Ammattiopistolainen, lukiolainen ja 9.-luokkalainen, tule mukaan kirjoituskilpailuun! Voittajat palkitaan 500 euron stipendeillä.

Transkriptio

1 Ammattiopistolainen, lukiolainen ja 9.-luokkalainen, tule mukaan kirjoituskilpailuun! Voittajat palkitaan 500 euron stipendeillä. YRITYS HYVÄ 1

2 Kirjoituskilpailun oppilasaineisto SISÄLLYS 3 Kilpailun tarkoitus, säännöt ja palkinnot 3 Kilpailulautakunta 4 Yritys Hyvä -kirjoituskilpailu Aiheet peruskoulun 9.-luokkalaisille 5 Aiheet lukiolaisille ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 5 Aineisto 5 Pilli joka puhdistaa veden 6 Työntekijän rooli ei sovi minulle 7 Goottivaatteet kulkevat polkupyörän kyydillä postiin 8 Kierrätyskamppeille Suomi-palkinto 8 Suomalaiset vaatekauppiaat tietämättömiä alihankkijoidensa vastuullisuudesta 10 Yritys Hyvä 2007 palkittuja kirjoituksia 11 Lunta pullosta Antti Pekurinen, Minna Canthin koulu, Kuopio 13 Tyytyväinen asiakas on yrityksen paras mainos Sanna Laitinen, Vaasan lyseon lukio, Vaasa 15 Koko suku yrittää Elisa Reunanen, Loimaan ammatti-instituutti, Loimaa 16 Piilosanaruudukko Toimittajat Anne Helttunen, Annamari Saure, Elise Tarkoma Ulkoasu Kuviopaja Oy Kustantaja Yksityisyrittäjäin Säätiö, Laitatuulenkaari 48, Helsinki Julkaisija Kerhokeskus - koulutyön tuki, Mariankatu 15 A 11, Helsinki Kirjapaino Forssan Kirjapaino Oy, 2007 Lisätietoja Kerhokeskus - koulutyön tuki ry, Eija Lehtonen, puh , faksi , s-posti: yrityshyva@kerhokeskus.fi 2 YRITYS HYVÄ

3 Y ritys Hyvä on Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:n ja Yksityisyrittäjäin Säätiön järjestämä valtakunnallinen kirjoituskilpailu peruskoulun 9.-luokkalaisille, lukiolaisille ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Kilpailun tarkoituksena on herättää nuorten kiinnostus yrittäjyyttä ja omaa mahdollista yritystä kohtaan sekä tarjota tietoja ja pohdinnan aineksia yrittämisestä. Opetushallitus sekä monet opetusalan järjestöt osallistuvat kilpailun suunnitteluun ja tukevat sitä. Tässä vihkosessa on tehtäviä ja niiden taustaksi aineistoja, joiden pohjalta kilpakirjoituksen voi laatia. Kilpailuun voi kuitenkin osallistua millä tahansa yrittämistä tai yrittäjyyttä koskevalla kirjoituksella. Kirjoitukset voi kirjoittaa koulussa ja/tai kotona joko selvästi tekstaten tai koneella. Kilpailusarjoja on kolme, joista kukin arvioidaan omana ryhmänään. SÄÄNNÖT Kilpailua voi erinomaisesti hyödyntää suunniteltaessa yrittäjyyskasvatuksen aihekokonaisuutta. SARJAT Sarja 1 Sarjaan voivat osallistua kaikki 9. luokan oppilaat. Kilpailu järjestetään luokkakohtaisesti. Loppukilpailuun voi opettaja/opettajat lähettää valintansa mukaan 1 3 parasta kirjoitusta jokaiselta luokalta. Sarja 2 Sarjaan voivat osallistua kaikki lukion oppilaat. Opettaja/ opettajat voivat lähettää loppukilpailuun harkintansa mukaan 1 3 parasta kirjoitusta ryhmää kohti. Sarja 3 Sarjaan voivat osallistua ammatillisten oppilaitosten opiskelijat. Opettaja/opettajat voivat lähettää loppukilpailuun harkintansa mukaan 1 5 parasta kirjoitusta. S2-oppilaiden (suomi toisena kielenä) kirjoitukset arvioidaan omana ryhmänään kaikissa sarjoissa. S2-kirjoituksen voi lähettää ylimääräisenä loppukilpailuun. Kilpailuaika on Kilpailutyöt voi lähettää joko postitse osoitteeseen Kerhokeskus - koulutyön tuki, Mariankatu 15 A 11, Helsinki tai sähköisesti osoitteeseen yrityshyva@kerhokeskus.fi. Sähköisesti lähetettävä kirjoitus tulee olla Word-tiedostona. Kirjoitukset tulee lähettää vain yhdellä tavalla, ei sekä postitse että sähköisesti. Lähetettävään kirjoitukseen tulee merkitä selvästi oppilaan, koulun ja opettajan nimi, osoite ja puhelinnumero sekä sarja, johon työ osallistuu. Kirjoitukset arvioidaan sisällöllisten ja kielellisten ansioiden mukaan. PALKINNOT Sarja 1 Lähetettyjen aineiden kirjoittajat opettajineen palkitaan Yritys Hyvä -pyyhkeellä. Loppukilpailussa kymmenen parasta kirjoittajaa saavat palkinnoksi 500 euron stipendin. Sarja 2 Lähetettyjen aineiden kirjoittajat opettajineen palkitaan Yritys Hyvä -pyyhkeellä. Loppukilpailussa viisi parasta kirjoittajaa saavat palkinnoksi 500 euron stipendin. Sarja 3 Lähetettyjen aineiden kirjoittajat opettajineen palkitaan Yritys Hyvä -pyyhkeellä. Loppukilpailussa viisi parasta kirjoittajaa saavat palkinnoksi 500 euron stipendin. Tulokset julkistetaan ja palkinnot jaetaan Helsingin Messukeskuksessa Järjestäjät kustantavat palkintomatkan mahdollisine majoituksineen. Kilpailulautakunta Kilpailulautakunnassa ovat edustettuina Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL, Taloustiedon Opettajat, Kerhokeskus - koulutyön tuki, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetushallitus, Suomen opinto-ohjaajat, Suomen Rehtorit, Suomen Yrittäjät, Svenska modersmålslärarföreningen i Finland, Taloudellinen Tiedotustoimisto, Yksityisyrittäjäin Säätiö ja Äidinkielen opettajain liitto ÄOL. Järjestäjät pidättävät itsellään oikeuden käyttää kirjoituskilpailuun osallistuneita ja palkittuja aineita tai niiden osia korvauksetta kirjoituskilpailusta kertovaan tiedottamiseen, tutkimustarkoituksiin sekä omiin julkaisuihin. Kilpailutöitä ei palauteta. YRITYS HYVÄ 3

4 AIHEET Olen yrittäjäluonne Yritykseni on minun näköiseni 2. Internet on tärkeä väline lähes kaikille yrityksille. Internetin ja tietotekniikan kehityksen myötä myös yritysten toiminta on muuttunut ja aivan uudenlaisia yrityksiä on perustettu. Yritys Hyvä -kirjoituskilpailu 2008 Seuraavilla sivuilla on yrittäjyyteen liittyvää aineistoa, joka tarjoaa tietoja, esimerkkejä ja tunnelmia yrittämisestä ja yrittäjyydestä. Tutustu aineistoon ennen kuin ryhdyt kirjoittamaan omaa tekstiäsi. Käytä aineistoa tehtävien ohjeiden mukaan. Valitse jokin seuraavista aiheista. Kirjoitelmasi tekstilaji on mahdollisimman vapaa, se voi olla asiateksti, raportti, lehtiartikkeli, pohdiskeleva esseetyyppinen kirjoitelma, mielipidekirjoitus, mainosteksti tai vaikka huumorilla höystetty pakina. Aiheet peruskoulun 9.-luokkalaisille 1. Julkisuus on nykyaikana tärkeää myös yrityksille. Oman yrityksen tuotetta voi mainostaa monella tavalla, positiivinen julkisuuskuva auttaa yritystä eteenpäin. Nykyään myös jotkut yritysjohtajat ovat henkilökohtaisesti osa yrityksensä julkisuuskuvaa. a) Lue jutut Työntekijän rooli ei sovi minulle ja Goottivaatteet kulkevat polkupyörän kyydilla postiin ja kirjoita yrittämisestä julkisuuden näkökulmasta. Voit otsikoida tekstisi itse tai käyttää jotakin alla olevista otsikoista: Yrittäjä itse on yrityksensä paras mainos Vuosisadan mainoskampanja Kaikki tuntevat matkailuyritykseni/kukkakauppani/ valokuvaamoni (tms.) b) Kuvittele itsellesi jokin yritys ja luo sille oma julkisuustrategia. Miten tiedotat yrityksestäsi ja miten mainostat sitä? Mitä muita keinoja voisit käyttää tehdessäsi yritystäsi tunnetuksi. Otsikoi itse. c) Kuvittele, millainen yrittäjäpersoona sinusta voisi kehittyä. Kirjoita joko pohtiva teksti tai kuvitteellinen, kertova teksti. Kehittele itsellesi yritys, joka toimii kokonaan tai osittain internetissä. Mikä on yrityksesi toimiala, miten se toimii ja miten tavoittaa asiakkaansa. Otsikoi itse tai ota otsikoksi toinen seuraavista: Verkkokauppani on aina avoinna Yritykseni toimii internetissä 3. Lue artikkelit Kierrätyskamppeille Suomi-palkinto ja Suomalaiset vaatekauppiaat tietämättömiä alihankkijoidensa vastuullisuudesta. Artikkelit kertovat yritysten eettisestä vastuusta. a) Kirjoita pohtiva ja artikkeleita esittelevä teksti, jossa erittelet, mistä kaikesta yrityksen pitäisi kantaa vastuu. Keksi itse otsikko tai ota otsikoksi Yrityksen vastuu on suuri b) Kuvittele, että olet yrittäjä, ja kirjoita omasta yrityksestäsi lehtiartikkeli, joka käsittelee yrityksesi ympäristöystävällisyyttä tai sen vastuullisuutta muulla tavoin. Otsikoi itse. c) Ideoi yritys, joka tuottaa mutta myös auttaa. Valitse jokin seuraavista otsikoista tai otsikoi itse. Yrityksestäni on apua monelle Kohtaamispaikka yksinäisille Virkeyttä vanhuuteen Vilman Virikekeskuksessa Vuokraa isosisko/isoveli avuksesi Läksyparkki tukee oppimista Kaupungista maalle rentoutumaan 4. Mielikuvitus on yksi yrittäjän tärkeä ominaisuus. Lue virikkeeksi artikkelit Työntekijän rooli ei sovi minulle ja Pilli joka puhdistaa veden. Kuvittele, että olet perustanut mielikuvituksellisen ideasi pohjalta yrityksen, joka menestyy loistavasti. Valitse jokin seuraavista otsikoista tai keksi itse otsikko. Hassut askarteluni menevät kaupaksi Keksin uudenlaisen virtuaalimaailman Kengät, jotka osaavat tanssin askeleet Älyvaatekaappi valitsee parhaan asukokonaisuuden Seikkailujen maatila 5. Suunnittele jokin kotipaikkakunnallesi hyvin sopiva yritys. Onko kotipaikkakunnallasi sellaisia ominaispiirteitä tai vahvuuksia, joista voisi ideoida yrityksen? Puuttuuko kotipaikkakunnaltasi jonkin mielestäsi tärkeän alan yritys? Valitse jokin seuraavista otsikoista, muokkaa jokin otsikoista sopivaksi tai otsikoi täysin itse. Kangaskauppa Kulmakylään Skeittikeskus kotinurkille Pieni puoti Puksulaan Kahvia, karkkia ja karaokea Veijareiden verstas Vesipuisto Vesijärvelle Kippola on käsityöläisten paratiisi Minustako yrittäjä? 4 YRITYS HYVÄ

5 Lukio ja ammatilliset oppilaitokset 1. Julkisuus on nykyaikana tärkeää myös yrityksille. Positiivinen julkisuuskuva voi olla arvokkaampi kuin hienoinkaan mainoskampanja ja osuvilla mainoksilla voidaan saada erinomaista tulosta. Pohdi julkisuuden merkitystä yritysmaailmalle. Otsikoi tekstisi itse tai ota otsikoksi jokin seuraavista: Helsingin Sanomat 11. joulukuuta 2006 Teksti: Josetta Nousjoki AINEISTO Pilli joka puhdistaa veden Hyvä ja huono julkisuus Kaikkien tuntema tavaramerkki Mainonnalla maailmankuuluksi 2. Internet on nykyään tärkeä väline lähes kaikille yrityksille. Internetin ja tietotekniikan kehityksen myötä myös yritysten toiminta on muuttunut ja aivan uudenlaisia yrityksiä on perustettu. Pohdi muutoksia, joita internet on yritysmaailmaan tuonut, miten se on muuttanut yritysten toimintaa, tiedottamista ja suhdetta asiakkaisiin. Otsikoi itse. 3. Yrityksen yhteiskuntavastuu on asia, josta puhutaan nykyisin paljon julkisuudessa. Vastuulliseen yrittämiseen kuuluvat muun muassa taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen, ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen säästeliäs käyttö. Yhteiskuntavastuuseen kuuluvat myös hyvät toimintatavat suhteessa kuluttajiin, yhteistyökumppaneihin ja ympäristön asukkaisiin. Lue artikkelit Kierrätyskamppeille Suomi-palkinto ja Suomalaiset vaatekauppiaat tietämättömiä alihankkijoidensa vastuullisuudesta. Artikkelit kertovat yritysten eettisestä vastuusta. a) Kirjoita pohtiva ja artikkeleita esittelevä teksti, jossa erittelet, mistä kaikesta yrityksen pitäisi kantaa vastuu. Keksi itse otsikko tai ota otsikoksi Yrityksen vastuu on suuri b) Tutustu jonkin pienyrityksen toimintaan yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Kuinka tässä yrityksessä otetaan huomioon esimerkiksi kierrätys ja jätehuolto? Kerää tietoa haastattelemalla alan yrittäjää tai työssäoppimispaikkasi ohjaajaa ja tutustumalla yrityksen verkkosivuihin ja vuosikertomuksiin. Kirjoita aiheesta joko raportti (merkitse käyttämäsi lähteet kirjoitelman loppuun) tai lehtijuttu. c) Jos olisit yrittäjä, miten sinun yrityksesi toiminnassa otettaisiin huomioon yrityksen yhteiskuntavastuu? Voit kirjoittaa joko opiskelemasi alan näkökulmasta tai kuvitella olevasi itse jonkin alan yrittäjä. Taustatietoa aiheeseen löydät esimerkiksi Suomen yrittäjien kotisivuilta Köyhien yhteiskunnalliset ongelmat voivat olla liiketoiminnan lähteitä Maailman köyhissä maissa ihmistä kuolee päivittäin likaisen veden aiheuttamiin tauteihin. Suurin osa heistä on lapsia. Tanskalais-sveitsiläinen yritys Vestergaard Frandsen näki ongelmassa mahdollisuuden. Se kehitti LifeStrawn, pillin, jonka filtterit puhdistavat veden juomakuntoon. Kahden euron laite puhdistaa vedestä esimerkiksi lavantaudin, ripulin ja koleran aiheuttajat. Muutkin kansainväliset suuryritykset ovat alkaneet kiinnostua kehitysmaiden ihmisistä halvan työvoiman lisäksi tai sijaan myös kuluttajina, ja alkaneet käyttää köyhien maiden yhteiskunnallisia ongelmia liiketoiminnan lähteinä. Monet yritysten yhteiskuntavastuun asiantuntijat pitävät tätä, niin kutsuttua pyramidin pohjalla -ajattelua yhtenä parhaista tavoista toteuttaa sosiaalista vastuuta, koska siitä hyötyvät aidosti molemmat osapuolet. Yritykset voivat tehdä voittoa tuotteilla ja palveluilla, jotka parantavat köyhien olosuhteita. Esimerkiksi Nokia on alkanut tarjota kehitysmaihin edullisia 450 megahertsin taajuudella toimivia gsm-verkkoja ja puhelimia ja kehittää niihin palveluita. Yhtiön edulliset, pölyltä suojatut ja taskulampuilla varustetut kännykät ovat suosittuja Intiassa. Hollantilaisella Philipsillä on useita köyhimmille väestönosille suunnattuja tuotteita. Sen langaton terveyspalvelu Disha vie lääkäriavun pakettiautolla Intian kaukaisimpiinkin kyliin ja sähkökatkosten vaivaamiin olosuhteisiin suunniteltu radio toimii tarvittaessa myös kammesta vääntämällä. Meksikolainen sementtiyritys Cemex puolestaan huomasi, että lamankin aikana tasaisin tulovirta kehittyi pienituloisimmilta asiakkailta. Yritys alkoi tutkia slummiasukkaiden rakentamistottumuksia ja huomasi, että pankit eivät ottaneet slummien asukkaita asiakkaikseen. He joutuivat ostamaan huonoja materiaaleja vähän kerrallaan ja rakentaminen takkuili. d) Yrityksen yhteiskuntavastuuseen kuuluu aina myös kuluttajan näkökulma. Miten harkitseva, eettisiä arvoja tunnustava kuluttaja selviää erilaisten kulutushyödykkeiden maailmassa? Voit tarvittaessa haastatella kirjoitelmaasi varten eri-ikäisiä kuluttajia esimerkiksi perhe- ja ystäväpiiristä. Cemex kehitti köyhille oman säästö- ja luottojärjestelmänsä sekä talot, joita laajennetaan huone kerrallaan. Rakentamisvauhti on tuotteiden ansiosta moninkertaistunut. Yhtiön internet-sivujen mukaan asiakkaina on jo perhettä, ja tuote tuo voittoa. YRITYS HYVÄ 5

6 AINEISTO Lainan ottaminen olisi Villen mielestä ollut hulluutta. Hänellä oli alkupääomana luottokortti. Kodin Kuvalehti 23/2006 Teksti: Tuija Hämäläinen Kuva: Petri Juntunen Työntekijän rooli ei sovi minulle Helsinkiläinen Ville Linna, 24, näyttää yhtä boheemilta kuin art decotyyliin sisustettu Aate-Modern -liikkeensä: designkauppiaan retrohenkinen olemus sopii tänne siroteltujen lukujen valaisinten, huonekalujen ja pienten esineiden sekaan. -Myyn liikkeessäni vain tavaroita, joista pidän: pääasiassa kotimaista taideteollista muotoilua. Oman modernia antiikkia myyvän liikkeen perustaminen oli antiikki- ja taidekauppiassuvusta tulevalle Villelle luontainen siirto. -Nuorempana halusin palkkatyöhön ja lähdin ravintola-alalle. Pian kuitenkin huomasin, ettei työntekijän rooli sovi minulle. En tule toimeen auktoriteettien kanssa. Tässä työssä saan itse päättää omista asioistani. Yrittäminen vaatii Villen mukaan pitkäjänteisyyttä ja väkevyyttä. Kynnys oman yrityksen perustamiseen oli kauppiassuvun vesallekin korkea, mutta nyt olo tuntuu hyvältä. Viime keväänä perustettu liike on jo ehtinyt saada sisarenkin. - Ensimmäisessä Helsingin Punavuoreen avaamassani liikkeessä käy pääasiassa designin kanssa jo muutenkin paljon tekemisissä olevia keräilijöitä ja arkkitehtejä. Hietalahden antiikki- ja taidehallissa taas suuri osa asiakkaista on satunnaisia ohikulkijoita. Ville päivystää vuoroin Punavuoressa, vuoroin Hietalahdessa, työntekijöitä hän ei vielä ole voinut palkata. -Minulla oli aloittaessani vain luottokortti. Ison lainan ottaminen olisi mielestäni ollut hulluutta. Jos en omilla rahoillani pääse alkuun, niin sitten en ollenkaan. Ville Linna, 24 designliikkeen omistaja, Helsinki - Kertaakaan en ole katunut lähtöäni yrittäjäksi, vaikka verotus- ja muihin raha-asioihin olisikin ehkä kannattanut perehtyä vähän paremmin etukäteen. Pidän siitä, että näen oman työni tulokset heti. Virheistäkin voi syyttää vain itseään. Tein oikean valinnan! 6 YRITYS HYVÄ

7 Helsingin Sanomat 17. lokakuuta 2006 Teksti: Riitta Eronen Kuva: Pentti Vänskä Goottivaatteet kulkevat polkupyörän kyydillä postiin En tunne olevani varsinainen goottityttö, mutta pidän vanhantyylisestä pukeutumisesta, Elina Rossi sanoo. Elina Rossin nettikauppa elättää jo pitäjänsä. Varkautelainen Elina Rossi, 20, pitää nettikauppaa kotonaan. Hän myy työkseen gootti- ja fantasiahenkisiä asusteita ja koruja. Pitsit, satiinit, sametit ja korsetit eivät kuitenkaan loju Rossin kotona hujan hajan pitkin tuolin karmeja. Näkyvillä on vain yksi pitsihihainen pitkä musta samettileninki, joka sekin on kauppiaan itsensä päällä. Kaupan varasto sijaitsee olohuoneen perällä olevassa isossa vaatekomerossa, ja kaupat tehdään tietokoneella makuuhuoneen nurkassa. Asiakkaat ovat ympäri maata. Elina Rossi pääsi ylioppilaaksi keväällä 2005, mutta ei löytänyt opiskelupaikkaa, jonne olisi oikeasti halunnut. Päässä alkoi itää ajatus omasta nettivaatekaupasta. Olen aina pitänyt vanhanaikaisista ja koristeellisista vaatteista, mutta semmoisten hankkiminen on ollut aika vaivalloista, Rossi kertoo. Kun ompeleminen ei häneltä sujunut, hän alkoi ostaa vaatteita matkoilta ja netistä. Pian hän huomasi, että muitakin vaatteiden valtavirtaa vastaan pyristeleviä on. Rossi näki markkinaraon eikä jäänyt aikailemaan. Red Crow -nettikauppa avasi sivustonsa viime tammikuussa. Ensimmäisen tilauksen teki kaveri, mutta nyt Rossi tienaa kaupalla jo elantonsa. Nuori kauppias nousee aamuisin omassa tahdissaan ja muutoinkin päättää tekemisistään itse. Oma pomous ja joustava työaika eivät salli kuitenkaan mitä tahansa, vaan tietyissä asioissa pitää olla säntillinen. Ensimmäiseksi aamulla Rossi tarkastaa illan ja yön aikana tulleet tilaukset ja vastaa sähköposteihin. Mikäli tavaraa on varastossa, hän pakkaa ne lähtökuntoon ja kuskaa paketit iltapäivällä polkupyörällä postiin. Käytettyjä pakkauslaatikoita hän noutaa läheisestä marketista. Iso osa yrittäjän päivästä kuluu kuitenkin tietokoneen ääressä. On hienoa myydä sitä, mistä itse pitää, ja matkoillekin pääsen. Ja mukavaa on sekin, että on vaatekauppa kotona, Rossi iloitsee. Työn huonoja puolia kauppias miettii pitkään: No ehkä se, että pitää hieman pinnistellä viranomaisille tehtävien ilmoitusten kanssa. Luultavasti kahden vuoden päästä näen huonot puolet selvemmin, sillä nyt kaikki on uutta ja innostavaa. Syyskuun alussa Elina Rossi vietti viikon Lontoossa. Hän tutustui tuoreeseen tarjontaan vaihtoehtopukeutumiseen erikoistuneilla messuilla. Juuri nyt hän odottelee puotiinsa täydennystä messukontaktien jäljiltä. Erityisesti miestenvaatetarjonta menee nettikaupassa uusiksi, ja tulossa on lisää takkeja ja paitoja. Rossin omat suosikit ovat frakkimallinen miesten takki ja silinteri. Lontoon messut keskittyivät vaihtoehtopukeutumiseen, mutta sielläkin näkyivät omat valtavirtansa, joita useimmat myyvät. Yritän löytää taas näille valtavirroille vaihtoehtoja, sanoo Rossi, joka haluaa välttää turhaa luokittelua. Rajat ovat niin häilyviä eri suuntausten välillä. Kotona ja netin ääressä olemisen vastapainoksi Elina Rossi käy naapuritalossa kuntosalilla. Lisäksi hän kuuntelee musiikkia, mieluiten klassista, oopperaa ja metallia, ja suunnitelmissa on jatkaa laulutunneilla käymistä. Tänä syksynä toteutuu myös pitkäaikainen haave, sillä Rossi matkustaa Etelä-Saksaan, missä yksi ehdoton vierailukohde on sadunhohtoinen Neuschwansteinin linna. Rossi on hurmaantunut alueen maisemasta ja historiasta, mutta ei ole ehtinyt käydä siellä vielä koskaan. Baijerin kuninkaan Ludwig II:n ajan historian osaan etuperin ja takaperin luvun värikkyys ja Ludwigin ristiriitainen persoona ovat ruokkineet mielikuvitustani jo 16-vuotiaasta asti, Rossi kertoo. YRITYS HYVÄ 7

8 Helsingin Sanomat 13. joulukuuta 2006 (Katkelma) Teksti: Hannu Pöppönen Kuva: Christian Westerback/HS/Lehtikuva Kierrätyskamppeille Suomi-palkinto Yhtenä seitsemästä palkittu Globe Hope tekee asusteita armeijan ja sairaalan ylijäämätekstiileistä Musta Kontio-saappaan varsi on saanut uuden elämän käsilaukkuna Globe Hopen mallistossa. Vieressä on käsilaukku, jonka mukana tuleva lappu kertoo, että se on ollut ennen vihreä pala Nato-joukkojen makuupussia. Globe Hope -yrityksessä kierrätystekstiilit saavat uuden elämän uudelleen ommeltuina, värjättyinä tai painettuina designvaatteina. Ylijäämätekstiilejä hankitaan armeijan lisäksi sairaaloista ja kotitalouksista. Kestävään kehitykseen sitoutunut Globe Hope sai yhden eilen jaetuista taiteen ja kulttuurin Suomi-palkinnoista. Palkinto on arvoltaan hieman yli euroa. Se käytetään yhtiön toiminnan kehittämiseen, mutta vielä suurempi on välillinen merkitys: on herätettävä huomiota ekologian tärkeydestä tavaroiden ja jätteiden täyttämässä maailmassa. Haluan oikeasti jakaa tämän palkinnon muiden ympäristöyritysten kanssa. Haluan, että se kannustaa muita yrityksiä samaan, Globe Hopen perustaja ja toimitusjohtaja Seija Lukkala kertoo. Vihdin Nummelassa toimiva yritys työllistää puolenkymmentä henkilöä. Lukkala (s.1961) myös suunnittelee tuotteita pääsuunnittelija Anna Huovialan ohella. Pienen yrityksen toiminta lähti heti alussa lupaavasti liikkeelle. Globe Hope perustettiin 2003, esityötä tehtiin sitä ennen vuoden verran. Halusimme olla varmoja, että tällä on menestymisen edellytyksiä, Lukkala sanoo. Brändi on onnistunut. Ensimmäinen mallisto tuotiin esille perustamisvuonna Helsingin muotimessuilla, ja se poiki heti ostajia. Ensimmäinen asiakas oli japanilainen ja Suomessa Stockmann. Se antoi meille uskoa tehdä lisää ja lisää. Globe Hope valittiin samana keväänä toisena suomalaisista yrityksistä Euroopan unionin Gateway to Japan -hankkeeseen Tokion kansainvälisille muotimessuille. Nyt Globe Hopen tuotteista yli puolet menee ulkomaille, yhteentoista maahan. Japani on ulkomaiden suurin markkina-alue. Yrityksen liikevaihto on alle euroa, Lukkala sanoo. Globe Hope tekee trendikkäitä vaatteita, mutta välttää pintatrendejä. Tavoitteena on pitkä kesto, toimivuuden ja hyvännä- Helsingin Sanomat 13. joulukuuta 2006 (Katkelma) (Kaavio) Lähde: Tulli ML/HS grafiikka Minna-Liisa Linjala Teksti: Pauliina Pulkkinen Suomalaiset vaatekauppiaat tietämättömiä alihankkijoidensa vastuullisuudesta Ulkomaiset vaateketjut vastuullisempia Suurin osa Suomessa myydyistä vaatteista valmistetaan Kiinassa 8 YRITYS HYVÄ

9 köisyyden ohella. Tarkoituksena ei ole ruokkia kuluttamisen tarvetta, haluamme yhdistää trendikkyyden, ekologisuuden ja eettisyyden. Mallistoon kuuluu t-paitojen, hameiden, vöiden, hansikkaiden ja pipojen lisäksi muun muassa esiliinoja ja patakintaita. AINEISTO Seija Lukkalan johtama Globe Hope antaa kierrätyskankaille uuden elämän designvaatteina. Aluksi kohderyhmänä olivat nuoret muodin edelläkävijät. Nyt ostajakunta on laajentunut, mikä kertoo osaltaan myös kierrätysajattelun leviämisestä. Ihmisten valmius ostaa uudelleenmuokattua on kasvanut viidessä vuodessa huimasti, ilmapiiri on koko ajan suotuisampi, Lukkala sanoo. Hyvällä tiellä ollaan. Ihmiset haluavat tietää mistä ja missä tuotteet on tehty ja miten ne kestävät. Mutta säälittävän paljon kuluttajat hyväksyvät yhä huonoakin laatua, jos tuote on edullinen. Kaksi kolmannesta Globe Hopen tuotteista valmistetaan Virossa, mutta kauemmas Lukkala ei halua valmistusta viedä. Materiaalien pitää löytyä mahdollisimman läheltä, ja yritämme tehdä tuotteet mahdollisimman lähellä. Tähän saakka olemme ostaneet eriä, jotka ovat olleet Suomessa, Lukkala sanoo sairaaloiden ja armeijan kierrätystekstiileistä. Suomalaiset vaatteita myyvät yritykset ovat lähes tietämättömiä Aasiassa toimivien alihankkijoidensa vastuullisuudesta työntekijöitään tai ympäristöä kohtaan. Finn-Watchin tekemän selvityksen mukaan yhdelläkään mukana olleilla 13 suomalaisyrityksellä ei ole sopimuksia riippumattomien järjestöjen kanssa tarkastuksista alihankkijoiden tehtailla eikä juuri muunlaistakaan valvontaa. Kansalais- ja ay-järjestöjen verkosto FinnWatchin tekemän selvityksen mukaan suomalaisyrityksissä vastuukysymyksiä ei ole juurikaan mietitty. Kaikilla ei ole edes sosiaali- tai ympäristövastuun toimintaohjeistoa. Vastauksista huomaa, että asia oli monille vastaajille täysin outo ja kysymyksiin vastattiin vain sinne päin, sanoo selvityksen tehnyt Outi Moilala Finn Watchista. Moilalan mukaan asian ei pitäisi olla täysin outo, sillä Suomessa myydyistä vaatteista jo yli puolet on tehty Kiinassa. Kiinassa työntekijöiden oikeudet ovat maailman heikoimpia. Selvityksessä mukana olleista yrityksistä ainoastaan Stockmann ja Seppälä ovat liittyneet mukaan kansainväliseen olosuhteita valvovaan järjestöön BCSI:hin. Moilalan mukaan järjestö on yritysjohtoinen eikä siinä ole mukana työntekijäedustusta. tystä järjestävät alihankintatehtailla ulkopuolisia tarkastuksia ja muutamilla kuten H&M:llä ja Zaralla tarkastukset vahvistaa riippumaton järjestö. Vastuukysymysasiat löytyvät jo ulkomaisten yritysten nettisivuiltakin. Suomalaisyritysten nettisivuilla asiasta ei mainita mitään, Moilala vertaa. Monet perinteiset hyvin suomalaisiksi mielletyt merkit kuten Marimekko, Nanso ja Turo Tailor valmistavat edelleenkin merkittävän osan vaatteistaan Suomessa ja suuren osan Itä- Euroopassa. Näistä vain harva valmistaa vaatteita Euroopan ulkopuolella. Selvitys ei kerro, tulevatko Itä-Euroopassa valmistettavat vaatteet Eurooppaan vain loppuvalmistukseen, alihankintana jostain muualta. Moilalan mukaan selvitys osoittaa, että Suomessa ei juuri ole piitattu sosiaali- ja ympäristövastuuasioista. Hän patistaakin yrityksiä liittymään kansainvälisiin riippumattomiin järjestöihin, jotka tekevät tarkastuksia Aasian alihankintatehtaisiin. Pitkät alihankkijasuhteet ovat hyviä, sillä ne mahdollistavat työolojen, palkkojen, järjestäytymismahdollisuuden ja ympäristönsuojelun kohentamisen. Ero ulkomaisiin Suomessa toimiviin alan yrityksiin on huima: lähes kaikki kuusi selvityksessä mukana ollutta ulkomaista yri- YRITYS HYVÄ 9 YRITYS HYVÄ 9

10 PALKITTUJA KIRJOITUKSIA Yritys Hyvä 2007 voittajat Sarja 1: Peruskoulun 9. lk Kuvassa takarivissä vasemmalta oikealle: Laura Latvala, Mäntysalon koulu, Klaukkala (Nurmijärvi), Kalle Markoff, Iittalan koulu, Kimmo Nikula, Juhani Vuorisen koulu (Kannus) ja Eveliina Parviainen, Hämeenlinnan lyseon koulu Eturivissä vasemmalta oikealle: Kaisa Polet, Juhani Vuorisen koulu (Kannus), Maria Ruotsalainen, Keskustan koulu (Harjavalta), Ilmari Salmi, Helsingin suomalainen yhteiskoulu, Mira Saukkonen, Tehtaanpuiston yläaste (Helsinki) ja Hanna Visuri, Helsingin suomalainen yhteiskoulu. Kuvasta puuttuu Antti Pekurinen, Minna Canthin koulu (Kuopio) YRITYS HYVÄ HYVÄ

11 Pekurinen Antti Minna Canthin koulu, Kuopio LUNTA PULLOSTA Eletään vuotta Suomi on historiansa suurimman laman kourissa. Globalisaatioon lähdettiin kuin soitellen sotaan, asetuttiin väärään juoksuhautaan ja eläkepommi räjähti silmille. Yritykset ovat pysyvästi paenneet idän onneloihin. Suomalaiset duunarit olisivat olleet valmiita työskentelemään jo lähes yhtä halvalla kuin thaimaalaiset kollegansa, mutta Aasian rinnalla Suomi ei ollutkaan enää houkutteleva. Mokoma kylmä periferia, jossa ei ollut mitään. Hyvinvointivaltio oli rapistumassa huimaa vauhtia, suomalainen sosiaaliturva ja koulutus olivat vain varjoja entisestään. Ennen niin mahtava Nokiakin oli vajonnut markkinajohtajasta marginaaleihin. Sen kohtaloksi oli koitunut teknologian huima kehitys, joka oli vaikuttanut voimakkaasti matkapuhelinalaankin. Nokia oli ollut hieman liian hidas ja pitäytynyt perinteisten älypuhelinten valmistuksessa. Korvassa pidettävät, puheella ohjattavat mobiilinapit olivat nykypäivää, ja niitä valmistavat aasialaiset firmat hallitsivat markkinoita. Suomen kansa oli jo menettämässä toivonsa, kun Saimaan rannalta nousi pelastaja: OY SnowMaker AB. Liikesalaisuuden säilyttämisen takia kovin tarkkaa tietoa yhtiön myyntiartikkelin synnystä ei ole saatavilla, mutta tällaista tarinaa yhtiö itse PR-tilaisuuksissaan käyttää: Yhtiön tuleva johtaja, harrastelija kemisti Matti Asikainen oli kehittelemässä ainetta, joka nostaisi jään sulamispistettä. Useiden epäonnistuneiden kokeiden jälkeen Matti jätti eräillä kemikaaleilla kyllästetyn jääkimpaleen yöksi laatikkoon terassilleen. Seuraavana aamuna hänen hämmästyksensä oli suuri, kun laatikko olikin täynnä valkoista, kimmeltävää pakkaslunta! Lumi. Tuskin minkään hyödykkeen arvo oli koskaan noussut yhtä nopeasti kuin lumen. Ilmastonmuutos ei ollut hukuttanut planeettaa tai tuonut uutta jääkautta, kuten joskus pelättiin. Se oli kuitenkin tehnyt lumisesta talvesta äärimmäisen harvinaisen lähes koko maailmassa. Valkoisten paikan oli ottanut vetinen ruoho tai ruskea loska, joka sekään ei maassa päivää kauempaa pysynyt. Ihmiset olisivat maksaneet tarjotakseen lapsilleen yhden kunnon talvipäivän. Päivän täynnä lumiukkoja, mäenlaskua ja lumisotaa. Päivän heidän oman lapsuutensa maailmassa. eriä myytiin ystäville ja naapureille, mutta lumentekoainetta valmistettiin lähinnä varastoon kolmikon suurta suunnitelmaa varten. He aikoivat valloittaa Amerikan. Marraskuussa 2032 Asikainen ja liikekumppanit matkustivat New Yorkiin tapaamaan suuren yhdysvaltalaisen tavarataloketjun edustajia. Mukana heillä oli tynnyreittäin SnowMakeria, jolla he olivat päättäneet tehdä bisnestapaamisesta ikimuistoisen. Kun tavaratalon edustajat saapuivat, he kokivat elämänsä hämmästyksen. Harmaan kaupungin keskellä loisti eräs talo valkoisena. Tapaamispaikkana toiminut hotelli oli muuttunut talvipalatsiksi. Vastasataneen oloinen lumi peitti talon katon, ikkunalaudoilta törrötti jääpuikkoja. Pihalla heitä tervehti lumiukkorivistö. Kaikki tämä oli luotu pienestä määrästä Snow- Makeria ja tavallisesta kraanavedestä. Edustajat pääsivät itsekin kokeilemaan lumen valmistusta. Mikäli heillä oli ollut jotain epäilyksiä aineen toimivuuden suhteen, tämä havaintoesitys poisti ne kokonaan. Tavarataloketju osti osuuden Asikaisen yhtiöstä, lainasi tälle miljoonittain pääomaa massatuotannon käynnistämistä varten ja lupasi tuoda SnowMakerin jo samana talvena kaikkiin omistamiinsa tavarataloihin. Loppu on historiaa. OY SnowMaker AB myi samannimistä tuotettaan miljoonia litroja jo ensimmäisen talven aikana. Vaikuttavan mainoskampanjan avulla lumentekonesteestä saatiin luotua muoti-ilmiö, ja tuotteen maineen levittyä Aasiaan sen menekki lähes kymmenkertaistui. Ihmiset lumesivat pihojaan niin innokkaasti, että luminen piha alkoi jälleen olla kaupungeissa enemmän sääntö kuin poikkeus. Tiedetään erään rikkaan kiinalaisen liikemiehen käsitelleen SnowMakerilla kokonaisen lammen ja järjestäneen siellä kaksipäiväisen lumisodan, johon osallistui kaikkiaan yli 5000 ihmistä. SnowMaker OY on perustanut koti-suomeemme useita uusia tehtaita. Lumiukon näköisen designpullon lanseeraus myyntipakkaukseksi on tehnyt tuotteesta entistäkin tunnetumman. OY SnowMaker AB on tehnyt perustajistaan, Matti Asikaisesta ja tämän kahdesta kaverista multimiljonäärejä. Mutta vieläkin tärkeämpää on, että se on antanut suomen taloudelle uutta toivoa. SnowMaker on muistuttanut meille, että innovaation ja rohkean yrittämisen avulla on mahdollista menestyä. Se on myös palauttanut kertaalleen menetetyn maineemme finanssimaailmassa. Talouslehtemme kutsuvat SnowMakeria uudeksi Nokiaksi. Osoittaako Matti Asikaisen yritys olevansa tämän tittelin arvoinen? Se jää nähtäväksi. Varmaa kuitenkin on, että valkean joulun tarjoaa jatkossakin suomalainen yrittäjyys. Onneksi Asikaisella oli sen verran bisnesvainua, että hän tajusi iskeneensä todelliseen kultasuoneen. Suorittaessaan lisäkokeita hän havaitsi, että aine tepsi jään lisäksi myös veteen. Syntynyt lumi suli vasta noin kuuden asteen lämpötilassa, joten sen pitäisi kestää jonkin aikaa nykyisissäkin talvilämpötiloissa. Mikä parasta, aineen kemikaalit hajosivat luonnossa täysin, eikä niillä näyttänyt olevan minkäänlaisia haittavaikutuksia. Asikainen haki nopeasti patentin keksinnölleen. Sen jälkeen oli aika aloittaa tuotanto ja markkinointi. Asikainen sai kaksi kaveriaan yrityksen rahoittajiksi. Lumentekonesteeseen tuotemerkiksi ja yrityksen nimeksi päätettiin ottaa yksinkertainen ja kuvaava SnowMaker. Ensimmäiset erät Snow- Makeria valmistettiin Asikaisen omassa autotallissa. Muutamia YRITYS HYVÄ 11

12 PALKITTUJA KIRJOITUKSIA Yritys Hyvä 2007 voittajat Sarja 2: Lukio Vasemmalta oikealle: Sanna Laitinen, Vaasan lyseon lukio, Veera Paananen, Lyseonpuiston lukio (Rovaniemi), Kristiina Palokangas, Laukaan lukio, Katariina Panula, Vaasan lyseon lukio ja Teppo Säkkinen, Lyseonpuiston lukio (Rovaniemi) 12 YRITYS HYVÄ 12 YRITYS HYVÄ

13 Laitinen Sanna Vaasan lyseon lukio, Vaasa TYYTYVÄINEN ASIAKAS ON YRITYKSEN PARAS MAINOS Istun odotushuoneessa. Vatsaani kipristelee hiukan, sillä en ole hetkeen käynyt tarkastuksessa. Minua ei kuitenkaan jännitä ollenkaan, vaan oloni tuntuu mukavalta istuessani viihtyisässä odotushuoneessa, jonne alkaa kuulua hyväntuulista puhetta ja iloisia päivänjatkon toivotuksia. Samassa jo ovi odotushuoneeseen aukeaa, ja ulos astelee hymyilevä asiakas. Ei siis pelosta vapiseva, itkua vääntävä tai raivoisa asiakas, kuten yleensä hammaslääkäriltä tulevan ajatellaan olevan. Mietin itsekseni, tulenkohan minäkin yhtä iloisena ja tyytyväisen näköisenä ulos. Ovi aukeaa hetken kuluttua uudelleen, ja ovella seisoo hammaslääkärin asuun sonnustautunut nainen, joka pyytää ystävällisesti sisään huoneeseen. Huoneessa oleva hoitaja tervehtii hymyillen ilmestyessäni ovelle. Hammaslääkäri katsoo minua nauraen, kun ojennan käteni. Ai mekin meinataan kätellä Sopiihan se, hän toteaa pilke silmäkulmassa. Puristus on varma ja asiantunteva, sen antajaan on helppo luottaa. No eikö äidin ja tyttären ole hyvä aina silloin tällöin ihan kädestä pitäen tervehtiä, vai mitä? kysyn kuin se olisi itsestään selvää ja purskahdan nauruun. Hän on äitini, hammaslääkäri, jolla on oma vastaanotto. Hän on yksityisyrittäjä, jolle asiakkaat ovat yrittämisen perusta. Asiakkaiden tyytyväisyys on yrittämisessä yksi päätekijöistä, ammattitaidon ja kaiken muun lisäksi, sillä asiakkaat ovat yrityksen toimivuuden edellytys. Oman yrityksen perustaminen oli tästä näkökulmasta rohkea teko äidiltäni, sillä varmuutta tulevista asiakkaista ei ollut. Vanhasta työpaikasta ei saanut ottaa asiakkaita mukaan, eikä heille saanut mainostaa perustavansa oman vastaanoton, sillä tuolloin äitini työskenteli vielä toisen alaisena. Niinpä yrityksen perustamisen aikoihin meistä kaikista oli jännittävää katsoa, kuinka äidin käy. Aluksi äitini ilmoitti lehdessä muuttaneensa vastaanottonsa muualle, jotta hänen vanhat asiakkaansa ja mahdolliset tulevat asiakkaat saisivat tietää uudesta sijainnista. Pikkuhiljaa puhelin vastaanotolla alkoi soida ja asiakkaita ilmestyä. Suurin osa ei kuitenkaan ollut löytänyt äitini luokse lehti-ilmoituksen perusteella, vaan he olivat vanhoja asiakkaita, jotka olivat ruvenneet ihmettelemään, miksi äitini ei ollut lähettänyt heille kutsua tarkastuskäynnille. Niinpä he olivat soittaneet äitini vanhaan työpaikkaan ja saaneet tietää äitini perustaneen oman vastaanoton. Toki uusiakin asiakkaita ilmestyi, ja nykyään äitini ajanvarauskirja on jo pitkälle täyteen varattu. Se on hienoa, sillä yrittäjälle on todella tärkeää, että on asiakkaita. Toisaalta on myös osattava sanoa ei, sillä ahneus saattaa vaania kulman takana ja salakavalasti ujuttautua joukkoon. Jos yrittäjä haalii liikaa asiakkaita tai tilauksia, hän ei pysty huolehtimaan asiakkaistaan kunnolla, sillä vaikka halua olisi, eivät aika ja voimavarat riitä kaikkeen. Mielestäni jokaisen ihmisen, etenkin yrittäjän, olisi muistettava, että kukaan ihminen ei ole korvaamaton. Asiakkaan tyytyväisyys on aina yrityksen valttikortti. Asiakkaiden tyytyväisyys, mutta myös tyytymättömyys, leviävät helposti kokemusten vaihdon yhteydessä. Esimerkiksi suuri osa uusista asiakkaista oli jo äidillä käyvien asiakkaiden sukulaisia ja tuttavia, jotka olivat kuulleet äidistäni hyvää. Puskaradio siis todellakin toimii! Osa äitini asiakkaista saapuu vastaanotolle muista kaupungeista ja vieläpä aivan eri puolelta Suomea, jopa ulkomailta. Aluksi saattaa tuntua perin kummalliselta, että ihmiset matkustavat niin kaukaa päästäkseen hammaslääkäriin, mutta toisaalta en ihmettele sitä enää yhtälailla, sillä tiedän, että monet äitini asiakkaista ovat hammaslääkäripelosta kärsiviä. Tällöin on erityisen tärkeää, että ihminen pystyy luottamaan henkilöön, joka häntä hoitaa. Se ei voi olla kuka vain. Nykyisten tutkimusten mukaan jopa puolet suomalaisista kokee hammaslääkäripelkoa, joka on syntynyt aikaisempien, jopa lapsuudenaikaisten, kokemusten pohjalta. Kuka siis haluaa luopua hyväksi, asiantuntevaksi ja luotettavaksi kokemastaan hammaslääkäristä, jonka on kerran löytänyt ja jonka tuolissa ei tarvitse pelätä kuollakseen? Ihailen äitiäni, sillä yrittäminen ei aina ole helppoa ja mutkatonta. Mielestäni äitini on kuitenkin onnistunut siinä todella hyvin. Monella yksityisyrittäjällä yritys saattaa muuttua koko elämäksi, jos se vie liikaa aikaa. Totta kai, jos työstään nauttii niin, että se on samalla harrastus, ei siinä ole mitään pahaa. Kuitenkin on muistettava, että esimerkiksi perheelle on jäätävä aikaa. Äitini on tiedostanut tämän ja erottanut toisistaan työ- ja vapaa-ajan, mikä mielestäni on yrittämisessä tärkeintä. Äitini on mielestäni hyvä yrittäjä, sillä hänellä on monia yrittäjyydessä vaadittavia ominaisuuksia, kuten rohkeutta, päättäväisyyttä, stressinsietokykyä ja kekseliäisyyttä, mutta myös tunneälyä, jota tarvitaan sekä asiakastyössä että yrityksen johtajana toimittaessa. Äitini osaa ottaa jokaisen asiakkaansa vastaan omana persoonanaan ja asettautua hänen asemaansa. Hän ei kohtele asiakkaita kuin liukuhihnalla vaan keskittyy jokaiseen ansaiten luottamuksen. Toisaalta voin jopa omasta kokemuksesta sanoa, että äitini on hyvä työnantaja, sillä hän on palkannut minut ja veljeni vastaanoton siivoajiksi. Niinpä olen saanut itse kokea, millaista on olla hänen palveluksessaan töissä. Hän on joustava, huomioonottava ja tasapuolinen mutta myös samalla vaativa. Hän ei katso läpi sormien, vaan vaatii, että työt todella tehdään hyvin ja huolella. Tarvittaessa hän on antanut sekä positiivista palautetta että rakentavaa kritiikkiä korjausehdotuksineen. Hän on myös opettanut minulle ja veljelleni vastuun ottamista ja sen, ettei mikään työ ole vähemmän arvokasta kuin toinen. Olen itse huomannut, että asenteeni erilaisia töitä kohtaan on muuttunut, nykyään katson siivoajien aherrusta aivan toisin silmin. Äitini on yrittäjä, jonka kaltaiseksi joskus haluaisin tulla. En kuitenkaan aio jatkaa äitini jalanjäljissä hänen yrityksessään, vaikka sitäkin mahdollisuutta on tullut muutaman kerran mietittyä. Tulevaisuudessa aion itse luoda oman tieni hänen esimerkkinsä innoittamana. Äidiltäni olen oppinut, että tyytyväinen asiakas on yrityksen paras mainos. YRITYS HYVÄ 13

14 PALKITTUJA KIRJOITUKSIA Yritys Hyvä 2007 voittajat Sarja 3: Ammatilliset oppilaitokset Vasemmalta oikealle: Aurora Kekkonen, Suomen Liikemiesten kauppaopisto, ATK-instituutti, (Helsinki), Carita Laajisto, Helsingin palvelualojen oppilaitos, Roihuvuoren koulutusyksikkö, Kirsi Lipponen, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus, Elisa Reunanen, Loimaan ammatti-instituutti ja Helena Säppi, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Nurmes YRITYS HYVÄ HYVÄ

15 Reunanen Elisa Loimaan ammatti-instituutti, Loimaa oppinut kuulemaan kritiikkiä, ottamaan asiat sellaisina kuin ne tulevat, nauramaan itselleni ja saanut valtavasti rakkautta. Yrittäjäsuku opettaa lapsensa yrittäjiksi. KOKO SUKU YRITTÄÄ Yrittäjyys lienee geeneissä kulkeva ominaisuus. Ainakin siltä tuntuu joskus, kun kuuntelee tuttavien juttuja. Joka toisella sukulaisella on jokin yritys- ja loput sukulaiset ja perheenjäsenet ovat sitten niissä töissä tai ainakin jotenkin mukana yrityksen toiminnassa. Perheyritys antaa helposti idyllisen kuvan muulle maailmalle. Jälkikasvulla on jatkettavanaan valmis, ehkä jopa hyvin menestyvä yritys ja ehkä työpaikkakin siihen asti kunnes yritys siirtyy omiin nimiin. Kuulostaa täydelliseltä ja varmasti onkin sitä joissakin tapauksissa. Lapset saattavat kasvaa yrittäjyyselämään pienestä pitäen niin, että oma yritys on luonnollinen, tärkeä ja korvaamaton osa elämää tai sitten siten, että yritys on välttämätön paha, joka vie kaiken ajan ja josta on ilmoitettu että sinä Matti sitten jatkat tuota isän yritystä kun olet suvun ainoa poika!. Helposti saattaa käydä niin, että vaikka jo nuorena päättää, ettei jatka perhetyritystä, löytää itsensä jossain elämänsä vaiheessa sen johdosta. Yrittäjältä vaaditaan tiettyjä ominaisuuksia kuten avarakatseisuutta, riskinottohalua, stressinsietokykyä ja kekseliäisyyttä. Kuten jo aluksi totesin, taitavat nämä ominaisuudet kulkea geeneissä muiden tavoin. Ei ikinä omaa yritystä -asenteen takaa pulpahtavat pintaan vanhemmilta ja sukulaisilta perityt ominaisuudet ja halu kokeilla omia siipiä. Paineet vanhan yrityksen jatkamisessa ovat varmasti valtavat. Sanotaan, että jos et jatka, se loppuu. Olisi silkkaa typeryyttä lopettaa menestyvä yritys. Asiasta saa kuulla joka ainoassa sukukokouksessa eikä sen puimista lopeteta. Mutta entä jos ei ihan oikeasti kiinnosta? Entä jos ei koe olevansa tarpeeksi yrittäjämäinen? Entä jos on kiinnostunut jostain aivan muusta alasta? Onko silti pakko jatkaa? On, ellei halua koko suvun vihoja päälleen. Harkintavaiheessa sanotaan, että päätitpä mitä tahansa, me olemme tukenasi. Alitajuisesti kaikki tietävät, että vain jatkamispäätös saa koko suvulta täyden tuen. Yritä siinä sitten epätoivoisesti ehdottaa, että joku muu ottaisi yrityksen hoitaakseen tai jos vaikka laitettaisiin myyntiin. Koko suvusta ei tietenkään löydy toista sellaista, joka voisi yritystä jatkaa ja sitä paitsi se jo ristiäisissä päätettiin, että tämä siunattu lapsi saa perheyrityksen jatkaakseen. Myyminen taas ei tule kysymykseenkään, perustihan yrityksen jo isoisävainaan isä ja siitä lähtien se on suvun omistuksessa ollut. Niinpä, ei olisi helppoa syntyä yrittäjäsukuun. Uskon silti, että myös yrittäjä ominaisuudet ovat periytyvää sorttia. Olisi kohtalon oikku, jos yrittäjä sukuun syntyisi yhtäkkiä lapsi, jolla ei olisi luontaista kykyä kestää kovaa painetta tai etteikö hän ainakin oppisi siihen. Ja jos niin todella kävisi, pitäisi vanhempienkin se huomata. Suku opettaa jäsenensä sellaisiksi kuin se itse on. Omistan neljä tätiä, viisi setää, enon, 18 serkkua ja 16 serkun lasta. Olen YRITYS HYVÄ 15

16 KILPAILU Piilosanaruudukko Kuinka monta yrittäjän luonnetta kuvaavaa sanaa ruudukosta löydät? Sanat voivat olla miten päin vain, myös takaperin ja vinoon, ja ne voivat olla osittain päällekkäin. Yliviivaa löytämäsi sanat ruudukosta ja kirjoita ne viivoille. Löydettyjen sanojen lukumäärä: Eniten sanoja löytäneiden joukosta arvotaan kolme voittajaa, joista kukin palkitaan 200 euron stipendillä. Kilpailuratkaisu on palautettava mennessä joko postitse osoitteeseen Kerhokeskus - koulutyön tuki ry, Mariankatu 15 A 11, Helsinki tai sähköisesti osoitteeseen yrityshyva@kerhokeskus.fi. Sähköpostilla lähetetyistä ratkaisuista tulee ilmetä piilosanaruudukosta löydetyt sanat, niiden lukumäärä, oppilaan nimi, kotiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Oppilaan nimi: Kotiosoite: Puhelinnumero: 16 YRITYS HYVÄ