KASVINSUOJELUN TEEMAPÄIVÄ 2002 Jokioinen
|
|
- Hilja Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KASVINSUOJELUN TEEMAPÄIVÄ 2002 Jokioinen
2 2 KASVINSUOJELUN TEEMAPÄIVÄ 2002 Jokioinen Kasvinsuojeluseura ry. Neuvontajaosto Toimittanut Heikki Jalli Jokioinen 2002 ISSN
3 3 KASVINSUOJELUN TEEMAPÄIVÄ 2002 Aika: Tiistai klo Paikka: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Jokioinen, M-talo OHJELMA 8.30 Ilmoittautuminen ja kahvi 8.31 Päivän puheenjohtaja Lasse Matikainen, Berner Oy 9.00 Tilaisuuden avaus Kari Tiilikkala, MTT Kasvinsuojelun ympäristöriskejä voi Kasvinsuojeluseuran pj. syntyä yllättävissä 9.10 Aitosuorakylvö ja siihen liittyvät tekniset kysymykset 9.40 Kasvinsuojeluongelmat aitosuorakylvössä Reijo Björkbacka, MTT Heikki Jalli, MTT Suorakylvö, tulevaisuuden menetelmä? Jussi K. Niemistö Laihia Keskustelu Kestorikkakasvitutkimuksen tuloksia Petri Vanhala, MTT Lajikekohtaiset Marja Jalli kasvinsuojelusuositukset Boreal Kasvinjalostus Oy Lounas Ovatko kasvinsuojeluaineet riski Juhani Kangas viljelijän terveydelle? Kuopion aluetyöterveyslaitos Kasvinsuojeluaineiden oikea käyttö Juha Liespuu huomioi vaikutustapa torjunnassa Kemira Agro Oy Oma siemen halpaa? Aulis Ansalehto Hämeen maaseutukeskus Peittauslaitetutkimuksen tuloksia Timo Kalliomäki, Helsingin yliopisto Kahvi Uutuuksia kemialliseen kasvinsuojeluun
4 4 SISÄLTÖ Kasvinsuojelun teemapäivä Sisältö 4 Kasvinsuojelun ympäristöriskejä voi syntyä yllättävissä Kari Tiilikkala 5 paikoissa Aitosuorakylvö ja siihen liittyvät tekniset kysymykset Reijo Björkbacka 7 Kasvinsuojeluongelmat aitosuorakylvössä Heikki Jalli 10 Aitosuorakylvö, tulevaisuuden menetelmä? Jussi K. Niemistö 14 Kestorikkakasvitutkimuksen tuloksia Petri Vanhala 16 Lajikekohtaiset kasvinsuojelusuositukset Marja Jalli 20 Ovatko kasvinsuojeluaineet riski viljelijän terveydelle? Juhani Kangas 24 Kasvinsuojeluaineiden oikea käyttö Juha Liespuu 27 huomioi vaikutustapa torjunnassa Oma siemen halpaa? Aulis Ansalehto 30 Peittauslaitetutkimuksen tuloksia Timo Kalliomäki 32 Uutuuksia kemialliseen kasvinsuojeluun Syngenta uusi toimintamalli, uusia tuotteita ja Risto Knaapinen 35 muutoksia Amistar, Moddus, Karate ja Lentagran valmisteissa Fusilade Max Arto Markkula 37 Touchdown Premium Arto Markkula 38 Roundup uudistuu ja käyttö monipuolistuu Tuula Hiltunen 39 Rizolex- tuotteet siemenperunan peittaukseen Tuula Hiltunen 40 Premus uusi rikkakasvien torjunta-aine Jarmo Virtanen 41 syysviljoille ja siemenheinille Stratego 312,5 EC Petri Lintukangas 42 Tanos Kalle Erkkola 43 Teldor WG 50 Asmo Saarinen 44 Confidor WG 70 Asmo Saarinen 45
5 5 KASVINSUOJELUN YMPÄRISTÖRISKEJÄ VOI SYNTYÄ YLLÄTTÄVISSÄ PAIKOISSA Kari Tiilikkala MTT, Kasvinsuojelu Kasvinsuojeluseura ry:n pj. Pohjavesien puhtaus on kansanterveyden perusta ja on hyvä, että korkeatasoinen valvontajärjestelmämme paljastaa paikallisetkin jäämäongelmat. Atratsiinin löytyminen Lahdessa ei sinänsä ollut valitettavasti yllätys sillä aine poistettiin Suomen torjunta-ainerekisteristä jo 1991 juuri ympäristöriskien takia. Atratsiini oli aine, jolla monivuotisten koriste-, taimisto- ja puutarhakasvien tyvet pidettiin puhtaana rikkakasveista ja aineen käyttö oli usein samoilla paikoilla toistuvaa työrutiinia. Kansainvälistenkin ympäristötutkimusten mukaan atratsiini on yksi eniten vesistöissä jäämiä aiheuttanut aine kuten mm. Jenny Kreuger julkaisemassaan väitöstyössään (Uppsala 1999) osoitti. Viheralueidenkin jäämäriskit voivat olla suuria Lahden pohjavesistä todetut atratsiinijäämät ovat paljastaneet muitakin yleisemmin mietittäviä asioita. Erityisen tärkeä tieto on se, että jäämäalueilla aineiden käyttö ei ole liittynyt elintarvikkeiden tuotantoon vaan todennäköisesti rautatiealueen rikkakasvien torjuntaan sekä kaupungin puutarhan toimintaan. Onkin ilmeistä, että Suomessa pohjavesien jäämäriskit liittyvät useimmiten hyvin Lahden tapauksen kaltaiseen, paikalliseen ja toistuvaan torjunta-aineiden käyttöön muussa kuin tarkasti valvottavassa elintarviketuotannossa. Julkisten alueiden rikkakasvien torjunta on yksi vakavasti otettava asia, jossa jäämäriskien hallintaan ja kemiallisen torjunnan korvaavien menetelmien kehittämiseen tarvitaan työtä ja tutkimusta. Viimevuosina tehostettu maatalouden ympäristönsuojeluun liittyvä tasapainoisen kasvinsuojelun kehitys kohdistuu vain maa- ja puutarhatilojen kasvinsuojeluun sekä aineiden käyttöön. Muut käyttötilanteet ovat ohjeistamisessa ja kouluttamisessa jääneet vähemmälle huomiolle. Tietoa ja tarkkuutta tarvitaan myös omatarvetuotannossa Paikallinen riski voi liittyä myös omatarveviljelyn kasvinsuojeluun, jossa aineet ovat usein samat kuin ammattiviljelijöilläkin, mutta osaaminen ja välineet vailla tarkastusta tai valvontaa. MTT:n kasvinsuojeluneuvontaankin tulevat puhelut ja niissä kerrotut menettelyt herättävät usein huolen sekä kotipalstojen tuotteiden turvallisuudesta kuin myös ympäristöriskeistä. Kasvinsuojeluseura ry. siirtyneekin viljelijöihin kohdistuneen massiivisen Tasapainoinen kasvinsuojelu urakan jälkeen omatarveviljelijöihin ja kuluttajiin kohdennettavaan tiedottamiseen. Tämän vuoden aikana julkaistavat oppaat ja kuvastot antavat erinomaisen mahdollisuuden myös harrasteviljelijöiden tietotaidon kohottamiseen ja siten torjunta- sekä kasvinsuojeluaineiden riskienhallinnan tehostamiseen myös näissä pistemäisissä käyttökohteissa. Omatarveviljelyssä erityisneuvonnan tarve liittyy myös ns. omien preparaattien käyttöön sillä yleinen usko luonnosta saatavien aineiden turvallisuuteen ja pehmeyteen on usein perusteettoman suuri. Olemattoman tiedon varassa touhutaan myös kompostiuutteiden käytössä elleivät ne ole tarkasti valvotun ja hallitun prosessin tuotteita.
6 6 Aineiden vaikutusten ja käyttökelpoisuuden seurantaa tarvitaan Käytössä olevien aineiden vaikutusten tutkimista peltoekosysteemissä tulee vahvistaa nopeasti, mikäli kasvinsuojelu- ja torjunta-aineiden kansallisen tarkastuksen muutos johtaa EU:n hyväksymien tehoaineiden markkinointiin automaattisesti myös Suomessa. Tietoa tarvitaan sekä aineiden hyödyistä että haitoista. Hyödyn laskenta edellyttää biologisten muutosten sekä taloudellisten indikaattorien laskentaa tilatasolla ja samanaikaisesti. Haittojen kannalta olennaista on kerätä tietoa tuotteiden laadusta sekä ekologisista ja biologisista muutoksista pelloilla ja puutarhoissa. Systemaattisesti organisoitu ja monialainen seurantatutkimus voi olla jopa perinteistä, kansalliseen rekisteröintiin liittynyttä tarkastusrutiiniakin parempi menettely aineiden pitkäaikaisten ympäristövaikutusten seurannassa. Lahden vedenottamoiden mittaustulokset osoittavat, että ympäristövaikutusten merkitystä ei tule aliarvioida eikä ainekohtaisia analyysejä voida lopettaa edes haitallisten tuotteiden käytön loputtuakaan. Kiireellisesti pitäisi myös miettiä luontoon vapautettavien biologisten torjunta-eliöiden ekologisten vaikutusten seuranta sillä niiden markkinointi ei ole edellyttänyt mitään tarkastusta Suomessa eikä koko EU:n alueella.
7 7 AITOSUORAKYLVÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT TEKNISET KYSYMYKSET Reijo Björkbacka, tutkimusmestari, Yrjö Salo, tutkimusaseman johtaja MTT, Lounais-Suomen tutkimusasema Johdanto Muokkaus, lannoitus, kylvötekniikka ja kemiallinen kasvinsuojelu ovat olleet voimakkaan kehityksen kohteena koko luvun ja varsinkin toisen maailmansodan jälkeisen ajan. Viljelykulttuurin koneistamisprosessin myötä tuli suuria muutoksia maatilan työketjuihin. Yhdeksänkymmenluku sekä siirtyminen EU:iin ja kolmannelle vuosituhannelle näyttää tuoneen muutospaineita jotka kohdistuvat suoraan maatiloihin, niiden lukumäärään ja kokoon. Toimintaympäristö maatiloilla muuttuu, olivatpa ne karjatiloja tai kasvintuotantotiloja. Taulukko 1. MAATILAT 1000 kpl HA / JAKSO / - Alle 5 ha 108,5 69,4 58,3 12,9 6,8 6,1-102, ,9 69,2 56,1 21,5 13,6 11,2-86, ,6 83,2 82,7 70,2 57,9 50,8-37,8 yli 50 1,9 2,9 3,4 5,6 9,0 10,9 + 9,0 YHT n Muutos edelliseen VM, aitosuorakylvökone Aitosuorakylvö on viimeisin sana konemarkkinoilla, kun puhutaan kylvötekniikasta. Mitä se on ja millä tavalla se poikkeaa suorakylvöstä, joka mahdollisti minimimuokkauksen. Aitosuorakyvökone eroaa kolmessa suhteessa merkittävästi muista suorakylvökoneista: Kone kylvää siemenet ja lannoitteet saman vantaan kautta erittelemättä siemenen ja lannoitteen keskinäistä kylvösyvyyttä. Lannoitusvantaiden puuttuminen kokonaan tekee koneen kylvömekanismista väljemmän. Vantaiden sijoittelu on harvempi ja siten syntyy väljyyttä vannasrivistöön (riviväli n.15 cm ). Kone tarvitsee n % vähemmän vetotehoa. Aitosuorakyvökoneessa on mekaaninen kylvösyvyyden säätö, se on vannaskohtainen, mutta helppo ja nopea suorittaa. Vannaspainoa voidaan lisätä hydraulisesti kg. Koetuloksia ja havaintoja Hietasavimaalla tehdyissä kokeissa, kevätkylvössä suoraan sängelle käytettiin kylvösyvyyden säädön lisäksi n. puolta käytettävissä olevasta hydraulisesta vannaspainotuksesta. Syysviljan kylvö suoraan sänkeen voi vaatia jopa koko painotuskapasiteetin käyttöä. Painotustarve on riippuvainen maan mekaanisesta vastuksesta. Maan mekaaniseen vastukseen vaikuttavat mm. maalaji ja maan kosteus. Savilla, joiden mekaaninen vastus on suuri, varsinkin kun kenttäkapasiteetti
8 8 on pieni, hydraulinen painotus on hyödyllinen lisäominaisuus oikean kylvösyvyyden saavuttamiseksi. Vantaiden lukumäärästä johtuen aitosuorakylvökoneella kylvösyvyys saavutetaan kovillakin savimailla. Aitosuorakylvökone on toimintavarma runsaastikin puintijätettä olevalla pellolla, eikä tukkeudu vantaistostaan helposti. Tasaisen orastumisen varmistamiseksi olisi puimurin silppurin oltava terä kunnossa ja silpun levittävä lähes puimurin työleveydelle. Esillisten (ruumenet) levittäminen, varsinkin runsassatoisina vuosina, on yhtä tärkeää kuin silpun tasainen levittäminen. Taulukko 2. MTT / Lounais-Suomen tutkimusaseman aitosuorakylvön tuloksia savisella hietasavimaalla Syysvehnäsadot v kg / ha +/- kg Sänki, Aitosuorakylvö 6420 Kultivoitu, Aitosuorakylvö Tasaamaton kynnös, Aitosuorak Tasattu kynnös, kylvölannoitin Syysvehnäsadot v.2001 Aitosuosakylvö + / - kg Sänki, oljet silputtu 4770 Sänki,oljet poltettu Kultivoitu, oljet silputtu Kultivoitu, oljet poltettu Aitosuorakylvö Kevätvehnäsadot v.2000 kg / ha + / - kg Oraat kpl / m 2 60 N ( Y- lanta ) N N N N Aitosuorakylvö Kevätvehnäsadot v.2001 kg / ha + / - kg Oraita kpl / m 2 60 N ( Y- lanta ) N N N N Syysviljalle kylvöalustaksi puitava lohko voidaan puida noin cm sänkeen. Pitkästä sängestä on hyötyä, sen kerätessä vähäisetkin tuiskulumet oraiden suojaksi talvea vastaan. Keväällä aitosuorakyvönä kylvettäväksi aiotut lohko kannattaa puida lyhyeen sänkeen tai murskata pitkä sänki kesantosilppurilla. Mikäli puintitöiltä riittää aikaa, voidaan keväällä tehtävää aitosuorakylvöä edistää syksyisellä sänkiäestyksellä. Kaikki tässä kappaleessa edellämainitut toimenpiteet ovat tärkeitä siksi, että puintijäte aiheuttaa pellolle katteen, joka hidastaa roudan sulamista keväällä. Katteesta on myös hyötyä maan kosteusvarojen säilyttäjänä. Kasvijätepeitteinen maa kuivuu yllättävällä tavalla. Roudan sulettua maan kuivuminen alkaa kahta kautta. Salaojitus imee vettä alakautta ja tuuliset, aurinkoiset kevätpäivät haihduttavat
9 9 yläkautta. Edellisestä johtuen oikean kylvöajankohdan valinta on tarkkaa puuhaa, kevätkosteuden hyödyntämiseksi. Keväällä 2000 koneessa oli ilmakumipyörät, jotka painoivat kylvövaon keskeltä ja vaot umpeutuivat hyvin keväällä koneeseen oli asennettu ponnekumipyörät ja ne painoivat kylvövakoa sen molemmilta reunoilta. Tämä ratkaisu ei toiminut savisella hietasavella hyvin, kylvövako jäi auki. Kyntöanturasta johtuvia ilmiöitä on havaittu kahdenlaisia. Sadekeväinä pinta on liian märkää ja kuivina keväinä orastuminen on epätasaista. Vie aikansa ennenkuin maan lierosto ja muu biologinen toiminta saa murrettua kyntöanturan tai muusta runsaasta peltoliikenteestä johtuvan tiivistymän. Akselipainoista ja renkaiden pintapaineista ei puhuta turhaan. Seuraavilla seikoilla on merkittävä vaikutus aitosuorakylvön onnistumiseen : 1. Lohkokohtainen suunnittelu ja valmistelu 2. Kemiallisen kasvinsuojelun hallinta 3. Huolellinen puintityö ja varautuminen puintijätteiden työstämiseen 4. Pellon tasaisuus ja koneiden oikea rengasvarustus Siirtymäkauteen varautuminen on paikallaan, koska muokkaamattomuus todennäköisesti aiheuttaa notkahduksen alaspäin satotasossa, useampana vuotena. Satotason tippuminen ei välttämättä aiheuta taloudellisen tuloksen pienenemistä varsinkaan pitkällä aikavälillä tarkasteltaessa. Mitä monipuolisemmin aitosuorakylvöä hyödynnetään sen paremmin se kestää vertailun muiden käytössä olevien työketjujen kanssa. Vuodet eivät ole veljeksiä aitosuorakylvössäkään.
10 10 KASVINSUOJELUONGELMAT AITOSUORAKYLVÖSSÄ Heikki Jalli ja Marjo Serenius MTT, Kasvinsuojelu Hannu Känkänen MTT, Kasvinviljely ja biotekniikka Muutokset viljelymenetelmissä tai koko viljelyjärjestelmän muuttuminen muuttavat kasvintuhoojien menestymismahdollisuuksia. Kylvösiemenen pinnalla säilymisen lisäksi viljojen lehtilaikkutaudit leviävät pellon pinnalla olevissa kasvijätteissä tyvitautien aiheuttajien tapaan. Maan muokkaamatta ja kasvijätteiden multaamatta jättäminen mahdollistaa kasvitautien lisääntymisen. Toisaalta tartunnan saaneiden kasvijätteiden leviäminen pellon eri osiin vähenee muokkauksen vähenemisen myötä. Muokkaus vaikuttaa välillisesti kasvustossa vallitsevaan pienilmastoon, johon taudinaiheuttajat reagoivat. Tämä johtuu maan kosteusolojen tasaantumisesta ja kylvösyvyyden muuttumisesta, kun siirrytään kynnöstä aitosuorakylvöön tai kevennettyyn muokkaukseen. Kynnöstä ja maan muokkauksesta luopuminen vaikuttavat siemenrikkakasvien elinkiertoon siten, että siemensadosta muodostuva siemenpankki muotoutuu pellon pintaan. Maan pinnassa siemenien tuhoutuminen ja itäminen on helpompaa kuin syvällä maasta. Kyntämättä viljelyyn siirryttäessä ja kemiallisen rikkakasvien torjunnan jatkuessa siemenrikkakasvit mahdollisesti vähenevät. On myös oletettavaa, että lopetettaessa maan muokkaus annetaan mahdollisuus monivuotisille viljelysten ja pientareiden kestorikkakasveille. Tällaisia ovat: voikukka, hierakat, rönsyleinikki, pujo, ketohanhikki, piharatamo, nokkonen, siankärsämö, peltopähkämö, rantaminttu, juolavehnä, leskenlehti, peltokorte, pelto-ohdake ja peltovalvatti. Lisääntyessään heinämäiset rikkakasvit voivat toimia väli-isäntäkasveina viljojen taudinaiheuttajille. Keväällä 2001 MTT:ssä perustettiin kaksi kenttäkoetta toinen Jokioisille ja toinen Mietoisiin. Kokeissa tutkittiin muutoksia kasvintuhoojien esiintymissä ja kaksi- ja monitahoisen ohran, kauran ja kevätvehnän menestymistä aitosuorakylvömenetelmää käytettäessä. Kokeet kylvettiin toukokuun toisella viikolla Vieskan Metallin aitosuorakylvökoneella jäykille saville samanaikaisesti verranteena olleiden kynnettyjen koejäsenien jyrsinkylvön kanssa. Kesän kosteudesta hyötyä ja haittaa Jokioisilla Kylvö tehtiin kun kynnös oli kylvökunnossa. Muokkaamattoman maan kuivuminen oli hitaampaa ja epätasaisempaa ja Jokioisten koelohkoilla oli kyntämättömillä alueilla liian kosteita kohtia. Viljan taimettuminen tapahtui viileydestä ja kuivuudesta johtuen hitaasti. Viikko kylvöjen jälkeen sää muuttui kosteaksi ja kasvustot taimettuivat tasaisesti eikä kasvien kehitysrytmissä ollut eroja kylvötapojen välillä. Kesäkuun puolivälistä lähtien kaksitahoinen ohra (Saana) alkoi kärsiä liiasta kosteudesta kyntämättömillä alueilla ja muuttui sään lämmetessä kesäkuun lopussa vaalean kellertäväksi. Monitahoinen Rolfi selviytyi Saanaa paremmin ja kauran (Roope) sekä Kruunu kevätvehnän kasvu oli normaalia. Jokioisilla kokeen korjuu alkoi 18.8
11 11 Kylvön jälkeiset sateet turvasivat Jokioisilla liian kosteaankin maahan. Mietoisissa kevät ja kesä olivat kuivia ja kuivuudesta johtuva heikko viljan kasvu leimasi koko koetta. Talvehtineet rikkakasvit yllättivät Jokioisilla aitosuorakylvetyillä ruuduilla kasvoi talvehtineita linnunkaaleja kuusi kappaletta neliömetrillä, kynnetyillä ruuduilla kaikki rikkakasvit olivat keväällä itäneitä. Kyntämättömillä ruuduilla iti aitosuorakylvökoneen vantaan murentamalla kaistalla peltomataraa, jonka tiheys oli keskimäärin 750 kpl neliömetrillä ja kynnetyillä ruuduilla 85 kpl. Vastaavasti punapeippejä taimettui kynnetyllä ruuduilla enemmän kuin muokkaamattomilla, 24 vs 62 kpl/m 2. Rikkakasvien torjunta tehtiin pienimmällä käyttöohjeenmukaisella Ariane S määrällä, eikä rikkakasveista ollut käsitellyillä ruuduilla haittaa Jokioisilla 1000 aitosuorakylvetyillä ruuduilla iti paljon peltomataraa, jotka kuitenkin hävisi kilpailussa viljoille ilman kemiallistakin torjuntaa. kevät 800 syksy käsitelty 600 syksy käsittelemätön Mietoisissa aitosuorakylvetyillä ruuduilla kasvoi keskimäärin 15 talvehtinutta 400 saunakukkaa neliömetrillä. Ilman käsittelyä niiden massa oli syksyllä kg/ha ja 236 myöhäisellä Ally-käsittelyllä 180 niiden 192 paino aleni 630 kiloon. Kynnetyllä alueella kasvoi piha- 200 ja kiertotatarta, jauhosavikkaa ja juolavehnää Rikkakasvien lukumäärä Jokioisilla, kpl/m Rikkakasvien lukumäärä Mietoisissa, kpl/m Rolfi aitosuora 174 Saana aitosuora 881 Roope aitosuora Kruunu aitosuora Rolfi kyntö Saana kyntö Roope kyntö Kruunu kyntö Kuivan kesän jälkeen Mietoisissa taimettui rikkakasveja herbisidikäsittelyn jälkeen Rolfi aitosuora Saana aitosuora Roope aitosuora Kruunu aitosuora 190 Rolfi kyntö Saana kyntö kevät syksy käsitelty syksy käsittelemätön Roope kyntö 255 Kruunu kyntö
12 12 Jokioisilla aitosuorakylvetyssä hieman enemmän tyvitauteja Kasvien juurien ja tyvien tummuminen havainnoitiin kolmesti: kesäkuun lopulla, heinäkuun lopulla ja syyskuun puolivälissä sängestä. Kasvitaudit tummensivat etenkin ohrien ja vehnän tyviä ja juuria, mutta kauran tyvet ja juuret pysyivät terveenä. Olkijätteessä ja maassa on saattanut esiintyä ohrantyvi- ja lehtilaikkutautia, jota vastaan kaura on kestävämpi kuin ohra tai vehnä. Jokioisten juurinäytteet, 1=kesäkuun loppu, 2= heinäkuun loppu ja 3= sänki 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % terve 1 2 täysin tumma suorarolfi 1 suorarolfi 3 kyntörolfi 2 suorasaana 1 suorasaana 3 kyntösaana 2 suoraroope 1 suoraroope 3 kyntöroope 2 suorakruunu 1 suorakruunu 3 kyntökruunu 2 Jokioisten kokeen kolmen näytteenottoajan terveiden täysin tummien juurien osuudet. Jokioisilla esikasvina oli kaura. Suorakylvetyillä ruuduilla oli kynnettyjä ruutuja enemmän kauranlehtilaikkua. Ohrissa ja vehnässä lehtilaikkutautien tartunta jäi vähäiseksi. Jokioisten tyvinäytteet, 1=kesäkuun loppu, 2= heinäkuun loppu ja 3= sänki 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % terve 1 2 täysin tumma 0 % suorarolfi 1 suorarolfi 3 kyntörolfi 2 suorasaana 1 suorasaana 3 kyntösaana 2 suoraroope 1 suoraroope 3 kyntöroope 2 suorakruunu 1 suorakruunu 3 kyntökruunu 2 Jokioisten kokeen kolmen näytteenottoajan terveiden täysin tummien tyvien osuudet.
13 13 Ensimmäisen vuoden kokemukset Nämä kokeet kuvaavat siirtymistä aitosuorakylvön käyttöön savimailla. Jokioisilla kesä oli sateineen kasvulle otollinen tai liian kostea, Mietoisissa taas kärsittiin erityisen kuivasta kesästä. Pellon pintakerroksen humuspitoisuuden lisääntyminen tai kyntöanturan häviäminen ovat hitaasti tapahtuvia muutoksia, jotka tasaavat maan vesitaloutta ja lisäävät viljelyn onnistumismahdollisuuksia. Tulevissa kokeissa paneudutaan viljelykiertoon ja sopivaan kylvöhetkeen, joka oletettavasti on vähän myöhempi kuin tavanomaista tekniikkaa käytettäessä. Jotteivät rikkakasvit yllätäisi siirtymäaikana on torjuntaan ryhdyttävä heti ongelman ilmaantuessa. Rikkakasvitilanne on tarkastettava jo syksyllä ja uudelleen keväällä ennen tai heti kylvön jälkeen. Uuden mahdollisuuden tuo glyfosaatin käytön hyväksyminen ennen kylvöä tai kylvön jälkeen Rikkakasvien lukumäärä lokakuun lopulla, kpl/m 2 Jokioinen Mietoinen monit. ohra kaksit. ohra kaura k.vehnä Mietoisissa muokkaamattomissa ruuduissa kasvoi ennen talven tuloa orvontädykettä ja kylänurmikkaa. Paikoin oli myös juolavehnää. Jokioisilla taas oli hyvin vähän taimettuneita rikkakasveja ja niistä pääosa oli orvontädykettä.
14 14 AITOSUORAKYLVÖ, TULEVAISUUDEN MENETELMÄ? Jussi K. Niemistö Laihia Kylvötvössä voidaan erottaa eri menetelmiä Perinteinen: maa kynnetään ja pääsääntöisesti äestetään ennen kylvöä Tähän menetelmään kuuluu erilaisten äkeiden käyttäminen, jyrsinkylvökin. Suorakylvöön johon liittyy monesti ns. kevytmuokkaus, kulloinkin maalajille sopivalla välineellä. Viimeisintä tekniikkaa edustaa aitosuorakylvö, jonka periaate on että niin sanottu kylvöpohja tehdään puimurilla. Maata ei puinnin ja kylvön välillä käsitellä millään vain muokkaukseen tarkoitetulla välineellä. Aitosuorakylvö kylvötapahtumana Tekstin lyhentämiseksi käytän edellä mainitusta kylvöstä lyhennettä a.s.kylvö. A.s.kylvö on osin erilainen, osin samanlainen kuin perinteinen kylvökin. Kylvöaika keväällä on suunnilleen sama kuin perinteisellä kylvölläkin ainakin rmhht maalajilla. Kovat savet, hiesut ja pehmeät rapamaat vaativat ehkä muutaman vuoden seurantaa oikean kylvöajan suhteen. Kylvösyvyys on sama kuin perinteiselläkin rmhht:llä. Uskoisin muillakin maalajeilla perinteisen kylvösyvyyden olevan paras lähtökohta a.s.kylvön työsyvyyttä haettaessa. Siemenmäärää kannattaa lisätä perinteiseen nähden 10 %. Mahdollisimman suuri siemen lienee etu tässäkin menetelmässä. Tärkeää on säätää vantaan takana olevat kannatuspyörät painamaan kylvövaon sopivasti kiinni. tähän liittyy vantaiden oikea hydraulipainotus. Painotusta kokemukseni mukaan kannattaa säätää lohkolla maan kovuuden vaihtelun mukaan ajonkin aikana, ei kuitenkaan liian pienipiirteisesti. Kylvönopeus ei saa nousta liian suureksi: km/h lienee sopiva. A.s.koneet toimivat yli kaksinkertaisillakin nopeuksilla, mutta tuotettaessa laatuviljaa liian suuri ajonopeus heikentää kaikkea kylvöön liittyvää tarkkuutta. A.s.koneen vetämiseen riittää 3-metriselle koneelle alle sadan hevosvoiman traktori. Moniportainen hydraulinen pikavaihde on etu vetotraktorissa, joka saisi olla mieluimmin takana levikepyörin varustettu neliveto. Peittauslaatikko ja lannoitteen kaukosäätö, mekaaninenkin ovat kannattavia lisävarusteita. A.s.koneet ovat korkeita ja suurisäiliöllisiä. Lannoite ja siemenhuolto kannattaa suunnitella hyvin. Ratkaisut ovat tilakohtaisia. Puinnilla tehdään aitosuorakylvön kylvöalusta A.s.kyivö poikkeaa kaikista muita menetelmistä siinä, että puimurilla tehdään joko saman syksyn syysviljan tai seuraavan kevään kevätviljan kylvöalusta.
15 15 Puinnissa olen tehnyt rnenetelmän suurimmat virheet. A.s.kylvö tarvitsee, kuten muutkin kylvömenetelmät mahdollisimman tasaisen kylvöalustan. Jos pelto on pehmeää, turhaa peräkärryajoa ajoa, vauhdissa puimurin tyhjäämistä kärryyn tulee välttää. Puinti tulee suunnitella niin, että puimuri ei vuodesta toiseen kulje samoja jälkiä, jotka vuosi vuodelta syvenevät ja kovenevat. Tasainen olki ja ruumenpeitto koko puintialalle on eduksi. Tasainen olki ja ruumenkate estää kuivuutta ja myös kovia sateita liettämästä maanpintaa. Turhia pysähdyksiä, joissa puimuri sylkee koko sisältönsä samaan kasaan tulee välttää. Lakoviljaa ei saisi olla. Puintilohkon tai osalohkojen puinnissa pellon nurkissa ja muuallakin tulee ajatella jo puitaessa seuraavaksi tulevaa kylvöä. Millään koneella ei saa tasaista kylvöä maalle missä olki ja ruumenkasat ja täysin niistä vapaat alueet ovat selvästi erotettavissa. Rikkaruohot hyötyvät epätasaisesta kylvöstä, ne tuovat turhia torjuntakustannuksia. Yhteenveto Aitosuorakylvö on uusi, kiinnostava menetelmä. EU on kiistatta lisännyt sen suosiota. Kun tuotteiden hinnat eivät keskimääräisesti nykyisin enää nouse, monien kulujen silti noustessa, on pakko etsiä kulupuolelta säästöjä viljanviljelyn kannattavuuden turvaamiseksi. A.s.kylvö tuo selviä säästöjä esim. polttoaineissa, konekustannuksissa, ajankäyttö vähenee. Vähenee myös pellon kuormittaminen ajokertojen vähetessä, mikä vaikuttaa myönteisesti maan rakenteeseen. Hehtaarisadot tuntuvat rukiilla olevan samat kuin perinteiselläkin tekniikalla, kevätviljoilla sadot tuntuvat jonkin verran pienemmiltä perinteiseen verraten. Hyvässä kunnossa oleville maille - ojitus ja kalkitus kunnossa, vähän rikkaruohoja - a.s.kylvö sopii hyvin. Huonokuntoisille maille ei. Pintaan levitetty karjanlanta kannattaa peittää kyntämällä, ehkä kalkkikin. Käyttämäni kone on valmis, toimiva. Menetelmän ollessa uusi jokainen lähivuosi tuo uutta tietoa menetelmän hienosäädöistä eri olosuhteisiin.
16 16 KESTORIKKAKASVITUTKIMUKSEN TULOKSIA Petri Vanhala 1, Heikki Jalli 1, Timo Lötjönen 2 & Jukka Salonen 1 1 MTT Kasvinsuojelu 2 MTT Maatalousteknologia Kestorikkakasveja voi syystä kutsua ongelmallisiksi rikkakasveiksi. Kestorikkakasvien ykkönen, juolavehnä, on vuosikymmenten hävittämisyrityksistä huolimatta säilynyt kymmenen yleisimmän rikkakasvin joukossa. Pelto-ohdake ja peltovalvatti eivät ole yhtä yleisiä, mutta ovat ottaneet juolavehnän etumatkaa kiinni. Monet muutkin kestorikkakasvit, mm. kortteet, pähkämö, nenätti ja hierakat, aiheuttavat ongelmia. Erityisesti ohdakkeen ja valvatin lisääntyminen sekä tavanomaisessa että luomuviljelyssä oli pontimena tutkimukselle, joka luotaa keskeisten kestorikkakasvien biologiaa ja torjuntaa. Vuonna 2000 alkaneen kestorikkakasvitutkimuksen tavoitteena on löytää keinot kestorikkakasvien tehokkaaseen torjuntaan erityisesti kevätviljapelloilla. Oikea käsittelyajankohta Hyvän torjuntatuloksen saamiseksi torjunta on tehtävä otolliseen aikaan. Muokkauksen ja niiton oikea hetki on, kun rikkakasvi on heikoimmillaan, kompensaatiopisteessä. Siihen saakka kasvi käyttää juurten tai juurakon vararavintoja verson kasvattamiseen. Kompensaatiopisteen jälkeen kasvi jo kerää uutta vararavintoa maanalaisiin osiinsa. Aiempien tutkimusten mukaan peltovalvatin kompensaatiopiste on 5 7 lehtiasteella, pelto-ohdakkeen 8 lehtiasteella ja juolavehnän 3 4 lehtiasteella. Kemiallisen torjunnan paras ajankohta on yleensä vasta kompensaatiopisteessä tai sen jälkeen, kun rikkakasvit jo kuljettavat yhteyttämistuotteita ja torjunta-aineita maanalaisiin osiinsa. Niin kemiallisessa kuin mekaanisessakin torjunnassa on huolehdittava, ettei pellolle jää käsittelemättömiä pesäkkeitä esimerkiksi ajovirheiden takia. Valvatin kehitysasteiden jakauma luomupellolla eri viljelykasvustoissa Valvatin ja muiden kestorikkakasvien kasvurytmin, torjunnan ja viljelykasvin kilpailun tutkimiseksi perustettiin Vihtiin, kestorikkakasvien saastuttamalle MTT Vakolan luomupellolle kolmivuotinen kenttäkoe, jossa seurattiin viljelykasvin ja torjuntatoimien vaikutusta ja tehoa kestorikkakasveihin. Kokeessa runsaimmin ja tasaisimmin esiintyi peltovalvatti. Ennen ohran puintia, 20. elokuuta 2001, otetuista näytteistä määritettiin mm. valvatin kehitysasteiden jakauma (kuva 1) ja kuivapaino (kuva 2). Vielä puintiaikaan suurin osa peltovalvateista oli pieniä, enintään 6 lehtisiä, siis kompensaatiopisteessä tai sitä pienempiä. Tämä ei kuitenkaan kerro valvatin hitaasta kehityksestä, vaan siitä, että kasvi kasvattaa pitkin kesää uusia versoja. Vähiten valvattia oli avokesannossa, 0,4 versoa neliömetrillä. Kesanto muokattiin aina valvatin saavutettua kompensaatiopisteen. Ohrassa rivivälin haraus vähensi valvattien määrää ja jonkin verran myös painoa. Sekä ohran että kuituhampun pituuskasvu jäi normaalia vaatimattomammaksi. Tästä syystä muutoin reheväkasvuinen hamppu ei varjostanut kestorikkakasveja siinä määrin kuin odotettiin. Lukumääräisesti eniten valvattia oli keväällä kylvetyssä nurmessa. Nurmikylvöksen rikkakasvien niittäminen
17 17 kahdesti kesän aikana piti kuitenkin valvattien yksilöpainot kohtuullisen alhaisina ja ehkäisi valvatin kukkimista ja siementen muodostumista. Niitolla tai harauksella voidaan heikentää valvattia ja ainakin hidastaa sen lisääntymistä. Niiton ja riviväliharauksen teho ei kuitenkaan ole avokesannoinnin tehon veroinen. Valvatin määrä ja paino ohrassa oli vähäisempi kuin hampussa. Tämä johtunee ohran nopeammasta alkukehityksestä, jonka vuoksi se alkukesästä varjosti valvattia enemmän kuin hamppu. Eri toimenpiteiden pidempiaikaiset vaikutukset selviävät tulevina kasvukausina. Koe jatkuu samalla paikalla vielä kaksi vuotta. Ensi kesänä pääkasvina on kaura. 200 kypsyminen 150 hedelmän kehittyminen kpl/m² kukkiminen kukinnon ilmaantuminen 13- lehteä 0 Kuituhamppu Ohra O hra+haraus Ohra+ns Avokesanto 7-12 lehteä 1-6 lehteä Kuva 1. Peltovalvatin kehitysasteiden jakauma g/m² Kuituhamppu Ohra O hra+haraus Ohra+ns Avokesanto Kuva 2. Peltovalvatin kuivapainot
18 18 Ohdakkeen ja valvatin kehitysasteet kemiallisessa torjunnassa Kesällä 2000 tutkittiin kemiallisen torjunnan tehoa eri kokoisiin ohdakkeisiin kaurapellolla Jokioisilla. Kaikki tutkitut torjunta-aineet tehosivat ohdakkeeseen (kuva 3). Suuriin ohdakkeisiin tehosi parhaiten MCPA + Starane 180 seos, ja keskikokoiset ohdakkeet saatiin melko vähiin kaikilla aineilla. Pienet ohdakkeet saatiin hävitettyä lähes kokonaan muilla aineilla paitsi Ratio 50 T:llä. 40 Pelto-ohdake 2000 g/kpl Pienet K eskikokoiset Isot 0 Hja MCPA 2,0 MCPA 1,3 + Starane 180 0,6 Duplosan Super 2,0 Ratio 50 T 22.5 g Ariane S 2,0 Kuva 3. Käsittelyhetkellä erikokoisten ohdakeyksilöiden koko (g/kpl) ennen puintia vuonna Koko käsittelyhetkellä: pienet = ei vielä vartta, keskikokoiset = ohdakkeella varsi, isot = kasvissa nuppuja. Kesällä 2001 tutkittiin ohrapellolla Jokioisilla käsittelyajan merkitystä ja eri torjuntaaineiden tehokkuutta valvatin torjunnassa. Kokeessa verrattiin erilaisia torjunta-aineita sekä kolmea ruiskutuksen ajoitusta viljan kehitysasteen mukaan: 1) pensomisen alku, 2) korrenkasvun alku, 3) myöhäinen pesäkekäsittely. Yhtä lukuunottamatta kaikki aineet tehosivat hyvin valvattiin. Ratio 50 T:n teho oli huonompi kuin muiden aineiden, ruiskutettiin se sitten viljan pensomisen alussa tai korrenkasvun alussa. Kuitenkin myös Ratio hidasti merkittävästi valvatin kehitystä. Hormoneste-ruiskutuksen paras ajankohta oli viljan korrenkasvun alku. Vaikka sulfonyyliureat ovatkin siinä maineessa, että niiden teho ohdakkeeseen ja valvattiin on huono, ei Ratio ohdakkeen torjunnassa hävinnyt kovin paljoa fenoksiherbisideille. Toki tälläkin erolla on merkitystä taistelussa kestorikkakasveja vastaan. Sen sijaan valvatin torjunnassa Ratio oli selvästi heikompi kuin
19 19 fenoksiherbisidit. Mahdollisesti Ration teho ohdakkeeseen on parempi kuin valvattiin, mutta ero voi myös johtua kesien 2000 ja 2001 erilaisista kasvuoloista. Syksyllä 2001 aloitetuissa kemiallisen torjunnan kokeissa on kohteena juolavehnä, jonka torjuntaa tutkitaan glyfosaatin syys- ja kevätkäsittelyillä sekä Monitor-valmisteella kevätvehnäkasvustosta. 120 Peltovalvatti kpl/m² alle 10 cm n. 20 cm Varren kasvu Nuppu tai kukka Hormoneste 1. Ratio 50 T + Sito 2. Hormoneste 2. Hormoneste + Starane Duplosan Super 2. Ratio 50 T + Sito 2. Ariane S 3. Hormoneste Kuva 4. Peltovalvattien kehitys ja lukumäärä (kpl/m2) ennen puintia vuonna Ruiskutusten ajoitus viljan kehitysasteen mukaan: 1) pensomisen alku, 2) korrenkasvun alku, 3) myöhäinen pesäkekäsittely.
20 20 LAJIKEKOHTAISET KASVINSUOJELUSUOSITUKSET Marja Jalli Boreal Kasvinjalostus Oy Viljalajien ja -lajikkeiden viljelytekniset ominaisuudet poikkeavat toisistaan. Jokaisella lajikkeella on omat erityispiirteensä, jotka tekevät siitä lajikkeen. Taudinkestävyys, korrenlujuus ja kasvuaika ovat ominaisuuksia, jotka saavat perustansa lajikkeen perimästä. Eri kasvuympäristöissä ja erilaisilla viljelytekniikoilla nämä perimältään poikkeavat lajikkeet saavat vielä oman lisävärinsä. Tavoitteena on käsitellä lajiketta niin, että kasvuympäristön ja lajikkeen käyttötarkoituksen huomioon ottaen siitä saadaan paras mahdollinen tulos. Tieto taudinkestävyydestä on kasvitautien torjunnan perusta Lajikkeen taudinkestävyys on seuraus taudinaiheuttajan ja lajikkeen yhteen sopimattomasta vuorovaikutuksesta. Kasvin taudinkestävyys voi johtua monista syistä, jotka pohjimmiltaan ovat yhden tai useamman perintötekijän säätelemiä sekä kasvissa että taudinaiheuttajapieneliössä. Perintötekijöiden eli geenien säätelemää ominaisuutta voidaan siirtää kasvinjalostuksen keinoin. Taudinkestävyys voi olla joko rotuspesifistä eli vertikaalista, tai niin sanottua kenttä- eli horisontaalista kestävyyttä. Rotuspesifinen taudinkestävyys toimii tiettyjä, tunnettuja taudinaiheuttajarotuja vastaan. Taudinkestävyysgeeni tunnistaa hyökkäävän taudinaiheuttajan avirulenssigeenin, mikä käynnistää lukuisia reaktioita kasvissa, jotka päätyvät useimmiten solun kuolemaan. Usean viljalajikkeen härmän- tai ruosteenkestävyys perustuu rotuspesifiseen kestävyyteen: kestävyyden ollessa toimiva lajike säilyy lähes oireettomana vallitsevassa tautipopulaatiossa. Monitahoisten ohralajikkeiden taudinkestävyys Erkki-lajikkeeseen verrattuna härmä rengaslaikku verkkolaikku taudin määrä % pinta-alasta Arve Erkki Pohto Erkki Jyva Erkki Rolfi Erkki Botnia Erkki Kunnari Erkki
Kylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotKokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä
LisätiedotKasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotIPM-kokemuksia kesältä 2010
IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
LisätiedotSiemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotKasvinsuojelu luomutuotannossa
Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten
LisätiedotRikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun
Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Ennakoivan torjunnan ja viljelykiertojen merkitys Yksivuotisten
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari UUTTA- JA AJANKOHTAISTA KASVINSUOJELUSTA Hämeenlinna 23.2.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojeluongelmat jatkuvat! Laadun merkitys korostuu yhä enemmän Tulevana kesänä viljatiloilla
LisätiedotKestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta. Timo Lötjönen, MTT Ruukki
Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta Timo Lötjönen, MTT Ruukki Esityksen sisältö: - avokesannoinnin ja viherkesannoinnin tehostaminen - koetoimintaa Ruukissa - kokemuksia tiloilta
LisätiedotKasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa
Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa 14.2.2013 Pertti Tamminen Rapsia ja vesiheinää 2010 Maatalouskauppojen taistelu markkinaosuuksista KESTÄVÄÄ VESIHEINÄÄ... RESISTENSSIRISKI... Maatalouskauppojen
LisätiedotRikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotKuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
LisätiedotPunahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa
Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA
LisätiedotKOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA
KOKEIT J KOKEMUKSI KESTORIKKKSVIEN TORJUNNST Timo Lötjönen Luonnonvarakeskus, Ruukki -Edistystä luomutuotantoon- hanke 2012-2014 (Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus) -tulokset löytyy netistä: google => mtt
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotKASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto
KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO
LisätiedotTuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen
LisätiedotTehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa
Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja tehostettu avokesanto
LisätiedotMallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Suuri jyvä = paljon tärkkelystä = paljon: - energiaa rehuviljassa - jauhoa leipäviljassa - saantoa mallasohrassa kuori valkuainen
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotYLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotKestorikkakasvien mekaaninen torjunta
Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja avokesanto Juolavehnäkokeet Ruukissa 2012 14
Lisätiedot5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
LisätiedotKasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693
Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä
LisätiedotKasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?
Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki
LisätiedotViljan kasvinsuojelu 2013
Viljan kasvinsuojelu 2013 Arto Markkula Antti Jaakkola p. 0500 281717 p. 040 7033558 www.syngenta.fi 2 More from Syngenta Consumer innovation portfolio Celest on nyt hyväksytty kaikille viljoille Celest
LisätiedotPeittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit
Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman
LisätiedotRefine Super SX UUTUUS
Refine Super SX UUTUUS Parannettu ja tehostettu seos haastavien rikkakasvien torjuntaan Joustava käsittelyajankohta Kevätkäytön jälkeen voi kylvää syysrapsia Täysin liukenevaa SX teknologiaa Soveltuu pohjavesialueille
LisätiedotKasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti
Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla Vihti 2.11.2017 Haasteellisin kasvukausi vuosikymmeniin? Kolea ja kuiva startti kasvukauteen, hidas peltojen kuivuminen Kylvöille kuitenkin ajallaan Myöhäisempien
LisätiedotKuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon
Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010
LisätiedotTuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet
Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Jarmo Ketola, MTT PesticideLife-hankkeen aloitusseminaari 19.2.2010 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
LisätiedotSiemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö
LisätiedotUutuus Refine Super SX
Uutuus Refine Super SX DuPont Crop Protection 2017 www.dupont.fi Anne-Maj Grimm Puh 040 5555 323 anne-maj.grimm@dupont.com Refine Super SX UUTUUS Parannettu ja tehostettu seos haastavien rikkakasvien torjuntaan
LisätiedotJuolavehnän torjunta luomutuotannossa
Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotValkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
LisätiedotKuminan kasvinsuojelua
Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen
LisätiedotKasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotViljely ilman glyfosaattia
Viljely ilman glyfosaattia Glyfosaatin ympäristökuormituksen vähentäminen hankeseminaari Ruissalo 1.9.2016 Heikki Jalli Luke Kasvinterveys heikki.jalli@luke.fi Glyfosaatilla torjutaan ensisijaisesti juolavehnää
LisätiedotKerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016 Kerääjäkasvien viljelystä ja hyödyistä on tiloilla niukasti tietoa. Oli tarve saada käytännön viljelytietoa ja rohkaista samalla viljelijöitä ottamaan kerääjäkasveja
LisätiedotMallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Kasvinsuojelun haasteita lähitulevaisuudessa Kasvinsuojelun tarve ei pienene - Laatuvaatimukset, määrä Resistenssi: rikkakasvit,
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotKevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
Lisätiedotglyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)
Roundup Gold/KTTK/3.9.2004 1 (7) ROUNDUP GOLD Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus:
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotAjankohtaista kasvinsuojelusta
Ajankohtaista kasvinsuojelusta Porvoo 9.3.2011 petri.lintukangas@berner.fi Berner Kasvinsuojelu palveluksessasi Käytännön Maamies 13/2010 ennuste 2010 2011 379 % kasvuprosentti Kasvinsuojeluaineiden
LisätiedotTautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,
Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle
LisätiedotViljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
LisätiedotIntegroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä
Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä 15.11.2012 Sanni Junnila ja Aino-Maija Alanko MTT, PesticideLife-hanke LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
LisätiedotPetri Lintukangas Rapsi.fi- projekti
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotPesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa
PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Puintipäivä 15.11.2012 Loimaa LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.
LisätiedotRuis ja vehnä luomussa
Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin
LisätiedotKerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
Lisätiedot12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
LisätiedotEnnusteet auttavat näkemään pidemmälle
Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 Marja Jalli MTT, Patrik Erlund NSL, Sari Peltonen ProAgria, Antti Hannula HAMK, Elina Seppä HY, Sirpa Thessler MTT LIFE08
LisätiedotSyysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotKevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla
Timo Lötjönen & Essi Saarinen MTT Ruukki Kevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla 2009-2011 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.2012 1 Muokkausmenetelmäkokeet 2009-2011 -Tavoite:
LisätiedotMiksi torajyvä iski viime kesänä?
Miksi torajyvä iski viime kesänä? Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.1.2018 marja.jalli@luke.fi 1 Teppo Tutkija 16.1.2018 Peltoalan käyttö ruis 1000 ha 1910 2017 Rukiin sato milj kg 1910 2017 2 16.1.2018
LisätiedotKasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti
Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa
LisätiedotKuminan kasvinsuojelu
Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma
LisätiedotKasvinviljelytila Lahdessa
Kasvinviljelytila Lahdessa Kymmenes sukupolvi viljelemässä Vaimo ja 3 lasta, lapset aikuisia Vaimo käy tilan ulkopuolella töissä Yksi palkattu työmies kesäkaudella Aputyövoimana isä 84v ja poika, valmistuu
LisätiedotKenttäkoetulokset 2017
Kenttäkoetulokset 2017 Kerääjäkasvien viljely kynnetyssä, kevennetysti muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Kokeet 2016 2017 ja 2017-2018 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 21.3.2018 Hannu
LisätiedotJohdatus päivän teemaan
Rikkakasvit hallintaan luomutilalla torjunnassa tutkimuksesta käytäntöön Johdatus päivän teemaan Heikki Jalli Luonnonvarakeskus (Luke) 4.4.2017 1 TODELLISUUTTA 2007-2009 Luonnonmukaisesti viljellyillä
LisätiedotTuottavuutta ja kustannussäästöjä
Tuottavuutta ja kustannussäästöjä vieskanmetalli.com Tarkka kylvösyvyys kylkipyörällä Parempi oljen katkaisu Tarkka syöttömääränsäätö Suuri rengaskoko Pieni vetotehontarve 2 3 Patentoitu tarkkuusvannas
LisätiedotHerneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria
Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista
LisätiedotTerve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen
Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen MATO-seminaari 7.2.2018 Marja Jalli, Erja Huusela-Veistola marja.jalli@luke.fi Mukana: Luke Bayer Crop Science Hankkija Oy Helsingin Yliopisto Yara Suomi
LisätiedotHerbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa
Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa 1 Heikki Jalli. Tapio Kujala Luke etunimi.sukunimi @luke.fi Rikkakasvien kasvun säätely kemiallisesti perustuu pellon rikkakasvilajiston tuntemiseen
LisätiedotRikkakasvien hallinta luomuviljoilla. Petri Leinonen Elomestari Oy Mäkikierintie Tornio
Rikkakasvien hallinta luomuviljoilla Petri Leinonen Elomestari Oy Mäkikierintie 9 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierto / vuoroviljely Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
LisätiedotPellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke
Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotKASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana
LisätiedotAvaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet
Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet Asko Hannukkala, Pauliina Laitinen, Erja Huusela-Veistola, Arjo Kangas & Pirjo Peltonen-Sainio MTT, Kasvintuotannon tutkimus Rypsinostehanke 2007-2009
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
LisätiedotLuomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia
Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus
LisätiedotViljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin
Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka
LisätiedotKerääjä- ja aluskasvit
Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen
LisätiedotMaissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille
LisätiedotRikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus Transfarmin Kuminan viljelypäivät 26.1.2013 Riihimäki, 28.1.2013 Loimaa Toukokuussa 2009 kylvetty
LisätiedotAurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus
2013 TM Öljykasvit, kasvava osa tulevaisuuden proteiiniomavaraisuutta Suomessa Kevätrypsi on Suomen tärkein ristikukkainen proteiinikasvi. Se on viljelyvarma maamme lyhyessä kasvukaudessa aina keskiseen
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotRikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Toukokuussa 2009 kylvetty
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
Lisätiedot