SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 24.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN"

Transkriptio

1 SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

2 1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN a Lue artikkelit 1.1a, 1.1b ja 1.1c ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 25 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse vastauksesi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Merenkurkku Syyllinen on hiisi nimeltä Finn. Se on tiedetty Merenkurkun saarilla iät ja ajat. Kun Ruotsista karkotettu ilkeä jättiläinen loikki aikoinaan meren poikki, sen kantama kivisäkki hajosi Suomen rannikolla. Rannalta aukeaakin outo maisema. Vettä halkovat pitkät ja kapeat kiviset saarekkeet. Ne ovat järjestyksessä kuin kamman piikit. Piikkien välistä meren pintaa puhkovat tiuhaan karikivet. Kivien välissä on matalaa. Ja täällä paikalliset asukkaat kulkevat veneillä ja kalastavat! Björköbyläinen Ola Sandvik on veneillyt täällä koko ikänsä. Häntä hymyilyttää turistin ihmettely. En nyt tiedä, onko veneily niin vaikeaa. Jos tulee matalaa, etsitään uusia reittejä. Sandvik ajaa tyynesti venettään Slalom-reittiä pitkin kohti rantaa. Reitin nimi tulee siitä, että veneen täytyy kiertää vedestä törröttäviä merkkikeppejä kuin pujottelija. Reitti merkitään joka kevät uudestaan, sillä kivet siirtyilevät. Kun ajaa kiveen, oppii, missä niitä on. Kaikki ajavat joskus kiville. Matkailijan täytyy kyllä kiittää Finn-hiittä, sillä Merenkurkun maisema on outoutensa vuoksi Suomen kauneimpia paikkoja. Alue pääsi kolme vuotta sitten Unescon maailmanperintökohteeksi. Unescossa ei uskota Finn-hiiteen, vaan geologiaan. Jääkauden mannerjää painoi aikoinaan maankamaraa jopa kilometrin syvyyteen. Kun jää alkoi ilmaston lämmettyä sulaa, maankuori alkoi palautua kohti alkuperäistä tasoaan. Ensimmäisen vuosituhannen aikana maankohoaminen oli kymmenen kertaa nopeampaa kuin nykyisin. Sen jälkeen kohoaminen on koko ajan hidastunut. Merenkurkun saaristossa se on kuitenkin maailman nopeimpia, noin kahdeksan milliä vuodessa. Merenkurkun saaristosta tekevät ainutlaatuisen erilaiset pitkät moreenimuodostumat; harjanteet näyttävät ilmakuvissa ikään kuin pyykkilaudoilta. Matkaamme nyt oppaana toimivan Vesa Heinosen kanssa veneellä Valassaarille ja nousemme maihin merivartioaseman luona. Saam- 1

3 me kahden ja puolen kilometrin luontopolulla hyvän läpileikkauksen saarten luontotyypeistä. Saarilla on kosteikkoja, kuusimetsiä, kivikkoisia rantoja, rantaniittyjä. Kävelemme ensin läpi karun, kanervia kasvavan maiseman. Kuin olisi Lapin tuntureilla! Sitten kuljemme ohi kivikkoisen pirunpellon ja sukellamme vehreään lehtoon. Täällä on nähty valkoselkätikkojakin. Kaiken kaikkiaan Valassaarten linnusto on rikas, ja saaret onkin rauhoitettu linnustonsuojelualueeksi eikä sinne saa kaikkialle rantautua lintujen pesimäaikana. Aurinko paistaa luontopolulla kävellessämme niin lämpimästi, että ei pelota, vaikka vanha kansa on kertonut, että saarella kummittelee. Sanotaan, että kasakat etsivät täältä luitaan. Venäläiset sotilaat kuolivat jäälle ja saareen vuonna 1809 palatessaan sotaretkeltä Ruotsista. Heinonen kertoo, että talteen kerätyt luiden jäännökset ovat nyt Valassaarilla muistomerkissä kivikasan sisällä. Heinonen kertoo kiehtovan tarinan myös majakasta, joka seisoo luontopolun päässä. Merenkulkijat alkoivat vaatia seudulle valomajakkaa, ja lopullinen sysäys saatiin vuonna 1879, kun yhtenä yönä Valassaarten lähistöllä ajoi karille viisi alusta. Majakka tuotiin saarelle osina, ja ohjeissa luki, että se piti kiinnittää kallioon. Kallio olisi löytynyt niin syvältä kivien alta, että pitkä pätkä majakkaa olisi uponnut kuoppaan. Niinpä majakka pystytettiin viereiselle saarelle kun oli ensin rakennettu sinne silta ja tie. Majakka valmistui vuonna 1886, ja se on kulttuurihistoriallinen nähtävyys, sillä sen piirsi sama ranskalainen insinööritoimisto, joka rakensi myös Eiffel-tornin. Maailmanperintökohde jatkuu Ruotsin rannikolle. Ruotsissa ei uskoisi, että ollaan vain kivenheiton päässä Valassaarilta. Maisema on kuin toiselta planeetalta. Seison Skulebergetin laella 294 metriä merenpinnan yläpuolella. Katselen valtavia, metsäisiä mäkiä ja korkealle kohoavia saaria. Ruotsin puolta kutsutaankin Höga Kusteniksi, Korkeaksi rannikoksi. Sama maannousu tälläkin puolella jatkuu, mutta Ruotsin alueella jäätikkö painoi alas mäkisen maaston, ja mäkimaastoksi se nousee takaisinkin. Höga Kustenilla on maankohoamisen maailmanennätys, 286 metriä vuodessa. Skulebergetin seinämä putoaa pystysuorana alas. En uskalla kurkistaa reunan yli. Yhtäkkiä reunalta pulpahtaa esiin keltainen kypärä. Ja toinen. Ja kolmas. Kypärien alla on uumajalaisia opiskelijoita, 2

