KASVINSUOJELUN TEEMAPÄIVÄ 2002 Jokioinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVINSUOJELUN TEEMAPÄIVÄ 2002 Jokioinen 22.1.2002"

Transkriptio

1 KASVINSUOJELUN TEEMAPÄIVÄ 2002 Jokioinen

2 2 KASVINSUOJELUN TEEMAPÄIVÄ 2002 Jokioinen Kasvinsuojeluseura ry. Neuvontajaosto Toimittanut Heikki Jalli Jokioinen 2002 ISSN

3 3 KASVINSUOJELUN TEEMAPÄIVÄ 2002 Aika: Tiistai klo Paikka: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Jokioinen, M-talo OHJELMA 8.30 Ilmoittautuminen ja kahvi 8.31 Päivän puheenjohtaja Lasse Matikainen, Berner Oy 9.00 Tilaisuuden avaus Kari Tiilikkala, MTT Kasvinsuojelun ympäristöriskejä voi Kasvinsuojeluseuran pj. syntyä yllättävissä 9.10 Aitosuorakylvö ja siihen liittyvät tekniset kysymykset 9.40 Kasvinsuojeluongelmat aitosuorakylvössä Reijo Björkbacka, MTT Heikki Jalli, MTT Suorakylvö, tulevaisuuden menetelmä? Jussi K. Niemistö Laihia Keskustelu Kestorikkakasvitutkimuksen tuloksia Petri Vanhala, MTT Lajikekohtaiset Marja Jalli kasvinsuojelusuositukset Boreal Kasvinjalostus Oy Lounas Ovatko kasvinsuojeluaineet riski Juhani Kangas viljelijän terveydelle? Kuopion aluetyöterveyslaitos Kasvinsuojeluaineiden oikea käyttö Juha Liespuu huomioi vaikutustapa torjunnassa Kemira Agro Oy Oma siemen halpaa? Aulis Ansalehto Hämeen maaseutukeskus Peittauslaitetutkimuksen tuloksia Timo Kalliomäki, Helsingin yliopisto Kahvi Uutuuksia kemialliseen kasvinsuojeluun

4 4 SISÄLTÖ Kasvinsuojelun teemapäivä Sisältö 4 Kasvinsuojelun ympäristöriskejä voi syntyä yllättävissä Kari Tiilikkala 5 paikoissa Aitosuorakylvö ja siihen liittyvät tekniset kysymykset Reijo Björkbacka 7 Kasvinsuojeluongelmat aitosuorakylvössä Heikki Jalli 10 Aitosuorakylvö, tulevaisuuden menetelmä? Jussi K. Niemistö 14 Kestorikkakasvitutkimuksen tuloksia Petri Vanhala 16 Lajikekohtaiset kasvinsuojelusuositukset Marja Jalli 20 Ovatko kasvinsuojeluaineet riski viljelijän terveydelle? Juhani Kangas 24 Kasvinsuojeluaineiden oikea käyttö Juha Liespuu 27 huomioi vaikutustapa torjunnassa Oma siemen halpaa? Aulis Ansalehto 30 Peittauslaitetutkimuksen tuloksia Timo Kalliomäki 32 Uutuuksia kemialliseen kasvinsuojeluun Syngenta uusi toimintamalli, uusia tuotteita ja Risto Knaapinen 35 muutoksia Amistar, Moddus, Karate ja Lentagran valmisteissa Fusilade Max Arto Markkula 37 Touchdown Premium Arto Markkula 38 Roundup uudistuu ja käyttö monipuolistuu Tuula Hiltunen 39 Rizolex- tuotteet siemenperunan peittaukseen Tuula Hiltunen 40 Premus uusi rikkakasvien torjunta-aine Jarmo Virtanen 41 syysviljoille ja siemenheinille Stratego 312,5 EC Petri Lintukangas 42 Tanos Kalle Erkkola 43 Teldor WG 50 Asmo Saarinen 44 Confidor WG 70 Asmo Saarinen 45

5 5 KASVINSUOJELUN YMPÄRISTÖRISKEJÄ VOI SYNTYÄ YLLÄTTÄVISSÄ PAIKOISSA Kari Tiilikkala MTT, Kasvinsuojelu Kasvinsuojeluseura ry:n pj. Pohjavesien puhtaus on kansanterveyden perusta ja on hyvä, että korkeatasoinen valvontajärjestelmämme paljastaa paikallisetkin jäämäongelmat. Atratsiinin löytyminen Lahdessa ei sinänsä ollut valitettavasti yllätys sillä aine poistettiin Suomen torjunta-ainerekisteristä jo 1991 juuri ympäristöriskien takia. Atratsiini oli aine, jolla monivuotisten koriste-, taimisto- ja puutarhakasvien tyvet pidettiin puhtaana rikkakasveista ja aineen käyttö oli usein samoilla paikoilla toistuvaa työrutiinia. Kansainvälistenkin ympäristötutkimusten mukaan atratsiini on yksi eniten vesistöissä jäämiä aiheuttanut aine kuten mm. Jenny Kreuger julkaisemassaan väitöstyössään (Uppsala 1999) osoitti. Viheralueidenkin jäämäriskit voivat olla suuria Lahden pohjavesistä todetut atratsiinijäämät ovat paljastaneet muitakin yleisemmin mietittäviä asioita. Erityisen tärkeä tieto on se, että jäämäalueilla aineiden käyttö ei ole liittynyt elintarvikkeiden tuotantoon vaan todennäköisesti rautatiealueen rikkakasvien torjuntaan sekä kaupungin puutarhan toimintaan. Onkin ilmeistä, että Suomessa pohjavesien jäämäriskit liittyvät useimmiten hyvin Lahden tapauksen kaltaiseen, paikalliseen ja toistuvaan torjunta-aineiden käyttöön muussa kuin tarkasti valvottavassa elintarviketuotannossa. Julkisten alueiden rikkakasvien torjunta on yksi vakavasti otettava asia, jossa jäämäriskien hallintaan ja kemiallisen torjunnan korvaavien menetelmien kehittämiseen tarvitaan työtä ja tutkimusta. Viimevuosina tehostettu maatalouden ympäristönsuojeluun liittyvä tasapainoisen kasvinsuojelun kehitys kohdistuu vain maa- ja puutarhatilojen kasvinsuojeluun sekä aineiden käyttöön. Muut käyttötilanteet ovat ohjeistamisessa ja kouluttamisessa jääneet vähemmälle huomiolle. Tietoa ja tarkkuutta tarvitaan myös omatarvetuotannossa Paikallinen riski voi liittyä myös omatarveviljelyn kasvinsuojeluun, jossa aineet ovat usein samat kuin ammattiviljelijöilläkin, mutta osaaminen ja välineet vailla tarkastusta tai valvontaa. MTT:n kasvinsuojeluneuvontaankin tulevat puhelut ja niissä kerrotut menettelyt herättävät usein huolen sekä kotipalstojen tuotteiden turvallisuudesta kuin myös ympäristöriskeistä. Kasvinsuojeluseura ry. siirtyneekin viljelijöihin kohdistuneen massiivisen Tasapainoinen kasvinsuojelu urakan jälkeen omatarveviljelijöihin ja kuluttajiin kohdennettavaan tiedottamiseen. Tämän vuoden aikana julkaistavat oppaat ja kuvastot antavat erinomaisen mahdollisuuden myös harrasteviljelijöiden tietotaidon kohottamiseen ja siten torjunta- sekä kasvinsuojeluaineiden riskienhallinnan tehostamiseen myös näissä pistemäisissä käyttökohteissa. Omatarveviljelyssä erityisneuvonnan tarve liittyy myös ns. omien preparaattien käyttöön sillä yleinen usko luonnosta saatavien aineiden turvallisuuteen ja pehmeyteen on usein perusteettoman suuri. Olemattoman tiedon varassa touhutaan myös kompostiuutteiden käytössä elleivät ne ole tarkasti valvotun ja hallitun prosessin tuotteita.

6 6 Aineiden vaikutusten ja käyttökelpoisuuden seurantaa tarvitaan Käytössä olevien aineiden vaikutusten tutkimista peltoekosysteemissä tulee vahvistaa nopeasti, mikäli kasvinsuojelu- ja torjunta-aineiden kansallisen tarkastuksen muutos johtaa EU:n hyväksymien tehoaineiden markkinointiin automaattisesti myös Suomessa. Tietoa tarvitaan sekä aineiden hyödyistä että haitoista. Hyödyn laskenta edellyttää biologisten muutosten sekä taloudellisten indikaattorien laskentaa tilatasolla ja samanaikaisesti. Haittojen kannalta olennaista on kerätä tietoa tuotteiden laadusta sekä ekologisista ja biologisista muutoksista pelloilla ja puutarhoissa. Systemaattisesti organisoitu ja monialainen seurantatutkimus voi olla jopa perinteistä, kansalliseen rekisteröintiin liittynyttä tarkastusrutiiniakin parempi menettely aineiden pitkäaikaisten ympäristövaikutusten seurannassa. Lahden vedenottamoiden mittaustulokset osoittavat, että ympäristövaikutusten merkitystä ei tule aliarvioida eikä ainekohtaisia analyysejä voida lopettaa edes haitallisten tuotteiden käytön loputtuakaan. Kiireellisesti pitäisi myös miettiä luontoon vapautettavien biologisten torjunta-eliöiden ekologisten vaikutusten seuranta sillä niiden markkinointi ei ole edellyttänyt mitään tarkastusta Suomessa eikä koko EU:n alueella.

7 7 AITOSUORAKYLVÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT TEKNISET KYSYMYKSET Reijo Björkbacka, tutkimusmestari, Yrjö Salo, tutkimusaseman johtaja MTT, Lounais-Suomen tutkimusasema Johdanto Muokkaus, lannoitus, kylvötekniikka ja kemiallinen kasvinsuojelu ovat olleet voimakkaan kehityksen kohteena koko luvun ja varsinkin toisen maailmansodan jälkeisen ajan. Viljelykulttuurin koneistamisprosessin myötä tuli suuria muutoksia maatilan työketjuihin. Yhdeksänkymmenluku sekä siirtyminen EU:iin ja kolmannelle vuosituhannelle näyttää tuoneen muutospaineita jotka kohdistuvat suoraan maatiloihin, niiden lukumäärään ja kokoon. Toimintaympäristö maatiloilla muuttuu, olivatpa ne karjatiloja tai kasvintuotantotiloja. Taulukko 1. MAATILAT 1000 kpl HA / JAKSO / - Alle 5 ha 108,5 69,4 58,3 12,9 6,8 6,1-102, ,9 69,2 56,1 21,5 13,6 11,2-86, ,6 83,2 82,7 70,2 57,9 50,8-37,8 yli 50 1,9 2,9 3,4 5,6 9,0 10,9 + 9,0 YHT n Muutos edelliseen VM, aitosuorakylvökone Aitosuorakylvö on viimeisin sana konemarkkinoilla, kun puhutaan kylvötekniikasta. Mitä se on ja millä tavalla se poikkeaa suorakylvöstä, joka mahdollisti minimimuokkauksen. Aitosuorakyvökone eroaa kolmessa suhteessa merkittävästi muista suorakylvökoneista: Kone kylvää siemenet ja lannoitteet saman vantaan kautta erittelemättä siemenen ja lannoitteen keskinäistä kylvösyvyyttä. Lannoitusvantaiden puuttuminen kokonaan tekee koneen kylvömekanismista väljemmän. Vantaiden sijoittelu on harvempi ja siten syntyy väljyyttä vannasrivistöön (riviväli n.15 cm ). Kone tarvitsee n % vähemmän vetotehoa. Aitosuorakyvökoneessa on mekaaninen kylvösyvyyden säätö, se on vannaskohtainen, mutta helppo ja nopea suorittaa. Vannaspainoa voidaan lisätä hydraulisesti kg. Koetuloksia ja havaintoja Hietasavimaalla tehdyissä kokeissa, kevätkylvössä suoraan sängelle käytettiin kylvösyvyyden säädön lisäksi n. puolta käytettävissä olevasta hydraulisesta vannaspainotuksesta. Syysviljan kylvö suoraan sänkeen voi vaatia jopa koko painotuskapasiteetin käyttöä. Painotustarve on riippuvainen maan mekaanisesta vastuksesta. Maan mekaaniseen vastukseen vaikuttavat mm. maalaji ja maan kosteus. Savilla, joiden mekaaninen vastus on suuri, varsinkin kun kenttäkapasiteetti

8 8 on pieni, hydraulinen painotus on hyödyllinen lisäominaisuus oikean kylvösyvyyden saavuttamiseksi. Vantaiden lukumäärästä johtuen aitosuorakylvökoneella kylvösyvyys saavutetaan kovillakin savimailla. Aitosuorakylvökone on toimintavarma runsaastikin puintijätettä olevalla pellolla, eikä tukkeudu vantaistostaan helposti. Tasaisen orastumisen varmistamiseksi olisi puimurin silppurin oltava terä kunnossa ja silpun levittävä lähes puimurin työleveydelle. Esillisten (ruumenet) levittäminen, varsinkin runsassatoisina vuosina, on yhtä tärkeää kuin silpun tasainen levittäminen. Taulukko 2. MTT / Lounais-Suomen tutkimusaseman aitosuorakylvön tuloksia savisella hietasavimaalla Syysvehnäsadot v kg / ha +/- kg Sänki, Aitosuorakylvö 6420 Kultivoitu, Aitosuorakylvö Tasaamaton kynnös, Aitosuorak Tasattu kynnös, kylvölannoitin Syysvehnäsadot v.2001 Aitosuosakylvö + / - kg Sänki, oljet silputtu 4770 Sänki,oljet poltettu Kultivoitu, oljet silputtu Kultivoitu, oljet poltettu Aitosuorakylvö Kevätvehnäsadot v.2000 kg / ha + / - kg Oraat kpl / m 2 60 N ( Y- lanta ) N N N N Aitosuorakylvö Kevätvehnäsadot v.2001 kg / ha + / - kg Oraita kpl / m 2 60 N ( Y- lanta ) N N N N Syysviljalle kylvöalustaksi puitava lohko voidaan puida noin cm sänkeen. Pitkästä sängestä on hyötyä, sen kerätessä vähäisetkin tuiskulumet oraiden suojaksi talvea vastaan. Keväällä aitosuorakyvönä kylvettäväksi aiotut lohko kannattaa puida lyhyeen sänkeen tai murskata pitkä sänki kesantosilppurilla. Mikäli puintitöiltä riittää aikaa, voidaan keväällä tehtävää aitosuorakylvöä edistää syksyisellä sänkiäestyksellä. Kaikki tässä kappaleessa edellämainitut toimenpiteet ovat tärkeitä siksi, että puintijäte aiheuttaa pellolle katteen, joka hidastaa roudan sulamista keväällä. Katteesta on myös hyötyä maan kosteusvarojen säilyttäjänä. Kasvijätepeitteinen maa kuivuu yllättävällä tavalla. Roudan sulettua maan kuivuminen alkaa kahta kautta. Salaojitus imee vettä alakautta ja tuuliset, aurinkoiset kevätpäivät haihduttavat

9 9 yläkautta. Edellisestä johtuen oikean kylvöajankohdan valinta on tarkkaa puuhaa, kevätkosteuden hyödyntämiseksi. Keväällä 2000 koneessa oli ilmakumipyörät, jotka painoivat kylvövaon keskeltä ja vaot umpeutuivat hyvin keväällä koneeseen oli asennettu ponnekumipyörät ja ne painoivat kylvövakoa sen molemmilta reunoilta. Tämä ratkaisu ei toiminut savisella hietasavella hyvin, kylvövako jäi auki. Kyntöanturasta johtuvia ilmiöitä on havaittu kahdenlaisia. Sadekeväinä pinta on liian märkää ja kuivina keväinä orastuminen on epätasaista. Vie aikansa ennenkuin maan lierosto ja muu biologinen toiminta saa murrettua kyntöanturan tai muusta runsaasta peltoliikenteestä johtuvan tiivistymän. Akselipainoista ja renkaiden pintapaineista ei puhuta turhaan. Seuraavilla seikoilla on merkittävä vaikutus aitosuorakylvön onnistumiseen : 1. Lohkokohtainen suunnittelu ja valmistelu 2. Kemiallisen kasvinsuojelun hallinta 3. Huolellinen puintityö ja varautuminen puintijätteiden työstämiseen 4. Pellon tasaisuus ja koneiden oikea rengasvarustus Siirtymäkauteen varautuminen on paikallaan, koska muokkaamattomuus todennäköisesti aiheuttaa notkahduksen alaspäin satotasossa, useampana vuotena. Satotason tippuminen ei välttämättä aiheuta taloudellisen tuloksen pienenemistä varsinkaan pitkällä aikavälillä tarkasteltaessa. Mitä monipuolisemmin aitosuorakylvöä hyödynnetään sen paremmin se kestää vertailun muiden käytössä olevien työketjujen kanssa. Vuodet eivät ole veljeksiä aitosuorakylvössäkään.

10 10 KASVINSUOJELUONGELMAT AITOSUORAKYLVÖSSÄ Heikki Jalli ja Marjo Serenius MTT, Kasvinsuojelu Hannu Känkänen MTT, Kasvinviljely ja biotekniikka Muutokset viljelymenetelmissä tai koko viljelyjärjestelmän muuttuminen muuttavat kasvintuhoojien menestymismahdollisuuksia. Kylvösiemenen pinnalla säilymisen lisäksi viljojen lehtilaikkutaudit leviävät pellon pinnalla olevissa kasvijätteissä tyvitautien aiheuttajien tapaan. Maan muokkaamatta ja kasvijätteiden multaamatta jättäminen mahdollistaa kasvitautien lisääntymisen. Toisaalta tartunnan saaneiden kasvijätteiden leviäminen pellon eri osiin vähenee muokkauksen vähenemisen myötä. Muokkaus vaikuttaa välillisesti kasvustossa vallitsevaan pienilmastoon, johon taudinaiheuttajat reagoivat. Tämä johtuu maan kosteusolojen tasaantumisesta ja kylvösyvyyden muuttumisesta, kun siirrytään kynnöstä aitosuorakylvöön tai kevennettyyn muokkaukseen. Kynnöstä ja maan muokkauksesta luopuminen vaikuttavat siemenrikkakasvien elinkiertoon siten, että siemensadosta muodostuva siemenpankki muotoutuu pellon pintaan. Maan pinnassa siemenien tuhoutuminen ja itäminen on helpompaa kuin syvällä maasta. Kyntämättä viljelyyn siirryttäessä ja kemiallisen rikkakasvien torjunnan jatkuessa siemenrikkakasvit mahdollisesti vähenevät. On myös oletettavaa, että lopetettaessa maan muokkaus annetaan mahdollisuus monivuotisille viljelysten ja pientareiden kestorikkakasveille. Tällaisia ovat: voikukka, hierakat, rönsyleinikki, pujo, ketohanhikki, piharatamo, nokkonen, siankärsämö, peltopähkämö, rantaminttu, juolavehnä, leskenlehti, peltokorte, pelto-ohdake ja peltovalvatti. Lisääntyessään heinämäiset rikkakasvit voivat toimia väli-isäntäkasveina viljojen taudinaiheuttajille. Keväällä 2001 MTT:ssä perustettiin kaksi kenttäkoetta toinen Jokioisille ja toinen Mietoisiin. Kokeissa tutkittiin muutoksia kasvintuhoojien esiintymissä ja kaksi- ja monitahoisen ohran, kauran ja kevätvehnän menestymistä aitosuorakylvömenetelmää käytettäessä. Kokeet kylvettiin toukokuun toisella viikolla Vieskan Metallin aitosuorakylvökoneella jäykille saville samanaikaisesti verranteena olleiden kynnettyjen koejäsenien jyrsinkylvön kanssa. Kesän kosteudesta hyötyä ja haittaa Jokioisilla Kylvö tehtiin kun kynnös oli kylvökunnossa. Muokkaamattoman maan kuivuminen oli hitaampaa ja epätasaisempaa ja Jokioisten koelohkoilla oli kyntämättömillä alueilla liian kosteita kohtia. Viljan taimettuminen tapahtui viileydestä ja kuivuudesta johtuen hitaasti. Viikko kylvöjen jälkeen sää muuttui kosteaksi ja kasvustot taimettuivat tasaisesti eikä kasvien kehitysrytmissä ollut eroja kylvötapojen välillä. Kesäkuun puolivälistä lähtien kaksitahoinen ohra (Saana) alkoi kärsiä liiasta kosteudesta kyntämättömillä alueilla ja muuttui sään lämmetessä kesäkuun lopussa vaalean kellertäväksi. Monitahoinen Rolfi selviytyi Saanaa paremmin ja kauran (Roope) sekä Kruunu kevätvehnän kasvu oli normaalia. Jokioisilla kokeen korjuu alkoi 18.8

11 11 Kylvön jälkeiset sateet turvasivat Jokioisilla liian kosteaankin maahan. Mietoisissa kevät ja kesä olivat kuivia ja kuivuudesta johtuva heikko viljan kasvu leimasi koko koetta. Talvehtineet rikkakasvit yllättivät Jokioisilla aitosuorakylvetyillä ruuduilla kasvoi talvehtineita linnunkaaleja kuusi kappaletta neliömetrillä, kynnetyillä ruuduilla kaikki rikkakasvit olivat keväällä itäneitä. Kyntämättömillä ruuduilla iti aitosuorakylvökoneen vantaan murentamalla kaistalla peltomataraa, jonka tiheys oli keskimäärin 750 kpl neliömetrillä ja kynnetyillä ruuduilla 85 kpl. Vastaavasti punapeippejä taimettui kynnetyllä ruuduilla enemmän kuin muokkaamattomilla, 24 vs 62 kpl/m 2. Rikkakasvien torjunta tehtiin pienimmällä käyttöohjeenmukaisella Ariane S määrällä, eikä rikkakasveista ollut käsitellyillä ruuduilla haittaa Jokioisilla 1000 aitosuorakylvetyillä ruuduilla iti paljon peltomataraa, jotka kuitenkin hävisi kilpailussa viljoille ilman kemiallistakin torjuntaa. kevät 800 syksy käsitelty 600 syksy käsittelemätön Mietoisissa aitosuorakylvetyillä ruuduilla kasvoi keskimäärin 15 talvehtinutta 400 saunakukkaa neliömetrillä. Ilman käsittelyä niiden massa oli syksyllä kg/ha ja 236 myöhäisellä Ally-käsittelyllä 180 niiden 192 paino aleni 630 kiloon. Kynnetyllä alueella kasvoi piha- 200 ja kiertotatarta, jauhosavikkaa ja juolavehnää Rikkakasvien lukumäärä Jokioisilla, kpl/m Rikkakasvien lukumäärä Mietoisissa, kpl/m Rolfi aitosuora 174 Saana aitosuora 881 Roope aitosuora Kruunu aitosuora Rolfi kyntö Saana kyntö Roope kyntö Kruunu kyntö Kuivan kesän jälkeen Mietoisissa taimettui rikkakasveja herbisidikäsittelyn jälkeen Rolfi aitosuora Saana aitosuora Roope aitosuora Kruunu aitosuora 190 Rolfi kyntö Saana kyntö kevät syksy käsitelty syksy käsittelemätön Roope kyntö 255 Kruunu kyntö

12 12 Jokioisilla aitosuorakylvetyssä hieman enemmän tyvitauteja Kasvien juurien ja tyvien tummuminen havainnoitiin kolmesti: kesäkuun lopulla, heinäkuun lopulla ja syyskuun puolivälissä sängestä. Kasvitaudit tummensivat etenkin ohrien ja vehnän tyviä ja juuria, mutta kauran tyvet ja juuret pysyivät terveenä. Olkijätteessä ja maassa on saattanut esiintyä ohrantyvi- ja lehtilaikkutautia, jota vastaan kaura on kestävämpi kuin ohra tai vehnä. Jokioisten juurinäytteet, 1=kesäkuun loppu, 2= heinäkuun loppu ja 3= sänki 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % terve 1 2 täysin tumma suorarolfi 1 suorarolfi 3 kyntörolfi 2 suorasaana 1 suorasaana 3 kyntösaana 2 suoraroope 1 suoraroope 3 kyntöroope 2 suorakruunu 1 suorakruunu 3 kyntökruunu 2 Jokioisten kokeen kolmen näytteenottoajan terveiden täysin tummien juurien osuudet. Jokioisilla esikasvina oli kaura. Suorakylvetyillä ruuduilla oli kynnettyjä ruutuja enemmän kauranlehtilaikkua. Ohrissa ja vehnässä lehtilaikkutautien tartunta jäi vähäiseksi. Jokioisten tyvinäytteet, 1=kesäkuun loppu, 2= heinäkuun loppu ja 3= sänki 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % terve 1 2 täysin tumma 0 % suorarolfi 1 suorarolfi 3 kyntörolfi 2 suorasaana 1 suorasaana 3 kyntösaana 2 suoraroope 1 suoraroope 3 kyntöroope 2 suorakruunu 1 suorakruunu 3 kyntökruunu 2 Jokioisten kokeen kolmen näytteenottoajan terveiden täysin tummien tyvien osuudet.

13 13 Ensimmäisen vuoden kokemukset Nämä kokeet kuvaavat siirtymistä aitosuorakylvön käyttöön savimailla. Jokioisilla kesä oli sateineen kasvulle otollinen tai liian kostea, Mietoisissa taas kärsittiin erityisen kuivasta kesästä. Pellon pintakerroksen humuspitoisuuden lisääntyminen tai kyntöanturan häviäminen ovat hitaasti tapahtuvia muutoksia, jotka tasaavat maan vesitaloutta ja lisäävät viljelyn onnistumismahdollisuuksia. Tulevissa kokeissa paneudutaan viljelykiertoon ja sopivaan kylvöhetkeen, joka oletettavasti on vähän myöhempi kuin tavanomaista tekniikkaa käytettäessä. Jotteivät rikkakasvit yllätäisi siirtymäaikana on torjuntaan ryhdyttävä heti ongelman ilmaantuessa. Rikkakasvitilanne on tarkastettava jo syksyllä ja uudelleen keväällä ennen tai heti kylvön jälkeen. Uuden mahdollisuuden tuo glyfosaatin käytön hyväksyminen ennen kylvöä tai kylvön jälkeen Rikkakasvien lukumäärä lokakuun lopulla, kpl/m 2 Jokioinen Mietoinen monit. ohra kaksit. ohra kaura k.vehnä Mietoisissa muokkaamattomissa ruuduissa kasvoi ennen talven tuloa orvontädykettä ja kylänurmikkaa. Paikoin oli myös juolavehnää. Jokioisilla taas oli hyvin vähän taimettuneita rikkakasveja ja niistä pääosa oli orvontädykettä.

14 14 AITOSUORAKYLVÖ, TULEVAISUUDEN MENETELMÄ? Jussi K. Niemistö Laihia Kylvötvössä voidaan erottaa eri menetelmiä Perinteinen: maa kynnetään ja pääsääntöisesti äestetään ennen kylvöä Tähän menetelmään kuuluu erilaisten äkeiden käyttäminen, jyrsinkylvökin. Suorakylvöön johon liittyy monesti ns. kevytmuokkaus, kulloinkin maalajille sopivalla välineellä. Viimeisintä tekniikkaa edustaa aitosuorakylvö, jonka periaate on että niin sanottu kylvöpohja tehdään puimurilla. Maata ei puinnin ja kylvön välillä käsitellä millään vain muokkaukseen tarkoitetulla välineellä. Aitosuorakylvö kylvötapahtumana Tekstin lyhentämiseksi käytän edellä mainitusta kylvöstä lyhennettä a.s.kylvö. A.s.kylvö on osin erilainen, osin samanlainen kuin perinteinen kylvökin. Kylvöaika keväällä on suunnilleen sama kuin perinteisellä kylvölläkin ainakin rmhht maalajilla. Kovat savet, hiesut ja pehmeät rapamaat vaativat ehkä muutaman vuoden seurantaa oikean kylvöajan suhteen. Kylvösyvyys on sama kuin perinteiselläkin rmhht:llä. Uskoisin muillakin maalajeilla perinteisen kylvösyvyyden olevan paras lähtökohta a.s.kylvön työsyvyyttä haettaessa. Siemenmäärää kannattaa lisätä perinteiseen nähden 10 %. Mahdollisimman suuri siemen lienee etu tässäkin menetelmässä. Tärkeää on säätää vantaan takana olevat kannatuspyörät painamaan kylvövaon sopivasti kiinni. tähän liittyy vantaiden oikea hydraulipainotus. Painotusta kokemukseni mukaan kannattaa säätää lohkolla maan kovuuden vaihtelun mukaan ajonkin aikana, ei kuitenkaan liian pienipiirteisesti. Kylvönopeus ei saa nousta liian suureksi: km/h lienee sopiva. A.s.koneet toimivat yli kaksinkertaisillakin nopeuksilla, mutta tuotettaessa laatuviljaa liian suuri ajonopeus heikentää kaikkea kylvöön liittyvää tarkkuutta. A.s.koneen vetämiseen riittää 3-metriselle koneelle alle sadan hevosvoiman traktori. Moniportainen hydraulinen pikavaihde on etu vetotraktorissa, joka saisi olla mieluimmin takana levikepyörin varustettu neliveto. Peittauslaatikko ja lannoitteen kaukosäätö, mekaaninenkin ovat kannattavia lisävarusteita. A.s.koneet ovat korkeita ja suurisäiliöllisiä. Lannoite ja siemenhuolto kannattaa suunnitella hyvin. Ratkaisut ovat tilakohtaisia. Puinnilla tehdään aitosuorakylvön kylvöalusta A.s.kyivö poikkeaa kaikista muita menetelmistä siinä, että puimurilla tehdään joko saman syksyn syysviljan tai seuraavan kevään kevätviljan kylvöalusta.

15 15 Puinnissa olen tehnyt rnenetelmän suurimmat virheet. A.s.kylvö tarvitsee, kuten muutkin kylvömenetelmät mahdollisimman tasaisen kylvöalustan. Jos pelto on pehmeää, turhaa peräkärryajoa ajoa, vauhdissa puimurin tyhjäämistä kärryyn tulee välttää. Puinti tulee suunnitella niin, että puimuri ei vuodesta toiseen kulje samoja jälkiä, jotka vuosi vuodelta syvenevät ja kovenevat. Tasainen olki ja ruumenpeitto koko puintialalle on eduksi. Tasainen olki ja ruumenkate estää kuivuutta ja myös kovia sateita liettämästä maanpintaa. Turhia pysähdyksiä, joissa puimuri sylkee koko sisältönsä samaan kasaan tulee välttää. Lakoviljaa ei saisi olla. Puintilohkon tai osalohkojen puinnissa pellon nurkissa ja muuallakin tulee ajatella jo puitaessa seuraavaksi tulevaa kylvöä. Millään koneella ei saa tasaista kylvöä maalle missä olki ja ruumenkasat ja täysin niistä vapaat alueet ovat selvästi erotettavissa. Rikkaruohot hyötyvät epätasaisesta kylvöstä, ne tuovat turhia torjuntakustannuksia. Yhteenveto Aitosuorakylvö on uusi, kiinnostava menetelmä. EU on kiistatta lisännyt sen suosiota. Kun tuotteiden hinnat eivät keskimääräisesti nykyisin enää nouse, monien kulujen silti noustessa, on pakko etsiä kulupuolelta säästöjä viljanviljelyn kannattavuuden turvaamiseksi. A.s.kylvö tuo selviä säästöjä esim. polttoaineissa, konekustannuksissa, ajankäyttö vähenee. Vähenee myös pellon kuormittaminen ajokertojen vähetessä, mikä vaikuttaa myönteisesti maan rakenteeseen. Hehtaarisadot tuntuvat rukiilla olevan samat kuin perinteiselläkin tekniikalla, kevätviljoilla sadot tuntuvat jonkin verran pienemmiltä perinteiseen verraten. Hyvässä kunnossa oleville maille - ojitus ja kalkitus kunnossa, vähän rikkaruohoja - a.s.kylvö sopii hyvin. Huonokuntoisille maille ei. Pintaan levitetty karjanlanta kannattaa peittää kyntämällä, ehkä kalkkikin. Käyttämäni kone on valmis, toimiva. Menetelmän ollessa uusi jokainen lähivuosi tuo uutta tietoa menetelmän hienosäädöistä eri olosuhteisiin.

16 16 KESTORIKKAKASVITUTKIMUKSEN TULOKSIA Petri Vanhala 1, Heikki Jalli 1, Timo Lötjönen 2 & Jukka Salonen 1 1 MTT Kasvinsuojelu 2 MTT Maatalousteknologia Kestorikkakasveja voi syystä kutsua ongelmallisiksi rikkakasveiksi. Kestorikkakasvien ykkönen, juolavehnä, on vuosikymmenten hävittämisyrityksistä huolimatta säilynyt kymmenen yleisimmän rikkakasvin joukossa. Pelto-ohdake ja peltovalvatti eivät ole yhtä yleisiä, mutta ovat ottaneet juolavehnän etumatkaa kiinni. Monet muutkin kestorikkakasvit, mm. kortteet, pähkämö, nenätti ja hierakat, aiheuttavat ongelmia. Erityisesti ohdakkeen ja valvatin lisääntyminen sekä tavanomaisessa että luomuviljelyssä oli pontimena tutkimukselle, joka luotaa keskeisten kestorikkakasvien biologiaa ja torjuntaa. Vuonna 2000 alkaneen kestorikkakasvitutkimuksen tavoitteena on löytää keinot kestorikkakasvien tehokkaaseen torjuntaan erityisesti kevätviljapelloilla. Oikea käsittelyajankohta Hyvän torjuntatuloksen saamiseksi torjunta on tehtävä otolliseen aikaan. Muokkauksen ja niiton oikea hetki on, kun rikkakasvi on heikoimmillaan, kompensaatiopisteessä. Siihen saakka kasvi käyttää juurten tai juurakon vararavintoja verson kasvattamiseen. Kompensaatiopisteen jälkeen kasvi jo kerää uutta vararavintoa maanalaisiin osiinsa. Aiempien tutkimusten mukaan peltovalvatin kompensaatiopiste on 5 7 lehtiasteella, pelto-ohdakkeen 8 lehtiasteella ja juolavehnän 3 4 lehtiasteella. Kemiallisen torjunnan paras ajankohta on yleensä vasta kompensaatiopisteessä tai sen jälkeen, kun rikkakasvit jo kuljettavat yhteyttämistuotteita ja torjunta-aineita maanalaisiin osiinsa. Niin kemiallisessa kuin mekaanisessakin torjunnassa on huolehdittava, ettei pellolle jää käsittelemättömiä pesäkkeitä esimerkiksi ajovirheiden takia. Valvatin kehitysasteiden jakauma luomupellolla eri viljelykasvustoissa Valvatin ja muiden kestorikkakasvien kasvurytmin, torjunnan ja viljelykasvin kilpailun tutkimiseksi perustettiin Vihtiin, kestorikkakasvien saastuttamalle MTT Vakolan luomupellolle kolmivuotinen kenttäkoe, jossa seurattiin viljelykasvin ja torjuntatoimien vaikutusta ja tehoa kestorikkakasveihin. Kokeessa runsaimmin ja tasaisimmin esiintyi peltovalvatti. Ennen ohran puintia, 20. elokuuta 2001, otetuista näytteistä määritettiin mm. valvatin kehitysasteiden jakauma (kuva 1) ja kuivapaino (kuva 2). Vielä puintiaikaan suurin osa peltovalvateista oli pieniä, enintään 6 lehtisiä, siis kompensaatiopisteessä tai sitä pienempiä. Tämä ei kuitenkaan kerro valvatin hitaasta kehityksestä, vaan siitä, että kasvi kasvattaa pitkin kesää uusia versoja. Vähiten valvattia oli avokesannossa, 0,4 versoa neliömetrillä. Kesanto muokattiin aina valvatin saavutettua kompensaatiopisteen. Ohrassa rivivälin haraus vähensi valvattien määrää ja jonkin verran myös painoa. Sekä ohran että kuituhampun pituuskasvu jäi normaalia vaatimattomammaksi. Tästä syystä muutoin reheväkasvuinen hamppu ei varjostanut kestorikkakasveja siinä määrin kuin odotettiin. Lukumääräisesti eniten valvattia oli keväällä kylvetyssä nurmessa. Nurmikylvöksen rikkakasvien niittäminen

17 17 kahdesti kesän aikana piti kuitenkin valvattien yksilöpainot kohtuullisen alhaisina ja ehkäisi valvatin kukkimista ja siementen muodostumista. Niitolla tai harauksella voidaan heikentää valvattia ja ainakin hidastaa sen lisääntymistä. Niiton ja riviväliharauksen teho ei kuitenkaan ole avokesannoinnin tehon veroinen. Valvatin määrä ja paino ohrassa oli vähäisempi kuin hampussa. Tämä johtunee ohran nopeammasta alkukehityksestä, jonka vuoksi se alkukesästä varjosti valvattia enemmän kuin hamppu. Eri toimenpiteiden pidempiaikaiset vaikutukset selviävät tulevina kasvukausina. Koe jatkuu samalla paikalla vielä kaksi vuotta. Ensi kesänä pääkasvina on kaura. 200 kypsyminen 150 hedelmän kehittyminen kpl/m² kukkiminen kukinnon ilmaantuminen 13- lehteä 0 Kuituhamppu Ohra O hra+haraus Ohra+ns Avokesanto 7-12 lehteä 1-6 lehteä Kuva 1. Peltovalvatin kehitysasteiden jakauma g/m² Kuituhamppu Ohra O hra+haraus Ohra+ns Avokesanto Kuva 2. Peltovalvatin kuivapainot

18 18 Ohdakkeen ja valvatin kehitysasteet kemiallisessa torjunnassa Kesällä 2000 tutkittiin kemiallisen torjunnan tehoa eri kokoisiin ohdakkeisiin kaurapellolla Jokioisilla. Kaikki tutkitut torjunta-aineet tehosivat ohdakkeeseen (kuva 3). Suuriin ohdakkeisiin tehosi parhaiten MCPA + Starane 180 seos, ja keskikokoiset ohdakkeet saatiin melko vähiin kaikilla aineilla. Pienet ohdakkeet saatiin hävitettyä lähes kokonaan muilla aineilla paitsi Ratio 50 T:llä. 40 Pelto-ohdake 2000 g/kpl Pienet K eskikokoiset Isot 0 Hja MCPA 2,0 MCPA 1,3 + Starane 180 0,6 Duplosan Super 2,0 Ratio 50 T 22.5 g Ariane S 2,0 Kuva 3. Käsittelyhetkellä erikokoisten ohdakeyksilöiden koko (g/kpl) ennen puintia vuonna Koko käsittelyhetkellä: pienet = ei vielä vartta, keskikokoiset = ohdakkeella varsi, isot = kasvissa nuppuja. Kesällä 2001 tutkittiin ohrapellolla Jokioisilla käsittelyajan merkitystä ja eri torjuntaaineiden tehokkuutta valvatin torjunnassa. Kokeessa verrattiin erilaisia torjunta-aineita sekä kolmea ruiskutuksen ajoitusta viljan kehitysasteen mukaan: 1) pensomisen alku, 2) korrenkasvun alku, 3) myöhäinen pesäkekäsittely. Yhtä lukuunottamatta kaikki aineet tehosivat hyvin valvattiin. Ratio 50 T:n teho oli huonompi kuin muiden aineiden, ruiskutettiin se sitten viljan pensomisen alussa tai korrenkasvun alussa. Kuitenkin myös Ratio hidasti merkittävästi valvatin kehitystä. Hormoneste-ruiskutuksen paras ajankohta oli viljan korrenkasvun alku. Vaikka sulfonyyliureat ovatkin siinä maineessa, että niiden teho ohdakkeeseen ja valvattiin on huono, ei Ratio ohdakkeen torjunnassa hävinnyt kovin paljoa fenoksiherbisideille. Toki tälläkin erolla on merkitystä taistelussa kestorikkakasveja vastaan. Sen sijaan valvatin torjunnassa Ratio oli selvästi heikompi kuin

19 19 fenoksiherbisidit. Mahdollisesti Ration teho ohdakkeeseen on parempi kuin valvattiin, mutta ero voi myös johtua kesien 2000 ja 2001 erilaisista kasvuoloista. Syksyllä 2001 aloitetuissa kemiallisen torjunnan kokeissa on kohteena juolavehnä, jonka torjuntaa tutkitaan glyfosaatin syys- ja kevätkäsittelyillä sekä Monitor-valmisteella kevätvehnäkasvustosta. 120 Peltovalvatti kpl/m² alle 10 cm n. 20 cm Varren kasvu Nuppu tai kukka Hormoneste 1. Ratio 50 T + Sito 2. Hormoneste 2. Hormoneste + Starane Duplosan Super 2. Ratio 50 T + Sito 2. Ariane S 3. Hormoneste Kuva 4. Peltovalvattien kehitys ja lukumäärä (kpl/m2) ennen puintia vuonna Ruiskutusten ajoitus viljan kehitysasteen mukaan: 1) pensomisen alku, 2) korrenkasvun alku, 3) myöhäinen pesäkekäsittely.

20 20 LAJIKEKOHTAISET KASVINSUOJELUSUOSITUKSET Marja Jalli Boreal Kasvinjalostus Oy Viljalajien ja -lajikkeiden viljelytekniset ominaisuudet poikkeavat toisistaan. Jokaisella lajikkeella on omat erityispiirteensä, jotka tekevät siitä lajikkeen. Taudinkestävyys, korrenlujuus ja kasvuaika ovat ominaisuuksia, jotka saavat perustansa lajikkeen perimästä. Eri kasvuympäristöissä ja erilaisilla viljelytekniikoilla nämä perimältään poikkeavat lajikkeet saavat vielä oman lisävärinsä. Tavoitteena on käsitellä lajiketta niin, että kasvuympäristön ja lajikkeen käyttötarkoituksen huomioon ottaen siitä saadaan paras mahdollinen tulos. Tieto taudinkestävyydestä on kasvitautien torjunnan perusta Lajikkeen taudinkestävyys on seuraus taudinaiheuttajan ja lajikkeen yhteen sopimattomasta vuorovaikutuksesta. Kasvin taudinkestävyys voi johtua monista syistä, jotka pohjimmiltaan ovat yhden tai useamman perintötekijän säätelemiä sekä kasvissa että taudinaiheuttajapieneliössä. Perintötekijöiden eli geenien säätelemää ominaisuutta voidaan siirtää kasvinjalostuksen keinoin. Taudinkestävyys voi olla joko rotuspesifistä eli vertikaalista, tai niin sanottua kenttä- eli horisontaalista kestävyyttä. Rotuspesifinen taudinkestävyys toimii tiettyjä, tunnettuja taudinaiheuttajarotuja vastaan. Taudinkestävyysgeeni tunnistaa hyökkäävän taudinaiheuttajan avirulenssigeenin, mikä käynnistää lukuisia reaktioita kasvissa, jotka päätyvät useimmiten solun kuolemaan. Usean viljalajikkeen härmän- tai ruosteenkestävyys perustuu rotuspesifiseen kestävyyteen: kestävyyden ollessa toimiva lajike säilyy lähes oireettomana vallitsevassa tautipopulaatiossa. Monitahoisten ohralajikkeiden taudinkestävyys Erkki-lajikkeeseen verrattuna härmä rengaslaikku verkkolaikku taudin määrä % pinta-alasta Arve Erkki Pohto Erkki Jyva Erkki Rolfi Erkki Botnia Erkki Kunnari Erkki

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Kasvinsuojelu luomutuotannossa Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta. Timo Lötjönen, MTT Ruukki

Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta Timo Lötjönen, MTT Ruukki Esityksen sisältö: - avokesannoinnin ja viherkesannoinnin tehostaminen - koetoimintaa Ruukissa - kokemuksia tiloilta

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen

Lisätiedot

KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA

KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA KOKEIT J KOKEMUKSI KESTORIKKKSVIEN TORJUNNST Timo Lötjönen Luonnonvarakeskus, Ruukki -Edistystä luomutuotantoon- hanke 2012-2014 (Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus) -tulokset löytyy netistä: google => mtt

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693 Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2013

Viljan kasvinsuojelu 2013 Viljan kasvinsuojelu 2013 Arto Markkula Antti Jaakkola p. 0500 281717 p. 040 7033558 www.syngenta.fi 2 More from Syngenta Consumer innovation portfolio Celest on nyt hyväksytty kaikille viljoille Celest

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Jarmo Ketola, MTT PesticideLife-hankkeen aloitusseminaari 19.2.2010 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelua

Kuminan kasvinsuojelua Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Roundup Gold/KTTK/3.9.2004 1 (7) ROUNDUP GOLD Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus:

Lisätiedot

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717 Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Kasvinsuojelun haasteita lähitulevaisuudessa Kasvinsuojelun tarve ei pienene - Laatuvaatimukset, määrä Resistenssi: rikkakasvit,

Lisätiedot

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.

Lisätiedot

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelu

Kuminan kasvinsuojelu Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet Asko Hannukkala, Pauliina Laitinen, Erja Huusela-Veistola, Arjo Kangas & Pirjo Peltonen-Sainio MTT, Kasvintuotannon tutkimus Rypsinostehanke 2007-2009

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717 Viljan kasvinsuojelu 2012 Arto Markkula p. 0500 281717 Heikot tehot MCPA:sta Ariane S:ään ja LogranPlusOxitril:sta Ally Class:iin Henkiin jääneitä lajeja: - jauhosavikka, matara, vesiheinä, emäkki, pillike

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Aurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus

Aurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus 2013 TM Öljykasvit, kasvava osa tulevaisuuden proteiiniomavaraisuutta Suomessa Kevätrypsi on Suomen tärkein ristikukkainen proteiinikasvi. Se on viljelyvarma maamme lyhyessä kasvukaudessa aina keskiseen

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN

PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN Sanni Junnila MTT Loppuseminaari 13.11.2013 Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa Vuosina 2010-2013 Kokonaisbudjetti 1,02 M EU 50

Lisätiedot

Viljan hygieeninen laatu

Viljan hygieeninen laatu Viljan hygieeninen laatu voiko homeita välttää? Laboratoriopäällikkö Veli Hietaniemi, MTT, 31600 Jokioinen, veli.hietaniemi@mtt.fi Laatuviljaseminaari 10.3.2009, Maaseuturavintola Hollolan hirvi, Hollola

Lisätiedot

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä Tuottavuutta ja kustannussäästöjä vieskanmetalli.com Tarkka kylvösyvyys kylkipyörällä Parempi oljen katkaisu Tarkka syöttömääränsäätö Suuri rengaskoko Pieni vetotehontarve 2 3 Patentoitu tarkkuusvannas

Lisätiedot

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Glyfomax Bio/23.1.2013 1(8) GLYFOMAX BIO Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien

Lisätiedot

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Rambo 360 S/KTTK/17.3.2004 1(8) RAMBO 360 S Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

Ei rikkoja puutarhassa MAX

Ei rikkoja puutarhassa MAX Ei rikkoja puutarhassa MAX/20.12.2005 1 (7) Ei rikkoja puutarhassa MAX Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 450 g/l Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien

Lisätiedot

Miten hometoksiinit hallintaan?

Miten hometoksiinit hallintaan? Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha

Lisätiedot

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä Tuottavuutta ja kustannussäästöjä 2 Patentoitu tarkkuusvannas etukylkipyörällä Kaksoisputket: siemen ja lannoite paremmin erilleen. Peittopyörän painatuksen säätö Työsyvyyden säätö 0-7 cm. Vannasviiksi

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Vilja & öljykasvit 2014

Vilja & öljykasvit 2014 Vilja & öljykasvit 2014 Arto Markkula Antti Jaakkola Tilan Oman Siemenen käyttö VYR:n mukaan viljoissa, etenkin kauroissa, on Fusarium-homeita Mikäli huonon itävyyden syynä on homeet, pitää siemen peitata

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Kasvinsuojelun luomukeinoja. Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo

Kasvinsuojelun luomukeinoja. Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo Kasvinsuojelun luomukeinoja Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 8.2.2011 Rikkakasvien hallinnan luomukeinoja Ongelmarikkoja Ennaltaehkäisevä hallinta Niitot & kesannot Sänkimuokkaus & rikkaäestys

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE

VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Myyntipäällyksen teksti

Myyntipäällyksen teksti Roundup Max/KTTK/3.9.2004 1 (7) ROUNDUP MAX Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Ärsyttävä Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: glyfosaatti 680 g/kg (glyfosaatin ammoniumsuolana) Valmistetyyppi:

Lisätiedot

Vahva rakenne. Helppokäyttöinen. Vakiovannas

Vahva rakenne. Helppokäyttöinen. Vakiovannas Suuri rengaskoko Isot matalapaineiset renkaat Pieni pintapaine peltoon Renkaat painavat kivet ja kannot maahan Pieni vetotehon tarve Vakiovannas Tarkkuusvannas Vantaan tukipyörä säätää työsyvyyden ja sulkee

Lisätiedot

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Hurrin tila Talouskeskus Huittisissa, n. 3 km keskustasta Korkeakosken kylässä Loimijoen rannalla Nykyinen isäntäpari omistanut tilan vuodesta 1988 Päätuotantosuuntana

Lisätiedot

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.

Lisätiedot

PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa

PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa Sanni Junnila MTT/kasvintuotannon tutkimus Aloitusseminaari 18.-19.2.2010 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi. Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi

Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi. Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi Kasvintuotannon tulos biologisten, teknologisten ja taloudellisten tekijöiden yhdysvaikutusten

Lisätiedot

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin Tuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin Varmatoimiset kylvökoneet kaikkiin olosuhteisiin Sängelle Muokatulle Nurmelle DS-MALLISTO DS, C -ja L-malleissa sama säiliö ja runkorakenne Suorakylvöön

Lisätiedot

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin Tuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin Varmatoimiset kylvökoneet kaikkiin olosuhteisiin Sängelle Muokatulle Nurmelle DS-MALLISTO DS, C -ja L-malleissa sama säiliö ja runkorakenne Suorakylvöön

Lisätiedot

Miten onnistut suorakylvössä

Miten onnistut suorakylvössä Pellon ojitus ja tasaus Puinti - olki ja ruumenet Rikkakasvien torjunta Kasvinvuorottelu ja kasvitaudit Kylvöajankohta ja kylvösyvyys Koneviestin suorakylvökoe Yara:n menetelmäkoe 1 Ojitus ja pellon tasaisuus.

Lisätiedot

Glypper/23.1.2014 1 (7)

Glypper/23.1.2014 1 (7) Glypper/23.1.2014 1 (7) GLYPPER Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Säilytä lasten ulottumattomissa. Förvaras oåtkomligt för barn. Noudata käyttöohjeita ihmisen terveydelle ja ympäristölle

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Vuoden 2014 tutkimustuloksia Tärkkelysperunan lajikekoe, Ylistaro Tärkkelysperunan lajikekoe, Kokemäki Sertifioidun ja TOS-perunan vertailu Ruokaperunan lannoitusohjelmat

Lisätiedot

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta Pellervo Kässi Riski rypsin ja viljan viljelyssä Keväällä sidotaan panoksia maahan epävarmuudessa tulevan kesän sääoloista: Siemenet Lannoitteet Työ Sadon varmistamiseksi

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa I (savikat, pihatatar, peipit, pillikkeet)

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa I (savikat, pihatatar, peipit, pillikkeet) Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus 1 Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa I (savikat, pihatatar, peipit, pillikkeet) Jauhosavikka (Chenopodium album) Kuva 1 (vasemmalla): Jauhosavikka

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä Tuottavuutta ja kustannussäästöjä Työaika Konekustannukset Polttoaine Ympäristökuormitus Luotettava ja kestävä SK-malli Yli 1400 käyttäjää Suuri rengaskoko Vakiovannas Kylvösyvyyden säätö Kylvöautomatiikka

Lisätiedot

glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Rodeo/KTTK 10.1.2006 1 (8) RODEO Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Ärsyttävä Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi:

Lisätiedot

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime

Lisätiedot

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Rypsin viljely Kuva Pasi Hartikainen Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun tärkeä raaka-aine Viljelyalue ulottuu III-viljelyvyöhykkeellä

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä Tuottavuutta ja kustannussäästöjä Työaika Konekustannukset Polttoaine Ympäristökuormitus 2 3 Kokonaisleveydet 3- ja 4-metriä Patentoidut tarkkuusvantaat Portaaton syöttömääränsäätö Suuri rengaskoko Keskimerkkarit

Lisätiedot

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

Perunaseitin monimuotoinen torjunta 22.4.2015 Perunaseitin monimuotoinen torjunta Jussi Tuomisto, Petla 1 Johdanto Perunaseitti on viljelyn talouden kannalta merkittävimpiä kasvintuhoojia Vaikka perunaseittiä on paljon tutkittu ja siitä

Lisätiedot

Nurmen kasvinsuojelun avaintekijät

Nurmen kasvinsuojelun avaintekijät Nurmen kasvinsuojelun avaintekijät 27.11.2012 Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Lähtökohdat Nurmen kasvinsuojelu viljelykiertojen suunnittelu (kaikenikäistä nurmea ja perustamisvaiheen

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot