Aika Keskiviikko klo Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli

Transkriptio

1 Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 5 / 2014 Sivu 1 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Kokoustiedot Aika Keskiviikko klo Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Saapuvilla olleet jäsenet Moilanen Pekka Ylönen Teijo Aho Eero Aholainen Markku Elo Veikko Häkkinen Sanna Härkönen Sirkka Järvinen Sami Mielonen Hannu Mynttinen Maritta Noponen Katriina Partio Keijo Pietiläinen Maija Seppälä Maarit Valtonen Helvi puheenjohtaja, Mikkeli varapuheenjohtaja, Mikkeli jäsen, Mikkeli jäsen, Mikkeli jäsen, Mikkeli jäsen, Mikkeli jäsen, Mikkeli jäsen, Mikkeli jäsen, Mikkeli jäsen, Hirvensalmi jäsen, Mikkeli jäsen, Mikkeli jäsen, Mikkeli varajäsen, Mikkeli jäsen, Puumala Muut saapuvilla olleet Mikander Kimmo Kuikka Seija Salo-Oksa Armi Ruhanen Seppo Kekkonen Esko Hilden Matias Pasanen Unto Närhinen Maria Helminen Niina Kaukonen Niina Gärdström Hans Mutanen Minna Talo Timo Poissa: Pulkkinen Satu kaupunginjohtaja, Mikkeli kh:n pj, Mikkeli kh:n edustaja, Mikkeli kunnanjohtaja, Hirvensalmi kh:n pj, Hirvensalmi kunnanjohtaja, Puumala kh:n pj, Puumala sosiaali- ja terveysjohtaja tulosalueen esimies, sosiaalipalvelut tulosalueen esimies, vanhusten palvelut johtava ylilääkäri, terveyspalvelut tulosalueen esimies, terveyspalvelut hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä jäsen, Mikkeli

2 Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 5 / 2014 Sivu 2 Käsiteltävät asiat 1 / 49 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 50 Pöytäkirjantarkastajat 3 / 51 Kyyhkylän kuntoutusosaston siirtäminen omaksi toiminnaksi 4 / 52 Välitön yhteydensaanti terveyskeskukseen perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa Mikkelin palvelutuotantoyksikössä 5 / 53 Liite 1 Sosiaali- ja terveystoimen talouden seuranta / 54 Liite 2 Henkilökohtaisen avustajan palkanlaskennan käytännöt 7 / 55 Liite 3 Raimo Partion oikaisuvaatimus koskien Mikkelin seudun sosiaalija terveystoimen tuotantolautakunnan tekemää päätöstä vahingonkorvausta koskevassa asiassa 8 / 56 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntöön johtavan sosiaalityöntekijän valinnasta 9 / 57 Otto-oikeus, viranhaltijapäätökset 10 / 58 Ilmoitusasiat

3 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 1 Sivu 3 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 2 Sivu 4 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Pöytäkirjantarkastajat Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Sanna Häkkinen ja Sirkka Härkönen.

5 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 3 Sivu 5 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta / 450 / 2014 Kyyhkylän kuntoutusosaston siirtäminen omaksi toiminnaksi Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta / 27 Valmistelijat: hallintopäällikkö Timo Talo, timo.talo@mikkeli.fi, puh , palvelussuhdepäällikkö Katriina Halmeaho, katriina.halmeaho@mikkeli.fi, puh , vastaava ylilääkäri Tapio Anttonen, tapio.anttonen@mikkeli.fi, puh , terveyspalvelujen johtaja Minna Mutanen, minna.mutanen@mikkeli.fi, puh Mikkelin kaupunki on ostanut kuntoutusosastopalvelut Kyyhkylä Oy:n osastolta 5 vuodesta 2006 alkaen. Ostopalvelun määrä on ollut 38 paikkaa. Sopimus on irtisanottu irtisanomisajan puitteissa vuonna Tavoitteena on, että kuntoutusosaston toiminta siirtyy kaupungin omaksi toiminnaksi alkaen. Muutoksessa toteutetaan liikkeenluovutuksen periaatteita. Samalla toiminnan muutoksen tavoitteena on terävöittää osaston profiilia siten, että osastolla toteutetaan jatkossa ainoastaan sairaalatasoista vaativaa kuntoutustoimintaa ja samalla myös henkilöstömitoitusta nostetaan osastolla. Kuntoutusosastolla hoidetaan ensisijaisesti ortopedisiä, traumatologisia tai neurologisia sairauksia omaavia potilaita. Kuntoutusosastohoito on tarkoitettu niin kotoa kuin perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon yksiköistä tuleville kuntoutusta tarvitseville potilaille, joiden sairaus on akuutissa vaiheessa. Potilaat sijoittuvat kuntoutusosastolle SAS-työryhmän kautta. Kuntoutusosaston toiminta suunnitellaan siten, että siellä on valmiudet ympärivuorokautiseen vaikeastikin sairaiden potilaiden hoitoon ja kuntoutukseen. Potilailla voi olla lievä tai enintään keskivaikea muistihäiriö. Toiminta edellyttää sairaanhoitajan läsnäoloa kaikissa työvuoroissa. Potilaiden hoidon toteutus lähtee heidän tarpeistaan perustuen hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutus on aktiivista ja moniammatillista sekä toimintakykyä parantavaa. Potilaan ja omaisten/läheisten mielipiteet huomioidaan kuntoutusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Moniammatilliseen tiimiin tulee kuulua potilaan ja omaisen/läheisen

6 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 3 Sivu 6 lisäksi vähintään toimintaan soveltuva erikoisalan lääkäri, sairaanhoitaja/lähihoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Kuntoutuksen tavoite on aina, että potilaille palautetaan sellainen toimintakyky, että he pärjäävät kotona joko itsenäisesti tai avun turvin. Koti voi olla oma asunto tai tuetun/tehostetun palveluasumisen yksikkö. Kotiutuksen tukena käytetään tarvittaessa alueellisen apuvälineyksikön, vammaispalvelulain ja kunnallisen tai yksityisen kotihoidon ja kotisairaanhoidon palveluita. Kotiutus tapahtuu mahdollisimman pian potilaan tilan sen salliessa. Kuntoutusosastolla on sekä yhden että kahden hengen huoneita. Huoneet ovat tiloiltaan sellaisia, että ne mahdollistavat tehokkaan apuvälineiden käytön ja kuntouttavan työn toteuttamisen myös potilashuoneissa. Osastolla on myös huoneita, jotka mahdollistavat eristyspotilaiden kuten MRSA/ESBL tai vastaavien kuntoutuksen. Osaston yleiset tilat mahdollistavat kuntoutuksen toteuttamisen osaston tiloissa, mutta toimintaa voidaan toteuttaa tarvittaessa muuallakin laitoksessa. Kuntoutusosaston toiminnan suunnittelussa huomioidaan, että kaikilla Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotantoyksiköillä on mahdollisuus käyttää kuntoutusosaston palveluita, niin halutessaan. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan myös mahdollisen tulevan sosiaali- ja terveysalueen tarpeet. Osaston paikkaluku alkuvaiheessa on 38 paikkaa ja toiminnan muutoksen jälkeen potilaspaikkaa. Aikataulu riippuu miten osaston nykyisille potilaille saadaan järjestettyä jatkohoitopaikka. Toiminnan vakiintuessa ja alueen akuuttiosastojen toimintamallia suunnitellessa arvioidaan kuntoutusosaston potilaspaikkalukua tulevaisuudessa kriittisesti. Laskeman mukaan hoitopäiviä osastolle tulee edellä mainitulla potilaspaikkamäärällä vuodessa. Perusteluna osaston siirtämisestä kaupungin omaksi toiminnaksi on, että osaston potilaspaikkalukua voidaan muuttaa kysynnän mukaan. Siirtämisen perusteluna on myös se, että osaston profiilia kehitetään akuuttihoidon prosessien mukaisesti yhteistyössä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa osana ESPER-hanketta ja osaston toiminta kytketään osaksi alueellista kuntoutuksen toimintaprosessia. Henkilöstö Kyyhkylä-Säätiö Oy:n (luovuttaja) kuntoutusosaston 5 henkilöstö siirtyy Mikkelin kaupungin (luovutuksensaaja) palvelukseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 5 luvun 25 :ssä ja työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 10 :ssä säädettyä liikkeenluovutusmenettelyä noudattaen. Ko. henkilöstö siirtyy

7 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 3 Sivu 7 kaupungin palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteiden mukaisesti entisin palvelussuhteen ehdoin. Kaupunki perustaa tarvitsemansa toimet ja siirtää niihin työntekijät liikkeenluovutusta koskevien periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä. Määräaikaisten työntekijöiden palvelussuhteet jatkuvat ennen siirtymistä tehtyjen työsopimusten mukaisina. Kyyhkylä-Säätiö Oy vastaa sen palveluksessa kertyneistä siirtymisajankohtaa edeltävään aikaan kohdistuvista palkka- ja muista palvelussuhdesaatavista. Kyyhkylä-Säätiö Oy:n palveluksessa ansaitut mahdolliset vapaana pidettävät työaikakorvaukset pyritään pitämään mennessä. Vuosilomakustannusten korvaamisen perusteena on ajankohdan palkkataso ja korvausten määräytymisestä / laskuttamisesta annetaan erillinen ohje. Luovuttajan ja luovutuksen saajan yksipuolisiin päätöksiin perustuvat ja noudattamat henkilöstöetuudet ovat työnantajakohtaisesti järjestettäviä etuuksia eivätkä ne siirry liikkeenluovutuksen yhteydessä, vaan siirtyvään henkilöstöön noudatetaan alkaen Mikkelin kaupungin toimintaperiaatteita. Muistamiskäytäntöön (= henkilökunnalla on mahdollisuus valita yhtäjaksoiseksi luokitellusta 20-, 30- ja 40- vuoden palveluksesta 5 päivän vapaa, tai kuntoremontti vastaavaksi ajaksi, palkallisena) liittyen vanhoina työntekijöinä siirtyvillä luovuttajan henkilöstöllä on kolmen vuoden siirtymäaika, jonka jälkeen he voivat valita ao. vapaa-ajan ellei vastaavaa ole toteutettu edellisen työnantajan palveluksessa. Alkusijoituspaikkana siirtyvälle henkilöstölle kirjataan Kuntoutusosasto. Sairaala-apulaiset sijoittuvat organisatorisesti Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalveluihin, fysioterapeutit terveyspalveluiden fysioterapiaan ja muu henkilöstö terveyspalveluiden sairaalapalveluihin. Alla olevassa taulukossa vakinaisten työntekijöiden ammattinimikkeet ja lukumäärä sekä potilaspaikat ja henkilöstömitoitus. Ammattinimike Tällä hetkellä Toiminta Osastonhoitaja 1 1 Sairaanhoitaja 9 9 Lähihoitaja 13,5 13,5 Fysioterapeutti 4 4

8 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 3 Sivu 8 Toimintaterapeutti 1 1 Jalkaterapeutti 0,2 - Sosiaalityöntekijä 0,75 1 Osastosihteeri 1 1 Sairaala-apulaiset 3 3 Potilaspaikkoja Henkilöstö yhteensä 33,45 33,45 Hoitajamitoitus/potilas 0,69 0,75 Irtaimisto Siirtyvän osaston (osasto 5) irtaimisto on kirjattu ja luetteloitu. Irtaimisto siirtyy Mikkelin kaupungin omistukseen erillisellä ostohinnalla. Kyyhkylän esittämä irtaimiston hinta esitellään kokouksessa. Tähän summaan ei terveyspalveluiden talousarviossa ole varauduttu. Osaston tilat Osaston tilojen osalta tehdään tilakeskuksen kanssa vuokrasopimus. Vuokrasopimuksessa on huomioitu myös muiden tilojen käyttö Kyyhkylän kiinteistössä. Ruokahuolto Potilaiden ateriapalvelut ostetaan Kyyhkylältä ainakin saakka. Myös henkilöstön työpaikkaruokailusta sovitaan erikseen; tästä neuvottelee kaupungin ruoka- ja puhtauspalvelut. Ruokapalvelut tullaan kilpailuttamaan, kun osaston toiminta on vakiintunut. Tiedottaminen Osasto 5 henkilöstölle on pidetty Kyyhkylän esimiesten toimesta infotilaisuus helmikuussa Yhteinen henkilöstön tiedotustilaisuus pidetään Kyyhkylässä klo 14. Kustannukset Nykyisen ostopalvelujen hoitopäivän hinta on 222,36. Omana toimintana hoitopäivän hinnaksi on laskettu 252. Hoitopäivän hinta omana toimintana on ostopalvelua korkeampi johtuen siitä, että hoitajamitoitusta ja lääkärimitoitusta on nostettu ostopalveluun verrattuna, jotta osaston profiilia ja toimintatapaa voidaan kehittää yhä enemmän lyhyempiaikaiseen tehostetumpaan kuntoutukseen. Hoitopäivän hinta on kuitenkin alhaisempi, kuin mitä omassa toiminnassa akuuttiosastolla ja osastolla 1. Vuositasolla osaston kustannukset omana toimintana ovat nettona n. 2,77 milj.. Ostopalvelujen kustannukset vuonna 2013 olivat 2,59 milj.. Kokonaisuutena voidaan kuitenkin katsoa, että osaston profiilin muutos tuottaa tulevaisuudessa kokonaistoimintaprosessien

9 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 3 Sivu 9 osalta säästöjä. Toiminnan ottaminen omaksi toiminnaksi vaatii vakanssien perustamista sekä irtaimen omaisuuden osalta investointimäärärahan lisäystä. Näistä päätetään sen jälkeen, kun Kyyhkylä Oy on omalta osaltaan hyväksynyt liikkeenluovututuksen periaatteet. Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta hyväksyy omalta osaltaan Kyyhkylä Oy:n osasto 5:n toiminnan siirtämisen omaksi toiminnaksi lukien. Siirtopäätös voidaan toteuttaa, mikäli kaupunginhallitus perustaa toimintaa varten toiminnan tarvitsemat vakanssit. Kokouksessa sosiaali - ja terveysjohtaja tarkensi, että Kyyhkylä Oy:n hallitus on esittänyt irtaimen omaisuuden siirtohinnaksi 150 t ja liikearvon hinnaksi 75 t. Sosiaali- ja terveysjohtaja esitti kokouksessa, että irtaimen omaisuuden hinnaksi esitetään 60 t ja liikearvon ostaminen hylätään. Päätös Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Tarkennettu päätösesitys hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta päätti yksimielisenä ponsiesityksenä, että kaupunki käynnistäisi yhteistyössä Kyyhkylän kanssa neuvottelut Kyyhkylän toiminnan kehittämiseksi ja linjaamiseksi tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Kyyhkylän kanssa on käyty jatkoneuvotteluja ja keskusteluja toiminnan siirtoon liittyvistä kysymyksistä. Keskustelujen perusteella on päädytty ratkaisuun, jonka mukaan neuvottelut toiminnan siirtämiseksi Mikkelin kaupungin alaisuuteen lopetetaan ja siirtosuunnitelmista luovutaan. Kyyhkylä-säätiön ja Kyyhkylä Oy:n toimintajärjestelyt tulevat uudelleen arvioitaviksi siinä vaiheessa, kun Kyyhkylä-säätiön hallituksen puheenjohtajuus siirtyy Mikkelin kaupungille Kyyhkylä säätiön säädekirjassa määritetyllä tavalla. Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta merkitsee asian tiedokseen.

10 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 3 Sivu 10 Tiedoksi Kyyhkylä Oy, Kyyhkyläsäätiö, kaupunginjohtaja Kimmo Mikander

11 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 4 Sivu 11 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta / 440 / 2014 Välitön yhteydensaanti terveyskeskukseen perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa Mikkelin palvelutuotantoyksikössä Valmistelija: johtava ylilääkäri Hans Gärdström, hans.gardstrom@mikkeli.fi, puh Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta on antanut aluehallintovirastolle lausunnon välittömän yhteydensaannin toteutumisesta perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa Lausunnossa on ilmoitettu, että välittömän yhteydensaannin toteutumisesta raportoidaan aluehallintovirastolle toukokuun alussa Terveydenhuoltolain 51 :n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä toiminta siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-ajalla välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Mikkelin Palvelutuotantoyksikössä potilaan yhteydenotto voi tapahtua joko käymällä terveysasemalla hoidon tarpeen arviossa tai ottamalla yhteyttä Ensineuvoon. Puhelinpalvelun kehittämiseksi ja yhteydensaannin parantamiseksi Ensineuvon toiminnan osalta aukioloaikoja muutettiin alkaen. Ensineuvo palvelee maanantaista perjantaihin klo 7-21 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä klo Muuna aikana puhelinpalvelu äkillisissä terveysongelmissa on järjestetty Etelä-Savon sairaanhoitopiirin Mikkelin keskussairaalan päivystysyksikön puhelinpalvelun kautta. Asiakkaan soittaessa hänellä on mahdollisuus valita takaisinsoittopyyntö arkisin klo Helmi - huhtikuun 2014 tilanne Ensineuvon ja suun terveydenhuollon osalta.

12 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 4 Sivu 12 Ensineuvon puhelinpalvelu 2/2014-4/2014 Suun terveydenhuollon yhteydensaanti puhelimitse 2/2014 4/2014 Vastattujen puhelujen osuutta on saatu nostettua. Huhtikuussa tosin edelleen oli ongelmia potilastietojärjestelmän toimivuudessa, joka hidasti puhelinpalvelua. Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta merkitsee tiedoksi saadun selvityksen. Tiedoksi Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

13 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 5 Sivu 13 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta / 040 / 2014 Sosiaali- ja terveystoimen talouden seuranta Valmistelijat talouspäällikkö Kirsi Ollikainen, kirsi.ollikainen@mikkeli,fi, puh , sosiaalipalveluiden johtaja Niina Helminen, niina.helminen@mikkeli.fi, puh , terveyspalveluiden johtaja Minna Mutanen, minna.mutanen@mikkeli.fi, puh , vanhusten palvelujen johtaja Niina kaukonen, niina.kaukonen@mikkeli.fi, puh Talousarviossa 2014 on määritelty, että hallintokuntien toimintaa ja taloutta seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Seurannan ajantasaisuus, oikeellisuus ja sen ohjausvaikutukset ovat keskeisiä tekijöitä valtuustolle annettavissa seurantaraporteissa. Seurannassa raportoidaan keskeisimmät strategiset toimenpiteet ja kehittämisohjelmien toteutuminen, kaupungin elinvoimaisuus sekä henkilöstön määrän kehitys sekä talouden toteutumisesta ja toiminnallista muutoksista, jotka ovat jo tiedossa. Talouspalveluiden ohjeistuksen mukaisesti lautakunnat raportoivat vain talouden toteutumisen ja toiminnalliset muutokset sekä kehittämisohjelmista Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteuttamisen. Muut raportointiin liittyvät asiat kootaan vuoden alusta tehdyn kaupunginvaltuustolle päätetyn raportoinnin mukaisesti keskushallinnossa. Johdon ennuste Talouden ennusteessa Sosiaalipalveluiden toimintakulujen arvioidaan ylittyvän vähintään 2 milj. euroa. Terveyspalveluissa mielenterveys- ja päihdepalveluissa asumispalveluiden purkaminen ja keventäminen tuottaa säästöjä, mutta toimenpiteet vievät aikaa. Tällä hetkellä ylitysriski on kuitenkin asumispalveluiden osalta 0,7 milj. euroa. Vanhuspalveluissa talousarvion ennustetaan toteutuvan suunnitellusti, jos asiakasmäärät pysyvät suunnitellulla tasolla. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutuksessa talousarviossa on varauduttu 69,5 milj. euron laskutukseen, mutta tämän hetkisen ennusteen mukaan menot toteutuisivat saman suuruisena kuin viime vuonna eli 73 milj. euroa (ylitys 3,5 milj. euroa). Kokonaistulot on ennusteen mukaan 43,5 milj. euroa ja ylitystä käyttösuunnitelmaan nähden on 0,6 milj. euroa. Kokonaismenojen osalta ennuste on 218,0 milj. euroa ja ylitystä käyttösuunnitelmaan verrattuna

14 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 5 Sivu 14 on 5,5 milj. euroa. Toiminakate on 174,5 (käyttösuunnitelmassa 169,6) eli toimintakate heikkenee 4,9 milj. euroa. Vuoden 2013 maaliskuuhun verrattuna tulojen kertymä on 3,4 % (0,3 milj. euroa) enemmän ja menojen kasvu 4 % (1,7 milj. euroa). Suurimmat menojen kasvut ovat henkilöstömenoissa 0,8 milj. euroa, palveluiden ostoissa 0,8 milj. euroa ja avustuksissa 0,1 milj. euroa. Henkilöstömenojen osalta osa kasvusta johtuu palkkamenojen jaksotuksen muutoksesta sekä lääkäripalveluiden muuttuminen omaksi toiminnaksi. Palveluiden ostoissa myös osa kasvusta selittyy sisäisten laskutuksien jaksotuksen muutoksella ja muutoksilla, joita ei oltu budjetoitu sekä osa palveluiden kasvulla, jota ei tässä vaiheessa ole vielä pystytty toimenpiteillä hillitsemään mm. palveluasumisen painopisteen siirtämistä kevyempiin palveluihin. Koko tuotantolautakunnan osalta palveluselvityksen linjaukset, palveluohjauksen uudelleen arviointi sekä ESPER-hankkeen toteutuminen ratkaisevat sosiaali- ja terveysmenojen kehityksen tulevaisuudessa, mutta pikaisia ratkaisuja tänä vuonna menojen hillitsemiseksi ne eivät tuota. Kaikkia talouden riskejä, jotka on kirjattu talousarvioon ei myöskään ennusteessa ole huomioitu, koska toimintaa pyritään kehittämään seuraamalla mm. palveluasumisen asiakasmääriä ja ostopalveluiden tilannetta. Tarkempi johdon analyysi ja talouden ennusteet ovat liitteissä. Toiminnan muutoksesta johtuvat määrärahamuutokset Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa on tehty sopimus Mäntyharjun kunnan kanssa, jossa Mäntyharjun kunta ostaa Mikkelin palvelutuotantoyksiköltä kiintiöpakolaisten vastaanoton valmistelun, vastaanoton järjestämisen ja kotouttamistoimenpiteet vuosina Sopimus allekirjoitettiin vasta marraskuussa 2013 ja tästä syystä talousarvioon 2014 ei tehtävän hoitamiseen ole varattu määrärahoja. Mäntyharjun kunta korvaa Mikkelin kaupungille kaikki tehtävän hoitamisesta aiheutuneet kustannukset. Tehtävän hoitamiseksi tarvittavat määrärahat talousarvioon 2014 ovat: Kustannuspaikka Maahanmuuttajatyö Mäntyharju

15 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 5 Sivu 15 Kaupunginhallitus päätti solmia kehittämiskumppanuussopimuksen, jossa kaupunki sitoutuu maksamaan työllisyyden hoidosta Toimintakeskus ry:lle euroa vuodessa. Sopimus sisältää myös kuntouttavan työtoiminnan ja seudun sosiaali- ja terveystoimi on varannut omaan vuoden 2014 talousarvioonsa euroa sosiaaliseen työllistämiseen (kp ), jota hoidetaan yhteistyössä keskushallinnon elinvoima- ja kilpailukykypalvelu-yksikön kanssa. Talousarvion laadinnan yhteydessä oli sovittu, että osan työllisyydenhoitoon varatusta määrärahasta budjetoidaan keskushallintoon ja osa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Koska toiminnan hoitamisesta on solmittu kehittämiskumppanuussopimus, on tarkoituksen mukaista siirtää varattu määräraha elinvoima- ja kilpailukykypalveluun, joka huolehtii sopimuksen seurannasta ja sopimuksen mukaisesta maksatuksesta. Toteumaraportti Liite 1 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Tuotantolautakunta merkitsee tiedoksi toteutumaraportin ja esittää kaupunginvaltuustolle lisämäärärahaa tuloihin euroa ja menoihin euroa kustannuspaikalle Mäntyharjun maahanmuuttajatyön hoitamiseen. Edelleen lautakunta esittää kaupunginvaltuustolle, että kustannuspaikalta sosiaaliseen työllistämiseen varatut määrärahat euroa siirretään keskushallintoon elinvoima- ja kilpailukykypalveluihin työllisyyden hoitoon.

16 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 5 Sivu 16 Tiedoksi Talouspalvelut/Jari Laitinen

17 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 6 Sivu 17 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta / 199 / 2013 Henkilökohtaisen avustajan palkanlaskennan käytännöt Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta / 36 Valmistelijat: sosiaalipalveluiden johtaja Niina Helminen, puh , vammaispalvelun tulosyksikön esimies Anne Hyytiä-Hassinen puh , vammaispalvelun erityistyöntekijä Arja Brotkin puh Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä, eikä avuntarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja/tai vastaavasta toimintakyvyn heikkenemisestä esim. muistisairaudet. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Henkilökohtaista apua on järjestettävä harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalistensuhteiden ylläpitämiseen vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta. Henkilökohtaisen avustajan avunjärjestämiseen ei ole erityistä velvollisuutta, jos vaikeavammaisen riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein (VpL 8 2 mom). Vaikeavammaisen henkilön on itse pystyttävä määrittelemään avuntarpeen sisältö ja toteutustapa. Henkilökohtaisen avun käyttö edellyttää siten henkilöltä omaan elämään liittyviä päätöksiä ja kyky johtaa ja ohjata tilannetta ja toimintaa, jossa avustaja työskentelee. Henkilökohtaista apua ei myönnetä jos avuntarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon tai valvontaan. Henkilökohtaista apua järjestettäessä Mikkelissä palvelutuotantoyksikön alueella on käytössä työantajamalli, jossa vammainen henkilö toimii

18 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 6 Sivu 18 työnantajana itse. Henkilökohtainen apu järjestetään VpL 8 d :n 1 mom 1 kohdan mukaan korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen. Korvauksen piiriin kuuluvat myös muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Taulukossa kustannusvertailu vuosilta Henkilökohtaisen avustajan kustannukset vuosina Vuosi Vammais palvelun asiakkaat Vakuutukset + muut kulut (tth) Palkkakustannukset (sis. Sotut, verot yms. työnantajamaksut) Tilitoimistojen maksut Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , ,56 Avustajien (työntekijöiden) määrä vaihtelee kuukausittain. Esim. Lokakuussa 2013 palkkaa maksettu 215 avustajalle, avustettavia ollut 196. Kuvaus nykytilasta: Kun asiakas on saanut myönteisen päätöksen henkilökohtaisesta avusta, hän avaa nimellään pankkitilin henkilökohtaisen avun palkanmaksua varten ottaa vakuutusyhtiöstä lakisääteisen vakuutukset (tästä laskut suoraan kaupungille) valitsee tilitoimiston ja antaa tälle valtuudet hoitaa palkanmaksuun liittyvä rahaliikenne avaamaansa pankkitilillä Tällä hetkellä henkilökohtaisen avustajan palkanlaskenta hoidetaan tilitoimistojen ja vammaispalvelun toimiston yhteistyönä seuraavasti: Tilitoimistot tekevät palkkalaskelmat asiakkaalta saatujen tuntilistojen mukaan maksavat verot sekä kaikki työnantajakustannukset tekevät vero ym. tarvittavat kausi-ilmoitukset maksavat avustajille palkat heidän pankkitileilleen Vammaispalvelun toimistosihteerit lähettävät päätöksen ja ohjeet asiakkaalle

19 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 6 Sivu 19 laittavat tilitoimiston laatimat palkat maksatukseen asiakkaan tätä varten avaamalle pankkitilille Pro Consona ohjelman kautta. Tällä hetkellä kaksi asiakasta huolehtii itse palkkalaskelmien tekemisistä sekä hoitavat palkan maksamisen avustajalle ja maksavat työnantajamaksut. Tämän jälkeen he lähettävät laskelmat, maksukuitit ja tuntilistat vammaispalveluun, josta ne laitetaan maksatukseen. Kuvaus ehdotetusta muutoksesta: Ehdotetussa mallissa vammaispalvelun toimisto hoitaisi palkanlaskennan ja vaikeavammainen henkilö itse palkanmaksun ja siihen liittyvät työnantajalle kuuluvat tehtävät. Vammaispalvelu antaa neuvoa, ohjausta sekä infopaketin asiakkaalle tarkistaa tuntilistat, päätöksen sekä vero- ja sotumaksujen maksukuitit tekee palkkalaskelmat asiakkaalta saatujen tuntilistojen mukaan eläkeilmoituksen vakuutusyhtiölle tilittää asiakkaan tilille henkilökohtaisen palkkauksen korvauksen maksaa lakisääteiset vakuutusmaksut vakuutusyhtiölle ja työttömyysvakuutusrahastolle Asiakas ottaa lakisääteiset vakuutukset: tapaturmavakuutus ja työttömyysvakuutuksen valitsemastaan vakuutusyhtiöstä toimittaa eläkevakuutusilmoituksen toimittaa vammaispalveluun tuntilistat ja kuitit vero- ja sotumaksuista tilittää nettopalkan henkilökohtaiselle avustajalle sekä verotoimistolle vero- ja sotumaksut, toimittaa verottajalle kausi-ilmoitukset ja vuosi-ilmoitukset Ehdotetussa mallissa lakiin perustava ohjaus ja neuvontavelvollisuus säilyy kunnan viranhaltijoilla. Mikäli viranomainen katsoo, ettei asiakas kykene suoriutumaan itse palkanmaksun työnantajavelvoitteista kokonaan esitetyn mallin mukaisesti palkan maksu tapahtuisi kuten nykyisinkin yksityisten tilitoimistojen kautta (kts. kuvaus nykytilasta). Vuonna 2012 vammaispalveluiden toimistossa on työskennellyt kaksi vakinaista toimistosihteeriä sekä työllistetty toimistosihteeri.

20 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 6 Sivu 20 Vammaispalvelun toimistoon on palkattu kolmas vakinainen, kokoaikainen, toimistosihteeri sillä perusteella, että palkanlaskentaa kotiutetaan ostopalvelusta omaksi toiminnaksi. Kolmannen toimistosihteerin työpanos on jakautunut vammaispalveluiden toimistotehtävin sekä sosiaalipalveluiden vastuusihteerin tehtäviin. Toimistohenkilöstöresurssi on lisääntynyt noin 12 prosentilla. Voimassa olevia henkilökohtaisen avustajan päätöksiä on yhteensä 203 päätöstä. Näistä alle 30 h/kk päätöksiä on 36 kappaletta, 30 h/kk päätöksiä 83 kappaletta ja yli 30 h/kk päätöksiä 84 kappaletta. Ehdotetusta muutoksesta on pyydetty lausunto Mikkelin kaupungin vammaisneuvostolta, Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry:ltä (ei ole saatu lausuntoa), Kuntaliiton lakimieheltä Sami Uotiselta (ei ole saatu lausuntoa) sekä Varatuomari Jarkko Helmiseltä, joka on ilmoittanut, että vammaispalvelulain näkökulmasta asiassa ei ole ongelmia. Lisäksi on kartoitettu muiden kuntien tapoja hoitaa henkilökohtaisten avustajien palkanlaskenta: Kuopiossa henkilökohtaisen avustajan palkat lasketaan omana toimintana 2 x kuukaudessa Personec Fortime palkanlaskentaohjelmalla. Avun saajia n Kuopiossa palkanmaksu tapahtuu kokonaisuutena vammaispalvelussa (myös työnantajamaksut). Jyväskylässä palkanlaskenta tapahtuu myös omana toimintana. Heillä ei ole erillistä palkanlaskentaohjelmaa, vaan laskenta tapahtuu Excel-taulukkolaskennalla. Heillä asiakkaat hoitavat itse työnantajamaksut (sotu, vero, sekä kausi-ilmoitukset). Avun saajia n Lahdessa ostetaan palkkapalvelut Calpro Oy:ltä, joka laskee sekä kaupungin työntekijöiden, että henkilökohtaisten avustajien palkat Personec F.K. palkanlaskentaohjelmalla Kouvolassa henkilökohtaisten avustajien palkat maksaa tilitoimisto Ekonia. Mikkelissä palkanlaskenta tapahtuu Excel-taulukkolaskennalla Jyväskylän mallin mukaisesti. Vammaispalvelu on käynyt Jyväskylän vammaispalveluyksikössä tutustumassa heidän palkanmaksukäytäntöön. Vammaispalveluissa on koottu Avustajatoiminnan starttipaketti (luonnos), joka on liitteenä. Toimintaa ehdotetaan muutettavaksi omaan toimintaan vaiheittain siten, että uusi malli otetaan ensin käyttöön uusien asiakkaiden kohdalla, jotka pystyvät hoitamaan palkanmaksuun liittyvät työantaja velvoitteet. Uusia

21 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 6 Sivu 21 henkilökohtaisen avustajan päätöksiä arvioidaan tulevan palveluiden piiriin noin 10 henkilöä elokuun loppuun mennessä. Seuraavassa vaiheessa tilitoimistosta siirretään vaiheittain elo-joulukuun aikana niiden asiakkaiden henkilökohtaisten avustajien palkanmaksu vammaispalveluun, jotka pystyvät hoitamaan palkanmaksuun liittyvät työnantaja velvoitteet itsenäisesti. Vuoden loppuun mennessä kaupungin suorittaman palkanlaskennan piirissä on noin 110 henkilöä. Niiden asiakkaiden henkilökohtaisten avustajien palkanmaksu, joiden ei katsota pystyvän hoitamaan kohtuudella palkanmaksuun liittyviä työnantaja velvoitteita, järjestetään edelleen yksityisen tilitoimiston kautta. Oman palkanlaskennan toiminnan täysin käynnistyttyä arvioidaan kustannussäästöjä syntyvän tilitoimiston kustannuksista noin euroa vuositasolla. Nettosäästöä syntyy noin euroa vuositasolla. Vuonna 2014 nettosäästön arvioidaan olevan noin euroa. Hk-starttipaketti Vammaisneuvoston lausunto Liite Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Tuotantolautakunta hyväksyy liitteenä olevan Avustajan starttipaketin ohjaamaan henkilökohtaisen avustajan palkanlaskennan käytäntöjä ja päättää, että palkanlaskennan uusi toimintakäytäntö otetaan käyttöön uusien asiakkaiden osalta keväällä 2014 ja vanhat asiakkaat siirtyvät uuden toimintakäytännön piiriin elo-joulukuun aikana Sosiaali- ja terveysjohtaja muutti kokouksessa päätösesitystä siten, että asia viedään uudelleen valmisteluun. Päätös Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Muutettu päätösesitys hyväksyttiin. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Valmistelijat: sosiaalipalveluiden johtaja Niina Helminen, puh , vammaispalvelun tulosyksikön esimies Anne Hyytiä-Hassinen puh , vammaispalvelun erityistyöntekijä Arja Brotkin puh

22 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 6 Sivu 22 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen muiden kuntien käytännöt ovat seuraavat: Mäntyharjulla kunnan palkkatoimisto hoitaa kaiken ja avustettavat (25) asioivat suoraan palkkatoimiston kanssa. Kangasnimellä vammaispalvelutoimisto yhdessä palkkatoimiston kanssa huolehtii avustettavan puolesta hänen henkilökohtaisen avustajansa (17) palkanmaksusta ja muista lakisääteisistä maksuista. Palkkavalmistelu tehdään excel-pohjaan vammaispalvelussa (työpäivät tunnit eri palkkaryhmittäin, vuosilomat, lomapalkka ja sairausajan tunnit). Lopuksi palkanlaskentasihteeri kirjaa excel-taulukon pohjalta tunnit palkanlaskentaohjelmaan ja toimittaa palkkakuitit. Pertunmaalla on yksi avustettava, jonka perhe huolehtii palkanmaksusta kokonaisuudessaan ja laskuttaa sitten kuntaa. Edelleen on selvitetty eroa kahden eri toimintamallin välillä: malli 1. jossa kaupunki hoitaa kaikki henkilökohtaiseen palkanlaskentaan liittyvät tehtävät ja malli 2. jossa kaupunki hoitaa palkanlaskennan ja vaikeavammainen henkilö itse palkanmaksun ja siihen liittyvät työnantajalle kuuluvat tehtävät. Malli 1 Kuopiossa toimitaan malli 1 mukaisesti. Kuopiossa pelkkää palkanlaskentaa hoitaa 2 toimistotyöntekijää kokoaikaisesti. Tämän lisäksi 2 palveluohjaaja tarkistaa tuntilistoja oman työn ohella tarvittaessa. He pystyvät hoitamaan 396 avustajan palkanlaskennan. Jos toimitaan mallilla 1, Mikkelillä tulee olla kaksi kokoaikaista henkilöä käytettäväksi pelkästään palkanlaskentaan. Muut vammaispalvelun toimistotehtävät vievät kahden toimistosihteerin resurssin.he avustavat tarvittaessa toimistosihteereitä kuten Kuopiossa. Toimistotyöntekijöiden tarve kokonaisuutena vammaispalveluissa malli 1 on yhteensä 4. Malli 2 Jyväskylässä toimitaan malli 2 mukaisesti. Yksi toimistosihteeri pystyy hoitamaan noin avustajan palkanlaskennan muiden vammaispalvelun toimistotöiden ohella. Jos kaikkien avustajien palkanlaskenta siirtyisi vammaispalvelun tehtäväksi, vaadittava henkilöstöresurssi Mikkelissä on noin neljä toimistosihteeriä. On arvioitu, että toimistosihteereiden työaikaa vapautuisi muihin vammaispalveluiden tehtäviin noin 1 päivä viikossa, mikäli vammaiset pystyvät hoitamaan palkanmaksun ja siihen liittyvät työnantajalle kuuluvat tehtävät.

23 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 6 Sivu 23 Aiemmassa ehdotuksessa (tuotantolautakunta ) on henkilöstöresurssiksi arvioitu kolmen toimistosihteerin työpanos siten, että he tekevät myös muut vammaispalveluiden toimistotehtävät, mutta noin 100 avustajan palkanlaskenta jäisi tilitoimistojen hoidettavaksi. Kuopiosta ja Jyväskylästä saadun tiedon mukaan heidän henkilöstöresurssinsa ko. tehtävien hoitamiseen on tiukkaan mitoitettu. Kunnan Taitoa Oy on vastannut, että tässä vaiheessa he eivät pysty antamaan tarjousta henkilökohtaisen palkanlaskennan hoitamisesta. Kunnan Taitoa Oy on kuitenkin kiinnostunut selvittämään asiaa edelleen (mm. tietojärjestelmät ja juridinen oikeus olla palkanmaksajan henkilöille, jotka eivät toimi työsuhteessa kuntaan). He arvioivat, että palvelu saattaisi olla ostettavissa heiltä edellyttäen ongelmakohtien ratkeavan. Lisäksi on oltu yhteydessä tilitoimistoihin ja pyydetty heitä tarkistamaan hintojaan palkanlaskennan osalta, joista vastaus yhdeltä. He eivät ole halukkaita tarkistamaan hintojaan alaspäin. Avustajan starttipaketti Liite 2 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Tuotantolautakunta hyväksyy liitteenä olevan Avustajan starttipaketin ohjaamaan henkilökohtaisen avustajan palkanlaskennan käytäntöjä ja päättää, että palkanlaskennan uusi toimintakäytäntö otetaan käyttöön malli 2 mukaisesti uusien asiakkaiden osalta päätöksenteon yhteydessä. Vanhat asiakkaat siirtyvät uuden toimintakäytännön piiriin vaiheittain alkaen. Tavoitteena on lakkauttaa ostopalvelu tilitoimistoilta asteittain kokonaisuudessaan. Vuoden 2015 aikana arvioidaan toiminann taloudellisuus, omaan toimintaan tarvittavat

24 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 6 Sivu 24 henkilöstöresurssit ja päätetään jatkokehittämisestä. Tiedoksi Vammaisneuvosto

25 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 7 Sivu 25 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta / 630 / 2009 Raimo Partion oikaisuvaatimus koskien Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan tekemää päätöstä vahingonkorvausta koskevassa asiassa Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Valmistelijat: hallintopäällikkö Timo Talo, puh ja lakimies Minna Jääskeläinen, puh Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta on tehnyt päätöksen vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuspalveluista Raimo Partio on valittanut päätöksestä Markkinaoikeuteen. Partio on vaatinut markkinaoikeutta kumoamaan muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen ja velvoittamaan hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hän on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Markkinaoikeus on antamallaan päätöksellä kumonnut Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan tekemän hankintapäätöksen 110. Se on päätöksessään katsonut, että virheellinen menettely voidaan korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu. Hankinnan sopimuskausi on jo kulunut umpeen eikä sopimus ole sisältänyt optiota, joten uutta kilpailutusta ei voida enää järjestää. Mikkelin kaupunki ei ole aikanaan allekirjoittanut hankintasopimusta eikä pannut hankintapäätöstä täytäntöön. Mikkelin kaupunki on kuitenkin tehnyt hankintalain 93 :n mukaisella poikkeusluvalla väliaikaiset sopimukset vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuksista tarjouskilpailussa voittaneiden kanssa. Kyseiset sopimukset ovat olleet voimassa siihen saakka, kunnes palveluhankinta saa markkinaoikeudessa hankintalain mukaisen lainvoiman. Asia on markkinaoikeudessa ratkaistu Siten se on tullut lainvoimaiseksi vasta alkuperäisen sopimuskauden päättymisen jälkeen. Siten väliaikaisten sopimusten voimassaolo on päättynyt Raimo Partio on tehnyt Mikkelin kaupungille vahingonkorvausvaatimuksen. Se on saapunut Partio on katsonut, että Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan tekemä päätös ( 110) koskien Mikkelin seudun vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuksia on

26 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 7 Sivu 26 tehty virheellisesti ja että hänelle on aiheutunut tuosta menettelystä vahinkoa, joka kaupungin tulisi hänelle korvata, koska sopimuskausi on jo kulunut eikä virheellistä menettelyä enää voida uutta kilpailutusta järjestämällä korjata. Hänen mukaansa taloudellinen vahinko siis jää pysyväksi. Partio on ilmoittanut vahingonkorvausvaatimuksensa määräksi ,00 euroa. Partiolta on pyydetty lisäselvitystä vaatimuksensa perusteesta ja määrästä. Partio on vaatinut päivätyllä lisäselvityksellä, että hankintalain 107 :n mukaisesti hankintayksikön tulee korvata virheellisestä menettelystä aiheutunut vahinko, koska virheettömässä menettelyssä hänet olisi tullut valita toimijaksi. Sopimuksen syntymättä jäämisestä aiheutunut taloudellinen vahinko on korvattava. Partio on selvittänyt laskeneensa vaaditun vahingonkorvaussumman siten, että hänellä on toiminta-alueellaan kahden kilometrin sisällä neljä korttiasiakasta, jotka ovat vakiintuneesti käyttäneet hänen palvelujaan. Lisäksi hän katsoo, että Ristiinan kirkonkylällä ja Suomenniemellä on asukkaita, jotka todennäköisesti olisivat myös käyttäneet hänen palveluitaan. Asiakkailla on kuukausittain kahdeksantoista yhdensuuntaista matkaa. Yksi matka maksaa keskimäärin 30 euroa (Kuomiokoski-Ristiina). Tällöin yhden asiakkaan matkat maksavat keskimäärin 540 (18X30 ) ja neljän asiakkaan (4X540 ). Taloudellisen vahingon suuruus sopimuksen syntymättä jäämisestä on neljän asiakkaan kymmenen kuukauden kuljetusten kustannuksia vastaava määrä (10 X ) sekä lisäksi oikeudenkäyntikulut 226, yhteensä Partio on vaatimuksessaan esittänyt vain arvioita siitä minkä verran matkoja hänelle olisi sopimuksen myötä tullut. Siten esitetty vahingonkorvausvaatimus ei perustu todelliseen vahinkoon vaan oletukseen, että sen mukaisesti lasketut matkat olisivat toteutuneet. Julkisista hankinnoista annetun lain 107 :ssä säännellään vahingonkorvausvelvollisuudesta. Kyseisen lain esitöiden (HE 190/2009 ja HE 50/2006) mukaan vahingonkorvaukseen oikeutetun näytettävä toteen virheellinen menettely ja se, että hänellä olisi ollut tosiasiallinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Partio ei ole näyttänyt toteen, että hänen olisi tullut voittaa tarjouskilpailu eikä hänellä siten ole oikeutta saada vahingonkorvausta. Oikeudenkäyntikulut Partion olisi tullut vaatia varsinaisen pääasian yhteydessä markkinaoikeudessa. Mikkelin kaupunki ei ole niitä

27 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 7 Sivu 27 velvollinen hänelle korvaamaan. Korvausvaatimus ja lisäselvitys Liite 2-3 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta hylkää vahingonkorvausvaatimuksen perusteettomana. Päätös Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Raimo Partio Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Raimo Partio on Taksi Raimo Partio nimisen toiminimen omistajana vaatinut Mikkelin kaupungilta vahingonkorvausta liittyen Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan tekemään päätökseen ( 110), jossa käsiteltiin vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten hankintaa. Markkinaoikeus on antamallaan päätöksellä kumonnut lautakunnan päätöksen ja todennut hankintayksikön menettelyn virheelliseksi. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta hylkäsi vahingonkorvausvaatimuksen sekä perusteiltaan että määrältään. Tuotantolautakunta katsoi, ettei Partio ole näyttänyt toteen sitä, että hänellä olisi ollut tosiasiallinen mahdollisuus tulla valituksi palveluntuottajaksi oikein järjestetyssä kilpailutuksessa. Edelleen tuotantolautakunta katsoi, ettei Partion vahingonkorvausvaatimus perustu todelliseen vahinkoon vaan oletukseen, että siinä arvioidut matkat olisivat toteutuneet. Raimo Partio on saapuneella oikaisuvaatimuksellaan vaatinut, että Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta kumoaa tekemänsä päätöksen ja suorittaa Partiolle vahingonkorvauksena ,00 euroa. Partion mukaan tarjouskilpailussa ratkaisuperusteeksi oli ilmoitettu halvin hinta. Hänen mukaansa hankintapäätöksessä toimijoiksi on valittu sellaisia palveluntarjoajia, joiden myöntämä alennusprosentti on ollut pienempi kuin hänen. Partio katsoo, että oikein järjestetyssä kilpailutuksessa hänet olisi tullut valita toimittajaksi puitejärjestelyyn esittämänsä isomman alennusprosentin perusteella. Hän katsoo, että asiassa on näytetty toteen sekä virheellinen menettely että se, että virheettömässä menettelyssä hänellä olisi ollut tosiasiallinen

28 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 7 Sivu 28 mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Edelleen Partio katsoo, että kuljetustoiminnassa kuljetusten määrää ja pituutta ei ole ennakolta määritelty, joten syntyneen vahingon määrä perustuu luonnollisesti arvioon. Arvio on hänen mukaansa perustettava hankinnan kokonaisarvoon, kuljetettavien määrään, valittujen tuottajien määrään sekä aiempien vastaavien sopimusten hyötyyn. Partio on ollut tuottamassa samaa palvelua aiemmalla sopimuskaudella. Hänen mielestään sopimusehdot ja kuljetettavien määrä ei ole olennaisesti muuttunut, minkä vuoksi aiemman sopimuskauden hyöty suhteutettuna vuoden 2013 hankinnan arvoon antaa luotettavan kuvan siitä sopimushyödystä, minkä hän on virheellisen menettelyn seurauksena menettänyt. Hankinnan kokonaisarvon oltua euroa ja valittuja palveluntuottajia oltua 66, hän katsoo yhden tarjoajan laskennalliseksi sopimushyödyksi sen jakautuessa tasaisesti olevan n euroa. Siten hän pitää omaa vahingonkorvausvaatimustaan luotettavana arviona menetetystä sopimushyödystä. Partio kuitenkin ilmoittaa olevansa valmis neuvottelemaan vahingonkorvauksen määrästä. Partio on katsonut siis, että valituksi olisi pitänyt tulla yksiselitteisesti tarjoajat, joiden alennusprosentti on suurin. Ristiinan alueella on valittu max 10 autoa, joista esteettömiä tila-autoja max 5 ja Suomenniemen alueella max 5 autoa, joista esteettömiä tila-autoja max 3. Kyseisissä kohteissa on kuitenkin ollut mukana useita tarjouksia (enemmän kuin ko. alueelta on tullut autoja valituksi), joissa alennusprosentti on ollut suurempi kuin Partion esittämä -2% kuluttajataksan enimmäishinnasta. Osa niistäkin on jäänyt tarjouskilpailussa valitsematta. Partion esittämän valintaperusteen mukaisesti hän ei olisi voinut tulla valituksi. Valinta on tehty hankintailmoituksen mukaisesti sen mukaan, mikä on ostajalle hinnaltaan halvin. Tarjoushinta on perustunut ns. kuluttajataksaan, taksamittarin käytön perusmaksun soveltamisalueeseen 5 km ilmoitetusta taksiasemasta/päivystyspaikasta sekä on ilmoitettu, että mittarin käyttö tapahtuu taksa-asetusten mukaisesti. Näillä perusteilla valituiksi ovat tulleet 10 ostajalle halvinta autoa. Valinta ei ole perustunut yksin alennusprosentin suuruuteen. Kilpailutuksen virheellinen menettely on todettu markkinaoikeuden päätöksellä, mutta se, että oikaisuvaatimuksentekijä olisi virheettömässä menettelyssä tullut valituksi puitejärjestelyyn, on jäänyt näyttämättä. Siten julkisista hankinnoista annetun lain 107 :n mukaista vahingonkorvausvelvollisuutta ei ole. Tällä perusteella tarvetta perustella enemmälti vahingonkorvausvaatimuksen määrän virheellisyyttä ei ole.

29 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 7 Sivu 29 Oikaisuvaatimus Liite 3 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen perusteettomana ja pitää päätöksensä voimassa. Tiedoksi Raimo Partio

30 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 8 Sivu 30 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta / 110 / 2014 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntöön johtavan sosiaalityöntekijän valinnasta Valmistelijat: hallintopäällikkö Timo Talo, puh , tilo.talo@mikkeli.fi, palvelussuhdepäällikkö Katriina Halmeaho, puh , katriina.halmeaho@mikkeli.fi Itä-Suomen hallinto-oikeus pyytää sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnalta lausuntoa Päivi Räsäsen tekemästä valituksesta koskien sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhisen viranhalitjapäätöstä johtavan sosiaalityöntekijän valinnasta. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta on hylännyt asiasta tehdyn oikaisuvaatimuksen Valituksessaan Päivä Räsänen vaatii, että hallinto-oikeus kumoaa lainvastaisena sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan päätöksen ja samalla kumoaa sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhisen tekemän päätöksen. Lisäksi valittaja vaatii, että hallinto-oikeus ottaa huomioon valittajan lautakunnalle toimittaman lisäselvityksen yhtenä päätöksen kumoamisen perusteena tai asettaa Niina Suhoselle koeajan tai palauttaa asian lautakunnalle tai valintapäätöksen tehneelle Maria Närhiselle koeajan asettamista varten. Lisäksi valittaja vaatii Mikkelin kaupunkia korvaamaan valittajan valituksen laatimisesta aiheutuneet kulut 1000 euroa ja oikeudenkäyntikulut. Valituksessa valittaja katsoo, että viran hakuilmoituksessa on määritetty keskeiset tehtävät ja kelpoisuusehto, mutta mitään muuta tehtävään ei ole edellytetty, eikä siinä ole mainintaa seikoista, mitä katsotaan eduksi, eikä mitään mainintaa esim vaadittavista henkilökohtaisista edellytyksistä tai ominaisuuksista. Valittajan mukaan edelleen soveltuvuuteen liittyvistä edellytyksistä ei ilmoituksessa ole mainintaa. Räsänen katsoo, että ilmoituksen mukaan valinnassa tullaan painottamaan taitoon liittyviä hakijoiden ominaisuuksia ja ansiota. Edelleen Räsänen katsoo, että lautakunnan päätöksen mukaan painotus on ollut esimiestyön kokemusta lukuun ottamatta hakijoiden henkilökohtaisissa eli persoonaan liittyvissä ominaisuuksissa, joiden perusteella soveltuvuusarviointi on tehty ja virkaan on valittu Niina Suhonen. Hakuilmoituksessa olisi tullut painottaa hakijoiden henkilökohtaisia ominaisuuksia, kun niitä on sitten painotettu virkaan valinnassa.

31 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 8 Sivu 31 Ansiovertailun ja päätöksen perustelemisen osalta Päivi Räsänen toteaa, että valintapäätöksessä ei ole selostettu mihin seikkoihin ansiovertailu ja kokonaisarvio ovat perustuneet ja miten selvitykset on tehty. Valintapäätöksen perusteeksi on määritetty toimintasääntö, mutta mitä asiaa sillä on perusteltu, ei myöskään selviä päätöksistä. Räsänen katsoo, että lautakunnan esittämiä valinnassa tehtyjä painotuksia henkilökohtaisten ominaisuuksien suhteen ei ole yksilöity eikä sitä tuotu esiin, mitä sellaisia ominaisuuksia ja näkemyksiä valitulla on mutta ei valituksen tekijällä. Lisäksi lautakunta ei ole tuonut esille valitun kokemusta tehtävänalasta ja esimiestyöstä. Räsänen katsoo, että ansioita tulee tarkastella suhteessa työtehtäviin ja työnantajan etukäteen ilmoittamiin valintaperusteisiin ja tuotantolautakunnan päätöksessä oleva yleinen ilmaus ei ole tosiasiallista ansiovertailua, eikä se täytä ansiovertailulle lainsäädännössä asetettuja perustelemisvelvollisuuden kriteerejä. Edelleen päätöksessä ei näy, miten lainsäädännössä määritetyt nimitysperusteet, taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto on otettu huomioon ja miten on huomioitu viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät. Hakijoiden välinen ansiovertailu puuttuu. Soveltuvuuden osalta Päivi Räsänen katsoo, että taidon, kyvyn ja koetellun kansalaiskunnon perusteella tehtävään ei ole valittu soveltuvinta henkilöä. Hänellä on näkemyksensä mukaan tehtävän vaatima kelpoisuus sekä lisäksi useita muita tutkintoja, kuten terveydenhuollon johtamisen ammattitutkinto sekä talousjohtamisen koulutus sekä muita tehtävää tukevia koulutuksia. Lisäksi hänen mukaansa pitkästä noin 10 vuoden esimieskokemuksesta on suurta hyötyä esimiestehtävän hoitamisessa. Lisäksi Räsäsellä on myös johtava sosiaalityöntekijän tehtävän hoitamisesta. Päivi Räsänen katsoo, että koska mitään hakijoiden asianmukaista ansiovertailua ei ole tehty ja koska valituksen tekijä on on koulutus ja työkokemus huomioon ottaen ollut selvästi taidoiltaan ansioituneempi hakija kuin virkaan valittu Niina Suhonen, niin syntyy olettama että valituksen tekijä on joutunut valintaprosessin yhteydessä syrjityksi iän perusteella tai muun syyn perusteella. Perusteena valituksessa käytetään mm. valitun henkilön aikaisempiin tehtäviin liittyviä palkkaukseen ja päätöksiin liittyviä asioita. Lisäksi Räsänen toteaa, että lautakunta on soveltanut väärää lakia jättäessään oikaisuvaatimusajan jälkeen tulleen lisäselvityksen koskien koeajan määrittämistä käsittelemättä. Oheismateriaalina Päivi Räsäsen valitus sekä valittajan tekemä oikaisuvaatimus.