Mihin latuni teen? saatesanat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mihin latuni teen? saatesanat"

Transkriptio

1 saatesanat Mihin latuni teen? Eri tavoin on ura uuteen maahan auennut meille Saksan suomalaisille: jotkut ovat seikkailunhaluisesti hypänneet umpihankeen, toiset valinneet ladun hyvin suunnitelmallisesti ja kolmansille Saksaan päätyminen oli kuin yllättävä ladunmutka mäen alla. Mihin latuni teen?, kysyvät erityisellä tavalla toisen polven suomalaiset, kahden maan kansalaiset usein niin passissaan kuin sydämessäänkin. Turun yliopiston Juuret Suomessa -tutkimushankkeella kartoitettiin, miten nämä kahden kulttuurin kasvatit kokevat ja ilmaisevat identiteettinsä ja millaisia merkityksiä he antavat sille suomalaiselle puolelle itsessään. Professori Outi Tuomi-Nikula kertoo tutkimuksen tuloksista sivulla 12. Das neue Jahr liegt vor uns wie ein unberührtes Schneefeld. Will ich neue Wege einschlagen? Welche Spuren will ich hinterlassen? Die Frage nach dem richtigen Weg bewegte auch unseren Vorstand in seiner letzten Sitzung. Die Zahlen sprachen eine eindeutige Sprache: Es muss gespart werden. Die finnische kirchliche Arbeit steht auf soliden Füßen. Aber unsere Aktivitäten sind sehr vielfältig und das kostet Geld. Viele Sparmöglichkeiten wurden geprüft und ein tragfähiger Weg gefunden. Ein Teil der Lösung ist, dass Rengas in 2014 nur sechs Mal als gedruckte Zeitschrift erscheinen wird. Damit Sie trotzdem weiterhin gut informiert bleiben, wird unser elektronischer Newsletter öfter erscheinen und verstärkt auch thematische Artikel enthalten. Den können Sie kostenlos auf unserer Website bestellen (www.rengas.de > ZfkA stellt sich vor > Newsletter bestellen). Renkaan kohdalla olemme viime vuosina aukoneet uusia uria: suurentaneet kokoa ja siirtyneet kokonaan neliväriseen lehteen. Kustannussyistä Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen johtokunta on viime kokouksessaan päättänyt, että Rengas tulee vuonna 2014 ilmestymään painettuna lehtenä vain kuusi kertaa. Tähän mennessä toteutetut muutokset eivät vieneet umpihankeen. Ne ovat antaneet Renkaalle ajanmukaisen ulkoasun. Kuusi kertaa vuodessa pyrimme tässä paketissa edelleen toteuttamaan lehteä, joka tarjoaa mielenkiintoista luettavaa ja hyödyllistä tietoa, joka avaa uusia ladunalkuja ja tarjoaa levähdyspaikan sauvomaan väsyneelle. Ja lehtien välillä yhdyssiteenä toimii elektroninen uutiskirjeemme, jonka jokainen voi maksutta tilata (www.rengas.de > Mikä on SKTK > tilaa uutiskirje). Näin toivomme luovamme ladun, jota suomalaisyhteisömme tiedonvälityksen edelleen on hyvä kulkea. Onnea ja menestystä uuden vuoden laturetkille, Alles Gute für die Wege des neuen Jahres, kuva/foto: Ritva Prinz MAuri LuNNAMo päätoimittaja/chefredakteur

2 Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe Pääaihe: Mihin latuni teen? Turun yliopiston toteuttama tutkimus osoitti, että saksalaissuomalaisten perheiden lapset ovat Saksassa sosiaalistuneina hyvin saksalaisia. Tästä huolimatta 78 prosenttia tutkimukseen osallistuneista piti suomalaisia juuriaan erottamattomana osana identiteettiään, toteaa professori Outi Tuomi-Nikula artikkelissaan. Lue lisää tutkimuksen tuloksista ja suomalais-saksalaisen perheen lapsen identiteetin muodostumisesta sivulta Etelästä pohjoiseen Eri puolilla Saksaa kokoonnuttiin loka-marraskuussa aluepäiville. Pohjoisessa pohdittiin kuoleman kohtaamista, Kölnissä aiheena oli vapaaehtoistyö ja etelässä aloitettiin yhteistyötä uuden papin kanssa yhdessä valmistellulla ja toteutetulla messulla. Lue lisää aluepäivistä sivulta 5 alkaen. Gesten des Glaubens Der christliche Glaube äußert sich über Worte hinaus in verschiedenen Symbolen. Dazu gehören auch Gesten, die eine besondere Botschaft transportieren. Warum stehen wir an manchen Stellen im Gottesdienst auf? Warum breitet der Pfarrer beim Schlusssegen die Arme aus? Helena Eckhoff gibt Aufschluss auf den Seiten Suomalaista pippuria Saksalais-suomalaisen perheen lapsi rakastaa molempia kotimaitaan. Siksi häneen sattuu, jos jommastakummasta maasta puhutaan aliarvostavasti, toteaa Pia Voss-Höge. Sivuilta voit lukea hänen kokemuksistaan jo aikuisena kaksikulttuurisen perheen kasvattina ja vinkkinsä siitä, miten löytää hyvää suomalaista pippuria. Finnland.cool Kölnin suomalaisen seurakunnan tiloissa järjestettiin lokakuussa kirjallisuussymposium, jonka teemana olivat saksalais-suomalais-saksalaiset kirjallisuussuhteet. Mikä on suomalaisen kirjallisuuden tilanne Saksan markkinoilla ja mitä on odotettavissa, kun Suomi vuonna 2014 on Frankfurtin kirjamessujen teemamaa? Siitä kertoo Heidi Viherjuuri sivuilla kuvat/fotos: Ferdinand Lacour / pixelio.de, Anssi Elenius, Kirkon kuvapankki / Maria Manelius, Renate Tröße / pixelio.de

3 Lähetyksen neuvottelupäivä Lauantaina Hannoverissa, kello Ajankohtaista / Aktuelles Tervetuloa päivittämään tietoa tämän päivän lähetys- ja kansainvälisestä diakoniatyöstä! Kutsumme päiville seurakuntien lähetysvastaavia sekä kaikkia muita asiasta kiinnostuneita. SKTK osallistuu päivien järjestämiseen maksamalla yhden osallistujan matkat / seurakunta sekä ruokailun. Lähetystietouden päivityksen lisäksi pidämme mm. ideariihen mahdollisista lähetyksen hyväksi pidettävistä tempauksista ja tapahtumista. Vanhat ja uudet ideat on tarkoitus kerätä materiaalipaketiksi, jonka avulla lähetysvastaavien ja kirkkoraatien on helppo suunnitella ja toteuttaa lähetysaiheisia tapahtumia omissa seurakunnissaan. Lisätietoja ja ilmoittautumislomakkeen löydät osoitteesta: -> yleinen tapahtumakalenteri. Ilmoittautumisia pyydetään mennessä. Lounas- ja kahvitarjoiluista perimme omakustanteisilta osallistujilta 10. Lähetysterveisin Päivi Berliinistä Matti Nikkasen virkaanasettaminen Suuri joukko seurakuntalaisia eri puolilta Baijeria ja Württembergiä osallistui ensimmäisenä adventtisunnuntaina eteläisen alueen suomalaispappi Matti Nikkasen virkaan asettamiseen Münchenin Dankeskirkossa. Tehtävään siunaamisen toimitti kirkkoneuvos Ivo Huber ja häntä avustivat kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori Susanna Merikanto-Timonen, Dankeskirkon kirkkoherra Christian Weigl ja Münchenin suomalaisen seurakunnan edustajana Anna-Mari Nikkilä. Jumalanpalveluksen toteuttamiseen osallistui myös pastori Simone Hegele. Jumalanpalveluksen jälkeen yhdessäolo jatkui kirkkokahvien ja adventtimyyjäisten merkeissä. kuvat/fotos: Marija Skara, Janne Juntunen Gut besucht war der Einführungsgottesdienst am ersten Advent in der Dankeskirche in München, in dem Matti Nikkanen in seine Aufgabe als finnischer Pfarrer in Süddeutschland durch Herrn Kirchenrat Ivo Huber eingesetzt wurde. Pfarrerin Susanna Merikanto-Timonen vom Außenamt der finnischen Kirche, Pfarrer Christian Weigl von der Dankeskirche und Anna-Mari Nikkilä von der finnischen Gemeinde München gaben ihm Segenswünsche für seinen Dienst mit auf den Weg. Im Gottesdienst wirkte ferner Pfarrerin Simone Hegele mit. Nach dem Gottesdienst gab es Gelegenheit zum gemütlichen Beisammensein beim Kirchenkaffee und dem Adventsbasar. Rengas 3-4/2014 ilmestyy KV 9 maalis- ja huhtikuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: Rengas 5-6/2014 ilmestyy KV 18 touko- ja kesäkuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle:

4 Oman elämän pohtiminen palkitaan Etsitkö mahdollisuutta hengähtää suomeksi yhdessä toisten hengellisistä asioista kiinnostuneiden kanssa? Henkireikä pyrkii olemaan taukopaikka, jossa kysymyksesi ja pohdintasi elämästä, Jumalasta ja ihmisistä voivat tulla kuulluksi. Vastauksia emme lupaa, mutta yritämme etsiä hyvää ja järkevää suhdetta hengellisyyteen suomalaispappi Anssi Eleniuksen kanssa. Tervetuloa Dornbuschiin! Hengelliset asiat eivät varsinaisesti kuulu harrastuksiin, koska ne koskettavat aina ihmisen koko olemassaoloa. Siksi Frankfurtissa järjestettävä kokoontumismahdollisuus Henkireikä ei ole harrastepiiri, johon tultaisiin toistuvasti koolle saman yhteisen asian äärelle. Tähän mennessä kysymysten ja keskustelujen aiheet ovat vaihdelleet niin paljon, että yhdistävä tekijä lienee vain kiinnostus pohdiskella ihmisten elämää mahdollisimman laajasti. Harrastukseksi tätä on vaikea supistaa, sillä elämän peruskysymykset askarruttavat jokaista ihmistä. Harrastukset voi valita, mutta kukaan ei ole päättänyt ryhtyä elämään ihmisenä. Jeesus Nasaretilainen hajotti ja kokosi. Hän hajotti sellaisia rakennelmia, jotka ihmiset olivat omahyväisesti kyhänneet, usein toisten kustannuksella. Jeesus kokosi luokseen niitä ihmisiä, joiden elämä oli hajonnut omasta syystä, toisten ihmisten vaikutuksesta tai olosuhteiden onnettomuudesta. Hän kokoaa edelleen luokseen hyvin erilaisia ihmisiä, jotka eivät omista lähtökohdistaan koskaan tulisi yhdessä koolle. Ylösnousseena Vapahtajana Jeesus Kristus elää keskellämme avaten uusia aukkoja hengittää. Hänen seurassaan on turvallista hajottaa niitä omia kyhäelmiä, jotka johtavat myös oman elämän vaikeutumiseen. Kristus auttaa löytämään kaikki oman elämän palaset, myös ne, jotka ovat sortumisen hetkellä kadonneet näköpiiristä. Jeesuksen vaikutuspiirissä oman palapelinsä rakentaja saa lisäksi uuden voiman koota omaa ja toisten elämää. ANssi elenius Vaikka olen suunnitellut jokaiseen Henkireikäiltaan lyhyen alustuksen, jonka aihepiiri voisi virittää ajatuksia, sitä ei ole aina tarvittu. Pienestä joukosta on usein heti ilmaantunut monipuolinen kirjo erilaisia aiheita. Ja näin on tarkoituskin: antaa tilaa omalle minälle hengittää ja löytää vuorovaikutuksen avulla uusia näkökulmia. 4 Usein uusi elämänvaihe pakottaa tarkistamaan ja korjaamaan omaa tapaa elää. Silloin ihminen hyötyy suuresti siitä, että ottaa itselleen aikaa elinympäristönsä tarkkailuun ja antaa ajatuksilleen tilaa liikkua laajemmin. Tässä toisten läsnäolo voi tuottaa monipuolisempia vaihtoehtoja oman elämän palojen järjestämiseksi kauniimpaan muotoon kuva/foto: Ritva Prinz

5 Aluepäivät 2013 kuva/foto: Mauri Lunnamo Die Regionaltage brachten im Oktober und November Vertreter unserer Gemeinden zusammen. In Bremen dachten die Gemeinden aus Nord und Ost-Mitte darüber nach, wie wir Sterbende und Trauernde begleiten können. In Köln suchten die Vertreter aus Westund Südwest-Deutschland neue Ideen für die ehrenamtliche Arbeit und in München startete die Zusammenarbeit mit dem neuen Pfarrer für Süddeutschland mit einem Workshop- Gottesdienst. Hyvä alku yhteistyölle Eteläisen Saksan aluepäivät Münchenissä Vuoden kuluessa ehdimme muutaman kerran jo olla pettyneitä saatuamme tietoa, ettei aluepäiviä tänä syksynä pidettäisi ollenkaan. Syksyllä oli ilomme sitäkin suurempi, kun kuulimme aluepäivien toteutumisesta täällä Münchenissä. Onhan meillä alkanut uusi ajanjakso uuden pappimme Matti Nikkasen kanssa. Aluepäivillä oli meillä mainio tilaisuus tutustua pappiimme ja hänellä meihin. Aloitimme yhteisellä aterialla, jonka jälkeen siirryimme tutustumiskierrokselle ja pohdimme pienissä ryhmissä odotuksiamme päiviä kohtaan. Ne konkretisoituivat esim. toiveissa saada vinkkejä ja ideoita uudenlaisen toiminnan tarjoamiseen seurakunnassa. Kahvitauon jälkeen aloitimme työskentelyn, jonka tarkoituksena oli valmistella meitä sunnuntain jumalanpalvelukseen. Messun toteuttaminen aiottiin tehdä yhteistyössä. Jakaannuimme kolmeen ryhmään työskentelyä varten: 1. ryhmä valitsee virret messuun, 2. ryhmä laatii esirukoukset, jotka sitten yhdessä luetaan ja 3. ryhmä valmistelee saarnan, jota varten annettiin valittavaksi yksi kahdesta lukukappaleesta sekä evankeliumiteksti. Oli todella mielenkiintoista yhdessä suunnitella jumalanpalvelusta ja sen toteuttamista. Olimmehan toki ennenkin laatineet esirukouksia ja valinneet virsiä, mutta saarnan valmistelu oli ainakin minulle jotain uutta. Saarnan toteuttamistavaksi saimme valita mielestämme mielenkiintoisen ja harvinaisemman, keskustelun. Hiukan rimakauhua aiheutti mennä alttarille esittämään papille kysymyksiä evankeliumitekstiin liittyen. Matti-pappi kuitenkin hyvin rohkaisi meitä kysymyksien esittämiseen. Ohjelmantäyteisen päivän päätteeksi maistuivat ruoka ja juoma paikallisessa baijerilaisessa ravintolassa. Sunnuntaiaamuna saimme hyvässä yhteistyöhengessä tärkeät päivämäärät seurakuntiemme toiminnan rungoksi. Siitä on kunkin hyvä jatkaa omalla paikkakunnallaan. SKTK:n toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo informoi meitä tietoiskullaan tämänhetkisestä tilanteesta EKD:n ja Suomen ev.-lut. kirkon vielä käynnissä olevien Yhdessä valmistelemamme ja toteuttamamme messu oli juhlava päätös. neuvottelujen suhteen. Jännittävää on kuulla ja nähdä, mihin suuntaan Saksan suomalaisten seurakuntien asema muuttuu. Yhteinen, yhdessä valmistelemamme ja toteuttamamme messu oli juhlava päätös aluepäiville. Yhdessä vietetyistä päivistä jäi hyvä ja varma tunne. Tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä sekä pappimme että alueemme toisten seurakuntien kanssa. Seuraavia aluepäiviä odotellen ja yhdessä viettämistämme hetkistä kiittäen, Aluepäivien osanottajat ryhmäkuvassa MArjA-LeeNA MüLLer Münchenin seurakunta

6 Vapaaehtoistoiminnan järjestäminen Lännen ja lounaan aluepäivä Kölnissä Mukana aluepäivillä Kölnissä oli edustajia Düsseldorfin, Münsterin, Karlsruhen, Ruhrin alueen ja Frankfurtin seurakunnista, yhteensä 23 henkeä. Alkuhartauden ja esittelykierroksen jälkeen puhuimme lainalaisuuksista vapaaehtoistyössä. Lounastauon jälkeen oli sitten ryhmätyöskentelyn vuoro. Käytyämme ensin läpi, mitkä asiat olivat viime vuosien aikana joko paremmin tai huonommin onnistuneet, pohdiskelimme tulevaisuuden toivomuksia ja tavoitteita. Sen pohjalta jokainen ryhmä valitsi oman projektinsa, jonka toteuttamista sitten pohdittiin yhdessä. Meidän ryhmämme, johon kuului kolme frankfurtilaista, valitsi teemakseen uusien jäsenten hankkimisen, heidän integroimisensa ja nykyisten jäsenten aktivoimisen. Tehtävä oli erittäin laaja ja aiheutti koko valmisteluajan vilkasta keskustelua. Pohdimme aluksi kysymystä, mitä meidän pitää tehdä, jotta seurakunta tulisi tunnetuksi ja uusien henkilöiden kiinnostus heräisi. Tämän tapahduttua on huolehdittava siitä, että uudet tulijat tuntevat itsensä tervetulleiksi seurakunnan piiriin. Koska seurakunnan lyhyissä tilaisuuksissa uusia kontakteja ei niin helposti pääse syntymään, uudet saattavat jo heti alkuun kokea itsensä ulkopuolisiksi ja muutaman kerran joukkoon pääsemistä kokeiltuaan luopuvat yrityksestä. Erityisen tärkeää on, että vanhat ja nuoret, nykyiset ja uudet jäsenet sulautuvat yhteen. Emme saa unohtaa sitä arvokasta työtä, jota nykyiset jäsenet ovat tehneet vuosikymmeniä, mutta toisaalta tulee muistaa, että uudet jäsenet tuovat aina tullessaan uusia ideoita. Sekä kokemusta että uusia ideoita tarvitaan välttämättä, jotta seurakunta jatkossakin pysyy toimintakykyisenä ja täyttää ajan vaatimukset. Sekä kokemusta että uusia ideoita tarvitaan. Lopuksi haluan kaikkien puolesta kiittää Kölnin seurakuntaa erinomaisesta organisaatiosta ja vieraanvaraisuudesta. Kiitän myös kaikkia osanottajia monista mielenkiintoisista keskusteluista ja lukuisista virikkeistä päivän aikana. Aluepäivien tarpeistoa Alisa Pulkkinen Frankfurtin seurakunta 6 Kuinka sitten voimme parhaiten aktivoida nykyisiä seurakunnan jäseniä? Keskeinen kysymys on tietenkin selvittää, mitkä asiat heitä kiinnostavat. Seurakuntiemme jäsenissähän on valtavasti potentiaalia, heitä kaikkia tulisi vaan rohkaista tekemään aloitteita erilaisiin toimintoihin, eikä tämä saa olla vain jonkun pienen ryhmän oikeus ja tehtävä. Mielipiteiden selville saamiseksi voimme tehdä aika ajoin kyselyitä kuva/foto: Anssi Elenius

7 Kuolema ei kysy lupaa Itä-, Keski- ja Pohjois-Saksan aluepäivät Bremenissä Bremeniin kokoontui n. 30:n seurakuntalaisen joukko pohtimaan tilannetta, joka kohtaa meitä seurakuntien ikärakenteesta johtuen yhä useammin: kuolema. Bibliologi Jobin elämästä johdatti meidät kuoleman kohtaamisen teemaan. Jos olisin Jobin ystävä, miten reagoisin kuullessani huonot uutiset? Entä jos olisin Jobin vaimo? Job itse? Millä voi lohduttaa ihmistä, jota on kohdannut vakava isku? Mitä eri uskonnot sanovat kuolemasta? Mitkä ovat minun käsitykseni kuoleman jälkeisestä ajasta/elämästä? Kuolevan ja omaisen kohtaaminen Intensiivisiä keskusteluja Yhteydenotto ja käytännön pienieleinen apu riittävät. Ystävät ja tuttavat haluavat lohduttaa niin kuolevaa kuin omaisiakin. Emme kuitenkaan pysty tarjoamaan korvikkeita tilanteessa, jossa on kyse niin henkilökohtaisesta ja lopullisesta tapahtumasta. Emme halua tunkeilla. Mielen valtaa pelko ja sanattomuus ylivoimaisen edessä. Mitä voimme tehdä? Jos minua kohtaa vakava sairaus, voin vielä voimissa ollessani miettiä, kenelle ilmoitan asiasta, kuka kestää tämän tien kanssani. Jos kuljen kuolevan tai omaisen rinnalla, ei suuria sanoja tarvita. Yhteydenotto, saatavilla oleminen ja käytännön pienieleinen apu riittävät. Hyvästien tai surun tietä kuljetaan sairaan ja surevan ehdoilla. Pappimme ovat olemassa näitäkin tilanteita varten ja siirtävät tarvittaessa muita töitään voidakseen kohdata kuolevan ja/tai omaiset. Suomalaisen seurakunnan tehtävät kuolemantapauksen sattuessa Saattohoitotapaukset ja suruviestit tulevat lisääntymään seurakuntalaisten ikääntyessä. Tämän varalle on seurakunnilla hyvä olla suunnitelma. Miten otamme yhteyttä: kukkaset ja kortti, kirje, soitto, vierailu? Kuka soittaa tai menee käymään? Miten pitkälle voimavaramme riittävät kulkea kuolevan tai omaisen rinnalla? Miten pystymme auttamaan muistotilaisuuden järjestämisessä, jos sitä toivotaan (suomalaiset virret, tekstin luku)? Kysymyksiä nousi paljon, kaikkea emme ehtineet tyhjentävästi käsitellä: Miten hoitotestamentti tehdään? Entä jos seurakuntalaisella ei ole omaisia? Mikä ero on siunaustilaisuudella, muistotilaisuudella ja uurnan laskulla? Millaista kirjallisuutta aiheesta on? Mikä ero on saksalaisilla ja suomalaisilla hautajaisilla? Mikä maksaa ja mikä ei? Seurakuntia rohkaistiin jatkamaan keskustelua kirkkoraadeissa ja naapuriapuryhmissä sekä erityisesti tämän aihepiirin tiimoilta järjestettävissä seurakuntailloissa tms. Aluepäivien teema oli vakava, mutta tarpeellinen. Se sai mielen myös kiitolliseksi: viimeinen matkammekin meidän on mahdollista tehdä - ainakin osittain - omalla äidinkielellämme. Lämmin kiitos kaikille päivien järjestämiseen osallistuneille! kuva/foto: Kaarina Lindemann Annaliisa KüHN Dresdenin seurakunta Seurakuntien käyttöön on kehitetty materiaalipaketti, jossa on neuvoja saattotyöhön ja mm. materiaalia hartaushetkiä varten. Vihkosta voi tilata SKTK:n toimistosta,

8 Naisten Pankki rikkoi 6 miljoonan rajapyykin Naisten Pankki saavutti marraskuussa 2013 uuden ennätyksen: kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon kehittämiseksi on kerätty nyt yli kuusi miljoonaa euroa. Naisten Pankin toimintaa on Suomessa yli neljälläkymmenellä paikkakunnalla, ja erilaisia tempauksia ja tapahtumia järjestettiin vuoden aikana satoja. Saksan suomalaiset seurakunnat keräsivät 1 717,61 ensimmäisen puolivuotiskauden aikana eli huhtikuusta lokakuuhun Naisten voimaantuminen vaikuttaa koko yhteisön hyvinvointiin Naisten Pankin keräämillä lahjoitusvaroilla tuetaan erityisesti sellaisia hankkeita, jotka tähtäävät naisten aseman ja elinolosuhteiden paranemiseen. Lukutaito- ja ammattikoulutuksella sekä kyläpankkitoiminnalla pyritään siihen, että naiset pääsevät mukaan työelämään. Työnteko tuo rahaa, ei ainoastaan työtä tekevälle naiselle, vaan myös hänen perheelleen. Lapset pääsevät kouluun ja terveydenhuollon piiriin, jolloin myös heidän mahdollisuutensa osallistua oman elämänsä rakentamiseen kasvavat. Naisten yrittäjyys, johon monilla hankkeilla pyritään, on usein varsinkin alussa varsin pienimuotoista. Esimerkiksi kosovolainen Sela Imeri leipoo lisätuloja perheelleen. Hän pääsi mukaan Naisten Pankin paikallisen yhteistyöjärjestön, Mundesian, leivontakurssille ja sai lopulta hankittua uunin Naisten Pankin tuella. Nyt hän paistaa leivonnaisia ja täytekakkuja ja myy niitä torilla ja tilauksesta. Lisätuloja kertyy 2000 euroa vuodessa, reilut 160 euroa kuussa. Se on iso apu perheelle, sillä Mundesian mukaan perheet voivat saada paikallista toimeentulotukea vain reilut 40 euroa kuussa. Imeri haaveilee leipomon laajentamisesta tai vaikka omasta ravintolasta. Kosovo on edelleen Euroopan köyhintä aluetta, ja maan pohjoisosassa naisten työttömyys on noin 70:n prosentin luokkaa. Kylien naiset ovat Imerin tavoin tarttuneet innokkaasti Mundesian tarjoamiin mahdollisuuksiin vaikuttaa elinolosuhteisiinsa. Asioihin tarttuminen yhteisin voimin antaa luottamusta parempaan tulevaisuuteen. Kosovon lisäksi Naisten Pankin tukemia hankkeita toteutetaan seuraavissa maissa: Angola, Guatemala, Haiti, Palestiinalaisalueet, Sierra Leone, Kambodzha, Liberia, Nepal ja Uganda. Hankkeet toteutetaan Kirkon Ulkomaanavun kautta. Bisnesenkeleitä, koruja ja suklaakakkua auttaa voi monella tavalla Naisten Pankin hankkeita voi tukea monella tavalla, vaikkapa ryhtymällä bisnesenkeliksi. Bisnesenkelit sitoutuvat lahjoittamaan kuukausittain haluamansa kokoisen summan, jolla tuetaan naisten ammatillista kouluttamista ja yrittäjyyttä Naisten Pankin hankkeiden kautta. Tavanomaisen rahan lahjoittamisen lisäksi Naisten Pankki rohkaisee omaperäiseen ja luovaan toimintaan. Omannäköisensä kampanjan voi kuka tahansa käydä käynnistämässä Naisten Pankin sivulla (www.naistenpankki.fi > perusta oma

9 kampanja). Mukaan voi kutsua tuttuja ja tuntemattomia, ja lahjoitusten määrän kehitystä voi käydä seuraamassa säännöllisesti. Kampanjoiden ja tempausten kehittämisessä voi käyttää vapaasti omaa luovuuttaan ja harrastuksiaan. Esimerkkinä mainittakoon hämeenlinnalainen nainen, joka käynnisti vuoden 2013 ajaksi kakkukampanjan: neljästä erilaisesta kakusta voi valita, tilata ja lopulta noutaa haluamansa. Kakun hinta on 30, mikä vastaa Naisten Pankin hankkeiden kautta kanavoitavan ammattikoulutuksen hintaa. Kakun tilaamalla tilaa siis samalla naiselle ammatin. Aivan omannäköisensä yhteistyön Naisten Pankin kanssa käynnisti puolestaan suomalainen korutalo House of Elliot. He suunnittelivat korusarja Mei Mein, jota myydään Anttila-tavarataloissa sekä korutalon omassa nettikaupassa (houseofelliott.fi/webshop). Korujen nettohinnasta 3 % lahjoitetaan Naisten Pankille. Sinustako viestin viejä? Naisten Pankki järjestää säännöllisesti eli muutaman kerran vuodessa kaikille kiinnostuneille avoimia nettikoulutuksia. Koko koulutus on kahden illan mittainen ja yhden koulutusillan kesto on noin 1 h 15 min. Osallistua voi joko vain Sela Imeri aus Kosovo konnte sich durch die Unterstützung von Mundesia, dem lokalen Kooperationspartner von Women s Bank, einen Backofen anschaffen. Jetzt verkauft sie das traditionelle Baklava-Gebäck auf dem Markt und kann mit ca Euro jährlich zum Familieneinkommen beitragen. toiseen tai molempiin iltoihin. Molempiin iltoihin osallistuminen käy virallisesta Naisten Pankin Viestinviejä-koulutuksesta. Viestinviejien tehtävä on viedä eteenpäin maailman naisten tarinoita tarinaa siitä, kuinka omaa maailmaansa voi muuttaa paremmaksi. Koulutukseen voi osallistua kotisohvalla edellytyksenä on vain riittävän nopea internetyhteys ja kuulokkeet tai kaiuttimet. Seuraavista koulutusajankohdista tiedotetaan hyvissä ajoin osoitteessa Päivi Lukkari lähetystyöstä ja kansainvälisestä diakoniasta vastaava pappi kuva/foto: Laura Puska Oletko jo käynyt tai käymässä Viestinviejä-koulutusta? Oletko järjestänyt tai järjestämässä tempausta tai kampanjaa Naisten Pankin hyväksi? Laita viesti Päivi Lukkarille. Olemme keräämässä ideapankkia toimivista keräysideoista ja tempauksista. Samalla pyrimme pitämään ajantasaista listaa ihmisistä, jotka ovat innostuneita Naisten Pankin toiminnasta ja kenties valmiita jatkossakin ideoimaan ja/tai toteuttamaan tapahtumia ja tempauksia. Olet myös tervetullut lähetyksen neuvottelupäivään Hannoverissa 1.2. Lue lisää sivulta

10 Uskon symboliikkaa Renkaan numerossa 8-9/2013 pastori Helena Eckhoff kertoi eri kirkkovuoden aikoina käytettävistä liturgisista väreistä. Kirkkoon ja jumalanpalvelukseen liittyy kuitenkin myös paljon muuta symboliikkaa, joka kertoo uskon asioista sanoja enemmän. Symboliset eleet Kun astut kirkkosaliin, äänet hiljenevät tai sinua on vastassa täysi hiljaisuus. Pyhän eteen mennään arastellen ja hiljaa. Monet tekevät ristinmerkin tai kumartavat alttaria kohti. Ne ovat kunnioituksen eleitä. Jokainen jumalanpalvelus alkaa ja loppuu papin tekemällä ristinmerkillä. Se kertoo, kenen nimessä olemme koolla ja samalla sulkee seurakunnan Jumalan varjelukseen. Ristinmerkkiä käytetään myös ehtoollisen asettamisen yhteydessä tai kasteella, kun ristinmerkki piirretään kastettavan otsaan ja rintaan. Kastetta kutsutaan vielä nykyäänkin usein ristiäisiksi. Myös elämän päättyessä vainaja siunataan viimeiselle matkalle arkun päälle hiekalla piirrettävällä ristinmerkillä. Rukouksessa pappi kohottaa kädet rukousasentoon, jossa kämmenet ovat avoinna ja kädet hiukan vartalosta erillään. Tämä kuvaa valmiutta ottaa vastaan Jumalan lahjat, ei vain itselle, vaan kokoon tulleelle seurakunnalle. Seurakunta rukoilee ristimällä kädet ja kumartamalla. Monesti näkee myös rukoilijoita, jotka kohottavat kasvot kohti taivasta. Siten he seuraavat Jeesuksen tapaa rukoilla. Eleet auttavat keskittymään rukoukseen eli seurusteluun Jumalan kanssa. Rukousasentona voi olla varsinkin katolisessa kirkossa myös polvistuminen. Sekin on nöyrtymisen, avuttomuuden ja riippuvuuden merkki. Joskus lapsia tuodaan ehtoolliselle, mutta he eivät vanhempien pyynnöstä saa ehtoollista, vaan siunauksen. Siunauksessa pappi laittaa käden siunattavan pään päälle. Kättenpäällepanemisesta kerrotaan jo Vanhassa Testamentissa, esim. silloin, kun isä antaa esikoiselle siunauksen. Tästä tapa on periytynyt vihkitoimituksiin, joissa se myös ku- kuva/foto: Kirkon kuvapankki / Anni Haikka

11 kuva/foto: Kirkon kuvapankki / Maria Manelius vaa Pyhän Hengen välittämistä. Jeesuksen kerrotaan parantaneen ihmisiä kättenpäällepanemisella. Ripin yhteydessä synninpäästö ja siunaus tapahtuvat kättenpäällepanemisella. Jumalanpalveluksessa pappi jakaa siunauksen levitetyin käsin, samoin kuin Jeesus Raamatun mukaan siunasi opetuslapset ennen taivaaseen astumistaan. Saksalaisessa ja suomalaisessa jumalanpalveluskäytännössä on eroja siinä, milloin seisotaan tai milloin taas saa istua. Saksalaiset nousevat esirukouksen aikana seisomaan ja suomalaiset istuvat; suomalaiset puolestaan seisovat evankeliumin lukemisen aikana, jolloin saksalaiset istuvat. Sen sijaan ortodoksisissa kirkoissa seurakunta seisoo aina ja vain vanhuksille tai muuten heikoille on seinustoilla tuoleja. Seisomalla kunnioitamme Pyhää ja uhraamme oman elämämme hedelmiä, sanoja ja tekoja. Se on myös valmiuden merkki: lähdemme Jumalan sanan saattamina arjen työhön. Pappi saattaa liikehtiä alttarilla eri tavoin sen mukaan, miten alttari on sijoitettu kirkkotilaan. Jos alttari on kiinni päätyseinässä, pappi joutuu kääntymään alttaria kohti, kun hän toimittaa rukouksia seurakunnan kanssa ja heidän puolestaan (esim. ehtoollisen asettamisen yhteydessä). Jos alttari on asetettu lähemmäs kirkkokansaa eli keskemmälle kirkon kokonaistilaa, pappi voi olla aina alttarin takana, jolloin hän on sekä seurakuntaan että Jumalaan päin kääntyneenä. Alttarin paikka keskemmällä korostaa myös Kristuksen asemaa seurakunnan keskellä. Helena Eckhoff Sarja uskon symboliikasta jatkuu Renkaan seuraavassa numerossa Gesten des Glaubens Der christliche Glaube äußert sich über Worte hinaus in verschiedenen Symbolen. Dazu gehören auch Gesten, die eine besondere Botschaft transportieren. Viele Gläubige bekreuzigen sich als Zeichen der Hochachtung, wenn sie eine Kirche betreten. Jeder Gottesdienst beginnt und endet mit dem Kreuzeszeichen. So wird kundgetan, in wessen Namen die Gemeinde zusammengekommen ist und diese wird unter den Schutz Gottes gestellt. Bei der Taufe wird der Täufling mit dem Kreuzeszeichen gesegnet. Eine besondere Gebetshaltung erleichtert die Konzentration auf die Zwiesprache mit Gott: Hände falten, Hinknien oder Gesicht und Hände zum Himmel erheben. Im Gottesdienst betet der Pfarrer mit offenen, erhobenen Händen und zeigt sich so bereit, Gottes Gaben für die ganze versammelte Gemeinde zu empfangen und weiterzugeben. Die Handauflegung ist eine uns in der Bibel überlieferte Segenshaltung. So segnete z.b. der Vater den Erstgeborenen im Alten Testament. Bei Segenshandlungen symbolisiert die Handauflegung auch die Übertragung des Heiligen Geistes. Im Gottesdienst spendet der Pfarrer den Schlusssegen mit ausgebreiteten Armen, genauso wie nach biblischer Überlieferung Jesus seine Jünger vor seiner Himmelfahrt segnete. Wenn die Gemeinde im Gottesdienst steht (bei der Fürbitte, oder im finnischen Gottesdienst - Lesung des Evangeliums), drückt sie damit Hochachtung gegenüber dem Heiligen aus. Stehen ist auch ein Zeichen der Bereitschaft, unter dem Wort Gottes in den Alltag zu gehen

12 Ikävä Suomeen 12 Syksyllä 2010 käynnistyi Turun yliopistossa hanke, jossa Internet-kyselyn avulla kerättiin tietoa Euroopassa asuvilta ensimmäisen ja toisen polven ulkosuomalaisilta. Kyselyyn tuli huikeat 820 vastausta 23 Euroopan maasta. Eniten vastauksia tuli Saksasta (191). Vastaajista noin neljäsosa oli saksalaissuomalaisten perheiden lapsia, joiden äiti oli suomalainen. He olivat pääosin vuotiaita naisia ja miehiä, naimattomia tai parisuhteessa eläviä, monet jo itsekin vanhempia. Tarkastelen seuraavassa sitä, miten nämä kahden kulttuurin kasvatit kokevat ja ilmaisevat identiteettinsä ja millaisia merkityksiä he antavat sille suomalaiselle puolelle itsessään. Oletuksena oli, että saksalaissuomalaisten perheiden lapset ovat henkilöitä, joiden identiteetti oli selkeästi saksalainen ja joiden vähäiseksi arvioitu Suomi-tietoisuus perustui äidin aktiivisuuteen, kielikoulun antiin ja Suomessa vietettyihin mökkilomiin. Olettamus piti vain osin paikkansa. Totta oli, että he Saksassa sosiaalistuneina olivat hyvin saksalaisia. Perheessäkin puhuttiin lähes vain saksaa. Tästä huolimatta 78 prosenttia tutkimukseen osallistuneista piti suomalaisia juuriaan erottamattomana osana identiteettiään, kuten vuonna 1966 syntynyt nainen ilmaisi: Suomalaisuus on osa identiteettiäni. Turva ja tuki. Äidinkieli ja äidinmaa. Olen kipeä ilman Suomen lomaa Kävi ilmi, ettei puuttuva suomen taito tokikaan estänyt henkilöä tuntemasta itseään myös suomalaiseksi. Saksalaisesta ympäristöstä erottuva suomalaisen äidin oman taustan korostus arjessa, kodin sisustuksessa ja juhlien vietossa korvasivat osaltaan puuttuvaa kielitaitoa. Tästä kertovat ilmaisut, kuten Ich bin gerne Finne, da es etwas außergewöhnliches ist. tai Ich liebe Finnland und bin stolz darauf, zumindest halb Finne zu sein. Moni puhuu myös eräänlaisesta hyvästä tunteesta olla erilainen kuin muut. Se oli jotakin, jota ei oikein voinut sanoin kuvailla, sillä: Ich fühle mich ganz einfach anders, als die anderen Deutschen sich fühlen. Ne, jotka osasivat suomea, olivat oppineet sen pääsääntöisesti äidiltään. Moni kuvaa suomea sydämen kieleksi, joka samastuu suomalaiseen äitiin, kesään, mummuun ja pappaan ja jossa on ihania sanoja, paljon pehmeitä vokaaleita, hassuja loruja, hellyyttä ja emotionaalisia tunteita. Äidin kieli koettiin vastakohtana pään kielelle, joka on eksakti isän, koulun, ympäristön ja ystävien kieli ja jolla arki pyöri mutkattomasti. Identiteetin muodostumisen vaiheet Suomalais-saksalaisen perheen lapsen identiteetin muotoutuminen on koko elämän kestävä prosessi, joka muuttuu tilanteiden ja iän mukaan. Prosessissa voi erottaa neljä vaihetta. Ensimmäinen niistä kestää varhaislapsuudesta murrosikään kuva/foto: Uli Stoll / Pixelio.de

13 kuva/foto: privat saakka, jolloin Suomi on arjen itsestäänselvyys. Se ilmenee kodin juhlaperinteissä, suomikouluna ja Suomessa vietettyinä kesälomina. Lapsi seuraa vanhempiaan lomalle Suomeen ja imee itseensä suomalaisuutta aina sen mukaan, kuinka intensiivistä kosketus Suomen kieleen, maisemaan ja suomalaisiin ihmisiin on. Noina vuosina omaksuttu Suomi-kokemus muodostaa lapsen kaksoisidentiteetin perustan. Suomi arjen itsestäänselvyytenä päättyy murrosiässä. Silloin Suomesta tulee ongelma. Saksalaiset kaverit ovat elämän keskipisteenä. Mökkilomat Suomessa ovat pitkästyttäviä ja vastenmielisiä. Nuori tuntee itsensä nyt ensisijaisesti saksalaiseksi jo siitä syystä, ettei hän halua erottua tovereistaan. Vain suomalainen rippikoulu voi murtaa negatiivisen asenteen. Rippileiri Suomessa onkin monelle yksi elämän tärkeitä kokemuksia. Murrosiän jälkeen alkaa oman paikan etsiminen maailmassa. Silloin Suomi koetaan resurssina ja mahdollisuutena, jota tukee kaksoiskansalaisuus. Moni tuntee tuolloin Suomea kohtaan poikkeuksellisen voimakasta vetovoimaa, mikä ilmenee kaipauksen ja ikävän tunteina. Kahta lukuunottamatta tunsivat kaikki vastaajat ainakin joskus Suomeen koti-ikävää, joka aktuaalistuiyleensä kesäisin, jolloin mieleen tulivat muistot lapsuuden mökkilomista järven rannalla. Toistuvasti vastaajat kuvailivat Suomi-ikävää kaipuuksi, kummalliseksi tunteeksi, jota ei voi selittää. Juuria etsitään hakeutumalla Suomeen opiskelemaan, armeijaan tai työharjoitteluun. Harva jää, useampi palaa, sillä Saksassa ovat perhe, ystävät ja sukulaiset, jotka arjen sosiaalisena turvaverkkona lopultakin ovat tärkeämpiä kuin se suomalainen puoli minussa. Perheen perustaminen ja työelämään siirtyminen kohdistaa ajatukset saksalaisen arjen ympärille. Suomi jää taka-alalle, sillä koti on siellä, missä on työ ja perhe. Aivan samoin kuten saksansuomalaisten omille vanhemmille, tulee Suomesta heidän lapsilleen nyt tärkeä lomamaa. Lomalla suomalaisuus osana omaa kaksoisidentiteettiä aktuaalistuu. Tunnetta olla puoliksi suomalainen vahvistaa samastuminen suomalaisiin sukulaisiin ja siitä pulppuava positiiviseksi mielletty tietous suomalaisista juurista sekä Suomesta elämää rikastuttavana toisena kotimaana. Suomalaisen identiteetin tärkeyttä yksilölle kuvaa se, että toisen polven saksansuomalaisilla on tarve välittää suomalaisuutta edelleen myös omille lapsilleen. Tämä kiteytyy erään nuoren äidin toteamuksessa hänen kirjoittaessaan: Suomalaisuus on osa identiteettiäni, jota tahdon välittää myös lapsilleni. Outi Tuomi-NikuLA Outi Tuomi-Nikula toimii Turun yliopistossa Suomen ensimmäisenä kulttuuriperinnön professorina. Hänellä on useita julkaisuja koskien Saksassa asuvia suomalaisia, joita hän on tutkinut 1980-luvulta lähtien Artikkeli on pieni kurkistus Takaisin Suomeen? Euroopan ulkosuomalaisten ja heidän lastensa ajatuksia Suomesta maahanmuuton kohteena teoksessa olevaan Outi Tuomi-Nikulan artikkeliin Se suomalainen puoli minussa. Julkaisu on vapaasti luettavissa Internet-osoitteessa Renkaan seuraavassa numerossa Outi Tuomi-Nikula kertoo toisen polven suomalaisten Suomeen muuttoa koskevista toiveista, peloista ja kokemuksista

