POHJANMAAN MAAKUNNAN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJANMAAN MAAKUNNAN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI"

Transkriptio

1 2013 POHJANMAAN MAAKUNNAN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI Pekka Kauppinen Pohjanmaan liitto

2 2 SISÄLTÖ 1. Taustaa osaamistarpeiden ennakointiprosessille 3 2. Osaamistarpeiden ennakointiprosessin kulku 4 3. Yleinen kehitys eri skenaarioissa 4 4. Kaupan alan osaamistarpeiden ennakointi 5 5. Vanhustyön osaamistarpeiden ennakointi 9 6. Energia-alan osaamistarpeiden ennakointi Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Osaamistarpeet eri skenaarioissa 25 LIITE 1 LIITE 2

3 3 1. TAUSTAA OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTIPROSESSILLE Vuonna 2008 käynnistettiin Opetushallituksessa ESR-rahoitteinen valtakunnallinen osaamistarpeiden ennakointiprojekti (=VOSE), jonka tavoitteena oli luoda valtakunnallinen osaamistarpeiden ennakoinnin prosessimalli. Mallin tuottamaa tietoa on tarkoitus hyödyntää muun muassa tutkintojen perusteiden ja opetussuunnitelmien kehittämisessä. Tämä oli ensimmäinen yritys laadulliseen koulutustarpeiden ennakointiin Suomessa. Aikaisemmin koulutustarpeita oli ennakoitu vain määrällisesti, Toisin sanoen oli pyritty selvittämään erinäisten toimialoittaisten ja ammattiryhmittäisten työvoimantarve-ennusteiden kautta, kuinka paljon aloittajia eri koulutusasteilla ja koulutusaloilla tarvitaan tulevaisuudessa. Jo pitkään oli sen rinnalle kaivattu laadullista ennakointia, jonka avulla voitaisiin kartoittaa, millaisia osaamistarpeita työelämällä on ja millaisia osaajia tarvitaan tulevaisuudessa. Kun nelivuotinen VOSE-projekti vuoden 2012 keväällä päättyi ja saavutti suunnitellut tuloksensa, alettiin Pohjanmaan liitossa suunnitella alueellista sovellutusta VOSEssa luodulle ennakointimallille. Etuna Pohjanmaan liitolla oli myös se, että liitto oli maakunnan liitoista ainoana ollut aktiivisesti mukana VOSEn ohjausryhmätyöskentelyssä. Niinpä suunnittelun tuloksena Pohjanmaan liitto käynnisti elokuussa 2012 työprosessin, jonka tavoitteena oli VOSE-hankkeessa luodun osaamistarpeiden ennakointimallin soveltaminen aluetasolla Pohjanmaan maakuntaan. Aikajänne osaamistarve-ennakoinnissa on vuotta. Ennakointiprosessi pelkistettynä on esitetty liitteessä 2. Päätettiin, että maakunnan osaamistarpeita ennakoidaan kolmella toimialalla: energia, kauppa ja vanhustyö. Jokaiselle toimialalle muodostettiin alan asiantuntijoista koostunut työryhmä ennakointityön suorittamista varten. Asiantuntijaryhmien työskentelymuodoksi sovittiin työpajaistunnot. Istuntojen puheenjohtajana toimi Vaasan toisen asteen koulutuksen rehtori Timo Kantokari ja sihteerinä Pohjanmaan liiton erikoissuunnittelija Pekka Kauppinen, joka myös vastaa tämän loppuraportin kirjoittamisesta. Esitän tässä yhteydessä lämpimät kiitokseni kaikille maakunnan osaamistarpeiden ennakointiprosessiin osallistuneille.

4 4 2. OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTIPROSESSIN KULKU (ELOKUU 2012 ELOKUU 2013) Toimialoittaisiin asiantuntijaryhmiin kutsuttiin lähinnä yrityssektorin ja koulutussektorin edustajia. (Asiantuntijaryhmien kokoonpanot löytyvät liitteestä 1.) Ryhmien kokoukset pidettiin työpajamuotoisina. Prosessi käynnistyi kaupan alan asiantuntija ryhmän työpajalla. Istunnossa sovittiin vielä kahdesta muusta kaupan alan työpajasta syksyn 2012 aikana, jotta prosessi saataisiin viedyksi päätökseen. Lisäksi pidettäisiin tarvittaessa vielä yksi laajempi työpaja, johon kutsuttaisiin mukaan myös muita asiaankuuluvia tahoja. Vuoden 2013 keväälle kaavailtiin lisäksi loppuseminaaria, jossa prosessin esiteltäisiin laajemmalle sidosryhmäjoukolle. Loppuseminaarista sovittiin myöhemmin muidenkin asiantuntijaryhmien kanssa. Vanhustyön ja energia-alan ensimmäiset työpajat pidettiin niin ikään elo- syyskuussa Kummankin ryhmän kanssa sovittiin myös kahden lisätyöpajan pitämisestä syksyllä 2012 ja laajennetun työpajan pitämisestä tarvittaessa myöhemmin. Ennakointiprosessi eteni hyvin joulukuulle 2012 saakka ja kaikki työpajaistunnot lukuun ottamatta yhtä saatiin läpivietyä suunnitellusti. Joulukuun puolivälissä prosessiin tuli kolmen kuukauden keskeytys allekirjoittaneen yllättävän sairastumisen vuoksi. Joulukuulta siirretty kaupan alan työpaja pidettiin maaliskuun 2013 alussa. Kevään 2013 aikana allekirjoittanut teki vielä muutamia täydentäviä asiantuntijahaastatteluja. Laajennetuista työpajoista jouduttiin aikapulan vuoksi luopumaan kaikkien kolmen ryhmän osalta ja loppuseminaari siirrettiin vuoden 2014 alkuun laajemman Pohjanmaan liiton ja Ely-keskuksen yhteisen ennakointiseminaarin yhteyteen. Loppuraportin kirjoittaminen käynnistyi viimein elokuussa YLEINEN KEHITYS ERI SKENAARIOISSA Ensin kuvataan asiantuntijoiden ennakoima yleinen kehitys eri skenaariovaihtoehdoissa, joka vaikuttaa kaikilla toimialoilla. Turvallinen tulevaisuus: kehitys jatkuu samankaltaisena kuin ennenkin. Eli kaikki säilyy jotakuinkin ennallaan. Yllättävän hyvä tulevaisuus: Vaasan seudulla yllättävän hyvä tulevaisuus liittyy siihen että 1) kaikki teollisuuden sinänsä optimistiset työpaikka- ja kasvuennusteet ( työpaikkaa nykyisten sijasta energiaklusterissa v. 2040) ylittyvät, 2) Merenkurkun laivaliikenne ehostuu entiselleen (tai turismi muuten nousee merkittävästi, esim. Maailmanperintöalueen kautta) JA 3) kansainväliset opiskelijat saadaan hyvin integroitua yhteiskuntaan jolloin kaikenlaista pientä hyvää (kulutusta) syntyy sitä kautta. Kaaosmainen tulevaisuus: tämä skenaario syntyy siitä että jostain syystä 1) Euroopan ulkopuolisen maailmankin talous sekoilee, mikä 2) vaikuttaisi suurteollisuuden päätöksiin siirtää toimintojaan keskeisempiin maihin, ja 3) samaan saumaan tulisi joku suurehko julkishallinnon muutos (keskussairaalan, hovioikeuden tai yliopiston merkittävä kutistaminen) ja 4) valtiovallan merkittävät säästötoimet jatkuvat kuntataloudessa ensi vaalikausillakin.

5 5 4. KAUPAN ALAN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI Kaupan alan osaamistarpeiden ennakointiprosessin, kuten kahden muunkin toimialan (energia ja vanhustyö) ennakointiprosessien, yhtenä päätavoitteena oli Pohjanmaan maakunnan osaamistarpeiden erityispiirteiden kartoittaminen. Millaista erityisesti Pohjanmaalle tyypillisiä osaamistarpeita maakunnan työelämällä on kaikille maakunnille yhteisten osaamistarpeiden lisäksi. Nämä erityistarpeet voitaisiin mahdollisesti huomioida maakunnan oppilaitosten opetussuunnitelmissa lisänä kansallisiin opetussuunnitelmiin. Yksi tärkeä seikka osaamistarpeiden ennakointia aloitettaessa on ennakoitavan alan rajaaminen. Kaupan alan kohdalla mukaan otettiin vähittäiskauppa sisältäen teknisen kaupan. Tukkukauppa rajattiin ulkopuolelle, samoin matkailu- ja ravitsemisala. Osaamistarpeita päätettiin tarkastella siltä pohjalta, minkä tasoista osaamista työssä vaaditaan eli vaatiiko työ korkeakoulutasoista vai toisen asteen ammatillisen koulutuksen tasoista osaamista. Vaihtoehtona ollut ammattiryhmittäinen osaamistarpeiden tarkastelu hylättiin, koska useimpien asiantuntijoiden mielestä ensiksi mainittu jako on selkeämpi ja tässä tarkastelussa täysin riittävä. Ensimmäisessä työpajassa osallistujat saivat kirjoittaa ylös korkeintaan kymmenen mielestään keskeisintä kaupan alan tulevaisuuden osaamistarpeisiin vaikuttavaa muutostekijää. Näistä koottiin toiseen työpajaan mennessä lista tärkeimmiksi nostetuista muutostekijöistä; toisin sanoen niistä, jotka löytyivät useammalta listalta tai olivat erityisen nerokkaita oivalluksia.. Tämä lista hyväksyttiin toisessa työpajaistunnossa, jossa siihen oli mahdollisuus tehdä vielä muutoksia ja lisäyksiä. ERITYISESTI POHJANMAAN MAAKUNNASSA KAUPAN ALALLA VAIKUTTAVIEN MUUTOSTEKIJÖIDEN listaan asiantuntijaryhmä valitsi seuraavat muutostekijät: 1. Turvallisuus (ruoka/terveys, ihmisten aiheuttamat uhat) 2. Monikulttuurisuus (palveluiden kohdentaminen) 3. Nettikaupan kasvu 4. Työ- ja palvelukulttuuri 5. Väestön ikääntymisen vaikutus 6. Automatisoituminen 7. Julkinen talous (mm. verotus, palkkaratkaisut) 8. Pohjanmaan muutaman suuren työnantajan vaikutus 9. Asiakkaiden ostovoima (valmistetaanko kotona/syödäänkö ravintolassa?) 10. Asiakkaiden liikkuminen (lähikauppa/suuret yksiköt) Näitä kymmentä muutostekijää päätettiin tulevaisuustaulukkomenetelmää apuna käyttäen tarkastella kolmen eri skenaariovaihtoehdon 1. Turvallisen tulevaisuuden

6 6 2. Yllättävän hyvän tulevaisuuden tai 3. Kaaosmaisen tulevaisuuden toteutuessa. Samat skenaariot ja sama tarkastelumenetelmä valittiin kahdessa muussakin asiantuntijaryhmässä. Turvallisen tulevaisuuden skenaariossa kaikki jatkuu ennallaan, turvallisesti kuten tähänkin asti. Yllättävän hyvässä skenaariossa kaikki sujuu kuin unelma, siis onnistuu yli odotusten. Vastaavasti kaaosmaisen tulevaisuuden skenaarion toteutuessa toteutuu myös Murphyn laki: kaikki, mikä voi mennä pieleen, menee pieleen. Todellisuus tulee ilmeisesti olemaan jokin skenaarioiden välimuoto, mutta kaikkiin skenaariovaihtoehtoihin on hyvä varautua, jotta pystyttäisiin tarvittaessa reagoimaan nopeasti. Toisessa kaupan alan työpajassa sovittiin lisäksi, että jokainen ryhmän jäsen miettii, miten valitut kaupan alan muutostekijät käyttäytyvät kolmen vaihtoehtoisen skenaarioiden toteutuessa, kirjoittaa ylös ajatuksiaan ja toimittaa ne sihteerille jatkotyöstämistä varten. Kun maailma muuttuu nykyisellä vauhdilla, on hyvä pysähtyä ainakin hetkeksi miettimään ja jäsentämään ajatuksiaan: Mitä, jos kuitenkin kävisi niin? KAUPAN ALAN MUUTOSTEKIJÖIDEN KÄYTTÄYTYMINEN ERI SKENAARIOVAIHTOEHDOISSA (Alan asiantuntijoiden visiot on otettu raporttiin lähes sellaisenaan). Turvallinen tulevaisuus Turvallisen tulevaisuuden skenaariossa (jossa kehitys jatkuu samanlaisena kuin tähänkin asti) kaupan alan muutostekijät vaikuttavat siten, että Pohjanmaa on edelleen turvallinen maakunta asua, kaduilla voi kulkea pelkäämättä väkivaltaa, kaupoissa voi asioida pelkäämättä tulevansa kotimatkalla ryöstetyksi. Elintarviketurvallisuus on myös korkealla tasolla kuten nykyäänkin. Terveyshaitat on minimoitu. Samoin tuotannon jatkuvuus on turvattu. Palveluiden käyttö on turvallista. Toisaalta ruoan saatavuuden vaikeutuminen koetaan uhkana, samoin roskaruoan lisääntyminen, mikä aiheuttaa liikalihavuutta jo nuorilla. Pohjanmaalla on tulevaisuudessakin huomattava maahanmuuttajaväestö. On syntynyt suuri joukko eri kulttuureja edustavien ihmisten palvelemiseen erikoistuneita liikkeitä ja yrityksiä. Yrittäjät ovat etupäässä maahanmuuttajataustaisia ja tuntevat siten asiakkaidensa kulttuuria ja lähtömaan olosuhteita. Monikulttuurisuus on koettava rikkautena. Ulkomaalaisilla suuri vaikutus alan työvoiman saatavuuteen. Kielitaito on tärkeä. Joko suomi tai ruotsi pitää hallita ainakin kohtalaisesti. Eri kulttuurien erilaiset pelisäännöt pitää huomioida. Nettikauppa kasvaa tasaisesti, mutta ei ainakaan vielä lähivuosina aiheuta suuria muutoksia kaupan rakenteisiin. Erikoisliikkeet ovat vasta heräämässä netin aikaan ja kokevat sen usein uhaksi omalle toiminnalleen. Nettikaupan valttinahan ovat asiakkaalle koituvat isotkin säästöt. Ilmiö, että tuote käydään sovittamassa liikkeessä ja sama tuote käydään sovittamisen jälkeen osamassa netistä halvemmalla, on yleistymässä. Myös ruokakauppa on lisääntyvässä määrin siirtymässä nettikauppaan, mikä toisaalta lisännee kuljetuspalveluiden tarvetta.

7 7 Nuoremmat työntekijät tekevät kaupan alalla enemmän pätkä- ja osa-aikatöitä (opiskelijalle riittää usein parikin tuntia illassa) Sen sijaan vanhemmat työntekijät haluavat usein vakituisen kokoaikaisen työn säännöllisine tuloineen. Uuden sukupolven tullessa töihin, myös työelämän säännöiltä vaaditaan uudistumista. Nuorten asenne työhön voi olla hyvinkin erilaista ja heidän motivointinsa työhön voi olla vaikeaa, kun he haluavat työltä ja työajoilta vaihtelevuutta. Eläkeläisillä on tulevaisuudessa enemmän rahaa käytössään kulutukseen ja myös erilaiset kulutustottumukset kuin aikaisemmin. Sama kulutuskäyttäytyminen jatkuu useilla myös eläkkeellä ollessa, jos siihen on varaa. Vaikutus voi olla positiivinen kaupalle. Ikääntyneillä on yleensä enemmän varallisuutta ja vakiintuneet kulutustottumukset. Automatisoituminen vaikuttaa mullistavasti kaupan alan työhön jo lähitulevaisuudessa; automaattikassat ovat jo käytössä monessa paikassa ja yleistyvät vauhdilla. Ne vähentävät kassatyöntekijöiden tarvetta. Ohjelmoijien ja vartijoiden määrä toisaalta lisääntyy. Sen sijaan ravintola-alalla automatisoitumisella ei ole paljonkaan vaikutusta. Korkeat palkat aiheuttavat toisaalta liikkeiden lopettamisia tai niiden siirtymistä nettikauppaan. Turvallisen tulevaisuuden skenaariossa suuret työnantajat jatkavat Pohjanmaalla nykyiseen malliin, jolloin ne maksavat veronsakin tänne ja maakunta voi hyvin. Tosin nykyisessä taloustilanteessa verotuotot ovat vähentyneet huomattavasti, mutta tilanne tasoittunee pitkällä aikavälillä. Ihmisten kiire ja väsymys vaikuttaa siihen, että usein tyydytään pikaruokaan. Vaatimustaso kouluruoalle kasvaa, kun kouluateria jää usein lapsille päivän ainoaksi kunnon ateriaksi (samoin kuin lounas työpaikalla tai lounasravintolassa vanhemmille). Kaupungin ulkopuolelle ei saisi perustaa liikaa kaupan yksiköitä, jos keskusta aiotaan pitää elävänä. Sama koskee yhtä hyvin Vaasaa kuin muitakin maakunnan kaupunkeja. Yllättävän hyvä tulevaisuus Tässä skenaariossa syrjäytymistä on (ehkä) vähemmän, sillä ihmiset ovat töissä ja työttömyys vähäistä. Kaupungilla vallitsee leppoinen tunnelma, myös viikonloppushoppailu keskustassa lisääntyy. Ehkä erilaiset (monikulttuuriset) tapahtumatkin lisääntyvät, mistä seuraa positiivinen kierre keskustalle. Monikulttuurisuus tuottaa lisää positiivista kierrettä, uusia ruokapaikkoja ja kulttuuritapahtumia; kaupan alalle tulee vielä korkeammat kaksi/monikielisyyden vaatimukset. Nämä yhdessä tuovat kaupunkialueelle lisää vetovoimaa, nuorisoa ja opiskelijoita. Volyymit kasvavat. Toisaalta kantaväestö ei enää juurikaan tee lattiatason töitä, vaan niiden tekeminen on suurimmaksi osaksi maahanmuuttajien tehtävänä. Yksi tärkeä juttu olisi opettaa maahanmuuttajille tietoutta suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen toimivuudesta. Jotkin erikoisliikkeet marginalisoituvat pikkuhiljaa ja kuihtuvat pois nettiin, mutta toisinkin päin voi käydä; nettikauppoina aloittaneet firmat voivat perustaa outletteja (esim. Nettikauppa.com) jotka kuitenkin sijoittunevat kaupungin reuna-alueille. Toisaalta uusien kaupunkiin muuttajien kautta syntyy uusia erikoisliikkeitä ("vaarana" on se että niistä suurin osa myy eksoottisia ruoka-aineita...) Jos syrjäytymistä on vähemmän ja työtä enemmän, on myös asiakkaita enemmän ja sitten ehkä asiakkaiden "jaloilla äänestäminen" alkaa näkyä. Niin kauan kuin ei ole vaihtoehtoista tarjoajaa joutuvat asiakkaat tyytymään siihen palveluun minkä saavat. Tällä positiivisen kasvuin mekanismilla ikääntymisen vastapainoksi tulee nuoren väestön muutto teollisuutta menettäneiltä alueilta ja kansainvälisen muuton ja opiskelijamäärän kasvu. Vanhemmalle

8 8 väestölle suunnattuja palveluita tarvitaan edelleenkin kasvavasti, mutta lisäksi nuoren väen kasvu (jos se on niin merkittävää että se huomataan muualla) toisi "kodinrakentaja"-segmentille suunnattuja palveluita ja kauppoja (vaikkapa IKEA ja HongKong, sisustus- ja kangaskauppoja, lastenvaate- ja leluliikkeitä...) ja tietysti kansainväliset ketjut voivat alkaa haluta osansa voimakkaasta kasvusta; joku sellainen liikeketju, joka taas toisi viikonloppushoppailijoita laajemmaltakin alueelta... Omakotitalon omistajille kohdistettuja palveluja tarjoavat yritykset lisääntyvät, palveluja tarjotaan nimenomaan ikääntyneelle väestölle ja annetaan sillä tavoin vanhuksille mahdollisuus asua pidempään kotonaan. Automaattikassat tulevat, samoin erilaiset kauppa-appit (esim. PRISMAssa kävelyä opastava ostoslista). Kannettavuus lisääntyy, ihmiset siirtyvät pois pöytätietokoneiden ääreltä (jopa esim. alueellinen puhelinraha tyyppiä UpCode). Tämä periaatteessa (yhdessä nettikaupan kasvun kanssa) voisi lisätä koulutustarpeita kaupan/logistiikan ATK/telesovellusten tekemisen, tai ainakin hyväksikäyttämisen, suuntaan. Vaasassa suhteellisen tekninen väestö omaksuu nämä helposti ja vaativat lisää. Kaikki kasvu tietysti kasvattaa verotuloja, joka lievittää maassa muuten meneillään olevaa negatiivista ilmapiiriä. Mitään kauhean isoja julkisia investointeja tuskin tulee, mutta esim. joku musiikkitalo, jos se kuitenkin rakennettaisiin, taas toisi lisää kävijöitä ja myös aktivoisi kaupunkilaisia. Positiivinen kehitys tietää lisää verotuloja mutta vielä merkittävämpää: asiantuntijoiden/koulutettujen hyvätuloisten nuorten perheiden siirtyminen Vaasaan kiihtyisi. Viisumivapaus Venäjältä lisäisi kaupankäyntiä tuntuvasti edellyttäen. että venäläiset saataisiin houkuteltua Pohjanmaalle asti. Itärajalta Vaasaan on kuitenkin yli 500 kilometrin matka. Hyvätuloisten nuorten siirtyminen seudulle vähentää eläköitymisen vaikutuksia ja mahdollisesti vetää seudulle trendikkäita liikkeitä, jopa kansainvälisiä ketjuja. Toisaalta kehitys voi vaikuttaa myös siten, että osa ihmisiä myös nuorempia saattaa muuttaa Etelään osaksi vuotta, mikä tarkoittaa sitä, että heidän osuutensa kuluttamisesta jää myös siksi ajaksi pois maakunnan liike-elämältä. Keskustan voimistumisen vastapainoksi lisääntyy omakotirakentaminen kaupungin lievealueille, jos kaupunkiin muuttaa pysyvästi asettuvaa väkeä, erityisesti nuoria. Tämä vaikuttaa keskustan vahvistumista osin vastustavasti, niin että suurten kauppa-alueiden kasvu (Kivihaka) jatkuu (ja Fladanin alueen rakentaminen saa vauhtia; tässä päätriggerinä lienee IKEAn tulo, joka todennäköisesti ratkeaisi tässä skenaariossa Vaasan hyväksi). Myös ikääntynyt väestö turvautunee enenevässä määrin lähikauppoihin ja lähipalveluihin, varsinkin jos niiden tarjonta laajenee. Kaaosmainen tulevaisuus Tässä skenaariossa työttömyys lähtisi kasvuun, erilaiset työttömyyden lieveilmiöt kasvaisivat myös: pahalla tuulella olevat purkaisivat kiukkuaan syyttömiin, torilla saisi päiväsaikaankin "turpaan" tai ainakin kaikenlaisia pummeja örisisi nurkissa. Rakennustyöt viivästyisivät. Kaikki olisi vähän rempallaan. Kaupunkikeskusta ei olisi "kiva" paikka silloin eikä keskustan erikoisliikkeitä enää kovinkaan moni kaipaisi. Ne siirtyisivätkin nettiin (paitsi lemmikkieläinkaupat, ne pärjäävät lamassakin). Myös kaupungin laita-alueiden marketeissa keskiostos laskisi. Huveissa käyminen laskisi merkittävästi. Tällainen kehitys aiheuttaisi yhteenottoja, ulkomaalaiset olisivat otollinen kohde vihalle, turhautumiselle ja väkivallalle. Etninen toiminta ei olisi väriläiskä (eikä kasvaisi nykyisestä). Nettikauppa todennäköisesti siirtyisi kattamaan myös sellaisia alueita joihin sitä nyt ei uloteta, eri asia olisiko nettikaupan keskuksia Vaasassa. Erikoisliikkeet todennäköisemmin vain kuihtuisivat pois, eivätkä siirtyisi nettiin samassa määrin kuin hyvässä skenaariossa. Kaikilla olisi joku tuttu joka on työttömänä, yleinen mieliala olisi alhaalla, se näkyisi palvelukulttuurissakin. Valikoiman ja vaihtoehtojen vähetessä asiakkaat kuitenkin hyväksyisivät murjottavan palvelun.

9 9 Palveluiden kehitystä pitäisi jatkaa ikääntyvien ikäluokkien ehdoilla, uusia kaupunkiin tulijoita ei olisi merkittäviä määriä, mikä todennäköisesti ratkaisisi Fladanin rakentamisen (ja IKEAN tulon) negatiiviseen suuntaan. Erikoiskaupan kansainväliset ketjut vetäytyisivät Vaasasta, ehkä keskustasta ensin. Automatisoituminen jatkuisi, mutta automaattien viereen ehkä tarvittaisiin tässä skenaariossa enemmän vartijakoulutuksen saaneita... Kannettavan "kauppaelämysautomaation" kehittäminen hidastuisi/lakkaisi, koska ihmisillä olisi vähenevässä määrin mielenkiintoa erilaisiin elämyksiin. Musiikkitaloa ei rakennettaisi, kaupunki alkaisi myös vähentää työväkeään. Yleinen budjettikuri julistettaisiin kaikkiin kaupunkia lähellä oleviin paikkoihin. Valtio tietenkin kiristäisi omaansa. Koko skenaarion ehto on, että joku merkittävä työnantaja toteaa taloudellisen tilanteen muuttuneen niin pitkäkestoisesti että vetää toimintojaan pois Vaasasta. Tällaisia voisivat olla Wärtsilä (koko valmistus, tai tosi merkittävä - 50 % - osa Runsorin insinöörityötä; yhden moottorityypin valmistuksen siirtyminen ei olisi katastrofi) tai Vacon; ABB:n yksittäinen tehdas on melko pieni vaikkakin sen imagovaikutus voi olla merkittävä. Nämä EIVÄT ole kovin todennäköisiä tapahtumia, koska Wärtsilä ja Vaconkin ovat paikkoja, joissa yksi tekeminen saa synergiaa toisesta... mutta tapahtuessaan tällainen suuri yhtäkkinen alasajo voisi viedä merkittävän osan Vaasan verotuloista, osan asiakaskannasta ja pysäyttää asiakasmäärän (asukkaiden määrän) kasvun. Se taas vaikuttaisi kaupungin kiinnostavuuteen ja voisi heilauttaa monta päätöstä Vaasan seutua kohtaan negatiivisiksi (mm IKEA). Ostovoima vähenisi työttömyyden kautta, aluksi ei ehkä vaikuttaisi erikoistavarakauppaan (työttömät tarvitsevat harrastuksen) mutta pidemmän päälle vaikutus olisi suuri nimenomaan siellä. Päivittäistavarakaupan valikoimia tarkistettaisiin suurkuluttajapakkausten ja halvemman/kapeamman sortimentin suuntaan. Jos Vaasan vetovoima alkaisi laskea, näkyy tämä myös muulta tulevien asiakkaiden määrän laskuna. Erityisesti pois jäisivät ne uudet jutut jotka pystyisivät nostamaan Vaasan kiinnostusta esim. ruotsalaisten (ja taas kärsii laivaliikenne) ja seinäjokelaisten mielessä. 5. VANHUSTYÖN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI Myös vanhustyön osaamistarpeiden ennakointiprosessin yhtenä päätavoitteena oli siis Pohjanmaan maakunnan osaamistarpeiden erityispiirteiden kartoittaminen. Millaista erityisesti Pohjanmaalle tyypillisiä osaamistarpeita maakunnan työelämällä on kaikille maakunnille yhteisten osaamistarpeiden lisäksi. Nämä erityistarpeet voitaisiin mahdollisesti huomioida maakunnan oppilaitosten opetussuunnitelmissa lisänä kansallisiin opetussuunnitelmiin. Yksi tärkeä seikka osaamistarpeiden ennakointia aloitettaessa on ennakoitavan alan rajaaminen. Vanhustyön osalta päädyttiin ottaa tarkastelun kohteeksi koko vanhustyö ja sen osaamistarpeet. Osaamistarpeita päätettiin tarkastella siltä pohjalta, minkä tasoista osaamista työssä vaaditaan eli vaatiiko työ korkeakoulutasoista vai toisen asteen ammatillisen koulutuksen tasoista osaamista. Vaihtoehtona ollut ammattiryhmittäinen osaamistarpeiden tarkastelu hylättiin, koska useimpien asiantuntijoiden mielestä ensiksi mainittu jako on selkeämpi ja tässä tarkastelussa täysin riittävä. Ensimmäisessä työpajassa osallistujat saivat kirjoittaa ylös korkeintaan kymmenen mielestään keskeisintä vanhustyön tulevaisuuden osaamistarpeisiin vaikuttavaa muutostekijää. Näistä koottiin toiseen työpajaan mennessä lista tärkeimmiksi nostetuista muutostekijöistä; toisin sanoen niistä, jotka löytyivät useammalta listalta tai olivat erityisen nerokkaita oivalluksia.. Tämä lista hyväksyttiin toisessa työpajaistunnossa, jossa siihen oli mahdollisuus tehdä vielä muutoksia ja lisäyksiä.

10 10 ERITYISESTI POHJANMAAN MAAKUNNASSA VANHUSTYÖSSÄ VAIKUTTAVIEN MUUTOSTEKIJÖIDEN listaan asiantuntijaryhmä valitsi peräti 12 muutostekijää: 1. Huoltosuhteen muutos 2. Eläkeläisillä enemmän rahaa tulevaisuudessa; (ei kaikilla) 3. Osaavan työvoiman saatavuus 4. Vanhustyöhön rekrytoitavat maahanmuuttajat 5. Julkinen/yksityinen/järjestöt vanhustyössä 6. Maahanmuuttajien ikääntyminen 7. Kuntarakenteen muutoksen vaikutus 8. Talouden kehitys 9. Uudet tekniset sovellukset vanhustenhoidossa 10. Vanhojen vanhusten määrän kasvu 11. Vanhustyön organisoituminen; kotihoito/laitoshoito jne. 12. Yhteisöllisyys Näitä kahtatoista vanhustyön muutostekijää päätettiin tulevaisuustaulukkomenetelmää apuna käyttäen tarkastella kolmen eri skenaariovaihtoehdon 1. Turvallisen tulevaisuuden 2. Yllättävän hyvän tulevaisuuden tai 3. Kaaosmaisen tulevaisuuden toteutuessa. Samat skenaariot ja sama tarkastelumenetelmä valittiin kahdessa muussakin asiantuntijaryhmässä. Turvallisen tulevaisuuden skenaariossa kaikki jatkuu ennallaan, turvallisesti kuten tähänkin asti. Yllättävän hyvässä skenaariossa kaikki sujuu kuin unelma, siis onnistuu yli odotusten. Vastaavasti kaaosmaisen tulevaisuuden skenaarion toteutuessa toteutuu myös Murphyn laki: kaikki, mikä voi mennä pieleen, menee pieleen. Todellisuus tulee ilmeisesti olemaan jokin skenaarioiden välimuoto, mutta kaikkiin skenaariovaihtoehtoihin on hyvä varautua, jotta pystyttäisiin tarvittaessa reagoimaan nopeasti. Kuten kaupan alan ryhmässäkin sovittiin toisessa vanhustyön työpajassa, että jokainen ryhmän jäsen miettii, miten valitut kaupan alan muutostekijät käyttäytyvät kolmen vaihtoehtoisen skenaarioiden toteutuessa, kirjoittaa ylös ajatuksiaan ja toimittaa ne sihteerille jatkotyöstämistä varten. Asiantuntijoiden ennakoima yleinen kehitys kunkin skenaarion toteutuessa kuvataan sivulla 3, joten sitä ei tässä toisteta.

11 11 VANHUSTYÖN MUUTOSTEKIJÖIDEN KÄYTTÄYTYMINEN ERI SKENAARIOVAIHTOEHDOISSA (Alan asiantuntijoiden kirjoittamat visiot on otettu raporttiin lähes sellaisenaan, vain pientä muokkausta on harjoitettu). Turvallinen tulevaisuus Turvallisen tulevaisuuden skenaariossa (jossa kehitys jatkuu samanlaisena kuin tähänkin asti) työllistyminen kaikilla ikäryhmillä ja eri alueilla on tasaista, ikääntyvät ovat valmiita maksamaan omista palveluistaan tarvittaessa tai auttamaan nuoria polvia lastenhoidossa sekä tukemaan heitä taloudellisesti. Sosiaalisuus, yhteisöllisyys ja yhteinen vastuu on sisäistetty ihmisten mielissä. Palvelurakenteen muutoksessa kehitetty järjestelmä, jossa vastuut jaettu selkeästi; eli sovittu mistä kunta, yksityinen ja kolmas sektori sekä omaiset tai naapurit tai ystävät kantavat vastuuta. Porkkana ei ole raha vaan asennemuutos yhteisöllisyyteen. Huollettavien lukumäärän kasvaessa ei selvitä muuten. Huoltosuhde uhkaa heiketä voimakkaasti seuraavien 5 15 vuoden aikana, kun työssäkäyvän väestönosan määrä laskee; eläkeläisten määrä kasvaa voimakkaasti, eivätkä nuoret, työhön tulevat ikäluokat riitä lähimainkaan korvaamaan työelämästä poistuvien määrää. Eläkeläiset opettelevat vähitellen toisenlaista asennetta suhteessa palvelujen rahoittamiseen, mutta ovat tyytyväisiä voidessaan myös käyttää julkisia palveluja. Laatukriteerit ohjaavat suhtautumista ja valmiutta käyttää omaa rahaa palveluihin. Osa palvelua tarvitsevista ostaa itse omat palvelunsa. Ne jotka syystä tai toisesta haluavat julkisen palvelun hankkivat palvelunsa sieltä. Toimeen tulevat ikääntyneet käyttävät pääasiassa yksityisiä palveluja. He harrastavat, matkustavat ja hoitavat kokonaisvaltaisesti itseään. Köyhemmillä vanhuksilla myös kokonaisuudessaan turvallinen olo kehitetyn kotihoidon, kolmannen sektorin ja yhteisen vastuun seurauksena. Osaavan työvoiman saatavuus on haastavaa. Koulutus ja työelämän tarve ei kohtaa optimaalisella tavalla. Lähtökohtana on alueella oleva vapaa työvoima. Osaavaa työvoimaa on saatavilla kohtalaisesti. Lomien ajat tuottavat hankaluuksia. Työtehtävät, valta ja vastuut on jaettu oikein. Hyvissä ajoin työntekijät uudelleen koulutettu yhä vaativampiin hoidollisiin tehtäviin eri hoitopisteissä. Hoidon pirstaleisuus mennyttä hoivayrittäjyys toimivaa (hoiva-alan yrittäjät tekevät asiakkaan kotona kaikki tarvittavat kodinhoidosta hoitotyöhön eli samat tiimit tekevät). Osaavan työvoiman saanti helpottuu ulkomaisen työvoiman virratessa Pohjanmaalle. Työttömyyden kasvaessa mm. Espanjassa ja monessa muussa EU-maassa, kohdistetaan rekrytointia suoraan näihin maihin ja lyhyen täydennyskoulutuksen jälkeen valmiit ammatti-ihmiset voivat työskennellä pohjalaisissa hoitolaitoksissa. Kielitaitovaatimuksia on lievennetty ja englanti on hyväksytty viralliseksi työkieleksi. Myös valtaväestön nuoret ovat kiinnostuneet aikaisempaa enemmän vanhustyöstä. Suurin osa vanhustyöntekijöistä tulee kuitenkin edelleen aikuiskoulutuksesta. Vanhustyöhön tulee vähitellen enemmän maahanmuuttajia heidän oma-aloitteisesti hakeuduttuaan alalle. Kuitenkin alalle hakeutuvia maahanmuuttajia saisi olla enemmänkin. Maahanmuuttajat ovat sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan ja palvelujärjestelmään hyvin. Toimiva lähihoitajakoulutus tuo osaavia työntekijöitä vanhustyöhön. Työperäisten maahanmuuttajien aikaisemman osaamisen tunnustamisprosessi toimii ja tutkinnot saadaan pätevöitettyä kohtuullisessa ajassa. Työnantajat

12 12 myös haluavat maahanmuuttajia töihin. Ikääntyneet ovat jo tottuneet eri kansallisuuksista tulevaan hoitohenkilöstöön. Julkisen sektorin yhteistyö vanhustyön muiden toimijoiden kanssa kangertelee eikä ota sujuakseen. Aloitteita asian parantamiseksi esitetään, mutta julkisen sektorin muutospaineet ja kiire estävät yhteistyömahdollisuuksien näkemistä ja hyödyntämistä. Eri sektorit tuottavat palveluja kuten aikaisemminkin. Julkinen/yksityinen/kolmas sektori (järjestöt), niiden kesken on selkeä työnkuva vanhustyön toteuttamisessa. Yksityisen toimintamalli muuttunut kokonaisvaltaisemmaksi ei enää hoidon pirstaloitumista. Kaupungin organisaation rakenteissa ja toiminnassa on selkeä paikka järjestötyölle. Henkilöstöä on siirretty järjestötyöhön kehittämishankkeiden kautta. Hankkeet on jalkautettu toiminnaksi työkentällä eli aidoksi työksi esim. kotihoidon vanhustyössä. Koulutusorganisaatiot (esim. VAKK) tukevat järjestötoimintaa omalta osaltaan esim. opetus/toiminta käytännön työssä ikääntyneen kotona. Turvallisen tulevaisuuden skenaariossa julkiselle ja yksityiselle sektorille on muotoutunut selkeä työnjako: yksityinen puoli hoitaa etupäässä maksukykyiset vanhukset ja julkinen puoli muut. Pitkäaikaishoitoa vaativat erikoissairaudet hoidetaan edelleen pääosin julkisella puolella. Maahanmuuttajat hoidetaan tarvittaessa samoissa hoitoyksiköissä kuin muutkin vanhukset, elleivät heidän omat omaisensa pysty heitä hoitamaan. Kotihoitoa on heille vaikea järjestää kielimuurin vuoksi. Ikääntyneet maahanmuuttajat hoidetaan siis usein omissa kodeissaan mamuhoitajien avustuksella loppuun saakka. Kunnat jatkavat entiseen tapaan huolimatta, että erilaisia himmeleitä (esim. isäntäkuntamalli) rakennetaan, joiden puitteissa olisi tarkoitus järjestää palveluita laaja-alaisemmin. Kuntarakenteen muutokset lienevät kuitenkin enemmän kosmeettisia. Kuntarakenteissa tuskin tapahtuu suuria muutoksia, jotka vaikuttaisivat ikääntyvien palveluihin. Talouskehitys on kääntymässä laskusuhdanteeseen. Tämän vuoksi myös vanhuspalveluiden järjestämistä ja maksupohjaa tarkastellaan hyvin kriittisesti. Tekniikkaa kehitetään innovatiivisesti, mutta vanhustenhoidossa sitä sovelletaan edelleen minimaallisesti. Sen käyttö koetaan hankalaksi ja lisäksi se on kallista. Painetta sen enempään käyttöön tulee jatkuvasti lisää. Teknisiä sovelluksia testataan käytössä maltillisesti. Kotihoidossa on mukana asiakkaan turvallisuutta ja sosiaalisuutta tukevia laitteita. Yhteydenotto ja kommunikointi toimivat. Oletamme jatkossakin, että vanhat vanhukset tarvitsevat paljon hoivaa ja apua ja suhtaudumme heihin ikään kuin he olisivat ikääntyvän yhteiskunnan hankalin painolasti. Tämän pohjalta palvelutarpeisiin vastaaminen nähdään pelkästään menoeränä. Vanhojen vanhusten määrä on kuitenkin tiedossa ja ne voidaan jollain tavoin hoitaa. Vanhoja vanhuksia hoidetaan enemmäkseen palvelutaloissa tai hoitolaitoksissa; heidän määränsä kasvaa nopeasti, joten palvelulaitoksiin pitää investoida jatkuvasti. Vanhustyön organisoituminen siten, että painopiste olisi kotihoidossa ja laitoshoidon osuus kevenisi, ei tapahdu itsestään. Ilman selkeitä suunnitelmia, päätöksi ja resurssien kohdentamisia ei tapahdu muutosta, vaan vanhustyö jää paljosta puheesta huolimatta odottamaan todellisia rakenteellisia ratkaisuja ja tilanne jatkuu entisen kaltaisena. Vanhustyön organisoitumisessa ei tapahdu suuria muutoksia. Vanhustyön organisaatiomuutokset on toteutettu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, henkilöstöä perehdytetty ja koulutettu yhä sairaampien ja vaativaa hoitoa tarvitsevien hoitamiseen. Toimintakykyä ylläpitävä ote on mukana koko ajan. Kotihoidon tukena ovat järjestöt, yhdistykset ja koulutusorganisaatiot. Omaiset ja läheiset on niin ikään huomioitu Laitoshoidon kriteereiden mukaan hoitoon pääsevät vain vaikeimmin hoidettavat sairaat vanhukset.

13 13 Yhteisöllisyys on katoava luonnonvara, josta aina välillä kaihoisasti puhutaan viitaten menneisyyteen. Yhteisöllisyys ymmärretään joksikin sellaiseksi, joka liittyi entisajan elämäntyyliin, jolloin välitettiin toisista ihmisistä. Nykyään ihmisillä ei ole juurikaan aikaa tai haluja huolehtia omista ikääntyvistä läheisistään. Yllättävän hyvä tulevaisuus Tässä skenaariossa eläkkeelle siirtymisen ikä nousee ja eläkeiän saavuttaneet toimivat työelämässä osaaikaisesti, mentoreina ja sijaisina. Huoltosuhteen muutos loivenee varsinkin, jos vanhuksia muuttaa pois, esimerkiksi ulkomaille. Eräässä vastauksessa kylläkin ihmeteltiin, että onko tällainen yllättävän hyvä tulevaisuus vanhustyön suhteen edes mahdollinen. Täystyöllisyyden vallitessa myös keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä nousee selkeästi ja vieläpä vapaaehtoisuuden pohjalta. Työssäkäyvää, nuorehkoa väkeä muuttaa maakuntaan runsaasti ja työllisyysaste nousee ripeästi. Vielä eläkkeelläkin moni löytää mieleistään osa-aikatyötä. Huoltosuhteen heikkeneminen ei olekaan niin dramaattista kuin 2010-luvun alussa ennakoitiin. Eläkeläiset käyttävät mielellään omia taloudellisia resursseja hankkiakseen itselleen tarvitsemiaan palveluja, jolloin yhteiskunnallisesti tuotetut palvelut voidaan suunnata niitä eniten tarvitseville, myös vähävaraisille eläkeläisille. Eläkeläiset tukevat nuorta sukupolvea taloudellisesti. Myös yrityselämä kukoistaa onnistuneen elinkeinopolitiikan ja kysynnän vuoksi. Vapaana olevaa työvoimaa, myös muualta Suomeen muuttaneet mukaan lukien koulutetaan työelämän tarpeista lähtien. Työvoiman kielelliseen koulutukseen panostetaan systemaattisesti. Osaava työvoima kykenee vastaamaan eri kulttuurien erityistarpeisiin. Nuorten ohjaaminen koulutusuralle tapahtuu mm. etsivän nuoritoiminnan avulla. Tarvittaessa koulutuspaikkoja lisätään, jotta kaikille nuorille voidaan järjestää heille soveltuva koulutus. Työelämässä olevien uudelleen koulutus tapahtuu aikaisempaa osaamista täydentäen. Osaavaa työvoimaa on runsaasti tarjolla. Oppilaitokset tuottavat oikean määrän oikeanlaista osaamista. Työnantajilla on mahdollisuus tehdä valintoja etsiä helmet. Muista maista on runsaasti kiinnostusta alueemme työmarkkinoita kohtaan. Eräs asiantuntija esitti kysymyksen, että vallitseeko tässä skenaariossa työnantajien markkinat. Osaavaa työvoimaa on koulutettu riittävästi vanhustyön eri tehtäviin. Hyvin palkattuna vanhustyö on kilpailukykyinen muihin töihin nähden eikä aikaisemmin ilmenneitä ammattisiirtymiä (hoitoalan koulutuksen saanut lähtee töihin täysin eri alalle) enää ole suuremmin tapahtunut. Avustaviin hoitotöihin riittää puolen vuoden koulutus. Ulkomainen työvoima on paikannut työvoimapulaa merkittävästi. Työvuoroissa on alettu soveltaa joustoja työntekijän elämäntilanteen ja iän huomioon ottaen. Kaikkeen hoitoalan koulutukseen on sisällytetty huomattava määrä yrittäjäkoulutusta ja harjoittelua myös yksityisellä puolella. Näin on saatu opiskelijat kiinnostumaan hoiva-alan yrittäjyydestä ja uusia hoiva-alan yrityksiä onkin syntynyt maakuntaan nopeassa tahdissa. Emme ole enää maakuntana viimeisten joukossa alan yritysten lukumäärässä. Systemaattisesti kartoitetaan maahanmuuttajat ja tarjotaan heille mahdollisuus kouluttautua hoiva-alan ammatteihin. Koulutukseen sisällytetään lisäksi kielellistä tehovalmennusta. Oletetaan, että maahanmuuttajat hakeutuvat oma-aloitteisesti vanhustyöhön, sillä he arvostavat erityisesti vanhuksia. Maahanmuuttajia on kouluttautunut runsaasti alalle. Työnantajat saavat heistä hyviä työntekijöitä. Työperäisten maahanmuuttajien tulva yllättää työnantajat. Julkinen sektori omaksuu uudenlaisen roolin ja se koordinoi sekä mahdollistaa yksityisen sektorin, järjestöjen sekä omaisten tuottamaa hoivaa niin, että saadaan ikääntyvien näkökulmasta hyvin joustava ja monimuotoinen toiminnallinen kokonaisuus vanhustyössä. Tämän mallin avulla vastuuta jaetaan eri tavalla kuin aikaisemmin ja ikääntyvät itsekin tiedostavat omat mahdollisuutensa vaikuttaa heitä koskevaan

14 14 suunnitteluun ja toimintaan. Hyväkuntoiset ikääntyvät aktivoituvat käyttämään resurssejaan yhteisölliseen toimintaan ja vahvistavat yhteisöjen kestävyyttä sekä vaikuttavat positiivisesti myös muiden sukupolvien suhtautumiseen yhteiseen vastuuseen. Julkinen sektori hoitaa tehokkaasti keskeiset peruspalvelut. Yrityssektori on kasvanut ja asiakkaalla on paljon eri palveluvaihtoehtoja tarjolla. Palveluverkosto on tehokas, kaikki saavat tarvitsemansa palvelun omalla äidinkielellään. Kolmas sektori järjestää muita sektoreita täydentäviä palveluja vapaaehtoisvoimin. Yhteistyö toimii ja alueen palveluja suunnitellaan säännöllisesti yhteistyöpalavereissa. Yllättävän hyvässä tulevaisuudessa talouselämä pyörii täysillä. Kaikilla on töitä ja verotulot riittävät hyvin vähempivaraisten vanhusten hoidon kustantamiseen. Kun vanhusten määrä on kasvanut huimasti, on tarvetta tullut huomattavasti lisää myös yksityiselle palvelusektorille. Palveluseteleitä käytetään runsaasti ja niillä turvataan kattavat palvelut vähävaraisemmille vanhuksille. Lisää vanhusten palveluihin erikoistuneita yrityksiä on perustettu kiihtyvään tahtiin, myös mm. vanhusten kuntoutus- ja muihin hyvinvointipalveluihin. Maahanmuuttajat ovat perustaneet yrityksiä, joihin myös maahanmuuttajavanhukset voivat halutessaan hakeutua. Runsaasti alalle koulutettuja maahanmuuttajia on rekrytoitu myös valtaväestön perustamiin hoivayrityksiin ja kunnallisiin palveluyksiköihin. Maahanmuuttajien kulttuurisiin erityispiirteisiin tutustutaan. Heidän erityistarpeisiin vastaamiseen valmistaudutaan suunnitelmallisesti. Tarvittaessa harkitaan erikoistuvaa työnjakoa. Maahanmuuttajien palkkaaminen osaksi hoitohenkilökuntaa auttaa osaltaan maahanmuuttajien tarpeisiin vastaamista vanhustyössä. Maahanmuuttajien ikääntymiseen liittyviin asioihin löytyy erikoisosaamista. Osa palveluntuottajista on erikoistunut myös eri kulttuureihin ja heiltä löytyy eri kansalaisuuksia henkilöstön keskuudesta. Myös ikääntyville maahanmuuttajille pyritään tuottamaan osa palveluista omalla äidinkielellä. Kuntarakenteen muutoksiin valmistaudutaan ja ne tehdään huolellisen suunnittelun ja yhteisen sitoutumisen pohjalta, koska ne nähdään perustelluiksi, jotta palveluja voidaan tarjota tasa-arvoisesti kuntalaisille asuinpaikasta riippumatta. Muodostetaan yhteinen näkemys ja tulkinta hyvinvointivaltion mallin toteuttamisesta. Se on perustana palveluita järjestettäessä. Lähikunnat yhdistyvät ja palveluja lähdetään organisoimaan uudella tavalla. Erikoistumista tapahtuu ja kotiin annettavat palvelut voidaan turvata jokaiselle. Resurssit ovat tehokkaassa käytössä. Kuntien vanhuspalveluiden ym. suunnittelu tehdään pitkäjänteisesti, jolloin taloudellinen taantuma ei aiheuta hätäreaktioita. Kaikki käytettävissä olevat resurssit hyödynnetään maksimaalisesti ja taloudellista säästöä saadaan tätä kautta. Kansalaiset ovat tyytyväisiä, koska he itse voivat vaikuttaa ratkaisuihin. Toiminnassa, myös vanhuspalveluissa korostuu lisäksi ennaltaehkäisevä näkökulma. Alueen yritykset voivat hyvin, aluetta on markkinoitu menestyksekkäästi, mistä johtuen alueelle muuttaa paljon työikäistä väestöä. Täten verotulot kasvavat ja palvelujen tuottamiseen löytyy hienosti määrärahoja. Teknologiset ratkaisut on otettu käyttöön vanhustenhoidossa. Hoitohenkilökunta on kiinnostunut oppimaan teknologian käyttöä ja tukemaan ikääntyviä sen käytössä. Alkusählinkien jälkeen on osoittautunut, että hoitohenkilökunta on nopeasti omaksunut teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Samalla he ovat halunneet luopua sellaisesta osasta työtä, joka teknologian käyttöönoton myötä on jäänyt tarpeettomaksi. Teknologian tuomia uusia mahdollisuuksia halutaan edelleen kehittää. Maantieteelliset etäisyydet ylitetään helposti teknologian avulla ja mobililaitteet eivät sido työtä tiettyyn paikkaan, jolloin asiakkaalle jää enemmän aikaa. Teknologiset ratkaisut on otettu käyttöön vanhustenhoidossa. Hoitohenkilökunta on kiinnostunut oppimaan teknologian käyttöä ja tukemaan ikääntyviä sen käytössä. Alkusählinkien jälkeen on osoittautunut, että hoitohenkilökunta on nopeasti omaksunut teknologian tarjoamia mahdollisuuksia.

15 15 Samalla he ovat halunneet luopua sellaisesta osasta työtä, joka teknologian käyttöönoton myötä on jäänyt tarpeettomaksi. Teknologian tuomia uusia mahdollisuuksia halutaan edelleen kehittää. Maantieteelliset etäisyydet ylitetään helposti teknologian avulla ja mobiililaitteet eivät sido työtä tiettyyn paikkaan, jolloin asiakkaalle jää enemmän aikaa. Teknologiaa hyödynnetään menestyksekkäästi erityisesti kotona asuvien keskuudessa. Kotikäyntien määriä voidaan vähentää etäyhteyksien korvatessa osan niistä. Resursseja riittää raskaampaa hoitoa vaativille. Eliniän odotteen noustessa terveiden ja toimintakykyisten vuosien määrä kasvaa. Toimintakyvyn aleneminen ja sen myötä avun tarve siirtyy yhä myöhempiin elinvuosiin. Tilastojen valossa hoitoaika esim. tehostetussa palveluasumisessa lyhenee. Yhteiskunnassa on yhä enemmän aktiivisia yhä vanhempia senioreita. Vanhoja vanhuksia arvostetaan ja heillä on erityispaikka yhteiskunnassa sekä sukupolvien jatkumossa. Vanhojen vanhusten määrä on kasvanut, mutta heidän kuntoa pidetään yllä toimivilla kuntosaleilla ja yksilöllisellä valmennuksella. Kun kaikkeen riittää rahaa, on perustettu suuri määrä sekä yksityisiä että julkisia palvelutaloja vanhoille vanhuksille. Vanhukset asuvat kotona niin pitkään kuin se on mahdollista ja tilaavat palvelut sinne. Palvelut maksetaan joko kunnan palveluseteleillä tai palvelun käyttäjä maksaa ne itse. Kun vanhuksen kunto ei enää salli kotona asumista, hän muuttaa joko kunnan tai yksityisen ylläpitämään palvelutaloon, joissa on myös laadukkaita ja hyvin miehitettyjä saattohoito-osastoja elämän loppuaikojen arvokasta läpiviemistä varten. Kuntien vanhustyössä on havahduttu muutoksen tarpeeseen ja päätetty kohdentaa resurssien ja toiminnan painopiste kotihoitoon. Tavoitteena on tukea ikääntyvien omaa osallisuutta ja vaikuttaa ennaltaehkäisevästi ikääntymiseen liittyvät realiteetit huomioiden. Palveluiden rakenteellinen muutos on koko kunnan asia ja ikäihmiset ovat itse keskeisesti osallisina suunnittelemassa ja toteuttamassa tätä muutosta. Ammatillinen tietopohja ikääntymisen vaikutuksista ja myös yhteiskunnallinen näkemys vanhuudesta päivitetään vastaamaan pidentynyttä elämää ja uudenlaista vanhuutta. Vanhustyö on organisoitunut loistavasti kotihoitokeskeiseksi. Laitoshoidon määrän tarve pysyy kurissa. Perheillä on omahoitajat, joilla hyvä käsitys asiakkaan tilanteesta. Yhteisöllisyys on onnistuttu säilyttämään, vaikka yhteisöt ja elämäntyyli on muuttunut. Ihmiset elävät myös pohjalaismaakunnissa usein kaukana sukulaisistaan, jolloin omaisten apuun on vaikea turvautua. Tämä on otettu huomioon yhteisöjen suunnittelussa. Asukkaille on mm. varattu riittävästi kokoontumispaikkoja. Individualistisesta elämäntyylistä on sanouduttu yhteisesti irti ja on ymmärretty lähiyhteisön tärkeys. Yhteisöissä on yhteistä vastuuta ja sitä halutaan välittää sukupolvilta toisille. Erityisesti sukupolvien väliseen kanssakäymiseen on panostettu sekä julkisesti että yksityisesti. Ihmisissä yhteisöllisyys nousee esiin ja uusi sukupolvi pitää kunnia-asiana huolehtia itse ikääntyvistä läheistä. Kaaosmainen tulevaisuus Kaaosmaisessa tulevaisuudessa palvelujen saatavuus ja työllisyystilanne on epävarmaa kaikilla ikäryhmillä. Sukupolvien välinen solidaarisuus ei välttämättä toteudu, yhteiskunta-arvot kovenevat ja individualistinen ajattelu vahvistuu. Alueellemme muuttaa lisää iäkkäitä. Alueella yksinäisiä ikääntyneitä, joilla ei sukulaisia eikä myöskään tuttavia. Elävät eristäytyneenä. Vastuun jakoa ei ole - vastuuta yritetään kantaa eri osapuolten välillä, mutta raha vaan riitä ja paineet kasvaa. Negatiivisuus kasvaa, media jyllää otsikoillaan unohdetuista ja kerjäävistä ja jopa kotona kuolleena löydetyistä vanhuksista.

16 16 Heikon talouskasvun jaksosta on tullut tosi pitkä. Keskimääräisen eläköitymisiän lasku on pysähtynyt ja kääntynyt jälleen eläkeiän nousuksi luvun loppupuolella työvoimasta on poistunut Pohjanmaalla puolet vuoden 2010 työvoimasta (40 000/ henkeä), kuten 2010-luvun alussa ennakointiinkin. Alue- BKT:n laskiessa kuntien verotulot ovat vähentyneet radikaalisti. Vanhustyöhön on rahaa niukalti eikä myöskään maksukykyisiä vanhuksia ole paljoa; alan yrityksilläkin menee huonosti. Suurten yritysten kuten Wärtsilä tai ABB mahdollinen lähtö Vaasasta veisi maakunnasta pois työikäistä ja työssäkäyvää väestöä, mikä heikentäisi huoltosuhdetta edelleen merkittävästi. Eläkeläisten hyvä taloudellinen tilanne voi korostaa sukupolvien välistä kuilua ja jopa olla riski rauhalliselle kanssakäymiselle. Osoittautuu, että vain osalla eläkeläisistä oikeasti on varaa maksaa palveluistaan. Kunnissa on tehty päätöksiä, joilla on hankaloitettu yritysten markkinoille pääsyä. Yrityksiä on vähän ja palvelujen hinnat korkeita. Julkiset resurssit ovat minimissä ja suuresta kysynnästä johtuen palvelut ovat täten minimissä ja kohdennettu vain suuressa tarpeessa oleville. Muita palveluntarjoajia ei ole riittävästi. Köyhiä vanhuksia paljon hyväosaiset vanhukset ovat ajautumassa köyhyysloukkuun. Eläkkeitä ei pystytä maksamaan. Pankkien rahoituskriisin seurauksena eläkevakuutukset ovat hävinneet kun tuhka tuuleen. Yksityinen palvelutuotanto on hajautumassa. Osaavan työvoiman saatavuus on yhä suurempi haaste, johon ei osata varautua koulutuksen avulla eikä osaamistarpeita tunnisteta kunnolla. Ennakoiminen työvoiman osaamisen osalta on ylivoimaista poukkoilevan taloustilanteen vuoksi, yritykset tekevät hätäratkaisuja eikä työvoiman käyttö ole suunnitelmallista. Alueella oleva vapaa työvoima jää huomioimatta. Oppilaitokset eivät ole kouluttaneet riittävästi tarvittavaa osaamista. Työpaikkoja on auki, mutta niitä ei saada täytettyä. Lakisääteisiä henkilömääriä tai pätevyysvaatimuksia ei kyetä täyttämään. Muista maista on vaikea saada osaajia. Työnantajat palkkaavat kadulta väkeä töihin työntekijän ehdoilla. Pätevyyksillä ei merkitystä. Työvuoroihin ei saada väkeä työntekijät jäävät pois työstä uupumuksen takia. Ammattiliitot kaatuvat. Kaaosmaisen skenaarion toteutuessa kaikki kääntyy päälaelleen verrattuna edellä kuvattuun yllättävän hyvään skenaarioon: Vanhustyöhön kouluttautuminen ei kiinnosta juuri ketään, palkkaus ei houkuttele työvoimaa alalle, vaan alalle kouluttautuneetkin menevät usein muihin töihin, ulkomaisia hoitajiakaan ei enää rekrytoida Pohjanmaalle työvoimapulaa paikkaamaan. Yrittäjyyteen ei millään tavalla kannusteta eikä kouluteta, joten hoiva-alan yrityksiä on edelleen maakunnassamme vain vähän. (Tosin tässä kohtaa tilastot tuntuvat laahaavan jäljessä, sillä mm. Vasekin mukaan hoiva-alan yrityksiä oli 2010-luvun alussa tuntuvasti enemmän kuin tilastot osoittivat.) Moni alalla aikaisemmin toiminut yritys on päinvastoin talouselämän heilahtelujen vaikutuksesta mennyt konkurssiin tai muuten lopettanut toimintansa. Suomeen hankitaan mm. erilaisten yksityisten firmojen aktiivisen toiminnan avulla ulkomailta hoiva-alan koulutettuja, jotka eivät kuitenkaan osaa kieltä, ja joiden palkkauksessa ilmenee epäselvyyttä rekrytointifirmojen epäeettisten sopimusten vuoksi. Suomessa olevat maahanmuuttajat eivät suureksi osaksi työllisty ja heidän toimeentulonsa on enimmäkseen toimeentulotuen varassa. Maahanmuuttajia on koulutettu jonkin verran alalle. Heitä ei kuitenkaan saada riittävästi koulutuspaikoille heidän puutteellisen kielitaitonsa vuoksi. Maahanmuuttajia hakeutuvat koulutuksiin, mutta hoitotyö ei enää ole number one, vaan hakeudutaan parempipalkkaisiin töihin. Työnantajatkin syrjivät maahanmuuttajia työnhaussa ja jo työssä olevat kokevat syrjintää ja rasismia työpaikalla.

17 17 Järjestöjen toiminta tyrehtyy, kun ne eivät löydä paikkaansa ja niiden jäsenistö ei uusiudu eikä vastuunkantajia löydy. Vanhustyössä polarisoituu julkisen ja yksityisen sektorin toiminta. Yksityistä sektoria käyttävät varakkaat ja julkista sektoria vähävaraiset. Kansalaisten motivaatio verovaroin tukea julkisten palvelujen tuottamista heikkenee. Ikääntyvien omaiset kaikkoavat siinä pelossa, että heidän harteilleen sälytetään kohtuutonta vastuuta ikääntyvien omaistensa huolehtimiseksi. Julkinen sektori yrittää vain sinnitellä ja tuottaa itse suuren osan palveluista. Resurssit eivät riitä, mutta poliittista tahtoa ja käytännön yhteistyöhaluja ei löydy näkemään eri sektoreiden mahdollisuuksia osana palvelujärjestelmää. Vapaaehtoisia on myös vaikea rekrytoida järjestöiden palvelukseen. Kaikki säheltävät omalla tahollaan ominen ehtoineen. Järjestötoiminta hiipuu pois. Muutama suuri hoivayritys kannattaa. Kunnallinen sektori ei toimi/toimii erittäin huonosti palveluja ei enää pystytä antamaan. Kaaosmaisessa tulevaisuudessa yrityksiä on mennyt konkurssiin; vallitsee suurtyöttömyys. Verotulot ovat romahtaneet eikä rahaa riitä vanhuspalveluihin. Jotkut varakkaat vanhukset ostavat palvelut isolla rahalla vielä toimivista yrityksistä, Omaiset joutuvat vastaamaan vanhuksistaan tai muuten vanhukset ovat helposti heitteillä. Kunnat yrittävät lisätä kodeissa kiertävää vanhuspalveluhenkilökuntaa, mutta rahaa ei tahdo olla. Järjestöt yrittävät auttaa tilannetta, mutta niilläkin on raha tiukalla. Työttömät ja eläkeläiset ovat perustaneet ns. ystäväpiirejä, jotka talkoovoimin kiertävät apua tarvitsevien vanhusten luona. Tilanne on lievästi sanottuna kaaosmainen. Maahanmuuttajat koetaan vaativina asiakkaina vanhustyössä, kun heidän tarpeisiin ei osata asian tuntevasti vastata. Heidän hoitonsa haluttaisiin siirtää jonnekin muualle sen sijaan, että lähettäisiin kehittämään osaamista. Kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa maahanmuuttajien tarpeista esim. vanhustyön osalta eikä ikääntyvien maahanmuuttajien tarpeisiin vastaamiseen liity minkäänlaista suunnitelmallisuutta. Esim. ei ole osattu hyödyntää muiden maahanmuuttajien osaamista. Palveluntuottajat eivät osaa hoitaa, eivätkä halua hoitaa runsasta määrää ikääntyviä maahanmuuttajia. Heitä pallotellaan paikasta toiseen. Kiistely kuntarakenteen muutoksesta jatkuu edelleen ja sen seurauksena fokus edelleen jatkossakin on siinä, mikä on kuntien lukumäärä. Asiassa ei päästä eteenpäin ja näin ollen myös palvelujen järjestämiseen liittyvät avoimet kysymykset jäävät vastausta vaille sillä seurauksella, että tilanne polkee paikallaan. Lähikunnat eivät yhdisty. Päällekkäisiä toimintoja on liikaa pienellä alueella ja alueen resursseja ei voida hyödyntää tehokkaasti ikääntyvien hyväksi. Osassa kuntia tehdään lyhytnäköisiä ratkaisuja ja vanhuspalveluita karsitaan kovalla kädellä piittaamatta siitä, miten hoito- ja palveluketjut toimivat kokonaisuudessaan. Kunnallisessa toiminnassa puuttuu pitkäjänteinen suunnittelu ja toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Ratkaisut tehdään pelkästään taloudellisin perustein eikä esim. vanhustyön asiantuntemusta käytetä hyväksi. Alueen elinkeinopolitiikka on ollut nihkeää ja yrityksillä on vaikeuksia laajentaa toimintaa alueella. Yritysten on vaikea työllistää ja irtisanomisia joudutaan tekemään. Kuntien verotulot romahtavat ja palveluihin on niukasti varoja. Teknologisia ratkaisuja on hankittu suunnittelemattomasti ja ad hoc, kun joku esittelijä on käynyt esittelemässä. Henkilöstö ei osaa käyttää laitteita ja ensimmäisen läheltä piti -tilanteen jälkeen laitteet jäävät käyttämättöminä sivuun. Henkilökunta on epävarma omasta osaamisestaan eikä sen vuoksi aktiivisesti tarjoa teknologisia ratkaisuja ikääntyville. Laitteiden valmistajat käyttävät samoja koekäyttäjiä hyväkseen, jolloin erot henkilökunnan osaamisessa kasvavat entisestään. Teknologia valtaa hoivaa ja aidot ihmisten väliset kohtaamiset jäävät vähiin.

18 18 Mikään ei kehity, kukaan ei osaa käyttää ja hyödyntää laitteita. Yhteiskunnassa valmistaudutaan vastaamaan ainoastaan nuorempien sukupolvien tarpeisiin. Vanhojen vanhusten määrän kasvu nostattaa eutanasiakeskustelun. Käsitys vanhojen vanhusten elämästä on suppea; on vaikea löytää elämän mielekkyyttä elämän loppuvaiheessa. Vanhojen vanhusten määrä on suuri ja heidän toimintakykynsä heikko. Tarvitaan paljon raskaita, kalliita hoitoja. Vanhojen vanhusten määrä kasvaa räjähdysmäisesti eikä palveluiden tarjonta pysy enää lainkaan perässä. Kun resurssit eivät riitä, jää suuri osa vanhuksista oman onnensa varaan; etenkin jos omaisetkaan eivät esim. pitkän etäisyyden johdosta pysty helpottamaan tilannetta. Jos taloustilanne heikkenee pelättyä tahtia ja taantuma kestää jopa joidenkin talousviisaiden ennustamat kymmenisen vuotta, voi tällainen hallitsematon tilanne olla edessä jo ensi vuosikymmenen lopulla suurten ikäluokkien alkaessa tulla 80 vuoden ikään. Vanhustyön rakenteellinen muutos on paperitiikeri, joka käytännössä osoittautuu suoranaiseksi kaaokseksi. Hoito- ja palveluketjut pätkivät, ikääntyvät tuntevat turvattomuutta, koska palveluita ei voida taata kotiin eikä laitospaikkojakaan ole tarvittaessa saatavilla. Kukaan ei ole ottanut kokonaisvastuuta vanhustyön ja palveluiden organisoimisesta eikä se tapahdu itsestään Vanhustyö painottuu laitoshoitoon isoihin yksikköihin. Kotihoito takkuaa ja henkilökunta väsyy suurten vaatimusten alla. Kotihoito ei toimi, asiakkaat eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Laitoshoito on ylikuormitettu. Ihmiset elävät omaa elämäänsä yhä enemmän eriytyneinä muista. On heikkoutta ja myös riski osoittaa avun tarvetta, siksi se pidetään omana tietona. Varallisuuden salliessa ostetaan apua, jos on ihan pakko. Naapurit ja yhteisöjen jäsenet eivät tunne toisiaan eivätkä halua tutustua toisiinsa. Epämääräinen uhan tunne liittyy elämään, ja siksi on tarpeellista yrittää suojautua vielä huolellisemmin. Yhteisöllisyyttä ei arvosteta. Hyvin varhaisessa vaiheessa läheiset haluavat kuntien ottavan täyden vastuun ikääntyvistä ja ajattelevat, että ammattilaiset hoitavat kaiken. 6. ENERGIA-ALAN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI Energia-alan osaamistarpeiden ennakointiprosessin, kuten kahden muunkin toimialan (kaupan ala ja vanhustyö) ennakointiprosessien, yhtenä päätavoitteena oli Pohjanmaan maakunnan osaamistarpeiden erityispiirteiden kartoittaminen. Millaista erityisesti Pohjanmaalle tyypillisiä osaamistarpeita maakunnan työelämällä on kaikille maakunnille yhteisten osaamistarpeiden lisäksi. Nämä erityistarpeet voitaisiin mahdollisesti huomioida maakunnan oppilaitosten opetussuunnitelmissa lisänä kansallisiin opetussuunnitelmiin. Yksi tärkeä seikka osaamistarpeiden ennakointia aloitettaessa on ennakoitavan alan rajaaminen. Tässä tarkastelussa kartoitetaan koko energia-alan osaamistarpeita Pohjanmaan maakunnassa, niin ydinenergian ja tuulivoiman kuin aurinkoenergian, biokaasun ja maalämmönkin Osaamistarpeita päätettiin tarkastella siltä pohjalta, minkä tasoista osaamista työssä vaaditaan eli vaatiiko työ korkeakoulutasoista vai toisen asteen ammatillisen koulutuksen tasoista osaamista. Vaihtoehtona ollut ammattiryhmittäinen osaamistarpeiden tarkastelu hylättiin myös tässä skenaariossa, koska useimpien asiantuntijoiden mielestä ensiksi mainittu jako on selkeämpi ja tässä tarkastelussa täysin riittävä.

19 19 Ensimmäisessä työpajassa osallistujat saivat kirjoittaa ylös korkeintaan kymmenen mielestään keskeisintä energia-alan tulevaisuuden osaamistarpeisiin vaikuttavaa muutostekijää. Näistä koottiin toiseen työpajaan mennessä lista tärkeimmiksi nostetuista muutostekijöistä; toisin sanoen niistä, jotka löytyivät useammalta listalta tai olivat erityisen nerokkaita oivalluksia.. Tämä lista hyväksyttiin toisessa työpajaistunnossa, jossa siihen oli mahdollisuus tehdä vielä muutoksia ja lisäyksiä. ERITYISESTI POHJANMAAN MAAKUNNASSA ENERGIA-ALALLA VAIKUTTAVIEN MUUTOSTEKIJÖIDEN listaan asiantuntijaryhmä valitsi seuraavat muutostekijät: 1. Maakunnan suuret työnantajat ja niiden vaikutus 2. Osaavan työvoiman saatavuus 3. Koulutuksen turvaaminen 4. Yritysten kansainvälistyminen 5. Maahanmuuttajien tarve 6. Poliittiset päätökset eri energiamuotojen suhteen 7. Eri energiamuotojen hintakehitys 8. Uudet energiamuodot 9. Uudet investoinnit 10. Väestön ikääntymisen vaikutus Näitä kymmentä energia-alan muutostekijää päätettiin tulevaisuustaulukkomenetelmää apuna käyttäen tarkastella kolmen eri skenaariovaihtoehdon 1. Turvallisen tulevaisuuden 2. Yllättävän hyvän tulevaisuuden tai 3. Kaaosmaisen tulevaisuuden toteutuessa. Samat skenaariot ja sama tarkastelumenetelmä valittiin kahdessa muussakin asiantuntijaryhmässä. Turvallisen tulevaisuuden skenaariossa kaikki jatkuu ennallaan, turvallisesti kuten tähänkin asti. Yllättävän hyvässä skenaariossa kaikki sujuu kuin unelma, siis onnistuu yli odotusten. Vastaavasti kaaosmaisen tulevaisuuden skenaarion toteutuessa toteutuu myös Murphyn laki: kaikki, mikä voi mennä pieleen, menee pieleen. Todellisuus tulee ilmeisesti olemaan jokin skenaarioiden välimuoto, mutta kaikkiin skenaariovaihtoehtoihin on hyvä varautua, jotta pystyttäisiin tarvittaessa reagoimaan nopeasti. Kuten muissakin asiantuntijaryhmissä sovittiin toisessa energia-alan työpajassa, että jokainen ryhmän jäsen miettii, miten valitut muutostekijät käyttäytyvät kolmen vaihtoehtoisen skenaarioiden toteutuessa, kirjoittaa ylös ajatuksiaan ja toimittaa ne sihteerille jatkotyöstämistä varten. Asiantuntijoiden ennakoima yleinen kehitys kunkin skenaarion toteutuessa kuvataan sivulla 3, joten sitä ei tässä toisteta.

20 20 ENERGIA-ALAN MUUTOSTEKIJÖIDEN KÄYTTÄYTYMINEN ERI SKENAARIOVAIHTOEHDOISSA (Alan asiantuntijoiden kirjoittamat visiot on otettu raporttiin lähes sellaisenaan, vain pientä muokkausta on tehty). Turvallinen tulevaisuus Turvallisen tulevaisuuden skenaariossa (jossa kehitys jatkuu samanlaisena kuin tähänkin asti) Wärtsilä ja ABB + muut alan yritykset jatkavat nykyisellä hyvällä kasvu-uralla ja rekrytoivat vuosittain runsaasti uusia työntekijöitä. Myös alihankkijoilla menee hyvin, koko alan työllisyys on korkealla tasolla. Suurten ikäluokkien eläköityessä myös työvoiman määrä vähenee merkittävästi, sillä nuoret työhön tulevat ikäluokat eivät riitä korvaamaan työstä poistuvia Pohjanmaan maakunnan noin hengen työvoimasta poistuu vuoteen 2025 mennessä noin puolet eli henkeä! Niukkenevan työvoiman olosuhteissa ei ole varaa päästää yhtäkään nuorta syrjäytymään työelämästä. Myös koulutuksen ja työelämän tarpeiden kohtaantoa pitää parantaa; koulutus pitää entistä paremmin kohdistaa aloille, joilla kysytään työvoimaa. Nuorten syrjäytyminen on saatu minimoitua. Yhä useampi koulutuksesta valmistunut löytää osaamistaan vastaavan työpaikan. Ulkomainen työvoima korvaa merkittävässä määrin suurten ikäluokkien eläköitymisen seurauksena syntynyttä työvoimapulaa, vaikka vielä lisääkin maahanmuuttajia tarvittaisiin työvoimapulaa helpottamaan. Nykyinen korkeatasoinen energia-alan koulutustarjonta on saatu säilytettyä maakunnassa niin toisen asteen oppilaitoksissa kuin korkeakouluissakin. Osaamisesta maksetaan, ei tutkinnosta. Osaaminen vetää osaajia. Maakunnan energia-alan yritysten kansainvälistyminen jatkuu tasaiseen tahtiin. Vienti on lisääntynyt; yritykset ovat myös perustaneet tytäryhtiöitä ulkomaille. Öljyn hinta on edelleen korkealla, joskaan se ei ole noussut samaa tahtia kuin 2000-luvun alussa. Moni maa on lakkauttanut ydinvoimalansa (voi kuitenkin kysyä, takaako se välttämättä turvallisen tulevaisuuden?) Tuulivoimasta ja aurinkoenergiasta on tullut merkittävä ja myös kilpailukykyinen vaihtoehto. Tuulivoima on kuitenkin todennäköisesti välivaihe. Seuraava vaihe on aurinkoenergia (20 vuoden päästä). Ulkomailta tullut tekee joskus, mitä haluaa. Voidaan kuitenkin valikoida itse maahanmuuttajat. Uusiutuvaa energiaa tuetaan verotuksellisesti ja suorilla investointituilla enemmän kuin aikaisemmin. Energia on aina poliittinen päätös, jota ohjataan verotuksella. Energian hinta on pidetty poliittisesti alhaisena. Ydinvoimasta luopuminen piristäisi Vaasan seutua. Uusia energian lähteitä saattaa löytyä arktisilta alueilta. Jos niitä vain kannattaa hyödyntää. Metsäpuolelle kannattaisi myös panostaa. Koulutus valmistaa uusiin innovaatioihin myös jo toisella asteella. Biotieteet voisi olla mahdollisuus. Väestön ikääntyminen ja väestön työvoimaosuuden pieneneminen vaikeuttavat osaavan työvoiman saantia kotimaasta. Yllättävän hyvä tulevaisuus Energia-alan hyvinvointi säteilee hyvinvointia koko maakunnalle; hyvä työllisyystilanne merkitsee, että ihmisillä on varaa kuluttaa enemmän; se merkitsee myös enemmän verotuloja julkiselle sektorille, jolla on enemmän varoja käytettävissä investointeihin; jne. Korkeakoulujen yhteistyöllä kannustetaan uusien mikroyritysten syntymistä. Pohjanmaalle syntyy energiaalan piilaakso. Tutkimuksen ja insinööriosaamisen myötä syntyy yhä uusia innovaatioita. Valtio kannustaa hajautetun energian levittämistä kaikkialle maaseudulle sekä kannustaa sähkö-, kaasu- ja muun energian käyttämistä liikenteessä.

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot