Ehdotus poistoajaksi/-prosentiksi 30 v tasapoisto rakennus, 5 v tasapoisto kalusto, 15 v tasapoisto kiinteistön koneet

Transkriptio

1

2

3 PROJEKTI Narvan koulun laajennus Sosiaalitoimiston korjaustyöt Valmis/kesken valmis katto valmis, lattiat valmiit Ehdotus poistoajaksi/-prosentiksi 30 v tasapoisto rakennus, 5 v tasapoisto kalusto, 15 v tasapoisto kiinteistön koneet katto 25 v tasapoisto, lattiat 15 v tasapoisto Valtuuston hyväksymä suunnitelman mukainen poistoaika tai -prosentti v tasapoisto rakennus, 3-5 v tasapoisto kalusto, kiinteistön koneet teknistaloudellisen pitoajan mukaan perusparannusmeno poistetaan jäljellä olevan poistoajan kuluessa perusparannusmeno poistetaan jäljellä olevan poistoajan kuluessa Vesilahden kunnan muiden vastaavien hyödykkeiden poistoaika tai - prosentti 30 v tasapoisto rakennukset, 5 v tasapoisto kalusto, 15 tasapoisto mm. ilmastointi 30 v tasapoisto Ristiveräjän sisäremontti valmis 25 v tasapoisto 30 v tasapoisto kesken, Narvan kota käyttöönotettu 10 vuotta 10 v tasapoisto 20 v tasapoisto Päällystystyöt valmis 15 % menojäännöspoisto % menojäännöspoisto 15 % menojäännöspoisto 10 v tasapoisto (pitkävaikutteinen, ei kunnan omaa omaisuutta) Lempäälän jätevedenpuhdistamon saneeraus valmis 10 v tasapoisto 2-10 v tasapoisto Tievalot valmis 20 % menojäännöspoisto 20 % menojäännöspoisto 20 % menojäännöspoisto Ylämäen pohjoinen kaava-alue/vesi, viemäröinti, tiet valmis tiet 15 %, kunn.tekn. 8 % tiet %, kunn.tekn % tiet 15 %, vesi- ja viemäri verkosto 8 % Ämmänhaudanmäki/kunnallistekniikka valmis 8 % menojäännöspoisto 8-10 % menojäännöspoisto 8 % menojäännöspoisto Ämmänhaudanmäki/kaavatiet valmis 15 % menojäännöspoisto % menojäännöspoisto 15 % menojäännöspoisto Muut/kunnallistekniikka valmis 8 % menojäännöspoisto 8-10 % menojäännöspoisto 8 % menojäännöspoisto Skeittiparkki valmis 15 % menojäännöspoisto % menojäännöspoisto 15 % menojäännöspoisto Peiponpellon lähivirkistysalue valmis 15 % menojäännöspoisto % menojäännöspoisto 15 % menojäännöspoisto Kirkonkylän jääkiekkokaukalo valmis 5 v tasapoisto 3-5 v tasapoisto 5 v tasapoisto

4

5

6

7

8

9

10

11

12 SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat sopineet päivähoidon hakeutumisen laajentamisesta seudulliseksi uuden toimintakauden 2014 alkaessa vapautuviin hoitopaikkoihin. Tampereen kaupunkiseudun kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi sopivat päivähoidon järjestämisestä seuraavaa: 1. KOKOPÄIVÄHOITOPAIKAN JÄRJESTÄMINEN TOISESTA KUNNASTA VUODEN 2014 KEVÄÄN HAUSSA Tampereen kaupunkiseudun kunnat sitoutuvat järjestämään kokopäivähoitopaikan asiakkaan toiveen mukaisesti kaupunkiseudun kuntien alueella seuraavin kriteerein: - Oman kunnan asukkaalla on etuoikeus hoitopaikkaan kotikunnassaan - Hoitopaikkaa myyvän kunnan päivähoidossa on lapselle tilaa - Sopimus koskee ainoastaan jätettyjä hakemuksia -Hoitopaikka myönnetään aikaisintaan alkaen ja ostopalvelusopimus on voimassa enintään esiopetuksen alkamisvuoteen, 31.7 saakka. -Asiakkaan ostopalvelusopimus tarkistetaan vuosittain 1.1 PÄIVÄHOITOPAIKAN SEUDULLINEN HAKEMINEN Asiakas hakee lapselleen hoitopaikkaa toisesta kunnasta sähköisesti. Hakemuksen käsittelystä vastaa hakemuksen vastaanottava kunta. Kahden viikon hakuaika koskee ainoastaan seutuhakeutumistapauksia, ei muuttotilannetta. -Mikäli myyvä kunta pystyy järjestämään asiakkaalle hoitopaikan, myyvä kunta ilmoittaa tästä asiakkaalle ja lapsen kotikuntaan. -Mikäli myyvä kunta ei pysty järjestämään asiakkaalle hoitopaikkaa paikkojen puutteen tai muun painavan syyn vuoksi, myyvä kunta ilmoittaa tästä asiakkaalle ja lapsen kotikuntaan. Tässä tapauksessa lapsen kotikunta järjestää asiakkaalle hoitopaikan sekä tiedottaa asiakasta kotikunnan hoitopaikasta. -Hakemuksen vastaanottanut kunta tiedottaa paikkatilanteesta asiakkaan kotikuntaan mennessä hoitopaikan saamisesta. Asiakkaalle tiedotetaan paikasta hoitopaikan myöntävän

13 kunnan toimesta kunnan käytännön mukaisesti. Ostava kunta toimittaa ostopalvelusopimuksen myyvän kunnan viranomaiselle. 2. LAPSEN HOITOSUHTEEN JATKAMINEN PERHEEN MUUTTAESSA TOISEEN KUNTAAN Lapsen muuttaessa toiseen Tampereen kaupunkiseudun kuntaan hän voi perheen niin halutessa jatkaa päivähoidossa entisessä kotikunnassaan toimintavuoden ( ) loppuun saakka. Vastaavasti lapsi voi hakeutua tulevan kotikunnan tuottamaan päivähoitoon jo toimintavuoden alusta, vaikka perheen muutto uuteen kuntaan ajoittuisikin keskelle toimintavuotta. Muuttoa edeltävässä tilanteessa perheet ovat asuinkunnasta riippumatta yhdenvertaisessa asemassa päivähoitoa järjestettäessä. Kunnat voivat ostaa toisen kunnan päivähoitopaikkoja ostopalvelusopimuksella pääsääntöisesti toimintavuodeksi kerrallaan ( ), kuitenkin enintään esiopetuksen alkamiseen saakka. Lapsen kotikunta tekee sovitun päivähoidon ajaksi ostopalvelusopimuksen. Kunnilla on edelleen oikeus päättää ostopalvelusta. Lapsen hoitosuhde perheen muuttaessa toiseen kuntaan Perheen muuttaessa toiseen kuntaan, perhe sopii ostopalvelusopimuksesta asuinkunnan päivähoitoviranomaisen kanssa. Vastaavasti lapsen siirtyessä uuden kunnan tuottamaan päivähoitoon jo ennen muuttoa, perhe sopii ostopalvelusopimuksesta asuinkunnan päivähoitoviranomaisen kanssa. 3. KUNTIEN VÄLISEN OSTOPALVELUSOPIMUKSEN KÄYTÄNNÖT Ostavan ja myyvän kunnan sopimusosapuolet sopivat yksittäiselle tai useammalle lapselle ostettavista päivähoitopaikoista (päiväkoti / perhepäivähoito, hoidon tarve, ajanjaksot).

14 Perhe neuvottelee sekä myyvän että ostavan kunnan kanssa ostopalvelusopimuksen saamiseksi. Myyvä kunta tekee perheelle päätöksen päivähoitopaikasta sekä päivähoitomaksusta. Ostava kunta toimittaa ostopalvelusopimuksen myyvän kunnan viranomaiselle ja asiakkaalle. KORVAUKSEN PERIMINEN PERHEEN MUUTTAESSA TOISEEN KUNTAAN Päivähoitopalvelun tuottava kunta perii korvauksen ostavalta kunnalta perheen muuttopäivästä hoitosuhteen kirjalliseen irtisanomispäivään saakka. Irtisanomista ei voi suorittaa takautuvasti. Vastaavasti korvaus peritään hoitosuhteen alkamisajankohdasta muuttopäivään saakka, mikäli lapsi on siirtynyt uuden kunnan tuottamaan päivähoitoon jo ennen perheen muuttoa. KORVAUKSEN PERIMINEN SEUTUHAKEUTUMISEN 2014 YHTEYDESSÄ Päivähoitopalvelun tuottava kunta perii korvauksen ostavalta kunnalta perheen päivähoidon alkamisajasta lukien hoitosuhteen kirjalliseen irtisanomispäivään saakka. KORVAUKSEN PERUSTEET Korvaus on pääsääntöisesti kuukausimaksu, josta on vähennetty palvelua tuottavan kunnan perimä asiakasmaksu. Kunnat tarkistavat ulkopaikkakuntalaisilta perittävät asiakasmaksut vuosittain. Korvaus määritellään erikseen: a. kokopäivähoidosta b. osapäivähoidosta c. ympärivuorokautisesta hoidosta d. kasvun ja oppimisen tukitilanteissa kunnat neuvottelevat korvauksista tapauskohtaisesti Päivähoitopalveluita ostava kunta maksaa palveluita tuottavalle kunnalle hoitopäivistä riippuvan korvauksen kunkin kunnan maksumääräysten mukaisesti.

15 PÄIVÄHOIDON ASIAKASLASKUTUS Lapsen huoltaja maksaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaisen maksun palvelua tuottavan kunnan mukaisin maksuperustein sille kunnalle, jossa lapsi on päivähoidossa. TIEDOTTAMINEN Kunnat tiedottavat omille työntekijöilleen Tampereen kaupunkiseudun päivähoidon seudullista yhteistoimintaa koskevasta sopimuksesta ja kunnan omista menettelytavoista. Kunnat tiedottavat päivähoidon asiakkailleen palveluistaan wwwsivuillaan. SOPIMUKSEN PÄÄTTYMINEN Kullakin sopijapuolella on oikeus irtisanoa tämä sopimus tekemällä sitä tarkoittava kirjallinen ilmoitus muille sopijapuolille viimeistään maaliskuun loppuun mennessä ennen seuraavan toimintakauden alkua. Irtisanoutuminen astuu voimaan aina päivähoidon toimintavuoden vaihtuessa. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan kuntien keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli neuvottelut eivät johda sovintoratkaisuun, käsitellään asia Pirkanmaan käräjäoikeudessa. VOIMASSAOLO Tämä sopimus tulee voimaan , ja se on voimassa saakka. Tämä sopimus tarkastetaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämä sopimus on hyväksytty sopijapuolten yhtäpitävillä päätöksillä.

16 ALLEKIRJOITUKSET Kangasalla / 2013 Kangasala kunta Pirkkalassa / 2013 Pirkkalan kunta Jarmo Kivineva vs. kunnanjohtaja Leena Pajukoski sivistystoimenjohtaja Helena Rissanen pormestari Markku Valkamo sivistystoimenjohtaja Lempäälässä / 2013 Lempäälä kunta Tampereella / 2013 Tampereen kaupunki Olli Viitasaari kunnanjohtaja Vesa Helin sosiaali- ja terveysjohtaja Anna-Kaisa Ikonen pormestari Taru Kuosmanen tilaajapäällikkö Nokialla / 2013 Nokian kaupunki Vesilahdella / 2013 Vesilahden kunta Pasi Virtanen vs. kaupunginjohtaja Tuomas Erkkilä koulutoimenjohtaja Erkki Paloniemi kunnanjohtaja Tiina Kivinen sivistysjohtaja Orivedellä / 2013 Oriveden kaupunki Ylöjärvellä / 2013 Ylöjärven kaupunki Juha Kuusisto kaupunginjohtaja Pauliina Pikka kasvatus- ja opetusjohtaja Pentti Sivunen kaupunginjohtaja Anne Santalahti sosiaali- ja terveysjohtaja

17 VESILAHDEN KUNTA TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄN TOIMINNAN TOIMINTA- SUUNNITELMA VUODELLE 2014 Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on turvallinen työ ja työympäristö, työkykyisyyttä ja terveyttä tukeva työyhteisö sekä tuottava, työ- ja toimintakykyinen työntekijä. Toiminnalla pyritään edistämään ja tukemaan jokaisen työtä tekevän työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelusta, ohjauksesta, toteutumisen, tuloksellisuuden sekä laadun seurannasta ja arvioinnista vastaa TYHY-työryhmä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. TYHY-työryhmässä ovat edustettuina mahdollisimman laajasti kunnan eri hallinnonaloilla toimivat ammattiryhmät. Edustajien tehtävänä on toimia viestinviejinä työryhmän ja oman ammattiryhmänsä välillä mm. tarpeiden, toiveiden ja vireillä olevien suunnitelmien suhteen. Työkykyä ylläpitävän toiminnan toteutumisessa keskeistä on työntekijöiden oma-aloitteisuus tarjolla olevien mahdollisuuksien puitteissa. Vesilahden kunta tarjoaa työkykyä ylläpitävää toimintaa henkilöstölleen vuonna 2014 seuraavasti: Kunnan vakituisille ja vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa kuntaan oleville määräaikaisille työntekijöille/toimihenkilöille tarjotaan mahdollisuus saada 15 yhdistelmäseteliä, joilla tuetaan henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia. Yhden setelin arvo on 4 euroa ja se käy liikunta- ja kulttuuripalvelujen maksamiseen. Seteli on henkilökohtainen. Seteleitä voi tilata kunnanvirastosta Marja-Riitta Kelalta, puhelimitse ( ) tai sähköpostitse. Työhyvinvointitapahtuman kustannuksiin osallistuminen 1000 eurolla. Mahdollisuutta tarjotaan vuosittain tietylle ammattiryhmälle, hallintokunnalle tai työyksikölle. Työhyvinvointitapahtumia on järjestetty seuraavasti: vuonna 2006 opettajat, vuonna 2007 päivähoidon henkilöstö, vuonna 2008 tukipalveluhenkilöstö, vuonna 2009 terveyskeskus/ vanhainkodin henkilöstö, vuonna 2010 kotipalvelun, teknisen toimen ja kunnanviraston henkilöstö, vuonna 2011 koulutoimen henkilöstö, vuonna 2012 päivähoidon henkilöstö sekä vuonna 2013 tukipalvelujen henkilöstö. Vuonna 2014 mahdollisuutta yhteisen työhyvinvointitapahtuman järjestämiseen tarjotaan kunnanviraston henkilöstölle (ml. ammattimiehet). Järjestäjiä pyydetään toimittamaan tapahtuman alustava suunnitelma mennessä TYHY-ryhmälle hyväksyttäväksi. Kunnan vakituisille ja vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa kuntaan oleville määräaikaisille työntekijöille/toimihenkilöille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen Vesilahdessa työskentelevälle henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus osallistua maksutta kuntosaliharjoitteluun kunnan omalla salilla Kir- V E S I L A H D E N K U N T A Lindinkuja 1 puh. (03) vesilahdenkunta@vesilahti.fi VESILAHTI fax (03)

18 konkylässä tai Narvassa. Uudelleen ladattava kuntosalipoletti tulee hankkia kirjastosta ja se maksaa 10 euroa. Poletti on henkilökohtainen. Työkykyä ylläpitävään kuntoremonttiin (5vrk) tarjotaan mahdollisuus viidelle kunnan työntekijälle/toimihenkilölle syksyllä 2014 Ikaalisten Kylpylässä. Kohderyhmänä on koko kunnan pitkäaikaisessa, ensisijaisesti yhtäjaksoisessa työ/virkasuhteessa vähintään 5 vuotta ollut henkilöstö. Muita hakukriteereitä ovat: Ei ole aiempina 5 vuotena osallistunut tälle työnantajan tarjoamalle kurssille. Kahden vuoden marginaali viimeksi saatuun ammattiyhdistyksen lomatukeen. Ei aktiivista liikkumista estävää sairautta tai vammaa. Työterveyshuolto arvioi tarvittaessa terveydentilan riittävyyden ja laatii kuntoutuspäätökset. Viimekädessä arpa ratkaisee osallistujat, jos halukkaita on enemmän kuin mitä kurssille voidaan lähettää. Arvonta tapahtuu TYKY- ryhmässä. Kuntoremonttikurssin ajalle osallistujalle myönnetään palkaton virkavapaa. Kurssin jälkeen hänen on läsnäolotodistuksen perusteella mahdollisuus anoa Kelalta ao. ajalta kuntoutusrahaa. Omavastuuaika on yksi päivä. Vaihtoehtoisesti voidaan kurssin ajalla käyttää myös vuosilomapäiviä tai esim. ylityövapaita. Työnantaja kustantaa kurssimaksun kokonaisuudessaan ja matkakulut halvimman kulkuneuvon mukaan. Puolen vuoden kuluttua kuntoremonttikurssista järjestetään samassa paikassa seurantaviikonloppu terveystreffit, johon on mahdollista itse ilmoittautua jo kurssin aikana oman halukkuuden mukaan. Terveystreffit matkakuluineen työntekijä maksaa kokonaisuudessaan itse. Kuntoremonttien tavoitteena on motivoiminen omaehtoiseen liikkumiseen sekä työ- ja toimintakyvyn vaalimiseen. V E S I L A H D E N K U N T A Lindinkuja 1 puh. (03) vesilahdenkunta@vesilahti.fi VESILAHTI fax (03)

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34 TILINPÄÄTÖS 2013 Omistajakuntien edustajien kokous

35 Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus vuodelta Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Katsaus toimintavuoteen Tilinpäätöksen 2013 vertailukelpoisuus vuoteen Kuntayhtymän hallinto Kuntayhtymän henkilöstö Tilivelvolliset Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Talousarvion tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Investointien toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät Käytetyt kirjanpitokirjat, tositelajit ja tililuettelo

36 1 Toimintakertomus vuodelta Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Katsaus toimintavuoteen 2013 Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen jatkoselvityksen perusteella kuntayhtymän omistajakuntien hyväksyttyä yhteistoimintasopimus, kuntayhtymän koulutustehtävä siirrettiin Opetus-ja kulttuuriministeriön järjestämislupapäätösten mukaisesti alkaen isäntäkuntana toimivalle Tampereen kaupungille. Samoin muut kuntayhtymän toiminnot ja koko henkilöstö siirtyivät ns. liikkeenluovusperiaatteen mukaisesti Tampereen kaupungille. Kuntayhtymän hallituksen vuonna 2012 nimeämän purkamistyöryhmän työ jatkui. Kuntayhtymän toiminnan päättämiseen liittyviä tehtäviä hoidettiin Tampereen kaupungilta virka- tai työvapaalla ollen 6 henkilöä asti ja neljä henkilöä 30.9 asti. Purkamisprosessin etenemisestä raportointiin säännöllisesti toiminnasta vastanneelle kuntayhtymän hallitukselle ja yhtymäkokoukselle. Kuntayhtymän purkamisen tavoiteajankohta oli yhteistoimintasopimuksen mukaan , mutta kuntien päätösten viivästyessä, yhtymäkokous päätti kuntayhtymän toiminnan jatkamisesta asti. Purkamiseen liittyviä järjestelyitä ja erilliskysymyksiä selvitettiin omistajakuntien edustajien kanssa erillis- ja yhteisneuvotteluissa sekä purkamisryhmän käyttämien asiantuntijoiden kanssa. Purkamiseen liittyviä kysymyksiä selvitettiin myös kuntien hallituksille ja valtuustoille heidän pyynnöistään. Joulukuussa 2012 perustetun PIRKO -kiinteistöt osakeyhtiön osakassopimus valmisteltiin ja se on ollut osakeyhtiöön tulevien osakaskuntien hyväksyttävänä. Yhtiö vuokrasi koulutustoiminnan käytössä olleet tilat Tilakeskukselle ja ne ovat edelleen Tredun opetuksen käytössä.yhtiö on rahoittanut toimitiloihinsa tehtäviä pieninvestointeja ja yhtiön edustaja on osallistunut Tampereen seudun ammattiopiston koulutus- ja palveluverkko vuonna 2020 työryhmätyöhön. Toimintaa arvioitiin Kuntyhtymän koko toiminta-aikaa arvioitiin kevään aikana Rovaniemellä järjestelyssä hallituksen ja johdon arviointiseminaarissa. Arvioinnissa nostettiin esiin toiminnan menestystekijöitä kuten myös kesken jääneitä kehittämistoimenpiteitä. Arvioinnin toivotaan hyödyntävän jatkossa Tampereen seudun ammattiopiston toimintaa. Kuntayhtymän toiminnan päätyttyä , kiitän hyvästä yhteistyöstä kuntayhtymän toimielinten jäseniä, yhteistyö- ja sidosryhmiä sekä toiminnan päättämisen PIRKO tiimiläisiä. Aune Jutila Kuntayhtymän johtaja 2

37 1.1.2 Tilinpäätöksen 2013 vertailukelpoisuus vuoteen 2012 Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän koulutuksen järjestämislupa siirrettiin- Tampereen kaupungille alkaen. Kuntayhtymän omistajakuntien välisen sopimuksen perusteella kuntayhtymän toiminta päättyi Koulutustoimintaa ei vuonna 2013 ollut ja henkilöstö muutamaa purkuprosessia hoitavaa viran- ja toimenhaltijaa lukuun ottamatta siirtyi isäntäkunnan palvelukseen vuoden 2013 alusta lukien. Kuntayhtymällä ei ollut säännöllisiä tuloja ja kustannukset aiheutuivat kuntayhtymän toiminnan päättämisestä. Myös tilikausi oli lyhyempi kuin edellisenä vuonna. Tilinpäätös 2013 ei ole näin ollen ole vertailukelpoinen edelliseen vuoteen eikä mm. talouden tunnuslukuja ole esitetty vuoden 2013 osalta. Konsernitilinpäätöstä ei vuodelta 2013 laadittu Kuntayhtymän hallinto Yhtymäkokous Edustajat henkilökohtaiset varaedustajat Pj. Urkko Jorma (Kangasala) Syrjäläinen Harri Varapj. Sivunen Pentti (Ylöjärvi) Peltomäki Matti Aarnio Jouko (Tampere) Salonen Janne Pälkäneen edustaja - Seppänen Mika (Pirkkala) Palola Sami Illman Bjarne (Akaa) Virolainen Mikko Iso-Oja Esko (Ikaalinen) Kyrönviita Mika Jokinen Kaarina (Orivesi) Viljanen Marja-Leena Saarinen Johanna (Virrat) Kaleva Keijo Kotiranta Ilkka (Nokia) Haapala Matti Majala Jukka (Ruovesi) Salmela Jukka Ähtärin edustaja - Petäkoski-Hult Tuula (Lempäälä) Kopola Hannu Pietilä Tapani (Vesilahti) Lehtimäki Armi Yhtymäkokouksiin osallistuivat hallituksen puheenjohtaja Aki Ojakangas, kuntayhtymän johtaja Aune Jutila ja talouspäällikkö Jarmo Viik. Yhtymäkokouksen pöytäkirjanpitäjänä toimi Ritva Niemelä. Teknisenä sihteerinä toimi Maija Kirvesoja. Yhtymäkokous piti kertomusvuonna 4 kokousta. (3 vuonna 2012) Konsernin hallitus Hallitukseen ovat yhtymäkokouksen valitsemina kuuluneet: Jäsenet Pj. Ojakangas Aki Varapj. Asula-Myllynen Ritva Ala-Kaarre Pirjo Hakala Juhani Kallio Pasi henkilökohtaiset varajäsenet Erola Tomi Arvonen Tero Lamminen Susanna Jokinen Tuula Tiensuu Hannu 3

38 Limola Irene Lähde Leo Oesch Marjut Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina Vainio Tapani Sinkkonen Päivi Viljanen Jussi Repo Anssi Knuuttila Vesa Piippo Aksu Silvan-Väliharju Marika Frigård Hilkka Lindholm Anita Jaatinen Anneli Tervala Kari Sirén Jouni Esittelijänä toimi kuntayhtymän johtaja Aune Jutila. Hallituksen pöytäkirjanpitäjänä toimi Ritva Niemelä. Teknisenä sihteerinä toimi Maija Kirvesoja. Hallitus piti kertomusvuonna 7 kokousta. (14 vuonna 2012) Hallituksen kokouksiin osallistuivat myös yhtymäkokouksen puheenjohtajat. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakuntaan valittiin kuntayhtymän lopputoimikaudeksi: Jäsenet Virtamo Jussi, puheenjohtaja Lavaste Katri, varapuheenjohtaja Eerola Sakari Kilpinen Lilli Piirainen Heli Puttonen Pekka Salminen Pekka Tilintarkastusyhteisö: Vastuullinen tilintarkastaja: Henkilökohtaiset varajäsenet Ikkala Timo Ylitalo Virpi Lannetta Kaarina Leiponen Satu Murtonen Mikko Koskinen Helena Tomi Miika BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Nieminen Nina JHTT, HTM Lautakunta valitsi pöytäkirjanpitäjän kokouksittain jäsenten keskuudesta ja teknisenä sihteerinä toimi arkistotoimen suunnittelija Liisa Asp. Tarkastuslautakunta kokoontui 3 kertaa vuonna (11 kertaa v ) Kuntayhtymän henkilöstö Tilivelvolliset Kuntayhtymän henkilöstö siirtyi aie- ja yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Tampereen kaupungin palvelukseen alkaen. Kuntayhtymän purkamiseen osallistui PIRKOn palveluksessa yhteensä 6 henkilöä ja 4 henkilöä Lisäksi alkuvuonna oli palkattuna 2 henkilöä lyhytaikaisessa määräaikaisessa työsuhteessa. Kuntalain 75 :n mukaisina tilivelvollisina pidetään kuntayhtymän hallituksen jäseniä, esittelijöitä sekä kunkin tehtäväalueen johtavia viranhaltijoita. Nämä vastaavat yhtymäkokoukseen nähden talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Tilivelvollisina viranhaltijoina toimivat kuntayhtymän johtaja ja talouspäällikkö. 4

39 1.2 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Koulutus- ja muun toiminnan siirryttyä alkaen Tampereen kaupungille kuntayhtymällä ei ollut muuta toimintaa kuin purkamiseen liittyvät hallinnolliset prosessit ja käytännön toimenpiteet. Siten myös riskien hallinnassa keskityttiin purkamiseen liittyvien prosessien oikeellisuuden ja sujuvuuden varmistamiseen. Osana purkamisprosessin oikeellisuuden varmistamista hankittiin eri asiantuntijatahoilta selvitykset mm. yhtiöjärjestelyiden veroriskeistä sekä haettiin ennakkopäätökset mm. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta kuntayhtymän perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien perimättä jättämisestä, verohallinnolta Tampereen kaupungille tapahtuvan käyttöomaisuuden luovutuksen arvonlisäverosta sekä kiinteistöjen luovutukseen liittyvästä varainsiirtoveron huojennuksesta. Kuntayhtymän purkamiseen liittyvistä ratkaisuista ja kuntien tasapuolisesta kohtelusta kuultiin asiantuntijatahoja. Kuntayhtymän toiminnan luonteen vuoksi ei laajamittaista sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan arviointia vuonna 2013 tehty eikä hallituksen kannanottoa sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan järjestämisestä laadittu. 5

40 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ulkoinen) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 3 4 Korkokulut Muut rahoituskulut -6-5 Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Kertapoistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut % - 110,3 Vuosikate / Poistot % - 320,4 Vuosikate/opiskelija Opiskelijoita

41 Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus. Toimintakatteen tulee olla ylijäämäinen. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, tulorahoitus on riittävä. Vuoden 2013 osalta tunnuslukujen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista, koska kuntayhtymällä ei enää ollut koulutustoimintaa eikä opiskelijoita. Toimintatuotot/toimintakulut -tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista katetaan palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä varsinaisen toiminnan tuotoilla. Vuosikate%/poistot- tunnusluvun ollessa 100%, oletetaan tulorahoituksen olevan riittävä. Tämä oletus pätee silloin, kun poistot vastaavat keskimääräistä investointitasoa. Koska kiinteistöomaisuus siirrettiin Pirko kiinteistöt Oy:lle ja koneet ja kalusto Tampereen kaupungille kuntayhtymällä ei ollut poistoja vuonna 2013 vähäistä tietokoneohjelmistojen poistoja lukuun ottamatta. Myöskään poistonalaisia investointeja ei v ollut. Vuoden 2012 tuloslaskelman tilikauden tulokseen vaikutti kuntayhtymän kiinteistöomaisuuden järjestelyistä aiheutuneet satunnaiserät, joiden nettovaikutus tulokseen oli + 6,2 milj. euroa. Satunnaiserillä oikaistu tilikauden tulos oli 4,1 milj. euroa. Vuoden 2012 tilikauden yli-/alijäämää kasvatti poikkeuksellisesti kiinteistöomaisuuden järjestelyjen lisäksi kuntayhtymän purkuun valmistavat rahastosiirrot sekä poistoerokirjaukset. 7

42 1.3.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot *) Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 30.9./ Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 154,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 142,7 Lainanhoitokate 16,2 Kassan riittävyys, pv 206 8

43 Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenoista on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai toimintapääomalla. Laskentakaava: 100 x vuosikate/investointien omahankintameno. Pääomamenojen tulorahoitus -tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Laskentakaava: 100 x (investointien omahankintameno+antolainojen lisäys+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kuntayhtymän tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluku on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa tai realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Lainanhoitokyky on hyvä kun tunnusluvun arvo on yli 2. Laskentakaava: (vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset). Kassan riittävyyden tunnusluku ilmaisee kuinka monen päivän kassastamaksut voidaan kattaa kassavaroilla. Laskentakaava: 365 x kassavarat / kassastamaksut. Hyvänä likviditeetin arvona voidaan pitää n. 60 päivää. *) Kuntayhtymällä ei ollut investointibudjettia vuodelle Rahavarojen siirto PIRKO kiinteistöt Oy:lle sekä laina- ja osakemyyntijärjestelyt käsitellään investointimenoina. Investointimenoja kirjattiin nettomäärältään 20,2 milj. euroa. 9

44 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Muut pitkävaikutt. menot 0 32 Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Aineelliset hyödykkeet Edellisten tilik. ylij./alijäämä Maa- ja vesialueet 0 0 Tilikauden ylij./alijäämä Rakennukset Kiinteät rakenteet ja lait. 0 0 POISTOERO JA VAPAAEHT. Koneet ja kalusto VARAUKSET Ennakkom. /kesk.er.hank. 0 0 Poistoero Vapaaehtoiset varaukset 0 0 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Toimeksiantojen varat Lahjoitusrahast. pääomat 0 62 Lahjoitusrahastojen er.k. 0 2 Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoit.- ja vakuut.l Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Lyhytaikainen Ennakkomaksut 0 0 Lainat rahoit.- ja vakuut.l Lainat julkisyhteisöiltä 0 51 Saamiset Saadut ennakot 0 35 Pitkäaikaiset saamiset Ostovelat Muut saamiset 0 0 Muut velat / liittymismaks Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 0 4 TASEEN TUNNUSLUVUT 0 4 Omavaraisuusaste - 85,6 Rahat ja pankkisaamiset Lainakanta 30.9/ milj. - 2,9 Suhteell. velkaantuneisuus % - 19,0 VASTAAVAA YHTEENSÄ Kertynyt ylijäämä, milj. - 35,1 10

45 Omavaraisuusaste mittaa vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää keskimääräistä n. 70 %:n tasoa. 50 % tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Laskentakaava: 100 x (oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot). Suhteellinen velkaantuneisuusaste kuvaa kuinka paljon kuntayhtymän käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Laskentakaava:100 x (vieras pääoma saadut ennakot)/käyttötulot. 11

46 1.5 Kokonaistulot ja menot KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot Myyntituotot 0 Maksutuotot 11 Tuet ja avustukset 7 Vuokratuotot 0 Muut tuotot 7 Toimintatuotot 25 Korkotuotot 119 Muut rahoitustuotot 3 Satunnaiset tuotot 13 Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vast. hyödykk. luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 Pysyvien vast. hyödykk.luovutustulot Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Kokonaistulot yhteensä MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut Henkilöstökulut 346 Palvelujen ostot 215 Aineet ja tarvikkeet -2 Avustukset 0 Muut kulut 547 Toimintakulut Korkokulut 22 Muut rahoituskulut 6 Satunnaiset kulut 72 Investoinnit Pysyvien vastaavien investoinnit Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennys Kokonaismenot yhteensä

47 Kokonaistulojen ja -menojen laskelma sisältää vain ulkoiset menot, tulot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulot ovat tilikauden aikana saadut tulot varsinaisesta toiminnasta, investoinneista sekä rahoitustoiminnasta. Kokonaismenojen erittely kertoo, mitä tilikauden kassastamaksut sisältävät. Täsmäytys: Kokonaistulojen ja menojen erotus on yhtä suuri kuin rahoituslaskelman Muut maksuvalmiuden muutokset ja Rahavarojen muutos erien itseisarvojen summa, silloin kun mainitut erät ovat erimerkkiset. Kokonaistulot kokonaismenot = = Muut maksuvalmiuden muutokset + rahavarojen muutos = [-5025]-[-32999]=[-27974] 1.6 Tilikauden tulos Tilikauden tulos oli ,23. Tampereen seudun ammattiopistolle luovutettuun kalustoon kohdistuvan poistoerokirjauksen ,41 jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui ,82. 13

48 2 Talousarvion toteutuminen 14

49 2.1 Talousarvion tavoitteiden toteutuminen Talousarviossa vuodelle 2013 ei asetettu toiminnallisia tavoitteita. Määrärahavarausten lähtökohtana oli, että kuntayhtymä saadaan purettua yhteistoimintasopimuksen mukaisesti mennessä. Kuntayhtymän purkamissopimus oli erilliskysymysten ratkaisuja lukuun ottamatta valmisteltu jo vuoden 2012 aikana. Kuntayhtymän purkamiseen liittyen selvitettiin omistajakuntien esittämät erilliskysymykset: - Kangasalan ja Pälkäneen omistusosuuksien selvitys - Lempäälän kiinteistöihin liittyvä erillisehto - Nokian Kankaantaan tontin lunastus ja palloiluhallin vuokra- ja ylläpitosopimuksen muuttaminen - Oriveden lainanlyhennysrahaston pääoman lisääminen peruspääomaan - Virtain kaupungin lainavastuiden purkaminen - Pirkanmaan ammattikorkeakoulun osakkeiden myynti - Ähtärin ja Akaan peruspääomaosuuksien maksaminen Kaikki kunnat eivät käsitelleet purkamissopimusta alkuperäisessä aikataulussa, jonka vuoksi kuntayhtymän toimintaa päätettiin jatkaa yhtymäkokouksen päätöksellä saakka. Toimintavuoden aikana valmisteltiin yhteistoiminta-alueeseen liittyneiden kuntien välinen PIRKO kiinteistöt Oy:n osakassopimus. Kuntayhtymän omistamat osakkeet ja osuudet sekä rahoitusarvopaperit saatiin myytyä. Osakemyynneistä syntyi myyntivoittoa n Isäntäkunnan ja kuntayhtymän välillä tehtiin omaisuuden siirrot koulutustoiminnan välineistöstä ja tarvikkeista sekä kuntayhtymän omistamien tonttien ja opiskelijatyönä rakennetun omakotitalon osalta. Edelleen isäntäkunnalle siirrettiin rahasto- ja muita varoja sopimusten mukaisesti. Kuntayhtymän omistamat KOY Ylöjärven koulutuskeskuksen osakkeet, arvoltaan 2 miljoonaa euroa, siirrettiin sijoituksena PIRKO -kiinteistöt oy:n sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Samalla yhtiöön siirtyi Ylöjärven koulutuskeskuksen kiinteistön rakentamiseen otettujen lainojen hoitovastuut kuntayhtymältä Ylöjärven kaupungin taatessa lainat. Myös Virtain toimipisteen laajennusosan rakennuslainat siirrettiin PIRKO - kiinteistöt oy:lle, josta ne on maksettu pois. Muut kuntayhtymän lainat maksettiin pois ja PIRKO kiinteistöt Oy:lle siirrettiin jäljelle jääneet varat

50 2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Yhtymäkokous teki talousarviomuutoksen kokouksessaan Budjettimuutoksella oikaistiin alkuperäistä talousarviota budjettiseurannan paremman kohdentumisen vuoksi mm. kaluston ilmaisluovutuksesta aiheutuneen käyttöomaisuuden myyntitappion oikaisulla ja vähentämällä kuluja veroseuraamuksiin varautumisen osalta. Budjettimuutos lisäsi alkuperäisiä menoja nettovaikutukseltaan n. 1,5 milj. euroa. Talousarviossa ei ollut odotettu tuottoja. Vuodelle 2013 kirjautui lähinnä edellisen vuoden toiminnasta johtuvia ulkoisia maksu- ja muita tuloja yhteensä n Talousarvion mukaisten ulkoisen kulujen toteutuma oli 44,9 %. Ulkoiset toimintakulut olivat 1,1milj.. Budjettiin verrattuna menosäästöt syntyivät verotuksen riskierien toteutumattomuuden vuoksi. Tilikauden tulosta paransivat budjetoimattomat osakemyynnistä saadut satunnaiset myyntivoitot ja muut satunnaiset tuotot yhteensä n Tilikauden tulokseksi muodostui -4,5 milj.. Tulos oli n.1,9 milj. budjetoitua parempi. Tilikauden alijäämäksi muodostui poistoerokirjauksen jälkeen n. -4,3 milj.. 16

51 Pirkanmaan koulutuskonserni - kuntayhtymä Sivu Toteutumavertailu EUR Ulkoinen Budjetti Budjetti + Toteutuma Poikkeama Käyttö 2013 muutos % PIRKANMAAN KOULUTUSKONSERNI-KUNTAYHTYMÄ 0003 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot 69,34-69,34-100, Maksutuotot , ,77-100, Tuet ja avustukset 7.228, ,55-100, Muut toimintatuotot 3500 Muut toimintatuotot 7.010, ,86-100, Muut toimintatuotot 7.010, ,86-100, TOIMINTATUOTOT , ,52-100, TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut 4002 Palkat ja palkkiot 4003 Maksetut palkat ja palkkiot , ,67 104, Jaksotetut palkat ja palkkiot , ,91-100, Henkilöstökorvaukset, henk.korjause , ,11-100, Palkat ja palkkiot , ,47 104, Henkilösivukulut 4101 Eläkekulut , ,24 78, Muut henkilösivukulut , ,66 126, Henkilösivukulut , ,58 91, Henkilöstökulut , ,89 102, Palvelujen ostot 4340 Muiden palvelujen ostot , ,17 90, Palvelujen ostot , ,17 90, Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4501 Ostot tilikauden aikana , ,18-25, Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,18-25, Muut toimintakulut 4801 Vuokrat , ,02 63, Muut toimintakulut , ,26 29, Muut toimintakulut , ,28 29, TOIMINTAKULUT , ,74 44, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,26 43, Rahoitustuotot ja -kulut 6001 Korkotuotot , ,48-100, Muut rahoitustuotot 2.664, ,06-100, Korkokulut , ,02 44, Muut rahoituskulut , ,88-100, Rahoitustuotot ja -kulut , ,68-187, VUOSIKATE , ,94 39, Poistot ja arvonalentumiset 7100 Suunnitelman mukaiset poistot , ,04-100, Kertaluonteiset poistot , ,26-100, Poistot ja arvonalentumiset , ,30-100, Satunnaiset tuotot ja kulut 8001 Satunnaiset tuotot , ,47-100, Satunnaiset kulut ,34-797,66 100, Satunnaiset tuotot ja kulut , ,13 91, TILIKAUDEN TULOS , ,77 70, Varausten ja rahastojen muutokset 8501 Poistoeron muutos , ,41-100, Varausten ja rahastojen muutokset , ,41-100, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , ,1

52 TALOUSARVION RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU talousarvio muutettu toteutuma poikkeama 2013 talousarvio 2013 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,94 Satunnaiset erät , ,13 Tulorahoituksen korjauserät , ,99 Investointien rahavirta Investointimenot , ,40 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0,00 0,00 Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot , ,19 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,15 Rahoituksen rahavirta Lainkannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 Oman pääoman muutokset , ,99 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,16 Vaihto-omaisuuden muutos , ,54 Saamisten muutos , ,97 Korottomien velkojen muutos , ,33 Rahoituksen rahavirta , ,97 Rahavarojen muutos , ,12 Rahavarat / , ,00 Rahavarat ,12-619,88 Rahavarojen muutos , ,12 18

53 2.3 Investointien toteutuminen Kuntayhtymällä ei ollut investointibudjettia vuodelle Rahavarojen siirto PIRKO kiinteistöt Oy:lle sekä laina- ja osakemyyntijärjestelyt käsitellään investointimenoina. Investointimenoja kirjattiin nettomäärältään 20,2 milj. euroa. Poistonalaisia investointihankintoja ei ollut. 19

54 Pirkanmaan koulutuskonserni - kuntayhtymä Sivu Toteutumavertailu EUR Ulkoinen/Sisäinen Budjetti Budjetti + Toteutuma Poikkeama Käyttö 2013 muutos % PYSYVIEN VASTAAVIEN MYYNTITULO 0005 INVESTOINNIT 9049 INVESTOINTITULOT 9050 PYSYVIEN VASTAAVIEN MYYNTI 9200 Inv/Käyttöomaisuuden myynti , ,18-100, Inv/Käyttöomaisuuden myyntivoitot , ,53-100, Inv/Käyttöomaisuuden myyntitappior , ,52-100, PYSYVIEN VASTAAVIEN MYYNTI , ,19-100, INVESTOINTITULOT , ,19-100, INVESTOINNIT NETTO , ,19-100, MUU SIJOITUS, PIRKO-KIINTEISTÖT OY:ÖÖN 0005 INVESTOINNIT 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT 9110 Inv/Muut sijoitukset , ,00-100, MUUT INVESTOINTIMENOT , ,00-100, INVESTOINTIMENOT , ,00-100, INVESTOINNIT NETTO , ,00-100, PIRKO-KIINTEISTÖT OY 0005 INVESTOINNIT 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT 9109 Inv/Osakkeet ja osuudet , ,40-100, MUUT INVESTOINTIMENOT , ,40-100, INVESTOINTIMENOT , ,40-100, INVESTOINNIT NETTO , ,40-100,0 Yhteensä 0005 INVESTOINNIT 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT 9109 Inv/Osakkeet ja osuudet , ,40-100, Inv/Muut sijoitukset , ,00-100, MUUT INVESTOINTIMENOT , ,40-100, INVESTOINTIMENOT , ,40-100, INVESTOINTITULOT 9050 PYSYVIEN VASTAAVIEN MYYNTI 9200 Inv/Käyttöomaisuuden myynti , ,18-100, Inv/Käyttöomaisuuden myyntivoitot , ,53-100, Inv/Käyttöomaisuuden myyntitappior , ,52-100, PYSYVIEN VASTAAVIEN MYYNTI , ,19-100, INVESTOINTITULOT , ,19-100, INVESTOINNIT NETTO , ,21-100,0 20

55 21

56 3 Tilinpäätöslaskelmat 22

57 Pirkanmaan koulutuskonserni - kuntayhtymä Sivu T u l o s l a s k e l m a EUR Ulkoinen Toteutuma Toteutuma TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 69, ,05 Maksutuotot , ,13 Tuet ja avustukset 7.228, ,97 Muut toimintatuotot Vuokratuotot ,45 Muut toimintatuotot 7.010, ,68 Muut toimintatuotot 7.010, ,13 TOIMINTATUOTOT , ,28 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot , ,15 Jaksotetut palkat ja palkkiot , ,99 Henkilöstökorvaukset, henk.kor , ,85 Palkat ja palkkiot , ,29 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,37 Muut henkilösivukulut , ,97 Henkilösivukulut , ,34 Henkilöstökulut , ,63 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot , ,45 Palvelujen ostot , ,45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 2.017, ,38 Varastojen lisäys/vähennys ,33 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2.017, ,05 Avustukset Avustukset kotitalouksille ,30 Avustukset ,30 Muut toimintakulut Vuokrat , ,37 Muut toimintakulut , ,02 Muut toimintakulut , ,39 TOIMINTAKULUT , ,82 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,46 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,36 Muut rahoitustuotot 2.664, ,18 Korkokulut , ,44 Muut rahoituskulut , ,94 Rahoitustuotot ja -kulut , ,16 VUOSIKATE , ,62 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,08 Kertaluonteiset poistot ,26 Poistot ja arvonalentumiset , ,08 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot , ,68 Satunnaiset kulut , ,64 Satunnaiset tuotot ja kulut , ,04 TILIKAUDEN TULOS , ,58 23

58 Pirkanmaan koulutuskonserni - kuntayhtymä Sivu T u l o s l a s k e l m a EUR Ulkoinen Toteutuma Toteutuma Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos , ,36 Varausten muutos ,84 Rahastojen muutos ,16 Varausten ja rahastojen muutokset , ,36 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,94 24

59 R A H O I T U S L A S K E L M A Toteutuma Toteutuma TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE , ,62 SATUNNAISET ERÄT , ,04 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT , ,04 TOIMINNAN RAHAVIRTA , ,62 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT , ,84 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHI ,80 PYS. VASTAAVIEN HYÖDYKK. LUOVUTUST PYS. VASTAAVIEN HYÖD. VARS. MYYNT , ,96 PYS. VASTAAVIEN HYÖDYKK. MYYNTIVO , ,04 PYS. VASTAAVIEN HYÖDYKK. LUOVUTUST , ,00 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,04 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,58 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS , ,00 LAINAKANNAN MUUTOKSET , ,00 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET ,99 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM , ,29 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS , ,91 SAAMISTEN MUUTOS , ,97 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS , ,14 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET , ,97 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,03 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,55 RAHAVARAT 30.9/ , ,12 RAHAVARAT , ,57 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,55 25

60 Pirkanmaan koulutuskonserni - kuntayhtymä Sivu T A S E EUR Ulkoinen TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet ,46 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto ,36 Aineelliset hyödykkeet ,36 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet tytäryhtei , ,00 Osakkeet ja osuudet osak.ja om ,00 Muut osakkeet ja osuudet ,66 Osakkeet ja osuudet , ,66 Muut sijoitukset ,00 Sijoitukset , ,66 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,48 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatte 2.394,90 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2.394,90 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet ,82 Keskeneräiset tuotteet ,72 Vaihto-omaisuus ,54 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset ,14 Muut saamiset ,29 Siirtyvät korot ,58 Muut siirtosaamiset ,96 Lyhytaikaiset saamiset ,97 Saamiset ,97 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 3.989,41 Rahoitusarvopaperit 3.989,41 Rahat ja pankkisaamiset ,71 VAIHTUVAT VASTAAVAT ,63 VASTAAVAA , ,01 26

61 Pirkanmaan koulutuskonserni - kuntayhtymä Sivu T A S E EUR Ulkoinen VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,50 Muut omat rahastot ,39 Edellisten tilikausien yli/alijä , ,61 Tilikauden yli-/alijäämä , ,94 OMA PÄÄOMA , ,44 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUK Poistoero ,41 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUK ,41 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat ,83 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT ,83 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslai ,00 Lainat julkisyhteisöiltä ,00 Pitkäaikainen ,00 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslai ,00 Lainat julkisyhteisöiltä ,00 Saadut ennakot ,00 Ostovelat ,71 Muut velat ,94 Siirtovelat Siirtyvät korot ,86 Lomapalkkajaksotus ,75 Muut siirtovelat ,07 Siirtovelat ,68 Lyhytaikainen ,33 VIERAS PÄÄOMA ,33 VASTATTAVAA , ,01 27

62 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 28

63 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Kuntayhtymä luovutti purkusopimuksen mukaisesti kone- ja kalusto-omaisuutensa sekä tietokoneohjelmistonsa kassapankkiohjelmaa lukuunottamatta vastikkeetta Tampereen kaupungille. Tästä luovutuksesta syntyi tuloslaskelmaan tappiota käyttöomaisuuden myyntitappiot tilille. Kassapankkiohjelmasta on laskettu yhtymäkokouksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaiset poistot sekä tehty lisäpoisto syyskuussa ohjelman jäätyä pois käytöstä. Pysyvien vastaavien osakkeet on myyty tilikauden aikana ja tästä syntynyt myyntivoitto on kirjattu tuloslaskelmaan käyttöomaisuuden myyntivoitot-tilille. Vaihto-omaisuuteen kirjatut aineet ja tarvikkeet on purkusopimuksen mukaisesti luovutettu vastikkeetta Tampereen kaupungille. Luovutuksesta syntynyt tappio on kirjattu tuloslaskelmaan muut satunnaiset kulut tilille. Vaihto-omaisuuteen kirjatut opiskelijatyönä valmistetut keskeneräiset talot Tampereen kaupunki on lunastanut kirjanpitoarvosta. Tilikauden aikana on saatu suoritukset edellisen tilinpäätöksen mukaisiin saamisiin ja uusia saamisia ei ole syntynyt, koska kuntayhtymällä ei ole ollut koulutustoimintaa tilikaudella Rahoitusarvopaperit on myyty tilikauden aikana, myynneistä syntyi myyntivoittoa, joka on kirjattu tuloslaskelmaan satunnaisiin tuottoihin. Kuntayhtymän lopetettua toimintansa , on pankkitilillä olleet rahavarat siirretty purkusopimuksen mukaisesti Pirko-Kiinteistöt Oy:lle, tästä suorituksesta kirjattu vastaava summa tytäryhteisöosakkeiden lisäykseksi taseeseen. Tilinpäätösten vertailukelpoisuus Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän koulutustoiminta siirrettiin isäntäkuntana toimivalle Tampereen kaupungille Tilinpäätös ei ole vertailukelpoinen edellisiin vuosiin. Kuntayhtymän viimeinen tilikausi oli 9 kuukauden mittainen eikä sillä ollut koulutustoimintaa eikä näin ollen säännöllisiä tuloja. 29

64 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 2013 Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Käyttöomaisuuden myyntivoitot Pirko-Kiinteistöt Oy:lle luovutettujen kiinteistöjen myyntivoitto ,68 Piramk Oy:n osakkeiden myyntivoitto ,54 Kiinteistö Oy Pysäköintiveturin osakkeiden myyntivoitto , ,53 Muut satunnaiset tuotot Elisa Oyj:n osakkeiden myyntivoitto 8 650,42 PHPOY:n osakkeiden myyntivoitto 2 508,52 Keskon B-osakkeiden myyntivoitto 2 400, ,94 Käyttöomaisuuden myyntitappiot Pirko-Kiinteistöt Oy:lle luovutettujen kiinteistöjen myyntitappio ,64 Tampereen kaupungille vastikkeetta luovutetun kaluston luovutustappio ,52 Muut satunnaiset kulut Tampereen kaupungille vastikkeetta luovutetun vaihto-omaisuuden luovutustappio ,82 Yhteensä , ,04 30

65 4.3 Taseen liitetiedot Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot Poistamaton hankintameno ,46 Vähennykset tilikaudella(-) Luovutettu Tampereen kaupungille vastikkeetta ,16 Tilikauden poisto(-) ,04 Lisäpoisto ,26 Kirjanpitoarvo ,00 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno ,36 Vähennykset tilikaudella(-) Luovutettu Tampereen kaupungille vastikkeetta ,36 Kirjanpitoarvo ,00 Pysyvien vastaavien sijoitukset Tytäryhteisö- Osakkuusyhteisö- Muut osakkeet osakkeet osuudet ja osuudet Hankintameno , , ,66 Lisäykset tilikaudella ,40 Siirrot erien välillä , ,00 Vähennykset tilikaudella ,66 Hankintameno ,40 0,00 0,00 Omistukset tytäryhteisöissä PIRKO-Kiinteistöt Oy Omistusosuus 100 % Hankintameno ,00 0 Lisäykset tilikaudella: ,00 Pääomasijoitukset ,40 Kiint.Oy Ylöjärven Koulutuskeskus Oy:n osakkeiden luovutus PIRKO-Kiinteistöt Oy:lle ,00 (Yhtymäkokous , 25) Vähennykset tilikaudella Omakotitonttien palautus Pirkoon ,00 Lainojen siirto Pirkosta PIRKO-Kiinteistöt Oy:lle ,00 Hankintameno tilikauden lopussa , ,00 31

66 Omistukset osakkuusyhteisöissä Kiinteistö Oy Ylöjärven Koulutuskeskus Omistusosuus 50 % Hankintameno , ,00 Luovutettu PIRKO-kiinteistöt Oy:lle (yhtymäkok. päätös , 25) ,00 Hankintameno tilikauden lopussa 0, ,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0, ,14 Muut saamiset Valtionosuussaamiset 0, ,00 Arvonlisäverosaamiset 0, ,29 0, ,29 Siirtosaamiset Korkosaamiset 0, ,58 Projektisaamiset 0, ,71 Muut saamiset 0, ,25 0, ,54 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 0, ,97 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Pohjois-Hämeen Puhelin Oyj, 270 kpl 0,00 901,48 Elisa Oyj, 791 kpl 0, ,93 0, ,41 Oman pääoman muutokset Peruspääoma , ,50 Peruspääomaosuuksien palautukset: Ähtäri ,80 Akaa ,11 Oriveden lainanlyhennysrahaston lisäys Oriveden peruspääomaosuuteen ,08 Peruspääoma tilikauden lopussa , ,50 32

67 Arvonkorotusrahasto ,27 Arvonkorotusrahasto tilik. lopussa 0,00 Oppisopimustoiminnan kehittämisrahasto , ,51 Siirrot rahastosta tilikaudella ,77 Siirretty Tampereen kaupungille ,08 Siirrot rahastoon tilikaudella ,34 Oppisopimustoiminnan kehitt.rahasto tilik. lopussa 0, ,08 Vahinkorahasto ,82 Vahinkorahasto tilik. lopussa 0,00 Stipendirahasto , ,23 Lisäys: A Tiaisen stipendirahasto 1 894,18 Lisäys: Ruoveden lahjoitusrahasto 500,72 Siirretty Tampereen kaupungille ,13 Stipendirahasto tilik. lopussa 0, ,23 Pirkon kehittämisrahasto ,91 Siirrot rahastoon tilikaudella 0,00 Siirrot rahastosta tilikaudella ,66 Rahaston purku ,25 Pirkon kehittämisrahasto tilik. Lopussa 0,00 Lainanlyhennysrahasto , ,08 Siirretty Oriveden lainanlyhennysrahastoon ,08 Lainanlyhennysrahasto tilik. Lopussa 0, ,08 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,57 Siirto edelliseltä tilikaudelta , ,04 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,61 Tilikauden yli-/alijäämä , ,94 Oma pääoma yhteensä , ,44 33

68 Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta % Ikaalinen 0, ,21 Kangasala 7, ,34 Lempäälä 9, ,87 Nokia 10, ,01 Orivesi 3, ,93 Pirkkala 7, ,14 Pälkäne 1, ,60 Ruovesi 0, ,07 Tampere 39, ,79 Vesilahti 1, ,20 Virrat 4, ,49 Ylöjärvi 13, ,02 100, ,67 Pitkäaikaisten lainojen myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvät lyhennykset OKO Pankki Oyj ( -2021) 0, ,00 OKO Pankki Oyj ( -2045) 0, ,00 OKO Pankki Oyj ( -2041) 0, ,00 Kuntien Eläkevakuutus (-2016) 0,00 0,00 Kuntarahoitus Oyj 10658/03 (-2017) 0,00 0,00 Kuntarahoitus Oyj 12016/06 (-2016) 0,00 0,00 Kuntarahoitus Oyj 10775/03 (-2017) 0,00 20,00 0, ,00 Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkajaksotus 0, ,75 Koulutuskorvausjaksotus 0, ,00 Hankkeiden ennakkotulot 0, ,42 Jaksotetut palkat 0, , tark.muk. yksikköhinnan lisäpal. oppisopimus 0, ,00 Eläkemenoperust.Kuel ja Varhe joulukuu 0, ,30 Tammikuussa maksetut 2011 matkalaskut 0, ,85 Opiskelijoiden ateriakorvaukset 0, ,00 Siirtyvät korot 0, ,86 Muut siirtovelat 0, ,45 Peruspääomaosuuksien palautussummat (Kuru, Juupajoki, Längelmäki) 0,00 248,06 0, ,68 34

69 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuut Kuntayhtymän aineelliset hyödykkeet luovutettiin vastikkeetta Tampereen kaupungille, jolle siirtyivät myös näitä koskevat leasingvastuut. Vastuusitoumukset Kuntayhtymä oli taannut kiint. Oy Ylöjärven koulutuskeskuksen luotot 15364/11 ja 14953/10. Ylöjärven kaupunki otti vastatakseen kuntayhtymän osuuden (Kv 53). Kuntayhtymän vastatakaus Tampereen kaupungille Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n lainalle siirtyi uusien osakkeenomistajien vastattavaksi kuntayhtymän myytyä osakkeet Ikaalisten ja Ylöjärven kaupungille sekä Sastamalan koulutuskuntayhtymälle. 35

70 4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Hallinto ja palvelutuotanto Ammattiopisto 369 Aikuisopisto 103 Oppisopimus 31 Yhteensä Näistä osa-aikaisia 1 80 Henkilöstökulut Palkat Tilikauden palkat , ,15 Jaksotetut palkat , ,99 Palkat yhteensä , ,14 Eläkekulut Kuel palkkaperusteiset , ,15 Kuel eläkemenoperusteiset 794, ,57 Kuel Varhe-maksut , ,00 Jaksotetut eläkekulut 3 154, ,65 Eläkekulut yhteensä , ,37 Muut henkilösivukulut Sosiaaliturvamaksut 5 005, ,30 Työttömyysvakuutusmaksut 996, ,50 Tapaturmavakuutusmaksut , ,71 Taloudellinen tuki , ,00 Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut 977, ,46 Muut henkilösivukulut yhteensä , ,97 Henkilöstökorvaukset , , , ,85 Henkilöstökulut yhteensä , ,63 36

71 37

72 5 Allekirjoitukset ja merkinnät 38

73

74 6 Käytetyt kirjanpitokirjat, tositelajit ja tililuettelo 40

75 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT säilytys Pääkirja, sähköinen tietokanta 10 v. Päiväkirja, sähköinen tietokanta 10 v. Kassakirjanpito paperitositteina 10 v. Tiliotekirjanpito paperitositteina 10 v. Ostoreskontra, sähköinen tietokanta 10 v. Myyntireskontra, sähköinen tietokanta 10 v. Tase-erittelyt arkistomapissa 10 v. Tasekirja sidotaan erikseen pysyvästi Sähköinen tietokanta säilytetään Tampereen kaupungin palvelimella. Sopimus asiakirjahallinnasta tehty Pirkon ja Tampereen kaupungin välillä TOSITELAJIT VUONNA 2013 tositenumerot 100 Muistiotositteet Vanhat tilit Pirko Tiliotetositteet OP Tiliotetositteet Sampo Kassapankkitositteet Yleislaskutus Ajokinkuja II Yleislaskutus aikuiskoulutus I Primus laskutus ammattiopisto Primus laskutus aikuisopisto Primus panttilaskutus Kassapankkitositteet (sare) Myyntireskontran suoritukset Sähköiset ostolaskut Ostolaskujen suoritukset Palkkatositteet Poistolaskenta

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85

86

87

88

89

90 Muutostalousarvio liite 1 tuloslaskelma Pirko.xlsx TULOSLASKELMA, MUUTOSTALOUSARVIO 2013 TA 2013 MUUTOS 5/2013 TA 2013 MUUTOS 10/2013 TA 2013 MUUTOS 11/2013 TA 2013 MUUTOS 1/2014 TA 2013 YHTEENSÄ TS 2014 TS TP 2012 TA 2013 Varsinainen toiminta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Käyttökate Rahoitustulot ja -kulut Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Suunnitelmapoistot Lisäpoistot 0 Satunnaiset tuotot/kulut Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos 0 Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli-/alijäämä

91 Muutostalousarvio liite 2 investointiosa.xlsx INVESTOINTIOSA VUOSILLE MUUTOS 6/2013 MUUTOS 10/2013 MUUTOS 11/2013 MUUTOS 1/2014 TA 2013 YHTEENSÄ Aineettomat oikeudet KanTa-arkisto Aineettomat oikeudet yhteensä Muut pitkävaikutteiset menot EKANET -laajakaistahanke *) Lempäälän jätevedenpuhdistamon saneeraus, Vesilahden osuus Keskuspuhdistamo Mt 301 Keihonen-Kilpala maantien parantaminen, kunnan osuus Hulauden vesistön kunnostus Muut pitkävaikutteiset menot yhteensä Maa- ja vesialueet Maa-alueet Maa-alueet/tonttien myyntitulot Maa-alueet yhteensä Rakennukset Pääkirjaston rakentaminen **) Pääkirjaston rakentaminen/valtionosuus Narvan koulun laajennus Ylämäen koulun laajennuksen suunnittelu Ylämäen koulun liikuntasalin lattian uusiminen Kurkiniityn pväkodin lämmöntuottolaitteiston uusiminen Ristiveräjän päiväkodin sisäremontti Peiponpellon väestönsuoja Narvan palvelutalon sprinklerit Kk:n palvelutalojen A & B yhteinen sauna- ja pyykkirakennus Kk:n palvelutalojen A & B yhteinen sauna- ja pyykkirakennus/ rahoitusosuus toimeksiantojen pääomasta Kirkonkylän palvelutalon sisätilojen peruskorjaus Kirkonkylän palvelutalon sisätilojen peruskorjaus/ rahoitusosuus toimeksiantojen pääomasta ****) Narvan paloaseman kylmävarasto Sotaveteraanitalo, salaojat ja sadevesijärjestelmä Sosiaalitoimiston korjaustyöt Narvan kota Narvan kota, rahoitusosuus Rakennukset yhteensä Kiinteät rakenteet ja laitteet Tievalaistus Ämmänhaudanmäki/kunnallistekniikka Ämmänhaudanmäki/kaavatiet Koskenkylä, kaavatiet, maankäyttösopimus Koskenkylä, kunnallistekniikka, maankäyttösopimus Muut/kunnallistekniikka

92 Muutostalousarvio liite 2 investointiosa.xlsx INVESTOINTIOSA VUOSILLE MUUTOS 6/2013 MUUTOS 10/2013 MUUTOS 11/2013 MUUTOS 1/2014 TA 2013 YHTEENSÄ Kaavateiden päällystäminen Skeittiparkki Skeittiparkki, rahoitusosuus Koivurannan laituri Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä Koneet ja kalusto Moottorikelkka Jääkiekkokaukalo, Kirkonkylä Koneet ja kalusto yhteensä Osakkeet ja osuudet Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä, purku PIRKO-kiinteistöt Oy, osakkeet Koneet ja kalusto yhteensä Määräraha yhteensä *) Jos hanke tulee ajankohtaiseksi, kunta varautuu omarahoitusosuuteen. **) Rakentaminen edellyttää valtionosuuden saamista ****) Edellyttää kunnanhallituksen päätöstä perintönä saatujen varojen käytöstä.

93 Muutostalousarvio liite 3 rahoituslaskelma.xlsx RAHOITUSLASKELMA, MUUTOSTALOUSARVIO 2013 TA 2013 MUUTOKSET TA 2013 MUUTOKSET 1/2014 TA 2013 YHTEENSÄ TS 2014 TS TP 2012 TA 2013 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus: Vuosikate 859,11 556,17-90,22 518,64 230,69 628,32 Satunnaiset erät 777,71 Tulorahoituksen korjauserät -139,22-350,00 0,00-350,00-350,00-350,00 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,20-106, , ,10-976, ,30 Rahoitusosuudet 0,00 110,00 61,90 172,15 10,00 235,00 Pysyvien vastaavien hyöd. myyntitulot 152,28 370,00 0,00 313,81 370,00 370,00 370,00 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta , ,03-302,28-21, ,31-715,71-471,98 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0, ,00 800, , , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,09 0, , , ,60 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 000, ,00-800, ,00 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset 255,34 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 1 324, ,91 0,00 0, ,91 782,84 557,40 Kassavarojen muutos -279,56-146,12-302,28-21,83-448,40 67,13 85,42 Lainat TP 2012 TA 2013 TA 2013 MUUTOS TA 2013 MUUTOS TA 2013 YHTEENSÄ TS 2014 TS 2015 Lainakanta milj. 12,92 15, ,06 15,85 16,41 Lainakanta /asukas

94 MAAPOLIITTINEN OHJELMA LUONNOS :

95 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yleistä Asemakaavoitetut alueet Haja-asutusalueet Kyläalueet Loma-asuminen Maapoliittinen päätöksenteko Maanomistus ja kasvusuunnat Maan hinta ja maan luovutusperiaatteet nykyisin Kunnan maanhankinta ja maan hinta Rakentamisen ohjaus kunnassa MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISET MAAPOLITIIKAN KEINOT 3.1 Maanhankinnan keinot Kaavan toteuttamista edistävät keinot MAAPOLITIIKAN TAVOITTEET 4.1 Kuntastrategian asettamat tavoitteet Seudullisen yhteistyön asettamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kestävän kehityksen tavoitteet Tavoitteet maankäytölle asemakaava-alueilla Tavoitteet maankäytölle haja-asutusalueella ja kyläkeskuksissa Tavoitteet maankäytölle ranta-alueilla sekä matkailuelinkeinolle asetettavat tavoitteet MAAPOLITIIKAN TOTEUTUS 5.1 Kaavoituspolitiikka Kunnan maanomistus ja maanhankinta Maan luovutus Yksityisen maan kaavoittaminen Maapoliittinen päätöksenteko..25 2

96 1 JOHDANTO Vesilahden kunta on vastuussa maankäytön ja rakentamisen ohjaamisesta alueellaan. Maapolitiikan ja kaavoituksen yhteisenä tavoitteena on ohjata yhdyskuntarakenteen kehitystä haluttuun suuntaan. Kunta ratkaisee päätöksillään yhdyskuntarakenteen kehittymisen suunnan, laadun ja kustannukset. Harjoittamalla pitkäjänteistä maapolitiikkaa ja kaavoitusta kunta kykenee varmistamaan riittävän tonttitarjonnan sekä laadukkaan asuinympäristön asukkailleen, tämä on myös kilpailuvaltti, kun kunta kilpailee uusista asukkaista ja yrityksistä. Maapolitiikan, yleiskaavoituksen, asunto- ja elinkeinopolitiikan sekä muun kuntasuunnittelun vuorovaikutuksella varmistetaan kunnan strategisen suunnittelun onnistuminen. Maankäyttöä suunnitellaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisilla kaavoilla. Kaavojen mukaisia maankäyttöratkaisuja toteutetaan käyttämällä maapoliittisia toteuttavia keinoja. Yhdessä maapolitiikka ja kaavoitus muodostavat kunnan maankäyttöpolitiikan, jonka avulla suunnitellaan ja toteutetaan kunnan eri toimintojen tarvitsemat maankäyttöratkaisut. Toteutus edellyttää muitakin kunnan toimia, erityisesti kunnallistekniikan ja muun yhdyskuntatekniikan sekä julkisten palvelujen edellyttämää rakentamista. Maapolitiikan keskeinen tavoite on, että suunniteltu maa saadaan käyttöön suunniteltuna ajankohtana oikeaan hintaan. Parhaiten tavoite varmistuu siten, että kunnan vahva asema asemakaavoituksen piiriin tulevien alueiden omistajana säilyy. Maankäyttöä koskeva lainsäädäntö uudistettiin 2000-luvun alussa perusteellisesti, joka on oleellisesti muuttanut maankäytön suunnittelun toimintaympäristöä. Vesilahden kunnan maapoliittinen ohjelma on päätetty käynnistää kunnanhallituksen päätöksellä ( 88). Päämääränä oli valmistella maapoliittinen ohjelma, jossa otetaan huomioon sekä ympäristön, kaavoituksen että taloudellisiin tosiasioihin perustuvan maapolitiikan vaatimukset. Maapoliittisen ohjelman on laatinut aluearkkitehti Leena Lahtinen ja ohjelman teon valmistelusta on vastannut kaavatoimikunta, jonka kokoontumisien yhteydessä on toteutettu valmistelutyö ja työpajatapaamiset. Vesilahden kunnan maapoliittisen ohjelman tarkoituksena on selkeyttää ja tuoda esiin kunnan maapoliittiset tavoitteet ja pääperiaatteet sekä edistää kunnan yhdyskuntarakenteen ja eri elinkeinojen tasapuolista kehittämistä. Tämä maapoliittinen ohjelma ajoittuu erityisesti vuosiin ja sitä voidaan tarkentaa valtuustokausittain. 3

97 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yleistä Kunnan talousarviosuunnitelmaan on kirjattu kunnan toiminta-ajatus: Vesilahden kunta on Tampereen seutukuntaan kuuluva maaseutumainen, viihtyisä ja turvallinen asuinkunta, joka arvostaa nykyajan hengessä perinteitä ja kulttuuria. Kunta tarjoaa asukkailleen arjen sujumista edistävät peruspalvelut. Vesilahti on maapinta-alaltaan 301 neliökilometriä ja kunnan taajama-aste 53,9 %. Kunnassa on kolme taajamaa, Kirkonkylä, Narva ja Koskenkylä, joiden alueella on asemakaavoitettuja alueita. Kunnan kylissä Palho-Vakkalassa, Ramsöössä, Krääkkiössä, Riehussa ja Onkemäellä on pysyvää asutusta sekä vireää kylä-yhdistystoimintaa ja kehityshankkeita. Kasvavimmat kylät ovat Ramsöö ja Onkemäki. Vuodenvaihteessa 2013 Vesilahdessa oli asukasta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on väestömäärän kehitys on ollut nopeaa ja tuona aikana asukasluku on kasvanut 1274 (39,8%) henkilöllä kunnassa. Viime vuosien aikana kasvu on hidastunut mutta Tilastokeskuksen ennuste on, että Vesilahden nettomuutto pysyy positiivisena ja vuoden 2019 aikana asukasluku olisi yli 5000 henkeä. Haja-asutus alueella asuu n. 45 % ja taajamassa n.55 % väkiluvusta. Merkittävä ja kasvava osa väestöstä asuu 5 kilometrin säteellä Kirkonkylästä vuotiaiden osuus väestöstä on Vesilahdessa ollut korkeampi kuin yleensä Pirkanmaalla ja vastaavasti yli 65-vuotiaita osuus on vähemmän. Kunnan väestörakenteen kehittyminen 2000-luvulla : VÄESTÖRAKENNE v 23,7 % 24,1 % 24 % 23,8 % v 59,9 % 60,0 % 60,4 % 60,7 % 65v- 16,4 % 15,4 % 15,6 % 15,4 % 4

98 Työpaikkojen osalta maa- ja metsätalouden osuus on 16,7 %, jalostuksen 10,2 % ja palvelujen 69,7 %. Työpaikkaomavaraisuus on n. 45 % ja tämä lisää voimakkaasti väestön työpaikka pendelöintiä ympäristökuntiin. Kunnasta on hyvät kulkuyhteydet Tampereen seutukuntaan sekä Tampere-Pirkkalan lentokentälle (30 km), rautatieasemalle Lempäälään (10 km) ja Helsinki-Tampere moottoritielle (15 km). Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus oli 97,4 % (2012). Vesilahden kunnan internet-sivuilla on pidetty jo vuosia tietoja kunnan myytävistä omakoti- ja rivitalo sekä yritystonteista. Omakotitaloja rakentui vuosina 2010 ja kpl vuosivauhdilla. Omakotirakentaminen on hieman vähentynyt sitten huippuvuosien ja talojen keskikoko on hieman viimevuosina pienentynyt. Rakennuspaikan hakeminen kaava-alueen ulkopuolelta on kunnassa lisääntynyt viime vuosina. Rakennusluvat: OKT RIVIT PARIT. Asemak. Yleisk. Suuntarv. Hajarak (parit.) Kunnan budjettikirjaan on kirjattu tavoitteeksi, että kunnan alueella olevaa asuntokantaa lisätään, parannetaan ja monipuolistetaan. Mahdollisena nähdään myös pienkerrostalojen rakentaminen. Asuntokannan monipuolistaminen siten, että tarjolla on omakoti- ja rivitaloasuntojen lisäksi pienasuntoja vaatii asemakaavoitusta. Luonteva sijainti esteettömille pienasunnoille on palvelujen läheisyydessä. Suunnitelmavuosina ei ole mahdollista kunnan toimesta rakentaa vuokra-asuntoja. Ns. Senioritalon/senioriasuntojen rakentamiseen on ollut kysyntää ja kunta on mahdollisen hankkeen taustaselvityksessä mukana. Alkukartoitus on käynnistynyt syksyllä Taajamien asukasluku v postinumeron mukaisesti: Kirkonkylä Narva Koskenkylä n asukasta n asukasta n. 800 asukasta 5

99 2.2 Asemakaavoitetut alueet Kirkonkylä Kirkonkylä on kunnan hallinnollinen keskus ja siellä sijaitsee kirkko, seurakunnan ja kunnan virastot ja palvelut. Kirkonkylän keskus on pysynyt rakenteellisesti hallittuna sijoittuen Rautialantien varteen Pyhäjärven rantamaisemaan. Vesilahdentien ja Rautialantien risteykseen ovat keskittyneet kaupalliset palvelut. Kirkonkylän vetovoimatekijöitä ovat mm. Pyhäjärven läheisyydessä sijaitseva kaunis raittimiljöö ja siltä maaseutumaisemaan aukeavat näkymät, hyvät koulu- ja päivähoitotilat, terveydenhoitopalvelut ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet sekä hyvät liikenneyhteydet. Asukasluvun kehitys on 2000-luvulla ollut huomattavan nopeaa ( ,6 %) luvun alkuvuodet ovat olleet hidastuneen kasvun aikaa. Kirkonkylän asuinalueiden laajenemissuunnaksi on osoitettu sen lounais- ja länsipuoliset alueet vuonna 2006 hyväksytyssä Kirkonkylän osa-yleiskaavassa. Kirkonkylän osayleiskaavaalue on arvokas kulttuuriympäristö. Alueen suunnittelu vaatii erityistä huolellisuutta, jotta alueen kulttuurihistoriallisia arvoja ei turmeltaisi harkitsemattomalla rakentamisella tai ympäristötoimenpiteillä. Kirkonkylän alueelta kunta on myynyt parina viimeisenä vuonna tontteja n. 6 kpl vuosivauhtia. Asemakaava-alueiden rakentaminen alueella tapahtuu nykyisin pääosin kunnan myymille tonteille. Uudet vireillä olevat asemakaavahankkeet ovat keskittyneet yksityisten maanomistajien hallinnoimille maa-aloille osayleiskaavan laajentumisalueille Kirkonkylän lounaispuolelle. Kirkonkylällä on kunnalla kaikkiaan n. 55 tontin varanto mukaan lukien Ämmänhaudanmäen kaava-alue, jolta ensimmäiset tontit tulivat myyntiin syksyllä Yksityisiä omakotitalotontteja ei taajamassa juurikaan ole, muutamia yksittäisiä lukuun ottamatta. Kunnan omistamat rivitalotontit, 5 kpl, sijoittuvat Virolaisen alueelle. Kunnan omistamat yritystonttialueet sijoittuvat Virolaisen alueelle Vesilahdentien varteen. Yritystontteja on myytävänä alueella neljä, joiden koot ovat m². Kirkko Koulu Virolainen Ämmänhaudanmäki 6

100 Koskenkylä 1900-luvun alkupuolelta lähtien on keskeiselle paikalle Koskenjoen ylittävän sillan kupeeseen alkanut muodostua tiiviimpää asutusta, josta sitten vuosisadan puolivälin jälkeen palstoitussuunnitelmin muodostettiin Koskenkylän taajama. Taajamasta eri suuntiin johtavat maantiet halkovat säteittäisesti alueen maisemaa, jolle ominaista ovat laajat viljelymaat ja valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman kauneus. Koskenkylän alueella on vireillä osayleiskaavoitus. Laitikka Ylämäelle on laadittu kyläsuunnitelma, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Suunnitelma ohjaa osaltaan maankäytön suunnittelua Ylämäellä, kunnes alueelle valmistuu osayleiskaava. Koskenkylän ympäristö oli mukana yhtenä seitsemästä pilottikohteesta Ympäristöministeriön käynnistämässä kyläkaavoituksen kehittämishankkeessa. Asukasluvun kehitys on 1980-luvulta alkaen ollut aluksi jokseenkin tasaisesti kasvavaa, mutta 2000-luvun puolella jo huomattavan nopeaa ( ,1 %). Nopea kehitys on ollut seurausta alueelle suuntautuvasta muuttoliikkeestä ja pientalorakentamisesta, jossa lapsiperheillä on ollut suuri osuus. Alueen asukkaista merkittävä osa käy työssä kunnan ulkopuolella, pääasiassa Tampereen seudulla. Koskenkylässä on jonkin verran kaupallisia palveluita, kuten kahvila-kioski Koskenvoima, parturikampaamo ja taksi. Kunnallisia palveluita alueella ovat Ylämäen koulu ja päiväkoti. Ylämäellä sijaitsee myös seurantalo sekä pelikenttä. Kylällä toimii monia hevostiloja sekä ratsastuskoulu. Alueen keskeisiä elinkeinoja ovat maatalous sivuelinkeinoineen, muun muassa maansiirto- ja maanrakennusurakointi. Koskenkylän alueella tonttitarjontaa ei ole Vesilahden kunnan taholta mutta Ylämäen pohjoiselle alueelle on astunut voimaan vuonna 2011 yksityisen maanomistajan asemakaava-alue, josta on tarjolla 14 kpl pientalotontteja. Kuvassa Koskenkylän asemakaavoitetut alueet. Asemakaavoitettua pientalojen rakentamisen aluetta on Ylämäellä koulun läheisyydessä sekä Laitikan alueella. 7

101 Narva Narvan kylä on tiivis ja vanha taajama, jolla on historiallinen tausta kauppapaikkana Pyhäjärven ja Naarvanjoen rannalla. Narvan valtakunnallisesti arvokkaalle kulttuurimaisemalle ovat tyypillistä kauniit puurakennukset ja vehreät rantamaisemat. Vesilahdentien ja Pyhäjärven väliin jää ikivanha markkina-alue ja koulun ympäristö, joka muodostaa kylän ydinalueen. Asukasluvun kehitys on Narvassa ja sen lähialueilla ollut 2000-luvulla jatkuvasti kasvava ( ,6%). Ympäristössä on useita lähikyliä, jotka tukeutuvat Narvan palveluihin. Vanhin niistä lienee Pöyhölä. Pöyhölän jatkeena on torppariasutuksesta ja uusjaon talonsiirroista syntynyt Latomaa sekä Punkalaitumentien varressa sijaitseva Linnamaa. Kyläalueen vaikutuspiirissä sijaitsee myös vanha Kostiala, Toukarin nauhakylä pitkän Ylä- Narvan tien varrella sekä Toivolan alue Narvasta kaakkoon. Narvan kylän palvelut ovat asukaslukuun nähden hyvät. Kaupallisia palveluja ovat apteekki, pankki, päivittäistavarakauppa sekä koko kuntaa palveleva rautakauppa. Kylässä on kaksi päiväkotia, terveysasema, ala-asteen koulu sekä sen yhteydessä monitoimihalli kirjastoineen. Alueen kokoontumis- ja juhlatiloina toimivat Narvan kotiseutumuseo iskelmälavoineen sekä Narvan seurantalo Tähti. Aikoinaan kylä taloineen ja mökkeineen sijaitsi tiiviisti Naarvajoen rantamilla, mutta sittemmin isojako ja uusjako muuttivat kylärakennetta. Narvassa on voimassa vahvistunut osayleiskaava. Kylän keskustan pohjoispuolella on Karholan alue, joka on lähes saumattomasti kiinni ydinkylässä ja alueelle on rakentunut asemakaavoitettua pientaloasutusta luvulta lähtien. Kylä on laajenemassa myös etelään Kostiansaarentien uusien pientalotonttien myötä sekä Naarvajoen kupeeseen kaakkoisen alueen asemakaavaalueelle. Narvan kylässä on sen kaakkoisen alueen asemakaava-alueella kunnalla vapaana viisi erillispientalotonttia Naarvajoen ja Pyhäjärven läheisyydessä. Kuvassa Narvan asemakaavoitetut alueet. 8

102 2.3 Haja-asutusalueet Haja-asutusalueilla ja kylissä on merkittävin elinkeino maa- ja metsätalous. Tämän lisäksi kylissä toimii merkittävä määrä pienyrityksiä (Onkemäki yli 20, Rämsöö n. 20, Krääkkiö yli 10 ja Riehu n. 5 yritystä), jotka työllistävät myös maa- ja metsätalouden harjoittajia sivuelinkeinoina. Kylille on muuttanut viime vuosina myös muualla töissä käyvää väkeä. Rakentamisen painopiste on kuitenkin ollut pikkuhiljaa siirtymässä haja-alueilta taajamiin. Vesilahdessa on monta vahvaa kyläkeskusta, joilla on pitkät perinteet ja keskeinen osa kunnan historiassa. Maalle muuttajien vetovoimatekijöitä ovat olleet iso tontti kohtuullisen ajomatkan päässä Tampereelta ja maalaismaiseman tarjoamat virkistysmahdollisuudet. Parhaimmillaan pientalorakentaminen pitää kyliä elinvoimaisina. Kyliltä löytyisi paljonkin sekä maisemallisesti että rakentamisoloiltaan oivallisia alueita, mutta valitettavasti nämä parhaat alueet ovat harvoin myynnissä. Hajarakentamista ohjataan rakennuslupaprosessin kautta, jotta rakennukset voidaan toteuttaa kylämiljööseen sopivalla rakentamistavalla ja -materiaaleilla. Huomioon tulee ottaa myös maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Suosituilla alueilla saattaa asutus lähteä tiivistymään ja paineet keskitetyn jätevesihuollon järjestämiseen, liikenneturvallisuuden parantamiseen ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen kasvavat. Näin on selkeästi käynyt Koskenkylän sekä Kirkonkylän lähialueilla asemakaavan ulkopuolisilla alueilla. Asutuksen uhatessa tiivistyä hallitsematta taajamaksi, voidaan joutua pohtimaan suunnittelutarvealueratkaisuja ja rakennuskieltoja, jos kaavoitusresursseja ei ole. Yksityisteiden osalta tiestön rapistuminen uhkaa ja kunnossapito on tiekuntien aktiivisuuden ja kunnan avustusten varassa. Vesilahdessa on n. 200 yksityistietä, joista järjestäytyneitä tiekuntia on puolet. Avustettavia yksityisteitä on kaikkiaan n. 180 km. Vesijohtoa ei ole kaikilla asutetuilla alueilla vaan esimerkiksi Ramsöössä, Krääkkiössä, Riehussa, Onkemäellä ja Riuttankulmalla on kiinteistökohtainen vesihuolto. Viemäröityjä alueita ovat Kirkonkylä, Koskenkylä ja Narva sekä niiden väliset tieyhteydet. Kunnalla on ollut tontteja useilla kylillä keskeisillä, hyvillä rakennuspaikoilla tarjolla. Tonteille on ollut hyvä kysyntä. Kunnalla on keskeinen rooli kylien kehityksen ohjaajana. 2.4 Kyläalueet (kyläalueiden kehittämistarpeet ja suunnitelmat) Onkemäen kylän alueella asuu noin 270 asukasta hajalleen ripoteltuna pitkin teiden varsia ja metsän syrjiä. Kesäisin väkimäärä lähes kaksinkertaistuu loma-asukkaiden ansiosta. Kylällä on vanha esihistoria puolustuslinnaksi soveltuneen Linnavuoren ja järviä yhdistävän vuolaan puron entisajan asutukselle luomien edellytysten vuoksi. Kylän keskukseksi katsotaan Onkemäen koulu ja sen läheisyyteen kyläkerhon rakentama monitoimisuuli. Kyläkerho järjestää monitoimisuulilla kesäisin tansseja ja muita tilaisuuksia. Tilaa vuokrataan tilaisuuksiin ja kouluaikoina koululaiset käyttävät sitä liikuntatilana. Onkemäen halki virtaava joki alkaa Arajärvestä ja Kivijärvestä tuomien ja lehmusten reunustamana Pussinmäenojana, joki jatkuu Hirvijärven ja Onkemäen kautta Mantereenjärveen Koskenojan nimellä. Jokeen on kyläkerho tehnyt yhteisen uimapaikan Myllylammen läheisyyteen. Onkemäen Natura-alueella asustaa useita lintudirektiivin mukaisia lajeja mm. kurki, laulujoutsen, ruskosuohaukka ja uivelo. 9

103 Kyläkerho selvitti uusien jätehuoltomääräysten myötä tarpeen vesi- ja viemärilaitokselle. Riittävää tarvetta ei löytynyt. Pian selvityksen jälkeen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys toteutti pilottina jätevesien käsittelyneuvonnan, jonka ohjaamana taloudet tekivät tarvittavia parannuksia. Kyläsuunnitelma on valmistunut vuonna luvulla kunnan aktiivisuus uusien asukkaiden hankkimiseksi alkoi kasvattaa myös Onkemäen väkimäärää. Merkittävimmät uudet asumuskeskittymät ovat syntyneet kylälle johtavan Kehrontien alkupäähän ja kylän keskukseen. Tonttitarjonta on yksityisten maanomistajien varassa kunnan tonttien loputtua. Onkemäenjärven pohjoispuoleinen alue on osa Koskenkykylän osayleiskaava-aluetta, jonne yleiskaavassa pyritään sijoittamaan uusia rakennuspaikkoja. Hirvijärventie johtaa Riuttankulman kylään. Jatkettaessa kylän läpi kulkevaa Kehrontietä lounaaseen tulee ennen Urjalan rajaa vastaan Riehun kylä. Rämsöö valittiin vuoden 2007 valtakunnan vuoden kyläksi ja viime vuosikymmenen aikana asukasluvultaan noin 230 hengen Rämsöön alueeseen on panostettu. Rämsöön vahvuuksia ovat sen vilkas kyläkerhotoiminta ja kaunis sijainti Suonojärven rannalla. Alueella on julkista tilaa seurojentalo ja kesäteatteri rantamaisemissa ja kylän yhteinen uimaranta sekä kesäkahvila, jotka toimivat kyläläisten voimin. Kylällä toimii entisen koulun tiloissa päiväkoti. Kunnalla on ollut 2000-luvulla Rämsöössä myytävänä omakotitontteja 6 kpl, jotka ovat rakentuneet pääosin Tällä hetkellä tontteja ei ole tarjolla kylän alueelta. Viimeisen 10 vuoden aikana rakennuslupia omakotitaloille on kylän alueelle myönnetty n.15 kpl, joka kertoo vireästä uudisasutuksesta. Asemakaavoitus ja viemäröinti tulevat tarpeelliseksi, mikäli asutuksen määrää aiotaan merkittävästi lisätä. Rämsöön kylään on laadittu omaehtoisena kehittämishankkeena kyläkaava, joka käsittää Rämsöön kyläsuunnitelman ja ympäristösuunnitelman päivittämisen sekä uusien rakennuspaikkojen ja tärkeiden luontokohteiden, ym. kartoittamisen. Kyläkaavan on laatinut arkkitehti yo. Juri Pelkonen. Krääkkiö on noin 300 asukkaan kylä Vesilahden kunnan lounaisosassa, Sastamalan ja Urjalan vastaisella rajalla. Krääkkiön asukkaiden lähipalvelut ovat Narvassa n. 10 km päässä ja Vesilahden Kirkonkylälle on matkaa 19 km. Kylä on laajojen metsäalueiden ympäröimä. Kylän keskipisteeksi on muodostunut kunnostettu PVY :n seuratalo luvun lopulle asti Krääkkiössä on ollut pienen maaseutukylän palvelut, mutta autoistuminen ja toimintojen keskittäminen suurempiin kyliin on johtanut kyläkauppojen, postin, pankkien ja koulun lopettamiseen 2000-luvulle tultaessa. Kylän järvien, Ameenjärven, Oravajärvien ja Inhajärven, rannoilla on runsaasti lomaasuntoja, joiden asukkaat vilkastuttavat kesäisin kylän elämää. Aktiivisesti toimiva kyläkerho pyrkii kehittämään kylää sekä lisäämään yhteistoimintaa kyläläisten kesken ja järjestäen tapahtumia. Krääkkiön koululla on kyläläisten käyttöön tarkoitettu kuntosali. Kyläkerhon kunnostama ja ylläpitämä uimaranta sijaitsee Ruokojärven rannalla. Kylälle on viimevuosien aikana rakentunut 1-2 omakotitaloa vuosittain pääasiassa kunnalta hankituille tonteille Kivilahdentiehaaran tuntumaan. Vakkala ja Palho sijoittuvat Vesilahden ja Nokian rajalle, Pyhäjärven rantoja myötäilevän kauniin Vakkalantien varrelle. Vakituisia asukkaita alueella on noin 50. Alue on erittäin vilkasta lomaasutusaluetta ja väkimäärä vähintäänkin viisinkertaistuu loma-aikoina. Palhon maamiesseura järjestää aktiivista kylätoimintaa. Alueella toimivat myös Vakkalan seudun metsästysyhdistys ja Palhon eräveikot. Alueella sijaitsee Palhon kartano, useita maatiloja ja puuveneveistämö. Hinsalan kylä sijaitsee niemellä Pyhäjärven rannalla ja on asutus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kylä. Hinsala on aikoinaan ollut saari ja vailla maantieyhteyttä muuhun Vesilahteen. Laukon kartanon ja merkittävien vanhojen kantatilojen muodostama maisema-alue on Pirkanmaan kauneimpia. Alueen asutus muodostuu pääosin maatiloista sekä loma-asunnoista. 10

104 Riehun kylä sijaitsee Vesilahden eteläosassa ja rajoittuu etelässä Urjalan kuntaan. Vesilahden muista kylistä Riehun rajanaapureina ovat pohjoisessa Krääkkiö ja idässä Onkemäki. Matkaa Vesilahden kirkolle on noin 20 ja Tampereelle noin 50 km. Asukkaita kylässä (2014) on n. 70, joista alle 18-vuotiaita suunnilleen neljäsosa. Kylään on muuttanut uusia perheitä ja viimevuosina on rakentunut uusia asuinrakennuksia n. 1 vuosittain. Kylän elinvoimaa on lisännyt pitkään kyläkerho, jonka monet toiminnot ovat näkyneet niin rakenteina kyläkuvassa kuin erilaisina tapahtuminakin. Riehun Kyläkerho ry rekisteröitiin vuonna 1998, mutta toiminta sai alkunsa jo 1980-luvun alussa. Kyläkerholla on myös oma Riehun kota, jossa on järjestetty erilaisia tapahtumia. Kyläkerholla on oma uimaranta Ameenjärven Riehun puoleisessa päädyssä. Uimarannalla on grilli, grillikatos ja pukuhuonetilat. Yksi iso projekti on ollut Ameenjärven niitto, jolla pyritään estämään järven rehevöitymistä. Vesilahden seurakunnan omistama Mustalammi on nykyään viihtyisä leiripaikka. 2.5 Loma-asuminen Kunnassa on 1718 kesämökkiä (Tilastokeskus 2012) ja niiden asukkaat vilkastuttavat kuntaa kesäaikaan merkittävästi. Yhä useammin loma-asunto on ympärivuoden käytettävä vapaa-ajan asunto. Loma-asukkaat tulevat tulevaisuudessa olemaan entistä merkittävämpiä palvelujen käyttäjiä, koska vapaa-ajanasunnoilla vietetty aika pitenee ja myös mökkien varustetaso nousee. Vesilahden kaikki ranta-alueet ovat rantaosayleiskaavan piirissä jokialueita lukuun ottamatta. Pirkanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt Vesilahden rantaosayleiskaavan ja se on vahvistettu Rantaosayleiskaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa rantaasemakaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi rantaalueilla. Vesilahden rantaosayleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennuslupa tavanomaista lomarakentamista varten. Rakennusmääräykset rantaosayleiskaavan mukaiseen rakentamiseen ovat Vesilahden kunnan rakennusjärjestyksessä. Loma-asuntojen muuttamista vakituiseksi asunnoksi ympärivuotiseen käyttöön ohjataan ns. mökkityöryhmän ohjeistuksella. Työryhmän valmisteleman ohjeistuksen on hyväksynyt Vesilahden kunnanvaltuusto vuonna Ohjeistukseen liittyy liitekartta, johon on merkittyinä mm. herkät luonto- ja natura-alueet. Vesilahdessa vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutokset ratkaistaan poikkeamismenettelyllä tapauskohtaisesti. Vuonna 2011 poikkeamisia rantaosayleiskaavasta on myönnetty loma-asuntojen muutoksissa vakituiseksi asunnoksi 3 kpl ja kahden uuden vakituisen asuinrakennuksen rakentamiseksi. Periaatteellisten ehtojen täytyttyä käyttötarkoituksen muutoksiin voidaan suostua niin kauan kuin alueella ei ole huomattavaa rakentamisen painetta. Rakennuspaineen kasvaessa poikkeamisharkintaa tiukennetaan tai käynnistetään yksityiskohtaisempi suunnittelu kaavan avulla. Periaatteellisissa ehdoissa tarkastellaan rakennuksen aikaisempaa käyttötarkoitusta ja alueen kaavoitus- ja yhdyskuntateknistä tilannetta. Huomiota kiinnitetään myös rakennuspaikan kokoon ja muotoon sekä vesi- ja jätehuollon järjestelyihin. Tarkastelun kohteena on myös kiinteistölle johtava tiestö ja sen soveltuvuus sekä poikkeamisen vaikutukset luontoarvoihin ja maisemaan. Vesilahdessa käyttötarkoituksen muutoksia käsiteltäessä tarkastellaan erityisesti kohteen vaikutusta kunnan tasapuoliseen kehittymiseen ja olemassa olevan kylärakenteen tukemiseen. Niin sanotuille puhtaan loma-asumisen alueille ei suosita poikkeamisia. Tällaisia ovat Iso-Arajärvi, Soilujärvi, Särkijärvi ja osa Suonojärven länsirantaa sekä etäällä kylistä sijaitsevien pienten järvien ympäristöt. Näillä alueilla ei ole koskaan ollut merkittävästi viljelymaata ja sitä kautta myöskään vakituista asutusta. Myös tiestön ylläpito on hoidettu kesäaikaan painottuvaa käyttöä ajatellen. 11

105 Kyläkeskukset erottuvat kartalta vakituisen asumisen alueina, joiden halki kulkee hyvä tieverkko ja viljelymaata sekä vakituista asumista on runsaasti. Kyliin sijoittuvat poikkeamiset tukevat olemassa olevaa vakituisen asumisen rakennetta ja hyödyntävät olemassa olevaa tieverkkoa. Kunnalla ei ole omistuksessaan ranta-asemakaavoitettuja tontteja. Kunnan omistamien rantavyöhykkeellä sijaitsevien maa-alojen asemakaavoitusta nykyisen kaava-alueen tuntumassa Kirkonkylän länsipuolella Rautialantien ja Pyhäjärven välisellä alueella tullaan kartoittamaan lähitulevaisuudessa. 2.6 Maapoliittinen päätöksenteko MRL 20 mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta ja ohjauksesta alueillaan ja siitä, että kunnalla on käytössään riittävät voimavarat ja asiantuntemus. Kunnanvaltuuston tehtävät MRL 20 määrittelemät tehtävät Taloussuunnitelman kautta maakäytön ohjaus Maapoliittisesta ohjelmasta päättäminen Rakennusjärjestyksestä päättäminen Kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja luovutusehdoista Yleis- ja asemakaavojen hyväksymisestä päättäminen Seudullisen rakennesuunnitelman hyväksyminen Kunnanhallituksen tehtävät Kiinteän omaisuuden kuten maa-alueiden ostamista kunnalle mukaan lukien etuosto-oikeuden käyttäminen, noudattaen niitä ohjeita ja määräyksiä, joita valtuusto on antanut Asemakaavan toteuttamista varten tarvittavien alueiden, rakennusten ja laitteiden ostamista, myymistä, vaihtamista ja lunastamista Muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen muutosten hyväksymistä, MRL 52 Rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen määräämistä tai jatkamista yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten (MRL 38 ) sekä rakennuskiellon määräämistä tai jatkamista asemakaavan laatimista tai muuttamista varten (MRL 53 ) Rakentamiskehotuksen antamista maanomistajalle asemakaava-alueella (MRL 97 ) Maankäyttösopimusten hyväksymistä (MRL 91 ) Muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen käynnistämisestä sekä vaikutukseltaan merkittävien taloussuunnitelmassa hyväksyttyjen kaavojen käynnistämisestä Maankäytön suunnittelusta ja muista toimialaansa liittyvistä suunnittelutehtävistä lukuun ottamatta alueellisia yleissuunnitelmia ja laajuudeltaan merkittäviä rakennushankkeita Hyväksyy MRL 7 mukaisen kaavoituskatsauksen MRL 60 mukaisesta asemakaavan ajanmukaisuudesta sekä sen seuraamisesta Kaavan laatimiseen tai muuttamiseen liittyvän osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksymisestä sekä kaavan valmisteluaineiston nähtävilläpidosta (MRL 63 ) Asemakaavojen nähtäville asettamisesta kaavaehdotuksena (MRL 65 ) Rakennustonttien myynnin ja vuokraamisen hinta- ja muita luovutusehtoja koskevan esityksen tekemisestä Maa-ainesten ja metsän myynti Kaavatoimikunnan tehtävät Kaavatoimikunta on hallituksen nimeämä avustava toimielin, joka valmistelee kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyviä asioita. 12

106 2.7 Maanomistus ja kasvusuunnat Vesilahden kunta omistaa noin 450 ha maa-alueita. Kunnan maanomistus on esitetty kartalla 1. Asemakaava-alueilla kunta omistaa suuren osan katu- ja puistoalueista sekä muista yleisistä alueista, tosin myös seurakunta ja yksityiset maanomistajat omistavat katu- ja puistoalueita. Näiden alueiden hallinta- ja hoitovastuut ovat tästä johtuen osin epäselviä. Kunnan maanomistus ilmenee liitteenä olevista kartoista. Ensivaiheen kasvusuunta Kirkonkylän osalta on ollut lounaaseen nykyiseltä asemakaavoitetulta alueelta osayleiskaavoituksen mukaisesti. Kunnalla oli omistuksessaan raakamaata Kirkonkylän osayleiskaavassa osoitetuilla uusilla asuinalueilla Ämmänhaudanmäen alueella. Näin ollen kunnan asemakaavoitus voitiin aloittaa kunnan omistamalla maalla. Nykyvaiheessa on jouduttu asemakaavoittamaan yksityisessä omistuksessa olevaa maata, joita osayleiskaavan uusista asuinalueista ovat Suomelan, Savelanmetsänhelmen ja Järvenrannan vireillä olevat asemakaava-alueet. Kirkonkylän osalta lähiaikojen tärkeimpänä kasvusuuntana ja uutena kaavoitettavana alueena ovat Kirkonkylän yleiskaavan mukaiset asuinpientaloalueiden laajenemisalueet sekä uusi kokoojakatu Rautialantien ja Vesilahdentien välisellä alueella Kirkonkylän länsipuolella. Jotta uudet alueet liittyisivät olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen on tarpeen laatia uutta asemakaavaa myös niiden ja Kirkonkylän välille Rautialantien ja Pyhäjärven väliselle alueelle mm. Lammasniemen osalle. Narvan alueella on keskustaajamassa nykytilanteessa riittävästi tonttivarantoa, mutta alueella on tarpeen tarkastella kasvusuuntia laatimalla uusi yleiskaava. Koskenkylän alueella on vireillä yleiskaavoitus, jossa kasvusuuntia on etsitty rakennemallitarkastelun kautta. Huomioiden pohjaselvitysten tuomat rajoitteet ja arvo-alueet kaavaluonnosta on kehitetty alueelle perustuen emätilakohtaiseen mitoitukseen vyöhykemallin mukaisesti. Valmistuessaan oikeusvaikutteinen yleiskaava toimii alueella rakentamista ohjaavana asiakirjana ja osoittaa kasvusuunnat. 2.8 Maan hinta ja maan luovutusperiaatteet nykyisin Pientalotonttien maan hinta asemakaava-alueella nykyisin Asemakaava-alueilla omakotitalotonttien myyntihinnat ovat Kirkonkylällä keskimäärin 30 euroa/m², Narvassa euroa /m². Koskenkylässä kunnalla ei ole ollut tarjota tontteja. Kunnalla myynnissä olevat tontit ovat olleet suurehkoja n m², joten keskihinnaltaan tontit ovat olleet n euroa. Pientalotonttien hinnat ovat olleet varsin kilpailukykyisiä lähikuntiin verrattuna. Rantatontit ja järvinäkymillä olevat tontit myydään yleensä tarjousten perusteella. Kunnalla on omistuksessa järvinäkymillä 1 kpl omakoti- ja 1 kpl rivitalotontti Narvan kylässä. Tonttimaan hinta kaava-alueiden ulkopuolella Asemakaava-alueen ulkopuolisia tontteja ei kunnalla ole tällä hetkellä tarjolla, mutta valmistelut niiden hankkimiseksi ovat käynnissä. Yksityisten maanomistajien myyntihintoja ei ole tiedossa. Puuston hinta veloitetaan yleensä erikseen. Tonttikoot ovat vähintään 5000 m² ja kunnallistekniikan alueella 2000 m². Tonttien vuokraaminen Tontteja ei ole Vesilahdessa vuokrattu. 13

107 Teollisuustonttien hinnat Teollisuustontit hinnoitellaan tapauskohtaisesti erikseen, hintaluokka on ollut n. 2-6 euroa / m². Kunnan metsätilat Kunnan metsätiloja hoidetaan normaalina metsätalousmaana ja mahdollisesti käytetään tilusvaihdoissa. Tontin myyntiin liittyvät ehdot Tontin voi varata kolmeksi kuukaudeksi ilman varausmaksua. Tontin myynnissä ei ole käytössä varausmaksua, vaikka tällainen menettely onkin Suomessa laajasti käytössä. Tontin myynnissä käytetään yleensä seuraavia tarpeelliseksi todettuja ja yleisesti käytössä olevia ehtoja: lohkomiskulut veloitetaan erikseen ostaja sitoutuu rakentamaan asunnon valmiiksi kolmen vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta rakentamattoman tontin saa myydä vain kunnan hyväksymälle ostajalle sopimussakko rakentamisvelvoitteen laiminlyönnistä on kauppahinnan suuruinen puustosta maksetaan yleensä erillisen laskelman mukainen korvaus 2.9 Kunnan maanhankinta ja maan hinta Maan hankkiminen on aina lähtökohtaisesti neuvottelukysymys. Hinnat ovat vaihdelleet alkaen haja-asutusalueen metsätilojen 0,5 / m² riippuen sijainnista ja rakentamismahdollisuuksista. Puistoalueiden maan hintaa arvioitaessa on tarkoituksenmukaista käyttää metsätalousmaan hintaa puuston arvo alennukset huomioiden. Asemakaavoittamattoman raakamaan hintaa arvioitaessa tulee huomioida, että pinta-alasta voidaan tonttimaaksi kaavoittaa käytännössä korkeintaan 60 % lopun jäädessä katu-, puisto- sekä erityisalueiksi; Vesilahden kaava-alueiden tonttikoko on ollut yleensä vähintään m², mikä tarkoittaa siten keskimäärin neljää tonttia hehtaaria kohden. Maa-alueiden hankinnassa on otettu vakavasti huomioon maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaate. Alueen toteuttamiskustannukset pyritään myös huomioimaan niin maata hankittaessa kuin myös hinnoiteltaessa ulospäin myyntiä. Kunta pyrkii perimään kaikki investointinsa tonttien hinnoissa ja liittymismaksut voivat vaihdella eri alueilla aiheutuneiden kustannusten mukaisesti. Tavoitteena on ollut, että kunnalle aiheutuneet kustannukset maanhankinnasta, kaavoituksesta ja kunnallistekniikan sekä tiestön rakentamisesta pystytään kattamaan tontinmyynnillä ja liittymismaksuilla. Toteuttamiskustannukset eri alueilla asuntoa kohden vaihtelevat ja esim. Ämmänhaudanmäellä ovat selvästi korkeammat kuin aiemmin toteutetuilla alueilla. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kuta väljempi kaava, sitä kalliimmaksi se kunnalle tulee rakentamiskustannusten osalta. Tasapainoilu kustannuksiltaan kalliin väljyyden ja edullisen tehokkuuden ja näihin liittyvien viihtyisyystekijöiden välillä asettaa haasteita kaavoitukselle ja laadukkaan kaavoituksen vaatimus korostuu yhdyskuntarakenteen tiivistymisen myötä. 14

108 2.10 Rakentamisen ohjaus kunnassa Rakennusjärjestys on pakollinen kaikissa kunnissa. Rakennusjärjestyksen määräykset ovat paikallisten olosuhteiden vaatimia. Rakennusjärjestyksen määräyksiä noudatetaan, ellei oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai asemakaavassa ole toisin määrätty. Jos kaavaa ei ole, on rakennusjärjestys tärkeä elementti suunnitelmallisessa rakentamisen ohjauksessa. Hajarakentamista ohjataan rakennuslupaprosessin kautta. Rakentamisessa tarvitaan ohjausta, jotta uudisrakentaminen voidaan toteuttaa maisemaan ja olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sopivalla rakentamistavalla ja materiaaleilla. Asemakaavojen teon yhteydessä niihin liitetään rakennustapaohjeistot ja yksittäistä rakentajaa voidaan ohjata tonttikohtaisilla rakennustapaohjeilla. Vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Kunnassa yleiskaava on keskeinen kaavataso valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Yleiskaavojen laatiminen on merkittävä lähiajan työtehtävä. Koskenkylän osayleiskaava on vireillä ja seuraavaksi on suunniteltu Narvan osayleiskaavan korvaamista uudella. Osayleiskaavahankkeiden yhteydessä tulee esille laajennusalueiden ja tiivistämisalueiden maanhankinta ja suunnittelu sekä keskustapalvelujen kehittämisen turvaaminen. Ajantasainen yleiskaava ohjaa hyvin asemakaavoitusta ja sen avulla voidaan tutkia laajenemis- sekä tiivistymisalueet. Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisemmin rakentamista. Valitettavasti niin Kirkonkylällä kuin myös Narvassa on nähtävissä kaavan vanhentuneisuutta. Esimerkiksi Kirkonkylässä ydinkeskustan alueella kaava on osin 1970-luvun alusta. Inventoituja rakennuksia ei juuri ole tuotu asemakaavoihin. Vanhat asemakaavat eivät vastaa tämän päivän tarpeisiin eikä niissä ole kiinnitetty huomiota terveellisyyden, yhdyskuntatekniikan tai kulttuuriympäristön asettamiin vaatimuksiin. Osaltaan vanhentuneet asemakaavat tuovat lisää työtä rakennuslupaprosessiin ja saattavat haitata kiireellistenkin hankkeiden etenemistä. Maankäyttö ja rakennuslain siirtymäsäädösten mukaan vuoden 2013 jälkeen, jos asemakaava todetaan vanhentuneeksi, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaiseen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä. Ranta-alueilla on voimassa Vesilahden kunnan rantaosayleiskaava, joka ohjaa rantarakentamista. Rantaosayleiskaavoissa on tavoitteena vesistön rantavyöhykkeen (noin 200 metriä rantaviivasta lukien) käytön suunnittelu eri tarkoituksiin kuten virkistykseen, suojeluun, maa- ja metsätalouteen ja rakentamiseen. Rantaosayleiskaavoilla on tarkoitus ohjata maankäyttöä erityisesti rantavyöhykkeellä ja mahdollistaa rakennusluvan myöntäminen ilman poikkeamismenettelyä. Muu kuin asemakaavan tai oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan mukainen rakentaminen rantavyöhykkeellä vaatii ympäristökeskuksen poikkeusluvan. Kunta voi myöntää poikkeuksen olemassa olevan lomarakennuksen vähäiselle laajennukselle tai korvaamiselle uudella, jolloin vanha tulee muuttaa talousrakennukseksi. Rakennustarkastaja vastaa rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta sekä kaavan toteuttamisesta ja päättää maisematyöluvista rakennus- ja toimenpideluvista ja muiden kuin kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi inventoitujen rakennusten purkuluvista ja niiden aloittamisoikeudesta. vähäisestä poikkeamisesta rakennusluvan yhteydessä luvan voimassaoloajan jatkamisesta toimii rakennus- ja ympäristölautakunnan esittelijänä ja sihteerinä 15

109 Rakennus- ja ympäristölautakunta Päättää suunnittelutarveratkaisuista Päättää kunnan toimivallassa olevasta MRL 171 mukaisesta poikkeuslupahakemuksesta sekä antaa lausunnon valituksesta sekä hakemuksesta, milloin päätösvalta on ELY- keskuksella Antaa KiiML 35 mukaisesti kunnan suostumuksen lohkomiseen rakennuskieltoalueella Antaa KiiML36 mukaisesti kunnan suostumuksen lohkomiseen rantavyöhykkeellä tai ranta-alueen suunnittelutarvealueella Antaa lausunnot kunnanhallitukselle yleis-, asema- ja ranta-asemakaavaehdotuksista Valvoo rakennetun ympäristön kuntoa ja siisteyttä Aluearkkitehti vastaa kunnaninsinöörin/teknisen johtajan alaisuudessa Kaavoituksen etenemisestä toimii kaavatoimikunnan valmistelijana ja sihteerinä antaa lausuntoja suunnittelutarveratkaisuista ja poikkeamisluvista laatii rakennustapaohjeistoja osallistuu seutuyhteistyöryhmiin ja maakuntakaavan työryhmiin maankäyttöön liittyvien selvitystöiden ohjaaminen kulttuuriympäristön kannalta merkittävien rakennusten korjausneuvonta osallistuu kulttuurimaiseman kannalta merkittävien hankkeiden rakentamisen ohjaukseen yhteistyössä rakennustarkastajan kanssa laatii kaavoituskatsauksen 3 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISET MAAPOLITIIKAN KEINOT 3.1 Maanhankinnan keinot Käytännön toteuttava maapolitiikka - maapoliittisten keinojen käyttäminen - on maan hankkimista, tonttien tai rakennuspaikkojen luovuttamista, kaavoitukseen liittyvien sopimusten tekoa sekä yksityisessä omistuksessa olevien tonttien rakentamisen edistämistä. Maapolitiikan tehostaminen merkitsee sitä, että tarpeen mukaan kaikkia lain mukaisia maapolitiikan keinoja käytetään. Keinojen käyttöä vaatii jo kunnan veronmaksajien etu. Kunnalla on mahdollisuus pyrkiä maapoliittisten tavoitteiden toteutumiseen erilaisin keinoin. Kunnan kaavoitusmonopoli on maapolitiikan perusta. Erilaisia keinoja maanhankintaan on esitetty alla. Vapaaehtoinen maanhankinta Ensisijainen maanhankinta muoto on Vesilahdelssa ollut vapaaehtoinen maanhankinta. Maata ostetaan kaavan mukaisiin tarpeisiin, kuten tie- tai katualueita, puistoja, koulutontteja jne. Yleensä maa pyritään ostamaan ennen asemakaavoitusta. Pääosa maanhankinnasta on ns. raakamaan hankintaa. Raakamaasta kaavoitetaan tontteja, jotka sitten myydään rakentajille. Hankkimalla raakamaata yleiskaavallisten selvitysten osoittamilta kasvusuunnilta hyvissä ajoin ennen kaavoitusta, kunta voi varmistaa, että kunnallistekniikka ja palvelut tulevat kustannustehokkaasti käyttöön. Maakauppojen syntymistä ei aina voida odotella rajattomasti, kun kyseessä on kunnan kehityksen kannalta tärkeän alueen hankinta. Ongelmana on ollut myös yleiskaavallisen pohjan puuttuminen kasvusuunnille. Etuosto Vesilahden kunta ei ole toistaiseksi käyttänyt etuosto-oikeutta. Etuostolaki voi tarjota yksittäistapauksissa mahdollisuuden maapoliittisesti perusteltuihin maanhankintoihin. Etuostolaki antaa kunnalle mahdollisuuden mennä kiinteistönkaupassa ostajan sijaan silloin, kun kaupan kohteena oleva alue tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen taikka virkistys- ja suojelutarpeita varten. Etuosto-oikeus on jo tästä johtuen sattumanvarainen tapa hankkia maata, eikä se koskaan voi olla kunnan maanhankinnan pääasiallinen muoto. 16

110 Lunastaminen Vesilahden kunta ei ole toistaiseksi käyttänyt lunastamista. Kunnalla on lunastusoikeus asemakaava-alueilla kunnan tarpeisiin tai muuksi yleiseksi alueeksi osoitetuilla alueilla. Asianomainen ministeriö (ympäristöministeriö) voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten (MRL99 1 mom.). Asianomainen ministeriö voi lisäksi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka yleiskaavassa on osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys- ja suojelualueita (MRL99 3mom.) Maankäyttösopimukset Maankäyttösopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla kunta ja maanomistaja keskenään sopivat maanomistajan omistaman alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä kaavan toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Maankäyttö- ja rakennuslain voimassa olevan muutoksen mukaan kunnalla on mahdollisuus solmia kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä sopimuksia. Maankäyttösopimus laajoilla alueilla on kunnan kannalta haasteellista, koska sopimusjuridiikka on varsin vaativaa. Maankäyttösopimusneuvottelut etenevät käytännössä yhtä aikaa kaavan valmistelun kanssa. Maankäyttösopimuksilla voidaan sopia myös jo aiemmin voimaan tulleiden kaavojen toteuttamisesta, jolloin tavoitteena on nopeuttaa kaavan toteuttamista ja nostaa sopimusalueen laatutasoa. Kirkonkylän osayleiskaavan laajenemisalueilla Suomelan ja Savelanmetsänhelmen alueilla on ollut käynnissä maankäyttösopimuksiin perustuva asemakaavoitus. Maankäyttösopimukset ovat aina tapauskohtaisia. Kehittämiskorvaukset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tilanteessa, jossa maanomistajan kanssa ei ole syntynyt sopimusta hänen osallistumisestaan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, kunta voi periä kehittämiskorvauksen. Kehittämiskorvauksena kunta voi periä maanomistajalta asemakaavan mukaiselle tontille asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden, rakennusoikeuden lisäyksen tai käyttömahdollisuuden muutoksen aiheuttamaan tontin arvonnousuun suhteutetun osuuden kaava-alueen rakentamista palvelevan yhdyskuntarakentamisen arvioiduista kustannuksista. Menettelyä ei ole vielä käytetty Vesilahdessa eikä juuri muissakaan Tampereen ympäristökunnissa. Kehittämisaluemenettely Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty kehittämisaluemenettelystä, jolla mahdollistetaan rajatun alueen toteuttamista tukevien erityiskeinojen käyttäminen lain vaatimien edellytysten täyttyessä. Menettely on uudehko työkalu erityisesti rakennettujen alueiden esim. käytöstä poistuneiden teollisuusalueiden uudistamiseksi. Kehittämisaluemenettelyä ei ole käytetty Vesilahden kunnassa eikä muissakaan Tampereen ympäristökunnissa. 17

111 3.2 Kaavan toteuttamista edistävät keinot Tontinluovutus Normaali menettely, jossa kunta luovuttaa kaavan mukaiset tontit rakennettaviksi. Luovutusmuotoina Vesilahdella on myynti valtuuston antamien luovutusehtojen mukaisesti. Rivitalo-, liikerakennus- ja teollisuustontit luovutetaan pääsääntöisesti neuvottelumenettelyä käyttäen. Vesilahdessa tontin luovutusehdoissa on määritelty kolme vuotta rakentumisajaksi, jona tontin tulee olla rakentunut. Rakentamiskehotus Kunnallistekniikan piirissä olevien yksityisten tonttien saamista käyttöön voidaan pyrkiä edistämään antamalla rakentamiskehotuksia. Kunnalla on oikeus ilman erityistä lupaa lunastaa rakennuspaikka, jollei sitä ole kolmen vuoden kuluessa rakentamiskehotuksen antamisesta rakennettu kehotuksen edellyttämällä tavalla. Vesilahden kunnassa ei ole käytetty rakentamiskehotusta. Mikäli rakentamiskehotusta käyttää, on oltava resurssit viedä menettely loppuun saakka. Rakentamiskehotus on kunnallistalouden kannalta edullinen ja tehokas tapa saada tontteja rakentajien käyttöön ja kunnallistekniikan investoinnit sekä palvelut täysimääräisesti käyttöön. Kehotusta ei saa antaa enintään kaksi asuntoa käsittävän asuinrakennuksen rakentamiseen, jos rakennuspaikalla on jo asuinrakennus. Korotettu kiinteistövero Asuntotarkoitukseen kaavoitetulle rakentamattomalle rakennuspaikalle kunnanvaltuusto voi määrätä erillisen, muita kiinteistöveroprosentteja korkeamman veroprosentin, jonka on oltava vähintään 1,00 ja enintään 3,00. Korkeampi kiinteistöveroprosentti ei koske loma-asutusta varten kaavoitettuja rakennuspaikkoja. Korkeampaa veroprosenttia sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 2001 kiinteistöverotuksessa. Vuonna 2001 lähes 60 kuntaa päätti soveltaa korkeampaa veroprosenttia. Erillistä veroprosenttia ei ole pakko määrätä. Jos veroprosenttia ei ole määrätty, kiinteistövero asuntotarkoitukseen kaavoitetusta rakentamattomasta rakennuspaikasta pannaan maksuun yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Vesilahdessa korotettu kiinteistövero otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta (2 %). Korotettu kiinteistövero on yleisesti käytössä Tampereen ympäristökunnissa. MAAPOLITIIKAN TAVOITTEET 4.1 Kuntastrategian asettamat tavoitteet Kunnan perusilme säilytetään maaseutumaisena, luonnonläheisenä ja vetovoimaisena. Kokonaisvaltainen ja tasapuolinen kehittäminen perustuu kolmen kaavoitetun taajaman ja niitä sopivasti täydentävien kylien kehittämiseen. Tämä toteutetaan Vesilahden kunnan kestävän kehityksen toimintaohjelman mukaisesti (kunnanvaltuusto hyväksynyt ) ja Tampereen seutukunnan valtuustojen hyväksymän ilmastostrategian periaatteisiin nojautuen. Vesilahden kunnan strategisista painopistealueista ja kehittämisen suunnista talousarviosuunnitelman mukaisesti ovat maapolitiikan kannalta merkittävimmät; viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön säilyttäminen, laadukas ja yhdenvertainen kaavoitus- ja maankäyttöpolitiikka sekä maankäyttöpolitiikan kehittäminen. Myös elinkeinorakenteen kehittäminen ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen asettaa maapolitiikalle tavoitteita. Lähtökohdaksi nostetaan talousarviosuunnitelmassa että itsenäistä, turvallista ja maaseutumaista Vesilahtea kehitetään siten, että kunnan väkiluku lisääntyy n. 50 asukkaalla (1,1 %) vuodessa. 18

112 4.2 Seudullisen yhteistyön asettamat tavoitteet Vesilahtelaisten elinoloja ja palveluja kehitetään laajalla yhteistyöllä niin kunnan sisällä kuin kunnasta ulospäin. Kunnassa pyritään tulokselliseen seutuyhteistyöhön ja siihen panostetaan hallitusti. Lempäälän ja Vesilahden yhteistä maaseudun kehittämisohjelmaa hyödynnetään siltä osin kuin se taloudellisesti, toiminnallisesti ja kunnallispoliittisesti mahdollista. Kunta on yhteistyökumppani kylien ja muiden toimijoiden kanssa erikseen sovittavilla tavoilla. Vesilahden kunnassa on laadittu kuntakehityskuva ja siihen liittyvä maankäyttökartta, joka selvittää Vesilahden kunnan roolia osana Tampereen kaupunkiseutua ja sen kehittämistä. Tulevaisuudessa kuntakehityskuvan mukaisesti Kirkonkylä, Koskenkylä ja Narva kasvavat tiiviimmin kiinni toisiinsa. Tämä Vesilahden kunnan kannalta tärkeä tavoite on myös sisällytetty Tampereen seutukunnan rakennesuunnitelmaan. Kirkonkylä, Narva ja Koskenkylä on merkitty siihen merkittävästi täydennettäviksi asuinalueiksi. Rakennemallin eheyttämistavoitteet pitävät sisällään vaihtoehdon, joka mahdollistaa maaseutumaisuus säilyttäen aikaisempaa tiiviimmän rakentamisen. Muista lähtökohdista johtuvat tavoitteet 4.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka täydentävät kaavajärjestelmää valtakunnallisesta näkökulmasta. Lähtökohtina tulee ottaa huomioon viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit, joita tällä hetkellä ovat: o Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto mietintö 66/1992, Helsinki 1993) Vesilahden kunnan alueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokasmaisema-alue, Vesilahden kulttuurimaisemat o Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt (Museovirasto 2009). Valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna ympäristönä Vesilahdelta on luokiteltu yksi kohde: Laukon kartanon alue. 19

113 Vesilahden kunnan alueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Vesilahden kulttuurimaisemat (Valtioneuvoston periaatepäätös ) johon kuuluvat myös Kirkonkylän, Narvan ja Koskenkylän taajamat. 4.4 Kestävän kehityksen tavoitteet Alue on merkitty Pirkanmaan maakuntakaavassa vaaleansinisellä vaakaviivoituksella ja merkinnällä Mav021. Alueen suunnittelumääräys on seuraava: Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkailla maisemaalueilla alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja kulttuuriympäristön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden maisemaalueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Suunnittelusuositus kuuluu seuraavasti: Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja maisemanähtävyyksiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Vesilahden kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan kestävän kehityksen toimintaohjelman vuosille Vesilahden kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteissa nousee esille vahvasti vesistöjen suojeleminen, peruspalvelujen turvaaminen, kylien palvelutason parantaminen, kyläkohtaiset maisemanhoitotoimet sekä omaleimaisen kulttuurimaisemaan ja historiaan tukeutuvan matkailutoiminnan kehittäminen. Uusi toimintaohjelma on valmisteilla. 4.5 Tavoitteet maankäytölle asemakaava-alueilla Taajamien kasvusuunnat tulee pohtia tarkoin yleiskaavoitusvaiheessa ottaen huomioon vertailussa myös alueiden toteuttamiskustannukset. Taajamia voidaan kasvattaa myös ranta-alueille, kunhan vain otetaan huomioon myös yleiset virkistystarpeet, maisema ja luonnonympäristö. Taajamayleiskaavoitukseen panostetaan tulevina vuosina Koskenkylässä ja Narvassa, kuitenkin niin, että kiireelliset asemakaavahankkeet viedään rinnalla eteenpäin. Kaavojen lisäksi tehdään vapaamuotoista suunnittelua (maisemanhoitosuunnitelmia ym.). Eheä yhdyskuntarakenne antaa Vesilahden kunnalle paremmat mahdollisuudet tuottaa myös asukkaiden tarvitsemat palvelut. Muualta muuttavien uusien asukkaiden asumisväljyyden hakeminen tuo tulevina vuosina paineita erityisesti pientaloalueiden suunnitteluun. Kuntaan muuttavat ovat entistä vaativampia elinympäristön laadun suhteen ja odotusarvot asumisen luontoyhteydelle ovat korkeat. Alueiden elinympäristön laatuun, liikenteellisiin yhteyksiin sekä maisema-arvojen säilymiseen tuleekin asuinalueiden suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota. 20