Portaan koulun koulukohtaiset lisäykset opetussuunnitelmaan Toimintakulttuuri

Transkriptio

1 Portaan koulun koulukohtaiset lisäykset opetussuunnitelmaan 3.3. Toimintakulttuuri Johtaminen ja yhteisöllisyys Koulunjohtaja käy henkilökunnan kanssa kehityskeskustelut vuosittain. Henkilökunta on lisäksi oppituntien ulkopuolisella ajalla yhtä aikaa koululla n. 1-2 h päivittäin, joten keskusteluun ja ajatustenvaihtoon on hyvät mahdollisuudet. Jos vanhat, hyväksi koetut tavat eivät ole enää toimineet, on niitä yhdessä muokattu aikaan ja henkilöille sopivammiksi. Mielestämme kaikilla on mahdollisuus käydä koulun asioista ja henkilökohtaisista asioistaankin avointa keskustelua. Suurimpiin juhliin, kuten jouluun ja itsenäisyyspäivään, koulussamme on valmistauduttu kutsumalla koululle muutama vieras. Yhteinen oppimistuokio päätetään juhla-ateriaan. Päätöksenteko ja tiedonkulku Koulun asioista keskustellaan ja päätetään yhteisesti, mutta lopullisen vastuun päätöksistä kantaa koulunjohtaja. Viikkotiedotteet ja muut henkilökuntaa ja oppilaita koskevat ilmoitukset laitetaan esille koulun ilmoitustaululle. Hallintotietokone, johon sähköpostit saapuvat, on kaikkien opettajien käytettävissä. Koulun tapahtumista tiedotetaan kuukausitiedotteella ja äkillisistä tapahtumista reissuvihkon välityksellä. Periaatteena on, että vanhempi allekirjoittaa saamansa viestin. Vanhempainillassa tai varteissa huoltajat tavataan henkilökohtaisesti. Kotisivut päivitetään ainakin kerran vuodessa. Kaikille huoltajille korostetaan, että kouluun voi ottaa yhteyttä milloin tahansa. Vastuullisuus ja sitoutuminen Järjestyssäännöissä on kirjattuna ne alueet, joita oppilaat saavat välituntisin käyttää. Koulun ulkopuoliset käyntikohteet valitaan niin, että oppilaiden turvallisuudesta voidaan huolehtia. Opintomatkalle tms. lähdettäessä oppilaiden kanssa kerrataan turvallisuusohjeet. Päivittäisillä, avoimilla keskusteluilla ennaltaehkäistään ongelmia henkilökemioissa ja asioiden hoidossa. Sovituissa ajoissa ja päätöksissä pitäydytään. Sijaisuustilanteissa toinen opettaja toimii oppaana, tutustuttaa taloon ja tapoihin. Sijaiselta pyydetään arviointia oppilaiden käyttäytymisestä, jonka jälkeen mahdolliset epäasiallisuudet käydään läpi. Yhteistyö ja suunnittelu Esikoulu sijaitsee samassa rakennuksessa, joten yhteistyötä on mahdollista tehdä jo koko esikouluvuoden ajan. Näin ollen siirtyminen alkuopetukseen käy aika kivuttomasti. Alaluokasta yläluokkaan siirtymisen ongelmallisin asia on parittomana syksynä vuorokurssiluvun aiheuttama hyppäys ylemmän luokan asioihin. Siirtymävaihekeskusteluilla ja tutustumiskäynnillä pyritään pehmentämään yläkouluun siirtymisen aiheuttamaa muutosta. Hankinnat tehdään varojen ja opetuksen painotusten mukaan. Aihekokonaisuuksia käsitellään myös teemapäivien yhteydessä. Tunti- ja ainejakoa suunniteltaessa otetaan huomioon opettajan harrastuneisuus ja mieltymykset. Pedagoginen kehittäminen ja arviointi Täydennyskoulutusmahdollisuutta pidetään erittäin tärkeänä. Opetussuunnitelman uudistustyö on tuonut mukanaan uutta pedagogista ajattelua. Painotamme sitä, että oppilas ottaa vastuuta työskentelystään. Tämän lisäksi tulee yhä enemmän keskittyä oppimaan oppimiseen, eli korostaa oppimisprosessia. Suurempia linjanvetoja tehdään kerran lukuvuodessa. Itsearviointia suorittavat niin opettajat kuin oppilaatkin. Muuten arvioinnissa noudatetaan kunnan käytänteitä ja arviointisuunnitelmaa.

2 Koulun tapahtumat, perinteet ja sidosryhmät Koulumme vuosittaiset juhlat perustuvat suomalaiseen juhlaperinteeseen. Juhlanalusviikoilla koulutyössä keskittäydytään juhlan valmisteluihin (esim. askartelut, perinnetietous, musiikkiesitykset, tarjoilut ja ruokailutavat ). Juhlia, tapahtumia ja opintoretkiä järjestetään yhdessä sidosryhmien kanssa (esim. päivähoito, esikoulu, vanhempainkerho, kyläyhdistys, vanhainkoti ja seurakunta ). Vanhemmille ja kyläläisille korostetaan, että he ovat aina tervetulleita koululle huollon yhteistyö ja oppilashuoltoryhmät Portaan koulun oppilashuoltotyöryhmään kuuluvat luokanopettajat, erityisopettaja ja kuraattori. Tällä henkilöstövahvuudella kokoonnutaan vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Tarvittaessa mukaan pyydetään terveydenhoitaja tai muu asiantuntija. huoltotyöryhmän koollekutsujana toimii koulunjohtaja Koulupsykologi- ja koulukuraattoritoiminta Koulukuraattori vierailee koululla n. 3-4 kertaa lukukauden aikana. Näiden ennalta sovittujen päivien lisäksi koulukuraattori kutsutaan paikalle tarpeen vaatiessa. huoltotyöryhmä keskustelee kokoontumisissaan oppilaiden ongelmista. Tarvittaessa sovitaan siitä, kuka ryhmän jäsenistä ottaa yhteyttä vanhempiin ja kehottaa varaamaan aikaa Kasvatus- ja perheneuvolan koulupsykologille Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla keskimäärin kolme kertaa lukukauden aikana. Kouluterveydenhoitaja noudattaa työssään kuntayhtymän kouluterveydenhuollon suunnitelmaa. Terveydenhoitajan käynneistä ilmoitetaan koulun kuukausitiedotteissa, joten vanhemmat tietävät ilmoittaa terveydenhoitajalle myös lastensa akuutteja hoitotarpeita Kouluruokailu Kouluruokailu on päivittäinen oppimistilanne, jonka aikana oppilas omaksuu hyvät ruokailutavat sekä nauttii aterioidessaan kolmasosan päivittäisestä ravinnontarpeestaan. Ruokailussa noudatetaan kunnan yhteistä, kuuden viikon mittaista ruokalistaa. Oppilaat ruokailevat omilla pulpettipaikoillaan, ja annostelevat ruokansa itse Koulukuljetukset Kuljetusoppilaat tulevat kouluun joko koululaislinja-autolla tai taksilla. Koulukuljetusreitit on suunniteltu taksinkuljettajan kanssa mahdollisimman turvallisiksi. Oppilaille korostetaan hyvän käytöksen ja tarkkaavaisuuden tärkeyttä. Kyydityksen valvonta perustuu kuljetusaikatauluihin Toimenpiteet sekä vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteissa Oppilaan kohtaamissa vaikeuksissa toimitaan kriisisuunnitelman mukaan. Opettajat ja/tai kuraattori keskustelevat lapsen ja hänen perheensä kanssa. Ongelmatilanteissa oppilashuoltotyöryhmä päättää siitä, tarvitaanko asioiden selvittämiseksi muuta erityisammatillista apua. Jälki-istunnot pyritään suorittamaan samana päivänä. Kuljetusoppilaiden jälki-istuntorangaistus on vasta seuraavana päivänä.

3 4.6. Kerhotoiminta Koulun omia kerhoja ovat nikkariaskartelukerho ja ATK-kerho. Askartelukerhon tavoitteena on kädentaitojen kehittäminen monipuolisin työskentelytavoin, sekä yhdessä tekemisestä saatava ilo ja virkistys. Pienessä ryhmässä voidaan käyttää sellaisiakin työtapoja tai materiaaleja, joita varsinaisessa luokkatyöskentelyssä harvemmin käytetään, esim. silkin maalaus tai mosaiikkityöt. ATK-kerhon tavoitteena on laitteiden käsittelytaidon harjaannuttaminen sekä erilaisiin ohjelmiin tutustuminen. Internetiä on käytetty oman sähköpostin lukemiseen ja lähettämiseen, mutta myös tietojen hakuun. Internetistä löytyvään monipuoliseen opetusohjelmistoon tutustutaan jonkin verran. Tietokoneilla työskentelyä vaikeuttavat internetyhteyksien ja laitteistokohtaisten ohjelmien vähyys Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS HOJKS:n laatimisesta vastaa luokanopettaja erityisopettajan tai muun erityisammatti-ihmisen toimiessa asiantuntija-apuna. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa.

4 Tietostrategia ja tiedonhallintataidot (tietostrategia) Tiedonhallintataito on lyhyesti määriteltynä taitoa valita, tulkita ja käyttää erilaista informaatiota yksilön ja ryhmän ajattelun aineksina. Usein työskentelyprosessissa tuotetaan uutta tietoa tai aineistoa, jolla on merkitystä muillekin kuin tuottajalle tai tuottajille itselleen. Tiedonhallintataitoihin liittyvissä töissä on tärkeää, että saadaan tietoa toistava toimintatapa poikki ja että oppilaat ja opettajat pohtivat yhdessä, mitä tieto ja tiedon tuottaminen on. Tiedonhallintataidot kasvavat vähitellen ja vaiheittain. Oppimisen edellytyksenä on, että perusvaiheita toistetaan säännöllisesti. Vanhempien ja koulun tehtävänä on rohkaista lasta kysyväksi ja uteliaaksi. Jotta tutkiva asenne elämään ja oppimiseen voisi kehittyä, pitää sekä aikuisen että lapsen luopua yhden oikean vastauksen ja totuuden etsimisestä. Omiin ja muiden oivalluksiin lapsi oppii luottamaan, jos - opiskeluilmapiiri on avoin ja turvallinen - oppilas luottaa itseensä ja kunnioittaa muita - kaikki kykenevät toimimaan ryhmässä - ei korosteta liikaa kilpailua ja kritiikkiä. Tiedonhallintataitojen oppiminen ja ohjaus edellyttävät yhteistyötä. Koulun ja kirjaston yhteistyömuodot on selvitetty yhteistyösuunnitelmassa. Alaluokilla luokanopettaja voi oppiaineita integroimalla luoda oppimiskokonaisuuksia, joissa tiedonhallintataidot kehittyvät vähitellen monipuolisiksi. Yläluokilla voi olla vaara, ettei kenelläkään ole vastuuta oppilaan kokonaistaitojen kehittämisestä. Tiedonhallintataidot kehittyvät, kun aineenopettajat tutustuvat toisten aineiden opetukseen ja mahdollistetaan ainerajat ylittävät projektit, teemat ja oppimistehtävät. Tarvitaan opettajien runsasta vuorovaikutusta ja keskinäistä sopimista yhteisistä käytänteistä. Jokaisen opettajan tulisi tietää, mitä ja miten koulussa opetetaan. Varsinkin yläluokilla tarvitaan koulun sisäistä koordinointia niin, että oppilaalla ei ole samanaikaisesti useita laajaa tiedonhakua ja prosessointia edellyttäviä tehtäviä tekeillä. Jotta oppilas oppisi löytämään oikean tiedon eri tiedonlähteistä, eri tiedonhankintakanavia tulee luokitella ja jäsentää. voi hakea tietoa tehtävän tavoitteiden ja käytettävissä olevien mahdollisuuksien perusteella esimerkiksi: - lähestymistavan mukaan ( haastattelu, kysely, havainnointi, julkaisut) - sisällön mukaan ( hakuteos, sanakirja, hakemisto, viitetietokanta, kokotekstitietokanta) - aineistotyypin mukaan ( kirjat, artikkelit, videot, äänitteet) - aineistomuodon mukaan (elektroninen, painettu, www-sivu, kalvo, numeerinen tieto) - katteen mukaan (koulukirjasto, kunnankirjasto) - toimintaperiaatteen mukaan (hakukone, aihehakemisto) - saavutettavuuden mukaan ( käyttö koulussa, kirjastossa/julkinen, rajattu). Tiedonhallinnan taitoihin kuuluu myös arvioida aineiston tekijöitä, uskottavuutta, objektiivisuutta, kattavuutta, paikkansapitävyyttä, tarkkuutta ja ajantasaisuutta. Tiedonhallintataitojen tavoitteet ovat seuraavat: - oppii kysymään. - oppii käyttämään kirjastoa apuna vastausten löytämiseen. - oppii valikoimaan ja yhdistelemään tietoa erilaisista lähteistä. - osaa arvioida löydetyn tiedon luotettavuutta. - ymmärtää oppimisen prosessiluonteen

5 Tiedonhallintataidot Tavoitteet Luokat oppii tutkimaan kirjan rakennetta - oppii tutustumaan kuviin ja lukemaan niitä - osaa kysyä neuvoa ongelmatapauksissa - tutustuu graafisiin kuvaajiin ja tulkitsee diagrammeja - etsii tietoa ikätasolleen sopivista tietokirjoista ja muista lähteistä. Luokat etsii aktiivisesi tietoa - tutustuu monipuolisesti tietokirjoihin ja käyttää niitä tiedonhaussa - oppii avaamaan erityyppisiä tietotekstejä - kehittyy luetun ymmärtämisen taidoissaan - osaa tuottaa kirjallisen ja suullisen esityksen - erottaa mielipiteen ja faktan toisistaan 6. luokka - tutustuu tiedonhallinnan prosessiin: 1. määrittele aihe tai ongelma 2. etsi ja nimeä tiedonlähteet 3. valitse tarvitsemasi tieto 4. järjestele tietoa 5. esittele tuloksesi 6. arvioi prosessia ja työtä - osaa käyttää kirjan sisällysluetteloa ja hakemistoa - etsii ja tunnistaa lähteitä - osaa tehdä lähdeviittauksen - omaksuu kysyvän ja tutkivan tavan opiskella. Tietotekniset taidot Tietokone on yksi oppimisen apukeino ja tiedon hankkimisen ja hallinnan väline. Tieto- ja viestintätekniikan käsitteitä ja taitoja opitaan toiminnan kautta eri oppiaineiden tunneilla. Tietotekniikkaa käyttäessään oppilas ottaa vastuuta omasta oppimisestaan, oppii tiedonhankinta- ja prosessointitaitoja. Oppilaiden iän karttuessa oppimisessa pyritään entistä enemmän asioiden ymmärtämiseen. Opetellaan myös kriittistä suhtautumista tietoon. Luokilla 1-6 tietokoneen käyttö opitaan muiden aineiden yhteydessä, eikä sitä opeteta erillisenä oppiaineena. Luokilla 7-9 tietokoneiden käyttöä opetetaan myös erillisenä aineena.

6 Tavoitteet Luokat osaa avata ja sulkea laitteiston - hallitsee osittain näppäimistön ja hiiren käytön - osaa kirjoittaa yksinkertaisia tekstejä tekstinkäsittelyohjelmalla (isot ja pienet kirjaimet) - osaa tuottaa oman piirroksen - osaa tulostaa työnsä - käyttää opetusohjelmia. Luokat osaa kirjoittaa laajempia tekstejä tekstinkäsittelyohjelmalla - osaa asemoinnin perusasioita: otsikko ja kappalejako - selviytyy yksinkertaisista hakutehtävistä käyttäen apuna Internetin hakukoneita ja hakemistoja - osaa tallentaa ja avata tiedoston - käyttää opetusohjelmia. Luokat osaa leikkaa/liimaa toiminnon - osaa tuottaa esityksen johonkin oppiaineeseen käyttäen tietotekniikkaa ja Internetiä apuvälineenä (tiedonhaku, kuvat, tekstin kirjoitus ja ulkoasu) - osaa etsiä ja liittää kuvan tekstiin - osaa merkitä lähdeviitteen (sivun ylläpitäjä, www-osoite ja tiedonhakupäivämäärä) - osaa miettiä tiedon luotettavuutta - osaa käyttää sähköpostia - ymmärtää ja hallitsee sähköpostin asiallisen käytön - käyttää opetusohjelmia. Palvelut - koulun kotisivut netissä - luokissa oppilailla tietokoneen käyttömahdollisuus opettajan opastamana (alaluokat) - sähköisen viestinnän opettelun mahdollisuus - Internetin käyttömahdollisuus luokissa - sähköpostipalvelut henkilökunnalla (@tammela.fi) ja oppilailla (@postia.com) - Internetin käyttömahdollisuus kaikilla henkilökuntaan kuuluvilla - atk-tuen jatkuva saatavuus Henkilökunnan atk-koulutuksen suunnittelu - Halukkuuden ja tavoitteiden kartoitus määräajoin - Tietojen nykyaikaistaminen - Uusien laitteiden ja ohjelmien käyttökoulutus Verkkoyhteyksien ylläpito - Hallinto- ja oppilasverkonverkon ylläpito - Virustorjunnan kehittäminen - Tietosuojan ylläpito ja parantaminen

7 Laitteiston ylläpito - Palvelinten ylläpito ja suojaus - Varavirtalähteiden huolto - Verkon kehittäminen ja muutostöiden teko ja tilaus - Työasemakoneiden ohjelmien asennus, turhien ohjelmien poisto ja pienet korjaustyöt vanhemmalle kalustolle - Uusien oheislaitteiden asennus ja vanhojen huolto - Laitteiston ajan tasalla pitäminen Koulukohtainen lisäys Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada koulusta postia.com -sähköpostiosoite, mikäli hänen vanhempansa antavat siihen luvan. Tietokoneita käytetään opetuksessa monipuolisesti apuna. Alkuopetuksessa tietokoneen käyttö painottuu opetusohjelmiin, mutta esimerkein pyritään myös herättämään kiinnostus internet-sivujen käytöstä tiedonlähteenä. Yläluokkalaiset etsivät internetsivustoilta useinkin tietoa. Samalla korostetaan lähdekritiikkiä ja tietoturvallisuus- ja tekijänoikeusasioita. Internetin käytön lisäksi yläluokkalaiset harjoittavat tietokoneen käyttötaitoa sekä käyttävät työväline- (tekstin- ja kuvankäsittely yms.) ja opetusohjelmia. Opetuksessa käytettävien AV välineiden hallintaa harjoitellaan myös oppilaiden kanssa. Järjestäjänä ollessaan oppilaat vastaavat koululle tuleviin puheluihin, näin saadaan käytännössä harjoiteltua kohteliasta ja asiallista puheviestintää. Koulun oma kirjastoiminta on painottunut eri oppiaineissa käytettäviin lähdeteoksiin, mutta myös kirjaston kaunokirjallisuuden osuutta on tarkoitus kasvattaa ja monipuolistaa. Kirjastoauto käy koululla joka toinen viikko, oppilaat lainaavat itselleen luettavaa kotiin ja kouluun. Koulussamme on nk. lukuvälitunti, jolloin oppilaat jäävät luokkaan lukemaan valitsemaansa kirjaa. Äidinkielen tuntien lisäksi lukutaitoon paneudutaan erilaisin teemapäivin, vietämme esimerkiksi sanomalehti- ja aikakauslehtipäivää.

8 7.19. Valinnaiset aineet Tammela-tietous (1 viikkotunti 5.-6.luokat ) Päätavoitteena on tutustuttaa oppilas kotikuntaansa monipuolisesti käyttäen hyväksi kokemuksellista oppimista muun muassa erilaisten vierailujen ja tutustumisten yms. avulla. Työtapoja - vierailut eri tutustumiskohteisiin - asiantuntijavierailut - haastattelut - tutkielmat, esitelmät - pari- ja ryhmätyöt - maastotyöskentely ja luokkahuonetyöskentely - tietokonetyöskentely - ajankohtainen opetusmateriaali (sanomalehti yms.) Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet - tuntee ja arvostaa omaa kulttuuriperintöään osana Pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriaan - osaa viestinnän ja mediavälineiden käyttöä - tutustuu lähiympäristöönsä - osaa käyttää teknologiaa (tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien sekä tietoverkkojen käyttäminen erilaisiin tarkoituksiin) - ymmärtää oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkee oman sukupolvensa elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä - oppii kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa - osaa käyttää viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa Tavoitteet - tutustuu monipuolisesti kotikuntansa luontoon, historiaan, ihmisiin, elinkeinoihin jne. - osaa hyödyntää erilaisia lähteitä tiedonlähteinä ja osaa tuottaa kokemuksistaan omaa tekstiä Keskeiset sisällöt Tammelan - luonto (mm. harjut, järvet, Kansanpuistot) - kulttuuri (mm. taidenäyttelyt) - historia (mm. Hakkapeliitat, Härkätie) - ihmiset (eri ammattialojen edustajat) - elinkeinot (lähellä ja kauempana) Arviointi Hyväksytty/hylätty

9 9. LIITTEET Koulujen järjestyssäännöt Yleistä Oppilaan tulee noudattaa näitä järjestyssääntöjä myös silloin, kun kukaan ei ole häntä suoraan valvomassa. Sääntöjen rikkomisesta opettaja voi antaa suullisen huomautuksen, kotimuistutuksen tai jälki-istuntoa 30 min. 2 tuntia. Näiden järjestyssääntöjen keskeisistä sisällöistä on laadittu koululaisen Huoneentaulu. Yksityiskohtaisemmin käytäntöjä kuvataan koulun tapakasvatussuunnitelmassa. Koulun alue Koulun alueella tarkoitetaan koulun pihaa ja alakenttää. Piha-alueeseen kuuluvat ala- (kiipeily- ja koripallotelineet sekä karuselli) ja yläpiha (asfaltti- ja nurmialue sekä talvisin keinujen ja piharakennuksen välinen rinne). Välituntivalvonnan vuoksi alakentälle menemiseen tarvitaan opettajan lupa. Koulualueen rajat käydään läpi joka syksy uusien oppilaiden kanssa. Kouluaika Kouluaikaan kuuluvat työjärjestyksen mukaiset oppitunnit välitunteineen sekä työsuunnitelmassa määritelty muu toiminta. Mikäli oppilaalle on kunnan toimesta järjestetty koulukuljetus, kouluaikaan luetaan myös kuljetukseen käytetty aika. Kouluaikaan katsotaan myös kuuluvaksi se aika, jolloin oppilas osallistuu koulurakennuksessa järjestettyyn toimintaan oppituntien ulkopuolella. Oppitunnit Oppitunnit kestävät 60 minuuttia. Tästä vähintään 45 minuuttia käytetään opetukseen. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Välitunnit Pääsääntöisesti välitunnit vietetään ulkona koulun alueella, mutta opettaja voi antaa erityisluvan myös sisälläoloon. Ulkovälitunnin pakkasraja on 15 0 C. Välitunnin aikana asiaton oleskelu wctiloissa tms. on kiellettyä. Välituntien aikana ja muutoinkin, on kivien, käpyjen, lumipallojen ja muun vastaavan heittäminen yleisen turvallisuuden vuoksi kielletty. Kello kahdentoista välitunnin oppilaat ovat sisällä luokassa nk. lukuvälitunnilla, eli lukevat valitsemaansa kirjaa. Sopimuksesta oppilaat voivat lukemisen sijasta myös pelata rauhallisesti lautapeliä tms. Yleinen käyttäytyminen Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan tulee käsitellä huolellisesti koulun omaisuutta ja hänelle annettua opetusmateriaalia. Tapaturman tai muun vahingon sattuessa on asiasta välittömästi ilmoitettava lähimmälle henkilökuntaan kuuluvalle. Kulkuvälineiden käyttö ja säilytys Kulkuvälineet jätetään niille varattuihin paikkoihin lukittuna, koulu ei ole velvollinen vahingonkorvauksiin varkaustapauksissa. Välituntien aikana ei ajeta polkupyörillä, säilytysalueella ei myöskään oleskella. Koulumatkat Ekaluokkalainen voi pyöräillä kouluun vain huoltajan saattamana. Pyöräillessä käytetään pyöräilykypärää. Koulumatkoilla noudatetaan hyviä tapoja ja liikennesääntöjä. Taksiin noustaan siihen tarkoitetusta paikasta ajoneuvoa varoen. Koulukyydityksessä noudatetaan kuljettajan antamia ohjeita.

10 Vapaa-aika Koululla tapahtuvassa vapaa-aikatoiminnassa noudatetaan koulun järjestyssääntöjä. Muu toiminta Koulutyötä häiritsevää tai kaupallista mainontaa ei koulussa saa julkaista tai levittää. Poissaolot Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Mikäli oppilas jää kouluun saapumatta, on hänen huoltajansa velvollinen mahdollisimman pian ilmoittamaan poissaolosta oppilaan omalle opettajalle. Etukäteen tiedettyyn poissaoloon tarvitaan lupa. Työrauha, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä tai menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. ( PeL 36 ) Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta, jossa opetusta annetaan.(pel 36 ) Oppilaan osallistuminen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. ( PeL 36 ) Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. (PeL 36a ) Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään (PeL 36 ). Koulukuljetuksessa oleminen ei ole este jälki-istuntoon tai laiskanläksylle jäämiseen. Näistä toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. (PeL 36a ) Jälki-istunnosta, luokasta poistamisesta ja tehtävien suorittamisesta työpäivän päätyttyä päättää oppilaan opettaja (PeA 17 ). Oppitunnilla häiritsemisestä oppilas saa yhden varoituksen, toistaessaan häirinnän oppilas poistetaan luokasta ja hän saa jälki-istuntoa. Tupakointi, päihteet ja huumeet Tupakointi koulussa ja sen alueella on kielletty. Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena kouluaikana. Kouluruokailu Ruokailussa noudatetaan annettuja ohjeita ja hyviä tapoja. Matkapuhelin Matkapuhelinta tulee kouluaikana käyttää siten, ettei siitä aiheudu häiriötä koulutyölle. Puhelin tulee sulkea tai pitää äänettömänä oppituntien aikana. Koulussa matkapuhelinta säilytetään repussa. Koulu ei ole vahingonkorvausvelvollinen mahdollisissa vahinko- tai varkaustapauksissa.