Näin. Avoimuus on tuonut tukea, ymmärrystä ja voimia. selvisin. hedelmättömyydestä SELVIYTYMISKEINOT. Keramiikkataidetta. Lapsettoman.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näin. Avoimuus on tuonut tukea, ymmärrystä ja voimia. selvisin. hedelmättömyydestä SELVIYTYMISKEINOT. Keramiikkataidetta. Lapsettoman."

Transkriptio

1 LAPSETTOMIEN YHDISTYS SIMPUKKA RY:N JÄSENLEHTI Näin selvisin masennuksesta Hedelmöityshoidot ja palkallinen sairausloma Keramiikkataidetta hedelmättömyydestä Lapsettoman SELVIYTYMISKEINOT Sari Vuori: Avoimuus on tuonut tukea, ymmärrystä ja voimia

2 Fertinova on osa Terveystalo-konsernia. Sisällys Teema: Lapsettomuuden selviytymiskeinot 4 Terveisiä toimistolta 5 Pääkirjoitus 6 Sari Vuori: Lapsen sijaan syntyi lastenlevy 9 Simpukka-lehti uudistui 10 Keramiikkataidetta lapsettomuudesta 12 Masennus ja lapsettomuus Lapsettomuuteen kuuluva ahdistus ja alakulo ei välttämättä ole masennusta. Monille lapsettomuus aiheuttaa myös masennusta. Masennus on niin yleistä, että sitä ei tarvitse hävetä. Se on hoidettavissa, kunhan masentunut vain hakee itselleen apua. 6 Tukea uuden 16 Hedelmöityshoidot ja sairausloma Lapsettomuushoitopotilaalla oikeus sairausajan palkkaan, mutta vain tietyin edellytyksin selviää Piia Nyströmin tekemästä oikeustieteen gradusta. Aina elämä ei mene suunnitelmien mukaan. Asianajajana työskentelevä Sari Vuori on löytänyt elämäänsä ilon musiikista ja sukulaislapsista. elämän syntyyn 19 SimpukkaParit-projekti Huhtikuussa starttaava projekti tarjoaa voimavaroja parisuhteeseen vertaistuen avulla. Haaveena oma lapsi? Jos oma lapsi syystä tai toisesta antaa odottaa itseään, lapsettomuuden hoitoon erikoistuneet asiantuntijamme voivat auttaa. Lapsettomuushoidolla voidaan auttaa jopa 80 % lapsettomista pareista saamaan oma lapsi. Olemme auttaneet jo tuhansia pariskuntia ja itsellisiä naisia. Kuuntelemme sinun toiveitasi Jokainen tapaus on ainutkertainen, ymmärrämme ihmisten yksilölliset huolet ja tarpeet. Teemme jokaiselle asiakkaallemme henkilökohtaisen hoitosuunnitelman. Jo ensimmäisen henkilökohtaisen tapaamisen yhteydessä voimme suunnitella aikataulua. Uusi nimi, tunnustettu osaaminen Fertinovassa yhdistyvät Helsingin Fertinovan, Turun ja Tampereen AVAklinikoiden sekä Jyväskylän In-Tiimin palvelut ja kokemus. Sinua palvellaan luotettavasti ja luottamuksella. Noudatamme toiminnassamme hedelmöityshoitolakia. OTA YHTEYTTÄ: puhelin (09) puhelin (02) puhelin (03) puhelin (014) Hanna Jylhä IVF-bioteknologi Antti Perheentupa Annamari Lähteenmäki vastaava lääkäri lapsettomuuslääkäri 20 Vapaaehtoistoiminta selviytymiskeinona Vapaaehtoistoiminta mielletään auttamiseksi: teen vapaaehtoistyötä, koska haluan auttaa muita. Näyttää siltä, että parhaimmillaan vapaaehtoistoiminta voi auttaa selviytymään lapsettomuudesta. 22 Simpukan uudet kotisivut 25 Haalea Viiva Lapsettomuuskokemuksista syntyi monologiesitys. 10 Miia Kallio käsittelee lapsettomuutta ja hedelmöityshoitoja taiteen avulla. Suvun lapsettomat naiset ovat antaneen rohkaisevan esimerkin siitä, että ilman omia lapsiakin voi elää täyttä elämää. 22 Tamperelainen mainos- ja viestintätoimisto Villivisio suunnitteli ja toteutti Simpukka ry:lle visuaalisen ilmeen ja www-sivut. Villivision ja yhdistyksen välillä yhteinen sävel löytyi lähes välittömästi. 26 Tutkimuskatsaus 28 Selviytymiskeinoja Kysyimme Simpukan lukijoilta mitkä selviytymiskeinot ovat hyväksi havaittuja, mitkä eivät toimi lainkaan ja mitä voisi vielä kokeilla. 30 Hallitus 2014 Hallitus on täynnä supervoimia: joukosta löytyy niin optimisti, eroguru, kikkailija, uskaltaja kuin Excel-velhokin. 32 Vertaistuki 34 Lukijan tarina: Miten selvisin masennuksesta 37 Seuraavassa Simpukassa 38 Yhdistys tiedottaa ELÄMÄNTEHTÄVÄNÄ UUSI ELÄMÄ Simpukka

3 l TERVEISIÄ TOIMISTOLTA PÄÄKIRJOITUS l Simpukka on Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n jäsenlehti. Se lähetetään yhdistyksen jäsenille jäsenetuna. ILMOITUSHINNAT 1/8 sivu 100 euroa, 1/4 sivu 160 euroa, 1/2 sivu 234 euroa, 1/1 sivu 390 euroa Kaikki ilmoitukset ovat värillisiä. LEHDEN HINTA MUILLE KUIN JÄSENILLE Vuosikerta 28 euroa Irtonumero 7,50 euroa (+ postituskulut) Irtonumero jäsenille 6,75 euroa (+ postituskulut) SIMPUKAN TOIMITUS Anne Lindfors, päätoimittaja Satu Rautakallio-Hokkanen, toimitussihteeri Esa Kynäslahti, Miia Mikkonen ja Tiina Nieminen Postiosoite Verstaankatu 5 A LH 3, Tampere SIMPUKAN TILAUKSET, OSOITTEET JA JÄSENASIAT SIMPUKAN AIKATAULU Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Simpukka ilmestyy huhti-toukokuussa. Aineisto lehteen tulee olla toimituksessa viimeistään Kannen kuva: Raisa Kyllikki Ranta Ulkoasu ja taitto: Reija Jokinen Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 2014 ISSN LAPSETTOMIEN YHDISTYS SIMPUKKA RY Toiminnanjohtaja Anne Lindfors Toimisto Verstaankatu 5 A LH 3, Tampere Puheenjohtaja Miia Rajamäki JÄSENMAKSUT 26 euroa/henkilö 6 euroa/perhejäsen 260 euroa/ainaisjäsen 320 euroa/ainaisjäsen, pariskunta 35 euroa/ammattilaisjäsen 10 euroa/kannatusjäsenmaksu 75 euroa/kannatusyhdistysmaksu Tilinumero FI Kampauksia ja kotisivuja Komee afro, Satu. Näin lausahti jo aikuinen kummipoikani muutama vuosi sitten kun katseli ristiäiskuviaan, joissa hän oli kumminsa sylissä. Minä tietysti puolustauduin vastaamalla, että kampaukseni oli 80-luvun lopulla aivan viimeisintä huutoa, vaikka totuuden nimissä on myönnettävä, että sillä hetkellä enemmän nolotti kuin nauratti. Muistan hyvin kun vuonna 2010 innosta täristen katselimme Simpukkayhdistyksen täysin uudistettuja kotisivuja. Miten hienolta ja uudelta kaikki silloin näyttikään! Uusi värimaailma ja logo piristivät kuin auringonpaiste ja uusi esite kiilteli kädessäni. Tuntui, että olimme astuneet jättiharppauksen nykypäivään ja niinhän me olimmekin. Projekti oli sujunut loistavasti, osapuolet olivat tyytyväisiä ja sivuilla oli kaikenmaailman uudet vekottimet, mitä keksiä voi. Tämän päivän teknologia rynnistää eteenpäin ja haastaa meitä aina vain nopeampaan tempoon. Se, mikä on tänään kädessäsi, tuntuu huomenna jo 80-luvulta. Viime vuonna heräsi ajatus kotisivujen uudistamisesta ja kun vauhtiin päästiin, samalla hujauksella saamme tänä vuonna uusitun logon ja visuaalisen ulkoasun. Uusien yhteistyökumppanien rautainen ammattitaito on taannut meille sujuvan projektin, joka on täyttänyt kaikki toiveemme ja vähän enemmänkin. Muutos on hyväksi kun se on perusteltua, ei vain siksi, että on pakko tai kun muutkin niin tekevät. Mukaan kannattaa hypätä omien resurssien mukaan. Kun katselen uusien sivujen koeversiota, en voisi olla tyytyväisempi. Taas on kuin uusi aurinko paistaisi, enkä malta odottaa millaisen vastaanoton uudistus tuo. Toivottavasti kuulemme teiltä miten tällä kertaa onnistuimme? Se kampaus kyllä nolottaa edelleen Satu Rautakallio-Hokkanen Kuvassa vasemmalta: järjestösihteeri Satu, vertaistukikoordinaattori Johanna ja toiminnanjohtaja Anne. Ristiriitainen raskaus Odotettuani raskaaksi tulemista useamman vuoden luulin olevani varsin valmis tulemaan raskaaksi, olemaan raskaana yhdeksän kuukautta ja synnyttämään. Väärin luulin. Plussauutista seuraavat päivät olin aivan varma, että olin saanut toisen ihmisen testin tuloksen. En uskonut koko asiaa, ennen kuin varhaisultrassa näin sen pienen katkaravun näköisen otuksen kohdussani ja kuulin sen sydänäänet. Pelkäsin keskenmenoa tietenkin. Pahoinvointi sai raskauden tuntumaan todelliselta, mutta oli muuten erittäin epämiellyttävää. Kehon muuttuminen oli hämmentävää, ehkä kaikkein vaikeinta minun oli sopeutua juuri siihen. Olin päättänyt hiljaa mielessäni, että jos joskus olen raskaana, en valita mistään. Ei olisi pitänyt päättää. Oli raskaus saanut alkunsa lyhyen tai pitkän odotuksen jälkeen, millä tavalla hyvänsä, niin raskaana oleva nainen on kuitenkin ensisijaisesti raskaana oleva nainen. Vaivoja voi olla tai olla olematta, ne voivat olla lieviä tai hyvin vaikeita. Mutta että kieltää itseltään tuntemuksiensa purkaminen ääneen, tai edes hiljaa mielessään. Se on kohtuutonta itseään kohtaan, ymmärrän nyt. Jälkeenpäin ymmärrän senkin, että olin niin valmistautunut jäämään kokonaan lapsettomaksi, että en selvittänyt millaista on olla raskaana ja, etenkin, millaista on olla raskaana hedelmöityshoitojen jälkeen. Väitän, että Simpukan helmi se on erilaista. Lapsenkaipuu on ollut niin voimakas, että on päättänyt, ettei valita mistään. Pelko keskenmenosta tai kohtukuolemasta on läsnä synnytykseen asti. Kaikki tunteet piilottaa sisälleen. Minä uskon, että osa kaikista paineista, joita itse itselleni asetin, johtui lapsettomuudesta. Siitä, että oli päättänyt etukäteen, miten kaiken pitää mennä, jos joskus olen raskaana. Voi kunpa minulla olisi ollut älyä ottaa asioista ajoissa ja paremmin selvää. Suurin osa tahattomasti lapsettomista saa jossain vaiheessa lapsen tavalla tai toisella. Niin raskauteen kuin vanhemmuuteen liittyy lapsettomuuden kokeneilla omanlaisiaan ajatuksia. Siksi meillä Simpukassa on vertaistukiryhmiä myös lapsellisille lapsettomille. Ainoa lapseni täyttää kesällä jo kuusi vuotta. Minun olisi pitänyt vaihtaa ajatuksia näistä teemoista jo kauan sitten, purkaa kokemuksiani saman kokeneiden kanssa. Kunpa olisin ymmärtänyt aloittaa sen jo silloin, kun tulin raskaaksi. Parempi myöhään kuin ei lainkaan ja siksipä aion tänä vuonna osallistua Tampereella toimintansa aloittavan lapsellisten lapsettomien vertaistukiryhmän tapaamisiin. Miia Rajamäki Sari Vuori Uudistuneen Simpukka-lehden kannessa annetaan kasvot lapsettomuudelle. Ensimmäinen rohkea kansikasvo on Sari Vuori. Sari näyttää, että tahatonta lapsettomuutta ei tarvitse hävetä tai peitellä. Hän myös jakaa avoimesti omat selviytymisvinkkinsä mm. lastenlaulujen tekemisen ja lapsenmielisyyden säilyttämisen ja osoittaa esimerkillään, että ilman omia lapsia ja puolisoa voi elää hyvää ja täyttä elämää. Simpukka-yhdistys myöntää Simpukan Helmen henkilölle tai taholle, joka on edistänyt lapsettomien hyvinvointia yhteiskunnassamme. 4 Simpukka Simpukka

4 l SYKE Lapsen sijaan syntyi lastenlevy Sari Vuori alkoi kirjoittaa lastenloruja käydessään lapsettomuushoidoissa. Hoidot päättyivät tuloksettomina ja parisuhdekin päättyi, mutta Sarilla oli ainekset lastenlevyyn. Asianajajana työskentelevä Sari kokosi ympärilleen bändin, julkaisi levyn ja päätti lahjoittaa tuotot hyväntekeväisyyteen lapsille. TEKSTI: LAURA ROININEN KUVAT: RAISA KYLLIKKI RANTA Oikeastaan levyn tekeminen juuri silloin ei tuntunut Sari Vuoresta ajankohtaiselta. Koko ajan hän jaksoi uskoa, että lapsettomuushoidot toisivat sen kaivatuimman. Musiikki oli vain B-suunnitelma siltä varalta, että asiat eivät menisikään toivotusti. Eivät ne menneet. Kului vuosia, tehtiin lukuisia koeputkihedelmöityksiä. Kaksi kertaa Sari oli raskaana. Ensimmäinen raskaus oli kohdun ulkopuolinen, toinen keskeytyi raskausviikolla 12. Samaan aikaan Sari runoili. Laiskalöllerö löllötti, sohvallansa köllötti, ei liiku liha ei liiku älli, löllyyden loppu olis karmea tälli. Lastenlorujen tekeminen ei tunnu kaikkein luontevimmalta tavalta käsitellä tapahtumia, mutta Sarilla se toimi. Olen aina ollut lapsenmielinen. Lastenmusiikin tekeminen oli hauskaa ja rentoa, sitä pystyi tekemään ilon kautta. Lastenmusiikki voi olla kaikkein arvokkainta, mitä tulen musiikin saralla tekemään, sillä ihmisiä koskettavat syvällisimmin lapsena koetut kulttuurielämykset, Sari arvioi. Niin paljon hyvää, niin paljon surua Sari on aina tiennyt haluavansa äidiksi. Hän toivoi lasta jo edellisessä suhteessaan. Selitys raskaaksi tulon vaikeuteen löytyi myöhemmin, kun Sarilla todettiin ärhäkkä endometrioosi. Kun hoidot päättyivät ja toinenkin parisuhde loppui, toipumisessa auttoi se, että Sari etsi hyväntekeväisyyteen suostuvaisia muusikoita. Lopulta Sarilla oli 10-henkinen Eipä parisuhdetta voi tilata, niin kuin ei lapsiakaan. yhtye Tyly helistin, lastenlevy ja hyväntekeväisyyskohde SOS Lapsikylä. Ei levy lasta korvannut, tietenkään, mutta levyntekovuosi oli hyvä. Kaiken surun ja päivittäin itkemisen jälkeen tapahtui jotain mukavaakin. Levyn tekeminen oli eheyttävä kokemus. Samalla hyväksyin lopullisen lapsettomuuden ja tein surutyötä. Tuntui lohduttavalta, että pystyimme bändin kanssa saamaan aikaan niin paljon hyvää, vaikka samaan aikaan oli niin paljon surua, Sari muistelee. Rankinta sen sijaan oli käydä töissä. Sari työskentelee julkisena oikeusavustajana oikeusaputoimistossa. Tapaukset ovat lähinnä perhe- ja rikosoikeutta, eli muun muassa lasten huostaanottoja. > Sari Vuorelle levyn tekeminen oli myös terapiaa rankkojen lapsettomuusvuosien jälkeen. 6 Simpukka Simpukka

5 l SYKE Kaikesta pääsee näköjään yli, vaikka kuvittelin, että tästä ei pääse. Silloin minun piti mennä työpäivän aikana välillä vessaan itkemään. Että jotkut saavat lapsia miten päin vaan, mutta eivät sitten pidä näistä huolta, tai tappelevat erotilanteissa verissä päin. Raskaimmassa vaiheessa Sari olikin vuorotteluvapaalla. Apua oli myös siitä, että töissä muutama työkaveri tiesi tilanteesta ja ymmärsi pahan olon puuskat. Olen ollut lapsettomuuden suhteen niin avoin, kuin ihminen vaan voi olla. Avoimuus on tuonut tukea, ymmärrystä ja myös itselle voimia. En ole hävennyt, vaan olen itkenyt pahan olon aina pois. Uuteen suhteeseen ilman paineita Vuosia jyllännyt endometrioosi vei Sarin leikkaussaliin. Kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen jälkeen Sari kokee olevansa terveempi ja jaksavansa paremmin kuin aikaisemmin. Olen fyysisesti parhaassa kunnossa nyt, vaikka en ikinä ole ollut mitenkään huonossa kunnossa. Myös toiveissa olevaan uuteen suhteeseen on helpompi lähteä, kun mielessä eivät pyöri pakko lapsen saamisesta tai pelko endometrioosin aiheuttamista yhdyntäkivuista. Olisi hienoa tutustua ihanaan ihmiseen paineista vapaana. Mutta eipä parisuhdetta voi tilata, niin kuin ei lapsiakaan. Tulee jos on tullakseen, siihen tarvitaan hyvää tuuria. Suunnitelmissa on tehdä Tylyn helistimen kanssa aikuisten musiikkia ja keikkailla muutenkin kuin hyväntekeväisyyspohjalta. Lastenlevyä ei kuitenkaan unohdeta; myös sen kappaleita voidaan edelleen esittää uuden musiikin lomassa. Lisäksi Sari suunnittelee jäävänsä jälleen vuorotteluvapaalle. Tällä kertaa kirjoittaakseen kirjan. Aina oma elämä peilautuu tekstiin, mutta tarkoitus ei ole tehdä lapsettomuus- tai terapiaromaania. Arpia voi edelleen vihlaista Nyt lapsettomuuden paha olo alkaa olla voitettu, ja Sari on tyytyväinen elämäänsä. Vuosien surutyö on tehnyt tehtävänsä. Olen hyväksynyt lapsettomuuden kokonaan, vaikka arvet ovat toki olemassa ja edelleen välillä vähän vihlaisee. Kaikesta pääsee näköjään yli, vaikka kuvittelin, että tästä ei pääse. Lapsettomuus on niin lopullinen, iso ja merkityksellinen asia. Tukea Sari on saanut perheeltään sekä muutamalta läheiseltä ystävältä. Erityisen tärkeitä ovat veljen lapset, joiden kanssa hän viettää paljon aikaa. Näin lapsen maailma on kuitenkin läsnä ja minulla säilyy kosketus lapsiperhearkeen. Tätinä saan nauttia lasten hauskimmista puolista. Ei tämä tosin tietysti ole samanlaista, kuin jos olisin äiti. Voimia on antanut myös hengellisyys, rukoilu ja mietiskely. Sari on kiinnostunut uskonnoista ja kuvailee itseään spirituaaliseksi etsijäksi. fakta Nyt Sari haaveilee uuden musiikin tekemisestä ja kirjan kirjoittamisesta. SARI VUORI 44-vuotias asianajaja. Työskentelee julkisena oikeusavustajana oikeusaputoimistossa Helsingissä. On harrastanut musiikkia pienestä pitäen. Alkoi soittaa pianoa 5-vuotiaana, teki ensimmäisen sävellyksen 10-vuotiaana. Tylyn helistimen levy Herra Alakulo ja rouva Yläilo ilmestyi toukokuussa Levyä voi tiedustella sähköpostiosoitteesta com tai Simpukan toimistosta. Sari Vuoren runoja löytyy myös Simpukan runokirjasta Lapsettoman paikka. Haaveet viiden vuoden päähän: Vierellä olisi uusi kumppani, julkaistuna uutta musiikkia ja kirja. Lisäksi matkoja ulkomaille kahdestaan veljen lapsen kanssa. En voi nimetä yhtä uskontoa, mutta uskon, että on jotain korkeampaa ja että elämä jatkuu tämän jälkeen. En sulje pois mahdollisuutta, että voisin saada lapsia toisessa elämässä. Ehkä minulla on vähän buddhalainen katsomus. Lapsettomuus tuntuisi pahemmalta, jos ajattelisin, että elämällä ei ole mitään jatkumoa. Uusi Simpukka-lehti Ylpeänä esittelemme uudistuneen Simpukan. Isoin muutos näkyy kannessa. Käytimme Anneli Heikkisen taidetta lähes kymmenen vuoden ajan. Sydämellinen kiitos ihanalle Annelille, jonka taide on varmasti antanut monelle voimia! Nyt siirrymme eteenpäin. On ilo ja kunnia saada julkaista Raisa Kyllikki Rannan vaikuttavia valokuvia. Kannen lisäksi muutoksia on lehden muussa ulkoasussa. Luottotaittajamme Reija Jokinen on uudistanut taittoa käyttäen apuna mainostoimisto Villivision suunnittelemaa visuaalista ilmettä. Lehden rakenteeseen teimme lukijoiden toivoman lisäyksen. Merkitsemme jatkossa eri teemat omilla tunnuksillaan: SYKE on lyhenne sanoista Simpukan yksin- ja kaksinelävät. Nimi tulee uudesta SYKEverkostosta. Näissä jutuissa puhutaan elämästä ilman lapsia. HELMINAUHA on niin ikään saanut nimensä verkostolta. Tämän tunnuksen alla käsittelemme lahjasukusoluhoitoihin liittyviä asioita. LAPSELLISET LAPSETTOMAT -sivuilla pohdimme niin raskautta kuin monenlaista vanhemmuuttakin. Tähän kategoriaan kuuluvat myös adoptio- ja sijaisperheasiat. SIMPUKKAPARIT pitää sisällään parisuhteeseen liittyviä aiheita. HEDELMÖITYSHOIDOT no, nimi itsessään kertoo mistä on kyse. Tarkoituksena on helpottaa lukijoita löytämään juuri itseä kiinnostavat jutut. Ne, joita hedelmöityshoidot eivät voisi vähempää kiinnostaa, voivat kätevästi hypätä osion yli. Toisaalta taas joku voi haluta säästää tulevaisuutta varten vaikkapa lehden, jossa on helminauha-asioita. Lehteä selaillessa huomaat, että tästä numerosta puuttuvat osiot helminauha ja lapselliset lapsettomat. Simpukkaan 2/14 on tulossa juttuja molemmista teemoista. Pyrimme tasapuolisuuteen, mutta lehden sisältö voisi olla aika tylsä, jos pitäisi jokaiseen lehteen vähän väkisin kirjoittaa kuhunkin osioon sopivia juttuja. Ja kaikkia juttutyyppejä ei nimetä teemojen mukaan. Tässäkin lehdessä käsitellään lapsellisia lapsettomia pääkirjoituksessa ja helminauha-asioita vakiokolumnissa Lahjaksi saatu lapsi. Mitä mieltä olet lehdestä? Odotamme innolla palautetta! Anne Lindfors Päätoimittaja Kasvot lapsettomuudelle Minulta pyydettiin valokuvia uudistuvan Simpukka-lehden kanteen. Tartuin mahdollisuuteen, sillä olen käsitellyt lapsettomuutta valokuvan keinoin jo pidemmän aikaa. Teen pitkäkestoista dokumentaarista valokuvaprojektia tahattomasta lapsettomuudesta. Syksyllä 2011 aloitin kuvaukset kuuden Simpukan vertaistoiminnan kautta löytyneen lapsettoman kanssa. Olemme heidän kanssaan pohtineet miten kertoa valokuvin, aidosti ja avoimesti niin vaikeasta asiasta. Lapsettomuudessa ei ole mitään surkuteltavaa, siitä on voitava puhua kuten muistakin elämän suurista kriiseistä. Tänään olen onnekas kahden lapsen äiti, mutta joitain vuosia sitten en ollut. Minun tarinani meni niin, että niinä vuosina kun surin lapsettomuutta, isäni sairasti vakavaa syöpää. Olin siis kirjaimellisesti elämän ja kuoleman välissä. Saamaan aikaan kun surin läheisen väistämätöntä kuolemaa, surin uuden elämän alkamattomuutta. Surin sitä, etteivät sukupolvet kohtaa toisiaan täällä. Keskenmeno oli se kohta, jossa tajusin, etteivät he tule ehtimään tänne yhtä aikaa. Mutta olin onnekas. Isälleni jäi mukaan tieto seuraavasta raskaudesta. Tieto alusta, josta syntyi esikoiseni puoli vuotta isäni kuoleman jälkeen. Valokuvaprojektista on tekeillä kirja, jonka tarkoituksena on antaa ääni niille kuudelle rohkealle, jotka ovat päästäneet minut dokumentoimaan maailmaansa. Projekti jatkuu vielä useamman vuoden, kuvaamme kunnes heidän lapsettomuustarinansa vähitellen hahmottuvat, tulevat valmiiksi tai eivät tule. Jatkossa myös Simpukka-lehden kansissa tulemme näkemään rohkeita miehiä ja naisia, jotka antavat lapsettomuudelle kasvot. Iloiset, surulliset, seesteiset, pelokkaat tai ylpeät kasvot. Omat, aidot, läsnä olevat kasvonsa, kuten Sari Vuori tämän ensimmäisen numeron kannessa. Näissä kansissa ei tarvitse aina hymyillä kuten naistenlehdissä. Teksti ja kuva: Raisa Kyllikki Ranta Etsimme kansikasvoja! Ota rohkeasti yhteyttä: 8 Simpukka Simpukka

6 l SYKE Keramiikka- taidetta hedelmättömyydestä Aina hedelmöityshoidot eivät auta, ja parin on lopulta tehtävä päätös hoitojen lopettamisesta. Minä ja puolisoni teimme lopettamispäätöksen elokuussa Silloin takana oli neljä ja puoli vuotta yrityksiä, tutkimuksia ja hedelmöityshoitoja. Mitään selvää syytä meidän lapsettomuuteemme ei koskaan löytynyt. TEKSTI: MIIA KALLIO KUVAT: OTTO SANTALA Näyttelyni Kaikki siemenet eivät idä kokemuksia hedelmättömyydestä käsittelee hedelmättömyyttä, sen hoitoa ja lapsettomuuden hyväksymisen prosessia. Suru lapsettomuudesta on usein näkymätöntä ja sanatonta. Näyttelyn tavoitteena on tehdä toisaalta näkyväksi meitä tahattomasti lapsettomia ja meidän kokemusmaailmaamme ja toisaalta antaa toivoa toisille lapsettomille. Suru on lopulta mahdollista hyväksyä, ja rakentaa oma elämä onnelliseksi. Hitautta ja huumoria Näyttelytyöt ovat keraamisia veistoksia, joihin on yhdistetty myös muita luonnonmateriaaleja. Työt on valmistettu useimmiten suomalaisesta punasavesta, ja osa on lisäksi mustasavustettu. Näyttelyteokset ovat sekä useampiosaisia tilallisia kokonaisuuksia että yksittäisiä veistoksia. Osa teoksista käsittelee hedelmöityshoitojen aikana ilmeneviä tunteita. Teoksen Kahdesta ei tule kolmea molemmat puolet kuvaavat lapsettomuuden kokemusta suhteessa hoitoihin käytettyyn aikaan. Toinen puoli isoine oviaukkoineen kuvaa hoitojen alun optimistista luottamusta. Prosessin myötä ovet pienenevät ja lähenevät toisiaan teoksen toisella puolen. Kokemus lapsettomuudesta myös lähentää puolisoita. Toisia näyttelyteoksia on mahdollista tarkastella myös mustan huumorin keinoin. Yritykset, 2013, suomalainen punasavi. Teoksessa Näyttääkö tutulta? sarja ihmiskasvoisia siittiöitä leijuu kohti katsojaa. Teos pohjautuu Naistenklinikan käytäntöön varmistaa inseminaation yhteydessä sperman oikeellisuus. Naiselle inseminaatio tehdään aina iltapäivällä, kun taas mies luovuttaa sperman jo aamuvarhaisella. Oikean sperman käyttö täytyy tietenkin varmistaa naiselta. Käytännössä hoitaja näyttää naiselle koeputkea, jossa on puolison pesty sperma ja kysyy: Näyttääkö tutulta?. Oman rajallisen kokemukseni mukaan kaikkien sperma on kuitenkin samannäköistä. Työskentely suomalaisella punasavella kysyy kärsivällisyyttä ja aikaa. Koen työskentelyprosessin hitauden erityisen osuvana tämän näyttelyn tematiikkaan. Raskaan ja omakohtaisen aiheen käsittely vaatii taiteilijalta aikaa, jotta näyttelykokonaisuudesta muodostuu yleisemmin ihmisiä puhutteleva. Lapsettomuutta ja lapsia Olen kertonut hedelmöityshoidoista vain harvoille ystäville. Monelle läheiselle näyttelyn tematiikka tulee yllätyksenä. Taide on minulle yksi selviytymiskeino. Työskennellessäni työhuoneellani käsittelen konkreettisesti käsieni kautta omaa suruani ja pettymyksen tunteita. Osaa tunteistani on vaikea sanallistaa, ja ne tulevat paremmin ja monisyisemmin näkyviin ja ymmärrettäviksi teoksessa. Suvussani on ollut ja on useita naimattomia ja lapsettomia tätejä. He ovat minulle esimerkkejä siitä, kuinka on mahdollista elää onnellista elämää ja luoda toimivia kontakteja sukulaislapsiin. Näyttelyn toteutuksen mahdollistaa osuuteni lapsettoman isotätini Ulla Aakkulan perinnöstä. Kiitän kaikkia sukuni eläviä ja edesmenneitä lapsettomia naisia, jotka ovat vakuuttavia todisteita kyvystä elää täyttä elämää. Muita selviytymiskeinoja minulla ovat ystävien niin lapsellisten kuin lapsettomien tuki ja tärkeimpänä puolisoni tuki. Meitä lapsettomuuden yhteinen kokeminen on lähentänyt. Tapaan mielelläni ystävieni lapsia. Minulla on kaksi kummilasta, ja rakastan veljieni lapsia. Olen follikkeli, 2013, suomalainen punasavi, juuttinaru. Taiteellisen työni lisäksi opetan vuotiaita lasten ja nuorten kuvataidekouluissa. Koen, että toimiminen lasten ja nuorten parissa ainakin osaltaan ehkäisee minun kohdallani katkeroitumista. Työni on estänyt minua käpertymästä suruuni. Vaikeinakin aikoina minun on ollut pakko toimia lasten parissa ja ohjata heitä. Jotkut tuntemani lapsettomat ovat toisinaan vältelleet lapsikontakteja kaikin keinoin. Minulla ei ole ollut sitä mahdollisuutta, eikä näin ollen ole syntynyt muuria ympärilleni. Ajattelen niin, että kun jotakin vaikeaa asiaa välttelee, niin samalla sen vaikeus ja tuska vain kasvaa. Kaikki siemenet eivät idä kokemuksia hedelmättömyydestä Laterna Magicassa (Rauhankatu 7, Helsinki) Suru on lopulta mahdollista hyväksyä, ja rakentaa oma elämä onnelliseksi. Harrastuksista rakkaimpia Miia Kalliolla on oman palstan viljely Helsingin Mellunkylässä. Retiisi on itänyt. fakta KERAMIIKKATAITEILIJA MIIA KALLIO Syntynyt 1972 Artenomi (AMK) ja HUK 2000 (Helsingin Yliopisto, taidehistoria) Keramiikka ilmaisun pääväline Osallistunut myös useisiin ympäristötaidenäyttelyihin Näyttelyitä : Yksityisnäyttely Tiellä Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa 2011 OTTO, Taiteilijat O:n esittäytymisnäyttely Vantaan taidemuseossa 2008 Ceramic Art Museum of Scandinavian pysyvä näyttely Kiinassa Simpukka Simpukka

7 Särkyneitä sydämiä. Simpukan valokuvakilpailun satoa, kuvaaja Petro Moilanen. Joskus elämä kolhii niin pahasti, että kivulta on päästävä suojaan. Masennuksen on sanottu olevan ihmisen luonnollinen keino suojautua ihminen käpertyy omaan kuoreensa ja omat tunteet turtuvat. Lapsettomuus ja masennus Masennus, joka on Suomessa luokiteltu kansansairaudeksi, on niin yleistä, että sitä ei tarvitse hävetä; se ei laske ihmisarvoa. Se on hoidettavissa, kunhan masentunut vain hakee itselleen apua. Masennukseen eli depressioon sairastuu lähes joka viides suomalainen jossakin elämänsä vaiheessa. Se on huomattavaa kärsimystä aiheuttava ja toimintakykyä sekä elämänhalua lamaava tila, jonka pitää kestää vähintään kaksi viikkoa, jotta se voidaan diagnosoida sairaudeksi. Hyvin usein masennukseen liittyy ahdistus, joka voidaan kokea fyysisinä häiriöinä, kuten poltteena tai möykkynä rinnassa. Siihen liittyvät myös arvottomuuden ja pelon tunteet, epämääräinen levottomuus sekä keskittymisvaikeudet, vakavimmillaan myös itsetuhoiset ajatukset ja itsetuhoisuus. Hoitomuoto masennuksen mukaan Virallinen hoitosuositus masennukseen on psykoterapia tai lääkehoito yhdessä tai erikseen. Lääkehoidon tulisi suositusten mukaan kestää vähintään puoli vuotta. Masennuslääkkeiden hyödyistä kiistellään, sillä eräiden tutkimusten mukaan lääkkeet lievittävät masennusoireita vain vähän verrattuna lumehoitoon. Jos ympäristö ja elämäntilanne pysyvät samoina, lääkkeellä aikaan saatu aivojen valmius muutokseen ei vielä paranna oloa. Psykoterapian tavoitteena on palauttaa potilaan toimintakyky vaikuttamalla hänen ajatusmalleihinsa, mielikuviinsa, tunne-elämäänsä sekä minäkäsitykseensä. Lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa psykoterapia ja itsehoito tuottanevat vähintään yhtä hyvän tehon kuin lääkehoito. Vakavassa masennuksessa psykoterapian ja lääkehoidon yhdistäminen on tehokkaam- Alakulo muuttaa kotiin asumaan lapsettomuuden myötä. Sen voi herättää tv-sarja, muisto, mikä vaan. Olennaista on, että alakulo tulee ja menee, eikä muutu pitkäaikaiseksi masennukseksi. Ero niiden välillä liikkuu ja on joskus vaikea nähdä. Pahimmillaan masennus on PMS:n aikaan, jolloin en saa otetta töistä. Kritisoin miestäni ääneen ja haaveilen siitä, että voisin kävellä ulos merkityksettömästä elämästäni. Kuukautisten jälkeen työ, mies ja oma arki alkaa tuntua taas siedettävämmiltä. paa kuin kumpikin hoito yksinään. Masennuslääkkeet näyttävät lisäävän aivojen muovautuvuutta monilla alueilla, ja näin voidaan päästä käsiksi vääriin kytkentöihin, jotka aiheuttavat ongelmia. Terapiassa aivoille on näytettävä, millaisia toivottujen yhteyksien pitäisi olla. Hoito aloitetaan kuitenkin usein pelkillä lääkkeillä, sillä terapia vaatii paljon resursseja. Sähköhoitoa käytetään yleensä vakavan, psykoottisen masennuksen hoidossa vasta, jos lääkitys ja psykososiaalinen hoito eivät riitä. Itsehoitona muun muassa Omega 3-rasvahapot, kirkasvalolamppu sekä liikunta saattavat helpottaa lievää ja keskivaikeaa masennusta. Raskautta yritettäessä nämä itsehoitovaihtoehdot ovat sikiön kannalta turvallisia. Masentunut voi saada apua myös vertaisten tapaamisesta, tietoisen läsnäolon harjoittelusta ja toiminnallisista menetelmistä, kuten kirjoittamisesta, kuvataiteista ja musiikista. Lääkehoito ja toive lapsesta Toive raskauden alkamisesta ei ole este masennuslääkkeiden käytölle. Masennuslääkkeissä on monia eri tavoin vaikuttavia lääkeryhmiä, ja niistä löytyy myös sikiön kehitykselle todennäköisesti turvallisia vaihtoehtoja. Raskauden aikana käytetyt lääkkeet voivat kuitenkin eri tavoin vaikuttaa sikiön kehitykseen, joten on aina tarkoin pohdittava lääkärin kanssa lääkkeen käytön hyötyjä ja haittoja. Psyykenlääkkeitä pitäisi välttää raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Joissain tapauksissa lääkemäärää voidaan vähentää alkuraskauden ajaksi. Kaikki psyykenlääkkeet läpäisevät istukan, joten sikiö altistuu lääkkeiden vaikutuksille. Lääkkeet voivat lisätä sikiön epämuodostumia, ja vastasyntyneellä saattaa ilmetä vieroitusoireita äidin käyttämästä lääkkeestä. Tosin syy-yhteyttä raskauden aikana käytettyjen lääkkeiden ja vastasyntyneen ärtyisyyden välillä on vaikea osoittaa, sillä myös äidin masennuksen tiedetään vaikuttavan samantapaisesti lapsen vointiin. Masennuslääkkeiden käyttö voi olla tarpeellista, mikäli äidin oireet edellyttävät lääkkeen käyttöä. Tärkeintä kuitenkin koko perheelle on se, että lasta toivova nainen saa masennukseen mahdollisimman tehokasta hoitoa: ei vain lääkehoitoa, vaan tarpeen mukaan sen lisäksi tai sen sijasta terapiaa ja neuvoja itsehoitoon. Masennus tuhoaa hermot? Uusissa tutkimuksissa masennuksen syyksi on noussut hermosolujen tuhoutuminen. Stressille altistuneen ihmisen keho erittää kortisolia, joka suurena määränä katkoo hermosolujen yhteyksiä. Mitä kauemmin tilanne kestää ja mitä suurempaa hermosolukato on, sitä syvemmäksi masennus muuttuu. Masennuspotilaiden uskotaan joutuvan negatiivisen ajattelun kierteeseen juuri hermosolujen tuhoutumisen vuoksi. Aivot reagoivat stressiin vahvistamalla suoraan stressin aiheuttajaan liittyviä hermoratoja, jolloin muut hermoradat jäävät käyttämättä ja kortisoli pääsee helpommin tuhoamaan ne. Negatiiviset ajatukset alkavat kiertää samaa kehää, sillä vaihtoehtoisia hermoratoja ei enää ole. Suomalaistutkimuksessa on saatu viitteitä, että kuten lääkehoito ja terapia, myös liikunta voisi kasvattaa uusia yhteyksiä hermosolujen välille, jolloin masentuneen aivot löytävät ajatuksiinsa uusia reittejä ja mahdollistaa taas positiiviset havainnot. Liikunnan ja lääkehoidon yhdistäminen näyttäisi nopeuttavan masennuksesta toipumista, mutta säännöllinenkään liikunta ei korvaa masennuksen muuta hoitoa. Yöunet häiriintyvät, aloitekyky häviää, elämä tuntuu merkityksettömältä, tulevaisuutta ei jaksa suunnitella, itkettää, ei pysty iloitsemaan toisten vauvoista, syön suruuni ja lihon. > 12 Simpukka Simpukka

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Reseptejä asiakassuhteisiin

Reseptejä asiakassuhteisiin Reseptejä asiakassuhteisiin Asiakasta ei jätetä! Mikko Ojanen TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-1936-2 ISBN 978-952-14-1937-9 (sähkökirja) Kansi ja kuvat:

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011 Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Voiko näillä eväillä vanhemmaksi ryhtyä? Itsekin kun olen vajaa, kaipaan

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot