Yrittäjyyskasvatusta tukevan pedagogisen toimintamallin hyödyntäminen Oulun yliopiston koulutuksen kehittämisessä IKK WP7 raportti
|
|
- Aarno Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yrittäjyyskasvatusta tukevan pedagogisen toimintamallin hyödyntäminen Oulun yliopiston koulutuksen kehittämisessä IKK WP7 raportti
2 2 Johdanto Yritystoiminnan merkitys Suomen kansantaloudelle on suuri. Taloudellisen hyvinvointimme perusta on kytköksissä yritysten menestymiseen, niiden luomiin työpaikkoihin ja maksamiin veroihin. Suomi tarvitsee menestyäkseen toimintakykyisiä yrityksiä ja yrittäjämäistä työn tekemistä. Yrittäjyyskasvatuksella voidaan vaikuttaa yrittäjyydelle myönteisen ilmapiirin vahvistamiseen. Opetushenkilöstön koulutus yrittäjyyskasvatuksen ymmärtämiseen ja pedagogisten sovellusten tekemiseen on tärkeää. Yrittäjämäinen oppiminen poikkeaa merkittävästi yliopistomaailmassa varsin tyypillisestä teorialähtöisestä toimintatavasta. Kyse on siitä että opettaja luo oppimisympäristön, jossa opitaan ammatillisen osaamisen lisäksi uusia tapoja toimia, tuntea, havaita sekä viestiä oppimaansa ja ajatuksia. Teoreettista tietoa unohtamatta. (Fiet, 2000; Gibb, 2005.) Perustana yrittäjyyskasvatuksessa on nk. sisäisen yrittäjyyden mm. aloitteellisuuden, itsensä johtamisen, tiimityötaitojen - kasvun edistäminen monipuolisin pedagogisin ratkaisuin. Vahvan ammatillisen osaamisen ja sisäisen yrittäjyyden taitojen hallinnan perustalta on mahdollista suunnata kohti ulkoista yrittäjyyttä, menestyvän yrityksen perustamista. Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen (GEM 2011) mukaan Suomessa on erityisesti korkeakoulutetuissa osaajissa merkittävää yrittäjyyspotentiaalia, mutta se ei muunnu yrittäjyysaktiviteetiksi, vaan kanavoituu työ- ja elinkeinoelämään lähinnä sisäisenä yrittäjyytenä työntekijöiden yrittäjämäisenä toimintana. Yrittäjien koulutustausta on 30%:lla ammatillinen tutkinto. Akateemisten yrittäjien osuus on kuitenkin yhteensä vain noin 9% ja esimerkiksi Oulun yliopistosta v valmistuneista 1,3% toimii yrittäjänä. Yksi yrittäjyyden haasteista onkin juuri korkeakoulutaustaisten yrittäjien osuuden kasvattaminen. (OKM, 2013; OPM, 2009.) Tässä raportissa kuvataan yrittäjyyskasvatusta ja verkko-opetuksen osaamista tukevien pedagogisten mallien hyödyntämistä ammatillisen opettajankoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, sekä tehdään yhteenveto siitä, miten yrittäjyyskasvatusta voitaisiin hyödyntää Oulun yliopiston opetuksen kehittämisessä. Yrittäjyyskasvatusta tukevat pedagogiset toimintatavat ammatillisessa opettajankoulutuksessa Yrittäjyyskiinnostuksen lisääntyminen on ollut Suomessa yhteydessä taloustilanteen muutoksiin. Varsinaisena lähtölaukauksena voidaan pitää 1990-luvun alun lamaa, joka ensimmäistä kertaa sai aikaan myös akateemisen työttömyyden voimakkaan kasvun. Perinteisesti yrittäjyys oli ollut erityisesti yliopistoille ainoastaan tutkimuskohde. Laman seurauksena opiskelijoiden työllistymistä tukemaan, opetusministeriön tuella perustettiin 1990-luvun puolivälissä ura- ja rekrytointipalvelut kaikkiin yliopistoihin. Niiden toimintaan kuului opiskelijoiden uraohjauksen ohella usein myös yrittäjyyteen
3 3 valmentaminen. Tämä työelämäpalvelu toimi verraten yhdenmukaisesti eri yliopistoissa aina 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulle saakka. Yrittäjyyteen valmentaminen suomalaisessa yliopistokoulutuksessa on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. Yrittäjyyden tueksi on perustettu tiimejä tai jopa tukipalveluyksiköitä. Esimerkiksi Aalto yliopiston Innovaatio- ja yrittäjyyspalvelut (ACE) tarjoavat tekniikan kaupallistamiseen, immateriaalioikeuksien hallintaan ja startupyrittäjyyteen liittyviä palveluja sekä kasvuyrittäjyysaiheista tutkimusta ja opetusta. Jyväskylän yliopistossa toimii Yrittäjyyspalvelut, joka edistää yliopistolähtöistä yrittäjyyttä avustamalla liikeideoiden arvioinnissa sekä liiketoiminnan ja rahoituksen suunnittelussa. Tampereen teknillisessä yliopistossa toimii Talli -niminen tukipalvelu yrittäjäksi aikoville ja jo yrittäjänä toimiville opiskelijoille ja tutkijoille. Tallissa tarjotaan opiskelijoille ja tutkijoille tukea liikeidean kehittämiseen sekä oikeiden kontaktien luomiseen. Tallin puitteissa toteutuu myös yhteistyö TTY:n yrittäjäalumnien, Tampereen alueen yrittäjyyspalveluiden sekä muiden korkeakoulujen kanssa. Yrittäjyyttä edistetään myös hankkeina ja vapaaehtoistyönä. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston yrittäjäksi yliopistosta -hankkeessa edistetään ihmistieteiden aloilta valmistuvien tohtoreiden yrittäjyysosaamista sekä vähennetään yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa kohtaan koettuja ennakkoluuloja. Vapaaehtoistyönä toteutettava Tieteestä toimintaa yhteisö kokoaa tieteen yrittäjyydestä kiinnostuneita ihmisiä Helsingin yliopistosta ja sen ulkopuolelta. Opetus ja kulttuuriministeriö on linjannut yrittäjyyskasvatuksen tärkeäksi kohteeksi suomalaisen koulutuksen kehittämisessä. Korkeakoulutuksen osalta ministeriön muistiossa todetaan, että: Ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla voidaan luoda pohja yrittäjyysvalmiuksille muun muassa kytkemällä harjoittelu ja opinnäytetyöt konkreettisiin yrityselämän hankkeisiin. Työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä vahvistetaan ja oppimistilanteita viedään lähelle yrittäjyyttä. (OPM 2009, 7.) Edellä olevan perusteella yliopistoissa panostetaan ulkoisen yrittäjyyden eli yrityksen perustamisen tukitoimenpiteisiin. Akateemisen yrittäjyyden edistämisessä haaste ei kuitenkaan ole kyseisten palvelujen vähäisyydessä tai puutteellisuudessa, vaan nk. sisäisen yrittäjyyden kehittymistä aikaansaavien opiskelumenetelmien niukassa hyödyntämisessä. Oppilaitoksissa keskitytään opiskeltavan alan sisältöopintoihin. Joillain aloilla voi opiskelija valita joitain liiketoimintaosaamiseen liittyviä opintojaksoja, mutta pääosin ne kuuluvat opintojen jälkeiseen täydennyskoulutukseen. Yrittäjyyden viitekehyksen (Koiranen, 2004; OPM, 2005) kautta tarkasteltuna yliopistojen yrittäjyyttä edistävä opetus on liiketoimintaosaamisen opintojaksoja, esimerkiksi yrittäjäkursseja, opiskeltavan alan koulutuksen ohessa tai sen jälkeen. Substanssiosaamiseen, yrittämiseen ja liiketoimintaan liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ei kuitenkaan automaattisesti lisää yrittäjyysaktiivisuutta. Yrittäjyysvalmiuksia ja yritteliästä toimintatapaa kehittävä opiskelu tulisi huomioida kaikkia opintoja järjestettäessä, jotta yrittäjyysintention synnylle luodaan vankka perusta (Kuvio 1.).
4 4 Yrittäjyysvalmiudet yritteliäisyys Kuvio 1. Yrittäjyyden viitekehys (Koiranen, 2004) Yrittäjyyskasvatuksen sisällyttäminen koulutukseen II-asteen ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellään yrittäjyys sekä elinikäisen oppimisen avaintaitoina että liiketoimintaosaamisena. Yrittäjyys ymmärretään ammatillisessa oppilaitostyössä siis myös muuksi kuin businessmahdollisuuksien havaitsemiseksi ja yrityksen perustamiseksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidoissa se kytkeytyy mm. aloitteellisuuteen eli nk. yrittäjyysvalmiuksiin tai sisäiseen yrittäjyyteen. Tällä viitataan laajemmin osaamiseen mitä tarvitaan jatkuvasti oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa, riippumatta siitä toimitaanko yrittäjänä tai työntekijänä. Tavoitteena on lisätä sellaista ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, joiden avulla opiskelijat tulevina ammattilaisina kykenevät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja reagoimaan niihin oma-aloitteisesti. (European Parliament, 2006; OPH, 2010; myös Klapper & Tegtmeier, 2010.) Aloitteellinen ja yrittäjämäinen toimintatapa opiskelussa tarkoittavat sitä että opiskelijalla on vastuu oman toiminnan suunnittelusta, tavoitteiden asettamisesta ja työskentelyn mitoittamisesta niiden mukaan. Varsinaisessa työskentelyssä on keskeistä aloitekyky, pitkäjänteisyys ja asiakaslähtöisyys sekä tuloksellinen toiminta ja itsensä johtaminen. (OPH, 2010.) Korkeakoulujen osalta puhutaan lisäksi myös opiskelijoiden yrittäjämäisen asenteen vahvistamisesta, joita ovat kyky muuttaa ideat toiminnaksi sisältäen luovuuden, innovoinnin ja rohkeuden riskinottoon. Edellä mainitut ominaisuudet tukevat yksilön jokapäiväistä elämää koulutuksessa, työssä ja vapaa-aikana sekä muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Näitä ominaisuuksia tarvitaan yritystoiminnan eri vaiheissa, mutta ne lisäävät myös työntekijän tietoisuutta työstään ja auttavat tarttumaan mahdollisuuksiin. (OPM, 2009.) Pedagogisesta näkökulmasta yrittäjyyttä tukevassa opiskelussa: 1) korostuu oppijan oma aktiivisuus, 2) opiskelua tapahtuu simuloidussa tai reaalimaailman tilanteissa, 3) opetus rakentuu ongelmanratkaisulle ja vuorovaikutukselle, 4) opettajan rooli kehittyy tiedon jakajasta organisaattoriksi, oppimisen systemaattiseksi ohjaajaksi ja oppimisympäristön suunnittelijaksi. Perusta edellisen kaltaiselle toiminnalle luodaan
5 5 henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS), jossa opiskeluun sisältyvät ammatilliset substanssiopinnot, harjoittelu ja opinnäytetyöt kytketään ammatillisten sidosryhmäverkoston konkreettisiin haasteisiin sekä hankkeisiin. (Cope, 2005; Onstenk, 2003; OPM, 2009.) Euroopan komission (2009) yrittäjyyskasvatusta ammatillisessa koulutuksessa tarkastelevassa raportissa korostetaan, että esimerkiksi opettajankoulutuksessa opiskellaan vastaavilla menetelmillä kuin mitä opettajien tulisi itse käyttää omien opiskelijoidensa kanssa. Raportissa kuvataan yrittäjyyskasvatuksen opettamisen kannalta keskeisiksi osaamiseksi a) projektijohtamisen taidot, b) pedagogiset taidot ja c) henkilökohtaiset taidot. Taulukossa 1 avataan taitojen sisältöjä tarkemmin. Taulukko 1. Yrittäjyyskasvatuksen opettamisen keskeiset taidot (European Commission, 2009) Projektijohtamisen taidot Pedagogiset taidot Henkilökohtaiset taidot - kyky ohjata erilaisia oppimishankkeita huomioiden suunnittelun, tavoitteiden asettamisen, hanketoiminnan, sekä tulosten evaluoinnin - kyky ennakoida opiskelijoiden tarpeita oppimisen kannalta - kyky toimia oppimisen ohjaajana, ei pelkästään ohjeiden ja oikeiden vastausten antajana - kyky kysyä avoimia kysymyksiä, joihin ei ole välttämättä suoraa, yksiselitteistä vastausta - kyky auttaa ratkaisemaan haasteita ja ongelmia - kyky oppia opiskelijoiden kanssa - kyky luoda oppimisympäristöjä, joissa on avoin ja luottamusta herättävä ilmapiiri - kyky osata kuunnella - kyky neuvotella - kyky toimia tiimissä Coventryn yliopisto valittiin Britannian yrittäjyysyliopistoksi v Heidän opetuksen, oppimisen ja arvioinnin strategiassa vuosille toimintaa ohjaavana ajatuksena on olla dynaaminen, globaali ja yritteliäs yliopisto, joka toimii itsekin kuten yritys. Se verkostoituu vahvasti alueen sidosryhmien kanssa ja tekee yhteistyötä sekä löytää kehittämismahdollisuuksia. Strategia jalkautetaan opetuksen ytimeen siten että opettajat tekevät oppimista edistävää yhteistyötä opiskelijoiden kanssa laajoissa oppimistehtävissä perinteisen luennot kirjapaketti tentti toimintatavan sijaan. Yhteistyössä ovat systemaattisesti mukana yritys- ja julkinen sektori (esim. ammattilaiset, työnantajat, alumnit), joiden läsnäolo tuo olennaista konkretiaa työskentelyyn. Coventryn yliopiston verkostossa on kaikkiaan yli 9000 pk-yritystä ja yli 500 suureksi luokiteltua yritystä. Opiskelussa on keskeistä toimiminen aidoissa työelämän projekteissa, joissa opiskelijat haastetaan pohtimaan, arvioimaan, testaamaan vaihtoehtoja, rajaamaan ja ratkaisemaan ongelmia, ei vain esimerkiksi opinnäytetyössä tai harjoittelussa, vaan myös perusopinnoissa. Opetussuunnitelmassa huomioidaan opiskelijan työllistyminen, mikä on myös perustana opintojen suunnittelussa ja HOPS:in laadinnassa. (Coventry University [CU] 2011, 2.)
6 6 Haasteena yliopistoille on se että tyypillisesti ne ymmärtävät yrittäjyyden liiketoimintaan kytkeytyvinä oppiaineina, joita opetetaan ja arvioidaan. Pedagoginen näkökulma sisäisen yrittäjyyden kehittämiseksi jää liian vähälle huomiolle. Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Suomen harjoitusyritysten keskus FINPEC tekevät yhteistyötä yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen opintojen kehittämisessä. FINPECin harjoitusyritykset toimivat monipuolisen yritystoiminnan simulaattorina, jossa käydään kansainvälistä kauppaa maailmanlaajuisessa EUROPEN harjoitusyritysverkostossa, missä toimii yli 7800 harjoitusyritystä 42 maasta kaikilla koulutustasoilla. Tässä laajassa verkossa suomalaiset opiskelijat pääsevät toimimaan ja oppimaan kansainvälistä kauppaa ja kulttuuria sekä kansainvälistä liikekirjeenvaihtoa. FINPECin työelämälähtöistä, virtuaalista ja partneripohjaista harjoitusyritysoppimisympäristöä on edelleen kehitetty opettajaopiskelijoiden kokemusten ja palautteiden perusteella. Virtuaalinen oppimisympäristö tarjoaa käytännönläheisen tavan perehdyttää opiskelijat yrittäjyyteen ja yritystoiminnan perusteisiin. Harjoitusyritysten pyörittämisen kautta syntyvä osaaminen antaa opiskelijoille valmiudet selviytyä vaativista kaupallisista tehtävistä itsenäisesti. Vieraita kieliä opitaan käytännönläheisesti kansainvälisen kaupan yhteydessä. Samalla opitaan hyödyntämään uusinta viestintäteknologiaa. Harjoitusyrityksissä toimiminen kehittää sekä yritysmaailmassa että jokapäiväisessä elämässä tarvittavien tiimi- ja vuorovaikutustaitoja. Harjoitusyritystoiminta on kokemusten ja palautteen perusteella mielekäs, monipuolinen ja pidetty tapa oppia liike-elämässä tarvittavia taitoja. Myös opetus on luonteeltaan enemmän ohjaavaa kuin luentopohjaista. (FINPEC, 2013) Taulukossa 2. kuvataan erilaisia yrittäjyyskasvatusta tukevia pedagogisia toimintatapoja. Taulukko 2. Yrittäjyyskasvatusta tukevat toimintatavat Oppimismenetelmät Opiskelijan rooli Opettajan rooli Arviointi Coventry University, UK Entrepreneurial University of the Year 2011 (CU, 2011) University of Huddersfield, UK Entrepreneurial University of the Year 2012 (HU, 2008) PELLIC-hanke: Eberhardt Karls University, Florida Centro de Formació, University of West-Bohemia, King s College UK, Turku AMK (Pellic, 2011) - Yhteistyö yritysten ja yhteisöjen kanssa - Työskentely aitojen toimeksiantojen perusteella: tehdään esim. toimintasuunnitelmia, markkinointisuunnitelmia, vientisuunnitelmia, kehittämisprojekteja, tuotesuunnittelua ja testausta Kielenoppiminen toimimalla kansainvälisessä harjoitusyrityksessä - Taustalla oikea, toimiva mentoriyritys - Opinnoissa integroituu liiketalouden ja kielen oppiminen - Ongelmaperustainen oppiminen - Tekemällä oppiminen - Aktiivinen tiedon ja osaamisensa suunnittelija sekä rakentaja - Oman oppimisen arvioija - Osaamisen karttuessa ottaa lisääntyvästi vastuuta omasta oppimisestaan - Mukana opintojaksojen suunnittelussa - Aktiivinen tiedon ja osaamisen rakentaja => vastuu toiminnan suunnittelusta ja organisoinnista - Oppimisen reflektoija ja arvioija - Oppimisen ohjaaja, jonka pedagogisen toiminnan keskiössä on opiskelijan aktivointi - Antaa oikeanlaista ohjausta oikeaan aikaan (vrt. Grow-model) - Oman pedagogisen osaamisensa systemaattinen kehittäjä - Oppimisympäristön suunnittelija => erityinen huomio työelämänmukaisessa toiminnassa - Opiskelijoiden neuvonantaja - Arviointi perustuu opiskelijan osoittamaan osaamiseen käytännön taidoissa ja tiedoissa - Opiskelijan itse- ja vertaisarviointi - Opettajan arviointi - Opiskelijan itsearviointi - Opiskelijoiden vertaisarviointi - Prosessiarviointi
7 7 FINPEC / EUROPEN virtuaaliyritystoiminta (FINPEC, 2013) OAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu (OAMK, 2013) Yritystoiminnan simulaatio - Perustetaan yritys ja harjoitetaan liiketoimintaa verkossa, vaihtuvissa businesstilanteissa kansainvälisessä yhteisössä - Oman alan sekä elinikäisen oppimisen taitoja monipuolisesti integroiva oppimisympäristö Ammattipedagoginen yrittäjyyskasvatusprojekti - Opinnoissa integroituu ammattipedagogiikan, opetusmenetelmien ja yrittäjyyskasvatuksen oppiminen - Tutkiva- ja kehittävä oppiminen - Yhteistoiminnallinen oppiminen - Oppimisportfolio - Vastuullinen liikkeenharjoittaja yhtiökumppaneidensa (opiskelutoverit) kanssa - erilaiset työtehtävät: toim.joht., hallituksen jäsen, markkinointi, ostot, budjetointi - Aktiivinen tiedon ja osaamisen rakentaja - Oppimisen reflektoija ja arvioija - Oppimistehtävien suunnittelija - Oppimisen ohjaaja - Oppimisympäristön suunnittelija - Oppimisen ohjaaja - Opiskelijan itsearviointi - Opiskelijoiden vertaisarviointi - Prosessiarviointi - Tuotosarviointi - Opiskelijan itsearviointi - Opiskelijoiden vertaisarviointi - Opettajan arviointi Vertailtaessa yrittäjyyskasvatusta tukevia toimintatapoja koulutuksessa voidaan huomata useita painottuneita seikkoja: 1) Yrittäjyyskasvatuksen toteutus oppilaitoksissa on oppimista projektimaisissa ja alan työelämää vastaavissa oppimisympäristöissä, joissa opiskelija on aktiivinen toimija 2) Opettaja ohjaa toimintaa ja etenemisestä kantavat vastuun pääosin opiskelijat 3) Projektin suunnittelu, toteutus, jatkuva seuranta ja tulosten reflektointi sekä ammatilliselta että oppimisen kannalta on oleellista 4) Oppimisprojekteissa tulee olla mukana yrityselämän yhteistyökumppaneita, jotta opiskelijat saavat autenttisen kuvan ammattialan ja oman alueen yrittäjyyden ominaispiirteistä Opettajat ovat yrittäjyyskasvatuksessakin muutoksen tekijöinä. Lähtökohta on se, että ymmärretään yrittäjyyden perusta ja sen rakentaminen pedagogisin menetelmin sisäisen yrittäjyyden vahvistamisesta kohti ulkoista yrittäjyyttä ja yrityksen perustamista. Verkko-opetuksen osaamisen kehittymisen tukeminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa aloitettiin etäopetukseen perustuva virtuaalinen opettajankoulutus vuonna Koulutusmuotoa on kehitetty ja monipuolistettu vuosittaisten arviointien perusteella. Viimeisin eape erityissovellus on englanninkielisille opiskelijoille kehitetty ivet-malli (Innovative vocational education and training), jonka pilottiryhmä aloitti opintonsa kesäkuussa Opintojen rakenne Noin vuoden kestävät opettajan pedagogiset opinnot (60 opintopistettä) jakautuvat neljään moduuliin: ammattipedagogisiin opintoihin (22 op), kasvatustieteiden perusopintoihin (10 op), opetusharjoitteluun (ja siihen liittyvään turvallisuusosioon, yhteensä 13 op) ja valinnaisiin opintoihin (15 op). Valinnaiset opinnot voivat olla lähiopetusta, verkko-opetusta tai esimerkiksi akvaario-kirjatenttejä. Yhteensä ivet-
8 8 koulutukseen sisältyy 60 opintopistettä. ivet-koulutuksen kestoksi on suunniteltu yksi vuosi, mutta opiskelijoilla on kolme vuotta aikaa tehdä opintonsa loppuun. Opetuksen tekniikkaa Varsinaista opetusta on kaikkiaan kaksikymmentä kertaa, jolloin käytetään sekä lähiopetusta että verkkopohjaisia menetelmiä, painottuen verkko-opetukseen. Opiskelijoilta oletetaan, että he osaavat tietotekniikan peruskäytön lisäksi ohjelmistojen asentamisen, videoinnin perusteet ja videoiden siirron julkisiin palveluihin. Jokaisella opiskelijalla tulee olla laajakaistaliittymä, kohtuullisen tehokas tietokone tai tabletti mikrofoneineen ja web-kameroineen. Verkkosessiot pidetään Adobe Connect ohjelman välityksellä. Opetusmateriaalit ja moduulien kuvaukset taas ovat Optima verkko-oppimisalustalla. Valmiit opiskelijoiden materiaalit siirretään yleensä myös Optimaan. Näiden lisäksi opetuksessa on käytetty möys Popplet-mind-map-ohjelmistoa, Padletkommunikaatioseinää sekä erilaisia videokuvausohjelmistoja. Skype on yleisesti käytössä, lähinnä opiskelijoiden väliseen kommunikointiin. Osa ilmaisohjelmistoista on opiskelijoiden itsensä löytämiä ja suosittelemia. Digitaaliset portfoliot ja päiväkirjat kirjoitetaan erilisille blogialustoille, joita ovat mm. Blogger ja Kyvyt.fi. Alustojen ja ohjelmistojen moninaisuus ei ole aiheuttanut ongelmia, vaan mahdolliset ongelmat ovat yleensä johtuneet liian vanhasta tietotekniikasta ja huonoista nettiyhteyksistä. Kuitenkin opiskelijat ja opettajat ovat voineet ilman merkittäviä ongelmia osallistua verkkosessioihin mm. Itävallasta, Hollannista ja Nigeriasta. Kaikissa sessioissa ei ole tarve käyttää liikkuvaa kuvaa, joten kaistanleveysvaatimus ei ole kovin suuri. Opetuksen sisältöjä Ammattipedagogisiin opintoihin, jotka muodostavat suurimman osan opinnoista (22op), kuuluu kaiken kaikkiaan seitsemän verkkosessiota. Ensimmäisessä opintokokonaisuudessa (VOC 1) on aiheina 1) opettaminen ja ohjaus, 2) erilaiset opetusmenetelmät (mm. tutkiva oppiminen ja projektioppiminen, 3) osaamisen arviointi (mukaan lukien näyttötutkinnot) ja 4) erityisalueet opetuksessa (erityisoppilaat, työelämäyhteistyö ja yrittäjyyskasvatus). VOC 2 sisältöjä ovat monikulttuurisuus, yrittäjyyskasvatus, työelämäyhteistyö, kestävä kehitys ja erityispedagogiikka. On huomattavaa, että VOC 1 ja VOC 2 - sisällöissä on suunniteltua päällekkäisyyttä mm. yrittäjyyden osalta. Tarkoitus on, että VOC 2 -sisällöt laajentavat ja syventävät aiempaa opittua. Verkko-oppiminen ivet-koulutuksessa Tärkein ivet-koulutuksen lähtökohdista on, ei niinkään verkko-opetus sinänsä, vaan oppiminen ryhmissä. Tällaiseen, lähinnä sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen perustuvaan metodiin liittyy useita oppimista edistäviä tekijöitä, kuten toisilta oppiminen, palautteen saaminen muilta oppilailta (ja tietysti ohjaajilta), reflektiivisyys, yhteisöllisyys ja tavoitteisiin sitoutuminen (Matikainen, 2001).
9 9 Tyypillinen ryhmäkoko on 3-5 opiskelijaa. ivet-ryhmiin valitaan opiskelijaa, jotta saadaan neljä sopivankokoista ryhmää. Opettajan rooli on tällöin lähinnä suunnitteleva ja ohjaava. ivet-ratkaisussa ryhmädynamiikan huomioiminen on tärkeää. Kaksi aloituspäivää luokkaopetuksineen ja tutustumisineen ovat hyvin keskeisiä ryhmäytymisessä ja ryhmähengen syntymisessä. Noina päivinä ryhmille annetaan useita tehtäviä, joissa opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua toistensa tietoihin ja taitoihin. Ryhmät pyritään myös jakamaan niin, että kommunikaatio- ja tietotekniikkataidot jakautuvat tasapuolisesti. ivetin oppimisprosessi sisältää useita laajuudelta erilaisia oppimistehtäviä, jotka jalostetaan opetusteoiksi ( learning and teaching activities ). Prosessiin liittyy aina reflektio, toteutus ja arviointi. Oppimisprosesseissa pyritään siihen, että konkreettinen ongelma jalostetaan oppimiskokemuksiksi ja myös oppimisteoiksi. Oppimisteot ja opetusteot ovat läheisessä sukulaisuussuhteessa keskenään. (Biggs & Tang, 2007.) ivet-opinnoissa käytetään Learning by Teaching -metodia. Tässä metodissa annetaan ensin opiskelijaryhmälle ongelmakenttä (kuten yrittäjyys ammatillisessa opetuksessa ) ja mahdollisesti oheismateriaalia, kirjoja, www-sivuja tai eksperttejä, joiden puoleen voi kääntyä yms. Opiskelijat keräävät tiedon, prosessoivat sen ja laativat oppimateriaalin. Tulokset taltioidaan useimmiten kaikille avoimiin digitaalisiin portfolioihin. Lopuksi ryhmä opettaa muille ryhmille käsiteltävän sisällön. Opiskelijoita kannustetaan käyttämään omassa opetuksessaan mahdollisimman monipuolisia metodeja, kuten ennakkotehtäviä, videoita, haastatteluja, kyselyitä ja mind-mappeja. Kaikki opetustuokiot ja materiaalit taltioidaan, jolloin niihin voi tutustua myöhemminkin. Opettaja ohjaa prosessia ja varmistaa opetuksen laadun. Verkkoteknologiat eivät tarjoa pelkästään työkaluja vaan myös tilanteita (situations), joissa erityyppisiä sosiaalisen kanssakäymisen rooleja voidaan harjoitella. Pitämällä verkkoa pelkästään työkaluna tai välineenä marginalisoidaan niitä oppimistekoja jotka realisoituvat mm. sosiaalisen identiteetin kehittymisessä, eri kommunikaatiomahdollisuuksien kehittymisessä ja ryhmien sekä yhteisöjen roolien synnyssä. Toki informaatioteknologian käyttö on jo itsessään tärkeä avaintaito. (Goodfellow & Lea, 2007.) Kaiken kaikkiaan verkko-oppiminen tarjoaa ja korostaa juuri niitä piirteitä, joita yrittäjyydessä tarvitaan. Tällaisia yrittäjyyteen liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa osaamisen ja ammattitaidon korostuminen, tiimien tärkeys ja avoin tiedonkulku ryhmien ja yksilöiden välillä. Vaikka työ tehdään tiimeissä, silti jokaisella tekijällä on vastuu työstään ja oppimisestaan. Selkeät tavoitteet, eli halutut oppimistulokset ovat tärkeä osa oppimistyötä. Varsinkin opintojen loppuvaiheessa korostetaan luovuuden merkitystä. Tiimien välillä vallitsee myös usein terve kilpailuhenki. Kaikki nämä ominaisuudet korreloituvat erinomaisesti esimerkiksi opetushallituksen yrittäjyysväylän kuvaamiin yrittäjältä vaadittaviin ominaisuuksiin ( Voidaankin perustellusti väittää, että juuri tällainen verkkopohjainen ivet-opetusmuoto nykyisine sisältöineen on aidosti sisäiseen yrittäjyyteen aktivoivaa koulutusta.
10 10 Yrittäjyyskasvatusta tukevan pedagogisen toimintamallin hyödyntäminen Oulun yliopiston koulutuksen kehittämisessä Oulun yliopiston tavoitteena on olla vetovoimainen ja tuloksellinen tiedeyliopisto sekä innovaatiotoiminnan edelläkävijä. Sen huippuosaamista profiloivat teemat ovat: ympäristö, ihminen ja teknologia. Kaikkea toimintaa yhdistävinä poikkileikkaavina teemoina ovat verkostoituminen (poikkitieteellisyys, rajapinnat), kansainvälistyminen, yrittäjyys ja pohjoisuus. Yrittäjyyteen liittyen toimenpideohjelmassa mainitaan mm. opiskelijoiden ja yritysten kohtaaminen toteuttamalla kehittämisprojekteja pkyritysten osaamistarpeisiin sekä opetusmenetelmiin liittyvät uudistukset. (Oulun yliopisto, 2012.) Tarve yrittäjän uran mahdollisuuksien esiinnostamiseksi on perusteltu. Akateemisen koulutuksen saanut ryhtyy vain harvoin yrittäjäksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön KOTA-tietokannan perusteella Oulun yliopistosta valmistuneiden osalta vain murto-osa ryhtyy yrittäjäksi. Esimerkiksi vuonna 2007 valmistuneista vain 1,3 % toimivat yrittäjinä (Taulukko 3.) Taulukko 3. Yrittäjinä toimivia vuonna 2007 valmistuneista. (OKM, 2013) Yliopisto Tutkintoja yhteensä Kaikista yrittäjiä Prosentti a VaY ,3 Hel KKK ,1 Hel Y ,9 TaY ,7 TY ,3 Oulun YO ,3 Lapp TY ,2 Jy Y ,1 JoY ,1 Lap Y ,9 Ku Y ,7 Yrittäjyyttä tukevan pedagogisen toimintamallin lähtökohtana on opiskelijan sisäistä yrittäjyyttä ja yrittäjyysvalmiuksia edistävien oppimisympäristöjen kehittäminen. Perinteiseen tapaan järjestetyt yrittäjäkurssit eivät siis välttämättä tue yrittäjyyttä tehokkaimmin. Kyse on perusopintojen järjestämisestä uudella tavalla, jossa siirrytään perinteisestä, nk. didaktisesta oppimistavasta kohti yrittäjämäistä oppimista. (Taulukko 4.) Taulukko 4. Didaktiset ja yrittäjämäiset oppimistavat (Gibb, 1993) Didaktinen Oppiminen opettajalta Opiskelijalla passiivinen rooli kuuntelijana Oppiminen toisilta ppiminen tekemällä
11 11 Oppiminen kirjoitetuista teksteistä Oppiminen opettajan tarjoamista asiantuntevista viitekehyksistä Oppiminen opettajan antamasta palautteesta ppiminen organisoidussa, aikataulutetussa ympäristössä ppiminen ilman tavoitteisiin liittyviä paineita Toisilta kopioimista vältetään Virheitä pelätään Oppiminen muistiinpanoista ppiminen henkilökohtaisesta keskustelusta ja väittelystä ppiminen löytämällä (ohjatusti) Oppiminen monien ihmisten reaktioista ppiminen joustavassa, epämuodollisessa ympäristössä Oppiminen tavoitteellisesti Oppiminen toisilta lainaamalla Virheistä opitaan Oppiminen ongelmanratkaisun kautta Yrittäjämäisessä työskentelyssä on keskeistä opiskelijan aktivointi monipuolisin oppimistehtävin, joiden tekemiseen hän saa opettajalta tarvitsemaansa ohjausta. Erityisen tärkeää on ongelmanratkaisuun ja vuorovaikutukseen perustuvat toimintatavat, joissa ammatilliset kysymykset ovat läsnä aidoissa tai simuloiduissa työtilanteissa. Vuorovaikutteisuus on luontaista yhteistoiminnallisessa työskentelyssä, esimerkiksi oppimisprojektissa, jotka ovat tyypillisiä ryhmätöitä huomattavasti laajempia kokonaisuuksia. Yhteistoiminnallinen työskentely oppimisprojektissa ohjaa opiskelijaa oppimaan, ei pelkästään ammatillisia tietoja ja taitoja, vaan myös oman oppimisensa ja toimintansa seurantaa sekä säätelyä, mikä on yrittäjyyden näkökulmasta erittäin keskeistä. Oulun yliopiston haasteena on mahdollistaa uudenlainen näkökulma opetukseen, jossa opetushenkilöstön tiimityö, tiedon jakaminen ja eri oppiaineiden integroiminen luovat pohjan oppimisprojektin suunnittelulle (Kuvio 2). Kuvio 2. Esimerkki oppiaineiden integroitumisesta oppimisprojektissa (kts.esim. Jokinen, 2012; Vesterinen, 2001) Opettajan haasteena on nähdä oma työskentelynsä uudella tavalla. Muutos tiedon jakajasta yrittäjyysvalmiuksia tukevien oppimisympäristöjen suunnittelijaksi ja oppimisen ohjaajaksi on merkittävä opettajan pedagogisen osaamisen kehittämiseen
12 12 liittyvä osa-alue myös yliopisto-organisaatiossa. Keskeistä on opiskelijoiden orientaatioiden ja oppimisstrategioiden kehittäminen syvälliseen oppimiseen ja osaamiseen suuntautuviksi. Perinteisestä luokkahuoneopiskelusta siirrytään toimimaan laajoissa oppimisprojekteissa, joissa soveltava tiedon hyödyntäminen on keskeistä. Opiskelijan näkökulmasta yrittäjämäinen työskentelytapa tuo mielekkyyttä ja luo aitoa mielenkiintoa opiskeluun. Opintojen suunnittelun (HOPS) haasteena on siirtyä opintojen suorittamiseen keskittyvästä suunnittelusta ja seurannasta opiskelijan työllistymiseen tähtäävään menettelyyn. Keskeinen kysymys on: mitkä opintojakso-, työharjoittelu-, opinnäytetyönaihevalinnat edistävät ko. opiskelijan työllistymistä? Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman perustaksi muodostuu tällöin työllistymisuunnitelma, jonka perusteella opiskeluun liittyviä valintoja tehdään. Toimenpide-ehdotuksen yrittäjyyteen kannustamiseksi Oulun yliopistossa: 1) Laaditaan Oulun yliopistoon yrittäjyyttä tukeva pedagoginen strategia ja opetuksen toteutusmalli Erityishuomio sisäistä yrittäjyyttä edistävien oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittämiseen muutos nk. yrittäjäkurssi ajatteluun Opetus ja oppiminen aidoissa / simuloiduissa työelämän projekteissa mm. opetuksen toteutuksen muutos erillisistä opintojaksoista niitä integroiviin oppimisprojekteihin 2) Koulutetaan opettajia ja HOPS-ohjauksesta vastaavaa henkilöstöä Teemoina yrittäjyyskasvatuksen pedagogiset mallit: a) projektioppiminen, b) tiimiopettajuus, c) työelämäyhteistyö, d) verkkooppiminen HOPS:n laadinnan perustana työllistymistä tukeva opintopolku 3) Organisoidaan opetushenkilöstön tutkimus ja opetustyö periodi-periaatteella (jako työaikasuunnitelmassa => opetusperiodi / tutkimusperiodi). Tällöin opettajien opetukseen liittyvä ohjausresurssi on selkeämmin opiskelijoiden käytössä oppimisprojektin aikana. Kaikkiaan yrittäjyys tulee nähdä yliopistotoimintaa vahvasti yhdistävänä tekijänä. Sitä ei saisi eristää erilliseksi kurssiksi tai jonkin toimijan vastuualueeksi, vaan sen tulee olla läpileikkaava periaate koko oppilaitostoiminnassa opetuksesta hallintoon.
13 13 Referenssit Biggs, J. & Tang, C Teaching for Quality Learning at University. New York. Cope, J Toward a dynamic learning perspective of entrepreneurship. Entrepreneurship Theory and Practice, Vol. 29, No. 4, Coventry University (CU) Teaching, Learning and Assessment Strategy Luettu : European Commission Entrepreneurship in vocational education and training. Final report of the expert group. Enterprise and industry directorate-general. European Parliament, Council Recommendation of the European Parliament and of the Council of 18 Dec 2006 on Key Competences for Lifelong Learning (2006/962/EC). Luettu Fiet, J. O. (2000). The theoretical side of teaching entrepreneurship. Journal of Business Venturing, Vol. 16, No. 1, FINPEC Harjoitusyritys. Videolähde. Luettu GEM-tutkimus Global Entrepreneurship Monitor Finnish 2011 Report. Turku: Turun yliopisto. Gibb, A The Enterprise Culture and Education. Understanding Enterprise Education and its Links with Small Business, Entrepreneurship and Wider Educational Goals, International Small Business Journal Vol.11, No. 3, Gibb, A The future of entrepreneurship education determing the basis for coherent policy and practice? In P. Kyrö & C. Carrier (eds.) The dynamics of learning entrepreneurship in a cross-cultural university context. Entrepreneurship Education Series 2. Tampere: University of Tampere, Goodfellow, R. & Lea, M Challenging e-learning in the University. New York. Huddersfield University (HU) Teaching and Learning Strategy Luettu ments/tl_strategy.pdf Jokinen, T Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto ja työelämävalmiuksien lisääminen projektioppimisessa. Teoksessa: Kotila, H. & Mäki, K. (toim.) Ammattikorkeakoulupedagogiikka 2. Helsinki: Edita. Matikainen, J Vuorovaikutus verkossa. Helsinki: Palmenia. Klapper, R. & Tegtmeier, S. (2010). Innovating entrepreneurial pedagogy: examples from France and Germany. Journal of Small Business and Enterprise Development, Vol. 12, No. 4, Koiranen, M. (2004). Esitys Suomen yrittäjien laivaseminaarissa OAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun opetussuunnitelma ja opinto-opas. Oulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu. OKM. (2013). KOTA-tietokanta. Opetus ja kulttuuriministeriö. Onstenk, J. (2003). Entrepreneurship and vocational education. European Educational Research Journal, Vol. 2, No. 1,
14 OPH - Opetushallitus Ammatillisten perustutkintojen perusteet. Helsinki. OPM - Opetusministeriö Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Helsinki. Oulun yliopisto Oulun yliopiston painopisteitä ja kehittämistavoitteita. Elinkeinoelämän keskusliiton vierailun muistio. Luettu os: pdf Pellic Teachers Guide. European Commission. Lifelong Learning Programme. Vesterinen, P Projektiopiskelu- ja oppiminen ammattikorkeakoulussa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 14
OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017
OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotMiksi yrittäjyyskasvatusta?
Yrittäjyyskasvatus Miksi yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään lisäämään oppilaan yrittävyyttä ja lapsen ja nuoren halua menestyä ja ottaa asioista selvää. Tavoitteena on mm. sosiaalinen,
LisätiedotYrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY
Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa Päivi Ovaska Projektipäällikkö Saimaan ammattiopisto Sampo Antti Oravuo Yritysasiantuntija Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksen edistämistä
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotTyöelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot
Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotMitä arvioitiin?
Mira Huusko ja Juha Vettenniemi, Musiikkitalo 3.12.2018 Mitä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen
LisätiedotMiten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti
Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?
LisätiedotVammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
LisätiedotDILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka
DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn
LisätiedotYrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena
Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Antti Iivari, Nurmon yläaste, Seinäjoki antti.iivari@seinajoki.fi Taustaa E-P:n yhteinen ops (17+1) Aineryhmittäin omat työryhmät (mukana
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotYhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa
Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotSeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT
SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat
LisätiedotTULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS
TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotMonipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia
Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia Juha Vettenniemi, Raisa Hievanen, Anni Tuurnas Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotKOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)
KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,
LisätiedotHelena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus
Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
Lisätiedotstrategisen muutoksen tukena
Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotMUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.
MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotOpetuksen johdon foorumi
Opetuksen johdon foorumi 6.6.2017 helenatompuri Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto www. t y y l i h a n
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö
Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa Hanna Salminen Projektipäällikkö Rocket 2020 Rohkeasti Amis TAVOITE 1 Yli tutkintorajojen ja koulutusmuotojen välisen joustavuuden lisääminen
LisätiedotMikä ihmeen projektioppiminen?
Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja
LisätiedotKriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)
Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotLokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä
Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon
LisätiedotSimulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotTervetuloa YVI-sirkukseen!
Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö
LisätiedotKOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ
KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotVerkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely
LisätiedotMonipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia
Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia Mira Huusko, Juha Vettenniemi, Raisa Hievanen, Anni Tuurnas Karvi
LisätiedotLähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)
Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotLuova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotAMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi
AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
Lisätiedot1. Mitä mielestäsi tarkoittaa opettajan työssä työelämäläheisyys?
MUUTTUVA OPETTAJUUS 1(7) Muuttuva opettajuus Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelmassa Tässä julkaisussa tarkastellaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelman
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011
TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja
LisätiedotYrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö
Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja
LisätiedotKansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.
LisätiedotYliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013
Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,
LisätiedotHAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja
HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen
LisätiedotKiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited
Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotTutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration
1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotYrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja
LisätiedotKOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ
KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 Ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä AMK-tutkintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! 2 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu kouluttaa liikeelämän ja palveluelinkeinojen
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotLukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotHyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli
Jatkoväylä-seminaari Haaga-Helia 9.5.2017 Kaisa Tsupari Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli 1 HYRIA KOULUTUS 9.5.2017 Liiketalouden pt/ nuoret Mahdollisuus suorittaa tutkinnonosa (15 osp)
LisätiedotMiten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?
Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon
LisätiedotTiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä
Opitaan yhdessä; kokemuksia osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisestä HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaaajan koulutusohjelmaan Tiina Laiho ja Teppo Rantala 11.11.2014 Lahden
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotKARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotTyön opinnollistaminen ammattikorkeakoulussa. Liisa Vanhanen-Nuutinen
Työn opinnollistaminen ammattikorkeakoulussa Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynti Opintojen aikainen työssäkäynti on vakiintunutta, 50-60 % kaikista korkeakouluopiskelijoista (Tilastokeskuksen aineistot
LisätiedotKokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa
Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Peda Forum-päivät Turussa 15.-16.8.2018 Jenni Koponen Metropolia AMK & Eetu Heikkinen Oulun yliopisto Esityksen runko Ketä me ollaan? Mitä
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotOSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys
LisätiedotTYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotTyöelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa
Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotAmmatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit
Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit Opettajankoulutusfoorumin seminaari 16.4.2019 Anu Lyytinen, Johanna Liljeroos, Elias Pekkola, Jonna Kosonen, Mikko Mykkänen ja
LisätiedotJoustavia polkuja osaamisen tunnistamisella
Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Synergiaseminaari TPY 10.10.2017, Hämeenlinna Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut Visio osaamisperustaisuudesta Viestintää:
LisätiedotYrittäjyyden ilmasto dialogi
Yrittäjyyden ilmasto dialogi Mikroyrittäjyyden pohjoinen työpaja 20.4.2018 Leena Eskola & Kyllikki Taipale-Erävala Uutta tietoa tutkimuksella Yrittäjyysilmasto ja suhtautuminen yrittäjyyteen vaihtelee
Lisätiedot