Gramexpress. Levyjä lahjaksi. Joulumyynti on tärkeä levykaupalle. Sydämeeni joulun teen joulun soitetuin kotimainen 17

Transkriptio

1 Gramexpress E S I T T Ä V I E N T A I T E I L I J O I D E N J A Ä Ä N I T T E I D E N T U O T T A J I E N T E K I J Ä N O I K E U S Y H D I S T Y S G R A M E X R Y : N A S I A K A S L E H T I Sydämeeni joulun teen joulun soitetuin kotimainen 17 Tuomari Nurmio 30 vuotta valoa yössä 10 Levyjä lahjaksi Joulumyynti on tärkeä levykaupalle e-palvelu avattu 16 Muusikot: Äänitteen suoja-aikaa pidennettävä 2 1

2 A L K U S O I T T O Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Ahti Vänttinen: Pitempi suoja-aika olisi muusikon etu Äänitteen suoja-ajan pidennys siirtäisi viisaria piirun verran ihmisen eli taiteilijan suuntaan. KUVA: KIMMO TÄHTINEN Muusikoilla ja levytuottajilla on nykyisin oikeus saada Gramex-korvauksia ja levymyyntituloja 50 vuotta levyn julkaisusta. Tämän ajan päätyttyä kuka vain voi alkaa valmistaa ja myydä levyä, antamatta voitoistaan senttiäkään muusikoille ja alkuperäiselle tuottajalle. EU-komissio esitti direktiiviä, jolla suoja-aika pidennettäisiin 95 vuoteen. Se tulisi lähelle esimerkiksi USA:n suoja-aikaa. Kulttuuriministeri Stefan Wallin ja maan hallitus päättivät olla tukematta EU-komission ehdottamaa suoja-ajan pidennystä 95 vuoteen. Tämä oli pettymys suomalaisille muusikoille, jotka ajoivat pidennystä yli 600 nimen taiteilija-adressilla ja lehti-ilmoituksilla. Edes vähän ymmärrystä Muusikkojen Liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen olisi toivonut edes vähän ymmärrystä kulttuuriministeriltä ja hallitukselta. Uudistus parantaisi taiteilijoiden vanhuudenturvaa ilman, että käytäisiin veronmaksajan tai kuluttajan kukkarolla. Se parantaisi myös muusikkojen asemaa suhteessa levy-yhtiöihin. Vänttinen tietää mistä puhuu. Muusikkojen liiton asiantuntemuksen ydin on tulonjaon alueella. Sehän on ammattiliiton bisnes. Uudistus olisi tärkeä varsinkin ikääntyville taiteilijoille, joiden eläketurva on usein heikko. Heidän äänityssessioistaan ei kertynyt eläkettä, sillä taiteilijoiden eläkelaki saatiin vasta 1980-luvun loppupuolella. Lyhyt suoja ikäsyrjintää Kukaan ei ole ikuisesti nuori, muistuttaa Vänttinen. Hänen mukaansa kyse on siitä, missä iässä äänitteellä esiintyvän taiteilijan kuuluisi menettää tulonsa äänitteensä kaupallisesta hyödyntämisestä. Kukaan ei toistaiseksi ole osannut tai halunnut tuohon vastata. On selvää, että suojan pitää kestää elinikä. Nyt se päättyy yhä useammin taiteilijan elinaikana. Suoja-ajan pidennys lopettaisi tämän ikäsyrjinnän. Lisäksi olisi kulttuuripoliittisesti parempi, jos äänitteitä valittaisiin soitettavaksi esimerkiksi radiossa sisällön perusteella eikä sen, onko äänite suojattu vai ei, eli täytyykö siitä maksaa gramexit vai ei. Vänttinen toivoo, että hanke etenee EU-tasolla. On aika lailla historiallista, että saadaan tällainen esitys äänilevytaiteilijoiden aseman parantamiseksi. Nyt on tehtävä kaikki voitava sen eteen, että se toteutuisi. Tulot sille, jolle ne kuuluvat Suoja-ajan pidennystä vastustivat muun muassa radioyhtiöt sekä sellaiset levy-yhtiöt, jotka halajavat ilmaista 50-vuotiasta materiaalia julkaistavakseen. Vänttisen mukaan tämä vastustus viestii siitä, että yli 50-vuotiaalla materiaalilla on kaupallista arvoa. Kun levykauppa siirtyy internetverkkoon, myynnissä voidaan pitää muutakin kuin uutuushittejä. Niin sanotut haudankaivajayritykset jotka odottavat suoja-ajan päättymistä ja myyvät vapautuneita äänitteitä vastustavat pidennystä ankarasti. Miksi ne vastustaisivat, jos kaupallista potentiaalia ei olisi? Muusikko ja kuluttaja hyötyisivät Pidennyshanke hyödyttäisi sekä muusikoita että niitä kuluttajia, jotka toivovat, että vanhempaakin materiaalia olisi tarjolla. Olisi kulttuuripoliittisestikin parempi, jos äänitteitä valittaisiin soitettavaksi radiossa sisällön perusteella eikä sen, onko äänite suojattu vai ei, huomauttaa Ahti Vänttinen. On selvää, että taiteilijoiden siivu kokonaistulosta olisi isompi kuin nykytilanteessa. Tämän komissio on halunnut ehdotuksessaan nimenomaan varmistaa 20 %:n rahastoinnilla studiomuusikoille ja use it or lose it -lausekkeella. Tuo lauseke määräisi levy-yhtiöt oikeasti pitämään vanhankin materiaalin myynnissä verkkokaupassa. Muussa tapauksessa aineisto vapautuisi toisten hyödynnettäväksi. Tämä pidennysesitys siirtäisi viisaria jonkin verran ihmisen eli taiteilijan suuntaan. Siksi tämä tilaisuus pitäisi ehdottomasti käyttää. Lauri Kaira Eduskunta päätti Tekijänoikeuskorvauksiin vuoden alusta 8 % arvonlisäveroa Presidentin esittelyssä marraskuun 28. päivänä hyväksyttiin lopullisesti laki arvonlisäverolain 45 ja 85 a -pykälien muuttamisesta (HE 159/2008 vp). Eduskunta oli aiemmin hyväksynyt asiaa koskevan hallituksen esityksen. Hallituksen tiedotteen mukaan arvonlisäverolakia muutetaan siten, että tekijänoikeuden haltijoita edustavan järjestön oikeuden luovuttamisesta tai oikeuden perusteella saamista tekijänkorvauksista on suoritettava arvonlisäveroa. Tekijänoikeusjärjestöjen keräämiin äänitemusiikin esityskorvauksiin sovelletaan alennettua 8 prosentin verokantaa. Laki tulee voimaan Useimmille tekijänoikeuskorvausten maksajille arvonlisävero on läpikulkuerä. PIIRROS: JOUKO INNANEN Jatkossa esimerkiksi lounasravintolan maksamiin esityskorvauksiin lisätään 8 % arvonlisävero. 2

3 P Ä Ä K I R J O I T U S Suomalaista musiikkia pukinkonttiin Lauri Kaira Joulu on jo aivan nurkan takana. Kohta Suomen Turku julistaa joulurauhan. Silloin voimme vihdoin hengähtää, jätämme arjen kiireen taaksemme ja hiljennymme joulun viettoon. Laulut ja musiikki kuuluvat jouluun. Musiikki tekee joulutunnelman. Kotona lauletaan lasten kanssa tuttuja suomalaisia joululauluja, ja joulukirkossa kuullaan tutut virret. Kun lahjapaperit on siivottu lattialta, kuusen kynttilöissä loistaa valo, ja joulumusiikki soi hiljaa taustalla, jouluyö on juhlayö. M usiikki on myös oivallinen joululahja. Kuten meistä useimmat kokemuksesta tietävät, oikein valittu lahjalevy muistetaan pitkään. Kotimainen musiikki on tietenkin erityisen hieno joululahja. Samalla kun annat lahjan läheisellesi, olet mukana tukemassa kotimaista kulttuuria ja luomassa suomalaisia työpaikkoja. Tässä numerossa kerrotaan, että joulumyynti on tärkeää musiikkialalle. Sama koskee myös muita toimialoja. Kotimainen on nyt joka alalla kova sana. Samalla kun annat lahjan läheisellesi, olet mukana tukemassa kotimaista kulttuuria ja luomassa suomalaisia työpaikkoja. Lahjat kuuluvat jouluun. Taantumaan varautuvassa maassa isät ja äidit ovat ristiriitaisessa tilanteessa. Helposti ajattelisi, että tänä jouluna pitää olla tavallista järkevämpi ja säästäväisempi. Ekonomistit kuitenkin varoittelevat ihan muusta. Heidän mukaansa taantumaa pelkäävä kansakunta voi tehdä laman ihan itse sillä, että lopettaa kuluttamisen ja hilloaa rahat sukanvarteen. Kuluttajan siis kuuluu kuluttaa. Yli varojensa ei kenenkään tietenkään pidä elää. Mutta näiden ekonomistien opit kannattaa kyllä muistaa. Ja katsella pukin konttiin mahdollisimman paljon kotimaista musiikkia ja muuta kivaa. Lisäähän se antamisen iloa, kun tietää, että kotimaisilla lahjoilla pukki tekee hyvää vähän laajemminkin. Tilitysinfo Ääniteilmoitukset vuodelta 2008 Tuottajat, muistattehan että ääniteilmoitukset Gramexille pitää toimittaa viimeistään julkaisukuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Näin voimme varmistaa, että esityskorvausten maksatus tapahtuu ajallaan. Huomatkaa: Seuraava tilityksemme on toukokuussa Tilitys koskee vuoden 2008 radiosoittoja! Loppuvuonna 2008 julkaistujen äänitteiden ilmoitusten tulee olla Gramexissa tammikuun 2009 loppuun mennessä. Ääniteilmoituslomakkeet Ääniteilmoituslomakkeita voi tulostaa kotisivultamme www. gramex.fi. Gramexpress sisältö Kuva: Saara Vuorjoki 02 Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 06 Levy-yhtiöt valmistautuvat jouluun 10 Tuomari Nurmio. Valo yössä vilkkuu vieläkin 14 Välisoitto 15 Soolo / Réka Szilvay 16 Gramexin asiakkaan verkkopalvelu avattu 17 Whamin Last Christmas oli viime joulun soitetuin 18 Gramexilta kotimaiselle musiikille yli 8 miljoonaa 19 Tahtipuikko / Hannu Marttila 20 Pykäläviidakko / Tuomas Talonpoika 21 ESEKin päätöksiä Yksi 900:sta / Suomalainen Kamariooppera 24 Gramexin palvelukortti Gramexin toimisto on suljettu Verkkopalvelusopimus Verkkopalvelusopimuksen voi tulostaa kotisivultamme e-palvelut-linkistä tai pyytää puhelimitse tilityksen asiakaspalvelusta. Ks. Gramexin asiakkaan verkkopalvelu avattu, s. 16. Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti. Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry, Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki, puh. (09) , fax (09) Päätoimittaja: Lauri Kaira. Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti. Toimitussihteeri: Anu Karlson. Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander. Kirjapaino: Forssan kirjapaino Oy. ISSN Painos kpl. 3

4 A L K U S O I T T O Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. KUVAT: NJASSA / MIKKO STIG. TOMI SAARINEN / TOMI MIKOLA. EU-direktiivi edellyttää oikeudenhaltijoille kohtuullista hyvitystä musiikin yksityisestä kopioinnista. Pehmopossuilla hyvitysmaksun puolesta Usko tai älä: Kun MP3-soitin liitetään kännykkään, se vapautuu lakisääteisestä maksusta. Näin alkaa kirje, jolla päättäjiä pyydetään tukkimaan musiikkikännykän mentävä porsaanreikä hyvitysmaksussa. Viestiä tuetaan vaaleanpunaisilla pehmopossuilla ja postikorteilla sekä mainoksella, jossa pirteä possuhahmo etsii porsaanreikää pitkin Helsinkiä. Kampanjan takana on kotimaisen kulttuurialan laajin yhteenliittymä, Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY. Kirjeen ovat allekirjoittaneet Lyhdyn puheenjohtaja Kirsi Niittyinperä ja projektinjohtaja Lauri Kaira. Kopiointi siirtyy mutta korvaus ei MP3-soittimen hintaan sisältyy yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu. Se on korvaus siitä, että soittimeen voi hankkia musiikkia ostamisen sijasta kopioimalla. Kun MP3-soitin sisällytetään puhelimeen, hyvitysmaksua ei kuitenkaan kerätä. Miksi ihmeessä? Eihän MP3-tallennin siitä mihinkään häviä, päättäjiltä kysytään. Tekijänoikeuslain mukaan hyvitysmaksua tulee kerätä muistillisista laitteista, joilla kopioidaan merkittävässä määrin. Lyhty katsoo, että sitä pitäisi kerätä tasapuolisesti myös uusista kopiointilaitteista, kuten musiikkipuhelimista. Muuten hyvitysmaksu hiipuu olemattomiin, sitä mukaa kun uudet kopiointilaitteet korvaavat vanhat. Ellei lain mukaista hyvitysmaksua kerätä musiikkipuhelimen kaltaisista monitoimilaitteista, kulttuurintekijöiden tulot heikkenevät, vaikka kopiointi lisääntyisi. Sitäkö Suomessa halutaan? Miljoona tallentaa kännykällään Hyvitysmaksun trendi on laskeva lukuun ottamatta tallentavien digisovittimien ostobuumin aiheuttamaa hetkellistä piikkiä. Vuonna 2004 maksua kertyi 11,8 miljoonaa, tänä vuonna sen arvioidaan päätyvän 11,1 miljoonaan ja ensi vuonna 8,1 miljoonaan. Kännykän käyttäminen MP3- soittimena on varsin laajaa. Laitealan ja oikeudenhaltijoiden yhteinen Hyvitysmaksun neuvottelukunta teetti viime kesänä asiasta kaksi tutkimusta. Niiden mukaan 1,6 miljoonalla suomalaisella on MP3- tallentimella varustettu puhelin. Liki miljoona käyttää sitä musiikin ja/tai videon tallentamiseen. Heillä on puhelimillaan keskimäärin musiikkikappaletta. EU edellyttää kohtuullista hyvitystä Hyvitysmaksu on yleinen käytäntö perinteisissä EU-maissa. EU-direktiivi edellyttää kohtuullisen hyvityksen järjestämistä yksityisestä kopioinnista. Suomi tunnetaan sekä Nokian kotimaana että sivistysvaltiona, jossa viranomaiset toimivat reilusti ja tasapuolisesti. Suomessa ei voida kohdella eri MP3-soittimia eri tavoin vain sen perusteella, onko ne liitetty matkapuhelimeen. Uudet kopiointivälineet korvaavat vanhoja koko ajan. Tallentavia kännyköitä on jo enemmän kuin pelkkiä MP3-soittimia. Jos uudet kopiointilaitteet jätetään hyvitysmaksun ulkopuolelle, kulttuurin tekijöiden tulot heikkenevät, päättäjille huomautetaan. Tekijänoikeusjärjestöt ovat esittäneet tallentaville puhelimille hyvitysmaksua, joka olisi valtaosin 1,40 euroa/puhelin. YleX:n Tomi Saarinen (yläkuva) oli vuoden paras musiikkipäällikkö. Njassa (alakuva) arvioitiin vuoden parhaaksi radiotoimittajaksi ja hänen asemapaikkansa Radio Helsinki vuoden radioksi. Musiikkialalla ansioituneet palkittiin Vuosittaisessa Musiikki & Media -tapahtumassa Tampereella jaettiin jälleen Industry Awardsit vuoden aikana parhaiten ansioituneille suomalaisille musiikkiammattilaisille. Gaalassa tunnustusta saivat esimerkiksi vuoden musiikkipäällikkö Tomi Saarinen YleX:stä, vuoden promoottoriksi valittu Tavastian Juhani Merimaa, vuoden manageri Seppo Vesterinen, vuoden radiotoimittaja Njassa Radio Helsingistä sekä vuoden musiikkijournalisti Ilkka Mattila. Levy-yhtiöpuolella pärjäsi parhaiten Fullsteam Records, joka nimettiin viidettä kertaa peräkkäin vuoden indielevy-yhtiöksi. Lisäksi yhtiön perustaja Juha Kyyrö palkittiin vuoden kykyjen löytäjänä. Sony BMG sai vuoden levy-yhtiön palkinnon. Lasse Norres ja Pekka Aarnio palkittiin erikoispalkinnoilla pitkästä ja ansiokkaasta toiminnastaan suomalaisessa musiikkibisneksessä. 4

5 KUVA: Ensiferum soittaa ensi kevään ainoan Suomen keikkansa helmikuussa Kaapelilla. Finnish Metal Expo laajenee Viidennen kerran helmikuussa järjestettävä Finnish Metal Expo laajenee. Samalla koko tapahtuma saa uuden nimen Helsinki Metal Meeting. Tapahtuma leviää Kaapelitehtaalta nyt myös Tavastialle ja Dante siin, ja sen yhteydessä jaetaan Finnish Metal Awards -palkinnot. Messuosuus Finnish Metal Expo pysyy Kaapelilla. Siellä metallimusiikista kiinnostuneet pääsevät tutustumaan musiikkiin sekä sen soittamiseen ja kuuntelemiseen liittyviin asioihin noin 50 näytteilleasettajan tiskeillä. Tavastialla ja Dante sissa nähdään ajankohtaista metallimusiikkia helmikuuta. Kaapelitehtaalla soittavat muiden muassa amerikkalainen Black Dahlia Murder, brasilialainen Andre Matos, Black Sabbath -vaikutteinen ruotsalainen Grand Magus sekä kotimaiset Ancara, Medeia, Profane Omen ja kevään ainoan Suomen keikkansa tekevä Ensiferum. Helsinki Metal Meeting on kuluttajamessujen ja metallimusiikin ammattilaistapahtuman yhdistelmä, joka kerää kaupunkiin kymmeniä kansainvälisiä alan vaikuttajia. Finnish Metal Awards -äänestys osoitteessa Hanoi Rocks hyvästelee faninsa Glam rock -pioneerit Michael Monroe ja Andy McCoy ovat päättäneet lopettaa yhteisen musisoinnin Hanoi Rocksin riveissä. Miehet totesivat, että he ovat edenneet yhtyeensä kanssa niin pitkälle kuin on mahdollista. Siksi vuoden 2008 lopussa on aika lopettaa Hanoi Rocksin kolmatta vuosikymmentä kestänyt taival. Monroe ja McCoy aikovat kuitenkin jatkaa musiikintekoa erikseen. Hanoi Rocks jättää lopulliset hyvästit keväällä 2009, kun yhtye kiertää Japania. Kiertueen jälkeen Hanoi Rocks esiintyy Tavastialla vihoviimeiset kerrat. Samassa paikassa yhtyeen ura sai lähtölaukauksensa 80-luvun alussa. KUVA: VILLE AKSELI KUVA: KUVA: RALF STRATHMANN Lodger on onnistunut vientiponnistuksissaan. Yhtyeen videoita voi myös katsoa ja kuunnella heidän nettisivuiltaan. Apocalyptica keikkuu Amerikan listoilla. Apocalyptica Amerikan rocklistalla Apocalyptica-yhtyeen single I Don t Care on pysynyt jo pitkään Yhdysvalloissa Billboard Modern Rock Tracks -listan top-kympissä. Apocalyptican kuudes albumi Worlds Collide on sellistien tähän asti menestynein Yhdysvalloissa. I Don t Care on sen toinen single, ja se on päässyt hyvin esille myös videona useilla musiikkikanavilla. Yhtye on uuden levyn merkeissä kiertänyt Yhdysvaltoja laajalti ja oli Dallasin Ozzfest-metallifestivaalin pääesiintyjiä. Samalla kiertueella tapahtui uuden mantereen tv-debyytti NBC:n ohjelmassa Last Call. Lodgerin videot Kiinaan Helsinkiläisyhtye Lodger tuli Suomessa alun perin tunnetuksi mustavalkoisista animaatiovideoistaan. Samaiset lyhytelokuvamaiset teokset vievät yhtyeen musiikkia myös maailmalle: nyt ne ovat ladattavissa kännyköihin Kiinassa. Aiheiltaan välillä jopa rujot videot ovat kelvanneet Kiinan sensuuriviranomaisille, joten maailman suurin mobiilioperaattori China Mobile julkaisee niitä asiakkailleen ladattavaksi 40 sekunnin pätkinä. Yhtyeen kolmas albumi Honeymoon is Over julkaistiin marraskuun lopulla ja huomioitiin nopeasti Record of the Dayssä, jossa yhtyettä kiitettiin vakuuttavasta kummallisesta soundista. 5

6 6 Jouluna levy on kuluttajan mielessä.

7 Levy-yhtiöt valmistautuvat jouluun jo edellisenä vuonna Jouluna kilpaillaan näkyvyydestä Joulun äänitemyynti ei ole enää sitä mitä se on joskus ollut. Vuoden viimeinen neljännes on silti edelleen levy-yhtiöiden vilkkainta aikaa. Pienemmät yhtiöt taistelevat huomiosta omalla ale-kampanjallaan. TEKSTI: JONATHAN MANDER KUVAT: SAARA VUORJOKI Jos uskot joulupukkiin, ei kannata lukea tätä tekstiä loppuun asti. Jos nimittäin uskot, että tontut tekevät kaikki lahjat Korvatunturin pajassa, se tarkoittaa tämän artikkelin näkökulmasta sitä, että joulupukilla on yksi maailman suurimmista piraattilevypainoista. Tämän artikkelin mukaan lahjaksi saadut levyt on ostettu kaupasta ja ne ovat levyyhtiöiden julkaisemia. Joulunalusaika on äänitemarkkinoiden kilpailluin sesonki. Suuret levy-yhtiöt pyrkivät ennen joulukuuta julkaisemaan vakiintuneiden nimien albumeita sekä kokoelmia ja konseptilevyjä. Joulussa on hyvä ja huono puoli, Universal Music Finlandin markkinointijohtaja Kimmo Kivisilta kuitenkin toteaa. Julkaisuja on todella paljon ja mediatilasta on kova kilpailu. Joulun alla saattaa tulla jopa tilanteita, että majoreiden omat julkaisut kilpailevat toistensa kanssa. Mutta enimmäkseen yhtiöt kilpailevat keskenään. Hyvä puoli on, että jouluna levy on kuluttajan mielessä, koska se on kätevä lahja. Backstage Alliance -levymerkin ja agentuurin päällikkö Virpi Immonen korostaa, että monenlaiset ihmiset menevät joulun alla levykauppaan. Joulu on sellaista aikaa, että nekin jotka eivät osta niin paljon levyjä ja erityisesti vanhemmat ihmiset ostavat niitä lahjaksi lapsilleen, lapsenlapsilleen, sukulaisilleen, kavereilleen ja myös itselleen, hän luettelee. Joulumielelle hyvissä ajoin Suurissa levy-yhtiöissä jouluvalmistelut alkavat jo edellisvuoden marraskuussa. Se lieneekin ihan hyvä aika, koska silloin pääsee hyödyntämään joulumieltään jo suunnitteluvaiheessa. Ulkomaisten julkaisujen suhteen ollaan tietenkin pitkälti kansainvälisten aikataulujen armoilla, mutta uudet kotimaiset albumit, konseptilevyt ja kokoelmat piirretään julkaisukarttoihin hyvissä ajoin. Kokoelmat sisältävät nykyään lähes poikkeuksetta uusia biisejä tai muuta uutta materiaalia, Kivisilta huomauttaa. Siksi niiden suunnittelu aloitetaan varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi hän ottaa Lauri Tähkän & Elonkerjuun syksyllä ilmestyneen kokoelman, jonka kylkiäisenä saa yhtyeen Ruisrockin kesäkonsertin dvd:llä. Käytännössä levy-yhtiöiden A&R-päälliköt kertovat loppuvuodesta, missä vaiheessa eri kotimaiset artistit ovat levyjensä teossa ja milloin keneltäkin on odotettavissa valmis albumi. Samalla he myös esittelevät muita uusia ideoitaan. Tällainen on esimerkiksi EMIltä joulumarkkinoille ilmestynyt Pieni sydän -kokoelmalevy, jolla lapsikuoro esittää tunnettuja popbiisejä. Marraskuussa 2008 tiedämme suurin piirtein vuoden 2009 kunkin kvartaalin julkaisut. Se oli A&R-päällikkömme Gabi Hakasen idea ja onhan sillä myös kansainvälisiä esikuvia. Tuota kehiteltiin pidemmän aikaa, EMIn markkinointipäällikkö Nora Norrlin kertoo tapauksesta. Universalilla ei tänä vuonna lähdetty tekemään konseptialbumeja, koska markkinoille näytti olevan tulossa kaikenlaisia tribuutteja jo muutenkin. Taannoin heiltä ilmestyi jouluksi Synkkien laulujen maa, jolla esiintyi useita artisteja. Kivisilta kertoo, että multiartistikokoelmien suunnitteluun ja toteutukseen meneekin pitkä aika. >>> 7

8 KUVA: LEHTIKUVA / MATTI KAINULAINEN Vuoden viimeisen neljänneksen levymyynti on noin kolmannes koko vuoden myynnistä. Kaupat ottavat ennen joulua valikoimiinsa varmoja hittituotteita. >>> Nyt marraskuussa 2008 tiedämme suurin piirtein vuoden 2009 kunkin kvartaalin julkaisut. Rulla pyörii tästä eteenpäin, ja elosyyskuussa lähtee aktiivisempi vaihe, jolloin katsotaan millainen joulupaketti meiltä oikeastaan tulee, Kivisilta kertoo vuoden rytmistä. Syyskuun puolivälissä kansainvälinen Universal järjestää markkinointikokouksen, jossa selviävät myös ulkomaisten julkaisujen loppuvuoden aikataulu ja kattaus. Siellä huhut varmistuvat. Ilmoitetaan esimerkiksi, että huhutut Metallican ja Guns N Rosesin albumit ovat todella tulossa. Kokouksessa eri Universalin alaiset levymerkit käyvät läpi tulossa olevan tarjontansa. Voimme kokouksen perusteella alkaa muokata suunnitelmaamme ja siitä alkaa aika, jolloin tulee käytyä liian harvoin kotona, Kivisilta kuvailee syksyn kiirettä. Seuraava askel on suunnitella markkinointiviestintää eli sopia esimerkiksi tv-spoteista ja printtimainonnasta, jutella radioiden kanssa sekä sopia artistihaastatteluita. Universalilla loppuvuosi 2008 on poikkeuksellinen, sillä vaikka monet isoista julkaisuista tulevat normaalisti jo alkusyksystä, nyt marras-joulukuun ilmestymisaikatauluista löytyvät vielä Guns N Roses, The Killers, Kanye West sekä Fall-Out Boy. Yleensä joulunalusajan kiireet huipentuvat ennen joulukuun puoliväliä. Sen jälkeen on vaikea tehdä enää kovinkaan paljon, Kivisilta niittaa. Katse isoihin Vanha sääntö on, että joulun alla ei kannata julkaista tuntemattomien artistien levyjä, koska ne hukkuvat suurten julkaisujen jalkoihin. Esikoislevy ei millään saa yhtä paljon huomiota kuin Guns N Rosesin Chinese Democracy. Meillä on viime vuosilta hyviä kokemuksia myös lastenmusiikin julkaisemisesta, sanoo Norrlin EMIltä. EMIn julkaisulistalta löytyykin esimerkiksi kuudestoista Smurffit-albumi, joka on aina takuuhitti. Myös kokoelmat ovat luonnollinen joulunalustuote, koska sellaisia on helppo ostaa lahjaksi. Kyllä joulu selvästi tuntuu, vaikka sen osuus vuoden tuloista ei ole yhtä suuri kuin ennen, Norrlin toteaa. Jos katsotaan yksinomaan cd-levyjen myyntiä kappalemäärinä, vuonna 2007 loka-joulukuun myynti oli noin kolmannes koko vuoden myynnistä. Loka-joulukuussa myytiin siis 43 prosenttia siitä mitä tammi-syyskuussa Tähän vaikuttaa myös, että jouluna ostetaan enemmän muita musiikkituotteita: dvd-levyjä ja mp3-soittimia. 8

9 KUVAT: JUHA KURRI Desert Island Sessions kokosi joukon indieartisteja yhteistyöhön. Viime vuosilta on hyviä kokemuksia lastenmusiikin julkaisemisesta. Indiet: hillittyä odotusta Indie-puolella joululle ei anneta yhtä paljon painoa kuin major-yhtiöissä. Backstage Alliancelta ilmestyy kuitenkin yksi selvä joululevy. Hanoi Rocksin kymmenen studioalbumia niputtava kokoelma tuli kauppoihin marraskuun lopussa. Sen päätimme tehdä keväällä japanilaisten ehdotuksesta. Se on selvästi joulun alle suunniteltu julkaisu, Virpi Immonen toteaa. Muuten aikataulujen miettiminen on kiinni muista arvoista kuin siitä, onko jouluna myyntipiikki, hän luonnehtii Backstage Alliancen strategiaa. Samoilla linjoilla on toimitusjohtaja Johannes Kinnunen Fullsteam Recordsilta. Emme julkaise marginaalisempien bändien levyjä marraskuun puolivälin jälkeen, vaan mieluummin heti alkuvuodesta. Kaupat tuntuvat ottavan ennen joulua valikoimiinsa enemmän varmoja hittituotteita kuin vaikka pienemmän bändin debyyttiä, hän toteaa. Myös radiosoiton ja medianäkyvyyden saaminen on helpompaa alkuvuodesta kuin joulun alla, jolloin markkinoille tulvii suuria julkaisuja. Enemmän kuin levyjä Backstage Alliancella mietitään oheistuotteita. Yhtiöllä on tänä jouluna käynnissä erikoiskampanja nettisivujensa kaupassa. Immonen nostaa esiin myös yritysmyynnin. Firmat voivat ostaa Backstage Alliancen back-katalogista levyjä asiakaslahjoiksi. Ne ovat yleensä klassista tai jazzia ajattomampaa musiikkia. Usein niitä ostavat suomalaiset firmat kansainvälisille yhteistyökumppaneilleen, Immonen valaisee. Indie-puolen tekijät huomauttavat, että vaikka joulun alle osuu myyntipiikki, sen osuus ei ole yhtä merkittävä heille kuin isoille levyyhtiöille. Myynnit ovat toki keskimääräistä kuukautta paremmat, mutta muutos normaalin kuukauden myynteihin ei ole ollut merkittävä, Fullsteamin Kinnunen lisää. Kyllä joulumyynnit näkyvät indie-puolellakin, mutta riippuu enemmän bändeistä mikä myy. Mainstream-jutuissa se piikki näkyy korostetummin, Backstage Alliancen Immonen toteaa. Taistelua näkyvyydestä Koska kaikilta levy-yhtiöiltä ilmestyy paljon isoja julkaisuja, myös taistelu näkyvyydestä levykaupoissa on tiukkaa. EMIn Norrlin sanoo, että joskus neuvottelut myymälöiden kanssa alkavat jo toukokuussa. Käytännössä isot levy-yhtiöt esittelevät syksyn julkaisunsa myymälöille syksyn alussa. Tämän perusteella kukin kauppa valitsee prioriteettinsa. Joulunaluskuukausia edeltävät tavallista tiiviimmät neuvottelut. Indieyhtiöt ovat tänä vuonna aloittaneet oman kampanjansa parantaakseen näkyvyyttään joulun alla. Kampanjan pääarkkitehdit ovat Fullsteam Records ja Backstage Alliance. Idea sai alkunsa Desert Island Sessions -levystä, joka tuotettiin alun perin Rumbalehden tilaajalahjaksi. Levyllä joukko indie-artisteja tekee yhteistyötä keskenään: esimerkiksi rockyhtye Disco Ensemblen laulaja Miikka Koivisto esittää kappaleen Kaukosäädin yhdessä rap-artisti Asan kanssa. Heittelimme ideoita ja mietimme, että levyä voisi käyttää muuhun- kin kuin tilaajalahjaksi. Siitä saimme ajatuksen myös tähän kampanjaan. Desert Island markkinoi indieyhtiöitä ja -artisteja muutenkin, koska kaikki mukana olevat artistit ovat indieartisteja, Immonen toteaa. Marraskuun puolessavälissä yli 20 levykaupassa (mm. Stupido Shop, Levykauppa Äx, Platta ja CDON.com) alkaneen alekampanjan idea on, että siinä mukana olevat indieyhtiöt tarjoavat valikoimaa alennettuun 10 euron hintaan. Kahden cd:n ostajat saavat levyt 15 euron yhteishintaan ja Desert Island Sessions -cd:n sen päälle. Levy-yhtiöistä mukana ovat myös Johanna Kustannus, Playground Music, Exogenic, Stupido ja Dynamic Arts. Vuoden loppuun asti jatkuvan kampanjan ideana on lisätä indielevyjen näkyvyyttä joulun alla. Emme me voi kilpailla suurimpien levyjen näkyvyyden kanssa, kyllä tämä on siinä mielessä pienimuotoinen kamppis. Mutta näin saadaan ehkä vähän tavallista enemmän näkyvyyttä. Jos kaikki menee hyvin, teemme tämän toistekin, Immonen toteaa. Kaikista levy-yhtiöistä korostetaan kuitenkin, että vaikka joulu voi olla mielessä koko vuoden, päähuomiota se ei vie. Suurimman osan vuodesta keskitytään julkaisemaan ja markkinoimaan juuri meneillään olevan kauden levyjä. Vuoden 2007 levymyynti neljänneksittäin (cd-levyt) Tammi maaliskuu Huhti kesäkuu Heinä syyskuu Loka joulukuu LÄHDE: SUOMEN ÄÄNI- JA KUVATALLENNETUOTTAJAT ÄKT RY 9

10 10 Minua on aina kiehtonut sellainen, että laulut eivät ole yksiselitteisiä.

11 Tuomari Nurmio 30 vuotta lauluntekijänä Valo yössä vilkkuu vieläkin Tuomari Nurmio nousi ensisinglellään listaykköseksi. Hän oli päässyt tekemään sen juuri ennen levy-yhtiön konkurssia. Mitä olisi tapahtunut, jos emme olisi ehtineet ensin? Kaikki on niin paljon sattumista kiinni. TEKSTI: ANU KARLSON KUVAT: SAARA VUORJOKI Hannu Nurmio, sittemmin Tuomarina tunnettu, astui musiikkimaailmaan vuonna Juice oli tullut näyttämölle viisi vuotta aikaisemmin, Eppu Normaalikin oli toiminut jo jonkin aikaa, ja Hassisen kone perustettiin samana vuonna. Se oli aika tuore näyttämö. Suomen Talvisota -yhtye oli tehnyt ensimmäisen levynsä 1970, ja se oli tietynlainen rajanveto jonka noteerasin kotimaisessa, suomenkielisessä rockis- sa, Nurmio muistelee. Meillä oli niihin aikoihin 70-luvulla yhtye, Dusty Ramblers, joka soitti ja lauloi amerikkalaista perinnemusaa eng- lanniksi. Muita Talvisodan ensilevyn veroisia suomenkielisiä esityksiä ei Nurmion mielestä vielä siinä vaiheessa tullut, mutta jotain jäi kytemään. Itse hän teki samalla yhtyeellä kokeeksi kaksi suomenkielistä kappaletta. Mutta vasta studio-orkesterin kanssa tehty le- vytys Valo yössä oli se juttu. Yhden yön ihme Sain tilaisuuden tehdä Love Recordissa yhden singlen. Siltä ei kukaan odottanut mitään, en edes minä itse. Valo yössä oli vielä sen B-puoli. Oli täydellinen yllätys, että se sitten yhtäkkiä nousi listaykköseksi. Se oli yhden yön ihme. Suomen kielestä sinällään Nurmio tunnustaa olleensa aina kiinnostunut. Hän oli jo pitkään kirjoittanut runoja; tämänkin laulun sanat oli julkaistu aikaisemmin Hämäläis-Osakunnan lehdessä. Hän oli myös tehnyt laulutekstejä muille yhtyeille ja yrittänyt sitä kautta päästä mukaan levybisnekseen; olipa lähettänyt niitä Love Recordsillekin, mutta mikään yritys ei ollut johtanut mihinkään. Love Recordshan meni konkurssiin pian tämän meidän levymme jälkeen, ei tosin siitä syystä että se single tehtiin, Nurmio virnistää. Mutta mitä olisi tapahtunut, jos emme olisi ehtineet ensin? Kaikki on niin paljon sattumista kiinni. Nuoren Hannu Nurmion musiikinharrastus ei ollut erityisen systemaattista. Hänellä oli kova tarve tehdä musiikkia ja kirjoittaa, mutta hän opiskeli samalla oikeustiedettä. Siinäkin oli yksi mahdollinen ura, jolle olisin voinut joutua, jos tätä ihmettä ei olisi tapahtunut, hän pohtii. Nykyäänhän kibisnekseen pyrkiminen on paljon musiik- tietoisempaa. Koulutusta on saatavissa, ihmisille opetetaan jo oppilaitoksissa rojalti- ja sopimusasiat, heille opetetaan markkinointia ja kaikkea sellaista. Nykyisin voidaan lapsille suorastaan suositella rockmuusikon ammattia. Minun aikanani tuskin kukaan oli edes käynyt musiikkiopistoa. Mies ja kitara Rock tuli Nurmion sukupolven elämään Elviksen hahmossa. Mutta jo 1960-luvun alkupuolella tulivat Beatles, Rolling Stones, Kinks, Animals ja muut brittiläiset rhythm & blues -orkesterit. Etenkin Animals teki minuun suuren vaikutuksen, tunnustaa Nurmio. He kävivät noihin aikoihin myös Linnanmäellä esiintymässä. >>> KUVA: JUKKA UOTILA 11

12 nostavana. Kitaransoitto on minulle spontaanin itseilmaisun väline, joka kommentoi ja tukee laulua. Minähän olin melkein 30-vuotias ensilevyä tehdessäni. Nykyisin voidaan lapsille suorastaan suositella rockmuusikon ammattia. >>> Se oli Nurmiolle hänen elämänsä ensimmäinen rock-konsertti. Bändikamoja alkoi heti tehdä mieli, mutta siihen aikaan ne olivat vielä liian kalliita opiskelijan kukkarolle. Sitten pyyhkäisi kuin tilauksesta folk-aalto yli Suomen, ja siinähän ei tarvittu kuin akustinen kitara. Aloin soittaa enemmän sen tyyppistä musiikkia, mutta folkilla ja r & b:llä oli myös yhtymäkohtia, Nurmio analysoi. Esimerkiksi Animalsin hittikappaleen House of the Rising Sun, joka on vanha blues-kappale, voi esittää myös akustisella kitaralla, kuten Bob Dylan teki. Kitaristina Nurmio sanoo olevansa itseoppinut. Sekin opiskelu on ollut täysin epäsystemaattista, mutta se on edelleen pysynyt kiin- Sartre sävelinä? Nuori Esa Saarinen pohti Rondo-lehdessä Tuomari Nurmion ainutlaatuisuutta syksyllä Hän lainasi Helsingin Sanomien ja Ylioppilaslehden arvioita, joiden mukaan Nurmio on antisankari, mahdollinen vasta jatkuvan laman ja kasvavan henkisen hädän jälkeen, kuvastaa aikansa toivottomuutta ja lunastaa ulkonäköään myöten sen mistä laulaa. Filosofina Saarinen rinnasti Nurmion Sartreen ja Camus hun kysyen retorisesti, onko Nurmio säveliksi muunnettua eksistentialismia. Tietynlaista protestilauluahan se oli, Nurmio kommentoi kolmenkymmenen vuoden perspektiivistä. Hän myöntää, että bändinnimeen Köyhien ystävät sisältyi ironiaa. Se viittasi 70-luvun ylipolitisoitumiseen ja vasemmistolaiseen harhaan, kuplaan joka pian puhkesi ja jonka tilalle ei kenelläkään ollut oikein mitään rakentavaa esitettävää. Seuraavakin levyni, Maailmanpyörä palaa, nousi siitä samasta maastosta. Jonkinlainen tilaushan siinä tietysti oli, kun näin synkeä tarina, vielä ironisesti, karnevalistiseen tyyliin esitettynä, saavutti niin suuren vastakaiun. Nurmio myöntää, että ironia on Suomessa vaikea laji. Onhan nähty monta kertaa, että parodiakappaleet on otettu kirjaimellisesti. Tango pelargonia takavuosilta on hyvä esimerkki. Mutta minua on aina kiehtonut sellainen, että laulut eivät ole yksiselitteisiä; että niitä ei voi kuitata pelleilyksi. Missä raja kulkee, on vähän hämärää, ja siksi ihmiset voivat ottaa ne niin monella tavalla. Nurmio valmistui oikeustieteen kandidaatiksi, mutta juristin ammattia hän ei ole koskaan harjoittanut. Kutsumus kuljetti aivan toiseen suuntaan. Tuomari keskiaikaisena Vaikka Tuomari on enimmäkseen suosinut pelkistettyä kokoonpanoa, vain kitara ja ääni -pohjalta, hän on myös aina hakenut aivan uusia soundeja. Levyllä 1999 kuullaan periodisoittimia, kuten luuttua ja kampiliiraa. Olin lainaillut kirjastosta levyjä umpimähkään ja sain sieltä paljon virikkeitä. Samoin matkoilta olen ostellut levyjä ja kasetteja, Lähi-idän turistikohteista esimerkiksi, ja niistä on tarttunut mukaan arabialaisia skaaloja ja mustalaisskaaloja. Keskiajan musiikkia esittävän Oliphant-yhtyeen musisointia kuulin ihan sattumalta, luultavasti radiosta. Kolmessakymmenessä vuodessa suomalaisen rockin kuviot ovat muuttuneet rajusti. Nur- 12

13 mion sukupolvelle kansainvälistyminen oli vielä nykyistäkin paljon isomman kiven takana. Minähän olin melkein 30-vuotias ensilevyä tehdessäni. Siinä iässä Ville Valo oli jo uransa huipulla USA:ta myöten. Silloin luvulla ei ollut vielä mitään sellaisia mahdollisuuksia. Olin aloittanut kitaran rämistelyn kellarissa varhaisteini-iässä, vuotiaana, mutta vasta nyt olen levyttänyt pienelle Bone Voyage -yhtiölle, jonka levyjä myydään muutama tuhat kappaletta Keski-Euroopassa marginaaliyleisöille. Se on poikinut minulle muutamia ulkomaankeikkoja, ja toivottavasti poikii muutaman lisääkin. Se on todellisuudessa harrastustoimintaa, sponsoroitua turismia, mutta olen tyytyväinen siitäkin. Aika on ankara tuomari Gramexin ääniterekisterin mukaan Tuomari Nurmiolla on tilillään kaikkiaan 204 eri ääniraitaa. Mukana on toki saman kappaleen erilaisia versioita, ja on lainakappaleitakin. Muutaman kerran Tuomari on vieraillut muiden levyillä studiomuusikkona. Kokonaisuutena katsoen on hyvä jos on saanut aikaan yhdenkin hyvän biisin joka jää eloon, Nurmio summaa. Materiaali seuloutuu aikojen kuluessa ja joko katoaa kokonaan, tai sitten jokin osa siitä jää olemaan, ja usein ne jotka jäävät, ovat niitä populaareimpia. Esimerkiksi Ramona, jonka tein alun perin englannin kielellä ja suomensin itse. Se ja ehkä Valo yössä ja pari muuta kappaletta ovat jääneet eetteriin pyörimään. Kitaransoitto on minulle spontaanin itseilmaisun väline. Kieli ja kansainvälisyys Nurmio teki jo vuonna 1982 englanninkielisen singlen, jota brittiläinen indieguru John Peel kehui vuolaasti. Siihen aikaan englantilaisella kielialueella oli rockmusiikissa ehdoton hegemonia. Silloin Hanoi Rocksia jo alettiin myydä ulkomaille, mutta minulle sanottiin, että pysy sinä vain tässä suomenkielisessä kuviossa, se on sinun juttusi. Levyni myivät silloin hyvin, ja minut miellettiin nimenomaan suomenkielistä materiaalia esittäväksi artistiksi. Nykypäivän näkökulmasta Nurmio arvelee, että jos se tilanne olisi nyt, hän tekisi kappaleita sekä suomeksi että englanniksi. Kansainvälisen uran rakentaminen kestää useita vuosia, ja siinä pitää olla aika kärsivällinen ja ahkera. Mutta hauskaa että sellaisia mahdollisuuksia on nykyisin myös suomalaisille bändeille olemassa. Suomi on edelleenkin perifeerinen maa, mutta silloin oltiin täysin eristyksissä. Katse kokonaisuuteen Juhlavuosi on Nurmion mielestä luonteva hetki julkaista retrospektiivinen kokoelmaboksi. Kokoelmalevyn tekeminenhän on usein vaikeaa siksi, että biisit, joiden välillä on kulunut paljon aikaa, voivat olla aivan eri maailmoista. Musiikkini on ollut aika rönsyilevää näiden vuosien aikana. Nyt kun tilaa on käytettävissä jopa viisi cd-levyä ja vielä yksi dvd, kappaleita pystyy ryhmittelemään paremmin, hän perustelee. Juhlajulkaisu tulee sisältämään myös historiikin tapaisen kirjan, joka pohjautuu haastatteluihin, Jukka Lindforsin, Markku Salon ja muutamien muidenkin kirjoittamiin artikkeleihin. Lisäksi on tarkoitus julkaista paksu nuottikirja. Ja keikkojahan Nurmio tekee joka tapauksessa, oli juhlavuosi tai ei. Nurmio näkee, että juhlaboksi antaa mahdollisuuden nostaa esiin myös vähemmän tunnettuja kappaleita sekä niiden erilaisia versioita. Näin niihin löytyy uusia näkökulmia. Olen tyytyväinen, että niitä ovat muutkin versioineet. Se on kai niin, että jos materiaali on tarpeeksi hyvää ja siihen avautuu aina uusia näkökulmia, niin sitä soitetaan ja kuunnellaan vielä pitkien aikojen kuluttua. Nurmio kertoo, että hänen keikoillaan käy nykyään paljon myös opiskelijaporukkaa eli vähän yli kaksikymppisiä. Hänen musiikistaan eivät siis ole kiinnostuneita ainoastaan hänen oman ikäpolvensa musiikinharrastajat. Monet ovat tutustuneet siihen nykyaikaisella tavalla tietoverkoissa seikkaillessaan. Internetin vaikutus musiikin tarjontaan on Nurmion mielestä ollut vallankumouksellinen. Netin kautta kiinnostuneet voivat päästä käsiksi hyvinkin harvinaiseen, vaikeasti tavoitettavaan musiikkiin. Jos haet esimerkiksi libanonilaista musiikkia 1930-luvulta, niin sitäkin sieltä löytyy! Helpossa jakelutiessä on kuitenkin myös vakava puolensa. Miten taiteilija tulevaisuudessa saa korvauksen työstään, kun radiotoimintakin on siirtynyt pitkälti nettiin? Tekijänoikeustulot ovat taiteilijalle hyvin suuri osa toimeentuloa, Nurmio painottaa. Levy-yhtiöt myöhästyivät pahasti nettitarjonnassaan. Ne yrittivät torjua sitä keinotekoisesti sen sijaan että olisivat nopeasti rakentaneet helpon mutta maksullisen lataussysteemin. Tässä vaiheessa on tuskin enää mahdollista keksiä keinoa, jolla laittoman jakelun vyöry pysäytettäisiin. Tuomari Nurmion pitkäsoitot Kohdusta hautaan (Johanna JHN/JHNCD 2001), 1979 Maailmanpyörä palaa (Johanna JHN/JHNCD 2009), 1980 Lasten mehuhetki (Johanna JHN/JHNCD 2041), 1981 Punainen planeetta (Johanna JHN/JHNCD 3005), 1982 Meet The Meatballs (Beta 4008), 1984 Käytettyä rakkautta (Megamania MGM/MGMCD 2004), 1986 Kuu (Megamania MGM/MGMCD 2015), 1988 Radiomafia Live (YLE CDY 86), 1992 Hullu puutarhuri (Herodes HEROLP/CD 04), 1992 Hillbilly Spacecraft (Parlophone ), 1994 Karaokekuningas (Herodes EMI ), 1995 Tanssipalatsi (Herodes EMI ), 1996 Luuta ja nahkaa (Johanna ), (Megamania ), 1999 Tuomari Nurmio ja Korkein Oikeus (Megamania ), 2002 Kinaporin Kalifaatti (Pyramid ), 2005 Tangomanifesti (Pyramid RAMCD 3147), 2006 Judge Bone & Doc Hill Big Bear s Gate (Bone Voyage BONE ),

14 V Ä L I S O I T T O Talvikauden avajaiset Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Kari Niemelä ja Tuomas Talonpoika. Myrskyisänä marraskuun iltapäivänä täytti iloinen musiikkiväki perinteiseen tapaan Gramexin, ÄKT:n ja Muusikkojen liiton toimitilat. Talvikauden avajaisiin saapuneita viihdytti hyvän seuran, syötävän ja juotavan lisäksi tietysti hyvä musiikki. Juhlakansa hiljeni välillä kuuntelemaan Vuokko Hovatan laulua, koskettimissa Pessi Levanto ja kitaran varressa Jaakko Kääriäinen. Gramexin toimitusjohtajalle Hannu Marttilalle tarjoili glögiä tytär Niina. Vieressä yhteyspäällikkö Vesa Haaja Audio Ridersiltä ja muusikko Jussi Raittinen. Kokoomuksen eduskuntaryhmää edustivat valtiovarainministeri Jyrki Kataisen erityisavustaja Ari Sauros, ryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi ja ryhmäsihteeri Tero Kallio. Mukana olivat m kko Kimmo Tähtinen sekä muusikot Sami Kuoppamäki ja Pedro Hietanen; asianajaja Kristiina Harenko, Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen ja Ylen lakimies Kirsi-Marja Okkonen Sibelius-Akatemian emeritusreht ehtori Janne Murto; kansanedustajat Kirsi Ojansuu, Saara Karhu ja Heli Paasio; muusikko Pepe Willberg, ESEKin Ulla Lahdensuo ja Pauliina Visuri-Willberg; Pipsa Pallasvesa ja Esa Saarinen Gramexin Leena Pitkäsen seurassa kansanedustaja Pertti Veltto Virtanen ja Kopioston sihteeri Riitta Lindeman; Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen ja MTV3:n uutispäällikkö Kari Partio; Ylen populaarimusiikin pä o liikenne- ja viestintäministeriöstä, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä ja Suomen Musiikkikustantajien toiminnanjohtaja Pekka Sipilä

15 Jouluinen musavisa 1. Minkä seuraavista joululauluista on levyttänyt Queen-yhtye? a) December Will Be Magic Again b) Run Rudolph Run c) Thank God It s Christmas 2. Mikä on John Lennon -klassikon Happy Xmas (War is Over) alkuperäinen esittäjän nimi? a) John Lennon b) John Lennon with Yoko Ono c) John & Yoko The Plastic Ono Band with the Harlem Community Choir 3. Mikä seuraavista ei kuulu joukkoon? a) Anna Eriksson: Anna joulu b) Antti Tuisku: Minun jouluni c) Jari Sillanpää: Jarin joulu 4. Mikä on nimeltään Universalin A&M-levymerkillä julkaistu, rockin ja popin supertähtien levyttämiä joululauluja sisältävä levysarja? a) A Very Special Christmas b) Christmas Classics c) Santa s Best 5. Kuka on levyttänyt joululaulun Hiljaisuudessa? a) Paula Koivuniemi b) Katri Helena c) Anne Mattila 6. Mikä on tiettävästi kaikkien aikojen myydyin singlelevy? a) Band Aid: Do They Know It s Christmas? b) Bing Crosby: White Christmas c) Elvis Presley: Santa Claus Is Back in Town 7. Mikä seuraavista on eri esittäjien kappaleita sisältävä kokoelmalevy? a) Kuusessa ollaan b) Musta joulu c) Raskaampaa joulua 8. Kenen joululauluja sisältävä äänite on kaikkien aikojen myydyin suomalainen joululevy? a) Jari Sillanpää b) Mamba c) Vesa-Matti Loiri Oikeat vastaukset sivulla 20. KUVA: SAŠA TKALCAN KUVA: MAARIT KYTÖHARJU ˇ Mikko Innanen Yrjö-palkinto Mikko Innaselle Suomen jazzliitto on myöntänyt vuoden 2008 jazzpalkinto Yrjön saksofonisti Mikko Innaselle. Innanen on 41:s Yrjö-palkittu muusikko. Yrjö-raati perusteli Innasen valintaa muusikon monipuolisuudella ja kekseliäisyydellä. Raati kiitti myös Innasen aktiivisuutta jazzmusiikin edistämisessä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Ylen Jazzradion myöntämän Varjo-Yrjö-tunnustuksen sai Jazzmuusikot ry. Risto Nieminen Esplanadin puistossa isännöimässä Venezuelan Simón Bolívar -orkesteria. Risto Nieminen jättää Helsingin juhlaviikot Helsingin juhlaviikkojen toiminnanjohtaja Risto Nieminen siirtyy Lissabonissa toimivan Gulbenkiansäätiön musiikkiosaston johtajaksi. Hänen toimenkuvaansa kuuluu Gulbenkianin sinfoniaorkesterin ja kuoron sekä konserttisalin toiminnan organisointi. Gulbenkian-säätiö on perustettu Säätiö vastaa merkittävästä osasta Lissabonin klassisen musiikin tarjontaa. Nieminen tuli Juhlaviikkojen johtoon Pariisin Ircam-musiikkikeskuksen (Centre Georges Pompidou) taiteellisen johtajan tehtävästä Lissaboniin hän siirtyy huhtikuussa Helsinki-viikon säätiön hallitus aloittaa uuden toiminnanjohtajan haun Juhlaviikoille alkuvuodesta. KUVA: VILLE JUURIKKALA S O O L O Tällä palstalla kirjoittavat omia ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt. Bad News Is Good News? Réka Szilvay Tämä sanonta on mietityttänyt itseäni jo teini-ikäisestä lähtien. Nuoren sammumattomalla innolla sain soittaa niin tuttisoittajana kuin solistinakin Helsingin Juniorijousten jäsenenä maailman parhaimmissa konserttisaleissa. Teimme ulkomaille laajoja konserttikiertueita, joista sikäläinen lehdistö kirjoitti ahkerasti ja kutsui orkesteriamme useasti maailman parhaimmaksi nuoriso-orkesteriksi. Kotimaamme lehdistössä konserteista tiedotettiin kuitenkin niukanlaisesti. Vasta kun koko orkesteri sai eräällä Saksan-kiertueella salmonellatartunnan, tämä nähtiin Suomen lehdistössä niin merkittävänä asiana, että pääsimme jopa etusivuille. Miksei hyvä uutinen saa enemmän julkisuutta? Maamme musiikkiopistoverkosto on Euroopan, ellei maailman paras. Suomessa, suhteellisen pienessä maassa, musiikin laatuopetusta tarjotaan tasapuolisesti riippumatta siitä, varttuuko lapsi Helsingin Töölössä vai Lapin Kemijärvellä. Jatkomahdollisuudet ammattilaisuuteen tarjoutuvat monissa ammattikorkeakouluissa. Opiskelu voi edelleen huipentua Sibelius-Akatemiassa, joka on yksi maailman johtavista musiikkiyliopistoista. Tämä upea pyramidi tuottaa päteviä muusikoita, mistä todisteena käyvät sinfoniaorkesterit miltei jokaisessa suuressa kaupungissamme. Laulajamme, kamarimuusikkomme ja solistimme ovat tunnettuja ja tunnustettuja maailmalla. Samalla mahdollisuus nauttia soivasta taide-elämyksestä avautuu lähes kaikille maamme viidelle miljoonalle asukkaalle. Mistä taideinstituutiomme saavat edellytykset toimintaansa? Monissa maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, taiteen tukeminen on pitkälti yksityisten henkilöiden varassa. Suomessa ei sellaisia miljonäärejä ole. Sen sijaan meillä valtion ja kaupunkien lisäksi rahastot, yhdistykset ja eri organisaatiot mahdollistavat sen, että taiteilija saa edellytykset kehittyä huippuosaajaksi. Olen itse saanut nauttia tästä tuesta ja olen siitä suuresti kiitollinen. Suomen taide-elämää seuranneiden on täytynyt huomata, miten epäitsekkäästi monet tahot tässä maassa ovat edistäneet taidetta. Korjattavaa, paikattavaa ja kehitettävää toki aina on. Tyytyväisyys ei saisi tarkoittaa paikalleen jämähtämistä, sokeaa, kilttiä provinsiaalisuutta. Jatkuva tyytymättömyys ja pelkästään puutteisiin tuijottaminen ovat kuitenkin negatiivista energiaa. Se on katkeruuden ja mustasukkaisuuden sukulainen, henkistä taakkaa. Suotuisten, vaikkei täydellisten, olosuhteiden tunnistaminen ja niistä kiittäminen synnyttäisi positiivista energiaa, joka loisi taideyhteisöömme kannustavaa ilmapiiriä, valoa, optimismia kehittyä ja kehittää. Energiaa, joka nostaisi toimintamme yhä korkeammalle tasolle yleisön hyväksi ja yhteisömme parhaaksi. Réka Szilvay on viulutaiteilija ja Sibelius-Akatemian viulunsoiton professori. 15

16 Verkossa on kooste siitä mitä muusikko on elämässään saanut aikaan. Esa Kaartamo on ehtinyt jo kaivata Gramexin asiakkaalle tarkoitettua verkkopalvelua. Gramexin asiakkaan verkkopalvelu avattu Gramexin taiteilija- ja tuottaja-asiakkaat voivat nyt katsella ja päivittää omia tietojaan suoraan omalta tietokoneeltaan. TEKSTI: ANU KARLSON KUVA: SAARA VUORJOKI e-palvelusivusto Verkkopalvelu säästää tietoliikenneyhteyden omistajalta paljon vaivaa. Gramexin asiakas voi nyt tehdä osoitteenmuutoksen sekä tarkistaa veroprosenttinsa ja tilinumeronsa ilman vaivalloisia puhelinsoittoja tai paperikirjeitä. Verkosta asiakas näkee kaikki Gramexille ilmoitetut omat äänitteensä sekä tilitysten summat ja maksupäivät. Saamistaan esityskorvauksista voi halutessaan myös tulostaa radiokohtaisen luettelon. Gramexin asiakkaan verkkopalvelu eli e-palvelusivusto avattiin lokakuussa. Palvelun käyttäjäksi pääsee tekemällä verkkopalvelusopimuksen Gramexin kanssa. Tämän jälkeen asiakas saa henkilökohtaiset käyttäjätunnukset, joiden avulla hän voi päivittää osoitetietojaan sekä katsella omia tapahtumiaan Gramexin tilitysjärjestelmässä. Muusikko ja lauluntekijä Esa Kaartamo on toiminut pilottikäyttäjänä siitä asti, kun palvelujärjestelmä valmistui. Muusikkona Kaartamo on tottunut tietotekniikan käyttäjä, ja tietoverkot ovat hänelle tuttuja myös pankkiasioinnin ja henkilökohtaisen viestinnän välineinä Aikaa säästyy Kaartamon mielestä Gramexin verkkopalvelu on erittäin hyödyllinen uudistus. Hän tunnustaa suorastaan kaivanneensa tämän kaltaista palvelua jo kymmenen vuotta. Tähän asti, kun olen halunnut jonkin tiedon jostain tietystä biisistä, esimerkiksi mitkä minun osuuteni ovat ja onko äänite yleensä ilmoitettu Gramexille, olen joutunut soittamaan Gramexin tilitykseen ja tilaamaan joko paperikopion, tai sitten Gramexin asiakaspalvelijat ovat puhelimessa puhuessamme kaivaneet esiin sen asian. Totta kai siinä kuluu aikaa ja vaivaa molemmilta, ja kuluu paperiakin. Kaartamo näkee verkkopalvelun vaivattomana ja ekologisena tapana selvittää tilitysasioita, joita Gramexin taiteilija-asiakkaalle voi tulla eteen. Parasta on, että tiedot ovat verkossa aina reaaliajassa mikäli asiakas muistaa myös päivittää omat tietonsa. Esimerkiksi tänään kun kävin siellä katselemassa, huomasin että minulla oli asiakastietoihin jäänyt vanha puhelinnumero. Se oli siinä helppo muuttaa ajan tasalle saman tien. Tapahtumat tallessa Koska palvelu on ollut olemassa vasta vähän aikaa, Kaartamo on ehtinyt vierailla sivuilla vain muutaman kerran. Hän ei ole vielä edes ehtinyt katsoa kaikkia tapahtumiaan läpi. Mutta pari kertaa, kun on ollut joutoaikaa, olen vähän selaillut niitä. Metkaa on, että olin ehtinyt unohtaa osan siitä mitä olen vuosien varrella tullut tehneeksi. Verkossahan on tavallaan kooste siitä mitä muusikko on elämässään saanut aikaan; siitäkin mitä ei ole itse painanut mieleensä. Tunnollisena koehenkilönä Kaartamo on suorastaan vaivannut päätään keksiäkseen verkon ylläpidolle puutteita ja kehittämisehdotuksia, mutta tuloksetta. Palvelu on hänen mielestään tällaisenaan toimiva. Tietysti tapahtumasivun latausaika on melkoinen, koska sitä dataa tulee niin iso nippu, hän myöntää. Se kestää pari kolme minuuttia, vaikka käytössä olisi nopea laajakaista. Mutta se on ihan ymmärrettävää. Ihminenkin löytyy Vaikka verkkopalvelu on tervetullut uudistus, Kaartamo antaa arvoa myös Gramexin tilitysosaston henkilökohtaiselle palvelulle. On tosi kivaa, kun saa jonkun ihmisen puhelimella kiinni silloin kun tarvitsee apua. Silloinhan se tilanne on yleensä sellainen, että sen avun tarvitsee heti. En haluaisi nähdä sitä päivää, että Gramexissa vastaa puhelimeen joku robotti. Verkkopalvelu on Esa Kaartamon mielestä hyödyllinen ja tarpeellinen lisä henkilökohtaiselle palvelulle. Niin että jos joku vielä empii, tilaako ne tunnukset vai ei, niin kyllä kannattaa tilata! 16

17 KUVAT: VESA-MATTI LOIRI / JULIUS MAURANEN. KATRI-HELENA / MIKKO HARMA. JUICE LESKINEN SLAM / PIIRROS: MAURI KUNNAS. Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen taas soitetuin kotimainen. Soitetuin joulubiisi Last Christmas Wham! Sydämeeni joulun teen Vesa-Matti Loiri Happy Xmas (War Is Over) John Lennon Joulumaa Katri Helena Sika Juice Leskinen Slam Jossain on kai vielä joulu Leevi & The Leavings All I Want for Christmas Mariah Carey Do They Know It s Christmas? Band Aid Driving Home for Christmas Chris Rea Lumilinna Jari Sillanpää White Christmas Bing Crosby Pukki tietää Rajaton Enkelikello Eija Kantola Lumilyhty Saija Tuupanen Toive Paula Koivuniemi 117 Soittokerrat ovat absoluuttisia lukuja Suomen kaupallisista radioista. Radioille ei annettu kertoimia esimerkiksi kuulijamäärän mukaan. Samaa soittolistaa soittavat ketjuradiot laskettiin kukin yhdeksi radioksi. Listaan sisällytettiin vain joululaulut. Vesa-Matti Loiri, Katri Helena ja Juice olivat viime vuoden suosituimmat kotimaiset jouluartistit. Ykkössijan sai kuitenkin brittiyhtye Wham Last Christmas -kappaleellaan. Whamin Last Christmas oli viime joulun soitetuin Viime joulun soitetuin joululaulu kaupallisissa radioissa oli Whamin Last Christmas. Hyvänä kakkosena oli Vesa-Matti Loirin esittämä Sydämeeni joulun teen. TEKSTI: LAURI KAIRA TILASTOT: KARI NIEMELÄ Gramex selvitti jälleen kerran, mitkä olivat viime joulun soitetuimmat joululaulut kaupallisissa radioissa. Gramex kerää tarkat tiedot eri kanavilla soitetusta musiikista voidakseen laskuttaa ja jakaa eteenpäin soittokorvaukset oikeudenmukaisesti. 15 kärjessä Kaupallisten radioiden eniten soitettu joululaulu oli Whamin Last Christmas, jota soitettiin 292 kertaa. Kakkonen ja samalla kotimaisten ykkönen oli Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen 268 soittokerralla. Kappaleen on säveltänyt Kassu Halonen ja sanoittanut Vexi Salmi. Kolmantena oli John Lennonin Happy Xmas (War Is Over) 261 soittokerralla. Neljäntenä oli Katri Helenan Joulumaa 226 soittokerralla ja viidentenä Juicen Sika 185 soittokerralla. 15:n kärjessä 9 kotimaista Kuudentena oli Leevi & The Leavingisin Jossain on kai vielä joulu 180 soittokerralla, seitsemäntenä Mariah Careyn All I Want for Christmas 179 soittokerralla ja kahdeksantena Band Aidin Do They Know It s Christmas? 172 soittokerralla. Yhdeksäs oli Chris Rean Driving Home for Christmas 162 soittokerralla ja kymmenentenä Jari Sillanpään esittämä Lumilinna 138 soittokerralla. Yhdestoista oli White Christmas (Bing Crosby, 130 soittokertaa), kahdestoista Pukki tietää (Rajaton, 128 soittokertaa), kolmastoista Enkelikello (Eija Kantola, 123 soittokertaa, neljästoista Lumilyhty (Saija Tuupanen, 122 soittokertaa) ja viidestoista Toive (Paula Koivuniemi, 117 soittokertaa). Kymmenen kärjessä oli siten edellisvuoden tapaan viisi kotimaista, mutta viidentoista kärkeen niitä mahtui jo yhdeksän. 17

18 Gramexilta yli 8 miljoonaa kotimaiselle musiikille Gramex jakoi lokakuussa 8,1 miljoonaa euroa kotimaiselle musiikille ja aikaisemmin vuoden aikana 2,6 miljoonaa ulkomaiselle musiikille. Gramexin korvaushallinnoinnin kustannustehokkuus on alan kansainvälistä kärkeä: liki yhdeksän kymmenesosaa kerätystä menee musiikille. KUVA: JAN DJENNER / GORILLA TEKSTI: LAURI KAIRA TILASTOT: JORMA HÄRKKI Tekijänoikeusjärjestö Gramex tilitti lokakuun lopussa 8,1 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia suomalaisille muusikoille, laulajille, kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille. Tästä menee taiteilijoille 4,0 miljoonaa ja äänitteiden tuottajille 4,1 miljoonaa euroa. Summa koostuu pääasiassa vuoden 2007 kotimaisista esitys- ja kopiointikorvauksista. Lisäksi Gramex on tänä vuonna jakanut ulkomaisille oikeudenomistajille 2,6 miljoonaa euroa. Vastaavasti ulkomailta tilitettiin suomalaisille lähes 0,5 miljoonaa euroa. Jako radiosoittojen suhteessa Gramex-korvauksia kerätään ja maksetaan äänitteiden käytöstä. Osa tulee radioilta, osa tiloista ja tilaisuuksista, joissa soitetaan musiikkia, sekä osa korvauksina äänitteiden ammattimaisesta kopioinnista. Esityskorvaukset jaetaan eri kappaleilla esiintyville taiteilijoille ja tuottajille sen mukaan, paljonko kutakin kappaletta on soitettu eri radiokanavilla. Kopioinnin korvaukset jaetaan äänitteiden kopioinnin mukaisesti. Kerätyistä korvauksista Gramex jakaa musiikille lähes yhdeksän kymmenesosaa. Loppu menee korvaushallinnon kuluihin. 18 Kuinka suuria korvauksia? Muusikkojen liiton mukaan tekijänoikeuskorvaukset ovat suomalaisten muusikoiden toiseksi suurin tulonlähde, esiintymispalkkioiden jälkeen. Kuinka suuria muusikkojen ja tuottajien korvaukset sitten ovat? Korvauksia sai yhteensä taiteilijaa ja tuottajaa. Kotimaisten taiteilijoiden keskimääräinen vuosikorvaus on 477 euroa, ja 49 heistä ylittää euron vuosikorvauksen rajan. Tuottajien keskikorvaus taas on euroa vuodessa euron vuosikorvauksen rajan ylittää 54 tuottajaa, joista 15 saa euroa tai enemmän vuodessa. Tilityksen radiolista Tilityksessä olivat mukana seuraavien radioiden ja tv-lähetysten vuodelta 2007 raportoidut soittotapahtumat: Yle: Yle Radio 1, YleX, Radio Suomi, Radio Vega, Radio Extrem, Yleisradion aluelähetykset ja Yleisradion tv-lähetykset MTV 3 Radio Nova Puolivaltakunnalliset ja erikoisradiot: Classic, NRJ, Radio Rock, RadioAalto, Radio Dei, SuomiPOP, Voice, Iskelmäketjun radiot ja Kaupunkiradiot (Jyväskylä, Mega, Tampere ja Sata). Muut kaupalliset radiot: Auran Aallot, Järviradio, Kajaus, Majakka, Oikea Asema, Pooki, Radio Pori, Radio 88.2, Radio Voima, Radio Helsinki, Ramona, Rex, Vaasa ja Ålands Radio. Muiden paikallisradioiden korvaukset tilitettiin edellä lueteltujen paikallisradioiden soittojen suhteessa. ESEK edistää musiikkia Edellä kuvatut korvaukset Gramex jakaa sen mukaisesti, kuinka paljon kunkin muusikon ja tuottajan musiikkia on esitetty ja kopioitu ammattimaisesti. Lisäksi Gramex edistää uuden kotimaisen säveltaiteen tekemistä. Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK on merkittävimpiä kotimaisen musiikin edistäjiä. ESEK jakoi viime vuonna tukea runsaat 2 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tukea jaettaneen saman verran.

19 Vuonna 2008 tilitetyt kotimaiset ja ulkomaiset korvaukset T A H T I P U I K K O Taiteilijat Tuottajat Yhteensä Ulkomaille tilitetyt korvaukset Gramo Norja , ,33 LSG Itävalta 1 269,64 PPL Englanti , , ,29 SAMI Ruotsi , ,15 IFPI Ruotsi ,17 SENA Hollanti ,02 Taiteilijat , ,79 Major-tuottajat , ,59 Muut tuottajat , ,29 Yhteensä , , ,27 Ulkomailta saadut korvaukset AIE Espanja 9 276, ,58 Gramo Norja , ,21 GVL Saksa , ,16 LSG Itävalta 6 778, ,90 PPL Englanti , , ,51 SAMI Ruotsi , ,22 SENA Hollanti , ,87 IFPI Ruotsi 0, , ,41 SOM Ruotsi 0, , ,63 Yhteensä , , ,91 Kotimaiset korvaukset 2007 Kollektiivikorvaus , , ,36 Paikallisradiokorvaus soittojen perusteella , , ,94 MTV-korvaus soittojen perusteella 489,21 489,21 978,42 Kopiointikorvaus tapahtumien perusteella , , ,46 Yle TV soittojen perusteella , , ,24 Yle radiosoittokorvaus , , ,94 Edelleenlähetyskorvaukset , ,63 On demand , , ,08 Satelliitti-tv 2 102, ,81 Myyntitallenteet , , ,18 Opetusnauhoitukset , , ,85 Kirjastopalvelut 7 473, , ,21 Muut korvaukset 139, , ,91 Yhteensä , , ,03 Taiteilijoiden ja tuottajien saamat esityskorvaukset 2007 Taiteilijat Eurorajat Taiteilijoiden lkm euroa 17 kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Yhteensä kpl Lukuohje: 17 taiteilijaa sai yli euroa vuodessa, 32 taiteilijaa sai euroa vuodessa jne. Esittäviä taiteilijoita ovat muusikot, solistit ja kapellimestarit. Tuottajat Eurorajat Tuottajien lkm euroa 6 kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Yhteensä kpl Lukuohje: Kuusi tuottajaa sai yli euroa vuodessa, 9 tuottajaa euroa jne. Tuottajia ovat äänitteitä taloudellisesti tuottavat tahot, esimerkiksi levy-yhtiöt. Hyvitystä tekijöille Hannu Marttila Jokavuotisen hyvitysmaksuja koskevan neuvottelun yhteydessä teollisuus ja oikeudenhaltijat jättivät jälleen omat esityksensä ensi vuoden maksuista. Asetelmat ovat entiset: teollisuus ja kauppa haluavat alentaa maksuja ja vastustavat keräämisen pohjan laajentamista. Keskustelu keskittyy laitteisiin ja argumentointiin siitä, miksi jonkin laitteen pitää olla maksun piirissä tai sen ulkopuolella. Tämä ei ole kuitenkaan se olennaisin kysymys. Sehän liittyy vain tekniikkaan, jolla hyvitysmaksuvarat kerätään, jotta tekijöille voidaan maksaa lain säätämä hyvitys heidän teostensa yksityisestä kopioinnista. Hyvitysmaksun kerääminen on väistämättä jonkin verran summaarista. Kopiointia ei tietenkään pystytä tarkasti selvittämään. Suomessa ja monissa muissakin maissa parhaimmaksi järjestelmäksi on arvioitu kopiointilaitteille ja -alustoille säädetty maksu, jonka maahantuoja tai valmistaja maksaa. Tämä on tietenkin oikeudenmukaista. Lain mukaan hyvitysmaksu tulee säätää kaikille niille laitteille, joita merkittävässä määrin käytetään yksityiseen kopiointiin. Mutta kuten todettu, se mistä maksu kerätään, ei ole pääasia, vaan se, että tekijöille tulee maksaa hyvitys. Tekijän oikeutta saada hyvitystä ei kumoa se, että kopiointi on tehty laitteelle, josta ei jostain syystä kerätä hyvitysmaksua. Ongelmaksi muodostuu tasapuolisuus laitevalmistajien kesken. Saman toiminnon sisältävissä mutta muutoin eri laitteissa voi nykyisin olla hyvitysmaksu (mp3-soitin) tai ei (mp3-soittimen sisältävä musiikkipuhelin). Samojen laitteiden kesken hyvitysmaksu ei ole kilpailukysymys, sillä sama maksu koskee kaikkia kilpailevia merkkejä riippumatta siitä, missä ne on valmistettu. Mitä laajemmin erilaiset kopiointilaitteet ovat hyvitysmaksun piirissä, sitä alempia yksikkömaksuja on kuitenkin mahdollista soveltaa. Tekijöille tulee siis maksaa hyvitys, koska kuluttajilla on oikeus tehdä itselleen kopioita teoksista yksityiseen käyttöön. Kukin meistä pystyy näin kuluttajana hankkimaan itselleen huomattavan varaston musiikkia ja elokuvia. Tämän mahdollisuuden taloudellinen arvo on todella merkittävä, jos sitä verrataan vastaavien maksullisten tuotteiden hankkimiseen kaupoista. Suomessa hyvitysmaksuja kerätään vain noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Se ei ole missään suhteessa yksityisen kopioinnin määrään eikä kuluttajien saamaan hyötyyn. Hannu Marttila on Gramexin toimitusjohtaja. 19

20 P Y K Ä L Ä V I I D A K K O Lukijoiden tekijänoikeudellisiin kysymyksiin vastaa Gramexin apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja. Rajoitetun vastaustilan vuoksi vastaukset eivät välttämättä ole täydellisiä. PIIRROS: JOUKO INNANEN Esityskorvaukset ulkomailta Olemme aktiivisesti keikkaileva bändi ja kierrämme varsin paljon ulkomailla. Tiedossamme on, että muutama biisimme on soinut muun muassa Tšekissä ja Itävallassa. Miten saamme Gramexkorvauksia ulkomailta? Gramex tilittää suomalaisten muusikoiden Gramex-korvauksia ulkomailta pääsääntöisesti voimassa olevien vastavuoroisuussopimusten asettamien ehtojen mukaisesti. Silloin kun vastavuoroisuussopimus on ns. A-tason sopimus, tilitetään perityt korvaukset maasta toiseen täysin normaalisti. Gramexilla on tällainen A- tason sopimus sekä tšekkiläisen sisarjärjestönsä Intergamin että itävaltalaisen LSG:n kanssa. A-tason tilityksissä lähetetään esimerkiksi Tšekissä käytetyn suomalaisen äänitteen käyttötiedot Suomeen Gramexin tarkastettavaksi. Vastaavasti tšekkiläinen Intergram saa käsiteltäväkseen tšekkiläisten äänitteiden käyttötiedot Suomesta. Järjestöissä tehdään sitten tarvittavat käyttötietojen kohdistamiset, ja tulokset lähetetään takaisin korvaukset keränneeseen maahan eli tässä tapauksessa Tšekkiin. Tämän jälkeen ulkomainen järjestö laskee omassa järjestelmässään taiteilijakohtaiset tilitykset ja siirtää niiden pohjalta tilitettävät korvausmäärät Suomeen. Gramex tilittää lopuksi korvaukset suomalaiselle asiakkaalleen. Jos vastavuoroisuussopimus on puolestaan ns. B-tason sopimus, perityt korvaukset jäävät korvauksen perineisiin maihin eikä niitä siis tilitetä maasta toiseen. C-tason sopimuksissa tilitetään korvauksia yleensä ainoastaan yhteen suuntaan tarkemmin sovittavalla tavalla. Gramexilla on tällainen C-tason sopimus saksalaisen sisarjärjestönsä GVL:n kanssa, ja tämän sopimuksen perusteella GVL tilittää taiteilijakorvauksia suomalaisille muusikoille erillisestä hakemuksesta Gramexin kautta. Euroopan Gramex-järjestöjen lähivuosien tavoitteena ja lopullisena pyrkimyksenä on siirtyä käyttämään mahdollisimman paljon A-tason tilitysmallia. Vastavuoroisuussopimuksetkaan eivät kata kaikkia tilanteita. Esimerkiksi radiosoittoja tapahtuu myös sellaisissa maissa, jotka eivät ole minkään edellä kuvatun vastavuoroisuussopimuksen alaisia. Näissä tilanteissa muusikon kannattaa itse hankkiutua suoraan kyseisen maan järjestön asiakkaaksi. Joissakin tapauksissa on mahdollista, että Gramex pyytää asiakkaansa puolesta yksilöidysti korvauksia ulkomailta. Tällöin muusikolla itsellään täytyy olla tarkasti tiedossa se, että korvauksia on kyseisestä maasta saatavana. Ulkomailta Suomeen tulevat Gramex-korvaukset perustuvat aina keräävän maan tilitys- ja korvauskäsittelysääntöihin. Joissakin maissa tilitysperiaatteet saattavat poiketa huomattavastikin Suomen järjestelmästä, joten runsas radiosoitto ulkomailla ei aina tarkoita vielä huomattavaa Gramex-korvausmäärää. Joissakin maissa, esimerkiksi Saksassa, runsas levymyynti voi taas korottaa korvausmäärää huomattavastikin radiosoittoa enemmän. Lisätietoja Gramexin vastavuoroisuussopimuksista saa Gramexin kotisivuilta Sieltä löytyy myös luettelo Suomen kanssa vastavuoroisuussopimuksen solmineista maista. Elokuva ja Gramex-korvaukset Olen pienen levy-yhtiön omistaja, ja yhtiömme viime vuonna julkaisemaa äänitettä tullaan saamani tiedon mukaan käyttämään suomalaisessa televisiosarjassa. Tiedän, että Gramex myöntää äänitteen tuottajan puolesta äänitemusiikin kopiointioikeudet av-tuotannon televisiokäyttöön ja että tuottaja saa Gramexista kopiointikorvaukset. Mutta onko totta, että televisioyhtiö ei suorita enää erikseen esityskorvauksia Gramexille siitä, kun ohjelmasarjaa esitettään televisiossa? Asia menee juuri siten kuin arvelet eli televisioyhtiö ei maksa televisioohjelmiin kopioidusta äänitemusiikista esityskorvauksia. Tämä johtuu siitä, ettei äänitteen tuottajalla eikä äänitteellä esiintyvällä muusikolla ole tekijänoikeuslain 47 :n mukaista korvausoikeutta, kun äänite sisältyy elokuvaan ja sitä esitetään televisiossa tai muutoin julkisesti. Ainoa korvaus on siis kopiointikorvaus. Tämä seikka on otettava huomioon myös silloin, kun kopiointiluvan myöntäminen ei kuulu Gramexille, vaan äänitteen tuottaja tai muusikko antaa itse luvan äänitteen käyttämiseen esimerkiksi elokuvateatterilevitykseen menevässä elokuvassa. Ei siis kannata alentaa kopiointiluvasta pyydettävää hintaa sillä perusteella, että elokuvan julkisesta esittämisestä tulisi vielä erikseen Gramex-korvauksia, koska sellaisia ei ole tulossa. Musavisan oikeat vastaukset: 1c, 2c, 3c, 4a, 5b, 6b, 7c ja 8a 20