14 Mistä löydän suomalaista pippuria? Yli 40 vuotta sitten Suomesta tuli Saksaan naisia, jotka olivat rohkeita ja halusivat tutustua maailmaan. Monet näistä siirtolaisista jäivät tänne. Heidän perheistään kehittyi usein Suomen rakastajia ja erilaiset kulttuurit jäsennettiin kaiken kaikkiaan luovasti yhteen. Outi Tuomi-Nikula ( Saksan suomalaiset die Finnen sind da, Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki, 1989) kirjoitti jo yli 20 vuotta sitten, että saksansuomalainen on useimmiten onnistunut saavuttamaan integroituneen siirtolaisen tason. Se tarkoittaa, että on hyvin sopeutunut Saksaan, samalla vaalien omaa etnistä taustaansa. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä mielenkiintoisempana pidän tätä kahden maan kansalaisuuden ja monikielisyyden vaikutusta persoonallisuuteen. Nikulan mukaan osa suomalaisista naisista halusi sopeutua niin täydellisesti, että jätti oman persoonallisuutensa tärkeän piirteen etnisen taustan taka-alalle. Vuosien päästä huomattiin, ettei se voi onnistua. Joko oman lapsuudenkodin ikävä painaa yhä enemmän tai siirtolaistaustaiset lapset ja lastenlapset kiinnostuvat omista juuristaan, kyselevät ja haluavat tutustua. Kaksi rakasta maata Itse synnyin keskellä 60-lukua. Minun ikäisistäni saksalais-suomalaisista lapsista suhteellisen harva on täysin kaksikielinen, koska kielikouluja ei ollut! Lisäksi kaksi- tai monikielisyyttä pidettiin vaarana lapsen kehitykselle. Nykyisin asia nähdään (onneksi) täysin eri tavalla ja tiedetään, että lapsuudesta saakka eletty kaksi- tai monikielisyys on kauttaaltaan hyvä asia. Kautta Euroopan on tänä päivänä selvää, että kiinnostus ja kunnioittaminen ovat tärkeitä kaikissa monikulttuurisissa yhteyksissä ja kysymyksissä. Kiinnostunut ja utelias ihminen asennoituu avoimesti. Siirtolaisista tuli muuton kautta kahden maan kansalaisia. Heidän lapsensa olivat sitä jo syntyessään; näiden juuret ovat molemmissa maissa ja molemmissa maissa on paljon rakkaita asioita. Siirtolaistaustaisena naisena olen asunut kuva/foto:paula Linke

15 Suomessa ja Saksassa. Molemmissa maissa on hyviä ja huonoja puolia niin kuin joka maassa täällä pallon päällä! Nykyisin asun Saksassa, ja kun kuljen suomalais-saksalaisissa piireissä, jään miettimään, kuinka moni siirtolainen muistaa, että jommankumman maan haukkuminen sattuu suoraan kaksikulttuurisen avioliiton (aikuisiin) lapsiin. Olenko saksalainen, suomalainen vai sekalainen? Vaikea sanoa Saksassa tulee suomalaisuus näkyvämmäksi ja päinvastoin. Jänniä prosesseja. Sujuvan suomen kielen taitoni ja ikäni vuoksi minua usein pidetään ensimmäisen polven siirtolaisena. Luultavasti siitä syystä kuulen keskusteluja, jotka on ehkä tarkoitettu vain sataprosenttisesti suomalaisille korville. Avoin mieli auttaa ymmärtämään Saksalainen isäni on sydämeltään hyvin suomalainen ehkä meidän perheen kaikkein suomalaisin. Hän viettää paljon aikaa Suomessa eikä suostu joulua juhlimaan lainkaan Saksassa. Hän ei puhu suomea, koska kiireinen työelämä yksityisyrittäjänä ei jättänyt opiskelulle aikaa. Sydän kuitenkin osaa suomea, ja isäni on kova keskustelemaan. Hän löytää kaupassa kaikki tavarat ja juttelee myyjien kanssa tai kassajonossa. Kerran isäni tuli kävelyltä takaisin ja kertoi eksyneensä erään rouvan pihalle ja kyselleensä, miten pääsee takaisin. Kun tämä 76-vuotias leskirouva kuuli, että isäni on Saksasta, hän pyysi sisälle kahville ja kertoi koko elämätarinansa. Me muut kysyimme yhteen ääneen: Ohhoh! Osasko rouva saksaa noin hyvin? Isä pudisti päätään: Ei se rouva osannut yhtään kyllähän sitä silti voi kommunikoida! Johan me opimme sen tosiasian meidän omalta Oili-mummolta vuosikymmeniä sitten. Eräs ikävämpi muisto on tapahtumasta täällä Saksassa: Menimme porukalla kannustamaan suomalaisia nuoria kehitysvammaisia muusikoita. Isä halusi lahjoittaa bändille jotain muistoksi. Päätimme, että he saavat konsertista kuvakirjoja (minä tein, isä maksoi) ja lisäksi isän autoliikkeestä jotain heti mukaan otettavaa, koska kirjojen teko kestää. Mainoslahjat ovat mainoslahjoja mutta kuitenkin Sateenvarjot ja kaulahuivit sopivat vallinneen sään kanssa hyvin yhteen. Nuoret olivat tosi iloisia ja jakoivat tavarat alta aikayksikön keskenään. Konsertin jälkeen eräs rouva tokaisi: Sateenvarjoja Pöh! Oikein saksalainen lahja. Saksalaisethan käyttää niitä sateenvarjoja heti kun tulee pieninkin pisara taivaalta. Eihän myö suomalaiset sellaista tarvita! Nuoret eivät tätä melun takia onneksi kuulleet, isälleni en kääntänyt ja minuun sattui. Suomalaista pippuria Jommankumman kotimaan haukkuminen sattuu kaksikulttuuriseen lapseen. Tämä ei ollut lainkaan ainoa tilanne, jossa olen kohdannut aliarvostavaa käytöstä. Suomessa kuulin erään yliopiston saksalaisen opettajan arvostelevan, miten Suomesta ei saa kunnon viinejä ja miten tyhmiä suomalaiset ovat. Saksassa kuulin, miten ei saa kunnon hiivaa eikä kardemummaa ja pippurikin on ihan toista kuin suomalainen (!!) pippuri... Jäin miettimään, miksi ne aikuiset, joiden vanhemmista yksi on saksalainen ja toinen suomalainen, harvoin osallistuvat saksalais-suomalaiseen toimintaan. Monet tulevat vain joulumyyjäisiin tai joulujuhlaan. Mietin, onko näillä kahdella asialla yhtymäkohtia. En tullut lopulliseen tulokseen, mutta bänditarina sai hyvän lopun! Myöhemmin nimittäin selvisi, että pojat olivat keskenään sopineet käyttävänsä huiveja konsertti-tunnushuiveina ja kun isä siitä kuuli, hän sai järjestettyä jostain lisää huiveja, niin että nyt on myös tytöillä bändihuivi ja kevätkonsertissa huivit olivat ylpeiden nuorten käytössä. Näin toimii saksalais-suomalainen yhteys. Näin toimii kunnioitus ja integraatio. Sydän pitää olla paikallaan sitten löytyy myös Saksasta toimivaa hiivaa, kunnon jauhoja, laadukasta kanelia ja jopa kardemummaa, joilla saadaan oikein hyviä korvapuusteja aikaan. Pitää olla avoin, että uskaltaa kysyä. Jos uskaltaa kysyä, niin sitten löytyy. Myös Suomesta löytyy Alkosta jo aika hyvää saksalaista viiniä Württembergin viiniä, koska: Kenner trinken Württemberger! Pia Voss-Höge Baden-Württemberg & Häme

16 Missä on koti? Lensin kotiin, kun menin Suomeen ja tulin kotiin, kun palasin Saksaan. Missä se kotini siis on? Asuin elämäni ensimmäiset 15 vuotta Imatralla ja tunnen paikan yhä kodikseni, vaikka siellä ei enää asu kuin 91-vuotias äitini vanhainkodissa. Viimeisimmällä vierailulla tunsin kuitenkin jonkinlaista etäisyyden tai vierauden tunnetta. Kadut olivat leveämpiä kuin aikaisemmin, uusia asuinalueita oli tullut lisää ja tutut tiet oli korvattu uusilla teillä enkä aina tiennyt, missä oikeastaan olin. En löytänyt lapsuuden Sappulaa enkä tietä Kimpoloon, jossa vietimme viikonloppuisin Raudanretkeilijöiden kanssa monia hauskoja hetkiä. Olen varma, että tutut paikat ovat vielä olemassa, mutta tiet sinne ovat suoristuneet, asfaltoituneet ja saaneet uudet nimikilvet. Tutulta tuntuvaa tietä ajaessani nousi jostain muistini sopukoista tunne, että tämän mäennyppylän tiedän, mutta kivitalo tien vieressä on tuntematon. Siellä asuvat uudet imatralaiset, joille paikka on tuttu juuri sellaisena, kuin se nyt on. Tuli mieleeni, että rajan takaa, Karjalasta lähteneet ihmiset palasivat kotikonnuilleen juuri samanlaisissa mietteissä: Tuo suuri kivi oli talomme vieressä, mutta nyt ovat kaikki rauniotkin jääneet metsän alle. Missä on vanha pihapiiri? Missä ovat leikkipaikat? Taisin olla vähän kuin pieni karjalaismummo etsimässä omia juuriani. Ihmettelin sisarellenikin sitä, kuinka Imatra on mielessäni yhä koti. Palaan sinne mielelläni ja tapaan vielä muutamia siellä asuvia ystäviäni. Iloitsen jokaisesta tutusta paikasta ja kierrän usein Rajapatsaalla sen pienen lenkin, jonka tapasimme iltaisin tyttökaverini kanssa kiertää. Katsoimme talojen ikkunaverhot ja mietimme, keitä siellä asuu ja mitä he tekevät. Sitä mietin yhä kierrellessäni asuinalueiden keskellä. Pieni polku on muistoja tulvillaan ja jalat vievät kuin itsestään järven rantaan. Metsä tuoksuu niin kuin se on aina tuoksunut. Äänet ja tuoksut vievät minut lapsuuden tunnelmiin, ja siksi jokainen pieni tuttu polku tuntuu niin kotoiselta. Vaikka suuri kivi ei olekaan enää niin järin suuri ja valtava petäjä on kutistunut, minä muutun hetkessä pieneksi tytöntylleröksi, joka kuumana kesäpäivänä keräsi käpyjä puolukankeruumatkalla ja teki mieluummin heinäukkoja kuin täytti mukiaan marjoilla. Kyse on ikääntymisestä johtuvasta lapsuuden ja nuoruuden kaipuusta. Kaikki tähän joskus sairastuvat, kun tulevat vuoden ikään. Lapsuustakautuma, menneen ajan kaipuu - kutsuipa sitä millä nimellä hyvänsä, se iskee vääjäämättä tähän ikäkauteen siirryttäessä. Joku paikka elämässä on aina se koti, jonne jokainen mielessään palaa ja jonka katuja ja kumpuja kaipailee. Asuin miltei yhtä kauan Lapissa,

17 kuvat/fotos: Tintti Attila-Hirth Rovaniemellä, mutta sitä en ole koskaan kutsunut kodikseni. Se oli välivaihe elämässäni ja sieltä siirryin tänne Saksaan, missä tunnen kotini nyt olevan. Täällä ovat ne ihmiset, joita rakastan ja jotka ovat minulle tärkeitä. Koti on minulle siellä, missä ne ihmiset ovat, joiden kanssa viihdyn ja jotka merkitsevät minulle kaikkea elämässäni. Koteja voi olla moniakin, joskus yhtä aikaa. On kesämökkikoti, kaupunkikoti, venekoti, ulkomaankoti ja mummola-koti. Kaikissa voi viihtyä ja tuntea olevansa suojassa. Ja kodeista voi myös luopua suosiolla, kun aika on tehnyt kodista asunnon. Se ei ole sitten enää koti. Tintti AttiLA-Hirth Köln & Imatra Vanhasta sota-ajan korsusta rakennettuun saunaan on tehty uusi peltikatto. Se on samalla tavalla kokenut muodonmuutoksen kuin minun muistoni lapsuudesta. Jotain vanhaa on jäänyt ja uutta on tullut tilalle. Kaikki ei häviä, vaikka joskus niin kuvitteleekin. Jokaisella sukupolvella on omat muistot lapsuudesta ja nuoruudesta ja niitä vaalitaan sitten joskus vanhana. Niissä vaelletaan kuin pyhätössä. Etsien tuttuja tuoksuja ja kotoisia ääniä

18 toripaikka / Marktplatz Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä. H. Laurila Lempäälä p , fax , Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24 a, Berlin, alk. 30 /yö, PEPESOUND Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik Digitalisoin levyt, kasetit sekä nauhat / Myydään naisen ja miehen vähän käyt. lapinpuvut edullisesti. Lisät.+kuvat: Ilmoita Renkaassa helposti, edullisesti, tehokkaasti Täytä lomake: In Rengas inserieren Sie einfach, preiswert, effektiv Finnisch-Schwedisch-Englisch Spanisch-Deutsch u.a. Sprachen WM Dolmetsch- und Übersetzungsbüro Ökon.mag./KTM Gunn Wasenius-Mahn vereidigte Dolmetscherin und Übersetzerin/ valantehnyt kielenkääntäjä Spittweg 3, Bad Zwischenahn Tel Fax Mobiltel GOOD NIGHT, BETTER DAY. Runkosängyt Jenkkisängyt Petauspatjat Sängynpäädyt Helmalakanat Pussilakanat Hanauer Landstrasse Frankfurt Puh Fax Frankfurt München Düsseldorf Berlin Stuttgart Hamburg Wien Zürich Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyö: Tukee uuteen ympäristöön kotiutumisessa sekä oman paikan löytämisessä paikallisessa kirkossa Tukee ulkosuomalaisten mahdollisuuksia päästä osalliseksi äidinkielisistä hengellisistä perustoiminnoista (jumalanpalvelukset, kirkon pyhät toimitukset, sielunhoito) Ylläpitää ulkosuomalaisten yhteyksiä Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, sen toimintaan sekä suomalaiseen kristillisyyteen Tukee yhdessä paikallisseurakunnan kanssa Suomeen palaavia ulkosuomalaisia kotimaahan asettautumisessa ja seurakuntayhteyden löytymisessä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaisille tarkoitetut Internet-sivut tarjoavat tuhdin tietopaketin ulkosuomalaisuudesta, kirkon ulkosuomalaistyöstä ja sen toiminnasta, virtuaalikirkosta ja kirkollisista toimituksista Suomen ulkopuolella. Erittäin kattavasta yhteystietoluettelosta löytyvät 330:n ulkosuomalaistyöntekijän yhteystiedot 40:stä maasta. Tämän lisäksi sivuilla on informaatiota eri tilanteisiin, joissa voi tarvita apua ollessaan ulkomailla. Sivusto löytyy osoitteesta:

19 Palveluhakemisto / Dienstleistungen Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti Finnische Hebamme und Systemische Therapeutin Taina Palokangas-Büsing Steinbruchstr. 15, Hannover, Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa Zahnarztpraxis Marianne Lienard Hauptstr. 42, Ortsteil Wettbergen, Hannover Telefon: Suomalainen toimintaterapeutti / Ergotherapeutin Sari Heipp München, puh./tel , Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki) ELINA OLDENBOURG Tel Fax Güntherstr. 4, Frankfurt a.m. Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin RITVA JAKOILA Treisberger Str. 8, Frankfurt a.m. Tel Fax Valant. kielenkääntäjä beeidigte Dolmetscherin Ritva Kaarina Schröder FINNISCH-SCHWEDISCH-DEUTSCH Ebelingstr. 4, Hannover Tel , Fax Rechtsanwalt, Fachanwalt für Steuerrecht Kai Schröder Beeidigter Dolmetscher, Englisch-Deutsch Tel , Fax Katso myös Schauen Sie auch auf Psychologische Einzel- & Paarberatung auf Deutsch, Finnisch und Englisch Satu Marjatta Massaly HP Psychotherapie Köln Guldenbachstraße 1 Mobil suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri Sanna Rauhala-Parrey Bahrenfelder Steindamm 37 / Ecke Thomasstraße, Hamburg Puh , Fax avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12, to 9-12 ja sekä pe 9-14 Suomalainen psykoterapeutti Dr.med. Carita Schneider Friedensallee 62a, Hamburg Puh./Tel.: Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch Lento-ja laivaliput, seuramatkat Eija Kassner, TravelNet Tel , , Tarv. myös iltaisin ja viikonloppuisin! Veroja suomeksi ja saksaksi Deutsch - Finnisches Steuerrecht Steuerberatung Trosien Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien Tel , Fax: -51, Saunaöfen Saunen Infrarotkabinen Gesamtkatalog anfordern: Tel

20 Uusi vuosi uudet kuvat Nuoren maalaustaiteen näyttely Hunger nach Bildern Suomen Saksan-suurlähetystö käynnistää vuoden 2014 tiina elina Nurmisen, Maiju salmenkiven, jukka rusasen ja janne räisäsen yhteisnäyttelyllä Hunger nach Bildern Vivahteikas ja elävä Suomen maalaustaide Taidehistorioitsija-kuraattori ritva röminger czakon kuratoima kokonaisuus esittelee suomalaista nuorta maalaustaidetta. Nämä uudet kuvat ovat näyte kansainvälisestikin aktiivisten suomalaistaiteilijoiden kädenjäljestä. Nurmiselle, Salmenkivelle, Rusaselle ja Räisäselle yhteistä on ennen kaikkea intensiivinen maalausprosessi. Värin fyysinen käyttö näkyy voimakkaana viivana ja liikkeenä. Ryhmää yhdistää myös maalauksellisten ja piirustuksellisten elementtien yhteispeli sekä spontaani ja rento siveltimen käyttö. Berliinissä ensi kertaa yhdessä KULTTUURIVINKIT Neljä ajankohtaista, viime aikoina Suomessa ja ulkomailla esillä ollutta taiteilijaa nähdään nyt ensi kertaa yhteisnäyttelyssä. Erilaisia maalaustaiteen tulkintoja edustavat kuvataiteilijat ottavat keskeisesti kantaa nykymaalaustaiteen keskusteluihin. Jokaisella näyttelyn kuvataiteilijalla on oma lähestymistapansa taiteen tekemiseen ja myös intohimo maalaamiseen on kullakin henkilökohtainen. Visuaalisia tarinoita neljästä vinkkelistä Hunger nach Bildern esittelee nuoremman sukupolven kuvataiteilijoiden teoksia, kuvallisia kertomuksia. Nurmisen (s. 1967) maalaukset ovat muun muassa abstrakteja maisemia, joissa on usein kytkös taiteilijan omiin muistoihin. Salmenkiven (s. 1971) maisemat liukuvat todellisen ja epätodellisen rajapinnalla. Muun muassa popja alakulttuureista vaikutteita saava Räisänen (s. 1971) maalaa kankaalle havaintojaan ja mielleyhtymiään. Rusasen (s. 1981) maalausten taustavoimana on puolestaan eurooppalainen maalaustaiteen perinne. Hunger nach Bildern Pohjoismaisten lähetystöjen yhteistalo, Felleshus, Rauchstr. 1, Berlin-Tiergarten. Lisätietoja: Lena Kingelin, , Janne Räisänen, Rainer von und zu Zufall, Uhr, Nordischer Filmklub: tie Pohjoiseen. Nordische Botschaften Berlin (Auditorium) Uhr, Eröffnung: Hunger nach Bildern - Malerei von Tiina Elina Nurminen, Jukka Rusanen, Janne Räisänen und Maiju Salmenkivi. Nordische Botschaften Berlin (Ausstellungsfl ä c h e ) Uhr, jazzkantine: tuija komi Quartett. Nordische Botschaften Berlin (Kantine) ks. myös

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit. Tehtävän kohderyhmä. Tehtävän konteksti. saksa; yläkoulun A- ja B-kieli

Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit. Tehtävän kohderyhmä. Tehtävän konteksti. saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit Tehtävän kohderyhmä saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Tehtävän konteksti Suomalainen nuori kertoo harrastuksistaan saman ikäisille ulkomaalaisille nuorille. Aihepiirinä

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Lektion 5. Unterwegs

Lektion 5. Unterwegs Lektion 5 Unterwegs ÜBUNG 1.a) und b) 1. Dessau 2. Dresden 3. Frankfurt an der Oder 4. Jena 5. Leipzig 6. Rostock 7. Weimar 8. Wittenberg A Sachsen-Anhalt B Sachsen E Brandenburg C Thüringen H Sachsen

Lisätiedot

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu Lektion 7 Hatschi! ÜB. 1 der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu ÜB. 1 Fortsetzung die Hand das Ohr der Finger die Nase das Bein

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Esittäytyminen Vorstellungen

Esittäytyminen Vorstellungen Esittäytyminen Vorstellungen Tehtävän kohderyhmä saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Tehtävän konteksti Suomalainen ja saksalainen oppilas tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa oltuaan sähköpostiyhteydessä.

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE?

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? WIE KÖNNEN SIE MATTI MÄKINEN TREFFEN? EIN DESIGNER IN ANGEBOT EIN GELUNGENES PRODUKT WORAN ERKENNT MAN DAS GELUNGENE PRODUKT? WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? UND WAS BEDEUTET DIESES KURZ ZUSAMMENGEFASST?

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 5/2011 Johtokunta 19.11.2011

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 5/2011 Johtokunta 19.11.2011 SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 5/2011 Johtokunta 19.11.2011 KOKOUSAIKA 19.11.2011 klo 11.30-16.17 KOKOUSPAIKKA Station Lounge, Am Hauptbahnhof 10, 60329 Frankfurt am Main Kokouksessa läsnä:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 5/2010 Johtokunta 18.09.2010

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 5/2010 Johtokunta 18.09.2010 SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 5/2010 Johtokunta 18.09.2010 KOKOUSAIKA 18.09.2010 klo 11.05-17.27. KOKOUSPAIKKA InterCityHotel Frankfurt, Poststr. 8, 60329 Frankfurt am Main Kokouksessa

Lisätiedot

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä Toimintakalenteri Marraskuu-Joulukuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Page 1 of 9. Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus. Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät,

Page 1 of 9. Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus. Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät, Page 1 of 9 Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät, Olen tavattoman iloinen ja ylpeä, että saan emännöidä ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

Tehtävä 4. Tehtävä 3. Saksan kielessä c, d, x, z ja q ovat yleisiä kirjaimia. Agricola hyödynsi näitä omissa teksteissään hyvin paljon.

Tehtävä 4. Tehtävä 3. Saksan kielessä c, d, x, z ja q ovat yleisiä kirjaimia. Agricola hyödynsi näitä omissa teksteissään hyvin paljon. Tehtävä 1 Vieressä olevalle tuomiokirkon kartalle on merkitty neljä nuolta, etsi nuolien kohdalla olevat hautakivet kirkosta ja kirjoita niissä lukevat saksalaiset sukunimet ylös. Yritä löytää ainakin

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUKSEN SYNTYMÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beetlehem on kaupunki Juudan vuoristossa n. 770 m merenpinnan yläpuolella Hebronin

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 3/2011 Johtokunta ja papit

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 3/2011 Johtokunta ja papit SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 3/2011 Johtokunta ja papit KOKOUSAIKA 06.05.2011 perjantai klo18.13-07.05.2011 lauantai klo 16.19 KOKOUSPAIKKA Suomalaisen kirkollisen työn keskus, Markgrafstr.

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot