MASENNUS ON SITÄ, ETTÄ KUN PYÖRRYTTÄÄ Lapsen ja vanhemman kokemus Auta leija lentoon, lapsi omaisena -projektin vertaisryhmätoiminnasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MASENNUS ON SITÄ, ETTÄ KUN PYÖRRYTTÄÄ Lapsen ja vanhemman kokemus Auta leija lentoon, lapsi omaisena -projektin vertaisryhmätoiminnasta"

Transkriptio

1 Päivi Akkanen Helena Naukkarinen Ani Närhi MASENNUS ON SITÄ, ETTÄ KUN PYÖRRYTTÄÄ Lapsen ja vanhemman kokemus Auta leija lentoon, lapsi omaisena -projektin vertaisryhmätoiminnasta Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Päivi Akkanen Helena Naukkarinen Ani Närhi Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) Nimeke Masennus on sitä, että kun pyörryttää. Lapsen ja vanhemman kokemus Auta leija lentoon projektin vertaisryhmätoiminnasta Tiivistelmä Opinnäytetyössämme tutkimme neljän 5½-7vuotiaan lapsen ja heidän vanhempiensa kokemuksia Mikkelissä toteutettavasta Auta leija lentoon, lapsi omaisena projektin vertaisryhmätoiminnasta. Perheinterventio on kehitetty ennaltaehkäisemään mielenterveysongelmista kärsivien vanhempien lasten sairastumista. Tutkimuksessa selvitämme, miten lapset ja vanhemmat ovat kokeneet projektin vertaisryhmätoiminnan vaikuttaneen heihin ja perheen arkeen. Opinnäytetyön teoriaosassa käsittelemme vanhemman masennuksen vaikutusta lapseen, sekä vanhemmuuden tukemista. Esitämme myös psykoedukatiivisen työn periaatteita ja lasten sekä vanhempien vertaisryhmille asetettuja tavoitteita. Tässä laadullisessa tutkimuksessa tiedonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Lapsille teimme lapsilähtöisen ryhmähaastattelun, havainnoiden myös lasten käyttäytymistä. Vanhemmille suoritimme lomakehaastattelun, josta teimme jatkohaastattelun puolen vuoden kuluttua ryhmän päättymisestä. Analyysimme pohjautui aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin. Vertaisryhmästä lapset ja vanhemmat olivat saaneet vertaistukea ja ymmärrystä siitä, etteivät ole ainoita, joilla on samanlainen tilanne. Perheissä lasten ja vanhempien keskinäinen ymmärrys ja vuorovaikutus olivat kehittyneet ja vanhemmat olivat oppineet ajattelemaan asioita enemmän lapsen näkökulmasta. Perheet olivat saaneet tukea vanhemmuuteensa ja voimaantuminen oli auttanut arjessa jaksamiseen sekä luonut uskoa tulevaisuuteen. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää projektin päätyttyä, kun luodaan Mikkeliin lapsiomaistyön toimintamallia. Tuloksista saadaan myös tärkeää tietoa kehitettäessä vastaavanlaista vertaisryhmätoimintaa perheille. Asiasanat (avainsanat) lapsitutkimus, masennus, vertaisryhmätoiminta, vanhemmuuden tukeminen, psykoedukaatio Sivumäärä Kieli URN 51 s. + liitt. 16 s. suomi URN:NBN:fi:Mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Päivi Niiranen-Linkama Opinnäytetyön toimeksiantaja Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Päivi Akkanen Helena Naukkarinen Ani Närhi Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree programme in Social Work Bachelor of Social Work Depression is like feeling dizzy. Child s and parent s experience of peer supporting group activity in the project called Auta leija lentoon Abstract The purpose of our Bachelor s thesis was to find out four children s, aged 5 ½-7 years, and their parent s experiences of peer support group activity which was carried out in a project called Auta leija lentoon, lapsi omaisena (Help the kite fly, a child as a next of kin) in Mikkeli. Family intervention has been developed to prevent children whose parents are suffering from mental illnesses, from getting ill. In the study we look into how children and parents have experienced peer support group activities and how it affected them and their everyday life. In the theory part of the study we deal with supporting parenthood and how parents depression affects a child. We also handle a psycoeducative work principles and aims which were given to both childrens and parents supporting groups. In this qualitive study the data collection method was a theme interview. We carried out a child orientated group interview to the children, observing also their behaviour. We made a questionnaire to the parents and after six months the group had been finished we drew up a follow-up questionnaire. Our analysis was based on a content analysis. In the support peer group the children and parents have had peer support and understanding that they are not the only ones who have a similar situation. Understanding and communication between children and parents have improved and parents have learned to think more from the children s point of view. Families have had support to their parenthood and empowerment has helped them to cope with every day life and given faith to the future. The results of our study can be utilized when making a new plan of action for the project in the future and also when developing the working method where the child is a next of kin in the town of Mikkeli. The results can also be important information when planning similar support peer group activities to families. Subject headings, (keywords) child research, depression, peer support group activity, supporting parenthood, psycoeducation Pages Language URN 51 p. + app. 16 p.. Finnish Mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Päivi Niiranen-Linkama Bachelor s thesis assigned by Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO MASENNUKSEN YLEISYYS Masennuksen eli depression esiintyvyys Masennuksen monimuotoinen oireilu AUTA LEIJA LENTOON, LAPSI OMAISENA -PROJEKTI Auta leija lentoon Projektin tavoitteet ja toteutus LAPSEN ROOLI PERHEESSÄ, JOSSA ON MASENTUNUT VANHEMPI Vanhemman masennuksen vaikutus lapseen Lasta suojaavia tekijöitä Vanhemmuuden tukeminen VERTAISRYHMÄTOIMINTA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ Vertaisryhmätoiminnan taustaa Psykoedukaatio eli koulutuksellinen perhetyömenetelmä vertaisryhmässä Lasten vertaisryhmätoiminta Vanhempien vertaisryhmätoiminta LASTEN JA VANHEMPIEN ÄÄNI ESILLE MONIMETODISTEN MENETELMIEN AVULLA Tutkimusongelma Tutkimuksen kohdejoukko ja aineiston keruu Tutustuminen haastateltaviin Tutkimusmenetelmät Laadullinen tutkimus Lapsihaastattelun menetelmä Vanhempien haastattelumenetelmä Aineiston analyysi LASTEN JA VANHEMPIEN KOKEMUKSET Masennuksesta saadun tiedon merkitys Lapsen kokemus vanhemman sairaudesta Vanhempien kokemus tiedon vaikutuksesta lapseen, omaan vointiin ja perheen arkeen Tunteiden työstämisen merkitys... 31

5 7.2.1 Lapsen tapa ilmaista ja kuvata tunteita Vanhempien kokemus lapsen tunteiden tunnistamisen ja ilmaisun kehittymisestä Vanhempien kokemus toiminnan vaikutuksesta omaan ja perheen tunneilmapiiriin Vertaisryhmästä saadun tuen merkitys Lapsen kokemus vertaisryhmätoiminnasta Vanhempien kokemus vertaisryhmätoiminnan vaikutuksesta lapseen Vanhempien kokemukset vertaisryhmätoiminnasta Vertaisryhmän vaikutus puolen vuoden kuluttua ryhmän päättymisestä38 8 POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelu Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Tutkimustulosten hyödynnettävyys ja jatkotutkimusaiheet LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Mielenterveys on keskeinen elämään myönteisesti vaikuttava voimavara ja erottamaton osa terveyttämme. Mielenterveyteen, päihteiden käyttöön tai väkivaltaan liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet jatkuvasti viime vuosina. Psyykkisistä ja sosiaalisista ongelmista kärsivän aikuisen ongelmat vaikuttavat koko perheeseen. Kansainväliset tutkimustulokset osoittavat, että mitä varhemmin interventio riskiolosuhteissa kasvavien perheiden tukemiseksi toteutetaan, sitä paremmat mahdollisuudet lapsilla on selviytyä hyvään aikuisuuteen (Alasuutari & Solantaus 2004, 25 26). Lastensuojelulaki ( /139 7 ) korostaa lasten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisemistä ja niihin varhaista puutumista. Lapsiomaisnäkökulma on kuitenkin ollut liian vähän esillä aikuispsykiatrian hoitokäytännöissä. Vanhemman mielenterveysongelma vaikuttaa koko perheeseen, myös lapseen. Vanhemman psyykkinen sairaus voi muuttaa vanhemmuutta, perheenjäsenten rooleja ja vastuunjakoa sekä heikentää lasten perusturvallisuutta ja heidän myöhempää selviytymistään elämässä. Vaikka useat psyykkisesti sairaiden vanhempien lapsista selviytyvätkin hyvin, on vanhemman psyykkinen sairaus suuri riskitekijä lapsen tasapainoiselle kehitykselle. Perheiden lisääntyneeseen pahoinvointiin tarvitaan uusia toimivia tukimenetelmiä ja tiivistä verkostoitumista sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijoiden kesken. Ennaltaehkäisevä varhaiskasvatus- ja perhetyö sekä varhainen puuttuminen kaikilla potentiaalisilla keinoilla ja toimijoilla on kannattavaa myös yhteiskunnallisesti ajatellen. Uskomme, että sosionomin (AMK) erityisosaamista perhetyössä hyödynnetään yhä lisääntyvässä määrin. Tunnemme kiinnostusta ja tarvetta saada lisää tietoa psyykkisestä sairaudesta kärsivien lapsiperheiden tukemiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Saimme aiheen työhömme Auta leija lentoon, lapsi omaisena - projektista, joka on Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry:n pilottihanke. Alkujaan kolmivuotinen projekti aloitti toimintansa Mikkelissä ja Iisalmessa toukokuussa Jatkoaikaa projektille on myönnetty kaksi vuotta eli vuoden 2009 loppuun. Projektin tarkoituksena on tukea erilaisten menetelmien avulla mielenterveysongelmaisten vanhempien lapsia ja koko perhettä. Auta leija lentoon, lapsi omaisena -projektin päätyttyä on tavoitteena, että sen toimintamuodot jäisivät osaksi pilottikuntien omaa toimintaa.

7 2 Rajaamme opinnäytetyömme käsittelemään projektiin osallistuvien lasten ja heidän vanhempiensa vertaisryhmätoimintaa. Liekö masennuksen yleisyydestä johtuvaa vai sattumaa, että kaikki tutkimukseemme osallistuvat vanhemmat sairastavat masennusta. Haemme tutkimuksessamme vastauksia siihen miten Auta leija lentoon projektin vertaisryhmätoimintaan osallistuneet lapset ja heidän vanhempansa ovat kokeneet ryhmän ja sen toiminnan. Tarkastelemme millaisia merkityksiä vertaistoiminnalla on ollut lapsen ja vanhemman väliselle vuorovaikutukselle, perheen arjessa jaksamiselle, sekä luottamukselle tulevaisuuteen. Toteutamme opinnäytetyömme haastattelemalla ja havainnoimalla mukana olevia lapsia. Haastattelua varten ideoimme toiminnallisen haastattelumenetelmän, jossa käytämme lapsille vertaisryhmässä tutuksi tulleita toimintatapoja. Lasten kykyyn tuottaa luotettavaa tietoa tutkimuksen käyttöön, on suhtauduttu aiemmin epäilevästi. Lasten tutkimus ja lasten haastatteluihin kohdistunut mielenkiinto ovat kuitenkin lisääntyneet viime vuosikymmenenä, kun lapseen on alettu suhtautua yksilöllisemmin ja tasaarvoisemmin. (Hirsjärvi & Hurme 2006, 128.) Vanhempien haastattelu toteutetaan lomakekyselynä. Opinnäytetyömme tulosten pohjalta projektin järjestäjät saavat tärkeää tietoa Mikkelissä toteutettavan projektin vertaisryhmien merkityksestä ja vaikutuksesta niihin osallistuneille perheille. 2 MASENNUKSEN YLEISYYS 2.1 Masennuksen eli depression esiintyvyys Mielenterveyshäiriöt olivat vuonna 2003 yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on tapahtunut merkittävä lisäys erityisesti masentuneiden suhteen. Masennustilan ajoissa tunnistaminen ja hoito ovat tärkeää, koska hoitamattomana masennus pitkittyy vaatien pitkäaikaista ja laaja-alaista hoitoa sekä vuosien seurantaa. Yleensä hoidon tulokset ovat hyviä, sillä masennuksesta voi parantua. (Luhtasaari 2002, 7; Valkonen-Korhonen ym. 2003, 224.) Terveys tutkimuksen mukaan vakavista masennusoireista kärsii lähes 5 prosenttia väestöstä. Kaikissa mitatuissa ikäluokissa naisten vakava masennus oli lähes kaksinkertainen miesten vastaaviin ryhmiin verrattuna. Lisäksi masentuneesta mielialasta kärsi lähes

8 3 15 prosenttia aikuisväestöstä. (Pirkola ym ) Masennuksesta on tullut kansansairaus, johon sairastuu suomalaisista lähes joka toinen jossain vaiheessa elämäänsä (Luhtasaari 2002, 7). Noin 25 prosentilla psykiatrisen avohoidon potilaista on alaikäisiä lapsia. Aromaan ym. mukaan synnytyksen jälkeen masennukseen sairastuneita naisia arvioidaan olevan noin prosenttia äideistä. Ellei tätä masennusta hoideta, se voi jatkua jopa vuosien ajan (Viisainen 1999, 106). Arvioiden mukaan vakavaa masennusta sairastavien vanhempien lapsista 40 prosenttia sairastuu psyykkisesti ennen 20 ikävuottaan ja jopa 60 prosenttia ennen 25 ikävuottaan. Erkonlahden ym. (2000) kartoituksessa ilmeni, että 43 prosentilla lastenpsykiatrisessa avohoidossa ja 70 prosentilla osastohoidossa olevalla lapsen vanhemmalla tavataan mielenterveydellisiä ongelmia. (Solantaus 2001a, ) Hormonaalisilla muutoksilla on merkitystä naisten masennuksen syntyyn, mutta hormonaalisten ja psykologisten tekijöiden keskinäistä vaikutusta tunnetaan vielä aika puutteellisesti. Ilmeistä kuitenkin on, että osalla äideistä masennus liittyy synnytykseen ja äitiyteen. Äidin aiempi psykiatrinen sairastaminen ja suvussa esiintyneet mielialahäiriöt sekä parisuhdeongelmat ja riittämätön sosiaalinen tuki ovat riskitekijöitä synnytyksen jälkeisen masennuksen syntyyn. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004, ) Suomessa perheen sisäisistä vaikeuksista ei ole totuttu puhumaan ulkopuolisille. Puhumisen kynnys on korkea leimautumisen ja syyllistämisen pelossa. Usein myös ammattilaiset välttävät edelleen puhumasta perheen asioista. Perheen sisäisillä ongelmilla on tapana kerääntyä samoihin perheisiin. Esimerkiksi perheessä, jossa on liiallista alkoholinkäyttöä, esiintyy usein myös väkivaltaa ja mielenterveysongelmia. Usein seurauksena on taloudellisia vaikeuksia, avioeroja, huostaanottoja, asunnottomuutta tai eristäytymistä muista ihmisistä ja yhteiskunnasta. Perheen sisäisillä ongelmilla on usein myös alttius periytyä sukupolvelta toisille. (Solantaus 2001a, ) Perheen psykososiaaliset riskitekijät ovat kokonaisuus, jota on vaikea erotella. Lasta suojaavat tekijät turvaavat lasta riskitekijöiden vaikuttaessa, jolloin lapsen kehitys saattaa edetä ongelmitta. Lapsen kehityksen häiriintyminen on pitkäaikainen prosessi, joka syntyy vasta jonkin laukaisevan tekijän vaikutuksesta tai monen riskitekijän yh-

9 4 teisvaikutuksesta. Ainoastaan vaikeissa traumatilanteissa psyykkinen häiriö saattaa kehittyä pelkästään yhden lyhytaikaisen tekijän vaikutuksesta. Vanhemman mielenterveyshäiriö ei yksistään aiheuta lapselle kohonnutta sairastumisriskiä. (Räsänen 2000, ; Solantaus 2001a, ) 2.2 Masennuksen monimuotoinen oireilu Masentunut mieliala on terveen ihmisen perusreaktio henkiseen pahaan oloon. Elämään liittyy usein erilaista surua ja tuskaakin, mihin on täysin normaalia reagoida masentuneella mielialalla. Silloin kun masentunut ja surullinen mieliala on muuttunut ohimenevästä pitkäkestoiseksi ja voimakkaaksi haitaten selvästi ihmisen jokapäiväistä elämää, voidaan puhua masennuksesta eli depressiosta. (Luhtasaari 2002, 10; Räsänen ym. 2000, 191.) Lääketieteessä masennus määritellään monimuotoiseksi ja moniasteiseksi psyykkiseksi häiriöksi, joka syntyy monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Nykyisessä tautiluokituksessa masennustilat jaotellaan oireiden mukaan lieviin, keskivaikeisiin ja vakaviin (Turtonen 2005, 5). Masennus voi kätkeytyä monenlaisten oireiden ja vaivojen taakse. Tästä johtuen ihmisen on vaikea tunnistaa masennusta itsessään. Masennus voi kehittyä niin hitaasti, että myös läheisten on vaikea huomata sairastuneessa tapahtuvia muutoksia. Pitkään jatkuessaan masennus on tila, johon liittyy usein toivottomuutta ja henkistä pahoinvointia. Masennuksen yhteys aivojen ja koko elimistön toimintaan on hyvin ilmeinen. Hoitamattomana masennus heikentää ihmisen elämänlaatua. (Luhtasaari 2002, 9, 11; Aldridge 2001, 132.) Masennus aiheuttaa monenlaisia ongelmia, kuten henkistä kärsimystä ja toimintakyvyn laskua. Ihminen, joka tunnistaa itsensä masentuneeksi ei usein leimaantumisen ja ennakkoluulojen pelossa hae apua. Jos apua rohkaistutaan hakemaan, se tapahtuu yleensä yleislääkärin kautta. Tutkimusten mukaan yleislääkäreiltä jää ensimmäisen tapaamiskerran perusteella havaitsematta puolet masennustapauksista, vaikka potilaista jopa 10 prosenttia kärsii jonkinasteisesta masennuksesta. (Aldridge 2001, ) Tunnistaminen ei ole yleislääkärille helppoa, sillä lähes puolet masentuneista kieltää masentuneisuutensa eivätkä edes vaikuta erityisen masentuneilta (Luhtasaari 2002, 9).

10 5 Kiikkala (1996, 34 96) kuvaa masennusta ihmisen subjektiiviseksi kokemukseksi, joka sisältää sairastuneen tiedon, tahdon ja tunteiden sisäisen ristiriitaisuuden kärsimyksenä, joka ilmenee ja ulottuu elämän eri alueille yksilöllisellä tavalla. Masennus voi ilmetä pahana olona, ahdistuksena, jähmettymisenä, vihamielisyyden ja syyllisyyden tunteina, merkityksettömyytenä, voimattomuutena, toivottomuutena, itsen vähättelynä, ilottomuutena, tuskaisuutena ja avun tarpeena. Masennuksen kanssa esiintyy yleisesti myös fyysisiä oireita ja sairauksia sekä merkittäviä biokemiallisia ja fysiologisia muutoksia. Masennuslääkkeiden tehtävä on korjata näitä muutoksia. Ystävien ja perheen tuki on ensiarvoisen tärkeää, mutta joskus he saattavat olla liian lähellä itse ongelmia voidakseen auttaa. Masennuksesta toipuminen etenee itse työtä tehden ja toisten apua käyttäen. Lievän depression hoidossa painottuvat erilaiset psykoterapiat ja sairastuneen omat keinot vaikuttaa tilanteeseensa, esimerkiksi elämäntavat, asenteet, liikunta ja kirkasvalohoito. Vakavassa masennuksessa lääkitys on jo keskeinen ja välttämätön osa hoitoa, joka tekee muut hoidot mahdolliseksi. Masennuksesta toipuminen ja siihen liittyvät kokemukset voivat joillekin olla myös kasvua ihmisenä ja koitua näin elämän rikkaudeksi. (Aldridge 2001, , ; Turtonen 2005, 5, 8.) 3 AUTA LEIJA LENTOON, LAPSI OMAISENA -PROJEKTI 3.1 Auta leija lentoon Auta leija lentoon, lapsi omaisena -projekti on Omaiset mielenterveystyön tukena Itä- Suomi ry:n (Oma ry) pilottihanke. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama ja alkujaan kolme vuotta kestävä projekti aloitti toimintansa Mikkelissä ja Iisalmella. Projektille on myönnetty jatkoaikaa vuoden 2009 loppuun. Auta leija lentoon -projekti on tarkoitettu perheille, joissa on päiväkoti-, esikouluikäinen tai 1-2 luokkalainen lapsi ja vanhemmalla on mielenterveysongelmia. Perheet tarvitsevat tietoa, ohjausta ja neuvontaa mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä sekä tuentarpeen kartoitusta elämäntilanteeseensa. Perheiden lapsilla on tarve preventiiviseen, ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön ja he tarvitsevat tukea tullakseen näkyväksi ja kuulluksi perheessä. Mikkelissä projektissa mukana olleet perheet ovat

11 ohjautuneet siihen esikoulun, päiväkodin, mielenterveysyksikön ja sosiaalityön kautta. (Heiskanen & Smolander 2006.) Projektin tavoitteet ja toteutus Tämä luku perustuu projektin väliraporttiin, jonka ovat laatineet Heiskanen ja Smolander (2006). Psykoedukatiivista työotetta eli koulutuksellista perhetyötä käyttäen projektissa pyritään vaikuttamaan koko perheen hyvinvointiin, kuormittavuuteen ja jaksamiseen arjessa. Projektin tavoitteena on ehkäistä perheiden syrjäytymistä ja tukea vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta. Lisäksi tuetaan lapsen oikeutta turvalliseen kasvuympäristöön ja elämään elämää lapsen ehdoilla. Projekti pyrkii vaikuttamaan yleisiin asenteisiin nostamalla esille yhteisvastuuta lapsista. Projektissa on tarkoitus kehittää toimiva ja pysyvä toimintamalli pilottikuntien lapsiomaistyöhön. Projektia toteutetaan yhteistyönä pilottikuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, seurakunnan sekä alueella toimivien yhdistysten kanssa. Lisäksi yhteistyössä ovat mukana. Mikkelin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutusyksikkö, Mikkelin ammattiopisto ja Savonia ammattikorkeakoulu Iisalmen yksikkö. Projektin toimintamuotoina on lapsen ja lapsen perheen tukeminen psykoedukatiivisen keinoin sekä perhekurssi- ja vertaisryhmätoiminta. Perheille järjestetään myös virkistystoimintaa ja tarjotaan mahdollisuus vapaaehtoistoiminnan kautta tukihenkilöön. Lasten ja vanhempien vertaisryhmät kokoontuvat rinnakkain samanaikaisesti. Kokoontumiskertoja on kymmenen ja jokaisella ryhmäkerralla on oma teemansa, jota käsitellään. Molemmat ryhmät ovat suljettuja. Lasten vertaisryhmän tarkoituksena on auttaa lasta ymmärtämään mielenterveysongelmia, lisätä lapsen itseluottamusta ja ennaltaehkäistä lapsen psyykkistä pahoinvointia. Lisäksi lasta autetaan löytämään iloa ja toivoa omassa arjessaan. Vertaisryhmissä työstetään kokemuksia ja tunteita luovin ja toiminnallisin menetelmin. Vanhempien vertaisryhmän tavoitteena on vahvistaa vanhempien itseluottamusta omaan vanhemmuuteensa, lisätä tietoa ja ymmärrystä riittävän hyvästä vanhemmuu-

12 7 desta mielenterveysongelmista huolimatta sekä opettaa tarkastelemaan omaa tilannettaan ja sairauttaan lapsen näkökulmasta. Tavoitteena on myös ennaltaehkäistä psyykkistä pahoinvointia, antaa tietoa psyykkisistä sairauksista. Tällä pyritään lisäämään ymmärrystä omasta sairaudesta sekä auttamaan perhettä löytämään iloa ja toivoa arkeensa. Vanhempien vertaisryhmissä käydään läpi kokemuksia ja tunteita keskustellen ja toiminnallisin menetelmin. Perhetyö on tarkoitettu kaikille perheenjäsenille. Se toteutetaan pääasiassa asiakasperheen kotona tavoitteena lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen, vanhemmuuden ja lapsen turvallisen kehityksen tukeminen. Psykoedukatiivisesti työskenneltäessä perheenjäsenille annetaan tietoa, ohjausta ja neuvontaa. Perhe saatetaan tarvitsemiensa palveluiden piiriin kartoittamalla perheenjäsenten avun tarve ja etsimällä heidän hyvinvointiaan tukevat palvelut ja auttavat tahot. Perhekurssit toteutetaan leiri- tai kurssikeskuksissa ja on tarkoitettu kaikille perheenjäsenille. Kurssien tavoitteena on perheen keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen ja ilon löytäminen yhdessä tekemisestä. Kurssien tavoitteena on myös antaa perheille mahdollisuus vertaiskokemuksen saamiseen. Perhekurssilla ohjattu toiminta rakentuu lasten ja vanhempien vertaisryhmistä sekä erilaisista peleistä ja leikeistä. Tukihenkilötoiminta on vapaaehtoistoimintaa, joka on suunnitelmallista ja ohjattua. Toiminnan perustana on molemminpuolinen vapaaehtoisuus, vastavuoroisuus ja tasaarvo. Sen avulla pyritään ennaltaehkäisemään ongelmia, tukemaan perheiden psykososiaalista hyvinvointia ja jaksamista. Tukihenkilö toimii perheen kuuntelijana, keskustelukumppanina ja tukee tavallisen ihmisen taidoin lasten normaalia kehitystä ollen turvallisen ja luotettavan aikuisen malli lapselle. Virkistystoiminnan avulla pyritään auttamaan perhettä löytämään yhdessä tekemisen ilo ja tukemaan perheen keskinäistä vuorovaikutusta. Lisäksi perheillä on mahdollisuus jakaa elämyksiä vertaistensa kanssa.

13 4 LAPSEN ROOLI PERHEESSÄ, JOSSA ON MASENTUNUT VANHEMPI Vanhemman masennuksen vaikutus lapseen Vanhemman sairastuminen psyykkisesti vaikuttaa koko perheeseen ja sen vuorovaikutussuhteisiin. Psyykkisesti sairastuneen vanhemman tunnereaktiot, tapa ajatella ja toimia, ovat usein poikkeavia ja riippuvat häiriön laadusta. Vanhemman masennus on lapsen kehityksen kannalta yksi tärkeimmistä riskitekijöistä lapsen emotionaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle. Muissa mielenterveyshäiriöissä ja alkoholismissa vanhemman käytös poikkeaa huomattavasti normaalista ja lapsikin huomaa, että vanhemmalla on ongelma. Depressiivisen vanhemman heikentynyt kyky ylläpitää lämpimiä tunnesiteitä ja osoittaa lapselle rakkautta ja hyväksyntää voivat olla syitä masennuksen ongelmallisuuteen lapsen kannalta. Lapselle on kuluttavaa olla jatkuvassa epävarmuudessa vanhemman kanssa, jonka mieliala ja käyttäytyminen eivät ole ennakoitavissa. (Solantaus 2001b ) Masennukseen liittyvä ärtyvyys ja huonotuulisuus ovat useimmille lapsille konkreettisin vanhemman sairauteen liittyvä ongelma. Masentuneen vanhemman tapa toimia vanhempana on usein etäinen, ennakoimaton tai kovakourainen. Sairastuneen ärtyneisyys lisää ristiriitoja ja etäisyyttä myös puolisoiden välillä. Masentunut voi suuttua hyvin pienistä asioista ja käyttäytyä jopa väkivaltaisesti lasta, puolisoaan tai molempia kohtaan. Vanhemman ailahtelevan käytöksen lapsi saattaa kokea omaksi syykseen ja ajatella, että on itse paha ja ansaitsee vanhemman kiukun. (Solantaus 2001b, ) Masentuneen vanhemman mieliala näkyy koko olemuksessa, kasvonilmeissä, ryhdissä sekä halussa ja kyvyssä olla perheenjäsenten kanssa. Masentunut on usein fyysisesti väsynyt ja saattaa maata sängyssä päiväkausia, eikä jaksa hoitaa kotia ja lapsia, niin kuin ennen. Ruoka jää valmistamatta, eikä lasten koulunkäyntiin jakseta kiinnittää huomiota. Tämän lapsi saattaa kokea niin, ettei vanhempi välitä hänestä ja lapsen perusturvallisuuden tunne häviää. Vanhemman on tärkeä ymmärtää sairautensa oireet ja varsinkin niiden merkitys lapselle, koska samalla tavalla lapset kuin aikuiset voivat tulkita väärin toisen käyttäytymisen. (Solantaus 2001b, ) Psyykkisesti sairaan vanhemman monimuotoinen oireilu ja siitä johtuva käyttäytyminen verottavat lapsen ja vanhemman keskinäistä kiintymyssuhdetta. Vanhemman ja

14 9 lapsen välinen kiintymyssuhde voi muodostua epävarmaksi tai turvattomaksi. Lapsen on koko ajan yritettävä mukauttaa käytöstään sellaiseksi, mitä hän uskoo vanhemman toivovan tai edellyttävän. Lapsen yritykset ilahduttaa masentunutta vanhempaa monin lapselle ominaisin tavoin saattavat jopa ärsyttää, eikä sairas vanhempi jaksa keskittyä lapsen asioihin. Tästä lapsi syyllistää itseään, että hän ei ole tehnyt tarpeeksi tai oikeita asioita ja yrittää lisää. Tilanne johtaa siihen, että lapsi yhä enemmän yrittää lohduttaa ja parantaa vanhempaansa ja lapsen elämä kiertyy kokonaan vanhemman ongelman ympärille. (Solantaus 2001b, 39.) Eriksonin (1982, ) mukaan ympäristöltä saatu palaute on vaikuttamassa siihen, millaisen kuvan lapsi muodostaa itsestään. Toistuva negatiivinen palaute sekä useat epäonnistumisen kokemukset kehittävät lapselle alemmuuden tunteen. Lapsi tarvitsee paljon positiivista palautetta ja kannustusta aikuisilta, vaikka olisi epäonnistunutkin tehtävissään, jotta hänelle voisi muodostua myönteinen kuva itsestään. Vanhemman psyykkinen sairaus herättää lapsessa monenlaisia ajatuksia ja tunteita, joita hän ei ymmärrä. Lapsen voi olla vaikea näyttää vanhemmille, kun hän on oikeasti vihainen tai pettynyt, huolissaan, surullinen tai peloissaan. Myös ystäville aitojen tunteiden näyttäminen saattaa olla vaikeaa. Lapselle omien tunteiden piilottamisesta tulee paha olo, joka purkautuu esiin lapsilla eri tavoin. Joillekin lapsille tulee päänsärkyä, toinen saa vatsakipuja, joku saattaa käyttäytyä aggressiivisesti, kiukuttelee sisaruksilleen tai heittelee lelujaan, paiskoo ovia tai suuttuu ehkä itselleen. Lapselle on tärkeää kertoa, että kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta tavaroita ei saa rikkoa, eikä ketään saa vahingoittaa, ei itseään, eikä toisia. (Inkinen & Söderblom 2005, ) Jähi (2004, 159) on haastatellut väitöstutkimuksessaan kymmentä aikuista, joiden toinen vanhemmista oli aikoinaan sairastanut psyykkisesti. Tutkimuksesta ei voi tehdä yleistyksiä, mutta suurimman osan vastaajista oli vaikea puhua lapsuuden kokemuksistaan. Muistot lapsuudesta herättivät haastatelluissa ristiriitaisia tunteita. Mielenterveysongelmainen vanhempi saatettiin muistaa aggressiivisena, tuhoavana, pelottavana tai julmana. Tunteet saattoivat vaihdella vihasta rakkauteen, myötätuntoon ja sääliin. Ervastin tutkimuksessa lapset kiinnittivät huomiota esimerkiksi siihen, ettei vanhempi jaksanut pukeutua, vaan oli koko päivän kylpytakissa. Se, ettei vanhempi sairautensa vuoksi jaksanut tehdä kotona mitään, aiheutti lapsissa huolta ja epävarmuutta. (Ervast

15 , 81.) Vanhemmat luulevat usein, että lapset eivät aavista heidän epätoivoaan. Todellisuudessa jokainen lapsi pelkää sairaan vanhemman tekevän itselleen jotain, jos hän on kovin epätoivoinen. Tällaisessa tilanteessa lapsi voi alkaa kantaa vastuuta ja huolehtia vanhemmastaan sekä nuoremmista sisaruksistaan. Lapset oppivat asettamaan toisen tarpeet ensisijaiseksi ja syrjäyttämään oman kehityksenä kannalta välttämättömät tarpeensa, esimerkiksi harrastukset, koulunkäynnin ja ystävyyssuhteet. (Solantaus 2001b, 41, 45; Jähi 2001, 61.) Masentuneelle ihmiselle seurustelu muiden ihmisten kanssa saattaa tuntua ylivoimaiselle tai hän on menettänyt mielenkiintonsa siihen. Perheen eristäytyminen sosiaalisista kontakteista merkitsee myös perheen tukiverkoston heikentymistä tai jopa häviämistä. Vanhemmat ovat saattaneet ennakkoluulojen pelossa kieltää lasta puhumasta kodin ongelmista ulkopuolisille. Lapset ovat lojaaleita vanhemmilleen ja vaikenevat. Lapset eivät usein edes tiedä, että heillä on oikeus kertoa mieltään painavista asioista luotettavalle aikuiselle. (Solantaus & Ringbom , 50.) Perhesalaisuus merkitsee sitä, ettei lapsi voi vapaasti kutsua ystäviä kotiinsa ja lapsi alkaa karttaa ystäviään. Perheen eristäytyminen voi johtaa myös lapsen eristäytymiseen. Lapset ovat myös alttiita omaksumaan masentuneen vanhemman depressiivisen ajattelumallin, jossa itsesyytökset, toivottomuus, syvä huonommuuden ja häpeän tunne sekä kokemus itsestä, muista ja erilaisista arkipäivän tapahtumista ovat kääntyneet negatiiviseksi. (Jähi 2001, 59 61; Solantaus 2001b, ) Masennuksella on taipumus uusiutua, joten perheen tilanne voi jatkua vaikeana pitkään, jopa lapsen koko lapsuuden ajan. Vanhemman psyykkinen häiriö ja siihen liittyvät ongelmat kuormittavat joskus lapsen elämää niin paljon, että hän alkaa itse oireilla tai vaikeudet saattavat ilmetä vasta myöhemmin aikuisena. Jos lapsen koulunkäynti häiriintyy jo peruskoulussa, se saattaa heijastua jatko-opintoihin tai työuraan. (Solantaus 2001b, ) Masentuneiden vanhempien lapset ovat hyvin herkkiä ja vastuuntuntoisia. He ovat jo pienestä oppineet tarkkailemaan vanhempaansa ja yrittäneet ennakoida tämän reaktioita eri asioihin. Tämän seurauksena jotkut lapsista kehittyvätkin varsinaisiksi ihmissuhdeasiantuntijoiksi, joilla on tarkka huomiokyky ja taito aistia muiden mielialoja. Osallistuminen ja auttaminen kodin arjen pyörittämiseen saattaa kasvattaa heistä vas-

16 11 tuuntuntoisia ja pitkäjänteisiä aikuisia, joiden suoriutuminen koulussa ja työelämässä on esimerkillistä. Yllättävistä ja kiperistä tilanteista omin avuin selviytyminen on kehittänyt heidän oma-aloitteisuuttaan sekä luottamusta omaan selviytymiseen. Toisaalta liiallinen vastuunkanto perheen asioista ja kodintöistä saattaa altistaa lapsen uupumiselle ja oman minän kehittymisen ongelmille. Hyvät ominaisuudet voivat kehittyä myös ilman vaikeita kokemuksiakin. Lapselle tulee osoittaa, että perhe ei ole hänen vastuullaan, vaan hänellä on oikeus olla lapsi. (Solantaus 2001a, ) 4.2 Lasta suojaavia tekijöitä Lapsilla ja perheillä on elämässä vaikeita vaiheita, ne kuuluvat jokaisen elämään. Huomiota tulee kiinnittää enemmän siihen, kuinka vaikeuksien kanssa eletään ja miten niitä ratkotaan. (Solantaus & Ringbom 2004, 3.) Vanhemman psyykkisen sairauden vuoksi lapsen kehityksen häiriintyminen on yhteydessä moniin psykososiaalisiin tekijöihin. Toisaalta on huomioitava, että suurella osalla lapsista kehitys sujuu ilman erityisiä ongelmia. (Alasuutari & Solantaus 2004, 22.) Lapsen kehitystä suojaavat hyvä suhde vanhempaan ja ymmärrys vanhemman sairaudesta sekä omasta että perheen tilanteesta. Kodin hyvä tunne-ilmapiiri ja arjen sujuvuus tuovat lapselle turvallisuutta. Perheen sosiaalinen verkosto ja lapsen omat ystävät ja harrastukset sekä kiinnittyminen päivähoitoon tai myöhemmin kouluun on lapsen kehitykselle tärkeää. (Berg & Johansson 2003, ) Aikuisen tehtävä on turvata lapselle mahdollisuus ystävyyssuhteisiin. Ikäisessään seurassa lapsi saa sellaisia virikkeitä, joita aikuissuhteet eivät voi korvata. Ystävien seurassa aikuinen ei ole määrittelemässä lapselle hyväksytyn ja hylättävän käyttäytymisen rajaa, vaan lapsi voi aidosti tuntea olevansa vertainen. Ystävillä on lapselle monipuolinen sosiaalistava ja kehitystä edistävä tehtävä. Vierailuilla ystävien luona lapset hankkivat näkemyksen erilaisista perhekulttuureista ja ovat valmiimpia hyväksymään elämän moninaisuuden. Ystäväpiirin emotionaalinen tuki on lapsen itsetunnolle ja kasvulle merkittävää. Ystäviltä lapsi saa ymmärrystä ja empatiaa. (Taipale 1998, ) Suojelevina tekijöinä lapsen kehitykselle ja pärjäämiselle myöhemmin aikuisuudessa toimivat myös lapsen erilaiset persoonalliset tekijät, kuten temperamentti, älykkyys,

17 12 vastuuntunne, positiivinen minäkäsitys, sisäisen hallinnan tunne sekä ikä. Esimerkiksi hyvän kognitiivisen kapasiteetin omaava lapsi on paremmin suojassa sairaan vanhemman psykoottisia harhoja vastaan. (Jähi 2004, 122; Tamminen 2000, 102; Taitto 2001, 192.) Yksi tärkeimmistä lasta suojaavista tekijöistä on hyvä suhde lapsen ja vähintään toisen vanhemman välillä (Solantaus 2001b, 47). Myös perheen ulkopuolisella hyvällä aikuissuhteella on lapsen kehitykselle suojaava merkitys. Sosiaalinen tuki esimerkiksi läheisiltä parantaa myös sairastuneen kykyä toimia vanhempana. Terveen vanhemman tulisi mielellään yhdessä sairaan vanhemman kanssa selittää lapselle hänen ikäänsä vastaavalla tavalla sairaudesta johtuvaa käyttäytymisen muutosta. (Jähi 2004, 120; Tamminen 2000, 102.) Kulttuurissamme ei ole ollut tapana, että vanhemmat kertoisivat omasta psyykkisestä sairaudesta tai siihen liittyvistä kanssakäymisen vaikeuksista lapsilleen. Vanhemmalla itselläänkin saattaa olla vaikeuksia ymmärtää sairauttaan, saati selvittää sitä ymmärrettävästi pienelle lapselle. Sairaudesta vaikenemiseen liittyy usein myös häpeää ja pelkoa vanhemman auktoriteetin vahingoittumisesta sekä vanhemman halua suojella lasta vaikealta asialta.(solantaus 2001b, 48.) Perheessä vanhemman psyykkisistä häiriöistä tulisi keskustella lapsen kanssa samoin kuin muistakin tärkeistä asioista. Monien pienten jutustelujen ja yhdessäolon kautta lapsen ymmärrys perheen tilanteesta lisääntyy. Lapselle on erityisen tärkeää, että häntä kohtaan osoitetaan kiinnostusta ja häntä kuunnellaan. Lasta ei kuitenkaan saa pakottaa puhumaan, jos hän ei ole vielä siihen valmis. Lapsen ikätasoa vastaavalla tavalla annettu tieto sairaudesta auttaa lasta paremmin jäsentämään ja käsittelemään tunteitaan. (Ervast 2001, 79 80; Koskimaa 2005, 34; Solantaus & Ringbom 2004, ) Mitä pidempään perheessä vaietaan vanhemman sairaudesta, sitä vaikeammaksi muodostuu vuorovaikutus ja kommunikointi lapsen ja vanhemman välillä (Söderblom 2005, 35). Tällaisissa tilanteissa on suotavaa, että ulkopuolinen taho, esimerkiksi opettajat ja hoitohenkilökunta tulisivat perheen ja etenkin lapsen tueksi. Ajoissa havaittu kehityksen riski- ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen ja interventio tilanteeseen mahdollistavat lapsen psyykkisten sairauksien ennaltaehkäisyn. (Alasuutari & Solantaus 2004, 23; Solantaus 2001a, 25.) Paras mahdollinen tulos saadaan yhteistyöllä eri

18 sektorirajojen esimerkiksi psykiatrian, lastensuojelun ja perusterveydenhuollon välillä (Inkinen 2001, 10) Vanhemmuuden tukeminen Vanhempien voimavarat heijastuvat koko perheen hyvinvointiin. Voimavaroina nähdään esimerkiksi sukulaisten, ystävien ja muiden samassa elämäntilanteessa olevien perheiden tuki ja vanhempien koulutus. Myönteinen käsitys itsestä vanhempana ja hyvä itsetunto ovat omiaan kasvattamaan avointa ja turvallista suhdetta lapseen. Vanhempien toimiva parisuhde tarjoaa turvallisen kasvualustan lapselle. (Lapsineuvola lapsiperheiden tukena 2004, ) Äidin sairastuessa, hänen jaksamisensa ja tukemisensa vastuu jakaantuu ensisijaisesti lapsen isälle, mutta myös sukulaisten ja ystävien lisäksi erityisesti neuvolan terveydenhoitajalle. Pitkittyessään masennus yleensä pahenee, joten mitä aikaisemmassa vaiheessa ammattilaiselta haetaan apua, sen parempi. Nainen tarvitsee tukea erityisesti myös toisilta äideiltä selvittääkseen itselleen vanhemmuuden ja äitiyden herättämiä ristiriitaisia tunteita. (Niemelä ym. 2003, 258; Viisainen 1999, ) Vanhemmuuden tehtäviä on vaikea määritellä, koska vanhemmuus muuttuu usein näkymättömäksi sen ollessa riittävää. Vasta puutteellinen vanhemmuus ja siitä johtuvat ongelmat herättävät keskustelun siitä, mitä tarvitaan riittävän hyvään vanhemmuuteen. (Schmitt 2003, 298.) Mielenterveysongelmainen vanhempi ei ole huono vanhempi, vaan vanhempi, jonka ihmissuhdetaitoja ja voimavaroja psyykkinen sairaus verottavat. Psyykkinen sairaus ei yksistään vaikuta lapseen, vaan vaikutus ja vakavuus riippuvat siitä, miten vanhemman sairaus heikentää, vääristää tai estää hänen kykyään toimia vanhempana. Mielenterveysongelmasta huolimatta monissa perheissä pärjätään, koska suuri osa lapsista ei sairastu. (Solantaus 2005, ; Tamminen 2000, 101.) Lapsen kehityksen kannalta on tärkeintä, että he saavat tukea ja arvostusta ja heidän kehitysvaiheensa mukaiset tarpeet tyydytetään. Jokaisilla perheenjäsenillä tulisi olla mahdollisuus ilmaista niin myönteisiä kuin kielteisiäkin tunteitaan sovittujen rajojen puitteissa. Myönteisten tunteiden ilmaisemisen olisi kuitenkin oltava hallitsevaa, sil-

19 loin lapsetkin oppisivat tarkastelemaan ympäristöään myönteisellä tavalla. (Wahlberg 1999, ) 14 Kotitöiden tekeminen yhdessä lapsen kanssa ei ole pelkkää arjen taitojen opettelua, vaan se on myös merkityksellinen vanhemman ja lapsen yhdessäolon hetki. Yhdessä tekeminen vahvistaa perheen yhteisöllisyyttä ja tilanteissa on lapselle sosiaalisen kasvun ja itsetunnon kehittymisen aineksia. Kotona kuuluu harjoitella ihmissuhdetaitoja tulevaisuutta varten. (Pollari & Puustinen 2003, 352.) Vanhemmuuden voidaan ajatella olevan elämänpituinen rooli. Lapsi tarvitsee eri ikäkausina erilaista vanhemmuutta. Vanhemmuutta voidaan tarkastella esimerkiksi Morenon laatiman rooliteorian pohjalta laaditun vanhemmuuden roolikartan avulla. Siinä vanhemmuus sisältää viisi keskeistä osa-aluetta: elämänopettaja, ihmissuhdeosaaja, rajojen asettaja, huoltaja ja rakkauden antaja. Jonkin roolin alikehittyneisyys voi vaurioittaa lasta lyhyessäkin ajassa pysyvästi, toisaalta jonkin roolin täydellinenkään puuttuminen ei aiheuta lapselle välitöntä vaaraa. (Helminen 2002, ) Kun vanhempi sairastaa mielenterveysongelmaa yhteiskunnan toimintaan liittyviä suojaavia tekijöitä lapsen kannalta on tiedostettu ja pohdittu liian vähän. Yhteiskunnan vastuulla on terveydenhuollon perheille tarjoama tuki ja ennaltaehkäisevät palvelut, jotka tukevat ja suojaavat lapsen kehitystä. Suomen Lastensuojelu- ja päihdelakiin on kirjattu jo reilusti parikymmentä vuotta sitten mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäjälle velvoite huolehtia palveluja käyttävien aikuisten huollossa olevien lasten hoidon ja tuen tarpeesta. (Solantaus 2005, ) Ongelmien syntymistä ehkäisevää primaaripreventiota toteuttavia tahoja ovat terveydenhuollossa esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolatoiminta sekä kouluterveydenhuolto ja sosiaalihuollossa muun muassa päivähoito sekä toimeentulotukipalvelut (Saarelainen ym. 2000, 27). Kyseisestä lakivelvoitteesta huolimatta mielenterveyspotilaiden lasten tuen tarpeisiin vastaaminen ei ole Suomessa kuulunut terveyspalveluiden rutiineihin. Stakesin vuonna 2001 alkanut ja koko Suomeen laajentuneen Toimiva lapsi & perhe -hankkeen päämääränä on, että kaikki vanhemmat, jotka kärsivät mielenterveysongelmista, saavat tukea vanhemmuudelle ja lapsilleen osana mielenterveysongelmien hyvää hoitoa. Hankkeen tavoitteena on myös muutoksen saaminen koko palvelujärjestelmässä tutkimalla ja kehittämällä ennaltaehkäiseviä työmenetelmiä psykiatristen potilaiden perheiden ja lasten tueksi. Hankkeessa pyritään rakentamaan verkostoja lasten ja aikuis-

20 15 ten palvelujen välille. Uusien työmenetelmien pysyvyyden ja jatkuvan kehittämisen edellytys on koulutuksen saaminen osaksi eri ammattikuntien perus- ja jatkokoulutusta. (Solantaus 2005, ) Stakesin ja Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1997 käynnistämän Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustason työssä eli Vavu -kehityshankkeen myötä terveydenhoitajat ovat saaneet konkreettisen työvälineen siihen, miten toimia lapsen kasvun ja kehityksen edistämiseksi ja vanhemmuuden tukemiseksi lapsiperheissä (Väisänen & Niemelä 2005, 3890). Lastenneuvoloiden kyky lasten hyvinvoinnin tukemisessa sekä ongelmien havaitsemisessa on mittava, koska neuvolatyö tavoittaa lapsiperheet kattavasti. (Lapsineuvola lapsiperheiden tukena 2004, ) Neuvolatyössä pyritään parantamaan työntekijöiden valmiutta tunnistaa tuen tarpeessa olevat perheet. Tuen tarpeen tunnistamiseksi ja huolen puheeksi ottamiseksi on kehitetty erilaisia lomakkeita. Työntekijälle lomakkeet ovat pohjana ja tukena keskusteluissa, joita käydään äidin ja isän kanssa perheestä ja synnytyksestä sekä äidin lasta koskevista huolenaiheista ja tunne-elämän voimavaroista. (Mt.) Omaisyhdistykset ovat tehneet jo vuosia töitä psykoedukatiivisen perhetyömallin kehittämiseksi tilanteessa, jossa joku perheessä sairastuu psyykkisesti. Omaiset mielenterveystyön tukena ry on käynnistänyt viime vuosien aikana useissa kaupungeissa hankkeita ja projekteja, joissa vertaistuki ja vertaisryhmätoiminta, niin lapsille kuin aikuisille, ovat olleet tärkeä perheen voimavaroja lisäävä mahdollisuus. (Berg 2005b.)

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot