinen puoli on luonto. Meillä on tarjota matkailijoille luontokohteita: Väliväylä-melontareitti Saimaalta Kymijoelle ja tietysti Kivijärvi. Täällä on paljon patikkareittejä, jonne on rakennettu laavuja, Nuuttila jatkaa. Uusia kävijöitä Matkailuyrittäjät toivovat lisää kävijöitä lentoyhtiöiden aloittamien uusien yhteyksien kautta. Riikasta ja Dusseldorfista lentää koneet Lappeenrantaan, josta on 60 kilometriä pikkuiseen, mutta aktiiviseen Luumäen kuntaan. Brändinrakennus on ollut tähän Maatilamatkailuyritys Tuhannen tarinan talossa järjestetään muun muassa leirikouluja. Kouvolan 2-luokkalaiset olivat Kannuskoskella yökoulussa ja samalla opittiin hevosten ja ponien hoitoa emäntä Niina Sydänmaanlakka-Wallisin ohjauksessa. asti GoSaimaan eli Etelä-Karjalan matkailun alla. Niina Sydänmaanlakka-Wallisin kertoo heidän tehneen hyvää yhteistyötä matkailun kehittämisyhtiön kanssa. Kun yrittäjät ovat yhdessä, ei vie aikaakaan, kun uusia kehittämisideoita nousee esiin. Yhteinen maksupalveluportaali helpottaisi rahaliikennettä ja ennakkomaksun perimistä majoittujilta, Nuuttila ja Koskela sanovat. Silloin kun on kyse pitkistä varauksista, voisi ottaa käyttöön ennakkomaksun. On joskus käynyt niin, ettei asiakkaat tulekaan varaamaansa aikaan paikalle, Kari Koskela sanoo. Kalevi Mannerta sapettaa EU:n osarahoittaman hankkeen byrokratia. Byrokratia on yritysten näkökulmasta liian raskas. Uskon, että paperityöt saattavat karsia yritysosallistumista. Unelmani on, että yrittäjä selviäisi täyttämällä A4-arkin molemmin puolin, Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksessäkin varajäsenenä vaikuttava Manner visioi. Luumäen terveiset Luumäellä toivotaan työntekijän palkkaukseen lisää helpotusta. Yrityksissä näkyy jo vilkastumista, eikä lama näkynyt kunnassa niin vahvasti kuin monin paikoin, Kalevi Manner tietää. Aktiivisen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja sanoo, että yrittäjät kaipaavat ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen helpotusta pidemmäksi aikaa. Myös verokannusteet koetaan tarpeellisiksi. Luumäelle meno kannattaa sovittaa vanhan ajan Marttilan kylän markkinoiden 7.8., Vallijamien tai Nostalgiatanssien aikaan. Luumäellä voi nauttia luontoaktiviteeteista. Väliväylän melontareitti kulkee Kannuskosken vanhan myllyn ohitse, meloja joutuu taittamaan matkan kosken ohitse jalan, matkailuhankkeen vetäjä Kirsi Nuuttila kertoo. Tuhannen tarinan talo vie maaseututunnelmaan Maatilamatkailu ja -majoitusyritys Tuhannen tarinan talo on luumäkeläisittäin aika harvinainen matkailuyritys, sillä sen asiakkaista 95 prosenttia on kotimaisia. Majoituspuo- len yrityksistä monessa venäläiset asiakkaat ovat enemmistössä. Olemme pidentäneet sesonkia monipuolisella ohjelmalla: meillä on luokkaretkiä, leirikouluja, hevosleirejä ja seurakunnan leirejä sekä kesällä tulee perheitä pääkaupunkiseudulta puoli- tai kokohoitoon. Syksyllä järjestämme tyky-toimintaa ja konsertteja silloin tällöin, yrittäjä Niina Sydänmaanlakka-Wallis kertoo. Laajennus käynnissä 3,5 vuotta perheyritystä pyörittänyt nuori emäntä Niina osaa venäjän alkeet ja puhuu saksaa, englantia ja ruotsia. Mökkikansiot ovat huoneissa toki venäjäksi. Maatilamajoitustoiminta on Sydänmaanlakka-Wallisin vanhempien perustama 15 vuot- ta sitten. Nuori emäntä kertoo hänen vaarinsa ryhtyneen laajentamaan majoitustiloja kuultuaan jatkajahaluista. Navetan yläkertaan on työn alla 10 majoituspaikkaa lisää aiempien laajennustöiden jatkoksi. Leirikoululaiset ja lapset mikseivät aikuisetkin pääsevät nauttimaan aidosta maatilatunnelmasta kanojen, lampaiden, vuohien, ankkojen, ponien ja hevosten parissa. Maatilayritys työllistää ympärivuotisesti Niina Sydänmaanlakka-Wallisin. Lisäksi yritys työllistää 1 2 extraajaa aina tarvittaessa. Kesällä ja sesonkina paikka voisi työllistää enemmänkin kuin minut ja vanhemmat. Kesäksi maatilalle valmistuu Navettagalleria, jonne tulee taidenäyttelyitä. Siellä nähdään kesällä piirrostaidetta, hevosaiheinen mosaiikkinäyttely ja elokuussa on luvassa tukkilaiskuvia esittelevä valokuvanäyttely ja sitten on pysyvä oman suvun sukumuseo. Itänaapurin kävijät odottavat korkeatasoista majoitusta Venäläiset turistit odottavat lomaltaan luonnon rauhaa, turvallista oleilua ja palvelut ostoksilla käyntia varten pitää löytyä läheltä, sahayrittäjä ja mökkivuokrausta harjoittava Kari Koskela kertoo. Luonto, puhtaus ja kalastus ovat venäläisasiakkaiden mieleen. Loma-asunto on 5 6 tunnin päässä Pietarista. Mökkeilijöitä tulee Moskovasta asti, toki pääasiassa Pietarista. He sanovat Venäjällä olevan niin hektistä, että haluavat olla lomalla omineen rauhassa ja levätä. Koskelan luksusmökki on aivan kuutostien tuntumassa ja Suurijärven rannalla. Pakettiin kuuluu loma-asunto, ranta-mökki, yöpymisaitta, sähkösauna ja puusauna sekä ranta soutuveneineen. Hänellä on myös toinen pienempi vuokramökki euroa on kipuraja venäläisille viikon mökkivuokrassa. Koskelan asiakkaista 95 prosenttia on venäläisiä. Tälle kesälle on vain yksi kotimaisten lomailijoiden tekemä varaus. Kesäinen Turku uudella tavalla Miia Alhanen, teksti Kulttuuripääkaupunkivuoteen 2011 valmistautuva Turku on kesäkaupunki parhaimmillaan, kaupunki suorastaan kuhisee, kun turkulaiset ja turistit suuntaavat auringon myötä ulos, kahviloihin ja Aurajokivarren ravintoloihin. Kesä Turussa on täynnä upeita tapahtumia ja tekemistä. Kävijän kannattaa katsastaa perinteiset nähtävyydet, kuten Tuomiokirkko, Turun linna ja Luostarinmäen käsityöläismuseo, mutta kaupunkiin voi tutustua myös monella muulla tavalla. Telakkaristeilyt Turussa meri on lähellä. Helpoin tapa päästä haistelemaan merituulia, on hypätä risteilyaluksen kyytiin Aurajoen rannalta. Vaihtoehtoja löytyy päivämatkasta Ruissaloon, illallisristeilystä saaristoon tai vaikkapa majakkaretkelle Utön saarelle. Uutta tänä kesänä on lounasristeily Pikku-Pukin saaren pitsihuvilalle. Telakkaristeilyllä puolestaan pääsee Pansion telakalle ihailemaan maailman suurimpien risteilijöiden valmistumista. Merimatkan aikana Turun kaupunki / Turku Touring nautitaan kahvilan palveluista ja kuullaan oppaan tarinoita merellisestä Turusta. Rikollisten Turku Ryhmille tarjolla on Turku yksityisetsivä Jussi Vareksen silmin. Reijo Mäen suosittuihin Vares-dekkareihin perustuva opastettu kierros vie osallistujat kirjojen tapahtumiin: rikospaikoille, salaperäisille kujille sekä etsivän kotitalolle ja kantakapakoihin. Astu Vares-dekkariin -kierros voidaan järjestää ryhmille kävellen tai bussikierroksena. Myös kierrokset vanhalla Kakolan vankila-alueella jatkuvat kesällä. Kaksituntisen kierroksen aikana kuullaan tarinoita vankilan ja sen asukkaiden elämästä. Supersuosituille kierroksille pääsee kesäkaudella säännöllisillä bussikierroksilla, jotka voi varata ja ostaa kätevästi Turku Touringin verkkokaupasta. Design-suunnistus Parhaat tuliaiset, lahjaesineet ja kodin käyttötavarat löytyvät usein pieniltä paikallisilta käsityöläisiltä, joten Turussa vieraillessa kannattaa tutustua varsinaissuomalaiseen designiin. Alan liikkeet löytyvät matkailuneuvonnasta saatavan muotoilu- ja käsityökartan avulla, jossa on mukana kymmeniä houkuttelevia kohteita. Valikoima vaihtelee keramiikasta ja koruista Turkuprintillä painettuihin pussukoihin ja retrohenkisiin lastenvaatteisiin. Turkulaiseen designiin voi tutustua tarkemmin myös opastetuilla kävelykierroksilla, joita järjestetään ryhmille. Turku 2011 Susse Määttänen, teksti Vuonna 2011 kulttuuripääkaupunki Turussa tapahtuu, joka päivä. Matkailijoita odotetaan kotimaan lisäksi erityisesti Itämeren alueen maista, jonne myös markkinointi vahvasti suunnataan. Kulttuuripääkaupunkius on myös status, joka jo itsessään nostaa Turun ennennäkemättömän kansainvälisen huomion kohteeksi. Kulttuuripääkaupunkivuosi tehdään Turun ja koko seutukunnan kehittämiseksi ja kaikessa toiminnassa pyritään pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Ohjelmassa esiin nousevat suuret elämykset, hyvinvoinnin lisääminen ja pienet arjessa yllättäen vastaantulevat kokemukset. Viralliset vuoden avajaiset järjestetään Aurajokirannassa. Avajaisten spektaakkelimaisen esityksen tekee englantilainen ryhmä yhdessä satojen paikallisten osallistujien kanssa. Ohjelma käynnistyy myös heti tammikuussa, kun muun muassa koko vuoden kestävät näyttelyt avautuvat. Aikaisemmat eurooppalaiset kulttuuripääkaupungit ovat kaikki nostaneet matkailijoidensa määrää merkittävästi. Myös Turussa odotetaan hotelliyöpymisten määrän tuntuvaa kasvua sekä päivämatkailun suosion nousua. Välilliset vaikutukset kohdistuvat koko palvelu- ja kaupanalaan.

20 20 Nro 5 Toukokuu 2010 Kesä Matkaillaan ympäri Suomea Kesälomallaan Suomea kiertelevä pääsee tutustumaan monimuotoiseen matkailuyrittämiseen. Joka niemessä ja notkelmassa komeilee toinen toistaan mukavampaa käyntikohdetta. Aktiivisimmat tarjoavat palvelujaan tien poskessa. Kirsti Sergejeff, teksti Yrittäjien kuva-arkistot ja Kirsti Sergejeff, kuvat Asiakkaan kannalta palvelun saatavuus on olennaista. Se tarkoittaa ajan tasalla olevia verkkosivuja, selviä aukioloaikoja ja ripeää vastaamista viesteihin, tulivat ne sitten sähköpostilla, puhelimella tai henkilökohtaisella käynnillä. Esittelyssä kuusi erityyppistä yrittäjävetoista kohdetta ympäri Suomea. Historian havinaa Rantasalmella Lomakeskus Järvisydämen tonteilla saattaa vastaan tepastella yrittäjä Markus Heiskanen. Silloin kannattaa valpastua ja napata hihasta. Lomakeskuksen historia on mielenkiintoinen ja pitkä, ja Heiskanen kertoo siitä värikkäästi. Tila on ollut suvun hallussa vuodesta 1658, jo 11 sukupolven ajan. Sukumme päätyi Savoon, sen aikaisen käsityksen mukaan hylkiöpaikkaan, kun eräs esi-isistämme sai Venäjän armeijalta palkkioksi maa-alueen Poronsalmelta. Velvoitteena oli pitää kestikievaria. Niitähän piti olla hevosen syöttämän välein, jotta viestit kulkisivat. Nykyään neljä veljestä pyörittää eri tyyppisiä matkailuyrityksiä vieri vieressä, kukin hieman omalla konseptillaan. Luontoharrastajat arvostavat Järvisydämen sijaintia Linnansaaren kansallispuiston kupeessa, ja mökkeilijät ja ryhmät tasokkaita palveluja. Lomakeskus Järvisydän Porosalmentie 313, Rantasalmi Puh Ravintola avoinna joka päivä klo Käyntikohde asuntomessuilijalle Koivumäen Kartanon emäntä ja isäntä, Kirsti ja Harry Dunkel aloittivat tilausravintolatoiminnan vuonna Nykyään heidän lisäkseen yhtiössä mukana ovat toimitusjohtaja Sari Mielonen, ravintolapäällikkö Hanna Eskanen ja keittiömestari Harri Ruutiainen. Kuopion kesään tutustuvalle tai asuntomessuvieraalle kartano on mukava käyntikohde. Lauantaisin kartano on yleisöltä suljettu yksityistilaisuuksien vuoksi, mutta muina päivinä lounaspöytä notkuu herkkuja klo Kahvilla voi pistäytyä joka päivä. Asuntomessujen aikaan on laajennetut aukioloajat, vinkkaa Mielonen. Kartano sijaitsee 12 kilometrin päässä Kuopion keskustasta, josta kesäisin kartanoon pääsee myös risteilylaivalla. Veneilijät voivat yöpyä vierasvenelaiturissa. Puulämmitteinen sauna lämpiää satasella pienemmälle porukalle. Koivumäen Kartano Koivumäenkuja 18, Kuopio Puh Turistille tarpeellista Kaamasen tiellä Kaamasen tiellä 28 kilometrin päässä Inarista pohjoiseen matkailijoita palvelee Kaamasen Kievari. Yrittäjät Tarja Säynäjäkangas ja Jaakko Valle ovat pyörittäneet kievaria vuodesta Periaate on sama kuin ammoisina aikoina, jolloin kievarit tarjosivat levähdyspaikan matkalaisille hevosineen. Taukopaikan nykypalvelut ovat monipuolisia ja paikkaa voisi hyvällä syyllä kutsua matkailun sekatavarakaupaksi, josta ruuan, juoman ja makuusijojen lisäksi saa kaikkea turistille tarpeellista kalastusluvista poromiehen tarinoihin. Naapuriapuakin löytyy: samalta tiskiltä voi tilata myös oman kylän yrittäjän ohjelmapalveluja. Pihapiirin kaupassa toimii asiamiesposti ja lääkekaappi. Kaamasen kievari Kaamasentie 2855, Kaamanen Avoinna joka päivä klo 9-24 Puh Makoisia unia Vaasassa Hotelli Kantarellis on Vaasan uusi hotellitulokas. Kesälläkin voi nukkua pimeässä, yrittäjä Timo Suomalainen esittelee paksuja verhoja. Äänieristykseen on myös panostettu. Prameissa huoneissa televisio kääntyilee niin, että sitä voi vaivatta katsella muhkeilta sohvilta tai sängystä. Turistitouhuissa väsähtäneet jäsenet vetreytyvät saunassa tai poreammeessa, kumpikin löytyy melkein kaikista huoneista. Kylpyhuonekalusteissa ei ole säästelty: ne tilattiin Ranskasta asti. Pienoinen yllätys toimitukseen sisältyi; kotimaassa oletusarvona olevat bideesuihkut eivät sovellu vesijärjestelmään. Yllätys sisältyy aamiaiseenkin: kahdeksan haudeastiaa höyryää lämpimiä sortteja, lisänä on vielä murot, mehut ja muut herkut. Hotelli Kantarellis Rosteninkatu 6, Vaasa Puh Ruokaravintola avoinna kaikkina päivinä Omenaisia juomia Lohjansaaressa Lohjaa kutsutaan omenakaupungiksi. Sitä mainetta Lohjansaaressa sijaitsevan Ciderbergin yrittäjäpari Sanna ja Marko Maula ylläpitää kunniakkaasti. Heidän käsittelyssään Ciderbergin yhteydessä sijaitsevan Alitalontilan tuhansien omenapuiden hedelmät muuttuvat maistuviksi mehuiksi, tilaviineiksi, siidereiksi ja likööreiksi. Osa viineistä on nimetty Seitsemän veljeksen mukaan. Haasteettomaksi voi yrittäjien päiviä tuskin luonnehtia: lukuisat direktiivit ohjaavat toimintaa. Paikalla piipahtavalle se näkyy muun muassa silloin, kun haluaisi kotiin viemisiksi pullollisen likööriä. Ei käy, likööriä on maisteltava paikan päällä, koska alkoholiprosentti ylittää 13. Alkoholilainsäädännön mukaan viinitilat saavat myydä ulos vain alle 13 % käymisteitse valmistettuja juomia. Ciderberg Pietiläntie Lohjansaari, Lohja Puh Leviläistä hulluutta Levin Utsuvaaran laella aurinko heijastaa säteitään neljästä lasirakennelmasta. Leviläistä hulluutta, nauraa Kristiina Kylmälahti Levin Iglut Oy:n toimitusjohtaja. Iglun muotoisen lasikuvun sisältä löytyy säädintä ja vipua. Kaikki mukavuudet keskellä luontoa. Mutta televisiota ei ole, eikä tule. Luonnon havainnointi on tämän paikan juttu. Lähemmäksi luontoa pääsee vain laavussa. Yöttömän yön tapahtumia tai talvisin revontulien bongaamista ajatellen sänky eikä mikä tahansa laveri vaan moottorivuode sijaitsee keskellä 23 neliön lasikupua. Maatessakin näkymät ovat avarat. Kylmälahtea voisi luonnehtia etäyrittäjäksi. Toimisto sijaitsee tuhannen kilometrin päässä igluilta. Asiakkaiden palvelusta huolehtii paikallinen luottohenkilö. Golden Crown Levin Iglut Harjatie 4, Levi Puh Kaasu hyvä renki, huono isäntä! Lotta Tammelin, teksti Nestekaasupullojen ja -laitteiden turvallisuus kannattaa tarkistaa ennen kesäkauden alkua. Kaasuvuoto aiheuttaa aina vaaratilanteen, jonka voi välttää pienellä vaivalla. Kaasuvuodot voivat aiheuttaa tulipaloja ja räjähdyksiä. Pullojen ohella huomio kannattaa kiinnittää liitäntäletkuihin ja tiivisteisiin, ettei niissä ole vuotoja. Oikein käytettynä nestekaasu on turvallinen, ympäristöystävällinen ja tehokas energianlähde. Kaasupullojen ja -laitteiden säännöllinen huolto ja laitteiden ohjeiden mukainen käyttö estää tehokkaasti onnettomuuksia. Kaasuonnettomuuksien yleisimpiä syitä ovatkin vanhat ja kuluneet laitteet tai niiden huolimaton käyttö. Jos huomaat nestekaasun vuotavan... Sammuta kaasunsyöttö eli sulje pulloventtiili. Irrota paineensäädin. Poista avotulen lähteet ja sähkölaitteet alueelta (esim. savukkeet, nuotiot, sähkötyökalut). Tuuleta tila avaamalla kaikki ikkunat ja ovet. Turvaetäisyys on 300 metriä (esimerkiksi, jos nestekaasupullo on kuumentunut voimakkaasti). Nestekaasu eli propaani on hiilivety, joka valmistetaan jalostamalla raakaöljystä. Propaani on palava ja väritön kaasu. Se ei ole myrkyllistä. Turvallisuussyistä luonnollisesti hajuttomaan kaasuun on lisätty hajustetta. Nestekaasun kiehumispiste on 42 C, ja se on kaksi kertaa ilmaa raskaampaa. RODEO Tee piha itsellesi Omaa pihaa ja puutarhaa on lupa ajatella itsekkäästi: mistä itselle tulee hyvä ja rentouttava olo. Viis siitä, mitä naapurit ovat pihoilleen pistäneet. Tätä tähdentää maisemaarkkitehti Saila Routio, joka on kirjoittanut aiheesta kirjankin. Sen nimi on Oman pihan suunnittelu. Piha räätälöidään omaan elämään ja elämäntilanteeseen. Ajatellaan itsekkäästi sitä, mistä itselle tulee hyvä olo, mukavat muistot ja rentouttava ilmapiiri. Samalla pihojen luonne laajenee: sinne etsitään henkilökohtaisia kalusteita ja kasveja, ei enää sitä, mitä lähimmässä puutarhamyymälässä on tarjolla, kuvailee Saila Routio ajan henkeä. Vuosikymmen sitten koko Suomen valtasivat Kaukoidästä tuodut pihakalusteet. Ne väistyvät nyt värikkääksi maalattujen kotimaisten kalusteiden ja monen tyylisten metallikalusteiden tieltä. Myös betonia ja muovia nähdään yhä useammin suomalaisilla pihoilla. Routio neuvoo kirjassaan aloittamaan pihasuunnitte- lun miettimällä ensin paikan henkeä ja puutarhan rytmiä. Suunnittelussa otetaan huomioon tuoksut, värit, korkeuserot ja lehvästön suoma suoja, olipa sitten kyseessä villi tai elegantti pikkupiha tai suuri piha. Maisema-arkkitehti Saila Routio on opiskellut alaansa Englannissa, Barcelonassa ja Otaniemessä. Vapaa-aikanaan hän hoitaa entisen merimiehen talon puutarhaa Korppoossa. Kylämatkailuyrityksille oma portaali. Suomalaista maaseutumaisemaa ja aitoa maalaistunnelmaa tehdään tunnetuksi GoFinland-portaa- lissa. Sivuille on koottu mat- kailupalveluja ja tuotekokonaisuuksia myyviä yrityksiä ja kyliä eri puolilta Suomea. Vetureina Suomen ensimmäisessä kylämatkailun markkinointi- ja myyntikampanjassa toimii yhdeksän kylää. Go- Finlandin kylämatkailusivuja ylläpitävät kylämatkailukylät ja -yritykset sekä Lomalaidun ry. Keljusta vieraskasvista voi tehdä ilmiannon ANNA UUSITALO Kasveista kiinnostunut luonnon ystävä saa nyt olla vähän ilkeä. Jos sattuu näkemään Suomen luonnolle haitallisen vieraskasvin, sen voi käräyttää viranomaiselle. Tällaiseen rasismiin on lupa langeta Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, jossa on käynnistetty Vikuri-niminen hanke. Se tarkoittaa, että nyt pannaan ns. vieraskasvilajit kuriin. Tavallisia kansalaisia aktivoidaan itsenäiseen torjuntatyöhön, kunhan noudattaa ohjeita. Vihollisia ovat jättiputki, jättipalsami, lupiini ja kurtturuusu. Osa vieraslajeista aiheuttaa uudella alueella mittavia haittoja levittämällä tauteja, muuttamalla elinympäristöä muille lajeille sopimattomaksi tai syrjäyttämällä alkuperäisiä lajeja. Suomessa arvioidaan olevan noin 600 vieraslajia, joista haitallisiksi on arvioitu 120. Vieraslajien löytämisessä toivotaan apua kansalaisilta. Esiintymistä, erityisesti jättiputkesta, jättipalsamista, lupiinista ja kurtturuususta, voi ilmoittaa verkkosivuilla osoitteessa www. ymparisto.fi/ksu/vikuri. Siellä on myös lisätietoa. Suojaa ulkotekstiilit sateelta ja auringolta! Pihojen ja puutarhojen tekstiilit altistuvat koko kesän auringolle, tuulelle ja sateelle. Kyllästeaineella käsitelty kan- gas hylkii vettä ja siten hidastaa kankaan kulumista. Erityisesti sade vanhentaa ja kuluttaa ulkotekstiilejä sekä pahimmillaan homehduttaa kankaat. Suomessa sataakin kesällä keskimäärin joka toinen päivä. Myös auringon UV-säteily haalistaa kankaita. Ulkotekstiileille saa pie- nellä vaivalla edullisesti paljon lisää käyttöikää. Kyllästeainekäsittely hylkii likaa ja vettä sekä estää kankaan kulumista. Ulkotekstiilit suositellaan käsiteltäviksi heti uusina sekä aina kauden aluksi, neuvoo tuotepäällikkö Elina Huovinen Vandernet Oy:stä. Suojan kesto riippuu siitä, kuinka paljon kankaaseen kohdistuu suojaa mekaanisesti kuluttavaa hankausta. Käsittely tulee uusia heti, kun kangas alkaa imeä vettä, Huovinen kertoo. Näin suojaat ulkotekstiilit kyllästeaineella Harjaa irtolika pois ja pese kangas sekä anna sen kuivua. Testaa kyllästeainetta pienelle alueelle. Suihkuta ainetta sentin päästä. Kylläste kannattaa levittää maalisudilla, sillä harjakset eivät ime ainetta itseensä, eikä sitä mene näin hukkaan. Pyyhi lopuksi kangas puhtaalla liinalla tasaisen lopputuloksen saamiseksi.

21 Nro 5 Toukokuu 2010 Kesämökin laajentaminen Kesä 21 Vuosikymmeniä sitten rakennettu kesämökki saa uuden elämän useamman sukupolven yhteisenä lomapaikkana, jos siellä on tilaa oman perheen lisäksi lastenlapsille ja kesävieraille. Kesämökin laajentaminen on myös kasvava bisnes. on nyt huudossa Juha Tanttu Harri Auramo, teksti Iskä, äiskä, lapset, mummi ja pappa viettävät suvipäiviä sopuisammin, jos kullekin sukupolvelle on omaa tilaa. Tytär voi tuoda poikafrendin ensinäytille vähän leppoisammassa ympäristössä. Tuleva appiukko voi samalla testata, miten nörtiltä sujuu kalaverkon kokeminen. Melkein kaikki Suomen kesämökit ovat jonkinlaisen remontin ja varustetason päivityksen tarpeessa. Joukossa on kymmeniä tuhansia pitkään saman perheen omistuksessa olleita mökkejä, joita pitäisi samalla laajentaa. Yksi kesämökin laajentamisbisnekseen lähtenyt yritys on hirsitalovalmistaja Honkarakenne. Lahden Honka-myymälän hirsitaloasiantuntija Mika Pikkusaari kertoo, että muodonmuutoksessa säästyy usein rahaa uuden rakentamiseen verrattuna. Uudistila nostaa tietenkin mökin arvoa. Vanhan mökin peruskorjaamiseen voi hyödyntää kotitalousvähennystä. Honka on toteuttanut yksilöllisiä mökkilaajennuksia eri puolille maata myös muihin kuin hirsirakennuksiin. Suunnittelun lisäksi Honka toimittaa puutavaran ja muut tykötarpeet, ja rakentaakin valmiiksi, jos asiakas niin haluaa Mökin vanhan ja uuden osan yhdistäminen on tarkkaa puuhaa. Välikäytävä on yksi ratkaisu. Kesämökin halutaan toimivan useamman sukupolven yhteisenä lomapaikkana, kuvailee hirsitaloasiantuntija Mika Pikkusaari ajan henkeä. Juha Tanttu Klubiaskin kanteen Vanhan hyvän ajan Klubiaskille olisi taas käyttöä. Sen takakanteen ei mahdu enää talon piirustuksia niin kuin ennen, mutta muuta tärkeätä kuitenkin. Mika Pikkusaari esittää lyhyen muistilistan laajennushankkeen aloittamisesta. Ensimmäiseksi ota yhteys rakennusvalvontaan ja kysy rakennusoikeuksiasi. Mieti alustavasti, paljonko tarvitset tilaa ja kasvaako perheesi. Paljonko olet valmis laittamaan rahaa. Kerää vanhat piirustukset ja valokuvat mökistä ja tontista ja muukin tieto, josta suunnittelija saa mahdollisimman hyvän näkemyksen. Lopuksi Pikkusaari luonnollisesti kehottaa mökkiläistä lähtemään papereiden ja kuvien kanssa esimerkiksi lähimmän Honka-edustajan pakeille. Projekti saattaa lähteä liikkeelle jo siitä. Knoppeja Kun on tehty päätös laajentamisen aloittamisesta, alkaa syventyminen yksityiskohtiin. Niitä voi aluksi miettiä omallakin porukalla, mutta eteen tulee aina vaiheita, joissa tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaa tai suunnittelijaa. Mika Pikkusaari muistuttaa yli-intoilijoita vielä kerran: Ennen suunnittelun aloittamista on tärkeintä varmistaa tontin rakennusoikeus, eli voiko sille yleensä tehdä tätä laajennusta. Tämä selviää kunnan rakennusviranomaisilta. Jokainen laajennus on yksilöllinen ja vaatii aina suunnittelijan tonttikäynnin ja sen jälkeen rakenne- ja rakennuskohtaisen tarkastelun: miten vanha talo on rakennettu, mitä tekniikkaa siinä on ja missä kunnossa se on. Usein ilmenee tarve vanhan osan perusparannukseen. Halutaan lisätä ehkä lämpöeristettä tai uusia jätevesijärjestelmä. Ne on usein hyvä tehdä laajennuksen kanssa samaan aikaan. Suunnittelija ja laajennuksen toteuttaja alkavat pian kaivata vanhan rakennuksen piirustuksia, tonttikarttaa ilmansuuntineen sekä mökkiläisen omia luonnoksia laajennuksesta. Sitten mitataan vanha rakennus tarkasti. Vaikka vanhat piirustukset löytyvät, niin tyypillistä on, että mitat eivät pidä paikkaansa. Vanhaan tyyppimallin on usein tehty muutoksia. Mika Pikkusaari muistuttaa, että suunnitteluun vaikuttavat myös tontin korkeudet ja maasto. Ne aiheuttavat teknisiä rajoituksia laajentamiselle; mitä tahansa ei voida tehdä. Kaavamääräykset saattavat aiheuttaa Hyvällä suunnittelulla ja ammattiavulla voi välttää yllätyksiä. Mika Pikkusaari rajoituksia rakennuksen korkeuteen ja kattotyyppiin sekä terassien määrään. Laajennus vaatii luonnollisesti rakennusluvan. Vanha rakennus itsessään aiheut- taa useita teknisiä rajoituksia. Oleellista on esimerkiksi se, onko mökin materiaalina pyöröhirsi vai lamellihirsi, vai onko se vanhaa käsin veistettyä hirttä, vai onko mökki lauta- rakenteinen. Hirsirakenteet ovat erityisen haasteellisia painumisen takia, kun laajennusosaa liitetään vanhaan osaan. Muuttuuko tarkoitus? Mika Pikkusaari kehottaa laajennushankkeen yhteydessä selvittämään, onko tarkoituksena myös rakennuksen käyttötarkoituksen muutos, eli onko mökki vain vapaa-ajan käyttöön Kesämökin laajentaminen luo tarvetta uudistaa vanhankin osan sisätiloja. vai muuttuuko se enemmän ympärivuotiseen käyttöön. Tällä seikalla on yhteys rakennusmääräyksiin. Ympärivuotiselle rakennukselle asetetaan kovempia vaatimuksia. Jakona on yleensä joko kesämökki tai ympärivuoden asuttava. Kannattaa muistaa, että kesämökilläkin voi käydä talvella, vaikkei sitä rakenneta ympärivuotisen asumisen määräysten mukaiseksi. Tähän vaikuttaa, kuinka usein talvella halutaan lomailla mökillä. Yleensä laajennukset suunnitellaan siihen käyttöön, mitä vanha osa on ensisijaisesti ollut eli kesäasunnoksi, Pikkusaari avaa hieman rakennusmääräyksiä. Ympärivuoden asuttavassa talossa pitää pykälien mukaan olla esimerkiksi huomattavasti isommat portaat kuin kesäasunnossa. Parvella tulee olla enemmän korkeutta. Myös lämmöneristysten tulee olla tukevampia, ja invamääräykset pitää toteuttaa normaalien omakotimääräysten mukaan. Perusratkaisut Pikkusaaren mukaan hyvin tyypillistä laajennusta ei sinänsä ole. Laajennuksia tehdään aina 50 vuotta vanhoihin taloihin ja nuorempiin, vain 3 4 vuoden ikäisiin rakennuksiin. Lähes aina halutaan lisää nukkumatilaa. Laajentamisen perusratkaisuja ovat seuraavat: vanha ja uusi osa voidaan yhdistää väliosalla, tai uusi osa rakennetaan vanhan taakse tai eteen osittaisella liitoksella. Osat voidaan laittaa myös peräkanaa, jolloin uusi osa lähtee esimerkiksi vanhan katon alta tai päältä tai sitten vastaharjalaajennuksena. Makuutilan lisäksi märkätilaa? Laajennuksen kustannuksiin vaikuttaa moni asia. Tyypillisesti suurin kustannus tulee siitä, jos laajennusosaan tulee märkätilat ja sen vaatimaa tekniikkaa. Jos rakennetaan vain makuutilaa, päästään selvästi halvemmalla. Jos tarkoituksena on, että sekä uusi että vanha sukupolvi saavat olla aika lailla omassa rauhassaan, tehdään laajennusosaan usein oma sisäänkäynti, oma terassi, omat pesutilat ja saunakin. Tekniikka lisääntyy. Pitää laskea kustannuksia myös sille, että uuden osan liittäminen taloon aiheuttaa usein tarvetta uudistaa vanhan osan sisätiloja, jotta ne muodostaisivat toimivan kokonaisuuden. Yleensä tulee tarve kohentaa ainakin ruokailutilaa, Mika Pikkusaari sanoo. Yllätyksiä voi välttää Kaikessa rakentamisessa tulee vastaan yllätyksiä, niin myös kesämökin laajentamisessa. Hyvällä suunnittelulla ja ammattiavulla niistäkin selviää. Mika Pikkusaari kertoo yhden tyypillisen yllätyksen rakennuksen perustustyöstä. Vanha rakennus on tehty vuotta sitten, jolloin talon on saanut laittaa suurin piirtein hiekkapatjan ja betonilaatan päälle, mutta tänä päivänä joudutaan tekemään routaeristykset määräysten mukaan. Välillä tuntuu hyvinkin hassulta kaivaa uuden osan pohjaa puolitoista metriäkin syvemmälle kuin millä vanha lepää. Pikkusaaren mukaan toinen yllätys saattaa tulla rakennusten eriaikaisesta painumisesta kantavissa rakenteissa, koristelaudoituksissa ja liitospellityksissä, ellei niitä toteuteta ammattitaitoisesti. Huono suunnittelu, huono työ ja huono työmaavalvonta voivat kostautua vesivuotoina, kondensaatio-ongelmina, ilmavuotoina ja rakenteiden tuuletusongelmina. Tämän takia Pikkusaari kehottaa ottamaan aikaisessa vaiheessa yhteyttä ammattilaisiin. Tee ekoteko kunnosta vanhat ikkunat Riikka Kovala, teksti ja kuvat Ikkunapuitteiden maali halkeilee ja puu on lahonnut kulmaliitoksessa. Onko näkymä tuttu? Kesä on otollista aikaa vanhojen ikkunoiden kunnostukselle. Ennen kuin irrotat kaikki ikkunat alas ja käärit hihoja kunnostusurakan aloittamiseksi, on hyvä kartoittaa alkutilanne. Jos ikkunoiden kunto on huono ja lahoa puuta on joka toisessa ikkunassa, silloin urakka on työläs ja edellyttää jonkin verran myös puusepän taitoja. Aluksi kannattaa etsiä tietoa netistä ja alan ammattilaisilta. Rakennusapteekissa on myynnissä perinteisen rakentamisen käsikirja ja monella paikkakunnalla on perinnerakentamisen yhdistyksiä, järvenpääläinen Aulin Akkunan yrittäjä Auli Brofeldt kertoo. Ikkunan entisöintiprosessi vie 3 4 viikkoa. Maalin kuivumisessa menee oma aikansa. Brofeldt muistuttaa, että ikkunat voi kunnostaa myös kylmempinä vuodenaikoina. Silloin pitää suojata hyvin: eristys tehdään styroksilla tai polyuretaanilla. Energiatehokkuus kunnossa Oikeaoppisesti kunnostettu ja tiivistetty vanha ikkuna on kilpailukykyinen myös energiatehokkuudessa ja äänieristyksessä uusiin ikkunoihin verrattuna. Vanhoissa ikkunoissa ulkoja sisäpuitteen väli on leveä, jolloin ulkoa tuleva kylmä ilma ehtii lämmetä ennen sisääntuloa. Ikkunaentisöinti on käsityötä ja työn teettämisellä on hintansa. Aulin Akkunan yrittäjä käy aina paikan päällä katsomassa ikkunoiden kunnon, sillä projektit ovat kovin tapauskohtaisia. 3-ruutuisen ikkunan kunnostaminen voisi olla 200 euron luokassa, kun tehdään vain sisäpuitteet. Mutta ikkunan kunto määrää paljon. Auli Brofeldt kertoo vaihtavansa ikkunan lahot kohdat terveeseen puuhun. Vanhasta hän käyttää niin paljon kuin mahdollista. Vanha puu on rakenteeltaan parempi ja tiivissyisempi. Kun pellavaöljymaali krakeloituu ja halkeilee, näyttää se tältä, Auli Brofeldt kertoo. Kittisauman tekemisessä ei pidä hötkyillä, että saa tehtyä saumasta kauniin sileän. Pellavaöljykitti on tarkoitukseen paras materiaali. Ammattilaisen vinkit Ennen Kokeile ensin, miten ikkuna liikkuu karmissaan. Ota mitat ristiin, ikkuna voi olla elänyt niin, että muoto muistuttaa hiukan salmiakkia. Selvitä ikkunoiden ja karmien kunto. Karmit kunnostetaan paikoillaan. Huomioi, miten irrotat lasit, miten puhdistus hoidetaan, miten poistat maalin, mihin hävität jätteet. Kunnostus Ammattilainen poistaa maalin kuumailmapuhaltimella. Maalinpoisto onnistuu myös maalinpoistoaineella, mutta ne ovat hirvittävän emäksisiä ja homma on hitaampaa tehdä maalinpoistoaineella. Vanhat maalit voivat olla lyijypohjaisia, siksi ammattilaiset käyttävät täysmaskia, jossa on raitisilmasuodatin. Kittilamppu, eli infrapunalamppu, helpottaa vanhan kitin irrottamisessa. Kuumailmapuhallinkin hoitaa homman, mutta siinä on vaara, että lasit menevät helpommin rikki. Sormihaat ja kulmaraudat maalataan ruostesuojamaalilla kahteen kertaan, jonka jälkeen maalaus pellavaöljymaalia 2 3 kerrosta. Puuosat kyllästetään lämmitetyllä pellavaöljyllä ennen maalausta. Maalaus pellavaöljymaalilla 2 3 kertaan. Huomioi: Pellavaöljymaalin työstötapa on erilainen kuin muun maalin, se pitää todella maalata, hiertää käsiteltävään pintaan. Viimeistely Ikkunoiden tiivistäminen hyvälaatuisella tiivisteellä viimeistelee kunnostustyön. Puite ei saa olla liian tiivis, vaan puitteen ja karmin väliin on jäätävä riittävä rako tiivistenauhaa varten. Lähde: Auli Brofeldt

22 22 Nro 5 Toukokuu 2010 Kesä Puutarhakauppa ei messuilla myynyt vaan jakeli innolla ilmaisia neuvoja Jänikset, myyrät ja kanit tykkäävät omenapuun kuoresta. Jos runko on syöty ympäriinsä, pihan kaunistus ottaa ja kuolee. Paitsi jos toimittaa omenapuulle ohitusleikkauksen oikeaan aikaan. Harri Auramo, teksti ja kuvat Ohitusleikkaukseksi ei tätä toimenpidettä puutarhapiireissä kutsuta, vaikka se siltä näyttää. Puutarhuri Matti Lahtinen Pinsiön Taimistosta valistaa, ettei kyse ole myöskään omenapuun ymppäämisestä vaan operaatio on nimeltään sillastus. Sillastaminen tarkoittaa puun kuorivaurion korjaamista elävien oksien avulla. Se pelastaa puun, Matti Lahtinen esitelmöi Tampereen puutarhamessuilla. Mikään esitelmä se ei ollut vaan vauhdikas näytös, joka keräsi ihmisiä kuin hunajalle ja johon Lahtinen otti yleisön mukaan: pitäisikkö rouva hyvä vähän tätä ruukkua Pinsiön Taimisto oli messuilla sellaisella meiningillä, että annettiin ihmisten kysyä mitä vaan, ja yrityksen asiantuntijat vastailivat sydämensä kyllyydestä. Olimme messuilla nimenomaan esittäytymässä asiantuntijoina, emme myymässä. Osaston ohjelmaa ei ollut tarpeen tiedottaa etukäteen, sillä messuvieraat pysähtyivät kuuntelemaan heitä kiinnostavaa aihetta juuri silloin, kun he kulkivat ohitse. Luentojen jälkeen ihmiset tulivat aktiivisesti tekemään lisäkysymyksiä, myhäilee kauppias Sami Pihkoluoma Pinsiön Taimistolta. Puutarhuri Lahtisen aiheena oli ennen muuta omenapuu ja sen hoivaaminen. Talven nälkäiset kuokkavieraat mutustelevat omenapuun kuorta mielellään, pahimmillaan koko rungon ympäri, mutta joskus vain toiselta puolelta. Pienen puun tapauksessa ja vähäisessä vammassa voi kuori kasvaa uudestaan laittamalla paikkaan haavavoidetta, jota tähän tarkoitukseen myydään. Viisainta on lisäksi sillastaa parilla oksalla. Jos puu on syöty kuorettomaksi koko puun ympäri, sitten pitää sillastaa kunnolla eli tehdä useilla elävillä oksilla ohitusleikkauksia kuorettoman alueen ylitse. Sillastusoksat leikataan samasta puusta tai samasta lajista jo varhain keväällä, esimerkiksi huhtikuussa, kun puu on herännyt. Niiden pitäisi olla edellisen vuoden kasvua ja vajaan kyynärän mittaisia, ohuita oksia. Ne kääritään kosteaan sanomalehteen ja muoviin ja laitetaan jääkaappiin tai lumikasaan, jotta ne pysyisivät levossa hoohetkeen saakka. Matti Lahtinen oli leikannut Melban oksia, joiden silmut olivat juuri alkaneet pullistua. Vuoden perenna on 800 lajia käsittävä kurjenpolviheimo (Geranium). Valinnan teki Plantagen, jolta on saatavissa 26 lajia. Kurjenpolven kukinta on kaunis ja kasvin hoito helppoa. Joitakin kurjenpolvia kasvaa myös luonnonvaraisina. Puutarhuri Matti Lahtinen vauhdissa: Heitä omenapuuta karvahatulla. Jos se menee läpi, silloin tulee hyvä sato. Omenapuun pitää olla sopivan harvaoksainen. Älä leikkaa, jos et ymmärrä tavoitetta. Matti Lahtinen Vasta kun mahla virtaa Tämän vuoden kasvukausi on jo menossa, eikä oksia voi enää elävästä puusta sillastusta varten leikata. Menneen talven vahinkoihin ei Lahtisen ohjeita nyt kesän koittaessa ehdi noudattaa, mutta eivät ne jänikset aio vastaisuudessakaan olla syömättä. Matti Lahtinen suoritti operaation puutarhamessuilla ja tältä sillastus näytti. Sillastuksessa tehdään puukon kärjellä omenapuun runkoon kielekkeitä, jotta saa sillastusoksan työnnettyä lujasti Leikkaa ruoho liian usein mieluummin kuin liian harvoin. Kun liian pitkä ruoho leikataan lyhyeksi, nurmelle jäävä katkaistu ruoho estää nurmikon hengittämisen. Sopivan mittaisena leikkuujäte lannoittaa nurmikkoa. Oksien ja juurien leikkaus virittää omenapuut tekemään satoa. Kun omenapuu on tuuhea ja pystykasvuinen, se ei tee omenaa. Nuorilla puilla oksien väli on oltava vähintään 10 senttiä, ettei puun kasvaessa tule ahdasta. Jyrkässä kulmassa kasvava omenapuun oksa poistetaan. Nuorella puulla sen voi taivuttaa sivulle lähes vaakasuoraan tukien narulla runkoon. Loiva oksakulma kestää repeämättä painoa, lunta, myrskyjä, hedelmiä jopa omenavarkaankin. Kun oksa tai oksan haara poistetaan, tappeja ei jätetä. Lähes runkoa myöten poistettu oksan haava paranee umpeen huomaamattomaksi. Lahtinen kertoo, että vaahterat ja koivut jätetään keväällä leikkaamatta mahlavuodon vuoksi. Jos niitä on pakko leikakolmiomaiseen taskuun. Toinen pää tapitetaan syömäkohdan alapuolelle ja toinen yläpuolelle, Lahtinen selosti ja pisteli puukolla puunrunkoa. Oksan pitää olla muutaman sentin syötyä kohtaa pitempi, jotta oksa pingottuu tiukasti kaarelle kuin pikkupojan jousipyssy. Oksia voi olla vaikka kymmenen puun ympäri. Silmujen pitää osoittaa kohti taivasta. Maallikkokin alkaa ymmärtää, että näin se elämä virtaa puun juuresta ylöspäin kuin letkua pitkin vammautuneen kohdan ohitse. Kaikkia puita voi muuten sillastaa. Sitten liitoskohtaan vähän haavavoidetta päälle, jottei se kuivu eikä sinne pääse vettä. Siitä se lähtee kasvamaan. Lehtiä oksaan tulee jo samana kesänä, ja muutamassa vuodessa paksuuntuneet oksat ovat jo kiinni Suomen yrittäjäsanomat 92x100 Tutustu Visma Avendoon 45 päivää ilman sitoumusta Laskutus Kirjanpito Ostoreskontra Kassa Työajankirjaus Kotisivut Nettikauppa Hyötykasvit uutta kaupunkimuotia Tämän kesän trendi kotipuutarhoissa ovat erilaiset hyötykasvit. Erityisesti kokeileva ja monimuotoinen keittiöpuutarha lukuisine lajikkeineen kiinnostaa monia. Hyötykasvit tuodaan nyt kaupunkipihoille ja parvekkeille. Kotipuutarhurin innos- tuksesta riippuen keittiöpuutarhaa voi edustaa yksinkertainen yrttiruukku terassilla tai kaunis kasvihuone pihan paraatipaikalla. Petuniaamppelin voi vaihtaa makoisaan mansikka-amppeliin, ja köynnöskehikkoon voi kylvää vaikkapa satoisaa salkopapua. Näin kuvailevat Suomen Puutarhakauppiaat tätä aikaa. Tämän päivän keittiöpuutarhassa pyritään kauneuteen ja visuaalisiin näkymiin. Niin ruukkuistutuksissa kuin avomaallakin on tärkeää, että kasvit sopivat sekä olemukseltaan että väritykseltään yhteen. Trendikästä on myös ennakkoluuloton koristekasvien ja hyötykasvien yhdis- tely. Hyötykasvien koristeellisuutta ja herkullisuutta arvostetaan enemmän kuin sadon määrää. puun rungossa. Kymmenen vuoden kuluttua ei huomaa koko sillastusta, Matti Lahtinen lupaa. Jos oksa ei meinaa pysyä paikallaan, voi kiinnittämiseen käyttää pientä naulaa tai narua. Löperösti ei oksia saa jättää. Naulaa varten tehdään puukon kärjellä oksaan ensin pieni reikä. Hyvissä ajoissa ennen sillastusta kannattaa vielä siistiä vauriokohdan röpelöiset reunat ja roskat pois niin, että esiin tulee siisti tuore pinta. Siihen on hyvä laittaa voidetta tai mehiläisvahaa. Paras aika toimitukseen on silloin kun mahla virtaa. Se alkaa yleensä huhtikuun lopulla ja kestää kesäkuun alkuun. Ennen mahlan juoksua ei pitäisi sillastaa sen takia, että leikkauskohta saattaa kuivua ennen puun heräämistä keväällä kasvuun. Kun sillastusta varten tehdään puuhun haava, on siihen pantava oksa oitis ja haavavoidetta päälle, kun haava on vielä tuore. Ei saa edes tuntia vitkastella, Lahtinen varoittaa. Lisää ilmaisia neuvoja Puutarhuri Matti Lahtinen intoutuu antamaan muitakin ilmaisia vinkkejä puiden ja pensaiden leikkaamisesta; tosin huomauttaen, että kun käytte hakemassa meidän taimistolta sitä taikka tätä asiaan liittyvää, niin muutaman euron siitä saa maksaa. Kun karvahattu voidaan heittää oksiston läpi, silloin omenapuu on sopivan harvaoksainen ja satoisa, eikä tuholaisetkaan viihdy ilmavassa puussa, kuuluu Lahtisen yksinkertainen neuvo tavallisille omenapuun omistajille. Kulttuurifestarit yhdessä kimpassa Pirkanmaalla Samaan seuraan sopivat niin kirkkomusiikki kuin hardrock, kun 27 pirkanmaalaista kulttuurifestivaalia tekee käytännön tarpeista kumpuavaa yhteistyötä. Pirkanmaan festivaalit -verkostossa ovat mukana kaikki tunnetuimmat taiteen lajit. Viime vuonna maakunnan kulttuuritapahtumat houkuttelivat puoli miljoonaa kävijää, ja nyt alueen kulttuurin vetovoimaa kohennetaan vielä yhteistyön kautta. Järjestäjien mukaan vastaavaa maakunnallista yhteistyötä ei löydy muualta Suomesta. Pirkanmaalaisten ponnistuksen työkaluksi on perustettu Pirkanmaan festivaalit ry. Yhdessä olemme enemmän, sanovat Wanhaa Musiikkia edustava Maiju Vuorenoja Sastamala Gregorianasta ja rockasiantuntija Jussi Santalahti, joka on tuottajana Tampereen Sauna Open Air Metal Festivalissa. He molemmat korostavat paitsi alueellista yhteisesiintymistä myös verkoston antamaa vertaistukea eri tilaisuuksien järjestäjille. Tavoitteena on muun muassa parantaa kunkin festivaalin toimintaedellytyksiä, osaamista ja tuottavuutta. Yhdessä keksitään uusia innovaatioita. Käytännössä tavoitteita viedään eteenpäin kävijäkyselyillä ja vertaisar- vioinneilla, joissa festivaaliammattilaiset arvioivat toistensa aikaansaannoksia. Saanko luvan? Kulttuuritapahtumien lista on pitkä. Mainitaan sieltä nyt vaikkapa Mäntän Kuvataideviikot, Pentinkulman päivät Urjalassa, Pispalan Sottiisi, Ikaalisten Sata- Häme Soi, Tampere Guitar Festival, Tampereen Salsafestivaali ja Vanhan kirjallisuuden päivät Sastamalassa. Ja lisää löytyy sivuilta Muuten, lehtemme toimitta- ja Herra 47 harjoittelee salaa Tapsan tahteihin Nokialle. Heinäkuun lopulla siellä muun hyvän ohella tanssitaan kevyen iskelmämusiikin rytmeillä, ja karaoken taitajilla on tilaisuus kruunata uransa upealla kisavoitolla. Työntekijät pankista Festivaalien voimavarojen yhteiskäyttöä lisätään kahden oman pankin avulla, kalustopankin ja työntekijäpankin. Kulttuurialoilla ovat määräaikaiset työsuhteet tyypillisiä. Festivaalityöntekijäpankin avulla osa-aikaisissa työsuhteissa olevat alan ammattilaiset ja työvoimaa tarvitsevat järjestäjät voivat kohdata. Festivaalityöntekijä Laura Valoma on järjestelyyn tyytyväinen ja uskoo sen helpottavan tilannetta. Hän on esimerkiksi toiminut Tampereen Teatterikesän, Tampereen elokuvajuhlien ja Tampereen Musiikkijuhlien työntekijänä. Pitsi pitää pintansa. Rauman pitsiviikkoa vietetään jo neljättäkymmenettä kertaa, heinäkuun viimeisellä viikolla. Raumalla on nyplätty 1700-luvulta alkaen. Pitsiviikosta on kehittynyt koko perheen kaupunkitapahtuma. Värikästä menoa ja tapahtumia on eri-ikäisille. ta, se tehdään vasta vastanteon aikaan. Siitä kyllä tulee sanomista, jos menet koivua leikkaamaan. Latvottu koivu on torso ja vammainen lopun elämäänsä. Jo suunnittelussa on harkittava, ettei istuta koivua paikkaan, jossa on pakko leikata. Vähän puskista Lahtisen mukaan useimmat pensasaidat voidaan uudistaa leikkaamalla ne poikki juuresta asti, jolloin maasta alkaen tulee uusia versoja runsaasti. Pensasaita pidetään leikkaamalla kapeana, silloin se pysyy hyväkuntoisena pitempään. Syreenit voidaan kasvattaa korkeiksi ottamalla pienet vesat juurelta pois. Ne voidaan pitää matalina ja tuuheina, jos kaikki varret leikataan maata myöten. Kuusiaita elää hyvin vanhaksi, jos se pidetään kapeana pienestä alkaen. Vanha ja ruma orapihlaja voidaan uudistaa maata myöten leikkaamalla huhtikuun tienoilla. Jos teet saman kesäkuussa, se kuolee. Älä leikkaa lainkaan, jos et ymmärrä tavoitetta, sanoo Matti Lahtinen vielä nyrkkisäännöksi pihaihmisille. Jäniksen ympäri syömän omenapuun voi pelastaa elävillä oksilla. Tässä mallissa kuori on jyrsitty puukolla, mutta vahinko on samanlainen. Kävelykatuviikonloppua vietettiin Porissa Valtakunnallinen kävelykatuviikonloppu avattiin Porissa Porin kävelykatu on Suomen kolmanneksi vanhin, sillä se avattiin vuonna Suomen vanhin on Tammisaaressa, se otettiin käyttöön vuonna Toiseksi vanhin on Raahessa (v. 1975). Tutkija FM Martti Wilhelmsin mukaan suomalaisista kaupungeista 29 prosentissa on kävelykatu. 50 suurimmassa kaupungissa 62 prosentissa on kävelykatu. Metrimääräisesti kävelykatuja eniten on Helsingissä (1 840 m) ja Espoossa (1 500 m); isoista kaupungeista suhteellisesti vähiten Turussa. Talousalueen kokoon suhteutettuna pisimmät kävelykadut löytyvät Joensuusta, Kouvolasta ja Vaasasta. Kävelykatujen toimintojen hallinnointi on yhdeksässä kaupungissa luovutettu kaupungin ulkopuoliselle taholle esim. keskusta- tai kauppiasyhdistykselle. Mikä on kävelykatu Tieliikennelaissa tarkoitetaan kävelykadulla jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkein sellaiseksi ka- duksi osoitettua tietä. Huoltoajo ei ole kävelykadulla mahdollista, ellei sitä ole liikennemerkein sallittu. Kaupallisella kävelykadulla tarkoitetaan katua, jonka varrella on keskustalle tyypillisiä erikoisliikkeitä ja palveluita. Kaupallinen kävelykatu on tässä sijaitsee elävän kaupunkikeskustan kaupallisessa ytimessä hyvä saavutettavuus kaikilla liikennemuodoilla, myös henkilöautolla erikoisliikkeet kukoistavat kuten kahvilat ja ravintolat terasseineen katupinnat ovat korkealuokkaisia esim. luonnonkiveä kadun- ja terassikalusteet toteutettu laadukkaasti taitavasti valaistu, jotta vetovoimainen myös iltaisin katusulatus lisää käytettävyyttä ja houkuttelevuutta myös talvisin paljon erilaisia tapahtumia ympäri vuoden

23 Nro 5 Toukokuu on myös Suomen suurin hotellivaraamo! Yhdellä soitolla kaikki kotimaan hotellivaraukset. 24h vuoden jokaisena päivänä. AVOINNA 24H JONOTTAMATTA! Puhelusi Numeropalveluun tukee Suomen Yrittäjien edunvalvontatyötä Fonectan Hotellivaraamo kattaa laajan hotelli- ja majoitustarjonnan koko Fonectan Suomessa Hotellivaraamo sekä hotellien kattaa parhaat laajan päivähinnat. hotelli- Varauksista ja majoitustarjonnan ei peritä välitysmaksua. koko Suomessa Hintatiedot sekä ilmaiseksi hotellien numerosta parhaat päivähinnat tai Varauksista ei peritä välitysmaksua. Hintatiedot ilmaiseksi numerosta tai Asiakkuusmarkkinointi Digitaalinen suoramarkkinointi Hakukonemarkkinointi Hakumediat Yritta ja _kesaliite_380x515mm.indd

24 24 Nro 5 Toukokuu 2010 Kesä Laineilla keikkuva kauppa Etelä-Karjala Luumäen Yrittäjät järjestää Nostalgia tanssit , Kauppalaiva Christina tarjoaa ruoka- ja taloustavaroiden lisäksi aimo annoksen saaristolaisromantiikkaa. kello 19.00, Risulahden lava. Lotta Tammelin, teksti ja kuvat Jostain etäältä kuuluu vaimea moottorin hyrinä. Se voimistuu koko ajan. Äkkiä aluksen utuinen siluetti alkaa hahmottua saarten välistä. Saaristolaiset, jotka ovat verkkaisesti rupatelleet tuttaviensa kanssa, valpastuvat ja joukko alkaa valua kohti rantalaiturin nokkaa. Lapsilla on kiire, sillä tuo utuinen alus on kauppalaiva Christina, ja sen uumenista löytyy herkkuja: tuoreita munkkeja ja jäätelöä. Tuo aurinkoinen päivä on viime kesältä, sillä vielä muutaman viikon ajan, ennen kesäkauden alkua, kauppalaiva Christina on tukevasti kiinnitettynä Winbergien Karhusaaren kaupan laituriin. Joskus ennen paikka oli Sipoota, kuten Christinankin keulaa koristava teksti Sibbo kertoo. Nyt ollaan helsinkiläisiä, vaikka vielä kukaan ei itseään sellaiseksi tunne. Keula kohti tyrskyä! Kauppalaivan Christinan miehistöön kuuluvat Winberg & Winberg Ab:n toimitusjohtaja ja laivan kassa Siv Ahonen (omaa sukua Winberg) ja aluksen kippari Ensio Mäntylä. Mäntylä on itsekin yrittäjä, joka lomailee Christinan ruorissa kesäisin omasta kuljetusyritystoiminnastaan. Silloin kun Mäntylä on estynyt, astuu remmiin Sivin veljenpoika Kim Winberg. Muutenkin Karhusaaren kauppaa pyöritetään pääasiallisesti sukulaisten voimin. Kauppalaiva tekee tämän kesän neitsytristeilynsä 12.6., heti koulujen loputtua. Viimeistä kertaa syksyllä saaret kierretään juuri ennen kuin koulut taas alkavat. Liikkeelle lähdetään kuutena päivänä viikossa, ja Ahonen, Mäntylä ja Christina-alus seilaavat vuoropäivinä kolmea eri reittiä: yksi Porvoon suuntaan, toinen Helsinkiin päin ja kolmas on yhdistelmä vilkkaimpia saaria. Saaret ovat valikoituneet ajan kanssa. Jokunen uusi kohde saattaa tulla lisää, ja jokunen hiljaisempi paikka putoaa pois. Tärkeää on, että asiakkaita riittää, ja että saaren laituri on hyvä Christinan rantautumiseen, Siv kertoo. Laituri ei olekaan mikään pieni tekijä kauppakohteen valinnassa. Laiturin pitää olla tukeva rantautumiseen myös silloin, kun itätuuli puhaltaa 15 metriä sekunnissa. Suomen kesä ei aina ole aurinkoa ja lempeää lounatuulta. Yleensä matkaan lähdetään, vaikka keli olisi vaikea. Christina on hyvä ja merikelpoinen alus myös tuulella. Ihan muutaman kerran vuosikymmenien aikana on jäänyt reitti ajamatta. Silloin, kun tuuli lähentelee 20 metriä sekunnissa, keikkuu niin, että Yrittäjät vahvasti mukana SuomiAreenalla Porissa Jouko Lantto, teksti Porissa järjestetään viidettä kertaa uusi suomalainen yhteiskunnallinen kesäta- pahtuma, SuomiAreena. Ajankohdaltaan se on samaan aikaan Porin Jazzin kanssa. Tapahtu- man tuottajan, MTV:n uutispäällikkö Esa Niemisen mukaan yrittäjät ovat hienosti oivaltaneet SuomiAreenan luomat mahdollisuudet. Kun kerran lähdetään mukaan, niin yrittäjät tekevät sen kunnolla. Yrittäjillä on kolme keskustelutilaisuutta aiheiden ulottuessa yritysten verotuksesta, paikalliseen sopimiseen ja Aalto-yliopiston asemaan. Ja kuten kunnon keskustelussa pitääkin, niin vastaväittäjiä on mukana esimerkik- si SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa, toteaa Nieminen. Eikä pidä unohtaa naisyrittäjiä, jotka ovat torstaiseen (22.7) keskusteluunsa saaneet mukaan muun muassa Anu Pentikin, Lenita Airiston ja Tiia Vanhatapion. Porin seudun kehittämiskeskus on vahvasti myöäö- Kauppias Siv Ahonen on ollut mukana vanhempiensa aloittamassa kauppalaivatoiminnassa jo 60-luvulta lähtien. 47 vuotta Ahonen on juhlinut juhannuksen Christinassa kuljettaen janoisille ja nälkäisille saaristolaisille täydennystä. Ahosta tämä ei kuitenkaan haittaa, koska hän nauttii työstään kauppalaivassa. On tärkeää, että mahdollisimman moni kauppalaivassa ja mantereen kaupassa myytävistä tuotteista olisi peräisin lähiympäristön yrittäjiltä. Siv Ahonen monella olisi äitiä ikävä, Ahonen nauraa. Sitten Siv vakavoituu ja kertoo kerran pelänneensä Christi- nan kauppareissulla. Kerta kuuluu yhteen niistä harvoista, jotka jäivät ajamatta. Pirttisaaren edustalla tuuli tuolloin kipparin lukemien mukaan 32 metriä sekunnissa. Keikka kuitenkin hoidettiin sään seljettyä seuraavana Winberg & Winberg Ab Granöstä se alkoi Karhusaaren kaupan nykyisen toimitusjohtajan Siv Ahosen äiti ja setä perustivat Sipoon Granö-saareen kaupan vuonna Pian myös Sivin isä liittyi yritystoimintaan. Kauppaa Granössä käytiin lähes 50 vuotta. Tuotteet rahdattiin veneellä saareen, kaupan varastoon, josta osa siirrettiin kauppalaivaan. Juomat haettiin proomulla Korsnäsistä mantereelta. Noin 15 vuotta sitten Winbergit muuttivat kaupan mantereen puolelle Karhusaareen. Karhusaaressa sijaitsee kaupan lisäksi kahvila ja bensa-asemat sekä merenkävijöille että maakrapuille. Lisäksi Siv Ahosen veli Karl Winberg sekä Karlin poika Kim tarjoavat rannasta venepaikkoja. Kauppa on auki myös talvisin, tosin vain viikonloppuisin. Satakunnan Kansa EI SULJETTUJA ovia, ei sisäänpääsymaksuja, Esa Nieminen kuvaa SuomiAreenan filosofiaa. vaikuttanut tämän tapahtuman onnistumiseen. SuomiAreenalla on ensi kesänä kaikkiaan 90 keskustelutilaisuutta, ja puhujia yli 400. Tällä tietoa ministereitä tulee paikalle tusinan verran ja kansanedustajia lähes 70. Suurin mielenkiinto kohdistuu puolueiden puheenjohtajien eduskuntavaaliavaukseen, joka pidetään Raatihuoneen puistossa keskiviikkona klo 16 alkaen. Puolustusministeriö yhdessä puolustusvoimain kanssa puhuu ja äänestyttää kuulijoitaan asevelvollisuusarmeijasta ja kriisinhallinnasta. Tietotekniikanja tietoliikenteen keskusliitto puolestaan tuo Kansalaistorille päivänä, vaikka olikin sunnuntai, Christinan miehistön normaali lepopäivä. Ei valinnanvara venettä kaada Christina on kuljettanut ruoka- ja taloustarvikkeita, kaasua ja jopa rakennustavaraa Sipoon saaristolaisten iloksi jo 1970-luvun alusta lähtien. 14 metriä pitkä ja neljä metriä leveä, Summassa valmistettu, mahonkirunkoinen alus nielee sisäänsä myyntiartikkelin jos toisenkin. Jäätelöä, tuoreita munkkeja ja leipää, siideriä, olutta, maitoa, makkaraa ja muita ruokatarvikkeita. Lisäksi kaasupulloja, multaa, puucee-kuiviketta ja muita saaristossa tärkeitä tarvikkeita, luettelee tuotevalikoimaa Siv Ahonen, joka hoitaa myös Christinan tavarantilaukset. Ahonen on vaatimaton, sillä todellisuudessa kauppalaivan runkoa kiertäviltä hyllyiltä ja aluksen keskelle sekä keulaan sijoitetuista kylmä- ja pakastealtaista löytyy lähikauppaketjut hakkaava tuotevalikoima. On hammastahnaa ja -harjoja, au- valtaisan teltan, jossa esitteillä kaikkia mahdollisia uuden ajan teknologiatuotteita, kertoo Nieminen. Keskustelujen ohella Suomi- Areenalla voi rentoutua. Keskiviikkoiltana pääsee laulamaan karaoketa eduskunnan karaokekerhon johdolla, ja torstaina puolestaan Herralahden kentällä pelaa jalkapalloa komissaari Olli Rehnin joukkue paikallisia nimimiehiä vastaan. Ja joka ilta Porissa on tarjolla runsaasti Pori Jazzin tapahtumia Kirjurinluodon Areenalta aina aamuyön klubeihin saakka, muistuttaa Nieminen. Hiljaiset uutiskesät synnyttivät SuomiAreenan Ajatus SuomiAreenasta syntyi hiljaisina heinäkuun uutispäivinä vuonna Niemisen mukaan häntä ihmetytti, miksi kotoinen keskustelu pysähtyy useaksi kuukaudeksi, vaikka koviakin päätöksiä tehdään keskikesällä ilman mitään keskustelua. Lähdimme katsomaan 2005 kesällä Ruotsin Gotlannissa pi- rinkovoidetta, sampoota, lemmikkieläimille ruokaa, pakattua lihaa, savustettua tuoretta kalaa, karkkia, maukkaita mansikoita, vihanneksia ja niin edelleen. Ja se, mitä ei löydy, sen voi Ahoselta tilata. Siv Ahoselle on tärkeää, että mahdollisimman moni kauppalaivassa ja mantereen kaupassa myytävistä tuotteista olisi peräisin lähiympäristön yrittäjiltä. Mansikat tuo aamuisin paikallinen viljelijä ja perunat ovat Sipoosta. Myymme Porvoon Tarmolan kotileipomon leipää, joka on paljon suositumpaa kuin isojen leipomoiden leivät. Ihmiset ostavat Tarmolan leipää aina syksyisin pakastimeen talven varaksi, kun kauppalaiva ei liikennöi, ja leipää ei saa. Sain paikallisen salaatin ja yrttien viljelijän yhteystiedot, joten ehkä tänä kesänä valikoimissamme on myös lähellä kasvatettua salaattia. Ainoa Suomessa Nykyään kauppalaiva Christina on Ahosen mukaan lajinsa viimeinen yksilö. Suomessa ei enää dettävää Almedalsveckania. Sinne kerääntyi silloin, kuten nytkin, koko Ruotsin politiikan, talouden ja median eliitti. Se reissu opetti sen, että haluamme tavalliset kansalaiset keskusteluun mukaan. Ei suljettuja ovia, ei sisäänpääsymaksuja, vaan kunnon kansalaiskeskus- telua. Mielestämme työnjako Porissakin oli selvä: SuomiAreena keskusteluttaa aamupäivästä illansuuhun, ja Jazz tarjoaa elämyksiä illasta yöhön, muistelee Nieminen. Tärkeää oli alusta saakka Porin kaupungin innostus olla mukana yhtiöpartnerina tällaisessa hankkeessa. Ei kait Suomesta löydy vastaavaa konseptia mistään. Ja kun ensimmäisenä vuonna 2006 mukaan lähti eduskunta juhlimaan 100-vuotista taivaltaan, saimme hyvän startin. Viime kesänä SuomiAreena keräsi jo yli kuulijaa tilaisuuksiinsa. MTV3 ja Porin kaupunki ovat sopineet tapahtuman jatkosta tällä tietoa aina vuoteen 2014 saakka. MAANANTAI Ravintola Raatihuoneenkellarin piha Pyry Jazz (Porin Yrittäjät) 400 kutsuvierasta TIISTAI Antinkatu 2, Posekin sisäpiha Yrittäjien verotus kannustavaksi (Suomen Yrittäjät ja Satakunnan Yrittäjät) Avaus puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, SY Veroratkaisujen talouspohja, pääekonomisti Timo Lindholm, SY Mitkä veroratkaisut kannustavat yrittäjää, johtaja Anna Lundén, SY Jazz-matinea Satakunnan Yrittäjien toimisto Melody Stash, Jazz-paidat Christinan strategiset mitat Pituus: 14 metriä Leveys: 4 metriä Syväys: 1.5 metriä Runko: Mahonkia, lasikuituvahvistettu Moottori: 225 hevosvoiman Perkins Matkanopeus: noin 9 solmua Kauppakohteet: 34 saarta Helsingin, Sipoon ja Porvoon edustalla. Summassa kauppalaivatoimintaan rakennettua Christinaa on uudistettu vuosien varrella. Aiemmin ohjaamo sijaitsi keulassa, mutta hytti siirrettiin takaosaan, koska näkyvyys on sieltä parempi. liikennöi toista samankaltaista. Toista oli ennen, sillä 70-luvulla pelkästään Sipoon vesillä kauppaa kävi neljä eri alusta. Koska muut kauppiaat ovat luovuttaneet, ei voi olla miettimättä, onko kauppalaivatoiminta kannattavaa? Ei tehtäisi, jos ei olisi, Siv napauttaa ja jatkaa, että hommia Winbergeillä tehdään perheen voimin, yrittäjähengessä joustavasti, eikä kelloa vilkuilla. Kauppias kuitenkin myöntää, että toiminta on kausiluonteista ja esimerkiksi ulkopuolista henkilökuntaa on lyhyeksi kesäajaksi vaikea löytää. Onneksi suvusta on tässä apua ja nytkin Karhusaaren kassaa hoitelee siskontyttö Ruotsista. Ahonen kertoo, ettei kauppalaivatoiminnan lopettamista ei ole edes harkittu, mikä ilahduttaa jäätelöhimoisia kesäsaaris- tolaisia kovasti. Heille kauppalaivan tulo on päivän kohokohta, eikä kauppalaivasta ostettua tuoretta munkkia ei päihitä mikään. Yrittäjyyttä PORIN SUOMIAREENAlla/ poimintoja KESKIVIIKKO Satakunnan Kansan edusta, Puuvillan puisto Mediatilaisuudet paikallisen sopimisen seminaarista Paikallisella sopimisella Suomi nousuun Miten työehtoihin saadaan joustoa? Avaus toimitusjohtaja Jussi Järventaus, SY Alustus: Miten Suomen ja Ruotsin työehdot poikkeavat toisistaan? toimitusjohtaja Tapio Herajärvi, Corrotech Oy Kommentit työmarkkinajohtaja Liisa Inkeroinen, EK, edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa, SAK TORSTAI Porin Yliopistokeskus Viekö Aalto yliopisto kaikki rahat? Miten yrittäjyyden opetusta voidaan vahvistaa yliopistoissa? johtaja Harri Peltoniemi, Yliopistokeskus puheenjohtaja Kristo Ovaska, Aaltoes yrittäjä, KTM Juha-Matti Ojanperä, Porin Yrittäjät Kesätapahtumia maakunnista Uusimaa Suomen Yrittäjien SM-tenniskisat , Casinonpuisto, Hanko. Kilpasarjat: miesten ja naisten 2-peli. Harrastesarjat: naiset 2-peli, miesten 2-peli sekä sekanelinpeli. Etelä-Savo Etelä-Savon Yrittäjien jäsenten yhteinen kevättapahtuma Hyvvee Sykettä Teemana Yrittäjän hyvinvointi. Ohjelma sisältää mm. yhteislaulua ja ryhmässä toimimista. Oman tilaisuuden päätteeksi Suvi Teräsniskaskan keikka. Helsinki Itä-Helsingin Yrittäjät järjestää paintball-tapahtuman :30 22:00, Sissos Areena Malminkartano, Helsinki. Ohjelmassa värikuulataisteluja 2h ja tärkeät jälkipelit saunalla pienen purtavan kanssa. Tapahtumaan ennakkoilmoittautuminen mennessä. Häme Hattulan Yrittäjät järjestää lauantaina 12.6 Hattulan Kesätorin ja markkinatanssit. Tammelan Yrittäjien Tammelan makkaramarkkinat lauantaina Lauantai 19.6 Jokioisten Yrittäjät järjestää Jokioisten Pitäjäpäivät. Kainuu Kainuun Yrittäjien perinteinen kalastustapahtuma järjestetään Ristijärven Laahtasella. Mukaan mahtuu 50 ensin ilmoittautunutta. Keski-Pohjanmaa Hauska illanvietto Chydenius Clubin perustamisen merkeissä, Kokkolan ylipistokeskus Chydeniuksessa lauantaina klo alkaen. Elävää musiikkia, rentoa seurustelua, hyvää viiniä & herkullista pientä purtavaa. Tilaisuus ja tarjoilut ovat maksuttomia. Keski-Suomi Äänekosken Yrittäjät ry järjestää SANOISTA TEKOIHIN -pyöräilytapahtuman sekä tähän liittyvän kirjan julkistamistilaisuuden Äänekosken torilla Kymi Yrittäjien Tykkimäki-päivä , Tykkimäki, Kouvola. Huveja ja hullutuksia koko perheelle! Lappi Maakunnallinen Yrittäjäjuhla , Saariselkä Pirkanmaa Uusien jäsenten puutarhajuhla Pohjois-Karjala Moottoripyöräilevien yrittäjien Y-ajot Pohjois-Pohjanmaa Vain muutaman huijarin tähden -kesäteatterin yrittäjänäytös Toppilan Möljällä Päijät-Häme YrittäjäGolf , Messilä Golf. Pääkaupunkiseutu Vattukarnevaalit :00-23:00. Espoon kartano, Kuninkaankartanontie 31. Savo Lumo2010 Yrittäjien VIP-risteily :00-20:00, M/S Queen R laiva (lähtö Kuopion matkustajasatamasta). Varsinais-Suomi Alastaron Yrittäjät järjestää Palkeiset 2010, alkaen klo Palkeispirtillä, Haaroistentie 568.

25 Nro 5 Toukokuu Valtakunnalliset jäsenedut Laivamatkat Majoitus- ja kokouspalvelut Polttoaineet ja lämmitysöljyt Luoton- ja riskienhallinta Yrityskäyttöön jäsenyrityksille ryhmä- ja kokousmatkoista 10 %:n alennus. Lisätiedot Lisätiedot ja varaukset Suomen Yrittäjien asiakasnumero ryhmä- ja kokousasiakkaat: puhelin Jäsenyrittäjien yksityiskäyttöön tarkoitetuissa matkoissa pääset Club One kanta-asiakasohjelmaan suoraan silver-tasolle. Lisätietoja ja rekisteröityminen Club One kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi -jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen liittymislomakkeen viimeiseen kenttään Yrityksen/yhdistyksen jäsennro: Mikäli olet jo Club One kanta-asiakasohjelman jäsen, nykyinen Club One -asiakasnumerosi pysyy voimassa. Ilmoita yrityksesi nimi ja asiakasnumero 9468 sähköpostilla osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com. Lisätietoja Hintatiedot ja varaukset Club One puhelin (1,64 /vastattu puhelu + aina pvm/mpm) palveluun rekisteröityminen ja käyttöönotto Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Alennus matkoista jopa 50 %. Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset -jäsensivuilta. Risteilyt online varaukset mahdollisia Helsinki Tukholma risteily (tuotetunnus FKYRI) Turku Tukholma -Miniristeilyt (tuotetunnus FKYRI) Päivä/Ilta Tallinnassa -matkat (tuotetunnus FKYRIH) Helsinki Tallinna (Piknik-risteily FKYRIP, Miniristeily FKYRIM) Reittimatkat tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero Helsinki Maarianhamina-Tukholma Turku Maarianhamina/Långnäs-Tukholma Helsinki Tallinna Autopaketti (tuotetunnus FKYRIA) Hintatiedot ja varaukset yrittajat.fi -jäsensivuilta tai lisätietoja ja online-risteilyvaraukset Viking Linen myyntipalvelu (1,64 /vastattu puhelu + pvm/mpm) reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä Hakupalvelut Fonecta Finder on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Fonecta Finder on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollasi Numeropalvelu auttaa Jokainen Suomen Yrittäjien jäsenen soittama puhelu Numeropalveluun tukee Suomen Yrittäjien edunvalvontatyötä. Suomen Yrittäjät ja Fonecta jakavat vuosittain Yrittäjien valitsemalle jäsenkohteelle merkittävän rahapalkinnon puheluista karttuneesta rahastosta. Fonectan asiakaspalvelu puhelimitse (arkisin klo 9 16) tai finder@fonecta.com Sähköpostiturvapalvelut D-Fence Oy tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille palveluidensa kuukausimaksuista jatkuvan 20 %:n alennuksen. Kokonaisvaltainen ratkaisu roskapostin torjuntaan. D-Fence sähköpostiturvapalvelut torjuvat uhat ja varmistavat oikean postin saapumisen. D-Fence palvelu poistaa kokonaan roskapostikansioiden käyttötarpeet tuoden asiakkaalle välitöntä kustannussäästöä. Samalla palvelu varmistaa postit mahdollisten yhteys- tai palvelinongelmien yhteydessä sekä salaa liikenteen automaattisesti. palvelun maksuton kokeilutilaus lisätietoja tai puhelimitse (09) Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut Sonera tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille matkapuhelut 0,0575 /min (alv 0 %). Lisäksi uuteen tai nykyistä suurempaan puhepakettiin 50 min/kk puheaikaa veloituksetta paketin päälle. Uutena etuna mm. Sonera Multi-SIM -palvelu, jolla käytät kahta matkapuhelinta samalla numerolla, kk-maksu 0 12 kk ajan. Soneralta nyt myös monipuoliset edut tietoturvaan, korttimaksamiseen, etätyöratkaisuihin ja internetyhteyksiin. Jäsenetuna myös sähköpostipalvelu, jolla pidät sähköpostit, kalenterin ja kontaktit aina mukana ja tallessa. Nämä palvelut ilman kytkentämaksua sekä lisäksi ensimmäisen kuukauden käyttö veloituksetta. Hyödynnä myös etusi neuvottelupalveluista! Lue lisää jäseneduista puhelimitse (ma pe ) Näytä olevasi jäsen Suomen Best Western -hotellit tarjoavat jäsenille 15 %:n alennuksen päivän parhaasta hinnasta. Jäsenetuhintaista majoitusta on saatavilla myös ketjun hotelleissa Baltiassa ja Puolassa. Hintatiedot ja varaukset maksuton palvelunumero Suomen Yrittäjien asiakaskoodi (online ja puhelinvaraukset) näytä jäsenkorttiasi varmentaaksesi sopimushintaisen varauksen Jäsenille etuja majoituksesta kaikissa Suomen Choice-hotelleissa. Hinnat sisältävät aamiaisen noutopöydästä, iltasaunan, auton paikoituksen ja arvonlisäveron. Erityisetuna Comfort Hotel Pilotissa (Vantaa) kuljetukset hotellin omalla pikkubussilla lentoaseman ja hotellin välillä erillisen aikataulun mukaisesti. SY:n n jäsenyys on mainittava varauksen yhteydessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjoittautumisen yhteydessä tai ilmoitettava asiakastunnus SYCH. Lisätietoja Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleista Comfort Hotel Pilotti (Vantaa) puh. (09) tai sähköposti hotel.pilotti@choicehotels.fi Clarion Hotel Santa Claus (Rovaniemi) puh. (016) tai sähköposti sales@hotelsantaclaus.fi Quality Hotel Isovalkeinen (Kuopio) puh. (017) tai sähköposti sales@isovalkeinen.com Hilton-hotelliketjut tarjoavat jäsenetuhintaista majoitusta jäsenille. Katso hintatiedot kirjautumalla yrittajat.fi-sivuille. Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D mainittava varausta tehtäessä. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Lisätietoja ja varaukset Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleihin: Hilton Helsinki Kalastajatorppa, puhelin (09) Hilton Helsinki Strand, puhelin (09) Hilton Helsinki-Vantaa Airport, puhelin (09) Hotel Arthur Helsingin sydämessä myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille 20 % alennuksen normaalihintaisista huonehinnoista ma pe sekä Ravintola Arthurissa 10 % alennuksen á la carte -hinnoista. Suomen Yrittäjien yrittäjäalennus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelliin puhelin (09) tai sähköposti myyntipalvelu@hotelarthur.fi lisätietoja Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna kaikissa Suomen hotelleissa 12 %, Ruotsissa 5 %, Tanskassa ja Norjassa 8 % alennuksen Flex-hinnoista. Hinta on joustava ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivänä ilman kustannuksia. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Hintatiedot ja varaukset Scandic keskusvaraamo, puhelin Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D mainittava varausta tehtäessä lisätietoja ja varaukset Pysäköinti Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemalla myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille pysäköinnistä jäsenetuna 15 % alennuksen normaalihinnoista. Lentoparkki kuljettaa matkustajat ja matkatavarat bussilla oikean terminaalin lähtöovelle ja noutaa matkan jälkeen tulotasanteelta. Henkilökunta palvelee Lentoparkissa 24 h/vrk. Hintatiedot 24 h puhelinpalvelu uusi OSOITE 1.4. alkaen Tikkurilantie 151, VANTAA katso uudet ajo-ohjeet Lentoparkkiin kirjautumalla yrittajat.fi-verkkosivuille jäsennumerollasi Autonvuokraus Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kaikissa Suomessa tapahtuvista vuokrauksista -nettisivulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausihintoja, mutta ei lisäpalveluja. Tällä alennusmallilla jäsenyrittäjä saa auton vuokrauksen aina päivän julkista hintaa halvemmalla. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaessa jäsenkorttia näyttämällä. Lisätiedot ja varaukset tai varaukset@europcar.fi Europcar varauspalvelu Neste Oil Yrityskortilla alennusta Neste Oilin liikenne- ja automaattiasemilta bensiinistä ja dieselistä 2,5 snt/l (sis. alv). Alennus myönnetään laskun yhteydessä ja se koskee Suomessa tehtyjä ostoja. Alennus ei koske Neste Oil Express -automaattiasemia. Niillä polttonesteiden myyntihinnat ovat alueensa edullisimmalla tasolla. Neste Oil Yrityskortti kelpaa kuitenkin maksuvälineenä myös Express -asemilla. Tilinhoitomaksu: verkkolaskulla 1 /kk, paperilasku 2,5 /kk. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset Neste Oil Asiakaspalvelusta, puh (arkisin 8 17) sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään Suomen Yrittäjät ry sopimus euroshell yrityskortilla jäsenyrityksille alennus Shell-bensiinistä ja -dieselistä 2,1 snt/ litra (sis. alv). Alennus lasketaan ostohetkellä voimassaolevasta aseman myyntihinnasta ja huomioidaan kuukausilaskulla. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 /lasku (sis. alv), mikäli asiakas haluaa laskun sähköpostilla pdf -muodossa tilinhoitomaksu on 0 /kk. Alennus ei koske Shell express-asemia. Lisätietoja ja euroshell yrityskorttihakemukset Shell Huoltamo- ja korttipalvelu, puhelin (arkisin 8 16) palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse merkitse hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero R2130 Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt) Shell Thermo lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimituksista alennus 2 snt /litra (sis. alv) laskettuna markkinahintatasosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on litraa. Tilauksen yhteydessä on ilmoitettava Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Lisätiedot ja tilaukset Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta asiakaspalvelunumerosta Jäsenyrityksille alennusta St1-yrityskortilla tehdyistä polttoaineostoista, alennukset bensiinistä ja dieselistä 2,35 snt/litra (sis. alv) ja ne myönnetään Suomessa noin 350:llä erikseen merkityllä St1-asemalla. Alennukset huomioidaan laskutuksen yhteydessä. Ei laskutuseikä tilinhoitopalkkiota. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset St1-yritysluottokorttihakemuksia saa St1-asemilta tai liitä hakemukseen kopio Suomen Yrittäjien jäsenkortista lisätietoja maksuttomasta palvelunumerosta tai sähköpostilla kortit@st1.fi St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Tilauksen yhteydessä tulee mainita Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on litraa. Tilaukset Teboil Yrityskortilla jäsenetuna bensiinistä ja dieselöljystä 2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (10 l ja sitä pienemmistä astioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista 10 %. Alennukset lasketaan kulloinkin asemalla voimassa olevista hinnoista (sis. alv). Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Suomen Yrittäjien jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus on 2,2 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä 10 % Teboil voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset hakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamoilla ja lisätietoja Teboilin palvelunumerosta Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen yrittäjien sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa numerosta (suomeksi) tai (på svenska). Tilaukset myös sähköpostilla tilauskeskus@teboil.fi. Tilauksen yhteydessä tulee mainita Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on litraa. Tiedot ja taidot tuoreena yrittäjat.fi uutisoi, tiedottaa ja palvelee. Sivustolla on aina ajankohtaista asiatieoa yritystoiminnasta, verotuksesta, koulutuksesta, työsuhdeasioista ja sosiaaliturvasta. Jäsenenä saat tietoa yritystoimintaan ja yrittämiseen vaikuttavista asioista. Suomen Yrittäjien jäsennumerolla saat käyttöösi asiantuntijamateriaalia, kuten YrittäjäInfon, palkkataulukoita ja työsuhdelomakkeita. Suomen Asiakastieto Oy tarjoaa jäsenyrityksille jäsenetuvuosisopimusta. Jäsenetuvuosisopimukseen kuuluu oikeus hankkia kahta kattavaa yritysraporttia edulliseen hintaan. Rekisteröidy Suomen Asiakastiedon asiakkaaksi kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi. Rekisteröitymisen jälkeen saat sähköpos titse käyttäjätunnukset palveluun. Suomen Yrittäjien jäsenille räätälöidyn palvelun vuosimaksu on 40 + alv 22 %. Jäsenetu henkilökohtainen käyttäjätunnus verkkopalveluun ja käyttö oikeus kahteen räätälöityyn yritystietoraporttiin Yritystietoraportit Yritystieto 3,50 + alv 22 % (norm. 6,05 + alv 22 %) mm. yrityksen perustiedot, maksuhäiriöt ja Riskimittari YritystietoPlus 5,50 + alv 22 % (norm. 8,95 + alv 22 %) mm. yrityksen pe rustiedot, maksuhäiriöt, Riskimittari, Maksumittari ja vas tuuhenkilöt Lisätietoja Asiakastiedon asiakaspalvelusta puh (arkisin klo ) tai yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla. Soliditet on Pohjoismaiden johtava luottotieto- ja yritysinformaatioalan yritys, joka toimii Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Soliditet Finland tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille luottotietoja jäsenetuhintaan ilman vuosisopimusmaksua (edun arvo 396 euroa). Jäsenedut uusi jäsenetu yritys- ja henkilöluottotietoraportit, 20 % alennus ovh-hinnoista Rating-todistus, 20 % alennus Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto Soliditet Finland asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@bisnode.com puhelimitse (09) yrittäjäalennus ja SY:n jäsennumero mainittava tilausta tehtäessä Sähkö Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimushintaan. Jäsenetu soveltuu niille yrityksille, joiden sähkön vuosikulutus on kwh tai enemmän. Sopimukset ja lisätietoja Sopimuksen voi tehdä soittamalla asiakaspalveluumme tai sähköpostilla asiakaspalvelu@skapat.fi. Hoidamme kaikki sähkösopimuksen kilpailuttamiseen, vaihtamiseen ja hankintaan liittyvät asiat puolestasi. Haemme yrityksellenne kaikissa markkinatilanteissa järkevimmät sähkönhankintaratkaisut. Mainitse sopimusta tehdessäsi, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu sekä jäsenyrityksen nimi ja jäsennumero. Energiatodistus energiatehokkuusyhteistyö alkaa Skapat Energian tekemällä selvityksellä, joka pitää sisällään lähtötilanteen kartoituksen, kiinteistökatselmuksen ja raportoinnin. Energiaselvityksen yhteydessä asiakas saa 10-vuotisen Energiatodistuksen sekä kirjallisen energiaselvityksen. Vakuutukset Fennian uudet jäsenedut tarjoavat ratkaisuja yritystoiminnan sekä yrittäjän perheen ja kodin vakuuttamiseen. Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutus, jonka päiväkorvaus on 85 euroa sekä mahdollisuus lasivakuutukseen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakaskon lähtöbonus on 70 prosenttia. Uudet edut tulevat voimaan jälkeen alkaviin vakuutuksiin. Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista saat osoitteesta soittamalla Yrittäjäpalvelun numeroon yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla Maksuton näkyvyys Yrityshaussa Jäsenenä saat maksuttoman näkyvyyden yrityshaussa. Yrityshaku tarjoaa arvokkaat kontaktit yritysten väliseen liiketoimintaan. Päivitä yrityksesi tiedot ajantasalle Yrityshakupalvelussa, osoitteessa Kirjaudu palveluun jäsennumerolla sekä y-tunnuksella. Tiedot päivitetään ensin jäsenrekisteriin, josta ne siirretään hakemistopalvelun sivuille päivittäin. Tietojen päivitys kestää 1 3 päivää. Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut, kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi! Kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-verkkopalveluun, voit ladata vuosiluvullisen jäsenbannerin ja linkittää sen omille kotisivuillesi. Jäsenbannerista on myös painotuotteisiin ja julkaisuihin soveltuva versio. Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki puhelin (09) toimisto@yrittajat.fi

26 26 Nro 5 Toukokuu 2010 asiantuntija Lakipalsta Yritys perintönä? Omistan yksin 80 % liiketoimintaa harjoittavan osakeyhtiön osakkeista. Lähiperilliseni eivät ole halukkaita jatkamaan yrityksen liiketoimintaa. Voinko antaa määräyksiä siitä, kenelle osakkeet kuolemani jälkeen siirtyvät? Minua askarruttaa myös, onko mahdollista asettaa jotain ehtoja osakkeiden perimiselle, esimerkiksi liikkeen jatkaminen. Yksityishenkilön omistamat osakkeet ovat varallisuutta, joka omistajan kuoleman jälkeen siirtyy perintönä hänen lakisääteisille perillisilleen tai testamentinsaajille. Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä saattaa kuitenkin olla määräyksiä siitä, miten osakkeenomistajan kuolintapauksissa toimitaan yhtiössä. Osakeyhtiössä saattaa myös olla lunastuslauseke, joissa yleensä kuitenkin perintöön perustuvat saannot on rajattu lunastusoikeuden ulkopuolelle. Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä olevat määräykset on tarkistettava ja selvitettävä, asettavatko ne rajoitteita perintöoikeudellisiin määräystoimiin. Perittävän on mahdollista elinaikanaan tekemällä testamentilla määrätä omaisuudestaan ottaen kuitenkin huomioon sen, että rintaperillisillä (perittävän lapsilla) on lakiosaoikeus. Yhteistyössä Tämä tarkoittaa sitä, että testamentti on tehoton siltä osin, kuin se loukkaa perillisen lakiosaa. Lakiosa on puolet perintöosasta. Testamentin tehottomuus kuitenkin edellyttää, että lakiosaperillinen esittää lakiosavaatimuksen laissa säädetyllä tavalla ja ajassa. Mikäli perittävän osakeyhtiön osakkeiden arvo jää alle puoleen perittävän koko perittävän omaisuuden arvosta, voidaan osakkeista määrätä testamentilla siten, että rintaperilliset kuitenkin saavat lakiosansa perinnöstä. Testamenttausvapautensa puitteissa testamentin tekijä voi halutessaan asettaa testamentin saajalle käyttäytymistä ohjaavia ehtoja (ehdot voivat velvoittaa tekemään tai sallimaan jotakin tai pidäyttäytymään jostakin). Tällaiset ehdot ovat sallittuja, mikäli ne eivät ole lain tai hyvän tavan vastaisia tai mahdottomia toteuttaa. Hyvän tavan vastaisina kiellettyjä ovat ehdot, jotka velvoittavat testamentin saajan hyvän tavan vastaiseen käyttäytymiseen tai rajoittavat kohtuuttomasti tämän normaalia toimintaa. Mahdottomina ehtoina kiellettyjä ovat ehdot, jotka on mahdoton täyttää tai testamentinsaajan kannalta kohtuuttomat ehdot. Kielletyn ehdon vaikutus ko- ko testamentin pätevyyteen on Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky Sukupolven- ja omistajanvaihdos Meriton Conference & Spa Hotelli, Tallinna Torstai Perjantai Seminaaripäivän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy Ilmoittautuminen seminaariin Länsiterminaali L4, Hietasaarenkuja 8, 2. kerros. Lähtöselvitysportit suljetaan klo Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelliin Buffet-lounas Yrityskaupan prosessi ja arvonmääritys Toiveet vs. realismi yrityskaupassa Yrityskaupan prosessi käytännössä Yrityksen arvon määrityksestä; tuottoarvo, substanssiarvo vai jotakin muuta Yrityskaupan muistilista, onnistumisen edellytykset, epäonnistumisen riskit Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy Yrityskaupan rahoitus Tyypilliset yrityskaupan rakenteet Pankkirahoitus ja muut mahdollliset rahoituksen lähteet Liiketoiminnan muiden rahoitustarpeiden ratkaiseminen (käyttöpääoma, investoinnit) Yrityskauppaan ja kokonaisrahoitukseen liittyvät vakuusjärjestelyt Kuinka rahoituksen saatavuuteen voidaan vaikuttaa? Sampo Pankin palvelut yrityskauppaa suunnitteleville Toimialajohtaja Olavi Penttilä, Sampo Pankki Oyj Kahvitauko Huoneavainten jako ja majoittautuminen Mitä sitten, kun kauppa on tehty? Luopujan eläkeratkaisut yrityskaupan yhteydessä Jatkajan toimeentulon varmistaminen perhe huomioon ottaen Ostetun yrityksen avainhenkilöiden sitouttamisesta Investointisuoja yritykselle ymmärrä hyvän ihmisen arvo Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life Sopimusten merkityksestä omistajanvaihdoksessa Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja Sopimusten asema ja siirto liiketoimintakaupassa Sopimusten asema ja siirto osakekaupassa Osakassopimuksen merkitys omistajanvaihdostilanteessa Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät Tauko Valmiina muutokseen Toimitusjohtaja, organisaatiokonsultti Kristiina Harju, Fakta&Fiktio Oy Tauko Illallinen Yrityskauppa ei onnistu ilman ohjausta. Juha Rantanen viime kädessä riippuvainen testamentin tulkinnasta. Oikeuskirjallisuuden perinteisen näkemyksen mukaan purkavaan ehtoon sovelletaan lähtökohtaisesti oppia, jonka mukaan vain ehto on pätemätön, kun taas lykkäävä ehto aiheuttaa koko testamenttimääräyksen vaikutuksettomuuden. Testamentin tekijä voi antaa erilaisia luovutuskieltomääräyksiä; kieltää pesän riitautukset tai sulkea pois avio-oikeuden testamentatusta omaisuudesta. Luovutuskiellolla ei voida pätevästi saattaa testamentattua omaisuutta saajan konkurssi- ja ulosmittausvelkojien ulottumattomiin Muissa tilanteissa luovutuskiellon rikkomisen seuraukset arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon luovutuksensaajan vilpittömän mielen suoja. Koska testaattorin tarkoitus on otettava huomioon, voidaan ehtoa, joka ensi näkemältä vaikuttaa hyvän tavan vastaiselta, pitää kuitenkin sallittuna, mikäli ehdon taustalla on jokin hyväksyttävä, esimerkiksi saajien taloudellista tilaa turvaava tarkoitus. Lotta Tammelin, teksti Työelämä Suomen Yrittäjät: Tasa-arvon edistämiseen on parempia keinoja kuin laki Naisten ja miesten tasa-arvon edistämisessä työelämässä keskeistä on asenteiden muuttaminen ja uravalintoihin vaikuttaminen jo koulutusvaiheessa. Näin toteaa Suomen Yrittä- jät lausunnossaan valtioneuvoston tasa-arvoa koskevasta selonteosta. Yrittäjäjärjestön mukaan suomalaisen työelämän tasa-arvoongelmat ovat pitkälti seurausta naisten ja miesten ohjautumisesta palkan ja muiden työsuhteen ehtojen osalta erilaisille työurille. Naiset valikoituvat useammin Vuosi 2009 työtaisteluiden ennätysvuosi Tilastokeskuksen mukaan Suomessa käytiin 139 työtaistelua vuonna Työtaisteluja oli selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin niitä oli 92 kappaletta. Vuoden 2009 lopulla monet työehtosopimukset päättyivät, mikä johti loppuvuonna vilkkaampaan työtaistelutoimintaan. Viime vuoden ylivoimaisesti suurin työtaistelu käytiin rahoitusalalla joulukuussa, jolloin kolmen päivän lakolla py- seminaari Seminaaripäivän puheenjohtajana toimii KTL Risto Walden, Walden Tax Oy työtehtäviin toimialoille, joissa palkkataso on matalampi ja työsuhteet luonteeltaan epätyypillisiä. Tämä valikoitumiseen johtava tie alkaa usein jo opiskelualan valitsemisesta. Samoin osansa on perheiden sisällä tehtävillä valinnoilla töiden ja vastuiden jakaantumisesta. Niinpä Suomen Yrittäjien mie- lestä tasa-arvoa tulisikin edistää muilla toimenpiteillä kuin lainsäädännöllä. Keskeistä on asenteiden muuttaminen ja va- lintoihin vaikuttaminen jo koulutusvaiheessa. Asioihin on tar- rittiin vauhdittamaan sopimusneuvotteluja. Lakkoon osallistui toimihenkilöä ja siinä menetettiin noin työpäivää. Toinen suuri järjestötyötaistelu käytiin teknologiateollisuudessa, jossa Toimihenkilöunioni järjesti viikon kestävän työtaistelun alan neljässä suuressa yrityksessä työtaistelijaa Tilastokeskuksen mukaan työtaistelujen määrä viime vuonna oli toiseksi suurin 2000-luvulla 7.00 Aamiainen Hotellihuoneiden luovutus klo mennessä 9.00 Omistajanvaihdoksen verotuksesta Yrityskaupassa verot maksaa se, joka saa rahat; siis yrittäjä itse tai yhtiö Verosuunnitelma myyjän ja ostajan näkökulmista Yrityksen valmistaminen omistajanvaihdokseen Mikä osa yrityksestä siirtyy? Yritysjärjestelyt; miten kokonaisuutta voidaan järjestellä tehokkaasti? Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? Jos kauppaa ei tule; yritystoiminnan lopettaminen ja omaisuuden realisointi KTL Risto Walden, Walden Tax Oy Tauko Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa Kaupan toteuttamisen vaihtoehdot ja verotus Omistuksen siirtäminen lähipiirissä ja sukupolvenvaihdoshuojennus Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä KTL Risto Walden, Walden Tax Oy Verohallituksen ohjeistus yrityskaupoissa Keskeiset verottajan huomioimat kohdat Omaisuuden arvostus verotuksessa Erikoisasiantuntija Ilkka Lahti, Valtionvarainministeriö Seminaarin päätös Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin Ruokailu ateriakupongin arvolla laivan eri ravintoloissa Saapuminen Helsinkiin Osallistumismaksu Jäsenhinta: 369 / hlö 2-hengen huoneessa ja 391 / hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta: 529 / hlö 2-hengen huoneessa ja 551 / hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä hotellin allas-, saunaosaston ja kuntosalin käyttö. Ilmoittautuminen Viimeistään osoitteessa sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) tai f. (09) /Härkönen. Ilmoittautuessa tulee mainita syntymäaika (ppkkvv) ja majoitusvaihtoehto. Helsinkiin voi palata myös myöhäisemmällä laivavuorolla (lähtö Tallinnasta 17.30, laiva Helsingissä 19.30), tällöin ei ole bussikuljetusta satamaan. Paluusta myöhäisemmällä laivavuorolla tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä. tuttava käytännönläheisesti, esi- merkiksi hyviä käytäntöjä levittämällä. Näin edistetään parhaiten tasa-arvon toteutumista myös muilla elämän aloilla. Työnantajat vastaavat merkittävästä määrästä kustannuksia, jotka johtuvat siitä, että työntekijöillä on tai heille syntyy lapsia. Osasta vanhemmuuden kustannuksista työnantajat voivat saada korvauksia. Korvaustasoa on viime aikoina myös parannettu, mutta korvaukset rahoitetaan kuitenkin pääasiassa työnantajien ja vakuutettu- vuoden 2005 jälkeen. Työtaisteluihin osallistuneiden työntekijöiden lukumäärä oli noin Osallistuneiden työntekijöiden määrä oli yli kolminkertainen edelliseen vuoteen verrattuna ja vastasi vuosikymmenen keskimääräistä tasoa. Menetettyjä työpäiviä oli noin Työpäivämenetykset mo- ninkertaistuivat edellisestä vuodesta ja ne olivat 2000-luvun kolmanneksi suurimmat, vaikka jäivät vuosikymmen keskiarvos- ta vuosien 2000 ja 2005 suurten työpäivämenetysten johdosta. Suomalainen ajokorttijärjestelmä uudistuu Liikenne- ja viestintäministeriön esitys ajokorttilaiksi on lähtenyt lausunnolle. Esitys perustuu EU:n ajokorttidirektiiviin. Ajokorttilain myötä henkilöja pakettiautojen, moottoripyörien ja mopojen sekä traktorien ajokortit ovat voimassa 15 vuotta kerrallaan. Ajokortin voimassaoloajasta riippuen noin 70 vuoden ikäisen henkilön ajokortti on voimassa korkeintaan viisi vuotta ja sen uusinta edellyttää aina lääkärintarkastuksen. Raskaiden ajoneuvoyhdistelmien ja linja-autojen ajokortit ovat voimassa 5 vuotta kerrallaan. Ajokortin uusintaväli tihenee kahteen vuoteen henkilön ollessa noin 70 vuotta ajokortin voimassaoloajasta riippuen. Kaikki nykymallin mukaiset ajokortit on vaihdettava uusiin vuoteen 2033 mennessä, jolloin kaikkialla Euroopassa on käytössä yhtenäinen korkean turvatason ajokorttimalli. jen maksuilla. Nykyinen rahoitusjärjestelmä rasittaa erityisesti naisvaltaisia ja työvoimavaltaisia aloja sekä heikentää yritysten työllistämismahdollisuuksia. Ongelma ei voi olla pelkästään työnantajayritysten vastuulla oleva asia. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset olisi perusteltua jakaa yhteiskunnassa nykyistä tasaisemmin kaikkien kansalaisten kesken suuntaamalla rahoitukseen verovaroja, todetaan SY:n lausunnossa. Suuri osa teollisuudessa Työtaisteluista 99 käytiin teollisuudessa eli yli kaksi kolmasosaa kaikista työtaisteluista. Eniten teollisuuden työpäivämenetyksiä oli muiden kulkuneuvojen valmistuksessa pois lukien moottoriajoneuvojen valmistus. Teollisuuden ulkopuolisista toimialoista eniten työtaisteluja oli kuljetuksessa ja varastoinnissa (14). Tiedossa oleva työtaistelun syy oli 58 kertaa työvoiman vähennys, 23 kertaa työnjohto ja 8 kertaa palkkavaatimus. C-luokan kuorma-auton ajokortin vähimmäisikä nousee 21 vuoteen ja D-luokan linja-auton 24 vuoteen. Vähimmäisikää voidaan alentaa ammattipätevyyskoulutuksella. Lupiin muutoksia EU:n palveludirektiivistä seuraa muutoksia autokouluja koskeviin säännöksiin. Jatkossa autokoululuvat ovat valtakunnallisia ja toistaiseksi voimassa olevia. Luvat myönnetään joko kevyemmän ajoneuvoryhmän tai raskaan kaluston kuljettajaopetukseen tai molempiin. Lupamenettelyssä poikkeuksena on mopo-opetus, joka on mahdollista tavallista autokoululupaa kevyemmillä vaatimuksilla. Näin turvataan mopokoulutuksen saatavuus myös vapaaehtoista mopokoulutusta antavien tahojen toimesta. Ajokorttiuudistuksen yhteydessä tehostetaan myös ajokieltojärjestelmää lisäämällä uusia Uusia ajokorttiluokkia rikkomuksia ajokieltoharkintaan. Nykyinen traktoreita koskeva luokitus jaetaan T- ja LT-luok- kiin. T-luokkaan kuuluvat maaja metsätaloustraktorit ja moottorityökoneet sekä moottorikelkat. Ikävaatimus T-luokassa Jatkossa, kun poliisi mää- rää ajokiellon toistuvien rikkomusten perusteella, otettaisiin huomioon myös turvavyön tai lasten turvalaitteen käytön laiminlyönti, mopoilijan ja moottoripyöräilijän on 15 vuotta ja kortin saaminen suojakypärän edellyttää teoriakokeen suorittamisen. LT-luokkaan kuuluvan liikennetraktorin ajokortin saamiseen vaaditaan teoriakokeen lisäksi käsittelykoe ja 18 vuoden ikä. käytön laiminlyönti, matkapuhelimen kädessä pitäminen ajon aikana sekä vaarallisten aineiden kuljetuksiin ja taksinkuljettajan ammattipätevyyssäännöksiin liittyvät rikkomukset. Uusimaa haastaa työllistämään nuoria Nuorisotyöttömyys on noussut yhdeksi suurimmista maamme ongelmista. Jo yli 20 prosenttia eli enemmän kuin joka viides vuotiasta on työttömänä. Tilanne tulee pahenemaan, kun kesän alla koulujen lukukaudet päättyvät, sanoo Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna. Viime lamassa 1990-luvun alussa opittiin, että nuorten työttömyys johtaa erityisen helposti syrjäytymiseen, hän jatkaa. Suomi vanhenee ja suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Nuorissamme on tulevaisuus. Toivon, että saamme helpotusta nuorisotyöttömyyteen mahdollisimman nopeasti. Uutena keinona aiempien rinnalle työministeriö on lanseerannut nuorten työllistämiseen Sanssi -setelin. Seteli perustuu työllistämistukeen ja on yhtä suuri kuin työttömän peruspäiväraha, 550 euroa kuukaudessa. Nuori, joka on oikeutettu seteliin, voi hakea sen työvoimatoimistosta. Setelin voi saada poikkeuksellisesti myös määräaikaisiin työsuhteisiin, enintään kuitenkin 10 kuukaudeksi. Järjestelmä on voimassa vuoden 2011 loppuun asti. Simolinnan mukaan Uudenmaan Yrittäjät on tyytyväinen Sanssi-setelin ripeään valmisteluun ja sen nuorisotyöllisyyteen vaikuttavaan ennakoivaan luonteeseen. Poikkeuksellisessa tilanteessa on hahmotettu kokonaiskuva ja määräaikaisesti lisätty joustavuutta. Aluejärjestö on haastanut työllistämistalkoisiin kaikki ne yrittäjät, joilla on mahdollisuus työllistää nuori edes lyhytaikaisesti. Tämä on yrittäjille erinomainen mahdollisuus kasvattaa uutta työvoimaa tai halutessaan kantaa yhteiskuntavastuuta, toteaa Mikko Simolinna. Työterveyshuoltoon porkkanarahaa Hallitus ehdottaa ennalta ehkäisevän työterveyshuollon nykyisen 60 prosentin korvaustason ehtoja muutettavaksi toimintaa vahvistavaan suuntaan. Lain on määrä tulla voimaan ensi vuodenvaihteessa. Jatkossa ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista maksetaan 60 prosentin korvaus niille työnantajille, jotka ovat sopineet yhdessä työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta työpaikalla. Lisäksi edellytetään, että työpaikalla on käytössä sairauspoissaolojen seurantajärjestelmä. Jos työpaikalla ei yhteistyössä sovita työkyvyn hallinnan toteuttamisesta, Kansaneläkelaitoksen maksama korvaus ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista on 50 prosenttia. Työpaikalla toteutettavalla työkyvyn hallinnalla, seurannalla ja varhaisella tuella tarkoitetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhdessä kirjallisesti sopimia työpaikan tarpeisiin perustuvia käytäntöjä, joiden avulla huolehditaan työntekijöiden työkyvyn edistämisestä ja työkyvyttömyyden ehkäisemisestä läpi työuran. Lain on tarkoitus vahvistaa työntekijöiden työkyvyn jatkuvaa ja suunnitelmallista ylläpitoa työpaikoilla. Monilla työpaikoilla uuden lain edellyttämät toimenpiteet ovat jo käytössä. Nyt tavoitteena on saada kaikki työpaikat ottamaan työkyvyttömyyden ehkäisy vakavasti. Työaikajoustoista helpotusta selkäkipuun ja jalkavaivoihin Työntekijöillä, joilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omiin työaikoihinsa, on 24 prosenttia pienempi riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle kuin niillä työntekijöillä, joilla nämä mahdollisuudet ovat heikommat. Suojaava vaikutus on erityisen selvä tuki- ja liikuntaelinten sairauksista aiheutuvassa työkyvyttömyydessä. Näihin sairauksiin liittyvä ennenaikaisen eläköitymisen todennäköisyys on miehillä puolet ja naisilla kolmanneksen pienempi, jos heillä on hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihinsa. Tiedot käyvät ilmi Kunta 10 -seurantatutkimuksesta, joka on tehty Työterveyslaitoksen, Turun yliopiston ja Lontoon yliopiston yhteistyönä. Tutkimuksessa seurattiin kunta-alan työntekijää keskimäärin 4,4 vuotta. Työaikojen hallintaa mitattiin mahdollisuuksilla vaikuttaa työpäivän pituuteen, alkamis- ja päättymisajankohtiin, taukoi- hin, yksityisasioiden hoitami- seen työpäivän kuluessa, työvuoroihin, lomien ja vapaapäivien ajankohtiin sekä palkattomien virkavapaiden pitämiseen. Suomessa ja Ruotsissa on arvioitu, että yli 30 prosenttia kaikista pitkäaikaisista sairaus- poissaoloista ja työkyvyttömyys- eläkkeistä aiheutuu tuki- ja liikuntaelinsai-rauksista. Tähän mennessä ei ole löy- detty tehokkaita keinoja tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtu- van eläköitymisriskin pienentämiseen. Tutkimuksemme perus- teella työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen omiin työaikoihinsa voisi olla tällainen keino, toteaa professori Jussi Vahtera Turun yliopistosta ja Työterveyslaitoksesta. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin olivat myös yhteydessä 20 prosenttia pienempään riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Suojaava vaikutus mielenterveyseläkkeisiin näkyi selvemmin naisilla kuin miehillä. Muista sairauksista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin työaikajoustoilla ei ollut yhteyttä. Loppuun myydyt alihankintamessut. Jokavuotiset Alihankintamessut Tampereella esittelevät teollisuuden alihankinnan keskeisimmät alueet eli metalli-, elektroniikka-, muovi- ja kumiteollisuutta sekä teollisuuden ICT-ratkaisuja. Kävijämäärältään Pohjoismaiden suurimpien alihankintamessujen osastot on jo myyty loppuun.

27 Nro 5 Toukokuu 2010 Ohjelmistoalan pulmana on pula työntekijöistä Suomen ohjelmistoala kulkee kaukana lamasta. Ohjelmistoyrittäjien selvityksen mukaan alalle tarvitaan loppuvuonna peräti 400 työntekijää lisää. Ohjelmistoyrittäjien kyselyyn vastasi 95 yritystä. Kartoituksen mukaan työntekijäpula on akuutti; kevään ja kesän aikana ohjelmistoalalle tarvitaan noin 230 työntekijää lisää. Etenkin kehittäjiä, myyjiä ja testaajia pitäisi yritysten mukaan rekrytoida, mutta myös muuta henkilöstöä kaivataan: asiakaspalvelijoita, talous- ja hallintohenkilöstöä sekä ohjelmistoarkkitehtejä, projektipäälliköitä ja markkinointihenkilöitä. Kartoituksen toteutti Saranen Consulting. Ohjelmistoyrittäjät ry:n hallituksen jäsenen, Loyalisticin toimitusjohtajan Antti Pietilän mukaan työntekijöitä myös todella rekrytoidaan. Esimerkiksi me haemme parhaillaan lisähenkilöstöä nykyisen kahdeksan työntekijämme lisäksi. Nyt tarvitsemme markkinointisuunnittelijan ja kehittäjän, syksyllä vielä aina- Palkan ja veron korotus nostaa kiinteistöjen kustannuksia Kiinteistöpalvelualan palkat nousevat noin kaksi prosenttia kuluvan vuoden aikana. Työvoimavaltaisen alan kustannuksista henkilöstömenot ovat peräti 80 prosenttia. Näin ollen kiinteistön huoltoon, siivoukseen ja toimitilapalveluihin liittyvät kustannukset kohoavat. Uusien työehtosopimusten mukaisesti palkankorotuksen piirissä on runsaat työntekijää ja toimihenkilöä. Myös arvonlisäverokantojen nousu vaikuttaa kiinteistöpalvelualan kuluttajahintoihin. Yleinen arvonlisävero nousee yhdellä prosenttiyksiköllä alkaen. Kiinteistöpalveluala työllistää Suomessa noin henkilöä, joista alan yrityksissä työskentelee yli puolet. Taantuma ei ole vaikuttanut kiinteistöalan työllisyyteen samalla tavoin kuin kin myyjän ja tietokantaosaajan, Pietilä kertoo. Rekrytointitarve jatkuu ohjelmistoalalla vielä syksylläkin. Silloin yrityksissä on puute etenkin kehittäjistä, myyjistä, testaajista, asiakaspalvelijoista sekä myös infra-asiantuntijoista. Loppuvuoden aikana ohjelmistoalalle tarvitaan siis lähes 400 uutta työntekijää. Mediasta on voinut saada toisenlaisen käsityksen, mutta ohjelmistoalan lama oli todellisuudessa muita aloja lievempi, ja lähinnä varovaisuuden takia alalla nostettiin jalkaa kaasulta. Harvalla oli isoja ongelmia. Nyt kaasu on tukevasti pohjassa ja yritykset palkkaavat runsaasti henkilöstöä, kiteyttää Ohjelmistoyrittäjien toimitusjohtaja Jaakko Salminen. Ohjelmistoyrittäjät ry on sitoutumaton innovatiivisen, ammattitaitoisen, kasvuhakuisten ja yrittäjähenkisten ohjelmistoyritysten johdon yhteisö. Vuonna 1989 perustetulla yhdistyksellä on lähes 400 alan keskeisintä johtajaa ja vaikuttajaa jäsenenään. monella muulla alalla. Alan houkuttelevuus on parantunut ja kiinteistöpalveluiden tehtäviin pyrkii nyt selvästi aiempaa monipuolisempaa osaamista omaavaa työvoimaa muilta aloilta. Jotta voimme edelleen turvata työpaikat ja rekrytoida uusia työntekijöitä, asuin- ja liikekiinteistöissä tulee varautua kohoaviin kustannuksiin lähikuukausina, toteaa Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén. Yhdistys korostaa, että kiinteistön ylläpidon kokonaiskustannuksiin voidaan vaikuttaa merkittävästi ammattitaitoisella kiinteistönhoidolla. Esimerkiksi lämmitys-, vesi-, ilmanvaihtoja sähköjärjestelmien tarkkailu, kulutuksen seuranta ja huolta- minen asianmukaisesti voi alentaa merkittävästi kiinteistön energian kulutusta. Hakemuksia tuli yhteensä lähes 80. Luovimon yritykset edustavat monipuolisesti eri luovia osaamisaloja, joilla nähdään olevan kansainvälistä kasvupotentiaalia. Mukaan valittiin seuraavat yritykset: ACE-Production, Aivan, Backstage Music Factory, Blue Media, Casual Continent, Citynomadi, GigsWiz. com, Idean Enterprices, Matila Röhr Nordisk, Miltton, Nordic Drama Corner, Nordkapp Creative, PES-Arkkitehdit, Produs, S.E.O.S Design, Songhi Entertainment, Stereoscape, Tarinatalo, Toothpick sekä Undo. Toimialat Luovien alojen yritykset haluavat kansainvälistyä Finpron käynnistää luovien alojen kansainvälistymisohjelmaa, Luovimoon on valittu 20 yritystä. Olemme iloisesti yllättyneitä Luovimoon tulleiden hakemusten määrästä. Se kertoo luovien alojen kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalista ja haastaa kansainvälistymispalveluiden ja -rahoituksen kehittämisen vastaamaan yritysten tarpeita. Luovimon tavoitteena on kehittää yritysten kansainvälistymisvalmiuksia, tukea poikkitoimialaista yhteistyötä ja verkottumista sekä ennen kaikkea saada aikaan konkreettisia, mitattavia hyötyjä yrityksille, Luovimon projektipäällikkö Leena Arvonen Finprosta kertoo. Mukaan valitut yritykset osallistuvat yhteiseen innovaatioprosessiin, jossa opitaan ja saadaan uusia näkemyksiä omaan liiketoimintaan sekä hankkeen muilta yrityksiltä ja toimialoilta että Finpron kansainvälisen verkoston asiantuntijoilta. Jokaiselle yritykselle räätälöidään yrityskohtaisiin kansainvälistymistavoitteisiin vastaava kehitysohjelma käytännön toimenpiteineen, Arvonen jatkaa. Muotoilu, elokuva, musiikki Finpro käynnisti luovien alojen yritysten kansainvälistymiseen Uusi Ford Fiesta Van tähtäävän Luovimo-ohjelman tammikuussa Luovat alat nähdään yhtenä tulevaisuuden kasvutoimialana Suomessa ja niiden kansainvälistyminen on nostettu tärkeäksi kehityskohteeksi myös ministeriötasolla. Hankkeen fokustoimialoja ovat muotoilu, elokuva tv/av, musiikki, esittävät taiteet sekä pelit ja sisällöntuotanto. Finpro tukee luovien alojen yritysten kansainvälistymistä ja kasvua globaalin asiantuntijaverkoston ja monialaisen osaamisen avulla. Hankkeen rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetusministeriö. Joko yritykselläsi on esittelyvideo? Uralinko-ohjelma työllistää jopa 500 nuorta GWS Yhtiöt, StaffPoint ja koulutus- ja valmennusyritys Taitoprofiilit Oy käynnistää Uralinkoohjelman, jonka tavoitteena on työllistää 500 nuorta eri toimialoille eripituisiin työjaksoihin. Uralinko on merkittävä aloite Klikkaa: fonecta.com Uuden ajan mediatalo 27 taktiset_yritta ja sanomat_esitelyvideo_92x50mm.indd yrityksiltä vakavan nuorisotyöttömyyden selättämiseksi. Uralinko-ohjelma jalkautuu koko Suomeen (11 paikkakunnalle) ja madaltaa kynnystä päästä kiinni työelämään ja hankkimaan työkokemusta eri aloilta. FordFiesta Van autoveroton hinta alk arvioitu autovero CO 2 -päästöllä 133g/km 2.760,91. Hintaan lisätään toimituskulut 600. FordFiesta Van CO 2 -päästöt g/km, EU-yhdistetty kulutus 3,7-5,7l/100km. Kuvan auto erikoisvarustein. - Taloudellisin, vähäpäästöisin ja tyylikkäin hyötyajoneuvo. Muotoilutoimistot perustivat yhdistyksen Ryhmä Suomen johtavia muotoilutoimistoja on perustanut Suomen muotoilutoimistot -nimisen yhdistyksen, englanniksi Finnish Design Business Association. Muotoilupalveluja tuottaville yrityksille tarkoitetun yhdistyksen perustajajäseniä ovat S.E.O.S. Design, Pentagon Design, Helorinne & Kallio, Hahmo Design, Komia Design ja Mozo. Toiminta-alustan yhdistykselle tarjoaa Design Forum Finland. Uuden yhdistyksen tarkoituksena on kehittää muotoilun toimialaa ja lisätä ymmärrystä alan erityispiirteistä etenkin yritysnäkökulmasta katsottuna. Suomen muotoilutoimistot ry ei pyri olemaan muotoilijoiden edunvalvontaorganisaatio, mutta se tulee tekemään tiivistä yhteistyötä muotoilijoiden ammattijärjestön Ornamon kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Aaltoyliopiston kanssa. Ilmastointijärjestelmien energia- ja vuototarkistukset ajankohtaisia Jäähdytyskauden alkaessa tulevat ajankohtaisiksi lakisääteiset ilmastointijärjestelmien kylmälaitteiden energiatehokkuustarkastukset. Samassa yhteydessä kannattaa suorittaa myös kylmälaitteiden vuototarkastukset. Tarkastusten teettämisestä vastaa kiinteistön omistaja. Kylmälaitteiden vuototarkis- tukset ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuustarkistukset ovat lain velvoittamia tarkastuksia. Järjestelmien säännöllisillä tarkastuksilla pidetään yllä laitteiston kuntoa ja vähennetään siten kylmäainevuotoja sekä ylimääräistä energiankulutusta ja turhia hiilidioksidipäästöjä. Molemmat tarkastukset kan- nattaa teettää yhdellä kertaa, sillä ne voi suorittaa sama, kyl- mäalan pätevyysasetuksen 452/ 2009 mukaiset vaatimukset täyttävä asentaja. Ympäristöministeriössä olemme lisäksi edesauttaneet energiatehokkuustarkastuksen tekijöille tarjottavan lisäkoulutuksen syntymistä, jotta tarkastusten laajuus ja raportit tehtäisiin asianmukaisina, kertoo yli-insinööri Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä. Suosittelemme tällaista koulutusta kaikille tarkastuksia tekeville ja niistä raportoiville. Koulutettua tarkastajaa käyttämällä myös tilaaja voi varmistua, että työ tulee kunnolla suoritetuksi. Ilmastointijärjestelmien kylmälaitteiden energiatehokkuustarkastuksista suurin kiire on vuonna 2000 käyttöönotetuilla järjestelmillä, sillä niiden osalta 10 vuoden tarkastusväli on täyttymässä. Vaikka ennen vuotta 2000 valmistuneiden järjestelmien energiatehokkuustarkastusten siirtymäaika jatkuu, ei niidenkään kanssa kannata odotella. Kylmäasentajia on koulutettu ilmastointijärjestelmien energiatehokkuustarkastusten tekoon. Koulutuksia on Suomen Kylmäliikkeiden Liiton toimesta järjestetty jo useilla paikkakunnilla ympäri Suomen ja lisää on luvassa kysynnän mukaan. Kovia lupauksia pakettiautolle, mutta uskomme kattavamme ne: Malliston yhdistetty kulutus alkaen 3,7l/100km CO 2 päästöt alkaen 98g/km Ford Fiesta RedDot Design Award winner 2009 Monikäyttöinen 1m 3 tavaratila Ajettavuus luokkansa ehdotonta parhaimmistoa. Jos et vieläkään usko meitä - tule tutustumaan pakettiautomarkkinoiden mielenkiintoisimpaan uutuuteen. Uusi FordFiesta Van nyt Ford-liikkeissä. Tervetuloa koeajolle. FordFiesta Van Feel the difference ESPOO: Automaa Espoo FORSSA: Astrum Auto HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki HUITTINEN: Levorannan Autoliike HYVINKÄÄ: Vaunula Oy HÄMEENLINNA: Vaunula Oy IISALMI: Autotalo Hartikainen Iisalmi IKAALINEN: Levorannan Autoliike IMATRA: Auto-Kilta JOENSUU: EH-Auto JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto JÄMSÄ: Seppolan Auto JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone KAJAANI: Wetteri KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto KEMI: Wetteri KOKKOLA: Autoliike Viescar KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy KUOPIO: Autotalo Hartikainen Kuopio KUUSAMO: Wetteri LAHTI: Automaa Lahti LAPPEENRANTA: Auto-Kilta ja Vauhti-Vaunu LOHJA: PP-Auto Oy LOIMAA: Loimaan Laatuauto MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany MIKKELI: Vauhti-Vaunu NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral OULU: Autoliike Viescar ja Wetteri PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki PORI: Auto Oy Vesa-Matti PORVOO: Osla-Auto RAASEPORI: VNB-Auto RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri SALO: PP-Auto Oy SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu SEINÄJOKI: J.Rinta-Jouppi TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti TURKU: Automaa Turku ja Veho Raisio TUUSULA: Riihikallion Auto VAASA: Wetteri VANTAA: Automaa Vantaa YLIVIESKA: Autoliike Viescar

28 28 Nro 5 Toukokuu 2010 Yrittäjät liikkeellä Kauppa Osuus lastenvaatteiden verkkokaupasta. Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 150 m 2. Hintapyyntö SY Kylmäkoneliike Etelä-Savossa. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 100 m 2. Hintapyyntö SY Maahantuonti ja tukkukauppa Etelä-Karjalassa. Talousalueena koko Suomi. Tulos verojen jälkeen n Työntekijöitä 1. Omat toimitilat. SY Keittiökalusteita, liukuovikomeroita ja kylpyhuonekalusteita suunnitteleva, myyvä, kokoava ja asentava yritys Etelä-Karjalassa. Liikevaihto Vuokratut toimitilat 350 m 2. Hintapyyntö SY Päivittäistavarakauppa Etelä- Karjalassa. Liikevaihto Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 220 m 2. SY Aseman kenkä ja nahkan liiketoiminta ja myyntivarasto Lahden keskustassa. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 70 m 2. SY Majoitus, ravintola, elintarvike Ravintola-alan yritys Etelä- Savossa. Liikevaihto Työntekijöitä 4-5. Vuokratut toimitilat 320 m 2. SY Kesäravintola Itä-Suomessa. Liikevaihto Omat toimitilat 160 m 2. Hintapyyntö SY Lounaskahvila ja leipomo Kymessä. Liikevaihto Työntekijöitä Omat toimitilat 1000 m 2. SY MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Palvelu Lvi-suunnittelutoimisto ja kopiopalveluliike (samoissa tiloissa) Luoteis-Uudellamaalla. Työntekijöitä 1+1. Vuokratut toimitilat 55 m 2. SY Teollisuus, valmistus Liiketoiminnan osa-alue: kuluttajapuolen parvekelasien valmistus- ja markkinointioikeudet. Toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Omat toimitilat. SY Osuus yrityksestä jonka toimialana hydrauliikkapalvelu ja tekninen kauppa. Talousalue: Etelä-Savo. Liikevaihto Työntekijöitä 6-9. Vuokratut toimitilat 500 m 2. Hintapyyntö SY Kaasupullojen hävitykseen erikoistunut yritys jolla toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto alle Työntekijöitä 1. Hintapyyntö SY Huonekalutehtaan liiketoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat. SY Lisätietoja tällä palstalla julkaistuista ilmoituksista ja enemmän ilmoituksia yrityspörssin internetsivuilla yritysporssi Pk-yritysten avoimet työpaikat Nyt voit ilmoittaa avoimet työpaikkasi jäsenetuhintaan yrittajat.fi:n ja Uranus.fi:n yhteisessä palvelussa. Ilmoitus tavoittaa erittäin hyvin työnhakijat, sillä se näkyy seuraavilla sivustoilla: yrittajat.fi uranus.fi maakuntalehtien ura-arena.fi *) ruotsinkielisten lehtien jobben.fi *) *) Ilmoitus näkyy mm. Kalevan, Keskipohjanmaan, Pohjalaisen, Ilkan, Keskisuomalaisen, Savon Sanomien, Karjalaisen sekä Itä- ja Länsi-Savon kotisivuilla kävijöille sekä ruotsinkielisistä lehdistä Hufvudstadsbladetin, Vasabladetin, Borgå-bladetin, Västra ja Östra Nylandin sekä Österbottens Tidning ja Syd-Österbotten -lehtien sivuilla kävijöille. Suomen Yrittäjien jäsenyritys saa ilmoituksen puoleen hintaan, 240 e (+ alv). llmoituksen normaali hinta on 480 euroa (+ alv). Ilmoittamalla tavoitat yli uranvaihtajaa useassa eri palvelussa ympäri Suomen! Rakentaminen Ilmastointialan erikoisliike Pohjois-Karjalassa. Liikevaihto Työntekijöitä 6-9. Vuokratut toimitilat 200 m 2. SY Pelti- ja ilmanvaihtoalan yritys Kaakkois-Suomessa. Liikevaihto Työntekijöitä 4-5. Vuokratut toimitilat 1000 m 2. Hintapyyntö SY Muut toimialat Raskas -, teollisuushuollon korjaamo sekä hydrauliikkapalveluyritys Etelä-Savossa. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 400 m 2. Hintapyyntö SY Veneiden maahantuonti- ja myyntiyritys tai osuus Uudellamaalla. Toimintaa koko Suomessa. Vuokratut toimitilat 120 m 2. SY OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan tilitoimiston osakekanta tai sen liiketoiminta pääkaupunkiseudulta. Liikevaihto Työntekijöitä 2-8. SY Ostetaan yritys (toimialaa ei rajattu) Pohjanmaalta. Liikevaihto Työntekijöitä 4-5. Omat toimitilat. SY Yrityspörssi ilmestyy seuraavan kerran Yrityspörssin ilmoitusehdot Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 80 + alv 22 %. Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta Yrittäjä- Sanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä YrittäjäSanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on % ja ei-jäsenille %. Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, Helsinki p. (09) , f. (09) yritysporssi@yrittajat.fi Yritysvälittäjät Yrittäjälomat syksyllä 2010 Suomen Yrittäjät ry toteuttaa yrittäjien lomatoimintaa Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Ohessa syksyn 2010 kuntolomien ajankohdat ja paikat. Esimerkkejä myytävistä kohteistamme hintapyynnöin Ohutlevykoneiden valmistus Rautakauppa Hirsitalojen valmistus Autoalan tarvikkeet Ekologiset käymälät ja kompostointi Lounasrav.&kahvio ja kauppa Sähköurakointi Perhekoti/lastensuojeluyksikkö Vierasvenesatama ja saaristolaisravintola Tekstiiliagentuuriliike Kestikievari ja tilausravintola Ravintola-, Kahvila- ja Catering palvelut Palvelukoti Kainuussa Nostopalvelut Pub-ravintola Kuntosali Musiikkibaari Turussa Monipuolinen autokorjaamo Naisten muotiliike... tarjous Lisätietoja ja lisää kohteita Muistathan, että hakemus tulee olla perillä vähintään 3 kk ennen haetttua loma-ajankohtaa. Vuoden 2011 lomapaikat- ja ajankohdat julkaistaan syksyllä. Kuntokatelomat Herttuan kuntokeskus + SKAL, Kerimäki Holiday Club Vesileppis, Leppävirta Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen Vuokatin Urheiluopisto, Sotkamo Terveyskatelomat Holiday Club Kuusamo, Kuusamo Härmän Kuntokeskus, Kauhava Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen Yyterin kylpylähotelli, Pori Kuntoilukatelomat Hotelli Ylläsrinne, Kolari Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Perhelomat Holiday Club Vesileppis, Leppävirta Härmän Kuntokeskus, Kauhava (junioriloma) Lisätietoja > Suomen Yrittäjät > Palvelut jäsenyrityksille > Kuntolomat. Kuvassa: Hanna Saari, Håkan Stara, Marjo Matikainen-Kallström, Ari Aalto, Timo Lindholm, Veikko Tervonen, Heikki Lindevall, Marja Tiura, Tommi Halme, Juha Tähkänen, Pertti Lintunen, Pasi Saajanlehto, Sirpa Paatero, Päivi Lipponen, Osmo Kuusi, Vladimir Vasiljev, Eero Kokko, Mihail Rassadnikov sekä Paula Tiihonen. Tulevaisuutta tutkimassa Erja Lindholm, teksti ja kuva Suomen Yrittäjien tulevaisuusvaliokunta puheenjohtajansa Veikko Tervosen johdolla ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunta puheenjohtajansa Marja Tiuran johdolla vierailivat keväällä yhteismatkalla Imatralla tutustuen seudun matkailun kehittämissuunnitelmiin sekä Venäjän merkitykseen koko Suomelle ja erityisesti raja-alueille. Lähituntumaa ryhmät hakivat mm. Svetogorskin kaupungista, Tanssia ja liikuntaa mummuille ja papoille Hämeenlinnalainen Maikki Lähteenmäki haastoi yrittäjäkollegat tekemään hyvää alueen vanhusten kanssa. Kun tanssi- ja liikuntakeskukseni 25. toimintavuosi alkoi ja tuli tarve tehdä vuodesta jotenkin merkityksellinen, ensimmäinen ajatukseni oli tehdä hyväntekeväisyyttä vanhuksille liikunnan ja tanssin muodossa, Maikki Lähteenmäki kertoo. Toivon, että muutkin yritykset innostuisivat miettimään, miten voisivat auttaa tai elävöittää vanhainkotien arkea. Laitosten henkilökunta tekee antaumuksella tärkeää työtä, mutta resurssit ovat nykypäivänä todella rajalliset. Ympäröivän yhteisön merkitys kasvaa ja jokaisen yrityksen tulisi miettiä omia arvojaan ja mahdollisuuksiaan toimia. Kun kävin katsomassa terveyskeskuksen vuodeosastoilla tai Vuorentaan vanhainkodissa tai Voutila-keskuksella liikuntaohjaaja Eva Travantin ja tanssinopettaja Hanna Merosen tanssihetkiä, tuli tunne, että teemme tärkeää työtä, Läh- Viiden veljeksen jätehuoltoyritys Satakunnan yrittäjäperheeksi Satakunnan vuoden yrittäjäperheeksi on valittu Veikko Lehti Oy:n omistava Lehden perhe Porista. Yrityksessä työskentelee peräti viisi veljestä Esa, Erkki, Kari, Jouni ja Ilkka Lehti. Palkitun yrityksen juuret johtavat 1920-luvulle. Veikko Lehti astui yrityksen ohjaimiin Hämeenlinnan tanssi- ja liikuntakeskus Maikki Lähteenmäen johdolla tempaisi 25. toimintavuoden kunniaksi hyväntekeväisyysprojektilla. Ajatuksena oli viedä tanssia ja liikuntaa vanhainkoteihin, palvelutaloihin ja muihin ikäihmisten asuinpaikkoihin. teenmäki toteaa. Oli palkitsevaa nähdä osallistujien reaktiot ja yhdessä tekemisen ilo, hän summaa luvulla ja aloitti kehitystyön, jota hänen poikansa ovat jatkaneet. Seuraavakin sukupolvi on ollut jo mukana opiskelujen ja koulutyön lomassa. Nykyisin Veikko Lehti Oy työllistää noin 50 henkilöä ja ajoneuvoja on viitisenkymmentä. Viime tilikaudella liikevaih- yrittajat.fi lukuina Yrittajat.fi-sivustolla toteutettiin kävijäprofiilitutkimus huhtikuussa Vastauksia tutkimukseen kerättiin yhteensä 326 kappaletta tutkimuksen vastausprosentin olllessa 13. Vastausten perusteella yrittajat.fi on erinomainen tiedonlähde pk-yrittäjälle. Kokonaisuudessaan vastaajat antoivat sivustolle kokonaisarvosanaksi 3,9, asteikon ollessa 1=tyytymätön 5=tyytyväinen. Minkä arvosanan sinä antaisit? Tutustu sivuihin ja anna palautetta! jonka suunnitelmat rautatien parantamisesta Svetogorskin ja Pietarin välillä todettiin mielenkiintoisiksi ja haasteellisiksi. Viisumivapaus nousi luonnollisesti myös esiin, kun tutustuttiin rajaseudulla tehtävään yhteistyöhön. Valiokunnan puheenjohtajan Marja Tiuran (kok.) mukaan asian tärkeys tuotiin isäntien puolelta hyvin esiin. Eduskunnan Venäjä-raportti julkistetaan toukokuussa. Vuoteen 2030 saakka ulottuvassa raportissa teemana on sopimusasiat, Venäjä-työtä vetävä Päivi Lipponen (sd.) totesi. Yrittäjien tulevaisuusvaliokunta oli puolestaan sitä mieltä, että Venäjälle etabloiduttaisiin paljon paremmin, jos sopimukset ja oikeuskäytännöt ovat kunnossa. Maikki Lähteenmäki haastaa alueella toimivia yrityksiä vastaavaan toimintaan. Toimintatapoja voi löytyä monenlaisia, to oli noin 10 miljoonaa euroa. Yrityksen toimialueena on koko Satakunta. Toimitusjohtaja Esa Lehti toteaa, että ala on lyhyessä ajassa muuttunut voimakkaasti. Ei ole kauaakaan, kun lähes kaikki kerätty jäte vietiin kaatopaikoille. Nyt jätteenkuljetusyritys on Vastaajista.. Strategiatyön avuksi Suomen Yrittäjien tulevaisuusvaliokunta aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa tehtävänään muutossignaalien tunnistaminen ja erilaisten kehityssuuntien ennakointi tarkoituksenaan vahvistaa yrittäjäjärjestön mahdollisuuksia ottaa erilaisten kehitysskenaarioiden vaikutukset huomioon strategiasuunnittelussa sekä järjestön edunvalvonnassa. Suomen uusi innovaatiostrategia käsiteltiin valiokunnassa ensimmäisenä. Valiokunnan arvioinnin painopiste on yksityisten innovaatiopalveluiden nostaminen keskeiseen rooliin ja pk- ja mikroyritysten innovaatiovalmiuksien kehittämiseen. askartelumateriaalien lahjoittamisesta ääneen lukemiseen tai keinutuolin lahjoittamisesta ulkoiluttamiseen. merkittävä lenkki myös energian tuotannossa. Olemme laskeneet, että tuotamme 14 kertaa sen energiamäärän mitä kulutamme. Toki kuljetus on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on se, mitä jätteelle tapahtuu kuljetuksen jälkeen, toteaa Esa Lehti. 55 % oli naisia ja 45 % miehiä. 45 % oli vuotiaita, 44% vuotiaita 55 % oli yksityisyrittäjiä tai ammatinharjoittajia, 11 % johtavassa asemassa ja 15 % toimihenkilöitä. 82 % oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä sivustoon vain 3 % oli tyytymättömiä sivustoon 61 % tuli sivustolle hankkiakseen tietoa jostain yritystoimintaan liittyvästä asiasta, 12 % lukemaan yrittajauutisia ja 18 % tuli lukemaan jäseneduista ja SY:stä 70 % löysi useimmiten ja 16% löysi joskus sivuilta hakemansa tiedon vain 1 % ei löytänyt löytänyt haluamaansa tietoa ollenkaan

29 Nro 5 Toukokuu 2010 Yritystä Stadiin! keräsi 2000 verkostoituvaa yrittäjää Helsingin Yrittäjien kannustus- ja verkostoitumispäivän teemana oli tänä vuonna erityisesti myynti ja markkinointi. Torstaina 6.5. Hotelli Presidentissä järjestetty Yritystä Stadiin! -tapahtuma kokosi yhteen 2000 yrittäjää. Neljättä kertaa järjestetty Helsingin Yrittäjien tapahtuma oli tänä vuonna entistä laajempi, tarjoten yrittäjille 80 erillistä tilaisuutta. Uutuuksina olivat myös Yrittäjän Help Desk -osasto sekä laajempi Koulutustori. Kävijöiltä tulleissa palautteissa kehuttiin mahdollisuutta hakea uusia liikekumppaneita, monipuolista seminaaritarjon- taa sekä yrittäjyyteen kannustavaa positiivista henkeä. Tilaisuudessa yrittäjille kerrottiin Helsingin Yrittäjien palveluista, esillä olivat mm. www. yritysmentorointi.fi ja www. koulutustayrittajille.fi. Kummatkin yrittäjille maksuttomat palvelut auttavat yrittäjää parantamaan osaamistaan. Uusia kanavia haetaan Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Anssi Kujala toteaa, että tänä vuonna ohjelmasisällössä painotus oli myynnin ja markkinoinnin kehittämisessä. Tämä näyttää osoittautuneen oikeaksi valinnaksi, sillä tulevaisuuteen uskovat yrittäjät hakevat nyt uusia markkinointikanavia, Kujala toteaa. Tilaisuudessa käytti puheen vuoron myös ulkoministeri Alexander Stubb. Yrittäjyyspaneelikeskusteluun puolestaan osallistuivat yrittäjien lisäksi Sdp:n Eero Heinäluoma ja oikeusministeri Tuija Brax. Yrittäjät liikkeellä Saaristohenkinen Herrankukkaro palkittiin vuoden matkailuyrityksenä Naantalin Rymättylässä sijaitseva Herrankukkaro on saanut vuoden Kotimaan Matkailuyrityksen tunnustuksen. Perusteluina ovat muun muassa luontoystävällinen ja ennakkoluuloton toiminta. Rymättylän Herrankukkaro Oy on perheyritys, jonka ytimenä on Naantalin saaristossa toi- miva kokous- ja ryhmämatkakohde, alun perin vanha kalastajatila. Vuosittain Herrankukkarossa kestitään noin vierasta. He ovat pääosin kokous- asiakkaita. Kaikessa korostuu perinteinen saaristolaisuus. Yrityksen omistaa Pentti- Oskari Kangas perheineen ja se työllistää noin 20 henkilöä ympärivuotisesti. Lisäksi on sesonkiapua. Kokous- ja virkistysmatkakohde Herrankukkaron lisäksi toimintaan kuuluu Höyrylaiva Ukkopekka, ravintola Vaakahuoneen Paviljonki, Loistokarin saari sekä Charter-laivasto. Yksi erikoisuus on maailman suurin savusauna, jossa on 124 ahteripaikkaa. Kolmannes yrityksen asiakkaista on ulkomaalaisia, jotka tulevat tutustumaan aitoon suomalaiseen alkuperäismaailmaan HARRI AURAMO Matkailuyritys-palkinnon vastaanottivat perheyrityksen edustajina Pentti-Oskari Kangas, hänen sisarensa Leena Kangas ja uuden sukupolven yrittäjä Karioskari Kangas. saaristokylässä. Yrityksemme on yksi maamme harvoista matkailukohteista, joissa käytetään pelkästään uusiutuvaa energiaa. Esimerkiksi uimapaljujen vesi puhdistetaan ja palautetaan takaisin mereen puhtaampana kuin sieltä otettaessa, kertoo toimitusjohtaja Pentti-Oskari Kangas. Toimintamme tärkeitä pai- nopistearvoja ovat alkuperäisyys, aitous ja nostalgisuus. Vahvana ovat ne tuntemukset, joita lapsena koimme luonnossa ja meille rakkaiden asioiden paris- sa. Haluan kiittää nöyrästi saamastamme palkinnosta, Kangas sanoi matkailumessuilla Tampereella. Luonnon ehdoilla Herrankukkaron tavaramerkeiksi ovat sen 15-vuotisen historian aikana muodostuneet omaperäiset ideat, joista voidaan suuren maasavusaunan lisäksi mainita majoitushuone linnunpöntössä ja ekologinen Kaislikkokylpylä merenrannalla. Yritys esittäytyy ympäristövastuullisena kokouspaikkana, jossa luonto määrää ja sen ehdoilla toimitaan. Vuoden Kotimaan Matkailuyritys -palkinto ei ole ensimmäinen, jonka yrityksen perustaja Pentti-Oskari Kangas on vastaanottanut. Tätä ennen yritys on toistuvasti palkittu niin laatutyöstään, kestävästä kehityksestä kuin yrittäjyydestäkin. Vuonna 2000 matkailutoimittajat valitsivat Pentti-Oskarin vuoden matkailuhenkilöksi. Matkailupalkinnon valinta oli ensimmäistä kertaa kaksivaiheinen: yleisöäänestyksessä kerättiin ehdokkaat, joista sitten matkailualan raati valitsi voittajan. Petri Rajaniemi 29 Petri Rajaniemi järjestöpäälliköksi Petri Rajaniemi (36) on nimitetty Suomen Yrittäjien järjestöpäälliköksi alkaen. Hänen tehtävänsä liittyvät jäsenhankinnan ja -pysyvyyden kehittämiseen, markkinointiviestintään ja jäsenetuihin. Rajaniemi on suorittanut ammattikorkeakoulussa liiketalouden BBA- tutkinnon. Viimeksi hän on työskennellyt Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY ry:n kehit- tämispäällikkönä ja sitä ennen pitkään pääsihteerinä eri opiskelijajärjestöissä. Petri Rajaniemellä on omakohtaista kokemusta yrittäjyydestä ravintola-alalla toimivasta perheyrityksestä ja bioteknologia-alalta. SM-Golf kisataan Pirkanmaalla syyskuussa osana yrittämiseen ja markkinatalouteen. Kainuun kevättapahtumassa yrittäjä Ari Korhoselle myönnettiin Yrittäjäristin Timantti- risti 30 vuoden ansioista yrittäjänä. Yrittäjä Tuula Väisäselle ja yrittäjä Veijo Väisäselle myönnettiin puolestaan Yrittäjäristi 20 vuoden yrittäjätoiminnasta Puolangan Yrittäjät aluejärjestö palkitsi vuoden 2009 parhaana paikallisyhdistyksenä. Erityisesti kiinnitettiin huomiota jäsenistön aktivoinnin onnistumiseen sekä Pororaja hankkeen käynnistämiseen. Pororaja-hankkeessa kirkonkylän seudusta on määrä muodostaa hyvin opastettu ja houkutteleva matkailukohde, jossa matkailija saa opastusta ja informaatiota vaivatta alueen käyntikohteista, nähtävyyksistä ja palveluista suomeksi sekä eri kielillä. Osana hanketta on käynnistetty yrittäjien markkinointi- ja tuotteistamiskoulutus. Yrittäjägolfin suomenmestaruuskilpailut järjestetään tänä vuonna upeissa maisemissa Sastamalan Lakeside Golfissa syyskuuta. Kilpailu on avoin kaikille Suomen Yrittäjien jäsenille. Syyskuun kisa kerää yh- teen samanhenkiset lajia harrastavat yrittäjät sekä tarjoaa jännittävän ja mielenkiintoisen viikonlopun kilpailun merkeissä, kisaisäntänä toimivan tamperelaisen Halftime Oy:n toimitusjohtaja Keijo Hietanen sanoo. Hietasen mukaan Pirkanmaan keskeinen asema mahdollistaa nopean matkanteon pelikentille. Lakeside Golf sijaitsee pääteiden varressa ja on helposti saavutettavissa kaikista ilmansuunnista ajettaessa. Esimerkiksi Helsingistä paikalle pääsee parissa tunnissa, Turusta matkaa tulee puolitoista tuntia ja Porista vajaan tunnin. Lakeside Golfissa on kaksi täysimittaista golfkenttää, joista molemmat toimivat kisakenttinä. Järvenranta-kentällä on sekä rantamaisemaa että metsää, jolloin myös korkeuserot tuovat peliin omanlaisensa haasteen. Uudempi Pirunpelto-kenttä on sijoitettu jääkauden muokkaamaan maisemaan, jossa luonto on täydellinen osa golfin pelaamista. Keijo Hietanen Jatkot Ellivuoressa Osallistujat saavat nauttia iltajuhlasta Hotelli Ellivuoressa ensimmäisen pelipäivän iltana, jolloin suoritetaan myös päivän erikoiskilpailujen ja joukkuekilpailun palkintojen jako. Vieraita viihdyttää Seppo Tammilehto ja Punainen kitara nostalgisella ohjelmistollaan. Seuralaiset, jotka eivät itse golfaa, voivat osallistua tutustumiskäyntiin Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa, joka on rakennettu alkuperäiseen muotoonsa tuhopolton jäljiltä. Edullinen majoitus golffareille ja heidän seuralaisilleen on Hotelli Ellivuoressa, joka sijaitsee kauniilla paikalla järven rannalla 10 km päässä Lakeside Golfin kentiltä. Sarjat Kilpailu pelataan seuraavissa sarjoissa: Miehet scratch Naiset scratch Miehet tasoituksellinen lyöntipeli 0 18,0 Miehet pistebogey 18,1 36 Naiset pistebogey 0 36 Henkilökohtaisten kilpailujen lisäksi pelataan joukkuekilpailu ensimmäisenä kilpailupäivänä alueellisten kolmihenkisten joukkueiden kesken. Osallistu- mismaksu on 90 euroa (Lakeside Golfin kausimaksun maksaneilta 50 euroa). Lisätietoa soittamalla Lakeside Golfin toimistolle numeroon (03) tai kisa- isäntä Keijo Hietaselle numeroon Espoo haastoi kilometrikisaan Espoossa kannustetaan asukkaita pyöräilemään haastekampanjan voimin. Kaupunki ja Espoon Yrittäjät lähetti 200 espoolaiselle työnantajayritykselle haasteen osallistua leikkimieliseen pyöräilykisaan, jonka tavoitteena on kannustaa yhä useampi työyhteisö huomaamaan pyöräilyn kuntoa ja yhteishenkeä kohottava vaikutus. Internet-pohjaista kilometrikisaa koordinoi Pyöräilykuntien verkosto, ja se järjestetään tänä vuonna kolmatta kertaa. Suurena työnantajana Espoon kaupunki uskoo, että pirteät työmatkapyöräilijät jaksavat töissä sohvaperunaa paremmin. Kaupunki muistuttaa myös yrityksiä, että työntekijöitä voi kannustaa pyöräilemään monin tavoin. Jos työpaikalla on käytössä suihkut ja turvalliset pyöräparkit, sujuu työmatkapyöräilykin helposti. Kainuu palkitsi taloustoimittajan Kainuun Yrittäjät on myöntä- nyt Kainuun Sanomien taloustoimittaja Ahti Saarelalle yrittäjyyden hyväksi tehdystä työstä kunniakirjan ja 2500 euron stipendin. Yrittäjien mukaan Saarela on lähes neljän vuosikymmenen aikana eri sanomalehdissä analysoinut ansiokkaasti yritystoiminnan eri vaiheita. Kainuussa hän on toiminut vuodesta 1985 alkaen ja on ollut todistamassa ja raportoimassa avainpaikalla maakunnan suuria rakenteellisia muutoksia. Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Pekka Ojalehdon mukaan Saarela on onnistunut kannustamaan yrittäjiä kertomaan julkisuuteen menestyksestä, jota kova yrittäminen tuo tullessaan. Näin hän on muokannut työllään maakuntamme yrittä- jyysilmapiiriä entistä myöntei- semmäksi. Kertomatta ja analysoimatta eivät ole jääneet kuitenkaan epäonnistumiset ja tappiot, jotka kuuluvat olennaisena Valokuvaaja Sini Pennanen SininenKuva Tmi Yrittäminen on kiva laji vastuu, vapaus ja luovuus samassa paketissa. Jäsenyrittäjänä saan yrittäjäjärjestön asiantuntijoilta ajankohtaiset neuvot ja tietoa yritystoiminnan käytännön asioista. Suosittelen yrittäjyyttä ja jäsenyyttä.

30 30 Nro 5 Toukokuu 2010 PARHAAT PALVELUT PARHAAT PALVELUT PARHAAT PALVELUT PARHAAT PALVELUT TUOTANTO- JA LIIKETILAT KIRJAPAINOT TULOSTINTARVIKKEITA Kokemus tuo HALLITtua varmuutta. Toimitamme yrityksesi tarpeisiin sopivan hallin yli 1000 kohteen kokemuksella. LISÄÄ PARMACO-HALLEJA CRAMO PRODUCTION OY PL 7, LEPPÄVIRTA myynti@parmaco.fi YRITYSSOVELLUKSET Myynti: Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Oulu Rovaniemi Lappeenranta Tehdas Toimitamme ILMAISEKSI Tietosuunta kirjanpito-, laskutus- ja palkkaohjelmat... Lataa ohjelmat osoitteesta KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE kaikki käännökset, kaikki kielet auktorisoidut / viralliset käännökset Kielipalvelu FILIAL Puh , faksi (05) filial@filialappeenranta.fi TILITOIMISTOT Nopea, tehokas ja edullinen TALOUSHALLINNON OHJELMISTO Yritykselle, yhdistykselle, tilitoimistolle Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta! Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä tai tule käymään! KIINTEISTÖT MONTENEGRO, BAR Sijoitus/kakkosasunto, Barin keskustassa Suomalaisen rakennuttajan laadukkaat asunnot m 2, arvokkaalla paikalla Montenegron elinkustannukset vain puolet Suomen tasosta Ihanteellinen ilmasto, 270 aurinkoista päivää vuodessa Lähellä Italia, Kroatian Dubrovnik Katso esite suomeksi: VERKKOKAUPAT YrittäjäSanomat PARHAAT PALVELUT Ilmoitusmyynti: Suomen Business Viestintä Kari J. Mattila R YRITYSSOVELLUKSET N E T B A R O N s o l u t i o n s NetBaron -sovellusperhe on monipuolinen ja helppokäyttöinen talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmä. 24 h/vrk Solgar, Soria Natural, Natura Media, Lavera ym. tuotteet TEKNISET LETKUT, HYDRAULIIKKA, PNEUMATIIKKA TOIMINTAJÄRJESTELMÄT YRITYSPALVELUT Uskallamme sanoa, että on internetin selkein ja käyttökelpoisin suomalainen yrityshakemisto. Asiakkaat löytävät suoraan luoksesi eivätkä eksy bitti-viidakkoon. SCANRIA OY Siirry sinäkin käyttämään ohjelmistoja ajasta ja paikasta riippumatta - mistä ja milloin vain. sähköinen taloushallinto projektinhallinta pankkiliikenne integroidusti ryhmäkalenterit asiakkuudenhallinta ja tilan- ja ajanvarausjärjestelmä myynninohjaus työajanseuranta tarjousten ja tilausten hallinta työajan laskutus materiaalinhallinta ajopäiväkirja ja matkalasku tuotannon- ja huollonohjaus Avaa testitunnukset Netbaron Solutions Oy Puhelin myynti@netbaron.fi Tapulikaupungintie 6, HKI P , F Konalantie 47 A sisäpiha, HKI p , F Palokorvenkatu 6, KERAVA p , F PÄIVYSTYS: Kuusirinne 3, NURMIJÄRVI P , F Juvelankatu 6, TAMPERE P , F salhydro@salhydro.fi hydromarket@hydromarket.fi Letkuja ja hydrauliikkaosia moneen käyttöön nopeasti NetBaron-ilmoitus2.indd Yritykset Terveystalo osti Varkauden Lääkäriasema Axelin Terveystalo on ostanut Varkaudessa toimivan Lääkäriasema Axelin. Koko yrityksen henkilöstö siirtyy Terveystalolle vanhoina työntekijöinä. Lääkäriasema Axeli tarjoaa mm. erikoislääkäri-, yleislääkäri- ja laboratoriopalveluja. Lisäksi Axeli tuottaa työterveyspalveluita Varkauden talousalueella toimiville yrityksille ja heidän henkilös-tölleen. Vakituisessa työsuhteessa olevan 15 työntekijän lisäksi Lääkäriasema Axelissa toimii myös yksityisiä terveydenhuoltoalan palveluntuottajia. Terveystalo on Suomen suurin terveyspalveluyritys. Terveystalossa työskentelee työntekijän lisäksi yli itsenäistä ammatinharjoittajaa. Vuoden 2009 kokonaismyynti oli 296 miljoonaa euroa. Neljä vuosikymmentä pohjalaista autokauppaa Käyttöauto Oy Seinäjoella juhlii kuluvana vuonna 40-vuotista toimintaansa. Vuosien vieriessä Käyttöautosta on kasvanut valtakunnallisesti merkittävä autotalo. Yritys kuuluu liikevaihdoltaan Suomen kolmen suurimman autotalon joukkoon. Seinäjoen Käyttöauto Oy:n perusti Jaakko Viitala vaimonsa Kaisun ja kahden liikekumppaninsa kanssa vuonna Toiminta alkoi Datsunin merkeissä vuokratiloissa. Parin toimintavuoden jälkeen yhtiön koko osakekanta siirtyi Viitaloiden haltuun. Vuodesta 1988 yrityksen toimitusjohtajana on toiminut Jyrki Viitala. Käyttöauto Oy on monimerkkiedustuksen edelläkävijä Suomessa. Monimerkkihistoria sai alkunsa, kun Nissanin lisäksi yhtiö vuonna 1978 alkoi markkinoida myös Volkswagenia ja Audia, ja muutamaa vuotta myöhemmin myös Volvoa. Nykyisin automerkkiedustuksia on 23, ja toiminta on laajentunut 11 toimipisteeseen Pohjanmaalle, Pirkanmaalle ja Keski-Suomeen. Laadukkaat automerkit ja osaava henkilökunta ovat menestyksemme kulmakiviä. Muutoksiin on pystyttävä reagoimaan nopeasti. Laaja merkkikirjo on välttämätön Suomen pienillä markkinoilla, ja se helpottaa autokaupan suhdannevaihteluissa, toteaa toimitusjohtaja Jyrki Viitala. Yhtiön palveluksessa on runsaat 450 henkilöä. Vuonna 2009 myytiin noin henkilöautoa ja noin 50 kuorma- ja linjaautoa. Liikevaihto oli 240 milj. euroa. Täyden palvelun autotalolla on saman katon alla paitsi uusien ja käytettyjen henkilö- ja kuorma-autojen myyntiä myös huoltokorjaamo, varaosamyynti, kolarikorjaamo, maalaamo ja raskaan kaluston perävaunuvalmistusta. Kaptas Oy muuttaa Joensuusta Liperiin Teollisuuden tuotannon tehostamiseen erikoistunut Kaptas Oy siirtää koko Joensuun tuotantonsa Liperiin. Uuden, noin neliön tehtaan rakentaminen käynnistyy kesäkuussa. Tuotanto Liperin Ylämyllyllä on tarkoitus käynnistää kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tehdastilat rakennuttaa Liperin kunnan toimitilayhtiö Lipertek Oy. Uusi tehdas mahdollistaa teknologisen laajentumisen, ja myös uusia työpaikkoja. Vuonna 2007 perustettu Kaptas Oy aloitti toimintansa kahden yrittäjän, Pertti Tykkyläisen ja Kari Sinkkosen voimin. Tällä hetkellä yritys työllistää kahdeksan alan ammattilaista. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin euroa, ja kuluvalle vuodelle on budjetoitu miljoonan euron ylitys. Kaptas on alusta lähtien toiminut Joensuussa Perloksen entisissä tiloissa. Noin 900 ne- liön tilat ovat käyneet ahtaiksi ja epäkäytännöllisiksi. Pertti Tykkyläinen ja Kari Sinkkonen ovat toimineet pienkappaleiden kokoonpanoon liittyvissä tehtävissä teollisuudessa yli 20 vuotta. Kummallakin on vahva kansainvälinen Perlostausta. Kaptaksen osaaminen ja kokemus käsittää kappaleenkäsittelyn, laiterakennuksen, suunnittelun, ohjelmoinnin, tuo- tekehityksen sekä projektinhallinnan. Kaptas mielii jatkossa laajentaa palvelujaan lääke- ja bioteollisuuden sekä elektroniikkateollisuuden ja optiikan tuotannon tarpeisiin. Jopa työntekijää lisää tarvitaan sosiaali- ja terveysaloille vuoteen 2025 mennessä. Teollisuuden tuottavuus kasvaa, mutta ei välttämättä kovin työllistävänä. Näin arvioidaan VATT:n raportissa. Mustapekka valittiin parhaaksi lajissaan Vuoden 2010 parhaaksi K-supermarketiksi on valittu K-supermarket Mustapekka Helsingistä. Valtakunnan ja alueiden parhaat K-supermarketit julkistettiin ketjun vuosittaisessa tapaamisessa 5. toukokuuta. Kauppias Jouni Ekholm on toiminut K-kauppiaana kymmenen vuoden ajan. Aiemmin hänen luotsaamansa K-ruokakaupat ovat voittaneet alueellisia tunnustuksia, mutta nyt hänen kauppansa on Suomen paras. Vuoden parhaan K-supermarketin palkinto on tulosta Optinen ala kasvoi vuonna 2009 ennätyslukemiin. Alan vuosiliikevaihto ylitti ensimmäisen kerran 300 miljoonaa euroa, ja reilusti. Toimialan notkahdus edellisvuonna jäi tilapäiseksi, ja koko 2000-luvun ajan jatkunut tasainen kasvu palasi takaisin korkojen kera. koko henkilökunnan yhdessä tekemästä työstä, kiittelee Ekholm. K-supermarket Mustapekassa työskentelee 70 hengen ammattitaitoinen henkilökunta, joukossa muun muassa ruokamestareita ja kokkeja. Suomessa toimii 173 K-supermarketia. K-ruokakauppoja oli vuoden 2009 lopulla K-ruokakauppaverkosto on Suomen kattavin. Runsaat 50 prosenttia suomalaisista asuu alle kilometrin päässä K-ruokakaupasta. Lähes puolet Suomen kerrostaloista on hissittömiä. Se on iso ongelma väestön ikääntyessä. Suomeen tarvitaan jopa uutta hissiä, ilmoittaa Lahdessa alulle pantu hissihanke. Tavoitteena on asentaa sata uutta hissiä Lahden seudulla viidessä vuodessa. Lääkärikoulutuksen terveyskeskusvaihe. Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen ja hammaslääkärin käytännön palveluksen terveyskeskusvaihe on alkaen suoritettava palvelussuhteessa kuntaan. Palvelu antaa valmiudet toimia itsenäisenä lääkärinä tai hammaslääkärinä. Yliopistot hyväksyvät ne terveyskeskukset, joissa lisäkoulutusvaiheessa olevat lääkärit toimivat. Terveyskeskukselle syntyy koulutusvastuu. Ketju.fi-palvelusta tietoa franchisingista. Franchising-ketjujen määrä Suomessa on kasvanut voimakkaasti. Ketju.fi vastaa yrittäjärekrytoinnin haasteeseen ja lanseeraa uudenlaisen yrittäjärekrytointiin erikoistuneen Ketju.fi-palvelun. Palvelussa jaetaan maksutonta tietoa ketjuyrittäjyydestä ja ennen kaikkea avoinna olevista yrittäjäpaikoista: mitkä ketjut hakevat minnekin yrittäjiä juuri nyt.

31 Nro 5 Toukokuu 2010 FiF: Pälsfarmarnas näringsfrihet ska inte begränsas I regeringen Vanhanens program står det skrivet entydigt klart att pälsnäringens verksamhetsförutsättningar ska tryggas. FiF:s ordförande Jarkko Wuorinen anser att alla regeringsgrupperingar bör ställa sig bakom det här målet. Wuorinen anser det vara konstigt att vissa personer inom ledningen av några regeringspartier uppbackar Animalia rf:s strävan att helt avskaffa pälsdjursfarmningen. Näringsfrihet och företagsamhet är välfärdssamhällets grundpelare. Hos oss är pälsfarmer ett lagligt och godkänt näringsfång, påpekar Wuorinen. FiF: Bättre sätt än lag finns för att befrämja jämlikhet Jämlikheten män och kvinnor emellan befrämjas bäst genom ändrade attityder och genom att påverka yrkesval redan i utbildningsskedet. Det anser FiF i sitt utlåtande till statsrådets jämlikhetsredogörelse. Företagarorganisationen tror att arbetslivets jämlikhetsproblem är främst en följd av att kvinnor hamnar i arbetskarriärer och branscher där löne- och andra villkoren är sämre. Denna predestinering börjar redan i utbildningen. FiF anser att jämlikheten bör och kan ökas på annat sätt än genom lagstiftning. Ändrade attityder och att påverka dessa redan vid val av utbildning är viktigast. God praxis bör befrämjas. Arbetsgivarna står för en betydande del av kostnaderna när anställda har eller får barn. Det nuvarande finansieringssystemet är särskilt betungande i kvinnodominerade och arbetsintensiva branscher. Arbetsgivarna allena kan inte bära föräldraskapets kostnader. Det vore rimligare att även skattemedel används för ändamålet, anser FiF i sitt utlåtande. Ej tillåtet att kasta ut tv:n från fönstret ens i reklamsyfte Ett företag som säljer hemelektronik körde med en humoristisk trodde företaget reklamkampanj i tv:n där folk kastar ned gamla prylar från balkongen. Konsumentverket ansåg att kampanjen strider mot god sed varvid företaget stoppade kampanjen. Att befrämja affärer med att uppmana till nedskräpning genom vårdslös hantering av uttjänta saker strider mot konsumentskyddslagen och avfallslagen, påpekade konsumentverket. Verket ansåg också att reklamkampanjens humor inte gav en klar koppling till varorna som annonsören ville sälja. Skärgårdens Herrankukkaro premierad som turismföretag Herrankukkaro i Rimito har utsetts till Årets Inhemska Turismföretag. Herrankukkaro Oy, ursprungligen ett gammalt fiskehemman, är ett familjeföretag ägt av vd Pentti- Oskari Kangas med familj. Herrankukkaro i Nådendals skärgård erbjuder en unikt naturnära miljö för gruppresor och konferenser. Stället besöks årligen av ca personer, i huvudsak konferensgäster. Inemot 33 procent av kunderna är utlänningar som vill uppleva en genuin skärgårdsmiljö. Företaget sysselsätter 20 personer året runt och därtill säsongarbetare. Företaget har också en stor charterflotta med ångaren Ukkopekka som flaggskepp. Härtill driver företaget restaurangen Vaakahuoneen Paviljonki i Åbo och holmen Loistokari som chartermål. En av Herrankukkaros specialiteter är världens största rökbastu med 124 akterplatser. Svensk resumé Handeln fick möjlighet att debitera kunden för kortkostnad Riikka Kovala, text Enligt betalningstjänstlagen som trädde i kraft i början av maj har handeln och och andra företag som tar emot kortbetalningar rätt enligt EU-direktiv att debitera kunden för kortkostnaderna. På motsvarande sätt kan handeln också bevilja rabatt på användning av en viss betalform. Om extrapriset eller rabatten måste konsumenten informeras klart och tydligt före köpet. Priserna kan sättas upp på en skylt vid kassan eller på butiksdörren. Beslutet att debitera eller inte fattar företagen själva. Företaget kan debitera högst för de verkliga kostnader som åtminstone på ett ungefär motsvarar de kostnader som betalningsmottagaren har av att hantera kundens betalningsmedel. Sålunda kan t.ex. en butik överföra på sin kund den provision som kortbolaget kräver av butiken, förklarar FiF:s juridiska ombud Tiina Toivonen. Det är särskilt förbjudet att av kunden ta betalt för de kostnader som uppstår avanskaffning el. inhyrning av betalterminaler Studera noga Hos banker och andra förmedlare av betaltjänster kan det upp- stå behov av att, p.g.a. den nya betaltjänstlagen, ändra på de avtal som man i tiden ingått med de företag som använder betaltjänsterna. Därför är det all orsak för företagen att noga studera bankernas nya avtalsvillkor. Företag som tar emot bankkortsbetalningar kanske måste uppbevara kvittona under en längre tid än vad som krävs i dag. FiF utredde: Samarbetslagen ett hinder för sysselsättning och tillväxt Enligt FiF:s utredningen har den två år gamla samarbetslagen ökat företagens kostnader, förhindrat uppkomsten av nya arbetsplatser och inverkat negativt på företagens struktur. Den nya samarbetslagen trädde i kraft Trots FiF:s protester har lagen sedan början av 2008 omfattat även företag med anställda. FiF:s bedömning då var att utvidgningen var onödig och skulle inverka negativt på både företagen och deras anställda. I den nu aktuella enkäten ansåg man i alla företagskategorier att samarbetslagen medfört mera kostnader än nytta. Av företag med under 20 anställda ansåg 40 procent att de i framtiden drar sig för att anställa mera folk p.g.a. samarbetslagen. Ca 20 procent av dessa företag uppgav att de redan under pågående lågkonjunktur avstått från nyanställningar p.g.a. av samarbetslagen. Enkäten visar att samarbetslagen bromsat tillväxten i företag som sysselsätter under 30 personer. I 47 procent av före- Nu om någonsin behövs det eld och lågor i Finland! På de riksomfattande företagardagarna nästa höst i Åbo kan företagarna påverka, bilda nätverk och komma på nya idéer för sin business. Det är budskapet som Pirkko Keskinen, ordförande för Egentliga Finlands Företagare, vill förmedla. Företagardagarna går av stapeln och det eldfängda temat syns och hörs i programmet. Det ger även tände för värdstaden Åbos förberedelser inför stadens roll som 2011 års europeiska kulturhuvudstad. Temat då är ju Åbo brinner. Butikerna har enligt EU-direktiv möjlighet att debitera kunden för kortkostnader. På motsvarande sätt kan handeln bevilja rabatt på vissa betalningstyper. Lotta Tammelin, text SEPA-förändringarna är tillvidare knappt skönjbara inom de statistikförda inhemska betalningarna. Betalningarna av SEPA-typ till och med utgången av 2009 var endast 0,5 promille av alla kontoöverföringar. Övergången till en SEPA-värld har skett långsamt även om de flesta företag redan har ett SEPA-projekt i gång. Det är viktigt att alla företag även i praktiken går in för Fart under galoscherna på företagarna i Åbo i höst Företagardagarna inleds med FiF:s förbundsmöte. Mötet är öppet för alla deltagare trots att medlemmarna representeras av 200 officiella delegater. Mötet väljer bl.a. ett nytt presidium för FiF. På fredag kan de svenskspråkiga företagarna delta i sin egen företagarträff på svenska. På lördag står ett seminarium om kreativitet, sociala medier, marknadsföring och finansiering på programmet. Ensamföretagare och unga har sina egna seminarier. På lördag eftermiddag diskuterar en paneldebatt företagandets incitament. Företagarna SEPA, uppmanar direktör Päivi Pelkonen vid Finansbranschens Centralförbund. De inhemska standarderna för kontoöverföring gäller endast till utgången av innevarande år trots att banker och programvaruhus ännu tillhandahåller den till hösten Betalningarna över bank har fortsatt att öka. I fjol var tillväxten 4,5 procent. Maskinspråket dominerar betalsystemen redan till 98 procent. Nätbankavtalen ökade och upgick i slutet av fjolåret till 4,9 st. Vid samma tidpunkt futureiimagebank och politikerna ger också en bedömning på den gångna regeringsperioden och blickar in i den kommande. Utfärder arrangeras under båda dagarna och för de som vill röra på sig på egen hand finns det gott om sevärdheter från kulturminnesmärken till strömmingsmarknaden. Fredagens välkomstkväll inleds under avslappnade former i ishallen. Företagardagarna kulminerar i en huvudfeste med supé och dans på lördag. Anmälningar sedan 3.5. på adressen tagen med anställda och i 35 procent av företagen med anställda har personalen inte utökats. Detta har hindrat tillväxten. Utfrågningen gjordes för första gången i december 2007 och för andra gången i februari Drygt företag svarade 2007 men endast 550 i år. FiF anser att samarbetslagen och liknande bestämmelser bidrar till att företagen kanske avstår från att utveckla företaget på företagets villkor. Underleveranser, atypiska anställningar och inhyrd arbetskraft ökar när företagens tillväxtmöjligheter kringskärs. Friare vore bättre Arbetgivarnas och arbetstagarnas personalmöten har inte ökat signifikant. Samarbetslagen ökade möten och underhandlingarna i genomsnitt med ett Ministern uppmanade soptvistens parter att samarbeta Kommunerna kommer även i framtiden att vara starka aktörer inom sophanteringen. De kommunala och privata aktörerna måste kunna samarbeta. Detta var miljöminister Paula Lehtomäkis budskap under den kommunala avfallshanteringsdagen den 4 maj. Avfallshanteringens kommunala och privata aktörer tvistar om innehållet i den kommande avfallslagen. Båda vill bevara sin ställning på marknaden. De privata befarar att kommunerna tillåts ta en större andel av sopkakan. Ministern konstaterade att kommunernas roll är central Snabbare till utlandet Betalningstjänstlagen grundar sig på EU:s direktiv som omfattar t.e.x kontoöverföringar, direktdebiteringar, bank- och kreditkortsbetalningar och i vissa fall betalningar med mobiltelefon. Den främsta förändringen är att kontoöverföringar olika länder emellan ska ta max tre arbetsdagar och fr. o. m. början av 2012 endast en arbetsdag, säger Toivonen. Kundens ansvar för miss- bruket av ett kreditkort eller annat betalmedel lindras och framtagandet av uppgifter om transaktionen kommer att göras effektivare. Även mobilbetalningarna kommer att omfattas av lagen ifall teleoperatören ensam står som förmedlare av betalningen. Enligt Tiina Toivonen är det möjligt att teleoperatörerna överför sina ökade kostnader till betalningsmottagande serviceföretag t.e.x av typ läskautomat eller tvätteri. Risken torde dock vara liten för att mobilbetalningarna upphör. Långsam SEPA-övergång men e-fakturan populärare Arbetsgivarna anser att informella arbetsdiskussioner är viktigare än personalmöten och underhandlingarna. comma image hade e-faktureringsavtalen ökat 2,5-faldigt jämfört med året innan och antalet e-fak- turor över bank ökade med över 60 procent. Över hälften av betalterminalerna för kort- betalningar är redan av EMV-typ för chipskort. Tillväxt fr. året innan innemot 50 %. Förändringen är snabb men fortfarande finns det mycket av terminaler kvar för endast magnetstreckkort. Fr.o.m. början av januari 2011 måste chipskortens uppgifter dock alltid läsas ur chipset, påminner Pelkonen. möte. Arbetsgivarna anser att informella kaffebords- och arbetsdiskussioner är viktigare. Enligt utredningen är kontakterna mellan arbetsgivare och anställda intima och goda i småföretag. Formella i lag föreskrivna sammanträden kan till och med försämra relationerna. Samarbetslagen uppskattas ge direkta merkostnader om ca euro per år i företag med anställda. Det ansåg 40 procent av dessa företag. En liknande bedömning av kostnadseffekten gavs av 27 procent av de företag som sysselsätter minst 30 personer och av 21 procent av de som sysselsätter personer. En signifikant större andel av företagen bedömer att kostnaderna överstiger euro. I företag med anställda uppskattas samarbetslagens kostnader vara större än den ekonomiska nyttan. och därmed även deras ansvar. Å andra sidan menade ministern också att det är kommunerna själva som lokalt avgör hur mycket man sköter själv och hur mycket som ges ut på entreprenad. Hon betonade behovet av kontroll och uppföljning av privata aktörer så att oegentligheter kan avlägsnas. Ministern anser inte att den nya avfalsslagen kommer att medför några större ändringar. En nyhet är dock att kommunerna tar över privata skolors och privata social- och hälsovårdsföretags avfallshantering. Fem företagarförbund inom hantverksbranschen föreslår att experimentet med nedsatt moms görs permanent. Experimenttiden går ut mot slutet av året. Finland är med i EU:s försök för åren att tillämpa nedsatt moms för vissa arbetsintensiva servicebranscher. Hos oss har det gällt barberare/damfrisörer samt vissa mindre reparatörer såsom cykelverkstäder, skomakare och lappskräddare. Dessa har under provtiden kunnat debitera endast 8 procent i moms i stället för det normala Företagarna i Finlands Företagarkors och Förtjänstkors är bra sätt att komma ihåg en person som verkat länge som företagare eller som anställd. Företagandet är utmanande. Framgång i sig belönar, men därutöver förtjänar företagaren speciellt erkännande. Företagarna i Finland vill ge erkänsla åt företagare och personer som verkat för företagande genom att bevilja företagarkors enligt ansökan. Ett företag kan också uppmärksamma sin personal med Företagarna i Finlands Förtjänstkors som motsvarar Företagarkorsen. Förtjänstkorsen kan delas ut t.ex. under företagets märkesår eller personens egna märkesår. Tilläggsupggifter och ansökningsblanketter: Maisa Leimu, tel. (09) maisa.leimu@yrittajat.fi 31 Översättning av Pekka Sörensen Bankernas serviceavgifter varierar ännu kraftigt FiF har utrett bankernas serviceavgifter och kommit till att de fortfarande varierar kraftigt. De dyraste bankerna kan ta 2,5 gånger mera betalt för sig än de fördelaktigaste. De servicepaket som bankerna erbjuder är klart billigare än listpriserna. Skillnaden kan vara procent inom samma bank. Skillnaderna bankerna emellan och servicepaketets fördelaktighet för ett företag påverkas av banktjänstens typ och hur frekvent den anlitas. Enligt utredningen har listpriserna under 2009 stigit mest hos Nordea, OP-Pohjola och Ålands-banken. Däremot har Aktias ändrade prissättning på räknandet av dagskassan sänkt exempel-företagets kostnader jämfört med fjolåret. I år har Ålandsbankens listpriser ökat mest; i exemplen utan e-fakturatjänster med procent. I motsvarande fall var tillväxten hos Nordea 2 3 procent och hos OP-Pohjola 9 15 procent. I de exempel där e-fakturatjänsten togs som tilläggstjänst var den procentuella höjningen mindre. Ålandsbankens ökade debitering beror främst på ändringar i prissättningen av inkommande betalningar. Hos Ålandsbanken har den här kostnaden tidigare varit extra fördelaktig jämfört med andra banker. Trots det betydande kostnadslyftet förblir Ålandsbanken i tre av fyra exempelfall en av de fördelaktigaste bankerna. I FiF:s jämförelse av bankavgifterna deltog i år Nordea, OP-Pohjola, Sampo Bank, Aktia, Handelsbanken, Sparbanken Noa, Suupohja Andelsbank, Tapiola Bank och Ålandsbanken. Det var den första april i år gällande priserna som studerades. Hos en del av bankgrupperna är priserna endast riktgivande och varierar lokalt. När företagen jämför bankerna gör de klokt i att även beakta låne- och investeringskostnaderna. Utredningen finns på Suomen Yrittäjät, Tutkimustoiminta Hantverkarna vill ha kvar den nedsatta momsen 22 procent. Fr.o.m. början av juli höjes 8 till 9. De förbund som nu vänt sig till finansministeriet representerar sömmerskor, skräddare, skomakare, frisörer och möbeltapetserare. Förbunden vill att momsen nedsätts permanent eller att experimentet fortsätter. Förbunden påpekar att den lägre momsen varit välkommen för de berörda företagen. Experimentet har befrämjat yrkeskunskaperna, lönsamheten och sysselsättningen. T.ex. 30 procent av skomakarna har anställt minst en extra arbetstagare.

32 32 Nro 5 Toukokuu 2010