4 jotka ovat kiivenneet vuoren laelle. He läähättävät naamat punaisina. Tuntuu todella hyvältä. Olen ylpeä, että selvisin siitä, sanoo Valbona Zuta. Kiipeilykokemus oli Zutan ensimmäinen, ja häntä pelotti. Ryhmä jatkaa saman tien matkaa vuorelta vaellukselle Skuleskogeniin, läheiseen luonnonpuistoon. Uskotaan, että aikoinaan rosvot väijyivät kulkumiehiä korkealta Skulebergetin luolasta. Uhrien kimppuun oli helppo iskeä tiheässä metsässä. Luolassa voi yhä käydä. Nykyajan ryöväreitä Ruotsin rannikolla ovat hylkeet. Ne tunnetaan hyvin Höga Kustenin pienissä kalastajakylissä. Berndt Dahlqvist nostelee isoa pyydystään merestä ja pyörittelee päätään. Ei yhtään kalaa, vain ison lohen pyrstö ja pää riippuvat pyydyksessä. Hylkeet, Dahlqvist manaa. Ennen oli tuhat kalaa, nyt ei yhtään. Hän ajaa veneen seuraavalle pyydykselle. Tällä puolella Pohjanlahtea on kymmeniä metrejä vettä, joten kiviä ei tarvitse varoa. Toinenkin pyydys on tyhjä, samoin kolmas ja neljäs. Kalastajia ei ole enää montaa jäljellä. Kalastajakylässä toimivat nyt matkailuyrittäjät. Dahlqvistkin pyörittää myös hotellia ja ravintolaa. Höga Kustenin maisemat ja kylät ovat niin tunnettuja, että ruotsalaiset pitävät aluetta yhtenä kauneimmista seuduistaan. Kylissä punaiset kalastusmökit ovat vieri vieressä, osa puoliksi veden päällä. Ruotsin puolella Merenkurkkua on söpömpää ja vauraampaa kuin Suomessa, mutta ei kannata olla kateellinen. Sitä mukaa kuin maa kohoaa, Suomi voittaa alueita Ruotsilta. Merenkurkun raja tarkistetaan muutaman kymmenen vuoden välein, ja se lasketaan uloimmasta saaresta. Suomen matalalta puolelta kivikkoja nousee pintaan koko ajan, Ruotsin syvyyksistä ei juuri ollenkaan. Lopulta Merenkurkku kohoaa umpeen ja Perämeri jää sen taakse suureksi järveksi. Ei tarvitse odottaa kuin vuotta. Lähteet: Helsingin Sanomat ; (Haettu ) 3

5 1.1b Sähköauto tulee, päättäjät työntämään (Helsingin Sanomien pääkirjoitus syyskuussa 2009) Pääministeri Matti Vanhanen kertoo innostuneena nettipäiväkirjassaan sähköautosta. Hänen mukaansa sähköauto tulee nappaamaan kuluttajien odotuksissa ykkössijan nopeasti. Vanhanen on oikeassa: tulevaisuus on sähköauton. Mutta niin on myös fuusioreaktoreiden. Me tiedämme, että molemmat kyllä tulevat ja muuttavat maailman. Mutta miten ja milloin maaliin päästään? Sähköauto on vanha keksintö. Ensimmäiset sähköautot rakennettiin 1830-luvulla. Ne hallitsivat autoilun maailmaa ennen polttomoottoreita. Sähköautojen tekniikka oli jopa nykyisellä mittapuulla osin erittäin modernia. Stuttgartin Porsche-museo esittelee Ferdinand Porschen vuonna 1897 suunnitteleman ratkaisun, pyörien napoihin sijoitettavat sähkömoottorit. Ratkaisun syynä oli se, ettei vielä ollut kehitetty tarpeeksi tehokasta keskusmoottoria voimansiirtolaitteineen. Jos autoilun yleistymisestä saa kiittää Henry Fordin liukuhihnatuotantoa, sitä voi toisaalta syyttää sähköauton katoamisesta. Polttomoottoritekniikka kehittyi nopeasti, ja moottorien valmistus saatiin edulliseksi. Autoteollisuus on yli sata vuotta myöhemmin yhä saman perusongelman äärellä: miten tehdä akku, joka olisi edullinen ja kevyt ja voisi antaa autolle kuluttajan mielestä riittävän pitkän toimintasäteen? Vastausta ei ole löytynyt, koska sitä ei ole suuremmin etsittykään. Kuluttaja on halunnut polttomoottorikoneen, eikä teollisuudella ole ollut houkutusta suunnitella muuta. Ilmastonmuutos ja taantuma kääntävät asetelmaa. Asenteet muuttuvat, ja elvytysrahaa ohjataan muun muassa sähköautojen kehittelyyn. Kehittelyssä on tähän asti ollut muutamia suuria puutteita. Yksi on se, etteivät valmistajat ole olleet kiinnostuneita sähköautoista. Toki esimerkiksi Toyota on tehnyt jo yli kymmenen vuotta hybridiautoja, mutta tuote on enemmänkin polttomoottoriauto, jonka kulutusta sähkömoottori satunnaisesti pienentää. Jotta sähköautosta tulisi toivottu massatuote, se vaatii ehdottomasti taakseen suurten valmistajien voiman. Toinen ongelma on se, että sähköautoja ei vielä ole suunniteltu suuremmille markkinoille, perheautoiksi. Tarjolla on pieniä sähkökopperoita ja superautoja. Keskeltä puuttuu auto normaalivirtasen 4

6 mökkimatkoille. Lisäksi sähköauton nykyinen tekniikka on kallis. Autoteollisuudessa arvioidaan, että pelkän akuston hinta nousisi nykyisellä osaamisella noin dollariin, jotta auto kulkisi yhtä pitkän matkan kuin polttomoottoriauto neljännestankillisella. Muitakin ongelmia on tukuittain, esimerkiksi lataaminen. Missä auton voi ladata, kuinka nopeasti se sujuu, ja kuinka päästöttömästi ladattava sähkö on todella tehty? Jos Suomen kaikki autot vaihdettaisiin sähköautoihin ja ne pitäisi ladata päästöittä, Suomeen olisi rakennettava yksi uusi ydinvoimala vain tähän tarkoitukseen. Nyt sähköauto kuitenkin lähestyy läpimurtoaan. Akku- ja lataustekniikka kehittyvät, ja suuret valmistajat ovat tulossa mukaan. Tuotteen uskottavuus kasvaa kuluttajan silmissä. Mutta tulevaisuuden tekemisessä jää rooli myös Vanhasen kaltaiselle päättäjälle. Sähköautot ovat vielä lähitulevaisuudessakin kalliita. Jos mukaan tulee vielä veroratkaisuja, joilla ei ole perusteita, kuluttajien odotusten kärkipaikkaa ei oteta pian. Yksi kummallisuus sähköautoissa on se, että niiltä kerätään tasapuolisuussyistä käyttövoimavero alun perin dieselvero. Jos haluaa edistää sähköautoilua, ei saa olla tasapuolinen. Lähde: Helsingin Sanomat c Koukussa käsitöihin Pääkaupunkiseudun lähijunissa näkee ilmiön, joka olisi muutama vuosi sitten ollut aivan mahdoton: torkkuvien, lukevien ja sudokuja ratkovien työmatkalaisten keskellä joku ottaa esille pienen matkakäsityön ja ryhtyy neulomaan sukkaa. Ihan pokkana. Suomessa on neulottu uutterasti lapasia ja villapuseroita, varsinkin sota-aikoina. Vasta 1980-luvulla suosio alkoi laskea. Suunta jatkui koko seuraavan vuosikymmenen. Virkkaamisesta ja neulomisesta tuli pysähtynyttä puuhaa, jota harrastettiin korkeintaan kotona, katseilta piilossa. Käsityöliikkeet hävisivät katukuvasta, ja tavaratalot lopettivat lankaosastonsa. Käsitöiden tulevaisuus näytti niin surkealta, että Käsityö- ja taideteollisuusliitto Taito ry aloitti 20 vuotta sitten lapsille ja nuorille tarkoitetun perusopetuksen, joka etenee musiikki- ja kuvataideopetuksen tapaan asteittain tasolta tasolle. 5

7 Enää puikkoja ja virkkuukoukkuja ei piilotella. Käsillä tekemisen into on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Kuutisen vuotta sitten Suomeen rantautui uusi neulebuumi. Kaupunkien kahviloissa istuu puuhakkaita naisporukoita neulomassa ja rupattelemassa. Tapaamisten välillä vinkkejä vaihdetaan käsityöblogeissa. Uudet käsityöliikkeet muistuttavat enemmän kahviloita kuin lankakauppoja. Varastot ovat pieniä, sillä lähes kaikilla liikkeillä on oma nettikauppa. Lanka- ja tarvikehyllyjen välissä on kodikkaita nojatuoleja, pöydillä houkuttelevia kirjoja ja mallilehtiä ja takaosassa iso pöytä, jonka ympärille asiakkaat kokoontuvat sulkemisajan jälkeen te toihin opettelemaan uusia kikkoja. Aikaisempina vuosikymmeninä käsitöitä tehtiin tarpeeseen. Nyt ompeleminen, neulonta ja virkkaaminen ovat muuttuneet mielihyvää tuottaviksi harrastuksiksi. Aloittaminen on helppoa, sillä puikot ja lankakerä eivät maksa juuri mitään. Pitkälle edennyt käsityösnobi saa silti uppoamaan harrastukseensa melkoisia rahamääriä. Kun on neulonut muutamat sukat tavallisesta villalangasta, tekee mieli kokeilla kalliita alpakka-, kašmir- ja silkkilankoja. Ekolankojakin on. Ja aina tulee uutta: lankoja tehdään myös bambusta, maissista, soijasta ja maidostakin. Tosiharrastajat pyrkivät kehittämään taitojaan. Aivan kuten golfaajat haluavat parantaa tasoitustaan, neulojat etsivät yhä vaikeampia malleja ja monimutkaisempia kuvioita. Käsitöiden tekeminen on todellista populaarikulttuuria, sanoo käsityöntutkija Miia Collanus. Sen näkee käsityö- ja askartelumessujen kävijämääristäkin. Ne kasvavat jatkuvasti. Kaksi suomalaista kolmesta tekee käsitöitä. Miehet harrastavat puutöitä, tuunaavat ja näpertelevät soittimia ja kojeita, naiset neulovat, virkkaavat, nypläävät, askartelevat ja ompelevat. Suosiosta huolimatta käsityön tekeminen ei ole saanut osakseen samanlaista yhteiskunnallista arvostusta kuin monet muut populaarikulttuurin alueet. Hyvä esimerkki ovat käsityöblogit. Ne ovat suosituimpia ja yleisimpiä blogeja, mutta niitä pidetään vain naisten puuhana, Collanus sanoo. Collanus on tutkinut väitöstyötään varten uuden aallon käsitöitä. Ilmiö liittyy läheisesti Yhdysvalloissa syntyneeseen DIY-kulttuuriin (Do It Yourself), jossa itse tehtyjen esineiden arvo ja estetiikka nostetaan teollisten tuotteiden yläpuolelle. DIY-väki vastustaa kulutus- ja kilpailukulttuuria, uskoo kierrätykseen ja rakastaa nostalgiaa. (Teksti jatkuu sivulla 11.) 6

8 1.1a Merenkurkku (r. 1 27) 1. Mihin hiisi Finn on tarinan mukaan syyllinen? A Siihen, että kalastus ei enää kannata B Siihen, että vedet ovat vaikeakulkuisia C Siihen, että Merenkurkussa on syvänteitä 2. Missä kirjoittaja keskusteli Ola Sandvikin kanssa? A Merellä matkalla kalastamaan B Mutkittelevalla venereitillä C Karille ajaneessa veneessä 3. Mitä tekstissä todetaan Merenkurkun maankohoamisesta? A Se on muuttanut rannikon kasvillisuutta B Se on vuosituhansien kuluessa nopeutunut C Se on luonut harvinaisen maiseman (r ) 4. Mitä kirjoittaja sanoo Valassaarista? A Niiden luonto on yksitoikkoinen B Saarille pääsyä on rajoitettu C Siellä kasvaa erikoisia kasveja 5. Mitä perimätieto kertoo Valassaarista? A Siellä on liikkunut kuolleitten haamuja B Sieltä on löydetty aarteita C Siellä on pidetty venäläisiä vankeja 6. Mikä ongelma majakan rakentamisessa oli? A Majakan osia kuljettanut laiva haaksirikkoutui B Majakkaa ei pystytty rakentamaan aiotulle paikalle C Majakan piirtäjän ohjeet olivat hämäriä (r ) 7. Miten Höga Kusten eroaa Suomen puoleisesta rannikosta? A Siellä maa ei enää kohoa B Siellä maasto on kaikkea muuta kuin tasainen C Sinne ei ole muodostunut saaria 7

9 8. Mitä kirjoittaja kertoo Skulebergetistä? A Se on seudun korkein mäki B Sen juurelle on louhittu suuri luola C Siellä voi harrastaa kiipeilyä 9. Mitä käy ilmi Berndt Dahlqvistin tapaamisen aikana? A Että seudun kalastajat tarvitsevat uusia tulonlähteitä B Että hylkeenpyynti ei enää kannata C Että veneellä liikkuminen on rannikolla vaarallista 10. Mitä teksti kertoo Merenkurkun tulevaisuudesta? A Suomen ja Ruotsin alueet kasvavat yhteen B Perämeren vedenpinta nousee maan kohotessa C Ruotsin kalastuskylät rikastuvat turismista 1.1b Sähköauto tulee, päättäjät työntämään 11. Mitä pääkirjoituksen alussa huomautetaan pääministeri Vanhasen visiosta? A Se on uusi ja varteenotettava ehdotus B Se toteutuu vasta hamassa tulevaisuudessa C Se on aivan liian utopistinen ajatus 12. Mitä todetaan vuoden 1897 sähkömoottorista? A Se on nykysilmin huvittava ratkaisu B Se toimi autossa toisella tavalla kuin nykyinen C Siltä odotettiin vielä 1900-luvun alussa paljon 13. Miksi Porschen sähkömoottorit eivät yleistyneet autoissa? A Ne olivat aivan liian kömpelöitä B Polttomoottorien sarjatuotanto syrjäytti ne C Ei ymmärretty niiden ympäristöystävällisyyttä 14. Mikä on sähköautojen ensisijainen ongelma? A Sähköä ei ole kaikkialla saatavissa B Sähköä on vaikea ladata tarpeeksi C Sähköauton kori on kovin ahdas 8

10 15. Miksi tekstissä mainitaan Toyota? A Sen käyttämä tekniikka on erittäin kilpailukykyinen B Sen kehittämä tuote ei ole ratkaiseva parannus C Se on suurimpia sähkömoottorin valmistajia 16. Millaisia tähänastiset sähköautot ovat? A Niiden vauhti on aivan liian hidas B Niiden lataus on helpompaa kuin tankkaus C Ne eivät täytä tavallisen kuluttajan tarpeita 17. Mikä on pääkirjoituksen mukaan poliittisten päättäjien rooli asiassa? A Edistää tasapuolisesti eri ratkaisuja B Nostaa dieselveroa C Tehdä verotuksesta sähköautoilua suosiva 1.1c Koukussa käsitöihin 18. Minkä ilmiön artikkeli ottaa esille? A Käsityötaidon katoamisen B Käsitöiden uuden tulemisen C Käsityöliikkeiden tulevaisuuden 19. Mitä todetaan käsityötaitojen opetuksesta? A Se on kohta katoamassa kouluista B Se ei ole niin systemaattista kuin musiikkikasvatus C Alan järjestö on ottanut sen huolekseen 20. Mitä kahviloissa tapahtuu? A Niissä juorutaan ja lueskellaan kuten ennenkin B Niissä kokoontuu uudenlaisia ompeluseuroja C Niissä osallistutaan nettikeskusteluihin 21. Mitä tekstissä kerrotaan käsityöliikkeistä? A Niiden hyllyt pursuavat taas tavaraa B Ne ovat enimmäkseen virtuaalisia C Niistä on tullut tapaamispaikkoja 9

11 22. Millä tavoin käsityön luonne on muuttunut? A Siitä on tullut hyväntekeväisyyttä B On palattu vanhoihin materiaaleihin C Harrastajat ottavat yhä vaativampia haasteita 23. Mitä amerikkalaisesta DIY-liikkeestä sanotaan? A Se haluaa vähentää teollisten tuotteiden valta-asemaa B Se on korostanut agraarikulttuurin merkitystä C Se on tuonut blogit askartelun apuvälineiksi 24. Mikä on uuden teknologian vaikutus käsityöhön? A Se on lisännyt miesten kiinnostusta käsitöihin B Se on parantanut tuotteiden laatua C Se on muuttanut harrastusryhmien luonnetta 25. Mikä on tekstin mukaan käsitöiden uusin hitti? A Leikitään vanhoilla ideoilla B Kerätään vanhoja käsityömalleja C Käytetään kierrätysmateriaalia 10

12 Kun Suomessa neulomista pidettiin kauan agraariseen elämäntapaan liittyvänä ilmiönä, uusi neulebuumi on nimenomaan urbaani ilmiö. Sekin on tuontitavaraa Yhdysvalloista, jossa neulepuikkoja käyttelevät ahkerimmin koulutetut valkoihoiset kaupunkilaiset. Käsillä tekemisen buumiin on vaikuttanut paljon myös teknologian muutos. Web 2.0 teki aivan uusia asioita mahdollisiksi, Collanus sanoo. Uuden tekniikan avulla kuka tahansa pystyy tekemään verkkoon omia kotisivuja, siirtämään kuvia ja viittaamaan muiden teksteihin ja kuviin. Käsitöiden taitajat huomasivat ensimmäisten joukossa uuden teknologian mahdollisuudet ja alkoivat esitellä töitään verkossa. Jo kuolleet ompeluseurat heräsivät henkiin, nyt kansainvälisinä neuleyhteisöinä. Tuoreet ideat noukitaan nopeasti käyttöön. Juuri nyt on muodissa crazy knitting. Huumori onkin uusi juttu käsitöissä, Collanus sanoo. Monissa maissa hassutellaan jo 1970-luvun horror-neuleilla, joissa on kirkuvat värit, räikeät kuviot ja tiukat hihat. Lähde: Helsingin Sanomat Lue seuraava teksti ja vastaa sen pohjalta lyhyesti suomeksi kysymyksiin a e. Kirjoita vastauksesi selvällä käsialalla kielikokeen vastauslomakkeen A-puolelle. Katkelma kirjasta Pöllöhilloa Faija ei ole yhtään innostunut siitä, etten käy enää teatterilla töissä. Puhumattakaan siitä että sitä naurattaisi uusi hommani hevosen päivähoitajana, ei, vaikka yritän kertoa jutun puhelimessa mahdollisimman kepeästi. Se vastaa kuivasti, tavalla joka saa minut aina ärsyyntymään. Se ei yritäkään tajuta asiaa minun kantiltani. Tunnen, miten raivo nousee parissa sekunnissa. Valahdan istumaan olohuoneen lattialle ja tungen syliin änkeävää Rotterdamia pois. Kun koirat huomaavat, että olen vihainen, ne kaikki pakkautuvat aina huolestuneina mahdollisimman lähelle. Jopa Vinka [fretti] kipittää esiin kirjahyllystä ja alkaa järsiä villasukkaani hölmöin ilmeensä naamallaan. 11

13 Sun mielestä mun pitäis vaan olla vahtimestari-siivooja, vai? Oikein toiveammatissa. En minä sitä tarkoita, faija keskeyttää. Kuulen sen äänestä, että se aikoo kohta pitää jälleen yhden mitä-sinun-elämästäsi-oikeintulee-puheistaan. Tuijotan ikkunaverhojen välistä näkyvää kaistaletta mustaa taivasta ja annan faijan puhua. Sen ääni tulee jostain kaukaa, tosi kaukaa, ja kaukanahan se onkin, tällä hetkellä jossain Malesiassa. En osaa kuvitella sitä Malesiassa. Sen kertomista jutuista päätellen joka paikassa on samanlaista: ne tekevät työtä viisitoista tuntia päivässä, ja jos niillä joskus on vapaa-aikaa, ne ehkä kiertelevät kaupungilla tai käyvät jossain museossa, joita faija rakastaa. En ole tavannut koskaan ketään, joka rakastaisi museoita samalla tavalla kuin se. Se raahasi minut kakarana aina tuntikausiksi Kansallismuseoon faija hurmoksessa edeten etananvauhtia vitriiniltä toiselle, minä pitkästyneenä yrittäen löytää saleista edes jotain eläimiä. Ei mikään ihme, että ainoa museo, josta faija sai minut innostumaan, oli Eläinmuseo. Muistan vieläkin, miten joskus viisivuotiaana pelkäsin sitä porraskäytävässä olevaa valtavaa valkoista rapua, joka minusta oli jättimäinen luinen lukki. En olekaan käynyt Eläinmuseossa sen jälkeen, täytyy joskus mennä katsomaan, onko sitä luulukkia vielä olemassa ja onko se edelleen yhtä pelottava. Oletko sä siellä vielä? Havahdun ja mumisen jotain. Linja on niin huono, että minä luulin että puhelu katkesi, faija sanoo. En ole kuunnellut sitä viimeiseen minuuttiin ollenkaan, koska se on lähinnä puhunut jostain työtoverinsa pojasta ja sen ongelmista. Faija kiertää työkseen maailmaa. Se on tottunut duunissaan käsittelemään erilaisia ihmisiä, ja oikein tunnistan miten se yrittää nyt soveltaa diplomaattisia kykyjään minuunkin kertomalla opettavaisen tarinan jonkun työkaverinsa pojasta ja siitä, kuinka se saatiin palaamaan takaisin kouluun. Jos se luulee, että näin alkeelliset esimerkit pätevät minuun, se on totisesti väärässä. Mitä minua kiinnostaa jonkun italialaisen pikkujätkän koulumotivaatio? Faija puhuu rutiineista: että olisi hyvä, jos minulla olisi jotain säännöllistä elämässäni. Se ehdottaa kuinkas muuten että menisin takaisin Hollantiin ja ryhtyisin opiskelemaan siellä. Siinä vaiheessa kun se mielestään sopivan varovasti ottaa taas puheeksi tulevan 12

14 kevään ja mahdolliset urasuunnitelmani tai opintoni, minua alkaa ottaa päähän niin paljon, että isken puhelimen sen korvaan enkä vastaa, kun se yrittää soittaa uudelleen. Totta kai faija tarkoittaa hyvää. Ja ihan syystähän se on huolissaan. Meidän pikku laudaturylioppilaamme ei päässyt opiskelemaan eikä ole pieleen menneen pääsykokeen jälkeen osoittanut juuri minkäänlaista älyllistä elonmerkkiä. Ja oikein näen, että sen mielestä teatterin siivoojanpaikan jättäminen tarkoittaa viimeisenkin siteen katkaisemista ulkomaailmaan. Faija on luultavasti huolissaan siitäkin, että sen mielestä vietän liikaa aikaa a) omissa oloissani b) elukoiden kanssa c) elukkaihmisten kanssa, ja nyt sen pelko tässä suhteessa on taas entistä enemmän aiheellinen. Nähtyään taannoisen Jumalaisen näytelmän se oli ollut esityksestä aivan otettu ja oli selvästi toivonut, että olisin uudistanut kaveripiiriäni taiteellisempaan (à la Johanna) tai älyllisempään (à la Johanna) suuntaan ja jättänyt elukkakontaktini vähemmälle. Ja nyt se jo näkee sielunsa silmin, miten ajaudun vielä hevosmaailmaankin, yhä syvemmälle hullujen eläinihmisten seuraan. Faija yrittää soittaa vielä puolen tunnin päästä, mutta panen puhelimen kiinni. Helena Meripaasi: Pöllöhilloa, 2007 a) Miksi tyttö on puhelinkeskustelun aikana vihainen isälleen? b) Mitkä muistot käynneistä eri museoissa nousevat tytön mieleen lapsuudesta? c) Miksi isä kertoo italialaispojasta? d) Miksi isällä on syytä olla huolissaan? e) Miten Jumalaisen näytelmän näkeminen vaikutti isään? 13

15 2 SANASTO JA RAKENTEET Lue seuraava teksti ja valitse kuhunkin kohtaan (26 45) annetuista vaihtoehdoista tekstiyhteyteen parhaiten sopiva. Merkitse valintasi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Kotikylä sekosi Andy McCoyn näköispatsaasta Pikkuisella torilla Kemijoen rannalla on hellelauantaina ennätystungos. Pelkosenniemen markkinoille kerääntynyttä väkeä on 26 hieman toista tuhatta, mikä on yhtä paljon kuin kunnan asukasluku. Lapin kansa kurottaa käsivarsiaan 27 oman digikuvan kunnan kuuluisimmasta henkilöstä. Noin 12 vuotta sitten synnyinpaikkansa 28 nähnyt Andy eli Antti Hulkko vilkuilee tyynesti ympärilleen. Kitaravirtuoosin patsaan lisäksi väkeä vetivät paikalle samaan aikaan 29 Pelkosenniemi-päivät. Kun patsas sitten 30, asteli Andy itälappilaisten fanien keskelle. Pelkosenniemellä on 31 enää puolet Andyn lapsuusaikojen määrästä. Nuoret lähtevät muualle puolipakosta: lukio lopetti 32 kaksi vuotta sitten, kun ylioppilaita oli enää kaksi. Kuntaan 26. A arvioitu B arviolta C arvioidusti 27. A saamalla B saatuaan C saadakseen 28. A viimeiseksi B lopulta C viimeksi 29. A järjestetyt B järjestämät C järjestäneet 30. A julkaistiin B paljastettiin C esitettiin 31. A asukkaista B asukkaina C asukkaita 32. A toimensa B toimintansa C toimituksensa 14

16 muuttajia on vähän, ja esimerkiksi Etelä- Suomen uudistusmieliset 33 hyväksytään varsin hitaasti paikkakuntalaisiksi. Miten Andyyn sitten suhtaudutaan? Kukaan ei ole kuullut hänestä pahaa sanaa 34. Huoltoasemalla istuu miesjoukko, joka ei lämpene. 35 joukko ei silti malta jäädä. He kertovat, että persoonansa Andy on perinyt isältään ja musikaalisuutensa äidiltään. Entä mitä mieltä miehet ovat patsaasta? No, tuohan se 36 piristystä. Toihan se sinutkin tänne, sanoo yksi miehistä. Mutta jääkö kaikki tämä touhu 37? Puisen patsaan veistänyt Andyn setä Matti Hulkko kertoo, että Anttia on vaikea tavoittaa, koska hänellä on paljon esiintymisiä. Minulle hän 38 lupasi puhelimessa ennen joulua, että saan tehdä patsaan. Matti Hulkko haaveilee, että näkisi veistoksensa myös pienoiskoossa kipsisenä ja 39 valettuna. Mikään bisnes ei veistos kuitenkaan ole ollut, hyvä kun materiaalin hinta tulee. Setä kertoo vielä, että Antin taiteellisuus tulee 40 vanhempien puolelta. Suvussa on 33. A alokkaat B tulokkaat C kokelaat 34. A sanovan B sanoneen C sanotun 35. A Tuppisuuksi B Tuppisuuna C Tuppisuuhun 36. A kaivannutta B kaivattua C kaipaavaa 37. A tänä viikonloppuna B tähän viikonloppuun C tällä viikonlopulla 38. A kuitenkin B varsinkin C etenkin 39. A pronssisena B pronssiksi C pronssiin 40. A kummankin B jommankumman C molempien 15

17 ollut sekä haitarin- että viulunsoittajia. Kunnan vaakunakin on erään sukulaisen, jokin aika sitten eläkkeelle 41 Jouko Hulkon tekemä. Kunnanjohtaja Erkki Parkkinen tietää, että Andy on patsaasta erittäin otettu. Hän arvostaa varsinkin sitä, että saa patsaan jo 42. Populaarimusiikin edustajista vain Juicella on Andyn lisäksi oma patsas. Antti vielä toivoi oheistuotteita, T-paitoja ja postikortteja, joita myydään nuorten musiikkiharrastuksen hyväksi, hän jatkaa. Annetaan 43 lopuksi itse kertoa, kiinnostavatko itälappilaiset sukujuuret maailmalla kulkenutta. Kotini on missä vain. Mutta olen 44 ihminen. Täällä on outoa, kun on niin hiljaista. Hieno ele tämä silti oli, hän sanoo juhlahumun A jääneen B jäädyn C jäävän 42. A elämässään B eläessään C elettäessä 43. A Antti B Antin C Antille 44. A kaupungistunut B kaupallistunut C maallistunut 45. A laantumana B laannuttua C laannuttaessa Lähteet: Helsingin Sanomat ; ( ) (Haettu ) 16

18 3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Valitse yksi seuraavista aiheista. Kirjoita suorituksesi selvällä käsialalla konseptipaperille. Kirjoituksen pituus on sanaa. Noudata ohjeita. Muista kirjoittaa aiheen numero ja annettu otsikko. Laske sanamäärä ja merkitse se kirjoituksesi loppuun. 1. Olet viettämässä kesää saaristossa. Kirjoita suomenkieliselle ystävällesi kirje, jossa kerrot saariston ja paikan ihanuudesta sekä siitä, miten saat päiväsi kulumaan. Kaipaatko jotakin viihtyäksesi? 2. Suurempi, nopeampi, voimakkaampi Kirjoita sanomalehteen artikkeli jonkin kulkuneuvon kehityksestä. Pohdiskele myös siihen liittyviä ongelmia. 3. On puhuttu siitä, että taito- ja taideaineita pitäisi lisätä koulussa. Sinulle on oppilasjärjestön edustajana annettu tehtäväksi laatia sanomalehden yleisönosastoon kannanotto asian puolesta. Kirjoita se ja perustele järjestön kanta. 4. Tule syysmarkkinoille! Laadi mainoslehtinen, jolla houkuttelet ihmisiä, myös nuoria, jonkin paikkakunnan syysmarkkinoille. Kirjoita markkinoiden tarjonnasta, tapahtumista, ihmisistä, tunnelmasta ja perinteistä. 17

19 KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a 10 x 1/0 p. x 3 30 p b c 15 x 1/0 p. x 2 30 p x 3 0 p. x 2 30 p x 1/0 p. x 1 20 p p. 7 * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 23 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

POSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Nuorten erofoorumi Sopukka

Nuorten erofoorumi Sopukka 1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 13.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Sharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa

Sharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 15 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus HARRASTUKSET Selitä sana. harrastus harrastaa + mitä? kiinnostunut+ mistä? tykätä + mistä? mitä tehdä? pitää + mistä? mitä tehdä? säännöllisesti joka viikko päivittäin joka toinen päivä soittaa + mitä

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI

DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana

Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana Anne Partanen Minäpystyvyyskouluttaja, KT annpartanen@gmail.com http://sites.google.com/site/annpartanen/ 040-7023678

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot