Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: Ben Griep. Redaktörer/Toimittajat: Tiina Manninen, Ulla Linder. Foto/Kuvat: Ben Griep, Pirjo Salonen, Esa Koskela

Transkriptio

1

2 LEDARE Det handlar om kommunal service! PÄÄKIRJOITUS Kuntapalvelut tapetilla! I kommunala sammanhang lever vi just nu i de mest bråda tiderna på årtionden. De beslut gällande den kommunala servicen och olika förvaltningsstrukturer som tas den närmaste tiden kommer vi att leva med, på gott och ont, långt in på 2020-talet. Det är således mycket stora saker på gång. Som ett led i denna process har samarbetsnämndens medlemskommuner tillsatt med.lic. Pehr Löv som utredningsman gällande social- och hälsovården. Pehr Löv skall göra en konsekvensbedömning av vårdkedjorna och vad de olika förvaltningsmodellalternativen innebär för servicen. De alternativ som står till buds är kommunsammanslagning, samkommunmodellen och värdkommunmodellen. Utredningsmannaskapet siktar främst på värdkommunmodellen men också samkommunmodellen utreds. Staden Jakobstad har föreslagit för de övriga kommunerna i nejden att också kommunsammanslagningsalternativet skall tas under lupp. Staden Jakobstads resonemang går ut på att i en konsekvensbedömning måste alla alternativ lyftas på bordet. Det handlar om framtidens service åt kommuninvånarna. Arbetet skall gå ut på att trygga och utveckla servicen, inte till att skapa fantasifulla administrativa kulisskonstruktioner. KSSR-processen borgar för att augusti månad, som annars brukar vara relativt lugn i kommunala sammanhang, kommer att bli het på många sätt. Den skall staten nämligen ha in svar av kommunerna hur man har tänkt sig framtiden i landets kommuner. Slutligen vill jag passa på att önska alla anställda och förtroendevalda med familjer en riktigt skön och avkopplande sommar. Vi behöver det alla. Det blir en arbetsdryg höst. Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: Ben Griep Mikael Jakobsson stadsdirektör Kunta-alalla eletään parhaillaan kiireisintä aikaa vuosikymmeniin. Kuntapalveluista ja eri hal lin to ra kenteista lähiaikoina tehtävät päätökset seuraavat meitä pitkälti 2020-luvulle niin hyvässä kuin pa hassakin. Kyse on siis erittäin merkittävistä asioista. Osana tuota prosessia ovat yhteistyölautakunnan jäsenkunnat nimenneet lääket.lis. Pehr Lövin so si aa li- ja terveydenhuollon selvitysmieheksi. Pehr Löv laatii seurausarvioinnin hoitoketjuista ja eri hal lintomallivaihtoehtojen vaikutuksista palveluihin. Valittavissa on joko kuntaliitos, kuntayhtymämalli tai isäntäkuntamalli. Selvityksessä tähdätään en si sijaisesti isäntäkuntamalliin, mutta kuntayhtymämalliakin selvitetään. Pietarsaaren kaupunki on eh dottanut seudun muille kunnille, että myös kuntaliitosmalli otettaisiin tarkasteluun. Pietarsaaren kaupunki perustelee ehdotustaan sillä, että seurausarvioinnissa on nos tet tava pöydälle kaikki vaihtoehdot. Kyse on kuntalaisille tulevaisuudessa tarjottavista palveluista. Työn tulee perustua palvelujen turvaamiseen ja kehittämiseen, ei mielikuvituksellisten hal lin nol lis ten kulissirakennelmien luomiseen. PARAS-prosessi takaa sen, että kunta-alalla yleensä varsin rauhallinen elokuu tulee olemaan mo nella tavoin kuuma. Kuntien on nimittäin toimitettava mennessä valtiolle vastaukset siihen, mil lai seksi niiden tulevaisuus aiotaan muodostaa. Lopuksi haluan toivottaa kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille perheineen oikein mukavaa ja rentouttavaa kesää. Sitä me kaikki tarvitsemme. Syksy tulee olemaan työntäyteinen. Mikael Jakobsson kaupunginjohtaja STADEN/KAUPUNKI Nr 1/2007 Utgivare/Julkaisija: Personalbyrån, Henkilöstötoimisto Redaktörer/Toimittajat: Tiina Manninen, Ulla Linder Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Esa Koskela, Språkbadsskolans personal/kielikylpykoulun henkilökunta, Therese Sunngren Foto/Kuvat: Ben Griep, Pirjo Salonen, Esa Koskela Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Lena Sandberg - 2 -

3 Jacobstads Wapen seglar inte än Tyvärr blir det inga seglingar ännu i sommar med galeasen Jacobstads Wapen. Reparationerna som pågått två år i maj, fortsätter ännu med obestämd tidtabell. - Arbetet är fullt av överraskningar, man tror att något moment är klart, river lite på ett annat ställe och ser att man ändå får hålla på några veckor till, säger Kari Viinikka, som är en av fyra som arbetar med återställandet av båten i farbart skick. - Vi är uthyrda åt Jakobstads Gamla Hamn Ab, där staden äger aktier till 51 procent. Vi har en veckas uppsägningstid, förklarar Kari, som tillsammans med Ole Jakobsson då går tillbaka till att renovera stadens fastigheter. Max Lasén från Purmo, som var med och byggde båten, agerar rådgivare. Ralf Borgmästar och Rainer Forslund är två båtexperter utlånade från Vega. - Plankan, där uppe, vad heter den, Foto/Kuva: Ben Griep frågar Kari av Ralf, som har de olika båtdelarna på klart och kan hjälpa med de riktiga termerna. - Nu just håller vi på och förnyar bärhulten, säger Ole Jakobsson och också andra obegripliga ord för en landkrabba nämns borden är förnyade, en stor del av spanterna har blivit ispröjsade och skandäcket skall bytas ut. Också riggen är utsliten och väntar ännu på arbete, men fören, där problemen har sitt ursprung, har redan blivit förnyad. - Vi tar upp Wapnet nästa månad, eller så till hösten - det är ännu lite osäkert. Då är det sidorna som ska repareras, säger Kari Viinikka, som tycker vintern var lite kämpig, men anser att allt nu är på bästa vis, då vädret börjar bli varmare. Text: Ulla Linder Jacobstads Wapen ei purjehdi vielä Kaljaasi Jacobstads Wapenilla ei valitettavasti päästä purjehtimaan vielä tänä kesänä. Korjaustöiden aloit tamisesta tulee kuluneeksi toukokuussa kaksi vuotta ja ne jatkuvat vielä määrittelemättömän ajan. - Työ on täynnä yllätyksiä. Välillä luulee, että jokin työvaihe on ohi, purkaa hieman toisesta koh das ta ja huomaa, että meneekin vielä muutama viikko, sanoo Kari Viinikka. Hän on yksi niistä nel jäs tä, jot ka työskentelevät aluksen palauttamiseksi kulkukelpoiseen kuntoon. - Meidät on vuokrattu Pietarsaaren Vanha Satama Oy:lle, jonka osakkeista kaupunki omistaa 51 pro senttia. Meillä on viikon irtisanomisaika, selittää Kari, joka palaa sen jälkeen yhdessä Ole Jakobssonin kanssa kunnostamaan kaupungin kiinteistöjä. Neuvonantajana toimii purmolainen Max Lasén, joka osallistui laivan rakentamiseen. Ralf Borgmästar ja Rainer Forslund ovat Vegalta lainattuja laiva-asiantuntijoita. - Tuo lankku tuolla ylhäällä, mikä se on, kysyy Kari Ralfilta, joka tuntee laivan eri osat ja tietää oi keat termit. - Parhaillaan uusimme vyötelaitaa, sanoo Ole Jakobsson. Muitakin maakravulle käsittämättömiä ni mi tyksiä mainitaan laidat on uusittu, suurta osaa runkokaarista on vahvistettu ja kantäkki eli lai de kan si on vaihdettava. Myös riki on kulunut ja odottaa vielä korjaustöitä. Keula, josta ongelmat ovat pe räisin, on jo uusittu. - Otamme Wapenin maihin ensi kuussa tai sitten syksyllä vielä ei ole tarkkaa tietoa. Silloin kor ja taan kyl jet, sanoo Kari Viinikka. Hänen mielestään talvi oli hieman hankala, mutta nyt on kaikki mal lil laan, kun sää alkaa lämmetä. Teksti: Ulla Linder KAUPUNKI TARJOAA KUNTALAISILLE MAHDOLLISUUDEN VAIKUTTAA STADEN ERBJUDER MÖJLIGHET FÖR INVÅNARNA ATT PÅVERKA Pietarsaaren seudulla on meneillään kuntauudistus. Suuria päätöksiä on tehtävä lähiaikoina. Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajan, Märta-Lisa Westmanin, aloitteesta avattiin PARAS-hanketta koskevat sivut kaupungin verkkosivuilla, joista kuntalaiset saavat tietoa hankkeesta. Joka viikko seudun johtavat poliitikot ja virkamiehet kertovat ajatuksiaan meneillään olevasta prosessista. Pietarsaaren kaupunki haluaa näin tarjota mahdollisuuden laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yksityisen kuntalaisen mahdollisuuteen vaikuttaa. Käykää tekin esittämässä oma mielipiteenne ja vastatkaa kyselyyn klikkaamalla otsikkoa Osallistu ja vaikuta! Karin Eriksson Kansliasihteeri Kommunreformen är i gång i Jakobstadsnejden. Stora beslut måste tas inom den närmaste framtiden. På Märta-Lisa Westmans, stadsfullmäktiges I viceordförande, initiativ öppnades på staden Jakobstads hemsidor egna sidor för KSSR-processen. I sina veckobrev berättar ledande politiker och tjänstemän sina tankar om den pågående processen. Genom sidorna vill staden Jakobstad informera om processen och erbjuda möjlighet för samhällelig dialog samt ge möjlighet för den enskilda individen att påverka. Gå in på sidorna och säg Din åsikt, svara på enkäten genom att klicka på rubriken Delta och påverka! Karin Eriksson Kanslisekreterare - 3 -

4 Työ yöpartioissa sopii yöihmiselle Nattpatrullering passar nattmänniskor Kello lähenee iltakymmeneltä ja kotipalvelun sosiaalitiloissa Etelänummenkadulla valmistaudutaan vuoron vaihtoon. Iltavuorolaiset lähtevät kotiin ja pian paikalla ovat vain yövuorolaiset Armi Vilkas ja Maria Sundqvist. Heidän vastuullaan on yön aikana hoitaa tällä kertaa 20 asiakasta. - Nyt käyntikohteita on tavallista vähemmän, koska osa asiakkaista on intervallihoidossa. Enimmillään käyntejä on 28 paikassa, Armi Vilkas kertoo. Kotipalvelun yöpartiolaiset käyvät eri kohteissa tietyn listan mukaan, joka elää koko ajan. - Lisäksi hälytyksiä saattaa tulla hälytyspuhelimen kautta. Joskus asiakkaalla saattaa olla pieni hätä tai hän on tippunut lattialle ja tarvitsee apua sänkyyn päästäkseen. Joskus yöt saattavat olla aika rauhallisia, mutta sitten on öitä, jolloin puhelin soi ja soi ja soi, Armi kertoo. Suuri osa yöpalvelun kotikäynneistä on kuitenkin kontrollikäyntejä, joissa yöhoitajat tarkistavat, että kaikki on hyvin ja asiakas turvallisesti sängyssä nukkumassa. - Vanhukset nukkuvat hyvin, kun he tietävät, että joku käy heitä katsomassa. Joskus autamme heidät vessaan tai vaihdamme vaipat. Osaa asiakkaista on myös käännettävä yön aikana, Armi jatkaa. Myös nukkamaanmenossa auttaminen on osa yövuorolaisten työtä, sillä osa vanhuksista haluaa mennä nukkumaan vasta yhdentoista aikaan illalla. - Iltavuorolaisilla on kuitenkin paljon enemmän työtä, sillä heidän vastuullaan on suurimmaksi osaksi nukkumaan laittaminen, iltapalat ja lääkkeiden anto. Kuudella iltavuorolaisella on hoidettavanaan 60 asiakasta, Armi kertoo. Yöpartiointia hoitaa neljä kotipalvelun hoitajaa, aina kaksi kerrallaan. Yövuoro kestää varttia vaille iltakymmenestä varttia yli kuuteen aamulla. - Aluksi yövuoro tehtiin yksin, mutta se oli aika hurjaa, koska nostettavia ja käännettäviä on aika paljon, Armi kertoo. Hän on tehnyt viimeiset seitsemän vuotta pelkkää yövuoroa, ja viihtyy työssään hyvin. - Yötyö sopii tällaiselle yöihmiselle hyvin. Vuorotyö olisi paljon raskaampaa, koska siinä joutuu sopeutumaan useaan rytmiin, Armi miettii. Yöpartioinnissa sovelletaan neljän viikon jaksoja, jossa vaihtelevat neljän yön ja viiden vapaan sekä viiden yön ja neljän Armi Vilkas ja muut työntekijät ovat tyytyväisiä, että kauan kaivattu uusi auto saadaan vihdoin koti- ja ateriapalvelun käyttöön. Kovassa käytössä olevat nykyiset kaksi autoa eivät ole enää luotettavia kulkuvälineitä, Armi kertoo. Armi Vilkas och de övriga arbetstagarna är nöjda över att man äntligen får en länge efterlängtad ny bil till hem- och måltidsservicens förfogande. De nuvarande två bilarna är i hård användning och är inte längre pålitliga fortskaffningsmedel, säger Armi. vapaan vuorot. Armin mukaan yövalvomiseen tottuu nopeasti, eikä siitä ole aiheutunut ainakaan hänelle ongelmia. - Kaikille yötyö ei kuitenkaan sovi, joillakin saattaa esimerkiksi verenpaine alkaa nousta. Minulle riittää sellaiset 4-5 tuntiakin nukkumiseen ja olen aivan pirteä loppupäivän, Armi selvittää. Tärkeä työväline koti- ja ateriapalvelussa on auto, jolla työntekijät sukkuloivat eri kohteiden välillä. Kotipalvelulla on käytössään kaksi autoa, jotka alkavat vedellä viimeisiään. Armi Vilkas ja muut kotipalvelun työntekijät ottavatkin ilolla vastaan uutisen, että kauan kaivattu uusi auto on vihdoinkin tulossa korvaamaan toisen vanhoista autoista. - Kerran talvella molemmat autot jäivät matkalle. Onneksi työkaverilla oli auto käytössään, muuten olisimme varmaan joutuneet ottamaan käyttöön polkupyörät, Armi kertoo. Teksti Tiina Manninen Kuvat Pirjo Salonen Klockan närmar sig tio på kvällen och vid hemservicens sociala utrymmen på Södermalmsgatan förbereder man sig för skiftbyte. Kvällspersonalen beger sig hemåt och snart finns bara nattpatrullen Armi Vilkas och Maria Sundqvist på plats. De har 20 patienter på sitt ansvar under natten. - Nu är antalet hembesök mindre, därför att en del av klienterna är på intervallvård. Som mest har vi 28 ställen att besöka, berättar Armi Vilkas. Hemservicens nattpatrull besöker de olika ställen efter en viss lista, som lever hela tiden. - Dessutom kan det komma alarm via alarmcentralen. Ibland kan en klient ha akut behov eller så har han eller hon trillat i golvet och behöver hjälp för att komma tillbaks upp i sängen. Vissa nätter kan vara ganska så lugna, men ibland har vi nätter då telefonen ringer oavbrutet, säger Armi. En stor del av nattpatrullens hembesök är dock kontrollbesök, var nattskötarna kontrollerar att allt är som det ska och klienten sover tryggt i sin säng. Åldringarna sover gott, när de vet att någon kommer och kollar upp dem. Ibland - 4 -

5 hjälper vi dem upp på WC, eller byter deras blöjor, en del av klienterna behöver också hjälp att vända sig under natten, fortsätter Armi. Att hjälpa till med kvällsbestyren är också en del av nattpatrullens arbete, då en del av åldringarna vill gå och sova först vid elvatiden på kvällen. Kvällspersonalen har dock mycket mera arbete, då de har den största delen på sitt ansvar, vad gäller kvällsbestyr, kvällsmat och att ge mediciner. Sex stycken anställda ska sköta 60 klienter, berättar Armi. Nattpatrullen sköts av fyra vårdare från hemservice, som alltid jobbar två och två. Nattskiften sträcker sig från kl till på morgonen. I början gick vi ensam på nattskiften, men det blev alldeles för tungt, då det är en hel del att lyfta och vända åldringar, berättar Armi. Armi har de senaste sju åren jobbat enbart nattskift och hon trivs bra i sitt jobb. Nattarbete passar en sån här nattmänniska som jag. Skiftesarbete vore mycket tyngre, tror hon, då borde man anpassa sig till olika dagsrytmer. Nattpatrullen planeras i fyra veckors perioder, som skiftar från fyra nätter i jobb, fem nätter ledigt, fem nätter i jobb fyra nätter ledigt. Enligt Armi vänjer man sig snabbt med nattvaket, och det har åtminstone inte för henne förorsakat några problem. Nattarbete passar nog inte för alla, vissa kan tex. få högt blodtryck. För mig räcker det med 4-5 timmars sömn och sen är jag pigg resten av dagen, förklarar Armi. Det viktigaste arbetsredskapet för hemoch måltidsservicen är bilen, med vilken de tar sig fram mellan olika platser. Hemtjänsten har till sitt förfogande två bilar, som båda börjar gå på det sista. Armi Vilkas och de övriga anställda inom hemtjänsten tar med glädje emot nyheten att en länge väntad ny bil äntligen kommer att ersätta en av de gamla bilarna. En gång mitt i vintern lämnade båda bilarna på vägen. Som tur var hade arbetskompisen egen bil till sitt förfogande, annars hade vi nog fått ta till cyklarna, berättar Armi. Text Tiina Manninen Foto Pirjo Salonen Förmåner för stadens anställda Utöver penninglön, semester, rätt till ledigheter o.s.v. som finns angivna i kollektivavtalen, erbjuder arbetsgivaren också på en hel del förmåner som man inte i första hand kanske kommer att tänka på: Arbetsplatsbespisning En stor del av våra anställda får den dagliga lunchen som naturaförmån, d.v.s. man betalar endast skatt på måltidens värde. Detta utgjorde ca portioner år Avgiftsbelagda måltider på arbetsplatserna till självkostnadspris var ca 6000 st. Subventionerade måltider med måltidskupong vid olika restauranger ute på stan användes ca st. Hälsovård Vår arbetshälsovård har hög kvalitet. Verksamheten består av såväl förebyggande hälsovård som sjukvård. År 2006 gjorde stadens anställda 1275 läkarbesök och 1185 hälsovårdarbesök. Laboratorieprov och röntgenundersökning som remitteras av våra läkare är avgiftsfri för den anställde. Även fysioterapi i förebyggande syfte och psykologsamtal kan vid behov ordnas. Tyky-verksamhet Staden ordnar eller subventionerar konditionsgrupper, motionstillfällen, gångtester, tykytonni-verksamheter, kuntoremontti, tyk & aslak kurser, rekreationsdag för 45 och 55 åringar, tyky sedel (10 ). Stadens sommarstugor Stadens anställda har möjlighet att till billigt pris hyra sommarstuga för några dagar. Det är fråga om Miettinens och Vallens villor vid havsstranden i Fäboda. Personalföreningens verksamhet Stadens personalförening håller igång fritidsaktiviteter med stadens årliga hjälp. Verksamheten består ofta av resor och besök vid kulturella evenemang. Stadens bidrag kan sänka deltagaravgifterna. Uppvaktningar När anställda fyller 50 år, 60 år, går i pension, uppnår jämna tjänsteår 20 år, 30 år eller 40 år uppvaktar arbetsgivaren med present eller med konstverk som speciellt har anskaffats. Julfest Med början från år 2006 ordnas julfest för alla stadens anställda och beslutsfattare. Innevarande år kommer julfesten att ordnas fredagkväll Julgröt Stadens julgröt för anställda har redan i ungefär 30 år ordnats årligen i julveckan. Besökarnas antal har de senaste åren varit ca 700 personer. Räntefria lån för inköp av adb-utrustning Stadens anställda kan ränte- och avgiftsfritt låna pengar av staden för privat datorinköp. Lånet återbetalas genom att arbetsgivaren innehåller amorteringsrater från lönen 50 /mån. Etuuksia kaupungin työntekijöille Rahapalkan, vuosiloman, vapaiden ym. työehtosopimuksissa mainittujen oikeuksien lisäksi työn an ta ja tarjoaa varsin paljon etuuksia, joita työntekijä ei ehkä aina tule muistaneeksikaan: Työpaikkaruokailu Suuri osa työntekijöistämme saa päivittäisen lounaan luontoisetuna, ateriasta maksetaan siis vain ve rotusarvo. Vuonna 2006 työpaikkaruokailussa nautittiin n annosta. Maksullisia oma kus tan nushintaisia työpaikkaaterioita oli n Tuettuja aterialipukkeita käytettiin kaupungin eri ra vin toloissa n Terveydenhoito Työterveyshuoltoamme pidetään laadukkaana. Toiminta koostuu sekä ehkäisevästä tervey den hoi dos ta että sairaanhoidosta. Vuonna 2006 kaupungin työntekijöillä oli yhteensä 1275 lääkärikäyntiä ja 728 käyn tiä terveydenhoitajalla. Omien lääkäriemme määräämät laboratoriokokeet ja rönt gen tut ki muk set ovat työntekijälle maksuttomia. Tarvittaessa voidaan järjestää myös ehkäisevää fy sio te ra piaa ja psykologikeskusteluja. Tyky-toiminta Kaupunki järjestää liikuntaryhmiä, kuntoilutapahtumia, kävelytestejä, tykytonni-toimintaa, kun to re mont teja, tyk & aslak-kursseja, virkistyspäiviä 45- ja 55-vuotiaille sekä tyky-setelejä (10 ). Kaupungin kesämökit Kaupungin työntekijöillä on mahdollisuus vuokrata halvalla kesämökki muutamaksi päiväksi. Ky sees sä ovat Miettisen ja Vallenin huvilat meren rannalla Fäbodassa. Henkilöstöyhdistyksen toiminta Kaupungin henkilöstöyhdistys järjestää vapaaajan toimintaa kaupungin vuotuisella avustuksella. Toi minta koostuu yleensä retkistä ja kulttuuritapahtumissa käynneistä. Kaupungin avustus saat taa alen taa osan ottajamaksuja. Muistamiset Työntekijän täyttäessä 50 tai 60 vuotta, jäädessä eläkkeelle tai saavuttaessa 20, 30 tai 40 vuotta kau pun gin palveluksessa muistaa työnantaja häntä lahjalla tai erityisellä taideteoksella. Joulujuhla Vuo desta 2006 lukien on alettu järjestää joulujuhla kaikille kaupungin työntekijöille ja päättäjille. Tänä vuon na juhla pidetään perjantaiiltana Joulupuuro Kaupunki on tarjonnut työntekijöilleen joulupuuroa jouluviikolla jo noin 30 vuoden ajan. Viime vuo sina kävijöitä on ollut n Korotonta lainaa tietotekniikkalaitteiden hankintaa varten Kau pungin työntekijät voivat lainata kaupungilta korottomasti ja ilman lisämaksuja yk sityistä tie to koneen hankintaa varten. Laina maksetaan takaisin siten, että työnantaja pidättää ly hen nyserät pal kasta, 50 /kk

6 86 stycken sommararbetare till staden Vid de olika förvaltningsenheterna inom staden Jakobstad jobbar i sommar 86 stycken sommararbetare. De flesta jobbar vid tekniska verket, bla. i trädgården (8 stycken), på husbyggnadsavdelningen (6) och på idrottsplanerna (6). Nästan alla sommararbetarna på tekniska verket gör utearbeten, säger kanslist Ingvor Fredriksson vid personalbyrån. Flest har dock Fanta Sea, med 12 sommararbetare. Också inom socialsektorns olika områden är många i sommararbete: åtta stycken på daghem, fyra i hemservicen och sex stycken på Björkbacka åldringshem. Arbetsuppgifterna för sommararbetarna varierar, mellan allt från städ- och köksarbeten till simövervakare, gräsklippning och övriga trädgårdsarbeten. En liten del av sommararbetarna gör också kansliarbeten eller jobbar med kundbetjäning eller guidning. Till exempel på kulturbyrån har vi två, på biblioteket en och på museet fem stycken i sommarjobb, berättar Fredriksson. Sommararbetare väljs mellan skolelever och studeranden bosatta i Jakobstad, som senast den första juni fyller 16 år. Ett undantag utgör de ungdomar som ingår i det sk.jopo-projektet, där kan ungdomarna vara under 16 år. För Jopo-ungdomarna har man reserverat åtta sommararbetsplatser. Personalbyrån väljer sommararbetstagarna genom att indela sökandena utgående från intresseanmälan och placera ut dem på lämpliga arbetsplatser som uppfyller kriterierna. Det slutliga valet sker genom lottning. Har sökanden haft ett av stadens sommararbete under se senaste två åren, kan han/hon inte väljas igen. Anställningstiden är ca. 153 timmar eller fyra veckor. Lönen ligger på 5,50 euro/ timme om arbetstagaren är född , tidigare födda får 6 euro/timme. Ingvor Fredriksson säger att även om man har konkret hjälp av sommararbetarna ute på arbetsplatserna, så är orsaken till att man anställer sommararbetare en annan. - Avsikten är att erbjuda unga arbete. Det är viktigt för dem att få en första erfarenhet av förvärvsarbete, tillägger Fredriksson. Förutom att anställa egna sommararbetare betalar staden understöd till föreningar i staden för att anställa sommararbetare under tillsammans 230 veckor. Understödet per anställningsvecka är 210 euro. Föreningarna för understöd för 4-16 veckor. Mest understöd får Parasta Lapsille (16 veckor), Svanen och After Eight (14), Nanoq (13) och SSJ (10). De flesta föreningar får stöd för 4-6 veckor. Föreningarna väljer själva sommararbetare. De fungerar också som arbetsgivare för ungdomarna med därtillhörande skyldigheter. Ingvor Fredriksson säger att sommararbetsplatsens viktigaste uppgift är att erbjuda unga en första kontakt med förvärvsarbete. Ingvor Fredrikson sanoo, että kesätyöpaikan tärkein tehtävä on tarjota nuorelle ensimmäinen kosketus ansiotyöhön. Staden övervakar att understödet verkligen används för att anställa sommararbetare. Text Tiina Manninen Bild Pirjo Salonen Hallintokuntiin yhteensä 86 kesätyöntekijää Pietarsaaren kaupungin eri hallintokunnissa on tänä kesänä töissä 86 kesätyöntekijää. Eniten kesätyöntekijöitä on teknisellä virastolla, jossa kesätyöntekijöitä tulee työskentelemään mm. puutarhassa (8), talonrakennusosastolla (6) ja urheilukentillä (6). - Melkein kaikki teknisen puolen kesätyöntekijät tekevät ulkotöitä, kanslisti Ingvor Fredrikson henkilöstötoimistosta kertoo. Eniten kesätyöntekijöitä on kuitenkin FantaSea Parkissa, jossa on töissä kaksitoista kesätyöntekijää. Myös sosiaalisektorin eri työtehtävissä on paljon kesätyöntekijöitä: päiväkodeissa kahdeksan, kotipalvelussa neljä ja Koivurinteen vanhainkodissa kuusi. Kesätyöntekijöiden työtehtävät vaihtelevat paikasta riippuen siivous- ja keittiötöistä uimavalvontaan, ruohon leikkaukseen ja muihin puutarhatöihin. Vähemmässä määrin osa kesätyöntekijöistä tekee myös kansliatöitä sekä asiakas- tai opaspalvelua. - Esimerkiksi kulttuuritoimistossa on kesällä töissä kaksi työntekijää, kirjastossa yksi ja museossa viisi, Fredrikson kertoo. Kesätyöntekijät valitaan Pietarsaaressa asuvien koululaisten ja opiskelijoiden keskuudesta, jotka viimeistään 1. kesäkuuta täyttävät 16 vuotta. Poikkeuksena ovat ns. Jopo-hankkeessa mukana olevat nuoret, jotka voivat olla alle 16-vuotiaita. Joponuorille on varattu kahdeksan kesätyöpaikkaa. Henkilöstötoimisto valitsee kesätyöntekijät jaottelemalla hakemukset kiinnostuksen suuntautumisen mukaan ja sovittamalla ne eri työpaikoilla asetettuihin vaatimuksiin. Lopullinen valinta suoritetaan arpomalla. Jos hakija on ollut kaupungin kesätöissä viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana, häntä ei voi valita uudelleen. Kesätyöntekijän työssäoloaika on noin 153 tuntia eli noin neljä viikkoa. Palkkaa hän saa 5,50 euroa tunnilta, mikäli hän on syntynyt Aikaisemmin syntyneet saavat 6,00 euroa tunnilta. Ingvor Fredrikson sanoo, että vaikka kesätyöntekijöistä on ihan konkreettistakin apua työpaikoilla, syy kesätyöntekijöiden palkkaamiseen on muualla. - Tarkoitus on tarjota nuorille mahdollisuus saada tehdä töitä. Heille on tärkeää saada ensimmäinen kokemus ansiotyöstä, Fredrikson tähdentää. Omien kesätyöntekijöiden palkkaamisen lisäksi kaupunki maksaa kaupungissa toimille yhdistyksille ja yhteisöille avustusta kesätyöntekijöiden palkkaamiseen yhteensä 230 viikoksi. Avustuksen määrä työllistämisviikkoa kohden on 210 euroa. Yhdistykset saavat avustusta 4-16 viikoksi. Eniten tukea saavat Parasta Lapsille ry (16 viikkoa), Joutsen ja After Eight (14), Nanoq (13) ja SSJ (10). Suurin osa yhdistyksistä saa tukea 4-8 viikoksi. Yhdistykset saavat valita kesätyöntekijänsä itse. Ne myös toimivat nuoren työnantajana siihen kuuluvine velvollisuuksineen. Kaupunki valvoo, että avustus todella käytetään kesätyöntekijöiden palkkaamiseen. Teksti Tiina Manninen Kuva Pirjo Salonen - 6 -

7 Matkailutoimistossa ja infopisteessä alkaa vuoden vilkkain aika Vid turistbyrån och infopunkten börjar årets livligaste tid Matkailupäällikkö Tiina Pelkonen ja neuvontasihteerit Eeva Ehrström, Lena Höglund ja Heli Viitala-Rudnäs istuvat toimistossaan Kauppiaankadulla ja pitävät huolta kaupunkilaisten ja kaupunkiin saapuvien matkailijoiden neuvontapalvelusta. Matkailutoimisto ja infopiste ovat osa kaupungin kehitysyksikköä, ja kumpikin on hallinnollisesti oma yksikkönsä. Tiina Pelkonen ja Heli Viitala-Rudnäs ovat matkailutoimiston palveluksessa ja Eeva Ehrström ja Lena Höglund infopisteen työntekijöitä. - Käytännössä kuitenkin kaikki tekevät kaikkia töitä, Tiina Pelkonen kertoo. Toimiston tehtävänä on mm. kaikki kaupunkiin liittyvä kunnallisasianeuvonta eli se neuvoo kaupunkilaisia kaupungin hallinnon kiemuroissa ja auttaa heitä kääntymään oikean viraston, laitoksen ja viranomaisen puoleen. - Täältä saa eri hallintokuntien esitteitä ja virastojen lomakkeita. Vastaamme myös infopuhelimeen, jonne soitetaan paljon ja kysellään paljon erilaisia asioita, Lena kertoo. - Monet luulevatkin, että tämä on yleinen infopiste, josta voi kysyä mitä vain. Tänne soitetaan ja kysellään välillä mitä ihmeellisimpiä asioita, Heli lisää. On kysymys helppo tai vaikea, matkailu- ja infopisteen työntekijät pyrkivät etsimään vastauksen tai ainakin ohjaamaan kyselijän eteenpäin. - Täällä luetaankin lehdet aamuisin hyvin tarkkaan, että tiedämme mitä kaupungissa tapahtuu, Lena naurahtaa. Puhelimitse annettavan infon lisäksi toimiston työntekijät hoitavat info.fi nettipalvelua, jonne tulee yleisten kysymysten lisäksi paljon myös kunnallishallintoon liittyvää materiaalia, jonka työntekijät ohjaavat eteenpäin oikealle viranomaiselle. - Lähetämme myös kaikille kaupunkiin muuttaville infopaketin kaupungista ja sen palveluista. Parhaillaan on tekeillä uusi infopaketti, Eeva kertoo. Jos kaupungin puhelinvaihteessa tarvitaan apua, infopisteen työntekijät auttavat myös puhelinvaihteessa. Kaupunginhallitus on antanut infopisteen hoidettavaksi myös muita erillisiä projekteja, kuten liukuesteiden jakamista vanhuksille tai eurolaskimien jakamista yleisölle. - Jos on jokin asia, joka ei selvästi kuulu millekään hallintokunnalle, kysytään voiko infopiste hoitaa sen, Tiina sanoo. Vuodesta 2004 lähtien toimistossa on hoidettu myös vaalien ennakkoäänestys. Ensi vuonna toimisto saa hoitaakseen peräti kaksi ennakkoäänestystä, kun samana vuonna ovat sekä kunnallisvaalit että EUvaalit. - Ennakkoäänestysten kautta paikka on tullut tutuksi kaupunkilaisille. Monet ovatkin saaneet samalla ahaaelämyksen, että voiko täältä saada ilmaiseksi esimerkiksi matkailuesitteitä, Heli sanoo. Toimistosta löytyykin yleiseen jakeluun Pietarsaarta koskevien matkailuesitteiden lisäksi miltei kaikkien Suomen kuntien matkailuesitteitä. Yleisöä palvelee myös ilmainen yleiseen käyttöön tarkoitettu tietokone internetyhteyksineen. Kun muissa kaupungin virastoissa toiminta hiljenee ja jo sulkeutuu juhannuksen jälkeisiksi kesäviikoiksi, matkailutoimistossa alkaa vuoden vilkkain aika. - Kesä- ja heinäkuu on meillä vilkkainta aikaa. Silloin kävijöistä suurin osa on myös puhtaasti matkailijoita, kun talviaikaan yli puolet kävijöistä on seutukunnan asukkaita, 20 vuotta matkailutoimistossa työskennellyt Tiina kertoo. Hän kehuu toimiston koostumusta hyväksi sekoitukseksi matkailualan ja kaupunginhallinnon kokemusta. - Minulla ja Helillä on pitkä matkailualan kokemus ja Eeva puolestaan tuntee kaupungin hallinnon kuin omat taskunsa. Myös Lenalla on monipuolinen kokemus työskentelystä kaupunginhallinnossa ja puhelinvaihteessa, Tiina sanoo. Vuodesta 2004 kaupungin töissä ollut Heli Viitala-Rudnäs on työskennellyt aiemmin mm. Jakob Linesin palveluksessa. Lena Höglund on ollut kaupungin palveluksessa 13 vuotta, ja niistä kuusi viimeistä infopisteessä. Eeva Ehrströmillä tulee pian 30 vuotta täyteen kaupungin töissä, ja niistä suurin osa puhelinvaihteessa. - Puhelinvaihdevuosista on ollut suuri apu tässä työssä. Tämäkin on palvelutehtävä, mutta täällä minulla on suora kontakti ihmisiin. Työtehtävät ovat myös hyvin monipuolisia, Eeva kehuu. Turistbyrån flyttade år 1999 från övre torget till bibliotekets tidigare läsesal. Info-punkten har verkat i samma utrymmen från och med december Det gemensamma kontoret sköter informationssekreterarna Heli Viitala-Rudnäs och Eva Ehrström, turistchef Tiina Pelkonen och informationssekreterare Lena Höglund. Matkailutoimisto muutti ylätorilta entiseen kirjaston lehtilukusaliin vuonna Infopiste on toiminut samoissa tiloissa joulukuusta 2002 lähtien. Yhteistä toimistoa hoitavat neuvontasihteerit Heli Viitala-Rudnäs, Eeva Ehrström, matkailupäällikkö Tiina Pelkonen ja sekä neuvontasihteeri Lena Höglund. Teksti Tiina Manninen Kuva Pirjo Salonen Turistchef Tiina Pelkonen och informationssekreterarna Eeva Ehrström, Lena Höglund och Heli Viitala-Rudnäs sitter på sitt kontor vid Köpmansgatan och sköter om informationstjänsten åt stadsbornas och de turister som kommer hit till staden. Turistbyrån och info-punkten är en del av staden utvecklingsavdelning och båda enheterna har egen administration. Tiina Pelkonen och Heli Viitala-Rudnäs jobbar för turistbyrån medan Eeva Ehrström och Lena Höglund arbetar vid infopunkten. -I praktiken är det så att alla gör allting, berättar Tiina Pelkonen. Till arbetsuppgifterna hör bl.a kommunalrådgivning eller att informera stadsborna om stadens förvaltning och hjälpa dem att vända sig till rätt verk, inrättning eller myndighet. -härifrån får man de olika förvaltningarnas broschyrer och verkens blanketter. Vi svarar också i info-telefonen, till vilken folk ringer mycket och frågar olika saker, berättar Lena. Många tror dock, att detta är en allmän info-punkt, var man kan fråga om vad som helst. Hit ringer man och frågar de mest udda saker, fortsätter Heli. Det må vara svåra eller lätta saker, vid turist och info-punkten försöker man alltid att hitta svar eller åtminstone guida vidare. - Vi läser tidningarna noga på morgonen, så att vi vet vad som händer i staden, skrattar Lena. Förutom den information som de ger via telefon sköter personalen också om info. fi nättjänsten, dit det förutom allmänna frågor även kommer mycket material som - 7 -

8 hänför sig till kommunalförvaltning, och som personalen här sen distribuerar vidare till rätt myndighet. - Vi skickar också ut till alla nyinflyttade ett infopaket om staden och dess tjänster. Eva berättar att de för tillfället håller på att förnya infopaketet. Behövs det hjälp vid stadens växel, så hjälper infopunktens personal också till med detta. Stadsstyrelsen har också gett infopunkten i uppgift att sköta om olika projekt, såsom utdelningen av halkskydd till åldringar och utdelningen av euro-räknare till allmännheten. - om det är en uppgift, som inte tydligt och klart hör till nån förvaltning, så blir info-punkten tillfrågad, säger Tiina. Från och med år 2004 har man vid byrån också haft hand om förhandsröstningen vid val. Nästa år får byrån två förhandsröstningar efter varandra att sköta om, då det samma år är både kommunalval och EU-val. Förhandsröstningen har gjort att den här platsen blivit mer bekant för stadsborna. Många har fått en aha-upplevelse, då de inte tidigare vetat att man härifrån kunnat få tex. gratis resebroschyrer, berättar Heli. Vid byrån hittar man förutom de allmänna broschyrerna gällande Jakobstad även resebroschyrer från alla andra kommuner i Finland. Allmänheten kan också avgiftsfritt använda en PC med Internetanslutning. Palkkaosasto on laajentunut När verksamheten på de övriga verken i staden lugnar sig och stänger ner nån vecka efter midsommar, börjar den livligaste perioden vid turistbyrån. Juni och juli är för oss de livligaste månaderna. Då är besökarna till största delen turister, medan besökarna vintertid främst från nejden, berättar Tiina, som över 20 år jobbat på turistbyrån. Hon säger att byråns sammansättning av personer med erfarenhet från resebranschen och från stadens förvaltning är en bra sammansättning. Jag och Heli har lång erfarenhet från resebranchen, medan Eeva känner stadens förvaltning som sin egen ficka, också Lena har också mångsidig erfarenhet från både stadens förvaltning och telefonväxeln, en mycket bra sammansättning säger Tiina. Heli Viitala-Rudnäs har arbetat i stadens tjänst sedan år 2004, hon har tidigare jobbat bl.a vid Jakob Lines. Lena Höglund har varit 13 år i stadens tjänst, av dessa de sex sista vid infopunkten. För Eeva Ehrström uppfylls snart 30 år i stadens tjänst, av dessa trettio år har hon jobbat den största delen i stadens växel. Åren vid stadens växel har varit till stor hjälp för mig i dethär jobbet. Detta är också ett servicejobb, men här har man mer direkt kontakt med människor. Arbetsuppgifterna är här också mycket varierande, berömmer Eva. Text Tiina Manninen Foto Pirjo Salonen Den förstorade löneavdelningen Kaupungin palkanlaskijoiden yhteistyön helpottamiseksi on kaikki palkanlaskijat koottu nyt samaan ker rokseen kaupungintaloon. - Täällä on valoisaa ja hienon näköistä, toteaa Marja Kivilompolo palkkaosaston vasta kun nos te tuis ta huoneista. - ja tilat on maalattu kauniin värisiksi. Lisäksi nyt meidät löytää paremmin, lisää Tuula Limnell. - Aikaisemmin sisälle tullessaan saattoi sytyttää valot ja huomata sitten, että nehän olivatkin jo pääl lä. Nyt meillä on upeat lamput ja näemme hyvin, kertoo May Ahlvik tyytyväisenä. - Etuna on esimerkiksi se, että nyt on helpompaa saada muilta tietoa ohimennen ja jos tarvitsee neu vo ja, niin lähettyvillä on vanhoja tekijöitä, kuten Gunborg, huomauttaa Sonja Remesaho. - He vain luulevat, että minä tiedän jotain, sanoo Gunborg Svenfelt pilke silmäkulmassaan. Hän on työs - kennellyt palkanlaskijana vuodesta 1972 ja muutti uusittuihin tiloihin sosiaalikeskuksesta. - Etenkin tekniseen virastoon verrattuna ero on suuri. Nyt meillä on oma työrauha, aikaisemmin jou duimme katselemaan edestakaisin kulkevia miehiä, toteaa Sonja Remesaho. Hänen käytössään on yksi vii destä uudesta huoneesta käytävän toisella puolella kassasta katsottuna. Kerroksessa riittäisi vielä paranneltavaa palkka-arkisto on edelleenkin aivan liian pieni ja van has sa ta lossa on lämpötilaongelmia. Pihan puolella on liian kylmä ja kadun puolella liian lämmin. Uusi läm mitys- ja jäähdytysjärjestelmä on asennettu, mutta valitettavasti sitä käyttävä moottori puut tuu vie lä. Lisäksi muuton eduksi on ajateltu, että palkanlaskijat voivat toimia toistensa sijaisina, ja te hok kuu den pa rantaminenkin on mainittu. - Olemme jo niin tehokkaita, ettei tästä taida enää olla mahdollista parantaa, nauraa May Ahlvik För att underlätta samarbetet mellan stadens löneräknare, har nu alla samlats på samma våning i stadshuset. - Det är ljust och fint, säger Maria Kivilompolo om löneavdelningens nyrenoverade rum. -...och det är målat i vackra färger. Dessutom kan man hitta oss bättre, tillägger Tuula Limnell. - Tidigare kunde man komma in och knäppa på lampan, bara för att märka att den ju var på redan. Nu har vi underbara lampor och ser bra, säger May Ahlvik förnöjt. - Några fördelar är att det är lättare att snappa upp information i förbifarten och ha nära till gamla rävar som Gunborg, om man behöver fråga råd, påpekar Sonja Remesaho. - De bara tror att jag kan, säger Gunborg Svenfelt med glimten i ögat. Hon har jobbat med löner sedan 1972 och kom från socialen till de renoverade utrymmena. - Speciellt från tekniska verket är det stor skillnad. Nu har vi arbetsro, tidigare fick vi sitta och titta på en massa karlar, som kom och gick, konstaterar Sonja Remesaho, som har ett av de fem nya rummen på andra sidan korridoren från kassan. Saker och ting kunde ännu förbättras på våningen - lönearkivet är fortsättningsvis alldeles för litet och problemen med temperatur kvarstår i det gamla huset. På gårdssidan blir det för kallt, och på gatusidan för varmt. Ett nytt värme- och kylsystem finns installerat, men tyvärr saknas ännu motorn som ska driva det. Andra tänkta fördelar med flytten är att löneräknarna kan vikariera varandra och man har också nämnt att effektiviteten kan höjas. - Vi är redan så effektiva, så jag tror inte det kan bli bättre, säger May Ahlvik och skrattar. Text Ulla Linder Foto Pirjo Salonen Teksti Ulla Linder Kuva Pirjo Salonen

9 Kaupungin kesämökit Pietarsaaren kaupungin henkilökunta voi vuokrata kaupungin kesähuviloita jotka sijaitsevat Fäbodassa. Hakuaika on kevään aikana päättyen Huviloita voi kuitenkin kysellä kauden aikana sillä peruutuksia tulee aina silloin tällöin. Vuokra-aika on perjantai-sunnuntai tai maanantai-torstai. Wallenin huvila Wallenin huvilalla on sähkölämmitys ja kesävesi. Vuokra päivältä on 9 euroa. Sauna sijaitsee Wallenin huvilalla, mutta se on yhteiskäytössä molempien huviloiden vuokraajien kesken siten, että vuokralaiset sopivat keskenään saunan lämmityksestä ja vuoroista. Miettisen huvila Miettisen huvila sijaitsee hieman lähempänä rantaa kuin Wallenin huvila. Huvilalla ei ole sähköä eikä vettä. Vesi haetaan vesipostista Pikkuhiekan läheisyydestä tai tuodaan mukana. Liesi ja jääkaappi toimivat kaasulla. Vuokra on 7 päivä. Lisätietoja saat soittamalla Rita Forsbackalle Kuva / Foto Pirjo Salonen Stadens sommarstugor Personalen vid staden Jakobstad kan hyra stadens sommarstugor vid Fäboda. Ansökningstiden för stugorna utgår den Då det ibland kommer avbokningar, kan det löna sig att även under säsongen fråga om det finns ledigt vid någon av villorna. Hyrestiden är fredag - söndag eller måndag - torsdag. Wallenska villan Wallenska villan har eluppvärming och sommarvatten. Hyran är 9 euro/dygn. Vid Wallenska villan finns en bastu som man har gemensamt med Miettinens villa. Hyrestagarna bör därför sinsemellan överenskomma om tider och uppvärmning av bastun. Miettinens villa Miettinens villa finns lite närmare stranden än Wallenska villan. I villan finns varken elektricitet eller vatten. Man hämtar vatten från vattenstationen vid Lillsand eller tar med eget. Spisen och kylskåpet är gasdrivna. Hyran är 7 euro/ dygn. Tilläggsuppgifter ger Rita Forsbacka tel Dags för årets arbetsteam 2007 Senaste år utsågs årets arbetsteam för första gången. Processen med att utse det bästa arbetsteamet var svår, men samtidigt spännande och intressant. Som känt utsågs A-kliniken till stadens bästa arbetsteam 2006 och medlemmarna i teamet fick 500 /person. Tre stycken team kom på andra plats och medlemmarna i dessa fick en belöning på 100 / person. Vi ser nu fram mot en ny likadan process inkommande höst. Vem kan tänkas bli årets arbetsteam år 2007? Vem som helst kan ge förslag över vilket arbetsteam/arbetsgrupp/enhet/avdelning man anser är värd att få belöningen. Gärna kan ärendet tas upp till diskussion på arbetsplatsmöten. Förslaget inlämnas enligt fri formulering till Stadens personalbyrå senast Stadsstyrelsens personalsektion besluter vilket arbetsteam som belönas. Den intressanta tävlingen avslutas med att stadens bästa arbetsteam 2007 offentliggörs vid stadens julfest Aika valita vuoden työtiimi 2007 Viime vuonna valittiin ensi kertaa vuoden työtiimi. Valintaprosessi oli vaikea, mutta mielenkiintoinen ja jännittävä. Kuten tunnettua, vuoden 2006 parhaaksi työtiimiksi valittiin A-klinikka ja tiimin jäsenet saivat 500 /henkilö. Toiselle sijalle sijoittui kolme tiimiä, joiden jäsenet saivat 100 /henkilö. Ensi syksynä on edessä samanlainen prosessi. Keistä voisi tulla vuoden työtiimi 2007? Kuka tahansa voi ehdottaa työtiimiä/työryhmää/yksikköä/osastoa, jonka katsoo palkitsemisen arvoiseksi. Asiasta voi mieluusti keskustella työpaikkakokouksissa. Vapaamuotoiset ehdotukset toimitetaan kaupungin henkilöstötoimistoon viimeistään Päätöksen palkittavasta työtiimistä tekee kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto. Mielenkiintoisen kilpailun päätökseksi kaupungin paras työtiimi julkaistaan kaupungin joulujuhlassa Gerd Sunngren - 9 -

10 Luova luokanopettaja Kreativ klasslärare Mika Lehtinen on ammatiltaan luokanopettaja ja hän on työskennellyt Kirkkorannan koulussa kymmenen vuotta, mutta vapaa-aikanaan tämä luova mies valmistaa avaimenperiä, muotoilee keramiikkaa ja piirtää exlibris-merkkejä. Pian 40 vuotta täyttävä Mika on piirtänyt paljon ja harrastanut keräilyä lapsesta saakka. - Äiti on antiikkikauppias, joten se taitaa olla vähän verissä, tuumii Mika, joka on kerännyt kameroja, kelloja ja exlibriksiä. - Oikeastaan rannekellojen keräily on ihan älytöntä, eihän siinä ole mitään mieltä, Mika nauraa harrastukselleen. Mika kiinnostui exlibris-merkeistä löydettyään muutaman merkin äitinsä liikkeestä. - Se on vähän samanlaista kuin postimerkkien keräily, niitä vaihdetaan muiden kanssa. Lisäksi ne ovat hieman arvoituksellisia kuvia ei aina ymmärrä, koska ne ovat henkilökohtaisia. Nyt minulla on kerättynä noin 300 merkkiä. Olen vähän tutkinut asiaa ja sain onnekseni yhteyden erääseen seinäjokelaiseen suurkeräilijään, joka on kertonut monista merkeistä on mukavaa tietää, kenen merkkejä itsellä on ja mikä niiden historia on. Mika on itsekin piirtänyt kirjanmerkkejä ystäville ja tutuille noin neljän vuoden ajan, muutamia myös tilauksesta. Mikan kodista huomaa, että siellä asuu pariskunta, jolla on luovaa silmää Lenavaimo harrastaa muun muassa huonekalujen verhoilua, Mika entisöi toisinaan huonekaluja ja työhuoneessa komeilee bonsaipuu Mikan itse tekemässä ruukussa. Mikan rakkaimmasta harrastuksesta, keramiikasta, näkyy merkkejä siellä täällä olohuoneen entisöityä lipastoa koristaa Willendorfin Venus, takkaa vartioi puoli metriä korkea egyptiläinen kissa. Siellä täällä on Mikki Hiiri -patsaita eri asennoissa. - Kerran kun olin ideoita vailla, tein Mikin ja sen jälkeen niitä on vain tullut lisää. Useimmilla on jokin nimi. Viimeksi tein Mikki Hiiri -hiirimaton. Keramiikka oli Mikan henkireikä, kun arki oli kiireisintä kolmen pojan ollessa pieniä. - Keskiviikkoiltojen keramiikkatunnit olivat omaa aikaani, silloin sain irrottautua kaikesta muusta. Enimmäkseen Mika työstää kivitavaraa, joka poltetaan korkeammassa lämpötilassa kuin savi ja kestää myös ulkoilmaa. - En tee juuri mitään, jota voi käyttää. Lasten ollessa pieniä tuli tehtyä enimmäkseen Mikki Hiiriä ja muita satuolentoja. Sitä paitsi olen vähän liian laiska tekemään lasituksia, mielestäni töistä saa näkyä, että ne ovat raakasavea, sanoo Mika. Hänen opettajansa arbiksessa on Teija Lunabba, joka työskentelee päiväsaikaan avustajana Mikan koulussa. - On hauskaa saada sanoa häntä opettajaksi keskiviikkoisin, Mika nauraa. Mika on osallistunut hahmoillaan muutamiin näyttelyihin, joista viimeisin oli arbiksessa viime keväänä. Monet tuntevat hänet ehkä kuitenkin parhaiten avaimenperistä, joita hän alkoi valmistaa lähes parikymmentä vuotta sitten ollessaan vailla kesätöitä. - Minulla oli lahjakortti Pietarsaaren kirjakauppaan ja sinne oli juuri tullut uusi askartelumateriaali, Cernit-massa, jota ostin kokeeksi. Tein avaimenperät itselleni ja siskolleni, kaveritkin halusivat omansa ja siitä se lähti. Hän myy avaimenperiä edelleenkin Jaakon päivillä. - En tee sitä rahan vuoksi, mutta jatkan edelleen, koska on niin mukavaa tavata ihmisiä. Avaimenperät ovat suosittuja, siitä Mika sai todisteen asioidessaan kerran poliisilaitoksella. - Siellä riippui useita tekemiäni avaimenperiä, se oli aika jännä juttu. Teksti ja kuvat: Ulla Linder Mika Lehtinen är till vardags klasslärare på Kyrkostrands skola sedan tio år tillbaka, men på fritiden en kreativ man, som sysslar med att tillverka nyckelringar, forma keramik och rita exlibris-märken. Nästan 40-åriga Mika har tecknat mycket sedan barnsben och samlat på olika saker. - Mamma är antikhandlare, så jag antar att jag har det lite i blodet, funderar Mika, som samlat på kameror, klockor och exlibris. - Egentligen är det helidiotiskt att samla på armbandsklockor, det är ju ingen vits, säger Mika och skrattar åt sin hobby. Mika blev intresserad av exlibris-märken när han hittade några i mammas affär. - Det är lite som med frimärken, man byter dem till sig. Dessutom är de lite mystiska - eftersom de är personliga, förstår man inte alltid bilderna. Nu har jag samlat cirka 300 stycken själv. Jag har lite läst på och hade turen att komma i kontakt med en storsamlare i Seinäjoki, som berättat om många av märkena - det är trevligt att veta vems märke det är man har, och historien bakom. Själv har Mika ritat bokmärken i cirka fyra år till vänner och bekanta, några också på beställning. Det märks på Mikas hem att här bor ett par med ett gemensamt kreativt öga frun Lena sysslar bland annat med möbeltapetsering, Mika restaurerar ibland möbler och ett Bonsaiträd ståtar också Mika Lehtinen keramiikkatöidensä ympäröimänä: etualalla Laastari-Mikki (joka on loukannut polvensa), lipaston päällä Willendorfin Venuksen suurempi malli ja takimmaisena Golf-Mikki jolla on golfmailat jalkoina. Mika Lehtinen omgiven av sina keramikalster: längst framme Plåster Pigg (han har skadat knä), uppe på byrån en Venus från Willendorf, modell större, och längst bak Golf Musse - med golfklubbor som ben. Mikki-hahmot syntyvät usein sanaleikkien kautta, tässä Sticky Mouse. Mussefigurerna blir ofta till genom ordlekar, här är Sticky Mouse. i arbetsrummet, i Mikas egenhändigt tillverkade kruka. Spår av Mikas käraste hobby, keramik, syns lite här och var i hemmet - en Venus från Willendorf ståtar på en restaurerad byrå i vardagsrummet, en halv meter stor egyptisk katt håller vakt

11 vid spisen. Musse Piggstatyer i olika poser finns lite här och var. - Jag var idélös en gång och gjorde en Musse, sen har det bara blivit fler. De flesta har namn, till exempel Musse Opigg. Senast gjorde jag en Musse Pigg-musmatta. Keramik var hans andhål då vardagen var som mest hektisk, när hans tre pojkar var små. - Onsdagskvällens keramik var min tid, då jag visste att jag fick koppla bort allt annat. Mika arbetar mest med stengods, som bränns i högre temperatur än lera och också klarar av att stå utomhus. - Jag gör nästan inget man kan använda, det har mest blivit Musse Pigg och andra sagofiguer, när barnen var små. Jag är dessutom lite för lat för att syssla med glasering, jag tycker det får synas att det handlar om rå lera, tycker Mika, vars lärare i arbis, Teija Lunabba, dagstid är assistent i hans skola. - Det är roligt att få kalla henne lärare på onsdagar, säger Mika och skrattar. Mika har också deltagit i några utställningar med sina figurer, den senaste i arbis i vår, men många känner kanske bäst till Mika tack vare hans nyckelringar, som han började tillverka då han var utan sommarjobb för nästan tjugo år sedan - Jag hade ett köpkort till bokhandeln i Jakobstad och de hade just fått in ett nytt material, Cernit, som jag köpte och testade. Jag gjorde en nyckelring åt mig själv och min syster, kompisarna ville också ha och sen spann det vidare. Ringarna säljer han fortsättningsvis under Jakobsdagarna - Jag gör det inte för pengarna, men det är så roligt att träffa folk, så jag fortsätter ännu. Ringarna är populära, det fick Mika bevis på när han en gång hade ärende till polisstationen. - Jag såg många av mina nyckelringa hänga där, det var ganska skojigt. 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Aktuellt från personalrapporten 2006 Ajankohtaista henkilöstöraportista 2006 De främsta orsakerna till sjukfrånvaro Sairauspoissaolojen yleisimmät syyt andnigsorgan, hengityselim övriga infektioner, muut infektiot mentala störningar, mielenterv. stöd- o. rörelseorgan,tuk i- ja liikuntaelin skador,vammat blodtryck, verenpaine Staden Jakobstad, pensionsavgångar , antal personer Pietarsaaren kaupunki, eläkkeelle lähdöt , henkilömäärä Pensionsform Eläkemuoto Ålderspens. / Vanhuuseläke Inv.pens. / Työkyv.eläke Part.inv.pens. / Ositt. työkyv.eläke Indiv.förtidspens. / Yksil.varh.eläke ehab.stöd / Kuntoutustuki Arbetslösh.pens. / Työttömyyseläke Deltidspension / Osa-aikaeläke Fört. ålderspens. / Varhaiseläke Pensioner totalt / Eläkkeitä yhteensä Staden Jakobstad, beräknade pensionsavgångar , antal personer Pietarsaaren kaupunki, ennakoidut eläkkeet , henkilömäärä Text och foto: Ulla Linder Hela personalrapporten finns på stadens hemsidor Koko henkilöstöraportti löytyy kaupungin kotisivuilta Kulturbyråns nya utrymmen I februari 2007 flyttade kulturbyrån in i sina nya utrymmen på Storgatan 4, 2:a våningen. Personalen är tillfälligt förändrad. Som t.f. kultursekreterare fungerar Catharina Sundqvist och t.f. kulturfunktionär Britt-Marie Storing- Nylund. Kulttuuritoimiston uudet tilat Helmikuussa 2007 kulttuuritoimisto muutti uusiin tiloihin Isokatu 4:ään, toinen kerros. Henkilökuntakin tilapäisesti muuttunut. Vt. kulttuurisihteerinä toimii Catharina Sundqvist ja vt. kulttuuritoimihenkilönä Britt-Marie Storing-Nylund. Foto / Kuva Pirjo Salonen

12 Bryt rutinerna genom arbetsrotation - Rutiinista eroon työnkierron kautta - Vi har gått in i det här med ett öppet och positivt sinne. Tanken är att vi nu har möjlighet att lära oss någonting nytt, som vi sen kan ta med oss i det egna arbetet, berättat Helena Tampio och Riitta Kujala om sina arbetsrotationer. Riitta Kujala började i april vid Björkbacka åldringshem som föreståndare på Helena Tampios plats, som å sin sida från början av april började som projektkoordinator för åldringsvårdens Alva-projekt. Deras arbetsrotation räcker ett år, en tid de tycker är lämplig när man ska byta arbetsuppgifter. Några månaders byte gör att hela tiden går åt att lära sig nytt, på ett år hinner man lära sig och kanske också tillföra något nytt till huset rutiner. Riitta Kujala har fungerat som ordinarie ledare inom hemservicen från år 1999 och innan dess som vikarie. Helena Tampio har jobbat på Björkbacka sen 1980, de senaste tio åren som föreståndare. Enligt dem ger jobbrotationen möjlighet att lära sig nytt och bryta rutiner, något som man lätt hamnar i om man år efter år gör samma arbete. - i samband med att arbetet blir rutin, blir det lätt också så att motivationen sjunker, när man inte längre behöver använda de små grå. Arbetscirkulation möjliggör nytt lärande, som man sen kan ta med sig till det egna arbetet, funderar Helena. Tanken på arbetsrotation var inte ny för henne, då man på Björkbacka använt sig av arbetsrotation av arbetsuppgifterna på avdelningarna. - Jag funderade, att eftersom det är en del av vardagen för oss här på Björkbacka att cirkulera i arbetet, så borde jag också kunna göra det. När sen förmannen frågade om jag kunde tänka mig att börja som projektkoordinator, var min fråga, vem kommer i mitt ställe?. Riitta var redo att komma hit och pröva ett annat arbete, berättar Helena. Riitta erkänner dock, att tanken på ett nytt arbete först var lite skrämmande. - Jag visste att jag klarar mitt eget arbete, men klarar jag av det här? Speciellt de första veckorna, när jag hade dragit på mig en ordentlig förkylning, så tänkte jag nog att jag borde gå direkt till demensavdelningen, där vore rätta stället för mig, skrattar Riitta. Enligt henne underlättades flytten från hemservice till Björkbacka betydligt av att båda använder samma dataprogram. - Om allt hade varit nytt, hade arbetsbytet nog blivit för tungt. Ännu idag är det väldigt mycket sådant som för mig är alldeles nytt, säger Riitta, men dag för dag löper arbetet bättre. Helena Tampios nya arbetsuppgifter är att koordinera Alva-projektet, ett projekt inom åldringsvården gemensamt för de fem kommunerna i Jakobstadsregionen. Avsikten med projektet är bla. att upprätthålla en platsbank samt att ta ibruk ett gemensamt datasystem för de fem kommunerna. - Det är ett omfattande projekt och en stor utmaning för mig. Det är ett intressant arbete p.g.a den regionala omfattningen. Runt om i kommunerna finns mycket sakkunskap, som man kan ta till godo i hela nejden, säger Helena. - Som projektkoordinator har hon flyttat från att vara förman för över hundra personer till ett ensamt arbete i ett eget rum på socialbyrån och med nya arbetskamrater. - Jag trivs bra, fast det till att börja med krävdes anpassning för att jobba bakom stängda dörrar. Ibland är det bra att komma bort från förmansjobbet också, konstaterar Helena. - Avoimin ja positiivisin mielin olemme lähteneet tähän. Ajatus on, että tässä on mahdollisuus oppia jotain uutta, jonka voi viedä mukanaan omaan työhönsä. Ja oppia samalla arvostamaan omaa ja toistenkin työtä, kertovat Helena Tampio ja Riitta Kujala työnkierrostaan. Riitta Kujala aloitti huhtikuussa Koivurinteen vanhainkodin johtajana Helena Tampion paikalla, joka puolestaan siirtyi huhtikuun alussa projektikoordinaattoriksi vanhustenhuollon Alva-projektiin. Naisten työnkierto kestää vuoden, mikä on heidän mukaansa sopiva aika vaihtaa työtehtäviä. - Muutaman kuukauden pestissä aika meni uuden oppimiseen. Vuodessa ehtii oppia ja tuoda ehkä jotain uuttakin talon rutiineihin. Riitta Kujala on toiminut vakituisena ohjaajana kotipalvelussa vuodesta 1999 ja sitä ennen sijaisena. Helena Tampio on työskennellyt Koivurinteellä vuodesta 1980 ja viimeiset kymmenen vuotta vanhainkodin johtajana. Naisten mukaan työnkierto mahdollistaa uuden oppimisen ja katkaisee rutiinin, joka helposti seuraa vuodesta toiseen samaa työtä tehtäessä. - Työn rutinoituessa käy helposti niin, että samalla katoaa myös motivaatio, kun ei enää tarvitse käyttää harmaita aivosolujaan. Tämä mahdollistaa uuden oppimisen, jonka voi sitten tuoda omaankin työhön, Helena miettii. Ajatuksena työnkierto ei ollut hänelle uusi, sillä Koivurinteellä työnkiertoa käytetään eri työtehtävissä ja osastoilla. - Ajattelin, että koska meillä tämä on arkipäivää, myös minulla on oikeus siihen. Ja kun esimies kysyi voinko siirtyä projektikoordinaattoriksi, kysyin vain, kuka tulee tilalle. Ja Riitta oli valmis tänne, kokeilemaan toisenlaista työtä, Helena kertoo. Riitta myöntää, että aluksi ajatus uudesta työstä vähän pelotti. - Ajattelin, että omasta työstäni minä selviän, mutta selviänkö täällä. Varsinkin kun Riitta Kujala (oik.) siirtyi kotipalveluohjaajasta vanhainkodin johtajaksi. Johtaja Helena Tampio puolestaan siirtyi koordinaattoriksi Alva-projektiin. Naisten työnkierto kestää vuoden. Riitta Kujala (till höger) flyttade från att ha varit hemserviceledare till föreståndare för ett åldringshem. Föreståndare Helena Tampio började som koordinator för Alvaprojektet. Deras arbetsrotation gäller för ett år. ensimmäisenä viikkona olin sellaisessa flunssassa, että mietin jo pitääkö kävellä suoraan dementiaosastolle, koska siellä olisin oikeassa paikassa, Riitta nauraa. Hänen mukaansa siirtymistä kotipalvelusta Koivurinteelle helpotti oleellisesti se, että molemmissa käytetään samaa tietokoneohjelmaa. - Jos kaikki olisi ollut uutta, työnvaihto olisi ollut liian raskasta. Nytkin on hirveästi sellaista, mikä on minulle aivan uutta. Mutta päivä päivältä työt sujuvat paremmin, Riitta sanoo. Helena Tampion uutena tehtävänä on koordinoida Alva-projektia, joka on Pietarsaaren seudun viiden kunnan yhteinen vanhustenhuollon projekti. Sen tarkoituksena on mm. sijaispankin sekä kuntien yhteisen tietotekniikan käyttöönotto. - Projekti on iso ja minulle suuri haaste. Se on mielenkiintoinen työ juuri seudullisuuden takia. Kunnissa on paljon sellaista asiantuntemusta, jota voi käyttää hyväksi koko alueella, Helena sanoo. Projektikoordinaattorina hän on siirtynyt yli sadan alaisen esimiehestä yksinäiseen työhön omaan työhuoneeseen sosiaalitoimistoon ja uusien työkavereiden pariin. - Viihdyn siellä hyvin, vaikka aluksi oli sopeutumista suljettujen ovien takana työskentelyyn. Mutta välillä on hyvä päästä eroon esimiestyöstäkin, Helena toteaa. Text / Teksti Tiina Manninen Foto / Kuva Pirjo Salonen

13 En smal lärare har försvunnit! Yksi hoikka opettaja kadonnut! Språkbadsskolans kvinnliga lärare suckade över de dåliga vanor de hade fått under jullovet Maten som smakar så gott och som man inte kan låta bli och alla konstiga ringar som har kommit runt midjan. Det tog inte många dagar förrän man kom på att man kan göra någonting åt saken. Så startades 10-klubben. Foto / Kuva 10-Klubben / Klubi Klubbens regler kom man på tillsammans: Det är frivilligt att vara med Alla sätter upp sina mål +, - eller 0 kg Hela skolans personal får delta, även de som är på mammaledighet Rågbröd och frukt i stället för bullar och andra godsaker bjuds under lärarmötena Vägning en gång i veckan och om resultatet blir fel blir det böter 5 På måndag eftermiddagar ordnas gemensamma motionstillfällen Nästan alla kvinnor ville bli ett par kilo lättare men det finns också de som önskade gå ner lite mer, till och med tio kilo. Skolans hälsovårdare vägde alla i början och räknade ut ett personligt BMI. Efter det har alla fått väga sig en gång i veckan och skriva upp resultatet i en gemensam tabell, enligt eget samvete. Motivationen har gått upp och ner och därmed har det blivit klirr i kassan. En del personers mål har ändrats från till + när magen har fått rundare former. Men här har det varit frågan om tillökning i familjen. På måndagar har man samlats i motionens tecken. En av skolans lärare har dragit aerobic en gång i veckan under 8 veckors tid. När våren kom var det rask stavgång på programmet. Nu gäller vattengymnastik och vattenjoggning. En avkopplande kväll med joggning, bastu med dopp, mycket skratt i gott sällskap blir en perfekt våravslutningen för medlemmarna i 10-klubben. Naturligtvis njuter vi av god GI-mat och unnar oss själva en bit chokladkaka (handlad med bötespengar). oh, så gott och nyttigt för oss kvinnor! Deltagandet har varit mycket aktivt. Den sammanlagda minskningen skulle vara en smal lärare. Det här projektet har gjort oss piggare och gett oss mer ork samt stärkt vi-andan. Vi är glada och tacksamma för att TyKy, som vår arbetsgivare Staden Jakobstad ordnar, fungerar så bra. Vi har fått råd och idéer när vi har frågat om hur vi kan organisera det hela. Vi blev också beviljade TyKy-pengar med vilka vi har kunnat finansiera våra motionstillfällen. Viljan att motionera ökar bara man kommer igång och till hösten har vi redan planerat en fortsättning för 10-klubben. Personalen vid Språkbadsskolan. Kielikylpykoulun naisvaltainen opettajaporukka huokaili joululoman jälkeen tavaksi jääneitä huonoja tottumuksia, makeanhimoa ja kertyneitä vuosirenkaita vyötäröllä. Tätä valitusta kesti muutaman päivän kunnes päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen. Perustettiin 10-klubi. Klubin säännöt kehiteltiin yhdessä: Osallistuminen vapaaehtoista, mutta suotavaa. Jokainen määrittelee oman +,- tai 0 tavoitteensa. Mukaan kutsutaan koko talossa työskentelevä henkilökunta sekä äitiyslomalaiset, eikä keneltäkään muultakaan mukaan pyrkivältä ovea suljeta. Keskiviikkoisten palavereiden pullatarjoilut muuttuvat ruisleiväksi ja hedelmiksi Punnitseminen kerran viikossa ja mikäli tulos on väärä, niin sakkomaksu on viisi euroa. Maanantai iltapäivisin järjestetään yhteistä liikuntaa Lähes jokainen nainenhan haluaisi olla pari, kolme kiloa hoikempi, mutta joukossa muutama tavoittelee jopa kymmenen kilon kevennystä! Terveydenhoitajan avustuksella tehtiin alkupunnitukset ja laskettiin henkilökohtainen painoindeksi. Sen jälkeen jokainen on saanut suorittaa oman punnituksensa kerran viikossa ja merkitä omantuntonsa mukaan saavutuksensa yhteiseen taulukkoon. Liian tiukkapipoisia ei olla oltu ja sakkokassaankin on kertynyt ihan mukavasti kolikoita! Muutamilla on -tavoite muuttunut kevään aikana +tavoitteeksi kun vatsa on alkanut kauniisti pyöristyä kertoen tulevasta perheenlisäyksestä. Maanantaisin olemme kokoontuneet yhteen liikunnan merkeissä. Yksi opettajistamme on vetänyt meille jumppaa mukavan musiikin tahdittamana kerran viikossa kahdeksan kertaa. Kevään koitettua lähdimme ulkoilemaan sauvoja reippaasti heiluttaen. Nyt on vuorossa vesijumppaan ja vesijuoksuun tutustumista. Kevätkauden päättäjäisiksi vietämme stressinpoistoiltaa lenkkeilen, saunoen, talviturkit Pohjanlahteen heittäen ja nauraen. Tietysti nautiskelemme hyvää, GI-pitoista ruokaa ja suomme itsellemme palasen, ah niin hyvää ja naisille tarpeellista, sakkorahoilla ostettua suklaakakkua. Osallistuminen kymppiklubiin on ollut aktiivista. Yhteisenä laihdutustuloksena on yhden hoikan opettajan häviäminen. Tämä työporukkamme 10-klubi on antanut meille pirteyttä ja lisännyt työssä jaksamista sekä me-henkeä. Olemme iloisia ja kiitollisia siitä, että työnantajamme Pietarsaaren kaupungin järjestämä tyky-toiminta toimii niin hyvin. Olemme saaneet neuvoja ja ideoita kun olemme niitä kysyneet tätä toimintaa järjestäessämme. Meille myös myönnettiin tyky-rahaa jolla olemme voineet rahoittaa liikuntatilaisuuksiamme. Myös liikunnanhalu kasvaa kun sitä harrastaa, syksyksi olemmekin jo kaavailleet jatkoa 10-klubillemme! Kielikylpykoulun henkilökunta

14 Liikkeelle paremman terveyden puolesta! Pietarsaaren sairauspoissaolotilasto on var sin hyvä. Viime vuonna sairauspoissaolopäiviä oli työn te ki jää kohden 13,9 kun taas esimerkiksi koko maan työmarkkinasektorilla sairauspoissaolopäiviä oli 16 vuodessa. Millainen kaupungin työntekijöiden terveydentila oikein on? - Samoin kuin useimmilla muillakin työpaikoilla, ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet suurin syy kau pungin työn tekijöiden sairauslomiin. Lisäksi sairauslomat ovat ai kai sem paa pidempiä, kertoo työ terveyshoitaja Benita Kronholm. Hän huomauttaa kuitenkin, että se ei kos ke koko henkilöstöä, vaan lähinnä hoitajia, joiden keski-ikä alkaa olla melko korkea ja raskas työ al kaa jättää jälkensä. Vastakohtana on suuri ryhmä työntekijöitä, jotka eivät ota koskaan yhteyttä työ terveys huol toon ja joil la on erittäin vähän sairauspoissaloja. Nykyajan kansantauteja ovat liikalihavuus ja diabetes, viisikymmentä vuotta sitten sairauslomat ai heu tuivat tartuntataudeista ja 80 -luvuilla oli paljon sydänsairauksia, mutta lääkkeet ovat kehittyneet, samoin kuntoutus ja hoi tomenetelmät. Verenpainetautia esiintyy, mutta ei niin vakavissa määrin kuin ennen. Ny kyisin kuor mittuvat selkä, hartiat ja niska, paljolti istumatyön vuoksi. Tämä sen aiheuttaa, sanoo Benita ja ta puttaa edessään olevaa tietokonetta. Staattinen työasento ja kiire lisäävät lihasjännitystä ja myös vaatimus jatkuvasta uuden opettelusta li sää työn kuormittavuutta. Ongelmaa on pyritty parantamaan osittain taukojumpan avulla. - Olemme pitäneet kursseja taukojumppaohjaajille, mutta se menee aaltoina. Esimerkiksi ohjaajan muut taessa muualle voimistelu unohtuu. Lisäksi se koetaan ehkä teennäiseksi, enkä oikeastaan tie dä, ha lu ai sin ko sitä itsekään. Taukojumpan sijasta työntekijöitä kehotetaan pitämään ns. mikrotaukoja. - Esimerkiksi vaihdetaan asentoa ja tehdään vähän hartioiden pumppausliikkeitä, sekin auttaa jo pal jon. Keskusjohtoinen mikrojumppa olisi hy vää, vaikkapa sähkökatkos keskellä päivää joka päi vä, nauraa Benita, mutta lisää sitten: - Sellainen menetelmä taitaisi aiheuttaa liian suuren kaaoksen, mutta pointtina on, että mikään ei saa ol la mo nimutkaista. Yksinkertaiset asiat kestävät ajan mittaan. Muutos alkaa päätöksestä Benita mittaa työntekijöiltä BMI:n eli painoindeksin saadakseen vihiä muun muassa mahdollisesta yli pai nosta. Nykyään ylipainoinen voi olla kuka tahansa, aikaisemmin ylipainoa oli lähinnä van hem - mil la työntekijöillä. - Normaali BMI-arvo on 20-25, kun taas viittaa jo lievään ylipainoon. Se ei ole vielä suuri ter vey sriski, mutta sen tulisi olla hälytyskello, joka kehottaa pysähtymään, miettimään ja tekemään muu - toksia. Tavoite vahvasta ja terveestä kehosta saattaa tuntua ylipainoisen mielestä aivan liian kaukaiselta. - Ei jakseta aloittaa tässä ja nyt, koska tavoitteen saavuttaminen tuntuu vaativan valtavia pon nis tuk sia. Sen sijaan että lykkäisi uusien parempien elämäntapojen aloittamista loman jälkeen, joulun jäl keen tai ensi kevääseen, ehtii tehdä paljon jos aloittaa jonkin muutoksen heti, kehottaa Benita, joka tar joaa apua uuteen alkuun. - Voin olla taustatukena, järjestää kontrollikäyntejä ja yrittää kannustaa, mutta työ on tehtävä itse. Ja se alkaa päätöksellä aloitan nyt ja selviydyn siitä. Se on samanlaista kuin tupakoinnin lopet ta mi nen. Benita keskustelee työntekijän kanssa sopivasta laihdutustavasta eikä suosittele koskaan dieettejä. Ai noa poikkeus on, jos on saanut kutsun linnan juhliin ja on mahduttava pikaisesti juhlatamineisiin. - Ei olisi moraalisesti oikein suositella esimerkiksi jauhedieettejä, ne eivät kuulu terveydenhoitoon. Kaiken A ja O on aktiivinen elämäntapa kävely ja kropan käyttäminen paikasta toiseen siir ryt täes sä. Hissin sijasta kannattaa valita portaat etenkin alaspäin kuljettaessa. - Täällä meidän pikku kaupungissammehan ei ole pitkiä välimatkoja, huomauttaa Benita, joka suo sit telee mie lellään myös Painonvartijoita. Siellä on hyvä ohjelma, jossa keskustellaan ruo kai lu tot tu muk sista ja opetetaan syömään oikein sekä liikkumaan. Apua työnantajalta Kaupunki on antelias ja sponsoroi muun muassa kuntosalikortteja työntekijöilleen. Vuonna 1999 Pie tarsaaren kaupunki sponsoroi ensimmäisen kuntoremonttikurssin. - Jo alusta asti olin sitä mieltä, että se on huippujuttu. Kaupungilla on hyvä talousarvio toimintaa var ten. Työntekijöitä on 1200, joten tavoitettavana monia, mutta ajan mittaan kaikki pääsevät kun toutukseen. Ensimmäisenä kuntoutukseen pääsi vanhustenhuollon henkilöstö. Muita osallistujia ovat olleet esi mer kiksi päiväkotihenkilöstö, toimistohenkilöstö ja tietenkin johto. - Ohjelma on hyvä ainakin lyhyellä aikavälillä, sillä se antaa työntekijälle oikeanlaista potkua eikä ra sita työn antajaakaan. Ohjelma maksaa itsensä takaisin monta kertaa, katsoo Benita. Hän on kuul lut hen ki löistä, jotka ovat tehneet ohjelman ansiosta suuria muutoksia terveytensä hoitamiseen. Myös tyky-tonnista on tullut erittäin suosittu ja Benita pitää sitä linkkinä parempaan terveyteen. - Työnantajan tulee motivoida työntekijöitä hyviin elämäntapoihin ja tyky-tonni on motivoiva. Avus tus käytetään vapaaaikana, joten työntekijät saavat tutustua toisiinsa työajan ulkopuolella. He kek si vät kaikenlaista, mielikuvituksella ei ole rajoja on tehty esimerkiksi teatterimatkoja ja retkiä Mässkäriin. Henkinen hyvinvointi on erittäin tärkeää työviihtyvyyden kannalta, toteaa Benita Kronholm ja lainaa Ciceroa, joka tunsi terveellisen elämän salat jo 44 ennen Kristusta. Vanhuutta vastaan on taisteltava kuten sairauttakin vastaan taistellaan. Terveydestä on huolehdittava. On harjoitettava liikuntaa; ei pidä auttaa ainoastaan ruumista, vaan myös henkeä ja sielua. Ne nimittäin tylsistyvät vanhuuden myötä, jos ei liikunta niitä välillä ruoki. Ruumis tulee liikunnasta raskaaksi, mutta kuten öljytilkka elvyttää lampun valon, liikunta elvyttää myös hengen. Teksti: Ulla Linder (Lainaukset Benita Kronholmin arkistosta) KÄVELY On liikuntaa, joka ei vaadi tiloja Se on resepti ilman lääkkeitä Se on laihdutusmenetelmä vailla ruokavaliota Se on kauneusaine, jota ei voi ostaa Se on rauhoittava aine ilman pilleriä Se on terapiaa ilman psykoanalyytikkoa Se on nuoruudenlähde, joka ei ole tarua Kävely on lomaa, joka ei maksa senttiäkään! Benita Kronholmin kätköistä, kirjoittaja tuntematon

15 Formula I Bike Racing Picture Team proudly presents: Friluftseftermiddag för miljö- och byggnadsnämndens personal Ympäristö- ja rakennuslautakunnan henkilöstön ulkoiluiltapäivä Start grid: valot ovat sammuneet (lue; toimistossa), osallistujat ryntäävät ajopeleihinsä Lamporna har släckts, deltagarna rusar till sina cyklar Ensimmäinen tiukka kaarre vasempaan Eva- Stinan vetäessä letkaa. Huomaa Micaelin taktinen pelisilmä Bertilin kytätessä ohitusta. Första kurvan till vänster, Eva-Stina drar. Lägg märke till Micaels taktiska öga, då Bertil försöker cykla förbi 1st Pit Stop: Kaikki ovat vielä hyvin joukossa mukana, vain Estrid on hieman jälkeenjäänyt huonojen rengaspaineidensa takia. Alla hänger ännu med, endast Estrid kommer litet efter pga. dåligt lufttryck i ringen. Osallistujat ovat joutuneet puhutteluun holtittoman ajon vuoksi. Rolf yrittää kiinnittää huomion toisaalle. Deltagarna har fått tillrättavisning pga. riskfylld körning. Rolf försöker fästa sin uppmärksamhet åt annat håll. Vanhasta ei meinaa saada kirveelläkään uutta Det är hopplöst att få nytt av gammalt

16 Pit Stop 2: Tankkaus tapahtui terveellisissä merkeissä. Muut hoitometodit jäivät tällä kertaa vain tutustumiseen. Pit Stop 2: Tankningen skedde i hälsosam omgivning. Vi blev informerade om husets övriga behandlingsutbud Matka jatkuu... Sonja on nostanut sijoitustaan, kärjessä edelleen Åsa ja Eva-Stina. Färden fortsätter... Sonjas placering har förbättras, Åsa och Eva-Stina cyklar fortvarande i spetsen. Maisemien ja päivän kauneus sai meidät pysähtymään "Sorsalammella. Den sköna dagen och de vackra vyerna avslutade vår hemresa vid Lövblomsfladan. Yleisömmekin tuntui nauttivan enemmän lämpimän syyspäivän kauneudesta kuin pyöräilijöistä. Matka oli kuitenkin ollut kaikille osallistujille mieluinen ja nautittava. Kiitokset kaikille mukana olleille. Vår publik njöt mera av den sköna och varma höstdagen än cyklisterna. Vi var alla överens om att vår friluftsdag var mycket givande. Tack så mycket till er alla som var med. Esa Koskela

17 Framåt för bättre hälsa! Sjukfrånvarostatistiken i Jakobstad är tämligen bra, 13,9 kalenderdagar/anställd i fjol, jämfört med till exempel genomsnittet för hela arbetsmarknadssektorn i landet 16 frånvarodagar i året. Hur står det egentligen till med hälsan hos stadens anställda? - Liksom på de flesta arbetsplatser är sjukdomar i stöd och rörelseorganen den största orsaken till sjukskrivningar. Sjukskrivningarna är också längre än förut, berättar arbetshälsovårdare Benita Kronholm, men påpekar att det inte gäller hela personalen, utan främst vårdarna, där medelåldern börjar bli rätt hög och det tunga arbetet börjar märkas. Som en motpol finns en stor grupp anställda som aldrig hör av sig och har väldigt liten sjukfrånvaro. Folksjukdomen nu just är fetma och diabetes, för femtio år sedan var det infektionssjukdomar som ledde till sjukskrivningar. - På 70- och 80-talen var det mycket hjärtsjukdomar, men medicinerna har utvecklats, liksom rehabilitering och vård. Högt blodtryck förekommer, men inte i så allvarlig grad som förr. Nu är det ryggar, axlar och nackar som belastas, mycket på grund av stillasittande arbete. Det är denhär som ställer till det, säger Benita och klappar datorn framför sig. Den statiska arbetsställningen och brådskan ökar muskelanspänning, och kraven på att ständigt lära sig nytt ökar också belastningen i arbetet. Pausgymnastiken har varit ett försök att delvis råda bot på problemet. - Vi har dragit kurser för ledare i pausgymnastik, men det är en vågrörelse, ledarna flyttar till exempel och så glöms gymnastiken bort. Den upplevs kanske också som onaturlig och jag vet egentligen inte om jag själv skulle vilja ha det här. Istället uppmanas de anställda ta så kallade mikropauser. - Man ändrar till exempel sin ställning och pumpar lite på axlarna, redan det gör mycket. Det skulle vara bra med en centralstyrd mikrogymnastik, typ ett elavbrott mitt på dagen, varje dag, säger Benita och skrattar, men tillägger: - Den metoden kanske skulle innebära lite väl mycket kaos, men poängen är att inget får vara omständligt, det är det enkla som håller i längden. Förändring börjar med ett beslut Benita mäter BMI, bodymassindex, på arbetstagarna, för att få en fingervisning om bland annat övervikt. Idag kan vem som helst vara överviktig, tidigare var det främst äldre anställda. - Normalt BMI-index är 20-25, börjar vara lindrig övervikt. Då är det inte ännu stor risk för hälsan, men det borde vara en varningsklocka för att stanna upp, tänka efter och göra förändringar. För någon som av olika orsaker blivit överviktig kan målet en stark och frisk kropp te sig alltför långt borta. - Man orkar inte börja här och nu, eftersom det ser ut att behövas en jätteansträngning för att nå till målet. Men istället för att skjuta upp början på nya, bättre vanor till efter semestern, efter julen, nästa vår och så vidare, hinner man göra mycket om man börjar med något direkt, uppmanar Benita, som erbjuder hjälp till en nystart. - Jag kan finnas med som ett stöd, ge kontroll tider och försöka peppa, men jobbet måste själv göras. Och det börjar med ett beslut jag börjar nu och jag klarar det. Det är likadant som att sluta röka. Benita diskuterar med den anställde vad som kunde vara lämpligt och rekommenderar aldrig olika dieter, enda undantaget är om man blivit bjuden på slottsbal och snabbt behöver rymmas in i festblåsan. - Det skulle inte vara moraliskt riktigt att rekommendera till exempel pulverdieter, det hör inte ihop med hälsovård. En aktiv livsstil är A och O att promenera och använda sin kropp till att förflytta sig. Att ta trapporna - ej hissen - i synnerhet ej neråt. - Vi har ju inga avstånd i vår lilla stad, påpekar Benita, som också gärna rekommenderar viktväktarna, de har ett bra program där man diskuterar matvanor och lär folk äta rätt och motionera. Hjälp av arbetsgivaren Staden är generös med sponsorering av bland annat gymkort för de anställda. År 1999 sponsrade staden Jakobstad den första kuntoremontti -kursen. - Jag ansåg från första början att det var en supergrej och staden har en bra budget för verksamheten. Vi har 1200 anställda och det är många att nå, men på lång sikt kommer alla att få åka på rehabilitering. De första som deltog i kuntoremontti var personalen från åldringsvården, andra som deltagit har varit till exempel daghemspersonalen, kanslipersonal och naturligtvis ledningen. - Åtminstone kortsiktigt är programmet bra, den ger arbetaren en spark i rätt riktning och belastar inte arbetsgivaren heller. Programmet betalar sig tillbaka många gånger om, anser Benita, som har hört om personer som gjort stora förändringar i skötseln av hälsan tack vare programmet. Tyky-tonni är också något som blivit väldigt populärt bland stadens anställda, och som Benita ser som ett led till bättre hälsa. - Arbetsgivaren skall motivera till positiva vanor och Tykytonni är motiverande. Understödet skall användas på fritiden, arbetarna får bekanta sig med varandra utanför arbetstid. Det finns allt möjligt som de anställda hittar på, det finns inget tak för fantasin - det har varit teater resor, utflykter till Mässkär och så vidare. Det psykiska välbefinnandet är väldigt viktigt för arbetstrivseln, anser arbetshälsovårdare Benita Kronholm och citerar Cicero, som redan 44 före Kristus visste vad som gäller: Man bör kämpa mot åldrandet Likaväl som mot sjukdom. Man bör vårda sin hälsa. Man bör röra på sig; men inte sköta enbart kroppen utan också sinnena och själen. Dessa avtrubbas nämligen med åldern, om inte rörelse underhåller dem. Kroppen blir tung av rörelse, men såsom en droppe olja i lampan ger ett ljusare sken, så uppfriskar rörelse era sinnen Text: Ulla Linder (Citaten från Benita Kronholms arkiv) PROMENADEN Är en motionsform som inte kräver någon sal Den är ett recept utan medicin Den är en bantningsmetod utan diet Den är ett skönhetsmedel som inte finns att köpas Den är ett lugnande medel utan droger Den är en terapi utan psykoanalytiker Den är en ungdomskälla som inte är en myt Promenaden är en semester som inte kostar en cent! Okänd författare, ur Benita Kronholms gömmor

18 Över fyrtio år med staden Jakobstad I slutet av maj går en trio med över hundra års ihopräknad arbetserfarenhet i pension från tekniska verket. Fastighetsregisterskötare Ulla Forslund och kanslist Gunda Jåfs började båda jobba för staden 1962, och trots att stadsarkitekt Roger Wingren återvände till stadens anställning först 1974, gjorde han redan 1964 praktik för staden. Alla har dessutom känt varandra sedan skoltiden, Ulla och Roger sedan barnträdgården. När de tre gemensamt tänker tillbaka på allt som hänt under åren med staden, är tonen skojfrisk och familjär. Gunda Jåfs kommer ihåg hur fröken Salminen gick i pension då hon och Ulla Forslund började arbeta. - Tiden har bara rusat iväg, då kunde man inte ens tänka sig att någon kunde jobba såhär länge, säger Gunda. Ulla Forslund erinrar sig att Roger Wingren satt och ritade karikatyrer på möten 1964 och Gunda minns en av hans teckningar över hur en kvinna ser ut, kanske inspirerat av hans allra första egna arbetsuppdrag för staden, som han själv då tyckte var aningen pinsamt. - Jag mätte upp barnbördshuset på Kvarnbacken åt Knut Molander. Jag tyckte det var lite besvärande med alla kvinnorna. Mycket har förändrats under fyrtio år på arbetet, bland annat har titlarna i stort fallit bort. Det är hördu idag, konstaterar Gunda. Arbetslördagar och lördagskaffet, som alla minns med värme, är också borta bestämde en ny ledare i staden att man skulle jobba samtidigt som man drack kaffe, kaffepauserna skulle bort. Försöket blev inte långvarigt, och medan det ännu pågick, var folk också påhittiga. - Kaffet som blev över efter gubbarnas arbetsmöte på morgonen drack vi smyg i källaren och på wc, avslöjar Gunda. En sak som ingen saknar är tobaksröken som förr hängde tungt över de anställda. - På 70-talet hade rökningen minskat, men en dansk gästarkitekt hängde upp en skylt i kafferummet: Lökning förbjuden många av oss var nämligen förtjusta i lök och vitlök, avslöjar Roger och fortsätter: - Det var litet och familjärt på byggnadskontoret på den tiden. Det fanns en god koppling mellan mätningsavdelningen och arkitekterna. Nu har byråkratin blivit tuffare. Den familjära tilltron man hade till varandra förr finns inte mera, säger Roger, men tror att man kan få tillbaka den genom gott ledarskap, mindre byråkrati och hierarkiska system. Trygg och levande stad tidigare Jakobstad var tätare till sin struktur och mera levande förr, med bland annat flera affärer i centrum. - Nu är det bara bilar, konstaterar Ulla Forslund. - Det bodde dubbelt mer folk än i dag per kvadratkilometer, lägenheterna var mindre och det fanns mera barn. Treåringar kunde röra sig fritt i stan. Jag kommer ihåg då vi åkte kälke och polismästare Laurell sa: Försiktigt pojkar, det kan komma en bil. Tryggheten som då fanns, skulle jag unna barnen än idag, säger Roger Wingren. Annat som trion minns från förr är Frälsningsarmén, som spelade på torget och lockade barn till sina utrymmen. - Storstrejken 1956 var en stor upplevelse, och framför allt marknaderna, säger Roger, som minns att han brukade stå bakom ett plank med Lasse Irjala och skjuta ballonger med luftgevär. - Men då var jag inte ännu anställd åt staden, påpekar han. Något som helt försvunnit ur stadsbilden är hästarna och hästkarlarna, anställda av staden. Det är inte bara nu köken är centraliserade, också förr kördes mat valpsoppa - till stadens skolor med någon av stadens tre hästar. - Karlarna fick smutstillägg och också lön till hästen, minns Gunda. Roger Wingren anser att det är höjdpunkterna i stadens utveckling som överväger när han minns tillbaka. - Jag har fått vara med om mycket intressanta projekt och sådana processer som inte hade varit möjliga i en större stad, säger Roger och nämner mitten av 80-talet, då något av en folklig rörelse ledde till centrumförnyelsen. - Vi fick SAFA priset för det Det fanns en kraft i Jakobstad och det var stimulerande att få vara med. Då vi byggde gågatan slog lågkonjunkturen till, folk stod och skällde först, Hass pengan på tokode, men sen svängde det och blev idel lovord. Stadsarkitekten anser att Jakobstad är en unik stad. - Varje gång vi har folk utifrån som gäster är jag lika stolt över att visa staden. Detta är inte Finland, säger de. Jakobstad har kroppen samlad så att säga, påpekar Roger och nämner bostadsmässan som en annan personlig höjdpunkt i stadens utveckling. - Den berörde hela stadsförvaltningen, det byråkratiska fick vika, alla kämpade för samma sak. Vi tänkte lite annorlunda och var föregångare i stadsbebyggelse i Finland, anser Roger. - Det var en jobbig sommar, minns Gunda bostadsmässans inverkan på hennes arbete. Gemenskap och glädje det centrala Hemligheten med de många arbetsåren ligger i en bra arbetsgivare och god stämning på jobbet. Foto / Kuva Pirjo Salonen - Jag har aldrig varit missnöjd över att fara tillbaka på jobb, vi har haft så bra arbetskamrater, säger Ulla Forslund. - Vi har både gråtit och skrattat tillsammans. Men trots att vi nu är i dataåldern, hade vi mera tid att prata och skoja på arbetet förr, och ändå fick vi saker och ting gjorda. Fast det skulle inte mera gå utan dator idag, anser Gunda Jåfs. - Å andra sidan är mycket dubbelarbete, allting är inte alltid nödvändigt. Att registrera något tog förr tio minuter, nu tar det en vecka, det ska bearbetas och överföras i flera omgångar, påpekar Ulla. - Mekanisering och stress går hand i hand. Det är inte meningen att man ska ha roligt på jobbet, man ska vara effektiv och jobba hela tiden, säger Gunda. Men gemenskapen är viktig för att man ska orka och energi uppstår ur kreativt gemensamt tänkande då händer något nytt och bra. - Utbrändhet kommer av att inte ha tid att stanna upp, det finns krav på en oerhörd fart hela tiden. Men det finns nya företagsidéer, en motvåg mot att allt ska köpas och säljas, berättar Roger Wingren och tillägger: - Stadsborna är inte våra kunder, som vi ska förtjäna på, utan det hela handlar om känsla - att vilja göra något bra för dem. Framtidsplaner På frågan hur de tror staden ska klara sig utan dem, ger de klart besked: - De klarar sig inte, det är nog slut nu, menar Roger. - Vi är de sista entusiasterna, säger Gunda och påpekar att de blivit väldigt populära nu då de ska sluta. Oskojat har alla tre planerna klara efter maj, Ulla tänker ta dagen som kommer och sköta barnbarn, medan Gunda och Roger har arbete framför sig. - Jag ska hjälpa min man med plantskolan, säger Gunda, medan Roger bara stiger på nytt spår han är redan involverad i planeringen av Lassfolkska kvarteret och satsar helt på det efter pensioneringen. Sina arbetsår för staden sammanfattar Gunda med orden Man har gjort sitt bästa och fått vara frisk, medan Roger väljer att citera Salomon: Vi fick vara glada i vårt arbete. Text: Ulla Linder

19 Yli 40 vuotta Pietarsaaren kaupungin palveluksessa Toukokuun lopussa jää teknisestä virastosta eläkkeelle kolmikko, jolla on yhteensä yli sadan vuo den työkokemus. Kiinteistörekisterinhoitaja Ulla Forslund ja kanslisti Gunda Jåfs aloit ti vat kum pi kin työnsä kaupungin palveluksessa vuonna 1962, ja vaikka kaupunginarkkitehti Roger Wingren pa la si kaupungin palvelukseen vasta vuonna 1974, työskenteli hän harjoittelijana jo vuonna L i säk si kaikki kolme ovat tunteneet toisensa jo kouluajoista lähtien, Ulla ja Roger ovat tutustuneet jo las tentarhassa. He muistelevat kaikkea vuosien varrella tapahtunutta leikkisään ja tuttavalliseen sä vyyn. Gunda Jåfs muistaa, kuinka neiti Salminen jäi eläkkeelle hänen ja Ullan aloittaessa työnsä. - Aika on kulunut huimaa vauhtia. Silloin ei osannut edes kuvitella, että joku voisi olla töissä näin pit kään, sanoo Gunda. Ul la Forslund muistelee, että Roger Wingren piirsi kokouksissa karikatyyrejä vuonna 1964 ja Gunda muistaa erään hänen piirroksistaan, joka esitti naisen ulkomuotoa. Piirroksen innoittajana oli eh kä Rogerin ensimmäinen oma tehtävä, jota hän itse piti tuolloin hieman piinallisena. - Mittasin Myllymäen synnytyslaitoksen Knut Molanderille. Mielestäni oli vähän kiusallista olla siel lä naisten keskellä. Monet asiat ovat muuttuneet 40 työvuoden aikana, muun muassa tittelit ovat hävinneet lähes ko ko naan. - Nykyään muita puhutellaan sanomalla kuule, toteaa Gunda. Pois sa ovat myös työlauantait ja lauantaikahvit, joita kaikki muistelevat lämpimästi. Vuonna 1964 päät ti kaupungin uusi johtaja, että kahvia juotaessa tehtäisiin töitä ja kahvitunnit jäisivät pois. Ko kei lusta ei tullut pitkäaikainen ja sen aikana väki oli kekseliästä. - Miesten aamuisista työkokouksista jääneen ylimääräisen kahvin joimme salaa kellarissa ja ves sas sa, Gunda paljastaa. Kukaan heistä ei kaipaa työntekijöiden yllä raskaana leijunutta tupakansavua luvulla tupakointi oli jo vähentynyt, mutta tanskalainen vieraileva arkkitehti ripusti kah vi huo nee seen kyltin: Lökning förbjuden monet olivat nimittäin ihastuneita sipuliin ja valkosipuliin, ker too Roger ja jatkaa: - Siihen aikaan rakennustoimistossa oli pientä ja kodikasta. Mittausosaston ja arkkitehtien välillä oli hy vä yh teys. Nykyään byrokratia on tiukempaa. Tuttavallista luottamusta ei enää ole, sanoo Roger. Hän us koo kuitenkin, että sen voi saada takaisin hyvällä johtajuudella sekä byrokratian ja hie rarkian vä hen tämisellä. Kaupunki ennen turvallinen ja elävä Pietarsaari oli ennen tiiviimpi rakenteeltaan ja elävämpi, keskustassa oli mm. nykyistä enemmän kaup poja. - Nykyään on vain autoja, toteaa Ulla Forslund. - Neliökilometriä kohden asui tuplasti enemmän väkeä kuin nykyään, asunnot olivat pienempiä ja lap sia oli enemmän. Kolmivuotiaat saattoivat liikkua vapaasti kaupungilla. Muistan kun las kim me mäkeä kelkalla ja poliisimestari Laurell sanoi: Varovasti pojat, voi tulla auto. Tuon ajan tur val li suu den tunteen soisin nykyajan lapsillekin, sanoo Roger Wingren. Li säksi kolmikon mieleen on jäänyt Pelastusarmeijan väki, joka soitti torilla ja houkutteli lapsia ti loi hinsa. - Vuoden 1956 suurlakko oli vaikuttava kokemus. Lisäksi erityisesti ovat jääneet mieleen mark ki nat, sanoo Roger. Hän muistelee, et tä tapasi seistä Lasse Irjalan kanssa lankkuaidan takana am pu mas sa ilmapalloja rikki ilmakiväärillä. - Mutta tuohon aikaan en ollut vielä kaupungin palveluksessa, hän huomauttaa. Kaupunkikuvasta ovat hävinneet kokonaan hevoset ja kaupungin palveluksessa työskennelleet he vos miehet. Keittiöiden keskittäminen ei ole mikään uusi asia. Ennenkin kuljetettiin ruokaa pen tu jen soppaa kaupungin kouluihin jollakin kaupungin kolmesta hevosesta. - Mie hille maksettiin likaisen työn lisää ja lisäksi palkka hevoselle, muistelee Gunda. Roger Wingren toteaa, että parhaiten mieleen ovat jääneet kohokohdat kaupungin kehityksessä. - Olen saanut olla mukana erittäin mielenkiintoisissa hankkeissa ja prosesseissa, jotka eivät olisi ol leet mahdollisia suu remmassa kaupungissa, sanoo Roger ja mainitsee 80- luvun puolivälin, kun suo ra nainen kansanliike johti kes kustan uudistamiseen. - Saimme siitä SAFA:n palkinnon vuonna Pietarsaaressa oli voimaa ja oli innostavaa saada ol la mukana. Kävelykatua rakentaessamme alkoi lama. Aluksi haukuttiin, Tuhlata nyt rahaa tuom moi seen, mutta myöhemmin kaupunkilaisten mieli muuttui ja kävelykatu sai pelkkiä kehuja. Kaupunginarkkitehti pitää Pietarsaarta ainutlaatuisena kaupunkina. - Olen aina yhtä ylpeä esitellessäni kaupunkia ulkopuolisille vieraille. Tämä ei ole Suomea, he to tea vat. Pietarsaarella on niin sanotusti hallittu vartalo, huomauttaa Roger ja mainitsee asuntomessut toi sena henki lökohtaisena kohokohtanaan kaupungin kehityksessä. - Koko kaupunginhallinto osallistui järjestelyihin. Byrokratia sai väistyä kun kaikki tekivät työtä yh teisen asian puo lesta. Meillä oli hieman erilainen ajattelutapa ja olimme kaupunkiasutuksen edel lä kävijöitä Suomessa, katsoo Roger. - Se oli työntäyteinen kesä, muistelee Gunda asuntomessujen vaikutusta omaan työhönsä. Yhteishenki ja ilo keskeisellä sijalla Pitkän työsaran salaisuutena on hyvä työnantaja ja hyvä työilmapiiri. - Milloinkaan töihin meno ei ole tuntunut ikävältä, meillä on ollut niin hyvät työtoverit, sanoo Ulla Forslund. - Olemme itkeneet ja nauraneet yhdessä. Vaikka nyt eletäänkin tietokoneaikaa, oli meillä ennen enem män aikaa jutella ja laskea leikkiä töissä, ja silti työt tulivat tehdyksi. Vaikka ei nykyään enää pär jäisi ilman tietokonetta, sanoo Gunda Jåfs. - Toisaalta nykyään tehdään paljon kaksinkertaista työtä, kaikki ei aina ole tarpeellista. Ennen re kis te röin ti kesti kymmenen minuuttia, nyt se kestää viikon. Tietoja on työstettävä ja siirrettävä mo neen ker taan, huomauttaa Ulla. - Koneellistuminen ja stressi kulkevat käsi kädessä. Ei ole tarkoitus, että työssä pidetään hauskaa, on ol ta va tehokas ja tehtävä työtä koko ajan, sanoo Gunda. Yhteishenki on kuitenkin tärkeää jaksamisen kannalta ja yhteinen luova ajattelu synnyttää energiaa silloin tapahtuu jotakin uutta ja hyvää. - Loppuunpalaminen johtuu siitä, että ei ole aikaa pysähtyä, koko ajan vaaditaan mahdotonta vauh tia. On kuitenkin olemassa uusia yritysideoita, vasta-aalto sille, että kaikki on ostettavissa ja myy tä vis sä, kertoo Roger Wingren ja lisää: - Kaupunkilaiset eivät ole asiakkaita joita palvelemme, vaan kaikessa on kyse tunteesta halusta teh dä jotakin hyvää heidän parhaakseen. Tulevaisuuden suunnitelmia Kysyessäni miten he luulevat kaupungin pärjäävän ilman heitä, heillä on varma vastaus: - Ei mitenkään, kaikki on nyt lopussa, sanoo Roger. - Me olemme viimeiset tulisielut, sanoo Gunda ja huomauttaa, että heistä on tullut kovin suosittuja nyt, kun he ovat jäämässä eläkkeelle. To dellisuudessa heillä kaikilla on selvät suunnitelmat toukokuun jälkeen. Ulla aikoo elää päivä ker ral laan ja hoitaa lastenlapsia, kun taas Gundaa ja Rogeria odottavat työt. - Minä autan miestäni taimistolla, kertoo Gunda. Roger puolestaan astuu vain uusille urille hän on jo mukana Lassfolkin korttelin suunnittelussa ja panostaa siihen täysipainoisesti eläkkeelle jäätyään. Gunda tiivis tää työvuotensa kaupungin palveluksessa sanoin On tehnyt parhaansa ja saanut olla ter ve, ja Ro ger puolestaan lainaa Salomoa: Saimme iloita teoistamme. Teksti: Ulla Linder

20 Staden Jakobstads nya logo Staden Jakobstads nya logo har sitt ursprung i den gamla traditionsrika julsymbolen tro, hopp och kärlek (kors, ankare, hjärta), som under de senaste seklen varit en verklig jakobstadssymbol. I stadens nya version har hjärtat förstorats i förhållande till korset och ankaret för att associera till ett centrums liv och puls. Tro, hopp och kärlek symbolerna finner man redan i bibeln. Och de var mycket populära under 1600-talet speciellt bland sjömän. Symbolerna prydde bl.a sjömanskistor och de tatuerades på sjömän, vilka ofta kom från Jakobstad, liksom skeppen. Stadens nya logo bär färgerna mörkblå och varmröd. Dessa färger symboliserar hav och kustbygd respektive puls, liv och kärlek. Bengt Björk grafisk designer Pietarsaaren kaupungin uusi logo Pietarsaaren kaupungin uusi logo juontaa juurensa vanhoista perinteikkäistä joulun symboleista, uskosta toivosta ja rakkaudesta (risti, ankkuri, sydän), jotka viimeksi kuluneina vuosisatoina ovat muodostuneet todelliseksi Pietarsaaren symboliksi. Kaupungin uudessa logossa on sydän ristiä ja ankkuria suurempi antaakseen mielikuvan keskustan elämästä ja sykkeestä. Usko, toivo ja rakkaus _symbolit esiintyvät jo Raamatussa. Niiden suosio oli hyvin suuri 1600-luvulla erityisesti merimiesten keskuudessa. Kuviot koristivat mm. merimieskirstuja, ja ne tatuoitiin usein pietarsaarelaisten merimiesten ihoon laivankuvien ohella. Kaupungin uuden logon värit ovat tummansininen ja lämpimän punainen. Ne kuvastavat merta ja rannikkoseutua, ja elämän sykettä ja rakkautta. Bengt Björk graafinen suunnittelija