Teille, arvoisat lukijat, toivomme oivaltamisen iloa. ClimBus tiimi

Transkriptio

1 1

2 2

3 Lukijalle Tämä on Tekesin ClimBus Ilmastonmuutoksen hillinnästä liiketoimintaa -ohjelman ( ) testamentti evääksi tulevaan. Se kertoo, miten me suomalaiset voimme olla eturintamassa ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen osaamisessa ja innovoinnissa. Ajatukset ovat syntyneet ohjelman johtoryhmän yhteisen pohdinnan tuloksena. Tausta-aineisto koottiin marraskuussa 2008 pidetyissä työpajoissa, joihin osallistui yli 60 ohjelmassa mukana ollutta tutkijaa ja yritysten edustajaa. Ohjelman johtoryhmä kiteytti omissa työpajoissaan tämän varsin runsaan aineiston kymmeneen käskyyn. Muodollaan testamentti viestii siitä, että asiat ovat tärkeitä: on pakko ryhtyä toimeen. Yritysjohtajien ja asiantuntijoiden näkemykset vahvistavat käskyjen sanomaa. Ne myös luovat uskoa siihen, ettei peliä ole menetetty. Lämmin kiitos kaikille työhön osallistuneille näkökulmista, mielipiteistä ja arvokkaasta keskustelusta. 3 Teille, arvoisat lukijat, toivomme oivaltamisen iloa. ClimBus tiimi

4 Sisältö 4 Tarvitaan osaamista ja innovaatioita 6 Haastattelussa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ClimBus-ohjelma vauhditti ilmastonmuutokseen liittyvää liiketoimintaa 8 Marjatta Aarniala ClimBus-ohjelman päällikkö, Tekes Mieti ainakin kymmenen minuuttia! 10 Jussi Nykänen ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Ilmastonmuutos muuttaa voimakkaasti liiketoimintaympäristöä 12 Todellinen markkinamullistus odotettavissa ClimBus-ohjelman toiminta ja tulokset ClimBus-ohjelman johtoryhmä 61

5 Käsky 1. Ilmasto-osaaminen osaksi Suomi-kuvaa 18 Ympäristöliiketoiminta on olennainen osa Suomi-kuvaa Johtaja Jukka Koivisto, EK Ohjelmapäällikkö Santtu Hulkkonen, Finpro Käsky 2. Osaamispohja kuntoon 22 Opetuksen ja tutkimuksen näkökulmia Käsky 3. Panostukset kohdennettava 28 Fokusoi ja kehitä! Toimitusjohtaja Tommy Jacobson, CLEEN Oy Ylijohtaja Hannu Raitio, Metla Käsky 4. Kiireesti kansainvälisille markkinoille 32 The Switch jättiharppauksin tuulivoimamarkkinoille Toimitusjohtaja Jukka-Pekka Mäkinen, The Switch Oy 5 Käsky 5. Avainteknologioiden kehittämiseen, kaupallistamiseen ja myyntiin panostettava 36 Fortum uskoo uusiin teknologioihin Kehitysjohtaja Timo Karttinen, Fortum Energiatehokkuus on ABB:n ydinosaamista Teknologiajohtaja Kimmo Forsman, ABB Oy Käsky 6. Riskisijoittajia ja demonstraatiorahoitusta tarvitaan paljon lisää 40 Tuulivoimaa vientiin Toimitusjohtaja Jari Varjotie, WinWinD Oy Menestystarinat houkuttavat sijoittajia Tutkimusjohtaja Tarja Teppo, Cleantech Invest Oy Käsky 7. Lisää paukkuja energiatehokkuuteen 44 Teräsjätti investoi energiansäästöön Energiajohtaja Mikko Rintamäki, Outokumpu Palveluosaamiselle on kysyntää Toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski, YIT Käsky 8. Kuuntele asiakasta herkällä korvalla 50 Metso panostaa ympäristöliiketoimintaan Toimitusjohtaja Jorma Eloranta, Metso Palveluilla lisää tehokkuutta Toimitusjohtaja Heikki Malinen, Pöyry Käsky 9. Loppukuluttaja ohjaa tuotantoa 54 Mitä julkkikset edellä Tutkimusprofessori Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Käsky 10. Sopeutuminen koskee kaikkia 58

6 6 Energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat kaksi tasavahvaa toimintaaluetta uudessa ilmasto- ja energiastrategiassa. Molemmissa on saatava merkittäviä tuloksia, jotta saavuttaisimme päästötavoitteet. VALTIONEUVOSTO

7 Tarvitaan osaamista ja innovaatioita Haastateltavana elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Innovaatioiden ja osaamisen kehittäminen on keskeinen työkalu ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Innovaatioiden ja teknologian avulla saadaan aikaan pitkäkestoisia vaikutuksia. Mutta vielä tärkeämpää on osaaminen ja sen kehittäminen: se on strategian onnistumisen kannalta keskeistä ja kaikkea toimintaa läpileikkaava tekijä, toteaa ministeri Mauri Pekkarinen. Osaamisen kehittämiseen panostetaan monella tasolla: perustutkimuksesta uusien innovaatioiden markkinoille saamiseen ja peruskoulutuksesta aina käytännön täydennyskoulutukseen asti. Panostukset kohdennettava Kilpailu ilmasto- ja energia-alalla on kovaa, ja Suomi voi pienuutensa vuoksi olla maailman kärkeä vain joillakin osa-aloilla. Siksi ilmasto- ja energiastrategiassa painotetaan maamme vahvoihin aloihin panostamista. Uskon vakaasti, että sekä energian tehokkaan käytön että uusiutuvan energian alalla on osia, joissa olemme nyt ja tulevaisuudessa maailman kärkeä. Työ- ja elinkeinoministeriö on jo tukenut muutamaa melko suurta demonstraatiohanketta, ja niiden lisäksi useita pienempiä. Muutaman vuoden kuluttua on tarvetta varsinkin liikenteen toisen sukupolven biopolttoaineita valmistavien laitosten käytännön kokeiluihin. Pyrimme varautumaan tähän kansallisesti, kun taas EU:n yhteisiä demonstraatiorahoja pitää käyttää usean eri teknologian kokeiluun. Kaukolämmön hyödyntäminen ja lämpöyrittäjyys ovat esimerkkejä suomalaisesta osaamisesta. Valtio energiatehokkuuden esimerkkinä Valtioneuvostolla ja koko valtiosektorilla on oltava esimerkillinen rooli energiatehokkuudessa, Pekkarinen sanoo. Paraikaa ministeriössä valmistellaankin lakia julkisen sektorin energiatehokkuudesta. Tuleva laki edellyttää muun muassa energiatehokkuuden toimintasuunnitelman laatimista kaikille valtion organisaatioille. Näen tärkeäksi, että ministeriöni, työ- ja elinkeinoministeriö, laatii oman korkeatasoisen suunnitelmansa tämän ja ensi vuoden aikana ja huolehtii myös oman hallinnonalansa kattavasta ja ripeästä mukaantulosta. 7

8 8 IDEALMAINOS

9 ClimBus-ohjelma vauhditti ilmastonmuutokseen liittyvää liiketoimintaa Marjatta Aarniala ClimBus-ohjelman päällikkö, Tekes Tekesin ClimBus-ohjelma on ajoittunut ilmastopoliittisesti merkittävään ajanjaksoon, vuosille Ohjelman käynnistyessä ei vielä osattu ennakoida, miten nopeasti ilmastoteknologiamarkkina kehittyy ja miten merkittäväksi yksittäisen kuluttajan rooli kasvaa. Ohjelma herätti yritykset ilmastonmuutoksen hillintään ja sai ne hyödyntämään sen tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ohjelma on tukenut myös uusien liiketoimintamallien kehittämistä niin teknologia- kuin palveluliiketoiminnassa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaaditaan suuria kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä, mikä mullistaa nykyisen energiantuotantojärjestelmän koko maailmassa. Tärkeiksi kehityskohteiksi ovat nousseet uusiutuvan energian tuotantoteknologian kehittäminen sekä teollisuuden ja asumisen energiatehokkuuden parantaminen. Teknologialla on merkittävä rooli kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisessa. Osa uusiutuvan energian tuotannon teknologioista on jo markkinoilla, ja niiden käyttöönottoa tulisi nopeuttaa. Lisäksi tarvitaan uusia keinoja estämään kasvihuonekaasupäästöjen kasvua. Myös käyttäjien valmiuksia päästöttömän teknologian valintaan tulisi parantaa. Näen suomalaisen energiateknologian vahvuutena bioenergiaan perustuvan tuotannon koko hankintaketjun osaamisen. Sen lisäksi suomalaiset ovat vahvoja muissakin uusiutuvan energian tuotantomuodoissa, kuten tuulivoiman teknologioissa, ja erityisesti komponenttitoimituksissa. Myös jätehuollon teknologiaosaamista ja teollisuuden energiankäyttöä tehostavia teknologioita voidaan pitää Suomen erityisosaamisena. ClimBus-ohjelma on vastannut hyvin ajan ja alan haasteisiin. Vuonna 2008 Tekes käytti 138,7 miljoonaa euroa energia- ja ilmastoteknologia-alueen innovaatioiden rahoittamiseen. Tekesin kokonaisrahoitus vuonna 2008 oli 516 miljoonaa euroa. Tekes panostaa jatkossakin ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen. Tulevaisuudessa toimia kohdistetaan laajemmin koko suomalaiseen elinkeinoelämään, yksittäisestä kuluttajasta eri teollisuudenaloille, niin elintarviketeollisuuteen kuin ICT-kenttään. Työ ilmastonmuutoksen hillinnän eteen jatkuu. 9

10 10 TEKES

11 Mieti ainakin kymmenen minuuttia! Jussi Nykänen ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Kansainvälisen päästökaupan kautta päästöille on tullut hinta. Tämä on luonut maailmanlaajuiset puhtaamman teknologian ja päästöjen vähentämiseen liittyvien palveluiden markkinat. Ilmastonmuutos luo merkittäviä mahdollisuuksia suomalaiselle liike-elämälle. Meillä on valtavasti energiatehokasta ja vähäpäästöistä teknologiaa sekä ilmastosektorin osaamista. Niiden markkina-arvo nousee jatkuvasti. Ilmastomarkkina on tullut jäädäkseen, joten on perusteltua puhua bisnesilmaston muutoksesta. Kilpailu on kuitenkin kovaa ja, kuten kilpailussa yleensä, nopeat syövät hitaat. Markkinoilla menestyminen vaatii määrätietoisuutta, nopeutta ja hyvän tuotevalikoiman sekä riskien hallintaa. Tarvitaan myös tehokasta markkinointia. Tällä sektorilla suomalaisilla osaajilla on vielä opittavaa. Kasvihuoneilmiön aiheuttamia ongelmia ei ratkaista yhdessä eikä kahdessa vuodessa, mikä antaa mahdollisuuden myös vasta kehitteillä oleville ratkaisuille. Pitkäjänteinen tutkimus ja tuotekehitys yhdistettynä tehokkaaseen markkinoille vientiin ovat avaimia menestykseen. Tekesin ClimBus-ohjelma on viiden vuoden ajan tukenut tuote- ja palvelukokonaisuuksien kehittämistä sekä niiden viemistä markkinoille. Tulokset ovat olleet hyviä: yritykset ovat osallistuneet ohjelmaan aktiivisesti ja yhteistyö yritysten ja tutkimuslaitosten välillä on ollut tuloksekasta. Ehkei ilmastonmuutos olekaan vain uhka, johon on varauduttava, vaan myös liiketoimintamahdollisuus. Suunnataan katseet tulevaisuuteen. Pohja menestykselle on olemassa! Päästökauppa toi hiilidioksidille hinnan, ja nyt päästöt näkyvät yritysten taseissa. Tämä tekee ilmastokysymyksen näkyväksi myös liiketoimintajohtajille. 11

12 TEKES 12 Valopilkkuja on. Tärkeää on herkkyys tunnistaa aidot liiketoimintamahdollisuudet ja toimia ripeästi.

13 Ilmastonmuutos muuttaa voimakkaasti liiketoimintaympäristöä Ilmastonmuutoksen hillintä ja kansainväliset sopimukset päästöjen vähentämiseksi vaikuttavat monella toimialalla. Liiketoimintaympäristö muuttuu sekä tuotannon että kulutuksen puolella. 13 ClimBus-johtoryhmä ja ClimBus-tiimi työstivät testamenttia työpajoissa. Kuvassa vasemmalta Jussi Nykänen, Jatta Jussila, Pia Salokoski, Risto Talja, Matti Rautanen, Eero Siitonen, Mikko Ylhäisi ja Petri Väisänen. Energian tarve kasvaa voimakkaasti, on tehostettava energiankäyttöä, on lisättävä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja nopeutettava niiden käyttöönottoa. Lisäksi tarvitaan ratkaisuja hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin. Kuluttajien tietoisuus ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimista toimista lisääntyy, mikä näkyy muun muassa energiatehokkaiden laitteiden ja ratkaisujen kysynnän kasvuna. Päästöjen vähentäminen otetaan tosissaan: poliittisilla foorumeilla keskustelu on päivittäistä. Haasteet ovat isoja. Ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan kaikki mahdolliset keinot. Energian tuotanto ja kulutus ovat niistä keskeisimpiä, mutta paljon täytyy tehdä myös jätehuollossa ja maataloudessa. Lisäksi on sopeuduttava ilmastonmuutoksen seurauksiin, kuten lämpötilan nousuun, meriveden pinnan kohoamiseen ja lumi- ja jääpeitteen vähenemiseen.

14 14 LIISA TAKALA Energiankulutus kasvaa tarvitaan puhdasta tuotantoa Energian kysyntä kasvaa nopeasti varsinkin kehittyvissä maissa. Tuotannon on oltava puhdasta ja tehokasta, ja kasvihuonekaasupäästöjen on vähennyttävä tuotettua energiayksikköä kohti. Tuotantotapoja ohjaavat myös sähköverkon toimivuus ja energiahuollon varmuus. Fossiilisia energialähteitä käytetään jatkossakin runsaasti. Hiilen polton arvioidaan jatkuvan vielä vuosikymmeniä, ja sen käyttöön investoidaan edelleen muun muassa Kiinassa. Siksi tarvitaan hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiratkaisuja. Muutamassa vuodessa avautuu isoja CCS (Carbon Capture and Storage) -hankkeisiin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Polttojärjestelmän osalta tämä pitää osata huomioida jo ensi vuosikymmenen kattilatoimituksissa. TEKES Ilmastonmuutoksen ymmärryksen nopea lisääntyminen antaa hyvän pohjan tulevalle toiminnalle. Sirkka Vilkamo

15 TEKES Taantuma antaa lisäaikaa, mutta pakottaa myös nopeisiin ratkaisuihin Taloudellisesta taantumasta huolimatta katseet on syytä suunnata tulevaisuuteen. Panostukset kannattaa kohdistaa asioihin, jotka ovat tärkeitä ensi vuosikymmenellä. Taloudellinen tilanne pakottaa yritykset etsimään lyhyen aikavälin toimenpiteitä kustannusten leikkaamiseksi. Tämä voi johtaa lyhytnäköiseen tutkimustoiminnan vähentämiseen. Kansallisen tuotekehitystuen merkitys nousee tällaisessa tilanteessa entistä suuremmaksi. Taantuma mahdollistaa ja pakottaa kehittämään uusia ratkaisuja ja toimintamalleja. Energiansäästön ja energiatehokkuuden merkitys korostuu. Suurimmat kustannussäästöt voivat tulla raaka-aineiden ja materiaalien käytön tehostamisesta. Samalla energian ja veden käyttö tehostuu. Näitä osa-alueita pitäisi tarkastella kokonaisuutena sen sijaan, että optimoitaisiin yhtä hyödykettä kerrallaan. Elvytyspaketit aktivoivat myös ilmastomarkkinoita, ja taantuman jälkeen markkinat varmasti kasvavat voimakkaasti. Ilmastoteknologia on aitoa liiketoimintaa Päästökaupan myötä hiilidioksidille saatiin hinta. Päästöoikeudet tulivat osaksi yritysten kannattavuuslaskentaa ja tasetta, ja ne ruvettiin ottamaan vakavasti. Päästöoikeuksien hintariskiä voidaan minimoida rakentamalla päästötöntä tuotantoa. Ilmastonmuutos on jo luonut liiketoimintamahdollisuuksia uusille yrityksille ja uutta liiketoimintaa niille, jotka tarjoavat energiaa ja materiaalia säästäviä tuotteita ja palveluja tai joiden tuotanto perustuu puhtaaseen tai uusiutuvaan energiaan. Tietoisuus ilmastonmuutoksen tuomista liiketoimintamahdollisuuksista on lisääntynyt viime vuosina nopeasti. Vielä on kuitenkin paljon yrityksiä, jotka eivät tiedosta yhteyttään ilmastonmuutokseen, eivät sen aiheuttajana eivätkä ratkaisijana. 15 TEKES

16 16 Todellinen markkinamullistus odotettavissa VAISALA

17 Mikäli ilmastonmuutos halutaan rajoittaa kahteen asteeseen, päästöt on nollattava, jolloin suuri osa energiasta on tuotettava uusiutuvilla. Lisäksi tarvitaan hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS), ydinvoimaa ja energiankäytön rajua tehostamista. Myös hiilidioksidia sitovien nielujen merkitys korostuu. Ratkaisevaa on, miten hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin suuret demonstraatiot onnistuvat ja miten nopeasti teknologia kaupallistuu. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että demovaihe saadaan kunnolla käyntiin viimeistään vuonna 2020 ja vuonna 2030 kaupalliset laitokset ovat käytössä. Tämä mahdollistaa fossiilisten polttoaineiden käytön jatkamista ja vähentämistä vaiheittain, sanoo erikoistutkija Tiina Koljonen VTT:ltä. Jos hiilidioksidin talteenotto saadaan käyttöön myös biomassaa polttavissa laitoksissa, se lievittää muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitetta. CCS on kuitenkin vain välivaiheen teknologia. Uusia päästöttömiä energiantuotantomuotoja on tultava käyttöön sadan vuoden sisällä, ja lisäksi on siirryttävä uusiin ratkaisuihin kaikilla energiankäyttösektoreilla. Tuulivoima ja bioenergiateknologiat ovat valmiimpia, mutta toistaiseksi niiden käyttöönottoa hidastavat korkeat kustannukset. Biomassan käytön kriittiseksi tekijäksi muodostuvat tulevaisuudessa maankäyttö ja veden saanti. Väestön kasvun myötä pellot tarvitaan ruuan tuotantoon, ja metsiä voi hyödyntää energiantuotantoon vain rajallisesti. Aurinkoenergian merkitys kasvaa alueellisesti, mutta globaalilla tasolla sen laajamittainen käyttöönotto vaatii edelleen aktiivista tukea. Aurinkoenergian siirtäminen pitkiä matkoja, esimerkiksi mantereiden välillä, vaatii myös mittavia sähkönsiirtojärjestelmien kehittämishankkeita. Energiajärjestelmä uudistuu hitaasti. Pullonkaulana on yleensä investointien rahoitus. Poliittinen epävarmuus on hidastanut investointeja puhtaaseen teknologiaan, ja jatkossakin investointien vauhdittamiseen tarvitaan tukitoimia. Nollapäästöinen energiajärjestelmä vaatii täysin uuden infrastruktuurin, ja sen rakentaminen on hidasta. Todellinen muutos alkaa noin kymmenen vuoden kuluttua: silloin avautuvat hillittömät markkinat. Nyt meneillään oleva taantuma antaa lisäaikaa teknologioiden kehittämiseen. Nyt pitäisi panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja valita, mihin suuntaan kannattaa mennä, toteaa Koljonen Globaalit hiilidioksidipäästöt, Pg CO2 Maailman keskilämpötilan nousu saadaan rajoitettua kahteen asteeseen energiajärjestelmän muutoksella eli tehostamalla energiankäyttöä, ottamalla käyttöön uusiutuvia energialähteitä ja ydinvoimaa, metsittämällä sekä hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla (CCS). Lähde: VTT. Energiajärjestelmän muutokset Metsitys CCS

18 18 Moni pieni ICT-firmakin otetaan maailmalla vakavasti, kun se tulee ICT-Suomesta.

19 Käsky 1. Ilmasto-osaaminen osaksi Suomi-kuvaa Suomi on turvallinen, toimiva ja osaava maa. Suomi tunnetaan korkean teknologian kehittäjänä ja hyödyntäjänä mutta ei ilmasto-osaajana. Isot yritykset ja vahvat brändit tunnetaan. Ne pärjäävät maailmalla yksikin, mutta pienet yritykset tarvitsevat vetureita ja tukea saadakseen riittävästi näkyvyyttä. Suurten yritysten pitäisi pohtia yhdessä, miltä Suomen kannattaisi ja miltä sen pitäisi näyttää ilmastoasioista puhuttaessa. Yritykset voisivat tuoda aktiivisesti esiin ilmasto-osaamistaan ja myös omia tekojaan ilmaston hyväksi. Suomi-kuvan jalostamisessa tarvitaan tienavaajia, puolestapuhujia, esikuvia ja esiintuloja, mutta myös verkottumista ja yhteistyötä. 19 VAISALA

20 20 YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTA ON OLENNAINEN OSA SUOMI-KUVAA Suomi on kyennyt 1990-luvulta alkaen profiloitumaan teknologiamaana. Siinä suhteessa energia- ja ympäristöliiketoiminta ja siihen liittyvä osaaminen ovat olennainen osa Suomen maakuvaa. Teknologinen osaaminen ja puhdas luonto kytkeytyvät myös hyvin yhteen, painottaa Cleantech Finland -johtoryhmän puheenjohtaja, johtaja Jukka Koivisto (kuvassa) Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta. Cleantech Finland on markkinointiprojekti, jolla tuodaan esiin suomalaista tämän alan osaamista kansainvälisesti. Tavoitteena on luoda energia- ja ympäristöliiketoiminnasta uusi merkittävä kasvuala. Projekti verkottaa yrityksiä sekä auttaa niitä kansainvälistymisessä ja siihen kytkeytyvässä markkinoinnissa. Kysymys on suomalaisen osaamisen nykyistä paremmasta tiedostamisesta ja osaamisen paketoinnista kansainvälisiksi tuotteiksi, Koivisto sanoo. EK Puhtaan ympäristön osaamista Intiaan Muutamilla cleantech-alan avainsektoreilla, kuten energiatehokkuudessa, teollisuuden puhtaissa prosesseissa, vesienkäsittelyssä ja bioenergiassa, suomalainen osaaminen on jo maailman huippua. Tätä osaamista voimme tarjota muun muassa Intialle, kertoo Cleantech Finlandin ohjelmajohtaja Santtu Hulkkonen Finprosta.

21 PHAL S. GIROTA, PQRS INDIA INCREDIBLE 21 Cleantech Finland -brändi lanseerattiin Intian markkinoille New Delhissä, Delhi Sustainable Development Summit -huippukokouksen yhteydessä 5. helmikuuta Tasavallan presidentti Tarja Halonen, TERI:n pääjohtaja Dr. R.K. Pachauri ja Cargotec Intian aluemyyntijohtaja Sanjeev Paradkar Cleantech Finland -paviljongilla.

22 22 Tarvitaan syvällistä osaamista ja ihmisiä, jotka pätevöityvät tutkimuksen tai monipuolisen työkokemuksen kautta.

23 Käsky 2. Osaamispohja kuntoon Ilmastonmuutos vaikuttaa yritysten koko liiketoimintaketjuun raaka-aineiden hankinnasta tuotteiden valmistukseen, markkinointiin, myyntiin ja asiakkaalle toimitukseen, rahoitusta unohtamatta. Siksi ilmastosektorin tarpeet olisi huomioitava lähes jokaisella koulutusalalla mieluiten siten, että selkeytetään myös asiakokonaisuutta eikä keskitytä vain oman alan erityiskysymyksiin. Jatkossa tarvitaan syvällistä osaamista ja ihmisiä, jotka pätevöityvät näihin asioihin tutkimuksen tai monipuolisen työkokemuksen kautta. Tarvitaan myös kunnossapito-osaamista ja käytännön valmiuksia. 23 Osaamista pitäisi tarkastella ilmastopolitiikan tavoitteiden lähtökohdista: mitä uusien asioiden huomioon ottaminen edellyttää osaamis- ja koulutuspuolella. Kaikki tieteenalat pitää haastaa isojen ilmastotavoitteiden metsästäjiksi. LEHTIKUVA

24 24 Kansallisen energiapolitiikan pitäisi tukea energia-alueen innovaatiotoimintaa. Ilmastosektorille tarvittaisiin oma innovaatiostrategia. Kansainvälistä tutkijavaihtoa pitäisi lisätä. Tutkijoita pitäisi saada myös uusille alueille sinne, minne yrityksetkin menevät. Esimerkiksi energiatehokkuuden alalla osaaminen on monesti liian kapeaa. Tarvitaan myös yrittäjä-, liiketoiminta- ja talousosaamista sekä tutkimusta. Tutkimuksella voidaan luoda entistä enemmän osaamisen pohjaa myös yrityksille. Linkki tutkimuksesta liiketoimintaan pitäisi saada voimakkaammaksi ja dynaamisemmaksi. Uudet palvelukonseptit ja liiketoimintamallit vaativat monialaosaamista. Perinteinen insinööriosaaminen tai kaupallinen osaaminen ei pelkästään riitä, vaan tarvitaan eri osaajien yhteistyötä. Suomalaisen insinööriosaaminen täydennettynä jenkkien markkinointiosaamisella olisi täydellinen myyntikonsepti. Kehitä hyvä tuote, mutta muista myös myydä nopeasti. Voisi olla mekanismi, jolla kannustettaisiin nuoria ammattitutkintoihin ja työelämässä olevia kouluttautumaan. Monet suomalaiset yritykset ovat hyviä kouluttajia. Ne voivat antaa valmiuksia esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseen käytännössä. We can -mentaliteetti pitää saada läpi päättäjäketjun, myös teollisuuden puolelle. Tarvitaan auktorisointijärjestelmä energiatehokkuuden perään katsoville henkilöille. TEKES

25 OPETUKSEN JA TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMIA Ilmastomuutoksen hillintään liittyviä päästötavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ilman merkittäviä muutoksia energiateknologiassa ja energiapolitiikassa. Ilmastoasiat ovat keskeisessä asemassa sekä tutkimuksessa että opetuksessa. VTT 25 Raimo Lovio Professori, Helsingin kauppakorkeakoulu Ilmastonmuutokseen liittyvää opetusta ja tutkimusta pitäisi olla nykyistä enemmän. Erityisen tärkeää olisi valtavirtaistaa alan opetusta ja tutkimusta niin, ettei aihepiiriä opetettaisi ja tutkittaisi vain erityiskursseilla ja erityisprojekteissa, vaan kaikilla peruskursseilla ja monissa projekteissa. Kari Larjava Toimialajohtaja, VTT On ylipäätään vaikea nimetä sellaisia tutkimusaiheita, joihin ilmastonäkökulma ei liity. Tuotteiden hiilijalanjälki kiinnostaa yhä useampia kuluttajia, ja yhä useampiin tuotteisiin on liitettävä energiankulutusta tai kierrätettävyyttä koskevia tietoja. Vihreä ICT:kin on jo käsite. VTT:n tavoitteena on lisätä merkittävästi energiankulutuksen vähentämiseen tähtäävää moniteknologista tutkimusta, sillä helpot energiansäästökeinot ovat jo käytössä. Esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologioita hyödyntämällä voidaan vähentää liikenteen ja kuluttaja- ja palvelusektoreiden energiankulutusta.

26 LTY, TIMO MIKKOLA LTY, TARJA SIPILÄINEN 26 Ilkka Pöyhönen Rehtori Jarmo Partanen Professori Lappeenrannan teknillinen yliopisto Toimintaa vahvistaaksemme olemme juuri perustaneet kaksi uutta professuuria, toisen energiatehokkuuden ja toisen puhtaan energiantuotannon alueelle. Energiatehokkuuteen, puhtaaseen energiantuotantoon ja ympäristökysymyksiin liittyvissä tutkimushankkeissa meillä työskentelee lähes 150 henkilöä: professoreita, tohtoreita ja tohtorikoulutettavia. Yhteistyökumppaneina on ministeriöiden ja muiden julkisen sektorin toimijoiden lisäksi yli 30 energia- ja ympäristöalan keskeistä yritystä. Suuri osa tekemistämme asioista jää edelleen pienen ammattilaispiirin tietoon, minkä takia tulisi lisätä laaja-alaista viestintää. Yhdistämällä tuotantotalouden ja kauppatieteiden osaaminen vankkaan tekniseen osaamiseen on mahdollista kehittää myös palveluliiketoimintaan liittyviä liiketoimintamalleja.

27 Markku Kivikoski Rehtori Tampereen teknillinen yliopisto Kaikilla tekniikan osa-alueilla voidaan löytää uusia ratkaisuja ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Niillä on myös hyvät edellytykset kehittyä menestyväksi liiketoiminnaksi. Teknilliset yliopistot ovat avainasemassa, kun tutkimustuloksia ja teknologiaa siirretään elinkeinoelämään ja opetukseen. Meillä on vahvasti energia-alaan erikoistuneita laitoksia, mutta myös muilla laitoksilla on paljon ilmastomuutokseen liittyvää opetusta ja tutkimusta. Uusia tutkimusalueita ovat esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen teollisissa prosesseissa ja energiateollisuudessa, uusiutuvaan energiaan liittyvät tutkimusalueet, kuten biopolttoaineet, tuulivoima ja aurinkoenergia sekä jätemateriaalien entistä laajempi käyttö energiantuotannossa. Merkittävä rooli on tutkimus- ja kehityshankkeilla, joita teemme yhteistyössä yritysten kanssa. Hyvällä kansantajuisella tiedottamisella voitaisiin osoittaa, että ilmastomuutokseen reagointi ei ole pelkkiä juhlapuheita, vaan asiaan parissa tehdään jo paljon työtä. TTY pyrkii edistämään ihmisläheisen ja ympäristöä säästävän teknologian ja rakennetun ympäristön kehittämistä. Toimintaympäristön muutoksiin on reagoitava nopeasti ja tehokkaasti silloin, kun siihen on selkeät asiaperusteet. Opetusta on suunnattava uusille aloille, kuitenkin painopistealueet harkiten ja resurssien riittävyys huomioiden. TTY:n hyvästä maineesta energia-alan osaajana kertoo se, että alan koulutusohjelmat ovat jatkuvasti hyvin suosittuja. TTY, PETRI LAITINEN 27

28 Tutkimusta on suunnattava paitsi puuperäiseen biomassaan, myös entistä enemmän peltobiomassoihin ja prosessiteollisuuden sivuvirtoihin. 28 Metsissä riittää vielä korjattavaa. Metsäenergian käyttöä eivät lähitulevaisuudessa rajoita niinkään biomassavarat, vaan biomassan hankinnan kustannukset. Hannu Raitio

29 Käsky 3. Panostukset kohdennettava Suomi on pieni maa, ja sen resurssit ovat niukat. Siksi on valittava osaamisalueet, joiden tutkimukseen, kehittämiseen, kaupallistamiseen ja demonstrointiin juuri täällä kannattaa panostaa. Suomen vahvoja osaamisalueita ovat puuenergian hyödyntäminen energiantuotannossa, tuulienergian komponentit, yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto sekä taajuusmuuttajat. Myös projektien kokoaminen ja johtaminen sekä suunnitteluosaaminen ovat vahvuuksiamme. Tätä osaamista pitäisi hyödyntää entistä tehokkaammin, sillä sille on nyt kysyntää. Energiatehokkuussopimukset ja niiden osana toteutettavat energiakatselmukset auttavat järjestelmälliseen ja jatkuvaan energiatehokkuuden parantamiseen. Myös tätä osaamista voisi tarjota kehittyviin maihin. 29 METLA, ERKKI OKSANEN

30 30 FOKUSOI JA KEHITÄ! Suomella on maailman parhaat mahdollisuudet hyödyntää bioenergiaosaamista. Erityisen vahvoja olemme puun energiakäyttöön liittyvissä teknologioissa. Täällä osataan sekä metsäenergian korjuuteknologia että vaikeiden polttoaineseosten polttaminen. Suomalainen bioenergia-alan tutkimus on perinteisesti hyvin kytketty alan teknologian kehittämiseen; kehitystyötä on tehty niin laitospäässä kuin biomassan hankintaketjussa. Metsäteollisuuden sivuvirtojen energiakäyttö on luonut maahamme erittäin vahvan biomassan energiakäytön ja sen hyödyntämiseen liittyvän prosessi-integraatio-osaamisen. Suomessa tiedetään myös, millaisia polttoaineita voi ja pitää polttaa yhdessä, jotta lopputulos on mahdollisimman hyvä. Sähkön- ja lämmöntuotanto on pitkälle yhdistetty, jolloin toiminnan kokonaishyötysuhde on erinomainen, arvioi CLEEN Oy:n toimitusjohtaja Tommy Jacobson. Alan merkittävä vahvuus on sekin, että yhteistyö elinkeinoelämän ja tutkimuksen tekijöiden kesken on kiinteää, lisää Metlan ylijohtaja Hannu Raitio. Tämä näkyy tutkimuksen painotuksissa samoin kuin siinä, että tutkimustuloksia hyödynnetään ja kaupallistetaan nopeasti. Ekologiset ja sosiaaliset kysymykset ovat tulleet tutkimuksen piiriin vasta viime vuosina. Jacobson ja Raitio näkevät bioenergia-alan tulevaisuuden valoisana: Tutkimukseen panostetaan voimakkaasti sekä Suomessa että muissa EU-maissa ja nyttemmin myös Pohjois-Amerikassa. Suomalaiset tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat muodostaneet strategisesti merkittäviä tutkijaverkostoja, joissa ongelmia ratkotaan monitieteisesti. Ja mikä parasta, yrityksemme ovat saaneet hyvän aseman kansainvälisillä markkinoilla. Tehokkaampaa bioenergian tuotantoa? Bioenergian käyttö on kasvanut erityisen nopeasti Suomessa, Latviassa ja Itävallassa, mutta muutkin maat ovat tulossa mukaan. Metsissä riittää vielä korjattavaa, mutta jos uusiutuvan energian osuutta halutaan lisätä nimenomaan biomassojen käyttöä lisäämällä, biomassan tuotantoa on kyettävä lisäämään tuntuvasti nykyisellä maapinta-alalla, Hannu Raitio huomauttaa. Tähän asti puuston nettokasvu on noussut ja puuvarannot ovat kasvaneet, vaikka puuta on korjattu aiempaa enemmän. Metlan tutkimusten mukaan nykyisellä metsänkasvulla bioenergian osuutta on mahdollista nostaa kuitenkin vain 2 prosenttiyksikköä primäärienergian tarpeesta, sekä EU:n alueella että globaalisti. Tämäkin merkitsee noin kolmanneksen kasvua metsästä lähtevään biomassamäärään. Tutkimusta on siis suunnattava ekologisesti tehokkaaseen biomassan tuotantoon ja hankintaan, muuten biojalostamoille ei yksinkertaisesti riitä raakaainetta eikä niillä voi olla siten kilpailukykyäkään, Raitio tähdentää. Tommy Jacobson haluaisi kuitenkin nähdä, että metsälle ja puulle löytyisi arvokkaampaa käyttöä kuin energiakäyttö. Toisaalta, jos niin käy eli energialähteenä käytetään vain niitä osia, jotka eivät kelpaa muuhun käyttöön, kuten metsätähdehake nykyisin silloin energiajae muuttuu laadultaan vaativammaksi. Tämä tuo tutkimukselle uusia haasteita.

31 Hyvä asema ei säily itsestään Olemme nyt bioenergia-alalla hyvissä asemissa, mutta emme saa jäädä lepäämään laakereillemme. On tehtävä jatkuvaa kehitystyötä. Jos me emme sitä tee, joku muu tekee ja menee ohi, Jacobson varoittelee. Kilpailukyvyn kannalta merkittävää on myös, mihin panostetaan ja miten asiakkuuksia hoidetaan. Bioenergia-alan yritykset ovat edelleen monesti pieniä ja keskisuuria. Kun resurssit eivät riitä kaikille markkinoille, on tunnistettava oma ydinosaaminen ja osattava tulla markkinoille oikeaan aikaan. Sama pätee meihin tutkimuslaitoksiinkin, Raitio sanoo. Jacobsonin mukaan on tärkeää panostaa oikeaaikaisesti ja sopivassa suhteessa sekä tutkimukseen että tuotekehitykseen ja huolehtia siitä, että alan tutkimus tukee riittävän vahvasti teollisuutta ja elinkeinoelämää. Tähän tavoitteeseen tähtää vasta toimintansa aloittanut CLEEN Oy, energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. CLEENin tutkimusohjelmissa tulevat esiin myös bioenergian käyttöön liittyvät ei-teknologiset kysymykset, kuten mitä ekologisia vaikutuksia on sillä, että metsätähteitä hyödynnetään tai miten uudet laitokset sijoitetaan ympäristöön. Bioenergiasektorin kasvu ja kilpailukyky edellyttävät vakaita ja kustannustehokkaita raaka-ainetoimituksia, jotka myös täyttävät kestävän kehityksen kriteerit. Metlassa tutkimus keskittyy biomassojen kasvatuksen, korjuun ja kuljetuksen sekä biomassan talteenoton ja käytön ympäristövaikutusten tutkimukseen. Lähitulevaisuuden haasteena on löytää bioenergiasektorille sellaisia teknologia-, logistiikka- ja liiketoimintamalleja, jotka toimivat suhdanteista ja vaikkapa sääolosuhteista riippumatta, Raitio toteaa. Bioenergian käyttö tukee ilmastonmuutoksen hillintää, mutta käyttöä puoltavat myös energiaomavaraisuus, saatavuus, toimitusvarmuus, työllisyys ja aluepoliittiset näkökulmat. Tommy Jacobson TEKES, OLLI HÄKÄMIES 31

32 32 Epävarmana pidetystä Kiinan-markkinasta on yleisen epävarmuuden aikana tullut varma markkina. Jukka-Pekka Mäkinen

33 Käsky 4. Kiireesti kansainvälisille markkinoille Ilmastonmuutoksen tuoma liiketoimintamahdollisuus on kaikkien saavutettavissa, ja siksi kilpailu on kovaa. Oleellista on kyky viedä suomalaista ilmastoosaamista globaaleille markkinoille. Kansainvälisessä kilpailussa menestymiseen liittyy kuitenkin useita haasteita: tarvitaan uskallusta, osaaminen on tuotteistettava nykyistä paremmin, markkinointia on tehostettava ja on osattava tehdä yhteistyötä. 33 Kilpailu cleantech-markkinoilla on kovaa, ja joka puolella kehitetään teknologiaa. On toimittava nopeasti. Kotimarkkinalähtöinen eteneminen ei riitä. On uskallettava erottua. Kun olemme uuden asian alussa, kaikki ovat heikkoja yksin. Isot yritykset kyllä pärjäävät sitten, kun markkinat vetävät, mutta pienillä on vaikeampaa. Sijoittuminen suurille markkinoille vaatii uudentyyppistä coachingia yrityksiä, jotka kokoavat muita yrityksiä yhteen. LEHTIKUVA

34 34 Osaamista pitää ryhmittää myös veturiyritysten taakse. On muodostettava toimivia osakokonaisuuksia ja vahvoja kehittämisen konsortioita, joissa on mukana myös pk-yrityksiä. Nyt kansainvälinenkin toimintamme on useimmiten paikallista, olemme liian pieniä. Liiketoimintamallien on oltava houkuttelevia. Silloin loppuasiakkaat päättävät ripeämmin hankkeista, jotka vähentävät päästöjä ja säästävät energiaa ja kustannuksia. Halu verkostoitua on nyt vain osaamiskeskuksilla ja muilla välittäjäorganisaatioilla. Miten sen saisi myös yrityksille? THE SWITCH JÄTTIHARPPAUKSIN TUULIVOIMAMARKKINOILLE Ilmastonmuutoksen uhka on luonut uutta liiketoimintaa ja uusia, menestyviä yrityksiä. Erinomainen osoitus siitä on vuonna 2006 perustettu The Switch, nopeasti kasvava tuulivoima-alan laitetoimittaja. The Switch tuli markkinoille juuri oikeaan aikaan ja riittävällä panostuksella, sillä tuuliturbiineille ja niiden komponenteille on ollut maailmalla kysyntää. Yritys on saavuttanut toimialallaan hyvän tunnettuuden, mikä on tärkeää nyt, kun kysyntä on rahoituskriisin takia pienentynyt. Pääsimme mukaan asiakaskuntamme vahvaan kasvuun. Vuonna 2008 liikevaihtomme ylsi 53 miljoonaan euroon, tänä vuonna tavoittelemme 80 miljoonaa ja vuonna 2012 jo 250 miljoonaa, kuvailee toimitusjohtaja Jukka-Pekka Mäkinen yrityksen kehitystä ja kasvunäkymiä. Lähes sataprosenttisesti ilmastoliiketoiminnan alalla toimivan The Switchin päämarkkina-alueita ovat Eurooppa, Yhdysvallat ja tärkeimpänä Kiina. Kaikissa on odotettavissa kysynnän kasvua. Kiina on maailman johtava tuulivoimamaa, jos ottaa huomioon sekä turbiinien valmistuksen että voimaloiden loppusijoituksen. Maailman talouskriisikään ei ole hidastanut sen tuulivoimakehitystä, vaan päinvastoin, siellä on aikaistettu uusiutuvaan energiaan siirtymistä, kertoo Mäkinen tyytyväisenä ja lisää: Epävarmana pidetystä Kiinan-markkinasta on yleisen epävarmuuden aikana tullut varma markkina. Myös Yhdysvaltojen markkinat kasvavat vahvasti, sillä siellä tuulivoimaa suunnitellaan lisättävän pit- TEKES

35 källä tähtäimellä lähes yhtä paljon kuin hiili- ja ydinvoimaa yhteensä. Yhdysvallat on ollut kahtena viime vuonna tuuliturbiinien suurin markkina. Kehityksen kärjessä Kehityksen kärjessä pysyminen vaatii jatkuvaa panostamista tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Lisäksi on tärkeää toteuttaa asiakaspohjaista liiketoimintamallia. Näin pysymme nopealiikkeisenä, Mäkinen sanoo. The Switchin suurin vahvuus markkinoilla on huipputeknologia. Yrityksen toimittamat kestomagneettigeneraattorit ja tehonmuokkaimet ovat uutta teknologiaa, josta on jo tullut vakioratkaisu uusissa turbiineissa. Huolehdimme siitä, että teknologiamme on aina uusinta uutta tällä alalla. Haluamme olla alamme teknologiajohtaja maailmassa. The Switch tekee yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Verkostoon kuuluu myös monia muita, muun muassa keskieurooppalaisia yliopistoja. Laitevalmistus on suureksi osaksi alihankkijoiden käsissä. Opettelemme valmistuksen omalla tehtaallamme, ja sitten dokumentoimme valmistuksen. Sen jälkeen tuotanto siirretään sellaisenaan muualle, pääasiassa suomalaisille alihankkijoille. Tuotantoteknologiamme on kehitetty vastaamaan alihankintaverkoston toimintaa. The Switch syntyi, kun Rotatek Finland, Verteco ja Youtility yhdistivät voimansa. Vantaalla pääkonttoriaan pitävällä yrityksellä on yksiköt Lappeenrannassa, Vaasassa, Hudsonissa (N.H.) Yhdysvalloissa ja kahdella paikkakunnalla Kiinassa. Menestys perustuu huipputeknologiaan ja jatkuvaan kehittämiseen. Jukka-Pekka Mäkinen THE SWITCH 35

36 36 ABB myy energiatehokkuutta ennen kaikkea kustannusten säästöllä. Kimmo Forsman KUVA: Jotain suomalaista osaamista esim ABBn teknologiaa kuva on

37 Käsky 5. Avainteknologioiden kehittämiseen, kaupallistamiseen ja myyntiin panostettava Markkinoille menemisessä nopeus on valttia. Suomen on tuettava kansallisesti omaa liiketoimintaa, valittava osaamisalueensa ja panostettava niiden eteenpäin viemiseen kaikin tavoin. Osaamista pitää edelleen vahvistaa ja viedä entistä ponnekkaammin markkinoille. Rinnalle pitää kehittää koko ajan myös uutta. 37 ABB, JYRKI VESA

38 38 ENERGIATEHOKKUUS ON ABB:N YDINOSAAMISTA Energiayhtiöillä on maailmanlaajuisesti suuri tarve investoida vähäpäästöiseen energiantuotantoon sekä tehokkaaseen ja luotettavaan sähkön siirtoon ja jakeluun. Teollisuuden energiankäytössä on samoin monenlaisia tehostamismahdollisuuksia. Talouskriisi ei ole poistanut näitä tarpeita, vaikkakin se hidastaa investointien toteutusaikataulua. Muita parempi energiatehokkuus on yksi ominaisuus, jolla tuotteet ja järjestelmät voivat erottua markkinoilla, korostaa teknologiajohtaja Kimmo Forsman ABB Oy:stä. Energiatehokkuuden lisäksi investoinnit parantavat usein myös prosessin tai laitteiden suorituskykyä, säädettävyyttä, luotettavuutta ja huollettavuutta. Voimme laskea, paljonko suunnitellut toimenpiteet vähentävät päästöjä, mutta ensisijaista on, että investoinnit pystytään perustelemaan taloudellisesti kannattaviksi eli takaisinmaksuaika on riittävän lyhyt, Forsman sanoo. FORTUM USKOO UUSIIN TEKNOLOGIOIHIN Lisäämme määrätietoisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöä, mutta tulevina vuosikymmeninä tarvitaan edelleen kaikkia energiantuotantomuotoja uusiutuvista ydinvoimaan. Hiilidioksidin talteenotto auttaa myös leikkaamaan hiilidioksidipäästöjä, Fortumin kehitysjohtaja Timo Karttinen painottaa. Fortumilla on suunnitteilla ja käynnissä on useita investointihankkeita, niin olemassa olevien vesivoimalaitosten tehonkorotuksia kuin uusinvestointeja, kertoo Timo Karttinen. Uusiutuvien energialähteiden osuus Fortumin energiantuotannossa on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2008 niiden osuus oli Euroopassa sijaitsevassa sähköntuotannossa 46 prosenttia ja lämmöntuotannossa 32 prosenttia. Parhaillaan yhtiö rakentaa uusia biomassakäyttöisiä lämmöntuotantolaitoksia Joensuuhun ja Hankoon. Myös Ruotsissa, Virossa ja Puolassa on käynnissä osittain jätteeseen tai biopolttoaineisiin perustuvia investointeja, jotka tulevat voimantuotantoon seuraavien 2 5 vuoden sisällä. Myös hiili pysyy edelleen polttoainevalikoimassamme, joskin sen osuutta pyritään vähentämään. Uusia laitoksia suunniteltaessa hiiltä pyritään korvaamaan uusiutuvilla tai jäteperäisillä polttoaineilla. Tuulivoimantuotantoa on tarkoitus kasvattaa merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Siihen liittyviä hankkeita on käynnissä sekä Suomessa että Ruotsissa. Aaltovoimaa kehitetään yhdessä Uppsalan yliopiston ja suomalaisen AW Energyn kanssa. Hiilidioksidi talteen Tutkimus- ja kehityspanostuksensa Fortum suuntaa hiiliniukan yhteiskunnan edistämiseen. Pidämme hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS) erittäin merkittävänä tulevaisuuden keinona leikata sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä, Karttinen perustelee. Suurimpia käynnissä olevia tutkimus- ja kehityshankkeita on hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kehittäminen. CCS-teknologioita tutkitaan Fortumin voimalaitoksilla Meri-Porissa ja Värtanissa Tukholmassa, hyvin kokemuksin. Tavoitteena on, että Meri-Pori on mukana vuonna 2015 käynnistettävässä EU:n demonstraatio-ohjelmassa.

39 Hiilidioksidin talteenottoteknologiaa tarvitaan myös yhtiön Venäjän toiminnoissa, joissa käytetään pääasiassa fossiilisia polttoaineita. Fortum panostaa uusiin teknologioihin lisäksi niin sanottujen cleantech-pääomarahastojen kautta sekä tukemalla yliopistojen ja korkeakoulujen työtä. Vuonna 2008 rahoitettiin muun muassa uuden viisivuotisen professuurin perustaminen Helsingin yliopistoon. FORTUM Vihreän sähkön kysyntä kasvaa Vuoden 2009 alussa tehdyn kyselyn mukaan neljä viidestä Fortumin kuluttaja-asiakkaasta pitää tärkeänä, että sähkö on uusiutuvilla luonnonvaroilla tuotettua. Yhtä moni katsoi, että voi omilla sähköasioita koskevilla päätöksillään ja valinnoillaan vaikuttaa hiilidioksidipäästöjensä suuruuteen. Keväällä 2008 tehty tutkimus osoitti, että ympäristöystävällisyys on tärkeää myös yritysasiakkaille: se oli erittäin tärkeää yli 60 prosentille yrityksistä ja melko tärkeää yli neljännekselle. Sähkötuotteen valinnassa sähkön ympäristövaikutukset olivat hinnan ja sujuvan palvelun jälkeen tärkein tekijä. Timo Karttinen kertoo, että niin kotitalous- kuin yritysasiakkaissakin on ryhmiä, joille vihreä sähkö on kynnyskysymys. Tämä asiakasryhmä on vielä pienehkö, mutta näkemyksemme mukaan se kasvaa koko ajan. 39 Pitkän aikavälin tavoitteemme on, että Fortum on täysin hiilidioksidivapaa sähkö- ja lämpöyhtiö. Timo Karttinen

40 40 Alkuvaiheen yrityksille tarvittaisiin nykyistä voimakkaampaa tukea ja yksinkertaisempia rahoitusvaihtoehtoja. Hyviä ideoita pitäisi päästä kokeilemaan nopeammin.

41 Käsky 6. Riskisijoittajia ja demonstraatiorahoitusta tarvitaan paljon lisää Uuden idean tuotteistus, pilotointi ja kotimaiset demonstraatiot ovat tärkeitä, kun teknologiaa lähdetään kaupallistamaan. Pitäisi pystyä varmistamaan, että tuotekehitysvaiheen jälkeenkin koko ketju markkinointiin saakka toimii. Tarvitaan merkittäviä avauksia: rahoitusta isoihin ja tärkeisiin uuden teknologian demonstraatioihin. Entistä enemmän tarvitaan myös riskirahaa esimerkiksi energiatehokkuusinvestointeihin. Asiakkaan päätöskynnystä pitäisi madaltaa investointien vauhdittamiseksi. Nykyisin tehostamisinvestoinnit jäävät tuotantoinvestointien jalkoihin investointibudjettia jaettaessa. Riskilainat helpottaisivat investointien kannattavuuden osoittamista. Riskilaina maksettaisiin takaisin, kun on osoitettu, että energiatehokkuusinvestoinnin tuotto on parempi kuin perusbisneksen tuotto. Myös julkisilla hankinnoilla ja energiatehokkuudella voidaan ohjata kuluttamista ja vauhdittaa kotimarkkinoita. Varsinkin pienet yritykset tarvitsevat referenssikohteita kotimaasta. 41 WINWIND

42 42 TUULIVOIMAA VIENTIIN WinWinD Oy rakentaa Haminaan tehtaan, jossa kootaan kolmen megawatin tuulivoimaloita Euroopan markkinoille. Tehdas tuottaa vuosittain tuulivoimaloita lähes nelinkertaisen määrän Suomen nykyiseen asennettuun tuulivoimakapasiteettiin verrattuna. Suunniteltu vuosituotanto on ensimmäisessä vaiheessa 160 voimalayksikköä (500 MW). Tehdas työllistää suoraan noin 240 henkilöä, mutta alihankintaketjussa työllisyysvaikutus on paljon tätä suurempi. Merkittävä osa alihankkijoista on suomalaisia. Vuoteen 2011 mennessä tuotanto Haminassa on mahdollista kaksinkertaistaa. Silloin tehdas työllistäisi suoraan henkilöä. WinWinDin tämän hetken päämarkkina-alueita ovat Etelä- ja Itä-Eurooppa, pohjoisen Itämeren alue ja Intia, jonne yhtiö rakentaa parhaillaan tuulivoimalatehdasta Aasian markkinoita varten. Yhtiön tuulivoimalat perustuvat matalakierrosteknologiaan, jonka vahvuuksia ovat luotettavuus, käytettävyys ja pitkä käyttöikä. Uusia tuulipuistoja Suomeen Haminan sataman tuntumaan rakennetaan tuulivoimalatehtaan lisäksi 12 megawatin tuulipuisto, jonka tilaajana on Haminan Energia. Voimalat valmistetaan Haminan tehtaalla vajaan vuoden kuluttua. Haminan Energian asiakkuus ja investointipäätös ovat WinWinDille merkittävä asia varsinkin, kun olemme sopineet tekevämme yhden voimalan avulla tuotekehitysyhteistyötä. Tehtaan ja tuulipuiston läheisyys varmistaa parhaan mahdollisen jakelun Haminan Energialle ja toimii hyvänä referenssinä, toteaa Win- WinDin toimitusjohtaja Jari Varjotie. Syöttötariffi on elintärkeä tuulienergian tuotannolle Suomessa, niin kuin muissakin maissa. WinWin- Dille on tärkeää, että myös kotimaan tuulivoimalamarkkinat toimivat ja että täällä kaikki osapuolet yhteisvoimin panostavat tuulivoimateollisuuden kasvuun ja kehitykseen. Suomessa on rakennettua tuulivoimaa yhteensä 143 megawattia, ja tuulivoiman vuosituotanto vastaa noin 0,3 prosenttia maamme vuotuisesta sähkön kulutuksesta. Uusia tuulivoimahankkeita on vireillä runsaasti, ja niihin ohjataan myös valtion investointitukea. Suomi on sitoutunut EU:n ilmastotavoitteisiin, joiden mukaan Suomen tulee nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Eduskunnan käsittelyssä olevassa ilmasto- ja energiastrategiassa on asetettu tavoitteeksi yhteensä megawatin tuulivoimakapasiteetti vuonna 2020.

43 MENESTYSTARINAT HOUKUTTAVAT SIJOITTAJIA Ilmastonmuutokseen liittyvä liiketoiminta kiinnostaa sijoittajia, mutta sijoitusten on oltava tuottavia ennen kuin yksityinen raha niihin hakeutuu. Ilmastonmuutoksen hillintä yksittäisenä ajurina ei riitä. CLEANTECH INVEST Cleantech-sektori houkuttaa sitä useampia sijoittajia, mitä enemmän sijoitukset tuottavat. Ilmastonmuutoksen hillinnän on oltava kannattavaa liiketoimintaa, ei hyväntekeväisyyttä. Pitää syntyä menestystarinoita, sanoo tutkimusjohtaja, partneri Tarja Teppo Cleantech Invest Oy:stä. Silloinsyntyy myös uusia työpaikkoja, teknologiavientiä ja palveluliiketoimintaa. Tepon mukaan sijoittajat on saatava mukaan, jos EU:n vuodelle 2020 asettamat tavoitteet aiotaan saavuttaa: Esimerkiksi syöttötariffit on asetettava riittävän korkealle tasolle, jotta hankkeisiin saadaan houkuteltua yksityistä rahaa. Sijoittajien vaatimaa riskilisää voidaan pienentää myös julkisin varoin tuetuilla pilottiprojekteilla. Maailmalla sijoittajat ovat huomannet ilmastoliiketoiminnan mahdollisuudet jo vuosia sitten, mutta se ei ole juuri näkynyt Suomen energiasijoituskentässä. Esimerkiksi venture capitalin (VC) ja muiden pääomasijoitusrahastojen (PE) keräämät pääomat kasvoivat hurjasti viime vuosina. Vuonna 2002 nämä rahastot keräsivät maailmassa sijoittajilta New Energy Financen mukaan arviolta 0,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Vuonna 2005 sijoitukset olivat 0,6 miljardia ja vuonna 2008 jo 7,9 miljardia dollaria. Vuodesta 2009 tulee taantuman takia erittäin vaikea. Jatko riippuu yleisistä talousnäkymistä, mutta erityisesti valtioiden toimenpiteistä sekä lainsäädännöllisistä toimista että tukipolitiikasta. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä liiketoiminta ei eroa mitenkään muusta liiketoiminnasta: Kaiken A ja O ovat hyvä tiimi, uskottava liikeidea, skaalautuva teknologia tai palvelu ja hyvät tuottonäkymät. Tarja Teppo 43

44 44 Energiankäyttöä tehostamalla voitaisiin saavuttaa yli puolet päästöjen vähentämisvelvoitteista.

45 Käsky 7. Lisää paukkuja energiatehokkuuteen Energiatehokkuuden merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä kasvaa. On arvioitu, että energiankäyttöä tehostamalla voitaisiin saavuttaa yli puolet päästöjen vähentämisvelvoitteista. Yritysten kannattaisi panostaa energiankäytön tehostamiseen paljon nykyistä enemmän. Vanha uskomus, että Suomi on energiatehokas maa ja prosessit on loppuun asti viilattu, kannattaisi unohtaa. Tehostamistoimia kannattaa kehittää ja etsiä jatkuvasti, muuten muut menevät ohi. On olemassa tehostamiskohteita, teknologiaa, insinööriosaamista, ammattitaitoisia resursseja ja rahoitusratkaisuja. On myös palvelun tarjoajia. Suuri haaste on, miten paketoida tuotteet ja palvelut niin, että asiakkaat päättävät toteuttaa hankkeita. 45 Energiatehokkuusmarkkinat ovat osittain näennäisiä: puhutaan, mutta ei toteuteta. Huolestuttavaa on, että energiatehokkuuteen liittyviä tuotekehityshankkeita on todella vähän. OUTOKUMPU

46 46 Energiatehokkuuden monialainen perustutkimus pitää saada käyntiin. Tavoitteena voisi olla: hyvinvoinnin energiaintensiivisyys puoleen. Energiatehokkuusala voi hyötyä laskusuhdanteesta. Hyötysuhteiden merkitys energiantuotannossa korostuu. Elinkaarinäkökulmasta katsottuna energiatehokas on yhtä kuin kustannustehokas. Nyt pitäisi myydä energiatehokkaampia prosesseja. Mutta pelkkää energiatehokkuutta ei osteta, vaan rinnalla pitää koko ajan puhua kustannussäästöistä. Energiatehokkuus on ominaisuus. Monesti energiatehokkuusinvestointien tuotto on parempi kuin ydinliiketoiminnan. Me emme osaa käyttää oikeita myyntiargumentteja. Tietokone kuluttaa 30 % vähemmän sähköä. Tämmöinen puuttuu meiltä; suomalainen mainos olisi ollut täynnä teknisiä yksityiskohtia. Tuoteominaisuudet ja asiakastarpeet pitäisi sovittaa nykyistä paremmin yhteen. Tuotetta kannattaisi myydä niillä argumenteilla, jotka ovat juuri sillä hetkellä kiinnostavia. Energiatehokkuuden liiketoimintamahdollisuuksia on kaikkialla, ei saa pysähtyä ensimmäiseen esteeseen. Palveluliiketoiminnalle energiatehokkuuden vauhdittajana on asetettu paljon odotuksia, mutta palvelun muotoilussa, niin että asiakas sen ymmärtäisi ja ostaisi, ei vielä ole onnistuttu. Mikro- ja nanoteknologia ovat esimerkkejä uusista teknologioista, jotka tuovat uusia mahdollisuuksia myös energiatehokkuuteen. ICT-alalla on paljon asiantuntemusta annettavaksi energiatehokkuuspuolelle. Erityisesti toimintatapojen ja prosessien ohjauksessa on mahdollisuuksia. Suuret yritykset eivät ole vielä täysin profiloituneet energiansäästöön. Alalta puuttuu suunnannäyttäjiä. TEKES

47 TERÄSJÄTTI INVESTOI ENERGIANSÄÄSTÖÖN Energia on merkittävä kustannustekijä ruostumattoman teräksen tuotantoon keskittyvän Outokummun toiminnassa. Yhtiön Tornion tehtaat ovat yksi eniten energiaa käyttäviä teollisuuslaitoksia Suomessa: pelkästään sähköä kuluu vuodessa 2,5 terawattituntia. sesta johtuvalla tuotannon laskulla. Päästökauppa on sen sijaan nostanut merkittävästi sähkön hintaa, mikä aiheuttaa Outokummulle suuren lisäkustannuksen. Uudenlaiset energiavalinnat, niin vähäpäästöiset energialähteet kuin energiankäytön tehostaminenkin, auttavat pienentämään yhtiön hiilijalanjälkeä. Prosesseissa käytetään jo nyt parasta saatavilla olevaa teknologiaa. Investointikynnys on noussut taantuman ja kysynnän romahtamisen takia, mutta jatkamme säästökohteiden etsimistä, vakuuttaa Outokummun energiajohtaja Mikko Rintamäki. Esimerkkinä onnistuneesta hankkeesta hän kertoo, kuinka Tornion ferrokromitehtaalla tehostettiin hiilimonoksidin hyödyntämistä: energiaa säästyy 90 gigawattituntia vuodessa. Äskettäin toteutetussa ESCO-projektissa taas löydettiin mahdollisuus savukaasujen lämmön talteenottoon. Noin 2,8 miljoonan euron investointi tuo 35 gigawattitunnin vuosisäästöt energiankulutukseen. Säästöhankkeet kannattavat, kunhan toimenpiteet suunnitellaan ja valmistellaan kunnolla. Energiatehokkuus parantaa kilpailukykyä Energiatehokkuus on Outokummulle tärkeä kilpailutekijä, ja pohjoinen sijainti vain lisää sen merkitystä. Yhtiö haluaa tehdä osansa myös päästöjen vähentämisessä, mutta Rintamäki kaipaa maailmanlaajuisia säännöksiä ja käytäntöjä. Päästökaupan suora kustannus ei ole ollut Outokummulle tähän mennessä suuri huolenaihe, koska omia päästökiintiöitä ei ole jouduttu ylittämään. Osittain tämä on prosesseihin tehtyjen parannusten ansiota, mutta osansa on myös kysynnän supistumi- Kun volyymit ovat suuria, pienetkin energiatehokkuuden parannukset vaikuttavat tuntuvasti kustannuksiin. Mikko Rintamäki OUTOKUMPU 47