MASENNUS ON SITÄ, ETTÄ KUN PYÖRRYTTÄÄ Lapsen ja vanhemman kokemus Auta leija lentoon, lapsi omaisena -projektin vertaisryhmätoiminnasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MASENNUS ON SITÄ, ETTÄ KUN PYÖRRYTTÄÄ Lapsen ja vanhemman kokemus Auta leija lentoon, lapsi omaisena -projektin vertaisryhmätoiminnasta"

Transkriptio

1 Päivi Akkanen Helena Naukkarinen Ani Närhi MASENNUS ON SITÄ, ETTÄ KUN PYÖRRYTTÄÄ Lapsen ja vanhemman kokemus Auta leija lentoon, lapsi omaisena -projektin vertaisryhmätoiminnasta Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Päivi Akkanen Helena Naukkarinen Ani Närhi Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) Nimeke Masennus on sitä, että kun pyörryttää. Lapsen ja vanhemman kokemus Auta leija lentoon projektin vertaisryhmätoiminnasta Tiivistelmä Opinnäytetyössämme tutkimme neljän 5½-7vuotiaan lapsen ja heidän vanhempiensa kokemuksia Mikkelissä toteutettavasta Auta leija lentoon, lapsi omaisena projektin vertaisryhmätoiminnasta. Perheinterventio on kehitetty ennaltaehkäisemään mielenterveysongelmista kärsivien vanhempien lasten sairastumista. Tutkimuksessa selvitämme, miten lapset ja vanhemmat ovat kokeneet projektin vertaisryhmätoiminnan vaikuttaneen heihin ja perheen arkeen. Opinnäytetyön teoriaosassa käsittelemme vanhemman masennuksen vaikutusta lapseen, sekä vanhemmuuden tukemista. Esitämme myös psykoedukatiivisen työn periaatteita ja lasten sekä vanhempien vertaisryhmille asetettuja tavoitteita. Tässä laadullisessa tutkimuksessa tiedonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Lapsille teimme lapsilähtöisen ryhmähaastattelun, havainnoiden myös lasten käyttäytymistä. Vanhemmille suoritimme lomakehaastattelun, josta teimme jatkohaastattelun puolen vuoden kuluttua ryhmän päättymisestä. Analyysimme pohjautui aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin. Vertaisryhmästä lapset ja vanhemmat olivat saaneet vertaistukea ja ymmärrystä siitä, etteivät ole ainoita, joilla on samanlainen tilanne. Perheissä lasten ja vanhempien keskinäinen ymmärrys ja vuorovaikutus olivat kehittyneet ja vanhemmat olivat oppineet ajattelemaan asioita enemmän lapsen näkökulmasta. Perheet olivat saaneet tukea vanhemmuuteensa ja voimaantuminen oli auttanut arjessa jaksamiseen sekä luonut uskoa tulevaisuuteen. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää projektin päätyttyä, kun luodaan Mikkeliin lapsiomaistyön toimintamallia. Tuloksista saadaan myös tärkeää tietoa kehitettäessä vastaavanlaista vertaisryhmätoimintaa perheille. Asiasanat (avainsanat) lapsitutkimus, masennus, vertaisryhmätoiminta, vanhemmuuden tukeminen, psykoedukaatio Sivumäärä Kieli URN 51 s. + liitt. 16 s. suomi URN:NBN:fi:Mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Päivi Niiranen-Linkama Opinnäytetyön toimeksiantaja Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Päivi Akkanen Helena Naukkarinen Ani Närhi Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree programme in Social Work Bachelor of Social Work Depression is like feeling dizzy. Child s and parent s experience of peer supporting group activity in the project called Auta leija lentoon Abstract The purpose of our Bachelor s thesis was to find out four children s, aged 5 ½-7 years, and their parent s experiences of peer support group activity which was carried out in a project called Auta leija lentoon, lapsi omaisena (Help the kite fly, a child as a next of kin) in Mikkeli. Family intervention has been developed to prevent children whose parents are suffering from mental illnesses, from getting ill. In the study we look into how children and parents have experienced peer support group activities and how it affected them and their everyday life. In the theory part of the study we deal with supporting parenthood and how parents depression affects a child. We also handle a psycoeducative work principles and aims which were given to both childrens and parents supporting groups. In this qualitive study the data collection method was a theme interview. We carried out a child orientated group interview to the children, observing also their behaviour. We made a questionnaire to the parents and after six months the group had been finished we drew up a follow-up questionnaire. Our analysis was based on a content analysis. In the support peer group the children and parents have had peer support and understanding that they are not the only ones who have a similar situation. Understanding and communication between children and parents have improved and parents have learned to think more from the children s point of view. Families have had support to their parenthood and empowerment has helped them to cope with every day life and given faith to the future. The results of our study can be utilized when making a new plan of action for the project in the future and also when developing the working method where the child is a next of kin in the town of Mikkeli. The results can also be important information when planning similar support peer group activities to families. Subject headings, (keywords) child research, depression, peer support group activity, supporting parenthood, psycoeducation Pages Language URN 51 p. + app. 16 p.. Finnish Mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Päivi Niiranen-Linkama Bachelor s thesis assigned by Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO MASENNUKSEN YLEISYYS Masennuksen eli depression esiintyvyys Masennuksen monimuotoinen oireilu AUTA LEIJA LENTOON, LAPSI OMAISENA -PROJEKTI Auta leija lentoon Projektin tavoitteet ja toteutus LAPSEN ROOLI PERHEESSÄ, JOSSA ON MASENTUNUT VANHEMPI Vanhemman masennuksen vaikutus lapseen Lasta suojaavia tekijöitä Vanhemmuuden tukeminen VERTAISRYHMÄTOIMINTA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ Vertaisryhmätoiminnan taustaa Psykoedukaatio eli koulutuksellinen perhetyömenetelmä vertaisryhmässä Lasten vertaisryhmätoiminta Vanhempien vertaisryhmätoiminta LASTEN JA VANHEMPIEN ÄÄNI ESILLE MONIMETODISTEN MENETELMIEN AVULLA Tutkimusongelma Tutkimuksen kohdejoukko ja aineiston keruu Tutustuminen haastateltaviin Tutkimusmenetelmät Laadullinen tutkimus Lapsihaastattelun menetelmä Vanhempien haastattelumenetelmä Aineiston analyysi LASTEN JA VANHEMPIEN KOKEMUKSET Masennuksesta saadun tiedon merkitys Lapsen kokemus vanhemman sairaudesta Vanhempien kokemus tiedon vaikutuksesta lapseen, omaan vointiin ja perheen arkeen Tunteiden työstämisen merkitys... 31

5 7.2.1 Lapsen tapa ilmaista ja kuvata tunteita Vanhempien kokemus lapsen tunteiden tunnistamisen ja ilmaisun kehittymisestä Vanhempien kokemus toiminnan vaikutuksesta omaan ja perheen tunneilmapiiriin Vertaisryhmästä saadun tuen merkitys Lapsen kokemus vertaisryhmätoiminnasta Vanhempien kokemus vertaisryhmätoiminnan vaikutuksesta lapseen Vanhempien kokemukset vertaisryhmätoiminnasta Vertaisryhmän vaikutus puolen vuoden kuluttua ryhmän päättymisestä38 8 POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelu Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Tutkimustulosten hyödynnettävyys ja jatkotutkimusaiheet LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Mielenterveys on keskeinen elämään myönteisesti vaikuttava voimavara ja erottamaton osa terveyttämme. Mielenterveyteen, päihteiden käyttöön tai väkivaltaan liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet jatkuvasti viime vuosina. Psyykkisistä ja sosiaalisista ongelmista kärsivän aikuisen ongelmat vaikuttavat koko perheeseen. Kansainväliset tutkimustulokset osoittavat, että mitä varhemmin interventio riskiolosuhteissa kasvavien perheiden tukemiseksi toteutetaan, sitä paremmat mahdollisuudet lapsilla on selviytyä hyvään aikuisuuteen (Alasuutari & Solantaus 2004, 25 26). Lastensuojelulaki ( /139 7 ) korostaa lasten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisemistä ja niihin varhaista puutumista. Lapsiomaisnäkökulma on kuitenkin ollut liian vähän esillä aikuispsykiatrian hoitokäytännöissä. Vanhemman mielenterveysongelma vaikuttaa koko perheeseen, myös lapseen. Vanhemman psyykkinen sairaus voi muuttaa vanhemmuutta, perheenjäsenten rooleja ja vastuunjakoa sekä heikentää lasten perusturvallisuutta ja heidän myöhempää selviytymistään elämässä. Vaikka useat psyykkisesti sairaiden vanhempien lapsista selviytyvätkin hyvin, on vanhemman psyykkinen sairaus suuri riskitekijä lapsen tasapainoiselle kehitykselle. Perheiden lisääntyneeseen pahoinvointiin tarvitaan uusia toimivia tukimenetelmiä ja tiivistä verkostoitumista sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijoiden kesken. Ennaltaehkäisevä varhaiskasvatus- ja perhetyö sekä varhainen puuttuminen kaikilla potentiaalisilla keinoilla ja toimijoilla on kannattavaa myös yhteiskunnallisesti ajatellen. Uskomme, että sosionomin (AMK) erityisosaamista perhetyössä hyödynnetään yhä lisääntyvässä määrin. Tunnemme kiinnostusta ja tarvetta saada lisää tietoa psyykkisestä sairaudesta kärsivien lapsiperheiden tukemiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Saimme aiheen työhömme Auta leija lentoon, lapsi omaisena - projektista, joka on Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry:n pilottihanke. Alkujaan kolmivuotinen projekti aloitti toimintansa Mikkelissä ja Iisalmessa toukokuussa Jatkoaikaa projektille on myönnetty kaksi vuotta eli vuoden 2009 loppuun. Projektin tarkoituksena on tukea erilaisten menetelmien avulla mielenterveysongelmaisten vanhempien lapsia ja koko perhettä. Auta leija lentoon, lapsi omaisena -projektin päätyttyä on tavoitteena, että sen toimintamuodot jäisivät osaksi pilottikuntien omaa toimintaa.

7 2 Rajaamme opinnäytetyömme käsittelemään projektiin osallistuvien lasten ja heidän vanhempiensa vertaisryhmätoimintaa. Liekö masennuksen yleisyydestä johtuvaa vai sattumaa, että kaikki tutkimukseemme osallistuvat vanhemmat sairastavat masennusta. Haemme tutkimuksessamme vastauksia siihen miten Auta leija lentoon projektin vertaisryhmätoimintaan osallistuneet lapset ja heidän vanhempansa ovat kokeneet ryhmän ja sen toiminnan. Tarkastelemme millaisia merkityksiä vertaistoiminnalla on ollut lapsen ja vanhemman väliselle vuorovaikutukselle, perheen arjessa jaksamiselle, sekä luottamukselle tulevaisuuteen. Toteutamme opinnäytetyömme haastattelemalla ja havainnoimalla mukana olevia lapsia. Haastattelua varten ideoimme toiminnallisen haastattelumenetelmän, jossa käytämme lapsille vertaisryhmässä tutuksi tulleita toimintatapoja. Lasten kykyyn tuottaa luotettavaa tietoa tutkimuksen käyttöön, on suhtauduttu aiemmin epäilevästi. Lasten tutkimus ja lasten haastatteluihin kohdistunut mielenkiinto ovat kuitenkin lisääntyneet viime vuosikymmenenä, kun lapseen on alettu suhtautua yksilöllisemmin ja tasaarvoisemmin. (Hirsjärvi & Hurme 2006, 128.) Vanhempien haastattelu toteutetaan lomakekyselynä. Opinnäytetyömme tulosten pohjalta projektin järjestäjät saavat tärkeää tietoa Mikkelissä toteutettavan projektin vertaisryhmien merkityksestä ja vaikutuksesta niihin osallistuneille perheille. 2 MASENNUKSEN YLEISYYS 2.1 Masennuksen eli depression esiintyvyys Mielenterveyshäiriöt olivat vuonna 2003 yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on tapahtunut merkittävä lisäys erityisesti masentuneiden suhteen. Masennustilan ajoissa tunnistaminen ja hoito ovat tärkeää, koska hoitamattomana masennus pitkittyy vaatien pitkäaikaista ja laaja-alaista hoitoa sekä vuosien seurantaa. Yleensä hoidon tulokset ovat hyviä, sillä masennuksesta voi parantua. (Luhtasaari 2002, 7; Valkonen-Korhonen ym. 2003, 224.) Terveys tutkimuksen mukaan vakavista masennusoireista kärsii lähes 5 prosenttia väestöstä. Kaikissa mitatuissa ikäluokissa naisten vakava masennus oli lähes kaksinkertainen miesten vastaaviin ryhmiin verrattuna. Lisäksi masentuneesta mielialasta kärsi lähes

8 3 15 prosenttia aikuisväestöstä. (Pirkola ym ) Masennuksesta on tullut kansansairaus, johon sairastuu suomalaisista lähes joka toinen jossain vaiheessa elämäänsä (Luhtasaari 2002, 7). Noin 25 prosentilla psykiatrisen avohoidon potilaista on alaikäisiä lapsia. Aromaan ym. mukaan synnytyksen jälkeen masennukseen sairastuneita naisia arvioidaan olevan noin prosenttia äideistä. Ellei tätä masennusta hoideta, se voi jatkua jopa vuosien ajan (Viisainen 1999, 106). Arvioiden mukaan vakavaa masennusta sairastavien vanhempien lapsista 40 prosenttia sairastuu psyykkisesti ennen 20 ikävuottaan ja jopa 60 prosenttia ennen 25 ikävuottaan. Erkonlahden ym. (2000) kartoituksessa ilmeni, että 43 prosentilla lastenpsykiatrisessa avohoidossa ja 70 prosentilla osastohoidossa olevalla lapsen vanhemmalla tavataan mielenterveydellisiä ongelmia. (Solantaus 2001a, ) Hormonaalisilla muutoksilla on merkitystä naisten masennuksen syntyyn, mutta hormonaalisten ja psykologisten tekijöiden keskinäistä vaikutusta tunnetaan vielä aika puutteellisesti. Ilmeistä kuitenkin on, että osalla äideistä masennus liittyy synnytykseen ja äitiyteen. Äidin aiempi psykiatrinen sairastaminen ja suvussa esiintyneet mielialahäiriöt sekä parisuhdeongelmat ja riittämätön sosiaalinen tuki ovat riskitekijöitä synnytyksen jälkeisen masennuksen syntyyn. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004, ) Suomessa perheen sisäisistä vaikeuksista ei ole totuttu puhumaan ulkopuolisille. Puhumisen kynnys on korkea leimautumisen ja syyllistämisen pelossa. Usein myös ammattilaiset välttävät edelleen puhumasta perheen asioista. Perheen sisäisillä ongelmilla on tapana kerääntyä samoihin perheisiin. Esimerkiksi perheessä, jossa on liiallista alkoholinkäyttöä, esiintyy usein myös väkivaltaa ja mielenterveysongelmia. Usein seurauksena on taloudellisia vaikeuksia, avioeroja, huostaanottoja, asunnottomuutta tai eristäytymistä muista ihmisistä ja yhteiskunnasta. Perheen sisäisillä ongelmilla on usein myös alttius periytyä sukupolvelta toisille. (Solantaus 2001a, ) Perheen psykososiaaliset riskitekijät ovat kokonaisuus, jota on vaikea erotella. Lasta suojaavat tekijät turvaavat lasta riskitekijöiden vaikuttaessa, jolloin lapsen kehitys saattaa edetä ongelmitta. Lapsen kehityksen häiriintyminen on pitkäaikainen prosessi, joka syntyy vasta jonkin laukaisevan tekijän vaikutuksesta tai monen riskitekijän yh-

9 4 teisvaikutuksesta. Ainoastaan vaikeissa traumatilanteissa psyykkinen häiriö saattaa kehittyä pelkästään yhden lyhytaikaisen tekijän vaikutuksesta. Vanhemman mielenterveyshäiriö ei yksistään aiheuta lapselle kohonnutta sairastumisriskiä. (Räsänen 2000, ; Solantaus 2001a, ) 2.2 Masennuksen monimuotoinen oireilu Masentunut mieliala on terveen ihmisen perusreaktio henkiseen pahaan oloon. Elämään liittyy usein erilaista surua ja tuskaakin, mihin on täysin normaalia reagoida masentuneella mielialalla. Silloin kun masentunut ja surullinen mieliala on muuttunut ohimenevästä pitkäkestoiseksi ja voimakkaaksi haitaten selvästi ihmisen jokapäiväistä elämää, voidaan puhua masennuksesta eli depressiosta. (Luhtasaari 2002, 10; Räsänen ym. 2000, 191.) Lääketieteessä masennus määritellään monimuotoiseksi ja moniasteiseksi psyykkiseksi häiriöksi, joka syntyy monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Nykyisessä tautiluokituksessa masennustilat jaotellaan oireiden mukaan lieviin, keskivaikeisiin ja vakaviin (Turtonen 2005, 5). Masennus voi kätkeytyä monenlaisten oireiden ja vaivojen taakse. Tästä johtuen ihmisen on vaikea tunnistaa masennusta itsessään. Masennus voi kehittyä niin hitaasti, että myös läheisten on vaikea huomata sairastuneessa tapahtuvia muutoksia. Pitkään jatkuessaan masennus on tila, johon liittyy usein toivottomuutta ja henkistä pahoinvointia. Masennuksen yhteys aivojen ja koko elimistön toimintaan on hyvin ilmeinen. Hoitamattomana masennus heikentää ihmisen elämänlaatua. (Luhtasaari 2002, 9, 11; Aldridge 2001, 132.) Masennus aiheuttaa monenlaisia ongelmia, kuten henkistä kärsimystä ja toimintakyvyn laskua. Ihminen, joka tunnistaa itsensä masentuneeksi ei usein leimaantumisen ja ennakkoluulojen pelossa hae apua. Jos apua rohkaistutaan hakemaan, se tapahtuu yleensä yleislääkärin kautta. Tutkimusten mukaan yleislääkäreiltä jää ensimmäisen tapaamiskerran perusteella havaitsematta puolet masennustapauksista, vaikka potilaista jopa 10 prosenttia kärsii jonkinasteisesta masennuksesta. (Aldridge 2001, ) Tunnistaminen ei ole yleislääkärille helppoa, sillä lähes puolet masentuneista kieltää masentuneisuutensa eivätkä edes vaikuta erityisen masentuneilta (Luhtasaari 2002, 9).

10 5 Kiikkala (1996, 34 96) kuvaa masennusta ihmisen subjektiiviseksi kokemukseksi, joka sisältää sairastuneen tiedon, tahdon ja tunteiden sisäisen ristiriitaisuuden kärsimyksenä, joka ilmenee ja ulottuu elämän eri alueille yksilöllisellä tavalla. Masennus voi ilmetä pahana olona, ahdistuksena, jähmettymisenä, vihamielisyyden ja syyllisyyden tunteina, merkityksettömyytenä, voimattomuutena, toivottomuutena, itsen vähättelynä, ilottomuutena, tuskaisuutena ja avun tarpeena. Masennuksen kanssa esiintyy yleisesti myös fyysisiä oireita ja sairauksia sekä merkittäviä biokemiallisia ja fysiologisia muutoksia. Masennuslääkkeiden tehtävä on korjata näitä muutoksia. Ystävien ja perheen tuki on ensiarvoisen tärkeää, mutta joskus he saattavat olla liian lähellä itse ongelmia voidakseen auttaa. Masennuksesta toipuminen etenee itse työtä tehden ja toisten apua käyttäen. Lievän depression hoidossa painottuvat erilaiset psykoterapiat ja sairastuneen omat keinot vaikuttaa tilanteeseensa, esimerkiksi elämäntavat, asenteet, liikunta ja kirkasvalohoito. Vakavassa masennuksessa lääkitys on jo keskeinen ja välttämätön osa hoitoa, joka tekee muut hoidot mahdolliseksi. Masennuksesta toipuminen ja siihen liittyvät kokemukset voivat joillekin olla myös kasvua ihmisenä ja koitua näin elämän rikkaudeksi. (Aldridge 2001, , ; Turtonen 2005, 5, 8.) 3 AUTA LEIJA LENTOON, LAPSI OMAISENA -PROJEKTI 3.1 Auta leija lentoon Auta leija lentoon, lapsi omaisena -projekti on Omaiset mielenterveystyön tukena Itä- Suomi ry:n (Oma ry) pilottihanke. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama ja alkujaan kolme vuotta kestävä projekti aloitti toimintansa Mikkelissä ja Iisalmella. Projektille on myönnetty jatkoaikaa vuoden 2009 loppuun. Auta leija lentoon -projekti on tarkoitettu perheille, joissa on päiväkoti-, esikouluikäinen tai 1-2 luokkalainen lapsi ja vanhemmalla on mielenterveysongelmia. Perheet tarvitsevat tietoa, ohjausta ja neuvontaa mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä sekä tuentarpeen kartoitusta elämäntilanteeseensa. Perheiden lapsilla on tarve preventiiviseen, ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön ja he tarvitsevat tukea tullakseen näkyväksi ja kuulluksi perheessä. Mikkelissä projektissa mukana olleet perheet ovat

11 ohjautuneet siihen esikoulun, päiväkodin, mielenterveysyksikön ja sosiaalityön kautta. (Heiskanen & Smolander 2006.) Projektin tavoitteet ja toteutus Tämä luku perustuu projektin väliraporttiin, jonka ovat laatineet Heiskanen ja Smolander (2006). Psykoedukatiivista työotetta eli koulutuksellista perhetyötä käyttäen projektissa pyritään vaikuttamaan koko perheen hyvinvointiin, kuormittavuuteen ja jaksamiseen arjessa. Projektin tavoitteena on ehkäistä perheiden syrjäytymistä ja tukea vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta. Lisäksi tuetaan lapsen oikeutta turvalliseen kasvuympäristöön ja elämään elämää lapsen ehdoilla. Projekti pyrkii vaikuttamaan yleisiin asenteisiin nostamalla esille yhteisvastuuta lapsista. Projektissa on tarkoitus kehittää toimiva ja pysyvä toimintamalli pilottikuntien lapsiomaistyöhön. Projektia toteutetaan yhteistyönä pilottikuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, seurakunnan sekä alueella toimivien yhdistysten kanssa. Lisäksi yhteistyössä ovat mukana. Mikkelin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutusyksikkö, Mikkelin ammattiopisto ja Savonia ammattikorkeakoulu Iisalmen yksikkö. Projektin toimintamuotoina on lapsen ja lapsen perheen tukeminen psykoedukatiivisen keinoin sekä perhekurssi- ja vertaisryhmätoiminta. Perheille järjestetään myös virkistystoimintaa ja tarjotaan mahdollisuus vapaaehtoistoiminnan kautta tukihenkilöön. Lasten ja vanhempien vertaisryhmät kokoontuvat rinnakkain samanaikaisesti. Kokoontumiskertoja on kymmenen ja jokaisella ryhmäkerralla on oma teemansa, jota käsitellään. Molemmat ryhmät ovat suljettuja. Lasten vertaisryhmän tarkoituksena on auttaa lasta ymmärtämään mielenterveysongelmia, lisätä lapsen itseluottamusta ja ennaltaehkäistä lapsen psyykkistä pahoinvointia. Lisäksi lasta autetaan löytämään iloa ja toivoa omassa arjessaan. Vertaisryhmissä työstetään kokemuksia ja tunteita luovin ja toiminnallisin menetelmin. Vanhempien vertaisryhmän tavoitteena on vahvistaa vanhempien itseluottamusta omaan vanhemmuuteensa, lisätä tietoa ja ymmärrystä riittävän hyvästä vanhemmuu-

12 7 desta mielenterveysongelmista huolimatta sekä opettaa tarkastelemaan omaa tilannettaan ja sairauttaan lapsen näkökulmasta. Tavoitteena on myös ennaltaehkäistä psyykkistä pahoinvointia, antaa tietoa psyykkisistä sairauksista. Tällä pyritään lisäämään ymmärrystä omasta sairaudesta sekä auttamaan perhettä löytämään iloa ja toivoa arkeensa. Vanhempien vertaisryhmissä käydään läpi kokemuksia ja tunteita keskustellen ja toiminnallisin menetelmin. Perhetyö on tarkoitettu kaikille perheenjäsenille. Se toteutetaan pääasiassa asiakasperheen kotona tavoitteena lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen, vanhemmuuden ja lapsen turvallisen kehityksen tukeminen. Psykoedukatiivisesti työskenneltäessä perheenjäsenille annetaan tietoa, ohjausta ja neuvontaa. Perhe saatetaan tarvitsemiensa palveluiden piiriin kartoittamalla perheenjäsenten avun tarve ja etsimällä heidän hyvinvointiaan tukevat palvelut ja auttavat tahot. Perhekurssit toteutetaan leiri- tai kurssikeskuksissa ja on tarkoitettu kaikille perheenjäsenille. Kurssien tavoitteena on perheen keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen ja ilon löytäminen yhdessä tekemisestä. Kurssien tavoitteena on myös antaa perheille mahdollisuus vertaiskokemuksen saamiseen. Perhekurssilla ohjattu toiminta rakentuu lasten ja vanhempien vertaisryhmistä sekä erilaisista peleistä ja leikeistä. Tukihenkilötoiminta on vapaaehtoistoimintaa, joka on suunnitelmallista ja ohjattua. Toiminnan perustana on molemminpuolinen vapaaehtoisuus, vastavuoroisuus ja tasaarvo. Sen avulla pyritään ennaltaehkäisemään ongelmia, tukemaan perheiden psykososiaalista hyvinvointia ja jaksamista. Tukihenkilö toimii perheen kuuntelijana, keskustelukumppanina ja tukee tavallisen ihmisen taidoin lasten normaalia kehitystä ollen turvallisen ja luotettavan aikuisen malli lapselle. Virkistystoiminnan avulla pyritään auttamaan perhettä löytämään yhdessä tekemisen ilo ja tukemaan perheen keskinäistä vuorovaikutusta. Lisäksi perheillä on mahdollisuus jakaa elämyksiä vertaistensa kanssa.

13 4 LAPSEN ROOLI PERHEESSÄ, JOSSA ON MASENTUNUT VANHEMPI Vanhemman masennuksen vaikutus lapseen Vanhemman sairastuminen psyykkisesti vaikuttaa koko perheeseen ja sen vuorovaikutussuhteisiin. Psyykkisesti sairastuneen vanhemman tunnereaktiot, tapa ajatella ja toimia, ovat usein poikkeavia ja riippuvat häiriön laadusta. Vanhemman masennus on lapsen kehityksen kannalta yksi tärkeimmistä riskitekijöistä lapsen emotionaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle. Muissa mielenterveyshäiriöissä ja alkoholismissa vanhemman käytös poikkeaa huomattavasti normaalista ja lapsikin huomaa, että vanhemmalla on ongelma. Depressiivisen vanhemman heikentynyt kyky ylläpitää lämpimiä tunnesiteitä ja osoittaa lapselle rakkautta ja hyväksyntää voivat olla syitä masennuksen ongelmallisuuteen lapsen kannalta. Lapselle on kuluttavaa olla jatkuvassa epävarmuudessa vanhemman kanssa, jonka mieliala ja käyttäytyminen eivät ole ennakoitavissa. (Solantaus 2001b ) Masennukseen liittyvä ärtyvyys ja huonotuulisuus ovat useimmille lapsille konkreettisin vanhemman sairauteen liittyvä ongelma. Masentuneen vanhemman tapa toimia vanhempana on usein etäinen, ennakoimaton tai kovakourainen. Sairastuneen ärtyneisyys lisää ristiriitoja ja etäisyyttä myös puolisoiden välillä. Masentunut voi suuttua hyvin pienistä asioista ja käyttäytyä jopa väkivaltaisesti lasta, puolisoaan tai molempia kohtaan. Vanhemman ailahtelevan käytöksen lapsi saattaa kokea omaksi syykseen ja ajatella, että on itse paha ja ansaitsee vanhemman kiukun. (Solantaus 2001b, ) Masentuneen vanhemman mieliala näkyy koko olemuksessa, kasvonilmeissä, ryhdissä sekä halussa ja kyvyssä olla perheenjäsenten kanssa. Masentunut on usein fyysisesti väsynyt ja saattaa maata sängyssä päiväkausia, eikä jaksa hoitaa kotia ja lapsia, niin kuin ennen. Ruoka jää valmistamatta, eikä lasten koulunkäyntiin jakseta kiinnittää huomiota. Tämän lapsi saattaa kokea niin, ettei vanhempi välitä hänestä ja lapsen perusturvallisuuden tunne häviää. Vanhemman on tärkeä ymmärtää sairautensa oireet ja varsinkin niiden merkitys lapselle, koska samalla tavalla lapset kuin aikuiset voivat tulkita väärin toisen käyttäytymisen. (Solantaus 2001b, ) Psyykkisesti sairaan vanhemman monimuotoinen oireilu ja siitä johtuva käyttäytyminen verottavat lapsen ja vanhemman keskinäistä kiintymyssuhdetta. Vanhemman ja

14 9 lapsen välinen kiintymyssuhde voi muodostua epävarmaksi tai turvattomaksi. Lapsen on koko ajan yritettävä mukauttaa käytöstään sellaiseksi, mitä hän uskoo vanhemman toivovan tai edellyttävän. Lapsen yritykset ilahduttaa masentunutta vanhempaa monin lapselle ominaisin tavoin saattavat jopa ärsyttää, eikä sairas vanhempi jaksa keskittyä lapsen asioihin. Tästä lapsi syyllistää itseään, että hän ei ole tehnyt tarpeeksi tai oikeita asioita ja yrittää lisää. Tilanne johtaa siihen, että lapsi yhä enemmän yrittää lohduttaa ja parantaa vanhempaansa ja lapsen elämä kiertyy kokonaan vanhemman ongelman ympärille. (Solantaus 2001b, 39.) Eriksonin (1982, ) mukaan ympäristöltä saatu palaute on vaikuttamassa siihen, millaisen kuvan lapsi muodostaa itsestään. Toistuva negatiivinen palaute sekä useat epäonnistumisen kokemukset kehittävät lapselle alemmuuden tunteen. Lapsi tarvitsee paljon positiivista palautetta ja kannustusta aikuisilta, vaikka olisi epäonnistunutkin tehtävissään, jotta hänelle voisi muodostua myönteinen kuva itsestään. Vanhemman psyykkinen sairaus herättää lapsessa monenlaisia ajatuksia ja tunteita, joita hän ei ymmärrä. Lapsen voi olla vaikea näyttää vanhemmille, kun hän on oikeasti vihainen tai pettynyt, huolissaan, surullinen tai peloissaan. Myös ystäville aitojen tunteiden näyttäminen saattaa olla vaikeaa. Lapselle omien tunteiden piilottamisesta tulee paha olo, joka purkautuu esiin lapsilla eri tavoin. Joillekin lapsille tulee päänsärkyä, toinen saa vatsakipuja, joku saattaa käyttäytyä aggressiivisesti, kiukuttelee sisaruksilleen tai heittelee lelujaan, paiskoo ovia tai suuttuu ehkä itselleen. Lapselle on tärkeää kertoa, että kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta tavaroita ei saa rikkoa, eikä ketään saa vahingoittaa, ei itseään, eikä toisia. (Inkinen & Söderblom 2005, ) Jähi (2004, 159) on haastatellut väitöstutkimuksessaan kymmentä aikuista, joiden toinen vanhemmista oli aikoinaan sairastanut psyykkisesti. Tutkimuksesta ei voi tehdä yleistyksiä, mutta suurimman osan vastaajista oli vaikea puhua lapsuuden kokemuksistaan. Muistot lapsuudesta herättivät haastatelluissa ristiriitaisia tunteita. Mielenterveysongelmainen vanhempi saatettiin muistaa aggressiivisena, tuhoavana, pelottavana tai julmana. Tunteet saattoivat vaihdella vihasta rakkauteen, myötätuntoon ja sääliin. Ervastin tutkimuksessa lapset kiinnittivät huomiota esimerkiksi siihen, ettei vanhempi jaksanut pukeutua, vaan oli koko päivän kylpytakissa. Se, ettei vanhempi sairautensa vuoksi jaksanut tehdä kotona mitään, aiheutti lapsissa huolta ja epävarmuutta. (Ervast

15 , 81.) Vanhemmat luulevat usein, että lapset eivät aavista heidän epätoivoaan. Todellisuudessa jokainen lapsi pelkää sairaan vanhemman tekevän itselleen jotain, jos hän on kovin epätoivoinen. Tällaisessa tilanteessa lapsi voi alkaa kantaa vastuuta ja huolehtia vanhemmastaan sekä nuoremmista sisaruksistaan. Lapset oppivat asettamaan toisen tarpeet ensisijaiseksi ja syrjäyttämään oman kehityksenä kannalta välttämättömät tarpeensa, esimerkiksi harrastukset, koulunkäynnin ja ystävyyssuhteet. (Solantaus 2001b, 41, 45; Jähi 2001, 61.) Masentuneelle ihmiselle seurustelu muiden ihmisten kanssa saattaa tuntua ylivoimaiselle tai hän on menettänyt mielenkiintonsa siihen. Perheen eristäytyminen sosiaalisista kontakteista merkitsee myös perheen tukiverkoston heikentymistä tai jopa häviämistä. Vanhemmat ovat saattaneet ennakkoluulojen pelossa kieltää lasta puhumasta kodin ongelmista ulkopuolisille. Lapset ovat lojaaleita vanhemmilleen ja vaikenevat. Lapset eivät usein edes tiedä, että heillä on oikeus kertoa mieltään painavista asioista luotettavalle aikuiselle. (Solantaus & Ringbom , 50.) Perhesalaisuus merkitsee sitä, ettei lapsi voi vapaasti kutsua ystäviä kotiinsa ja lapsi alkaa karttaa ystäviään. Perheen eristäytyminen voi johtaa myös lapsen eristäytymiseen. Lapset ovat myös alttiita omaksumaan masentuneen vanhemman depressiivisen ajattelumallin, jossa itsesyytökset, toivottomuus, syvä huonommuuden ja häpeän tunne sekä kokemus itsestä, muista ja erilaisista arkipäivän tapahtumista ovat kääntyneet negatiiviseksi. (Jähi 2001, 59 61; Solantaus 2001b, ) Masennuksella on taipumus uusiutua, joten perheen tilanne voi jatkua vaikeana pitkään, jopa lapsen koko lapsuuden ajan. Vanhemman psyykkinen häiriö ja siihen liittyvät ongelmat kuormittavat joskus lapsen elämää niin paljon, että hän alkaa itse oireilla tai vaikeudet saattavat ilmetä vasta myöhemmin aikuisena. Jos lapsen koulunkäynti häiriintyy jo peruskoulussa, se saattaa heijastua jatko-opintoihin tai työuraan. (Solantaus 2001b, ) Masentuneiden vanhempien lapset ovat hyvin herkkiä ja vastuuntuntoisia. He ovat jo pienestä oppineet tarkkailemaan vanhempaansa ja yrittäneet ennakoida tämän reaktioita eri asioihin. Tämän seurauksena jotkut lapsista kehittyvätkin varsinaisiksi ihmissuhdeasiantuntijoiksi, joilla on tarkka huomiokyky ja taito aistia muiden mielialoja. Osallistuminen ja auttaminen kodin arjen pyörittämiseen saattaa kasvattaa heistä vas-

16 11 tuuntuntoisia ja pitkäjänteisiä aikuisia, joiden suoriutuminen koulussa ja työelämässä on esimerkillistä. Yllättävistä ja kiperistä tilanteista omin avuin selviytyminen on kehittänyt heidän oma-aloitteisuuttaan sekä luottamusta omaan selviytymiseen. Toisaalta liiallinen vastuunkanto perheen asioista ja kodintöistä saattaa altistaa lapsen uupumiselle ja oman minän kehittymisen ongelmille. Hyvät ominaisuudet voivat kehittyä myös ilman vaikeita kokemuksiakin. Lapselle tulee osoittaa, että perhe ei ole hänen vastuullaan, vaan hänellä on oikeus olla lapsi. (Solantaus 2001a, ) 4.2 Lasta suojaavia tekijöitä Lapsilla ja perheillä on elämässä vaikeita vaiheita, ne kuuluvat jokaisen elämään. Huomiota tulee kiinnittää enemmän siihen, kuinka vaikeuksien kanssa eletään ja miten niitä ratkotaan. (Solantaus & Ringbom 2004, 3.) Vanhemman psyykkisen sairauden vuoksi lapsen kehityksen häiriintyminen on yhteydessä moniin psykososiaalisiin tekijöihin. Toisaalta on huomioitava, että suurella osalla lapsista kehitys sujuu ilman erityisiä ongelmia. (Alasuutari & Solantaus 2004, 22.) Lapsen kehitystä suojaavat hyvä suhde vanhempaan ja ymmärrys vanhemman sairaudesta sekä omasta että perheen tilanteesta. Kodin hyvä tunne-ilmapiiri ja arjen sujuvuus tuovat lapselle turvallisuutta. Perheen sosiaalinen verkosto ja lapsen omat ystävät ja harrastukset sekä kiinnittyminen päivähoitoon tai myöhemmin kouluun on lapsen kehitykselle tärkeää. (Berg & Johansson 2003, ) Aikuisen tehtävä on turvata lapselle mahdollisuus ystävyyssuhteisiin. Ikäisessään seurassa lapsi saa sellaisia virikkeitä, joita aikuissuhteet eivät voi korvata. Ystävien seurassa aikuinen ei ole määrittelemässä lapselle hyväksytyn ja hylättävän käyttäytymisen rajaa, vaan lapsi voi aidosti tuntea olevansa vertainen. Ystävillä on lapselle monipuolinen sosiaalistava ja kehitystä edistävä tehtävä. Vierailuilla ystävien luona lapset hankkivat näkemyksen erilaisista perhekulttuureista ja ovat valmiimpia hyväksymään elämän moninaisuuden. Ystäväpiirin emotionaalinen tuki on lapsen itsetunnolle ja kasvulle merkittävää. Ystäviltä lapsi saa ymmärrystä ja empatiaa. (Taipale 1998, ) Suojelevina tekijöinä lapsen kehitykselle ja pärjäämiselle myöhemmin aikuisuudessa toimivat myös lapsen erilaiset persoonalliset tekijät, kuten temperamentti, älykkyys,

17 12 vastuuntunne, positiivinen minäkäsitys, sisäisen hallinnan tunne sekä ikä. Esimerkiksi hyvän kognitiivisen kapasiteetin omaava lapsi on paremmin suojassa sairaan vanhemman psykoottisia harhoja vastaan. (Jähi 2004, 122; Tamminen 2000, 102; Taitto 2001, 192.) Yksi tärkeimmistä lasta suojaavista tekijöistä on hyvä suhde lapsen ja vähintään toisen vanhemman välillä (Solantaus 2001b, 47). Myös perheen ulkopuolisella hyvällä aikuissuhteella on lapsen kehitykselle suojaava merkitys. Sosiaalinen tuki esimerkiksi läheisiltä parantaa myös sairastuneen kykyä toimia vanhempana. Terveen vanhemman tulisi mielellään yhdessä sairaan vanhemman kanssa selittää lapselle hänen ikäänsä vastaavalla tavalla sairaudesta johtuvaa käyttäytymisen muutosta. (Jähi 2004, 120; Tamminen 2000, 102.) Kulttuurissamme ei ole ollut tapana, että vanhemmat kertoisivat omasta psyykkisestä sairaudesta tai siihen liittyvistä kanssakäymisen vaikeuksista lapsilleen. Vanhemmalla itselläänkin saattaa olla vaikeuksia ymmärtää sairauttaan, saati selvittää sitä ymmärrettävästi pienelle lapselle. Sairaudesta vaikenemiseen liittyy usein myös häpeää ja pelkoa vanhemman auktoriteetin vahingoittumisesta sekä vanhemman halua suojella lasta vaikealta asialta.(solantaus 2001b, 48.) Perheessä vanhemman psyykkisistä häiriöistä tulisi keskustella lapsen kanssa samoin kuin muistakin tärkeistä asioista. Monien pienten jutustelujen ja yhdessäolon kautta lapsen ymmärrys perheen tilanteesta lisääntyy. Lapselle on erityisen tärkeää, että häntä kohtaan osoitetaan kiinnostusta ja häntä kuunnellaan. Lasta ei kuitenkaan saa pakottaa puhumaan, jos hän ei ole vielä siihen valmis. Lapsen ikätasoa vastaavalla tavalla annettu tieto sairaudesta auttaa lasta paremmin jäsentämään ja käsittelemään tunteitaan. (Ervast 2001, 79 80; Koskimaa 2005, 34; Solantaus & Ringbom 2004, ) Mitä pidempään perheessä vaietaan vanhemman sairaudesta, sitä vaikeammaksi muodostuu vuorovaikutus ja kommunikointi lapsen ja vanhemman välillä (Söderblom 2005, 35). Tällaisissa tilanteissa on suotavaa, että ulkopuolinen taho, esimerkiksi opettajat ja hoitohenkilökunta tulisivat perheen ja etenkin lapsen tueksi. Ajoissa havaittu kehityksen riski- ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen ja interventio tilanteeseen mahdollistavat lapsen psyykkisten sairauksien ennaltaehkäisyn. (Alasuutari & Solantaus 2004, 23; Solantaus 2001a, 25.) Paras mahdollinen tulos saadaan yhteistyöllä eri

18 sektorirajojen esimerkiksi psykiatrian, lastensuojelun ja perusterveydenhuollon välillä (Inkinen 2001, 10) Vanhemmuuden tukeminen Vanhempien voimavarat heijastuvat koko perheen hyvinvointiin. Voimavaroina nähdään esimerkiksi sukulaisten, ystävien ja muiden samassa elämäntilanteessa olevien perheiden tuki ja vanhempien koulutus. Myönteinen käsitys itsestä vanhempana ja hyvä itsetunto ovat omiaan kasvattamaan avointa ja turvallista suhdetta lapseen. Vanhempien toimiva parisuhde tarjoaa turvallisen kasvualustan lapselle. (Lapsineuvola lapsiperheiden tukena 2004, ) Äidin sairastuessa, hänen jaksamisensa ja tukemisensa vastuu jakaantuu ensisijaisesti lapsen isälle, mutta myös sukulaisten ja ystävien lisäksi erityisesti neuvolan terveydenhoitajalle. Pitkittyessään masennus yleensä pahenee, joten mitä aikaisemmassa vaiheessa ammattilaiselta haetaan apua, sen parempi. Nainen tarvitsee tukea erityisesti myös toisilta äideiltä selvittääkseen itselleen vanhemmuuden ja äitiyden herättämiä ristiriitaisia tunteita. (Niemelä ym. 2003, 258; Viisainen 1999, ) Vanhemmuuden tehtäviä on vaikea määritellä, koska vanhemmuus muuttuu usein näkymättömäksi sen ollessa riittävää. Vasta puutteellinen vanhemmuus ja siitä johtuvat ongelmat herättävät keskustelun siitä, mitä tarvitaan riittävän hyvään vanhemmuuteen. (Schmitt 2003, 298.) Mielenterveysongelmainen vanhempi ei ole huono vanhempi, vaan vanhempi, jonka ihmissuhdetaitoja ja voimavaroja psyykkinen sairaus verottavat. Psyykkinen sairaus ei yksistään vaikuta lapseen, vaan vaikutus ja vakavuus riippuvat siitä, miten vanhemman sairaus heikentää, vääristää tai estää hänen kykyään toimia vanhempana. Mielenterveysongelmasta huolimatta monissa perheissä pärjätään, koska suuri osa lapsista ei sairastu. (Solantaus 2005, ; Tamminen 2000, 101.) Lapsen kehityksen kannalta on tärkeintä, että he saavat tukea ja arvostusta ja heidän kehitysvaiheensa mukaiset tarpeet tyydytetään. Jokaisilla perheenjäsenillä tulisi olla mahdollisuus ilmaista niin myönteisiä kuin kielteisiäkin tunteitaan sovittujen rajojen puitteissa. Myönteisten tunteiden ilmaisemisen olisi kuitenkin oltava hallitsevaa, sil-

19 loin lapsetkin oppisivat tarkastelemaan ympäristöään myönteisellä tavalla. (Wahlberg 1999, ) 14 Kotitöiden tekeminen yhdessä lapsen kanssa ei ole pelkkää arjen taitojen opettelua, vaan se on myös merkityksellinen vanhemman ja lapsen yhdessäolon hetki. Yhdessä tekeminen vahvistaa perheen yhteisöllisyyttä ja tilanteissa on lapselle sosiaalisen kasvun ja itsetunnon kehittymisen aineksia. Kotona kuuluu harjoitella ihmissuhdetaitoja tulevaisuutta varten. (Pollari & Puustinen 2003, 352.) Vanhemmuuden voidaan ajatella olevan elämänpituinen rooli. Lapsi tarvitsee eri ikäkausina erilaista vanhemmuutta. Vanhemmuutta voidaan tarkastella esimerkiksi Morenon laatiman rooliteorian pohjalta laaditun vanhemmuuden roolikartan avulla. Siinä vanhemmuus sisältää viisi keskeistä osa-aluetta: elämänopettaja, ihmissuhdeosaaja, rajojen asettaja, huoltaja ja rakkauden antaja. Jonkin roolin alikehittyneisyys voi vaurioittaa lasta lyhyessäkin ajassa pysyvästi, toisaalta jonkin roolin täydellinenkään puuttuminen ei aiheuta lapselle välitöntä vaaraa. (Helminen 2002, ) Kun vanhempi sairastaa mielenterveysongelmaa yhteiskunnan toimintaan liittyviä suojaavia tekijöitä lapsen kannalta on tiedostettu ja pohdittu liian vähän. Yhteiskunnan vastuulla on terveydenhuollon perheille tarjoama tuki ja ennaltaehkäisevät palvelut, jotka tukevat ja suojaavat lapsen kehitystä. Suomen Lastensuojelu- ja päihdelakiin on kirjattu jo reilusti parikymmentä vuotta sitten mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäjälle velvoite huolehtia palveluja käyttävien aikuisten huollossa olevien lasten hoidon ja tuen tarpeesta. (Solantaus 2005, ) Ongelmien syntymistä ehkäisevää primaaripreventiota toteuttavia tahoja ovat terveydenhuollossa esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolatoiminta sekä kouluterveydenhuolto ja sosiaalihuollossa muun muassa päivähoito sekä toimeentulotukipalvelut (Saarelainen ym. 2000, 27). Kyseisestä lakivelvoitteesta huolimatta mielenterveyspotilaiden lasten tuen tarpeisiin vastaaminen ei ole Suomessa kuulunut terveyspalveluiden rutiineihin. Stakesin vuonna 2001 alkanut ja koko Suomeen laajentuneen Toimiva lapsi & perhe -hankkeen päämääränä on, että kaikki vanhemmat, jotka kärsivät mielenterveysongelmista, saavat tukea vanhemmuudelle ja lapsilleen osana mielenterveysongelmien hyvää hoitoa. Hankkeen tavoitteena on myös muutoksen saaminen koko palvelujärjestelmässä tutkimalla ja kehittämällä ennaltaehkäiseviä työmenetelmiä psykiatristen potilaiden perheiden ja lasten tueksi. Hankkeessa pyritään rakentamaan verkostoja lasten ja aikuis-

20 15 ten palvelujen välille. Uusien työmenetelmien pysyvyyden ja jatkuvan kehittämisen edellytys on koulutuksen saaminen osaksi eri ammattikuntien perus- ja jatkokoulutusta. (Solantaus 2005, ) Stakesin ja Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1997 käynnistämän Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustason työssä eli Vavu -kehityshankkeen myötä terveydenhoitajat ovat saaneet konkreettisen työvälineen siihen, miten toimia lapsen kasvun ja kehityksen edistämiseksi ja vanhemmuuden tukemiseksi lapsiperheissä (Väisänen & Niemelä 2005, 3890). Lastenneuvoloiden kyky lasten hyvinvoinnin tukemisessa sekä ongelmien havaitsemisessa on mittava, koska neuvolatyö tavoittaa lapsiperheet kattavasti. (Lapsineuvola lapsiperheiden tukena 2004, ) Neuvolatyössä pyritään parantamaan työntekijöiden valmiutta tunnistaa tuen tarpeessa olevat perheet. Tuen tarpeen tunnistamiseksi ja huolen puheeksi ottamiseksi on kehitetty erilaisia lomakkeita. Työntekijälle lomakkeet ovat pohjana ja tukena keskusteluissa, joita käydään äidin ja isän kanssa perheestä ja synnytyksestä sekä äidin lasta koskevista huolenaiheista ja tunne-elämän voimavaroista. (Mt.) Omaisyhdistykset ovat tehneet jo vuosia töitä psykoedukatiivisen perhetyömallin kehittämiseksi tilanteessa, jossa joku perheessä sairastuu psyykkisesti. Omaiset mielenterveystyön tukena ry on käynnistänyt viime vuosien aikana useissa kaupungeissa hankkeita ja projekteja, joissa vertaistuki ja vertaisryhmätoiminta, niin lapsille kuin aikuisille, ovat olleet tärkeä perheen voimavaroja lisäävä mahdollisuus. (Berg 2005b.)

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä

LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA Rovaniemi Mika Niemelä anhemman psyykkinen sairaus ja lapsi vanhemman mielialahäiriö yhdistettynä muihin vaikeuksiin iheuttaa riskin lapsen kasvulle ja kehitykselle

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

Pois syrjästä -hanke

Pois syrjästä -hanke Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot