Kuva: Juha Sarkkinen 55

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuva: Juha Sarkkinen 55"

Transkriptio

1 Kuva: Juha Sarkkinen 55

2 KIRJOITTANUT: PEKKA YLITALO HENKILÖKUVASSA JARNO MAJAVA Jarno Majava syntyi Rovaniemellä, ja vietti siellä lapsuutensa eri osissa kaupunkia: keskustassa, Ounasrinteellä ja myöhemmin Korkalovaarassa. Jarnon nuoruutta muokkasi hänen isänsä varhainen kuolema Jarnon ollessa 13-vuotias. Sisarussuhteista muodostui hyvin tiiviit perheen pienennyttyä. Jarno kävi koulunsa asuinpaikasta riippuen ensin keskustassa ja myöhemmin Ounasrinteellä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi silloisesta Keskustan lukiosta, josta on sittemmin tullut Lyseonpuiston lukio. Noina aikoina hän myös muutti Korkalovaaraan asumaan tyttöystävänsä kanssa. Jarno pohti opiskelumahdollisuuksiaan eräällä lomamatkalla Ylläksellä, jossa hänen perheellänsä oli mökki, ja päätyi lopulta hakemaan Oulun yliopiston Tuotantotalouden osastolle. Keskeisiä syitä valintaan oli kaksi: kyseiseen opiskelupaikkaan oli vaatimuksien puolesta hyvin vaikea päästä, jolloin se tuntui mielenkiintoiselta haasteelta, ja toisekseen tuotantotalouden diplomi-insinööri vaikutti monipuoliselta ja joustavalta tutkinnolta, joka antaa paljon erilaisia mahdollisuuksia sijoittua työelämässä. Jarno aloitti opintonsa Oulussa Tuotantotalouden osastolla syyskuussa Jarnon veli Jukka Majava tuli myös opiskelemaan Ouluun tuotantotaloutta pari vuotta myöhemmin, vuonna Jarnon pikkusiskokin pääsi opiskelemaan samaan paikkaan, mutta ehkä jopa onneksi valitsi proviisorin opinnot: kolme sisarusta opiskelemassa tuotantotaloutta Oulussa olisi voinut olla liikaa! Jarno vietti opiskeluaikanaan yhden kevätlukukauden vaihto-opiskelijana Chalmersin teknillisessä yliopistossa Göteborgissa. Jarnon parhaat muistot opiskeluajoilta liittyvät opiskelijaelämään, juhliin ja kiltahuoneelle. Myös luennot ja laskuharjoitukset ovat jääneet mieleen, vaikka eivät silloin esimerkiksi aamukahdeksan massaluennot tuntuneet kovin mukavilta. Jarnon hauskin luentoihin liittyvä muisto liittyy Työtieteen perusteet -kurssiin, jonka Jarnon vuosikurssilta luultavasti jokainen opiskelija muistaa. Professori Ukkola näytti tuolloin piirtoheitinkalvolla Daavid-patsaan kuvan ja kysyi, mikä patsaassa on erityistä. Oikea vastaus oli se, että Daavid-patsaan kädet ovat suhteettoman suuret ja voimakkaat verrattuna muuhun vartaloon. Jarnon mielestä tuotantotalouden kilta oli niin tiivis hänen opiskeluaikanaan, että kaikki opiskelijat olivat jonkinlaisissa väleissä keskenään, joten parhaiden opiskelukaverien nimeäminen on erittäin vaikeaa. Jarnon oma vuosikurssi 93 tuli tietenkin hänelle hyvin tutuksi, kuten myös edeltävä vuosikurssi 92 sekä Jukka-veljen vuosikurssi 95. Opiskeluaikojen läheisimpinä kavereinaan Jarno muistaa Heikki Koivun, Kari Kivelän, Petri Lehtovirran ja Hilppa Hornemanin. Jarno harjoitteli ja työskenteli opiskeluaikanaan kiitettävästi, muun muassa Nokialla, tuotantotalouden laboratoriossa ja Compowerilla Vantaalla. Nokialla hän oli töissä ensimmäisen kerran jo 1995, ja aloitti siellä täysipäiväisesti vuonna Hän oli siis kaksi viimeistä opiskeluvuottaan kokopäivätöissä luvun lopulla, kun Jarno lähestyi valmistumistaan ja päätyi Nokialle töihin, työmarkkinoilla vallitsi eräänlainen ajopuuteoria, mikä tarkoitti sitä, että Nokia imi töihin esimerkiksi lähes kaikki tuotantotaloudesta valmistuneet. Jarnon kohdalla tämä on jäänyt siinä mielessä muistiin hyvänä aikana, että olemattomalla kokemuksella oli mahdollista päästä vastuullisiin tehtäviin, kiertämään maailmaa ja lanseeraamaan tuotteita arvostetun yrityksen nimissä. Tämä avasi paljon muitakin ovia. Nokia työllisti Jarnoa lopulta yhteensä 11 vuoden ajan. Opiskeluaikanaan Jarno oli töissä myös tuotantotalouden laboratoriossa, jossa hän vastasi kansainvälisistä asioista, kuten opiskelijavaihdoista, ja toimi yhdyshenkilönä opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä. Lisäksi Jarno työskenteli yhden kesän Compowerilla Vantaalla, jossa hän oli mukana muutamassa projektissa. Compower valmisti tehoelektroniikkaa. Esimerkiksi toinen projekteista, joihin Jarno osallistui, liittyi VR:n kulunvalvontalaitteiden virtalähteisiin. Diplomityönsä Jarno teki Nokia Mobile Phonesille, ja sen aiheena oli New Product Development Program. Diplomityön tarkoituksena oli auttaa Nokiaa lanseeraamaan uusi tuoteperhe, mutta kesken projektin Jarnon diplomityön johto päätti lopettaa tuoteaihion kehittämisen. Hänen diplomityönsä muodostui tällöin eräänlaiseksi retrospektiiviseksi analyysiksi siitä, mikä epäonnistui. Tämä yllättävä ja poikkeuksellinen tapahtuma osoittautui lopulta edulliseksi 56

3 Jarnon urakehitystä ajatellen, sillä diplomityön yhteydessä hän pääsi tekemään projektille ikään kuin ruumiinavauksen ja samalla pohtimaan, kuinka johtokunta arvioi sinänsä lupaavaa tuotetta ja kuinka paljon muun muassa erilaiset ulkoiset ja sisäiset tekijät vaikuttavat. Tämä on mahdollisesti auttanut myöhemmin vastaavien tilanteiden tullessa eteen muistamaan sen, että maailma ei ole täysin mustavalkoinen, vaan harmaan sävyjä on paljon. Valmistumisensa jälkeen Jarno jatkoi Nokialla tuotepäällikön tehtävissä ja toimi tuotehallinnossa yhteensä seitsemän vuotta. 11 vuotta kestäneellä Nokian urallaan Jarno ehti olla mukana myös myyntikanavan kehityksessä, johon liittyi muun muassa Nokian nettikaupan perustaminen 12 valtioon ja edelleen sen myöhempi laajentaminen muihin maihin. Jarnon veli Jukka oli itse asiassa mukana tässä samassa projektissa eräänlaisessa after sales vastuussa. Jarnolla itsellään oli kokonaisprojektivastuu ja myynnin näkökulma. Vuonna 2008 Jarno siirtyi Elektrobitin USA:n yksikköön kahdeksi ja puoleksi vuodeksi. Siellä Jarno oli vastuussa itärannikon myynnistä eräässä suuren luokan projektissa, joka vei lähes kaiken ajan ensimmäisenä parina vuotena. Projektin tultua valmiiksi Jarno pystyi keskittymään uusasiakashankintaan ja teki sitä menestyksekkäästi viimeisen vuoden aikana, kunnes palasi Suomeen. Hän on yhä Elektrobitin palveluksessa tämän tarinan valmistumisaikaan (vuonna 2011). Jarnon mielestä tuotantotalouden opinnoilla on ollut sanalla sanottuna positiivinen vaikutus hänen urakehitykseensä. Opiskeluaikana hän oppi itsenäistä työskentelyä, kun kaikki ei tullut valmiiksi tarjoiltuna. Hän joutui esimerkiksi miettimään, mitä kirjoja olisi syytä lainata kirjastosta ja mitä kursseja kannattaa opiskella. Yliopiston löysä ohjaus opiskelujen suhteen oli siinä mielessä hyvin sopiva, että opiskelijalla oli vapauksia mutta toisaalta myös vastuuta. Opintojen aikana Jarno oppi siis itsenäisyyttä ja samalla tiimityöskentelyä, sillä tuotantotalouden kilta oli pieni ja tiivis ja opintoja suoritettiin yhteistyössä. Jarno kaipaa hieman opiskeluaikojaan siitä syystä, että silloisella opiskeluryhmällä oli hyvä yhteishenki, ja ryhmätyö toimi. Vastaavasti työelämässä syntyy aika harvoin sellainen tunne, että hei, nyt tämä tiimi toimii. Jarnon tärkein osaaminen työelämässä on ehkä yllättäen kielitaito, koska se on ensimmäinen työkalu kommunikointiin ja asiakkaiden kanssa toimimiseen. On äärimmäisen tärkeää osata kuunnella, mitä asiakas sanoo, ja sitten miettiä vastaus ja kommunikoida. Erityisesti USA:ssa ollessaan Jarno huomasi, kuinka oleellinen elementti niin sanottu small talk oli ihmisten kanssa toimeen tulemisessa. Englannin lisäksi Jarno puhuu sujuvaa ruotsia, mihin osaltaan on vaikuttanut vaihto-opiskeluaika Göteborgissa. Lisäksi hän on opiskellut yliopistoaikanaan saksaa, ja syksyllä 2011 Jarno osti itsenäisesti espanjan kielikurssin kotitietokoneelle. Hänen kielivalikoimansa saattaa siis vielä kasvaa tulevaisuudessa! Jarnon mielestä yritykset ja yhteisöt hyötyvät parhaiten tuotantotalouden opiskelijoiden kokonaisvaltaisesta ja strategisesta ajattelusta. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotantotalouden diplomi-insinööri kykenee miettimään asioita hieman pidemmälle sekä esimerkiksi lähestymään ongelmaa useammasta näkökulmasta ja perspektiivistä. Tuotantotalouden koulutus on monipuolinen, ja siten se tarjoaa monipuoliset edellytykset ja taidon pystyä käsittelemään asioita kokonaisuuksina ja viemään niitä järkevästi eteenpäin ilman alioptimointia. Jarnon mielestä yritykset ja yhteisöt hyötyvät parhaiten tuotantotalouden opiskelijoiden kokonaisvaltaisesta ja strategisesta ajattelusta. Jarnolla ei ole vielä koskaan ollut omaa yritystoimintaa, sillä sitä on varmasti osaltaan jarruttanut pienen lapsen kotonaolo ja asuntovelka. Jarno kuitenkin uskoo, että niin sanotun viidenkympin villityksen saavuttua hän saattaisi ryhtyä jonkinlaiseen yritystoimintaan. Toistaiseksi ainoa mahdollisesti yritystoiminnaksi laskettava aktiviteetti on Jarnon osakkuus kiinteistöosakeyhtiössä. Kyseessä on vielä aivan uusi asia, sillä talon rakentaminen aloitettiin viikkoa ennen tämän uratarinan kirjoittamista. Osakkaana oleminen ei vie kovin paljon Jarnon aikaa, mutta se on ikään kuin yhteinen harrastus muiden tuotantotalouden opiskelijoiden kanssa. Toinen mahdollisesti omaksi yritystoiminnaksi luettava toiminta on Jarnon ja hänen vaimonsa yhteisesti omistama sijoitusasunto. Jarnon mahdollinen oma yritys voisi olla kahdenlainen: joko puhdas tuoteyritys, koska hän pitää tuoteliiketoiminnasta, tai jonkinlainen konsulttiyritys. Kyseessä on tavallaan kaksi eri ääripäätä, mutta kumpikin tapaus kiinnostaa Jarnoa. Jarnon mielestä suhdeverkosto on työelämässä tärkeä, erityisesti liittyen työpaikan vaihtoihin. Parhaat tilaisuudet ja työpaikat ovat usein sellaisia, joita ei juuri mainosteta julkisesti ja joihin voi päästä helpoiten suhteiden ja suositusten avulla. Jarnon työhistoriasta löytyy kuitenkin yksi poikkeus, sillä hän haki aikanaan erääseen tehtävään Nokian yritysstrategiayksikössä. Puoleen vuoteen hakemisen jälkeen ei ollut kuulunut mitään, kunnes puhelin soi yllättäen ja Jarno kutsuttiin haastatteluun puolen tunnin varoitusajalla. Strategiayksikön Human Resources -vastaava ja rekrytoiva esimies pyysivät häntä vastaamaan pariin oikean elämän casekysymykseen, joista toinen oli salainen ja toinen koski Yahoota. Vastauksena Jarnon piti kertoa, mitä tekisi näissä tilanteissa, ja pohtia tapauksia yleisesti. Seuraavana päivänä puhelin soi jälleen, jolloin Jarnolle kerrottiin rekrytointivastaavien olleen vaikuttuneita, ja kysyttiin, vieläkö paikka kiinnostaa. Jarno on toki työuransa aikana hakenut muitakin työpaikkoja, mutta tämä on ainoa, minkä hän on yleisen haun kautta saanut. Parhaisiin paikkoihin pääsee siis helpommalla verkoston kautta. 57

4 Jarnolle työ merkitsee vanhan kliseen mukaisesti elinikäistä oppimista, eli sitä, että oppii uutta ja näkee maailmaa. Häntä on aina kiinnostanut esimerkiksi kansainvälisyys, joten työn lomassa matkustaminen ei ole ollenkaan huono asia. Vanhat esimiehet pitävät Jarnoa hyvin systemaattisena työntekijänä. Jarno on myös kohtuullisen itsenäinen sekä alaisiaan kohtaan suojeleva ja huolta pitävä. Jarno pitää esimiestehtävistä, vaikkakin matkustelemisen, myyntirajapinnassa toimimisen ja asiakkaiden tapaamisen lomassa alaiset luultavasti hieman kärsisivät. Esimiestehtävät eivät kuitenkaan koskaan ole olleet hänelle mitenkään epämieluinen asia. Jarno kohtaa haasteita työssään joka päivä, joka viikko, joka kuukausi ja joka vuosi, mutta suurimmat haasteet liittyvät mahdollisesti strategian painopisteen ja fokuksen muutoksiin. Tällöin täytyy yleensä lopettaa työ, mitä on ollut tekemässä. Tähän muutokseen liittyy monesti eräänlainen luopumisen tuska, jolloin yksi päivä saattaa mennä vanhan työn loppumista murehtiessa. Jarno on kuitenkin alalla, jossa muutoksia tapahtuu jatkuvasti ja haasteita syntyy koko ajan, jolloin asioiden muuttumiseen on vain hiljalleen totuttava. Ehkä myös Nokialla tapahtuvat irtisanomiset ja suuret muutokset alleviivaavat juuri sitä, että haasteita syntyy aina. Suurimpana onnistumisenaan Jarno pitää perhe-elämänsä saavutuksia ja pojan syntymää vuonna 2010, sillä syntymän jälkeiset viikot olivat Jarnolle kirkkaasti hänen elämänsä parasta aikaa. Eikä elämä todellakaan siitä huonone, vaan päinvastoin Jarnosta tuntuu, että joka päivä tuo merkitystä elämään. Liike-elämässä tapahtuvat onnistumiset, kuten ison kaupan tekeminen tai projektin onnistuminen, antavat myös hetkeksi erinomaisen olotilan. Ne ovat sellaisia tapahtumia, joita pitää muistaa juhlia. Vastaavasti epäonnistumisiin liittyen Jarnolle tulevat mieleen erinäiset väärinkäsitykset ja törmäykset liittyen kulttuurien välisiin eroihin, joissa voi tahtomatta syntyä konflikteja. Jarno teki esimerkiksi aikoinaan USA:ssa ollessaan yhteistyötä erään vanhan amerikkalaisen herrasmiehen kanssa, joka oli asiakasyrityksen Chief Technical Officer. Jarno puhui suomalaiseen tapaan liian suoraan, kun taas kyseinen amerikkalainen herrasmies pyrki enemmän lakaisemaan epäkohdat ja ongelmat maton alle sekä toimimaan ja puhumaan siten, että kaikki olisi pelkästään hyvää ja kaunista. Tilanteessa syntyi pieniä ristiriitoja, ja lopulta Jarnon täytyi nöyrästi siirtyä takavasemmalle ja pahoitellen todeta, että tehtävään järjestetään joku toinen henkilö. Aina ei päivittäisissä tehtävissä kaikki mene ihan suunnitelman mukaan, ja tällaisia odottamattomia haasteita ja ongelmia tulee ilmi. Jarnolla on ollut parikin hyvää esimiestä, jotka ovat inspiroineet häntä työurallaan. Toinen on Juha Ala-Mursula, joka nykyisin työskentelee Business Oulussa, ja toinen on hänen nykyinen esimiehensä Jani Lyrintzis, joka näyttää hyvää esimerkkiä alaisilleen. Jarnoa on alitajuisesti varmasti inspiroinut myös moni muu ihminen, mutta nämä kaksi ovat kaikkein selvimmin mielessä. Mentoroinnista ei Jarnon mukaan ole haittaa työuralla, mutta se ei ole välttämätöntä. On hankalaa löytää sellainen mentori, jonka kanssa olisi päivittäin tekemisissä ja pohtimassa urapolkua, mutta mikäli sellainen löytyy, kannattaa kyseisestä henkilöstä pitää kiinni. Ilman mentoria on kuitenkin mahdollista ja myös suositeltavaa hakea itselleen esimerkkejä ja yrittää kehittää itseään ajattelemalla, että noin minäkin haluaisin toimia tai että tuossa minä haluan kehittyä tai parantua. Jarnon omat keskeiset menestystekijät ovat hänen mukaansa avoimuus, kommunikoinnin selkeys ja periksiantamattomuus. Urakehitystään pohtiville tai yhä opiskeleville Jarno antaa sellaisen vinkin, että ei kannata stressata siitä, mitä tapahtuu viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Maailma muuttuu koko ajan, joten eteen tulevista tilaisuuksista on otettava kaikki irti. Mikäli tarjoutuu mahdollisuus lähteä ulkomaille, ei kannata pohtia lähtöä pelkästään rahan takia, vaan kannattaa lähteä! Kun ottaa tilaisuuksista kaiken irti, elämästä tulee mielenkiintoinen ja hauska. Kaikki ei pyöri rahan tai CV:n ympärillä. Jarno on aikanaan päättänyt, että kun 20 vuotta televiestintää tulee täyteen, hän vaihtaa konkreettisesti alaa. Tähän vuosimäärään on jäljellä laskemistavasta riippuen enää neljä tai viisi vuotta, joten alanvaihto voi olla pian akuutti asia. Jarno olisi lisäksi kiinnostunut lähtemään ulkomaille asumaan vielä toistamiseen tai jopa kolmanteenkin kertaan. Perheenlisäys on myös jatkossa tervetullutta, mutta nykyinenkin tilanne on perheen suhteen Jarnon mielestä aivan hyvä. 58

5 KIRJOITTANUT: PEKKA YLITALO HENKILÖKUVASSA JUKKA MAJAVA Jukka Majava syntyi Rovaniemellä ja vietti siellä lapsuutensa 15-vuotiaaksi asti, jolloin hän muutti perheensä mukana Vantaalle. Jukan isä kuoli, kun Jukka oli 10-vuotias, ja tämä tapahtuma opetti häntä kantamaan enemmän vastuuta itsestään jo nuoressa iässä. Kaksi ensimmäistä lukiovuotta Jukka kävi Martinlaakson lukiota Vantaalla, mutta Pohjois-Suomi tuntui hänestä kuitenkin aina luontaiselta kotipaikalta. Siitä syystä Jukka muutti itsenäisesti viimeiseksi lukiovuodekseen takaisin Rovaniemelle, jossa kirjoitti ylioppilaaksi. Lukioaikana Jukka alkoi miettiä ja puntaroida eri opiskeluvaihtoehtoja: tekniikka, oikeustiede ja lääketiede kaikki kiinnostivat häntä. Pohdittuaan työllistymistä ja toimeentulomahdollisuuksia, hän päätyi lopulta tekniikan opintoihin. Tuotantotalous kuulosti Jukasta mielenkiintoiselta, ja hänen veljensä Jarno oli jo kaksi vuotta aikaisemmin aloittanut opintonsa Oulussa Tuotantotalouden osastolla. Jukka pääsi viimeisenä lukiovuotenaan veljensä kautta olemaan joinakin viikonloppuina mukana opiskelijaelämässä ja myös vappumenoissa, mikä osaltaan vaikutti lopulliseen päätökseen tulla Ouluun opiskelemaan tuotantotaloutta vuonna Jukan parhaat muistot opiskeluajoilta liittyvät yleisesti vapaaajan viettoon kiltahuoneella sekä erinäisiin juhliin. Tuotantotalouden opiskelijat muodostivat tuona aikana pienen ja tiiviin porukan, jossa oli erittäin hyvä yhteishenki. Erityisesti omalta vuosikurssilta, mutta myös muilta vuosikursseilta syntyi useita kaverisuhteita, ja Jukka on edelleen jatkuvasti yhteydessä noin kymmenen entisen tuotantotalouden opiskelijan kanssa. Parhaina opiskelukavereinaan Jukka muistaa Paavo Hännisen, Lauri Pulkkisen, Ilkka Sarajärven, Miikka Anderssonin, Jouko Nuottilan, Jouni Kanasen, Heikki Koivun, Jyrki Hietaniemen ja luonnollisesti veli Jarnon. Tässä on toki vain osa hänen opiskeluaikaisista kavereistaan, mutta nyt perhe- ja työelämän myötä kaikkien muiden sen aikaisten tuttavien kanssa ei ole ehtinyt olla yhteydessä. Opiskeluaikana Jukka harjoitteli työelämässä: aluksi hän työskenteli Atrialla kahtena ensimmäisenä kesänä, sitten vaihto-opiskeluvuotenaan Irlannissa ja myöhemmin Nokia Telecommunicationsilla. Atrialla hän toimi käytännön tehtävissä paikallisen yrityksen logistiikkakeskuksen lihatiskillä, kun taas Irlannissa Jukka ei ollut palkallisessa työsuhteessa, mutta teki muun muassa laatujärjestelmäprojektin pienelle konsulttiyritykselle. Kesällä 1998 hän toimi logistiikkakehitystehtävissä Nokia Telecommunicationsilla Oulun Ruskossa. Varsinaista, kokopäiväistä työskentelyä Jukka ei vielä halunnut aloittaa opiskeluaikana, vaan kaikki valmistumista edeltävät työtehtävät olivat hänen tapauksessaan kesätöitä. Jukka valmistui suhteellisen nopeasti, vuonna 1999, aloitettuaan opinnot Diplomityönsä hän teki Tampereelle Nokia Ventures -yksikköön. Jukan aihepiirinä oli uuden tuotteen myynti-, jakelu- ja tuotetukikanavat. Nokia Ventures -yksikkö oli juuri perustettu ja palkkasi silloin aika paljon työvoimaa. Jukan lähtö Tampereelle poikkesi hänen valmistumisensa aikaisesta tyylistä, jonka mukaan lähes kaikki Tuotantotalouden osastolta valmistuneet päätyivät Nokian Oulun yksikköön töihin. Kuitenkin Jukan diplomityön valmistuttua kyseinen venture-muotoinen hanke fokusoitiin uudelleen ja siirrettiin Nokia Networksille. Hankkeessa oli tarkoituksena tehdä jakelu- tai tuotekumppanuus silloisten IT-kumppanien, kuten IBM:n, Compaqin ja HP:n, kanssa. Hanke kuitenkin lakkautettiin kyseisessä muodossa, jolloin Jukka lähti yksiköstä ja vaihtoi Tampereella Nokia Mobile Phonesille. Siirto tapahtui Nokian sisäisen työmarkkinapalvelun kautta, joka mahdollisti kaikkien vapaiden paikkojen selaamisen ja josta uusi paikka Jukalle myös löytyi. Jukan opiskeluaikainen kaveri Jouko Nuottila aloitti samassa yksikössä hieman Jukkaa aikaisemmin, joten silläkin saattoi olla positiivinen vaikutus työpaikan vaihtoon. Nokia Mobile Phonesilla Jukkaa kiinnostivat erilaiset mobiilisovellukset, ja hän arveli, että kyseessä on varmasti kasvava ala tulevaisuudessa. Aluksi Jukka toimi teknologia-asiantuntijana, jonka tehtävänä oli tarjota teknistä tukea eräälle sovelluskehittäjälle, joka teki sovelluksia muun muassa Nokian kommunikaattorille. Wap oli silloin tuore ja kiinnostava teknologia, jota tuettiin. Pian Jukan toimenkuva muuttui jälleen, koska hänen yksikössään alettiin muuttaa toimintamalleja liittyen tekniseen tukeen. Siellä tehtiin tuotteistettu kehittäjätukiohjelma, jossa tarjottiin sekä teknistä että markkinointitukea sovelluksia kehittäville yrityksille. Se oli merkittävä toimintatavan muutos, ja Jukka toimi projektissa projektipäällikkönä. Jukka jatkoi projektipäällikön nimikkeellä vuodesta 2000 vuoteen 2002, vaikka itse projekti ei niin kauaa kestänytkään. 59

6 Vuoteen 2004 asti Jukka jatkoi samassa organisaatiossa liiketoiminnan kehityspäällikön roolissa. Käytännöllisesti katsoen tuona loppuaikana, vuosina , hän oli hoitamassa Nokian ja sovelluskehittäjäyritysten välisiä suhteita. Hän piti huolta tärkeimmistä sovelluskehittäjistä, jotta ne yhä tekisivät Nokialle uusia sovelluksia. Loppuvuodesta 2001 Jukka muutti avovaimonsa kanssa yhteen ja takaisin Ouluun, mutta etätyöskentelyn mahdollistamana jatkoi Tampereen organisaatiossa vielä noin kaksi vuotta. Vuoden 2004 kesällä Jukka vaihtoi Nokian sisällä tuoteohjelmatehtäviin, joissa hän toimi asiakastuen ja huollon projektipäällikkönä tuotekehityksessä. Jukka jatkoi suurin piirtein kaksi vuotta näissä tehtävissä, kunnes toimenkuva hieman muuttui. Hän jatkoi edelleen asiakastuen ja huollon parissa, mutta rooli muuttui enemmän konseptointiin keskittyväksi. Noihin työtehtäviin liittyen Jukka oli muun muassa perustamassa aikoinaan Nokian nettikauppaa. Hän vastasi projektissa asiakastuesta. Alkuvuodesta 2008 Jukka vaihtoi nykyisiin tehtäviinsä, eli teknologiamarkkinointiin Nokia Mobile Phonesille. Hänen toimenkuvaansa kuuluu teknologiamarkkinointi operaattoreille ja sovelluskehittäjille, kuten esimerkiksi Vodafonelle ja vastaaville kiinalaisille operaattoreille liittyen peruspuhelimiin. Viimeisimmät keskeiset kohdealueet Jukan työssä ovat olleet Kiina ja Venäjä. Jukka on syksyyn 2011 mennessä työskennellyt Nokian palveluksessa yhteensä 13 vuotta. Jukan osaamisen tuomia suoria rahallisia hyötyjä yrityksille on erittäin vaikea mitata, mutta hänen työpanoksestaan on tullut positiivista palautetta esimiehiltä ja kollegoilta. Konkreettinen esimerkki Jukan työn tuloksista on vuonna 2000 tuotteistettu kehittäjätukiohjelma, jossa Jukka toimi projektipäällikkönä. Myös nettikaupan perustamisen yhteydessä täytyi kehittää Eurooppaan uudenlaisten tuotteiden jakelukanava, jota ei aikaisemmin ollut. Nekin ongelmat kuitenkin selvitettiin, ja Nokian nettikauppa syntyi. Nykyisissä työtehtävissään Nokia Mobile Phonesilla Jukan ja hänen ryhmänsä työ on ollut hyvin tärkeää kehittäjäekosysteemin rakentamisessa massavolyymin tuotteisiin kehittyneille markkinoille. Tähän työhön liittyen Jukan ryhmä on ollut mukana tekemässä selvitystyötä, jonka pohjalta on syntynyt konkreettisia tuote- ja teknologiamuutoksia, jotka ovat mahdollistaneet esimerkiksi paremman sovelluskehityksen peruspuhelimille. Viimeisimpänä saavutuksena on Nokian nykystrategiassa keskeisenä osa-alueena oleva The Next Billion, eli seuraava miljardi käyttäjää, joka on Jukan teknologiamarkkinointiryhmän kehittämä slogan. on ajanut häntä eteenpäin uralla. Myös työn kautta tuleva henkilökohtainen panos Pohjois-Suomen teollisuuteen ja yhteiskunnan hyvinvointiin on asia, jolla ehkä alitajuisesti on merkitystä Jukalle, vaikka hän ei usein tältä kannalta asiaa ajattelekaan. Jukka kuvailee itseään systemaattiseksi ja maanläheiseksi työntekijäksi, joka silti pystyy hahmottamaan kokonaisuusia ja tekemään itsenäisesti töitä. Jukka teki 2000-luvun alussa onnistuneesti parin vuoden ajan Oulusta etätöitä Tampereelle, mutta mieluiten hän on samalla paikkakunnalla muiden kanssa, jotka ovat samoissa tehtävissä. Jukka toki arvostaa itsenäistä työskentelyä, mutta kokee silti tiimityöskentelyn erittäin tärkeäksi. Ensimmäisen todellisen haasteensa työurallaan Jukka kohtasi valmistumisensa jälkeen, kun hän toimi projektipäällikkönä muutosprojektissa. Siinä vaiheessa Jukka oli vielä hyvin nuori, ja organisaatiossa oli mukana myös vanhempia ja kokeneempia työntekijöitä. Tilanteessa syntyi haasteita Myös työn kautta tuleva henkilökohtainen panos Pohjois-Suomen teollisuuteen ja yhteiskunnan hyvinvointiin on asia, jolla on merkitystä Jukalle. Jukan mielestä tuotantotalouden opinnot ovat antaneet hänelle erittäin monipuolisen koulutuksen, jonka puitteissa on ollut mahdollista toimia monenlaisissa tehtävissä. Yksittäisistä osaamisistaan hän pitää tärkeimpinä projektinhallintataitoja, kokonaisuuksien hahmottamista ja käytännönläheistä ongelmanratkaisua. Tekninen ymmärrys on myös työssä olennaista, sillä sen avulla pystyy sujuvasti kommunikoimaan tuotekehitysryhmän kanssa sekä ymmärtämään teknisiä yksityiskohtia. Muina tärkeinä osaamisina työssään Jukka listaa kielitaidon ja markkinapuolen ymmärryksen, muun muassa asiakaslähtöisyyden. Jukan työura on syksyyn 2011 asti kulunut Nokian eri yksikköjen työtehtävissä, eikä hänellä ole koskaan ollut omaa yritystoimintaa. Jos joku yritys pitäisi perustaa, Jukka kallistuisi tällä hetkellä oman konsulttiyrityksen suuntaan, vaikka vuosien varrella hänen mielessään onkin ollut hyvin monenlaisia mahdollisia yritysideoita. Henkilökohtaisesti työ merkitsee Jukalle rahan ja toimeentulon lisäksi uuden oppimista ja itsensä kehittämistä. Jukka on vaihtanut työtehtäviään likimain 2 4 vuoden välein, ja tämä vaihtelu liittyen esimerkiksi tiimikulttuurin muutokseen. Muuna haasteena Jukan työuralla on ollut uuden oppiminen aina työpaikan vaihtumisen yhteydessä. Jukka on halunnut kokeilla jotain erilaista aina silloin tällöin, ja tämä vaihtelun kaipuu aiheuttaa työuralle uusia haasteita, joista selviäminen tuo kuitenkin mielihyvää. Työuralla ei ole sattunut mitään niin suurta haastetta tai epäonnistumista, joka olisi jäänyt Jukalle mieleen. Hän silti myöntää, että kaikki asiat eivät aina suju niin kuin toivottiin, 60

7 ja että ei Nokiallakaan tällä hetkellä kovin erinomaisesti mene. Muutama vuosi sitten Jukka kohtasi erikoisen vastoinkäymisen, kun hän joutui olemaan puoli vuotta poissa töistä käsiin liittyvien ongelmien takia. Vastoinkäyminen on nyt kuitenkin ylitetty, ja sen myötä Jukka huomasi, että ergonomiaan on panostettava töissä erikoishiirineen ja muine apuvälineineen. Jukka on kohdannut uransa aikana moniakin inspiroivia ihmisiä. Hänen mielestään työelämässä ja muualla ympärillämme on paljonkin innostuneita ihmisiä, mutta todellinen inspiroivuus syntyy siitä, että osaa myydä innostuksensa ja motivoida muita. Tällainen henkilö voi olla esimerkiksi tiimikaveri, esimies tai organisaation vetäjä. Jukan mielestä inspiroivat ihmiset eivät ole kovin putkinäköisiä, vaan heillä on selkeä halu kehittää asioita ja samalla olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Jukka on itsekin ottanut oppia kollegoiltaan ja esimiehiltään, mutta hänellä ei ole koskaan ollut varsinaista mentoria. Hänen mielestään mentorointi on kuitenkin mielenkiintoinen ja hyvä järjestely. Jukan mielestä hänen kolme keskeisintä menestystekijäänsä ovat seuraavat: monipuolisuus, kyky oppia ja käytännönläheinen ongelmanratkaisukyky yhdistettynä optimistiseen asenteeseen. vuotta aikaisemmin valmiiksi ammatillisen opettajan pedagogiset opintonsa. Tulevaisuudensuunnitelmiinsa liittyen Jukka aikoo lopettaa työnsä Nokialla vuoden 2011 loppuun mennessä ja aloittaa samalla tohtorikoulutettavan tehtävät Oulun yliopistossa. Tähän tohtorikoulutettavan työhön liittyy mahdollisesti myös sivutoiminen opetustyö. Jukka ei vielä tarkalleen tiedä tulevan väitöskirjansa aihetta, mutta uskoo, että löytyy jokin sellainen kiinnostava asia, mistä on mahdollista lähteä moneen suuntaan: opetukseen, tutkimukseen tai takaisin teollisuuteen. Hän ei vielä tarkemmin osaa ennustaa, mitä tulee tapahtumaan väitöskirjan valmistuttua noin vuonna Jukka neuvoisi uraansa suunnittelevia siten, että työuralla kannattaa panostaa siihen, mistä on kiinnostunut. Hän itse on tehnyt uransa aikana erityyppisiä töitä, pyrkinyt vaihtelemaan tehtäviä ja sitä kautta hakemaan virikettä uralleen. Jukka painottaa myös ihmisten ja suhteiden tärkeyttä. Opiskeluaikana ja muulloin hankituista ystävistä ja kavereista saattaa olla arvaamatonta hyötyä tulevaisuudessa, vaikkakaan ihmissuhteita ei kannata lyhytjänteisesti organisoida pelkästään sen mukaan, kenestä hyötyy eniten. Hyvistä kaverisuhteista on Jukan tapauksessa ollut useita kertoja hyötyä työpaikkaa vaihtaessa tai muutoin. Viimeisimpänä esimerkkinä on Jukan syksyllä 2011 aloittama sivutoiminen opetustyö ammattikorkeakoulussa. Mahdollisuus tähän työhön tuli kaverisuhteen kautta. Jukka oli saanut pari Kuva: Juha Sarkkinen 61

8 KIRJOITTANUT: RISTO PUOMINEN HENKILÖKUVASSA JANI KILJALA Jani Kiljala asuu vaimonsa kanssa Virossa, Keila-nimisessä kaupungissa. Hän työskentelee siellä suomalaisen PKC Groupin tytäryhtiön PKC Eestin toimitusjohtajana. Jani valmistui Oulun yliopiston Tuotantotalouden osastolta vuonna Jani syntyi ja eli lapsuutensa Pihtiputaalla, Keski-Suomessa. Hänen kasvuympäristönä oli melko tyypillinen Suomalainen maalaispitäjä, josta sai hyvän pohjan myöhempään elämään. Tuolta ajalta mieleen jäi reipas työntekoa kaihtamaton mentaliteetti. Lapsuudessa tärkeänä roolimallina ja esikuvana toimi oma isä, jolta on jäänyt monia toimintamalleja. Pihtiputaalla Jani kävi myös yleissivistävät koulut, eli peruskoulun ja lukion. Jani kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1994, minkä jälkeen hän lähti vuodeksi armeijaan. Armeijan jälkeen Jani haki opiskelemaan lääketiedettä Ouluun. Häneltä jäi puuttumaan sisään pääsystä harmittavan vähän pisteitä, joten hän päätti yrittää vuoden päästä uudelleen. Tämän välivuosi kului Jyväskylän yliopistossa opiskellessa fysiikkaa ja matematiikkaa. Lääketieteen lisäksi myös tekniikka kiinnosti Jania, joten hän tutustui Oulun yliopiston Teknillisen tiedekunnan vaihtoehtoihin. Häntä halutti kokeilla tuotantotaloutta, koska ala tuntui kiinnostavalta ja sinne oli vaikeinta päästä. Niinpä keväällä 1996 Jani haki opiskelupaikkaa Oulusta sekä tuotantotaloudesta että lääketieteestä. Hän pääsi opiskelemaan tuotantotaloutta, ja lääketiede sai jäädä. Opiskelun edetessä tuotantotalous alkoi oikeasti kiinnostaa Jania, ja opintoviikkoja kertyi hyvään tahtiin. Tuotantotalouden opiskelijoilla oli tuolloin hyvä ryhmä, josta muodostui oikea kaveripiiri. Jani oli aktiivisesti mukana kiltatoiminnassa, mistä hänelle on jäänyt paljon hyviä muistoja. Hän oli killan kansainvälisten asioiden vastaavana, minkä johdosta hän teki ulkomaille suuntautuneita reissuja. Näillä reissuilla hän osallistui ainejärjestöjen Euroopan palavereihin edustaen tuotantotalouden opiskelijoita. Oulun lisäksi Jani kävi opiskelemassa yhden kevään Itävallassa. Tämä Erasmus vaihto-opiskelu oli hieno kokemus, jollaista hän voi suositella kaikille. Lukukausien välissä Jani oli kesätöissä. Alkuaikoina hän teki monenlaisia työtehtäviä, kuten vesijettien vuokrausta Nallikarissa. Parin vuoden jälkeen hän siirtyi teknisempiin, koulutusta vastaavampiin kesätöihin. Yksi kesä jäi hänelle erityisesti mieleen. Jani oli tuon kesän Saksassa Mynchenissä BMW:n autotehtaalla kokoonpanolinjalla. Kolmannen vuoden jälkeen hän meni kesätöihin PKC Groupille. Työsuhde jatkui osa-aikaisena koko seuraavan talven. PKC Groupilla Jani työskenteli tuotannon erilaisissa kehitysprojekteissa ja osittain myös veti niitä. Keväällä 2000 oli Janilla edessä diplomityön teko. Hänellä oli useita eri yritysvaihtoehtoja työn tekoon. Lähes kaikki Janin luokkakaverit tekivät diplomityönsä Nokialle. Jani kuitenkin viihtyi PKC Groupilla ja teki diplomityönsä siellä. Tuolloin PKC Groupilla alkoi ERP-järjestelmän (Enterprise Resource Planning) vaihtoprojekti, ja Jani teki diplomityönsä tähän projektiin. Diplomityön aihe oli ERP-järjestelmät ja niiden vaikutukset yrityksen liiketoimintaan. Tuohon aikaan Jani oli kokopäivätyössä, ja diplomityö oli eräänlainen dokumentointi työstä, jota Jani jo teki firmassa. Firma odotti häneltä täyttä työpanosta, joten diplomityö tuli tehtyä enemmän yliopistoa varten. Diplomityön teoriaosa tuki työn tekoa, ja mietteiden kirjoittaminen paperille oli hyödyllinen kokemus. Kun diplomityö valmistui keväällä 2000, Jani oli suorittanut opintonsa. Niihin kului aikaa vain neljä vuotta. Valmistumisen jälkeen työsuhde PKC Groupilla jatkui. Jani työskenteli ERP-projektin parissa osaprojektipäällikkönä tuotantopuolella. Myöhemmin koko ERP-projektin vetovastuu tuli hänelle. Pikkuhiljaa Janin työtehtävät muuttuivat ja laajenivat. Hän oli muun muassa logistiikan kehityspäällikönä ja IT-päällikkönä. Noin viiden vuoden työskentelyn jälkeen hänen urassaan tuli uusi vaihe. Tuolloin PKC Groupilla avautui Account Directorin paikka Virossa. Jani haki tuohon 62

9 tehtävään, ja hän tuli valituksi. Niinpä hän muutti Kempeleestä Viroon, Keila-nimiseen kaupunkiin. Parin vuoden työskentelyn jälkeen Janin työtehtävät muuttuivat: hän yleni PKC Groupin Virossa olevan tytäryhtiön, PKC Eestin toimitusjohtajaksi. Yrityksellä on Virossa paljon tuotantoa ja työntekijöitä pitkälti toista tuhatta. Janin vastuualueeseen sisältyi myös PKC Groupin Venäjän tehtaan valvominen. Näissä tehtävissä hän on jatkanut noin kolme vuotta. Tuotantotalouden opinnot ovat antaneet hyvän pohjan Janin menestymiseen työelämässä. Koulutusohjelman vahvuus on se, että sieltä saa hyvän yleisen liiketoiminnan ymmärryksen. Voisi puhua jopa peruskoulusta, eli kun koulusta siirtyy työelämään, ovat opiskelijalla peruskäsitteet ja liiketoimintaprosessi selvät. Koulusta saadun tiedon pohjalta Jani pystyi keskustelemaan talousosaston kanssa, ja hän ymmärsi perusperiaatteet tuotannosta ja logistiikasta. Näiden asioiden pohjalta oli hyvä lähteä kasvattamaan oikeaa liike-elämän tuntemusta. Tärkeimmät osaamiset, joita Jani hyödyntää työssään, ovat tulleet tuotantotalouden opintojen pohjalta. Hänen työssään tarvitaan laaja-alaisuutta, koska johdettavan firman eri toiminnot täytyy ymmärtää hyvin. Erityisesti laskentatoiminta on tärkeä osaamisen alue, mutta toisaalta logistiikan perusasioiden ratkomisellakin on suuri merkitys. Janin aiemmat tehtävät, kuten myyntityö ja erilaiset kehitystehtävät, ovat myös olleet luonteeltaan sellaisia, että laaja-alaisesta näkemyksestä on ollut hyötyä. Teollisuuden parissa työskenteleminen ei ole ollut Janille mikään lapsuuden ja nuoruuden haave. Todellinen kiinnostus alalle syntyi vasta kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Kesätöiden kautta hän pääsi PKC Groupille, joka tuntui hyvältä työnantajalta. Siellä hän on ikään kuin ajautunut uusiin haasteisiin ja tehtäviin. Toisaalta merkittävä rooli uusien tehtävien saamisessa on ollut Janin antama palaute pomolleen. Kun hän on tehnyt joitain työtehtäviä niin kauan, että ne tuntuvat jo rutiinilta, hänelle on keskustelujen kautta annettu uusia tehtäviä. Uudet tehtävät ovat yleensä laajentaneet hänen vastuualuettaan ja tehneet näin työstä haastavampaa ja mielenkiintoisempaa. Esimerkiksi, kun hän oli ITpäällikkönä, työtehtävät eivät tuntuneet Janista hänen osaamiselleen sopivilta. Niinpä hän kertoi asiasta pomolleen ja pääsi eri tehtäviin. PKC Group on pystynyt antamaan Janille sopivin väliajoin uusia, haasteellisia tehtäviä, minkä johdosta hän on pysynyt saman työnantajan palveluksessa koko tähänastisen uransa. Työn merkitsee Janille aika paljon, koska töissä vietetään kolmasosa päivästä ja puolet hereilläolo-ajasta. Tärkeää on työn viihtyvyys, joka syntyy ilmapiiristä ja työtehtävistä. Hyvän ilmapiirin ja työtehtävät Jani kokee seikkoina, joista hän saa energiaa työntekoon. Työssä oppii koko ajan uutta, ja lisäksi se tuo Janille ystäviä ja sosiaalisen verkoston. Janin mielestä työn ei pidä olla pakkopullaa, koska sellaista ei jaksa pidemmän päälle. Tietenkin työ on ajoittain kovaa puurtamista, mutta sitä seuraa löysempiä jaksoja. Hän haluaakin katsoa työn merkitystä laajemmin, ei pelkästään palkanmaksun näkökulmasta. Työntekijänä Jani on tasapainoinen ja analyyttinen. Työssä kohdattavat ongelmat hän pyrkii ratkaisemaan siltä kannalta, mikä on työnantajalle paras ratkaisu. Hän on sitoutunut työhönsä niin, että esimerkiksi oman yritystoiminnan pyörittäminen ei tuntuisi reilulta työnantajaa kohtaan, koska silloin työnteon täysi panos jakautuisi. Johtajana hän tykkää pohjoismaisesta johtamiskulttuurista, jota hän on tuonut mukanaan Viroon. Työpaikan henki on aktiivista ja avointa sillä tavalla, että työntekijät tuntevat heillä olevan mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. He voivat antaa parannusehdotuksia ja toteuttaa niitä itse työssään. Työntekijöille Jani antaa vastuuta toteuttaa työnsä, mutta samalla hän haluaa Työntekijänä Jani on tasapainoinen ja analyyttinen. Työssä kohdattavat ongelmat hän pyrkii ratkaisemaan siltä kannalta, mikä on työnantajalle paras ratkaisu. heidän tuntevan vastuunsa. Jani haluaa, että työntekijät tuntevat olevansa tärkeä osa yritystä, ja siksi he tekevät työnsä hyvin ja vastuullisesti. Jani näkee tärkeäksi, että myös hänen alaisuudessaan olevat johtajat ymmärtävät yrityksen tavoitteet johtaessaan omia ryhmiään. Urallaan Jani on kohdannut pieniä ja suuria haasteita. Viimeisin suuri haaste oli edellisen taantuman aikaan, eli syksyllä 2008 ja keväällä Tuolloin hän oli vasta tullut yhtiönsä toimitusjohtajaksi. Taantuman vuoksi yrityksen tilausvirta romahti, ja siihen täytyi reagoida melko kiireellisesti. Hän selvisi haasteesta: yrityksen liiketoimia tehostettiin ja ylimääräistä kapasiteettia leikattiin. Samalla siirrettiin lisää liiketoimintaa ja vastuuta Suomesta Viroon. Elämänsä aikana kohdatuista epäonnistumisista Janin mieleen on jäänyt yritykset päästä lukemaan lääketiedettä. Oma ala löytyi kuitenkin muualta, ja tämä epäonnistuminen ei ole jälkeenpäin kauaa harmittanut. Onnistumisia on tullut hänelle paljon, varsinkin liike-elämän puolella. Tuloksen teko on tuntunut hyvältä, vaikka eräänlaisen protestanttisen luonteen myötä tuloksia ei ole juhlittu niin kovasti kuin monet muut tekevät. Kaiken kaikkiaan, Janin omien ja hänen tiiminsä onnistumisten johdosta PKC Eestillä on mennyt viime aikoina oikein hyvin. Tärkein Janin elämää inspiroinut ihminen on hänen oma isänsä. Isä on ollut hänen roolimallinsa ja esikuvansa. Hän on koulutukseltaan rehtori, ja luultavasti sen vuoksi Jani on ammentanut isältään toimintamalleja, joita uskoo käyt- 63

10 tävänsä toimiessaan nykyisissä johtotehtävissä. Hän ei kuitenkaan yritä luoda oppilas-opettaja-suhdetta alaisiinsa. Lisäksi Janilla on ollut työuransa varrella esimiehiä, jotka ovat olleet tärkeitä. Kokeneiden esimiesten ohjeet ja palaute ovat auttaneet häntä kehittymään työtehtävissään. Menestystekijöitä Janilla täytyy olla, koska ei hän muuten olisi nykyisessä asemassaan. Kun menestystekijät jaetaan kolmeen osaan, ensimmäisenä tulee esille analyyttinen ja maanläheinen luonteenpiirre. Jani haluaa tar ttua uusiin asioihin rauhallisesti tutkien ja harkiten haasteita ja mahdollisuuksia. Toisena tekijänä on Janin taito tulla hyvin toimeen ihmisten kanssa. Hän on luonteeltaan joukkuepelaaja. Kolmantena tekijänä on päämäärätietoisuus. Kun Janilla on selvät tavoitteet, hän tekee kaikkensa sen eteen, että tavoitteet tulevat saavutetuiksi. Jani on erittäin tyytyväinen nykyiseen toimeensa ja yritykseen, jossa hän työskentelee. Hän uskoo tekevänsä tämänhetkisiä työtehtäviä vielä jonkin aikaa. Pidemmän ajan tulevaisuuden suunnitelmia Janilla ei ole, hän katsoo, mihin elämä kuljettaa. Hänestä olisi mielenkiintoista tutustua vielä uuteen maahan ja työkulttuuriin. Saattaa siis olla, että Jani työskentelee tulevaisuudessa jossain muualla kuin Virossa. Suomeen Janilla ei ole tällä hetkellä mitään kiirettä palata. Nuorille uraa aloitteleville opiskelijoille Jani haluaa antaa saman neuvon kuin legendaarinen Steve Jobs: kannattaa tehdä sitä, mistä tykkää ja missä on hyvä. Jos työtehtävissä ei viihdy, tai ne tuntuvat liian helpoilta, kannattaa keskustella asiasta pomon kanssa. Töissä pitää pystyä viihtymään. Lisäksi ei kannata alkaa tehdä liian tarkkoja urasuunnitelmia, koska on liian vaikea tietää, millaista missäkin hommassa on tai mistä tykkää eniten. Nuoren olisi hyvä pysähtyä miettimään, kuka hän oikeasti on ja mikä häntä oikeasti kiinnostaa. Opiskeluaikana kannattaa kehittää sosiaalisia taitoja, osallistua kiltatoimintaan ja käydä ulkomailla. Sosiaalisilla taidoilla on tulevaisuudessa yllättävän suuri merkitys. Ulkomailla reissaaminen tuo avarakatseisuutta, jota ei saa vain istumalla koulun penkillä. Ulkomailla saadut kokemukset ovat vahvuus tulevaisuudessa. 64 Kuva: Juha Sarkkinen

11 KIRJOITTANUT: RISTO PUOMINEN HENKILÖKUVASSA HEIKKI KOIVU Heikki Koivu asuu perheensä kanssa Pekingissä, Kiinassa. Siellä hän työskentelee Nokialla johtaen älypuhelinyksikköä Aasian ja Tyynenmeren alueella. Heikki on valmistunut Oulun Tuotantotalouden osastolta vuonna Heikki Koivu syntyi ja vietti lapsuutensa Oulussa. Hän kävi kaikki koulunsa Oulussa aina peruskoulusta yliopiston loppuun asti. Heikki on oululainen, mutta hänen vanhempansa ovat muuttaneet Ouluun muualta Suomesta jo ennen Heikin syntymää. Lapsuudessa ja nuoruudessa hän oppi vanhemmiltaan työnteon tärkeyden. Mieleen jäi, että töitä kannattaa tehdä paljon ja sitä kautta edetä elämässä. Heikin vanhemmat olivat innokkaita matkustamaan, ja sitä kautta hän pääsi jo nuorena näkemään maailmaa. Matkustelun myötä hän oppi ajattelemaan, että maailmassa lähes kaikki tapahtuu pääasiassa jossain muualla kuin Suomessa. Heikki valmistui ylioppilaaksi Karjasillan lukiosta keväällä Tuolloin hänellä ei ollut mitään selviä tulevaisuuden suunnitelmia. Hän ei tiennyt, mikä olisi kiinnostanut häntä erityisesti. Kaupallinen ala viehätti Heikkiä ja hän ajatteli, että ekonomikoulutus voisi olla mielenkiintoinen. Toisaalta häntä kiinnosti myös tekniikka. Sitten jostain Heikki kuuli sattumalta tuotantotalouden koulutusohjelmasta. Näiden kahden alan yhdistäminen kuulosti hänestä hyvältä. Lisäksi tuotantotaloutta oli tekniikan aloista vaikein päästä opiskelemaan, joten Heikki päätteli, että se ei voi olla mikään surkein juttu. Näin hän haki opiskelemaan tuotantotaloutta ja aloitti opiskelun syksyllä Opiskeluaikana hurtti hauskan pito oli Heikillä ehdottomasti ykkösasia, eikä opiskelu ollut tylsää. Välillä toki täytyi opiskella kovastikin. Hänen oman vuosikurssin porukka oli hyvä ryhmä, jonka kanssa tuli keksittyä kaikenlaista hauskaa ja älytöntä. Toisaalta Heikki oli tekemisissä myös vanhempien opiskelijoiden kanssa, ja kaikki kiltalaiset tunsivat toisensa. Hänen mieleensä jäi erityisesti hyvä yhteishenki tuotantotalouden opiskelijoiden kesken. Heikin opiskelu eteni kohtalaisen hyvää vauhtia, vaikka hän ei siitä kovin paljon stressannutkaan. Enemmän tuli opiskeltua melko löysin rantein. Opiskelun ohessa Heikki kävi töissä. Tuolloin hän ja moni muu lähti jo toisen opiskeluvuoden jälkeen töihin. Heikki meni Nokialle, missä hän oli osa-aikaisena työntekijänä koko lopun opiskeluaikansa. Myöhemmin hän on ollut erittäin tyytyväinen tuohon valintaan. Tulotaso oli eri luokkaa kuin opintotuella elävillä, mikä mahdollisti kaikenlaisen kivan harrastamisen. Lisäksi työ antoi hyvän vastapainon opiskelulle. Kun opiskelu ei maistunut, hän meni töihin ja silloin, kun hän ei jaksanut tehdä töitä, hän meni yliopistolle. Työt olivat pääasiassa tuotehallintaan liittyviä tehtäviä, eli tuotteen määrittelyä ja tuotteiden viemistä myyntivalmiuteen. Opiskelujen lopuksi Heikki teki diplomityön, ja sen aihe käsitteli horisontaalisia partnershippejä yritysten välillä. Tuolloin Heikki oli töissä Nokialla ja veti projektia, missä etsittiin tietyn aihealueen optimiyhteistyökumppania. Projektissa tutkittiin yhteistyön hyötyjä Nokialle ja sen yhteistyökumppanille sekä sitä, miten yhteistyö toimii ja miten se ei toimi. Diplomityön teko oli Heikille melko helppoa, koska hän pystyi hyödyntämään siihen kaiken tiedon, jota hän töissä joka tapauksessa joutui käsittelemään. Suurin merkitys diplomityön teolla oli se, että hän pääsi kokemaan, kuinka tehdään noin sata sivua sisältävä kirja. Heikille se oli käytännön dokumentointiprojekti, jossa hän oppi tieteellisen tekstin kasaamisen ja formatoimisen. Työnantajaa kiinnosti lähinnä Heikin työtehtävien suorittaminen, ja Heikille diplomityön merkitys oli koulusta valmistuminen. Saatuaan diplomityön tehtyä Heikki valmistui diplomi-insinööriksi. Tuolloin oli vuosi 1998, eli hänen yliopisto-opintonsa kestivät noin viisi vuotta. Valmistuttuaan Heikki oli sitä mieltä, että Oulua on katseltu riittävän pitkään, ja hän halusi lähteä muualle. Niinpä hän muutti pois Oulusta, Tampereelle. Siellä työsuhde Nokialla jatkui. Heikki toimi Tampereella tuotepäällikkönä ja tuotepäällikkötiimin vetäjänä sekä markkinoinnissa. Asuttuaan jonkin aikaa Tampereella, Heikki lähti Saksaan töihin. Saksassa työnantajana toimi edelleen Nokia. Työtehtävät olivat uusien business development -tyyppisten tuotekonseptien kehittelyä. Tammikuussa 2001 Heikki palasi takaisin Tampereelle, missä hän alkoi johtaa tuotehallintatiimiä. Jonkin ajan kuluttua vastuu kasvoi, ja hänestä tuli koko yksikön vetäjä. Heikin johdettavana oli toista sataa henkilöä käsittävä yksikkö. Hänen vastuullaan oli eri toimintoja, kuten tuotekehitystä ja tuotehallintaa, myyntiä ja yleistä liiketoimintaa. Tuolloin Heikki myös veti läpi yritysoston, joka on jäänyt hyvin hänen mieleensä. Välillä hänen työmatkansa kohdistuivat Yhdysvaltoihin niin usein, että Heikki käytännössä lähes asui yhden vuoden siellä. Vuonna 2007 Heikki muutti kokonaan pois Suomesta. Hän lähti Kööpenhaminaan Tanskaan, missä odottivat uudet työtehtävät. Johdettavaksi tuli Nokian peruspuhelinten tuote- ja portfolion hallinta. Heikki työskenteli Kööpenhaminassa noin kolme vuotta. Koska Nokialla oli paljon toimintoja Kiinassa, tarjoutui Heikille mahdollisuus lähteä sinne töihin. Kiinassa hän veti uutta liiketoimintaa, missä hän vastasi Nokian uusista älypuhelimista Kiinan markkinoille. Yhden ja puolen vuoden työskentelyn jälkeen Heikin työtehtävät laajenivat jälleen niin, että vastuuseen kuuluivat kaikki älypuhelimet Kiinassa, Japanissa, Taiwanissa ja Koreassa. Viimeisin muutos Heikin työtehtäviin on tapahtunut juuri näihin aikoihin, kun hänen vastuunsa laajeni kattamaan koko Aasian ja Tyynenmeren alueen. Hänen tehtävinään ovat business management -tyyppiset hommat, eli vastuualueeksi tulivat tuotteet, hinnoittelu, niiden tuoteportfoliot ja 65

12 tuotteiden kilpailukyky. Heikin tiimin tekemiä puhelimia on paljon, kuten peruspuhelimet 1110 ja 5130 ja älypuhelimet C5 ja T7. Nokia on niin iso yritys, että saman firman sisällä voi tehdä totaalisen erilaisia töitä. Tämä onkin ainoa syy, minkä takia Heikki on ollut yhdessä ja samassa yrityksessä koko työuransa ajan. Lisäksi tähän erinomaisuuteen voidaan laskea mukaan maantieteellinen aspekti. Firman sisällä voi tehdä töitä Suomessa, Intiassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa tai jossain muualla. Pienessä yrityksessä ollessa täytyy vaihtaa työnantajaa, jos työt alkavat puuduttaa, sillä erilaisia työtehtäviä ja matkustelua on hyvin rajallisesti. Tärkein osaaminen, mitä Heikillä on, on kyky yhdistää teknistä, kaupallista ja markkinoinnin ymmärtämistä numeroiden valossa. Näiden asioiden kombinaation kautta hän pyrkii löytämään työssään optimin tai konkreettisen vastauksen siihen, mitä kannattaa tehdä. Tämä on ominaisuus, josta yritykset tänä päivänä maksavat, eli kyky ratkoa komplekseja ongelmia. Toinen tärkeä osaaminen on tullut vuosien myötä, ja se on ihmisten johtaminen. Kansainvälisissä yrityksissä esimiehenä ei pärjää pitkään, jos ei kykene puhaltamaan ryhmän kanssa yhteen hiileen, ja vieläpä innostavasti. Esimiehenä pitää pystyä ratkomaan konflikteja ja on kyettävä antamaan ryhmäläisille järkevät roolit. Ala, jolla Heikki työskentelee, ei ole hänelle mikään lapsuudenhaave. Hän ei oikeastaan tiedä, onko missään vaiheessa erityisesti halunnut töihin teollisuuteen. Opiskeluaikana ilmapiiri oli sellainen, että Nokia oli hienoin työpaikka, mitä voi olla. Tuolloin Nokialla meni todella hyvin, ja saa rahaa. Rahalla voi ostaa kivoja leluja ja sitä kautta nauttia elämästä. Kuitenkaan Heikin mielestä raha ei ole se asia, jolla ihmiset saa pysymään työpaikalla, vaan tärkeämpää työssä on viihtyvyys. Työntekijänä Heikki on ahkera, ja hän tekee paljon töitä. Samalla hän odottaa ryhmältään täyttä työpanosta. Silloin, kun töitä on paljon, ne tehdään alta pois. Toisaalta, kun Heikki ryhmänsä kanssa tekee kovasti töitä, siitä seuraa myös rennompaa tekemistä ja hauskanpitoa yhdessä. Hän pyrkii pitämään huolen siitä, että työlle löytyy hyvä vastapaino niin, että kaikki jaksavat ja kaikilla on hauskaa. Johtajana hän pyrkii antamaan alaisilleen tilaa miettiä, miten Opiskeluista Heikille jäivät mieleen naureskelut siitä, että tuotantotalouden opiskelijat oppivat vähän kaikesta, mutta eivät mistään paljoa. Kuitenkin tämä kaikesta vähän tietäminen on antanut Heikille eräänlaista laaja-alaista näkemystä. Teknisistä asioista hän sai tietoa sopivasti, jotta pystyy ymmärtämään tekniikan, vaikka ei tuntisikaan varsinaisia teknisiä yksityiskohtia. Teknisten asioiden lisäksi hän on saanut oppeja markkinointiin, yritysten taloushallintaan ja tuloslaskelmiin. Koulutus antoi hyvät pohjat hänen työlleen, varsinkin general management -tyylisiin tehtäviin, joita hän on viime vuodet tehnyt. Toimiessaan tuotepäällikkönä työt olivat myös sellaisia, että laajasta eri osa-alueiden tuntemuksesta oli hyötyä. Työssä joutui ikään kuin vetämään eri osa-alueet yhteen ja sanomaan, mikä oli järkevin kompromissi. Kun vastuu laajeni tuotepäällikön tehtävistä, tuli työhön enemmän taloutta, johtamista ja numeroiden ymmärtämistä. Opinnoista saaduilla tiedoilla on ollut suuri hyöty Heikin uralle. Kuitenkaan Heikin mielestä raha ei ole se asia, jolla ihmiset saa pysymään työpaikalla, vaan tärkeämpää työssä on viihtyvyys. Nokialle oli helppo vastata myöntyvästi, kun sieltä kysyttiin töihin. Työn kautta avautuvat kansainväliset kuviot myös kiinnostivat Heikkiä. Nokialla hän on hakeutunut uusiin tehtäviin silloin, kun vanhat työt ovat tuntuneet rutiinilta ja hän on halunnut uusia haasteita. Heikkiä kiinnostavat monenlaiset asiat, eikä hän näe mitään syytä sille, miksi hän ei voisi toimia myös järeämmän tai kevyemmän teollisuuden parissa. Töissä tärkeintä Heikille on, että siellä on hyvä porukka ja hyvä tekemisen meininki. Töissä pitää olla hauskaa, ja työpaikalle on oltava mukava tulla aamusta toiseen. Toisaalta työpaikka antaa mahdollisuuden toteuttaa omia ideoita ja tehdä mielenkiintoisia juttuja. Heikki tykkää työn teosta ja siitä, että saa olla töissä. Omien tekemisien saaminen firmaa hyödyttäviksi tuloksiksi on yksi tärkeistä työssä koettavista asioista. Työn merkitys Heikille on myös se, että siitä he haluavat tehdä työnsä. Heikki pyrkii määrittelemään tavoitteet ja rajaamaan tehtävän. Kun hän on antanut ihmisten touhuta vapaasti ja itse rakentaa tehtävän toteutuksen, kaikki on toiminut hyvin. Työpaikan työmoraali on kiitettävällä tasolla, ja yleisesti Kiinassa ihmiset haluavat tehdä kovasti töitä. Urallaan Heikki kohtaa haastavia tilanteita jatkuvasti. Työssä haasteita tulee ja menee kokoajan eri kokoisia, jotkut ovat pieniä ja jotkut taas isompia. Ensimmäinen suuri haaste tuli Heikille vastaan uran alkuaikoina, kun hän veti yritysoston läpi. Käytännössä hänelle annettiin suuri summa rahaa ja lupa ostaa firma. Se oli tehtävä, jota ei kannattanut lähteä hutiloimaan. Myöhemmin suuria haasteita on ollut toimiminen suurempien liiketoiminta-alueiden päätöksentekijän roolissa. Tuolloin omalla päätöksellä on voinut olla suuri, satojen miljoonien vaikutus. Kuitenkin suurin haaste uran 66

13 varrella on ollut työn ja muun elämän välinen sovittaminen. Heikin on ollut haastavaa päättää, missä päin hän haluaa työskennellä tai miten hän haluaa elämänsä elää. Ajankäytön sovittaminen perheelle ja työlle on jatkuvaa tasapainoilua, koska molemmille on riitettävä aikaa. Onnistumisia ja epäonnistumisia Heikki on kohdannut elämässään ihan riittävästi. Kuitenkin nämä ovat osuneet niin, että isoimmat jutut ovat onnistuneet, ja epäonnistumisia on tullut pienemmissä asioissa. Jos nämä olisivat menneet toisinpäin, hän ei ehkä olisi nykyisellä paikallaan. Elämässä suurimpina onnistumisina Heikki on kokenut uusiin maihin muuttamisen ja niissä asumien kokemisen. Hän on asunut neljässä eri maassa ja huomannut, että uusiin maihin kotoutuminen onnistuu hyvin. Hän uskoo sen onnistuvan jatkossakin, missä vain ympäri maailman. Heikki on kokenut saaneensa joiltakin ihmisiltä inspiraatiota tekemisilleen. Nokialla hänellä on ollut pari esimiestä, joilta hän on saanut toiminta malleja ja joilta hän on oppinut tosi paljon. Toisaalta yleismaailmalliset huiput, kuten Steve Jobs ovat omalla tekemisellään olleet tavallaan innostavia esimerkkejä. Jotkut yritysjohtavat ovat myös olleet inspiroivia ihmisiä. Esimerkiksi tavattuaan muutaman kerran kasvotusten Microsoftin toimitusjohtaja Steve Ballmerin, Heikki on huomannut hänen olevan todella mukaansatempaava ihminen. Varsinaista mentoria Heikillä ei ole koskaan ollut, mutta niistä olisi varmasti ollut hyötyä työtehtävissä kehittymistä ajatellen tai jopa ihmisenä kasvamiseen. menestymiseen on ollut se, että hän on onnistunut rakentamaan ympärilleen hyviä työryhmiä. Näiden työryhmien kanssa hän on onnistunut saavuttamaan hyviä tuloksia. Heikki uskoo, että edellä mainitut kolme tekijää ovat vieneet häntä urallaan eteenpäin. Uraa suunnitteleville Heikki voi yrittää antaa pari ohjetta. Hänen mielestään kannattaa tehdä sitä, mikä tuntuu hauskalta ja omalta jutulta. Ei kannata liiaksi yrittää miettiä, miten pääsisi tiettyyn asemaan kymmenen vuoden kuluttua. Väliin tulee usein niin monta muuttujaa ja epävarmuustekijää, että laskelmointi on lähes turhaa. Jos tuntemukset ovat töissä sellaiset, että työt eivät ole antoisia, kannattaa lähteä kokeilemaan jotain uutta. Myös uusien haasteiden tullessa eteen kannattaa niihin tarttua. Esimerkiksi, jos pyydetään muuttamaan johonkin uuteen maahan uuteen työtehtävään, Heikin neuvo on, että lähtee kokeilemaan. Heikillä ei ole tällä hetkellä mitään konkreettisia tulevaisuuden suunnitelmia. Hän toivoo saavansa tehdä edelleen niitä juttuja, mitkä ovat hauskoja ja mitkä hän kokee antoisiksi. Se on tapa, jolla itsestä saa täyden panoksen irti. Heikin suunnitelmissa on asua paikoissa, joissa työnteko tuntuu mukavalta. Tulevaisuus tuo tullessaan, mitä tuo. Pitkän tähtäimen suunnitelmaa Heikillä ei ole. Heikin työssä etenemisen taustalla voidaan ajatella olevan useita menestystekijöitä. Yksi ehdoton tekijä on kyky yhdistää laaja-alaisesti teknistä ja kaupallista ymmärtämistä. Toinen tekijä on Heikin luonne: hän ei pelkää tarttua härkää sarvista. Hän uskaltaa ennakkoluulottomasti lähteä kokeilemaan uusia juttuja, vaikka uuteen maahan. Kolmantena tekijänä 67

14 KIRJOITTANUT: RISTO PUOMINEN HENKILÖKUVASSA SAMULI LEHTONEN Samuli Lehtonen asuu perheineen Satakunnassa, Eurajoella. Hän työskentelee siellä sijaitsevissa Teollisuuden Voiman ydinvoimaloissa laatuinsinöörinä. Hän valmistui Oulun yliopiston Tuotantotalouden osastolta vuonna Samuli syntyi Lappeenrannassa 1970 viettäen siellä kaksi ensimmäistä elinvuottaan. Tämän jälkeen perhe muutti Varsinais-Suomeen, Mynämäelle. Siellä Samuli kävi peruskoulun ja lukion. Näin ollen hän eleli Mynämäellä lapsuuden ja nuoruuden aina armeijaan asti. Lapsuudesta hänelle on jäänyt mieleen isän neuvot ja elämänohjeet, joilla on voinut olla vaikutusta hänen miettiessään, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Tekninen ala tuntui kiinnostavalta, ja Samuli haki opiskelemaan teknilliseen oppilaitokseen Turkuun. Keväällä 1995 hän valmistui sieltä rakennusmestariksi. Kuitenkin tuolloin vielä 1990-luvun alun laman vaikutukset tuntuivat niin, että työtilanne oli huono. Niinpä Samuli päätti lähteä opiskelemaan lisää, ja hän haki Oulun yliopistoon. Rakennustekniikka tuntui kiinnostavimmalta vaihtoehdolta, mutta sen opettaminen lopetettiin juuri tuolloin. Niinpä valituksi tulivat seuraavaksi kiinnostavimmat oppiaineet, jotka olivat tuotantotalous ja konetekniikka. Syksyllä 1996 alkoivat opinnot Oulun yliopiston Teknillisessä tiedekunnassa, missä pääaineena oli tuotantotalous ja teknisenä sivuaineena konetekniikka. Opiskelu sujui hyvin, ja opintoviikkoja kertyi nopeassa tahdissa. Samuli otti tuotantotalouden opintojen lisäksi paljon kursseja konetekniikan osastolta. Itse asiassa koneen puolelta kursseja tuli vähintäänkin yhtä paljon kuin tuotantotaloudesta. Hän opiskeli muun muassa lähes kaikki lujuusopin ja koneensuunnittelun kurssit. Nopea opiskeluvauhti ja konetekniikan suuri osuus aiheuttivat sen, että Samulin opinnot menivät vähän eri polkuja kuin muiden tuotantotalouden vuosikurssilaisten. Niinpä hän ei täysin samaistunut omaan tuotantotalouden vuosikurssin ryhmään, vaan hän opiskeli ja oli paljon myös muiden kanssa. Lukukausien välissä Samuli oli kesät töissä, kuten tapoihin kuului. Hän teki muun muassa metallialan kesätöitä ja oli kehitys-insinöörinä Jot Automationilla. Tuolloin tehtäviin kuului eräänlainen mekaniikkasuunnittelu ja kehitystyö. Loppusyksyllä 1999 Samulilla alkoi diplomityönteko Jot Automationille. Firma oli jo tuttu, ja diplomityönteko oli eräänlaista jatkoa jo aiemmalle työlle kyseisessä firmassa. Diplomityössä tutkittiin massaräätälöintiä koneensuunnittelussa. Työn pyrkimyksenä oli kehittää yrityksen tuoterakenteet sellaisiksi, että ne tukisivat standardointia. Standardeihin liittyvät asiat tulivat hänelle tutuiksi, mistä oli hyötyä tulevaisuudessa. Kun diplomityö tuli valmiiksi keväällä 2000, Samuli oli suorittanut kaikki opintonsa ja valmistui diplomiinsinööriksi. Opinnot kestivät vain neljä vuotta. Valmistuttuaan Samuli alkoi tutkiskella eri työmahdollisuuksia, ja hän lähti pois Jot Automationilta. Kesän hän oli töissä Oulun yliopistolla. Syksyllä hän muutti vaimonsa kanssa Oulusta Raumalle, missä alkoivat työt telakalla. Työtehtävät olivat monenlaisia. Työ sisälsi muun muassa koneistosuunnittelua ja hankintainsinöörin tehtäviä. Varsinkin koneistosuunnittelu tuntui Samulista mielenkiintoiselta ja haastavalta. Hän pystyi käyttämään hyväksi työssään diplomityön teon aikaista teoriatietoutta standardisoinnista. Telakalla kului viisi vuotta, minkä jälkeen uudet työtehtävät kutsuivat Samulin Nokian tehtaille Saloon. Salossa hän toimi materiaalipäällikkönä muutaman vuoden. Tehtävät olivat operatiivisella puolella erilaisia materiaalien hankintaan liittyviä projektipäällikön tehtäviä. Tehtäviin kuului kokonaisvastuu tuotteen materiaalien saatavuudesta, hinnasta ja laadusta. Hän oli muun muassa projektipäällikkönä materiaalin osalta, kun E90 Communicator kehitettiin. Se oli sen ajan Nokian lippulaiva. Tuohon aikaan Nokialla oli toistuvasti YT-neuvotteluita, jotka osaltaan vaikuttivat siihen, että mielessä alkoi pyöriä työpaikan vaihto. Niinpä työpaikka vaihtui, ja uusi työnantaja oli TVO, mistä seurasi muutto Eurajoelle vuonna Samuli aloitti laatuinsinöörin tehtävissä Olkiluodon ydinvoimaloissa. Näissä tehtävissä hän toimii edelleen. Opinnoista saadut tiedot ja taidot antoivat hyvät perusvalmiudet erilaisiin työssä kohdattaviin asioihin. Tuotantotalouden opinnoista Samuli sai erityisesti tietoutta teollisen toiminnan ymmärtämiseen, mistä hän on hyötynyt kaikissa työpaikoissaan. Esimerkiksi materiaalin hankinnassa koko tuotteen elinkaaren ymmärtämisestä oli etua. Laadun valvonnan ja kehittelyn tehtäviin hän oli myös saanut tuntumaa jo opiskeluajoilta. Tuotantotalouden opiskelijalle hiukan poikkeuksellisista konetekniikan opiskeluista on seurannut hänelle se hyöty, että jopa lujuuslaskijana toimiminen on onnistunut. Kaikissa työtehtävissä suurin oppiminen on tapahtunut kuitenkin työpaikalla työtä tehdessä. Esimerkiksi jotkin hankintapuolen tehtävät, sopimusneuvottelut ja koneiden suunnittelu ovat käytännössä täysin töissä opittuja kokonaisuuksia. Tärkein osaaminen, jota Samuli käyttää työssä, on teknisten asioiden tuntemus. Tässä on pohjalla rakennusalan tutkinto ja konetekniikan opinnot Oulussa. Nykyisessä työssään hän pääsee hyödyntämään esimerkiksi koneensuunnitteluoppia, materiaalitekniikkaa ja jopa lujuusoppia. Rakennusprojektien laatupuolen vastaaminen tuskin onnistuisi ilman aiempaa kokemusta alalta. Hänen toinen vahvuutensa, koneiden tuntemus, auttaa häntä ydinvoimalan toiminnan ymmärtämisessä. Lisäksi tuotantotalouden puolelle liittyvä osaamisen alue on projektinhallinnan ja toimitusketjun hallinnan osaaminen. Näitä osaamisia tulee käytettyä toimitusketjun kehittämisessä ja projekteissa, joita on menossa monenlaisia koko ajan. Nämä osaamiset yhdessä liitettynä monipuoliseen työhistoriaan ovat luoneet taidon, jota on vaikea määritellä sanatarkasti. Ehkä voisi sanoa, että tärkein Samulin osaaminen on monipuolisuus. Osaaminen on niin vahvaa, että töitä on ollut aina. 68

15 Ala, jolla Samuli nyt työskentelee, ei ole ollut haave jo lapsuudesta saakka. Mitään suurta paloa johonkin tiettyyn työhön hänellä ei ole ollut, kunhan on saanut tehdä töitä ja mielellään vielä sitä, mistä tykkää. Työpaikat ovat tulleet ja menneet, ja hänellä on ollut ajatus, että annetaan elämän viedä. Nykyinen työ on ikään kuin ajautumisen tulos. Yritystoimintaa Samulilla ei varsinaisesti ole ollut. Hän on kuitenkin ollut kaverin yrityksessä jonkin aikaa mukana, mutta ei varsinaisena yhtiökumppanina. Yleisemmin sanottuna Samulin mielestä tärkeintä työssä on, että tuntee siinä olevan sisältöä. Pelkkä tasainen puurtaminen samoissa tehtävissä loputtomiin voi alkaa tuntua melko sisällöttömältä. Erilaisten asioiden kehittäminen tai jopa uuden luominen saa aikaan tunteen, että oikeasti tekee jotain. Työn merkitys on hänelle kahdenlainen. Ensiksi, siitä saa raadollisesti ajatellen toimeentulon. Kuitenkin pelkän rahan vuoksi töissä käyminen voi tuntua pidemmän päälle melko raskaalta. Toinen suuri merkitys työllä on se, että tuntee olevansa osana ympäröivää yhteiskuntaa, eli saa antaa oman työpanoksensa ja kokea sen olevan hyödyksi työnantajalle. Työuran varrella kohdatuista haasteista ehkä kaksi ulkoista haastetta nousee ylitse muiden. Työn jatkuvuus on usein ollut melko epävarmaa; Samuli on ollut mukana ainakin viisissä eri YT-neuvotteluissa. Nämä tapahtuivat telakalla ja Nokialla ollessa. Hänen työpanoksensa on kuitenkin nähty niin merkittäväksi, että hän on välttynyt irtisanomiselta. Toinen haaste on ollut löytää työtä, jonka voi kokea sisällölliseksi; eli että pääsee töihin, jotka eivät tunnu puuduttavilta ja saa tyydytystä työstä. Kun ajatellaan Samulin työtehtävien sisäisiä haasteita, ovat useat kehitystehtävät olleet hyvinkin haasteellisia. Esimerkiksi ydinvoimalan laadunhallinnan työkalujen kehittäminen on hyvin haastavaa. Siinä vaaditaan tarkkaa teknisten asioiden ja erilaisten säännösten, kuten standardien ja lakien tuntemusta. Monet haasteet tuntuvat Samulista kuitenkin positiivisilta, uusien erityisesti asioiden opettelu. Erilaisten asioiden kehittäminen tai jopa uuden luominen saa aikaan tunteen, että oikeasti tekee jotain. Elämän aikana tapahtuneista onnistumisista tulee Samulilla ensimmäisenä mieleen työn ulkopuoliset asiat. Hänellä on perhe, johon kuluu vaimo ja kaksi lasta. Työelämässä onnistuminen on jo se, että on pystynyt tekemään töitä tähän päivään asti. Lisäksi hän on kyennyt saamaan mielenkiintoisia tehtäviä. Epäonnistumisena Samulille tulee mieleen se, että on ehkä tullut vaihdettua työpaikkaa liian helposti. YT-neuvotteluissa hän oli ehkä liian välinpitämätön ja päätti vaihtaa työpaikkaa, kun firman ilmapiiri kiristyi. Työpaikan vaihto on toki aina tuonut uusia mahdollisuuksia mukanaan, mutta omalla tavallaan se on myös ollut raskasta. Jälkikäteen muisteltuna hän olisi voinut jäädäkin Nokialle. Uransa varrella Samuli on työskennellyt monenlaisten persoonien kanssa. Muutamat henkilöt ovat olleet häntä inspiroivia, kuten eräs esimies Nokialla Tämä esimies oli hyvin älykäs henkilö, jonka kanssa Samuli tuli hyvin juttuun. Telakalla hänellä oli työkavereita, joilta hän sai positiivisia vaikutteita. Näillä kaikilla henkilöillä oli inspiroiva ja tukeva vaikutus Samulin työtehtävissä menestymiseen. On tärkeää, että työpaikalla on joku kokeneempi henkilö, jonka kanssa voi käydä ammatillisia keskusteluja. Se helpottaa työn tekoa ja auttaa kehittymään sekä työntekijänä että ihmisenä. Työelämään aikoville Samuli voisi kertoa joitain näkemyksiä, joista on mahdollisesti hyötyä. Opiskeluaikana kannattaa pyrkiä saamaan laaja sivistys ja kokemusta mahdollisimman monenlaisista kesätöistä. Koulussa pärjääminen on hyvä asia, mutta se ei ole mikään mittari, jolla voi ennustaa työelämässä menestymisen. On tärkeää, että nuorella ovat elämänarvot ja asenne kohdillaan. Vieraiden kielten ja kulttuurien tuntemus esimerkiksi vaihto-opiskelun kautta ovat hyödyllistä henkistä pääomaa. Jonkin teknisen alan hallitseminen ei ole varmasti haitaksi tuotantotalouden opiskelijoillekaan. Kun siirtyy työelämään, ruohonjuuritason kokemus parilta vuodelta tekniikan parissa antaa hyvän lähtökohdan urakehitykselle. Samuli itse vaihtoi herkästi firmaa, kun YT-neuvottelut alkoivat kyllästyttää häntä, mutta hän neuvoo nuoria olemaan pitkämielisiä ja tarkastelemaan rauhassa tilannetta. Nykyinen työpaikka tuntuu Samulista hyvältä, ja hän uskoo työskentelevänsä myös jatkossa siellä. Mitään erityisiä tulevaisuuden suunnitelmia hänellä ei ole. Työtehtävät ovat hiukan muuttuneet viime aikoina, ja vuoden päästä ne voivat jälleen olla erilaiset. Saattaa olla esimerkiksi, että Olkiluodon neljäs ydinreaktori päätetään rakentaa, mikä voi tuoda uusia haasteita nykyisellä työpaikalla. 69

16 HENKILÖKUVASSA VILLE-VALTTERI VISURI Ville-Valtteri Visuri syntyi vuonna 1986 Oulussa. Hänen perheeseensä kuuluivat tuolloin vanhemmat Mauri ja Päivi sekä pikkuveli Veli-Matti. Kolmen ensimmäisen elinvuotensa jälkeen Ville- Valtteri muutti perheensä mukana Rantasalmelle, josta hän palasi viisivuotiaana takaisin Oulun seudulle Kempeleeseen. Tänä aikana perheeseen syntyi pikkusisko Anna-Vilma. Kempeleessä nuoruusvuodet kuluivat aina 19-vuotiaaksi saakka. Tässä välissä hän oli jo ehtinyt suorittaa peruskoulun, lukion ja armeijan, joten tulevaisuus oli mahdollisuuksia täynnä. Ville-Valtterin kiinnostuksen kohteena olivat pienestä asti olleet etenkin historia ja kirjallisuus. Myöhemmin kiinnostus tekniikkaa ja taloutta kohtaan kasvoi, ja ensimmäinen todellinen ammattihaave olikin professori. Tässä vaiheessa ikää oli vielä sen verran vähän, että professori oli mielikuvana lähinnä sellainen henkilö, joka tiesi laaja-alaisesti eri asioista. Ala-asteen loppupuolella ajatus insinöörin ammatista tuli yhä vahvemmaksi, ja mielikuva tulevaisuuden työnkuvasta alkoi olla jo hyvin selvillä. Toki myös kauppatieteitä opiskelleilla vanhemmilla oli vaikutusta tulevaisuuden suunnitelmiin. KIRJOITTANUT: SAMI RAJALA Vuonna 2005 ylioppilaaksi kirjoitettuaan Ville-Valtteri päätti hakea Oulun yliopistoon. Lukion loppupuolella hänelle oli vielä hieman epäselvää, haluaisiko lukea taloustieteitä vai tekniikkaa. Näihin aikoihin yliopiston ABI-päivien yhteydessä hän kuuli tuotantotalouden koulutusohjelmasta Teknillisessä tiedekunnassa. Hyvän esittelytilaisuuden jälkeen ajatukset tekniikan ja talouden yhdistämisestä tulivat vahvemmiksi, ja hän päätti hakea opiskelemaan tuotantotaloutta. Hän tuli valituksi koulutusohjelmaan, mutta pääsi aloittamaan vasta armeijan jälkeen vuonna Opiskelu Tuotantotalouden osastolla sujui kohtalaisen nopeaan tahtiin. Ville-Valtteri valmistui tekniikan kandidaatiksi vuonna 2009, ja pari vuotta myöhemmin diplomi-insinööriksi kesäkuussa Nopeaan opiskelutahtiin vaikuttivat omalta osaltaan samanhenkiset opiskelukaverit, joiden kanssa opintopisteistä kisailu ja muu leikkimielinen kilvoittelu saivat suorituksiin lisää yritystä. Näin syntyi parempia tuloksia, ja opintopisteitä karttui hyvää tahtia. Harjoittelujaksot etenkin Rautaruukilla saivat Ville-Valtterin kiinnostumaan enemmän metalliteollisuudesta. Kiinnostus teolliseen työhön vahvistui edelleen hänen vaihto-opiskeluaikanaan Münchenin teknillisessä yliopistossa, missä opiskelujen pääpaino tosin oli kokonaan kaupallisissa aineissa. Kesätöissä hän ehti ennen valmistumistaan olla lomittamassa ostajia ensin Nokia Siemens Networksillä ja myöhemmin Rautaruukilla. Näissä työtehtävissä tuotantotalouden opit nousivat esille, ja tietous niiden tärkeydestä työelämässä vahvistui ja selkeni. 70

17 Diplomityön Ville-Valtteri teki metalliteollisuuteen painottuen, prosessimetallurgian laboratorioon Oulun yliopistossa. Aiheena diplomityössä oli AOD-prosessimallin jatkokehittäminen: käytännössä tämä tarkoitti uuden kuonamallin ohjelmointia prosessimallin lähde-koodiin. Diplomityö painottui erityisesti kuonanmuodostuksen termodynamiikkaan. Aihevalinta oli sinänsä hyvin osuva, sillä myöhemmin hän jatkoi diplomityössä aloitettua tutkimusta uusin tavoittein oman väitöskirjansa merkeissä. Diplomityön valmistuttua Ville-Valtteri lähti jatkamaan työtään oman mielenkiintoiseksi osoittautuneen aiheensa parissa. Tähän kuuluivat muun muassa suureen metallurgian konferenssiin osallistuminen oman esitelmän nojalla. Tämä konferenssi pidettiin Düsseldorfissa Saksassa, missä Ville-Valtteri piti sairaspoissaolojen vuoksi kaksi esitystä: yhden diplomityöaihettaan sivuten ja toisen eräästä toisesta aiheesta. Konferenssien jälkeen hän jatkoi työskentelyään yliopistolla, sillä työsopimus jatkui pidemmälle, kuin itse diplomityön tekeminen kesti. Työsopimuksen päättymisen jälkeen Ville-Valtteri aloitti työnsä tohtorikoulutettavana, ja työskentelee edelleen väitöskirjansa parissa. Tohtori-koulutettavaksi ryhtyminen oli omalta osaltaan haasteellinen ja pitkään harkittu päätös. Kuitenkin kiinnostus erityisesti metallurgiaa kohtaan ja jatko-opiskelumahdollisuus Oulun tasoisessa laadukkaassa ympäristössä saivat Ville-Valtterin vakuuttumaan valinnastaan jäädä tohtorikoulutettavaksi. Ainoastaan Aalto-yliopistossa olisi ollut mahdollista jatko-opiskella samaa alaa, joskin hieman eri alueeseen painottuen. Tuotantotalouden opintojen merkitys nykyisen uran kannalta on ollut monella tavalla merkittävä. Ensinnäkin kesätöiden hankkiminen tuotantotalouden opiskelijana on ollut helpompaa. Projektinhallinnan ja projektinjohtamisen työkalujen osaamisella on ollut merkitystä, sillä ne eivät kuulu esimerkiksi luonnontieteilijöiden keskeisiin osaamisalueisiin. Näitä työkaluja hänen olisikin tarkoitus hyödyntää mahdollisesti vieläkin tehokkaammin nykyisen tutkimusprojektin koordinoinnissa. Tuotantotalouden opinnoista ovat jääneet myös mieleen hyvät tutkimusaiheet ja tieteellisten artikkelien käyttö opetuksen tukena. Niitä ei muilla tekniikan aloilla hyödynnetä niin hyvin kuin tuotantotaloudessa. Myös muu osaaminen, etenkin tietotekniset sovellukset, kuten Excel ja muut Office -ohjelmistot, ovat hyvin hallussa. Niistä on ollut hyötyä työpaikoissa ja opiskelussa aina opetusmateriaalien laadinnasta SAP-ohjeisiin saakka. Järjestelmällinen ja suunnitelmallinen työskentely juontuvat myös osittain tuotantotalouden opinnoista. Nykyisessä työssä, väitöskirjaa laatiessa, tämä opiskelun ja työn välimuoto on edelleen nähtävissä. Ville-Valtteri näkee työn tekemisen itselleen hyvin tärkeäksi ja palkitsevaksi, mikä tuo motivaatiota työn tekemiseen. Aiemmin opitut järjestelmällisyys ja suunnitelmallisuus näkyvät erityisesti väitöskirjan suunnittelun ja toteutuksen osalla, missä hän kiinnittää suurta huomiota erityisesti omaan katselmointiin ja dokumentointiin parhaan mahdollisen hyödyn saamiseksi. Näin ollen kaikki tuotettu teksti olisi itsessään soveltuvaa julkaistavaksi. Ville-Valtterilla on työn alla väitöskirjan ensimmäinen artikkeli, joskin sen julkaisemiseksi tarvitaan vielä hieman lisää mallinnustuloksia. Myös tietous metallien välttämättömyydestä raaka-aineena ja niiden työstämisen kehitysmahdollisuudet saavat nykyisen työn tuntumaan erityisen tärkeältä. Tästä järjestelmällisyydestä osoituksena ovat tarkat laskelmat työhön käytetystä ajasta ja hyvin kriittinen suhtautuminen omaan työpanokseen. Työntekijänä Ville-Valtteri näkee itsensä hyvin aikaansaavaksi. Korkea työmoraali, uteliaisuus ja oman itsensä haastaminen ovat hänelle tärkeitä piirteitä työntekijänä. Tästä järjestelmällisyydestä osoituksena ovat tarkat laskelmat työhön käytetystä ajasta ja hyvin kriittinen suhtautuminen omaan työpanokseen. Esimerkkinä hänen sanalaskurinsa liittyen diplomityöhön, jonka ideana oli kerryttää tietty sanamäärä viikkoa tai päivää kohti. Tärkeinä ominaisuuksinaan työntekijänä Ville-Valtteri näkee itsellään olevan työilmapiirin parantamiseen liittyvän toiminnan sekä jatkuvan kehittämiskohteiden kartoittamisen. Luottamuksen syntyminen työyhteisössä on myös hyvin tärkeää, sillä aina on olemassa asioita, joita ei pysty yksin ratkaisemaan, ja tällöin on kyettävä kääntymään myös muiden puoleen. Hänen tavoitteenaan olisi saada työnteosta ja johtamisesta mahdollisimman läpinäkyvää ja tehokasta. Työn luonteen pitää kuitenkin olla hänelle tarpeeksi haastavaa, ja sillä tulisi olla aina jokin teoreettinen pohja. Inspiroivimpia ihmisiä hänen mielestään ovat ihmiset, jotka ovat pystyneet luomaan teorian, toteuttamaan sitä käytännössä, ja teorialla on ollut yhteiskunnallista merkitystä. Tällaisia ovat hänen mielestään niin sanotut renessanssi-ihmiset sekä monet ja 1900-lukujen keksijät. Suomalaisista henkilöistä hän nostaa esille Koneen toimitusjohtajan Matti Alahuhdan, joka on hyvin taitavasti pystynyt yhdistämään teoriaa ja käytäntöä. Aito kiinnostus omaa alaa kohtaan ja laaja-alainen ymmärrys siitä on Ville-Valtterille erittäin tärkeää. Uteliaisuutta etenkin kaikkea uutta kohtaan täytyy insinööriltä löytyä. Myös sellaiset ihmiset, jotka ymmärtävät asiat laajasti, inspiroivat ja motivoivat häntä. Monotoninen työnkuva ei aiempien kokemusten perusteella sovi parhaalla mahdollisella tavalla Ville-Valtterille, 71

18 sillä hän kokee sen melko puuduttavaksi. Haasteita tulee ottaa aina vastaan, ja niihin myös vastata. Mieluiten haasteita ja vastuuta tulisi olla Villellä enemmän, kuin hän on aluksi odottanut, sillä ne ovat yleensä asioita, jotka saavat hänet kehittymään ja kehittämään itseään. Tätä ajattelua Ville haluaisi myös kursseilla nähdä enemmän: jotta pääsisi parhaaseen arvosanaan, tulisi ylittää itsensä ja myös muiden odotukset. Nykyisellään parhaan arvosanan pystyy tavoittamaan usein myös normaalilla suorituksella. Tärkeintä hänelle kuitenkin on se, että pystyy itse keskittymään kulloinkin niihin asioihin, jotka ovat sillä hetkellä tärkeitä, eikä murehtimaan tulevia asioita tai varsinkaan asioita, joista ei vielä tiedä. Etenkin muihin vaikuttavat asiat on kuitenkin kyettävä ensisijaisesti hoitamaan parhaalla mahdollisella tavalla oikeaan aikaan. Muille Ville-Valtteri antaa neuvoksi kiinnostua ja innostua erilaisista asioista. Myös se, että tekee asiat niin hyvin kuin vain pystyy, on tärkeää. Lähtökohtana kaikilla kursseilla tulisi olla se paras mahdollinen suoritus, eikä vain läpipääsy. Jos tuloksena ei ole paras arvosana, ei sekään vakavaa ole, kun tietää, että yritystä on ollut. Millä tahansa alalla voi hänen mielestään pärjätä, kunhan vain löytyy tarpeeksi kiinnostusta ja työmoraalia. Tässä on hänen mukaansa tärkeää tunnistaa omat voimavarat ja priorisoida oma tekeminen, niin että merkittävimmille asioille jää tarpeeksi aikaa. Opiskeluaikana on tärkeää lähteä etsimään kesätöitä hyvissä ajoin, ja myös muilta paikkakunnilta kuin Oulusta. Samat työtehtävät ja suppeampi hakijoiden määrä antavat hyviä mahdollisuuksia kehittyä uralla haastavissa tehtävissä myös oman kotikunnan ulkopuolella. Suurimpana onnistumisena Ville-Valtterin uralla on ollut tähän mennessä diplomityön suorittaminen todella tiukassa aikataulussa. Tammikuussa aloitettu työ oli valmis jo vapun jälkeen, joten työtahti oli ollut melkoinen. Arvosanakin oli paras mahdollinen, joten kokonaisuudessaan diplomityö oli onnistuminen. Kiitosta ovat saaneet lisäksi opiskelumateriaalit ja muu toiminta erityisesti Rautaruukin palveluksessa. Myös vaihto-opiskelu Münchenin teknillisessä yliopistossa oli erityisen onnistunut valinta, vaikka jälkeenpäin ajateltuna vaihtoaika olisi voinut olla vieläkin pidempi. Ville-Valtteri on perustanut Oulun akateemisen olutseuran, jonka postituslistalle kuuluu nykyisellään noin 40 henkilöä. Oluet harrastuksena vaativat nekin hyvin kattavaa perehtymistä, ennen kuin niitä voi alkaa kunnolla arvioida ja muodostaa omia mielipiteitä. Lyhytelokuvaharrastusta Ville-Valtteri on harrastanut pitkään ja jatkaa sitä edelleen lyhytelokuvayhdistyksen muodossa. Tälläkin hetkellä tekeillä on kaksi lyhytelokuvaa. Tyylilajit vaihtelevat mielenkiinnon mukaan Film Noir -tyyppisistä elokuvista komediaan. Tuotettuja elokuvia on löydettävissä Internetin indietaivas.fi -sivustolta. Tässäkin toiminnassa Ville-Valtteri on ollut lähes kaikessa mukana, muun muassa ohjaajana, näyttelijänä, käsikirjoittajana ja monessa muussa. Urheilumielessä aika kuluu lenkkeilyn ja kuntosaliharrastuksen parissa. Talvisin uinti on tärkein urheilumuoto. Hyvä fyysinen kunto on Ville-Valtterille ehdoton lähtökohta sille, että jaksaa tehdä töitä. Tulevaisuudelta Ville-Valtteri odottaa ensimmäisten tieteellisten artikkelien julkaisua ja tietysti väitöskirjan valmistumista. Ne tulevat jo itsessään varmasti viemään neljä seuraavaa vuotta urasta. Siinä ohessa ja sen jälkeen hän haluaisi panostaa yhä enemmän esimiesluontoiseen työhön esimerkiksi tutkimustoiminnan esimiehenä. Näitä tavoitteita sivuten Ville-Valtteri sai vastikään tutkijakoulupaikan ja väitöskirjarahoituksen Kemiantekniikan tutkijakoulusta (Graduate School in Chemical Engineering) vuosiksi Yliopistomaailmaan hän ei kuitenkaan ole hirveän halukas ainakaan vielä lopullisesti jäämään, vaan katseet väitöskirjan jälkeen ovat tiukasti teollisuuden parissa. 72

19 KIRJOITTANUT: SAMI RAJALA HENKILÖKUVASSA LAURA UUSKOSKI (OS. NISKALA) Laura Uuskoski syntyi vuonna 1983 Hollolassa, Lahden kupeessa. Varhaisen lapsuutensa hän vietti Rovaniemellä ja myöhemmin Oulussa, jossa hän suoritti peruskoulunsa ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna Laura on pienestä pitäen hakeutunut kaikenlaisten, sekä yksin että ryhmissä suoritettavien, ongelmanratkaisutehtävien pariin. Hän on osallistunut monenlaiseen kehittävään toimintaan. Harrastuksista, kavereista ja turvallisesta kasvuympäristöstä Laura on saanut itseluottamusta, mikä on omalta osaltaan auttanut häntä opinto- ja työuran varrella tärkeissä päätöksissä aina tähän päivään saakka. Jo ylioppilaskirjoituskeväänä 2002 Lauralla oli pienimuotoinen ajatus siitä, että tuotantotalous voisi olla hänen opiskelualansa. Laura todella onnistui ylioppilaskirjoituksissa ja niiden tulokset olivat odotuksiin nähden erinomaiset jopa niin, että paikka Tuotantotalouden osastolla olisi ollut lähes varma jo lähtöpisteiden perusteella. Harmittavasti kuitenkin tuona keväänä hakupaperien lähettäminen Tuotantotalouden osastolle jäi viime tinkaan ja lopulta myöhästyi, ja mahdollisuus meni täten ohitse. Laura haki samana keväänä oikeustieteelliseen, mikä silloin vaikutti mielenkiintoisimmalta vaihtoehdolta. Oikeustieteiden opiskelun kiinnostavuus väheni kuitenkin pian pääsykokeisiin osallistumisen ja niiden tulosten saapumisen jälkeen. Niinpä, sen kummemmin tilanteesta turhautumatta, Laura päätti lähteä lukemaan matematiikkaa Oulun yliopistoon sillä ajatuksella, että hakisi vuoden päästä uudelleen opiskelemaan jo aiemmin vaihtoehtona ollutta tuotantotaloutta. O U L U N Y L I O P I S TO - T U OTA N TOTA L O U S 3 0 V U OT TA Matematiikan opiskeluvuoden myötä asiat alkoivat sujua paremmin kuin suunnitelmien mukaan. Hän sai suoritettua kursseja hyvin tiedostaen, että monet niistä hän saisi hyväksiluettua tuotantotalouden opinnoissa. Lopulta kaikki kävi yllättävän joustavasti, eikä Lauran tarvinnut osallistua pääsykokeisiin lainkaan, vaan vaihto Matematiikan laitokselta Tuotantotalouden osastolle tapahtui yliopiston tiedekuntien välisenä sisäisenä siirtona. Matematiikan vuoden jälkeen muistona matematiikan opiskelusta oli opintopisteiden lisäksi monen monta uutta kaveria ja yksi uusi tärkeä ystävä. Tuotantotalouden opinnoissa kavereita ja ystäviä tuli edelleen lisää, ja pienen killan ennennäkemätön yhteishenki yli vuosikurssirajojen ja toiminta kaikkien parhaaksi on Lauralla edelleen hyvin muistissa. Missään muualla vastaavaa yhteenkuuluvuutta ja ryhmän tiiviyttä ei ole sitten opiskeluvuosien jälkeen tullut vastaan. Hän muistaa myös hyvin ne illanvietot, joissa silloisella porukalla sai pitää hauskaa. Niin, ja mainittakoon vielä, että löytyihän hänen elämänkumppaninsakin samasta porukasta tuotantotalouden opiskelijoiden joukosta. Parin häitä juhlittiin syyskuussa Kavereiden kautta Laura pääsi myös kiinni ensimmäisiin oman alan työtehtäviin PKC Groupille. Tätä edeltävät pari kesää hän oli työskennellyt Suomen Postin palveluksessa. Verkostoitumisen kautta johdinsarjoja valmistavalle PKC:lle työllistyminen oli tulevien opintojen kannalta merkittävä asia, sillä Laura teki diplomityönsä kyseiseen yritykseen. 73

20 Diplomityön aiheena oli tuotantotavan valintamallin parantaminen. Siihen aikaan melko käsityöpainotteiselle työlle alettiin diplomityössä luoda mallia, jonka avulla voitaisiin tutkia automatisoinnin soveltuvuutta ja hyötyjä valmistettavasta tuotteesta riippuen. Diplomityön päätavoitteena oli luoda malli, jonka tehtävä oli auttaa kunkin tuotteen tuotantotavan valinnassa. Laura valmistui diplomi-insinööriksi syksyllä 2007, minkä jälkeen hän jäi määräaikaiseksi työntekijäksi PKC Groupille diplomityönsä myötä. Diplomityötään hän ei sinänsä koe silloisen työpaikan saamiseen vaikuttaneena tekijänä, vaan ennemminkin tapa, jolla hän teki diplomityönsä, oli merkittävä. Systemaattinen ote diplomityön tekemiseen sekä tarkka aikataulun luominen ja siinä pysyminen vakuuttivat työn ohjaajan Lauran taidoista. PKC:lla Lauran positiona oli aluksi tuotannon kehitysinsinööri, ja myöhemmin sitä laajennettiin kattamaan myös laatuinsinöörin tehtävät. Paikka määräaikaisena työntekijänä muutettiin pian vakituiseksi. PKC:lta Laura lähti hakemaan uusia haasteita IBM:n Sales trainee -ohjelmaan. Suositussa, jo 20 vuotta pyörineessä trainee-ohjelmassa hän pääsi perehtymään perin pohjin IBM:n ja IT-alan maailmaan ja sai samalla osaamiseensa uusia ulottuvuuksia myynnin osa-alueilta. Kymmenen kuukautta kestäneen Sales trainee -ohjelman jälkeen Laura sai vakituisen paikan IBM:n myyntitehtävissä. Näissä tehtävissä hän työskentelee edelleen. Toki vastuuta on nykyisin huomattavasti enemmän kuin alussa. Työskentely alkoi pienillä asiakashankkeilla, joista vastuualue kasvoi muutamaan omaan vastuuasiakkaaseen. Tällä hetkellä Lauran alueena on ulkoistusmyynti IBM:n Suomen liiketoiminnan kannalta erittäin merkittäville käyttöpalveluasiakkaille. Työ merkitsee Lauralle suurta osaa elämässä. Työn tuomat haasteet ja ongelmat ovat yleensä mieluisia, sillä ne Hänen mukaansa kaikessa tekemisessä tulee löytää sopiva kriittisyyden ja onnellisuuden tasapaino. saavat arjen yksinkertaisuuden ja toistuvat kaavat tuntumaan erittäin mukavilta. Työpaikka ja työyhteisö ovat hänelle tärkeitä kavereiden ja ystävien ohella. Työpaikka on kodin tavoin sellainen paikka, jossa tuntee asemansa hyväksi ja tärkeäksi. Toisaalta työ on kuitenkin vain työtä, eikä sillä ainakaan tällä hetkellä ole suurempaa merkitystä Lauran elämänkatsomuksessa. Työssään Laura pitää haasteista, joita uran varrella on tullut vastaan ja ratkaistua lukuisia. Kehittymisen myötä uudet odotukset työssä, ja toisaalta joka projektin kohdalla tiukemmin saatavilla olevat resurssit tuovat eteen uusia haasteita. Lisäksi myyntityössä yrityksen sisäinen kilpailu korostuu ja luo haasteita, kun oma tekeminen pitää esitellä aina kilpailevia hankkeita tärkeämpänä firman kannalta. Tällöin oma ajankäyttö ja se, kuinka paljon haluaa uhrata aikaa työlle ja toisaalta muulle harrastamiselle, luovat omat rajoituksensa. Aina voisi tehdä enemmän ja paremmin, mutta on myös kyettävä vetämään raja kulloinkin itselle sopivaan ja itseä tyydyttävään tulostasoon. Laura on työntekijänä mielestään reipas ja oma-aloitteinen. Tarvittaessa häneltä löytyy myös sopivaa kriittisyyttä sekä työasioita että omia asioita kohtaan, mutta enimmäkseen positiivinen asenne vie häntä tehtävistä toiseen. Hänen mukaansa kaikessa tekemisessä tulee löytää sopiva kriittisyyden ja onnellisuuden tasapaino. Menestystekijöinään hän näkee sinnikkyyden ja päättäväisyyden sekä oikeudenmukaisuuden kanssaihmisiä kohtaan. Lisäksi kriittisenä ajattelijana ja kehittäjänä Laura arvostaa sitä, että uskaltaa tarttua omasta mielestään kehitystä vaativiin asioihin. Tärkeää on pystyä perustelemaan kehitystarve ja esittelemään vakuuttavasti parannusehdotukset. Muissa ihmisissä ja työtovereissa Laura arvostaa erityisesti luottamusta ja kykyä hoitaa sovitut asiat ajallaan, takkia kääntämättä. Urakehityksen kannalta tärkeinä asioina Laura näkee rauhallisen etenemisen uralla ja asioiden käsittelemisen järjestelmällisesti yksi kerrallaan. Liian ison palan haukkaaminen yhdellä kertaa voi käydä sekä itselle että muille turhan raskaaksi. On hyvä tiedostaa jo uran alkuvaiheissa, että uran aikana ehtii kiireettömyydestä huolimatta varmasti tekemään töitä. Uran varrella eteen tulevat hankalat tilanteet ja suuret haasteet saattavat tuntua joskus todella turhauttavilta ja vaikeilta, mutta niiden todellisen hyödyn ja opetuksen huomaa usein vasta myöhemmässä vaiheessa, seuraavien haasteiden parissa. Esimiehen merkitys uralla, varsinkin yksittäisessä työpaikassa, on Lauralle tärkeää. Hän arvioi, että mikäli esimiessuhde ei ole kunnossa, sillä voi olla urakehityksen kannalta hidastava ja jopa haitallinen vaikutus. Hyvä yhteisymmärrys ja luottamuksen syntyminen esimiehen ja työtekijän välille auttavat urakehityksessä ja luovat aina uusia mahdollisuuksia ja haasteita, jolloin samassa työpaikassa toimiminen pidemmänkin aikaa voi olla järkevää. Omat rajat on hyvä näin ollen tiedostaa, ja täytyy olla itselleen rehellinen siinä, mitä tekee. Lauran mukaan kannattaa pitää mielessä, että 74

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009 OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009, n = 315 1 Tiivistettynä 2 Keskeiset tulokset 3 Kuvat 1 TIIVISTETTYNÄ Rakennusalaa opiskelee yliopistotasolla enemmän ja lahjakkaampaa ainesta kuin aikoihin. Työnteko

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Miten hyvin KTM:t työllistyvät? Töissä 80 % valmistumishetkellä 6 kk:n kuluttua valmistumisesta

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja

Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja Attitude 2010 Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta. Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Kyselyn taustatiedot Kysely lähetettiin kaikkiaan neljään lukioon ja yhteen ammattioppilaitokseen Rauman Kauppakamarin alueella Kysely kohdistettiin

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Boliden Kokkola Oy

Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Boliden Kokkola Oy Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Aija Rytioja syntynyt Kokkolassa 1972 opiskellut Oulussa prosessitekniikan diplomiinsinööriksi valmistunut vuonna v. 1999 työskennellyt Suomen ainoassa sinkkitehtaassa vuodesta

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi?

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Ctrl + Z Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Tietotalkoopäivät Tietotalkoot pidettiin 13. 14.9.2010 Keravan Viertolassa. Päivän tarkoituksena oli opettaa ensimmäisen vuoden tietojenkäsittelyn

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Opiskelumotivaatio 12.11.2015. Tiina Kerola

Opiskelumotivaatio 12.11.2015. Tiina Kerola Opiskelumotivaatio 12.11.215 Tiina Kerola Motivaatiosta yleisesti Motivaatiolla viitataan yleisesti ottaen syyhyn, syihin tai perusteluihin, miksi joku tekee jonkin teon tai suorituksen Opiskelussa: perustelu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Arkipäiväisestä ainutlaatuista. Fatbardhe Hetemaj

Arkipäiväisestä ainutlaatuista. Fatbardhe Hetemaj Arkipäiväisestä ainutlaatuista Fatbardhe Hetemaj Esityksen aiheet Oma tausta, ura ja keskeiset käännekohdat siinä. Omia kokemuksia esimiestyöstä - miten nuori henkilö kehittää/on kehittänyt johtamistaan

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa 12.10..2013 Etäopetus 1 Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla 2 Syksy 2013 1.lk. poika D.J. Eurajoen Keskustan ala-koulu, Adobe Connect

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Talousjohtamisen uusi rooli

Talousjohtamisen uusi rooli 1 25.4.2013 Author / Subject Talousjohtamisen uusi rooli - case Ponsse Oyj Petri Härkönen, Ponsse Oyj 25.4.2013 Sanomatalo, Helsinki 2 Ponsse Oyj Talousjohtamisen muuttunut ja täydentyvä rooli Talousjohtaminen

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot