Miten luodaan aidosti kestävä ja viihtyisä yhdyskuntarakenne?
|
|
- Eeva-Liisa Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 arkkitehti, Arkinor Oy BIOTALOUSYHDYSKUNTA Miten luodaan aidosti kestävä ja viihtyisä yhdyskuntarakenne? Kun käytäntöön tullut lyhyt työpäivä suo runsaasti vapaa-aikaa iltapäivisin, voivat perheen jäsenet puutarhassaan käyttää sen hyödyllisellä tavalla ja saavuttaa siten runsaasti elatusapua miltei ilmaiseksi, sillä tulisivathan vapaahetket muuten ainakin suurimmaksi osaksi käytetyiksi jouten olemiseen ja vetelehtimiseen. Puutarhatyöhön voivat lapsetkin ottaa osaa ja vaikuttaa tällainen hennon kasvillisuuden hoivaaminen ja seurustelu luonnon kanssa sekä heihin että aikuisiin jalostavasti ja kauneusaistia kehittävästi. --- Mitä omakotiasutustapa terveydellisissä suhteissa merkitsee asukkaille on sanomattakin selvää, eihän tarvitse muuta kuin ajatuksissaan verrata laitakaupungin likaisia pihoja, ränsistyneitä ja epäterveellisiä vuokra-asuntoja sekä kuraisia katuja puutarhakaupunkien vehreisiin pikku puistoihin ja kodikkaisiin pikku taloihin. (Otto I. Meurman, 1925,)
2 Suomi 2000-luvulla Tiivis kaupunkirakenne ei ole ekologisesti perusteltavissa silloin, jos seurauksena on moninkertainen resurssien ja raakamaan käyttö vapaa-ajan asuntojen ja teknisten järjestelmien rakentamisen muodossa. Ylellisyyttä vai tarve? Asuntopolitiikan yksi totuus
3 The annual per capita sectoral emissions (t CO 2 -eqv.) in the reference year 2006 lämpö ja sähkö yksityisauto rakentaminen ylläpito ja huolto kulutustavarat vapaa-ajan palvelut ulkomaanmatkat vapaa-ajan tavarat hoito- ja koulutuspalvelut julkinen liikenne Kulutuksen CO 2 ekv.päästöt kuluttajaa kohti eri yhdyskuntarakenteissa (Heinonen, Junnila, 2011)
4 Kestävä biotalousyhdyskunta aineiden kierto uusiutuva energia kokonaisenergian optimointi saastumisen minimointi biodiversiteetin säilyminen sosiaalinen tasapaino uudisrakentaminen kulttuuri resurssit korjausrakentaminen paikalliset olosuhteet elämäntapa säädökset ja ohjeet yhteiskunnan tuet ympäristön tila Soveltaminen yhdyskuntatasolla, kortteleissa ja kylissä, yksittäisissä rakennuksissa
5 KESTÄVÄ YHTEISÖ ERI ALUERAKENTEISSA YHTEISÖN JA YKSILÖN OSALLISUUS JA VASTUU rakentaminen uusiutuvista ja läheltä saatavista luonnonmateriaaleista uusiutuvan ja puhtaan energian käyttö ravinnekierto hyvät eristetasot tarkistettavissa ja helposti huollettavissa olevat rakenteet ja tekniset varustelut primäärienergiatehokas ilmanvaihto ja sisäilman luonnonmukainen jäähdytys tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys sekä tarkoituksenmukainen tilojen mitoitus viihtyisän ja hyödyllistä toimintaa tukevan miljöön luominen kulutuksen mukaiset kustannukset
6 PALUU UUSIUTUMATTOMIA LUONNONVAROJA TUHLAAVASTA GLOBAALITALOUDEN JAKSOSTA UUSIUTUVAAN PAIKALLISTALOUTEEN Kehdosta kehtoon ajattelu: Kaikki aine kiertää joko biologisessa tai teknologiakierrossa Walter R. Stahelin, William McDonough ja Michael Braungart Kaupungistumisen kestävyyden kyseenalaistus
7 Ferienhof Marth, luomutila,saksa Luomutila, maatilamatkailu, maitokarja Aurinkovoimala, höyrygeneraattori Afrikkalainen kala 28 asteen vesi, kalan jalostus (6kk vuodessa) Kasvihuone Aurinkovoimalasta lämpöä ja sähköä tilan kesäkauden tarpeisiin
8 Luonnonmukainen passiivitalo omavaraisyhteisössä Kulutuksen minimointi: yksinkertainen ja edullinen tekniikka Den Selvforsynende Landsby, Tanska
9 Tanska Svanholm, (Skibbyn kylä 60 km Köpenh.) 1978 perustettu yhteisö. Yhteisellä lainalla ostettu vanha kartano maineen (253 ha peltoa, 194 ha metsää ja puistoa) 2007 kesäkuussa asukkaina 62 aikuista ja 45 lasta Kaikki asukkaat takaavat yhteistä lainaa. Aikuisista noin 1/3 käy tilan ulkopuolella töissä, 1/3 tilan yrityksissä ja 1/3 yhteisön tilojen ja toiminnan ylläpidossa Yhteistalous: palkat kassaan 20% taskuraha (viimeiset 7 vuotta ennen kaikki kassaan) Hakevoimala Aurinkokeräimiä, Kaksi tuulimyllyä Paikallinen jätevesipuhdistus 20 yhteisautoa Yhteistalous, pitkä historia
10 Svanholm omavaraisuus ja tuotanto 100 lypsylehmää, 400 lammasta, vihannesviljelyä; tuotantoa myös myyntiin: oma tuotemerkki Puusepäntuotantoa Ekologisia rakennusmateriaaleja Suunnittelutoimisto (ekologinen rakentaminen) Oma kauppa 15 lapsen päiväkoti Monipuolista elinkeinotoimintaa
11 Svanholm rakennukset Rakennukset vanhoja ja pihapiiri suojeltu; asuintiloja rakennetaan vanhoihin tuotantorakennuksiin Pitkäaikaisvieraita, jotka osallistuvat töihin (20 vierailijaa/ kesä) Yhteiset ruokailut (kasvisruoka) Ryhmäasuminen omat huoneet, yhteiset keittiöt ja pesutilat Laadukasta korjausrakentamista
12 Svanholm hallinto ja yhteisö Päätöksen tekijät myös toteuttavat Konsensusperiaate, mutta yksittäinen hlö ei voi blokata ja erimieltä olevien pitää esittää perustelut sekä vaihtoehtoratkaisun Päätöksistä tiedotetaan, kirjallisen vastustuksen jälkeen voidaan käsitellä asia uudelleen Alaryhmät valmistelevat asiat yleiskokoukselle, joka tekee päätökset Iso kokous kuukausittain pienempiä viikoittain Asukkaat toimivat asuinryhmissä Asuinpinta-alavaatimus kasvanut, joten lisää tiloja tehdään Uusilla asukkailla koeaika Omat lait, joustavat tulkinnat
13 Tanska Andelsamfundet i Hortshöj AiH (Århus) Rakentaminen 1992-, ok-taloja, kunnallisia vuokra- ja asumisoikeusrivitaloja. Vuonna asukasta ra 5 ha. Hakevoimala, aurinkokeräimiä, passiivista aurinkoenergiaa Rakennusmateriaalina mm. polttamattomat saviharkot, selluvilla pyrkimys passiivitaloihin Osalla aluetta energiapajuhaihdutuspuhdistamo, kompostikäymälöitä Yhteistaloja, joissa vapaaehtoinen yhteisruokailu, talkoita ja vastuuta omista asuntoryhmistä Luomuruuan tuottamismahdollisuus luomutilayhteys Auto- ja kotieläinkimppoja Alueen toteutustasojen kokonaisuus kirjava, ruoan tuotanto merkittävää
14 AiH yhteistalot Alueella on useita eri asukasryhmien yhteistiloja
15 AiH asuinrakennukset Asumisoikeus- ja kunnallinen vuokratalo Alueella erilaisia asumisen hallintomuotoja ja rakentamisen toteutustapoja
16 AiH energia ja omavaraisuus Hakevoimalaan tehty koehankkeena sterling-roottori, jolla on tarkoitus tuottaa alueelle sähköä Ruuan tuotannossa yhteistyö luomutilan kanssa; aikuista osallistuu (15 h/ kesä, 1400 kr) Hake- ja aurinkolämpö
17 KÄYTÄNNÖN ASKELEET TIETO JA TAITO Uusiutuva energia: Millaiset markkinoilla olevat järjestelmät soveltuvat erilaisten yhdyskuntien ja niiden osien energiahuoltotarpeisiin? Kasvukeskustaajamat Kasvukeskusten lähimaaseutu Taantuvat taajamat Harvaan asuttu maaseutu Millaisia ovat eri järjestelmien optimaaliset tuotantokapasiteetit kustannukset järjestelmän toimintaedellytykset Millaisia tilavarauksia ja erityisvaatimuksia energiajärjestelmiin liittyy? Kaikki kysymyksiä pyritään käsittelemään käytäntölähtöisesti toteutettujen, markkinoilla tai suunnitteilla olevien ratkaisujen avulla.
18 Ravinnekierto: Paikalliset ravinteita kierrättävät järjestelmät Millaisia erilaisiin olosuhteisiin soveltuvia käymälä- ja jätevesiratkaisuja on toteutettavissa? ravinteiden kierrätys paikallisesti turvallista taloudellisesti kannattavaa. Urean käyttö peltoviljelyssä mahdolliseksi: lainsäädäntö Maankäytön suunnittelun menetelmät ja työkalut: Joiden avulla voidaan edistää päätöksentekoa ja kannustaa asukkaita ja eri toimijoita kestävien valintojen tekemiseen energia- ja jätevesiratkaisuissa Tietokantatyökalun kehittäminen (alustava yhteistyö Lähienergia ry.) Alueen lähtökohdat Järjestelmien tekniset ominaisuudet Tilatarve ja muut olosuhde-edellytykset Ympäristövaikutukset Kustannusvertailut
19 Paikalliset järjestelmät ja ympäristön laatutekijät: Mitä asukkaat kokevat lähiympäristönsä laatua nostaviksi tai heikentäviksi tekijöiksi? Miten ne suhteutuvat paikallisten järjestelmien toteuttamiseen liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin? Paikallisten järjestelmien toteuttaminen ja maankäytön suunnittelu: Millä tavalla useamman eri omistuksessa olevan kiinteistön tekniset järjestelmät voidaan toteuttaa käytännössä? Miten kaavoitusratkaisut vaikuttavat hallinta-, ylläpito-, huolto- ja rahoitusratkaisuihin Millaisia riippuvuussuhteita paikallisten järjestelmien valinnalla ja maankäytön suunnittelulla on? Miten erilaiset järjestelmät ja maankäytön massoitteluja ryhmittelyratkaisut toimivat yhdessä? Voiko paikallisten järjestelmien toteuttaminen ja ylläpito tukea alueen yhteisöllisyyden muodostumista?
20 Kestävä kylä pohjoisissa olosuhteissa, vertaileva seurantatutkimus Bromarvin ekokylä ja Kangasalan Yhteiskylä sekä vertailualueet Arkinor Oy
21 Kyläkohteiden ja vertailualueiden sijainti Bromarvin ekokylä ja Kangasalan Yhteiskylä sekä vertailualueet Arkinor Oy
22 Kyläkohteet: Bromarvin ekokylä -kylä 20 asuntoa (6 taloa) 34 asukasta (2007) hake+aurinkolämpölaitos paikallinen vedenpuhdistus yhteistiloja: Martta-talo, kierrätystilat viljelypalstat rakentaminen urakoitu, huolto ostopalveluna Bromarvin ekokylä Arkinor Oy
23 Kyläkohteet: Bromarvin ekokylä -asukkaat kyselyyn vastanneiden 16 aikuisen keski-ikä 52 vuotta ja 5 lapsen 9 vuotta 29% palkkatyössä 36% eläkeläisiä 29% työttömänä 7% muu työmatka 21 km (0-64) asumisväljyys 48,9 m 2 / asukas asumisaika 2 vuotta asunnoista 1 omistus ja 19 vuokra-asuntoa (Martta-yhdistys) terveelliset, kosteutta läpäisevät materiaalit, urakoitu Bromarvin ekokylä Arkinor Oy
24 Kyläkohteet: Yhteiskylä -kylä 9 asuntoa 38 asukasta (2007) hakelämpölaitos kompostikäymälät ja paikallinen vedenpuhdistus yhteistiloja: varastotiloja nuoriso-/sosiaalitila viljelypalstat rakentaminen ja huolto talkoilla, talonmiesvuoroina (viikko/talous) Kangasalan Yhteiskylä Arkinor Oy
25 Kyläkohteet: Yhteiskylä -asukkaat kyselyyn vastanneiden 18 aikuisen keski-ikä 40 vuotta ja 20 lapsen 11 vuotta 55% palkkatyössä 45% yrittäjiä työmatka 13 km (0-70) 60% työpäivistä kylässä asumisväljyys 30,6 m 2 / asukas (ei sisällä työtiloja 9%) asumisaika 6 vuotta (1-8) omat talot, yhteinen kylä, vuokratontti (Kangasalan kunta) kierrätysmateriaaleja, hartiapankkirakentamista Kangasalan Yhteiskylä Arkinor Oy
26 Asumisen energiankulutus vuonna 2007 lämmintä kerrosneliötä kohti taloussähkö tuuli tai norppa taloussähkö (määrittämätön) kwh/ lämmitetty krs-m2/ vuosi sähkölämpö lämmitys käyttövesi (määrittämätön) öljlylämpö käyttövesi (hyötysuhde 0,90) sähkölämpö lämmitys (määrittämätön) öljylämpö lämmitys (hyötysuhde 0,90) uusiutuva aluelämpö käyttövesi uusiutuva talouskohtainen lämpö (hyötysuhde 0,60) 0 14 Yhteiskylä Kortekangas Bromarv Hanko uusiutuva aluelämpö lämmitys Energiankulutus kwh/ lämmitetty krs-m 2 vuosi 2007 Arkinor Oy
27 Asumisen CO 2 -ekv-päästöt lämmitettyä neliötä kohti, primäärienergia: CO2 kg/ lämmitetty krs-m2/ vuosi Yhteiskylä Kortekangas Bromarv Hanko taloussähkö tuuli tai norppa (kerroin 0) taloussähkö (määrittämätön, kerroin 0,115) sähkölämpö (määrittämätön, kerroin 0,115) öljylämpö (kerroin 0,267) uusiutuva talouskohtainen lämpöenergia (kerroin 0) uusiutuva aluelämpöenergia (kerroin 0) Primäärienergian CO2-ekv kg/ lämmitetty krs-m 2, vuosi 2007 Arkinor Oy
28 Tulokset kylissä Eko-Viikkiin verrattuna (lämmitysenergian arvot muutettu normaalivuosiksi) Uusiutumaton lämpöenergia kwh/ brutto-m2 Asumisen CO2-kuormitus kg/ brutto-m2, a Uusiutuva lämpöenergia kwh/ brutto-m referenssi 92 referenssi Pimwag 67 Pimwag Eko-Viikki Yhteiskylä Eko-Viikki 37 Yhteiskylä Kortekangas Kortekangas 39 Bromarv 104 Bromarv 10 Hanko 137 Hanko 52 Sähköenergian kulutus kwh/ brm2 Asumisväljyys brutto-m2/ asukas Vesi l/ hlö/ vrk referenssi 45 referenssi 160 Pimwag 45 Pimwag 125 Eko-Viikki Eko-Viikki 130 Yhteiskylä Yhteiskylä 58 Kortekangas Kortekangas 81 Bromarv Bromarv 88 Hanko Hanko 148 Primäärienergian CO2-ekv kg/ asukas, vuosi 2007 Arkinor Oy
29 Liikenteen määrä asukasta kohti vuodessa matkatyypin mukaan liikenne km/ henkilö, vuosi 2007 (Suomi HLT ) Arkinor Oy
30 Liikenteen määrä asukasta kohti vuodessa matkatyypin mukaan km/ henkilö, vuosi työ km/hlö, a harrastukset km/hlö, a koulu ja päivähoito km/hlö, a muut vapaa-ajan matkat km/hlö, a Suomi Yhteiskylä Kortekangas Bromarv Hanko liikenne km/ henkilö, vuosi 2007 (Suomi HLT ) Arkinor Oy
31 Liikenteen ja asumisen energiankulutus 50 vuoden aikana 1200 liikenne Suomi ka asuminen Suomi ka liikenne-energia vapaa-aika primäärienergia MWh/ asukas, 50 vuotta liikenne-energia työ, koulu, palvelut asuinrakennusten sähköenergia uusiutuva asuinrakennusten energia sähkö määrittämätön asuinrakennusten energia öljy asuinrakennusten energia uusiutuvat polttoaineet Yhteiskylä Kortekangas Bromarv Hanko ka Suomi asuinrakennusten tuotanto ja huolto (rakennusten käyttöikä 100 Primäärienergia MWh/asukas, 50 vuotta Arkinor Oy
32 Liikenteen ja asumisen hiilidioksidipäästöt 50 vuoden aikana 250 liikenne Suomi ka 200 primäärienergian CO2-ekv t/ asukas, 50 vuotta Yhteiskylä Kortekangas Bromarv Hanko ka Suomi asuminen Suomi ka liikenne vapaa-aika, matkustus liikenne työ, koulut, palvelut taloussähkö sähkölämpö ölljylämpö Primäärienergian CO2-ekv t/asukas, 50 vuotta Arkinor Oy
33 Arkinor Oy
Ekologiset asumisratkaisut päätöksenteossa.
Ekologiset asumisratkaisut päätöksenteossa. Miten luodaan aidosti kestävä ja viihtyisä yhdyskuntarakenne? Kun käytäntöön tullut lyhyt työpäivä suo runsaasti vapaa-aikaa iltapäivisin, voivat perheen jäsenet
LisätiedotMonimuotoisuus on ekologista! Ekokyliä voi olla sekä maalla että kaupungissa. Elämäntavan vai asumisen vaihtoehto? Ekoasumista maalla ja kaupungissa Pauli Välimäki 6.5.06 Ruotsalaisia ekoyhteisöjä Tuggelite
Lisätiedot8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET
8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET KEKO on maankäytön suunnittelun tueksi kehitetty ekologisen kestävyyden arviointityökalu. Sen avulla on mahdollista määrittää yhdyskuntien rakentamisen
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
Lisätiedot0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY
0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotEkotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011
Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit
LisätiedotMarkku J. Virtanen, Dr 31.3.2009
Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita
LisätiedotVoiko asukas vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen?
Voiko asukas vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen? Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy!"#$%&'%(')*+,-.)/0)$1)%$1'&2134)5$%")."25$"")"'3"1.(1,5"6"#7&#(3.")5")$+5S'.$5")
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotIlmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi
Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi ILMASTON- MUUTOS Energiankulutus Autojen lukumäärä Lentokilometrit Globaalit materiaalivirrat
LisätiedotUudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO
Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa
LisätiedotSuomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT
Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030
LisätiedotSKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio
SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko
LisätiedotLaukaan Ekokoulu. Antti Tourunen Puukouluseminaari 20.5.2015
Laukaan Ekokoulu Antti Tourunen Puukouluseminaari 20.5.2015 Laukaan Ekokoulu-hanke Hankkeessa suunnitellaan Vuonteen alueelle Savion, Tarvaalan ja Vuonteen kylien yhteistä kylien koulua, joka on monella
LisätiedotAurinkoenergia ja lämmön kausivarastoinnin mahdollisuudet. Vuoden lähienergiaratkaisu -palkinnonjakotilaisuus, Janne Hirvonen
Aurinkoenergia ja lämmön kausivarastoinnin mahdollisuudet, Janne Hirvonen Taustaa Rakennusten energiantarve on 40% EU:n kulutuksesta Energiatehokkuudella merkittävä vaikutus Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotEkopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen
Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus
LisätiedotSisältö Helsinki 2.5.2011
Sisältö Helsinki 2.5.2011 1. GreenBuild Oy 2. Rakentamisen tulevaisuus 3. Passiivitalofilosofia 4. Laskentaesimerkki GreenBuild Oy Suomalainen puupassiivitalotoimittaja Perustettu 2009 Kotipaikka Saarijärvi
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi
Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotTeknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008
Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]
LisätiedotVuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.
Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi
LisätiedotEnergiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila
Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö
LisätiedotTavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä
Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Taloyhtiön energiailta, Tarmo-hanke 28.08.2013, Tampere DI Petri Pylsy Mitä energiatehokkuus on? Primäärienergia (ostettu energia) Sisäilmasto
LisätiedotRAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS
RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotAURINKOVOIMALA ILMAN INVESTOINTIA. Timo Huolman,
AURINKOVOIMALA ILMAN INVESTOINTIA Timo Huolman, 12.4.2017 Esityksen sisältö Helen Oy Helenin aurinkovoimalat Aurinkovoimala ilman investointia 12.4.2017 LUOTTAMUKSELLINEN HELEN OY 4/12/2017 3 Helen Oy
LisätiedotENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ
ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä
LisätiedotUUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia
UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto
Lisätiedot... ja uusia näkökulmia
Energiatehokkuuden mittarit... ja uusia näkökulmia 02.12.2009 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry CO 2 jalanjälki- visio 2010-20502050 Kehitysaukot t Puuttuvat lenkit Todellisuus
LisätiedotKESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014
KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Ympäristöprofiili...
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotKulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
Lisätiedot5/13 Ympäristöministeriön asetus
5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotAurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi
Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYhteensä: ,13 381,57
Perustiedot Projektin tiedot Projektin nimi: BEM-OKT rak. 22 Nyky... Sijainti: Joensuu Leveysaste: 62 38' 5" POH Pituusaste: 29 41' 27" ITÄ Korkeus: 86, m Ilmastotietojen lähde Strusoft-palvelin Arviointipäivä:.11.217.35.18
LisätiedotOhrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys
Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotResurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.
Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie
LisätiedotMiksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön
HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotENERGIATODISTUS. Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka XX-XXXX-XX XXXX. Yhden asunnon talot (tms) XXXX
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYhteensä: ,13 381,57
Perustiedot Projektin tiedot Projektin nimi: BEM-OKT rak. 22 Sijainti: Joensuu Leveysaste: 62 8' 5" POH Pituusaste: 29 41' 27" ITÄ Korkeus: 86, m Ilmastotietojen lähde Strusoft-palvelin Arviointipäivä:
LisätiedotMiksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt
Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis
LisätiedotEnergia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija
Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
Lisätiedot104,0 m², 3h, k,
Kohteen ilmoittaja Nimi: Teppo Tuijula Puh: 0500 530 942 Solid House Oy LKV, Turku Eerikinkatu 13, 3 krs. 20100 Turku Puh: 044 282 0038 MAASEUDUN RAUHAA JA VÄLJÄÄ ASUMISTA Tässä paikassa voit yhdistää
LisätiedotLUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku
LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotAurinkolämmön mahdollisuudet
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkolämmön mahdollisuudet 20.4.2018 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät
LisätiedotHelsingin kaupungin energiatehokkuustyö
Helsingin kaupungin energiatehokkuustyö Kiinteistöjen energiatehokkuusinvestoinnit ja elinkaarikustannukset Finlandiatalo 21.9.2017 Katri Kuusinen Kaupunkiympäristön toimiala Helsingin kaupungin hallinto
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotEnergia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
LisätiedotEko-Viikki. Heikki Rinne, projektinjohtaja, DI Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Eko-Viikki Heikki Rinne, projektinjohtaja, DI Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Ympäristötalo Leija, Vantaa KUNINKAANKOLMIO ALUERAKENTAMISPROJEKTI
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja Vantaa
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja 6 0380 Vantaa 996 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotRESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA
luonnos RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Leena Maidell-Münster KOLME PÄÄTAVOITETTA 22.3.2018 2 HIILINEUTRAALI VANTAA 2030 Muutos -80 % vuodesta 1990 Jäljelle jäävien päästöjen kompensointi 13.2.2018 3 1000
LisätiedotTUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n
TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotKulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa
Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa Sakari Autio, Lahden ammattikorkeakoulu Michael Lettenmeier, D-mat oy Reetta Jänis, Lahden ammattikorkeakoulu,
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotLUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA
LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA LUUKKU 2020-LUVUN PUUTALO HAASTEET 2020: ENERGIAN SÄÄSTÖ KAIKKI UUDISRAKENNUKSET LÄHES NOLLAENERGIATALOJA (E
LisätiedotUuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy
Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotPlusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska
Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto
LisätiedotTulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas
Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotSähkölämmityksen tulevaisuus
Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa
LisätiedotKuluttajien käyttäytymiseen vaikuttaminen: Case sähkön kulutuskokeilu. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Ylitarkastaja Mervi Suni
Kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttaminen: Case sähkön kulutuskokeilu Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Ylitarkastaja Mervi Suni Sisältö o Kokeilun lähtökohdat o Kuluttajien kysyntäjouston
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotTaloyhtiön energianhallinta ja käyttö
Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen
LisätiedotLämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston
LisätiedotLaukaan Ekokoulu uudenlaisena oppimisympäristönä Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät Sivistysjohtaja Juha Tolonen
Laukaan Ekokoulu uudenlaisena oppimisympäristönä Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät 13.-14.9.2017 Sivistysjohtaja Juha Tolonen Laukaan kouluverkon uudistus - aluekoulumalli Tarvaalan, Savion
LisätiedotENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS LUONNOSVERSIO virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
LisätiedotENERGIATODISTUS. Kalevankatu 26 b 80100, JOENSUU. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Joensuun Elli Kalevankatu 6 b 8000, JOENSUU Rakennustunnus: 67--6- Rakennuksen valmistumisvuosi: 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
LisätiedotMittatikun uudet sovellukset
Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa
LisätiedotRAKENNUSTEN ENERGIATALOUS
RAKENNUSTEN ENERGIATALOUS RIL-Elinkaarijaosto ja Talonrakennusjaosto ja LIVI Yhteisseminaari 28 1 Teollisen vallankumouksen aallot Helsingin Sanomat 26. 2. 28 2 Energian loppukäyttö sektoreittain Suomessa
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,
LisätiedotMyyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla
Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
Lisätiedot