POHJANMAAN MAAKUNNAN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJANMAAN MAAKUNNAN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI"

Transkriptio

1 2013 POHJANMAAN MAAKUNNAN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI Pekka Kauppinen Pohjanmaan liitto

2 2 SISÄLTÖ 1. Taustaa osaamistarpeiden ennakointiprosessille 3 2. Osaamistarpeiden ennakointiprosessin kulku 4 3. Yleinen kehitys eri skenaarioissa 4 4. Kaupan alan osaamistarpeiden ennakointi 5 5. Vanhustyön osaamistarpeiden ennakointi 9 6. Energia-alan osaamistarpeiden ennakointi Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Osaamistarpeet eri skenaarioissa 25 LIITE 1 LIITE 2

3 3 1. TAUSTAA OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTIPROSESSILLE Vuonna 2008 käynnistettiin Opetushallituksessa ESR-rahoitteinen valtakunnallinen osaamistarpeiden ennakointiprojekti (=VOSE), jonka tavoitteena oli luoda valtakunnallinen osaamistarpeiden ennakoinnin prosessimalli. Mallin tuottamaa tietoa on tarkoitus hyödyntää muun muassa tutkintojen perusteiden ja opetussuunnitelmien kehittämisessä. Tämä oli ensimmäinen yritys laadulliseen koulutustarpeiden ennakointiin Suomessa. Aikaisemmin koulutustarpeita oli ennakoitu vain määrällisesti, Toisin sanoen oli pyritty selvittämään erinäisten toimialoittaisten ja ammattiryhmittäisten työvoimantarve-ennusteiden kautta, kuinka paljon aloittajia eri koulutusasteilla ja koulutusaloilla tarvitaan tulevaisuudessa. Jo pitkään oli sen rinnalle kaivattu laadullista ennakointia, jonka avulla voitaisiin kartoittaa, millaisia osaamistarpeita työelämällä on ja millaisia osaajia tarvitaan tulevaisuudessa. Kun nelivuotinen VOSE-projekti vuoden 2012 keväällä päättyi ja saavutti suunnitellut tuloksensa, alettiin Pohjanmaan liitossa suunnitella alueellista sovellutusta VOSEssa luodulle ennakointimallille. Etuna Pohjanmaan liitolla oli myös se, että liitto oli maakunnan liitoista ainoana ollut aktiivisesti mukana VOSEn ohjausryhmätyöskentelyssä. Niinpä suunnittelun tuloksena Pohjanmaan liitto käynnisti elokuussa 2012 työprosessin, jonka tavoitteena oli VOSE-hankkeessa luodun osaamistarpeiden ennakointimallin soveltaminen aluetasolla Pohjanmaan maakuntaan. Aikajänne osaamistarve-ennakoinnissa on vuotta. Ennakointiprosessi pelkistettynä on esitetty liitteessä 2. Päätettiin, että maakunnan osaamistarpeita ennakoidaan kolmella toimialalla: energia, kauppa ja vanhustyö. Jokaiselle toimialalle muodostettiin alan asiantuntijoista koostunut työryhmä ennakointityön suorittamista varten. Asiantuntijaryhmien työskentelymuodoksi sovittiin työpajaistunnot. Istuntojen puheenjohtajana toimi Vaasan toisen asteen koulutuksen rehtori Timo Kantokari ja sihteerinä Pohjanmaan liiton erikoissuunnittelija Pekka Kauppinen, joka myös vastaa tämän loppuraportin kirjoittamisesta. Esitän tässä yhteydessä lämpimät kiitokseni kaikille maakunnan osaamistarpeiden ennakointiprosessiin osallistuneille.

4 4 2. OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTIPROSESSIN KULKU (ELOKUU 2012 ELOKUU 2013) Toimialoittaisiin asiantuntijaryhmiin kutsuttiin lähinnä yrityssektorin ja koulutussektorin edustajia. (Asiantuntijaryhmien kokoonpanot löytyvät liitteestä 1.) Ryhmien kokoukset pidettiin työpajamuotoisina. Prosessi käynnistyi kaupan alan asiantuntija ryhmän työpajalla. Istunnossa sovittiin vielä kahdesta muusta kaupan alan työpajasta syksyn 2012 aikana, jotta prosessi saataisiin viedyksi päätökseen. Lisäksi pidettäisiin tarvittaessa vielä yksi laajempi työpaja, johon kutsuttaisiin mukaan myös muita asiaankuuluvia tahoja. Vuoden 2013 keväälle kaavailtiin lisäksi loppuseminaaria, jossa prosessin esiteltäisiin laajemmalle sidosryhmäjoukolle. Loppuseminaarista sovittiin myöhemmin muidenkin asiantuntijaryhmien kanssa. Vanhustyön ja energia-alan ensimmäiset työpajat pidettiin niin ikään elo- syyskuussa Kummankin ryhmän kanssa sovittiin myös kahden lisätyöpajan pitämisestä syksyllä 2012 ja laajennetun työpajan pitämisestä tarvittaessa myöhemmin. Ennakointiprosessi eteni hyvin joulukuulle 2012 saakka ja kaikki työpajaistunnot lukuun ottamatta yhtä saatiin läpivietyä suunnitellusti. Joulukuun puolivälissä prosessiin tuli kolmen kuukauden keskeytys allekirjoittaneen yllättävän sairastumisen vuoksi. Joulukuulta siirretty kaupan alan työpaja pidettiin maaliskuun 2013 alussa. Kevään 2013 aikana allekirjoittanut teki vielä muutamia täydentäviä asiantuntijahaastatteluja. Laajennetuista työpajoista jouduttiin aikapulan vuoksi luopumaan kaikkien kolmen ryhmän osalta ja loppuseminaari siirrettiin vuoden 2014 alkuun laajemman Pohjanmaan liiton ja Ely-keskuksen yhteisen ennakointiseminaarin yhteyteen. Loppuraportin kirjoittaminen käynnistyi viimein elokuussa YLEINEN KEHITYS ERI SKENAARIOISSA Ensin kuvataan asiantuntijoiden ennakoima yleinen kehitys eri skenaariovaihtoehdoissa, joka vaikuttaa kaikilla toimialoilla. Turvallinen tulevaisuus: kehitys jatkuu samankaltaisena kuin ennenkin. Eli kaikki säilyy jotakuinkin ennallaan. Yllättävän hyvä tulevaisuus: Vaasan seudulla yllättävän hyvä tulevaisuus liittyy siihen että 1) kaikki teollisuuden sinänsä optimistiset työpaikka- ja kasvuennusteet ( työpaikkaa nykyisten sijasta energiaklusterissa v. 2040) ylittyvät, 2) Merenkurkun laivaliikenne ehostuu entiselleen (tai turismi muuten nousee merkittävästi, esim. Maailmanperintöalueen kautta) JA 3) kansainväliset opiskelijat saadaan hyvin integroitua yhteiskuntaan jolloin kaikenlaista pientä hyvää (kulutusta) syntyy sitä kautta. Kaaosmainen tulevaisuus: tämä skenaario syntyy siitä että jostain syystä 1) Euroopan ulkopuolisen maailmankin talous sekoilee, mikä 2) vaikuttaisi suurteollisuuden päätöksiin siirtää toimintojaan keskeisempiin maihin, ja 3) samaan saumaan tulisi joku suurehko julkishallinnon muutos (keskussairaalan, hovioikeuden tai yliopiston merkittävä kutistaminen) ja 4) valtiovallan merkittävät säästötoimet jatkuvat kuntataloudessa ensi vaalikausillakin.

5 5 4. KAUPAN ALAN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI Kaupan alan osaamistarpeiden ennakointiprosessin, kuten kahden muunkin toimialan (energia ja vanhustyö) ennakointiprosessien, yhtenä päätavoitteena oli Pohjanmaan maakunnan osaamistarpeiden erityispiirteiden kartoittaminen. Millaista erityisesti Pohjanmaalle tyypillisiä osaamistarpeita maakunnan työelämällä on kaikille maakunnille yhteisten osaamistarpeiden lisäksi. Nämä erityistarpeet voitaisiin mahdollisesti huomioida maakunnan oppilaitosten opetussuunnitelmissa lisänä kansallisiin opetussuunnitelmiin. Yksi tärkeä seikka osaamistarpeiden ennakointia aloitettaessa on ennakoitavan alan rajaaminen. Kaupan alan kohdalla mukaan otettiin vähittäiskauppa sisältäen teknisen kaupan. Tukkukauppa rajattiin ulkopuolelle, samoin matkailu- ja ravitsemisala. Osaamistarpeita päätettiin tarkastella siltä pohjalta, minkä tasoista osaamista työssä vaaditaan eli vaatiiko työ korkeakoulutasoista vai toisen asteen ammatillisen koulutuksen tasoista osaamista. Vaihtoehtona ollut ammattiryhmittäinen osaamistarpeiden tarkastelu hylättiin, koska useimpien asiantuntijoiden mielestä ensiksi mainittu jako on selkeämpi ja tässä tarkastelussa täysin riittävä. Ensimmäisessä työpajassa osallistujat saivat kirjoittaa ylös korkeintaan kymmenen mielestään keskeisintä kaupan alan tulevaisuuden osaamistarpeisiin vaikuttavaa muutostekijää. Näistä koottiin toiseen työpajaan mennessä lista tärkeimmiksi nostetuista muutostekijöistä; toisin sanoen niistä, jotka löytyivät useammalta listalta tai olivat erityisen nerokkaita oivalluksia.. Tämä lista hyväksyttiin toisessa työpajaistunnossa, jossa siihen oli mahdollisuus tehdä vielä muutoksia ja lisäyksiä. ERITYISESTI POHJANMAAN MAAKUNNASSA KAUPAN ALALLA VAIKUTTAVIEN MUUTOSTEKIJÖIDEN listaan asiantuntijaryhmä valitsi seuraavat muutostekijät: 1. Turvallisuus (ruoka/terveys, ihmisten aiheuttamat uhat) 2. Monikulttuurisuus (palveluiden kohdentaminen) 3. Nettikaupan kasvu 4. Työ- ja palvelukulttuuri 5. Väestön ikääntymisen vaikutus 6. Automatisoituminen 7. Julkinen talous (mm. verotus, palkkaratkaisut) 8. Pohjanmaan muutaman suuren työnantajan vaikutus 9. Asiakkaiden ostovoima (valmistetaanko kotona/syödäänkö ravintolassa?) 10. Asiakkaiden liikkuminen (lähikauppa/suuret yksiköt) Näitä kymmentä muutostekijää päätettiin tulevaisuustaulukkomenetelmää apuna käyttäen tarkastella kolmen eri skenaariovaihtoehdon 1. Turvallisen tulevaisuuden

6 6 2. Yllättävän hyvän tulevaisuuden tai 3. Kaaosmaisen tulevaisuuden toteutuessa. Samat skenaariot ja sama tarkastelumenetelmä valittiin kahdessa muussakin asiantuntijaryhmässä. Turvallisen tulevaisuuden skenaariossa kaikki jatkuu ennallaan, turvallisesti kuten tähänkin asti. Yllättävän hyvässä skenaariossa kaikki sujuu kuin unelma, siis onnistuu yli odotusten. Vastaavasti kaaosmaisen tulevaisuuden skenaarion toteutuessa toteutuu myös Murphyn laki: kaikki, mikä voi mennä pieleen, menee pieleen. Todellisuus tulee ilmeisesti olemaan jokin skenaarioiden välimuoto, mutta kaikkiin skenaariovaihtoehtoihin on hyvä varautua, jotta pystyttäisiin tarvittaessa reagoimaan nopeasti. Toisessa kaupan alan työpajassa sovittiin lisäksi, että jokainen ryhmän jäsen miettii, miten valitut kaupan alan muutostekijät käyttäytyvät kolmen vaihtoehtoisen skenaarioiden toteutuessa, kirjoittaa ylös ajatuksiaan ja toimittaa ne sihteerille jatkotyöstämistä varten. Kun maailma muuttuu nykyisellä vauhdilla, on hyvä pysähtyä ainakin hetkeksi miettimään ja jäsentämään ajatuksiaan: Mitä, jos kuitenkin kävisi niin? KAUPAN ALAN MUUTOSTEKIJÖIDEN KÄYTTÄYTYMINEN ERI SKENAARIOVAIHTOEHDOISSA (Alan asiantuntijoiden visiot on otettu raporttiin lähes sellaisenaan). Turvallinen tulevaisuus Turvallisen tulevaisuuden skenaariossa (jossa kehitys jatkuu samanlaisena kuin tähänkin asti) kaupan alan muutostekijät vaikuttavat siten, että Pohjanmaa on edelleen turvallinen maakunta asua, kaduilla voi kulkea pelkäämättä väkivaltaa, kaupoissa voi asioida pelkäämättä tulevansa kotimatkalla ryöstetyksi. Elintarviketurvallisuus on myös korkealla tasolla kuten nykyäänkin. Terveyshaitat on minimoitu. Samoin tuotannon jatkuvuus on turvattu. Palveluiden käyttö on turvallista. Toisaalta ruoan saatavuuden vaikeutuminen koetaan uhkana, samoin roskaruoan lisääntyminen, mikä aiheuttaa liikalihavuutta jo nuorilla. Pohjanmaalla on tulevaisuudessakin huomattava maahanmuuttajaväestö. On syntynyt suuri joukko eri kulttuureja edustavien ihmisten palvelemiseen erikoistuneita liikkeitä ja yrityksiä. Yrittäjät ovat etupäässä maahanmuuttajataustaisia ja tuntevat siten asiakkaidensa kulttuuria ja lähtömaan olosuhteita. Monikulttuurisuus on koettava rikkautena. Ulkomaalaisilla suuri vaikutus alan työvoiman saatavuuteen. Kielitaito on tärkeä. Joko suomi tai ruotsi pitää hallita ainakin kohtalaisesti. Eri kulttuurien erilaiset pelisäännöt pitää huomioida. Nettikauppa kasvaa tasaisesti, mutta ei ainakaan vielä lähivuosina aiheuta suuria muutoksia kaupan rakenteisiin. Erikoisliikkeet ovat vasta heräämässä netin aikaan ja kokevat sen usein uhaksi omalle toiminnalleen. Nettikaupan valttinahan ovat asiakkaalle koituvat isotkin säästöt. Ilmiö, että tuote käydään sovittamassa liikkeessä ja sama tuote käydään sovittamisen jälkeen osamassa netistä halvemmalla, on yleistymässä. Myös ruokakauppa on lisääntyvässä määrin siirtymässä nettikauppaan, mikä toisaalta lisännee kuljetuspalveluiden tarvetta.

7 7 Nuoremmat työntekijät tekevät kaupan alalla enemmän pätkä- ja osa-aikatöitä (opiskelijalle riittää usein parikin tuntia illassa) Sen sijaan vanhemmat työntekijät haluavat usein vakituisen kokoaikaisen työn säännöllisine tuloineen. Uuden sukupolven tullessa töihin, myös työelämän säännöiltä vaaditaan uudistumista. Nuorten asenne työhön voi olla hyvinkin erilaista ja heidän motivointinsa työhön voi olla vaikeaa, kun he haluavat työltä ja työajoilta vaihtelevuutta. Eläkeläisillä on tulevaisuudessa enemmän rahaa käytössään kulutukseen ja myös erilaiset kulutustottumukset kuin aikaisemmin. Sama kulutuskäyttäytyminen jatkuu useilla myös eläkkeellä ollessa, jos siihen on varaa. Vaikutus voi olla positiivinen kaupalle. Ikääntyneillä on yleensä enemmän varallisuutta ja vakiintuneet kulutustottumukset. Automatisoituminen vaikuttaa mullistavasti kaupan alan työhön jo lähitulevaisuudessa; automaattikassat ovat jo käytössä monessa paikassa ja yleistyvät vauhdilla. Ne vähentävät kassatyöntekijöiden tarvetta. Ohjelmoijien ja vartijoiden määrä toisaalta lisääntyy. Sen sijaan ravintola-alalla automatisoitumisella ei ole paljonkaan vaikutusta. Korkeat palkat aiheuttavat toisaalta liikkeiden lopettamisia tai niiden siirtymistä nettikauppaan. Turvallisen tulevaisuuden skenaariossa suuret työnantajat jatkavat Pohjanmaalla nykyiseen malliin, jolloin ne maksavat veronsakin tänne ja maakunta voi hyvin. Tosin nykyisessä taloustilanteessa verotuotot ovat vähentyneet huomattavasti, mutta tilanne tasoittunee pitkällä aikavälillä. Ihmisten kiire ja väsymys vaikuttaa siihen, että usein tyydytään pikaruokaan. Vaatimustaso kouluruoalle kasvaa, kun kouluateria jää usein lapsille päivän ainoaksi kunnon ateriaksi (samoin kuin lounas työpaikalla tai lounasravintolassa vanhemmille). Kaupungin ulkopuolelle ei saisi perustaa liikaa kaupan yksiköitä, jos keskusta aiotaan pitää elävänä. Sama koskee yhtä hyvin Vaasaa kuin muitakin maakunnan kaupunkeja. Yllättävän hyvä tulevaisuus Tässä skenaariossa syrjäytymistä on (ehkä) vähemmän, sillä ihmiset ovat töissä ja työttömyys vähäistä. Kaupungilla vallitsee leppoinen tunnelma, myös viikonloppushoppailu keskustassa lisääntyy. Ehkä erilaiset (monikulttuuriset) tapahtumatkin lisääntyvät, mistä seuraa positiivinen kierre keskustalle. Monikulttuurisuus tuottaa lisää positiivista kierrettä, uusia ruokapaikkoja ja kulttuuritapahtumia; kaupan alalle tulee vielä korkeammat kaksi/monikielisyyden vaatimukset. Nämä yhdessä tuovat kaupunkialueelle lisää vetovoimaa, nuorisoa ja opiskelijoita. Volyymit kasvavat. Toisaalta kantaväestö ei enää juurikaan tee lattiatason töitä, vaan niiden tekeminen on suurimmaksi osaksi maahanmuuttajien tehtävänä. Yksi tärkeä juttu olisi opettaa maahanmuuttajille tietoutta suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen toimivuudesta. Jotkin erikoisliikkeet marginalisoituvat pikkuhiljaa ja kuihtuvat pois nettiin, mutta toisinkin päin voi käydä; nettikauppoina aloittaneet firmat voivat perustaa outletteja (esim. Nettikauppa.com) jotka kuitenkin sijoittunevat kaupungin reuna-alueille. Toisaalta uusien kaupunkiin muuttajien kautta syntyy uusia erikoisliikkeitä ("vaarana" on se että niistä suurin osa myy eksoottisia ruoka-aineita...) Jos syrjäytymistä on vähemmän ja työtä enemmän, on myös asiakkaita enemmän ja sitten ehkä asiakkaiden "jaloilla äänestäminen" alkaa näkyä. Niin kauan kuin ei ole vaihtoehtoista tarjoajaa joutuvat asiakkaat tyytymään siihen palveluun minkä saavat. Tällä positiivisen kasvuin mekanismilla ikääntymisen vastapainoksi tulee nuoren väestön muutto teollisuutta menettäneiltä alueilta ja kansainvälisen muuton ja opiskelijamäärän kasvu. Vanhemmalle

8 8 väestölle suunnattuja palveluita tarvitaan edelleenkin kasvavasti, mutta lisäksi nuoren väen kasvu (jos se on niin merkittävää että se huomataan muualla) toisi "kodinrakentaja"-segmentille suunnattuja palveluita ja kauppoja (vaikkapa IKEA ja HongKong, sisustus- ja kangaskauppoja, lastenvaate- ja leluliikkeitä...) ja tietysti kansainväliset ketjut voivat alkaa haluta osansa voimakkaasta kasvusta; joku sellainen liikeketju, joka taas toisi viikonloppushoppailijoita laajemmaltakin alueelta... Omakotitalon omistajille kohdistettuja palveluja tarjoavat yritykset lisääntyvät, palveluja tarjotaan nimenomaan ikääntyneelle väestölle ja annetaan sillä tavoin vanhuksille mahdollisuus asua pidempään kotonaan. Automaattikassat tulevat, samoin erilaiset kauppa-appit (esim. PRISMAssa kävelyä opastava ostoslista). Kannettavuus lisääntyy, ihmiset siirtyvät pois pöytätietokoneiden ääreltä (jopa esim. alueellinen puhelinraha tyyppiä UpCode). Tämä periaatteessa (yhdessä nettikaupan kasvun kanssa) voisi lisätä koulutustarpeita kaupan/logistiikan ATK/telesovellusten tekemisen, tai ainakin hyväksikäyttämisen, suuntaan. Vaasassa suhteellisen tekninen väestö omaksuu nämä helposti ja vaativat lisää. Kaikki kasvu tietysti kasvattaa verotuloja, joka lievittää maassa muuten meneillään olevaa negatiivista ilmapiiriä. Mitään kauhean isoja julkisia investointeja tuskin tulee, mutta esim. joku musiikkitalo, jos se kuitenkin rakennettaisiin, taas toisi lisää kävijöitä ja myös aktivoisi kaupunkilaisia. Positiivinen kehitys tietää lisää verotuloja mutta vielä merkittävämpää: asiantuntijoiden/koulutettujen hyvätuloisten nuorten perheiden siirtyminen Vaasaan kiihtyisi. Viisumivapaus Venäjältä lisäisi kaupankäyntiä tuntuvasti edellyttäen. että venäläiset saataisiin houkuteltua Pohjanmaalle asti. Itärajalta Vaasaan on kuitenkin yli 500 kilometrin matka. Hyvätuloisten nuorten siirtyminen seudulle vähentää eläköitymisen vaikutuksia ja mahdollisesti vetää seudulle trendikkäita liikkeitä, jopa kansainvälisiä ketjuja. Toisaalta kehitys voi vaikuttaa myös siten, että osa ihmisiä myös nuorempia saattaa muuttaa Etelään osaksi vuotta, mikä tarkoittaa sitä, että heidän osuutensa kuluttamisesta jää myös siksi ajaksi pois maakunnan liike-elämältä. Keskustan voimistumisen vastapainoksi lisääntyy omakotirakentaminen kaupungin lievealueille, jos kaupunkiin muuttaa pysyvästi asettuvaa väkeä, erityisesti nuoria. Tämä vaikuttaa keskustan vahvistumista osin vastustavasti, niin että suurten kauppa-alueiden kasvu (Kivihaka) jatkuu (ja Fladanin alueen rakentaminen saa vauhtia; tässä päätriggerinä lienee IKEAn tulo, joka todennäköisesti ratkeaisi tässä skenaariossa Vaasan hyväksi). Myös ikääntynyt väestö turvautunee enenevässä määrin lähikauppoihin ja lähipalveluihin, varsinkin jos niiden tarjonta laajenee. Kaaosmainen tulevaisuus Tässä skenaariossa työttömyys lähtisi kasvuun, erilaiset työttömyyden lieveilmiöt kasvaisivat myös: pahalla tuulella olevat purkaisivat kiukkuaan syyttömiin, torilla saisi päiväsaikaankin "turpaan" tai ainakin kaikenlaisia pummeja örisisi nurkissa. Rakennustyöt viivästyisivät. Kaikki olisi vähän rempallaan. Kaupunkikeskusta ei olisi "kiva" paikka silloin eikä keskustan erikoisliikkeitä enää kovinkaan moni kaipaisi. Ne siirtyisivätkin nettiin (paitsi lemmikkieläinkaupat, ne pärjäävät lamassakin). Myös kaupungin laita-alueiden marketeissa keskiostos laskisi. Huveissa käyminen laskisi merkittävästi. Tällainen kehitys aiheuttaisi yhteenottoja, ulkomaalaiset olisivat otollinen kohde vihalle, turhautumiselle ja väkivallalle. Etninen toiminta ei olisi väriläiskä (eikä kasvaisi nykyisestä). Nettikauppa todennäköisesti siirtyisi kattamaan myös sellaisia alueita joihin sitä nyt ei uloteta, eri asia olisiko nettikaupan keskuksia Vaasassa. Erikoisliikkeet todennäköisemmin vain kuihtuisivat pois, eivätkä siirtyisi nettiin samassa määrin kuin hyvässä skenaariossa. Kaikilla olisi joku tuttu joka on työttömänä, yleinen mieliala olisi alhaalla, se näkyisi palvelukulttuurissakin. Valikoiman ja vaihtoehtojen vähetessä asiakkaat kuitenkin hyväksyisivät murjottavan palvelun.

9 9 Palveluiden kehitystä pitäisi jatkaa ikääntyvien ikäluokkien ehdoilla, uusia kaupunkiin tulijoita ei olisi merkittäviä määriä, mikä todennäköisesti ratkaisisi Fladanin rakentamisen (ja IKEAN tulon) negatiiviseen suuntaan. Erikoiskaupan kansainväliset ketjut vetäytyisivät Vaasasta, ehkä keskustasta ensin. Automatisoituminen jatkuisi, mutta automaattien viereen ehkä tarvittaisiin tässä skenaariossa enemmän vartijakoulutuksen saaneita... Kannettavan "kauppaelämysautomaation" kehittäminen hidastuisi/lakkaisi, koska ihmisillä olisi vähenevässä määrin mielenkiintoa erilaisiin elämyksiin. Musiikkitaloa ei rakennettaisi, kaupunki alkaisi myös vähentää työväkeään. Yleinen budjettikuri julistettaisiin kaikkiin kaupunkia lähellä oleviin paikkoihin. Valtio tietenkin kiristäisi omaansa. Koko skenaarion ehto on, että joku merkittävä työnantaja toteaa taloudellisen tilanteen muuttuneen niin pitkäkestoisesti että vetää toimintojaan pois Vaasasta. Tällaisia voisivat olla Wärtsilä (koko valmistus, tai tosi merkittävä - 50 % - osa Runsorin insinöörityötä; yhden moottorityypin valmistuksen siirtyminen ei olisi katastrofi) tai Vacon; ABB:n yksittäinen tehdas on melko pieni vaikkakin sen imagovaikutus voi olla merkittävä. Nämä EIVÄT ole kovin todennäköisiä tapahtumia, koska Wärtsilä ja Vaconkin ovat paikkoja, joissa yksi tekeminen saa synergiaa toisesta... mutta tapahtuessaan tällainen suuri yhtäkkinen alasajo voisi viedä merkittävän osan Vaasan verotuloista, osan asiakaskannasta ja pysäyttää asiakasmäärän (asukkaiden määrän) kasvun. Se taas vaikuttaisi kaupungin kiinnostavuuteen ja voisi heilauttaa monta päätöstä Vaasan seutua kohtaan negatiivisiksi (mm IKEA). Ostovoima vähenisi työttömyyden kautta, aluksi ei ehkä vaikuttaisi erikoistavarakauppaan (työttömät tarvitsevat harrastuksen) mutta pidemmän päälle vaikutus olisi suuri nimenomaan siellä. Päivittäistavarakaupan valikoimia tarkistettaisiin suurkuluttajapakkausten ja halvemman/kapeamman sortimentin suuntaan. Jos Vaasan vetovoima alkaisi laskea, näkyy tämä myös muulta tulevien asiakkaiden määrän laskuna. Erityisesti pois jäisivät ne uudet jutut jotka pystyisivät nostamaan Vaasan kiinnostusta esim. ruotsalaisten (ja taas kärsii laivaliikenne) ja seinäjokelaisten mielessä. 5. VANHUSTYÖN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI Myös vanhustyön osaamistarpeiden ennakointiprosessin yhtenä päätavoitteena oli siis Pohjanmaan maakunnan osaamistarpeiden erityispiirteiden kartoittaminen. Millaista erityisesti Pohjanmaalle tyypillisiä osaamistarpeita maakunnan työelämällä on kaikille maakunnille yhteisten osaamistarpeiden lisäksi. Nämä erityistarpeet voitaisiin mahdollisesti huomioida maakunnan oppilaitosten opetussuunnitelmissa lisänä kansallisiin opetussuunnitelmiin. Yksi tärkeä seikka osaamistarpeiden ennakointia aloitettaessa on ennakoitavan alan rajaaminen. Vanhustyön osalta päädyttiin ottaa tarkastelun kohteeksi koko vanhustyö ja sen osaamistarpeet. Osaamistarpeita päätettiin tarkastella siltä pohjalta, minkä tasoista osaamista työssä vaaditaan eli vaatiiko työ korkeakoulutasoista vai toisen asteen ammatillisen koulutuksen tasoista osaamista. Vaihtoehtona ollut ammattiryhmittäinen osaamistarpeiden tarkastelu hylättiin, koska useimpien asiantuntijoiden mielestä ensiksi mainittu jako on selkeämpi ja tässä tarkastelussa täysin riittävä. Ensimmäisessä työpajassa osallistujat saivat kirjoittaa ylös korkeintaan kymmenen mielestään keskeisintä vanhustyön tulevaisuuden osaamistarpeisiin vaikuttavaa muutostekijää. Näistä koottiin toiseen työpajaan mennessä lista tärkeimmiksi nostetuista muutostekijöistä; toisin sanoen niistä, jotka löytyivät useammalta listalta tai olivat erityisen nerokkaita oivalluksia.. Tämä lista hyväksyttiin toisessa työpajaistunnossa, jossa siihen oli mahdollisuus tehdä vielä muutoksia ja lisäyksiä.

10 10 ERITYISESTI POHJANMAAN MAAKUNNASSA VANHUSTYÖSSÄ VAIKUTTAVIEN MUUTOSTEKIJÖIDEN listaan asiantuntijaryhmä valitsi peräti 12 muutostekijää: 1. Huoltosuhteen muutos 2. Eläkeläisillä enemmän rahaa tulevaisuudessa; (ei kaikilla) 3. Osaavan työvoiman saatavuus 4. Vanhustyöhön rekrytoitavat maahanmuuttajat 5. Julkinen/yksityinen/järjestöt vanhustyössä 6. Maahanmuuttajien ikääntyminen 7. Kuntarakenteen muutoksen vaikutus 8. Talouden kehitys 9. Uudet tekniset sovellukset vanhustenhoidossa 10. Vanhojen vanhusten määrän kasvu 11. Vanhustyön organisoituminen; kotihoito/laitoshoito jne. 12. Yhteisöllisyys Näitä kahtatoista vanhustyön muutostekijää päätettiin tulevaisuustaulukkomenetelmää apuna käyttäen tarkastella kolmen eri skenaariovaihtoehdon 1. Turvallisen tulevaisuuden 2. Yllättävän hyvän tulevaisuuden tai 3. Kaaosmaisen tulevaisuuden toteutuessa. Samat skenaariot ja sama tarkastelumenetelmä valittiin kahdessa muussakin asiantuntijaryhmässä. Turvallisen tulevaisuuden skenaariossa kaikki jatkuu ennallaan, turvallisesti kuten tähänkin asti. Yllättävän hyvässä skenaariossa kaikki sujuu kuin unelma, siis onnistuu yli odotusten. Vastaavasti kaaosmaisen tulevaisuuden skenaarion toteutuessa toteutuu myös Murphyn laki: kaikki, mikä voi mennä pieleen, menee pieleen. Todellisuus tulee ilmeisesti olemaan jokin skenaarioiden välimuoto, mutta kaikkiin skenaariovaihtoehtoihin on hyvä varautua, jotta pystyttäisiin tarvittaessa reagoimaan nopeasti. Kuten kaupan alan ryhmässäkin sovittiin toisessa vanhustyön työpajassa, että jokainen ryhmän jäsen miettii, miten valitut kaupan alan muutostekijät käyttäytyvät kolmen vaihtoehtoisen skenaarioiden toteutuessa, kirjoittaa ylös ajatuksiaan ja toimittaa ne sihteerille jatkotyöstämistä varten. Asiantuntijoiden ennakoima yleinen kehitys kunkin skenaarion toteutuessa kuvataan sivulla 3, joten sitä ei tässä toisteta.

11 11 VANHUSTYÖN MUUTOSTEKIJÖIDEN KÄYTTÄYTYMINEN ERI SKENAARIOVAIHTOEHDOISSA (Alan asiantuntijoiden kirjoittamat visiot on otettu raporttiin lähes sellaisenaan, vain pientä muokkausta on harjoitettu). Turvallinen tulevaisuus Turvallisen tulevaisuuden skenaariossa (jossa kehitys jatkuu samanlaisena kuin tähänkin asti) työllistyminen kaikilla ikäryhmillä ja eri alueilla on tasaista, ikääntyvät ovat valmiita maksamaan omista palveluistaan tarvittaessa tai auttamaan nuoria polvia lastenhoidossa sekä tukemaan heitä taloudellisesti. Sosiaalisuus, yhteisöllisyys ja yhteinen vastuu on sisäistetty ihmisten mielissä. Palvelurakenteen muutoksessa kehitetty järjestelmä, jossa vastuut jaettu selkeästi; eli sovittu mistä kunta, yksityinen ja kolmas sektori sekä omaiset tai naapurit tai ystävät kantavat vastuuta. Porkkana ei ole raha vaan asennemuutos yhteisöllisyyteen. Huollettavien lukumäärän kasvaessa ei selvitä muuten. Huoltosuhde uhkaa heiketä voimakkaasti seuraavien 5 15 vuoden aikana, kun työssäkäyvän väestönosan määrä laskee; eläkeläisten määrä kasvaa voimakkaasti, eivätkä nuoret, työhön tulevat ikäluokat riitä lähimainkaan korvaamaan työelämästä poistuvien määrää. Eläkeläiset opettelevat vähitellen toisenlaista asennetta suhteessa palvelujen rahoittamiseen, mutta ovat tyytyväisiä voidessaan myös käyttää julkisia palveluja. Laatukriteerit ohjaavat suhtautumista ja valmiutta käyttää omaa rahaa palveluihin. Osa palvelua tarvitsevista ostaa itse omat palvelunsa. Ne jotka syystä tai toisesta haluavat julkisen palvelun hankkivat palvelunsa sieltä. Toimeen tulevat ikääntyneet käyttävät pääasiassa yksityisiä palveluja. He harrastavat, matkustavat ja hoitavat kokonaisvaltaisesti itseään. Köyhemmillä vanhuksilla myös kokonaisuudessaan turvallinen olo kehitetyn kotihoidon, kolmannen sektorin ja yhteisen vastuun seurauksena. Osaavan työvoiman saatavuus on haastavaa. Koulutus ja työelämän tarve ei kohtaa optimaalisella tavalla. Lähtökohtana on alueella oleva vapaa työvoima. Osaavaa työvoimaa on saatavilla kohtalaisesti. Lomien ajat tuottavat hankaluuksia. Työtehtävät, valta ja vastuut on jaettu oikein. Hyvissä ajoin työntekijät uudelleen koulutettu yhä vaativampiin hoidollisiin tehtäviin eri hoitopisteissä. Hoidon pirstaleisuus mennyttä hoivayrittäjyys toimivaa (hoiva-alan yrittäjät tekevät asiakkaan kotona kaikki tarvittavat kodinhoidosta hoitotyöhön eli samat tiimit tekevät). Osaavan työvoiman saanti helpottuu ulkomaisen työvoiman virratessa Pohjanmaalle. Työttömyyden kasvaessa mm. Espanjassa ja monessa muussa EU-maassa, kohdistetaan rekrytointia suoraan näihin maihin ja lyhyen täydennyskoulutuksen jälkeen valmiit ammatti-ihmiset voivat työskennellä pohjalaisissa hoitolaitoksissa. Kielitaitovaatimuksia on lievennetty ja englanti on hyväksytty viralliseksi työkieleksi. Myös valtaväestön nuoret ovat kiinnostuneet aikaisempaa enemmän vanhustyöstä. Suurin osa vanhustyöntekijöistä tulee kuitenkin edelleen aikuiskoulutuksesta. Vanhustyöhön tulee vähitellen enemmän maahanmuuttajia heidän oma-aloitteisesti hakeuduttuaan alalle. Kuitenkin alalle hakeutuvia maahanmuuttajia saisi olla enemmänkin. Maahanmuuttajat ovat sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan ja palvelujärjestelmään hyvin. Toimiva lähihoitajakoulutus tuo osaavia työntekijöitä vanhustyöhön. Työperäisten maahanmuuttajien aikaisemman osaamisen tunnustamisprosessi toimii ja tutkinnot saadaan pätevöitettyä kohtuullisessa ajassa. Työnantajat

12 12 myös haluavat maahanmuuttajia töihin. Ikääntyneet ovat jo tottuneet eri kansallisuuksista tulevaan hoitohenkilöstöön. Julkisen sektorin yhteistyö vanhustyön muiden toimijoiden kanssa kangertelee eikä ota sujuakseen. Aloitteita asian parantamiseksi esitetään, mutta julkisen sektorin muutospaineet ja kiire estävät yhteistyömahdollisuuksien näkemistä ja hyödyntämistä. Eri sektorit tuottavat palveluja kuten aikaisemminkin. Julkinen/yksityinen/kolmas sektori (järjestöt), niiden kesken on selkeä työnkuva vanhustyön toteuttamisessa. Yksityisen toimintamalli muuttunut kokonaisvaltaisemmaksi ei enää hoidon pirstaloitumista. Kaupungin organisaation rakenteissa ja toiminnassa on selkeä paikka järjestötyölle. Henkilöstöä on siirretty järjestötyöhön kehittämishankkeiden kautta. Hankkeet on jalkautettu toiminnaksi työkentällä eli aidoksi työksi esim. kotihoidon vanhustyössä. Koulutusorganisaatiot (esim. VAKK) tukevat järjestötoimintaa omalta osaltaan esim. opetus/toiminta käytännön työssä ikääntyneen kotona. Turvallisen tulevaisuuden skenaariossa julkiselle ja yksityiselle sektorille on muotoutunut selkeä työnjako: yksityinen puoli hoitaa etupäässä maksukykyiset vanhukset ja julkinen puoli muut. Pitkäaikaishoitoa vaativat erikoissairaudet hoidetaan edelleen pääosin julkisella puolella. Maahanmuuttajat hoidetaan tarvittaessa samoissa hoitoyksiköissä kuin muutkin vanhukset, elleivät heidän omat omaisensa pysty heitä hoitamaan. Kotihoitoa on heille vaikea järjestää kielimuurin vuoksi. Ikääntyneet maahanmuuttajat hoidetaan siis usein omissa kodeissaan mamuhoitajien avustuksella loppuun saakka. Kunnat jatkavat entiseen tapaan huolimatta, että erilaisia himmeleitä (esim. isäntäkuntamalli) rakennetaan, joiden puitteissa olisi tarkoitus järjestää palveluita laaja-alaisemmin. Kuntarakenteen muutokset lienevät kuitenkin enemmän kosmeettisia. Kuntarakenteissa tuskin tapahtuu suuria muutoksia, jotka vaikuttaisivat ikääntyvien palveluihin. Talouskehitys on kääntymässä laskusuhdanteeseen. Tämän vuoksi myös vanhuspalveluiden järjestämistä ja maksupohjaa tarkastellaan hyvin kriittisesti. Tekniikkaa kehitetään innovatiivisesti, mutta vanhustenhoidossa sitä sovelletaan edelleen minimaallisesti. Sen käyttö koetaan hankalaksi ja lisäksi se on kallista. Painetta sen enempään käyttöön tulee jatkuvasti lisää. Teknisiä sovelluksia testataan käytössä maltillisesti. Kotihoidossa on mukana asiakkaan turvallisuutta ja sosiaalisuutta tukevia laitteita. Yhteydenotto ja kommunikointi toimivat. Oletamme jatkossakin, että vanhat vanhukset tarvitsevat paljon hoivaa ja apua ja suhtaudumme heihin ikään kuin he olisivat ikääntyvän yhteiskunnan hankalin painolasti. Tämän pohjalta palvelutarpeisiin vastaaminen nähdään pelkästään menoeränä. Vanhojen vanhusten määrä on kuitenkin tiedossa ja ne voidaan jollain tavoin hoitaa. Vanhoja vanhuksia hoidetaan enemmäkseen palvelutaloissa tai hoitolaitoksissa; heidän määränsä kasvaa nopeasti, joten palvelulaitoksiin pitää investoida jatkuvasti. Vanhustyön organisoituminen siten, että painopiste olisi kotihoidossa ja laitoshoidon osuus kevenisi, ei tapahdu itsestään. Ilman selkeitä suunnitelmia, päätöksi ja resurssien kohdentamisia ei tapahdu muutosta, vaan vanhustyö jää paljosta puheesta huolimatta odottamaan todellisia rakenteellisia ratkaisuja ja tilanne jatkuu entisen kaltaisena. Vanhustyön organisoitumisessa ei tapahdu suuria muutoksia. Vanhustyön organisaatiomuutokset on toteutettu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, henkilöstöä perehdytetty ja koulutettu yhä sairaampien ja vaativaa hoitoa tarvitsevien hoitamiseen. Toimintakykyä ylläpitävä ote on mukana koko ajan. Kotihoidon tukena ovat järjestöt, yhdistykset ja koulutusorganisaatiot. Omaiset ja läheiset on niin ikään huomioitu Laitoshoidon kriteereiden mukaan hoitoon pääsevät vain vaikeimmin hoidettavat sairaat vanhukset.

13 13 Yhteisöllisyys on katoava luonnonvara, josta aina välillä kaihoisasti puhutaan viitaten menneisyyteen. Yhteisöllisyys ymmärretään joksikin sellaiseksi, joka liittyi entisajan elämäntyyliin, jolloin välitettiin toisista ihmisistä. Nykyään ihmisillä ei ole juurikaan aikaa tai haluja huolehtia omista ikääntyvistä läheisistään. Yllättävän hyvä tulevaisuus Tässä skenaariossa eläkkeelle siirtymisen ikä nousee ja eläkeiän saavuttaneet toimivat työelämässä osaaikaisesti, mentoreina ja sijaisina. Huoltosuhteen muutos loivenee varsinkin, jos vanhuksia muuttaa pois, esimerkiksi ulkomaille. Eräässä vastauksessa kylläkin ihmeteltiin, että onko tällainen yllättävän hyvä tulevaisuus vanhustyön suhteen edes mahdollinen. Täystyöllisyyden vallitessa myös keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä nousee selkeästi ja vieläpä vapaaehtoisuuden pohjalta. Työssäkäyvää, nuorehkoa väkeä muuttaa maakuntaan runsaasti ja työllisyysaste nousee ripeästi. Vielä eläkkeelläkin moni löytää mieleistään osa-aikatyötä. Huoltosuhteen heikkeneminen ei olekaan niin dramaattista kuin 2010-luvun alussa ennakoitiin. Eläkeläiset käyttävät mielellään omia taloudellisia resursseja hankkiakseen itselleen tarvitsemiaan palveluja, jolloin yhteiskunnallisesti tuotetut palvelut voidaan suunnata niitä eniten tarvitseville, myös vähävaraisille eläkeläisille. Eläkeläiset tukevat nuorta sukupolvea taloudellisesti. Myös yrityselämä kukoistaa onnistuneen elinkeinopolitiikan ja kysynnän vuoksi. Vapaana olevaa työvoimaa, myös muualta Suomeen muuttaneet mukaan lukien koulutetaan työelämän tarpeista lähtien. Työvoiman kielelliseen koulutukseen panostetaan systemaattisesti. Osaava työvoima kykenee vastaamaan eri kulttuurien erityistarpeisiin. Nuorten ohjaaminen koulutusuralle tapahtuu mm. etsivän nuoritoiminnan avulla. Tarvittaessa koulutuspaikkoja lisätään, jotta kaikille nuorille voidaan järjestää heille soveltuva koulutus. Työelämässä olevien uudelleen koulutus tapahtuu aikaisempaa osaamista täydentäen. Osaavaa työvoimaa on runsaasti tarjolla. Oppilaitokset tuottavat oikean määrän oikeanlaista osaamista. Työnantajilla on mahdollisuus tehdä valintoja etsiä helmet. Muista maista on runsaasti kiinnostusta alueemme työmarkkinoita kohtaan. Eräs asiantuntija esitti kysymyksen, että vallitseeko tässä skenaariossa työnantajien markkinat. Osaavaa työvoimaa on koulutettu riittävästi vanhustyön eri tehtäviin. Hyvin palkattuna vanhustyö on kilpailukykyinen muihin töihin nähden eikä aikaisemmin ilmenneitä ammattisiirtymiä (hoitoalan koulutuksen saanut lähtee töihin täysin eri alalle) enää ole suuremmin tapahtunut. Avustaviin hoitotöihin riittää puolen vuoden koulutus. Ulkomainen työvoima on paikannut työvoimapulaa merkittävästi. Työvuoroissa on alettu soveltaa joustoja työntekijän elämäntilanteen ja iän huomioon ottaen. Kaikkeen hoitoalan koulutukseen on sisällytetty huomattava määrä yrittäjäkoulutusta ja harjoittelua myös yksityisellä puolella. Näin on saatu opiskelijat kiinnostumaan hoiva-alan yrittäjyydestä ja uusia hoiva-alan yrityksiä onkin syntynyt maakuntaan nopeassa tahdissa. Emme ole enää maakuntana viimeisten joukossa alan yritysten lukumäärässä. Systemaattisesti kartoitetaan maahanmuuttajat ja tarjotaan heille mahdollisuus kouluttautua hoiva-alan ammatteihin. Koulutukseen sisällytetään lisäksi kielellistä tehovalmennusta. Oletetaan, että maahanmuuttajat hakeutuvat oma-aloitteisesti vanhustyöhön, sillä he arvostavat erityisesti vanhuksia. Maahanmuuttajia on kouluttautunut runsaasti alalle. Työnantajat saavat heistä hyviä työntekijöitä. Työperäisten maahanmuuttajien tulva yllättää työnantajat. Julkinen sektori omaksuu uudenlaisen roolin ja se koordinoi sekä mahdollistaa yksityisen sektorin, järjestöjen sekä omaisten tuottamaa hoivaa niin, että saadaan ikääntyvien näkökulmasta hyvin joustava ja monimuotoinen toiminnallinen kokonaisuus vanhustyössä. Tämän mallin avulla vastuuta jaetaan eri tavalla kuin aikaisemmin ja ikääntyvät itsekin tiedostavat omat mahdollisuutensa vaikuttaa heitä koskevaan

14 14 suunnitteluun ja toimintaan. Hyväkuntoiset ikääntyvät aktivoituvat käyttämään resurssejaan yhteisölliseen toimintaan ja vahvistavat yhteisöjen kestävyyttä sekä vaikuttavat positiivisesti myös muiden sukupolvien suhtautumiseen yhteiseen vastuuseen. Julkinen sektori hoitaa tehokkaasti keskeiset peruspalvelut. Yrityssektori on kasvanut ja asiakkaalla on paljon eri palveluvaihtoehtoja tarjolla. Palveluverkosto on tehokas, kaikki saavat tarvitsemansa palvelun omalla äidinkielellään. Kolmas sektori järjestää muita sektoreita täydentäviä palveluja vapaaehtoisvoimin. Yhteistyö toimii ja alueen palveluja suunnitellaan säännöllisesti yhteistyöpalavereissa. Yllättävän hyvässä tulevaisuudessa talouselämä pyörii täysillä. Kaikilla on töitä ja verotulot riittävät hyvin vähempivaraisten vanhusten hoidon kustantamiseen. Kun vanhusten määrä on kasvanut huimasti, on tarvetta tullut huomattavasti lisää myös yksityiselle palvelusektorille. Palveluseteleitä käytetään runsaasti ja niillä turvataan kattavat palvelut vähävaraisemmille vanhuksille. Lisää vanhusten palveluihin erikoistuneita yrityksiä on perustettu kiihtyvään tahtiin, myös mm. vanhusten kuntoutus- ja muihin hyvinvointipalveluihin. Maahanmuuttajat ovat perustaneet yrityksiä, joihin myös maahanmuuttajavanhukset voivat halutessaan hakeutua. Runsaasti alalle koulutettuja maahanmuuttajia on rekrytoitu myös valtaväestön perustamiin hoivayrityksiin ja kunnallisiin palveluyksiköihin. Maahanmuuttajien kulttuurisiin erityispiirteisiin tutustutaan. Heidän erityistarpeisiin vastaamiseen valmistaudutaan suunnitelmallisesti. Tarvittaessa harkitaan erikoistuvaa työnjakoa. Maahanmuuttajien palkkaaminen osaksi hoitohenkilökuntaa auttaa osaltaan maahanmuuttajien tarpeisiin vastaamista vanhustyössä. Maahanmuuttajien ikääntymiseen liittyviin asioihin löytyy erikoisosaamista. Osa palveluntuottajista on erikoistunut myös eri kulttuureihin ja heiltä löytyy eri kansalaisuuksia henkilöstön keskuudesta. Myös ikääntyville maahanmuuttajille pyritään tuottamaan osa palveluista omalla äidinkielellä. Kuntarakenteen muutoksiin valmistaudutaan ja ne tehdään huolellisen suunnittelun ja yhteisen sitoutumisen pohjalta, koska ne nähdään perustelluiksi, jotta palveluja voidaan tarjota tasa-arvoisesti kuntalaisille asuinpaikasta riippumatta. Muodostetaan yhteinen näkemys ja tulkinta hyvinvointivaltion mallin toteuttamisesta. Se on perustana palveluita järjestettäessä. Lähikunnat yhdistyvät ja palveluja lähdetään organisoimaan uudella tavalla. Erikoistumista tapahtuu ja kotiin annettavat palvelut voidaan turvata jokaiselle. Resurssit ovat tehokkaassa käytössä. Kuntien vanhuspalveluiden ym. suunnittelu tehdään pitkäjänteisesti, jolloin taloudellinen taantuma ei aiheuta hätäreaktioita. Kaikki käytettävissä olevat resurssit hyödynnetään maksimaalisesti ja taloudellista säästöä saadaan tätä kautta. Kansalaiset ovat tyytyväisiä, koska he itse voivat vaikuttaa ratkaisuihin. Toiminnassa, myös vanhuspalveluissa korostuu lisäksi ennaltaehkäisevä näkökulma. Alueen yritykset voivat hyvin, aluetta on markkinoitu menestyksekkäästi, mistä johtuen alueelle muuttaa paljon työikäistä väestöä. Täten verotulot kasvavat ja palvelujen tuottamiseen löytyy hienosti määrärahoja. Teknologiset ratkaisut on otettu käyttöön vanhustenhoidossa. Hoitohenkilökunta on kiinnostunut oppimaan teknologian käyttöä ja tukemaan ikääntyviä sen käytössä. Alkusählinkien jälkeen on osoittautunut, että hoitohenkilökunta on nopeasti omaksunut teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Samalla he ovat halunneet luopua sellaisesta osasta työtä, joka teknologian käyttöönoton myötä on jäänyt tarpeettomaksi. Teknologian tuomia uusia mahdollisuuksia halutaan edelleen kehittää. Maantieteelliset etäisyydet ylitetään helposti teknologian avulla ja mobililaitteet eivät sido työtä tiettyyn paikkaan, jolloin asiakkaalle jää enemmän aikaa. Teknologiset ratkaisut on otettu käyttöön vanhustenhoidossa. Hoitohenkilökunta on kiinnostunut oppimaan teknologian käyttöä ja tukemaan ikääntyviä sen käytössä. Alkusählinkien jälkeen on osoittautunut, että hoitohenkilökunta on nopeasti omaksunut teknologian tarjoamia mahdollisuuksia.

15 15 Samalla he ovat halunneet luopua sellaisesta osasta työtä, joka teknologian käyttöönoton myötä on jäänyt tarpeettomaksi. Teknologian tuomia uusia mahdollisuuksia halutaan edelleen kehittää. Maantieteelliset etäisyydet ylitetään helposti teknologian avulla ja mobiililaitteet eivät sido työtä tiettyyn paikkaan, jolloin asiakkaalle jää enemmän aikaa. Teknologiaa hyödynnetään menestyksekkäästi erityisesti kotona asuvien keskuudessa. Kotikäyntien määriä voidaan vähentää etäyhteyksien korvatessa osan niistä. Resursseja riittää raskaampaa hoitoa vaativille. Eliniän odotteen noustessa terveiden ja toimintakykyisten vuosien määrä kasvaa. Toimintakyvyn aleneminen ja sen myötä avun tarve siirtyy yhä myöhempiin elinvuosiin. Tilastojen valossa hoitoaika esim. tehostetussa palveluasumisessa lyhenee. Yhteiskunnassa on yhä enemmän aktiivisia yhä vanhempia senioreita. Vanhoja vanhuksia arvostetaan ja heillä on erityispaikka yhteiskunnassa sekä sukupolvien jatkumossa. Vanhojen vanhusten määrä on kasvanut, mutta heidän kuntoa pidetään yllä toimivilla kuntosaleilla ja yksilöllisellä valmennuksella. Kun kaikkeen riittää rahaa, on perustettu suuri määrä sekä yksityisiä että julkisia palvelutaloja vanhoille vanhuksille. Vanhukset asuvat kotona niin pitkään kuin se on mahdollista ja tilaavat palvelut sinne. Palvelut maksetaan joko kunnan palveluseteleillä tai palvelun käyttäjä maksaa ne itse. Kun vanhuksen kunto ei enää salli kotona asumista, hän muuttaa joko kunnan tai yksityisen ylläpitämään palvelutaloon, joissa on myös laadukkaita ja hyvin miehitettyjä saattohoito-osastoja elämän loppuaikojen arvokasta läpiviemistä varten. Kuntien vanhustyössä on havahduttu muutoksen tarpeeseen ja päätetty kohdentaa resurssien ja toiminnan painopiste kotihoitoon. Tavoitteena on tukea ikääntyvien omaa osallisuutta ja vaikuttaa ennaltaehkäisevästi ikääntymiseen liittyvät realiteetit huomioiden. Palveluiden rakenteellinen muutos on koko kunnan asia ja ikäihmiset ovat itse keskeisesti osallisina suunnittelemassa ja toteuttamassa tätä muutosta. Ammatillinen tietopohja ikääntymisen vaikutuksista ja myös yhteiskunnallinen näkemys vanhuudesta päivitetään vastaamaan pidentynyttä elämää ja uudenlaista vanhuutta. Vanhustyö on organisoitunut loistavasti kotihoitokeskeiseksi. Laitoshoidon määrän tarve pysyy kurissa. Perheillä on omahoitajat, joilla hyvä käsitys asiakkaan tilanteesta. Yhteisöllisyys on onnistuttu säilyttämään, vaikka yhteisöt ja elämäntyyli on muuttunut. Ihmiset elävät myös pohjalaismaakunnissa usein kaukana sukulaisistaan, jolloin omaisten apuun on vaikea turvautua. Tämä on otettu huomioon yhteisöjen suunnittelussa. Asukkaille on mm. varattu riittävästi kokoontumispaikkoja. Individualistisesta elämäntyylistä on sanouduttu yhteisesti irti ja on ymmärretty lähiyhteisön tärkeys. Yhteisöissä on yhteistä vastuuta ja sitä halutaan välittää sukupolvilta toisille. Erityisesti sukupolvien väliseen kanssakäymiseen on panostettu sekä julkisesti että yksityisesti. Ihmisissä yhteisöllisyys nousee esiin ja uusi sukupolvi pitää kunnia-asiana huolehtia itse ikääntyvistä läheistä. Kaaosmainen tulevaisuus Kaaosmaisessa tulevaisuudessa palvelujen saatavuus ja työllisyystilanne on epävarmaa kaikilla ikäryhmillä. Sukupolvien välinen solidaarisuus ei välttämättä toteudu, yhteiskunta-arvot kovenevat ja individualistinen ajattelu vahvistuu. Alueellemme muuttaa lisää iäkkäitä. Alueella yksinäisiä ikääntyneitä, joilla ei sukulaisia eikä myöskään tuttavia. Elävät eristäytyneenä. Vastuun jakoa ei ole - vastuuta yritetään kantaa eri osapuolten välillä, mutta raha vaan riitä ja paineet kasvaa. Negatiivisuus kasvaa, media jyllää otsikoillaan unohdetuista ja kerjäävistä ja jopa kotona kuolleena löydetyistä vanhuksista.

16 16 Heikon talouskasvun jaksosta on tullut tosi pitkä. Keskimääräisen eläköitymisiän lasku on pysähtynyt ja kääntynyt jälleen eläkeiän nousuksi luvun loppupuolella työvoimasta on poistunut Pohjanmaalla puolet vuoden 2010 työvoimasta (40 000/ henkeä), kuten 2010-luvun alussa ennakointiinkin. Alue- BKT:n laskiessa kuntien verotulot ovat vähentyneet radikaalisti. Vanhustyöhön on rahaa niukalti eikä myöskään maksukykyisiä vanhuksia ole paljoa; alan yrityksilläkin menee huonosti. Suurten yritysten kuten Wärtsilä tai ABB mahdollinen lähtö Vaasasta veisi maakunnasta pois työikäistä ja työssäkäyvää väestöä, mikä heikentäisi huoltosuhdetta edelleen merkittävästi. Eläkeläisten hyvä taloudellinen tilanne voi korostaa sukupolvien välistä kuilua ja jopa olla riski rauhalliselle kanssakäymiselle. Osoittautuu, että vain osalla eläkeläisistä oikeasti on varaa maksaa palveluistaan. Kunnissa on tehty päätöksiä, joilla on hankaloitettu yritysten markkinoille pääsyä. Yrityksiä on vähän ja palvelujen hinnat korkeita. Julkiset resurssit ovat minimissä ja suuresta kysynnästä johtuen palvelut ovat täten minimissä ja kohdennettu vain suuressa tarpeessa oleville. Muita palveluntarjoajia ei ole riittävästi. Köyhiä vanhuksia paljon hyväosaiset vanhukset ovat ajautumassa köyhyysloukkuun. Eläkkeitä ei pystytä maksamaan. Pankkien rahoituskriisin seurauksena eläkevakuutukset ovat hävinneet kun tuhka tuuleen. Yksityinen palvelutuotanto on hajautumassa. Osaavan työvoiman saatavuus on yhä suurempi haaste, johon ei osata varautua koulutuksen avulla eikä osaamistarpeita tunnisteta kunnolla. Ennakoiminen työvoiman osaamisen osalta on ylivoimaista poukkoilevan taloustilanteen vuoksi, yritykset tekevät hätäratkaisuja eikä työvoiman käyttö ole suunnitelmallista. Alueella oleva vapaa työvoima jää huomioimatta. Oppilaitokset eivät ole kouluttaneet riittävästi tarvittavaa osaamista. Työpaikkoja on auki, mutta niitä ei saada täytettyä. Lakisääteisiä henkilömääriä tai pätevyysvaatimuksia ei kyetä täyttämään. Muista maista on vaikea saada osaajia. Työnantajat palkkaavat kadulta väkeä töihin työntekijän ehdoilla. Pätevyyksillä ei merkitystä. Työvuoroihin ei saada väkeä työntekijät jäävät pois työstä uupumuksen takia. Ammattiliitot kaatuvat. Kaaosmaisen skenaarion toteutuessa kaikki kääntyy päälaelleen verrattuna edellä kuvattuun yllättävän hyvään skenaarioon: Vanhustyöhön kouluttautuminen ei kiinnosta juuri ketään, palkkaus ei houkuttele työvoimaa alalle, vaan alalle kouluttautuneetkin menevät usein muihin töihin, ulkomaisia hoitajiakaan ei enää rekrytoida Pohjanmaalle työvoimapulaa paikkaamaan. Yrittäjyyteen ei millään tavalla kannusteta eikä kouluteta, joten hoiva-alan yrityksiä on edelleen maakunnassamme vain vähän. (Tosin tässä kohtaa tilastot tuntuvat laahaavan jäljessä, sillä mm. Vasekin mukaan hoiva-alan yrityksiä oli 2010-luvun alussa tuntuvasti enemmän kuin tilastot osoittivat.) Moni alalla aikaisemmin toiminut yritys on päinvastoin talouselämän heilahtelujen vaikutuksesta mennyt konkurssiin tai muuten lopettanut toimintansa. Suomeen hankitaan mm. erilaisten yksityisten firmojen aktiivisen toiminnan avulla ulkomailta hoiva-alan koulutettuja, jotka eivät kuitenkaan osaa kieltä, ja joiden palkkauksessa ilmenee epäselvyyttä rekrytointifirmojen epäeettisten sopimusten vuoksi. Suomessa olevat maahanmuuttajat eivät suureksi osaksi työllisty ja heidän toimeentulonsa on enimmäkseen toimeentulotuen varassa. Maahanmuuttajia on koulutettu jonkin verran alalle. Heitä ei kuitenkaan saada riittävästi koulutuspaikoille heidän puutteellisen kielitaitonsa vuoksi. Maahanmuuttajia hakeutuvat koulutuksiin, mutta hoitotyö ei enää ole number one, vaan hakeudutaan parempipalkkaisiin töihin. Työnantajatkin syrjivät maahanmuuttajia työnhaussa ja jo työssä olevat kokevat syrjintää ja rasismia työpaikalla.

17 17 Järjestöjen toiminta tyrehtyy, kun ne eivät löydä paikkaansa ja niiden jäsenistö ei uusiudu eikä vastuunkantajia löydy. Vanhustyössä polarisoituu julkisen ja yksityisen sektorin toiminta. Yksityistä sektoria käyttävät varakkaat ja julkista sektoria vähävaraiset. Kansalaisten motivaatio verovaroin tukea julkisten palvelujen tuottamista heikkenee. Ikääntyvien omaiset kaikkoavat siinä pelossa, että heidän harteilleen sälytetään kohtuutonta vastuuta ikääntyvien omaistensa huolehtimiseksi. Julkinen sektori yrittää vain sinnitellä ja tuottaa itse suuren osan palveluista. Resurssit eivät riitä, mutta poliittista tahtoa ja käytännön yhteistyöhaluja ei löydy näkemään eri sektoreiden mahdollisuuksia osana palvelujärjestelmää. Vapaaehtoisia on myös vaikea rekrytoida järjestöiden palvelukseen. Kaikki säheltävät omalla tahollaan ominen ehtoineen. Järjestötoiminta hiipuu pois. Muutama suuri hoivayritys kannattaa. Kunnallinen sektori ei toimi/toimii erittäin huonosti palveluja ei enää pystytä antamaan. Kaaosmaisessa tulevaisuudessa yrityksiä on mennyt konkurssiin; vallitsee suurtyöttömyys. Verotulot ovat romahtaneet eikä rahaa riitä vanhuspalveluihin. Jotkut varakkaat vanhukset ostavat palvelut isolla rahalla vielä toimivista yrityksistä, Omaiset joutuvat vastaamaan vanhuksistaan tai muuten vanhukset ovat helposti heitteillä. Kunnat yrittävät lisätä kodeissa kiertävää vanhuspalveluhenkilökuntaa, mutta rahaa ei tahdo olla. Järjestöt yrittävät auttaa tilannetta, mutta niilläkin on raha tiukalla. Työttömät ja eläkeläiset ovat perustaneet ns. ystäväpiirejä, jotka talkoovoimin kiertävät apua tarvitsevien vanhusten luona. Tilanne on lievästi sanottuna kaaosmainen. Maahanmuuttajat koetaan vaativina asiakkaina vanhustyössä, kun heidän tarpeisiin ei osata asian tuntevasti vastata. Heidän hoitonsa haluttaisiin siirtää jonnekin muualle sen sijaan, että lähettäisiin kehittämään osaamista. Kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa maahanmuuttajien tarpeista esim. vanhustyön osalta eikä ikääntyvien maahanmuuttajien tarpeisiin vastaamiseen liity minkäänlaista suunnitelmallisuutta. Esim. ei ole osattu hyödyntää muiden maahanmuuttajien osaamista. Palveluntuottajat eivät osaa hoitaa, eivätkä halua hoitaa runsasta määrää ikääntyviä maahanmuuttajia. Heitä pallotellaan paikasta toiseen. Kiistely kuntarakenteen muutoksesta jatkuu edelleen ja sen seurauksena fokus edelleen jatkossakin on siinä, mikä on kuntien lukumäärä. Asiassa ei päästä eteenpäin ja näin ollen myös palvelujen järjestämiseen liittyvät avoimet kysymykset jäävät vastausta vaille sillä seurauksella, että tilanne polkee paikallaan. Lähikunnat eivät yhdisty. Päällekkäisiä toimintoja on liikaa pienellä alueella ja alueen resursseja ei voida hyödyntää tehokkaasti ikääntyvien hyväksi. Osassa kuntia tehdään lyhytnäköisiä ratkaisuja ja vanhuspalveluita karsitaan kovalla kädellä piittaamatta siitä, miten hoito- ja palveluketjut toimivat kokonaisuudessaan. Kunnallisessa toiminnassa puuttuu pitkäjänteinen suunnittelu ja toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Ratkaisut tehdään pelkästään taloudellisin perustein eikä esim. vanhustyön asiantuntemusta käytetä hyväksi. Alueen elinkeinopolitiikka on ollut nihkeää ja yrityksillä on vaikeuksia laajentaa toimintaa alueella. Yritysten on vaikea työllistää ja irtisanomisia joudutaan tekemään. Kuntien verotulot romahtavat ja palveluihin on niukasti varoja. Teknologisia ratkaisuja on hankittu suunnittelemattomasti ja ad hoc, kun joku esittelijä on käynyt esittelemässä. Henkilöstö ei osaa käyttää laitteita ja ensimmäisen läheltä piti -tilanteen jälkeen laitteet jäävät käyttämättöminä sivuun. Henkilökunta on epävarma omasta osaamisestaan eikä sen vuoksi aktiivisesti tarjoa teknologisia ratkaisuja ikääntyville. Laitteiden valmistajat käyttävät samoja koekäyttäjiä hyväkseen, jolloin erot henkilökunnan osaamisessa kasvavat entisestään. Teknologia valtaa hoivaa ja aidot ihmisten väliset kohtaamiset jäävät vähiin.

18 18 Mikään ei kehity, kukaan ei osaa käyttää ja hyödyntää laitteita. Yhteiskunnassa valmistaudutaan vastaamaan ainoastaan nuorempien sukupolvien tarpeisiin. Vanhojen vanhusten määrän kasvu nostattaa eutanasiakeskustelun. Käsitys vanhojen vanhusten elämästä on suppea; on vaikea löytää elämän mielekkyyttä elämän loppuvaiheessa. Vanhojen vanhusten määrä on suuri ja heidän toimintakykynsä heikko. Tarvitaan paljon raskaita, kalliita hoitoja. Vanhojen vanhusten määrä kasvaa räjähdysmäisesti eikä palveluiden tarjonta pysy enää lainkaan perässä. Kun resurssit eivät riitä, jää suuri osa vanhuksista oman onnensa varaan; etenkin jos omaisetkaan eivät esim. pitkän etäisyyden johdosta pysty helpottamaan tilannetta. Jos taloustilanne heikkenee pelättyä tahtia ja taantuma kestää jopa joidenkin talousviisaiden ennustamat kymmenisen vuotta, voi tällainen hallitsematon tilanne olla edessä jo ensi vuosikymmenen lopulla suurten ikäluokkien alkaessa tulla 80 vuoden ikään. Vanhustyön rakenteellinen muutos on paperitiikeri, joka käytännössä osoittautuu suoranaiseksi kaaokseksi. Hoito- ja palveluketjut pätkivät, ikääntyvät tuntevat turvattomuutta, koska palveluita ei voida taata kotiin eikä laitospaikkojakaan ole tarvittaessa saatavilla. Kukaan ei ole ottanut kokonaisvastuuta vanhustyön ja palveluiden organisoimisesta eikä se tapahdu itsestään Vanhustyö painottuu laitoshoitoon isoihin yksikköihin. Kotihoito takkuaa ja henkilökunta väsyy suurten vaatimusten alla. Kotihoito ei toimi, asiakkaat eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Laitoshoito on ylikuormitettu. Ihmiset elävät omaa elämäänsä yhä enemmän eriytyneinä muista. On heikkoutta ja myös riski osoittaa avun tarvetta, siksi se pidetään omana tietona. Varallisuuden salliessa ostetaan apua, jos on ihan pakko. Naapurit ja yhteisöjen jäsenet eivät tunne toisiaan eivätkä halua tutustua toisiinsa. Epämääräinen uhan tunne liittyy elämään, ja siksi on tarpeellista yrittää suojautua vielä huolellisemmin. Yhteisöllisyyttä ei arvosteta. Hyvin varhaisessa vaiheessa läheiset haluavat kuntien ottavan täyden vastuun ikääntyvistä ja ajattelevat, että ammattilaiset hoitavat kaiken. 6. ENERGIA-ALAN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI Energia-alan osaamistarpeiden ennakointiprosessin, kuten kahden muunkin toimialan (kaupan ala ja vanhustyö) ennakointiprosessien, yhtenä päätavoitteena oli Pohjanmaan maakunnan osaamistarpeiden erityispiirteiden kartoittaminen. Millaista erityisesti Pohjanmaalle tyypillisiä osaamistarpeita maakunnan työelämällä on kaikille maakunnille yhteisten osaamistarpeiden lisäksi. Nämä erityistarpeet voitaisiin mahdollisesti huomioida maakunnan oppilaitosten opetussuunnitelmissa lisänä kansallisiin opetussuunnitelmiin. Yksi tärkeä seikka osaamistarpeiden ennakointia aloitettaessa on ennakoitavan alan rajaaminen. Tässä tarkastelussa kartoitetaan koko energia-alan osaamistarpeita Pohjanmaan maakunnassa, niin ydinenergian ja tuulivoiman kuin aurinkoenergian, biokaasun ja maalämmönkin Osaamistarpeita päätettiin tarkastella siltä pohjalta, minkä tasoista osaamista työssä vaaditaan eli vaatiiko työ korkeakoulutasoista vai toisen asteen ammatillisen koulutuksen tasoista osaamista. Vaihtoehtona ollut ammattiryhmittäinen osaamistarpeiden tarkastelu hylättiin myös tässä skenaariossa, koska useimpien asiantuntijoiden mielestä ensiksi mainittu jako on selkeämpi ja tässä tarkastelussa täysin riittävä.

19 19 Ensimmäisessä työpajassa osallistujat saivat kirjoittaa ylös korkeintaan kymmenen mielestään keskeisintä energia-alan tulevaisuuden osaamistarpeisiin vaikuttavaa muutostekijää. Näistä koottiin toiseen työpajaan mennessä lista tärkeimmiksi nostetuista muutostekijöistä; toisin sanoen niistä, jotka löytyivät useammalta listalta tai olivat erityisen nerokkaita oivalluksia.. Tämä lista hyväksyttiin toisessa työpajaistunnossa, jossa siihen oli mahdollisuus tehdä vielä muutoksia ja lisäyksiä. ERITYISESTI POHJANMAAN MAAKUNNASSA ENERGIA-ALALLA VAIKUTTAVIEN MUUTOSTEKIJÖIDEN listaan asiantuntijaryhmä valitsi seuraavat muutostekijät: 1. Maakunnan suuret työnantajat ja niiden vaikutus 2. Osaavan työvoiman saatavuus 3. Koulutuksen turvaaminen 4. Yritysten kansainvälistyminen 5. Maahanmuuttajien tarve 6. Poliittiset päätökset eri energiamuotojen suhteen 7. Eri energiamuotojen hintakehitys 8. Uudet energiamuodot 9. Uudet investoinnit 10. Väestön ikääntymisen vaikutus Näitä kymmentä energia-alan muutostekijää päätettiin tulevaisuustaulukkomenetelmää apuna käyttäen tarkastella kolmen eri skenaariovaihtoehdon 1. Turvallisen tulevaisuuden 2. Yllättävän hyvän tulevaisuuden tai 3. Kaaosmaisen tulevaisuuden toteutuessa. Samat skenaariot ja sama tarkastelumenetelmä valittiin kahdessa muussakin asiantuntijaryhmässä. Turvallisen tulevaisuuden skenaariossa kaikki jatkuu ennallaan, turvallisesti kuten tähänkin asti. Yllättävän hyvässä skenaariossa kaikki sujuu kuin unelma, siis onnistuu yli odotusten. Vastaavasti kaaosmaisen tulevaisuuden skenaarion toteutuessa toteutuu myös Murphyn laki: kaikki, mikä voi mennä pieleen, menee pieleen. Todellisuus tulee ilmeisesti olemaan jokin skenaarioiden välimuoto, mutta kaikkiin skenaariovaihtoehtoihin on hyvä varautua, jotta pystyttäisiin tarvittaessa reagoimaan nopeasti. Kuten muissakin asiantuntijaryhmissä sovittiin toisessa energia-alan työpajassa, että jokainen ryhmän jäsen miettii, miten valitut muutostekijät käyttäytyvät kolmen vaihtoehtoisen skenaarioiden toteutuessa, kirjoittaa ylös ajatuksiaan ja toimittaa ne sihteerille jatkotyöstämistä varten. Asiantuntijoiden ennakoima yleinen kehitys kunkin skenaarion toteutuessa kuvataan sivulla 3, joten sitä ei tässä toisteta.

20 20 ENERGIA-ALAN MUUTOSTEKIJÖIDEN KÄYTTÄYTYMINEN ERI SKENAARIOVAIHTOEHDOISSA (Alan asiantuntijoiden kirjoittamat visiot on otettu raporttiin lähes sellaisenaan, vain pientä muokkausta on tehty). Turvallinen tulevaisuus Turvallisen tulevaisuuden skenaariossa (jossa kehitys jatkuu samanlaisena kuin tähänkin asti) Wärtsilä ja ABB + muut alan yritykset jatkavat nykyisellä hyvällä kasvu-uralla ja rekrytoivat vuosittain runsaasti uusia työntekijöitä. Myös alihankkijoilla menee hyvin, koko alan työllisyys on korkealla tasolla. Suurten ikäluokkien eläköityessä myös työvoiman määrä vähenee merkittävästi, sillä nuoret työhön tulevat ikäluokat eivät riitä korvaamaan työstä poistuvia Pohjanmaan maakunnan noin hengen työvoimasta poistuu vuoteen 2025 mennessä noin puolet eli henkeä! Niukkenevan työvoiman olosuhteissa ei ole varaa päästää yhtäkään nuorta syrjäytymään työelämästä. Myös koulutuksen ja työelämän tarpeiden kohtaantoa pitää parantaa; koulutus pitää entistä paremmin kohdistaa aloille, joilla kysytään työvoimaa. Nuorten syrjäytyminen on saatu minimoitua. Yhä useampi koulutuksesta valmistunut löytää osaamistaan vastaavan työpaikan. Ulkomainen työvoima korvaa merkittävässä määrin suurten ikäluokkien eläköitymisen seurauksena syntynyttä työvoimapulaa, vaikka vielä lisääkin maahanmuuttajia tarvittaisiin työvoimapulaa helpottamaan. Nykyinen korkeatasoinen energia-alan koulutustarjonta on saatu säilytettyä maakunnassa niin toisen asteen oppilaitoksissa kuin korkeakouluissakin. Osaamisesta maksetaan, ei tutkinnosta. Osaaminen vetää osaajia. Maakunnan energia-alan yritysten kansainvälistyminen jatkuu tasaiseen tahtiin. Vienti on lisääntynyt; yritykset ovat myös perustaneet tytäryhtiöitä ulkomaille. Öljyn hinta on edelleen korkealla, joskaan se ei ole noussut samaa tahtia kuin 2000-luvun alussa. Moni maa on lakkauttanut ydinvoimalansa (voi kuitenkin kysyä, takaako se välttämättä turvallisen tulevaisuuden?) Tuulivoimasta ja aurinkoenergiasta on tullut merkittävä ja myös kilpailukykyinen vaihtoehto. Tuulivoima on kuitenkin todennäköisesti välivaihe. Seuraava vaihe on aurinkoenergia (20 vuoden päästä). Ulkomailta tullut tekee joskus, mitä haluaa. Voidaan kuitenkin valikoida itse maahanmuuttajat. Uusiutuvaa energiaa tuetaan verotuksellisesti ja suorilla investointituilla enemmän kuin aikaisemmin. Energia on aina poliittinen päätös, jota ohjataan verotuksella. Energian hinta on pidetty poliittisesti alhaisena. Ydinvoimasta luopuminen piristäisi Vaasan seutua. Uusia energian lähteitä saattaa löytyä arktisilta alueilta. Jos niitä vain kannattaa hyödyntää. Metsäpuolelle kannattaisi myös panostaa. Koulutus valmistaa uusiin innovaatioihin myös jo toisella asteella. Biotieteet voisi olla mahdollisuus. Väestön ikääntyminen ja väestön työvoimaosuuden pieneneminen vaikeuttavat osaavan työvoiman saantia kotimaasta. Yllättävän hyvä tulevaisuus Energia-alan hyvinvointi säteilee hyvinvointia koko maakunnalle; hyvä työllisyystilanne merkitsee, että ihmisillä on varaa kuluttaa enemmän; se merkitsee myös enemmän verotuloja julkiselle sektorille, jolla on enemmän varoja käytettävissä investointeihin; jne. Korkeakoulujen yhteistyöllä kannustetaan uusien mikroyritysten syntymistä. Pohjanmaalle syntyy energiaalan piilaakso. Tutkimuksen ja insinööriosaamisen myötä syntyy yhä uusia innovaatioita. Valtio kannustaa hajautetun energian levittämistä kaikkialle maaseudulle sekä kannustaa sähkö-, kaasu- ja muun energian käyttämistä liikenteessä.

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.)

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Liite 1. Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Viime kerralla keskusteltua - Mihin ongelmiin vastuutyöntekijä vastaisi? - Löytyisikö ongelmiin ratkaisuja palvelujärjestelmän toimintatapoja kehittämällä?

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot