MINNE MONO KULKEE. Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MINNE MONO KULKEE. Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta"

Transkriptio

1 MINNE MONO KULKEE Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta Onko elämäsi mono, kuin vanha lapikas, monet matkat kulkenut Monet tanssit tanssinut ja monet...surut kantanut ja lopuksi suutarilla uudeksi luotu! S.H

2 MINNE MONO KULKEE Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta Sirpa Hirvimäki ja Maria Wiik-Kortell Oulun yliopisto, Täydentävien opintojen keskus Erityistason traumapsykoterapia koulutus Ohjaajat Jukka Jylhä ja Jarno Katajisto Marraskuu 2013

3 Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoitus on selkiyttää käsitteitä myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen sekä niiden suojaavia tekijöitä. Tutkimuksen kohderyhmä oli Kokkolan alueella omat yhteystyötahomme verkostot. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin ProQOLtestiä ja aineisto kerättiin webropol-kyselyllä. Keskeisempinä tuloksina näkyy, että suurin osa vastaajista ei koe olevansa myötätuntouupuneita tai sijaistraumatisoituneita. Selvästi kuitenkin näkyy työn kuormittavuus ja suoritus- sekä muutospaine. Pidämme tärkeänä, että ne jotka kokevat olevansa väsyneitä ja uupuneita hakeutuvat tai ohjataan asianmukaiseen hoitoon. Opinnäytetyöstä ja tutkimuksen tuloksista kerrotaan Pienillä Pohjalaisilla päihdepäivillä Kokkolassa Keskeisistä käsitteistä ja suojaavista tekijöistä on tehty käsikirja, joka tulee yhteistyöverkostomme käyttöön. Avainsanat: myötätuntouupumus, sijaistraumatisoituminen, suojaavat tekijät Sammandrag Slutarbetets syfte är att bringa klarhet i begreppen empatitrötthet och ställföreträdande traumatisering samt deras skyddande faktorer. Undersökningens fokusgrupp var vårt nätverk av samarbetspartners i Karlebynejden. Som forskningsmetod använde vi oss av ProQOLfrågeformulär och svaren samlades in via en wepropol-enkät. De mest centrala resultaten påvisar, att en stor del av svarandena inte upplever sig vara vara empatitrötta eller ställföreträdande traumatiserade. I svaren syns ändå, hur svarandena upplever att deras jobb är belastande och att de arbetar under prestations- och förändringspress. Vi tycker att det är vikigt, att de som upplever att de är trötta och utbrända, söker sig eller hänvisas till att få ändamålsenlig hjälp. Slutarbetet och enkätens resultat förevisas i Karleby den på Små Österbottniska rusmedels- och mentalsvårdsdagar. Vi har gjort en handbok till våra samarbetspartners, där vi beskriver de mest centrala begreppen och skyddande faktorer. Nyckelord: empatitrötthet, ställföreträdande traumatisering, skyddande faktorer

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä... Sammandrag... 1 JOHDANTO TRAUMA, MYÖTÄTUNTOUUPUMUS JA SIJAISTRAUMATISOITUMINEN Trauma Fyysinen trauma Psyykkinen trauma Myötätuntouupumus Työuupumus Sijaistraumatisoituminen OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Aineiston keruu ja tutkimusmenetelmä Aineiston analysointi TUTKIMUKSEN TULOKSET Taustatiedot Vastaajien asiakas/ potilasryhmät Perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian avohuollon työntekijöiden kohtaamat asiakas/potilasryhmät Myötätuntouupumus työelämässä Myötätuntouupumuksen kokemuksia perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian avohuollon työntekijöillä Loppuun palamisen kokemus Loppuun palamisen kokemuksia perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian avohuollon työntekijöillä Sijaistraumatisoituminen Sijaistraumatisoitumisen kokemuksia perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian avohuollon työntekijöillä Myötätuntotyydytys Myötätuntotyydytyksen kokemuksia perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian avohuollon työntekijöillä Toimiva työyhteisö ja yhteistyöverkosto Perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian avohuollon työntekijöiden kokemuksia toimivasta työyhteisöstä ja yhteistyöverkostosta POHDINTA... 33

5 6.1 Johtopäätökset Mikä auttaa jaksamaan? Suojaavat tekijät ja itsehoito Lähteet Liitteet Liite Tutkimuslupa Liite Sähköposti Liite Webropol-kysely Liite Käsikirja... 57

6 1 1 JOHDANTO Joskus jaksamme ja kestämme enemmän, joskus vähemmän. Olemme jokainen oman monomme kulkijoita. Polkumme varrella on myös muita kulkijoita, jotka vaikuttavat kulkumme suuntaan ja nopeuteen. Kun kohtaamme työpolullamme erilaisia ihmiskohtaloita työkavereita ja asiakkaita saatamme uupua ja väsyä mutta toisaalta myös saada työtyytyväisyyttä. Nämä eri olotilat saattavat aiheuttaa meissä, mutta myös kanssaihmisissämme hämmennystä. Tiedämmekö mitä myötätuntouupumuksella ja sijaistraumatisoitumisella tarkoitetaan ja miten niitä tunnistetaan? Miten työpaikalla huolehditaan ja tunnistetaan työntekijöiden jaksamista? Miten henkisesti raskasta työtä tekevä voi huolehtia itse omasta henkisestä kuntoilustaan? Mistä sitä apua saa, jos ei enää jaksa? Oman työmme kautta olemme kiinnostuneita myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen käsitteistä. Tapaamme työpaikoillamme niin erikoissairaanhoidossa psykiatrian poliklinikalla kuin avohoidossa A-klinikalla, päivittäin vaikeissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Kuuntelemme, myötäelämme ja tunnemme myötätuntoa. Miten voisimmekaan olla tuntematta mitään? Joskus olemme varmaan rajattomia omassa myötätunnossamme. Alennamme suojamuurit. Eläydymme liiaksi asiakkaiden elämään, ongelmiin, tuskaan. Olemme liian lähellä. Asiakkaan hätä ja tuska voi muuttua omaksi hädäksi ja tuskaksi. Asiakkaan epätoivo muuttuu omaksi epätoivoksi. Meille voi tulla stressireaktioita. Väsymme, työsuoritus ei ole enää entisellään, ahdistumme, saatamme muuttua ihmisenä. Auttajat tarvitsevat itse apua. Tämä opinnäytetyö aloitettiin osana Kimpale-hanketta (= lyhenne: keskitetyt ja innovatiiviset päihde- ja niihin liittyvät mielenterveyspalvelut ehjässä palvelukokonaisuudessa asiakkaan eduksi). Kimpale- hankkeessa yhtenä vahvana teemana oli moniammatillisuus poikkisektoraalisessa yhteistyössä päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Hankkeen aikana kehitettiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnalliseen ja fyysiseen yhteyteen tulevaa Päihdekeskus Porttia. Päihdekeskusta varten laadittiin rajapintayhteistyökumppaneiden kanssa strategia, joka mahdollistaa moniammatillisen yhteistyön ja asiakaslähtöisyyden uudessa

7 2 päihdekeskuksessa. Tämä opinnäytetyö edustaa mm. rajapintatyöskentelyä ja sen antamaa tukea asiakastyössä. Kimpale- hanke päättyi Kehittämistyö jatkuu edelleen Pelipilotti hankkeessa, jossa tavoitteena on peliongelman tunnistaminen, varhainen puuttuminen ja interventioiden hallinta perus- ja erityispalveluissa. Hanke verkostoi moniammatillisesti alueen toimijoita yli sektorirajojen. Opinnäytetyömme, Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta, tukee ammatillisen osaamisen kehittämistä ja työssä jaksamista. Olemme laatineet käsikirjan Myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen. Oireet, suojaavat tekijät ja itsehoito. poikkisektoraaliselle yhteistyöverkostolle (liite 4). Käsikirja tulee olemaan osana mm. Päihdekeskus Portin ja Kiurun Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruskunta-palveluyhtymän palveluiden hoito- ja kuntoutusketjutyöskentelyä. Käsikirjassa kuvataan opinnäytetyömme keskeisiä käsitteitä. Pelipilotti- hanke on tuomassa työkaluja verkoston käyttöön peliongelman hoidossa esim. yhtenäisen hoitomanuaalin laadinta tasalaatuisen asiakastyön tueksi. Laadukas asiakastyö edellyttää empaattista suhdetta työntekijän ja asiakkaan välillä. Käsikirja puolestaan tukee työntekijän jaksamista ja hyvinvointia vaativassa asiakastyössä. Molemmat yhdessä tukevat toinen toistaan ja ovat alueen toimijoiden käytössä. Teimme opinnäytetyömme ammatillisen elämänlaadun asteikon (ProQOL-R) pohjalta. 2 TRAUMA, MYÖTÄTUNTOUUPUMUS JA SIJAISTRAUMATISOITUMINEN Lähestymme käsitteitä trauma, työuupumus, myötätuntouupumus sekä sijaistraumatisoituminen oman kiinnostuksemme mukaan. Olemme eri kirjallisuuden pohjalta ymmärtäneet näitä käsitteitä tapahtumaketjuna prosessina. Tukea tähän käsitykseemme olemme saaneet Päivi Saarisen ET- traumapsykoterapiakoulutuksen Sijaistraumatisoituminen-luennolta huhtikuussa 2013 (myös Jylhä 2012). Taustalla on Beth Hudnall Stammin (2010) kehittämä Ammatillisen elämän laadun asteikko, joka on myötätuntotyydytys- ja uupumustesti. Olemme käyttäneet asteikkoa kyselyssämme jota kuvailemme luvuissa 4 ja 5. Käsitettä myötätuntotyydytys emme lähde tässä opinnäytetyössä tarkemmin avaamaan.

8 3 Stammin (2010) mukaan ammatillisella elämänlaadulla (professional quality of life) tarkoitetaan auttajan kokonaisvaltaista työtyytyväisyyttä. Ammatilliseen elämänlaatuun sisältyy kaksi eri näkökulmaa: myötätuntotyydytys (compassion satisfication) ja myötätuntouupumus (compassion fatigue). Myötätuntouupumus jakautuu loppuun palaamiseen (burnout) ja sijaistraumatisoitumiseen (secondary trauma). Käsite on voimakkaasti yhteydessä yksilön personalisiin ominaisuuksiin sekä altistumiseen primaariin ja sekundaarisiin traumoihin työympäristössä. Stamm (2010) kuvailee myötätuntotyydytystä ilon tunteena jota voidaan saada kun autetaan ihmisiä työssä. Tällöin saadaan myönteisiä tunteita suhteessa kollegoihin ja suhteessa siihen, mitä voidaan tarjota työpaikalle ja yleensäkin yhteiskunnalle. Loppuun palaamisen oireet ovat yhteydessä kielteisiin tunteisiin kuten väsyminen, välinpitämättömyys/ kyynisyys, viha ja masennus. (Stamm 2010). Sijaistraumatisoitumisessa kyse on sekundaarisesta altistuksesta traumaattisiin kokemuksiin joita yksilö kohtaa työssään auttajana. Oireet ilmenevät aika nopeasti ja näyttäytyvät mm kielteisenä ja pelonsekaisena tunteena, uniongelmina ja takautumina. (Stamm 2010). Stamm: Alla olevassa kaaviossa secondary trauma lla on sama merkitys kun sijaistraumatisoitumisella. Kuvio 1.

9 4 2.1 Trauma Trauma on kreikan kielestä tuleva sana, jolla tarkoitetaan ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta aiheutuvaa henkistä tai ruumiillista vammaa. Trauma voidaan jaotella fyysiseen ja psyykkiseen traumaan. Kuvailemme muutamalla sanalla fyysistä traumaa ja keskitymme sitten kuvailemaan, mitä tarkoitetaan psyykkisellä traumalla. (Saari 2000, 16) Fyysinen trauma Fyysinen trauma tarkoittaa fyysistä ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa vammaa. Lääketieteessä sana traumapotilas tarkoittaa yleensä potilasta, joka kärsii vakavasta tai hengenvaarallisesta fyysisestä vammasta, jonka seurauksena voi olla esimerkiksi sokki, elintoimintojen pettäminen tai kuolema. (Kivioja 1995, 866; Hakala 2004, 21 26) Psyykkinen trauma Freud määritteli jo vuonna 1917 psyykkisen trauman kokemukseksi, jossa lyhyessä ajassa mieli joutuu vastaanottamaan sellaisen ärsykkeiden tulvan, jotka ovat liian voimakkaita käsiteltäviksi tavanomaisella tavalla, mikä johtaa pysyviin häiriöihin tavassa, jolla energia toimii. (Saari 2000,16). Pirkko Siltala kuvaa teoksessa Trauman monet kasvot, psyykkisen trauma sisäisenä kokemuksena, että ruumiillisuus ja psyykkisyys ovat ihmisenä olemisen perusmuotoja. Keho ilmaisee itseään ihmisen mielenmaailmassa ja mieli kehossa. Ruumista ja mieltä ei voida erottaa toisistaan, edes tutkimuksia varten, koska silloin kehollinen ja psyykkinen integroituminen ei tapahdu. (Siltala 2002, 241). Psyykkinen trauma tai psyykkinen järkytys ovat pitkäaikaisia mielenterveyteen vaikuttavia haittoja, jotka ovat syntyneet traumaattisten ärsykkeiden ylittäessä tietyn sietokyvyn asteen. Tilannetta pahentaa, jos kokemus ja altistuminen ovat pitkäkestoisia ja/ tai toistuvia. Trauman seurauksena yksilö ei kykene integroimaan traumaattiseen tapahtumaan liittyviä ajatuksia eikä tunteitaan. Traumaattisessa tapahtumassa on usein kyse täydellisestä avuttomuuden tunteesta, minkä aiheuttaa todellinen tai mahdollinen uhka henkeä, ruumiillista koskemattomuutta tai mielenterveyttä kohtaan. Tyypillisiä traumoja ovat esimerkiksi raiskatuksi tuleminen, abortti, vakavan väkivallan kohteena oleminen, joukko-

10 5 onnettomuudet (pommi-isku, laivaonnettomuus), sotatilanteet ja kidutukset. Traumatisoitumista voi aiheuttaa myös läheisen ihmisen äkkikuolema esimerkiksi murhan, itsemurhan tai muun vastaavan odottamattoman väkivaltaisen tapahtuman seuraamuksena. (Saari 2006, 15 16; Palosaari 2008, 30). Piilouhrit, välillisiä uhreja jotka kokevat kriisitilanteen esim., heidän olisi pitänyt matkustaa onnettomuuteen joutuneessa junassa. Piilouhrit eivät siis olleet paikalla, mutta reagoivat yleensä osittain samalla tavalla, kuin paikalla olleet. Yksilön normaalia ajatusmaailmaa järkytetään, mikä altistaa hänet hämmentyneeseen ja turvattomaan tilaan. Käsittelemätön kriisitilanne voi kuormittaa traumaattiseen tilaan (Saari 2000, 39). Trauma ajatellaan usein häiriötilaksi, raja voi olla liukuva ja eriasteisia tulkintoja tehdään traumatisoitumisen voimakkuuden ja ammatillisen suuntauksen mukaan. (Palosaari 2008, 31). Traumatisoitumiseen liittyvät oireet ovat moninaisia. Tyypillisiä ovat unihäiriöt, masentuneisuus ja ahdistuneisuus joita esiintyy itsenäisenäkin. Yksi vakavimmista trauman seuraamuksista on dissosiatiivinen persoonallisuuden muutos. Dissosiaatiossa pyritään välttämään kosketusta traumamuistoihin ja/tai kokemukseen. Trauman seurauksena menetetään yhteys identiteettiin, muistiin ja tietoisuuden välillä. (van der Hart ym., 2009). 2.3 Myötätuntouupumus On luonnollista, että saatamme kokea myötätuntostressiä, kun asiakkaamme, potilaamme tai joku läheinen ihminen kertoo meille järkyttävästä tai traumaattisesta tapahtumasta. Myötätuntostressi voi olla muutos tunnemaailmassamme tai käyttäytymisessämme, se voi tulla yllättäen ja se voi olla pitkäkestoista. Jos olemme hyvin visuaalisia ihmisiä, näemme ehkä kertomukset mielessämme, ikään kuin elokuvana. Myötätuntostressi voi muuttua myötätuntouupumukseksi, ellei tilanne helpotu tai korjaannu (mm Lindqvist 2012, 100; Gerge 2010, ; Rothschild 2010, 62). Empatia on auttamistyön keskeinen työväline ja aidon vuorovaikutuksen edellytys. Anna Gergen (2011, 22) mukaan sekä myötätuntouupumus (medkänsleutmattning, compassion fatigue) että sijaistraumatisoituminen (ställföreträdande traumatisering, vicarious traumatization) kumpuavat kyvystämme tuntea empatiaa ja Lindqvist (2012, 99) vie tämän pidemmällä sanomalla, että empatia tarkoittaa tietoisuutta toisen kärsimyksestä.

11 6 Myötätuntouupumuksen taustalla on toistuva toisten ihmisten kärsimyksen jakaminen tai todistaminen (Nissinen 2007, 54 55; 2012, 31) ja tähän voidaan liittää myös halu lievittää kärsimystä sekä poistaa kärsimyksen aiheuttaja (Toivola 2004; Gerge 2010, 45). Rothschildin (2010, 27; 41) mukaan käsite viittaa auttajalle syntyneeseen kärsimykseen ja mm. terapiasuhteessa, terapeutti voi saada emotionaalisen tartunnan tiedostamattomasta empatiasta. Olemme usein alttiimpia myötätuntouupumukselle työuramme alussa. Toisaalta sekä kehitymme että haavoitumme työelämämme aikana, molemmat prosessit ovat samanaikaisesti käynnissä. Eri ajanjaksoina reagoimme eri tavalla. Kokemukset ja tulkinnat ovat aina yksilöllisiä. Kuka tahansa voi oireilla jos [työperäinen] kuormitus on liian suuri, mutta alttius sairastua myötätuntouupumukseen riippuu myös mm. persoonallisuuden, aiempien elämänkokemusten ja [työperäisen] kuormituksen yhteisvaikutuksesta (Gerge 2011, 14; Toivola 2004; Nissinen 2007, 60 61). Nissinen (2007, 57 59) painottaa myötätuntouupumuksen työperäisyyttä huomioiden myös auttajan henkilökohtaisia taustatekijöitä. Myötätuntouupumuksen oireet voivat vaihdella hyvin lievästä tilasta moninaiseen oireiluun. Oireet voivat olla esim. fyysiset stressireaktiot, sisäinen turtuneisuus, kyynistyminen/ pessimismi, ihmissuhdeongelmat elämän eri osa-alueilla sekä ammatillisen itsetunnon heikkeneminen. Työntekijällä saattaa esiintyä tarve suojata itseään synkiltä asioilta joita hän joutuu kohtaamaan eri tilanteissa. Myötätuntouupuneen asenne muuttuu usein kielteiseksi ja synkäksi ja hän saattaa alkaa torjua asiakkaansa ja läheisensä ongelmia. (Nissinen 2007, 55; Gerge 2011, 14 15).

12 7 Kuvio 2. Myötätuntouupumuksen prosessi. Charles R. Figley (2001) on kehittänyt mallin jossa hän kuvailee myötätuntostressin ja myötätuntouupumuksen prosessia. Prosessi alkaa altistumisella asiakkaalle/kärsimykselle (exposure to suffering), joka on tiiviisti yhteydessä auttajan kykyyn kokea empatia (empathic ability) ja välittää (concern). Empaattinen reagointi (empathic response) on se tapa, millä auttaja tekee jotain, jotta autettavan kärsimys vähenee. Etäännyttäminen (detachment) tarkoittaa auttajan kykyä asettaa rajoja itsensä ja autettavan välille (vaikka on empaattinen). Työtyytyväisyys (sense of satisfaction) tulee siitä tyytyväisyyden tunteesta, jonka auttaja tuntee kun hän pystyy auttamaan asiakasta/kärsijää. Jäljellä oleva myötätuntostressi (residual compassion stress) on kielteinen tunne ja se hinta, jonka auttaja maksaa auttamistyöstään. Myönteiset kokemukset ja toiminta, kuten työtyytyväisyys ja etäännyttäminen, saattavat helpottaa tätä tunnetilaa. Mikäli altistuminen pitkittyy (prolonged exposure to suffering), tulee takaumia traumaattisista muistoista (tai muita PTSD-oireita) ja auttajan elämässä tapahtuu muita kielteisiä (tai myönteisiä) tapahtumia tai vaatimuksia (other life demands) niin auttaja saattaa sairastua myötätuntouupumukseen.

13 8 Myötätuntouupumus on merkittävä työperäinen riski, joka aiheuttaa työkyvyttömyyttä, työtehon laskua ja vaikeuksia myös yksityiselämässä. Työterveyshuollon erikoislääkäri Kristiina Toivola (2004) kirjoittaa artikkelissaan Myötätuntouupumus auttajatyön työperäinen riski, että myötätuntouupumus on mahdollista ja hyväkin hoitaa työterveyshuollossa, koska nopea asioihin puuttuminen parantaa hoitotulosta ja ennen kaikkea vähentää kärsimystä Työuupumus Sinnittelemme usein työssämme vaikka olisimme väsyneitä ja uupuneita. Venytämme työpäiviä, jätämme lounaan syömättä tai syömme sen pikaisesti silloin kun kerkeämme. Työkännykkä saattaa kulkeutua mukaan kotiin, koska lupaamme asiakkaille, että soitamme heille illalla tai viikonloppuna. Tekemättömät työt aiheuttavat huonoa omatuntoa. Työn ja vapaa-ajan raja alkaa häilyä. Kun keho ja mieli alkavat oireilla, yritämme ehkä olla välittämättä kehon lähettämistä signaaleista. Uniongelmat, päänsärky ja muut särkytilat tai muutokset mielialassa saavat meidät ottamaan yhteyttä työterveyteen. Työstressi ei aina johda työuupumukseen. Kohtuullinen stressi tuo jaksavuutta ja mielekkyyttä työhön ja työkuvaan. Liiallinen, kuluttava stressi tuo työhön negatiivisia näkökulmia ja kielteisiä ajatuksia. Kun kyseessä on työntekijä, joka työskentelee auttamistyössä, asiakkaiden ja potilaiden kanssa, joille on tapahtunut ikäviä ja järkyttäviä asioita, kyseessä voi olla myötätuntouupumus tai sijaistraumatisoituminen. Myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen ovat eri asioita kun työuupumus. (Nissinen 2007, 26 27). 2.4 Sijaistraumatisoituminen Siedämme tunteitamme yhä huonommin [työ]stressin lisääntyessä. Tämä voi olla yhteyksissä sijaistraumatisoitumiseen, varsinkin terapiatyötä tekevillä, jotka työssään kohtaavat traumatisoituneita ihmisiä. Rotschild (2010, 28 29) kuvailee miten asiakkaan traumakertomukset voivat tartuttaa terapeuttia ja vaikuttaa terapeutin hermostoon sijaiskokemuksena. Rotschild (2010) kirjoittaa kirjassaan Apua auttajalle selkeästi mitä [auttajan] aivoissa ja kehossa tapahtuu silloin, kun hän on rauhallinen ja mitä tapahtuu kun hän on stressitilanteessa. Voimakkaassa stressitilanteessa aivojen toiminta muuttuu,

14 9 autonominen hermosto kytkeytyy päälle ja valmistelee kehoa taistelemaan, pakenemaan tai jähmettymään. Voidaan ehkä puhua tunne-elämän häiriöstä, jossa auttajalle tulee muutoksia mielessä, tunteissa ja kehossa (Lindqvist 2012, 99). Jukka Jylhä (2012, diat 3 ja 4) on listannut konkreettiset sijaistraumatisoitumisen oirekuvat. Yleiset oireet voivat olla seuraavia: Ei ole energiaa ja aikaa itselle Yhteys läheisiin ohenee ja katkeilee Vetäytyminen sosiaalisesta elämästä Väkivaltaa kohtaan tunnettu herkistyminen kasvaa Kyynisyys Yleistynyt epätoivo ja toivottomuus Painajaisunet Erityiset oireet voivat olla seuraavia: Oman elämän viitekehys vaurioituu Muutoksia omassa identiteetissä, maailmankuvassa ja henkisyydessä Kapasiteetti ylläpitää sisäistä tasapainoa vähenee (voimakkaiden tunteiden sietokyky, tunne elossa olon ja rakastetuksi tulon oikeutuksesta ja kyky välittää toisista) Heikentyneet minän voimavarat (itseä koskevan tiedostamisen taidot, kanssakäymiseen ja itsensä suojelemiseen liittyvät taidot) Vaurioituneet psykologiset tarpeet ja uskomukset (turvallisuus, kunnioitus, luottamus, hallinta ja intimiteetti) Muistin ja havaitsemisen muutoksia (mm. mieleen tunkeutuvia mielikuvia, dissosiaatiota, depersonalisaatiota) Autettavien tarinat eivät sinänsä uuvuta auttajaa, vaan sen tekevät tarinoiden aiheuttavat muutokset auttajan ajattelu- ja kokemusmaailmassa (Nissinen 2007, ). Gerger (2011, 43) puhuu henkisestä tai eksistensiaalisesta kriisistä joka aktivoituu auttajassa, kun hän jatkuvasti asiakkaiden traumatarinoiden kautta on kosketuksessa kärsimyksen,

15 10 laiminlyönnin, hyväksikäytön ja pahuuden kanssa. Tämä vaikuttaa myös kognitiivisiin skeemoihimme, siihen, mitä ajattelemme itsestämme ja maailmasta. Vaikutukset tunkeutuvat kaikkialle: työhön, yksityiselämään, turvallisuuden tunteeseen, itsetuntoon. Koivusen (2009) kuvaus siitä, miten hän sairastui sijaistraumatisoitumiseen työskennellessään Turkin Kurdistanissa ja Helsingissä sosiaalityöntekijänä on koskettava ja kuvauksessa näkyy mm Rotschildin (2010) kuvailemia sijaistraumatisoitumisen elementtejä ja sitä, kuinka salakavalasta ja pitkästä prosessista on kyse. Sijaistraumatisoituminen on yleensä lievempi kuin asiakkaiden kriisireaktiot tai posttraumaattiset tilat, mutta voi hoitamattomana johtaa siihen, että auttajalla täyttyy psykiatriset diagnoosit. Tiedostamaton sijaistraumatisoituminen voi vaikuttaa asiakastyöskentelyyn mm. ohjaamalla työskentelyä pois terapeutin liian hankalaksi kokemista aiheista ja asioista. Ammatilliset puutteet eivät ole syy sijaistraumatisoitumiseen. (Nissinen 2007). Kyse on ammattitaudista, jonka muodostuminen on prosessinomainen, ei yksittäinen tapahtuma. (Jylhä 2012, dia 1). Jos meillä on suojautumiskeinoja pystymme suojaamaan itseämme myötätuntouupumukselta ja sijaistraumatisoitumiselta. Auttamistyössä olemme itse vastuussa myös itsestämme. Sijaistraumatisoitumiselta suojaa tietoisuus itsestä, omista tarpeista ja voimavaroista. Tietoisuudessa elämän, kehon ja mielen eri osa-alueet ovat tasapainossa ja ovat yhteydessä itseen ja toisiin. Nämä lähtökohdat toimivat sijaistraumatisoitumisen suojina tietoisuus, tasapaino ja yhteys jotka tapahtuvat ammatillisella, henkilökohtaisella ja organisatorisella tasolla. (Saarinen 2013, diat 20 23). 3 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET Opinnäytetyömme tavoitteena on tehdä traumaviitekehys sekä traumapsykoterapia tunnetuksi yhteistyötahoille. Opinnäytetöitä luetaan kuitenkin yleensä harvoin. Tämän johdosta olemme päättäneet tehdä käsikirjan jossa käsitteitä myötätuntouupumus, sijaistraumatisoituminen, oireet, toimiva työyhteisö ja yhteistyöverkosto suojaavana tekijänä sekä itsehoito kuvataan lyhyesti. Toivomme, että käsi-kirja avaisi näitä käsitteitä ja toisi apua hänelle joka sitä tarvitsee. Pyrkimyksemme on osoittaa työhyvinvoinnin tärkeys niin yksilökohtaisesti kuin työorganisaation vastuunkannon kautta. Tavoitteenamme on että käsikirjan lukija

16 11 tunnistaa mitä myötätuntouupumuksella ja sijaistraumatisoitumisella tarkoitetaan ja miten niitä tunnistetaan. Mielestämme on tärkeätä tuoda näkyväksi miten henkisesti raskasta työtä tekevä voi huolehtia itse itsestään. Haluamme myös tuoda esille, mistä sitä apua saa, jos ei enää jaksa. 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Aineiston keruu ja tutkimusmenetelmä Tutkimus on kvantitatiivinen ja empiirinen aineisto kerättiin webropol-kyselyllä (Liite 3) laajalle yhteistyö-verkostolle Kokkolan kaupungin alueella. Kysely tehtiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Tutkimuslupa (Liite 1) haettiin seuraavilta tahoilta: Kiuru Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä, Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus, Kokkolan kaupungin sivistyskeskus, Työplus, Poliisi, Rikosseuraamuslaitos, Kokkolan suomalainen seurakunta, Karleby svenska församling, Ventuskartano ry, Kokkotyösäätiö sekä Kokkolan ensi- ja turvakoti. Kyselyä lähetettiin sähköpostitse yhteensä 687 yksittäiselle työntekijälle. Ensimmäinen kysely lähetettiin ja muistutus lähetettiin , mutta osa muistutuksista jäi lähettämättä estyneisyyden takia. Kyselyiden määräpäivä oli Webropolkyselyllä kerättiin ensinnäkin taustatietoa vastaajasta. Kartoitimme mitkä ovat yksittäisen työntekijän jaksamisen voimavarat ja sitä mitä mahdollisuuksia ja menetelmiä löytyy sijaistraumatisoitumisen ehkäisemiseksi. Halusimme tietää, mikä työssä uuvuttaa sekä miten traumatisoituminen ja sijaistraumatisoituminen näkyvät omassa työssä ja työyhteisössä. Tutkimusmenetelmän teoreettisena viitekehyksenä on käytetty Beth Hudnall Stammin (2010) kehittämää Professional quality of life scale -systeemimenetelmää jossa kyselylomakkeen kautta lähestytään erilaisia auttajien työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä. Kyselyssä käytettiin hyväksyttyä suomenkielistä versiota englanninkielisestä ProQOL- mittarista. Testi on vapaasti käytettävissä mutta sanamuotoihin ei saa tehdä muutoksia eikä kysymyksiä saa jättää pois. Testissä [auttaja] sana on hakasuluissa ja sitä sana voi muuttaa jotta se vastaa testin kohderyhmää. Meidän kohderyhmälle auttaja sana sopi hyvin. Webropol-kyselymme sisälsi myös muita kysymyksiä kun ProQOL-testissä

17 12 olevia. Testi on mielestämme mielenkiintoinen, koska siinä mitataan sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia ammatillisessa elämänlaadussa. 4.2 Aineiston analysointi Webropol-kysely on kansainvälinen sähköinen tutkimustyökalu. Kyselyn tekijällä pitää olla kyselyn käyttöoikeudet. Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen kehittämissuunnittelija Saara Lång, on ollut tukenamme webropol-kyselyn käytännön toteutuksessa ja sen käytön opastuksessa. Kyselyn analysointi tehtiin webropolin omalla ohjelmalla. ProQOL-testissä on omat asteikot ja pisteytysohjeet ja olemme aineiston analysoinnissa noudattaneet niitä. Tutkimuksessa on huomioitu vastaajien anonymiteetti. Sähköisestä kyselystä ei ilmene kyselyn yksittäisen vastaajaan henkilöllisyyttä, eikä vastaajia voida kytkeä tiettyyn työpaikkaan. 5 TUTKIMUKSEN TULOKSET Saimme kyselyn tulokset käyttöömme Analysoitavana oli hyvin laaja aineisto ja pystymme tässä opinnäytetyössä avaamaan vain keskeisiä tuloksia. Tulokset ovat vain suuntaa antavia. Yksilöllisiä kokemuksia ei avata tässä analyysissä. Emme myöskään ole tehneet vertailuja vastaajien henkilötietojen tai muun taustatiedon välillä. Ristiintaulukoinnin kohteeksi valitsimme omat työpisteemme. Muille vastaajille lähetetään vastaustulokset heidän oman organisaation työpaikalle. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 164 ja vastausprosentti jäi alhaiseksi: 23,87 %. Suomenkieliseen kyselyyn vastasi 143 henkilöä ja ruotsinkieliseen 21 henkilöä. Analyysissä näiden kyselyiden tulokset on yhdistetty.

18 Taustatiedot Kyselyyn vastanneista noin 70 % oli naisia ja 30 % miehiä. Kuvio 3. Henkilötiedot. Vastaajien määrä: 164. Suurin osa vastaajista oli keski-ikäisiä (40 59-vuotiaita), vähiten vastaajia oli yli 60- vuotiaissa (6 %) ja vuotiaissa (12 %). Kuvio 4. Ikä. Vastaajien määrä: 164. Vastaajista suurin osa (109 henkilöä, 67 %) elivät avo- tai avioliitossa jossa on lapsia. Yksinasuvia oli 26 (15 %) ja avo- tai avoliitossa jossa ei lapsia, oli 29 (18 %). Opistotason koulutuksen omaavia oli 43 %. Toiseksi eniten oli ammattikorkeakoulun käyneitä 27 %. Vähiten oli koulutasoisia koulutuksia 8 %. Kuvio 5. Koulutus. Vastaajien määrä: 164. Vakituisessa työsuhteessa oli 88 %. Määräaikaisissa työsuhteissa oli 7 %, sijaisia oli 3 %. Kuvio 6. Työsuhde: Vastaajien määrä: 164. Eniten vastauksia tuli poliisilta/rikosseuraamuslaitokselta 20 (12 %) ja toiseksi eniten perusterveydenhuollosta 19 (11,7 %). Vähiten vastauksia tuli sivistystoimesta 3 (2 %) ja työvalmennuksesta 3 (2 %).

19 14 Kokoaikaisia työntekijöitä oli 146 (89 %) ja osa-aikaisia työntekijöitä 18 (11 %). Suurimmalla osalla vastaajista, 43 % (eli yhteensä kaikki työssäoloaika), oli pitkä työssäoloaika, 20 vuotta ja yli. Toiseksi eniten oli 1 5 vuotta ja vuotta työskennelleet. Kuvio 7. Työssäoloaika: Vastaajien määrä: Vastaajien asiakas/ potilasryhmät Vastaajista 84 % ilmoittivat kohtaavansa elämäkriisissä olevia asiakkaita/ potilaita, eli tämä on vastaajien tavallisin asiakas/potilasryhmä. Toiseksi tavallisin on moniongelmaiset asiakkaat (kaksoisdiagnoosi tms.) 70 %. Päihdeasiakkaita ja diagnosoituja mielenterveysongelmaisia on 67 %. Huomattava osa on psyykkisesti traumatisoituneet asiakkaat/ potilaat jotka näkyvät potilasryhmissä 62 %. Vähiten näkyy työuupumuksen sekä myötätuntouupumuksen takia hoitoon hakeutuvat asiakas/potilasryhmät.

20 15 Kuvio 8. Asiakas/ potilasryhmät joiden kanssa vastaajat työskentelevät. Vastaajat pystyivät valitsemaan useamman vaihtoehdon Perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian avohuollon työntekijöiden kohtaamat asiakas/potilasryhmät Tässä kuviossa vertaillaan perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian avohuollon työntekijät kohtaamia asiakasryhmiä. Haluamme painottaa, että tulokset ovat suuntaa antavia. Tulosten mukaan, näyttää siltä, että perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluissa kohdataan enemmän elämänkriisissä olevia, enemmän diagnosoimattomia mielenterveyspotilaita, enemmän fyysisesti traumatoistuneita, päihdeongelmaisia, muista riippuvuuksista (kuin päihteet) kärsiviä, väkivaltaisia ja moniongelmaisia asiakas/potilasryhmiä kun mitä psykiatrian avohuollon työntekijät kohtaavat työssään. Psykiatrian avohuollon työntekijät kohtaavat työssään hivenen enemmän diagnosoituja mielenterveysongelmaisia, psyykkisesti traumatisoituneita, työuupumuksen vuoksi hoitoon hakeutuneita ja suisidaalisia asiakas/potilasryhmiä kuin perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden työntekijät.

21 16 Kuvio 9. Asiakas/ potilasryhmät joiden kanssa perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian avohuollon työntekijät työskentelevät. Vastaajat pystyivät valitsemaan useamman vaihtoehdon. 5.3 Myötätuntouupumus työelämässä Suurin osa vastaajista (65 %) eivät koe myötätuntouupumusta työelämässä ja 70 % pystyvät palautumaan nopeasti päivittäisestä kuormituksesta tai vaikeasta olotilasta. 14 % kokivat, että vaikeat traumaattiset tapahtumat tai ongelman kohtaaminen vaikuttivat heihin voimakkaasti. He kokivat myös olevansa koko ajan riittämättömiä. Vain 5 % kokevat ylikuormitusta omista käsittelemättömistä henkilökohtaisista ongelmista ja pari prosenttia vastaajista ovat menettäneet toivon tunteen.

22 17 Kaavio 1. Myötätuntouupumus työelämässä Myötätuntouupumus on työperäistä uupumista, joka syntyy jatkuvasta yhteydestä henkisesti kuormittaviin tilanteisiin ja asioihin. Valitse seuraavista vaihtoehdoista itseäsi lähinnä oleva lause ( voit valita useampia vaihtoehtoja) Vastaajien määrä: 164 MYÖTÄTUNTOUUPUMUS TYÖELÄMÄSSÄ Henkilökohtaiset ongelmani vaikuttavat usein ammatilliseen rooliini. 6,71% Perhejäsenet, ystävät ja työkaverit eivät ymmärrä tilanteeni. 6,1% Minusta myös pienet muutokset ovat väsyttäviä. (13) 7,93% Näyttää siltä, etten pystykään palautumaan nopeasti päivittäisestä kuormituksesta tai vaikean tapahtuman jälkeen. (35) 21,95% Vaikeiden traumaattisten tapahtumien tai ongelmien kohtaaminen vaikuttavat minuun voimakkaasti (23) 14,02% Asiakkaani/potilaani stressi vaikuttaa minuun syvällisesti 6,1% Olen menettänyt toivon tunteeni 2,44% Tunnen olevani koko ajan riittämätön (23) 14,02% Olen ylikuormittunut omista käsittelemättömistä henkilökohtaisista ongelmistani 4,88% En koe olevani uupunut (106) 65,24% Myötätuntouupumuksen kokemuksia perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian avohuollon työntekijöillä. Kaaviossa 2 hyvin merkittävä alueena nähdään uupumuksen kokemus. Siinä missä 80 % psykiatrian avohuollon työntekijöistä ilmoittaa, etteivät koe olevansa uupuneita, niin liki 60 % perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden työntekijöistä kokevat olevansa uupuneita.

23 18 Kaavio 2. Myötätuntouupumuksenkokemuksia perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian avohuollon työntekijöillä Vastaajien määrä: 164 Henkilökohtaiset ongelmani vaikuttavat usein ammatilliseen rooliini. Perhejäsenet, ystävät ja työkaverit eivät ymmärrä tilanteeni. Minusta myös pienet muutokset ovat väsyttäviä. Näyttää siltä, etten pystykään palautumaan nopeasti päivittäisestä kuormituksesta tai vaikean tapahtuman jälkeen. Vaikeiden traumaattisten tapahtumien tai ongelmien kohtaaminen vaikuttavat minuun voimakkaasti Asiakkaani/potilaani stressi vaikuttaa minuun syvällisesti Organisaatio Perusterveydenhuollon päihdeja mielenterveyspalvelut (N=12) Psykiatrian avohoito ( erikoissairaanhoito) (N=10) 8,33% 0% 0% 0% 25% 0% 25% 20% 33,33% 10% 8,33% 10% Olen menettänyt toivon tunteeni 0% 0% Tunnen olevani koko ajan riittämätön 16,67% 10% Olen ylikuormittunut omista käsittelemättömistä henkilökohtaisista ongelmistani 8,33% 0% En koe olevani uupunut 41,67% 80% Päihde- ja mielenterveystyöntekijät kokevat myös useammin väsyvänsä myös pienistä muutoksista ja että vaikeiden traumaattisten tapahtumien tai ongelmien kohtaaminen vaikuttavat syvällisesti. Koetaan myös enemmän riittämättömyyttä ja että palautuminen päivittäisestä kuormituksesta tai vaikeiden tapahtumien jälkeen on hitaampaa. Kukaan vastaajista ei ole menettänyt toiveentunnettaan ja kaikilla on kokemus siitä, että heidän tilanteensa ymmärretään.

24 Loppuun palamisen kokemus Kaavion 3:n väittämissä pyydettiin vastaajia kuvailemaan kokemuksiaan omista tunne- ja olotiloista. Merkittävä osa (61 %) vastaajista eivät kokeneet, että heillä olisi loppuun palamisen kokemuksia tai että heillä on vain harvoin tällaisia kokemuksia. Missään väittämässä ei tullut korkeita loppuun palaamisen pisteitä. Kuitenkin 44 % vastaajista kokee olevansa joskus tai useasti väsyneitä ja loppuunkulutettuja. Kielteisiä ajatuksia työtä kohtaan joskus tai useammin kokee 38 % vastaajista. 44 % kokee joskus tai useammin, että saavuttavat työssä vähemmän kun heidän tulisi tehdä. Kaavio 3. Loppuun palamisen kokemus. Valitse seuraavista numeroista omaa kokemustasi parhaiten kuvaava vaihtoehto. 1= Ei vastaa kokemuksiani 2=Vastaa harvoin kokemuksiani 3=Vastaa joskus kokemuksiani 4=Vastaa usein kokemuksiani 5=Vastaa erittäin usein kokemuksiani Vastaajien määrä: Yhteensä Keskiarvo Olen tuntenut itseni heikoksi, väsyneeksi ja loppuunkulutetuksi työssäni 26,83% 26,83% 31,71% 12,8% 1,83% 164 2,36 Minulla on kielteisiä ajatuksia työtäni kohtaan 22,56% 39,63% 26,83% 8,54% 2,44% 164 2,29 Olen töykeämpi tai vähemmän ystävällinen ihmisille, kun mitä he ehkä ansaitsisivat 50% 37,8% 10,37% 1,22% 0,61% 164 1,65 Ärsyynnyn helpommin työssä ilmeneviin pieniin ongelmiin tai työkaverit ja organisaatio ärsyttävät minua 29,88% 34,76% 21,95% 12,2% 1,22% 164 2,2 Tunnen olevani väärinymmärretty tai vähän arvostettu työkavereitteni taholta 51,22% 27,44% 12,8% 6,1% 2,44% 164 1,81 Minulla ei ole ketään, jonka kanssa keskustella stressaavista kokemuksista 63,41% 22,56% 9,76% 3,66% 0,61% 164 1,55 Minulla on tunne, että saavutan vähemmän kuin minun pitäisi 31,1% 25% 28,66% 12,8% 2,44% 164 2,3

25 20 Kuormitun painostuksen tunteesta, että minun pitäisi onnistua 37,2% 31,1% 23,17% 7,93% 0,61% 164 2,04 Minulla on tunne siitä, ettei työ anna minulle sitä, mitä haluaisin 32,93% 29,88% 25,61% 7,93% 3,66% 164 2,2 Minulla on tunne siitä, että olen väärässä organisaatiossa tai väärässä työssä 51,22% 27,44% 10,37% 6,71% 4,27% 164 1,85 Tunnen turhautumista joistakin työni osa-alueista 10,98% 36,59% 26,83% 20,12% 5,49% 164 2,73 Minulla on tunne siitä, että poliittiset päätökset tai byrokratia estävät minua tekemästä hyvää työtä 16,46% 29,27% 26,83% 18,29% 9,15% 164 2,74 Minusta tuntuu siltä, että minulla on enemmän työtä kuin minun on mahdollisuus tehdä 14,63% 19,51% 33,54% 22,56% 9,76% 164 2,93 Minusta tuntuu siltä, ettei minulla ole aikaa tehdä hyvää ja laadukasta työtä 12,8% 31,71% 31,1% 18,9% 5,49% 164 2,73 Minusta tuntuu siltä, että en ehdi suunnitella työtäni niin paljon kuin haluaisin 18,9% 23,78% 31,71% 18,29% 7,32% 164 2,71 Yhteensä 31,34% 29,55% 23,41% 11,87% 3,82% ,27 Byrokratia, liiallinen työmäärä ja työkiireet uuvuttavat vastaajia joskus tai usein. Koetaan, että työtä ei ehditä tehdä niin hyvin kuin haluaisi. Tämäntyyppisistä väittämistä tuli suurimmat keskiarvot (2,71 2,93). Myönteistä on, että suuri osa vastaajista kokee, että heillä on joku jonka kanssa voivat keskustella stressaavista kokemuksista. On myös tunne siitä, että työkaverit ymmärtävät ja arvostavat heitä. Työkiireistä huolimatta jaksetaan olla ystävällisiä ja koetaan, että työpaikka on se oikea Loppuun palamisen kokemuksia perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian avohuollon työntekijöillä. Vastausten perusteella näyttää siltä, että perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden työntekijät kokevat itsensä väsyneemmiksi (kuvio 11) kuin psykiatrian avohuollon työntekijät. Työtä kohtaan on enemmän kielteisiä ajatuksia (kuvio 12)

26 21 ja on useammin tunne siitä, että saavuttaa vähemmän työssä kuin pitäisi (kuvio 17). Koetaan myös useammin turhautumista joistakin työn osa-alueista (kuvio 21). Sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden työntekijät että psykiatrian avohuollon työntekijät kokevat, että byrokratia ja poliittiset päätökset ovat hyvän työn tekemisen este (kuvio 22) ja toisaalta myös ärsyynnytään miltei yhtä usein työssä ilmeneviin pieniin ongelmiin tai työkavereille tai organisaatiolle (kuvio 14). Molemmissa organisaatioissa koetaan, että työkaverit arvostavat ja ymmärtävät (kuvio 15) ja on myös joku, jonka kanssa keskustella stressaavista kokemuksista (kuvio 16). Koetaan myös, että on enemmän työtä kuin mitä on mahdollista tehdä (kuvio 23) ja ettei ole aikaa tehdä hyvää ja laadukasta työtä (kuvio 24). Työn suunnitteluun halutaan enemmän aikaa (kuvio 25). Tämän osion keskiarvo oli 2,25. Kuvioiden numerointi tarkoittaa seuraavaa: 1= Ei vastaa kokemuksiani 2=Vastaa harvoin kokemuksiani 3=Vastaa joskus kokemuksiani 4=Vastaa usein kokemuksiani 5=Vastaa erittäin usein kokemuksiani. 11. Olen tuntenut itseni heikoksi, väsyneeksi ja 12. Minulla on kielteisiä ajatuksia työtäni loppuunkulutetuksi työsäni kohtaan 13. Olen töykeämpi tai vähemmän ystävällinen 14. Ärsyynnyn helpommin työssä ihmisille, kun mitä he ehkä ansaitsisivat ilmeneviin pieniin ongelmiin tai työkaverit ja organisaatio ärsyttävät minua 15. Tunnen olevani väärinymmärretty 16. Minulla ei ole ketään, jonka kanssa tai vähän arvostettu työkavereitteni taholta keskustella stressaavista kokemuksista

27 Minulla on tunne, että saavutan vähemmän 18. Kuormitun painostuksen tunteesta, kuin minun pitäisi että minun pitäisi onnistua 19. Minulla on tunne siitä, ettei työ anna 20. Minulla on tunne siitä, että olen minulle sitä, mitä haluaisin väärässä organisaatiossa tai väärässä työssä 21. Tunnen turhautumista joistakin työni 22. Minulla on tunne siitä, että poliittiset osa-alueista päätökset tai byrokratia estävät minua tekemästä hyvää työtä 23. Minusta tuntuu siltä, että minulla on 24. Minusta tuntuu siltä, ettei minulla ole enemmän työtä kuin minun on aikaa tehdä hyvää ja laadukasta työtä mahdollisuus tehdä 25. Minusta tuntuu siltä, että en ehdi suunnitella työtäni niin paljon kuin haluaisin Kuviot Loppuun palamisen kokemuksia perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian avohuollon työntekijöillä.

28 Sijaistraumatisoituminen Kysymyksessä oli väittämiä/ kokemuksia, joiden oli tarkoitus kuvata sitä, miten vastaaja on kokenut näitä asioita viimeisen kolmenkymmenen päivän aikana. Kaavio 4. Sijaistraumatisoituminen Sijaistraumatisoituminen on tunne-elämän häiriö, jossa ongelmaisten ihmisten kanssa työtä tekevät henkilöt alkavat kokea samanlaisia oireita kuin työnsä kohde. Se ei ole sama asia kuin loppuun palaminen. Valitse seuraavista vaihtoehdoista se numero, joka parhaiten kuvaa sitä miten olet kokenut asioita viimeisen kolmenkymmenen päivän ajan 1= ei koskaan 2= harvoin 3= silloin tällöin 4= usein 5= hyvin usein Vastaajien määrä: Yhteensä Keskiarvo Mieltäni askarruttaa useampi henkilö kuin se, jota juuri sillä hetkellä olen [auttamassa] 35,37% 40,24% 15,85% 8,54% 0% 164 1,98 Säpsähdän ja reagoin vahvasti odottamattomiin ääniin 60,98% 28,66% 5,49% 3,05% 1,83% 164 1,56 Minun on vaikea erottaa auttamistyö yksityiselämästäni 64,02% 26,22% 6,71% 3,05% 0% 164 1,49 Luulen, että auttamieni ihmisten traumaattinen stressi on ehkä vaikuttanut minuun 50% 34,76% 12,2% 3,05% 0% 164 1,68 [Auttamis]työstäni johtuen, olen joutunut eri asioista vastakkainasetteluun ihmisten kanssa 41,46% 35,37% 15,85% 5,49% 1,83% 164 1,91 Tunnen olevani allapäin, johtuen niistä traumaattisista kokemuksista joita auttamillani ihmisillä on 50% 38,41% 10,98% 0,61% 0% 164 1,62 Minusta tuntuu siltä, että koen sitä traumaa, jota jollakulla auttamallani ihmisellä on ollut 75% 21,34% 3,05% 0,61% 0% 164 1,29 Vältän joitakin toimintoja tai tilanteita, koska ne muistuttavat minua asiakkaitteni pelottavista tapahtumista 82,32% 15,85% 1,22% 0,61% 0% 164 1,2 [Auttamiseni] aiheuttaa minulle tunkeutuvia ja pelottavia ajatuksia 84,76% 14,02% 1,22% 0% 0% 164 1,16 En kykene muistamaan tärkeitä asioita työstäni traumatisoituneiden ihmisten kanssa 75,61% 21,95% 2,44% 0% 0% 164 1,27 Yhteensä 61,95% 27,68% 7,5% 2,5% 0,37% ,52

29 24 Eniten hajontaa vastauksissa oli viidennessä väittämässä: [Auttamis]työstäni johtuen, olen joutunut eri asioista vastakkaisasetteluun ihmisten kanssa. Vastaajista 77 % koki, ettei näin ole koskaan tai harvoin. Merkityksellistä oli myös ensimmäinen kysymys, jossa liki 76 % vastaajista ilmoitti, että heidän mieltään askarruttaa useampi henkilö kuin se, jota juuri sillä hetkellä on auttamassa. Harvinaista on, että auttaminen aiheuttaisi tunkeutuvia tai pelottavia ajatuksia vastaajille tai etteivät he muistaisi tärkeitä asioita työstään traumatisoituneiden ihmisten kanssa. Sijaistraumatisoitumisen kokemukset olivat kauttaaltaan alhaisia. Melkein 90 % vastaajista ilmoitti, että heillä on harvoin tai ei koskaan sijaistraumatisoitumisen oireita Sijaistraumatisoitumisen kokemuksia perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian avohuollon työntekijöillä Päihde- ja mielenterveyspalveluiden työntekijöiden ja psykiatrian avohuollon työntekijöillä ei tämän kyselyn mukaan ole ongelmia muistaa tärkeitä asioita työstään traumatisoituneiden ihmisten kanssa (kuvio 35). Harvinaista on, että [autettavien] ongelmat aiheuttaisivat työntekijöille tunkeutuvia tai pelottavia ajatuksia (kuvio 34). Ei myöskään tunnu siltä, että koettaisiin sitä traumaa, jota jollakulla [autettavalla] ihmisellä on ollut (kuvio 32) eikä vältetä joitakin toimintoja tai tilanteita, koska ne muistuttavat asiakkaiden pelottavista tapahtumista (kuvio 33). Silloin tällöin (33 %) koetaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden työntekijöiden keskuudessa, että joudutaan eri asioissa vastakkainasetteluun ihmisten kanssa johtuen auttamistyöstä (kuvio 30). Molemmissa organisaatiossa muutamilla työntekijöillä on silloin tällöin kokemuksia siitä, että auttamien ihmisten traumaattinen stressi on ehkä vaikuttanut heihin (kuvio 29). Vaikeuksia ei kuitenkaan ole erottaa auttamistyö yksityiselämästä (kuvio 28). Harvoin tai silloin tällöin vastaajilla on tunne siitä, että he ovat allapäin johtuen niistä traumaattisista kokemuksista, joita auttamilla ihmisillä on (kuvio 31). Tämän osion keskiarvo oli 1,49.

30 25 Kuvioiden numerointi tarkoittaa seuraavaa: 1= ei koskaan 2= harvoin 3= silloin tällöin 4= usein 5= hyvin usein 26. Mieltäni askarruttaa useampi henkilö kuin se, 27.Säpsähdän ja reagoin vahvasti jota juuri sillä hetkellä olen [auttamassa] odottamattomiin ääniin 28. Minun on vaikea erottaa auttamistyö 29. Luulen, että auttamieni ihmisten yksityiselämästäni traumaattinen stressi on ehkä vaikuttanut minuun 30. [Auttamis]työstäni johtuen, olen joutunut 31. Tunnen olevani allapäin, johtuen eri asioista vastakkainasetteluun niistä traumaattisista kokemuksista ihmisten kanssa joita auttamillani ihmisillä on 32. Minusta tuntuu siltä, että koen sitä traumaa, 33. Vältän joitakin toimintoja tai tilanteita, jota jollakulla auttamallani ihmisellä on ollut koska ne muistuttavat minua asiakkaitteni pelottavista tapahtumista

31 [Auttamiseni] aiheuttaa minulle 33. En kykene muistamaan tärkeitä asioita tunkeutuvia ja pelottavia ajatuksia työstäni traumatisoituneiden ihmisten kanssa Kuviot Sijaistraumatisoitumisen kokemuksia perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian avohuollon työntekijöillä. 5.6 Myötätuntotyydytys Tämän kysymyksen tarkoitus oli tutkia, kuinka paljon ammatillista tyytyväisyyttä vastaajat saavat työstään. Väittämiä oli yhteensä 10. Noin 70 % ilmoitti, että työ antaa heille usein tai hyvin usein tyytyväisyyttä. Koetaan, että oma työ on merkityksellistä, että se vahvistaa ja tunnetaan iloa ihmisten auttamisesta. Muutama prosentti vastaajista kokee kuitenkin, etteivät he pidä työstään auttajana, ja 36 % iloitsevat vain silloin tällöin tai harvemmin siitä, että valitsivat tämän työn. Tässä kysymyksessä oli suuri hajonta. Pienin keskiarvo: 3,39 tuli väittämästä Olen tyytyväinen siihen miten pysytyn seuraamaan tietokehitystä omalla ammattialueellani. Yli puolet vastaajista on silloin tällöin tai harvemmin tyytyväisiä siihen, miten pystyvät seuraamaan tietokehitystä omalla ammattialueella. Kaavio 5. Myötätuntotyydytys Myötätuntotyydytys tuo iloa, joka syntyy kyvystä tehdä työtä tyydyttävällä tavalla. Valitse seuraavista vaihtoehdoista se numero, joka parhaiten kuvaa sitä miten olet kokenut asioita viimeisen kolmenkymmenen päivän ajan 1= ei koskaan 2= harvoin 3= silloin tällöin 4= usein 5= hyvin usein Vastaajien määrä: Yhteensä Keskiarvo Tunnen iloa ihmisten [auttamisesta] 0% 3,05% 14,63% 43,29% 39,02% 164 4,18 Tunnen vahvistuvani työskenneltyäni ihmisten kanssa joita [autan] 0,61% 8,54% 26,22% 49,39% 15,24% 164 3,7

32 27 Pidän työstäni [auttajana] 1,22% 1,22% 14,02% 46,34% 37,2% 164 4,17 Olen tyytyväinen siihen, miten pystyn seuraamaan tietokehitystä omalla ammattialueellani 1,83% 13,41% 37,8% 37,8% 9,15% 164 3,39 Työni saa minut tuntemaan tyytyväisyyttä 0% 10,98% 21,34% 50% 17,68% 164 3,74 Saan tyydytystä siitä, että voin [auttaa] henkilöitä, joiden kanssa työskentelen 0% 3,66% 25% 49,39% 21,95% 164 3,9 Luulen, että työlläni on merkitystä 0% 2,44% 17,68% 40,24% 39,63% 164 4,17 Olen ylpeä siitä, mitä voin tehdä [auttaakseni] 0% 5,49% 25% 43,9% 25,61% 164 3,9 Olen iloinen siitä, että valitsin tämän työn 2,17% 10,87% 22,83% 34,24% 29,89% 184 3,79 Olen vastustuskykyinen asiakkaitteni traumaattiselle stressille 3,05% 6,1% 16,46% 47,56% 26,83% 164 3,89 Yhteensä 0,9% 6,63% 22,11% 44,1% 26,27% , Myötätuntotyydytyksen kokemuksia perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian avohuollon työntekijöillä Molempien organisaation työntekijät iloitsevat usein tai hyvin usein ihmisten auttamisesta (kuvio 36), psykiatrian avohuollon työntekijät useammin kuin päihde- ja mielenterveyspaleluiden työntekijät. Työnteko ihmisten kanssa, joita auttaa vahvistaa myös usein (kuvio 37) molempia. Työstä auttajana tunnetaan myös usein tyytyväsyyttä (kuvio 39) ja puolet psykiatrian avohuollon työntekijöistä kokevat hyvin usein tyydytystä siitä, että voivat [auttaa] henkilöitä, joiden kanssa työskentelevät (kuvio 40). 67 % päihde- ja mielenterveyspalveluiden työntekijöistä kokevat usein näin. Työntekijät tuntevat iloa ihmisten [auttamisesta] (kuvio 33). Psykiatrian avohuollon työntekijöistä kokevat näin hyvin usein (55 %) ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden työntekijöistä kokevat usein näin (62 %). Ollaan myös usein tai hyvin usein ylpeitä (kuvio 38) siitä, mitä voi tehdä auttaakseen. Useimmiten ollaan myös vastustuskykyisiä asiakkaiden traumaattiselle stressille (kuvio 40), kuitenkin koetaan päihde- ja mielenterveyspalveluissa,

33 28 että traumaattista stressiä olisi ainakin joskus (20 %) vastaajien kohdalla. Tämän osion keskiarvo on 4,05. Kuvioiden numerointi tarkoittaa seuraavaa: 1= ei koskaan 2= harvoin 3= silloin tällöin 4= usein 5= hyvin usein. 33. Tunnen iloa ihmisten [auttamisesta] 34. Tunnen vahvistuvani työskenneltyäni ihmisten kanssa joita [autan]

34 Olen tyytyväinen siihen, miten pystyn seuraamaan tietokehitystä omalla ammattialueellani 36. Työni saa minut tuntemaan tyytyväisyyttä 37. Saan tyydytystä siitä, että voin [auttaa] henkilöitä, joiden kanssa työskentelen

35 Olen ylpeä siitä, mitä voin tehdä [auttaakseni] 39. Olen iloinen siitä, että valitsin tämän työn 40. Olen vastustuskykyinen asiakkaitteni traumaattiselle stressille Kuviot Myötätuntotyydytyksen kokemuksia perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian avohuollon työntekijöillä.

36 Toimiva työyhteisö ja yhteistyöverkosto Suurin osa vastaajista (128 henkilöä) vastasi, että heillä on työyhteisössä ihminen/tiimi, jonka kanssa he voivat tarvittaessa keskustella asiakastapauksesta. Useat kokevat, että heillä on toimiva työyhteisö ja yhteistyöverkosto ja että he voivat jakaa työhön liittyviä ongelmia kollegan kanssa. Lisäksi työntekijät kokevat, että he voivat puhua omista asioista työssä ja yhteistyöverkoston kanssa luottamuksellisesti. He kokevat yhteistyöverkoston luottamuksellisena. Noin puolet vastaajista ilmoittaa, että heillä on mahdollisuus saada debriefing-purkua tarvittaessa. 64 henkilöä saa ryhmätyöohjausta. Case-työnohjaus ja yksilö-työnohjaus ovat harvinaisempia. Kuvio 41. Toimiva työyhteisö ja yhteistyöverkosto. Vastaajien määrä 164.

37 Perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian avohuollon työntekijöiden kokemuksia toimivasta työyhteisöstä ja yhteistyöverkostosta Molempien organisaatioiden vastaajien vastaukset tässä osiossa olivat aika samansuuntaisia. Poikkeuksia kuitenkin löytyy. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden kaikilla työntekijöillä on yhteistyöverkostossa työskentelevä kollega, jonka kanssa voi keskustella asiakastapauksesta tarvittaessa, 40 % psykiatrian avohuollon työntekijöistä on tällainen kokemus. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden työntekijät kokevat useammin, (92 %) että heillä on yhteistyöverkosto johon voivat luottaa. Psykiatrian avohuollon työntekijät kokevat luottamuksellisuutta 70 % yhteistyöverkostoihin. Psykiatrian avohuollon työntekijät saavat useammin ryhmätyönohjausta ja case-työnohjausta kuin kollegat perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Kuvio 42. Perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian avohuollon työntekijöiden kokemuksia toimivasta työyhteisöstä ja yhteistyöverkostosta.

Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta

Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta Erityistason traumapsykoterapiakoulutuksen opinnäytetyö 2013 Sirpa Hirvimäki ja Maria Wiik-Kortell Ohjaajat Jukka Jylhä ja Jarno Katajisto

Lisätiedot

OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY

OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY TARMO ALASTALO Työyhteisövalmentaja/Työnohjaaja, STOry:n jäsen Työyhteisösovittelija, Suomen sovittelufoorumi ry:n jäsen Rikos- ja riita-asioiden

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1 PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö 13.5.2009 15.5.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Todellisuus tarua julmempi Mitä tapahtuu työntekijälle? http://www.aftonbladet.se/nyheter/153kvinnordoda

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kooste Porin, Rauman ja Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon henkilökuntakyselystä vuosilta 2011 ja 2013 Minna Nevalainen projektipäällikkö Satakunnan

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN OAJ, Hyria opettajat ry. Mikko Pohjola, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi 31.1.2017 Työuupumuksen tunnistaminen Miten toimia, jos tunnistaa

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo

Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda 5.2.2016 Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo Mistä puhun tänään Työhyvinvointia voi parantaa työtä kehittämällä. Työhyvinvointi

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

Voiko myötätunto uuvuttaa Kangasala

Voiko myötätunto uuvuttaa Kangasala Voiko myötätunto uuvuttaa 24.5.2016 Kangasala Pia Järnstedt Leena Nissinen: Auttamisen rajoilla, 2007 Leena Ehrling, esitys 7.5. 2015 Auttajalla on myötätuntouupumisen riski Elämässä on aina selvitty ihmiselämän

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot