Puualan koulutus. Toimialajohtaja Rissanen peräänkuuluttaakin alan kouluttajien

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puualan koulutus. Toimialajohtaja Rissanen peräänkuuluttaakin alan kouluttajien"

Transkriptio

1 M Suomen Posti Oyj Puutuoteteollisuuden uutis- ja ammattilehti 4 / Puualan koulutus Sivu 4 uusiksi Kotkassa Erikoiskalusteita Ylistarosta Erikoiskaluste Ari Pellinen Oy on pohjanmaalainen yritys, joka tekee ravintolakalusteiden lisäksi vastaanottotilojen kalusteita,valvomokalusteita ja erikoisliikkeiden kalusteita. Sivu 6 Opiskelijat Jari Lipiainen (vas), Toni Meronen ja Miina Auvinen KyAMK:n Mussalon puutekniikan laboratoriossa. Uuden koulutusohjelman suunnittelussa on kuunneltu niin alan ammattilaisia, teollisuutta kuin opiskelijoitakin. Perinteisesti Kyamk on panostanut saha-ja levyteollisuuden prosesseihin, eikä tämä näkökulma ole uudistuksessa unohtunut, kertoo toimialajohtaja Juha Rissanen. Aiemmin puualan opikselijat olivat Mussalossa yksin. Nyt kaikki ammattikorkeakoulun opintolinjat ovat yhdessä samalla campuksella ja puualan on siten mahdollista saada tukea mm. energia- ja rakennustekniikasta. Kolme vaihtoehtoa Uudessa opetussuunnitelmassa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa: modernit puutuotteet, puun kestävä käyttö ja bioenergia. Modernit puutuotteet ohjelmassa opiskellaan puun Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kotkassa on uudistanut puutekniikan koulutusohjelman sisällön. ominaisuuksia, työstöjä, nykyisiä puutuotteita sekä opetellaan innovoimaan uusia tuotteita unohtamatta muotoilun merkitystä. Puun kestävän käytön opiskelussa perehdytään puumateriaalin elinkaareen kestävän kehityksen kannalta. Bioenergia -ohjelmassa opiskellaan puupohjaisia energialähteitä, bioenergian tuotantoa ja puunjalostuksen enegiaa käyttäviä prosesseja. Mistä osaajat? Puualan koulutus on viimeisen vuosikymmenen aikana kokenut varsinaisen alamäen. Koulutusta on saatavilla enää kolmessa ammattikorkeakoulussa, Kotkan lisäksi Lahdessa ja Kuopiossa. Ne kaikki ovat profiloituneet omalla tavallaan. Aloituspaikkoja on yhteensä sata, mutta vuosittain valmistuu vain Viime vuonna Kotkasta valmistui vajaa parikymmentä insinööriä. Opiskelua on leimannut keskeyttämiset vähäisen hakukiinnostuksen lisäksi. Kotkaan haki viime vuonna kuusi opiskelijaa! Teollisuus on arvioinut tarvitsevansa tulevaisuudessa puualan insinöörejä vähintään pari sataa vuodessa. Yhteistyötä tarvitaan tässäkin Puualalla on siis todella tiukat paikat edessä, jos muutosta koulutustilanteeseen ei saada nopeasti aikaan. Toimialajohtaja Rissanen peräänkuuluttaakin alan kouluttajien yhteisen markkinoinnin tarvetta. Markkinointiin tarvitaan myös lisää teollisuusyrityksiä valmaan uskoa, korsti Rissanen. Koulutusohjelman julkistamistilaisuudessa Stora Enso Wood Productsin tehdaspäällikkö Tuomo Harkikainen esitti toivomuksen, että yhteistyöllä vältettäisiin aiemmat virheet valtakunnan tasolla. 90-luvulla rahaa jaettiin ja koulutusta kehitettiin joka puolella. Surullisin esimerkki on Kullaan metsäopiston nousu ja tuho. Sinne hankittu täysmittainen sahalinja on jo ehditty romuttaa, muistutti Hartikainen. Maija-Liisa Saksa Hionta osana pintakäsittelyä Jepualaisen Mirka Oy:n markkinaosuus suomalaisen puutuoteteollisuuden hiomatuotteissa on varsin vakuuttava, kilpailua tulee lähinnä ruotsalaisten ja sveitsiläisten tuotteiden taholta. Kovinta kilpailu on kansainvälisillä markkinoilla. Sivu 12 Kasvuyrityksiä kiihdyttämöistä? Metsäalan yritys-kiihdyttämöt, jos niitä saadaan aikaan, tuovat kovan tason liiketoimintaosaamista alalle, mutta eivät ole koko alan kasvuyritysongelmien ratkaisu, totesi toimitusjohtaja Mari Hjält esitellessään Gaia Consulting Oy:n tekemää selvitystä. PINTAKÄSITTELYLAITTEET Wagner Industrial Solutions Scandinavia AB Purokatu 2, RAISIO Puh , toimisto@wagner-industri.com Industrial Solutions

2 2 Puu&Tekniikka numero 4/2010 Tikusta asiaa Saksan sahatavaran vienti laski viidenneksen Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä Saksan sahatavaran vienti laski 31 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna eli 1,93 miljoonasta 1,33 miljoonaan kuutioon. Koko viime vuonna vienti laski 22 prosenttia 6,3 miljoonasta kuutiosta 4,9 miljoonaan kuutioon. Suurinta lasku oli Euroopan viennissä. Saksan sahatavaran tuonti laski viime vuonna edellisen vuoden 3,1 miljoonasta 2,7 miljoonaan kuutioon. Ruotsalaiset onnistuivat lisäämään vientiään Saksaan 6 prosentilla kuutioon, suomalaisten vienti supistui peräti kolmanneksella kuutiosta kuutioon. Latvia ja Viro onnistuivat lisäämään Saksaan vientiään prosentilla. Xynthialla ei vaikutusta sahatavaramarkkinoihin Helmikuun lopun myrsky kaatoi arviolta neljä miljoonaa kuutiota puita Saksassa, lähinnä länsiosissa. Määrän ei uskota vaikuttavan tukkimarkkinoilla hintoihin. Myrsky ei aiheuttanut myöskään Ranskassa samanlaista tuhoa kuin viime vuoden Klaus -myrsky. Saksassa elpymistä loppuvuodesta Saksan puutuoteteollisuuden myynti ilman huonekaluja putosi viime vuonna 13 prosenttia 12,5 miljardiin euroon. Ml huonekalut, yli 50 hengen yritysten liikevaihto oli viime vuonna 28,7 miljardia euroa. Joulukuun myynti ilman huonekaluja laski 1,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sahateollisuuden myynti nousi joulukuussa 12 prosentilla. Moelven Byggmodulille ennätystilaus Moelven Byggmodul on saanut historiansa suurimman tilauksen. Rakennusyritys Malthus As on tilannut 750 valmista asuntoa, täysin kalustettuna kylpyhuoneineen. Asunnot toimitetaan nikkelitehtaalle Kanadaan. Tilaus työllistää 1000 henkilöä. Työn käynnistyvät täysillä pääsiäisen jälkeen ja ensimmäiset 446 yksikköä toimitetaan touko-kesäkuussa. Keittiökalusteiden kysyntä vaisua Saksassa Saksalaiset keittiökalustevalmistajat ovat joutuneet turvautumaan uudelleen lyhennettyyn työaikaan huonosta eurooppalaisesta kysynnästä johtuen. Alkuvuonna ollut kysyntäpiikki ei ole jatkunut ja vain muutama saksalainen yritys uskoo selviytyvänsä pääsiäiseen asti ilman lyhennettyä työaikaa. Japanin liimapuun tuonti Japani toi Euroopasta viime vuonna liimapuuta kuutiota, jossa oli 19 prosentin kasvu edelliseen vuoteen. Kasvusta huolimatta tuonti jäi 19 prosenttia alemmaksi kuin vuonna 2008 ja peräti 27 prosenttia alle vuoden 2007 tason. Suomalaiset kasvattivat vientiään viidenneksellä kuutioon. Seuraavaksi suurin viejä oli Itävalta kuutillaan. Ruotsalaiset veivät Japaniin kuutiota, edellisenä vuonna määrä oli kuutiota. Ruotsin pellettituotanto kasvaa Ruotsin 80 pellettitehtaan tuotannon ennustetaan kasvavan tänä vuonna lähes kolmanneksella 2,1 miljoonaan tonniin. Stora Enso kasvattaa tuotantoaan sekä Gruvön että Norrsundetin tehtaillaan. Ruotsin sahatavaran vienti laski joulukuussa Viime vuoden lopussa Ruotsin sahatavaran vienti hiipui verrattuna edelliseen vuoteen, koko vuoden vienti nousi hieman. Viime joulukuussa vienti oli kuutiota, vähennystä oli 8 prosenttia edelliseen joulukuuhun verrattuna. Pääosin vienti väheni Afrikkaan, pudotusta oli 34 prosenttia. Myös Aasian vienti väheni, sen sijaan Euroopan vienti nousi joulukuussa 15 prosenttia kuutioon. Ruotsin kokonaisvienti viime vuonna oli 12,22 miljoonaa kuutiota, nousua edelliseen vuoteen oli 1,7 prosenttia. Viennin suurimmat kasvuprosentit ovat Islannin (223) ja Suomen (164) kohdalla. Islannin vienti oli vain 1700 kuutiota, mutta Suomeen tuotiin viime vuonna peräti lähes kuutiota ruotsalaista sahatavaraa. Ruotsalaisten aktiivinen markkinointi Suomessa on siis tuonut tuosta. Eurooppaan ruotsalaiset veivät viime vuonna 8,4 miljoonaa kuutiota, laskua 2,3 prosenttia edelliseen vuoteen, Afrikkaan vienti oli 2,36 miljoonaa kuutiota, nousua oli 15,5 prosenttia. Aasiaan, josta yli puolet Japaniin, vietiin 1,3 miljoonaa kuutiota, kasvua oli 5 prosenttia. Lastulevyn hinta nousussa Katso jälleenmyyjäsi: Keski-Euroopan lastulevyn tuottajat suunnittelevat hintojen nostamista tämän vuoden toisen neljänneksen aikana. Hinnat nousivat jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä ja lähes kautta linjan tammi-helmikuussa. Perus- ja päällystetyn lastulevyn kysyntä on pysynyt vakaana viime viikkoina. Tammikuussa tapahtunut huonekaluteollisuuden myynnin lasku ei ole vielä vaikuttanut lastulevyn kysyntään ja toimitusaikojen ilmoitetaan usealla valmistajalla olevan neljästä kuuteen viikkoon. Päällystetyn lastulevyn tuottajille toimitusajat ovat lyhyempiä, pari kolme viikkoa. Ensimmäisellä neljänneksellä lastulevytehtaat ovat pyörineet normaalisti. Muutamalla on ollut tuotantorajoituksia johtuen raaka-aineen saantiongelmista. Lähteet: Euwid ja woodnet.se Kustantaja Puu & Tekniikka Oy Muuttolinnunreitti 23 A Espoo Toimitus Faktapro Oy PL 4, Espoo puh. (09) fax (09) toimitus@puutekniikka.fi Päätoimittaja Kimmo Janas kimmo.janas@puutekniikka.fi puh Toimituspäällikkö Maija-Liisa Saksa maija-liisa@puutekniikka.fi puh Ilmoitusmarkkinointi Sana-Saku Oy Maija-Liisa Saksa Muuttolinnunreitti 23 A Espoo puh. (09) maija-liisa@sana-saku.fi Taitto Adverbi Oy Itäportti 4 B, Espoo puh. (09) jouko.savolainen@adverbi.fi Maksuton! Tilaa veloituksetta! Tilaukset / osoitteenmuutokset / tilausten lopetukset: Pyydämme sinua ystävällisesti tekemään sinulle veloituksettoman lehden tilausta koskevat muutokset sivuillamme ja valitse vasemmalla olevasta valikosta oikea vaihtoehto. Näin tiedot päivittyvät viiveettä ja oikein! Paino Allatum Oy Mikkolantie 24, Pori Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot Ilmoitus on peruttava viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Reklamaatiot viikon kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena. Ilmoitusaineistot Suositeltavin tiedostomuoto on Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja aineisto-ohjeet Levikki: Yli kpl, yli eri toimipaikkaan kattaen koko puutuoteteollisuuden: sahat, talo- ja levyteollisuuden, rakennuspuusepänteollisuuden, kaluste- ja huonekaluteollisuuden ym. pienvalmistajat, arkkitehtitoimistot ja sisustussuunnittelijat, oppilaitokset sekä teknisen työn opettajat ym. alasta kiinnostuneet. Muut käytettävät ohjelmat: Freehand, InDesign, Photoshop, Adobe Illustrator. Värit määritellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa. Fontit Adoben PostScript-fontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai liittää tarvittavat fontit mukaan. Aineiston toimitus: Sähköpostilla: aineistot@puutekniikka.fi CD tai DVD: Puu & Tekniikka -lehti, PL 4, Espoo

3 numero 4/2010 Puu&Tekniikka 3 P ä ä k i r j o i t u s Kasvuennusteita tulvii Kimmo Janas Päätoimittaja kimmo.janas@puutekniikka.fi Nyt kun on selvästi päästy pahimman taantuman yli, ovat eri laitokset alkaneet syytä markkinoille omia talousennusteitaan lähivuosista. Vaikka prosenttiluvut bruttokansantuotteen kasvusta vaihtelevatkin suuresti, yhteistä kaikille ennusteille on kuitenkin positiivinen viesti: pohjalta ollaan nousemassa. Positiivisimmat luvut löi pöytään Pellervon taloustutkimus ennustaessaan maamme kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 3,2 %. ETLA tyytyi 1,5 prosenttiin ja Suomen Pankki 1,4 prosenttiin muiden pankkien arvioiden liikkuessa 1,2 ja 2,7 % välillä. Nuo suuret erot ennusteissa ovat osoitus taloustieteilijöiden epävarmuudesta käännekohdan ajoituksessa. Välttämättä paluuta ns. vanhojen hyvien aikojen talouslukuihin ei aivan lähivuosina tule tapahtumaan, mutta kasvua se on pienikin kasvu! On turha ruveta haikailemaan raketinomaista singahdusta ylös, vaan on opittava etenemään pienin askelin. Onneksi ahtaajalakon taloudelliset seuraukset vientiteollisuudellemme olivat pienempiä kuin ensiarviot antoivat pelätä. PTT uskoo maailmantalouden elpymisen vauhdittavan myös Suomen viennin kasvua varsinkin tänä vuonna. Viime vuonna ajautui konkurssiin maassamme runsaat 3200 yritystä eli enemmän kuin muina tämän vuosituhannen vuosina. Kuitenkin selvästi vähemmän kuin edellisen laman synkimpänä vuonna 1991, jolloin matkansa päähän tuli 6255 yritystä. Balance Consultingin viime viikolla julkaisemien tilinpäätöstietojen mukaan suomalaisyritykset ovat nyt 1990-luvun lamavuosia vakavaraisempia ja kannattavampia eikä niillä ole samanlaista Vaikka talousennusteiden kasvuluvut vaihtelevat, yhteistä kaikille ennusteille on kuitenkin suunta ylöspäin! velkataakkaa kuin takavuosina. Toisin sanoen pohja, jolta ponnistetaan on varsin lohdullinen. Toivoa sopii, ettei tulevilla vero- ym. päätöksillä turhaan hidasteta tai jopa estetä yritysten kasvuponnistuksia. Suomen Pankki varoittaakin omassa ennusteessaan, että vuoden 2012 jälkeen maamme bkt:n kasvu voi hyytyä runsaan prosentin vuosivauhtiin, ellei toimeen ripeästi tartuta. Yksityispuolella ETLA uskoo investointien supistumisen pysähtyvän kuluvana vuonna. Kaikilla toimialoilla on runsaasti vapaata kapasiteettia tuotannon ripeäänkin kasvattamiseen sitä mukaa kuin kysyntä virkoaa. Asuinrakentamisen alamäkikin näyttää pysähtyneen ja rakennuslupien määrä on kääntynyt nousuun. Jatkossa asuinrakentamista piristää ETLAn arvion mukaan vapaarahoitteisen asuntotuotannon lisääntyminen. Siinä missä julkisten investointien kasvumahdollisuudet tyssäävät kuntien rahapulaan, yksityisten investointien arvioidaan kohoavan ensi vuonna 8 9 prosenttia. Nämä ovat kaikki lohdullista tietoa myös puutuoteteollisuudelle, joka on selvinnyt uudisrakentamisen hiljenemisestä valtion anteliaiden kotitalousvähennysten kannustaessa ihmisiä remontointiin. Ja kun yksityispuolella alkaa taas usko palata kuluttamiseen, alkaa myös kotien sisustaminen ja huonekalukauppa elpyä. Kun haluat tuloksia mainonnaltasi, valitse Puu&Tekniikka 78% Puu&Tekniikan lukijoista osallistuu päätöksentekoon. * kappaleen levikki tavoittaa nykyiset ja potentiaalit asiakkaasi. Edullisimmin. Kontaktihinta ** eri puualan lehdissä A4, 4-v A5, 4-v Puu&Tekniikka Puumies Woodworking * lukijatutkimus Focus Master 2008 ** ilmoituksen hinta snt/levikkikappale, ilmoitetuin hinnastohinnoin Ilmoitushinnat: Vuoden 2010 ilmestymisaikataulu Nro Ilmestyy Teema + jakelu Puuntyöstökoneet, lisäjakelu: Xylexpo (Milano 4..5.) Sahateollisuus, puun kuivaus, lämpökäsittely Huonekaluteollisuus, suunnittelu, lisäjakelu: Habitare 10 (Helsinki ) Puusta rakentaminen, lisäjakelu: kuntien teknisen toimen sekä talonrakennusteollisuuden johtajat ja rakennesuunnittelutoimistot, FinnBuild 2010 (Helsinki ) Puuntyöstökoneet, alihankinta, lisäjakelu: Puuntyöstö (Lahti ) Bioenergia, sahateollisuus, lisäjakelu: Energia 10 -messut (Tampere ) Robotiikka ja automatiikka, työturvallisuus Puusta rakentaminen, koulutus, lisäjakelu: kuntien teknisen toimen sekä talonrakennusteollisuuden johtajat ja rakennesuunnittelutoimistot Soita Maija-Liisa Saksa, , maija-liisa@puutekniikka.fi Vedä myyntisi nousuun!

4 4 Puu&Tekniikka numero 4/2010 Erikoiskalusteita Ylistarosta Erikoiskaluste Ari Pellinen Oy on pohjanmaalainen yritys, joka tekee ravintolakalusteiden lisäksi vastaanottotilojen kalusteita, valvomokalusteita ja erikoisliikkeiden kalusteita. Pentti Mäkelä jatkaa yhteistyötä Pellisen kanssa metallipajansa puitteissa. Ari Pellinen kertoo yrityksen kilpailukyvyn löytyvän mm. monipuolisesta tarjonnasta ja tinkimättömistä aikatauluista. Toimitusjohtaja Ari Pellisen mukaan Erikoiskaluste Ari Pellinen Oy on parhaimmillaan vaativissa kohteissa, jotka on suunniteltu siten, että toteutuksessa käytetään puun lisäksi myös metallia ja lasia. Meillä on omat metallija puupuolet ja jopa lasitukset hoidamme itse. Periaate on toimittaa asiakkaalle mahdollisimman kokonaisvaltainen paketti, joka sisältää niin tiskit kuin sohvat ja verhotkin, Pellinen luettelee ja ottaa esimerkiksi tämän hetken suurimman kohteen, Helsinki-Vantaan lentokentän. Onpa parikymmentä ABCasemaakin eri puolella maatamme saanut kalusteensa tästä 15 henkeä työllistävästä ylistarolaisyrityksestä. Metsän keskeltä maailmalle Mielenkiintoista yrityksen toiminnassa on lähes olematon markkinointi. Yrityksen toimitilan seinässä ei edes ole nimikylttiä. Vaikka Pellinen epäilee, etteivät edes kaikki paikkakuntalaiset tiedä yrityksen olemassaoloa metsän keskellä, hankintaorganisaatiot varsinkin pääkaupunkiseudulla tuntevat yrityksen sitäkin paremmin. Em. lentokentän lisäksi kohteita löytyy niin Alkon pääkonttorista kuin Fortumista jne. Yrityksen entinen omistaja, Pentti Mäkelä on kotoisin Ylistarosta, joten yrityskin on toiminut vuodesta 1969 lähtien alunperin Puusepänliike Pentti Mäkelä Oy:n nimellä ainakin espoolaisin silmin keskellä ei mitään Ylistarossa. Ari Pellinen palkattiin alunperin avainhenkilöksi, jossa tehtävässä hän ehtikin toimia lähes 15 vuotta, ennen kuin tarjoutui mahdollisuus ostaa yritys vuonna Yrityksen toiminta on laajentunut viime vuosina mm. uuden toimintastrategiamme ansiosta. Ennen piirrettiin rakennettavat kalusteet lattiaan 1:1, jonka jälkeen ne tehtiin puuvalmiiksi, purettiin ennen pintakäsittelyä ja koottiin taas uudelleen. Nyt käytämme AutoCAD-ohjelmistoa, jolla suunnittelemme osat. Pintakäsittelyn jälkeen osat siirretään toiseen halliin, jossa kalusteet vasta kokoonpannaan. Toiminta on nopeutunut puolella, arvioi Ari Pellinen. Asennuksesta vastaavat omat asentajat, jotka lähtevät Pohjanmaalta liikkeelle. Palveluyritys Ari Pellinen myöntää tarjousten antamisen olevan usein varsinaista aivojumppaa, kun arkkitehtien suunnitelmia pyritään muokkaamaan toteutettavaan muotoon. Vaikka rakennusliikkeet toivovatkin tarjousten antajilta myös alkuperäistä halvempia ratkaisuehdotuksia, Pellinen kertoo yrityksensä pyrkivän pikemminkin parantamaan kuin huonontamaan alkuperäissuunnitelmia. Laman keskellä on maahamme rantautunut useampiakin ulkomaisia tekijöitä mm. Virosta, joiden kanssa Pellinen ei halua lähteä hintakilpailuun. Me emme yksinkertaisesti pysty säästämään materiaaleissa ja työtavoissa, koska meillä kaikki pyrkivät tekemään hyvää, kestävää ja laadukasta. Vaikka kyseessä onkin teollista toimintaa, Pellinen kokee yrityksensä olevan palveluyritys. Täytyy myöntää, että olemme ehkä totuttaneet asiakkaamme liian hyvälle, liian nopeisiin toimitusaikoihin, hän hymähtää. Mutta jos asiakas tarvitsee meitä, me lähdemme täältä 400 kilometrin päästä ja olemme työmaalla viimeistään seuraavana päivänä. Kimmo Janas Helsinki-Vantaan lentokentällä on lukuisia Ylistarossa Erikoiskaluste A. Pellisen tiloissa valmistettuja kalustekokonaisuuksia.

5 numero 4/2010 Puu&Tekniikka 5 Rahtipintakäsittelyä Kauhajoella Kauhajoen Ovituotanto käynnistyi toiminimenä edellisen laman keskellä, keväällä Osakeyhtiöksi yritys muuttui seitsemän vuotta myöhemmin. Toiminta jakaantuu kahden toimipisteen välillä, Kauhajoen keskustan lähellä tehdään puu- ja jyrsintätyöt sekä kalvopinnoitteet. Aronkylän puolella taas tehdään pelkästään pintakäsittelyä: maalausta, petsausta ja lakkausta. 17 henkeä työllistävä perheyritys toimii alihankintayrityksenä useammilla eri alueilla; rakennusteollisuuden levyjen pintakäsittelystä pesuhuonekalusteiden komponenttivalmistukseen. Kirjahyllypuolelle, joka on ollut mukana alusta alkaen, valmistetaan erkkerija muut listoitetut ovet. Tänä päivänä toiminta pitää sisällään myös runko-osien pintakäsittelyä. Keittiökalustepuolelle Kauhajoen Ovituotanto tarjoaa ovivalmistusta, nykyään myös oman malliston myötä. Omia jälleenmyyjiä ei Kauhajoen Ovituotannolla ole, vaan pääosa oman keittiökalusteovimalliston kaupasta syntyy netin kautta. Lisäksi yritys tarjoaa keittiökalusteteollisuudelle Aronkylässä sijaitsevat tilat mahdollistavat pintakäsittelyssä neliön päivävauhdin. 2. Jyrsinnöillä saadaan elävyyttä Kauhajoen Ovituotannon ovimalleihin. Juhani Pihlajaniemen esittelyssä Aalto-malli. erilaista pintakäsittelyä ja kalvopinnoitusta. Saman katon alla toimii myös toinen samassa omistuksessa oleva yritys, Kurikan Viilupuriste Oy, joka tekee erilaisia muotopuristekomponentteja. Uusimpana aluevaltauksena teemme eräälle sohvavalmistajalle sohvapöydät alusta loppuun saakka valmiiksi pakettiin asti, kertoo toimitusjohtaja Juhani Pihlajaniemi. Tärkeä osa-alue on alusta lähtien ollut myös telakkateollisuudelle tehtävät pintakäsittelytyöt. Sinnitellen laman yli Vaikka lama onkin hiljentänyt monia toimialoja, rakennuspuolen korjaus- ja saneeraustoiminta on pitänyt Sohvapöytiin syntyy tarvittaessa muotopuristeita. 4. Pari vuotta sitten hankittu CNC-työstökeskus lisää tuotannon joustavuutta. 5. Rakennusteollisuuteen toimitettavat pintakäsittelyt työllistävät Kauhajoen Ovituotantoa tasaiseen tahtiin. Kauhajoen Ovituotannon vielä kohtuullisen työllistettynä. Tulevaisuus näyttää jopa yllättävänkin hyvältä. Selvä muutos tapahtui toimitusjohtaja Juhani Pihlajaniemen mukaan pari viikkoa sitten. Esimerkiksi kirjahyllyvalmistajien kanssa on saatu solmittua useita alihankintasopimuksia. Keittiökalustepuolelle olemme päässeet tekemään ns. vanhanajan eli 1950-luvun ovimalleja. Tehdään jiirikulmilla ja saarniviilutettuna ja maalattuna. Ensin ei meinannut muuten löytyä edes listatoimittajaa, hän selvittää. Pari vuotta sitten hankittu CNC-jyrsin helpottaa mm. muotojen työstössä oviin. Lama tuli juuri samaan aikaan, kun teimme kalliin koneinvestoinnin, mutta on pakko todeta, että tuon investoinnin avulla olemme selvinneet laman yli. Hän myöntää myös 1990-luvun laman jo opettaneen katsomaan tarpeeksi pitkälle ja ennakoimaan tulevat vaikeudet. Pienen yrityksen kannalta hän näkee kuitenkin tärkeänä, ettei seisota yhden tai edes kahden jalan varassa. Eikä kolmekaan tukijalkaa ole vielä välttämättä tarpeeksi. Me toimimme kuudella eri alueella, mikä mahdollistaa joustavuuden. Tietenkin se vaatii myös työntekijöiltä joustavuutta, että pystytään tilanteiden muuttuessa vaihtamaan painopistealueita. Tässä uusimmassa lamassa oli Pihlajaniemen mukaan edelliseen verrattuna se positiivinen ero, että valtio lähti varsin ripeästi pelastamaan yrityksiä. Hiljaiselon jäljiltä on alalta poistunut monia valmistajia, joka näkyy nyt pitkään sinnitelleiden, kuten Kauhajoen Ovituotannonkin tilauskirjojen täyttymisenä kysynnän lisääntyessä. Kyselyt ovat olleet todella runsaita juuri viimeisten kahden viikon aikana. Kalvot lisääntyvät Vaikka korkeakiiltoisuus tuntuukin olevan päivän sana kalustepuolella, Juhani Pihlajaniemi kertoo himmeän pinnan tekevän nousuaan. Toisaalta myös haetaan aika paljon puukuvioista pintaa. Mekin teemme pinnoituspuolella pähkinää, kirsikkaa, koivua ja leppäpintaa. Maaleissa valkoinen on edelleen se kaikkein suosituin. Kuviot ovat myös jäämässä vähiin, ainoina ovat ehkä suorat linjat pyöristetyillä reunoilla. Takavuosien suosikki, holvikaarikin on jäämässä historiaan. Kauhajoen Ovituotannon valmistamista keittiökalusteovista jo lähes 80 prosenttia kalvopinnoitettuja tänä päivänä. Pääsyy tuohon suosioon on Pihlajaniemen mukaan kalvojen hyvä kosteudenkesto ja kulutuskestävyys. Kalvo-ovet kärsivät vielä joitakin vuosia sitten huonosta maineesta, mikä hänen arvionsa mukaan johtui valmistajien ammattitaidottomuudesta. Tekijät eivät hoksanneet, että ne kalvot pitää tosiaan liimata levyyn. Eli yritettiin selviytyä liian vähäisillä liimamäärillä ja sekin laitettiin usein väärään paikkaan, Juhani Pihlajaniemi arvostelee ja myöntää kalvopinnoituksen vaativan runsaasti opettelua ja kokeilua. Mutta meillä esimerkiksi on tänä päivänä joitakin kalvo-ovimalleja, jotka ovat jopa maalattuja ovia halvempia laadun siitä yhtään kärsimättä. Toisaalta kalvopinnoitus on monipuolistunut, ja nykyään Kauhajoella tehdään ovien lisäksi kalvopintaa myös kirjoituspöydän tasoihin, sängyn päätyihin ja muihin erilaisiin työtasoihin. Laadun on oltava hyvä Aronkylän tuotantotiloihin Pihlajaniemi hankki valmiin pintakäsittelylinjan TEAKista. Me pystymme ajamaan tällä käytännössä viisi ajoa yhdellä kertaa, mikä on toistaiseksi riittänyt lähinnä rakennusteollisuudelle tehtävissä pintakäsittelyissä, hän kertoo. Suurimmista referenssikohteista Juhani Pihlajaniemi mainitsee Nesteen ja Tapiolan pääkonttorit Espoossa. Nesteen Keilarannan toimitiloihinkin tuli 7000 neliötä pintakäsiteltyä levyä. Kotimaisten kohteiden lisäksi vientitoimituksia on myös muihin Pohjoismaihin ja Englantiin. Myös Venäjän markkinoita ollaan parhaillaan avaamassa. Pienen yrityksen tärkeimpänä kilpailuetuna Pihlajaniemi näkee lyhyet toimitusajat, jopa vuorokauden toimituksiin päästään hänen kertomansa mukaan. Ja vaikka työt tehdään nopeasti, pitää laadun toki olla hyvää, jos mielii jatkossakin olla alalla. Kimmo Janas TULE JA TUTUSTU METSÄ- JA PUUNJALOSTUSTEOLLISUUDEN UUSIMPIIN HANKKEISIIN JA TRENDEIHIN Tapaa maailman parhaat metsäalan, sen tuotannon ja teknologian tekijät ja asiantuntijat.tutustu alan teollisuuden monimuotoisuuteen ja sen tunnetuimpiin kansainvälisiin asiantuntijoihin. Osallistu laajaan kongressi- ja paneeliohjelmaan ja hyödynnä sieltä saamasi kontaktit ja tieto. Lisätietoja: Juha Pokela JPO FairConsulting juha.pokela@hmdc.fi 11. Kansainvälinen metsä- ja puunjalostusteollisuuden messu, tieteellinen kongressi ja erikoisnäyttely Münchenin Uusi Messukeskus Interforst-Bes_85x386_FIN.indd :33:56 Uhr

6 6 Puu&Tekniikka numero 4/ Mirka on kehittänyt sähkötoimisen epäkeskohiomakoneen, joka sopii kaikkiin hiontatöihin. Siinä voidaan käyttää Mirkan normaaleja 125 mm:n ja 150 mm:n hiomapyöröjä. 2. Abranetin tuhansia reikiä sisältävä hiontaverkko takaa hyvän pölynpoiston. 3. Mirkan laboratorioissa testataan jatkuvasti uusia tuotteita. Mats Nylund (vas.) ja Evald Lassus tutkivat Ultimax-hiontanauhan kestävyyttä. 4. Mirkan arkkitehtonisesti tyylikäs pääkonttori sijaitsee Jepualla Hionta osana pintakäsittelyä TIEDOSTA TAITO PINTAKÄSITTELYPALVELUJA Teak Teknologiakeskus Oy tarjoaa Pintakäsittelypalveluja leveällä ruiskuautomaatti- ja listaruiskulinjalla. Palveluihimme kuuluvat maalaus, petsaus ja lakkaus. Laitteemme soveltuvat levyille ja listamaisille tuotteille. Tuotteiden pintakäsittely tehdään asiakkaan tarpeen mukaan. Pintakäsittelemme myös talojen sisä- ja ulkoverhouslaudat. Tarjoamme myös: - Höyläyspalveluja. Piensarjat ja erikoisprofiilit. - Pintakäsittelyalan koulutusta - Teollisessa mittakaavassa toteutettuja pintakäsittelytestejä - Tuotekehityspalveluja, protovalmistusta LISÄTIEDOT: Jarmo Mäenpää p Sähköposti: jarmo.maenpaa@teakoy.fi Pintakäsittelyyn on varsinkin viime vuosina tullut runsaasti uusia mahdollisuuksia ja toisaalta siirtymistä entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Runsaat 5 vuotta sitten puhuttiin paljon vesiohenteisista pintakäsittelyaineista, kun vielä 10 vuotta sitten alaa hallitsivat katalyyttimaalit ja lakat. Nyt löytyy valtavasti erilaisia tuoteperheitä ja tuotetyyppejä, joka tietenkin edellyttää puutuoteyrittäjältä tietoa hallita koko prosessi hiontoineen ja pintakäsittelyaineineen. Varsinaista trendiä ei mielestäni löydy vaan kehitystä tapahtuu joka suunnalla, toteaa tuotekehittäjä Mats Nylund Mirka Oy:stä. Jepualaisen Mirkan markkinaosuus suomalaisen puutuoteteollisuuden hiomatuotteissa on varsin vakuuttava, kilpailua tulee lähinnä ruotsalaisten ja sveitsiläisten tuotteiden taholta. Kovinta kilpailu on kuitenkin kansainvälisillä markkinoilla. Yksi Mirkan kilpailutekijä on tuotteiden tasainen laatu. Yritys on myös investoinut teknisen palvelun kehittämiseen. UV tullut jäädäkseen Suosion harjalla tuntuu tällä hetkellä olevan korkeakiiltoinen pinta, joka useimmiten saavutetaan kalvoilla. Tosin Nylundin kertoman mukaan varsin hyvää jälkeä ilman runsaita jälkikäsittelyitä syntyy myös ruiskulla. Uskon pk-yritysten ruiskuttavan vielä ainakin seuraavat viisi vuotta, mutta suuret yritykset ehkä näkevät paremmat kat- teet kalvopinnoituksessa, arvioi tuotepäällikkö Evald Lassus. Seuraava muutos keittiökalusteissa tulee Mats Nylundin arvion mukaan olemaan kaarevat ovipinnat, joka taas asettaa pintakäsittelylle omia haasteitaan. Silloin eivät esimerkiksi leveänauhahiomakoneet enää pärjää. Näköpiirissä ei ole suurempia mullistuksia pintakäsittelypuolella. UV-lakat ovat tulleet jäädäkseen. Samoin PUlakat kasvattavat jatkuvasti osuuttaan. Vaikka viisi vuotta sitten povattiin katalyyttiaineiden kuolemista, niitä käytetään vielä yllättävän paljon puuteollisuudessa, huomauttaa Evald Lassus. Kalvopinnoitteiden lisäksi printtilinjat tulevat yleistymään Suomessakin. Jo viime vuonna Lignassa oli esillä useita eri valmistajia omilla linjoillaan, muistelee Mats Nylund. Rumpu vai talla? Puuhionnan puolella Lassus ei näe suurempia muutoksia olevan tulossa. Hiontayksiköiden lukumäärät kasvavat ja poikkiyksiköt lisääntyvät koneissa. Parikymmentä vuotta sitten kiisteltiin Puutekniikka-lehdessä rumpu vai talla? -kysymyksestä, paikoitellen varsin kovinkin sanakääntein. Kiistelyn aiheet ovat kuulemma edelleen samat, ja taistelu on kiivainta viimeisen hiontayksikön kohdalla. On vähän kuten vanhoilla pariskunnilla, kiistoja ei saada selvitettyä, mutta niiden kanssa on opittu elämään, naurahtaa Mats Nylund. Haastateltavamme eivät itse suostu ottamaan kantaa asiaan ainakaan lehden palstoilla... Hionnassa seurataan monin paikoin, mitä suuret yritykset tekevät tehokkuuttaan nostaakseen. Nykyään esimerkiksi laitetaan pienet (250 mm) teräsrummut kalibrointikoneeseen, joko kaikki kolme tai vaihtoehtoisesti viimeinen voi olla kova kumirumpu, selvittää Lassus. Nylund on ollut havaitsevinaan myös nauhakokojen kasvua. Verkkohiontaa terveyden vuoksi Puun työstö aiheuttaa paljon pölyä, joka voi sisältää vaarallisia hiukkasia. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että kovan puun hionta on vaarallisempaa kuin pehmeän puun hionta. Kehitys menee oikeaan suuntaan ja yhä useampi yrittäjä tiedostaa pölyttömyyden edut omassa tuotannossaan, toteaa Mats Nylund. Evald Lassuksen kertoman mukaan esimerkiksi Ranskassa ollaan valmistelemassa uutta lakia, jonka nojalla tuotannon pölyttömyyteen panostava puutuoteyrittäjä saisi investointitukea valtiolta. Teollisuuden leveänauhakoneissa pölynpoistoon pitää panostaa entistä enemmän, jonka lisäksi monissa yrityksissä käytetään antistaattisia nauhoja. Käsihiontapuolen pölyongelman ratkaisemiseksi Mirka on kehittänyt verkkohiomatuotteensa Abranet, joka paitsi suojelee työntekijöiden hengitysteitä vaaralliselta hiontapölyltä, tekee työskentelystä myös helpompaa. Hiominen ilman häiritseviä pölyhiukkasia antaa myös mahdollisuuden hallita työtä tarkemmin, ja lopputuloksesta tulee korkealuokkaisempi. Pinta on puhtaampi ja laatu parempi. Yksi verkkohiomatuotteiden monista eduista on, että hioma-arkeilla tai -pyöröillä on pidempi käyttöikä kuin perinteisillä hiomatuotteilla. Verkkohiomatuotetta käyttävälle tämä tarkoittaa selkeitä säästöjä, parempaa kannattavuutta ja kilpailukykyä, huomauttaa Lassus. Tuhansia reikiä sisältävä hiontaverkko takaa hyvän pölynpoiston. Jokaisen pölyä imevän pisteen ja hiomajyvän välinen etäisyys on ainoastaan puoli millimetriä, lisää Nylund. Koska pölyä imetään pois jatkuvasti, hionta on käytännössä pölytöntä. Testit ovat miesten kertoman mukaan osoittaneet, että Abranetista vapautuu pölyä vain murto-osa verrattuna perinteisiin, pölynpoistolla varustettuihin hiomatuotteisiin. Kimmo Janas

7 numero 4/2010 Puu&Tekniikka 7 Timanttista pintaa Rotola-Pukkilalta Pentti ja Kaija Rotola-Pukkila aloittivat yritystoiminnan Kauhajoella elokuussa Ensimmäisiä tuotteita olivat lipasto ja kampauspöytä. Yritys keskittyi kuitenkin jo varhaisessa vaiheessa puupintaisiin kirjahyllyihin sekä myöhemmin hyllystösarjoihin. Täydentäviä artikkeleita ovat olleet sohvapöydät ja komerot. Ensimmäinen oma, vuonna 1968 valmistunut halli oli noin 500 neliötä. Toiminta vilkastui kuitenkin nopeasti ja jo seuraavana vuonna rakennettiin lisää. Laajennuksia on tehty siitä asti säännöllisesti, nyt yritys toimii ajanmukaisissa neliön tiloissa. Vuonna 2002 P. Rotola-Pukkila Oy:ssä toteutettiin suunnitelmien mukaisesti sukupolvenvaihdos. Pentti ja Kaija Rotola-Pukkilan pojat Mikko, Pauli ja Hannu ostivat yhtiön koko osakekannan. Uutena toimitusjohtajana aloitti Mikko Rotola-Pukkila ja Hannu Rotola-Pukkila toimii hallituksen puheenjohtajana. Yhtiö työllistää tänä päivänä 40 henkeä, perheenjäseniä on mukana viisi. Kirjahyllystöjä ja televisiotasoja yritys valmistaa Timantti, Regal, Proline ja Prime -mallistoina. Viennin osuus on Rotola-Pukkilan tuotannosta on Tanskasta ostetulla 19 tonnin painoisella prässillä saadaan kunnolla puristusvoimaa. 2. Viilutyöosastolla viilut lajitellaan, katkotaan oikeaan pituuteen ja leveyteen sekä liimataan haluttuun lopulliseen mittaansa. Käytetyimpiä viiluja ovat koivu, tammi ja pähkinä. 3. Käsiruiskulla käsitellään levyjen reunat mahdollisimman hyvän lopputuloksen saamiseksi. 4. Pintakäsittelylinjan vanhimmat koneet ovat noin 70 % lähinnä Ruotsiin ja Norjaan. Kotimaan myynti on kolmannella sijalla. Iso-Britannian vientiä ollaan vuosien tauon jälkeen käynnistämässä uudelleen. Ruotsin markkinat toimitusjohtaja Mikko Rotola-Pukkila näkee tällä hetkellä erittäin lupaavina. Konekaupoilla Tanskassa Rotola-Pukkila oli ostanut useamman vuoden ajan Tanskasta alihankintana kalusteoviensa peilit. Vuoden 2008 syksyllä tanskalaisen valmistajan omistajayritys ajautui kuitenkin konkurssiin, joka sai aikaan pientä hermostuneisuutta asiakaspuolella. Pitkien neuvotteluiden jälkeen onnistuttiin tanskalaisyrityksen koneet ostamaan Kauhajoelle. Vastaavanlaisia koneita ei Mikko Rotola-Pukkilan kertoman mukaan ole Euroopassa kuin kahdessa paikassa, Kauhajoella ja Italiassa Tänä päivänä Suomeen hankittu kone valmistaa ovipeilit ja laatikoiden etusarjat sekä Rotola-Pukkilan Regalmallistoon että alihankintana Hkt Yli-Heikkilän Lord- ja King -mallistoihin. Viime kevään opiskelun ja harjoittelun jälkeen oppirahat on kuulemma maksettu ja tuotanto sujuu normaalisti. Piti esimerkiksi löytää liimaan erikoiskovettaja, joka kestää liimojen ruiskulevityksen jne., Mikko Rotola-Pukkila tarkentaa. Koneita tuunaten Konepuolella on silmiinpistävää koneiden ikä. Mikko Rotola-Pukkila kertookin yrityksen vannovan kierrätyksen nimeen, joten tarvittaessa ostetaan käytettyjä koneita ja laitteita tuotantoa tukemaan. Koneenrakennus juontaa juurensa pitkälti nykyään aktiivisen eläkeläisen, Pentti Rotola- Pukkilan innostuksesta. Niinpä tuotantotiloista löytyy tänä päivänä lukuisia erilaisia, osa jopa patentoituja materiaalinkäsittelylaitteita ja koneita. Kun muut tuunaavat autoja, me tuunaamme puuntyöstökoneita, Mikko Rotola- Pukkila naurahtaa. P. Rotola-Pukkila Oy:n oma koneenrakennus onkin varsin merkittävää luvun lopulta. P. Rotola-Pukkila Oy oli Pohjoismaiden ensimmäinen huonekalutehdas, joka siirtyi telalevitteiseen UV-lakkaukseen kokonaan. 5. Pintakäsittelylinjasta vastaava Hannu Rotola- Pukkila (vas.) ja toimitusjohtaja Mikko Rotola- Pukkila tarkastelevat linjalta tullutta levyn pintaa. 6. Veljesjoukon keskimmäinen, Pauli on suunnitellut ProLine -malliston, joka edustaa Rotola- Pukkilan uutta linjaa. Yritys ei ole investoinut uusimpaan CNC-teknologiaan vaan käyttää mieluummin tiettyyn erikoistyöhön kehitettyjä koneita vaikkapa vain muutaman päivän vuodessa. Joillakin muilla saattaa olla CNC-kone, joka tekee 100 eri työvaihetta, meillä taas on 100 konetta, jotka tekevät yhden työvaiheen... Ammattilaiset kortilla Osaavan työvoiman saanti on ollut ajoittain peikkona yritystoiminnassa. Esimerkiksi kun levyjen reunalakkaukseen etsittiin työntekijöitä vuonna 2007 varsin näyttävällä rekrytointiilmoittelulla paikallislehdissä, yhtään hakemusta ei Mikko Rotola-Pukkilan kertoman mukaan tullut. Eikä niitä ammattitaitoisia ruiskulakkaajia muutenkaan ole ollut jonossa oven takana, hän hymähtää. Kauhajoen kaupunki on ollut aktiivinen työperäisen maahanmuuton edistäjänä. Kohdemaaksi on valittu Vietnam, koska siellä on nuorta, osaavaa ja innokasta väkeä. Meidän onneksemme sieltä löytyi kaksi pätevää nuorta miestä, jotka ovat olleet meillä nyt jo toista vuotta. Laadukasta pintaa Pintakäsittelylinjan vanhimmat koneet ovat 1970-luvun lopulta. P. Rotola-Pukkila Oy oli Pohjoismaiden ensimmäinen huonekalutehdas, joka siirtyi telalevitteiseen UV-lakkaukseen kokonaan. Sitä ennen oli telalla levitetty vain pohjalakkoja. Isä-Pentti muisteli, että vuoden 1978 alussa järjestetyssä Beckerin seminaarissa oli tehtaan tuoteinsinööri vakuuttanut painokkaasti, että ikinä ei tulla levittämään telalla pintaa, korkeintaan pohjalakkoja. No saman kevään Milanon messuilla oli kuitenkin jo esitelty ensimmäinen tarkoitukseen soveltuva telakone, Mikko Rotola-Pukkila naurahtaa. Samalla kun uusien telakoneiden ansiosta saatiin pintakäsittelyyn lisää tehokkuutta, parani myös työympäristö lakan katkujen kadottua kokonaan. Toisaalta samalla siirryttiin Kauhajoella myös ympäristöystävällisempään suuntaan. Meillä ei ole esimerkiksi mitään ongelmia VOC-päästöjen yms. kanssa, koska meillä ei ole mitään haihtuvia liuotinaineita käytössä. Joka värille on oma telakone, jolloin esimerkiksi värinvaihdon yhteydessä säästyy tuotantoaikaa. Hannu Rotola-Pukkila kertoo lakoissa käytettävän kolmea tyyppiä. Pähkinä ja tammi ajetaan hyvin himmeällä lakalla, joka muistuttaa öljyttyä pintaa. Petsatut puulaadut sekä koivu ja pyökki, ajetaan kiiltävämmällä ja paksummalla lakalla. Valkolakatuissa Teidän WEINIG-asiantuntijanne löydätte osoitteesta WEINIG TARJOAA ENEMMÄN pinnoissa puolestaan ajetaan valkopetsin lisäksi kolme kerrosta valkoista maalia. Kimmo Janas Kaikkea massiivipuun työstöön. Kaikkea samasta osoitteesta. Kaikkea 100% laadulla!

8 8 Puu&Tekniikka numero 4/2010 Myytävänä seuraavat käytetyt koneet ja laitteet: Tukkimittari VisioMetric 3D ja Mittauskuljetin täydellinen toimitus. Tukinkääntäjä sakaramallinen. Bruks tyvensievistäjä linjalle suoraan tai pöydälle asennettuna. Kunnostamme, asennamme ja otamme käyttöön takuulla. Soita Jyrkille Kongan Teollisuuskone Oy Mäntyharju, Finland 78 % lukijoistamme osallistuu päätöksentekoon Virtuaalista jatkojalostusta Kyamkissa on tuotannonohjauksen ja logistiikan opetukseen käytössä useita eri ohjelmistoja mm. SAP:in sekä Profimillin Mill-Planner MES-tuotannonohjausjärjestelmä, jota viime vuonna päivitettiin. Samalla siihen liitettiin virtuaaliyritys. Järjestelmä intergoitiin Microsoft Dynamics NAV toiminnanohjausjärjestelmään. Sähköistä maalausta Virtuaaliyrityksessä höylätään ja pintakäsitellään erilaisia sisutustuotteita. Opiskelijat toimivat tehtaan tuotannonsuunnittelijoina, joiden pitää saada tehdas pyörimään. He kirjaavat tilaukset, hankkivat tarvittavat materiaalit, kuormittavat linjat ja lähettävät valmiit pakatut tuotteet asiakkaille. Opiskelija Minna Kekäle on täydentänyt omana insinöörityönään ohjelmiston harjoitusmaalilman niin, että molemmissa järjestelmissä on vastaaavat tiedot sekä kehittänyt harjoitusmateriaalia. Oleellista on, että opiskelija käy työssään läpi koko tehdasprosessiin ja ymmärtään jokaisen vaiheen merkityksen. Ettei mitään vaihetta Ratkaisut puuteollisuuden menestykseen: Puuntyöstöalan kansainväliset erikoismessut Lahden Messukeskuksessa Special Fair for the Woodworking Industry Lahti Fair Centre Finland voi jättää väliin, kertoo Minna Kekäle. Puualan korkeakouluopetus uudistuu Aalto-yliopiston puualan opinto-ohjelma uudistuu syksyllä. Uuden Biotuotetekniikan tutkinohjelman opiskelijat saavat laaja-alaisen koulutuksen, jossa ympäristöasioilla on entistä enemmän painoa. Kun aiemmin valmistuneet puutuotetekniikan diplomi-insinöörit erikoistuivat esim. saha- tai levypuolelle, hallitsevat he nyt aiempaa laajemmin puun ominaisuuksia ja voivat siten sijoittua entistä laajemmin eri alueille. Uusi pääaine puutuotteista kiinnostuneille on Kuitutuotekniikka. Materiaali nostetaan opinnoissa esiin uudella tavalla. Opiskelijoiden pitää oppia ymmärtämään puun ominaisuuksia ja miten jatkojalostusprosessit, esim. kuivaus, vaikuttavat puun ominaisuuksiin ja kemiaan, selventää puutuotetekniikan professori Matti Kairi opintouudistusta. Sisäänottoa supistetaan aluksi Opintouudistuksen myötä tänä vuonna otetaan poikkeuk- Helppo hahmottaa Profimillin tuotannonohjaus on isoon SAP-järjestelmään verrattuna erilainen hahmottaa ja asiat on hoidettu yksinkertaisesti. Ohjelelmakokonaisuudessa pystytään nyt havainnollistamaan myös toiminnan- ja tuotannonohjausjärjetelmien välisiä liittymiä, selvittää hankinnan syitä tuotantotalouden ja logistiikan koulutusvastaava Juhani Heikkinen. Toinen tärkeä tavoite koulutuksen kannalta on, että toivomme saavamme yrityscaseja, joissa opikselijat voivat tehdä harjoitus- ja opinnäytetöitään käytössämme oleviin ohjelmiin perustuen, kertoo Heikkinen. Henkilökohtainen yritys Opiskelijat voivat omaan tahtiinsa pyörittää tehdastaan, sillä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa on otettu opetuskäyttöön virtuaalinen puun jatkojalostustehdas, Profilewood Oy. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat pääsevät nyt opiskelemaan virtuaalitehtaankin tuotannonohjausta. jokaisella on käytössään oma henkilökohtainen yrityksensä. Ohjelmisto on erityisesti logistiikan ja tuotantotalouden opiskelijoiden käyttöön suunniteltu. Kytkentä uuteen puualan koulutusohjelmaan on vielä tässä vaiheessa käymättä läpi. Paljon riippuu siitä, miten tämä mahtuu työjärjestyksiin, mutta asiaa voi opiskella myös esim. neljän opetuskerran jakona, selvittää Heikkinen. Maija-Liisa Saksa Professori Matti Kairi toivoo opetusuudistuksen tuovan lisää hakijoita puupuolelle. sellisesti vain 40 opiskelijaa, jatkossa koko ohjelmaan otetaan sisään vuosittain 60 opiskelijaa. Pieneen sisäänottoon on syynä se, että halutaan välttää liian suuria opintoryhmiä, joita syntyisi, sillä jo viime ja toissa vuonna opintonsa aloittaneille halutaan tarjota mahdollisuus siirtyä opiskelemaan uuden opinto-ohjelman mukaan. Uudet Kuitutuotetekniikan pääaineen opiskelijat suorittavat kaikki samat aineet kuin muutkin Biotuotetekniikan opiskelijat eli aiemmat erot mm. kemian ja fysikaalisen kemian opiskeluissa jäävät pois. Toisen vuoden aikana valitaan varsinainen perehtymisalue. Kolme ensimmäistä vuotta opiskelu kandidaattitasolle saakka on pääosin suomenkielistä, diplomi-insinööriopinnot seuraavan reilun vuoden ajan ovat kokonaan englanniksi. Tämä on tuonut laitokselle parikymmentä ulkomaista tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa joka vuosi ja he motivoivat myös kotimaisia opiskelijoita, jotka pääsevät helposti mukaan kansainvälisiin kuvioihin, kertoo Kairi. Tasoa halutaan nostaa Puuala ei ole vetänyt nuoria korkeakouluopintoihinkaan. Viime vuonna sisään pääsivät lähes kaikki ensisijaisesti puupuolelle hakeneet. Viime vuonna valmistui yhteensä puutuotetekniikan ja puun materiaalitekniikan diplomi-insinöörejä lähes 20. Maija-Liisa Saksa

9 numero 4/2010 Puu&Tekniikka 9 Lukijan kynästä Saha- ja puuteollisuus yhä metsäteollisuuden selkäranka. Sahateollisuus maksaa tukeista 70 % metsänomistajien kantorahatuloista. Sahateollisuus on tärkeä raaka-ainetoimittaja kemialliselle metsäteollisuudelle. Sahat toimittavat haketta sellu- ja paperiteollisuudelle noin 11 miljoonaa m3, sekä kuitua 8-9 miljoonaa m3 vuodessa. Yhteensä määrä kohoaa noin 20 miljoonaan m3:iin, mikä vastaa noin kolmasosaa kemiallisen metsäteollisuuden raaka-aineesta. On kansallinen etu, että Suomessa voitaisiin sahata ja jalostaa 12 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Näin myös paperi- ja selluteollisuuden raaka-ainevirta säilyisi vakaana. Päätehakkuilta syntyy 2/3 osaa metsähakkeiden määrästä. Metsäteollisuus tuottaa 25 prosenttia Suomen nettovientituloista eikä juuri tarvitse tuontipanoksia. Koko metsäsektori on edelleen suuri työnantaja ja työllistäjä. Metsätraktorit, harvesterit, sellu- ja paperikoneet, atk-ohjausjärjestelmät ovat arvostettua suomalaista hitec-osaamista. Tulevaisuusskenaariot eivät riitä, vaan valtion pitää tulonsaajana ohjata, kannustaa ja säätää oikeudenmukaisia lakeja. Sen on myös varjeltava ja vahdittava, että työllisyys metsissä ja siten myös verotulot säilyvät ja kasvavat tulevina vuosina. Puun kasvu ja hakkuut tulee hyödyntää täysimääräisesti. Valtiovallan tulee kannustaa, ohjata puun myyntiä. Ajankohtainen keino kannustaa, vahvistaa metsäalaa on bioenergian käytön lisäys energian tuotannossa. Hakkuutähteet, kannot ja ensiharvennusrangat tulisi kerätä ja käyttää alueellisissa sähkö- ja lämpölaitoksissa polttoaineena. Suomessa ei ole riittävästi metsäenergiaa käyttäviä voimalaitoksia. Vastapaine-voimalaitokset tulisi sijoittaa mahdollisuuksien mukaan tasaisesti metsä-suomeen, niin että metsäpolttoaineiden kuljetukset ovat 50 km, max 100 km. Metsäpolttoainepotentiaalia on laskettu olevan vähintään 16 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vuonna 2009 sitä kerättiin arviolta 5,0 miljoonaa kuutiometriä. Näihin määriin ei sisälly metsäteollisuuden käyttämät ainespuut, tukit ja kuitupuut. Hyvä esimerkki on Suomen 6,1 miljoonan kuution polttopuiden käyttö. 1,1 miljoonaa m3 on ostopolttopuuta ja 5 miljoonaa m3 kansalaiset tekevät itse. Terve järki ja hinta ohjaavat tukit sahoille ja kuitupuut sellu- ja paperitehtaalle. Puupolttoaineita käyttävät sähkö-/lämpölaitokset eivät kilpaile kemiallisen metsäteollisuuden kuituraaka-aineesta. Alueellista sähköntuotantoa tuetaan 19 EU-maassa. Vain Suomi, Portugali ja Malta eivät ole säätäneet syöttötariffia tai ns. vihreitä sertifikaatteja. Syöttötariffi on hallinnollinen takuuhinta, jolla mahdollistetaan pienten (kattilateho 15-45/sähköteho 5-15 MW) alueellisten voimalaitosten rakentamista, niiden rahoitusta ja kannattavaa toimintaa. On arvioitu (Pöyry), että sahojen ja puutyötehtaiden yhteyteen voitaisiin investoida Suomessa sähköteholtaan yhteensä noin 400 MW, joka vastaisi Loviisan atomivoimalan reaktorikokoa. Sähköä nämä laitokset tuottaisivat noin 2,5 TWh. Sähkömäärä voidaan kaksinkertaistaa, kun polttoaineeksi käytettäisiin myös sahatukkien hankinnassa syntyvä metsähake. Sähköntuotanto voisi olla 5 terawattituntia vuodessa. Suomi käyttää sähköä vuodessa noin 90 terawattituntia. Sahat tarvitsevat syöttötariffin. Sahoilla tapahtuvaa hajautettua sähköntuotantoa puoltavat useat tekijät; käyttöpaikalla syntyvät omat polttojakeet, kuten kuori, purut ym. olisi voitava käyttää hyödyksi niiden syntypaikalla, eli sahoilla. Sähköntuotanto olisi päästötöntä energiantuotantoa. Polttojakeita ei enää kuljetettaisi pitkiä matkoja ja kuljetusten päästöt vähenisivät merkittävästi. Alueellinen sähköntuotanto parantaisi huomattavasti huoltovarmuutta ja tasapainottaisi tarjontaa, niin ettei sähköntuotanto keskittyisi harvojen, sähkön hinnoittelua ja jakelua dominoivien tuottajien käsiin. Sähkö käytettäisiin alempien jakeluverkkojen alueella, eikä sen siirto rasittaisi valtakunnan pääverkkoja. Sähkön siirto olemassa olevia verkkoja pitkin on saasteeton energiatie. Puupolttoaineisiin perustuvan CHPlaitoksen (Pöyry) sähkön tuotantokustannus on tällä hetkellä eur/ MWh. Investointikustannusten kattamiseksi tarvitaan syöttötariffia. Se merkitsee tukea markkinasähkön hinnan päälle 40 euroa/megawatti-tunnille. Arvioitu kokonaiskustannus olisi kuluttajille vain noin 0,08 centtiä kilowattitunnille. Investoinnit toisivat maakuntiin taloudellista toimeliaisuutta ja hyvinvointia. Syöttötariffi mahdollistaisi puupohjaisen sähkön alueellisen tuotannon, eikä se rasittaisi valtion taloutta. Valtion tulisi myös kannustaa säästämään sähköä ja öljyä. Esimerkiksi Ruotsin, Saksan, Itävallan mallin mukaiset tukitoimet, joissa yksityishenkilön vaihtaessa talonsa sähkölämmityksen/ öljylämmityksen puupelletillä toimivaksi, olisivat tarpeen. Ilkka Kylävainio Keitele Group Lyhyesti UPM:n puutavaraa Victoria&Albert Museoon Stora Enso investoi UPM on valittu puutavaran toimittajaksi arkkitehti Sami Rintalan suunnittelemaan installaatioon, joka rakentuu kesäkuussa avattavaan Lontoon Victoria & Albert museon näyttelyyn. Sami Rintalan suunnittelema installaatio Ark on lukemiselle ja tutkimiselle suunniteltu kolmikerroksinen minikirjasto, joka tarjoaa elämyksellisen mahdollisuuden kirjojen tutkimiseen. Kolmikerroksisen kirjatornin perusrakenne valmistetaan suomalaisesta kuusisahatavarasta, ja portaat sekä tasanteet mäntyliimalevystä. Sami Rintala on on palkittu muun muassa vuonna 2009 Global Award for Sustainable Architecture -palkinnolla. Rintala työskentelee Norjassa sekä toimii professorina Trondheimin yliopiston arkkitehtuurin laitoksella. V&A -museon näyttelyssä esiteltävät rakennukset tutkivat teemoja, kuten leiki, työskentele, suoriudu ja opiskele, 1:1 mittakaavassa. Stora Enson Puutuotteetliiketoiminta-alue investoi yli viisi miljoonaa euroa jatkojalostettujen tuotteiden kehittämiseen Uimaharjun, Itävallan Bad St. Leonhardin sekä Ruotsin Alan tehtailla. Uimaharjulla investoidaan ThermoWood-liiketoimintaan ja parhaillaan siirretään Kotkan sahalta lämpökäsittely-yksikkö ja kattila Uimaharjuun. Niiden arvioidaan olevan koeajovalmiina toukokuun puolivälissä. ThermoWood-liiketoiminnan siirtäminen Uimaharjuun avaa myös kiinnostavia kehitysmahdollisuuksia ThermoWoodin ja Uimaharjun ikkunakomponenttitehtaan välille ja tukee Stora Enson mukaantuloa lämpökäsitellyn männyn markkinoille. ThermoWood investoinnin yhteydessä Uimaharjun sahalla on myös tehty useita parannuksia tuotantoprosessiin. Investoinnit ovat kohdistuneet tasaus- ja laatulajittelulaitokseen sekä rimoitukseen. Itävallassa on parhaillaan käynnissä toisen CNC-yksikön rakentamistyöt Bad St. Leonhardin sahalla. Yksikkö aloittaa toimintansa alkukesällä. Rakennusten seinäja kattomateriaalina on käytetty Stora Enson omia ristiin liimattuja CLT-puuelementtejä. Niiden kysyntä on ollut nopeassa kasvussa. Ruotsissa Alan komponenttitehtaalla investoidaan uuteen suurjaksopuristimeen. Investointi nostaa linjojen kokonaistuotantoa ja mahdollistaa entistä laajemman tuotevalikoiman. Myyt tai ostat, käytä Markkinatoria! 75 e ( sis.alv) Viilujen ja laminaattien asiantuntijat Jätä ilmoituksesi Asiakkaiden arvostama viiluja levyaihiotoimittaja Näyttävät sisustuspaneelit julkisiin kohteisiin Se hieman edullisempi laminaatintoimittaja Viiluarkit Tekniset viilut Viilutetut ja laminoidut levyt MDF-levyt Viilut ja laminaatit helposti samasta hakukoneesta HVL:n varastoviilut ja -laminaatit Myös muiden valmistajien tuotteet Laminaattikalvot Umpilaminaatit sisälle ja ulos Paloluokitellut laminaatit Aitoviilulaminaatit Antimikrobiset laminaatit korkean hygienian kohteisiin Hollolan Viilu ja Laminaatti Oy puh janne.kuokkanen@hvloy.com Nordekor Oy puh info@nordekor.com

10 10 Puu&Tekniikka numero 4/2010 Lyhyesti Luonnontuote muovin korvaajaksi Muunto-paneliseinää sisustuselementteineen. Osaamista ja onnea Yritykset saavat alkunsa monella eri tavalla: analyyttisen pohdinnan, jostain saadun idean tai vaikkapa pitkän kehittelytyön tuloksena. Joskus tietyllä alalla olleet tai alaa sivuavat löytävät toisensa ja päättävät yrittää yhdessä. Tapio Kaukojärvi, yksi yhtiön kolmesta omistajasta esittelee mallia sananmukaisesti yrityksen profiilituotteesta Muunnosta. Näin tapahtui kolmelle länsiuusimaalaiselle Tapio Rautakorvelle, Jari Pehkoselle ja Tapio Kaukojärvelle 90-luvun lopussa. Kaikilla kolmella oli kokemusta myymäläkalustealasta myynnin tai valmistuksen puolella. Kyseisellä kalustealan sektorilla oli tuolloin turbulessia: alan firmojen tuotannon lopettamisia, konkursseja. Yllämainitut herrat aloittivat tuottamisen ja myynnin Vihdin Nummelassa toimintansa lopettaneessa puusepänverstaassa, myötäjäisinä joukko puutyökoneita, joista osa on yhä käytössä. Yhtiön nimeksi otettiin demokraattisesti omistajien etunimien alkukirjainten mukaan TJT-kaluste. Aloitusvuonna 1999 henkilökunnan määrä oli omistajien lisäksi kaksi, kymmenen vuotta myöhemmin 35. Miten yritys pääsi kasvu-uralle alalla, jolla oli isoja kilpailijoita, niin suomalaisia kuin ulkolaisiakin? Kysyntä tempoilevaa, toimitusaikavaateet tiukkoja? Yksi tekijä TJT-kalusteen kasvuun oli edellämainittu ongelmallisuus. Kysyntä on epätasaista mm. totaalisen hiljaiset joulu-tammikuu. Toisaalta tuotteet ovat yksilöllisiä asiakkaan toivomusten mukaisesti, joten niitä ei voida tehdä varastoon. Yritys näki yhtenä ratkaisuna tähän muut julkiskalustekohteet, toisena kotikalustepuolen, jossa osaamista voisi ehkä jotenkin hyödyntää. Kun kodinkalustaminen aloitettiin eteisestä ja varastotiloista onnenkantamoisena kehitystyöhön tuli Työtehoseura. TJT-kalusteessa oli kehitetty 20 ja 40 senttiä korkeat seinäpanelit, joissa oli alumiinilistoitus ja uritus. Täten paneleihin, joita tehtiin useilla eri päällysteillä, voitiin kiinnittää erilaisia sisustuselementtejä. Tätä myymäläsisustukseen tarkoitettua tuoteideaa ryhdyttiin kehittämään Työtehoseuran kanssa kotien säilytystiloihin. Työtehoseura teki tuoteideaa tunnetuksi omalla tavallaan ja valmistaja kääntyi helsinkiläisen Pentagon Designin puoleen tuotekokonaisuuden muotoilullisen ilmeen ja viestinnän vuoksi. Työn tulos sai nimen Muunto ja vuonna 2006 sitä esiteltiin nykymuodossaan Helsinki Design -viikolla. Julkisuus oli yhtiön edustajien mukaan melkoinen. Järjestelmä oli tarkoitettu koteihin ja sillä onkin noin kymmenen jälleenmyyjää erikoisliikkeistä Vepsäläiseen. Mutta asennuksen vaatimasta Muunnosta tuli kuitenkin ennen muuta sisustuselementti julkiskohteisiin. Saatu julkisuus kohotti valmistajan yritysprofiilia. Myymäläkalusteet on TJT:n kivijalka. Materiaalipohjaisesti se merkitsee 50/50 teräksen ja puun kesken. Levykomponenttien: melamiini-, laminaatti- tai viilupintojen sekä massiivipuun käsittelyyn on moderni konekanta, joka mahdollistaa erittäin pienien sarjojen valmistuksen. Yhtiön tiloissaan (3300 neliötä) käsittelemästä tavarasta levytuotteet edustavat 80 prosenttia. Tästä voikin päätellä, että ns. metallipuoli pohjautuu pitkälti yhteistyöhön osatoimittajien Myymäläkalusteisiin tulevien levykomponenttien käsittelyä. kanssa. Näistä useimmat sijaitsevat logistisesti oman tuotannon läheisyydessä Nummelassa ja Lohjalla. Toiminta monenkaltaisten puu/ metallituotteiden parissa sekä suhteet suunnittelijoihin ovat mahdollistaneet erikoiskalustekaupan. Asiakkaina on ollut toimistoja, virastoja, kirjastoja ko. alueen edustaessa noin viidesosaa kokonaislaskutuksesta, joka vuonna 2008 oli 8 miljoonaa euroa. TJT-kalusteen myyntijohtaja Tapio Kaukojärvi kertoo viime vuoden myynnin jäävän lievästi v lukujen alle. Mutta hän uskoo vankasti tulevaisuuteen. Uhkana ovat olleet ja ovat ulkolaiset vähittäiskauppaketjut, jotka tuovat tullessaan myös omat myymäläkalustajansa. Tietysti tämä toimii myös vastakkaiseen suuntaankin, mutta suomalaisia vähittäiskauppiaita on vähän maamme rajojen ulkopuolella. Joka tapauksessa TJT-kaluste, tähän saakka pelkästään Suomessa toiminut yritys, on valmistelemassa tuotteidensa myyntiä ulkomaille aluksi Ruotsiin. Lycka till! Pentti Talikka Pintakäsittelyaineet puuteollisuuteen maailman johtavalta maalinvalmistajalta Mikkelin seudun Osaamiskeskus hallinnoijana Miktech Oy on yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa käynnistämässä hanketta, jonka tavoitteena on kehittää uusia, luonnonmateriaaleihin perustuvia komposiittituotteita. Nyt valmisteltava hankkeeseen osallistuvat sen käynnistäjän Tampereen teknillisen yliopiston lisäksi mm. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Hankkeeseen haetaan myös Osaamiskeskuksen ja Uusiutuva metsäteollisuus osaamisklusterin kautta uuden osaamisen hyödyntämisestä kiinnostuvia yrityksiä. Tavoitteena on kehittää biomateriaalista riittävän luja, kuitumainen tuote, josta voidaan jalostaa erityyppisiä tuotteita ja sitä kautta auttaa alan yrityksiä kehittymään ja kansainvälistymään. Yhtenä isona mahdollisuutena nähdään puusta saatavan ligniinin hyödyntäminen. Alustavissa selvityksissä ligniinin hyödyntämisestä ollaan yrityksissä kiinnostuneita myös Suomen rajojen ulkopuolella. Hankkeen esiselvitys käynnistetään mahdollisimman pian, ja siinä selvitetään, millaisia biokomposiitteja tällä hetkellä on olemassa, millaisia tuotteita yritykset toivovat kehitettävän ja millaisia markkinoita tuotteille voisi löytyä. Lisätietoja: Kai Hannonen, puh , kai.hannonen@miktech.fi Seuraavassa Xylexpon erikoisnumerossa teemana puuntyöstökoneet Varaa heti tilasi. Numero 5-10 ilmestyy Aineistot Akzo Nobel Coatings Oy puuteollisuusmaalit I Pl 138, Vantaa I Puh

11 numero 4/2010 Puu&Tekniikka 11 Robotti ahertaa keittiökaappeja Kuopiossa syntyvät nyt keittiökaapistojen rungot tehokkaasti, kun robotti syöttää komponetteja cnctyöstöön valittamatta yksitoikkoisesta työstä tai kahvitaukojen puutteesta. Kuopion JR-Keittiökaluste Ryynänen Ky on kahden viimeisen vuoden aikana investoinut voimakkaasti tuotannon tehostamiseen. Omistajapariskunnan, Jarmo ja Päivi Ryynäsen lisäksi yritys työllistää viisi henkilöä. Komponentteja kauppiaille Yritys on perustettu 1989 ja se valmistaa keittiökalusteita sekä kiinteitä kalusteita ja liukuovia. Tuotannossa tehdään kalustekomponentteja sekä myös valmiita kalusterunkoja kauppiaille, jotka myyvät niitä omilla tuotemerkeillään. Jarmo Ryynänen kertoo, että aiemmin joillakin asiakkalilla on ollut omat hallit, jossa komponentit tehtiin. Nämä asiakkaat ovat siirtäneet komponenttituotannon ja kokoamisen meille ja keskittyvät nyt olennaiseen eli kaupantekoon. Tämä alue on meillä ollut kasvava viime aikoina. Satsaus tehokkuuteen Pari vuotta sitten yrityksessä aloitettiin isot investoinnit ja hankittiin mm Holz-Herin palkkisaha, Albert Vectorin cnc porauskeskus ja listoituskoneeksi Artech Biesseltä. Vuodenvaihteessa valmistui viimeisin automatisointivaihe, kun ABB:n robotti alkoi syöttää paloittelukoneelta rataa pitkin tulevia kappaleita cnc-porauskeskukseen. Valmistamme pieniä sarjoja ja meillä saattaa nipussa olla neljänkin asiakkaan tavaraa. Peräkkäin voi olla vaikka minkälaisia porauksia, joten tavallinen syöttölaite ei sovellu. Nyt robotti pystyy syöttämään kappaleet työstöön työlistan mukaan, joten voimme palvella asiakasta yksilöllisesti ja samalla tehokkaasti, selvitää Jarmo Ryynänen investoinnin tavoitteita. Suunnittelu vei aikaa Lineartec Oy:n toimitti automaation vaatiman linjaston robotteineen. Teak Oy:ltä ostettiin palveluna robotin ohjelmointi. Olen pari vuotta miettinyt itse automatisointia ja kuinka se toteutetaan. Tämän ohjelmointi oli iso työ verrattuna yksinkertaiseen kappaleen siirtoon paikasta toiseen. Teakista löytyi todella päteviä insinöörejä ohjelmoimaan. Meillä linjassa voi kulkea millaisia komponentteja tahansa ja robotti pystyy käsittelemään ne. Robotti kolmen kaverina Koko kalustevalmistuksesta vastaa kolme henkilöä. Kalustelevyt tulevat Koskisen Alumiinin työstökoneita AlumiiniteOlliSuuDen KOneRÄÄtÄli Alumiinitie 2, PAimiO Puh. (02) Lämpökäsiteltyä puuta Sinne missä puulta vaaditaan enemmän Asemantie 52, Iisalmi Puh: Lämpölaitoksia Vaasan Kuljetuskanavat Oy Hallitie Mustasaari puh kuljetuskanavat@ kuljetuskanavat.fi Ammattilaiset asialla Purunpoistolaitteita Puu- ja massalevyjä Puutavaraa Puuöljyt Vaasan Kuljetuskanavat Oy Hallitie Mustasaari puh kuljetuskanavat@ kuljetuskanavat.fi AM-Frost pyörösahan terät Klapisirkkelin terät Rahtisahausta ammattitaidolla Hiomatarvikkeita - Kaikkea hiontaan - Laadustaan tunnettu Lisätietoja: p myynti@hiomant.fi Sorvarinkatu 7, TURKU Terät ja terähuoltoa Tmi Marko Appelgren puh marko.appelgren@co.inet.fi Oy:stä ja Revolta. Ensimmäisessä vaiheessa ne sahataan paloitteluautomaatilla, jota hoitaa yksi henkilö. Tämän jälkeen kappaleet tulevat linjalla robotin siirrettäviksi porauskeskukseen, josta ne työstön jälkeen edelleen automaattisesti siirtyvät listoituskoneelle, josta yksi henkilö vastaa. Valmiiksi työstetyt komponentit joko pakataan tai ne siirtyvät tapituskoneelle, jonka hoitaja myös pakkaa tapitetut tuotteet. Kolmen hengen linja pystyy käsittelemään noin tuhat komponenttia vuorossa. Osa tuotteista kootaan valmiiksi rungoiksi erikseen. Hyvät kokemukset Jouko Ryynänen on tyytyväinen tehtyihin investointeihin. Ajoimme robotin sisään joulukuussa ja nyt meillä riittää kapasiteettia uusillekin töille. Käyttöönotossa ei ole ollut ongelmia ja kaikki on sujunut oikein hyvin. Vaikka robotti toimii miehittämättömänä, tarvitsee se silti valvontaa mahdollisten häiriöiden varalta. Niitä ei ole juuri ollut, toteaa Ryynänen. Maija-Liisa Saksa Jalopuuta DLH Finland Oy Heidehofintie VANTAA P Latokarinkatu TURKU P Pinnoite- ja päällystemateriaalit Nordstock Oy Nallekuja Nurmijärvi puh. (09) fax (09) info@nordstock.fi Hakalan Puutukku Oy Mukkulankatu Lahti Puh. (03) / Jukka Mattila Telefax (03) mattila.hakalanpuutukku@kopteri.net Terätoimitus Salonen Oy Vipusenkatu Lahti Puh Telefax jarmo.lehtinen@teratoimitus.fi Robotti siirtää levykomponentit porauskeskukseen. Kipinänilmaisuja sammutuslaitteita Puhaltimet Busch Vakuumteknik Oy Sinikellontie Vantaa Puh. (09) Telefax (09) info@busch.fi Parasta puulle! Lisätietoja: puh. (019) info@osmocolor.com Trukkeja Käytettyjen trukkien erikoisliike Trukkimyynti Trukkipurkaamo Trukki-Ukko Oy Lentoasemantie JOENSUU Lämpökäsiteltyä puuta Hjt-Holz Oy Vilppula puh hannu.salo@hjt-holz.com Pumput Busch Vakuumteknik Oy Sinikellontie Vantaa Puh. (09) Telefax (09) info@busch.fi Terät ja terähuoltoa Myös muita kylkitrukkeja trukki-ukko@trukki-ukko.fi

12 12 Puu&Tekniikka numero 4/2010 Eurovac Ratkaisut puuteollisuuden puhtaanapitoon Imupöydät, seinät ja kaapit viimeistelyhiontaan ja maalaukseen Puru- ja kuivauspuhaltimet Laitteet ja ratkaisut pölyn- ja purunpoistoon Suodatinyksiköt, syklonit ja kuljetuskanavat Asennukset, huollot ja varaosat Puh Lue uusimmat puualan uutiset TieToa vetten päällä puuta näkyvissä! Opintomatka Ahvenanmaalle Lähde mukaan omaksumaan uutta tietoa puualasta ja sen tulevaisuuden näkymistä. Samalla saat loistavan mahdollisuuden verkostoitua muiden puualan yrittäjien kanssa. Maaseutu-Pisa järjestää toukokuun lopussa neljän päivän mittaisen opintomatkan Ahvenanmaalle. Matkajärjestelyissä ovat mukana kaikki oppilaitokset, Sahayrittäjät ry ja Työtehoseura. Matkustamme Turusta Maarianhaminaan ja tutustumme saariston puunjalostusteollisuuteen. Matka Turun satamaan ja takaisin kotiin taittuu tilausbusseilla eri puolilta Suomea. Toimi heti ja varaa paikkasi! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: mennessä puhelimitse Harri Rytkönen sähköpostitse Tustustu ohjelmaan tarkemmin: Sahayrittäjät valmiina ratkaisemaan sahaustarpeesi MAASEUTU-PISA Kasvuyrityksiä kiihdyttämöistä? Metsäalan yrityskiihdyttämöt, jos niitä saadaan aikaan, tuovat kovan tason liiketoimintaosaamista alalle, mutta eivät ole koko alan kasvuyritysongelmien ratkaisu, todetaan Gaia Consultigin selvityksssä. Osana Metsäalan strategista ohjelmaa selvitettiin metsäalan yrityskiihdyttämöjen mahdollisuutta TEMin jo olemassa olevan Vigo- yrityskiihdyttämömallin alla. Selvityksen teki Gaia Consulting Oy, jonka toimitusjohtaja Mari Hjält korosti TEMin järjestämässä seminaarissa maaliskuussa, että vaikka alalle saataisiin muutama kiihdyttämö, ei se poista muita alan kehittymisen esteitä. Toimintamalli Kiihdyttämö on oy-muotoinen yhtiö, johon etsitään alan huippuosaajia, jotka haluavat sparrata innovatiivisa, kasvuhaluisia alkuvaiheen yrityksiä. Sparraajilta edellytetään laajaa kansainvälistä kokemusta, vakavaraisuutta sekä metsäalan tuntemusta. Yhdellä sparraajalla voi olla ainoastaan pari yritystä, jotta hän voi keskittyä niiden kehittämiseen ja rahoituksen etsimiseen. Vigo-mallissa julkisen rahan suhteen päätösten teko on pyritty tekemään mahdollisimman joustavaksi. Kiihdyttämö saa yrityksiltä palvelumaksuja, mutta varsinainen ansaintamahdollisuus muodostuu yritysten kasvusta. Kiihdyttämö valitsee yritykset, mutta yritykset itse voivat myös tarjoutua kiihdyttämöön. Vetureita tarvitaan Puuteollisuusyrittäjien toiminnanjohtaja Tapani Tuohiniemi muistutti seminaarissa, että puualan yritykset ovat pieniä. Monet verkostohankkeet ovat kaatuneet luottamuksen häviämiseen. Jotta löytyisi riittävän kokoisia, kasvuun panostamaan kykeneviä yksiköitä, pitää niitä luoda omistusjärjestelyjen kautta. Alalla tarvitaan ennen kaikkea yhteistyötä kaikilla tasoilla. Myös tutkimuksen suhteen alalla tehdään erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä, mutta kukaan ei välttämättä kysy yrittäjiltä, mitä tietoa he tarvitsevat, ihmetteli Tuohiniemi. Käydyssä keskustelussa tuli esiin, että pieniä innovatiivisia yrityksiä ei saada toimimaan yhdessä. Ala tarvitsisi ankkureiksi veturiyrityksiä, 10 miljoonan euron klustereita, joiden sisällä on vankkaa osaamista alkaen suunnittelusta ja designista tuotanoon ja asiakkuuden hallintaan sekä vientimarkkinointiin saakka. Kalikoiden sijaan pitäisi myydä ratkaisuja, korostaa Ari Martonen. Maaliskuun puolivälin Talouselämässä professori Jyrki Kettunen vertaa kaivostoimintaa ja puutuoteteollisuutta, jotka ovat lähes ainoat alat maassamme, joilla on materiaalinen kilpailuetu. Kaivostoiminta on saatu hyvin liikkeelle, mutta mekaaninen puu sen sijaan raapii edelleen tikkuja päästään valittaen puun kalleutta sekä hakkeen ja Ruotsin kruunun halpuutta. Viesti on pysynyt samana sata vuotta, muistuttaa Kettunen. Kalikka vastaan kalikka Bizco Partners Oy:n toimitusjohtaja Ari Martonen suomi puualaa keskinäisestä kilpailusta. Miksi emme kilpaile puun kanssa kilpailevia ratkaisuja vastaan, miksi kilpailemme kalikka vastaan kalikka? Kun tuotteet menevät teolliseen loppukäyttöön, on tyypillistä ylitarjonta, jolloin kilpaillaan vain hinnalla. Jos sen sijaan mennään tukkukaupan segmentoiduille alueille, rakentamisen ratkaisuihin tms., puhutaan 7-8 kiertonopeudesta. Kun jalosteiden päälle tarjotaan ratkaisuja palveluineen, on kaupanteossa muitakin kriteereitä kuin hinta ja usein ne muut ratkaisevat kaupan, korosti Martonen. Onko pelkkä tuote innovaatio? Martosen mukaan Suomessa pysähdytään innovaatioissa tuotteen kehittämiseen, sitä pidetään innovaationa. Se on kuitenkin vasta esivaihe, josta aletaan miettiä, miten siitä tehdään rahaa. Männyn paloitteluun oppia teurastamolta? Yrityskiihdyttämöt eivät yksin poista puualan kehittämisen esteitä, muistuttaa Mari Hjält. Asiakkuudet ovat se business. Koko liiketoiminta ratkaistaan siinä, miten tuotteita hankitaan, millaisia ratkaisuja tehdään asiakkaille. Jos tämä jätetään tekemättä, kilpaillaan kalikka vastaan kalikka. Ja sitten ollaan nykyisessä tilanteessa: Liiketoimintaa yritetään tehdä puusta tehtaan sisäpuolella ja matkalla satamaan. Tämä väli on jyystetty aika tarkkaan, euro on toiminut siellä hyvin konsulttina, ryöpytti Martonen. Maija-Liisa Saksa Mullista parikymmentä jaetta Profesori Kettunen vertaa sahateollisuutta myös lihanjalostukseen, sillä sahan ja teurastamon valmistuskustannukset muistuttavat toisiaan: toisella mulli ja sika, toisella mänty ja kuusi. Tuotannon erot syntyvät alkuvaiheessa. Lihamies jaottelee ruhon reiluun pariinkymmeneen jakeeseen, joilla kaikilla on selkeä käyttötarkoitus. Sahamies tyytyy muutamaan jakeeseen, jotka siksi ovat käyttötarkoitukseltaan avoimia. Saha-alalle voisikin Kettusen mukaan löytyä uutta businessosaamista elintarvikealalta. Uusia ajatusmalleja on varmasti syytä hakea koko puualalle. Ilman tietoista paneutumista asiaan se voi kuitekin olla vaikeaa. Hyvin helposti yrityksissä toimitaan kuten on aiemminkin tehty. Kun on tehty selvityksiä puualalle hakeutuvien taustoista, on heillä yleensä suvussa puualan yrittäjiä. Toisaalta tämä on varmasti vahvuus ja motivaation luoja, mutta onko se samalla myös este kehittymiselle? Kun alalle hakeutuvat nuoret ovat valmiiksi sisäistäneet alan ajatusmallit, voi uusien, kenties parempaan liiketoimintaan johtavien mallien näkeminen olla hankalaa. Uusia ajatusmalleja, vaikkapa teurastamolta, ei kannata karttaa. -mls-

13 numero 4/2010 Keksintö Tuoteväylän avulla liiketoiminnaksi OY Nordiska Åbo AB Puu&Tekniikka 13 PUUTA UUTEEN TULEVAISUUTEEN Keksintösäätiön uusi Tuoteväylä-palvelu auttaa yksityishenkilöitä ja aloittavia yrityksiä ideoiden ja keksintöjen arvioinnissa ja jalostamisessa liiketoiminnaksi kaupallistamismahdollisuuksia korostaen. Tuoteväylän ensisijainen tehtävä on arvioida keksintöjen ja ideoiden mahdollisuuksia synnyttää kannattavaa liiketoimintaa. Kuka tahansa mielestään hyvän idean tai keksinnön kehittänyt voi tuoda sen arvioitavaksi Keksintösäätiön Tuoteväylään. Ensiarvioinnissa Tuoteväylä-tiimin ideoiden ja keksintöjen kehittämiseen ja kaupallistamiseen erikoistuneet asiantuntijat arvioivat, onko idealla mahdollisuuksia liiketoiminnaksi. Tiimit toimivat ympäri Suomen ja niitä vetävät alueellisissa ELY-keskuksissa palvelevat Keksintösäätiön keksintöasiamiehet. Innovatiiviset ideat ja keksinnöt, joilla katsotaan olevan mahdollisuuksia kasvuyrityksiksi ja erityisesti ne, joilla on potentiaalia kansainväliseen menestykseen, ohjataan Tuoteväylän toiseen vaiheeseen Keksintösäätiöön. Paikallista liiketoimintapotentiaalia omaavat ideat puolestaan ohjataan muille kehittämisapua ja rahoitusta tarjoaville tahoille. Tuoteväylän toisessa vaiheessa keksijän tueksi kootaan asiantuntijoista koostuva kehittämistiimi, jossa on mukana liiketoiminnan kehittämispäällikkö Keksintösäätiöstä ja yritystoiminnasta jo kokemusta hankkinut liiketoimintaosaaja. Asiantuntijat auttavat keksijää kehittämään ideaansa ja konseptoimaan keksinnöstä varsinaisen liikeidean. Lisäksi kehittämistiimi auttaa keksijää suunnittelemaan ja rakentamaan tilanteeseen parhaiten sopivan liiketoimintamallin, järjestämään rahoitusta ja ennen kaikkea etsimään keksijälle oikeat yhteistyökumppanit. Alkavaa yrittäjää voidaan esimerkiksi auttaa kokoamaan sopiva yrittäjätiimi, jolla varsinaista yritystoimintaa lähdetään pyörittämään. Keksintösäätiön tavoitteena on synnyttää vuosittain yli 50 yritysaihiota, joista merkittävä osa on kansainväliseen kasvuun tähtääviä. Näiden lisäksi Keksintösäätiö jalostaa vuositasolla parikymmentä lisensointihanketta. Rydöntie 26, Turku Puh: Fax: Lyhyesti Fiskarsissa Puumarkkinat ja Puun syy! Kuvassa osuuskunnan näyttelyryhmästä Markku Kosonen ja Fiskars Laatupuusta Reijo Arfman. Fiskarsissa toimii useita pieniä ja keskisuuria puualan yrittäjiä sekä käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden 120 hengen osuuskunta. Osuuskunta järjestää koko kesän kestävän Puun syy!- näyttelyn, joka esittelee arkkitehtien, muotoilijoiden, kuvataiteilijoiden ja käsityöläisten uusia näkemyksiä puun, teknologian ja kulttuurin kehittyneestä suhteesta. Näyttely avoinna Kuparipajassa ma-su Puumarkkinat Näyttelyn yhteydessä järjestetään ruukin ensimmäiset Puumarkkinat lauantaina klo Ohjelmassa on laajoja Metlan uudessa tutkimushankkeessa paneudutaan puutaloteollisuuden yritysten kasvumahdollisuuksiin, ongelmiin ja kannattavan kasvun edellytyksiin. Hankkeessa selvitetääni puurakentamisen uusia mahdollisuuksia ammattimaisen rakentamisen osalta sekä puukerrostalorakentamisessa, teollisuusrakentamisessa että pientalorakentamisessa. Hankkeessa tutkitaan myös, mitkä puuseppien pienkone-esittelyjä, sahausnäytöksiä kevyellä ja raskaalla vannesahalla sekä kevyellä uudella raamisahalla, sorvausnäytöksiä ja eri puulajien myyntiä pienissäkin erissä. Markkina-alueelta voi vuokrata oman myyntipaikan käytettyjen koneiden ja laitteiden myymiseksi. Ohjelmaa on myös lapsille. Puusepät myyvät tuotteidensa prototyyppejä ja verstasmalleja sekä pitävät verstaiden ovet auki markkinakävijöille. Eri puulajien taimia myy Puutarha Tahvoset, joka avaa keväällä liikkeen vanhaan navettaan. Metla tutkii puurakentamisen mahdollisuuksia tekijät ovat yritysten kannattavan kasvun taustalla ja edellytyksinä erityisesti pientalorakentamisessa ja teollisuusrakentamisessa. Erityisesti keskitytään strategisen johtamisen rooliin, resurssien ja verkostojen merkitykseen. Uusi tutkimus kytkeytyy myös kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön COST E 51 Integrating Innovation and Development Policies for the Forest Sector -hankkeen kautta. Puuinfolle uusi toimitusjohtaja Yhteistyöllä Venäjän sahamarkkinoille Viiden itäsuomalaista yrityksen käynnistämä vientirengas lähtee hakemaan uusia saha-alan markkinoita Venäjältä. Vientirenkaassa ovat mukana Kongan Teollisuuskone Oy Mäntyharjulta, Eximus Oy ja Stellac Oy Mikkelistä, Kit-Sell Oy Kiteeltä ja Har-Ko Oy Hartolasta. Yritysryhmä tarjoaa kone- ja laitekokonaisuuksia, lähinnä sahalaitoksia ja puutuotteiden jatkojalostuslaitteistoa. Stellacia lukuun ottamatta kaikilla yrityksillä on jo jonkin verran kokemusta Venäjän kaupasta. Kokemus on osoittanut, että yksin olemme liian pieniä. Tilaaja haluaa useimmiten isoja kokonaisuuksia ja vientirenkaan avulla pystymme niitä tarjoamaan, kertoo tekninen johtaja Jyrki Rusinen Kongan Teollisuuskoneesta. Tavoitteeksi parisen kuukautta sitten perustettu vientirengas on asettanut kahden täysmittaisen sahalaitoksen myynnin Venäjän markkinoille 2 4 vuoden aikana. Ensimmäiset yhteiset tarjoukset on jo jätetty. Puuinfon toimitusjohtaja vaihtuu. Uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty TkL Mikko Viljakainen. Hän aloittaa tehtävässä heti, aluksi oman Metsäteollisuus ry:ssä olevan toimensa ohella. Toimitusjohtajan vaihdos on osa Puuinfotoiminnan uudistamista. Puuinfosta kehitetään huippuluokan tietopalvelu rakennusalan ammattilaisille. Kehitettävällä palvelulla halutaan varmistaa, että puupohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen käyttäminen on suunnittelijoille, rakentajille ja viranomaisille helppo ja luotettava valinta. Nykyinen puuinfo.fi säilyy toiminnassa uuden palvelun julkistukseen asti. Sen keskeisen osiot siirtyvät uuteen palveluun. Kuvat (ylin) Kit-Sellin Velskin ja Kongan Teollisuuskoneen Novgorodin sahaprojekteista. Kokonaisuuteen etsitään vielä yhteistyökumppaneita kuivaamon ja lämpövoimalaitoksen osalta. Myös varsinaisen sahakoneen toimittaja valitaan aina erikseen, tilaajan tarpeiden mukaan, toteaa toimitusjohtaja Hannu Flinkman Kit-Sell Oy:stä. Vientirenkaan taustalta löytyvät toimintaa koordinoiva Finpro, verkoston venäläinen yhdyshenkilö Konstantin Kolotushkin sekä vientirenkaan käynnistäjä Miktech Oy:n hallinnoima Pooli2010-hanke. Tiina Toivakka

14 14 Puu&Tekniikka numero 4/2010 Huhtikuu Tapahtumia Drema 2010, puusepänteollisuuden ja huonekaluteollisuuden koneita ja laitteita, Brno Foresta Eurosilva International 2010, metsäteollisuuden ja puuntyöstöteollisuuden erikoisnäyttely, Cluj- Napoca (Romainia). expo-transilvania.ro/eveniment/2010/ FORESTA/13/tematica Salone Internazionale del Mobile, huonekaluja, Milano TekhnoDrev Far East 2010, koneita ja tarvikkeita puusepän- ja kalusteteollisuuteen, Khabarovsk TechnoDomus 2010, huonekalu- ja rakennuspuutuoteteollisuuden koneet, Rimini Puusepänteollisuuden päivät, Seinäjoki. Toukokuu Furnidex Huonekaluja, Jeddah. php?exhibition_id= Xylexpo, puuntyöstökoneita, Milano Proposte, verhoilumateriaaleja, Cernobbio Interzum/Interkomplekt 2010, huonekaluteollisuuden tarvikkeita, Moskova Mebeltech 2010, huonekaluja ja huonekaluteollisuuden koneita, Plovdiv (Bulgaria). Kesäkuu Carrefour du Bois 2010, puutavaramessut, Nantes China Shanghai Int l Furniture Expo 2010, huonekaluja, Shanghai Fiskarsin puumarkkinat klo 10 18, Fiskars. fiskars.info@fiskars.fi Heinäkuu The Manchester Furniture Show 2010, huonekaluja, Manchester. Elokuu Mueble Paris, huonekaluja, Pariisi Trä och Teknik, puutuoteteollisuuden koneet. Göteborg Syyskuu Habitare 2010, huonekaluja ja sisustuksia, Helsinki. Lyhyesti Penopen tuotevalikoima on laajentunut mm. Barberanin (ylh.) ja Finituren maalauslinjoihin. Penopen pintakäsittelytuotteiden valikoima laajentunut Penope Oy on laajentanut pintakäsittelyn laitevalikoimaansa. Yhteistyö Makor srl:n kanssa käsittää kaikki Makorin tuotteet,mm. erilaiset hionta- ja pintakäsittelylinjat höylätuotteille sekä leveät linjat ruiskuautomaatteineen ja erilaisine kuivausuuneineen. Parhaillaan asennettavana on yksi erittäin suuri maalauslinja höylätuotteille. Viime vuonna Penopen valikoima laajeni Barberanin tuotteisiin, jotka edustavat edistyksellistä teknologiaa mm. ruisku- ja telalinjojen osalta ja erityisesti joustavat levyjen ns. PUR-pinnoituslinjat erilaisine pinnoitevaihtoehtoineen tarjoavat monia mahdollisuuksia. Uusi tuotevalikoiman laajennus on ikkuna- ja oviteollisuuden maalauslinjojen valmistajan Finiture srl:n tuotteet, mm. ripustusmaalauslinjat, joissa normaalisti maalataan ikkunoita tai ovia, mutta myös erilaiset huonekaluyms. tuotteet soveltuvat niihin hyvin. Linjat koostuvat usein edistyksellisestä Power and Free -ripustusratakuljettimesta sekä maalauskaapeista talteenottojärjestelmineen. Jätteiden käsittelyn ohjaus tiukentuu Finnish Wood Research Oy tilasi Metsäntutkimuslaitokselta esiselvityksen puutuotteiden kierrätyksestä ja uusiokäytöstä. Tulosten perusteella päällimmäisenä huolena on se, että puutuoteteollisuus ei pysty varautumaan EU-direktiivien ja kansallisen lainsäädännön tiukkenemisen seurauksena syntyvään tarpeeseen kierrättää yhä suurempi osuus kaikista materiaaleista ja tuotteista. Tuotteiden elinkaarta pyritään pidentämään joko käyttämällä tuote uudelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan tai valmistamalla siitä toinen tuote. Jätelain mukaan jäte on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään aineena ja toissijaisesti energiana. Kaatopaikalle jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Lisäksi tuotannon harjoittajan on huolehdittava siitä, että tuotannossa käytetään säästeliäästi raakaaineita ja että raaka-aineen Sitra sijoitti pienpuun korjuuteknologiaan Metsä- ja energiateollisuudelle pienpuun toimitusketjuratkaisuja tuottava jyväskyläläinen Fixteri Oy on saanut merkittävän pääomasijoituksen Sitralta. Fixteriin ovat sijoittaneet myös Etelä-Savon Osuuspankki sekä Nevekon Oy. Fixterin laitteilla ja toimitusketjuratkaisulla pieniläpimittainen runkopuu tiivistetään paikan päällä oksineen Fixterin paalausmenetelmällä sen kokoiseksi paaliksi, jonka tavanomainen tukkirekka voi kuljettaa joko poltto- tai sellulaitokselle. Autokuljetusten lisäksi myös rautatiekuljetuksissa voidaan hyödyntää samaa kalustoa kuin perinteisissä tukki- ja kuitupuun toimituksissa. Hyödyntämällä ainepuukuljetuksiin suunnattua kalustoa pienpuun toimituksissa avataan logistiikan pullonkauloja ja tehostetaan toimintaa. Korjuukoneen keräyskoura katkaisee puut tyvestä ja työntää oksineen paalaus- käyttöä korvataan jätteellä. Vuonna 2016 kaatopaikoille saa sijoittaa enää enintään 25 prosenttia tuolloin syntyvästä biohajoavasta yhdyskuntajätteestä. EU-komission päätöksen mukaisesti puuhuonekaluille voidaan myöntää ympäristömerkki, jos huonekalu on tehty sertifioidusta puusta tai dokumentoidusti uusioraaka-aineesta. Ympäristömerkin kriteeristöä rakennuksille valmistellaan parhaillaan. USAssa puutavaran kierrä- koneeseen, joka tiivistää massasta 2,6 metrin mittaisia paaleja. Paalauksessa puun pintaa rikotaan kuivamisen edistämiseksi. Laite punnitsee paalit ja jättää ne kuivumisen kannalta sopiviin paikkoihin. Metsänomistaja, puun ostaja ja korjuun toteuttaja saavat näin välittömästi hakkuun päätyttyä tiedon korjatun puun määrästä tuoretonneina mitattuna. Metsään jää ravinteeksi havuja ja pikkuoksia, mutta ei isoja oksakasoja häiritsemään metsän virkistyskäyttöä. Koska paalitettu kokopuu on tiiviimpää kuin irtopuu, voidaan paalit kuljettaa sellaisenaan ja hakettaa vasta perillä, jolloin ei tarvita kallista, roskaavaa ja äänekästä haketusvaihetta metsässä. Varastotilaa tarvitaan alle puolet irtonaisen puun tai haketetun puuaineksen tilantarpeesta. Niputettu paali sopii sekä energiaksi että sellun raaka-aineeksi. tys kytkeytyy kiinteästi hallituksen ajamaan Green Building -ohjelmaan. U.S. Green Building Council koordinoi Leed-luokitusjärjestelmää, jossa määritellään parhaat käytännöt Green Building -periaatteiden mukaiseen rakentamiseen. Kierrätetyn puun käyttö rakentamisessa auttaa rakentajaa saavuttamaan nämä kriteerit. Useissa USAn osavaltioissa Leed-luokituksen mukainen rakentaminen on jo rakennusluvan saannin edellytys. Ura putkessa Uraputkessa? Lähetä nimitystiedot toimitus@puutekniikka.fi PRT-Wood Oy Innomac Oy Insinööri Jarkko Pylväs on nimitetty toimitusjohtajaksi alkaen, kun yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Vesa Heinonen jää eläkkeelle. Pylväs on aiemmin toiminut yhtiön myyntipäällikkönä. TUOTANNON AUTOMATISOINTIA ROBOTTISOLUT KAPPALEENKÄSITTELYT ALIPAINETARTTUJAT ALIPAINEPUMPUT JA -TARV. KULJETTIMET ERIKOISKONEET TEHDASLAYOUT Ins. Miika Taimela on nimitetty automaatioinsinööriksi vastaamaan numeerisesti ohjattujen koneiden asennuksista ja huolloista. Taimela on aiemmin työskennellyt Eltel Networks Oy:ssä Mika Karkulahti Lahden Tiede- ja Yrityspuisto Oy Arkkitehti, SAFA Mika Karkulahti on nimitetty projektipäälliköksi Muotoilu-yksikköön kehittämään kehitysjohtaja Riikka Salokanteleen työparina Lahden alueella muotoilua hyödyntävän liiketoimintaa ja muotoiluosaamista kansainväliselle huipputasolle yhdessä muiden muotoilutoimijoiden kanssa.

15 numero 4/2010 Puu&Tekniikka 15 Lyhyesti Siirrettävät pintakäsittelylaitteet puutavaralle Piifin on aloittanut Paolonin puun pintakäsittelykoneiden maahantuonnin. Paolonilta on saatavissa laaja tuotevalikoima erityisesti siirrettävien laitteiden kokoluokkaan. Pienemmät koneet tarjoavat uusia mahdollisuuksia pintakäsittelyyn, jopa työmaalla. Koneen siirrettävyys on eduksi myös halliolosuhteissa, jos kiinteälle pintakäsittelylinjalle ei ole riittävästi tilaa tai jatkuvaa käyttötarvetta. Pienempien koneiden edullisuus mahdollistaa puutavaran koneellisen pintakäsittelyn entistä useammalle yritykselle. Koneilla voi käsitellä kerralla yhdestä neljään sivua, Puusiltakilpailu opiskelijoille Suomen Messut järjestää yhteistyössä Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n kanssa siltakilpailun. Kilpailu on tarkoitettu rakennustekniikan ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille ympäri Suomen. Kilpailun tarkoituksena on edistää alan opiskelijoiden kiinnostusta rakennesuunnittelua kohtaan. Tuomariston finaaliin valitsemien joukkueiden siltojen valmistaminen ja koestus tapahtuu FinnBuild-messuilla. Siltojen koestus tapahtuu messuilla sille varatulla alueella. Kuormitusta lisätään, kunnes silta hajoaa. tarpeen mukaan. Käsittelyn lopputulos on tasalaatuinen ilman valumia tai muita virheitä. Maalia ei kulu hukkaan koska kone kierrättää ylimääräisen maalin uudelleen käyttöön. Lisätietoja: Piifin, Sami Immonen, Weinig kiinnostunut Holz-Herista Weinig AG kertoo nettisivuillaan Holz-Herin hankinnan olevan viimeistelyä vaille. Neuvottelut jatkuvat edelleen, ja Weinigin hallituksen on vielä hyväksyttävä sopimus. Hallituksen puheenjohtaja Walter Fahrenschon kertoo Holz- Herin asiantuntemuksen CNCsektorilla olevan tärkein kiinnostuksen kohde neuvotteluissa. Toteutuessaan kauppa mahdollistaisi kummankin yritysten vahvistavan läsnäoloaan kansainvälisillä markkinoilla. Mikäli sopimukseen päästään, tulee Holz-Her jäämään itsenäiseksi brandiksi Weinig Groupin sisälle. Puurakentamisen tiedot yhdestä paikasta Rakennustieto-yhteisön nimen takana ovat julkaisija Rakennustietosäätiö RTS ja kustantaja Rakennustieto Oy. Säätiö on rakennusalan puolueeton vaikuttaja, joka vastaa yhteisön tutkimusja kehitystyöstä. Suomen Arkkitehtiliiton Jälleenrakennustoimiston nimellä toimintansa aloittanut Rakennustieto sai alkunsa Alvar Aallon mukana Rakennustietoa oli perustamassa toinen Suomen arkkitehtuurin suurimpia nimiä, Viljo Revell. Rakennustietosäätiö RTS ja Rakennustieto Oy perustettiin 1970-luvulla jatkamaan työtä. RT-kortit ja RYLit linkittyvät toisiinsa Rakennustieto kustantaa ja julkaisee ohjeita, joiden mukaan Suomessa rakennetaan ja sisustetaan, vedetään tietoverkot ja toimitaan työmailla. Rakentamisen laatutasoa säädellään tarkasti rakentamismääräysten lisäksi rakentamisen yleisillä laatuvaatimuksilla (RYL). Ne koostuvat eri osista, joista puurakentamiseen ja -tuotteisiin liittyvät muun muassa rakennuksen sisätilojen SisäRYL ja runkorakentamisen laatua ohjaava RunkoRYL. SisäRYL sisältää muun muassa kiintokalusteiden laatuvaatimukset ja RunkoRYListä löytyvät puolestaan esimerkiksi laatuvaatimukset oville ja ikkunoille. RY- Lit ja RT-ohjekortit sisältävät myös keskenään viittauksia toisiinsa sekä Sopimuslomake Net -palvelusta löytyviin lomakkeisiin, jotka auttavat molemmin puolin sopimusten solmimisessa. Puusta tuotteeksi mukaan RT-kortistoon kuuluvat niin ohjeet, säännökset, kuin tuotetietokin. RT-kortistoa on saatavilla perinteisenä paperikortistona, RT CD:nä ja uusimpana, RT Net -palveluna. RT Net -palvelusta löytyviin hankekokonaisuuksiin on tarkoitus lisätä myös Puurakentamisen hankekokonaisuus, johon kootaan kaikki puurakentamista Kun ensimmäisiä säännöksiä luonnosteltiin, usein ne hyväksyi presidentti Risto Ryti (vas.), joka kuvassa tarkastelee RT kansiota Alvar Aallon kanssa. käsittelevät RT-ohje- ja -säännöskortit sekä RYL-tiedot. Kun niihin vielä on liitettynä tiedot tuotteista Talo 2000-nimikkeistön mukaisesti, on rakennusalan ammattilaisilla kuten suunnittelijoilla ja arkkitehdeillä kaikki tarvittavat elementit koottuna yhteen ja samaan paikkaan, kertoo Rakennustieto Oy:n myyntipäällikkö Henry Olin. Hän vastaa myös Puuteollisuus ry:n, eli PTY:n kanssa yhteistyössä toteutettavasta Puusta tuotteeksi -hankkeesta. RT-kortiston osaksi on vuosien saatossa vakiintunut myös cadaineisto, jota löytyy sekä ohjeettä tuotetiedon puolelta RT Cad -palvelusta. Puu&Tekniikan voi lukea myös netissä www. puutekniikka.fi Sieltä löydät myös uusimmat puualan uutiset!

16 16 Puu&Tekniikka numero 4/2010 Lyhyesti Värinvaihto alle minuutissa Cefla Finishing Group on kehittänyt uuden itseoppivan maalausrobotin, joka mahdollistaa värinvaihdon jopa alle minuutissa. Giotto-maalausrobotti on suunniteltu erityisesti ikkunanmaalaukseen, mutta se soveltuu myös kalustemaalaukseen. Maalauslaitteen 5-akselinen polaarinen liike mahdollistaa tehokkaan tuotannon, vähäisen ruiskutusaineen kulutuksen sekä yhtenäisen pintakäsittelyn kaikille työkappaleille. Giotto soveltuu myös sellaisten kappaleiden pintakäsittelyyn, joiden kohdalla ei voida käyttää sähköstaattista ruiskutusta. Robotti ei tarvitse sähköstatiikkaa, kuten perinteisissä ikkunan maalauskoneissa, kuten ei myöskään Robottimaalausta CMA:lta CMA Robotics Spa suunnittelee ja rakentaa antropomorfisia eli ihmisen työtä mallintavia 5- tai 6-akselisia maalausrobotteja ja -järjestelmiä puu-, muovi-, metalli- ja keramiikkateollisuudelle. AWPS on automaattinen maalausjärjestelmä ikkunoille ja oville. Se koostuu 6-akselisesta GR-6100 robotista ja 2D tai 3D-skannausjärjestelmästä. Kappale skannataan ja siitä luodaan digitaalinen kuva, jonka perusteella luodaan robotille ruiskutusohjelma. 6-akselisen robotin ansiosta kaikentyyppiset liikeradat ovat mahdollisia. ADPS on kalusteoville ja komponenteille tarkoitettu automaattinen maalausjärjestelmä. Myös tässä on 6- jännitesuojauksia tai ruiskukammion ilman kostutusta. Kappaleet tunnistetaan valokennolla tai 3D-lukulaitteella. Ohjelmointi on yksinkertaista pisteohjelmointia Windows-pohjaisella ohjelmistolla. Levitysmäärä säädetään ohjelmassa. Robotti ei vaadi tilaa lattialle ja se saadan helposti sivuun manuaaliruiskutusta varten. Teleservice tuki on saatavilla. Cefla Finishing Groupin kaikki uutuudet ovat esillä Italiassa Riminillä järjestettävässä Technodomus-näyttelyssä (halli A5, osasto 171). Lisätiedot: akselinen GR-6100 robotti ja 3D-skannausjärjestelmä. ADPS on toteutettavissa sekä kuljetinettä karuselliversiona. Suoran itse-opetuksen ja pisteestä pisteeseen ohjelmoinnin lisäksi off-line ohjelmointi PC:llä on mahdollista työkappaleen 3d-piirustuksesta. Myös simulointiajo ja tarvittavat muutokset voidaan tehdä off-line tilassa. Tämä säästää merkittävästi tuotannon ajoaikaa. Lisätietoja: Grendia -haarukkatrukit Mitsubishi tuo markkinoille polttomoottorilla ja vastapainolla varustetut 1,5 5,5 tonnin Grendia-haarukkatrukit. Grendia tarkoittaa vihreää timanttia. Trukin ytimen muodostavat testatut diesel- ja nestekaasumoottorit, jotka mahdollistavat keskeytyksettömän toiminnan. Käyttäjät pääsevät nauttimaan täysin kelluvasta voimansiirrosta, joka käsittää kaksi vaihdetta eteen ja yhden peruutusvaihteen ja joka mahdollistaa hyvön tehon ja nousukyvyn ja samalla alhaisen melun ja tärinän. Valittavana on 14 Grendia ES -mallia 1,5 ja 3,5 tonnin väliltä (korvaavat aiemmat FD/FG15-35N- tai N-sarjan mallit) sekä 10 Grendia EX -mallia 4,0 ja 5,5 tonnin välillä (korvaavat ja laajentavat aiempaa FD/FG40-50K-sarjaa). Kirja puun teollisesta pintakäsittelystä Tikkurilan puuteollisuuden asiantuntijat ovat kirjoittaneet ja koonneet uuden Puun Teollinen Pintakäsittely -kirjan. Kirjan tarkoituksena on lisätä puuteollisuuden pintakäsittelyn perustietämystä. Tämä edesauttaa niin alalla toimivaa henkilöstöä jokapäiväisissä haasteissa kuin opiskelijoita valmistautumaan puun teollisen pintakäsittelyn tehtäviin. Uuteen kirjaan on koottu kaikki oleellinen puuteol- Vakiona on monia toimintoja, esim. viimeisimmät kehitysaskeleet kojeistuksessa, diagnostiikassa, käyttäjän tunnistuksessa ja elektronisissa turvalaitteissa (Integrated Presence System Grendia ES:ssä ja IPS2 Grendia EX:ssä) kaikki sisältyvät trukin perushintaan. Erityisiin käyttökohteisiin ja mukautuksiin on tarjolla satoja vaihtoehtoja. Niitä ovat esimerkiksi uusi ja ylellinen täysin kelluva, kallistettava ProCab-ohjaamo sekä uusi monikäyttöisten VersaCabpaneeliohjaamojen mallisto. Lisätietoja: berner.fi lisuuden pintakäsittelyyn liittyvä tieto alkaen puusta raaka-aineena ja päättyen pintakäsittelyn kustannuslaskentaan. Kirja on luettavissa osoitteessa teollinen_maalaus Yksikomponenttinen katalyyttilakka huonekaluille Merit Zircon Extra 25 on Tikkurila Oyj:n uusi yksikomponenttinen, aromaattivapaa katalyyttilakka, joka korvaa Merit Combi 25 ja Merit Zircon 25 lakat. Lakka soveltuu huonekaluille ja muille puupinnoille sisällä. Lakka soveltuu yrityksille, joissa lakkaus ei ole jatkuva prosessi vaan sitä tehdään ajoittain. Yksikomponenttiset katalyyttilakat ovat helppokäyttöisiä. Erillistä kovettajaa ei tarvita, jolloin se ei myöskään rajoita lakan käyttöaikaa. Merit Zircon Extra 25 on helppo hioa ja se kuivuu nopeasti. Toinen lakkakerros voidaan levittään nopeasti ensimmäisen jälkeen. Lyhyt kuivumisaika tuo merkittäviä säästöjä työajassa. Kestopuulle joutsenmerkki Lunawood Ltd:n valmistamalle lämpökäsitellylle puutavaralle on myönnetty Joutsenmerkki. Lämpökäsittelyn yhteydessä ei käytetä mitään kemikaaleja Homag 50 v Gerhard Schulerin ja Eugen Hornbergerin 50 vuotta sitten perustama yritys on kasvanut vaatimattomista lähtökohdista maailmanlaajuisesti johtavaksi puuntyöstökonealan konserniksi. Homag Group AG on pörssiyhtiö, joka työllistää yli 5000 henkilöä. Päätehtaalla Schopflochissa on käytössä yli neliötä tuotanto- ja toimistotilaa. Konsernin valmistamilla koneilla ja tuotantolinjoilla jalostetaan ensisijaisesti levytuotteita sekä valmistetaan mm. huonekaluja sekä rakennuselementtejä Alpille FSC-sertifikaatti ainoastaan vesihöyryä ja korkeita lämpötiloja. Näin puusta ei vapaudu myrkyllisiä aineita, tuote on kierrätettävä ja jätepalat voi polttaa normaalisti. kuten ikkunoita, lattiaelementtejä tai portaita ja jopa kokonaisia puutaloja. Ryhmään kuuluu tänä päivänä 22 konsernin omaa myynti- ja huoltoyhtiötä sekä noin 60 yksinoikeudellista jälleenmyyjää. Konsernilla on yhteensä 16 tuotantolaitosta, joista viisi sijaitsee ulkomailla. Keskimäärin noin 80 prosenttia liikevaihdosta tehdään Saksan ulkopuolella ja koneita ja tuotantolinjoja viedään nykyään jo yli 100 eri maahan. Suomessa Homag-ryhmän yhteistyökumppanina toimii Projecta Oy. Alpi Groupin käyttämälle afrikkalaiselle abachille on myönnetty FSC-sertifikaatti. Aiemmin sertfikaatti on myönnetty yhtiön käyttämälle italialaiselle poppelille. Yhtiö käyttää molempia puulajeja Alpilignum teknisten viilujen valmistamiseen. Kaksi kerrosta lakkaa antaa kauniin ja täyttävän pinnan puulle. Erillistä pohjalakkaa ei tarvita. Lakka voidaan levittää joko ruiskuttamalla tai valukoneella ja säätää levitysmenetelmän mukaan. Ohentimeksi suositellaan aromaattivapaata ohenninta, esim. Ohenne Yksikomponenttisen tuotteen etuja ovat myös pitkä varastointi- ja käyttöaika sekä pienet varastointikustannukset. Yksikomponenttisella tuotteella ei ole vaaraa kovetteen väärästä annostelusta aiheutuviin kuivumisongelmiin. Myös hukka pienenee, kun tarvittava lakka-annos on käytettävissä jopa viikkojen päästä. Tuotetta myydään 20 litran astioissa. Seuraavat -lehdet: Puuntyöstökoneet. Lisäjakelu: Xylexpo. (Milano ) Aineistot Sahateollisuus, puun kuivaus, lämpökäsittely Aineistot Ilmoitushinnat osoitteessa Soita ja varaa ilmoitustilasi heti numerosta / Maija-Liisa Saksa, parhaat paikat menevät ensin

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdas

Metsä Groupin biotuotetehdas Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019 Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Miksi töihin Metsäteollisuuteen? Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN SEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Metsäntutkimuslaitos Riitta Hänninen* ja Jari Viitanen. *

METSÄSEKTORIN SEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Metsäntutkimuslaitos Riitta Hänninen* ja Jari Viitanen. * METSÄSEKTORIN SEKTORIN SUHDANNEKATSAUS 2009 2010 2010 Metsäntutkimuslaitos 30.10.2009 Riitta Hänninen* ja Jari Viitanen * riitta.hanninen@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet Metsistä boreaalisella vyöhykkeellä on 1/3. Ne

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden puuvarastot 31.12.2005 Toimittaja: Martti Aarne 7.2.2006 805 Mäntykuitupuuta yli 4 miljoonaa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta Metsä Groupin Polar King -projekti Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 * Huomioitu

Lisätiedot

01 June 2015. Subject/Place/Occasion

01 June 2015. Subject/Place/Occasion Palveluyritys Missiomme on tukea asiakkaitamme ja toimittajatehtaitamme ja tuottaa niille lisäarvoa Välitämme ihmisistä Enemmän kuin laajan tuotevalikoiman toimittaminen: Tukea jokapäiväiseen työhön Yksinkertaiset

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Laatua joka askeleella

Laatua joka askeleella Laatua joka askeleella Modernia ja minimalistista vai perinteisempää suomalaista tunnelmaa? Sinä valitset portaiden ulkonäön me huolehdimme turvallisesta toteutuksesta. Yksilöllistä designia Tuotemallistomme

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 19/2014 Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus 16.5.2014 Jukka Torvelainen Martti Aarne Metsäteollisuuden raakapuun käyttö nousi 64,5

Lisätiedot

Biotalouden edelläkävijä

Biotalouden edelläkävijä Biotalouden edelläkävijä Ilkka Hämälä Pääjohtaja, Metsä Group Pellervon Päivä 11.4.2018 1 13/04/2018 Esityksessä nähty video löytyy osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=7eayjgxz5-o METSÄ GROUP

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Laatu kertoo tekijän

Laatu kertoo tekijän Laatu kertoo tekijän Koskisen on vuonna 1931 perustettu suomalainen, kansainvälisesti toimiva perheyritys. Koskisen valmistaa ja markkinoi mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita rakennus-, rakennuspuusepän-,

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen

Lisätiedot

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre 1 Biotalous keskiössä, mutta fossiilitalous heräämässä henkiin Metsäliitto perustetaan Petrokemian lähtölaukaus Äänenkosken

Lisätiedot

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia 26.4.2017 Maarit Lindström Metsäteollisuus ry Asuminen tekoäly kaupungistuminen Robotiikka Digitalisaatio Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Tuontipuu energiantuotannossa

Tuontipuu energiantuotannossa Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti TAUSTOJA >> Suomen metsien kasvu on 225 milj.im3 (90 milj.m3), josta yli 100 milj.im3 (40

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa yli puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisästä. Metsäbiotalouden merkitys on kaikissa

Lisätiedot

Metsäteollisuustuotteita vietiin tammi elokuussa 7,43 miljardin euron arvosta

Metsäteollisuustuotteita vietiin tammi elokuussa 7,43 miljardin euron arvosta Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, elokuu 2014 46/2014 5.11.2014 Annu Kaila Metsäteollisuustuotteita vietiin tammi elokuussa 7,43

Lisätiedot