Verkko-oppimisympäristöjen käytettävyyshaasteita
|
|
- Jaana Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Verkko-oppimisympäristöjen käytettävyyshaasteita TU Johtamisen ja työpsykologian seminaari Veikko Savijoki, 50363R
2 Tiivistelmä Tämä työ käsittelee uusien verkkopohjaisten oppimisympäristöjen käytettävyyshaasteita. Käytettävyyden näkökulmina ovat tekninen ja pedagoginen käytettävyys. Omana osa-alueena käsitellään myös verkko-oppimisympäristöjen esteettömyysnäkökulmat ja tutustutaan muutamiin alaan liittyviin suosituksiin ja käytettävyyden arviointimenetelmiin. Lopuksi pohditaan hiukan uuden tekniikan tuomia mahdollisuuksia perinteiseen lähiopetukseen verrattuna. I
3 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... I SISÄLLYSLUETTELO...II 1 JOHDANTO VERKKO-OPPIMISYMPÄRISTÖJEN ROOLI OSANA ELINIKÄISTÄ OPPIMISTA KÄYTETTÄVYYDEN ERI MUODOT TEKNINEN KÄYTETTÄVYYS KÄYTTÖLIITTYMÄSTÄ KÄYTTÖTILANTEESEEN TEKNISEN JA PEDAGOGISEN KÄYTETTÄVYYDEN SUHDE PEDAGOGINEN KÄYTETTÄVYYS OSANA TUOTTEEN KÄYTTÖKELPOISUUTTA ESTEETTÖMYYS Erilaiset käyttäjäryhmät Erilaiset oppimistyylit KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTIMENETELMÄT MONITIETEELLINEN ASIANTUNTIJA-ARVIOINTI STANDARDIT JA SUOSITUKSET POHDINTA YHTEENVETO LÄHTEET LIITE ARVO ARVIOINTI JA REFLEKTOINTITYÖKALUN OSA-ALUEET...13 II
4 1 Johdanto 1990-luvun puolivälissä alkaneen Internet-buumin vanavedessä syntyi monia uuteen välineeseen sidottuja termejä. Yksi näistä oli englanninkielen sana elearning. Suomessa sana käännettiin nopeasti eoppimiseksi. Internet-buumin laannuttua terminologiasta karsiutui ylimääräistä hypeä. Nykyisin eoppimisen sijaan puhutaan usein verkko-oppimisesta tai TVT-avusteisesta oppimisesta (TVT = tieto- ja viestintätekniikka). Verkko-oppimisen mahdollistavina välineinä käytetään erilaisia tietoverkkoja hyödyntäviä sovelluksia, joista osa on tehty erityisesti oppimista varten. Näitä järjestelmiä kutsutaan verkko-oppimisympäristöiksi. Verkko-oppimisessa voidaan hyödyntää varsinaisten oppimisympäristöjen lisäksi myös muita www-tekniikkaan tai vaikkapa sähköpostiin perustuvia ratkaisuja. Verkko-oppimisympäristöjen tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää lähes kaikissa erilaisissa koulutustilanteissa. Erityisen käyttökelpoisia ne ovat tilanteissa, joissa ei pystytä järjestämään perinteistä lähiopetusta. Tällaiset tilanteet ovat tyypillisiä etenkin aikuiskoulutuksessa ja pitkien välimatkojen takana tapahtuvassa opiskelussa. Useimmissa tapauksissa verkkoa hyödyntävään koulutukseen kuuluu sekä lähi- että verkko-opiskelua. Tällöin puhutaan yleensä monimuotoopetuksesta. Verkko-oppimisympäristöjen käyttäjien jatkuvasti laajeneva kirjo asettaa kovat vaatimukset tuotteiden käytettävyydelle. Oppimiseen liittyvien pedagogisten tekijöiden lisäksi pitää ottaa huomioon monia ihmisen ja koneen väliseen vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä. Tämä työ esittelee lyhyesti verkko-oppimisympäristöihin liittyviä käytettävyyshaasteita. Käytettävyyttä käsitellään pääasiallisesti teknisestä näkökulmasta, mutta esiin tuodaan myös pedagogisen käytettävyyden merkitys. Lisäksi esitellään lyhyesti esteettömyyden asettamia teknisiä ja sisällöllisiä vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Lopuksi tutustutaan lyhyesti erilaisiin menetelmiin, joita voidaan hyödyntää verkko-oppimisympäristöjen käytettävyyden tutkimisessa. 1
5 2 Verkko-oppimisympäristöjen rooli Yksinkertaisimmillaan verkko-oppimisympäristönä voidaan pitää www-sivustoa, jossa on tarjolla tietty tietopaketti, johon opiskelija voi tutustua haluamallaan tavalla. Yksinkertaisimpia ympäristöjä käytetään usein lähiopetuksen tukikanavana, jossa voi olla tarjolla esimerkiksi kurssiaikataulu ja luentokalvoja. Kehittyneempiin verkko-oppimisympäristöihin on toteutettu lähes kaikki lähiopetukseen liittyvät opetuksen osa-alueet. Oppimateriaali on tuotettu verkkoon soveltuvaksi ja järjestelmä tarjoaa oppimisen avuksi esimerkiksi tehtäviä ja verkkotenttejä. Sähköisillä keskustelualueilla opiskelijat ja opettajat voivat keskustella vähän samaan tapaan kuin perinteisissä opetustilanteissa. Oppimisen kannalta yksi verkko-oppimisympäristöjen suurin haaste on yksilöllisen tuen antaminen. Miten tuetaan opiskelijaa, jota ei ole välttämättä ikinä tavannut ja ainoa kommunikointiväline on sähköposti tai oppimisympäristön sisäinen viestintäväline? Intuitiivisen olettamuksen vastaisesti verkko-pohjainen väline voi kuitenkin jopa parantaa opiskelijan ja opettajan tai tutorin välistä vuorovaikutusta (Meisalo et al. 2000). 2.1 Osana elinikäistä oppimista Työelämän jatkuvat muutokset ovat ajaneet useimmat työntekijät eräänlaisen elinikäiseen opintoputkeen, jossa opiskelu ei lopu tutkinnon saamiseen. Etä- ja monimuoto-opiskelun mahdollistavat välineet antavat monia mahdollisuuksia kehittää omaa osaamista työn ohessa tai vapaa-aikana. Hyvin suunnitellut verkkoa hyödyntävät kurssit tukevat erilaisia oppimistyylejä ja mahdollistavat joustavan opiskelun oman aikataulun mukaan. Verkko-oppimisympäristöjen suunnittelijoiden on hyvä muistaa, että järjestelmän käyttäjät eivät useinkaan ole teknisesti orientoituneita nuoria miehiä. Varsin monet verkko-oppimisympäristöjen käyttäjät saattavat suhtautua tekniikkaan vastahakoisesti. Täydennyskoulutukseen osallistuvan oppiminen voi olla jo itsessään melko haasteellinen prosessi, joten tekniikan ei pitäisi enää asettaa uusia kynnyksiä. 3 Käytettävyyden eri muodot Käytettävyys-sana liitetään tietotekniikan yhteydessä kahteen eri tilanteeseen. Käyttöliittymien yhteydessä käytettävyydellä tarkoitetaan lähinnä helppokäyttöisyyttä ja käyttäjälähtöisyyttä, kun taas tietoturvakysymyksien yhteydessä käytettävyys tarkoittaa lähinnä jonkun palvelun saatavilla oloa. Oppimisympäristöjen yhteydessä käytettävyys liittyy pääasiallisesti ensin mainittuun tilanteeseen. 2
6 Verkko-oppimisympäristöjen käytettävyys voidaan jakaa edelleen kahteen eri osa-alueeseen: tekniseen ja pedagogiseen käytettävyyteen. Kokonaiskäytettävyys koostuu molempien osien suunnitelmallisesta toteutuksesta. Teknisen käytettävyyden merkitys on suuri kaikissa verkkooppimisympäristöjen erilaisissa käyttötilanteissa. Pedagogisen käytettävyyden merkitys kasvaa opetuksen painopisteen siirtyessä lähiopiskelusta verkko-opiskeluun. 3.1 Tekninen käytettävyys Teknisen käytettävyyden tutkimus on lähtenyt alun perin ergonomian piiristä. Vuosikymmenien saatossa käytettävyydelle on annettu monta erilaista määritelmää, joista yksi tunnetuin on tanskalaissyntyisen Jakob Nielsenin tekemä (Nielsen 1993, s. 26). Nielsenin mukaan käytettävyyden voi jakaa seuraavaan viiteen tekijään: opittavuus tehokkuus muistettavuus virheiden vähyys miellyttävyys Opittavuudella tarkoitetaan tuotteen käyttöönoton helppoutta ja nopeutta. Opittavuuden merkitys vaihtelee eri tuotteissa. Lentokoneen ohjausjärjestelmän ei välttämättä tarvitse olla nopeasti opittavissa, sillä kaikki lentäjät kuitenkin koulutetaan tehtäviinsä. Tämän lisäksi lentäjät valitaan tarkkojen kriteerien perusteella. Toista äärilaitaa edustavat tuotteet, joita pitäisi osata käyttää heti kun tuotteen on saanut käteensä. Esimerkiksi interaktiivinen infokioski on tuote, jonka käyttöön ei voida tarjota koulutusta ja jonka käyttäjiä voivat olla periaatteessa kaikki infokioskin kieltä ymmärtävät käyttäjät. Verkko-oppimisympäristöt ovat teknisesti melko monimutkaisia. Käyttäjälle ne näyttävät usein www-sivujen ja Windows-ohjelman yhdistelmältä. Toisin kuin esimerkiksi piirto-ohjelmissa, käyttäjällä ei ole valmista mentaalista mallia verkko-oppimisympäristöistä. Opittavuutta voidaankin pitää verkko-oppimisympäristöjen yhteydessä haasteellisena käytettävyyden osa-alueena. Toinen Nielsenin määrittelemä käytettävyystekijä on käytön tehokkuus. Tehokkuudella tarkoitetaan tiettyjen toimintojen suorituksen nopeutta ja tuottavuutta. Tuotteesta voidaan tehdä aika helposti yksinkertainen, mutta samalla kertaa tehoton. Monissa käyttöliittymissä yhdistetään tehokkuus ja 3
7 opittavuus tarjoamalla tehokäyttäjille erilaisia pikatoimintoja, joiden olemassaoloa aloitteleva käyttäjä ei välttämättä edes huomaa. Muistettavuus perustuu satunnaiskäyttäjien käytön tukemiseen. Mikäli tuotteen toimintatapa on käyttäjälle luonteva ja riittävän yksinkertainen, osaa käytön oppinut käyttäjä palata tuotteen pariin helposti myös pidemmän (esim. 6 kk) tauon jälkeen. Joissain tapauksissa tuotteen muistettavuus jää opittavuuden varjoon. Jos tuotteen opittavuus on hyvällä tasolla, ei muistettavuuteen tarvitse välttämättä kiinnittää huomiota, koska uudelleen oppiminen on niin helppoa. Usein opittavuus ja muistettavuus kulkevat kuitenkin rinnakkain siten, että helposti opittava järjestelmä on myös muistettavuudeltaan hyvä ja päinvastoin. Tuotteiden käytön kannalta olisi ideaalista, jos käyttäjä ei tekisi yhtään virhettä. Tämä on kuitenkin melko vaikeasti saavutettava tilanne ja Nielsen tyytyykin määrittelemään neljänneksi käytettävyystekijäksi mahdollisimman vähäisen määrän virheitä. Käyttäjän huomioon ottavassa tuotesuunnittelussa huomioidaan mahdolliset virhetilanteet ja annetaan käyttäjälle järkevät virheilmoitukset. Hyvä virheilmoitus kertoo käyttäjän kielellä mitä on tapahtunut, miten tästä tilanteesta pääsee eteenpäin ja miten vältän tämän tilanteen ensi kerralla (Shneiderman 1982 s. 610; ref. Nielsen 1993, s. 142). Nielsenin viides käytettävyystekijä on miellyttävyys, jolla tarkoitetaan käyttäjän subjektiivista näkemystä käytettävästä tuotteesta. Miellyttävyys koostuu monista tekijöistä (esim. esteettisyys, toimintamalli ja rakenne, luettavuus, navigoitavuus, toimintojen nopeus, sisällön mielenkiintoisuus ja käytön mielekkyys) (Kähönen (toim.) 2002, s. 88). 3.2 Käyttöliittymästä käyttötilanteeseen Ihmistieteissä pyrittiin vielä 1980-luvulla selvittämään ihmisen toimintaperiaatteet samalla tarkkuudella kuin jonkun mekaaniseen laitteen toiminta. Myöhemmin on kuitenkin havaittu, että ihmisen toiminta ei ole mikään staattinen lista sääntöjä ja tapoja. Ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen alkuaikojen tavoitteena voitaneen pitää eräänlaisen universaalin käytettävyyden saavuttamista. Nykyään tuotteen käytettävyyden katsotaan muodostuvan tuotteen käyttäjän tietystä käyttötilanteesta. Tuotteen käytettävyys voi siis vaihdella, vaikka käyttäjä säilyisi samana. Modernin verkko-oppimisympäristön multimediaa hyödyntävät materiaalit voivat toimia työpaikan nopealla verkkoyhteydellä loistavasti, mutta kotona oleva modeemiyhteys ei välttämättä pysty avaamaan samaa materiaalia edes odottamalla. Vaikka esimerkissä käyttäjä pysyy samana, johtaa käyttötilanteen muuttuminen tuotteen kokonaiskäyttävyyden laskuun. 4
8 Tekniikan kehittyminen avaa verkko-oppimisympäristöjen hyödyntämiselle monia uusia haastavia käyttötilanteita. Tehokkaat taskutietokoneet ja langattomat yhteydet voivat tuoda ruuhkabussissa istuvalle oppijalle samat tekniset mahdollisuudet, joita voitiin aiemmin hyödyntää vain toimiston pöydällä pidettävissä PC-tietokoneissa. On tosin aiheellista kysyä, voidaanko tuottaa oppimateriaalia, jonka toteutuksessa on huomioitu jatkuvat keskeytykset ja täysin vaihtelevan kokoinen näyttö. 3.3 Teknisen ja pedagogisen käytettävyyden suhde Teknisen käytettävyyden näkökulmasta huippuunsa hiottu verkko-oppimisympäristö on hyödytön, jos se ei mahdollista pedagogisessa mielessä järkevien opinto-kokonaisuuksien rakentamista ja hyödyntämistä (Silius et al. 2003, s. 25). Kuva 1 Pedagogisen käytettävyyden ja (teknisen) käytettävyyden suhde verkko-opetuksessa (Silius et al., 2003) Pedagogisen käytettävyyden merkittävyys kasvaa kun opetuksen painopiste siirtyy lähiopetuksesta verkkoon (Kuva 1). Pedagogiseen käytettävyyteen ei siis tarvitse kiinnittää niin paljoa huomiota, jos verkkoa käytetään vain lähiopetuksena luennoitavan kurssin tukimateriaalin levityskanavana. Teknisen käytettävyyden rooli on yhtä tärkeä riippumatta opetuksen painopisteestä. (Silius et al. 2003, s. 26) 5
9 3.4 Pedagoginen käytettävyys osana tuotteen käyttökelpoisuutta Nielsenin (1993, s. 25) mukaan käytettävyys on osa tuotteen käyttökelpoisuutta, joka taas on yksi osa tuotteen hyväksyttävyyttä. Tuotteen hyväksyttävyyteen vaikuttavat lisäksi mm. luotettavuus, yhteensopivuus ja hinta. Käytettävyyden ohella tuotteen käyttökelpoisuuteen vaikuttaa myös tuotteen hyödyllisyys. Tervakari ja Silius (Tervakari et al. 2002, s. 26) ovat jakaneet verkko-oppimisympäristöjen hyödyllisyyden kahteen osaan: lisäarvoon ja pedagogiseen käytettävyyteen (Kuva 2). Pedagogisen käytettävyyden osa-alueita ovat opetuksen organisoinnin tukeminen, opiskelutaitojen kehittymisen tukeminen ja opetuksen laajentuessa verkkoon myös oppimistavoitteiden, opiskeluprosessin sekä ohjaus- ja tukiprosessien tukeminen. Kuva 2 Tietoverkkoavusteisen opetuksen käyttökelpoisuus koostuu (teknisestä) käytettävyydestä, pedagogisesta käytettävyydestä ja mahdollisista lisäarvoista Oppimisympäristöjen hyödyllisyyden toiseen puoleen kuuluvat erilaiset lisäarvoa tuottavat piirteet. Lisäarvoiksi voidaan laskea mm. opetuksen laadun kehittäminen ja opiskelutaitojen kehittäminen. Opetuksen laatu voi parantua jo pelkästään siitä syystä, että perinteisiin organisointitehtäviin menee vähemmän aikaa. Opiskelijan opiskelutaidot puolestaan voivat kehittyä uuden välineen antamien mahdollisuuksien puitteissa. Jos opiskelija oppii hallitsemaan hyvin verkko-oppimisympäristöä, hän 6
10 osaa jatkossa valita hankkiiko hän tarvitsemansa koulutuksen verkon vai lähiopetuksen tarjoamien kanavien kautta. 3.5 Esteettömyys Esteettömyydellä ja esteettömällä teknologialla on monta määritelmää. Valitettavan usein esteettömyys määritellään vammaisteknologiaksi. Korpelan (2002) määritelmän mukaan esteettömyys on ennemminkin erilaisuuden huomioimista. Erilaisuus voi johtua jostain vammasta (esim. erilaiset näkövammat) tai erilaisesta käyttötilanteesta (esim. sähköpostin tarkistaminen autolla ajattaessa). Oppimisympäristöissä erilaisuuteen kuuluvat myös erilaiset oppimistyylit. Esteettömyys ja käytettävyys saattavat kuulostaa toistensa synonyymeiltä, mutta termeissä on kuitenkin melko selkeä ero. Käyttäjäkeskeisessä tuotekehitysprosessissa määritellään aina ensin tuotteen käyttäjäryhmät ja pyritään sitten toteuttamaan näiden ryhmien vaatimusten mukainen tuote. Esteettömässä suunnittelussa taas pyritään Korpelan (2002) mukaan takaamaan tietyn tuotteen toimivuus mahdollisimman monelle erilaiselle käyttäjäryhmälle, joiden vaatimukset voivat olla hyvinkin erilaisia. Esteettömässä suunnittelussa pyritään poistamaan esteet, jotka estävät tuotteen tai palvelun käytön esimerkiksi näkövammaisilta. Esteetön tuote ei siis ole välttämättä kaikille käyttäjäryhmille helppokäyttöinen. Tärkeintä on, että palvelun käyttö olisi mahdollista edes jollain tavalla kaikille käyttäjille. On kuitenkin huomattavaa, että usein palvelun esteettömyyden parantaminen parantaa myös yleistä käytettävyyttä Erilaiset käyttäjäryhmät Tietoteknisten tuotteiden näkökulmasta katsottuna on olemassa tiettyjä ryhmiä, joiden vaatimusten huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää. Tällaisia ryhmiä ovat näkövammaiset, kuurot, motorisista ja kognitiivisista vaikeuksista kärsivät käyttäjät. On huomioitavaa, että suurin osa näkövammaisista ei ole sokeita, vaan tähän ryhmään voidaan liittää myös värisokeat (n. 8% suomalaisista miehistä ja n. 1% naisista) ja periaatteessa myös ikänäköiset. Tietotekniikka mahdollistaa perinteistä tekniikkaa paremmin erilaisuuden huomioimisen. Tavallisten oppikirjojen lukeminen on sokeille käytännössä mahdotonta. Elektroninen oppiaineisto puolestaan voi olla yhtä esteetöntä sokeille ja näkeville käyttäjille. Teknisesti tämän mahdollistavat erilaiset ruudunlukuohjelmat ja niihin yhdistetyt puhesyntetisaattorit ja pistekirjoitusnäytöt. 7
11 3.5.2 Erilaiset oppimistyylit Esteettömyysnäkökulmat rajataan usein pois vetoamalla pieneen käyttäjäryhmään ja toisaalta niukkoihin resursseihin. Tässä kohtaa unohdetaan usein esteettömyyden toinen puoli, joka koskettaa myös ns. tavallisia käyttäjiä. Tavallinen kuuleva käyttäjä on kuuro sellaisissa tilanteissa, joissa liian kova taustamelu estää tuotteen äänen kuulemiseen tai toisaalta käyttötilanne voi olla niin hiljainen, että tuotteesta ei saa kuulua ääniä. Oppimisympäristöissä tämä tarkoittaa sitä, että mikään olennainen informaatio ei saa olla vain yhden aistin avulla saavutettava. Esteettömyysnäkökulmien huomioiminen sähköisissä oppimisympäristöissä on erityisen palkitsevaa kahdesta syystä. Ensiksikin esteettömällä järjestelmällä pystytään tarjoamaan kaikille tasapuoliset mahdollisuudet opiskella. Toiseksi esteetön järjestelmä mahdollistaa erilaisten oppimistyylien tehokkaan hyödyntämisen. Toisin sanoen jos opiskelija oppii mieluiten kuuntelemalla, hän voi kuunnella tekstimuotoisen materiaalin puhesyntetisaattorin avulla. Puhesyntetisaattorit eivät vielä ole saavuttaneet massojen suosiota, mutta on todennäköistä, että tämän päivän erityisryhmien tekniikka palvelee tulevaisuudessa massojen tarpeita. Esteettömyyden puolesta puhuu myös lainsäädäntö. Lakien ja suositusten avulla kannustetaan panostamaan tasavertaisuuden toteutumiseen myös tietoteknisissä palveluissa. Esteettömyydestä voi siis tulla myös kilpailuvaltti ainakin julkisen sektorin edustajien kanssa toimittaessa. 4 Käytettävyyden arviointimenetelmät Käytettävyyden arviointimenetelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: asiantuntijamenetelmiin ja menetelmiin, joissa on mukana oikeita käyttäjiä. Asiantuntija-arviointimenetelmiin kuuluu esimerkiksi heuristinen analyysi, jossa asiantuntijat vertaavat tutkittavan tuotteen ominaisuuksia esimerkiksi Nielsenin (1993, s. 115) kymmeneen heuristiikkaan. Näissä heuristiikoissa perehdytään mm. tuotteen yhdenmukaisuuteen ja virhetilanteiden käsittelyyn. Heuristisessa arvioinnissa on hyvä käyttää enemmän kuin yhtä arvioijaa (Tervakari et al. 2002, s. 14), koska asiantuntijat katsovat järjestelmää aina hieman eri näkökulmista ja löytävät siten erilaisia ongelmia. Asiantuntijamenetelmille löydetään usein suuri määrä pieniä teknisiä ongelmia, mutta isommat ja vaikeammat käytettävyysongelmat voivat jäädä joskus huomaamatta. Käytettävyystestaus on tunnetuin käytettävyyden arviointimenetelmä, jossa on mukana tuotteen oikeita käyttäjiä. Testeissä käyttäjät suorittavat tutkittavalla tuotteella erilaisia tehtäviä ja kertovat samalla ääneen mieleen tulevia asioita. Yleensä testit tallennetaan videolle tarkempaa analyysiä 8
12 varten. Tutkimusmenetelmänä käytettävyystestaus on erittäin tuloksellinen, sillä yleensä käyttäjiltä saa rehellistä palautetta ja konkreettisia ehdotuksia. 4.1 Monitieteellinen asiantuntija-arviointi Käytettävyystesteillä ja heuristisella arvioinnilla on helppo tutkia oppimisympäristöjen teknistä puolta, mutta pedagogisen käytettävyyden näkökulma saattaa jäädä kyseisillä menetelmillä liian kevyeksi. Verkko-oppimisympäristöjen monitieteelliset haasteet edellyttävät käytettävyydenkin osalta monien eri alojen asiantuntijoiden osaamista. Käytännössä monitieteellinen asiantuntijaarviointi voi olla vapaamuotoinen keskustelu, jossa on mukana tekniikan, kasvatustieteen ja esim. graafisen suunnittelun ammattilaisia. Tampereen teknillisessä yliopistossa on kehitetty ARVO-niminen tieto- ja viestintätekniikkaavusteisen opetuksen käyttökelpoisuuden arviointimalli (Silius et al. 2003, s. 33). ARVOn osaalueisiin kuuluvat tekniset ja pedagogiset käytettävyysnäkökulmat, graafinen suunnittelu, esteettömyys ja sisällön esitystapaan ja luotettavuuteen liittyvät kysymykset. Osa-alueista on tarkempi luettelo liitteenä (Liite 8.1) olevassa kaaviossa. ARVO koostuu kysymyspankista ja vihjepankista. Molemmat osat on jaettu eri arviointinäkökulmien mukaisiin osiin. Tällä hetkellä kaikki osa-alueet eivät ole vielä valmiita. Työkalu on vahvasti monitieteellinen, mutta sen käyttäjältä ei edellytetä kaikkien arvioitavien alueiden asiantuntemusta. 4.2 Standardit ja suositukset Verkkopalvelujen tekniseen ja sisällölliseen toteutukseen on tarjolla paljon hyödyllisiä standardeja ja suosituksia, joita voi käyttää soveltuvin osin myös verkkopohjaisten oppimisympäristöjen toteutuksessa ja arvioinnissa. Erityisesti verkko-oppimisympäristöihin liittyviä suosituksia on maailmalla varsin vähän. Suomalaisen ARVOn lisäksi on saatavilla IMS Global Learning Consortium:in laatima ohjeisto (IMS Guidelines for Developing Accessible Learning Applications 2001), jossa on esteettömään verkkooppimisympäristöön liittyviä suosituksia. Tunnetuin yleisten verkkostandardien tuottaja on World Wide Web consortium (W3C). W3C on kansainvälinen toimija, joka kehittää yhteisiä ja yhteensopivia Webin pelisääntöjä ja teknologioita (W3C 2004). Verkko-oppimisympäristöihin liittyviä standardeja ovat mm. erialaiset merkkauskielet (HTML, XHTML) ja tyylimäärittelyt (CSS). W3C:llä on myös merkittävä asema esteettö- 9
13 myysnäkökulmat huomioivien ohjeistuksien laadinnassa (esim. Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 1999). 5 Pohdinta Verkkopohjaiset oppimisympäristöt ovat tulleet jäädäkseen. Uusi teknologia on kuitenkin syytä asettaa järkevään rooliin erilaisten opetus- / oppimismenetelmien joukossa. Perinteisen lähiopetuksen rooli tulee tuskin heikkenemään lähitulevaisuudessa. Tämä on mielestäni erittäin helposti perusteltavissa oleva väite! Opetusmenetelmällisesti perinteinen lähiopetus on niin paljon monipuolisempi, että siitä ei ole mitään syytä pyrkiä eroon. Lähiopetuksen vahvuudet ovat nähtävillä sekä opettajan että oppilaan näkökulmasta katsottuna. Opettajan on huomattavasti helpompi opettaa tilanteessa, jossa hän näkee kuulijat ja pystyy tarvittaessa reagoimaan kuulijakunnan vaatimuksiin. Opiskelijoilla on sama etu opettajalta voi kysyä helposti lisäselvitystä epäselvään asiaan. Näistä syistä johtuen verkko-oppimateriaalin tuottaminen on yleensä melko haastavaa. Materiaalin tuottajan pitää yrittää ennakoida esiin tulevat kysymykset jo tuotantovaiheessa. Uusia ratkaisuja ei siis mielestäni voida nähdä perinteisen opetuksen korvaajana, vaan ehkä enemmänkin täydentäjänä. Verkko-oppimisympäristö on opiskelijalle ja opettajalle vähän sama asia kuin uusi erityiskäyttöön tehty vasara timpurille. Uusi tekniikka ei voi tarjota kuuta taivaalta, mutta se voi antaa uusia työkaluja vanhoihin haasteisiin. Opetuksen näkökulmasta katsottuna verkkooppimisympäristöt ovatkin parhaimmillaan tilanteissa, joissa ei voida järjestää muunlaista opetusta. Verkko-opetuksen suunnittelussa on hyvä muistaa Saila Ovaskan (2002) viisas sitaatti: Keskeistä ei ole oppia käyttämään teknisiä välineitä vaan oppia opiskelun kohteena oleva sisältö. Tämä ajatus on ollut kantavana ajatuksena myös tässä työssä. Olen esitellyt työssäni lukuisia osa-alueita, jotka pitäisi ottaa huomioon verkko-oppimisympäristöjen ja verkko-opetusmateriaalin tuotannossa. Ovaskan sitaatti koskee myös ihmisten kiinnostusta. Ihmiset ovat todennäköisesti kiinnostuneita ensisijaisesti opittavasta asiasta. Ihmisiä ei siis useinkaan kiinnosta tekniikan opiskelu. Oman kokemukseni mukaan markkinoilla ei vielä ole tuotteita, joiden kehityksessä olisi riittävällä tavalla huomioitu erilaiset käytettävyysnäkökulmat ja esteettömyysvaatimukset. Etäopetus on kehittynyt sadan vuoden aikana kirjekursseista virtuaalisen koulunkäyntiin, jossa voi kohta hankkia jopa tutkinnon käymättä kertaakaan varsinaisessa koulutuslaitoksessa. Kehitys tuskin tulee pysähtymään, joten voimme odottaa näkevämme jatkossa monipuolisempia ja käyttäjäystävällisempiä tuotteita verkko-oppimisen alueella. 10
14 6 Yhteenveto Verkko-oppimisympäristöjen käytettävyys käsittää laajasti erilaisia teknisiä ja pedagogisia tekijöitä. Pedagogisen käytettävyyden rooli vahvistuu opetuksen painopisteen siirtyessä lähiopetuksesta etäopetukseen, kun taas teknisen käytettävyyden vaatimukset ovat yhtä tärkeitä kaiken tyyppisissä oppimisympäristöissä. Esteettömyys on verkko-oppimisympäristöissä sekä tekninen että sisällöllinen haaste. Teknisesti oppimisympäristöjen tulee olla erilaisten käyttäjäryhmien saavutettavissa ja sisällön tulee palvella mahdollisimman hyvin erilaisia oppimistyylejä. Verkko-oppimisympäristöjen kehittäminen ja arviointi ovat vahvasti monitieteellistä työtä. Työ edellyttää tekniikan osaajien lisäksi myös ainakin kasvatustieteellisen näkökulman mukanaoloa. Verkko-oppimisympäristöjen arvioinnissa voidaan hyödyntää tähän tarkoitukseen tehtyjen työkalujen lisäksi soveltuvin osin myös muita verkkopohjaisten järjestelmien arviointiin käytettäviä menetelmiä ja standardeja. Erilaisten verkkopohjaisten järjestelmien kehityksessä on hyvä muistaa, että verkkopohjaisuus tai tekninen toteutus ei ole koskaan mikään itseisarvo. Verkko tarjoaa vain uusia työkaluja vanhoihin haasteisiin. Käytettävyysnäkökulmien huomioiminen edesauttaa oppimisen painopisteen pysymistä opittavassa asiassa. 11
15 7 Lähteet Korpela, Jukka Esteettömyysopas: Näin teet Web-sivujesi sisällön kaikkien saavutettavaksi. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. [Viitattu ] Saatavissa: < > Kähönen, Esko (toim.) Projektina verkko-oppiminen. Sisältöa ja tukea itäsuomalaisten yliopistojen yhteistyönä. Opetusteknologiakeskus / Itä-Suomen virtuaaliyliopisto. Joensuun yliopisto. ISSN [Viitattu ] Saatavissa: < > IMS Guidelines for Developing Accessible Learning Applications, Version 0.6 White Paper IMS Global Learning Consortium, Inc. [Viitattu ] Saatavissa: < > Meisalo, Veijo; Sutinen, Erkki; Tarhio, Jorma Modernit oppimisympäristöt. Helsinki, Tietosanoma. ISBN Nielsen, Jakob Usability Engineering. New York, Academic Press. ISBN Ovaska Saila Kurssisuunnitelmasta verkkokurssiksi: Käytettävyys verkossa, Research group on learning and collaboration technologies, Tampere unit for computer human interaction. [Viitattu ] Saatavissa: < > Silius, Kirsi; Tervakari, Anne-Maritta; Kaartokallio, Heidi; Yritys Katja Tieto- ja viestintätekniikka-avusteisen opetuksen käyttökelpoisuuden arviointimalli. DMI/Hypermedia Laboratorio. Tampereen teknillinen yliopisto. ISBN [Viitattu ] Saatavissa: < > Arviointi- ja reflektointityöväline ARVO. [Viitattu ], Saatavilla: < > Sinkkonen, Irmeli; Kuoppala, Hannu; Parkkinen, Jarmo; Vastamäki, Raino Käytettävyyden psykologia. Helsinki, Edita Oyj. ISBN Shneideman, Ben Designing computer system messages. Communication of the ACM 25, 9 (September). Tervakari, Anne-Maritta; Silius, Kirsi; Ranta, Pekka; Mäkelä, Teemu; Kaartokallio, Heidi Tietoverkkoavusteisen opetuksen käyttökelpoisuus. Käytettävyys ja pedagoginen käytettävyys opetuksen organisoinnin näkökulmasta. DMI/Hypermedia Laboratorio. Tampereen teknillinen yliopisto. [Viitattu ] Saatavissa: < W3C pähkinänkuoressa. Word Wide Web consortium, Suomen toimisto. [Viitattu ] Saatavissa: < > Web Content Accessibility Guidelines 1.0 Verkkosisällön saavutettavuusohjeet World Wide Web Consortium. [Viitattu ] Saatavissa: < 06D2E977451D62FFC2256C ?Opendocument > 12
16 8 Liite 8.1 ARVO arviointi ja reflektointityökalun osa-alueet 13
Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat
Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotKäytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere
Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotVerkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY
Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki 29.10.2004 Annikka Nurkka, LTY Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Alustuksen sisältö Miksi verkko-opetuksen laadunhallinta
LisätiedotKäyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen
Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset
LisätiedotKOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)
KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,
LisätiedotSaavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel
Saavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel. 0505588666 www.papunet.net/saavutettavuus GOOD DESIGN ENABLES BAD DESIGN DISABLES WCAG 2.x - Verkkosisällön saavutettavuusohjeet World Wide
LisätiedotVerkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN
Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön
LisätiedotSVY:n palvelut yliopistojen laadunedistämistyössä onko niitä?
SVY:n palvelut yliopistojen laadunedistämistyössä onko niitä? Totti Tuhkanen Kehittämispäällikkö Suomen virtuaaliyliopiston Palveluyksikkö TieVie 17.3.2005 Turku SVY:n keskeiset laatupalvelut ja -hankkeet/kumppanuudet:
LisätiedotVerkkopalveluiden saavutettavuus
Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus
LisätiedotVerkkokurssin suunnitteluprosessi
Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin
LisätiedotVerkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke
Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke 2004-2007 Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto VirtuaaliAMK-seminaari 11.11. 2004 Ulla Ritvanen, Kuopion yliopisto
LisätiedotKARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
LisätiedotLinssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi
Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi Diplomityöseminaari 1.3.2005 Kirsi Eulenberger-Karvetti Esityksen rakenne * Työn tausta * Työn tavoitteet * Katsaus käytettävyyteen
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan
LisätiedotKäyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa
Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotUuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen
Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotTUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003
KÄYTETTÄVYYDEN TUTKIMISELLAKO TOIMIVAMMAT WWW-SIVUT? TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 Sisältö Mitä on tarkoitetaan sanalla käytettävyys
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotVerkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1
Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama
LisätiedotSEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus
SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät
LisätiedotIlmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille
Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset
LisätiedotTVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön. Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri
19.9.16 TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri 23.9.2016 1 Pekka Mertala (2014): Nykyaikaisessa oppimistutkimuksessa
LisätiedotOpetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä
Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory
LisätiedotYksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?
Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotMonimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015
Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat
LisätiedotVerkko-oppimateriaalin oppimateriaalin laatu näkyviin
Verkko-oppimateriaalin oppimateriaalin laatu näkyviin www.vy.fi/vomyke Kristiina Karjalainen ja Annikka Nurkka Lappeenrannan teknillinen yliopisto etunimi.sukunimi@lut.fi VOPLAn sadonkorjuujuhla 24.10.2007
LisätiedotKansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas
Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä
LisätiedotKULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012
KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä
Lisätiedothttp://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100
http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 1 ! "# $ % &'(''')*!"# $ % & &$' &# % & +&, - %./ +-"0%'12)&* 2 #( & '*+%3 (*4 3 5*4 3 & % 6 3 / + 7 / ) - - 6 3 # 8 8 *+ 8 /, #'# 8 & 8 -. / 9 2:& 1 % '); % &'(''))
LisätiedotVirtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä
Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro 2.12.2013 Leena Mäkelä Pirkanmaalle syntyi 1.1.2013 Tredu Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä PIRKO yhdistyivät vuoden alussa
LisätiedotPOP- Paremman Oppimisen Puolesta
POP- Paremman Oppimisen Puolesta PedaForum 20.8.2013 Elina Lehkonen Elsa Mannila Jukka Parviainen Sisältö POP esittely Ryhmätehtävä: Vuorovaikutuksellisen opetuksen kehittäminen Palauteryhmät ja POP Toimintasuunnitelma
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakoulu
Virtuaaliammattikorkeakoulu Pedagogisen käytettävyyden ja opittavuuden välinen suhde Mika Laakkonen Kasvatustieteen lisensiaatti mika.laakkonen@ramk.fi 1 Oppiminen Dualismi vs. monismi (esim. Rene Decartes
LisätiedotT Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Kertausluento
Käyttöliittymät t ja käytettävyys T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Kertausluento 1.3.2006 Ohjeet Kirjoita oma nimesi vastauspaperiin Vain yksi vaihtoehto on oikein monivalintakysymyksissä
LisätiedotKäytettävyys - laatukortti 0.5
Uutta avointa energiaa-hanke Käytettävyys - laatukortti 0.5 AgileAMK-tuotannon laatukriteeristö Päivi Aarreniemi-Jokipelto, Haaga-Helia AMK Irja Leppisaari, Centria AMK Päivi Rajaorko, Haaga-Helia AMK
LisätiedotTiedonhankinnan opetusta etäopiskelijoille
Tiedonhankinnan opetusta etäopiskelijoille Paula Kangasniemi Tekstiä tekstiä Informaatikko Lapin yliopisto tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä Sisältö LaYn tiedonhankinnan
LisätiedotKoulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja
Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä
LisätiedotMultimodaalisuus oppijan tukena oppimateriaaleista eportfolioon
Multimodaalisuus oppijan tukena oppimateriaaleista eportfolioon Merja Saarela, Yliopettaja, tutkimuspäällikkö HAMK Poluttamo-hankkeen päätösseminaari 21.11.2018 Esityksen sisältö Avata sitä, kuinka informaation
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotUusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus
Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.
LisätiedotDigitalisaatio opettajan apuna ja oppilaan innostajana
Digitalisaatio opettajan apuna ja oppilaan innostajana Viisi keskeistä trendiä Kirsi Harra-Vauhkonen Toimitusjohtaja, Sanoma Pro Educa 26.1.2018 @kirsi_k @SanomaPro #digioppiminen Tarjoamme oppimisen ja
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotLähiopetus Monimuoto-opetus (=puhelinvälit-teisesti ja kirjeitse) Verkko-opetus EduWeb ympäristössä
1 HY/ Päivitetty 19.4.2017 Lehtori Pirkko Raudaskosken opetusura yliopistossa Opettajanurani käynnistyi yliopistossa toimiessani syyslukukausina 1992 ja 1995 Kasvatustieteen laitoksella aikuiskasvatustieteen
LisätiedotSaavutettavat verkkosivut Miten ne tehdään?
Saavutettavat verkkosivut Miten ne tehdään? Timo Övermark Kehitysvammaliitto Kuntamarkkinat 13.9.2018 Sisältö Lainsäädännön vaatimusten taustaa Saavutettavuusvaatimukset Sivuston suunnittelu alusta asti
LisätiedotMiksi käytettävyys on tärkeää
WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan
LisätiedotMetsänhoidon suositusten digitaalinen transformaatiokirjasta sähköiseen palveluun. Kati Kontinen, Tapio Oy
Metsänhoidon suositusten digitaalinen transformaatiokirjasta sähköiseen palveluun Kati Kontinen, Tapio Oy Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset ovat osa kansallisen metsästrategian toteutusta.
LisätiedotTutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä
Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen
LisätiedotKäytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks
Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole
LisätiedotOhjaava opettaja -osaajamerkki
Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.
LisätiedotGood Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi
Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.
LisätiedotNäkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos
Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei
LisätiedotYhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa
Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551
LisätiedotLappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus
LisätiedotOsaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille
Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotRakennetaan yhdessä verkkokurssi Pulkkilan peruskoulu, modulikoulu, Mäkeläntie 2, Pulkkila
Rakennetaan yhdessä verkkokurssi 14.12.2016 Pulkkilan peruskoulu, modulikoulu, Mäkeläntie 2, 92600 Pulkkila Verkko-opetuksen äärellä TVT-strategia opetuksen kehittämisen tukena Verkko-oppimisen pedagogiset
LisätiedotTehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotOpe.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa
Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus
LisätiedotESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.
ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä
LisätiedotTehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg
Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Niilo Korhonen eoppimaisterikoulutus Joensuun yliopisto/sokl Kesä 2003 Sisällys: 1. Instructional Design...2 2. designing student-centered
Lisätiedotlineitä oppimisen tueksi
Moodlen välineitv lineitä oppimisen tueksi Ennakkotehtävä Sinulle: 1. Mieti valmiiksi aihe, josta alat laatia verkkokurssia tai kurssin osaa. Verkko tutuksi -kurssilla on tavoitteena suunnitella joko kokonainen
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotVirtuaaliluokkahankkeen kokous
Virtuaaliluokkahankkeen kokous 8.10.2009 ISOverstaan virtuaaliluokka hanke (lukiot) Prosessin painopistealueet kussakin hankkeessa 1.1.2008-20 pilottilukiota - Mediapalvelimen pystyttäminen ja testaaminen
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotTvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta
Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke
LisätiedotKäytettävyyden testaus
Käytettävyyden testaus Hannu Kuoppala kuoppa@cs.hut.fi Sisältö Käytettävyyden arviointitapoja Käytettävyyden mittaus käytettävyyden määritelmä Testaussuunnitelma käytettävyyskriteerit Tyypillinen käytettävyystesti
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotRakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT
Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan
LisätiedotSulautuva yliopisto opetus, syksy 2009
Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin
LisätiedotYksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi
Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi eduhakkeri Pekka Peura Martinlaakson lukio pekka.peura@eduvantaa.fi blogi: www.maot.fi www.facebook.com/eduhakkerit 12.4.2014 Aiheet 1) Oppimispotentiaali
LisätiedotTietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009
Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan
LisätiedotSaksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio
Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi
LisätiedotKIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija
KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen
LisätiedotSEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA
SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen
LisätiedotHyvä olo. Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein.
Oppimis- ja ohjauskeskus Tervaväylä 2012 Hyvä olo Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein. Lomaa omasta vammasta Opettajat perehtymässä Oikea
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotKÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia
KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento
LisätiedotFlipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä
Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten
LisätiedotSavonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotYhdenmukainen vs. innovatiivinen käyttöliittymä
Yhdenmukainen vs. innovatiivinen käyttöliittymä Lauri Sumari, 49599L 11. tammikuuta 2004 Teknillinen korkeakoulu T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia, syksy 2003 Käytettävyydessä yhdenmukaisuutta pidetään
LisätiedotDigitalisaatio oppimisen maailmassa. Tommi Lehmusto Digital Advisor Microsoft Services
Digitalisaatio oppimisen maailmassa Tommi Lehmusto Digital Advisor Microsoft Services Oppimisen trendit ja ajurit Teknologia on muuttamassa oppimista 50Mrd Arvioitu lukumäärä verkkoon yhdistetyistä laitteista
LisätiedotSulautuva, aktivoiva opetus
Sulautuva, aktivoiva opetus Taina Joutsenvirta Ohjelma.. Mitä on sulautuva opetus? Miten suunnitella sulautuvaa, aktivoivaa opetusta? Oppimistehtävien pohdintaa Blended learning Sulautuva opetus Sulautuva
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti
LisätiedotKÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007
KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
Lisätiedot1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...
1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka (TVT) avusteisen opetuksen käyttökelpoisuus
Tieto- ja viestintätekniikka (TVT) avusteisen opetuksen käyttökelpoisuus Uudet teknologiat ja oppimisympäristöjen kehittäminen Tutkijakouluseminaari Tampereella 10.-11.11.2003 Kirsi Silius, erikoistutkija
LisätiedotHeuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio
Alla oleva kymmenkohtainen muistilista on sovellettu Jakob Nielsenin heuristisen arvioinnin muistilistasta (Nielsen, 1994), hyödyntäen Keith Instonen wwwpalveluiden arviointiin muokattua samaista listaa
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
Lisätiedot