Näin. Avoimuus on tuonut tukea, ymmärrystä ja voimia. selvisin. hedelmättömyydestä SELVIYTYMISKEINOT. Keramiikkataidetta. Lapsettoman.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näin. Avoimuus on tuonut tukea, ymmärrystä ja voimia. selvisin. hedelmättömyydestä SELVIYTYMISKEINOT. Keramiikkataidetta. Lapsettoman."

Transkriptio

1 LAPSETTOMIEN YHDISTYS SIMPUKKA RY:N JÄSENLEHTI Näin selvisin masennuksesta Hedelmöityshoidot ja palkallinen sairausloma Keramiikkataidetta hedelmättömyydestä Lapsettoman SELVIYTYMISKEINOT Sari Vuori: Avoimuus on tuonut tukea, ymmärrystä ja voimia

2 Fertinova on osa Terveystalo-konsernia. Sisällys Teema: Lapsettomuuden selviytymiskeinot 4 Terveisiä toimistolta 5 Pääkirjoitus 6 Sari Vuori: Lapsen sijaan syntyi lastenlevy 9 Simpukka-lehti uudistui 10 Keramiikkataidetta lapsettomuudesta 12 Masennus ja lapsettomuus Lapsettomuuteen kuuluva ahdistus ja alakulo ei välttämättä ole masennusta. Monille lapsettomuus aiheuttaa myös masennusta. Masennus on niin yleistä, että sitä ei tarvitse hävetä. Se on hoidettavissa, kunhan masentunut vain hakee itselleen apua. 6 Tukea uuden 16 Hedelmöityshoidot ja sairausloma Lapsettomuushoitopotilaalla oikeus sairausajan palkkaan, mutta vain tietyin edellytyksin selviää Piia Nyströmin tekemästä oikeustieteen gradusta. Aina elämä ei mene suunnitelmien mukaan. Asianajajana työskentelevä Sari Vuori on löytänyt elämäänsä ilon musiikista ja sukulaislapsista. elämän syntyyn 19 SimpukkaParit-projekti Huhtikuussa starttaava projekti tarjoaa voimavaroja parisuhteeseen vertaistuen avulla. Haaveena oma lapsi? Jos oma lapsi syystä tai toisesta antaa odottaa itseään, lapsettomuuden hoitoon erikoistuneet asiantuntijamme voivat auttaa. Lapsettomuushoidolla voidaan auttaa jopa 80 % lapsettomista pareista saamaan oma lapsi. Olemme auttaneet jo tuhansia pariskuntia ja itsellisiä naisia. Kuuntelemme sinun toiveitasi Jokainen tapaus on ainutkertainen, ymmärrämme ihmisten yksilölliset huolet ja tarpeet. Teemme jokaiselle asiakkaallemme henkilökohtaisen hoitosuunnitelman. Jo ensimmäisen henkilökohtaisen tapaamisen yhteydessä voimme suunnitella aikataulua. Uusi nimi, tunnustettu osaaminen Fertinovassa yhdistyvät Helsingin Fertinovan, Turun ja Tampereen AVAklinikoiden sekä Jyväskylän In-Tiimin palvelut ja kokemus. Sinua palvellaan luotettavasti ja luottamuksella. Noudatamme toiminnassamme hedelmöityshoitolakia. OTA YHTEYTTÄ: puhelin (09) puhelin (02) puhelin (03) puhelin (014) Hanna Jylhä IVF-bioteknologi Antti Perheentupa Annamari Lähteenmäki vastaava lääkäri lapsettomuuslääkäri 20 Vapaaehtoistoiminta selviytymiskeinona Vapaaehtoistoiminta mielletään auttamiseksi: teen vapaaehtoistyötä, koska haluan auttaa muita. Näyttää siltä, että parhaimmillaan vapaaehtoistoiminta voi auttaa selviytymään lapsettomuudesta. 22 Simpukan uudet kotisivut 25 Haalea Viiva Lapsettomuuskokemuksista syntyi monologiesitys. 10 Miia Kallio käsittelee lapsettomuutta ja hedelmöityshoitoja taiteen avulla. Suvun lapsettomat naiset ovat antaneen rohkaisevan esimerkin siitä, että ilman omia lapsiakin voi elää täyttä elämää. 22 Tamperelainen mainos- ja viestintätoimisto Villivisio suunnitteli ja toteutti Simpukka ry:lle visuaalisen ilmeen ja www-sivut. Villivision ja yhdistyksen välillä yhteinen sävel löytyi lähes välittömästi. 26 Tutkimuskatsaus 28 Selviytymiskeinoja Kysyimme Simpukan lukijoilta mitkä selviytymiskeinot ovat hyväksi havaittuja, mitkä eivät toimi lainkaan ja mitä voisi vielä kokeilla. 30 Hallitus 2014 Hallitus on täynnä supervoimia: joukosta löytyy niin optimisti, eroguru, kikkailija, uskaltaja kuin Excel-velhokin. 32 Vertaistuki 34 Lukijan tarina: Miten selvisin masennuksesta 37 Seuraavassa Simpukassa 38 Yhdistys tiedottaa ELÄMÄNTEHTÄVÄNÄ UUSI ELÄMÄ Simpukka

3 l TERVEISIÄ TOIMISTOLTA PÄÄKIRJOITUS l Simpukka on Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n jäsenlehti. Se lähetetään yhdistyksen jäsenille jäsenetuna. ILMOITUSHINNAT 1/8 sivu 100 euroa, 1/4 sivu 160 euroa, 1/2 sivu 234 euroa, 1/1 sivu 390 euroa Kaikki ilmoitukset ovat värillisiä. LEHDEN HINTA MUILLE KUIN JÄSENILLE Vuosikerta 28 euroa Irtonumero 7,50 euroa (+ postituskulut) Irtonumero jäsenille 6,75 euroa (+ postituskulut) SIMPUKAN TOIMITUS Anne Lindfors, päätoimittaja Satu Rautakallio-Hokkanen, toimitussihteeri Esa Kynäslahti, Miia Mikkonen ja Tiina Nieminen Postiosoite Verstaankatu 5 A LH 3, Tampere SIMPUKAN TILAUKSET, OSOITTEET JA JÄSENASIAT SIMPUKAN AIKATAULU Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Simpukka ilmestyy huhti-toukokuussa. Aineisto lehteen tulee olla toimituksessa viimeistään Kannen kuva: Raisa Kyllikki Ranta Ulkoasu ja taitto: Reija Jokinen Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 2014 ISSN LAPSETTOMIEN YHDISTYS SIMPUKKA RY Toiminnanjohtaja Anne Lindfors Toimisto Verstaankatu 5 A LH 3, Tampere Puheenjohtaja Miia Rajamäki JÄSENMAKSUT 26 euroa/henkilö 6 euroa/perhejäsen 260 euroa/ainaisjäsen 320 euroa/ainaisjäsen, pariskunta 35 euroa/ammattilaisjäsen 10 euroa/kannatusjäsenmaksu 75 euroa/kannatusyhdistysmaksu Tilinumero FI Kampauksia ja kotisivuja Komee afro, Satu. Näin lausahti jo aikuinen kummipoikani muutama vuosi sitten kun katseli ristiäiskuviaan, joissa hän oli kumminsa sylissä. Minä tietysti puolustauduin vastaamalla, että kampaukseni oli 80-luvun lopulla aivan viimeisintä huutoa, vaikka totuuden nimissä on myönnettävä, että sillä hetkellä enemmän nolotti kuin nauratti. Muistan hyvin kun vuonna 2010 innosta täristen katselimme Simpukkayhdistyksen täysin uudistettuja kotisivuja. Miten hienolta ja uudelta kaikki silloin näyttikään! Uusi värimaailma ja logo piristivät kuin auringonpaiste ja uusi esite kiilteli kädessäni. Tuntui, että olimme astuneet jättiharppauksen nykypäivään ja niinhän me olimmekin. Projekti oli sujunut loistavasti, osapuolet olivat tyytyväisiä ja sivuilla oli kaikenmaailman uudet vekottimet, mitä keksiä voi. Tämän päivän teknologia rynnistää eteenpäin ja haastaa meitä aina vain nopeampaan tempoon. Se, mikä on tänään kädessäsi, tuntuu huomenna jo 80-luvulta. Viime vuonna heräsi ajatus kotisivujen uudistamisesta ja kun vauhtiin päästiin, samalla hujauksella saamme tänä vuonna uusitun logon ja visuaalisen ulkoasun. Uusien yhteistyökumppanien rautainen ammattitaito on taannut meille sujuvan projektin, joka on täyttänyt kaikki toiveemme ja vähän enemmänkin. Muutos on hyväksi kun se on perusteltua, ei vain siksi, että on pakko tai kun muutkin niin tekevät. Mukaan kannattaa hypätä omien resurssien mukaan. Kun katselen uusien sivujen koeversiota, en voisi olla tyytyväisempi. Taas on kuin uusi aurinko paistaisi, enkä malta odottaa millaisen vastaanoton uudistus tuo. Toivottavasti kuulemme teiltä miten tällä kertaa onnistuimme? Se kampaus kyllä nolottaa edelleen Satu Rautakallio-Hokkanen Kuvassa vasemmalta: järjestösihteeri Satu, vertaistukikoordinaattori Johanna ja toiminnanjohtaja Anne. Ristiriitainen raskaus Odotettuani raskaaksi tulemista useamman vuoden luulin olevani varsin valmis tulemaan raskaaksi, olemaan raskaana yhdeksän kuukautta ja synnyttämään. Väärin luulin. Plussauutista seuraavat päivät olin aivan varma, että olin saanut toisen ihmisen testin tuloksen. En uskonut koko asiaa, ennen kuin varhaisultrassa näin sen pienen katkaravun näköisen otuksen kohdussani ja kuulin sen sydänäänet. Pelkäsin keskenmenoa tietenkin. Pahoinvointi sai raskauden tuntumaan todelliselta, mutta oli muuten erittäin epämiellyttävää. Kehon muuttuminen oli hämmentävää, ehkä kaikkein vaikeinta minun oli sopeutua juuri siihen. Olin päättänyt hiljaa mielessäni, että jos joskus olen raskaana, en valita mistään. Ei olisi pitänyt päättää. Oli raskaus saanut alkunsa lyhyen tai pitkän odotuksen jälkeen, millä tavalla hyvänsä, niin raskaana oleva nainen on kuitenkin ensisijaisesti raskaana oleva nainen. Vaivoja voi olla tai olla olematta, ne voivat olla lieviä tai hyvin vaikeita. Mutta että kieltää itseltään tuntemuksiensa purkaminen ääneen, tai edes hiljaa mielessään. Se on kohtuutonta itseään kohtaan, ymmärrän nyt. Jälkeenpäin ymmärrän senkin, että olin niin valmistautunut jäämään kokonaan lapsettomaksi, että en selvittänyt millaista on olla raskaana ja, etenkin, millaista on olla raskaana hedelmöityshoitojen jälkeen. Väitän, että Simpukan helmi se on erilaista. Lapsenkaipuu on ollut niin voimakas, että on päättänyt, ettei valita mistään. Pelko keskenmenosta tai kohtukuolemasta on läsnä synnytykseen asti. Kaikki tunteet piilottaa sisälleen. Minä uskon, että osa kaikista paineista, joita itse itselleni asetin, johtui lapsettomuudesta. Siitä, että oli päättänyt etukäteen, miten kaiken pitää mennä, jos joskus olen raskaana. Voi kunpa minulla olisi ollut älyä ottaa asioista ajoissa ja paremmin selvää. Suurin osa tahattomasti lapsettomista saa jossain vaiheessa lapsen tavalla tai toisella. Niin raskauteen kuin vanhemmuuteen liittyy lapsettomuuden kokeneilla omanlaisiaan ajatuksia. Siksi meillä Simpukassa on vertaistukiryhmiä myös lapsellisille lapsettomille. Ainoa lapseni täyttää kesällä jo kuusi vuotta. Minun olisi pitänyt vaihtaa ajatuksia näistä teemoista jo kauan sitten, purkaa kokemuksiani saman kokeneiden kanssa. Kunpa olisin ymmärtänyt aloittaa sen jo silloin, kun tulin raskaaksi. Parempi myöhään kuin ei lainkaan ja siksipä aion tänä vuonna osallistua Tampereella toimintansa aloittavan lapsellisten lapsettomien vertaistukiryhmän tapaamisiin. Miia Rajamäki Sari Vuori Uudistuneen Simpukka-lehden kannessa annetaan kasvot lapsettomuudelle. Ensimmäinen rohkea kansikasvo on Sari Vuori. Sari näyttää, että tahatonta lapsettomuutta ei tarvitse hävetä tai peitellä. Hän myös jakaa avoimesti omat selviytymisvinkkinsä mm. lastenlaulujen tekemisen ja lapsenmielisyyden säilyttämisen ja osoittaa esimerkillään, että ilman omia lapsia ja puolisoa voi elää hyvää ja täyttä elämää. Simpukka-yhdistys myöntää Simpukan Helmen henkilölle tai taholle, joka on edistänyt lapsettomien hyvinvointia yhteiskunnassamme. 4 Simpukka Simpukka

4 l SYKE Lapsen sijaan syntyi lastenlevy Sari Vuori alkoi kirjoittaa lastenloruja käydessään lapsettomuushoidoissa. Hoidot päättyivät tuloksettomina ja parisuhdekin päättyi, mutta Sarilla oli ainekset lastenlevyyn. Asianajajana työskentelevä Sari kokosi ympärilleen bändin, julkaisi levyn ja päätti lahjoittaa tuotot hyväntekeväisyyteen lapsille. TEKSTI: LAURA ROININEN KUVAT: RAISA KYLLIKKI RANTA Oikeastaan levyn tekeminen juuri silloin ei tuntunut Sari Vuoresta ajankohtaiselta. Koko ajan hän jaksoi uskoa, että lapsettomuushoidot toisivat sen kaivatuimman. Musiikki oli vain B-suunnitelma siltä varalta, että asiat eivät menisikään toivotusti. Eivät ne menneet. Kului vuosia, tehtiin lukuisia koeputkihedelmöityksiä. Kaksi kertaa Sari oli raskaana. Ensimmäinen raskaus oli kohdun ulkopuolinen, toinen keskeytyi raskausviikolla 12. Samaan aikaan Sari runoili. Laiskalöllerö löllötti, sohvallansa köllötti, ei liiku liha ei liiku älli, löllyyden loppu olis karmea tälli. Lastenlorujen tekeminen ei tunnu kaikkein luontevimmalta tavalta käsitellä tapahtumia, mutta Sarilla se toimi. Olen aina ollut lapsenmielinen. Lastenmusiikin tekeminen oli hauskaa ja rentoa, sitä pystyi tekemään ilon kautta. Lastenmusiikki voi olla kaikkein arvokkainta, mitä tulen musiikin saralla tekemään, sillä ihmisiä koskettavat syvällisimmin lapsena koetut kulttuurielämykset, Sari arvioi. Niin paljon hyvää, niin paljon surua Sari on aina tiennyt haluavansa äidiksi. Hän toivoi lasta jo edellisessä suhteessaan. Selitys raskaaksi tulon vaikeuteen löytyi myöhemmin, kun Sarilla todettiin ärhäkkä endometrioosi. Kun hoidot päättyivät ja toinenkin parisuhde loppui, toipumisessa auttoi se, että Sari etsi hyväntekeväisyyteen suostuvaisia muusikoita. Lopulta Sarilla oli 10-henkinen Eipä parisuhdetta voi tilata, niin kuin ei lapsiakaan. yhtye Tyly helistin, lastenlevy ja hyväntekeväisyyskohde SOS Lapsikylä. Ei levy lasta korvannut, tietenkään, mutta levyntekovuosi oli hyvä. Kaiken surun ja päivittäin itkemisen jälkeen tapahtui jotain mukavaakin. Levyn tekeminen oli eheyttävä kokemus. Samalla hyväksyin lopullisen lapsettomuuden ja tein surutyötä. Tuntui lohduttavalta, että pystyimme bändin kanssa saamaan aikaan niin paljon hyvää, vaikka samaan aikaan oli niin paljon surua, Sari muistelee. Rankinta sen sijaan oli käydä töissä. Sari työskentelee julkisena oikeusavustajana oikeusaputoimistossa. Tapaukset ovat lähinnä perhe- ja rikosoikeutta, eli muun muassa lasten huostaanottoja. > Sari Vuorelle levyn tekeminen oli myös terapiaa rankkojen lapsettomuusvuosien jälkeen. 6 Simpukka Simpukka

5 l SYKE Kaikesta pääsee näköjään yli, vaikka kuvittelin, että tästä ei pääse. Silloin minun piti mennä työpäivän aikana välillä vessaan itkemään. Että jotkut saavat lapsia miten päin vaan, mutta eivät sitten pidä näistä huolta, tai tappelevat erotilanteissa verissä päin. Raskaimmassa vaiheessa Sari olikin vuorotteluvapaalla. Apua oli myös siitä, että töissä muutama työkaveri tiesi tilanteesta ja ymmärsi pahan olon puuskat. Olen ollut lapsettomuuden suhteen niin avoin, kuin ihminen vaan voi olla. Avoimuus on tuonut tukea, ymmärrystä ja myös itselle voimia. En ole hävennyt, vaan olen itkenyt pahan olon aina pois. Uuteen suhteeseen ilman paineita Vuosia jyllännyt endometrioosi vei Sarin leikkaussaliin. Kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen jälkeen Sari kokee olevansa terveempi ja jaksavansa paremmin kuin aikaisemmin. Olen fyysisesti parhaassa kunnossa nyt, vaikka en ikinä ole ollut mitenkään huonossa kunnossa. Myös toiveissa olevaan uuteen suhteeseen on helpompi lähteä, kun mielessä eivät pyöri pakko lapsen saamisesta tai pelko endometrioosin aiheuttamista yhdyntäkivuista. Olisi hienoa tutustua ihanaan ihmiseen paineista vapaana. Mutta eipä parisuhdetta voi tilata, niin kuin ei lapsiakaan. Tulee jos on tullakseen, siihen tarvitaan hyvää tuuria. Suunnitelmissa on tehdä Tylyn helistimen kanssa aikuisten musiikkia ja keikkailla muutenkin kuin hyväntekeväisyyspohjalta. Lastenlevyä ei kuitenkaan unohdeta; myös sen kappaleita voidaan edelleen esittää uuden musiikin lomassa. Lisäksi Sari suunnittelee jäävänsä jälleen vuorotteluvapaalle. Tällä kertaa kirjoittaakseen kirjan. Aina oma elämä peilautuu tekstiin, mutta tarkoitus ei ole tehdä lapsettomuus- tai terapiaromaania. Arpia voi edelleen vihlaista Nyt lapsettomuuden paha olo alkaa olla voitettu, ja Sari on tyytyväinen elämäänsä. Vuosien surutyö on tehnyt tehtävänsä. Olen hyväksynyt lapsettomuuden kokonaan, vaikka arvet ovat toki olemassa ja edelleen välillä vähän vihlaisee. Kaikesta pääsee näköjään yli, vaikka kuvittelin, että tästä ei pääse. Lapsettomuus on niin lopullinen, iso ja merkityksellinen asia. Tukea Sari on saanut perheeltään sekä muutamalta läheiseltä ystävältä. Erityisen tärkeitä ovat veljen lapset, joiden kanssa hän viettää paljon aikaa. Näin lapsen maailma on kuitenkin läsnä ja minulla säilyy kosketus lapsiperhearkeen. Tätinä saan nauttia lasten hauskimmista puolista. Ei tämä tosin tietysti ole samanlaista, kuin jos olisin äiti. Voimia on antanut myös hengellisyys, rukoilu ja mietiskely. Sari on kiinnostunut uskonnoista ja kuvailee itseään spirituaaliseksi etsijäksi. fakta Nyt Sari haaveilee uuden musiikin tekemisestä ja kirjan kirjoittamisesta. SARI VUORI 44-vuotias asianajaja. Työskentelee julkisena oikeusavustajana oikeusaputoimistossa Helsingissä. On harrastanut musiikkia pienestä pitäen. Alkoi soittaa pianoa 5-vuotiaana, teki ensimmäisen sävellyksen 10-vuotiaana. Tylyn helistimen levy Herra Alakulo ja rouva Yläilo ilmestyi toukokuussa Levyä voi tiedustella sähköpostiosoitteesta com tai Simpukan toimistosta. Sari Vuoren runoja löytyy myös Simpukan runokirjasta Lapsettoman paikka. Haaveet viiden vuoden päähän: Vierellä olisi uusi kumppani, julkaistuna uutta musiikkia ja kirja. Lisäksi matkoja ulkomaille kahdestaan veljen lapsen kanssa. En voi nimetä yhtä uskontoa, mutta uskon, että on jotain korkeampaa ja että elämä jatkuu tämän jälkeen. En sulje pois mahdollisuutta, että voisin saada lapsia toisessa elämässä. Ehkä minulla on vähän buddhalainen katsomus. Lapsettomuus tuntuisi pahemmalta, jos ajattelisin, että elämällä ei ole mitään jatkumoa. Uusi Simpukka-lehti Ylpeänä esittelemme uudistuneen Simpukan. Isoin muutos näkyy kannessa. Käytimme Anneli Heikkisen taidetta lähes kymmenen vuoden ajan. Sydämellinen kiitos ihanalle Annelille, jonka taide on varmasti antanut monelle voimia! Nyt siirrymme eteenpäin. On ilo ja kunnia saada julkaista Raisa Kyllikki Rannan vaikuttavia valokuvia. Kannen lisäksi muutoksia on lehden muussa ulkoasussa. Luottotaittajamme Reija Jokinen on uudistanut taittoa käyttäen apuna mainostoimisto Villivision suunnittelemaa visuaalista ilmettä. Lehden rakenteeseen teimme lukijoiden toivoman lisäyksen. Merkitsemme jatkossa eri teemat omilla tunnuksillaan: SYKE on lyhenne sanoista Simpukan yksin- ja kaksinelävät. Nimi tulee uudesta SYKEverkostosta. Näissä jutuissa puhutaan elämästä ilman lapsia. HELMINAUHA on niin ikään saanut nimensä verkostolta. Tämän tunnuksen alla käsittelemme lahjasukusoluhoitoihin liittyviä asioita. LAPSELLISET LAPSETTOMAT -sivuilla pohdimme niin raskautta kuin monenlaista vanhemmuuttakin. Tähän kategoriaan kuuluvat myös adoptio- ja sijaisperheasiat. SIMPUKKAPARIT pitää sisällään parisuhteeseen liittyviä aiheita. HEDELMÖITYSHOIDOT no, nimi itsessään kertoo mistä on kyse. Tarkoituksena on helpottaa lukijoita löytämään juuri itseä kiinnostavat jutut. Ne, joita hedelmöityshoidot eivät voisi vähempää kiinnostaa, voivat kätevästi hypätä osion yli. Toisaalta taas joku voi haluta säästää tulevaisuutta varten vaikkapa lehden, jossa on helminauha-asioita. Lehteä selaillessa huomaat, että tästä numerosta puuttuvat osiot helminauha ja lapselliset lapsettomat. Simpukkaan 2/14 on tulossa juttuja molemmista teemoista. Pyrimme tasapuolisuuteen, mutta lehden sisältö voisi olla aika tylsä, jos pitäisi jokaiseen lehteen vähän väkisin kirjoittaa kuhunkin osioon sopivia juttuja. Ja kaikkia juttutyyppejä ei nimetä teemojen mukaan. Tässäkin lehdessä käsitellään lapsellisia lapsettomia pääkirjoituksessa ja helminauha-asioita vakiokolumnissa Lahjaksi saatu lapsi. Mitä mieltä olet lehdestä? Odotamme innolla palautetta! Anne Lindfors Päätoimittaja Kasvot lapsettomuudelle Minulta pyydettiin valokuvia uudistuvan Simpukka-lehden kanteen. Tartuin mahdollisuuteen, sillä olen käsitellyt lapsettomuutta valokuvan keinoin jo pidemmän aikaa. Teen pitkäkestoista dokumentaarista valokuvaprojektia tahattomasta lapsettomuudesta. Syksyllä 2011 aloitin kuvaukset kuuden Simpukan vertaistoiminnan kautta löytyneen lapsettoman kanssa. Olemme heidän kanssaan pohtineet miten kertoa valokuvin, aidosti ja avoimesti niin vaikeasta asiasta. Lapsettomuudessa ei ole mitään surkuteltavaa, siitä on voitava puhua kuten muistakin elämän suurista kriiseistä. Tänään olen onnekas kahden lapsen äiti, mutta joitain vuosia sitten en ollut. Minun tarinani meni niin, että niinä vuosina kun surin lapsettomuutta, isäni sairasti vakavaa syöpää. Olin siis kirjaimellisesti elämän ja kuoleman välissä. Saamaan aikaan kun surin läheisen väistämätöntä kuolemaa, surin uuden elämän alkamattomuutta. Surin sitä, etteivät sukupolvet kohtaa toisiaan täällä. Keskenmeno oli se kohta, jossa tajusin, etteivät he tule ehtimään tänne yhtä aikaa. Mutta olin onnekas. Isälleni jäi mukaan tieto seuraavasta raskaudesta. Tieto alusta, josta syntyi esikoiseni puoli vuotta isäni kuoleman jälkeen. Valokuvaprojektista on tekeillä kirja, jonka tarkoituksena on antaa ääni niille kuudelle rohkealle, jotka ovat päästäneet minut dokumentoimaan maailmaansa. Projekti jatkuu vielä useamman vuoden, kuvaamme kunnes heidän lapsettomuustarinansa vähitellen hahmottuvat, tulevat valmiiksi tai eivät tule. Jatkossa myös Simpukka-lehden kansissa tulemme näkemään rohkeita miehiä ja naisia, jotka antavat lapsettomuudelle kasvot. Iloiset, surulliset, seesteiset, pelokkaat tai ylpeät kasvot. Omat, aidot, läsnä olevat kasvonsa, kuten Sari Vuori tämän ensimmäisen numeron kannessa. Näissä kansissa ei tarvitse aina hymyillä kuten naistenlehdissä. Teksti ja kuva: Raisa Kyllikki Ranta Etsimme kansikasvoja! Ota rohkeasti yhteyttä: 8 Simpukka Simpukka

6 l SYKE Keramiikka- taidetta hedelmättömyydestä Aina hedelmöityshoidot eivät auta, ja parin on lopulta tehtävä päätös hoitojen lopettamisesta. Minä ja puolisoni teimme lopettamispäätöksen elokuussa Silloin takana oli neljä ja puoli vuotta yrityksiä, tutkimuksia ja hedelmöityshoitoja. Mitään selvää syytä meidän lapsettomuuteemme ei koskaan löytynyt. TEKSTI: MIIA KALLIO KUVAT: OTTO SANTALA Näyttelyni Kaikki siemenet eivät idä kokemuksia hedelmättömyydestä käsittelee hedelmättömyyttä, sen hoitoa ja lapsettomuuden hyväksymisen prosessia. Suru lapsettomuudesta on usein näkymätöntä ja sanatonta. Näyttelyn tavoitteena on tehdä toisaalta näkyväksi meitä tahattomasti lapsettomia ja meidän kokemusmaailmaamme ja toisaalta antaa toivoa toisille lapsettomille. Suru on lopulta mahdollista hyväksyä, ja rakentaa oma elämä onnelliseksi. Hitautta ja huumoria Näyttelytyöt ovat keraamisia veistoksia, joihin on yhdistetty myös muita luonnonmateriaaleja. Työt on valmistettu useimmiten suomalaisesta punasavesta, ja osa on lisäksi mustasavustettu. Näyttelyteokset ovat sekä useampiosaisia tilallisia kokonaisuuksia että yksittäisiä veistoksia. Osa teoksista käsittelee hedelmöityshoitojen aikana ilmeneviä tunteita. Teoksen Kahdesta ei tule kolmea molemmat puolet kuvaavat lapsettomuuden kokemusta suhteessa hoitoihin käytettyyn aikaan. Toinen puoli isoine oviaukkoineen kuvaa hoitojen alun optimistista luottamusta. Prosessin myötä ovet pienenevät ja lähenevät toisiaan teoksen toisella puolen. Kokemus lapsettomuudesta myös lähentää puolisoita. Toisia näyttelyteoksia on mahdollista tarkastella myös mustan huumorin keinoin. Yritykset, 2013, suomalainen punasavi. Teoksessa Näyttääkö tutulta? sarja ihmiskasvoisia siittiöitä leijuu kohti katsojaa. Teos pohjautuu Naistenklinikan käytäntöön varmistaa inseminaation yhteydessä sperman oikeellisuus. Naiselle inseminaatio tehdään aina iltapäivällä, kun taas mies luovuttaa sperman jo aamuvarhaisella. Oikean sperman käyttö täytyy tietenkin varmistaa naiselta. Käytännössä hoitaja näyttää naiselle koeputkea, jossa on puolison pesty sperma ja kysyy: Näyttääkö tutulta?. Oman rajallisen kokemukseni mukaan kaikkien sperma on kuitenkin samannäköistä. Työskentely suomalaisella punasavella kysyy kärsivällisyyttä ja aikaa. Koen työskentelyprosessin hitauden erityisen osuvana tämän näyttelyn tematiikkaan. Raskaan ja omakohtaisen aiheen käsittely vaatii taiteilijalta aikaa, jotta näyttelykokonaisuudesta muodostuu yleisemmin ihmisiä puhutteleva. Lapsettomuutta ja lapsia Olen kertonut hedelmöityshoidoista vain harvoille ystäville. Monelle läheiselle näyttelyn tematiikka tulee yllätyksenä. Taide on minulle yksi selviytymiskeino. Työskennellessäni työhuoneellani käsittelen konkreettisesti käsieni kautta omaa suruani ja pettymyksen tunteita. Osaa tunteistani on vaikea sanallistaa, ja ne tulevat paremmin ja monisyisemmin näkyviin ja ymmärrettäviksi teoksessa. Suvussani on ollut ja on useita naimattomia ja lapsettomia tätejä. He ovat minulle esimerkkejä siitä, kuinka on mahdollista elää onnellista elämää ja luoda toimivia kontakteja sukulaislapsiin. Näyttelyn toteutuksen mahdollistaa osuuteni lapsettoman isotätini Ulla Aakkulan perinnöstä. Kiitän kaikkia sukuni eläviä ja edesmenneitä lapsettomia naisia, jotka ovat vakuuttavia todisteita kyvystä elää täyttä elämää. Muita selviytymiskeinoja minulla ovat ystävien niin lapsellisten kuin lapsettomien tuki ja tärkeimpänä puolisoni tuki. Meitä lapsettomuuden yhteinen kokeminen on lähentänyt. Tapaan mielelläni ystävieni lapsia. Minulla on kaksi kummilasta, ja rakastan veljieni lapsia. Olen follikkeli, 2013, suomalainen punasavi, juuttinaru. Taiteellisen työni lisäksi opetan vuotiaita lasten ja nuorten kuvataidekouluissa. Koen, että toimiminen lasten ja nuorten parissa ainakin osaltaan ehkäisee minun kohdallani katkeroitumista. Työni on estänyt minua käpertymästä suruuni. Vaikeinakin aikoina minun on ollut pakko toimia lasten parissa ja ohjata heitä. Jotkut tuntemani lapsettomat ovat toisinaan vältelleet lapsikontakteja kaikin keinoin. Minulla ei ole ollut sitä mahdollisuutta, eikä näin ollen ole syntynyt muuria ympärilleni. Ajattelen niin, että kun jotakin vaikeaa asiaa välttelee, niin samalla sen vaikeus ja tuska vain kasvaa. Kaikki siemenet eivät idä kokemuksia hedelmättömyydestä Laterna Magicassa (Rauhankatu 7, Helsinki) Suru on lopulta mahdollista hyväksyä, ja rakentaa oma elämä onnelliseksi. Harrastuksista rakkaimpia Miia Kalliolla on oman palstan viljely Helsingin Mellunkylässä. Retiisi on itänyt. fakta KERAMIIKKATAITEILIJA MIIA KALLIO Syntynyt 1972 Artenomi (AMK) ja HUK 2000 (Helsingin Yliopisto, taidehistoria) Keramiikka ilmaisun pääväline Osallistunut myös useisiin ympäristötaidenäyttelyihin Näyttelyitä : Yksityisnäyttely Tiellä Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa 2011 OTTO, Taiteilijat O:n esittäytymisnäyttely Vantaan taidemuseossa 2008 Ceramic Art Museum of Scandinavian pysyvä näyttely Kiinassa Simpukka Simpukka

7 Särkyneitä sydämiä. Simpukan valokuvakilpailun satoa, kuvaaja Petro Moilanen. Joskus elämä kolhii niin pahasti, että kivulta on päästävä suojaan. Masennuksen on sanottu olevan ihmisen luonnollinen keino suojautua ihminen käpertyy omaan kuoreensa ja omat tunteet turtuvat. Lapsettomuus ja masennus Masennus, joka on Suomessa luokiteltu kansansairaudeksi, on niin yleistä, että sitä ei tarvitse hävetä; se ei laske ihmisarvoa. Se on hoidettavissa, kunhan masentunut vain hakee itselleen apua. Masennukseen eli depressioon sairastuu lähes joka viides suomalainen jossakin elämänsä vaiheessa. Se on huomattavaa kärsimystä aiheuttava ja toimintakykyä sekä elämänhalua lamaava tila, jonka pitää kestää vähintään kaksi viikkoa, jotta se voidaan diagnosoida sairaudeksi. Hyvin usein masennukseen liittyy ahdistus, joka voidaan kokea fyysisinä häiriöinä, kuten poltteena tai möykkynä rinnassa. Siihen liittyvät myös arvottomuuden ja pelon tunteet, epämääräinen levottomuus sekä keskittymisvaikeudet, vakavimmillaan myös itsetuhoiset ajatukset ja itsetuhoisuus. Hoitomuoto masennuksen mukaan Virallinen hoitosuositus masennukseen on psykoterapia tai lääkehoito yhdessä tai erikseen. Lääkehoidon tulisi suositusten mukaan kestää vähintään puoli vuotta. Masennuslääkkeiden hyödyistä kiistellään, sillä eräiden tutkimusten mukaan lääkkeet lievittävät masennusoireita vain vähän verrattuna lumehoitoon. Jos ympäristö ja elämäntilanne pysyvät samoina, lääkkeellä aikaan saatu aivojen valmius muutokseen ei vielä paranna oloa. Psykoterapian tavoitteena on palauttaa potilaan toimintakyky vaikuttamalla hänen ajatusmalleihinsa, mielikuviinsa, tunne-elämäänsä sekä minäkäsitykseensä. Lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa psykoterapia ja itsehoito tuottanevat vähintään yhtä hyvän tehon kuin lääkehoito. Vakavassa masennuksessa psykoterapian ja lääkehoidon yhdistäminen on tehokkaam- Alakulo muuttaa kotiin asumaan lapsettomuuden myötä. Sen voi herättää tv-sarja, muisto, mikä vaan. Olennaista on, että alakulo tulee ja menee, eikä muutu pitkäaikaiseksi masennukseksi. Ero niiden välillä liikkuu ja on joskus vaikea nähdä. Pahimmillaan masennus on PMS:n aikaan, jolloin en saa otetta töistä. Kritisoin miestäni ääneen ja haaveilen siitä, että voisin kävellä ulos merkityksettömästä elämästäni. Kuukautisten jälkeen työ, mies ja oma arki alkaa tuntua taas siedettävämmiltä. paa kuin kumpikin hoito yksinään. Masennuslääkkeet näyttävät lisäävän aivojen muovautuvuutta monilla alueilla, ja näin voidaan päästä käsiksi vääriin kytkentöihin, jotka aiheuttavat ongelmia. Terapiassa aivoille on näytettävä, millaisia toivottujen yhteyksien pitäisi olla. Hoito aloitetaan kuitenkin usein pelkillä lääkkeillä, sillä terapia vaatii paljon resursseja. Sähköhoitoa käytetään yleensä vakavan, psykoottisen masennuksen hoidossa vasta, jos lääkitys ja psykososiaalinen hoito eivät riitä. Itsehoitona muun muassa Omega 3-rasvahapot, kirkasvalolamppu sekä liikunta saattavat helpottaa lievää ja keskivaikeaa masennusta. Raskautta yritettäessä nämä itsehoitovaihtoehdot ovat sikiön kannalta turvallisia. Masentunut voi saada apua myös vertaisten tapaamisesta, tietoisen läsnäolon harjoittelusta ja toiminnallisista menetelmistä, kuten kirjoittamisesta, kuvataiteista ja musiikista. Lääkehoito ja toive lapsesta Toive raskauden alkamisesta ei ole este masennuslääkkeiden käytölle. Masennuslääkkeissä on monia eri tavoin vaikuttavia lääkeryhmiä, ja niistä löytyy myös sikiön kehitykselle todennäköisesti turvallisia vaihtoehtoja. Raskauden aikana käytetyt lääkkeet voivat kuitenkin eri tavoin vaikuttaa sikiön kehitykseen, joten on aina tarkoin pohdittava lääkärin kanssa lääkkeen käytön hyötyjä ja haittoja. Psyykenlääkkeitä pitäisi välttää raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Joissain tapauksissa lääkemäärää voidaan vähentää alkuraskauden ajaksi. Kaikki psyykenlääkkeet läpäisevät istukan, joten sikiö altistuu lääkkeiden vaikutuksille. Lääkkeet voivat lisätä sikiön epämuodostumia, ja vastasyntyneellä saattaa ilmetä vieroitusoireita äidin käyttämästä lääkkeestä. Tosin syy-yhteyttä raskauden aikana käytettyjen lääkkeiden ja vastasyntyneen ärtyisyyden välillä on vaikea osoittaa, sillä myös äidin masennuksen tiedetään vaikuttavan samantapaisesti lapsen vointiin. Masennuslääkkeiden käyttö voi olla tarpeellista, mikäli äidin oireet edellyttävät lääkkeen käyttöä. Tärkeintä kuitenkin koko perheelle on se, että lasta toivova nainen saa masennukseen mahdollisimman tehokasta hoitoa: ei vain lääkehoitoa, vaan tarpeen mukaan sen lisäksi tai sen sijasta terapiaa ja neuvoja itsehoitoon. Masennus tuhoaa hermot? Uusissa tutkimuksissa masennuksen syyksi on noussut hermosolujen tuhoutuminen. Stressille altistuneen ihmisen keho erittää kortisolia, joka suurena määränä katkoo hermosolujen yhteyksiä. Mitä kauemmin tilanne kestää ja mitä suurempaa hermosolukato on, sitä syvemmäksi masennus muuttuu. Masennuspotilaiden uskotaan joutuvan negatiivisen ajattelun kierteeseen juuri hermosolujen tuhoutumisen vuoksi. Aivot reagoivat stressiin vahvistamalla suoraan stressin aiheuttajaan liittyviä hermoratoja, jolloin muut hermoradat jäävät käyttämättä ja kortisoli pääsee helpommin tuhoamaan ne. Negatiiviset ajatukset alkavat kiertää samaa kehää, sillä vaihtoehtoisia hermoratoja ei enää ole. Suomalaistutkimuksessa on saatu viitteitä, että kuten lääkehoito ja terapia, myös liikunta voisi kasvattaa uusia yhteyksiä hermosolujen välille, jolloin masentuneen aivot löytävät ajatuksiinsa uusia reittejä ja mahdollistaa taas positiiviset havainnot. Liikunnan ja lääkehoidon yhdistäminen näyttäisi nopeuttavan masennuksesta toipumista, mutta säännöllinenkään liikunta ei korvaa masennuksen muuta hoitoa. Yöunet häiriintyvät, aloitekyky häviää, elämä tuntuu merkityksettömältä, tulevaisuutta ei jaksa suunnitella, itkettää, ei pysty iloitsemaan toisten vauvoista, syön suruuni ja lihon. > 12 Simpukka Simpukka

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Työnohjaajalista. Suomen Seksologisen Seuran

Työnohjaajalista. Suomen Seksologisen Seuran Suomen Seksologisen Seuran lista Päivitetty - 11. huhtikuuta 2013 Huttunen Mari (Kuopio) 040 181 5775 mari.huttunen@wippies.fi (STOry) Sairaanhoitaja AMK Pari- ja seksuaaliterapeutti Perheterapeuttiopiskelija

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski MISTÄ VOIMIA ARKEEN Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014 Kokemus äidiltä saadusta rakkaudesta antoi voimia arjen sujumiseen. Silti arjen pyörittämiseen tarvittavat

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Ymmärrämmekö toisiamme

Ymmärrämmekö toisiamme Ymmärrämmekö toisiamme Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Kristiina Salovaara/Filha 1 Kertomus 1 Kyseessä on 23-vuotias turvapaikanhakijana maahan tullut mies, joka asuu

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

MOTIVAATIO 1/5 10 100 MIKÄ KORTIN OTSIKKO MILLOIN. pakka MITÄ VAHVUUDET. coaching. www.ideapakka.fi HEIKKOUDET URATAIVAL

MOTIVAATIO 1/5 10 100 MIKÄ KORTIN OTSIKKO MILLOIN. pakka MITÄ VAHVUUDET. coaching. www.ideapakka.fi HEIKKOUDET URATAIVAL 1/5 10 100 MOTIVAATIO pakka ++ ++ ++ www.ideapakka.fi coaching URATAIVAL KORTIN OTSIKKO 3/5 15 40 MOTIVAATIO Menetelmä, jossa kirjoitetaan henkilökohtainen tulevaisuuden tavoite, motivoiva unelma Esimerkiksi

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot