JulkICT -strategian aluekierros PORI

Transkriptio

1 JulkICT -strategian aluekierros PORI Antero Anttonen Tietohallintopäällikkö

2 Agenda Yhteistyöhön on ollut ja on yritystä Seudullisia selvityksiä Porin IT-palvelut Nykytilakuvaus numeroin Tavoitekuva Kokonaisarkkitehtuuri, miten Porissa Osallisuminen KA-kehittämishankkeeseen Kokonaisarkkitehtuurimallin hyväksyminen Miten asiaa on tarkoitus viedä käytäntöön Mitä alueella ja valtakunnassa tapahtuu Haasteet ja vaateet JulkICT

3 Tavoitteena yhteistyö Tehdyt selvitykset Seudulliset tukipalvelut, Karhukuntien työryhmä (PARAS) 3/2007 Itku-selvitys Sairaanhoitopiirin kanssa tehty yhteistyöselvitys v.2008 (KH ) Porske 2010 Porske_jatkoselvitys 2011

4 Selvitystöiden tavoite Porske-jatkotyön tavoitteena oli Tehdä strategiatason selvitys itpalvelutuotannon yhtiöittämiseksi erityisesti tutkien it-palveluiden ja Taloustuki Kuntapalvelut Oy:n organisaatioiden ja toimintojen yhdistämistä samaan yhtiörakenteeseen Selvitystyön määräaika oli Selvittää hyödyt, haitat, edut ja haasteet Selvityksessä tuli huomioida Karhukuntayhteistyö

5 Lähtötilanteen tilanteen läpikl pikäynti IT-toiminta

6 Porske-projekti, Porin seudun ITtoiminnan järjestämisselvitys, raportti Porske-raporttia on käsitelty keskushallinnon johtoryhmässä , konsernijaostossa sekä KH:n iltakoulussa ja konsernijaostossa Kyseessä on jatkotyö aikaisemmin tehdyn kaupungin sisäisen ns. ITKU-selvitykselle (tietohallintomallin kehittäminen) että Porin kaupungin ja Satakunnan Sairaanhoitopiirin keskinäisen tietohallintoyhteistyön järjestämisselvitykselle vuosina 2008 ja Porske Karhukuntien tietohallintotyöryhmä on yhdessä konsultin (Mika Karjalainen Silver Planet) kanssa laatinut asiakirjan Porin seudun IT-toiminnan järjestämisselvitys, joka on päivätty versionumerolla 1.1. Raportissa esitetään seudullisen it-palvelutuottajaorganisaation perustamista osakeyhtiömuotoisena. Yhtiön omistajina olisivat seudun kunnat.

7 Tunnistetut ICT-palveluyhteistyöskenaariot A Karhukuntien tuottajaverkosto B1 IT-palveluntuottaja Porin organisaatiossa B2KSTHKY tai sen jäsenkunta tuottaa palvelut B3 Muu seudun kunta tuottaa palvelut C 100% Porin omistama yhtiö D Karhukuntien omistama Oy E Oy omistajina muitakin kuin karhukunnat F IT-palveluntuottaja osa Taloustukea G H I KPK ICT kukin hankkii suoraan KPK ICT karhukuntien Oy tämän alihankkijana Kimppaulkoistus Skenaarioita tarkasteltiin sekä kuntatasoisissa lähipäivissä että vedettiin projektiryhmässä yhteen ja tarkasteltiin tarkemmin Kaikista skenaarioista tehtiin Porske-selvityksessä ns. SWOT-analyysi Porske

8 Toiminnallinen nykytilakuvaus 4/2012

9 IT-Palvelut, Tietohallinto (kehitys,suunnittelu,infrapalvelut) Tietohallinto = THO, 34 henkilöä Hallinnossa 2 henkeä Tietohallintopäällikkö ja toimistosihteeri Yhteinen painatuksen ja vaihteen kanssa Suunnittelijat, THO:ssa 12 kehitys, suunnittelu Tietojärjestelmäpäällikkö 3 pääsuunnittelijaa 8 atk-suunnittelijaa Käyttöpuolen henkilöstö (20 vak.) Käyttöpäällikkö Käytönsuunittelija Tietoverkkoinsinööri Palvelupäällikkö 2 järjestelmäasiantuntijaa 4 tekn. tukihenkilö 10 atk-tukihenkilöä

10 Nykytilan toiminnan laajuus THO ydintehtävät asiantuntijatehtävät perustietotekniikan kehittäminen ja hallinta järjestelmäintegraatio käyttäjien tukipalvelut THO palvelut Sovelluspalvelu Konesali- ja keskitetty käyttöpalvelu Käyttäjän tukipalvelu Verkko- ja tietoliikennepalvelu Työasemapalvelu Asiantuntija- ja konsulttipalvelu Koulutuspalvelu sähköinen viestintäpalvelu Tietoturvasta ja sen ohjeistuksesta huolehtiminen Hankinta ja alihankkijoiden sopimuskäytännöt THO lukujen valossa (tp2011) käyttömenot 5,3 M henk.kulut 2,05 M (sivukuluineen) toimintatuotot 5,5 M ARVIO,kaupunkitason itkokonaiskulut > 7,0 M Henkilöstö 34 (THO) Toimittajina: Tieto,Aditro,Tekla,Basware + noin 20 isompaa ja pienempää IT-taloa Tekniikka työasemaa (hallintoverkko) 180 palvelinta tietovarastot GT

11 Nykytilan toiminnan kuvausta, I Tuotantotavat Tietoliikenne runkoverkon (ATK, Kaupungintalo, Rahatoimisto, Otavankatu, Kirjasto, Postitalo, TPK, Teljäntori) osalta omaa tuotantoa, etäyhteyspaikat (useita kymmeniä) yhdistetty runkoverkkoon DNA:n alueverkkopalvelulla (palvelukust. noin 0,5 M ). Tietojärjestelmät on hankittu käyttöoikeuslisensseillä, palvelimet ja työasemat ovat ohjelmistoineen keskitetyn ylläpidon piirissä (THO & toimittajat). Yhteiset järjestelmät tietohallinto-osaston / omistajan vastuulla. Runsaasti toimialakohtaisia erillissovelluksia, jotka ajetaan atkkeskuksen tuotantojärjestelyillä. (vuositason palvelumaksut 2,4 M + muut lisenssimaksut noin 0,5 M ) Puheratkaisut palveluostoina, kiinteä- ja mobiilipalvelut ( DNA). Välityspalvelut ovat kaupungin omaa tuotantoa. Tietoturva on toteutettu omassa ylläpidossa olevalla palomuurilla ja työasemakohtaisilla vakiokokoonpanoon kuuluvilla virustarkastusohjelmilla. Etätyössä käytetään jossain määrin hankittua VPN-ratkaisua Asiakastuki on keskitetty pääosin THO:n HelpDeskiin. Opetuspuolella tuki on hoidettu vaihtelevilla menetelmillä. Tiedottamisessa, laadunvarmistuksessa, sopimushallinnassa, projektoinnissa, talousseurannassa ja kilpailutuksessa toimitaan kumppaneiden kanssa yhteistoiminnallisesti. Palvelualustojen tuotantoprosessit (asennus, hallinta, valvonta, tuki, raportointi, versiohallinta) ja kehitys on toteutettu omin voimin ja osin alihankintana.

12 Nykytilan toiminnan kuvausta, II THO:n palveluiden kattavuus (poikkeukset) IT-palvelujen atk-palvelun piirissä kaupungin hallinto, ei kouluverkot Kouluverkoista ja koulujen palvelimet ovat koulutusviraston opetusteknologiakeskuksen vastuulla Koulutusvirastossa omaa atk-henkilöstöä 6-7 Muissa hallintokunnissa lisäksi noin viisi atkhenkilöksi luokiteltavaa henkilöä Tapahtunut kehitys Työasemahankinnat kilpailutettu ja tavoitteena ollut vakiokokoonpanot Työasemien omistus ollut hankintarahoineen hallintokunnissa, THO ollut hankintakanavana Työasemien keskitetty liisaus aloitettu 6/2008 tho vastaa atk-liisauksista

13 IT-palvelut, puhelinvaihde (=välitys) Kaupungin keskitetyssä puhelinvaihteessa 8 henkilöä vakinaisena Vaihdepalvelun TA-käyttömenot (v.2011) Henkilöstökulut sivukuluineen T Toimintatuotot TA

14 IT-palvelut, painatuskeskus Painatuskeskus on osa IT-palveluja Painatuksessa on neljä (4) vakinaista tointa Esimies ja 3 painajaa Painatus- ja monistustöitä ostetaan myös markkinoilta, lisäksi koulutusvirastossa on keskitettyä monistuspalvelua (1 päätoiminen) TPK:ssa on myös suurpainotöihin erikoistunut yksikkö (kartat yms. isot tulostustyöt) Monistuksessa on kohtuullisen tehokas Xeroxin linja (leasing) Käyttömenot (2011) noin Henkilöstökulut Toimintatulot (2011 arvio) noin

15 Koulutusviraston opetusteknologiakeskuksen atk-toimi, nykytila (kesä 2011) Tietohallintovastaava Pääkäyttäjä (järjestelmäasiantuntija) Muu henkilöstö Huoltohenkilöt 3+1 Toimistohenkilö 2 Viraston atk- / tietohallintoresurssi Atk-suunnittelija 1

16 Koulutusviraston opetusteknologiakeskuksen atk-toimi, nykytila 1/2 Työasemamäärät, kouluissa noin työasemaa Työasemat n kpl Kannettavat n. 300 kpl Palvelimet Servereiden lukumäärä 15 (+ koulujen omat 20 kpl) ja tyyppi, koulujen omat palvelimet ovat windows-palvelimia ja OPETEKn ovat pääasiassa linux-palvelimia, 2 windows-palvelinta Thinclient ratkaisu (LTSP) serverit 9 ja 200 päätettä Tietoverkot Yhteyksin määrä (n. 30 kpl) Tietoturva, F-Secure client-security ja F-Secure antivirus for Windows-servers Tietoverkko-operattori on DNA Sovellukset Oppilashallinto 11 tunnistettua eri sovellusta/järjestelmää käytössä Opetustoimen hallinnonalan omat koulukohtaiset (opetus)ohjelmat 11 eri ohjelmaa Yleishallinto ja muut n. 30 tunnistettua eri sovellusta/järjestelmää käytössä Päivähoito n. 10 tunnistettua eri sovellusta/järjestelmää käytössä

17 Tietohallinto vs. palvelutuottaja

18 Tietohallinnon ja IT-palveluntarjoajan roolit Tietohallinto pähkinänkuoressa: Yleinen periaate: Tietohallinto muuntaa asiakastarpeet tietoteknisiksi tarpeiksi MITÄ pitää tehdä tai kehittää Järjestää varsinaista toimintaa tukevat IT-palvelut IT-palveluntuotanto pähkinänkuoressa: Yleinen periaate: Palveluntarjoaja tuottaa tehokkaasti ja suosittelee ratkaisuja MITEN määritellyt asiat tehdään tai tuotetaan Tuottaa varsinaiset IT-palvelut Hierarkinen asiakkuus Kuntalaiset/asiakasorganisaatiot ovat substanssiorganisaation asiakkaita Substanssiorganisaatio on tietohallinnon asiakas Tietohallinto on IT-palveluntuottajan asiakas tai ohjaaja Palveluntuottajan ei välttämättä tarvitse olla organisatorisesti eri paikassa kuin tietohallinnon, mutta sen tehtävät poikkeavat tietohallinnon päätehtävistä

19 Vaihe 2, IT-toiminnan organisointi, Pori+muita Eriytetty tietohallinto ja it-palvelutuottaja Asiakas, Porin kaupunki: Toimialat ja substanssiyksiköt SatSHP Kunta X Tietohallinnon johtoryhmä (Yhteistyöryhmä) Toimialan 1 tietohallinto Toimialan 2 tietohallinto Porin tietohallinto SHP-yhteistyö,Saparo Toimialan N tietohallinto tietohallintovastaava tietohallintovastaava tietohallintovastaava teknologiapäällikkö tietohallintopäällikkö hankepäällikkö kuntayhteistyö toimisto Suunnittelija Porin IT-palveluntuottaja + seudun kuntien IT-palveluntuottajat yhteinen Yhtiö Porin ja SatSHP:n IT-palveluntuottajaresurssit Johto HelpDesk Järjestelmäasiantutija Tietoverkko Tietoturva palvelupäällikkö Palvelin Työasema kehitys = rooli, ei välttämättä yksi henkilö = Tehtävässä min 1 hlö, tiimeissä useita

20 Rooleista ja tehtävistä

21 Toiminnan painopisteet it-palvelutuottaja oma yhtiönsä Substanssi Osaaminen ja painopiste Teknologia Tietohallinto Palveluntuottaja Tietohallinnon ja palveluntuottajan yhteinen osaamis- ja intressialue on välttämätön yhteistyön toimivuuden kannalta

22 Toiminnan painopisteet it-palvelutuottaja osana Taloustuki Oy:tä Substanssi Osaaminen ja painopiste Teknologia Talous- ja palkkahallinnon palvelutuottaja Tietohallinto IT-palveluntuottaja Tietohallinnon ja palveluntuottajien yhteinen osaamis- ja intressialue on välttämätön yhteistyön toimivuuden kannalta

23 Kokonaisarkkitehtuuri

24 IT-toiminto ja tietohallintolaki Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausta koskeva tietohallintolaki tuli voimaan Tietohallintolain tavoitteena on, että tietojärjestelmiä yhtenäistämällä ja avoimiin arkkitehtuureihin panostamalla voidaan parantaa tuottavuutta sekä saavuttaa merkittäviä säästöjä kuntien ja valtion ict-menoissa. Tämä merkitsee sitä, että kuntien ja valtion pitää panostaa järjestelmiensä yhteentoimivuuteen luomalla yhtenäinen kokonaisarkkitehtuuri (KAkehys, JHS 179). Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli, jolla aikaansaadaan edellytykset julkisen hallinnon tietohallinnon yhteentoimivuudelle. Yhteentoimivuus toteutetaan lain mukaisia ohjausmalleja ja välineitä hyödyntämällä Pori oli mukana 15 kaupungin ryhmässä laatimassa em. kokonaisarkkitehtuurimallia

25 KA-kehys, JHS 179 Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Tietoarkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiakartta Looginen Taso - MITEN Prosessilista/kartta Prosessikuvaukset Prosessit-tiedot Tietomallit Looginen tietojärjestelmäpalveluiden Loogiset tietovarannot jäsennys Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Järjestelmät-prosessit Integraatioperiaatteet Teknologiakomponenti t Valvonta- ja hallintaarkkitehtuuri Rajapinnat ja liittymät Teknologialinjaukset Fyysinen Taso - MILLÄ Fyysiset tietovarannot Koodistot, sanastot Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Palvelutasot

26 KA-kehys, Toimijaroolien painopistealueet Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Johto, toiminta Tietoarkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiakartta Looginen Taso - MITEN Prosessilista/kartta Prosessikuvaukset Prosessit-tiedot Tietomallit Looginen tietojärjestelmäpalveluiden Loogiset tietovarannot jäsennys Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Järjestelmät-prosessit Integraatioperiaatteet Teknologiakomponenti t Valvonta- ja hallintaarkkitehtuuri Rajapinnat ja liittymät Teknologialinjaukset Fyysinen Taso - MILLÄ Fyysiset tietovarannot Koodistot, sanastot Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Palvelutasot

27 KA-kehys, Toimijaroolien painopistealueet Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Tietoarkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Looginen Taso - MITEN Strategia Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Prosessilista/kartta Prosessikuvaukset Prosessit-tiedot Käsitteistö Tietohallinto Tietojärjestelmäpalvelut Tietomallit Looginen tietojärjestelmäpalveluiden Loogiset tietovarannot jäsennys Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Järjestelmät-prosessit Integraatioperiaatteet Teknologiakartta Teknologiakomponenti t Valvonta- ja hallintaarkkitehtuuri Rajapinnat ja liittymät Teknologialinjaukset Fyysinen Taso - MILLÄ Fyysiset tietovarannot Koodistot, sanastot Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Palvelutasot

28 KA-kehys, Toimijaroolien painopistealueet Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Tietoarkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiakartta Looginen Taso - MITEN Prosessilista/kartta Prosessikuvaukset Prosessit-tiedot Tietomallit Looginen tietojärjestelmäpalveluiden Loogiset tietovarannot jäsennys Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Järjestelmät-prosessit Integraatioperiaatteet Teknologiakomponenti t Valvonta- ja hallintaarkkitehtuuri Fyysinen Taso - MILLÄ Fyysiset tietovarannot Koodistot, sanastot Rajapinnat ja liittymät IT-palveluntuottaja Teknologialinjaukset Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Palvelutasot

29 KH

30 Porin kaupungin palveluympäristön yhteentoimivuuden hallintamalli Toiminnan ja tietojärjestelmien kehittäminen kokonaisarkkitehtuurimallilla KH Kokonaisarkkitehtuuri KH:n päätös Toimintamalli

31 Työryhmän alkuaskeleet

32 Arkkitehtuuriryhmä Yleiskeskustelua KA-organisoitumisesta ja liikkeellelähdöstä - Miten, millä panostuksilla ja aikatauluilla konkreettisesti liikkeelle Muiden tehtävien ohella mahdollisuuksien mukaan KA-toiminnan tärkeyttä laajuutta ja vaikuttavuutta kuitenkin tilaisuuden tullen korostaen ja esille tuoden varsinkin toiminnan kehittämisen kannalta. - KA-ryhmän työkäytännöt (kokoontumiset, koollekutsumiset, muistiokäytännöt, ryhmän roolit, kuka mihinkin keskittyy (esim. tarvitaanko erikseen "toiminta-arkkitehtiä", "projekti-arkkitehtiä" jne)) Sovittiin, että KA-toiminnan koti on aluksi IT-palvelut. Muistioita pidetään kevyesti eli kirjataan pääsääntöisesti aika, paikka, osallistujat, päätökset, linjaukset. -Raportoiko ryhmä säännöllisesti johdolle? Raportointi kaupunginjohtajalle 3kk:n (?) välein - Säännölliset vai tarpeen mukaiset kokoontumiset; suositus säännölliset. Teema- ja hanke/projektikohtaiset kokoukset erikseen. Vuosikello Säännölliset kokoukset n. 1/kk pois lukien kesäaika eli n. 10/vuosi. Ryhmän jäsenet miettivät vuosikelloa omista näkökulmistaan. - Miten käytännössä hankekohtainen virtuaalinen ka-ryhmä toteutetaan. Ketä kutsutaan; tarvitaanko hallintokunnista/organisaatioista ka-yhteyshlöt? Keskusteltiin asiasta; jäi vähän auki. Palataan asiaan seuraavassa kokouksessa.

33 Porin kaupungin palveluympäristön yhteentoimivuuden hallintamalli Marraskuu - Joulukuu KA-mittareiden Mittaus KAkypsyystasoarvio Tammikuu - Lokakuu Projektien täsmennetty käsittely Helmikuu KAkehittämispolun päivitys Syyskuu Yhteentoimivuus - kansallinen KA-vuosikello Maaliskuu Yhteentoimivuus - Alue/seutu Liityntä toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen Elokuu - Huhtikuu Hanke-ideoiden KA-käsittely KA-hallintaprosessit KAhallintamalli KA-hallinnan roolit Heinäkuu Ei kokousta Kesäkuu - Toukokuu - KA-työjärjestys ja vuosikello KA-hallinnan organisointi KA-toiminnan mittarit ja jatkuva kehittäminen

34 Arkkitehtuuriryhmä Hyväksytyn hallintamallin keskeiset kohdat - Hallintamallista ja KA:sta selkokielinen, lyhyt ja ytimekäs myyntilause. Korostetaan, että kyse on ennen kaikkea toiminnan kehittämisestä, miten ICT siihen kytkeytyy, miten hankkeet siihen sidotaan ja mitä hyötyä siitä on. Nykytilan kartoituksissa IT-palveluiden rooli korostuu. -Tietohallinnon johtoryhmän toimintaa pitää täsmentää. -Arkkitehtuurinhallinnasta ei saa tulla riippakiveä hankkeille vaan on oltava luonteva osa niiden läpivientiä. -KA-toiminnan kytkentä kaupungin johtamiseen. -Osallistutaan valtakunnallisiin KA-ryhmiin (esim. Kurttu) mahdollisuuksien mukaan. Osallistujat aihealueiden mukaan; pääsääntöisesti arkkitehtuurivastaava ja/tai omistaja. -Seudullisuuden kanssa edetään kuntarakenneuudistuksen takia varovasti asiaa esille tuoden. -Konsernitason KA:ssa aluksi yhteistyötä Winnovan kanssa, joka on jo pitkään ajanut sisään kokonaisarkkitehtuuriajattelua. -Vuosikelloa käsitellään seuraavassa kokouksessa - Erilaisten ryhmien ja toimintatahojen organisoitumistarve suuri tavoitetilassa, jos KA-toiminta toimii aidosti.

35 Porin KA:n karkea tulevaisuuden organisoitumistarverakenne - LUONNOS Palvelutuotannon (hallintokuntien) lautakunnat, johtoryhmät (operatiivinen johto) Konsernin kehitysryhmä Tietohallinnon johtoryhmä KA Tietohallinnon vastaavat: -Tietohallintopäällikkö -Tietojärjestelmäpäällikkö -Käyttöpäällikkö -Pääsuunnittelijat -ATK-suunnittelijat -Järjestelmäasiantuntijat Karhukuntien tietohallintotyöryhmä Arkkitehtuuriryhmä Tietoturvatyöryhmä -kaupunginjohtajat? -kaupunginhallitus? -seutujohtajat? -projektipäälliköt? -kuntarakenneuudistus?

36 Arkkitehtuuriryhmä Projekti- ja hankesalkku ja niiden hallinta - Tarvitaanko erillisinä ja miten rajataan mukaanotettavat kohteet? Käytetään vain hankesalkku-käsitettä. Mukaanottoa ja hankkeiden luokittelua mietitään karkki-projektissa luodun pohjan/ehdotuksen perusteella. - Sovelletaan KA-toiminnan kehityskohteisiin ("projekteihin") Kyllä. - Riittääkö ja onko tarkoituksenmukaista/järkevää kolme salkkua: sisäiset hankkeet, ulkoisen rahoituksen hankkeet ja KA-kehittämishankkeet? Nämä kolme tarvitaan. Lisäksi mietitään vielä seututasoisia salkkuja. - Kuka/mikä niitä hallinnoi (kerää, ylläpitää ja koordinoi)? Jäi auki seuraavaan kokoukseen. Ehdotettu hallintamallin prosessikaavion mukaan konsernin kehitysryhmää. Ku(t)ka siitä? -Hankesalkkupohjat (Pori, seutu) - Vaikutuskortti lisätään.

37 Porin kaupungin palveluympäristön yhteentoimivuuden hallintamalli Seudun kunta Omien ideoiden ja projektiaihioiden kuvaaminen (hankekoord). Mahdollinen sisäinen arviointi Ei Kustannusten uusjako Esitys omaan raamiin Päätös Siirto budjettiprosessiin Karhukuntien tietohallintoryhmä Seutuhankkeen / palvelun alustava valinta ja suunnittelu Porin toimiala, yksikkö Omien ideoiden ja projektiaihioiden kuvaaminen (hankekoord). Mahdollinen sisäinen arviointi Siirto budjettiprosessiin Kyllä Konsernin kehittämisryhmä Salkun hallinnoija käynnistää hankesuunn. Muistutusviesti Tp1 Yhteisten ideoiden / projektien jalostus Hankkeiden priorisointi Hyväksyntä? Ei Liityntä toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen Tietohallinnon johtoryhmä Esitykset projektien laajuudesta Projektiesitys Tp2 KA-hallintaprosessit KA-työjärjestys ja vuosikello KAhallintamalli KA-toiminnan mittarit ja jatkuva kehittäminen Arkkitehtuuriryhmä KA-hallinnan roolit KA-hallinnan organisointi Lausunnot priorisoituihin ideoihin Tp2 Lausunto Seudun projektien ja niiden arkkitehtuurin arvioinnin ja hallinnan pääprosessi

38 Arkkitehtuuriryhmä Alustava kehityspolku (v0.8) -Yleisellä tasolla kuvattu dokumentissa Porin kehityspolku v0.8, joka löytyy Patarumpusivustolta kohdasta KA-kehittäminen/Kehittämisohjelma. KA-ryhmä tutustuu siihen ja sen sisältöön. -Sen osa-tehtävien projektisointi erilliseen KA-hankesalkkuun ja hyödynnetään Karkkiprojektin pohjia Sovittiin tehtäväksi. -Tehdäänkö niistä oikein projektisuunnitelmat, nimetäänkö vastuuhenkilöt Tehdään soveltuvin ja luontevilta tuntuvin osin. -Kehityspolussa oleva Taloushallinnon viitearkkitehtuurin kuvaamisen valmistelu Otetaan työn alle. - Otetaanko kehityspolkuun (ja ka-salkkuun) mukaan aloitettu Petu-nykytilanneselvitys ja suunniteltu osittainen tavoitetilaselvitys (viitearkkitehtuuri) Otetaan mukaan. - Opetustoimen viitearkkitehtuurin viimeistely ja ylläpidosta sopiminen Otetaan mukaan. - Viestintäsuunnitelman teko Otetaan mukaan. - koulutussunnitelman teko Otetaan mukaan.

39 Arkkitehtuuriryhmä Viestintäsuunnitelma -Tarvitaanko? Kyllä ja tehdään. -Laadinta mukaan KA-salkkuun? Kyllä. -Viestintävastaava, patarumpu, sähköposti, jakelulistat, tiedotustilaisuudet,.. Nimet täsmentyy -KA-dokumenttiarkistoaihion esittely, jos ehditty tehdä riittävälle tasolle. -Käytiin pääpiirteissään läpi. -Ryhmän jäsenet tutustuvat, kommentoivat ja tekevät parannusehdotuksia.

40 Arkkitehtuuriryhmä Koulutussuunnitelma, osaamisen kehittämis- ja ylläpitosuunnitelma -Tarvitaanko? Kyllä ja tehdään. -Laadinta mukaan KA-salkkuun? Kyllä. -Koulutussuunnitelmavastaava, patarumpu, sähköposti, jakelulistat, tiedotustilaisuudet,.. - Kohderyhmät, aikataulu, valtakunnalliseen toimintaan osallistuminen,... JulkICT:llä valmisteilla eri kohderyhmille omat koulutuspaketit (ks. seuraava dia). Seurataan niiden tilanne/kehittyminen ennen kuin omia koulutuspaketteja suunnitellaan. -

41 Julkisen hallinnon KA toiminnan käynnistyksen tuki Tehtävä viikko Julkisen hallinnon KA toiminnan käynnistyksen tuki Käynnistystoimenpiteiden suunnittelu KA-menetelmäkoulutus julkiselle hallinnolle Julkisen hallinnon KA-tuen ja sen toteutuksen suunnittelu Julkisen hallinnon KA toiminnan käynnistämisen tuki Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Koulutus räätälöidään eri kohderyhmien tarpeisiin (modulaarinen malli): Kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin mukaiset roolit: julkisen hallinnon, kohdealueen, valtionhallinnon tai kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin johtoryhmät, kohdealueiden arkkitehtuurivastaavat sekä arkkitehtuuriryhmät Organisaation johtamiseen ja kehittämiseen liittyvät roolit: organisaation johto, toiminnan kehittäjä, arkkitehti, asiantuntija ja suunnittelija, joka joutuu työssään laatimaan kuvauksia Hanke- ja projektitoimintaan liittyvät roolit: hankkeen ohjausryhmän jäsen, hanke- ja projektipäällikkö Suunnitellut koulutusmoduulit: Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely Kokonaisarkkitehtuurin menetelmäkoulutus Kokonaisarkkitehtuurin toiminnallinen kuvaaminen Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen

42 Porin kaupungin palveluympäristön yhteentoimivuuden hallintamalli Arkkitehtuurityön mittarit 2012: Mittari 1: Kaupunkitasolla KA-toiminnalle ja sen toimintamallille on annettu selkeä ja dokumentoitu mandaatti Tavoitetaso: On laadittu päätösesitys KH:lle, KH on sen hyväksynyt (päätöspöytäkirja) Mittari 2: Opetustoimen tavoitearkkitehtuurin perusteet on hyväksytty Tavoitetaso: Käsitelty opetustoimen lautakunnassa Liityntä toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen Mittari 3: KA-dokumenttivarasto on pystytetty Tavoitetaso: Dokumenttivarasto on toteutettu, se noudattaa yhteistä yllä kuvattua rakennetta ja sisältää vuoden loppuun mennessä laaditut tuotokset, ohjeet ja pohjat KA-hallintaprosessit KA-työjärjestys ja vuosikello KAhallintamalli KA-hallinnan roolit Mittari 4:Arkkitehtuuriryhmä käynnistää aidosti toimintansa Tavoitetaso: Arkkitehtuuriryhmä on kokoontunut kuukauden kuluessa KH:n päätöksestä KA-hallinnan organisointi KA-toiminnan mittarit ja jatkuva kehittäminen

43 Porin KA intranet-kotisivut

44 Haasteet

45 Mikä on pelikenttä nyt ja hetken kuluttua? Porin kaupunki Pori ja YTA Taloustuki Oy Ulvila Pomarkku Eurajoki Laitila Rauma Winnova Oy SAMK Oy Prizztech (Prizzpoint) Oy Porin Satama (kohta Oy) Satakunnan Pelastuslaitos Satakunnan sairaanhoitopiiri / Medbit Oy Kasvavat yhteiset ratkaisut (pilvipalvelut) Kuntarekry Kilpailutusjärjestelmä

46 Tekniikka haastaa ja toimittajahallinta stressaa Käyttöjärjestelmät versioituu Ylläpito vaatii yhä lisää resursseja Järjestelmien yhteentoimivuus ja integraatio vaatii yhä enemmän Eri toimittajia => ongelmia Sama toimittaja => ongelmia Järjestelmien elinkaari jatkuu, vaikka yhdistymisiäkin tapahtuu Kuka kehittää ja kenen ehdoilla ja keiden rahoilla Osaamisvaatimukset yhä kasvaa (joka puolella) ICT-infastruktuurin yhdistäminen on rankkaa hommaa ja vaatii myös selvää rahaa (yleensä ei huomioida alkuköhinöissä)

47 Tätä tapahtuu, tätä odotetaan Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti Kuntarakenne (?) Seudullinen työnjako ja yhteistyökuviot Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Palvelut verkkoon / pilveen (kansa vaatii??!! ) 24 / 7 Palvelun laatu ja hinta, hyvää mutta halvalla Yhteistyö ja verkostoituminen Isot kaupungit Ocean 11 Erva Ministeriöt SHP YTA Kokonaisarkkitehtuuri Kestävät ratkaisut Koordinaatio JHS / Vahti yms. Valtakunnalliset yhteiset ja yhteiskäyttöiset ratkaisut ja palvelut

48 JulkICT, mitä? Kuka ohjaa Kuka kehittää Kuka mukana Kuka maksaa

49 Kiitos ajastanne