kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 25. vuosikerta Nro 1/2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 25. vuosikerta Nro 1/2015"

Transkriptio

1 kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 25. vuosikerta Nro 1/2015

2 Taimin ja Ruusan Kahvilan yhteystiedot Yhdistyksen nettisivut: Puhelinnumerot Toimisto Marika Vartiainen, toiminnanjohtaja Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan ohjaaja Tiina Vartiainen, kohtaamispaikkavastaava Taimin toimiston palveluajat ma-pe klo Olohuone avoinna ma-pe klo 15-18, la-su klo Kohtaamispaikka avoinna ma-pe klo Sähköpostiosoitteet Toiminnanjohtaja Toimisto Puheenjohtaja Toiminnan koordinaattori Jäsentoiminnan ohjaaja Kipunoita-lehti Kohtaamispaikka Taimi on mielenterveyskuntoutujien yhdistys. Toimipaikkamme on Ruusantalo Koulukatu 11:ssä Tampereella. Ylläpidämme myös Ruusan Kahvilaa samassa osoitteessa. Yhdistyksessämme toimii syyskuusta toukokuun loppuun viikoittain yli 40 erilaista vertaistukeen perustuvaa keskustelu- ja toiminnallista ryhmää. Ruusan Kahvilassa on mahdollisuus edulliseen ja maittavaan lounaaseen, kahvitteluun ja tuoreitten leivonnaisten nauttimiseen hyvässä seurassa. Ruusantalossa on myös ohjattua työtoimintaa. Ruusantaloon on helppo tulla.

3 kipunoita 1/2015 Julkaisija Mielenterveysyhdistys Taimi ry, Ruusantalo, Koulukatu 11, Tampere, Taimi ry on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. Päätoimittaja Ritva Merinen puh Kiitokset kielihuollosta vastanneelle Kirstille! Taitto Tomi Kallio Painopaikka: PK-Paino, Tampere. Painos 1500 kappaletta. Seuraava Kipunoita 2/2015 ilmestyy viikolla 21 Juttutarjoukset viimeistään mennessä Ruusantalon osoitteeseen: Mielenterveysyhdistys Taimi ry Koulukatu 11, Tampere tai sähköpostitse: sisällys 2 Taimin esittely 3 Sisällys 4 Pääkirjoitus: Valoisin mielin 5 Taimissa tapahtuu: Kevätkokouskutsu / Terveysneuvontaa 6 Puheenjohtajalta: Hyvää uutta vuotta! 7 Taimissa tapahtuu: Vaikuttajafoorumi / Lulu 8 Kompassin suuntana pohjoinen hulluus 11 Kysymyksiä hoidosta ja tietoa uusista palveluista 14 Luokkaretki Keskustorin ihmisten elämään 16 Iro Kivi: Narsisti on kuin pannukakku 20 Keskiaukealla 22 Artteli vihittiin käyttöön / Kuntouttavan työtoiminnan määrää halutaan vähentää 23 Taimin ryhmätoiminta sai kiitosta / Miesten ryhmä 24 Masennuksia on monenlaisia 27 Jatsin ylivoimaa 28 RAY lopettaa työosuusrahojen tukemisen 29 Ruusantalon tilojen uudet nimet / Gallup 30 Kirje Taimille 31 Sosiaalihuoltolakiuudistus / Likkojen lenkki 32 Tammerkosken alueen historia ja nykypäivä 34 Ajattelu- ja tunnetaitojen avulla kohti tyytyväisyyttä 35 Kynttilähetki / Taimin tapahtumia 37 Taimin tapahtumia / Taimin jäsenyys 38 Toimintakalenteri, kevät Kuvasivu Taimin hallitus Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinen Varsinaiset jäsenet: Pasi Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Merja Mattila, Jyrki Rönkkö, Anu Vähäniemi, Jussi Lehtonen ja Tuula Tuominen Varajäsenet: Marko Heikkilä, Veikko Vepsäläinen, Noomi Nelimarkka ja Jari Kataja

4 Pääkirjoitus Marika Vartiainen Valoisin mielin Kirjoittaessani tätä juttua on maailmalta kuulunut taas runsaasti ikäviä uutisia. Tällaisten uutisten ymmärtäminen ei voikaan olla mitenkään mahdollista, eikä edes tarpeellista. Ihminen tekee järjettömiä tekoja, joissa toiset ihmiset, jotka eivät ole tehneet mitään väärin, joutuvat kärsimään. Järjettömiä tekoja on toki ollut ennenkin. Historiasta löytyy paljon käsittämättömyyksiä, mutta tämän päivän käsittämättömyyksiä on vaikeampi käsitellä, sillä elämme osana tätä aikaa, kulttuuria ja yhteiskuntaa. Historia on tärkeä pitää mielessä juuri sen vuoksi, että muistaisimme, minkälaisiin äärilaitoihin asiat voivat riittävän monen asian huonosti mennessä ajautua. Onneksi näistä tämän päivän ilmiöistäkin voimme oppia jotakin. Voimme kyetä näkemään asioiden hyvät puolet. Voimme nähdä, että itse asiassa ympärillämme on paljon asioita hyvin. Mikäli pystymme käymään läpi nämä ajatukset maailman pahuudesta ja kaiken rajallisuudesta, voimme tulla kiitollisiksi siitä mitä meillä on. Ei niin, että sulkisimme silmämme ihmisen pahuudelta tai jonkun tietyn ihmisjoukon ymmärrykseltä. Eikä niin, että kääntyisimme itsekkäiksi ja olisimme kiinnostuneita vain oman lähiympäristömme asioista. Vaan niin, että olemme huolissamme, kykenemme empatiaan, ja säilytämme halumme edelleen tietää muissa maissa tapahtuvista asioista. Ja kaiken tämän jälkeen tulemme tietoisimmiksi myös ihmisten hyvyydestä. On tärkeää, että luotamme asioistamme päättäviin ihmisiin. Siihen, että he ajavat etujamme ja pyrkivät mahdollisimman objektiiviseen hyvään. Sellaiseen hyvään, joka ei suosi mitään erityisjoukkoa eikä syrji sen kautta toista osaa porukasta. On ylipäätään tärkeää, että epäuskon ja käsittämättömän edessä, on nähtävissä asioita, jotka ovat hyvin. On epäoikeudenmukaista, että elämässä on pahuutta, mutta elämässä on myös paljon hyvää. Osaan asioista pystymme vaikuttamaan, mutta toisiin asioihin meillä ei ole kykyä, välineitä tai mahdollisuutta vaikuttaa. Sen vuoksi keskittyminen siihen mihin voimme vaikuttaa, on tärkeä elämäntaito. Tärkeää on säilyttää myös usko elämän kantavuuteen, ihmisten rehellisyyteen ja vilpittömään hyvyyteen. Kiinnittäessämme huomiomme hyvään, huomaamme että ympärillämme on paljon ihmisiä, jotka halu- avat kanssaihmisille hyvää ja pyrkivät itse elämänvalinnoillaan lisäämään omaa ja muiden hyvinvointia. Me Taimissa katsomme uuteen vuoteen valoisin mielin! Me uskomme, että kun yhdessä teemme ja yhdessä tavoittelemme samaa asiaa, voimme luoda uudenlaisia mahdollisuuksia, löytää sisäisiä piilossa olevia voimavaroja ja rakentaa ympärillemme yhteiskuntaa, joka on erilaisuuden salliva ja yhteiseen hyvään pyrkivä. Taloudelliset resurssimme ovat riittävät ylläpitämään sellaista toimintaa, josta Taimi on ammentanut vuosikausia tuhansien mielenterveyskuntoutujien hyvinvointia. Uskomme, että sinnikkäästi hyvää työtä tekemällä ja vertaistukea tarjoamalla, toimintamme vakuuttaa yhteistyökumppanimme ja rahoittajat myös jatkossa. Mielenkiintoista uutta vuotta toivottaen, Marika Vartiainen Toiminnanjohtaja p kipunoita 4/2015

5 Taimissa tapahtuu Taimi ry:n syyskokous Marika Vartiainen Taimi ry:n syyskokous pidettiin Kohtaamispaikka Toivossa klo 16 alkaen. Paikalle oli saapunut noin parikymmentä Taimin jäsentä. Tarjolla oli kahvia ja pullaa sekä tietoa yhdistyksen ajankohtaisista asioista. Kokouksessa vahvistettiin yhdistyksen talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2015, valittiin tilintarkastajat sekä vahvistettiin hallituksen kokouspalkkiot vuodelle Yhdistyksen syyskokous myös vahvisti eroamisen Mielenterveyden Keskusliitosta. Keskusliitosta eroaminen on yhdistystoiminnassa mukana olleille pitkän harkinnan tulos. Tampereen alueella toimiva Mielenterveysyhdistys Taimi ry ei kokenut, että Keskusliitto olisi kuunnellut jäsenjärjestöjensä ääntä ja ajanut jäsentensä etuja. Keskusliiton jäsenmaksu jäsenjärjestöille on jäsenmäärään perustuva ja maksu on Taimi ry:n kohdalla ollut 3000 /vuosi. Taimi ry ei kokenut saavansa vastinet- ta jäsenmaksulleen. Syyskokous päätti selvittää jäsenyyden hakemista Mielenterveysseurasta. Yhdistys tekee koko ajan yhteistyötä Tampereen alueen mielenterveysyhdistysten sekä muiden kaupunkien mielenterveysyhdistysten kanssa, joten vaikuttaminen mielenterveysasioihin tai mielenterveyskuntoutujien etuihin löytää väylänsä ja mahdollisuutensa jatkossa entistäkin paremmin. Ruusantalossa kaikille avointa TERVEYSNEUVONTAA Keväällä 2015 ( ) Ruusantalossa on mahdollisuus tavata terveydenhoitaja viikoittain. Kaikille avointa Tampereen kaupungin järjestämää terveysneuvontaa on Kohtaamispaikka Toivossa joka tiistai klo Terveydenhoitajilta voi tulla kysymään esimerkiksi: ravitsemuksesta, painonhallinnasta, pitkäaikaissairauksista tai muusta mieltäsi askarruttavasta asiasta. Viikoittain on myös erilaisia teemoja, jolloin paikan päällä on tarjolla tietoa ja materiaalia aiheesta. Teemat ovat loppukevään aikana: 3.3. Reuma, Uniapnea, Yhdenvertaisuuden edistäminen, Tupakoinnin lopettaminen, 7.4. Sydänterveys, Parkinsonin tauti, Mielen hyvinvointi, Arkiliikunta Allergiat ja astma, Selän hyvinvointi, Arkiliikunta ja Tupakoinnin lopettaminen. Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS to klo Kohtaamispaikka Toivo, Koulukatu 11 Käsiteltävät asiat: Toimintakertomus ja tilinpäätös 2014 Muut sääntömääräiset asiat Tervetuloa! Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n hallitus TERVETULOA MUKAAN OSALLISTUMAAN YHDISTYSTOIMINTAAN! kipunoita 1/2015 5

6 Puheenjohtajalta Aila Dündar-Järvinen Hyvää uutta vuotta 2015! Hyvät Kipunoita- lehden lukijat ja Taimin jäsenet. Toivotan teille kaikille hyvää Uutta Vuotta. Palaan vielä viime vuoteen ja joulukuuhun teimme jouluretken Turkuun. Tutustuimme Turun linnaan sekä kävimme Joulutorilla; tietysti kävimme syömässä tuttuun tapaan lounaan buffet- pöydässä. Paluumatkalla täydensimme makeisvarastoja Urjalan makeistukusta, jotkut löysivät sieltä myös hyviä joululahjoja. Retki oli mielestäni onnistunut, lämmin kiitos teille kaikille retkelle osallistuneille sekä tietysti Taimin työntekijöille retken käytännön järjestelyistä. Turun linna on todella mielenkiintoinen paikka ja saimme kuulla aimo annoksen sen historiaa oppaaltamme. Aikaa olisi pitänyt varata enemmän linnan kiertämiseen, näin jälkikäteen ajatellen. Ensi kesänä teemme taas yhteisen retken, ehdotuksia kohteista otetaan vastaan! Olemme aikaisempina vuosina tehneet retken heinäkuussa. Viime vuonna teimme retken kesäkuussa, mutta sää oli todella huono. Ehkä tänä vuonna elokuu olisi hyvä ajankohta? Joulukuun 18. päivä Raha-automaattiyhdistys julkaisi taas vuoden 2015 avustusehdotuksensa järjestöille. Me saamme täsmälleen saman avustussumman kuin parina viime vuonna eli kohdennettua toiminta-avustusta euroa. Sen sijaan Ruusantalomme peruskorjausmenoihin emme saaneet avustusta emmekä kohtaamispaikkatoimintaan. Ruusantalo on meille kaikille niin tärkeä ja rakas paikka, että sen kunnossapito on nyt rahoitettava muulla varainhankinnalla. Omat tilat ovat niin arvokas asia, että varainhankintaan on nyt todella panostettava ja uusia rahoituskanavia on keksittävä. Tammikuussa jätetään Tampereen kaupungin toiminta-avustushakemukset, päätökset tehdään lautakunnissa maalis-huhtikuussa. Vihdoin monen kuukauden odottamisen jälkeen RAY ilmoitti joulukuussa kantansa työosuusrahojen maksamiseen. Raha-automaattiyhdistyksen mukaan työosuusrahoja ( = ahkeruusraha) ei saa maksaa toiminta-avustuksella enää 2015 jälkeen. Tämä siis tarkoittaa Taimin osalta sitä, että työosuusrahaa saa maksaa enää ainoastaan ja korkeintaan tämän vuoden loppuun asti. RAY on jo aiemmin linjannut ja julkaissut vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteita ja kriteerejä. Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteena on, että vapaaehtoistoimintaa ei tehdä taloudellista korvausta vastaan eli siitä ei makseta palkkaa. Lisäksi RAY:n aineellista apua koskevassa linjauksessa on korostettu sitä, ettei raha-automaattiavustuksia voi kohdistaa suoraan taloudellisena apuna yksittäisille kansalaisille. Näiden jo vahvistettujen linjausten pohjalta RAY linjaa siis lisäksi, että myös ahkeruusrahan, työtoimintarahan ja työosuusrahan maksaminen järjestötoimintaan osallistuville on perusteetonta. Ahkeruusrahaa on maksettu rahaautomaattiavustuksista pääasiassa mielenterveys- ja päihdealan järjestöissä. Ahkeruusrahaa aiemmin maksaneille järjestöille, joille myönnetään jatkoavustusta vuodelle 2015, annetaan ahkeruusrahan maksamiselle siirtymäaikaa vuoden 2015 loppuun. Vuoden 2015 jälkeen ahkeruusrahojen maksamista raha-automaattiavustuksilla ei enää sallita. Uusien, vuonna 2015 toimintansa aloittavien avustuskohteiden osalta ahkeruusrahan maksamista raha-automaattiavustuksilla ei sallita lainkaan. Toivotan kaikille taimilaisille ja lehden lukijoille mukavaa ja aurinkoista kevään odotusta! Minulle voi ja saa lähettää postia osoitteeseen Aila Dündar-Järvinen 6 kipunoita 4/2013

7 Taimissa tapahtuu LULU on kaikkien kaveri Minä olen Lulu, 7-vuotias norwichinterrieri. Usein olen Taimin Ruusantalossa emäntäni mukana päivääni viettämässä. Mukava paikka ja paljon ihmiskavereita! Tykkään tosi paljon silittämisestä ja sen toivossa tulenkin usein Ruusantalon ovella häntääni huiskuttaen tulijaa vastaan. Tykkään myös kaikista herkuista, mutta Kohtaamispaikka Toivon tarjonta on minulta kielletty. Osaan kyllä katsoa kauniisti silmiin, kun joku kahvittelee ja herkuttelee, mutta emännän sanoin: kultainen sydämeni peittyisi rasvapallon alle, jos kaikki kävijät katseeni alle heltyvät. Olemme siis sopineet, ei herkkupaloja. Ne voi korvata hellällä silityksellä! En hirveästi hauku. Paitsi, jos olen päässyt syliin ja onnistun näkemään ikkunasta jonkun kulkevan. Ihan pakko kertoa kaikille, että hei, joku kulkee meidän kadulla! Taimin toimiston ovessa on muuten portti. Se on siinä sitä varten, että jos jollekin ei koiraseura oikein sovi, saan kurkistella sen takaa tapahtumia. Tavataan Ruusantalossa. Heilautus hännällä! Vaikuttajafoorumi Kohtaamispaikka Toivossa klo Vaikuttajafoorumi pidetään jälleen huhtikuussa Kohtaamispaikka Toivossa. Tänä vuonna keskustelemme erityisesti Kohtaamispaikka Toivosta ja sen kehittämisestä. Tule mukaan kertomaan mitä mieltä olet Kohtaamispaikan toiminnasta ja soveltuvuudesta Taimin toimintojen kokonaisuuteen. Onko Sinulla ideoita mahdollisesti teemasta, josta olisit kiinnostunut, mutta Taimista ei vielä löydy teemaan liittyvää ryhmää. Entä onko Kohtaamispaikan toiminnassa jotakin, minkä vuoksi koet, että Taimiin tuleminen on vaikeampaa kuin aiemmin? Mitkä tekijät mielestäsi tekevät Kohtaamispaikasta sellaisen paikan mihin on aina helppo tulla ja helppo olla? Tule mukaan ideoimaan Kohtaamispaikan toimintaa. Taimi tarjoaa kahvit vaikuttajafoorumiin osallistuville. Tervetuloa! kipunoita 1/2015 7

8 Kompassin suuntana POHJOINEN H U L L U U S MIKKO KURONEN Kuva: Mikko Kuronen Mitä on Lapin hulluus? Ennen kaikkea se on kaipuuta pohjoiseen, monien uskomattomien tarinoiden maisemiin. Se on kalvava tunne, joka iskee heti auton nokan kääntyessä kohti etelää. Se tunne saa pohtimaan, pääseekö tänne vielä ja jos pääsee niin milloin. Sen on sanonut myös tveräilijä Mikko Peltsi Peltola näin: mies voi lähteä Lapista, mutta Lappi ei lähde miehestä. Näin toteaa Arto Hell, viisi vuotta sairauslomalla ollut taimilainen. Lohjan maalaiskunnassa syntyneelle, Pirkanmaalla suuren osan elämästään viettäneelle kuntoutujalle pohjoinen on ilmansuunta, josta mielenrauha löytyy. Jos siellä olisi työtä tai elantoa tiedossa, niin olisin valmis vaikka muuttamaan. Kunnalla ei ole väliä, mikä tahansa kävisi. Ensimmäisen Lapin-reissunsa Arto teki veljensä ja vanhempiensa kanssa 26-vuotiaana vuonna Viitisentoista vuotta vanhempi isoveli oli ollut Kiilopäällä jo 1960-luvulla. Artolle ja vanhemmille pohjoinen oli uusi kokemus, mutta osui heti maaliinsa. Se kolahti kuin kahdeksan kilon leka. Se toi Lapin hulluuden saman tien. Veljellä oli Kiilopään risteyksessä kultavaltaus, missä minäkin opettelin vaskaamaan. Käytiin Tankavaarassa ja nähtiin vanhat parrat Karhu-Korhonen ja Nipa Raumala, jotka opettivat vaskaamaan. Ehkä se oli juuri se mikä pisti takaraivoon, että täältä et lähde pois. 8 kipunoita 1/2015 Sitä mukaa kuin maisema vaihtui, tuntui että pää menee kuin huuhkajalla, kiertyy ympäri että ehtii nähdä kaiken. Rönkönojan kultavaltauksen lisäksi Transit-paripyöräpakettiautolla kulkenut perhe ehti puolentoista viikon reissun aikana nähdä Lemmenjoen, Pokan kylän kuuluisan baarin ja Suomen ainoan tulivuoren, Karhunpesäkiven, Laanilan ja kaikki muut tärkeät nähtävyydet, kymmentä kieltä taitavan joulupukin sekä Reidar Särestöniemen kotimökin. Siellä oli keittiön seinä täynnä taskunauriita. Kekkonen oli joskus käynyt siellä, ja kun sitä oli hyvänä pidetty, se oli antanut oman taskunauriinsa. Siitä lähtien aina kun Kekkonen oli vienyt Lappiin jonkun oman vieraansa, vaikka minkä maan presidentin, se oli sanonut että sinne täytyy viedä taskunauris. Toiselle Lapin-reissulleen Arto lähti oman perheensä kanssa viitisen vuotta myöhemmin. Käytiin jo tutuissa paikoissa, ja kun ne oli kierretty, mentiin Tornionjokilaaksoa ylös Kilpisjärvelle ja sieltä Norjan puolelle. Lasten kanssa Arto on tottunut Lapin reissaaja. reissaaminen ei ollut syvissä metsissä vaeltamista, mutta kun telttaan paistoi keskiyön aurinko ja porot tulivat syömään kädestä makoisia keksejä, pohjoinen jäi pysyvästi lastenkin mieleen. Käsittääkseni koko perheelle jäi jonkinlainen Lappi-kaipuu. Nuorimmaiset suunnittelivat serkkupoikiensa kanssa reissua jo viime kesänä, mutta rahat loppuivat kesken. Verenperintönä se on siirtynyt kaikille. Sittemmin jokasuvinen matka Lappiin on jäänyt Artolta väliin vain poikkeusvuosina. Perheen kanssa tehdyistä retkistä ikimuistoisimpia oli matka Hammerfestin kautta Nordkappiin. Kun Jäämeren äärelle lopulta päästiin, sumu oli niin sakea, että talon portista ei erottanut edes kaidetta, saati sitten että olisi nähnyt merelle. Pakko oli kortti ostaa, että tiesi

9 minkälaisessa paikassa kävi, Arto nauraa ja toteaa, että oli matkakohteena sitten Oulangan kansallispuisto, UKKpuisto tai Sallan poropuisto, aina on käyty katsomassa myös alueiden museot ja matkailuesitykset. Lapin kasvu ja muutos Perheen kanssa tehtyjen matkojen lisäksi Arto teki 1990-luvulla Lapinmatkoja työvoimatoimiston järjestämillä virikeleireillä. Kahden viikon matkoille sai 400 markkaa matkarahaa ja ruokatarvikkeet, muutoin kaikki tehtiin itse. Viime vuosina matkoille pohjoiseen on lähdetty Pispalan Silmukassa tutuksi tulleen kaverin kanssa tämän äidin perintömökille Kittilän eteläreunaan. Reissujen ansiosta kävelystä pitävä lamminpääläinen voi nyt sanoa kavunneensa yli tuhannen metrin korkeuteen Saanan laelle omin jaloin. Kiitollinen Arto on siitä, että monet reissut ovat tarjonneet mahdollisuuden nähdä omin silmin Lapin kasvun ja muutoksen. Levin ja Kaunispään huipulle pääsee nyt autolla. Olen nähnyt kehityksen siitä lähtien, kun Saariselälläkään ei ollut kuin K-kauppa Kuukkeli ja yksi hotelli. Nyt on vähän toisin. Turistit tuovat muutakin kuin rahaa. Levi ja Saariselkä ovat jo isompia kuin pienet kaupungit; uskomaton nousu. Kumminkin taas Ivalo ja Inari uhkaavat näivettyä, kun kaikki menevät Saariselälle. Kyllä se kulttuuri on aivan täysin erilainen, samoin asioihin suhtautuminen. Sen olen huomannut, että jos Lapista saat ystävän, se on todellinen ystävä, ja jos petät sen, se on todellinen vihamies! Kyllä minäkin olen siellä aina yrittänyt ottaa kontaktia paikallisiin. Sehän kävi jo töissä ollessa selväksi, että siellä tarvitsi olla erittäin hyvin kahvia kestävä maha. Olisi ollut loukkaus jos ei olisi juonut. Monessa paikassa tarjottiin ruokaakin. Alman ja seurakuntien järjestämä viimeisin Lapin-matka kolahti uudella tavalla, koska se sisälsi ensimmäisen varsinaisen vaellusreissun, 19 kilometrin hulluuden, jonka sairauslomalaisen selkä ja jalat sietivät hyvin. Sehän tämän kesän reissussa oli ilahduttavinta, että paikat kesti. Se toi tuplamielihyvän. Olin jo ihan onnessani, että reissulle pääsin. Sitten kun tällaisen eräilytempun pääsin tekemään, se oli kuin piste i:n päällä. En olisi ikinä uskonut itsestäni, että sellaiseen pystyisin sillä kunnolla millä tässä on viisi vuotta menty. Osasin jakaa voimani hyvin menin koko ajan niin lujaa kuin pystyin! Lapin suhteen Artolla on vielä monia haaveita: Inarijärven seita, Pielpajärven erämaakirkko ja kolmen maan rajatolppa Mallan luonnonpuistossa kiinnostavat, Pallas-Hetta-välin 55 kilometrin vaellus houkuttaisi tehdä viikkoreissuna ja täydellinen syysruskakin on kokematta. Se on kuitenkin selvää, että talvella hän ei Lappiin halua. Kevät siellä on parasta aikaa. Olen ollut siellä työasioissa talvella, eikä ole ollenkaan kivaa mennä Retu Kivisen nelikulmaisilla pyörillä kun kumit on jäässä.viitisen kilometriä pitää ajaa ennen kuin ne antautuu. Se ei ollut minun juttuni. Silmät ja korvat auki Oman elämäntarinansa Arto tiivistää näin: Kaksi kertaa eronnut tai karannut, viisi lasta ja kolme lastenlasta. Paljon muutakin on silti ehtinyt tapahtua. Kouluvuotensa Valkeakoskella viettäneelle ja Tampereelle vuonna 1990 muuttaneelle miehelle työuraa on ehtinyt kertyä monelta alalta. Arto on pitänyt omaa baaria, toiminut myyjänä Pohjoismaiden ilmakuvatuotannolla ja kiertänyt Suomea haastattelemassa ihmisiä kotiseutuhistoriikkeihin. Kunnassa käytiin läpi kaikki maaja omakotitalot, haastateltiin omistajia tilan ja talon historiasta ja otettiin kirjatilauksia. Kirjoista tuli sivuisia järkäleitä. Aloitettiin Somerolta, mentiin sieltä kaakkoon Venäjän rajalle, mistä ylös Muoniota myöten. Parinkin viikon reissuja tehtiin yhteen menoon ja taiteiltiin ihmisten aikataulujen kanssa. Vastaan tuli henkilöitä Kari Kuuvasta Kyösti Kakkoseen. Kun teki hyvän jutun ihmisistä, ei kirjaa tarvinnut myydäkään. Kun kertoi, että tämmöinen tulee, niin kysyttiin, kuinkas kirjan saa. Aika äkkiä oppi, mikä on ihmisille tärkeää. Kakkonenkin kun kuuli asiasta, huusi vaimolleen että pistähän kahvia, nyt meillä menee kauan! Autossa istuminen ja painavien näytekirjalastien kantaminen pani lopulta selän koville. Arto siirtyi tekemään puhelinmyyntityötä Fonectalle ja myöhemmin toiselle, konkurssiin ajautuneelle yritykselle. Kädet puutuivat hiiren ääressä, asentoa piti olla koko ajan vaihtamassa. Alkoi selästä johtuva kuntotutkimus ja pitkä sairausloma, joka jatkuu edelleen. Asioiden hoito meni palkkaturvaan, neljään kuukauteen ei tullut etuuksia mistään. Seurakunnan diakonit maksoivat yhden kuukauden vuokran, minkä jälkeen sosiaalitoimistokin heräsi. Kun sairausloma alkoi, selkävaiva uusiutui ja oli viedä jalat alta, kävely loppui ja masennusoireet alkoivat. Silloin ei ollut paljon mielenkiintoa herätä aamuihin. Enhän minä ennen kuntokartoituksen alkua tiennyt, että minulla masennus on. Se oli vähän pommi. Vähän protestoin sitä vastaankin, mutta kun kauemmin aikaa on kulunut, olen pystynyt analysoimaan ja tullut samaan tulokseen. Erilliset asiat ovat nivoutuneet tätä kautta. Arto löysi elämään sisältöä kävelystä, retkeilystä ja ristikoiden tekemisestä. Myös vapaaehtois- ja yhdistystoimintaan mies lähti mukaan. kipunoita 1/2015 9

10 On tullut virikkeitä kuten Kuule köyhää -toimikunta, Taimi ja Tampereen seudun invalidit, vapaaehtoistyön tekeminen seurakunnalle palvelevassa puhelimessa ja Tesoman kirkolla sekä viimeisimpänä Almaan liittyminen. Eiväthän ne mitään taikatemppuja loisteen tuomisessa ole, mutta olen tykännyt olla. Juttuseuraa riittää, ei tarvitse olla Facebookissa tai ottaa aina ristikkoa käteen. Arto uskoo, että eniten hyötyä on ollut omasta aloitteellisuudesta. Silmät ja korvat auki kun kulkee, huomaa että on tämmöisiäkin juttuja. Olen kuullut ja huomioinut, että näiden palveluiden löytäminen itse ei ole kovin yleistä. Kyllä niihin enemmänkin ohjataan. Evankelisluterilaisen seurakunnan tukemassa Kuule köyhää -toimikunnassa suustaan etevä mies on ollut järjestämässä protestimarsseja ja paneelikeskusteluita köyhien puolesta. Erään marssin yhteydessä Arto piti puheenkin omasta tilanteestaan pienellä ironialla sosiaalitoimistoa kohtaan. Siinä on vakka kantensa valinnut Taimin toiminnassa Arto on ollut mukana reilut pari vuotta. Yhdistys tuli tutuksi, kun Kuule köyhää -toimikunnassa mietittiin seuraavan marssin aiheesta, tuleeko köyhyys vai masennus ensin, koska ne kulkevat jos nyt eivät vierekkäin niin peräkkäin. Haastatteluhetkellä Arto odottaa talven reissua Turun linnaan ja joulutorille. Erityisen tärkeitä ovat olleet yhdistyksen tarjoamat kokemukset. Varsinkin jonkin uuden näkeminen antaa jutun juurta pitkäksi aikaa muillekin. Toisille välillä kai kyllästymiseenkin asti, tarinankertoja hymähtää. Taimin toimintaan Arto on ollut tyytyväinen. Yhdistys on tuonut monia tuttuja ja yhden hyvän ystävän, jonka kanssa ollaan tekemässä kevättalvella matkaa Turkkiin. Mielissään hän on myös Taimin ja Alman välisestä epävirallisesta yhteistyöstä. On kaikkea mitä kuuluu ollakin. Eivät resurssit varmaan voi riittääkään pidemmälle. On sitten vapaaehtoinen tai palkollinen, niin kaikki henkilöt tuntuvat olevan omilla paikoillaan. Siinä on vakka kantensa valinnut. Muiltakaan en ole kuullut moitteen sanaa mistään. Lopputerveisinä Arto lähettää lukijoille hyvää mieltä ja uskoa omaan tekemiseen. Hyvillä mielin kevättä kohti, hyvää menoa ja mitä muutakaan, sehän riittää. Kaikille omalla tavallaan hyvää siihen mitä itse haluaa, ei sitä muuten saa! Lapin luonnossa ei kiire paina. Minähän kävelin kokouksen jälkeen suoraan Taimiin ottamaan selvää paikasta. Alkuun tuli käytyä todella paljonkin. Kohtaamispaikkatoimintaan en ole niinkään osallistunut, vaan kahviossa on istuttu ja juteltu. Näillä rahoilla kun ei paljon matkusteta, niin kohokohtia ovat olleet kaikki retket. Rauman näki jälleen kerran ihan uudelta kantilta, ja museossa tuli uutta tietoa vanhan kaupungin taloista, joissa verotusta on kierretty hormitusten kautta. Korkeasaaressa oli kiva käydä verestämässä muistoja, kun 15-vuotiaana olin viimeksi käynyt. Kolmantena on viimesyksyinen Seitsemisen reissu. Kuva: Mika Vikstén 10 kipunoita 1/2015

11 KYSYMYKSIÄ HOIDOSTA JA TIETOA UUSISTA PALVELUISTA Päivi Kiviniemi, Tampereen kaupungin mielenterveyspalveluiden ylilääkäri, tavattavissa Kohtaamispaikka Toivossa Päivi Kiviniemi saapui taimilaisten toiveesta Kohtaamispaikka Toivoon kertomaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden muutoksista. Aina yhtä helposti lähestyttävä ja maanläheinen ylilääkäri kertoi tulossa olevista uusista palveluista sekä vastaili taimilaisten kysymyksiin rauhallisen selkeästi. MARIKA VARTIAINEN Kokemuksia hoitopalveluiden organisaatiomuutoksesta Kokonaisuudessaan psykiatristen palveluyksikköjen yhdistäminen on tuonut monia parannuksia palveluihin. Tällä hetkellä pystytään hoitamaan erityistarpeessa olevia ihmisiä paremmin. Koordinaatioprosessi on nopeutunut, eli ihmiset ohjautuvat nopeammin oikeaan heille sopivimpaan hoitoyksikköön. Myös ryhmämuotoinen hoito on lisääntynyt nyt merkittävästi aiemmasta. Nykyään myös omaiset huomioidaan hoidossa paremmin. Ensimmäiseen hoitokäyntiin liittyvässä kutsussa toivotetaan omaiset tervetulleiksi mukaan vastaanotolle. Myös omaisneuvontaa on paremmin saatavissa suoraan psykiatrisista yksiköistä. Hoito entistä suunnitelmallisempaa ja nopeammin tarpeeseen reagoivaa Nykyään, kun uutta hoitosuhdetta aloitetaan, käydään asiakkaan kanssa aluksi läpi hoidon tavoitteet ja hoitosuhteen kesto. Pisimmillään hoitosuhteet ovat tällä hetkellä kolmen vuoden pituisia. Suurempaan osaan vaivoista riittää kuitenkin lyhyempi hoitojakso. Vuosikymmeniä kestäviä hoitosuhteita ei enää psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ole. Mikäli hoidon tarve uusiutuu tai asiakkaan tilanne muuttuu, on asiakas kuitenkin aina saavutettavan avun piirissä. Hallituskadulle konsultaatioon pääsee tällä hetkellä (keskitetyn lähetetiimin kautta) kiireellisenä kahden viikon kuluessa. Hoitotakuun katsotaan toteutuvan yli 23-vuotiaiden kohdalla, mikäli psykiatriseen avohoitoon pääsee kuuden kuukauden sisällä. Hoitotakuu toteutuu kyllä Tampereella, mutta psykiatri Kiviniemen mukaan hoitotakuun velvoitteen voidaan katsoa olevan jopa liian pitkä. Tampereella pyritään ajan saamiseen Hallituskadulta 3-4 viikon sisällä. Tällä hetkellä kiireellisenä lähetetiimin kautta pääsee Hallituskadulle konsultaatioon kahden viikon sisällä. Akuuttipsykiatrian poliklinikalle voi soittaa itse hätätapauksessa, tuolloin ajan saa muutaman päivän päähän. Psykiatrivaje haasteena Kiviniemi analysoi hoidon tarvetta ja potilaiden kasvanutta määrää. Kiviniemen mukaan yhteiskuntamme ja aikamme pirstaleisuus ja monimutkaisuus on hankaloittanut ihmisten elämää, minkä vuoksi osaltaan myös mielenterveysongelmien moninaisuus ja kirjo on lisääntynyt. Organisaatiomuutoksen tavoite oli keskittää psykiatrinen osaaminen suurempiin yksiköihin, jotta erityisosaamista tarvitsevat potilaat kyettäisiin hoitamaan taudin vaatimalla tavalla. Tavoite on toteutunut siinä mielessä, että hoitohenkilöstö kipunoita 1/

12 on kyennyt paremmin hoitamaan erityisosaamista vaativia henkilöitä. Tästä huolimatta psykiatripula vaivaa myös Tampereen kaupungin palveluita tällä hetkellä. Ongelmana psykiatrisissa palveluissa on Tampereella edelleen lääkärien suuri vaihtuvuus ja psykiatrien määrä. Psykiatreja on vaikea saada pysymään julkisella puolella yksityisen sektorin houkutellessa työnantajana enemmän. Psykiatreja tarvittaisiin koko kaupunkiin yhteensä 10 lisää. Toiminnanjohtaja Marika Vartiainen kysyi, eikö psykiatripulaan kaupunki voisi kokeilla palveluseteliä kuten muillakin lääketieteen aloilla, joilla kaupungin omia lääkäreitä ei ole ollut riittävästi käytettävissä. Psykiatri Kiviniemi totesi yrittäneensä ottaa asiaa neuvotteluissa puheeksi, mutta tätä kaupunki ei ole vielä suostunut kokeilemaan, taloudellisista syistä. Psykiatrien vajeeseen kaupunki on pyrkinyt vastaamaan lisäämällä erilaisia ryhmämuotoisia hoitopalveluita. Tämä on osa mielenterveyspalveluiden kulttuurista muutosta, jossa laitoshoitoa puretaan ja hoitoa pyritään antamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jo perusterveydenhuollosta käsin. Hoitoon pääsyyn vaikuttavat lääkäripulan lisäksi myös merkittävästi kasvaneet asiakasmäärät. Ennen organisaatiomuutosta kaupungin psykiatristen palveluiden piirissä oli n henkilöä vuodessa (2013), kun vuonna 2014 asiakkuuksia on samanaikaisesti ollut palveluiden piirissä 7000 henkilöä. Näistä noin puolet on uusia ja puolet jatkavia asiakkaita. Tällä hetkellä pisimmät hoitojaksot ovat kolmen vuoden pituisia, ja tämän pituiset hoidot ovat vaikeampien häiriöiden hoitoja. Uusien asiakkaiden kanssa sovitaan hoitojakson pituudesta, ja hoitojakson päättyessä laaditaan kriisisuunnitelma, joka ohjaa asiakasta toimimaan tilanteen mahdollisesti uusiessa. Keskustelutilaisuudessa nousi esiin kriisisuunnitelman tarve niiden kohdalla, jotka ovat olleet hoidon piirissä ennen organisaatiomuutoksia ja joille on kriisisuunnitelma jäänyt jostain syystä hoitosuhteen katkettua laatimatta. Tällaiset henkilöt voivat pyytää kriisisuunnitelmaa jatkossa mahdollisesti kesällä avattavasta uudesta mielenterveys- ja päihdeyksiköstä. Tarkempaa tietoa saadaan myöhemmin keväällä 2015, kun suunnitelmat tarkentuvat. Omalääkärin kautta lääkereseptien uusinnat Taimilaisille oli hieman epäselvää, mihin tulee ottaa yhteyttä, jos ei ole olemassa olevaa hoitosuhdetta, mutta kokee olevansa hoidon tarpeessa tai arvioi oman tilanteensa huonontuvan. Kiviniemi kertoi, että aina akuutissa hätätilanteessa ensimmäinen paikka on Acuta. Mikäli tilanne ei vaadi hoitoa välttämättä samana päivänä, tulee hoitoon hakeutua perusterveydenhuollon eli oman terveysaseman kautta. Keskustelussa nousi esiin myös perusterveydenhuollon lääkäreiden erityisosaamisen tarve puhuttaessa mielenterveyden hoitoon käytettävistä lääkkeistä. Kiviniemi kertoi, että perusterveydenhuollossa on lisätty resursseja nimenomaan tähän tarpeeseen. Eli terveyskeskuslääkärit voivat konsultoida psykiatria esim. potilaan lääkehoidon suhteen. Tällä hetkellä ei siis tarvitse mennä erikoissairaanhoidon vastaanotolle saadakseen uusittua lääkereseptinsä tai vaihdettua lääkitystään sopivammaksi. Sama käytäntö on työterveyspalveluiden tai opiskeluterveydenhuollon piirissä olevilla. Myös 12 kipunoita 1/2015

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

SYKSY 2013. Kansalaistoiminnan keskus Puisto. Yhteystiedot:

SYKSY 2013. Kansalaistoiminnan keskus Puisto. Yhteystiedot: Yhteystiedot: Koordinaattori Suvi Nousiainen p. 050 323 7588 suvi.nousiainen@ muotiala.fi Koordinaattori Risto Lahtinen p. 050 380 3456 risto.lahtinen@muotiala.fi Koordinaattori Kati Hankkila p. 050 358

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA Kiipulassa toteutuvia hyviä opetuksen käytänteitä ja opiskelijahyvinvointia opiskelijanäkökulmasta Yhteisöllisyys ja osallisuus on Ammattiopiston toiminnan

Lisätiedot

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Mikä on kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntija on henkilö jolla on pitkä historia hoitopalveluiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Varkaus 14.1.2015 Reeta Rönkkö Ympäristöluotsi mikä se on? Ympäristöluotsit ovat ympäristöasioista ja ympäristösuhteesta monipuolisesti kiinnostuneita

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot