Kasvu- yritys- katsaus 2011

Transkriptio

1 Kasvuyrityskatsaus 2011

2

3 Julkaisuvapaa klo 12:00 Growth Enterprise Review 2011 is the first of an annual series to be published by The Ministry of Employment and the Economy. The purpose of the Review is to document and to analyse the present and future dynamics of Finnish growth companies including their characteristics, relative numbers and importance within the Finnish economy. The OECD/Eurostat definition of growth is employed, i.e. All enterprises with average annualized [employment] growth greater than 20% per annum, over a three-year period, and with ten or more employees at the beginning of the observation period. This first Review is currently published only in Finnish with the exception of Professor Gordon Murray s observations, which are published in English (Chapter 11). Kasvuyrityskatsaus 2011 Ohjausryhmän puheenjohtaja: Ohjausryhmän muut jäsenet: Teollisuusneuvos Sakari Immonen Työ- ja elinkeinoministeriö Johtaja Henri Grundstén Suomen Teollisuussijoitus Oy Asiantuntija Kimmo Hyrsky Elinkeinoelämän Keskusliitto Neuvotteleva virkamies Pertti Hämäläinen Työ- ja elinkeinoministeriö Sijoitusjohtaja Petri Laine Finnveran pääomasijoitustoiminta Johtava asiantuntija Christopher Palmberg Tekes Ylitarkastaja Pirjo Sylvänne Työ- ja elinkeinoministeriö Teollisuusneuvos Pertti Valtonen Työ- ja elinkeinoministeriö Muut Katsauksen toteutukseen osallistuneet: Graafinen piirtäjä Kimmo Aaltonen ETLA, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Tutkimuspäällikkö Heli Koski ETLA, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Professori Markku Maula Aalto-yliopisto Professor Gordon Murray University of Exeter Tutkija Mika Pajarinen Etlatieto Oy Kustannusjohtaja Laila Riekkinen Taloustieto Oy Tutkimusjohtaja Petri Rouvinen Etlatieto Oy Toimitusjohtaja Pekka Ylä-Anttila Etlatieto Oy

4 Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö ISBN: Kannen kuva: istockphoto Painopaikka: Unigrafia Oy, Helsinki, 2011

5 Kasvuyrityskatsaus 2011 Esipuhe 5 Mauri Pekkarinen Tiivistelmä 6 Osa I Johdanto 1 Kasvuyritysten yhteiskunnallinen merkitys 10 Osa II Tilastot 2 Kasvuyritykset harvinaisia ja merkittäviä 16 3 Kasvuyrityksissä kymmenesosa työllisistä 18 4 Kaikenikäisiä ja -kokoisia kasvuyrityksiä 20 5 Kasvuyrityksiä erityisesti palveluissa 22 6 Kasvuyrityksiä ympäri maata 24 7 Kasvuyritykset muita paikallisempia 26 8 Kasvuyrityksissä osaamispääomaa 28 9 Kasvuyrityksille julkista tukea Pääomasijoitukset kasvun tukena 34 Osa III Kolumnit 11 A Policy Response to the Finnish Paradox 38 Gordon Murray 12 Pääomasijoitukset kasvuyrityksiin 46 Markku Maula 13 Tuet ja nuorten yritysten kasvu 52 Heli Koski ja Mika Pajarinen 14 Omistajuuden yhteys kasvuun 54 Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila 15 Kasvuyrittäjyyttä edistävää politiikkaa 56 Pertti Valtonen ja Pirjo Sylvänne Liite A: Kasvuyritysten määrittely 61 Liite B: Osan II kuvioiden numeroaineisto 63 Lähteet 69 Viitteet 71

6 4 Kasvuyrityskatsaus 2011

7 5 Esipuhe Uusien, nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen kykenevien osaamispohjaisten yritysten luominen on noussut viime vuosina kautta maailman hallitusten talous- ja elinkeinopolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi. Kansalliset pyrkimykset edistää innovatiivista kasvuyrittäjyyttä ovat seurausta globaalista kehityksestä, jossa kansakunnat ja yritykset ovat siirtyneet kilpailemaan kansainvälisesti verkottuneilla osaamismarkkinoilla ja jossa voittajia ovat ne, joilla on kyky muita tehokkaammin muuttaa tieto ja osaaminen kilpailukykyiseksi liiketoiminnaksi ja muuksi yhteiskunnalliseksi lisäarvoksi. Osaamisintensiivisten kasvuyritysten syntyminen on elintärkeää Suomen kansantalouden pitkän aikavälin talouskasvun, tuottavuuskehityksen ja työllisyyden kannalta. Näin on varsinkin tilanteessa, jossa kansantalouden rakenteet ovat muuttumassa ja väestön huoltosuhde on heikkenemässä rajusti. Innovatiiviset kasvuyritykset ovat keino uudistaa elinkeinoelämää ja varmistaa korkean jalostusarvon työpaikkojen säilyminen. Kasvua tavoittelevat ja siinä onnistuvat yrittäjät ovat keskeisiä toimijoita koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Myös Suomessa on Vanhasen II hallituksen ja Kiviniemen hallituksen ohjelmissa nostettu kasvuyritysten lisäämiseen tähtäävät toimet keskeiselle sijalle. Monia tavoitteita on viety aktiivisesti eteenpäin, mutta mm. valtiontalouden heikentyneen tilan takia kaikkia tarpeellisia uudistuksia ei ole voitu toteuttaa aiotussa aikataulussa. Helpoimmin kasvuyrityspolitiikan käsitettä voitaneen kuvata sillä, minkälaisiin haasteisiin ja ongelmiin sillä pyritään vastaamaan. Suomessa selkeästi merkittävimpänä kasvuyrityspolitiikan haasteena voidaan pitää sitä, että kansainvälisesti huipputasoa edustavat panostuksemme tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen tuottavat vain niukasti uusia innovatiivisia kasvuyrityksiä, vaikka yrityksiä perustetaan samassa mitassa kuin verrokkimaissa. Epäsuhta on varsin silmiinpistävä, mihin on kiinnitetty huomiota monissa kotimaisissa ja kansainvälisissä arvioinneissa. On jopa katsottu, että Suomesta on tulossa uusien ideoiden ja tutkimustulosten kehityslaboratorio, josta hyödyt valuvat muihin kansantalouksiin. Toinen haaste koskee riskipääoman saantia. Erityisesti alkavien yritysten kehityksen rajoitteena on yksityisen pääomamarkkinan kehittymättömyys, joka näkyy etenkin ulkomaisten sijoitusten vähäisenä määränä. Suomessa arvioidaan kyllä olevan riittävästi pääomia saatavissa yritysten varhaisen vaiheen kasvuun, mutta ongelmana on, että pääoman tarjonta on pääosin julkisten toimijoiden varassa. Pääomamarkkinoiden kehittäminen ja kansainvälistäminen ovat avainkysymyksiä tavoiteltaessa lisää uusia kasvuyrityksiä. Kolmas merkittävä haaste liittyy asenneilmastoon ja yrittäjyyskasvatukseen ja -koulutukseen. Pysyvän muutoksen aikaan saamiseksi on yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta laajennettava ja uudistettava kaikilla koulutusasteilla. Erityisesti Suomessa tulisi lisätä yrittäjyyden houkuttelevuutta uravaihtoehtona akateemisen koulutuksen saaneiden ja tutkijoiden keskuudessa. Suomessa on yritysverotuksen osalta pyritty siihen, että verotus olisi vaikutuksiltaan neutraalia eikä ohjaisi yrityksen liiketaloudellisia päätöksiä. Osaamiseen perustuvassa taloudessa on kuitenkin perusteltua hyödyntää myös verotuksen tarjoamia yrittäjyyden kannusteita. Verotusta tulisi yleisestikin kehittää siihen suuntaan, että se suosisi yrittäjyyttä ja kannustaisi yrittäjiä ja sijoittajia riskinottoon. Kiireellisimpänä uudistuksena pidän yritysten t&k-verokannustimen käyttöönottoa, millä pk-yrityksiä aktivoitaisiin nykyistä laajemmin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Se täydentäisi erinomaisesti yksipuolisesti suoriin tukiin perustuvaa julkista rahoitusjärjestelmäämme. Vastaava kannustin on käytössä useimmissa OECD:n ja EU:n jäsenmaissa eli kilpailijamaissamme. Tukevamman tietopohjan luomiseksi kasvuyrityksistä ja niiden merkityksestä politiikan valmistelua ja päätöksentekoa varten työ- ja elinkeinoministeriö on tuottanut tämän julkaisun, Kasvuyrityskatsaus 2011:n, jossa tarkastellaan monipuolisesti Suomen kasvuyrityksiä tilastollisesti, tuoreimpaan tutkimukseen perustuvien analyysien sekä kolumnien avulla. Tarkoituksena on julkaista katsaus vuosittain. Katsauksen toteutuksessa on avustanut Etlatieto Oy, jolle parhaat kiitokset. Erityiset kiitokset kuuluvat hankkeen ohjausryhmälle ja kolumnisteille, jotka aikaansa säästämättä ovat tehneet ansiokasta yhteistyötä ensimmäisen katsauksen aikaansaamiseksi. Helsingissä Mauri Pekkarinen Elinkeinoministeri Työ- ja elinkeinoministeriö

8 6 Kasvuyrityskatsaus 2011 Tiivistelmä Kasvuyritykset ovat harvinaisia mutta merkittäviä Suomessa oli 691 kasvuyritystä vuosina , mikä oli 4,8 % vähintään 10 hengen jatkaneista yrityksistä (määrittelyt oheisessa laatikossa; ks. myös luvut 2 ja 3). Räjähdysmäisesti kasvoi 23 yritystä alle 0,2 %. Talouskriisi laski kasvuyritysten määrää. Keskimääräisen kasvuyrityksen työllisyys kasvoi 74 hengellä vuosina (räjähdysmäisesti kasvaneilla 469 hengellä). Yhteensä ne loivat työpaik- 691 kasvuyritystä loivat työkaa, mikä vastasi lähes puolta työllisyyden lisäykses- paikkaa tä (ks. oheinen laatikko ja luku 4). Räjähdysmäisesti kasvaneet 23 yritystä vastasivat yhteensä kymmenesosasta työllisyyden kasvusta. Myös liikevaihdon ja jalostusarvon suhteen tarkasteltaessa kasvuyritykset ovat samankaltaisessa keskeisessä roolissa. Kasvuyritysten lukumäärä ja osuus yrityskannasta vaihtelee suhdanteiden mukaan. Kasvuyritysten osuus oli matalimmillaan alle 2 % vuonna 1993 ja korkeimmillaan yli 8 % vuosituhannen vaihteessa. Kaikenlaisia kasvuyrityksiä Yleishavaintona tämän katsauksen analyyseistä on, ettei kasvuyrityksillä ole vain yhtä tai edes muuta- maa tyypillistä ominaisuutta. Kasvuyritykset ovat siis kaikenkokoisia ja -näköisiä, vaikka joitain yleistyksiä voidaan toki tehdä. Muutamat yleistettävissä olevista seikoista menevät yleisesti kasvuyrityksiin liitettäviä stereotyyppejä vastaan. Kasvuyritykset ovat (ks. Osa II): Kaikenkokoisia & näköisiä kasvuyrityksiä Nuorempia. Yli puolet kasvuyrityksistä on alle 10 vuoden ikäisiä. Alle kymmenesosa on yli 25-vuotiaita (ks. luku 4). Pienempiä. Lähes 60 % kasvuyrityksistä on lähtökohtaisesti alle 20 työntekijää (määritelmä huomioiden lähtökoko siis henkeä). Koska myös vastaavassa yrityskannassa on enemmän pienempien kokoluokkien yrityksiä, pkyritysten osalta kasvuyritysosuudet ovat samankaltaisia eri kokoluokissa. Vähintään 250 henkilön suuryritysten luokassa kasvuyritysten osuus on kuitenkin selvästi alhaisempi (ks. luku 4). Palveluissa. Noin 70 % kasvuyrityksistä toimii palvelualoilla. Suhteessa kunkin toimialan yrityskantaan, kasvuyritysten osuus on korkein tietointensiivisissä palveluissa ja alhaisin keskitasoa matalamman teknologian teollisuustoimialoilla (ks. luku 5). Tämä työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsaus kertoo kasvuyritysten määrästä ja roolista Suomessa viimeisimmän tilastotiedon valossa. OECD/Eurostat-määritelmä: kasvuyrityksen lähtötyöllisyys on vähintään 10 henkeä, ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 %. Räjähdysmäisellä kasvulla tarkoitetaan ohessa vähintään 100 % keskimääräistä vuosikasvua. Suhdelukuja laskettaessa vertailukohta (yrityskanta) on kautta linjan lähtövuonna vähintään kymmenhenkiset ja samaiset kolme vuotta toimivat yritykset. Työllisyyttään vähentäneissä vähintään 10 hengen jatkaneissa yrityksessä menetettiin vuosina yhteensä työpaikkaa ja kaikissa työllisyyttään lisänneissä luotiin työpaikkaa (= jakaja laskettaessa kasvuyritysten osuutta työllisyyden lisäyksestä). Määritelmä johtaa tarkastelemaan hieman suurempia yrityksiä. Vaikka lähtökohtaisesti vähintään 10 hengen yritykset ovat lukumäärältään alle 7 % kaikista vuosina toimintaansa jatkaneista yrityksistä, ne kattavat kolme neljäsosaa jatkaneiden työllisyydestä. Noin kymmenesosa näiden yritysten työllisyydestä on kasvuyrityksissä. Pääsääntöisesti tässä katsauksessa katsotaan kasvua ja kasvuyrityksiä kahdesta toisiinsa liittyvästä näkökulmasta esim. seuraavasti: Mikä osa kasvuyrityksistä harjoittaa vientiä? Mikä osa vientiä harjoittavista yrityksistä on kasvuyrityksiä? Kasvuyrityksiä on vähän esim. vuosina vain 691 kappaletta. Onkin syytä huomata, että vähänkin hienojakoisempiin alaryhmiin kasvuyrityksiä jää vain muutamia. Vaikkapa Kainuu on luvun 6 perusteella suhteessa yrityskantaansa melko kasvuyritysintensiivinen: lukumääräisesti siellä oli ao. ikkunassa 9 kasvuyritystä.

9 7 Ympäri Suomea. Lähes puolet kasvuyrityksistä ja noin kolmasosa vastaavasta yrityskannasta on Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Suhteessa paikalliseen yrityskantaan myös Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Kainuu ovat kasvuyritysintensiivisiä (ks. luku 6). Vähemmän kansainvälisiä. Kasvuyrityksistä kuudesosa ja muista yrityksistä neljäsosa harjoittaa vientiä (ks. luku 7). Kasvuyrityksillä on myös vähemmän todennäköisesti ulkomaantoimintaa. Toisaalta kasvuyritys on muita yrityksiä todennäköisemmin ulkomaalaisomisteinen. Osaamisintensiivisiä. Kasvuyritysten henkilöstö on keskimäärin pitkälle koulutettua (ks. luku 8), vaikka niillä on vähemmän teknisesti suuntautunutta henkilöstöä ja esim. haettuja patentteja. Sekä kasvu- että muista yrityksistä noin joka kymmenes harjoittaa t&k:ta. Julkisesti tuettuja. Noin puolet kasvuyrityksistä on saanut jotain julkista tukea kolmen vuoden tarkastelujaksolla (ks. luku 9). Kasvuyritykset saavat julkista tukea jonkin verran muita yrityksiä todennäköisemmin. Riskipääomasijoitusten kohteina. Kasvuyritykset ovat saaneet pääomasijoituksia muita yrityksiä todennäköisemmin (ks. luku 10). Pääomasijoituksia saaneiden kasvuyritysten Suomen työllisyyden kasvu on ollut hienoisesti nopeampaa kuin muiden kasvuyritysten. Kolumneja kasvuyrittäjyydestä (Osa III) Luvussa 11 Exeterin yliopiston professori Gordon Murray korostaa innovaatiotoiminnan yhteiskunnallisten hyötyjen ja kasvuhakuisen yrittäjyyden kohtalonyhteyttä. Hän Murray korostaa myös painottaa, että vain innovaatioiden ja noin yksi kahdestakymmenestä uudesta yrityksestä kasvuyrittäjyyden yhteyttä lisää merkittävällä tavalla yhteisön hyvinvointia. Näiden erityisten yrityksien tulisi olla elinkeinopolitiikan pääkohteina. Luvussa 12 Aalto-yliopiston professori Markku Maula toteaa, että suomalaisen kasvuyritystoiminnan kehityksessä on tapahtunut monia positiivisia asioita viime vuosina. Kasvuyrityksiin kohdistuvien pääomasijoitusten osalta on kuitenkin tullut takapakkia osin, mutta ei yksinomaan, talouskriisin johdosta. Hänen mukaansa tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi ovat tiedossa; ongelmana on riittämätön poliittinen tahto ja rohkeus. Luvussa 13 Heli Koski ja Mika Pajarinen havaitsevat julkisten tukien olevan tehokkaimmillaan niissä yrityksissä, joiden nopean kasvun vaihe ei vielä ole käynnistynyt. Tällöin tuki näyttää lisäävän todennäköisyyttä nousta nopeasti kasvavien yritysten ryhmään. Jo nopeassa kasvuvaiheessa oleville yrityksille tuet eivät näytä antavan lisäsysäystä. Luvussa 14 Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila pohtivat omistajuuden ja kasvun yhteyttä. Hajautetusti omistettujen pörssiyhtiöiden työllisyys vaihtelee eniten (molempiin suuntiin) ja julkisomisteisten vähiten muihin yritysryhmiin verrattuna. Toisen (tai ylemmän) sukupolven perheyritysten työllisyys vaihtelee vähemmän kuin ensimmäisen sukupolven perheyritysten työllisyys. Kasvuyrityksiä on suhteellisesti eniten pörssiyhtiöissä ja vähiten toisen sukupolven perheyritysten joukossa. Luvussa 15 Pertti Valtonen ja Pirjo TEM-konserni Sylvänne huomauttavat, että Suomen kasvuyrittäjyyden ekosystee- paikkaa kasvuyrittäjyydemissä on aukkoja. He käyvät läpi ekosysteemin TEMin instrumentteja, joilla näitä aukkoja aukkoja täytetään. Esim. Vigo-ohjelma on heidän mukaansa jo ylösajovaiheessaan uudistanut suomalaista aikaisen vaiheen rahoituskenttää. Kasvuyritykset hyvinvoinnin tukena (Osa I) Jo kasvun tavoittelu, ja erityisesti siinä onnistuminen, vaikuttaa suoraan ja välittömästi sen piirissä oleviin. Kasvun tavoittelulla on myös epäsuorempia vaikutuksia (ks. luku 1), jotka pitkän aikavälin hyvinvoinnin kannalta ovat jopa suoria vaikutuksia merkittävämpiä. Kasvuyritysten merkittävä kansantaloudellinen rooli on tässä katsauksessa onnistuttu vangitsemaan vain osin. Ne ovat joka tapauksessa keskeisimpiä elementtejä siinä luovassa uudistumisessa, johon nykyinen elintasomme pitkälti perustuu.

10 8 Kasvuyrityskatsaus 2011

11 9 Osa I Johdanto

12 10 Kasvuyrityskatsaus Kasvuyritysten yhteiskunnallinen merkitys Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsaus 2011 kertoo kasvuyritysten määrästä ja roolista Suomessa viimeisimmän saatavissa olevan tiedon valossa. Se ei varsinaisesti ole politiikka- tai tutkimuspaperi, mutta tarjoaa niille hyviä lähtökohtia. Katsauksen osassa I pohditaan kasvuyrittäjyyttä ja -yrityksiä yleisesti; osassa II käydään läpi kasvuyritysten määriä ja osuuksia sekä niiden keskeisiä ominaisuuksia; osan III kolumneissa vierailevat kirjoittajat valottavat ilmiötä eri näkökulmista. Yrittäjyys on toimeen tarttumista Höyrykonetta käytettiin lelun voimanlähteenä Aleksandriassa jo ennen Kristuksen syntymää. 1 James Watt oli yrittäjä, joka oivalsi sen potentiaalin kuljetuksen ja tuotannon voimanlähteenä ja ryhtyi toteuttamaan visiotaan. Samalla hän oli osaltaan synnyttämässä teollista vallankumousta. Einari Vidgrén hioi metsätraktorin huippuunsa. Metsurin raskaan työn luonne muuttui ja puunkorjuun yhteydessä kerättävästä tiedosta tuli pitkän logistiikka- Ponssen metsätraktoreista tuli ketjun kulmakivi. Valloittaessaan yhä uusia markkinoi- menestystarina ta Ponsse ja sen kilpailijat levittävät samalla pohjoismaista metsänhoitomallia. Igglo ei lopulta onnistunut vakiinnuttamaan markkina-asemaansa. Silti sen vaikutukset kiinteistövälittäjien liiketoimintamalleihin, palvelukirjoon ja tietotekniikan soveltamiseen ovat edelleen nähtävissä. Muun muassa Walt Disneyn ja Henry Fordin lopullisia läpimurtoja edelsivät konkurssit. 2 Erityisesti kun tavoitellaan liiketoiminnan nopeaa laajentamista, yrittäjyys sisältää suuria riskejä. Onnistuessaan, ja toisinaan myös liiketoiminnan päättymisen jälkeen, se vaikuttaa merkittävästi ympäröivään yhteiskuntaan. Erityiset yritykset elinkeinopolitiikan kohteina Tässä kasvuyrityskatsauksessa Exeterin yliopiston professori Gordon Murray (luku 11) korostaa innovaatiotoiminnan yhteiskunnallisten hyötyjen ja kasvuhakuisen yrittäjyyden kohtalonyhteyttä. Hän painottaa myös, että vain noin yksi kahdestakymmenestä uudesta yrityksestä lisää merkittävällä tavalla yhteisön hyvinvointia. Häneen mukaansa Suomen kaltaisessa elin- ja toimintaympäristössä on perusteltua valita politiikan kohteeksi nämä erityiset yritykset ja niitä luotsaavat yrittäjät. Ilman näiden Vain kourallinen yrityksistä on riittävää määrää ja laatua innovaatiopanostuksesta saata- erityisiä yhteisön kannalta va sato jää vaillinaiseksi. Murrayn kirjoituksen ohella osasta III löytyy mm. Aalto-yliopiston Venture Capital -professorin Markku Maulan näkemyksiä (luku 12). Vaikka kasvun tavoittelun ja siinä onnistumisen vaikutukset säteilevät koko yhteiskuntaan, ilmiöstä on niukalti systemaattista tietoa. Uuden tutkimustiedon ohella on tarvetta perusmittareille ja niiden jatkuvalle seurannalle tämän katsauksen osa II tarjoaa tähän yhden mahdollisuuden. Kasvuhakuisen yrittäjyyden ja nopeasti kasvavien yrityksen määritelmiä on satoja. Niistä kukin johtaa hieman erilaisiin päätelmiin kasvuyrittäjyydestä ja -yrityksistä. 3 Tämän katsauksen osassa II (luvut 2 10) sovelletaan kansainvälisesti laajimmin käytettyä ja hyväksyttyä OECD/Eurostat-määritelmä (European Communities/OECD, 2007), jonka mukaan kasvuyrityksen lähtötyöllisyys Suomessa tulee olla vähintään 10 henkeä ja seuraavan kolmen vuoden keskimääräisen vuosikasvun tulee ylittää 20 prosenttia. 4 Suhdelukuja laskettaessa vertailukohtana ovat kaikki lähtövuonna vähintään kymmenhenkiset ja samaiset kolme vuotta toimineet yritykset. Määritelmästä ja muista käytännön toteutukseen liittyvistä näkökohdista lisää liitteessä A. Osan II kuvioiden numeroaineistot löytyvät liitteestä B. Tässä ensimmäisessä osassa/luvussa asemoidaan suomalaista kasvuyrittäjyyttä ja yrityksiä kansalliseen ja kansainväliseen kontekstiin. Kasvudynamiikkaa Kasvuhakuinen yrittäjä on linkki Tiedolla ja osaamisella ei ole tiedon ja sen vaikutusten välillä paljoakaan yhteiskunnallista merkitystä, ellei niihin liittyviä mahdollisuuksia nähdä ja hyödynnetä. Niinpä toimeen tarttuva yrittäjyys sekä myös palkansaajien yritteliäisyys ovat keskeinen hyvinvoinnin lähde. Kokonaan ilman niitä yhteisö on taantuva.

13 Kasvuyritysten yhteiskunnallinen merkitys 11 Kasvuyrittäjyys on mahdollista vain olosuhteissa, joissa loppumarkkinat ja -asiakkaat reagoivat uuteen tarjontaan: uusi markkina syntyy, vanha markkina laajenee tai sen vakiintuneet toimijat menettävät asemiaan. Lisäksi panospuolen työ-, pääoma- ja tietomarkkinoiden on siirrettävä voimavaroja parhaiden yrittäjien ja heidän yritystensä käyttöön. Kasvun tavoittelu, ja erityisesti siinä onnistuminen, vaikuttaa suoraan ja välittömästi sen piirissä oleviin. Kasvun tavoittelulla on myös epäsuorempia vaikutuksia. Se kiristää kilpailua työ-, pääoma- ja muilla panosmarkkinoilla. Se vaikuttaa uusien talousyksiköiden perustamisiin ja vanhojen lopettamisiin sekä jatkavien laajenemisiin ja supistumisiin siis luovaan uudistumiseen. Luodessaan tai soveltaessaan uutta tietoa kasvuhakuiset yritykset laajentavat ja levittävät yhteistä tietovarantoa. Kasvuhakuisen yrityksen markkinoille tulo, ja jo sen mahdollisuus, luo vakiintuneille yrityksille lisäkannustimia oman toimintansa tehostamiseen. Elinkeinopolitiikan tavoitteena on saada oikeat ihmiset oikeaan paikkaan siten, että saavutetaan korkea ja kasvava hyvinvointi. Tämä edellyttää jatkuvaa ja laaja-alaista uusien mahdollisuuksien haistelua ja niihin tarttumista. Vaikka pääosa tästä toiminnasta kanavoituukin vakiintuneiden yritysten liiketoiminnaksi, kasvuyrittäjät ja -yritykset ovat keskeinen yrityskentän rakennemuutosta ja uudistumista ajava voima sekä siten yksi hyvinvoinnin lähteistä. Kasvuhakuinen alunperinkin suurempi 5 Kasvuhakuisella yrittäjällä on usein aiempaa johtamis- ja yrittäjäkokemusta. Ellei hän ollut jo edellisellä urallaan yrittäjä, niin hän oli todennäköisimmin yksityisellä pk-sektorilla palkkatyössä, jossa hän myös ansaitsi hyvin. Muita useammin yrittäjyydessä häntä motivoi mahdollisuus vaurastua. Hän on valmis ottamaan suuriakin riskejä. On todennäköistä, että kasvuyrittäjä epäonnistuu aikeissaan. Niinpä on tärkeää, miten hän arvioi tilanteen, jossa liiketoiminta päättyy ja edessä on uuden yrityksen perustaminen tai siirtyminen palkkatyöhön. Koska onnistumisen todennäköisyys on pieni, siitä koituvan tuoton täytyy olla suuri. Usein kasvuhakuinen uusi yritys on tietointensiivinen ja toimii verkostomaisesti. Se on myös jo lähtökohtaisesti muita uusia yrityksiä suurempi: perustaja-yrittäjiä on useita; myös työntekijöitä ja pääomaa on jo liikkeelle lähdettäessä enemmän. Suomen paradoksi Useissa yhteyksissä on viitattu Suomen paradoksiin. 6 Kasvuyrityksille näyttäisi olevan hyvät toimintaedellytykset. Silti kasvuyrityksiä on määrällisesti ja laadullisesti melko vähän. Pohjoismaiden ministerineuvoston raportissa vertaillaan kehittyneiden maiden kasvuyrittäjyysympäristöjä. Kuviossa 1.1 kasvuyrittäjyyden kannalta merkittävät tekijät jaetaan kuuteen pääluokkaan, Suomen kasvuyritysympäristö (viiva) kolmeen kärkimaahan verrattuna (alue) Kuvio 1.1 Suomen kasvuyritysympäristö (viiva) kolmeen kärkimaahan verrattuna (alue) Suomen kasvuyrittäjyysympäristön keskeiset ulottuvuudet eivät merkittävästi poikkea eturintaman maista. Kauimpana kärjestä olemme verotukseen liittyvissä mittareissa sekä työmarkkinasääntelyssä. Lähde: Norden (2010, s. 44). Huomaa: Korkeampi lukuarvo (kauempana keskipisteestä) on parempi. Kuvio perustuu todellisiin lukuarvoihin, joten ero Suomen ja kolmen kärjen välillä ei suoraan kerro Suomen sijoituksesta maavertailussa. Teknologian saatavuus ja soveltaminen Ei-kaupallisen tiedon siirto Tutkimus- ja kehitystoiminta Yhteisön yrittäjyysasenteet Liiketaloudellinen ja yrittäjyyskoulutus Siirtolaisuus Osakemarkkinoiden toiminta Riskipääoman saatavuus Velkarahoituksen saatavuus Lähde: Norden (2010, s. 44). Huomaa: Hallinnollinen taakka Konkurssilainsäädäntö Työmarkkinasääntely Lait ja oikeusjärjestelmä Tuloverotus Yritys- ja pääomaverotus Patenttijärjestelmä, standardit Kilpailu ja kilpailulainsäädäntö Pääsy ulkomaanmarkkinoille Julkinen läsnäolo markkinoilla

14 12 Kasvuyrityskatsaus 2011 joiden alla tarkastellaan kaikkiaan kahtakymmentä eri mittaria. Kussakin mittarissa kolmen kärkimaan keskimääräistä tasoa kuvaa sinisen alueen ulkolaita; punertava viiva osoittaa Suomen aseman kunkin mittarin suhteen. Suomi on kolmen kärjessä tutkimus- ja kehitystoiminnan panoksissa, riskipääoman saatavuudessa sekä laeissa ja oikeusjärjestelmän toimivuudessa. Kauimpana kärjestä olemme verotukseen liittyvissä mittareissa sekä työmarkkinasääntelyssä. Myös yrittäjyyttä ja kasvua tukevan siirtolaisuuden suhteen Suomen takamatka johtaviin maihin on merkittävä. Muut Suomen kasvuyrittäjyysympäristön keskeiset ulottuvuudet eivät merkittävästi poikkea eturintaman maista. Suomen yrittäjyysympäristö on viimeisen kymmenen vuoden aikana parantunut ainakin siltä osin, että aloittavien uusien yritysten hallinnollinen taakka on keventynyt (kuvio 1.2). Silti Suomen asema suhteessa kilpailijamaihin ei ole parantunut muiden parantaessa juoksuaan meitä enemmän. Yrittäjyys sinänsä on Suomessa melko yleistä. Kasvuhakuinen yrittäjyys ja kasvuyritysten osuus sen sijaan ovat useimpia vertailukelpoisia maita alhaisemmalla tasolla. Global Entrepreneurship Monitor -kysely mittaa yrittäjyysaikomuksia ja alkuvaiheen yrittäjyyttä. Lisäksi selvitetään, mikä osuus tästä on kasvuhakuista. Kuviosta 1.3 havaitaan, että Kasvuhakuisuutta tässä suhteessa Suomi on innovaatiovetoisten talouksi- muita Pohjoismaita vähemmän en hännänhuippuja. Esimerkiksi Norjassa niiden osuus, jotka aikovat työllistää viiden vuoden päästä vähintään 20 henkeä, on yli kaksin- ja Israelissa yli kolminkertainen. Kasvuhakuisuus ja toteutunut kasvu ovat eri asioita. OECD on laskenut kasvuyritysten osuuksia maittain tässä katsauksessa sovellettavaa määritelmää käyttäen. Kansainvälisen vertailtavuuden johdosta laskelmista on jätetty pois muutamia osassa II mukana olevia toimialoja. Kuviosta 1.4 ilmenee, että kasvuyritysosuutemme oli vuonna 2006 monia muita kehittyneitä maita alhaisempi. Tässä suhteessa Suomi ei kuitenkaan poikkea merkittävästi esimerkiksi Norjasta. Kasvuhakuisuuden suosiminen pysyy muodissa Kasvuyritysten suuri määrä ja korkea laatu voi olla elinkeinopolitiikan väline mutta ei sen tavoite. Kaiken yhteiskunnallisen politiikan tavoitteena on nykyisten ja tulevien kansalaisten hyvinvointi. Tässä asianyhteydessä kyse on siis kasvuyritysten työllisyys- ja tuottavuusvaikutuksista. Yritys parantaa kansantalouden nettotyöllisyyttä, jos sen kasvun myötä ansiotyön piiriin tulee uusia henkilöitä tai jos sen jo ansiotyössä olleisiin kohdistuneet rekrytoinnit käynnistävät ketjun, jolla on sama vaikutus. Koska ihmiset eivät vapaaehtoisesti hyppää ojasta allikkoon ja tekevät itselleen hyödylliseksi arvioimiaan työpaikanvaihdoksia, ainakin hieman pidemmässä juoksussa ansiotyön määrän lisääntymisen pitäisi nostaa myös sen laatua. Jos yritys pystyy kannattavasti laajentamaan liiketoimintaansa kilpailullisilla markkinoilla, sillä on todennäköisesti positiivinen suora vaikutus koko kansantalouden tuottavuuteen. Edellä kuvattu epäsuora tuottavuusvaikutus kanavoituu yritysrakenteiden uudistumisen, kilpailun kiristymisen ja ulkoisvaikutusten kautta. Vaikka nämä epäsuorat vaikutukset ovat vaikeammin tunnistettavissa, koko kansantalouden kannalta ne saattavat olla tärkein yksittäinen syy kasvuhakuisen yritystoiminnan suosimiseen. Yksi Euroopan komission 2020 strategian (EC, 2010) pääkohdista on nuorten innovatiivisten kasvuyritysten tukeminen. Ylipäätään kasvuyrittäjyys nähdään Kasvuyritykset Eurooppa 2020 yhtenä välttämättömänä edellytyksenä strategian onnistumisel- -strategian ytimessä le. Ainakin EU:n retoriikka viittaa siihen, että elinkeinopolitiikan painopiste on siirtymässä erityisten (vs. kaikkien) uusien yritysten suosimiseen. Rahoitus- ja palvelujärjestelmän uudistaminen paremmin kasvuyrittäjyyttä tukevaksi on kansallisen innovaatiostrategian tärkeimpiä tavoitteita. TEMin ja sen alaisten organisaatioiden painopisteenä ovat kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset.

15 Kasvuyritysten yhteiskunnallinen merkitys 13 Kuvio 1.2 Aloittelevien yritysten hallinnollinen taakka Suomessa aloittavien uusien yritysten hallinnollinen taakka on keventynyt merkittävästi suhteessa kilpailijamaihin Suomen asema ei kuitenkaan ole parantunut. Lähde: OECD.Stat database (dx.doi.org/ /data en, haettu ). Huomaa: Mitattu asteikolla 0 6, jossa korkeampi arvo tarkoittaa suurempaa taakkaa. Kuvio 1.3 Kasvuhakuisten osuus yrittäjyysaikeita omaavista ja yritystoimintaa aloittelevista vuosina , % Kaikkien kasvuhakuisimpien alkuvaiheen yrittäjien osuus on Norjassa kaksin- ja Israelissa kolminkertainen Suomeen verrattuna. Lähde: Kelley ym. (2011, s. 41). Huomaa: GEM-vertailussa on mukana 59 maata, jotka on jaettu kolmeen luokkaan. Kuviossa mukana kaikki innovaatiovetoisten talouksien -luokkaan kuuluvat maat. Kuvio 1.4 Kasvuyritysten osuus yrityskannasta vuonna 2006, % Toteutuneella yritysten kasvulla mitattuna Suomella on takamatkaa moniin kilpailijamaihin verrattuna. Lähde: OECD (2009, s. 29), Structural and Demographic Business Statistics (SDBS). Huomaa: Sisältäen kaivostoiminnan ja louhinnan; teollisuuden; sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon; jäähdytysliiketoiminnan; vesihuollon, viemäri- ja jätevesihuollon, jätehuollon ja muun ympäristön puhtaanapidon sekä yksityiset palvelut. Aloittelevien yritysten hallinnollinen taakka Taakan taso 1998 Tanska Irlanti USA UK Ruotsi Belgia Kanada Islanti Norja Alankom. Suomi Japani Sveitsi Korea Saksa Itävalta Ranska Espanja Italia Pienennys Italia Ranska Saksa Japani Espanja Norja Sveitsi Alankom. Kanada Korea Islanti Suomi Itävalta Irlanti UK Ruotsi USA Belgia Tanska Taakan taso 2008 Irlanti Saksa UK Tanska Norja Japani Kanada Ruotsi USA Sveitsi Islanti Alankom. Ranska Suomi Belgia Korea Italia Itävalta Espanja Lähde: OECD. Huomaa: Kasvuhakuisten Mitattu asteikolla osuus 0 6, jossa yrittäjyysaikeita korkeampi arvo tarkoittaa omaavista suurempaa ja yritystoimintaa taakkaa. aloittelevista vuosina , % Islanti Israel Irlanti Etelä-Korea Yhdysvallat Tanska Slovenia Belgia Iso-Britannia Ranska Norja Alankomaat Saksa Italia Espanja Suomi Kreikka Lähde: Kelley ym. (2011, s. 41). Kasvuyritysten osuus yrityskannasta vuonna 2006, % Bulgaria Italia Viro Brasilia USA Unkari Tanska Uusi Seelanti Espanja Ruotsi Luxemburg Suomi Norja Romania Lähde: OECD (2009). Odottaa työllistävänsä 5 v. kuluttua väh. 20 h. Odottaa työllistävänsä 5 v. kuluttua 5 19 h

16 14 Kasvuyrityskatsaus 2011

17 15 Osa II Tilastot

18 16 Kasvuyrityskatsaus Kasvuyritykset harvinaisia ja merkittäviä Pienempiin ja suurempiin jatkaviin sekä toisaalta aloittaviin ja lopettaviin yrityksiin liittyvät dynamiikat ovat karkeasti ottaen yhtä merkityksellisiä. Silti tämän luvun tilastojen valossa voidaan todeta, että kansallisen hyvinvoinnin näkökulmasta päähuomio lähtökohtaisesti hieman suurempiin ja reippaasti kasvaviin jatkaviin yrityksiin on perusteltu. Aloittamisista liittyy siihen, että perheviljelmät otettiin mukaan tilastoon vuonna Pienestä lähtökohdasta suhteellinen kasvu muodostuu suureksi: lähtökohtaisesti alle 10 hengen kasvuyritysten lukumäärä on yli 32-kertainen varsinaisiin (väh. 10 hengen) kasvuyrityksiin verrattuna. Kasvuyrityksiin työpaikkaa 691 kasvuyritystä Suomessa oli 691 kasvuyritystä vuosina ; näistä räjähdysmäisesti kasvoi 23 (väh. 100 % p.a.). OECD/Eurostat-määritelmän mukaan kasvuyrityksen lähtötyöllisyys on vähintään 10 henkeä ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 %. Suhdelukuja laskettaessa vertailukohtana ovat lähtövuonna vähintään kymmenhenkiset jatkaneet yritykset. Tässä luvussa suhteutetaan kasvuyrityksiä määritelmän ulkopuolelle jääviin alle 10 hengen jatkaviin sekä ao. ikkunassa aloittaneisiin ja lopettaneisiin yrityksiin. Kuviossa 2.1 alle 10 hengen jatkavien yritysten määrä on yli 12-kertainen väh. 10 hengen jatkavien yritysten määrään. Lopettaneita ja aloittaneita on myös monin verroin vähintään 10 hengen jatkaneita enemmän. Vaikka suuremmat yritykset ovat alle 7 % kaikista jatkaneista yrityksistä, ne kattavat kolme neljäsosaa jatkaneiden työllisyydestä (kuvio 2.2). Määritelmän mukaiset kasvuyritykset loivat työpaikkaa vuosina , siinä missä muut vastaavat yritykset vähensivät työllisyyttään hengellä. Kolmen vuoden ikkunassa keskimääräisen kasvuyrityksen työllisyys kasvoi siis 74 hengellä (räjähdysmäisesti kasvaneilla 469 hengellä, ks. myös luku 3). Lähtökohtaisesti alle 10 hengen kasvuyritykset loivat nekin työpaikkaa; keskimäärin niiden työllisyys siis kasvoi kahdella hengellä ao. ikkunassa. Liikevaihdon (kuvio 2.3) tai jalostusarvon (kuvio 2.4) suhteen tarkasteltaessa lähtökohtaisesti vähintään 10 hengen yritysten rooli korostuu entisestä. Näihin mittareihin liittyvässä dynamiikassa kasvuyritykset näyttäytyvät hienoisesti pienemmässä roolissa kuin työllisyyden tapauksessa. 1 Kuvio 2.1 Vuosien 2006 ja 2009 välillä aloittaneiden, lopettaneiden ja jatkaneiden yritysten lukumäärät Vuosien 2006 ja 2009 välillä aloittaneiden, lopettaneiden ja jatkaneiden yritysten määrät Punaisen sävyillä kuvataan vuonna 2006 vähintään 10 hengen ja vuonna 2009 edelleen toimintaansa jatkanutta yritystä. Kasvuyritysten lukumäärää kuvaa tummempi punertava ala; tummimmalla räjähdysmäisesti kasvaneiden lukumäärä, joka pienuutensa johdosta hädin tuskin erottuu. Sinisen sävyillä kuvataan vastaavasti pienempien, lähtökohtaisesti alle 10 hengen, yritysten lukumääriä. Harmaalla kuvattuja, vuoteen 2009 mennessä lopettaneita, yrityksiä oli lähes nelinkertainen lukumäärä väh. 10 h. jatkaneisiin verrattuna. Vihreällä kuvattujen, vuoden 2006 jälkeen aloittaneiden, yritysten lukumäärä oli yli kahdeksankertainen (vs. väh. 10 hengen jatkaneet). Aloittaneet Jatkaneet (v väh. 10 henk.) Väh. 100 % p.a. 23 Yli 20 & alle 100 % 668 Korkeintaan 20 % Yhteensä Jatkaneet (v alle 10 henk.) Väh. 100 % p.a Yli 20 & alle 100 % Korkeintaan 20 % Yhteensä Lopettaneet Lopettaneet Aloittaneet Jatkaneet (alle 10 h.) Jatkaneet (väh. 10 h.)

19 Kasvuyritykset harvinaisia ja merkittäviä 17 Kuvio 2.2 Aloittaneiden, lopettaneiden ja jatkaneiden yritysten työllisyys (1 000 henkeä) Vaikka lähtövuonna vähintään 10 hengen jatkaneet yritykset ovat alle 7 % kaikista jatkaneista, ne muodostavat kolme neljäsosaa jatkaneiden työllisyydestä. Kasvuyritysten osuus kaikkien jatkaneiden yritysten (väh. 10 h.) työllisyydestä nousee kolmesta yhdeksään prosenttiin. Huomaa: Aineistossa yrityksen henkilöstömäärä on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. Kuvio 2.3 Aloittaneiden, lopettaneiden ja jatkaneiden yritysten liikevaihto (miljardia euroa) Vähintään 10 hengen jatkaneet yritykset vastasivat lähtövuonna 83 %:sta ja loppuvuonna 81 %:sta kaikkien jatkaneiden yritysten liikevaihdosta. Kasvuyritysten osuus kaikkien jatkaneiden yritysten (väh. 10 h.) liikevaihdosta nousee kolmesta seitsemään prosenttiin. Aloittaneiden, lopettaneiden ja jatkaneiden yritysten työllisyys (1 000 henkeä) Aloittaneet 222 Jatkaneet ( 10) Muutos 100+ % 0, % Alle 20 % Jatkaneet (<10) Muutos 100+ % 0, % Alle 20 % Lopettaneet 150 1,38 milj. henkeä 1,45 milj. henkeä Huomaa: Full time equivalent. Aloittaneiden, lopettaneiden ja jatkaneiden yritysten liikevaihto (mrd. ) Aloittaneet 37,4 Jatkaneet ( 10) Muutos 100+ % 0,5 2,7 2, % 8,8 14,1 5,3 Alle 20 % 260,8 235,5-25,3 Jatkaneet (<10) Muutos 100+ % 0,6 1,9 1, % 5,8 11,6 5,8 Alle 20 % 49,3 45,1-4,2 362 mrd. euroa 348 mrd. euroa Huomaa: Vuosi 2009 on ennakkotieto. Kuvio 2.4 Aloittaneiden, lopettaneiden ja jatkaneiden yritysten jalostusarvo (miljardia euroa) Vähintään 10 hengen jatkaneet yritykset vastasivat lähtövuonna 79 %:sta ja loppuvuonna 76 %:sta kaikkien jatkaneiden yritysten jalostusarvosta. Kasvuyritysten osuus kaikkien jatkaneiden yritysten (väh. 10 h.) jalostusarvosta nousee kolmesta kahdeksaan prosenttiin. Lopettaneet 36, Huomaa: Vuoden 2009 liikevaihto on ennakkotieto. Aloittaneiden, lopettaneiden ja jatkaneiden yritysten jalostusarvo (mrd. ) Aloittaneet 7,6 Jatkaneet ( 10) Muutos 100+ % 0,1 0,7 0, % 1,7 3,6 1,9 Alle 20 % 57,6 48,6-9,0 Jatkaneet (<10) Muutos 100+ % 0,1 0,6 0, % 1,2 2,9 1,7 Alle 20 % 14,0 13,3-0,7 82 mrd. euroa 77 mrd. euroa Huomaa: Vuosi 2009 on ennakkotieto. Lopettaneet 7,2 Huomaa: Vuoden 2009 jalostusarvo on ennakkotieto

20 18 Kasvuyrityskatsaus Kasvuyrityksissä kymmenesosa työllisistä Tässä luvussa tarkastellaan kasvuyritysten osuutta vähintään 10 hengen jatkavien yritysten kannasta. Kasvuyritysten osuus yrityskannasta on viime vuosien aikana vaihdellut 4 6 prosentin välillä. Niissä työskentelee noin joka kymmenes näiden yritysten työllisistä. Osuudet liikevaihdosta ja jalostusarvosta ovat hieman pienempiä kuin työllisyysosuus. Kasvuyritysten osuuden kehitys on ollut varsin samankaltaista kuin Suomen yleisen talouskehityksen. Kotimaan talouden noususuhdanteessa kasvuyritysten osuus näyttäisi kasvavan ja vastaavasti talouden laskusuhdanteessa kasvuyritysten osuus yrityskannasta pienenee. Yli 100 prosentin vuosikasvuun yltää vain pari promillea yrityksistä Erittäin nopeasti kasvavien, keskim. vähintään 100 % vuosikasvuun kolmen vuoden aikana yltävien, yritysten osuus yrityskannasta on viime vuosina ollut 0,1 0,2 prosenttia. Vain pari tusinaa Näiden yritysten osuus nopeasti kasvavaa oli suurimmillaan vuonna 1999, jolloin se oli 0,25 prosenttia. Vastaavasti osuus oli pienimmillään, 0,04 prosenttia, vuonna Kasvuyrityksissä noin joka kymmenes yritysten työllisistä Kasvuyritysten osuus taloudessa yhteydessä yleiseen talouskehitykseen Kasvuyritysten osuus yrityskannasta on viime vuosien aikana vaihdellut 4 6 prosentin välillä (kuvio 3.1). Viimeisten 20 vuoden aikavälillä tarkasteltuna kasvuyritysten osuus oli suurin, yli kahdeksan prosenttia yrityskannasta, vuosituhannen vaihteen tienoilla. Osuus ollut viime vuosina 4 6 % Vastaavasti alhaisimmillaan kasvuyritysten osuus yrityskannasta oli 1990-luvun alun laman aikaan; matalimmillaan kaksi prosenttia vuonna Kasvuyritysten osuuden kehitys on ollut varsin samankaltaista kuin yleinen talouskehitys Suomessa. Kotimaan talouden noususuhdanteessa kasvuyritysten osuus näyttäisi kasvavan ja vastaavasti talouden laskusuhdanteessa kasvuyritysten osuus yrityskannasta pienenee. Kasvuyritysten osuus työllisistä kasvoi 2000-luvun alkupuolelta aina vuoteen 2007 saakka, jolloin se oli suurimmillaan 12 prosenttia (kuvio 3.2). Viime vuosina osuus on ollut laskusuunnassa. Vuonna 2009 kasvuyrityksissä työskenteli hieman alle yhdeksän prosenttia yritysten työllisistä. Kasvuyritysten liikevaihto- ja jalostusarvo-osuudet alle työllisyysosuuden Liikevaihdolla (kuvio 3.3) ja jalostusarvolla (kuvio 3.4) tarkasteltuna kasvuyritysten osuus yrityskannasta on hieman pienempi kuin työllisyydellä tarkasteltuna. Osuus yritysten liikevaihdosta on viime vuosina ollut vajaa seitsemän prosenttia ja osuus jalostusarvosta noin kahdeksan prosenttia. Kuvio 3.1 Kasvuyritysten osuus vähintään 10 henkeä työllistävistä yrityksistä, % Kasvuyritysten osuuden kehitys on ollut varsin samankaltaista kuin Suomen yleisen talouskehityksen. Kotimaan talouden noususuhdanteessa kasvuyritysten osuus näyttäisi kasvavan ja vastaavasti talouden laskusuhdanteessa kasvuyritysten osuus yrityskannasta pienenee. Kasvuyritysten osuus vähintään 10 henkeä työllistävistä yrityksistä, % Bruttokansantuotteen volyymin muutos, 3-vuoden liukuva keskiarvo, % (asteikko oikealla) Kasvuyritysten osuus, % (asteikko vasemmalla) Huomaa: Vuoden 1990 tieto ei ole laskettavissa Huomaa:

21 Kasvuyrityksissä kymmenesosa työllisistä 19 Kuvio 3.2 Kasvuyritysten osuus yritysten työllisyydestä, % Kasvuyritysten osuus työllisistä kasvoi 2000-luvun alkupuolelta aina vuoteen 2007 saakka, jolloin se oli suurimmillaan 12 %. Viime vuosina osuus on ollut laskusuunnassa. Kasvuyritysten osuus yritysten työllisyydestä, % Huomaa: Aineistossa yrityksen henkilöstömäärä on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. Kuvio 3.3 Kasvuyritysten osuus yritysten liikevaihdosta, % Kasvuyritysten osuus liikevaihdosta on ollut alhaisempi kuin työllisyysosuus. Osuuden kehitys on kuitenkin ollut samansuuntaista kuin työllisyysosuuden. Osuus yritysten liikevaihdosta on viime vuosina ollut vajaan 7 % Huomaa: Kasvuyritysten osuus yritysten liikevaihdosta, % Huomaa: Vuosi 2009 on ennakkotieto. Kuvio 3.4 Kasvuyritysten osuus yritysten jalostusarvosta, % Kasvuyritysten osuus jalostusarvosta on ollut alhaisempi kuin työllisyysosuus. Osuuden kehitys on kuitenkin ollut samansuuntaista kuin työllisyysosuuden. Osuus yritysten jalostusarvosta on viime vuosina ollut noin 8 % Huomaa: Kasvuyritysten osuus yritysten jalostusarvosta, % Huomaa: Vuosi 2009 on ennakkotieto Huomaa:

22 20 Kasvuyrityskatsaus Kaikenikäisiä ja -kokoisia kasvuyrityksiä Vaikka kasvuyritysten osuus yrityskannasta on vain viitisen prosenttia, niiden osuus työllisyyden lisäyksestä vuosina oli lähes 50 prosenttia. Kasvuyritykset ovat keskimäärin nuorempia kuin muut yritykset. Osuus on suurin alle viisi vuotta vanhoista yrityksistä, noin kymmenes. Kasvuyritykset ovat lähtökooltaan keskimäärin pienempiä kuin muut yritykset. Keskimäärin kasvuyritykset työllistävät lähtövuonna 40 henkilöä. työpaikkaa ja 38,5 miljardia euroa liikevaihtoa (kuvio 4.1). Toimintaansa laajentaneisiin yrityksiin syntyi työpaikkaa. Vaikka kasvuyrityksiä oli alle 5 %, niiden osuus työllisyyden lisäyksestä oli 47 % ja liikevaihdon lisäyksestä 37 %. Huippunopeasti, keskimäärin yli 100 % vuodessa kasvaneen, 23 yrityksen osuus työllisyyden kasvusta oli 10 %. Kasvuyritykset nuorempia Puolet työllisyyden lisäyksestä Vuosina toiminnassa olleista vähintään 10 hengen yrityksistä 53 % vähensi työllisyyttään. Toimintaansa supistaneista yrityksistä katosi Kasvuyrityksistä noin 30 % on alle 5 vuotta vanhoja ja 53 % alle 10 vuotta vanhoja (kuvio 4.2, vasen). Yli 25 vuotta vanhoja kasvuyrityksistä on alle 10 %. Vuosina toimineista muista kuin kasvuyrityksistä hieman yli 10 % on alkuvuonna alle 5 vuot- Kuvio 4.1 Jatkavat yritykset kasvuluokittain Vaikka kasvuyrityksiä oli vuosina vain alle 5 % yrityskannasta, niiden osuus työllisyyden lisäyksestä oli 47 % ja liikevaihdon lisäyksestä 37 %. Huomionarvoista on, että 23 huippunopeasti, keskimäärin yli 100 % vuodessa, kasvaneen yrityksen osuus työllisyyden ja tuotannon kasvusta oli kymmenesosa. Jatkavat yritykset kasvuluokittain Kutistunut Kutistunut väh. väh. Kutistunut Kutistunut kork. kork. Kasvanut Kasvanut kork. kork. Kasvanut Kasvanut välillä välillä % p.a. p.a % p.a. p.a % p.a. p.a % p.a. p.a. Kasvaneiden työllisyyden lisäys henkilöä kpl kpl Kasvanut Kasvanut väh. väh % p.a. p.a. Aineistolähde: Aineistolähde: Tilastokeskus. Tilastokeskus. Huomaa: Huomaa: Kutistuneiden työllisyyden vähennys henkilöä 0 20 % kasvaneiden osuus työllisyyden lisäyksestä 54 % 100 % os. 10 % % kasvaneiden osuus 37 % Kasvaneiden liikevaihdon lisäys 20,7 miljardia euroa Kutistuneiden liikevaihdon vähennys 38,5 miljardia euroa 0 20 % kasvaneiden osuus liikevaihdon lisäyksestä 64 % 100 % os. 10 % % kasvaneiden osuus 27 %

23 Kaikenikäisiä ja -kokoisia kasvuyrityksiä 21 ta vanhoja, alle 10-vuotiaita on vajaat 30 % ja yli 25 vuotta vanhoja on runsaat 20 %. Kasvuyritykset ovat keskimäärin nuorempia kuin muut yritykset. Kasvuyritysten osuus alle 5 vuotta vanhoista yrityksistä on noin kymmenes ja osuus laskee yritysten iän suhteen niin, että vuotiaista yrityksistä noin 5 % ja yli 25-vuotiaista yrityksistä enää 2 % on kasvuyrityksiä (kuvio 4.2, oikea). Kasvuyritykset usein muita pienempiä Kasvuyrityksistä kolme viidestä on lähtökooltaan henkeä työllistäviä ja vain 2 % suuria, vähintään 250 hengen yrityksiä (kuvio 4.3, vas.). Keskim. kasvuyritys työllistää lähtövuonna 40 henkilöä. Muista kuin kasvuyrityksistä hengen yrityksiä on noin joka toinen ja vähintään 250 hengen yrityksiä 4 %, ja ne työllistävät keskimäärin 66 henkilöä. Kasvuyritykset ovat siten lähtökooltaan keskimäärin pienempiä kuin muut yritykset. Kokoluokittain tarkasteltuna kasvuyritysten osuus on varsin tasainen alle 250 hengen yrityksissä (kuvio 4.3, oikea); osuus on hieman suurempi alle 20 henkeä ja toisaalta henkeä työllistävissä yrityksissä kuin ja työllistävien yritysten keskuudessa. Erot mahtuvat kuitenkin prosenttiyksikön sisään vaihdellen 4 5 % välillä. Sen sijaan vähiten, noin 2 %, kasvuyrityksiä on suurten, vähintään 250 henkeä työllistävien yritysten joukossa. Kuvio 4.2 Kasvuyritykset ikäluokittain (vasen) ja osuudet eri ikäluokkien yrityksistä (oikea), % Kasvuyritykset ovat keskimäärin nuorempia kuin muut yritykset. Kasvuyrityksistä alkuvuoden iän mukaan tarkasteltuna noin 30 % on alle viisi vuotta vanhoja. Joka kymmenes alle viisi vuotta vanha yritys luokitellaan kasvuyritykseksi. Kuvio 4.3 Kasvuyritykset kokoluokittain (vasen) ja osuudet eri kokoluokkien yrityksistä (oikea), % Kasvuyrityksistä kolme viidestä on lähtökooltaan henkeä työllistäviä ja vain 2 % suuria, vähintään 250 hengen yrityksiä. Kasvuyrityksiä on varsin tasaisesti eri kokoluokissa, kun tarkastellaan alle 250 henkeä työllistäviä yrityksiä. Sen sijaan vähintään 250 henkeä työllistävien yritysten joukossa kasvuyritysten osuus on selkeästi alhaisempi kuin pienten ja keskisuurten yritysten joukossa. Kasvuyritykset ikäluokittain ja osuudet eri ikäluokkien kaikista yrityksistä, % 25 9 % Kasvuyritykset ikäluokittain Osuus kaikista kasvuyrityksistä, alkuvuoden iän mukaan % 0 4 vuotta 28 % % 5 9 vuotta 25 % v. 22 % Kasvuyritysten T osuus ikäluokan kaikista yrityksistä, % Huomaa: Kasvuyritykset kokoluokittain ja osuudet eri kokoluokkien kaikista yrityksistä, % Kasvuyritykset kokoluokittain Osuus kaikista kasvuyrityksistä, lähtövuoden koon mukaan % % % henkilöä 57 % henkilöä 27 % Kasvuyritysten T osuus kokoluokan kaikista yrit., % Huomaa:

24 22 Kasvuyrityskatsaus Kasvuyrityksiä erityisesti palveluissa Kasvuyrityksiä löytyy kaikilta toimialoilta. Niitä ei suinkaan välttämättä ole suhteellisesti enemmän yleisesti mielletyillä kasvualoilla. Noin 70 prosenttia kasvuyrityksistä toimii palvelualoilla. Koko yrityskannan toimialajakaumaan verrattuna kasvuyritysten osuus on suurempi etenkin tietointensiivisissä palveluissa. Tietointensiivisissä palveluissa lähes joka kymmenes yritys luokitellaan kasvuyritykseksi. Se on toisaalta myös ala, jossa kasvuyritysten osuus on pienentynyt eniten vuosien 2006 ja 2009 välillä. Seitsemän kymmenestä kasvuyrityksestä palvelualoilla Kasvuyrityksistä noin viidennes toimii tietointensiivisillä palvelualoilla, kuten atk-, tutkimus- ja suunnittelupalveluissa ja muilla palvelualoilla noin puolet (kuvio 5.1). Teollisuuden keskikorkean ja korkean teknologian aloilla, kuten sähkö- ja elektroniikka- Joka kymmenes kasvuyritys korkean teknologian teollisuudessa, samoin kuin rakentamisessa kasvuyrityksistä on joka kymmenes. tuotannossa Teollisuuden keskitasoa matalamman teknologian aloilla kasvuyrityksistä on noin viisi prosenttia ja loput pari prosenttia toimivat alkutuotannossa, kaivannaisalalla tai energiahuollossa. Koko yrityskannan toimialajakaumaan verrattuna kasvuyritysten osuus on suurempi etenkin tietointensiivisissä palveluissa (kuvio 5.2). Myös muissa palveluissa kasvuyrityksistä toimii keskimäärin useampi kuin koko yrityskannassa. Sen sijaan teollisuudessa, rakentamisessa ja muilla aloilla kasvuyrityksistä toimii pienempi osuus kuin koko yrityskannassa. Tietointensiivisissä palveluissa kasvuyritysten osuus suurin Kasvuyritysten osuus toimialoittain on suurin tietointensiivisissä palveluissa (kuvio 5.3), joissa lähes joka kymmenes yritys luokitellaan kasvuyritykseksi. Myös muissa palveluissa Palvelualat kasvuyritysten osuus on suurempi kuin koko yrityskannas- dominoivat myös suhteellisesti sa keskimäärin. Vähiten kasvuyrityksiä kaikista toimialan yrityksistä on keskitasoa matalamman teknologian teollisuustoimialoilla sekä alkutuotannossa, kaivannaisalalla ja energiahuollossa. Tietointensiivisissä palveluissa kasvuyritysten osuus vähentynyt eniten Vuoteen 2006 verrattuna kasvuyritysten osuus on pienentynyt eniten, vajaan kaksi prosenttiyksikköä, tietointensiivisissä palveluissa (kuvio 5.4). Kasvuyritysten osuus on lisääntynyt eniten keskitasoa matalamman teknologian teollisuusaloilla, kuitenkin vain 0,4 prosenttiyksikköä. Muilla aloilla muutokset ovat olleet edellä mainittuja pienempiä. Kuvio 5.1 Kasvuyritysten toimialajakauma Kasvuyritykset ovat suurimmaksi osaksi palvelualojen yrityksiä. Kasvuyrityksistä noin viidennes toimii tietointensiivisillä palvelualoilla, kuten atk-, tutkimus- ja suunnittelupalveluissa ja muilla palvelualoilla noin puolet. Huomaa: Toimialojen luokittelu (TOL 2002): Alkut., kaiv., energia: 01 14, 40 41, Teol. matala tekn.: 15 23, 25 28, 351, 354, 355, 36 37, Teol. korkea tekn.: 24, 29, 30 34, 352, 353; Rakentaminen: 45, Tietointensiiviset palvelut (Toivonen, 2001), Muut palvelut 50 99, pois lukien tietointensiiviset palvelut. Kasvuyritysten toimialajakauma 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Huomaa: Alkut.,kaiv.,energia Teol. matala tekn. Rakentaminen Teol. korkea tekn. Tietoint. palvelut Muut palvelut

25 Kasvuyrityksiä erityisesti palveluissa 23 Kuvio 5.2 Kasvuyritysten ja koko yrityskannan toimialajakaumat Koko yrityskannan toimialajakaumaan verrattuna kasvuyritysten osuus on suurempi etenkin tietointensiivisissä palveluissa. Myös muissa palveluissa kasvuyrityksistä toimii keskimäärin useampi kuin koko yrityskannassa. Huomaa: Toimialaluokitukset kuvion 5.1 yhteydessä. Kuvio 5.3 Kasvuyritysten osuus toimialoittain, % Kasvuyritysten osuus toimialoittain on suurin tietointensiivisissä palveluissa, joissa lähes joka kymmenes yritys luokitellaan kasvuyritykseksi. Myös muissa palveluissa kasvuyritysten osuus on suurempi kuin koko yrityskannassa keskimäärin. Kasvuyritysten ja koko yrityskannan toimialajakaumat 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kasvuyritykset Koko yrityskanta Huomaa: Kasvuyritysten osuus toimialoittain, % Tietoint. palvelut Muut palvelut Rakentaminen Teol. korkea tekn. Alkut.,kaiv.,energia Teol. matala tekn. Rakentaminen Teol. korkea tekn. Tietoint. palvelut Muut palvelut Alkut.,kaiv.,energia Huomaa: Toimialaluokitukset kuvion 5.1 yhteydessä. Kuvio 5.4 Kasvuyritysten osuus toimialoittain, muutos , %-yksikköä Muutokset kasvuyritysten osuuksissa toimialoittain ovat olleet pieniä vuosien välillä. Eniten kasvuyritysten osuus on vähentynyt tietointensiivisissä palaveluissa, noin 2 %-yksikköä. Teol. matala tekn Huomaa: Kasvuyritysten osuus toimialoittain, muutos , %-yksikköä Teol. matala tekn. Alkut.,kaiv.,energia Muut palvelut Teol. korkea tekn. Rakentaminen Huomaa: Toimialaluokitukset kuvion 5.1 yhteydessä. Tietoint. palvelut Huomaa: KIBS = tietointensiiviset palvelut, Ei-KIBS = muut palvelualat.