Miten luodaan aidosti kestävä ja viihtyisä yhdyskuntarakenne?

Transkriptio

1 arkkitehti, Arkinor Oy BIOTALOUSYHDYSKUNTA Miten luodaan aidosti kestävä ja viihtyisä yhdyskuntarakenne? Kun käytäntöön tullut lyhyt työpäivä suo runsaasti vapaa-aikaa iltapäivisin, voivat perheen jäsenet puutarhassaan käyttää sen hyödyllisellä tavalla ja saavuttaa siten runsaasti elatusapua miltei ilmaiseksi, sillä tulisivathan vapaahetket muuten ainakin suurimmaksi osaksi käytetyiksi jouten olemiseen ja vetelehtimiseen. Puutarhatyöhön voivat lapsetkin ottaa osaa ja vaikuttaa tällainen hennon kasvillisuuden hoivaaminen ja seurustelu luonnon kanssa sekä heihin että aikuisiin jalostavasti ja kauneusaistia kehittävästi. --- Mitä omakotiasutustapa terveydellisissä suhteissa merkitsee asukkaille on sanomattakin selvää, eihän tarvitse muuta kuin ajatuksissaan verrata laitakaupungin likaisia pihoja, ränsistyneitä ja epäterveellisiä vuokra-asuntoja sekä kuraisia katuja puutarhakaupunkien vehreisiin pikku puistoihin ja kodikkaisiin pikku taloihin. (Otto I. Meurman, 1925,)

2 Suomi 2000-luvulla Tiivis kaupunkirakenne ei ole ekologisesti perusteltavissa silloin, jos seurauksena on moninkertainen resurssien ja raakamaan käyttö vapaa-ajan asuntojen ja teknisten järjestelmien rakentamisen muodossa. Ylellisyyttä vai tarve? Asuntopolitiikan yksi totuus

3 The annual per capita sectoral emissions (t CO 2 -eqv.) in the reference year 2006 lämpö ja sähkö yksityisauto rakentaminen ylläpito ja huolto kulutustavarat vapaa-ajan palvelut ulkomaanmatkat vapaa-ajan tavarat hoito- ja koulutuspalvelut julkinen liikenne Kulutuksen CO 2 ekv.päästöt kuluttajaa kohti eri yhdyskuntarakenteissa (Heinonen, Junnila, 2011)

4 Kestävä biotalousyhdyskunta aineiden kierto uusiutuva energia kokonaisenergian optimointi saastumisen minimointi biodiversiteetin säilyminen sosiaalinen tasapaino uudisrakentaminen kulttuuri resurssit korjausrakentaminen paikalliset olosuhteet elämäntapa säädökset ja ohjeet yhteiskunnan tuet ympäristön tila Soveltaminen yhdyskuntatasolla, kortteleissa ja kylissä, yksittäisissä rakennuksissa

5 KESTÄVÄ YHTEISÖ ERI ALUERAKENTEISSA YHTEISÖN JA YKSILÖN OSALLISUUS JA VASTUU rakentaminen uusiutuvista ja läheltä saatavista luonnonmateriaaleista uusiutuvan ja puhtaan energian käyttö ravinnekierto hyvät eristetasot tarkistettavissa ja helposti huollettavissa olevat rakenteet ja tekniset varustelut primäärienergiatehokas ilmanvaihto ja sisäilman luonnonmukainen jäähdytys tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys sekä tarkoituksenmukainen tilojen mitoitus viihtyisän ja hyödyllistä toimintaa tukevan miljöön luominen kulutuksen mukaiset kustannukset

6 PALUU UUSIUTUMATTOMIA LUONNONVAROJA TUHLAAVASTA GLOBAALITALOUDEN JAKSOSTA UUSIUTUVAAN PAIKALLISTALOUTEEN Kehdosta kehtoon ajattelu: Kaikki aine kiertää joko biologisessa tai teknologiakierrossa Walter R. Stahelin, William McDonough ja Michael Braungart Kaupungistumisen kestävyyden kyseenalaistus

7 Ferienhof Marth, luomutila,saksa Luomutila, maatilamatkailu, maitokarja Aurinkovoimala, höyrygeneraattori Afrikkalainen kala 28 asteen vesi, kalan jalostus (6kk vuodessa) Kasvihuone Aurinkovoimalasta lämpöä ja sähköä tilan kesäkauden tarpeisiin

8 Luonnonmukainen passiivitalo omavaraisyhteisössä Kulutuksen minimointi: yksinkertainen ja edullinen tekniikka Den Selvforsynende Landsby, Tanska

9 Tanska Svanholm, (Skibbyn kylä 60 km Köpenh.) 1978 perustettu yhteisö. Yhteisellä lainalla ostettu vanha kartano maineen (253 ha peltoa, 194 ha metsää ja puistoa) 2007 kesäkuussa asukkaina 62 aikuista ja 45 lasta Kaikki asukkaat takaavat yhteistä lainaa. Aikuisista noin 1/3 käy tilan ulkopuolella töissä, 1/3 tilan yrityksissä ja 1/3 yhteisön tilojen ja toiminnan ylläpidossa Yhteistalous: palkat kassaan 20% taskuraha (viimeiset 7 vuotta ennen kaikki kassaan) Hakevoimala Aurinkokeräimiä, Kaksi tuulimyllyä Paikallinen jätevesipuhdistus 20 yhteisautoa Yhteistalous, pitkä historia

10 Svanholm omavaraisuus ja tuotanto 100 lypsylehmää, 400 lammasta, vihannesviljelyä; tuotantoa myös myyntiin: oma tuotemerkki Puusepäntuotantoa Ekologisia rakennusmateriaaleja Suunnittelutoimisto (ekologinen rakentaminen) Oma kauppa 15 lapsen päiväkoti Monipuolista elinkeinotoimintaa

11 Svanholm rakennukset Rakennukset vanhoja ja pihapiiri suojeltu; asuintiloja rakennetaan vanhoihin tuotantorakennuksiin Pitkäaikaisvieraita, jotka osallistuvat töihin (20 vierailijaa/ kesä) Yhteiset ruokailut (kasvisruoka) Ryhmäasuminen omat huoneet, yhteiset keittiöt ja pesutilat Laadukasta korjausrakentamista

12 Svanholm hallinto ja yhteisö Päätöksen tekijät myös toteuttavat Konsensusperiaate, mutta yksittäinen hlö ei voi blokata ja erimieltä olevien pitää esittää perustelut sekä vaihtoehtoratkaisun Päätöksistä tiedotetaan, kirjallisen vastustuksen jälkeen voidaan käsitellä asia uudelleen Alaryhmät valmistelevat asiat yleiskokoukselle, joka tekee päätökset Iso kokous kuukausittain pienempiä viikoittain Asukkaat toimivat asuinryhmissä Asuinpinta-alavaatimus kasvanut, joten lisää tiloja tehdään Uusilla asukkailla koeaika Omat lait, joustavat tulkinnat

13 Tanska Andelsamfundet i Hortshöj AiH (Århus) Rakentaminen 1992-, ok-taloja, kunnallisia vuokra- ja asumisoikeusrivitaloja. Vuonna asukasta ra 5 ha. Hakevoimala, aurinkokeräimiä, passiivista aurinkoenergiaa Rakennusmateriaalina mm. polttamattomat saviharkot, selluvilla pyrkimys passiivitaloihin Osalla aluetta energiapajuhaihdutuspuhdistamo, kompostikäymälöitä Yhteistaloja, joissa vapaaehtoinen yhteisruokailu, talkoita ja vastuuta omista asuntoryhmistä Luomuruuan tuottamismahdollisuus luomutilayhteys Auto- ja kotieläinkimppoja Alueen toteutustasojen kokonaisuus kirjava, ruoan tuotanto merkittävää

14 AiH yhteistalot Alueella on useita eri asukasryhmien yhteistiloja

15 AiH asuinrakennukset Asumisoikeus- ja kunnallinen vuokratalo Alueella erilaisia asumisen hallintomuotoja ja rakentamisen toteutustapoja

16 AiH energia ja omavaraisuus Hakevoimalaan tehty koehankkeena sterling-roottori, jolla on tarkoitus tuottaa alueelle sähköä Ruuan tuotannossa yhteistyö luomutilan kanssa; aikuista osallistuu (15 h/ kesä, 1400 kr) Hake- ja aurinkolämpö

17 KÄYTÄNNÖN ASKELEET TIETO JA TAITO Uusiutuva energia: Millaiset markkinoilla olevat järjestelmät soveltuvat erilaisten yhdyskuntien ja niiden osien energiahuoltotarpeisiin? Kasvukeskustaajamat Kasvukeskusten lähimaaseutu Taantuvat taajamat Harvaan asuttu maaseutu Millaisia ovat eri järjestelmien optimaaliset tuotantokapasiteetit kustannukset järjestelmän toimintaedellytykset Millaisia tilavarauksia ja erityisvaatimuksia energiajärjestelmiin liittyy? Kaikki kysymyksiä pyritään käsittelemään käytäntölähtöisesti toteutettujen, markkinoilla tai suunnitteilla olevien ratkaisujen avulla.

18 Ravinnekierto: Paikalliset ravinteita kierrättävät järjestelmät Millaisia erilaisiin olosuhteisiin soveltuvia käymälä- ja jätevesiratkaisuja on toteutettavissa? ravinteiden kierrätys paikallisesti turvallista taloudellisesti kannattavaa. Urean käyttö peltoviljelyssä mahdolliseksi: lainsäädäntö Maankäytön suunnittelun menetelmät ja työkalut: Joiden avulla voidaan edistää päätöksentekoa ja kannustaa asukkaita ja eri toimijoita kestävien valintojen tekemiseen energia- ja jätevesiratkaisuissa Tietokantatyökalun kehittäminen (alustava yhteistyö Lähienergia ry.) Alueen lähtökohdat Järjestelmien tekniset ominaisuudet Tilatarve ja muut olosuhde-edellytykset Ympäristövaikutukset Kustannusvertailut

19 Paikalliset järjestelmät ja ympäristön laatutekijät: Mitä asukkaat kokevat lähiympäristönsä laatua nostaviksi tai heikentäviksi tekijöiksi? Miten ne suhteutuvat paikallisten järjestelmien toteuttamiseen liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin? Paikallisten järjestelmien toteuttaminen ja maankäytön suunnittelu: Millä tavalla useamman eri omistuksessa olevan kiinteistön tekniset järjestelmät voidaan toteuttaa käytännössä? Miten kaavoitusratkaisut vaikuttavat hallinta-, ylläpito-, huolto- ja rahoitusratkaisuihin Millaisia riippuvuussuhteita paikallisten järjestelmien valinnalla ja maankäytön suunnittelulla on? Miten erilaiset järjestelmät ja maankäytön massoitteluja ryhmittelyratkaisut toimivat yhdessä? Voiko paikallisten järjestelmien toteuttaminen ja ylläpito tukea alueen yhteisöllisyyden muodostumista?

20 Kestävä kylä pohjoisissa olosuhteissa, vertaileva seurantatutkimus Bromarvin ekokylä ja Kangasalan Yhteiskylä sekä vertailualueet Arkinor Oy

21 Kyläkohteiden ja vertailualueiden sijainti Bromarvin ekokylä ja Kangasalan Yhteiskylä sekä vertailualueet Arkinor Oy

22 Kyläkohteet: Bromarvin ekokylä -kylä 20 asuntoa (6 taloa) 34 asukasta (2007) hake+aurinkolämpölaitos paikallinen vedenpuhdistus yhteistiloja: Martta-talo, kierrätystilat viljelypalstat rakentaminen urakoitu, huolto ostopalveluna Bromarvin ekokylä Arkinor Oy

23 Kyläkohteet: Bromarvin ekokylä -asukkaat kyselyyn vastanneiden 16 aikuisen keski-ikä 52 vuotta ja 5 lapsen 9 vuotta 29% palkkatyössä 36% eläkeläisiä 29% työttömänä 7% muu työmatka 21 km (0-64) asumisväljyys 48,9 m 2 / asukas asumisaika 2 vuotta asunnoista 1 omistus ja 19 vuokra-asuntoa (Martta-yhdistys) terveelliset, kosteutta läpäisevät materiaalit, urakoitu Bromarvin ekokylä Arkinor Oy

24 Kyläkohteet: Yhteiskylä -kylä 9 asuntoa 38 asukasta (2007) hakelämpölaitos kompostikäymälät ja paikallinen vedenpuhdistus yhteistiloja: varastotiloja nuoriso-/sosiaalitila viljelypalstat rakentaminen ja huolto talkoilla, talonmiesvuoroina (viikko/talous) Kangasalan Yhteiskylä Arkinor Oy

25 Kyläkohteet: Yhteiskylä -asukkaat kyselyyn vastanneiden 18 aikuisen keski-ikä 40 vuotta ja 20 lapsen 11 vuotta 55% palkkatyössä 45% yrittäjiä työmatka 13 km (0-70) 60% työpäivistä kylässä asumisväljyys 30,6 m 2 / asukas (ei sisällä työtiloja 9%) asumisaika 6 vuotta (1-8) omat talot, yhteinen kylä, vuokratontti (Kangasalan kunta) kierrätysmateriaaleja, hartiapankkirakentamista Kangasalan Yhteiskylä Arkinor Oy

26 Asumisen energiankulutus vuonna 2007 lämmintä kerrosneliötä kohti taloussähkö tuuli tai norppa taloussähkö (määrittämätön) kwh/ lämmitetty krs-m2/ vuosi sähkölämpö lämmitys käyttövesi (määrittämätön) öljlylämpö käyttövesi (hyötysuhde 0,90) sähkölämpö lämmitys (määrittämätön) öljylämpö lämmitys (hyötysuhde 0,90) uusiutuva aluelämpö käyttövesi uusiutuva talouskohtainen lämpö (hyötysuhde 0,60) 0 14 Yhteiskylä Kortekangas Bromarv Hanko uusiutuva aluelämpö lämmitys Energiankulutus kwh/ lämmitetty krs-m 2 vuosi 2007 Arkinor Oy

27 Asumisen CO 2 -ekv-päästöt lämmitettyä neliötä kohti, primäärienergia: CO2 kg/ lämmitetty krs-m2/ vuosi Yhteiskylä Kortekangas Bromarv Hanko taloussähkö tuuli tai norppa (kerroin 0) taloussähkö (määrittämätön, kerroin 0,115) sähkölämpö (määrittämätön, kerroin 0,115) öljylämpö (kerroin 0,267) uusiutuva talouskohtainen lämpöenergia (kerroin 0) uusiutuva aluelämpöenergia (kerroin 0) Primäärienergian CO2-ekv kg/ lämmitetty krs-m 2, vuosi 2007 Arkinor Oy

28 Tulokset kylissä Eko-Viikkiin verrattuna (lämmitysenergian arvot muutettu normaalivuosiksi) Uusiutumaton lämpöenergia kwh/ brutto-m2 Asumisen CO2-kuormitus kg/ brutto-m2, a Uusiutuva lämpöenergia kwh/ brutto-m referenssi 92 referenssi Pimwag 67 Pimwag Eko-Viikki Yhteiskylä Eko-Viikki 37 Yhteiskylä Kortekangas Kortekangas 39 Bromarv 104 Bromarv 10 Hanko 137 Hanko 52 Sähköenergian kulutus kwh/ brm2 Asumisväljyys brutto-m2/ asukas Vesi l/ hlö/ vrk referenssi 45 referenssi 160 Pimwag 45 Pimwag 125 Eko-Viikki Eko-Viikki 130 Yhteiskylä Yhteiskylä 58 Kortekangas Kortekangas 81 Bromarv Bromarv 88 Hanko Hanko 148 Primäärienergian CO2-ekv kg/ asukas, vuosi 2007 Arkinor Oy

29 Liikenteen määrä asukasta kohti vuodessa matkatyypin mukaan liikenne km/ henkilö, vuosi 2007 (Suomi HLT ) Arkinor Oy

30 Liikenteen määrä asukasta kohti vuodessa matkatyypin mukaan km/ henkilö, vuosi työ km/hlö, a harrastukset km/hlö, a koulu ja päivähoito km/hlö, a muut vapaa-ajan matkat km/hlö, a Suomi Yhteiskylä Kortekangas Bromarv Hanko liikenne km/ henkilö, vuosi 2007 (Suomi HLT ) Arkinor Oy

31 Liikenteen ja asumisen energiankulutus 50 vuoden aikana 1200 liikenne Suomi ka asuminen Suomi ka liikenne-energia vapaa-aika primäärienergia MWh/ asukas, 50 vuotta liikenne-energia työ, koulu, palvelut asuinrakennusten sähköenergia uusiutuva asuinrakennusten energia sähkö määrittämätön asuinrakennusten energia öljy asuinrakennusten energia uusiutuvat polttoaineet Yhteiskylä Kortekangas Bromarv Hanko ka Suomi asuinrakennusten tuotanto ja huolto (rakennusten käyttöikä 100 Primäärienergia MWh/asukas, 50 vuotta Arkinor Oy

32 Liikenteen ja asumisen hiilidioksidipäästöt 50 vuoden aikana 250 liikenne Suomi ka 200 primäärienergian CO2-ekv t/ asukas, 50 vuotta Yhteiskylä Kortekangas Bromarv Hanko ka Suomi asuminen Suomi ka liikenne vapaa-aika, matkustus liikenne työ, koulut, palvelut taloussähkö sähkölämpö ölljylämpö Primäärienergian CO2-ekv t/asukas, 50 vuotta Arkinor Oy

33 Arkinor Oy