PITKÄAIKAISIIN HOITOIHIN SITOUTUMINEN Näyttöä toiminnan tueksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PITKÄAIKAISIIN HOITOIHIN SITOUTUMINEN Näyttöä toiminnan tueksi"

Transkriptio

1 PITKÄAIKAISIIN HOITOIHIN SITOUTUMINEN Näyttöä toiminnan tueksi

2

3 PITKÄAIKAISIIN HOITOIHIN SITOUTUMINEN Näyttöä toiminnan tueksi

4 Alkuperäinen WHO:n (World Health Organization) julkaisu vuodelta 2003 Adherence to long-term therapies: Evidence for action World Health Organization 2003 WHO:n pääjohtaja on myöntänyt suomenkielisen painoksen käännösoikeudet Lääketietokeskus Oy:lle, joka on yksin vastuussa käännöksestä. ISBN Lääketietokeskus Oy Sörnäisten rantatie 23 PL 108, Helsinki

5 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Esipuhe Kiitokset Kirjoittajat Johdanto Kotiin vietävät viestit V VII VIII XI XIII Osa I Taustojen esittely 1 Luku I Hoitoon sitoutumisen määrittely 3 Luku II Huonon hoitoon sitoutumisen tuottamien ongelmien suuruus 7 Luku III Kuinka huono hoitoon sitoutuminen koskee terveyspolitiikan päättäjiä ja terveydenhuollosta vastaavia henkilöitä? 11 Osa II Neuvoja hoitoon sitoutumisen parantamiseksi 17 Luku IV Mitä on opittu 19 Luku V Kohti ratkaisua 27 Luku VI Kuinka lisääntynyt hoitoon sitoutumisen näkyy terveydellisenä ja taloudellisena hyötynä? 39 Osa III Tautikohtaiset katsaukset 45 Luku VII Astma 47 Luku VIII Syöpä (palliatiivinen eli oireita lievittävä hoito) 59 Luku IX Masennus 65 Luku X Diabetes 71 Luku XI Epilepsia 87 Luku XII HIV/AIDS 95 Luku XIII Verenpainetauti 107 Luku XIV Tupakoinnin lopettaminen 115 Luku XV Tuberkuloosi 123 Liitteet 133 Liite I Käyttäytymiseen liittyvät, hoitoon sitoutumista selittävät tekijät 135 Liite II Terveydenhoidon eri osapuolten lausuntoja 151 Liite III Taulukko hoitoon sitoutumiseen liittyvistä tekijöistä ryhmiteltynä taudin ja ulottuvuuden mukaan 162 Liite IV Taulukko interventioista ryhmiteltynä taudin ja ulottuvuuden mukaan 166 Liite V Hoitoon sitoutumista tutkivan GAIN-verkoston jäsenet (Global adherence interdisciplinary network) 171

6 Lääketietokeskus 2004 IV

7 Esipuhe Viime vuosikymmeninä on tapahtunut muutosta lähestymistavoissa, joilla pyritään varmistamaan, että kroonisia tauteja sairastavat potilaat käyttäisivät pitkäaikaista lääkitystään. Alunperin ajateltiin, että potilas on hoitomyöntyvyyteen liittyvien ongelmien syy. Sittemmin kiinnitettiin huomiota myös terveydenhoidon ammattilaisten osuuteen. Nyt tiedetään, että tarvitaan laaja-alaista lähestymistapaa. Hoitomyöntyvyys käsitteenä yhdistyy liian läheisesti joko potilaiden tai terveydenhoitohenkilökunnan syyllistämiseen. Hoitoon sitoutuminen on parempi käsite kuvaamaan niitä dynaamisia ja monimutkaisia muutoksia, joita vaaditaan kaikilta hoitoon osallistujilta kroonisia tauteja sairastavan potilaan optimaalisen terveyden säilyttämiseksi. Raportti tarjoaa kriittisen katsauksen siitä, mitä tiedetään sitoutumisesta pitkäaikaisiin hoitoihin. Tähän on päästy tarkastelemalla eri sairauksien hoidon onnistumista. Toimintatapojen kirjo on laaja, sillä mukaan on otettu tarttuvia tauteja kuten tuberkuloosi ja HIV/AIDS; psyykkisiä ja neurologisia sairauksia kuten masennus ja epilepsia; riippuvuus (josta esimerkkinä tupakoinnin lopettaminen); sekä verenpaine, astma ja syövän palliatiivinen hoito. Tämä laaja näkökulma tuo esiin joitakin yleisiä tekijöitä, jotka on muistettava kaikkien kroonisten sairauksien hoidossa, niiden syystä riippumatta. Nämä tekijät liittyvät ennen kaikkea terveydenhuollon järjestelmien rakenteisiin, rahoittamiseen ja toimintaan. Toivomme raportin lukijoiden oivaltavan, että yksinkertaisilla toimenpiteillä ei pystytä parantamaan pitkäaikaisia tauteja sairastavien ihmisten elämänlaatua. Ongelmaa täytyy lähestyä selvittämällä ensin terveydenhuollon ammattilaisten koulutus- ja palkitsemistavat. Seuraavaksi täytyy tarttua järjestelmällisesti niihin lukuisiin esteisiin, joita potilaat ja heidän perheensä kohtaavat yrittäessään säilyttää optimaalisen terveydentilan. Raportin tarkoitus on antaa aineksia hoitoon sitoutumista koskevaan keskusteluun. Raportti tarjoaa analyysejä ja ratkaisuja sekä suosittaa tutkimuksen lisäämistä. Samalla se myös muistuttaa kriittisesti siitä, että tiedämme jo hyvin paljon asioita, joita ei kuitenkaan sovelleta käytäntöön. Pitkäaikaisten hoitojen parempi onnistuminen voi tarjota potilaille ja yhteiskunnalle huomattavia etuja. WHO kehottaa tämän raportin lukijoita työskentelemään kanssamme, kun muutamme mahdollisuudet todellisuudeksi. Derek Yach Tammikuu 2003 V Lääketietokeskus 2004

8 Lääketietokeskus 2004 VI

9 Kiitokset Tämän raportin toimitti Eduardo Sabaté, WHO:n hoitoonsitoutumisprojektin koordinoija, joka työskentelee ei-tarttuvien tautien hallinnan osastolla. Suuret kiitokset Rafael Bengoalle projektin suunnittelusta ja raportin olennaisimpien osien muo toilusta, Derek Yachille jatkuvasta tuesta, älyllisistä virikkeistä ja projektin johtamisesta ja Silvana De Castrolle arvokkaasta avusta monien katsausten tuottamisessa ja tiettyjen raportin osien kirjoittamisesta. Erityinen kiitos kirjoittajille, jotka antoivat ajatuksiaan ja materiaalia raporttia varten. Hei dän omistautumisensa asialle ja vapaaehtoinen apunsa ovat olleet keskeisiä tälle työlle. Kiitokset myös kaikille WHO:sta ja GAIN-verkostosta osallistuneille henkilöille, joiden jatkuva panos projektin suunnittelussa, resurssien keräämisessä ja kirjoitusvaiheessa on antanut laajuutta ja syvyyttä tälle ra portille. Erityiset kiitokset Steve Hotzille hänen henkisestä tuestaan ja suuresta työstä käyttäytymistieteitä koskevan tiedon ja sen käytännön seuraamusten yhdistämisessä. Useat kansainväliset ammatilliset järjestöt, etenkin Kansainvälinen käyttäytymislääketieteen järjestö (International Society of Behavioural Medicine), Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto (the International Council of Nurses), Psykologisten tieteiden kansainvälinen järjestö (the International Union of Psychological Sciences), Farmasian kan sainvälinen järjestö (the International Pharmaceutical Federation) ja Yleislääkäreiden maailmanjärjestö (the World Organization of Family Doctors, Wonca) ovat olleet tärkeitä tukijoita ja tuoneet arvokasta sisältöä raporttiin. Kiitokset myös Susan Kaplanille lopullisen tekstin toimittamisesta ja Tushita Bosonetille raportin ulkoasun suunnittelusta. Raportin tuottamisen teki mahdolliseksi Yhdistyneen Kuningaskunnan (UK), Suomen ja Alankomaiden val tioiden antelias tuki. VII Lääketietokeskus 2004

10 Kirjoittajat Raportin kirjoittajiksi kutsutut henkilöt ovat tunnettuja asiantuntijoita hoitoon sitoutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Heidän vapaaehtoisesti tuottamansa tekstit on muotoiltu raportin toimittajan ohjeiden mukaisesti. Kaikki allekirjoittivat ilmoituksen sitoumuksistaan. (Ryhmäjohtajat on merkitty tähdellä.) Astma Bender, Bruce; Head, Pediatric Behavioral Health, National Jewish Medical and Research Center, USA Boulet, Louis-Philippe; Professor, Laval University, Laval Hospital, Canada Chaustre, Ismenia; Attending Physician and Professor, JM de los Rios Children s Hospital, Venezuela Rand, Cynthia*; Associate Professor, Johns Hopkins University, USA Weinstein, Andrew; Researcher and Clinical Practitioner, Christiana Medical Center, USA WHO-NMH/MNC/Kroonisten keuhkosairauksien yksikön tuella Käyttäytymistieteet Hotz, Stephen*; University Research Fellow, University of Ottawa, Canada Kaptein, Ad A; Head, Psychology unit, Leiden University Medical Centre, The Netherlands Pruitt, Sheri; Director of Behavioral Medicine, Permanente Medical Group, USA Sanchez Sosa, Juan; Professor, National University of Mexico, Mexico Willey, Cynthia; Professor of Pharmacoepidemiology, University of Rhode Island, USA Syöpä De Castro, Silvana*; Technical Officer, Adherence Project, Department of Management of Communicable Diseases, WHO, Switzerland Sabaté, Eduardo; Medical Officer, Adherence Project, Department of Management of Communicable Diseases, WHO, Switzerland WHO-NMH/MNC/Syövän hallinta yksikön tuella Masennus Peveler, Robert*; Head, Mental Health Group, Community Clinical Sciences Division, School of Medicine, University of Southampton, England Tejada, Maria Luisa; Clinical practitioner, Hospital of Nyon, Switzerland WHO-NMH/MNC/Henkisten sairauksien ja käyttäytymishäiriöiden yksikön tuella Diabetes Karkashian, Christine*; Dean, School of Psychology, Latina University, Costa Rica Schlundt, David; Associate Professor of Psychology, Vanderbildt University, USA WHO-NMH/MNC/Diabetesyksikön tuella Epilepsia Avanzini, Giuliano; President, International League against Epilepsy, Italy de Boer, Hanneke M; Global Campaign Co-Chair, The International Bureau for Epilepsy/Stichting Epilepsie Instellingen Nederland, the Netherlands De Castro, Silvana*; Technical Officer, Adherence Project, Department of Management of Communicable Diseases, WHO, Switzerland Engel, Jerome Jr; Global Campaign Co-Chair, International League against Epilepsy and Director of the Seizure Disorder Center, University of California at Los Angeles School of Medicine, USA Lee, Philip; President, International Bureau for Epilepsy, Ireland Sabaté, Eduardo; Medical Officer, Adherence Project, Department of Management of Communicable Diseases, WHO, Switzerland WHO-NMH/MNC/Epilepsiayksikön, Kansainvälisen epilepsialiiton ja Kansainvälisen epilepsiaviraston tuella Lääketietokeskus 2004 VIII

11 HIV/AIDS Chesney, Margaret A*; Professor of Medicine, University of California at San Francisco, Prevention Sciences Group, USA Farmer, Paul; Director, Partners in health, Harvard University, USA Leandre, Fernet; Director, Zanmi Lazante Health Care, Haiti Malow, Robert; Professor and Director, AIDS Prevention Program, Florida International University, USA Starace, Fabrizio; Director, Consultation Psychiatry and Behavioural Epidemiology Service, Cotungo Hospital, Italy WHO-HIV/AIDS hoidon yksikön tuella Verenpainetauti Mendis, Shanti*; Coordinator, Cardiovascular diseases, WHO-HQ Salas, Maribel; Senior Researcher, Caro Research Institute, USA Tupakoinnin lopettaminen De Castro, Silvava; Technical Officer, Adherence Project, Department of Management of Communicable Diseases, WHO, Switzerland Lam, Tai Hing; Professor, Head Department of Community Medicine and Behavioural Sciences, University of Hong Kong, China Sabaté, Eduardo*; Medical Officer, Adherence Project, Department of Management of Communicable Diseases, WHO, Switzerland Smirnoff, Margaret; Nurse Practitioner, Mount Sinai Center, USA Tuberkuloosi Dick, Judy*; Senior Researcher, Medical Research Center of South Africa, South Africa Jaramillo, Ernesto; Medical Officer, Stop TB, WHO, Switzerland Maher, Dermot; Medical Officer, Stop TB, WHO, Switzerland Volmink, Jimmy; Director of Research and Analysis, Global Health Council, USA Erityisalueet Lapset ja nuoret Burkhart, Patricia; Assistant Professor and Nurse Researcher; University of Kentucky, USA WHO-FCH/ Lasten ja nuorten terveys yksikön tuella Iäkkäät potilaat Di Pollina, Laura; Chief, Clinical Geriatrics, Geneva University Hospital, Switzerland Terveystaloustiede Kisa, Adnan; Associate Professor, Baskent University, Turkey Nuño, Roberto; Health Economist, Spain Sabaté, Eduardo*; Medical Officer, Adherence Project, Department of Management of Communicable Diseases, WHO, Switzerland Potilaiden kokemus sairaudesta Horne, Rob; Director and Professor of Psychology in Health Care, Centre for Health Care Research, University of Brighton, England WHO-NMH/Irti tupakasta osaston tuella IX Lääketietokeskus 2004

12 Lääketietokeskus 2004 X

13 Johdanto Päämäärät ja kohderyhmä Raportti on osa maailmanlaajuisen, pitkäaikaiseen hoitoon sitoutumista tutkivan projektin (Adherence to Long-term Therapies Project) työstä. Työ aloitettiin vuonna 2001 WHO:n ei-tarttuvien tautien ja mielenterveyssairauksien klusterin aloitteesta. Terveyspolitiikan laatijat ja terveydenhuollon johtajat ovat raportin tärkein kohderyhmä. He voivat vaikuttaa kansallisiin ja paikallisiin käytäntöihin tavoilla, jotka hyödyttävät potilaita, terveydenhuoltojärjestelmiä ja yhteiskuntaa parantamalla hoitotuloksia ja taloudellista tehokkuutta. Raportista on hyötyä myös tieteentekijöille ja käytännön lääkäreille. Projektin tärkein päämäärä on lisätä sitoutumista kroonisten tautien tavallisiin hoitoihin kaikkialla maailmassa. Raportin neljä päämäärää ovat: Tehdä hoitoon sitoutumista koskevasta tiedosta yhteenveto, jota voidaan käyttää tulevien hoitosuunnitelmien kehittämisessä Lisätä terveyspolitiikan laatijoiden ja terveydenhuollon johtajien tietoa maailmanlaajuisista hoidon laiminlyömisen ongelmista ja niiden terveydellisistä ja taloudellisista seurauksista Edistää keskustelua hoitoon sitoutumiseen liittyvistä asioista Tarjota perusteita hoitoon sitoutumista lisääviä yksilöllisiä ohjeita varten tuottamalla johdonmukaisia, näyttöön perustuvia ja eettisiä toimintaohjeita arvioimalla hoitosuuntauksia ja tutkimussuunnitelmia sekä vertaamalla niiden onnistumista Kuinka lukea raporttia Käsiteltävien aiheiden esittäminen usealla eri tavalla on välttämätöntä, koska raportti on tarkoitettu eri tavoin koulutetuille ja eri asemissa oleville ammattilaisille. Raportin kokoamiseen on osallistunut joukko huomattavia asiantuntijoita, joista kukin on käyttänyt omaa kieltään, luokitteluaan ja määritelmiään kirjoittaessaan hoitoon sitoutumisesta. Osassa III käsiteltyihin sairauksiin on asian yksinkertaistamiseksi liitetty taulukko, jossa esitetään teks tissä käsitellyt toimenpiteet ja tekijät luokiteltuna projektiryhmän esittämän ja raportissa selitetyn viiden ulottuvuuden mukaan: sosioekonomisiin seikkoihin liittyvät tekijät/toimenpiteet terveydenhoitojärjestelmään/terveydenhoitotiimeihin liittyvät tekijät/toimenpiteet hoitoon liittyvät tekijät/toimenpiteet sairauteen liittyvät tekijät/toimenpiteet potilaaseen liittyvät tekijät/toimenpiteet Kotiin vietävät viestit esittää raportin päälöydökset ja ehdotukset niiden hyödyntämiseksi. XI Lääketietokeskus 2004

14 Osa I: Tärkeimmät hoitoon sitoutumisen määrittelyyn liittyvät seikat ja niiden epidemiologinen ja taloudellinen merkitys. Osa II: Hoitoon sitoutumisen parantaminen: ohjeita kuhunkin maahan sovellettavaksi sekä yhteenveto tätä katsausta varten läpi käydyistä tutkimuksista. Lisäksi tietoa terveydenhuollon päättäjille hoitoon sitoutumisen todellisista terveyteen ja talouteen kohdistuvista vaikutuksista. Osa III: Yhdeksää kroonista sairautta käsittelevät katsaukset, jotka on tarkoitettu erityisesti kliinistä työtä tekeville tai sairauskohtaisiin ohjelmiin perehtyneille henkilöille. Terveyspolitiikan laatijat ja terveydenhuollon johtajat saattavat pitää hyödyllisempänä siirtymistä liitteisiin. Liite I: Käyttäytymiseen liittyvät tekijät, jotka selittävät hoitoon sitoutumista. Mielenkiintoinen yhteenveto ihmisten käyttäytymistä (hoitoon sitoutumista tai hoidon laiminlyöntiä) selittävistä malleista, sekä käyttäytymiseen kohdistuvat interventiot, joiden hoitoon sitoutumista parantavaa vaikutusta on tutkittu. Liite II: Terveydenhuoltoon panostavien tahojen omat arviot heidän osuudestaan hoitoon sitoutumisen parantamisessa. Liitteet III ja IV: Taulukko raportissa mainituista sairauksista ja ulottuvuuksista sekä niihin kohdistuneista toimenpiteistä. Lisäksi yhteenveto kaikista raportissa esitetyistä tekijöistä ja interventioista. Taulukkoja voi käyttää eri tauteja koskevien yhtäläisyyksien löytämiseen. Liite V: Maailmanlaajuisen hoitoon sitoutumista tutkivan verkoston (Global Adherence Interdisciplinary Network, GAIN) jäsenet. Lääketietokeskus 2004 XII

15 Kotiin vietävät viestit Kroonisten tautien hoidossa huono hoitoon sitoutuminen on erittäin suuri maailmanlaajuinen ongelma Kehittyneissä maissa noin 50 % potilaista hoitaa kroonista sairauttaan ohjeiden mukaisesti. Kehitysmaissa hoidon onnistuminen on vielä harvinaisempaa. On täysin selvää, että useilla potilailla on vaikeuksia seurata hoito-ohjeita. Huonon hoitoon sitoutumisen vaikutus kasvaa, kun kroonisten sairauksien osuus lisääntyy maailmassa Ei-tarttuvat taudit ja psyykkiset sairaudet, HIV/AIDS ja tuberkuloosi yhdessä muodostivat 54 % maailman sairauksista vuonna 2001 ja niiden osuus ylittää 65 % vuonna Köyhien osuus sairaista on suhteettoman suuri. Pitkäaikaisten hoitojen laiminlyönnin seurauksia ovat huono terveydentila ja lisääntyvät terveydenhoidon kustannukset Pitkäaikaisten hoitojen laiminlyönti heikentää huomattavasti hoidon tehoa ja on siksi kansanterveyden kriittinen tekijä elämänlaadun ja terveystalouden kannalta. Toimenpiteet, joilla hoitoon sitoutumista pyritään parantamaan, voivat tuottaa huomattavaa taloudellista hyötyä sekä vaaratekijöiden primaariprevention että terveydelle haitallisten tapahtumien sekundaariprevention kautta. Hoitoon sitoutumisen parantaminen lisää myös potilaan turvallisuutta Suurin osa kroonisten sairauksien hoidosta perustuu potilaan omahoitoon (johon usein kuuluu monimutkaisia hoitoja), lääketieteellisen teknologian käyttöön taudin seurannassa ja potilaan elämäntapojen muutoksiin. Potilaan sairauteen liittyvät, jopa henkeä uhkaavat riskit suurenevat, jos terveydenhuoltojärjestelmä ei tue hänen selviytymistään. Hoitoon sitoutuminen on tärkeä terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuteen vaikuttava tekijä Terveydenhoidon onnistumista ei voida arvioida tarkasti mittaamalla pääasiassa resurssien käyttöä ja interventioiden tehoa. Kansanterveydellisiä seurauksia ei voida ennustaa hoidon tehokkuuden perusteella, jos hoitoon sitoutumista ei oteta huomioon suunniteltaessa ja arvioitaessa projekteja. Hoitoon sitoutumista edistävät toimet voivat vaikuttaa kansanterveyteen enemmän kuin minkään yksittäisen lääkehoidon kehittyminen 1 Tutkimukset osoittavat jatkuvasti, että vähän kustannuksia aiheuttavat, hoitoon sitoutumista lisäävät toimenpiteet tuottavat huomattavia kustannussäästöjä ja lisäävät terveyteen kohdistuvien tavoitteiden toteutumista. Jos huomiota ei kiinnitetä hoidon onnistumista määrääviin tekijöihin, lääketieteelli sen teknologian edistyminen ei vähennä kroonisten sairauksien aiheuttamaa taakkaa siinä määrin kuin se olisi mahdollista. Lääkityksen saatavuus on välttämätöntä, mutta yksinään riittämätöntä taudin menestyksellisen hoidon varmistamiseksi. Terveydenhuoltojärjestelmien täytyy kehittyä vastaamaan haasteisiin Kehittyneissä maissa viimeisten 50 vuoden aikana tapahtunut epidemiologinen siirtymä akuuteista taudeista kroonisiin on johtanut siihen, että terveyspalveluiden akuuttiin hoitoon keskittyneet hoitomallit eivät pysty vastaamaan väestön terveystarpeisiin. Kehitysmaissa tämä muutos tapahtuu vielä nopeammin. 1 Haynes RB. Interventions for helping patients to follow prescriptions for medications. Cochrane Database of Systematic Reviews, 2001, Issue 1 XIII Lääketietokeskus 2004

16 Potilaita täytyy tukea, ei syyttää Päinvastaisesta näytöstä huolimatta hoidon epäonnistumisesta on edelleen tapana syyttää mieluummin potilasta kuin terveydenhuollon ammattilaisiin ja terveydenhuoltojärjestelmään liittyviä tekijöitä. Hoitoon sitoutumiseen vaikuttavat suuresti viimeksi mainitut tekijät, jotka luovat ympäristön, jossa potilasta hoidetaan. Hoitoon sitoutumiseen vaikuttavat monet samanaikaiset tekijät Useat erilaiset tekijät haittaavat potilaan kykyä seurata hoito-ohjeita optimaalisesti. Näitä ovat sosiaaliset ja taloudelliset tekijät, terveydenhuollon ja terveydenhoitotiimien rakenne, taudin ominaispiirteet, taudin hoito ja potilaaseen liittyvät tekijät. Kuhunkin tekijään liittyvien ongelmien ratkaisu on tarpeen, jos halutaan parantaa potilaan sitoutumista hoitoon. Tarvitaan potilaalle räätälöityjä toimenpiteitä Mikään yksittäinen toimenpide tai toimenpidepaketti ei ole tehokas kaikissa tilanteissa, jokaisen potilaan ja taudin kohdalla. Tästä seuraa, että hoitoon sitoutumisen lisäämiseen tähtäävät toimet täytyy räätälöidä potilaan kokemien, sairauden aiheuttamien tarpeiden mukaan. Tämän saavuttamiseksi terveydenhoitojärjestelmän ja toimijoiden täytyy kehittää keinoja arvioida hoitoon sitoutumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Hoitoon sitoutuminen on dynaaminen tapahtumaketju, jota tulee seurata Hoitoon sitoutumisen parantaminen vaatii jatkuvaa ja dynaamista toimintaa. Tuore käyttäytymistieteellinen tutkimus on osoittanut, että potilasaineisto voidaan ryhmitellä sen mukaan, mikä on potilaiden valmius seurata terveyssuosituksia. Jos potilaan valmius ja lääkärin yritys antaa suosituksia eivät ole samalla tasolla, hoito-ohjeita annetaan usein potilaalle, joka ei ole valmis noudattamaan niitä. Terveydenhoidon ammattilaisten tulisi pystyä arvioimaan potilaan valmiutta noudattaa ohjeita, antamaan neuvoja ohjeiden noudattamiseksi ja seuraamaan potilaan edistymistä jokaisella tapaamiskerralla. Terveydenhuollon ammattilaisia täytyy kouluttaa hoitoon sitoutumiseen liittyvissä asioissa Terveydenhuollon ammattilaiset voivat vaikuttaa huomattavasti arvioimalla hoidon laiminlyönnin riskiä ja tekemällä hoitoon sitoutumista parantavia toimenpiteitä. Tämän toteuttamiseksi lääkäreiden tulisi saada erityistä hoitoon sitoutumisen ohjaamiseen keskittynyttä koulutusta ja heidän työympäristönsä toimin ta tulisi suunnitella tätä päämäärää tukevaksi. Jotta terveydenhuollon ammattilaiset pystyisivät edellä mainittuun työhön, heille tulisi pikaisesti suunnitella erilaisiin sosioekonomisiin tilanteisiin sopiva hoitoon sitoutumista auttava työkalulaatikko. Koulutuksen tulisi kohdistua samanaikaisesti kolmeen alueeseen: tietoon (hoitoon sitoutumisesta), ajatteluun (kliininen päätöksentekoprosessi) ja toimintaan (käyttäytymistieteelliset työvälineet terveydenhuollon henkilöstölle). Perhe, yhteisö ja potilasjärjestöt: tärkeimmät hoitoon sitoutumista parantavat tekijät Pitkäaikaisten sairauksien hoidon onnistumiseksi on tarpeen, että potilas, hänen perheensä ja häntä tukeva yhteisö osallistuvat aktiivisesti hoitoon. Sosiaalisen tuen, eli muiden yhteisön jäsenten antaman tuen, on toistuvasti osoitettu olevan tärkeä hoidon onnistumiseen ja hoitokäyttäytymiseen vaikuttava tekijä. Vertaisten tuki voi parantaa potilaan sitoutumista hoitoon ja samalla vähentää aikaa, jonka terveydenhoidon ammattilaiset käyttävät pitkäaikaisen sairauden hoitoon. Hoitoon sitoutumiseen tarvitaan monialaista lähestymistapaa Hoitoon sitoutumisen edistämiseksi asiaa tulee lähestyä monelta taholta. Se edellyttää terveydenhuollon ammattilaisten, tutkijoiden ja terveydenhuollon politiikkaa suunnittelevien yhteistyötä. Lääketietokeskus 2004 XIV

17 XV Lääketietokeskus 2004

18

19 Osa I O S A I Taustojen esittely

20

21 Luku I L U K U I Hoitoon sitoutumisen määrittely 1. Mitä on hoitoon sitoutuminen? 3 2. Paras tämänhetkinen tapa mitata hoitoon sitoutumista 4 3. Viitteet 5 1. Mitä on hoitoon sitoutuminen? Suurin osa tutkimuksista on selvittänyt hoitomyöntyvyyttä sen mukaan, kuinka lääkehoito on toteutunut. Hoitoon sitoutumiseen kuuluu kuitenkin terveyskäyttäytyminen, joka edellyttää paljon enemmän kuin pelkän määrättyjen lääkkeiden ottamisen. Kesäkuussa 2001 pidetyn WHO Adherence -kokouksen (1) osallistujat päätyivät siihen, että määritelmä se kuinka potilas seuraa lääketieteellisiä ohjeita oli hyvä lähtökohta. Termi lääketieteelliset ohjeet tuntui silti riittämättö mältä kuvaamaan kaikkia kroonisten sairauksien hoitoon kohdistuvia interventiota. Myös sana ohjei ta viittaa siihen, että potilas on passiivinen ja alistuva asiantuntijan neuvojen vastaanottaja eikä aktiivinen hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuja. Kokouksen aikana todettiin erityisesti, että sitoutuminen mihin tahansa hoito-ohjeisiin kuvastaa tietyn tyyppistä käyttäytymistä. Esimerkkejä terveyteen vaikuttavista käyttäytymismalleista ovat lääkäriin hakeutuminen, reseptilääkkeen noutaminen, annostusohjeiden noudattaminen, rokotusten ottaminen, seurantakäyntien muistaminen tai käyttäytymistapojen muuttaminen sen mukaan, mitä henkilökohtainen hygienia, astman tai diabeteksen itsehoito, tupakointi, raskauden ehkäisy, riskialtis seksuaalikäyttäytyminen, epäterveellinen ruokavalio ja riittämätön liikunta edellyttävät. Kokouksen osallistujat totesivat myös, että potilaan ja terveydenhoidon henkilöstön (lääkäri, hoitaja tai joku muu terveydenhoidon ammattilainen) välisen suhteen täytyy olla kumppanuutta, jossa hyödytään jokaisen kyvyistä. Kirjallisuuden mukaan hoitosuhteen laatu on hoitoon sitoutumista määräävä tekijä. Tehokkaassa hoitosuhteessa vallitsee ilmapiiri, jossa tutkitaan vaihtoehtoisia hoitomuotoja, tehdään yhdessä hoitosuunnitelma, keskustellaan hoitoon sitoutumisesta ja suunnitellaan seuranta. Hoitoon sitoutuminen -projekti on ottanut käyttöön seuraavan hoitoon sitoutumisen määritelmän, joka on yhdistetty Haynesin (2) ja Randin (3) määritelmistä: Se, kuinka henkilön käyttäytyminen lääkkeiden ottaminen, ruokavalion noudattaminen ja/tai elämäntapojen muuttaminen vastaa terveydenhuollon henkilön kanssa yhdessä sovittuja ohjeita.

22 Voimakkaasti korostettiin sitä, että hoitoon sitoutuminen täytyy erottaa hoitomyöntyvyydestä. Olennaisin ero on siinä, että hoitoon sitoutumisessa potilas on samaa mieltä suosituksista. Potilaan tulee aktiivisena kumppanina sopia hoidostaan yhdessä terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Poti laan ja terveydenhuoltohenkilöstön välinen hyvä kommunikaatio on ehdoton edellytys käytännön työn onnistumiselle. Useimmissa tässä katsauksessa esitettävissä tutkimuksissa ei ollut selvää, oliko potilaan aktiivinen suo situsten hyväksyminen otettu huomioon. Siksi katsauksessa käytetään termejä hoitomyöntyvyys tai hoitoon sitoutuminen sen mukaan, mitä alkuperäisessä tutkimuksessa on käytetty. Akuutit ja krooniset sekä tarttuvat ja ei-tarttuvat taudit täytyy erottaa toisistaan, jotta voidaan ymmärtää minkälaista hoitoa tarvitaan. Pitkäaikaiset sairaudet, kuten HIV, AIDS ja tuberkuloosi, voivat olla tarttuvia ja tarvitsevat samankaltaista huomiota kuin monet krooniset ei-tarttuvat taudit, kuten verenpainetauti, diabetes ja masennus. Hoitoon sitoutuminen -projekti on ottanut käyttöön seuraavan pitkäaikaisten tautien määritelmän: Taudit, joilla on yksi tai useampi seuraavista ominaisuuksista: ne ovat pysyviä, aiheuttavat pysyvää vammautumista, aiheutuvat palatutumattomista patologisista muutoksista, vaativat potilaalta erityistä koulutusta kuntoutumista varten tai voivat vaatia pitkäaikaista ohjausta, tarkkailua tai hoitoa (4). 2. Paras tämänhetkinen tapa mitata hoitoon sitoutumista Tarkka hoitoon sitoutumisen arviointi on välttämätöntä tehokkaan hoidon suunnittelua varten ja sen varmistamiseksi, että mitattavien terveydentilan muutosten voidaan katsoa johtuvan juuri suositelluis ta hoitokeinoista. Lisäksi tarvitaan luotettavaa tietoa hoitoon sitoutumisesta tukemaan päätöksiä hoitosuositusten, lääkityksen ja/tai kommunikaatiotapojen muuttamisesta. Hoitoon sitoutumisen mittaamiseen (5, 6) ei ole käytettävissä kiistatonta kultaista standardia ja kirjallisuudessa onkin esitetty laaja valikoima erilaisia strategioita. Yksi tapa on kysyä hoidon tarjoajilta ja potilailta heidän omia arvioitaan hoitoon sitoutumiseen liittyvästä käyttäytymisestä. Terveydenhoidon ammattilaiset kuitenkin yliarvioivat sitä, kuinka hyvin potilaat seuraavat heidän ohjeitaan (7, 8). Potilaiden omien arvioiden analysointi on ollut myös ongelmallista. Potilaat, jotka myöntävät laiminlyöneensä ohjeita, kuvaavat yleensä käyttäytymistään tarkasti (9), mutta potilaat, jotka kieltävät epäonnistuneensa ohjeiden seuraamisessa, kuvaavat käyttäytymistään suurpiirteisesti (10). Subjektiivisissa hoitoon sitoutumisen mittaustavoissa käytetään standardoituja, potilai den täytettäväksi tarkoitettuja kyselykaavakkeita (11). Tyypillisesti on arvioitu yleisiä potilaan ominai suuksia tai persoonallisuuden piirteitä, mutta ne ovat osoittautuneet huonoiksi ennustamaan hoitoon sitoutumiseen liittyvää käyttäytymistä. Ei ole olemassa pysyviä, henkilökohtaisiin piirteisiin liittyviä tekijöitä, jotka luotettavasti ennustavat hoitoon sitoutumista. Kysymyskaavakkeet, joilla arvioidaan tarkoin määrättyä, tiettyyn lääketieteelliseen suositukseen liittyvää käytöstä (esimerkiksi syömistiheyttä mittaavat kysymykset (12) syömiskäyttäytymisen arvioimiseksi ja liikalihavuuden hoidon parantamiseksi), saattavat ennustaa hoitoon sitoutumista paremmin (13). Vaikka objektiiviset strategiat saattavat aluksi näyttää paremmilta kuin subjektiiviset lähestymistavat, jokaisessa on puutteensa arvioitaessa hoitoon sitoutumista. Jäljellä olevien annosten (esimerkiksi table tit) laskeminen on mahdollista hoitokäyntien yhteydessä; laskeminen on kuitenkin usein epätarkkaa ja arviot johtavat yleensä hoitoon sitoutumisen yliarviointiin (14), ja tärkeää tietoa (esimerkiksi annosten ajoittamisesta tai siitä mitkä annokset yleensä unohtuvat) jää saamatta tällä menetelmällä. Uusi keksintö on elektroninen seurantalaite (medication event monitoring system, MEMS), joka kirjaa päivämäärät ja ajat, jolloin lääkepakkaus avataan, ja kuvaa näin tarkemmin potilaan tapaa ottaa lääkkeensä (9). Valitettavasti näiden laitteiden kallis hinta estää niiden laajaa käyttöä. Apteekkien tietojär jes- Lääketietokeskus

23 telmiä voidaan käyttää tarkistamaan esimerkiksi milloin lääkemääräykset alun perin anne taan, milloin ne uusitaan tai lopetetaan ennenaikaisesti. Yksi tämän lähestymistavan ongelma on se, että lääkkeen noutaminen ei takaa sen käyttöä. Tiedot voivat olla myös puutteellisia, koska potilaat voivat käyttää useita apteekkeja eikä tietoja välttämättä aina tallenneta rutiininomaisesti. Mittausmenetelmästä riippumatta käytetään yleensä kynnysarvoja, joilla määritellään hyvä tai huono hoitoon sitoutuminen, vaikka niiden käytön tueksi ei ole näyttöä. Käytännössä hyvää tai huonoa hoitoon sitoutumista ei ehkä todella olekaan olemassa, koska annos-vaste ilmiö on jatkumo. Lääkehoidon annos-vaste -kuvaajia on vaikea nähdä käytännön elämässä, jossa annos, lääkkeen ottamisajankohta ja muut muuttujat voivat olla erilaisia kuin kliinisissä tutkimuksissa. Niitä kuitenkin tarvitaan, jos halutaan määritellä kynnysarvoja hoitoon sitoutumisen mittaamiseksi. Biokemialliset mittaukset ovat kolmas tapa arvioida hoitoon sitoutumista. Lääkitykseen voidaan lisätä vaarattomia biologisia merkkiaineita, joiden löytyminen verestä tai virtsasta osoittaa potilaan saaneen tutkittavaa lääkitystä. Tämä arviointikeino ei ole ongelmaton, sillä löydökset voivat olla harhaanjohtavia ja niihin vaikuttavat useat yksilölliset tekijät kuten ruokavalio, imeytyminen ja erittymisnopeus (15). Yhteenvetona voidaan sanoa, että hoitoon sitoutumisen mittaaminen tuottaa hyödyllistä tietoa, jota pelkästään pääteta pah tumien seuraaminen ei voi antaa, mutta se jää silti vain arvioksi potilaan todellisesta käyttäytymi ses tä. Useat mittausmenetelmät ovat kalliita (esimerkiksi MEMS) tai riippuvat informaatioteknologiasta (esimerkiksi apteekkien tietojärjestelmät), jota useissa maissa ei ole saatavilla. Kaikki nämä tekijät täytyy ottaa huomioon valittaessa parasta mittausmenetelmää, jolla saadaan arvio hoitoon sitoutumi seen liittyvästä käyttäytymisestä. Tärkeintä on, että käytetyt menetelmät ovat psykometristen standardien mukaisesti luotettavia ja oikeita (16). On myös otettava huomioon terveydenhoidon ammattilaisen tai tutkijan päämäärät, hoito-ohjeiden tarkkuuden vaatimukset, olemassa olevat resurssit, potilaan oman vastuun osuus sekä se, kuinka tuloksia aiotaan käyttää. Yhtäkään yksittäistä mittausmenetelmää ei ole osoitettu optimaaliseksi. Monia menetelmiä käyttävä lähestymistapa, joka yhdistää luotettavan itsearvioinnin ja järkevät objektiiviset mittarit, on tällä hetkellä parhaaksi arvioitu tapa mitata hoitoon sitoutumista. 3. Viitteet 1. Sabate E. WHO Adherence Meeting Report. Geneva, World Health Organization, Haynes RB. Determinants of compliance: The disease and the mechanics of treatment. Baltimore MD, Johns Hopkins University Press, Rand CS. Measuring adherence with therapy for chronic diseases: implications for the treatment of heterozygous familial hypercholesterolemia. American Journal of Cardiology, 1993, 72:68D-74D. 4. Dictionary of health services management, 2nd ed.owing Mills, MD, National Health Publishing, Timmreck TC, Randolph JF. Smoking cessation: clinical steps to improve compliance. Geriatrics, 1993, 48: Farmer KC. Methods for measuring and monitoring medication regimen adherence in clinical trials and clinical practice. Clinical Therapeutics, 1999, 21: DiMatteo MR, DiNicola DD. Achieving patient compliance. New York, Pergamon, Norell SE. Accuracy of patient interviews and estimates by clinical staff in determining medication compliance. Social Science & Medicine - Part E, Medical Psychology, 1981, 15: Cramer JA, Mattson RH. Monitoring compliance with antiepileptic drug therapy. In: Cramer JA, Spilker B, eds. Patient compliance in medical practice and clinical trials. New York, Raven Press, 1991: Spector SL et al. Compliance of patients with asthma with an experimental aerosolized medication: implications for controlled clinical trials. Journal of Allergy & Clinical Immunology, 1986, 77: Morisky DE, Green LW, Levine DM. Concurrent and predictive validity of a selfreported measure of medication adherence. Medical Care, 1986, 24: Freudenheim JL. A review of study designs and methods of dietary assessment in nutritional epidemiology of chronic disease. Journal of Nutrition, 1993, 123: Sumartojo E. When tuberculosis treatment fails. A social behavioral account of patient adherence. American Review of Respiratory Disease, 1993, 147: Matsui D et al. Critical comparison of novel and existing methods of compliance assessment during a clinical trial of an oral iron chelator. Journal of Clinical Pharmacology, 1994, 34: Vitolins MZ et al. Measuring adherence to behavioral and medical interventions. Controlled Clinical Trials, 2000, 21:188S-194S. 16. Nunnally JC, Bernstein IH. Psychometric theory, 3rd ed. New York, McGraw-Hill, Lääketietokeskus 2004

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa, KASTE 2012 2015 - ohjelmassa, nostetaan esiin teknologisten ratkaisujen

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Virtuaaliklinikkaa 1.0. Madis Tiik 19.3.2014

Virtuaaliklinikkaa 1.0. Madis Tiik 19.3.2014 Virtuaaliklinikkaa 1.0 Madis Tiik 19.3.2014 Madis Tiik, MD, Phd Tartu University, medical doctor 1996 Nordic School of Public Health (Sweden) - Diploma in Public Health 2003 stonian Business School 2001-2003

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

Elämää PISA:n varjossa

Elämää PISA:n varjossa Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö 29.5.2013 Kuronen,

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola HIV ja ammatilliset kysymykset 15.2.2012 Matti Ristola Perustelut HIV-positiivisten ammatillisiin rajoituksiin Tartunnanvaara Vaikutus toimintakykyyn Hammaslääkärin vastaanottoon liittyneet HIV-tartunnat

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen Pärjäin-pilotti Säröstä Pyrintöön Jani Koskinen Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman ja ICT 2015 -raportin esityksiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa,

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka

Lisätiedot

Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma

Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma Riikka Perälä, tutkijatohtori, HY, sosiaalitieteiden laitos Alkoholi- ja huumetutkijain seminaari 6.3.2013 Tieteiden talo

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

LÄÄKKEENOTON MUISTUTUSPALVELU. WIS New community pharmacy services Johanna Salimäki Suomen Apteekkariliitto 19.8.2014. 11.9.2014 Johanna Salimäki 1

LÄÄKKEENOTON MUISTUTUSPALVELU. WIS New community pharmacy services Johanna Salimäki Suomen Apteekkariliitto 19.8.2014. 11.9.2014 Johanna Salimäki 1 LÄÄKKEENOTON MUISTUTUSPALVELU WIS New community pharmacy services Johanna Salimäki Suomen Apteekkariliitto 19.8.2014 11.9.2014 Johanna Salimäki 1 LÄÄKKEENOTON MUISTUTUSPALVELU Lääkehoidon onnistumista

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten Miksi mielenterveystutkimusta? Mielenterveyden häiriöt muodostavat suuren taakan niistä kärsiville henkilöille, heidän perheilleen ja yhteiskunnalle. Joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana mielenterveyden

Lisätiedot

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Scientific publications: original publications and reviews (explanatory translations are given below the Finnish titles)

Scientific publications: original publications and reviews (explanatory translations are given below the Finnish titles) Piirtola Maarit (140667) 16 October 2007 PUBLICATIONS Ia Scientific publications: original publications and reviews Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen J, Isoaho R, Ryynänen O-P, Kivelä S-L. Lääkärin hoitoa

Lisätiedot

Harvinaiset sairaudet Euroopassa

Harvinaiset sairaudet Euroopassa Harvinaiset sairaudet Euroopassa Helena Kääriäinen 5.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Euroopan unionin suositus toimista harvinaisten sairauksien alalla (suositus 2009/C 151/02) kansallinen ohjelma osaamiskeskukset

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP))

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP)) P7_TA(0)008 EU:n diabetesepidemian torjuminen Euroopan parlamentin päätöslauselma. maaliskuuta 0 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (0/9(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Hoidamme potilasta, mieti siis: indikaatio standari- / mukautetun hoidon todennäköinen lopputulos syövän hoidon kannalta

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr

Lisätiedot

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja?

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Fimean moniammatillisen verkoston työpaja 6.2.2014 Leena K Saastamoinen, FaT, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kenelle? Iäkkäille? Lääkekaton ylittäjille?

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen!

Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen! 1 Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen! Erna Snellman, lääkintöneuvos, dosentti, STM 2 Primum est non nocere - Do not harm Hippocrates Hoito ei saa olla vaarallisempaa kuin sen antamatta

Lisätiedot

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten priorisointi Sidosryhmäkyselyn tulosten esittely Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Annikka Kalliokoski Ylilääkäri Lääketurvallisuus-

Lisätiedot

Tarvelähtöisiä selvityksiä ja käytännönläheisiä tuloksia terveys- ja hyvinvointialalle

Tarvelähtöisiä selvityksiä ja käytännönläheisiä tuloksia terveys- ja hyvinvointialalle Tarvelähtöisiä selvityksiä ja käytännönläheisiä tuloksia terveys- ja hyvinvointialalle Ketterä. Joustava. Osaava. Kansi sivu 1 Palvelut Tarvelähtöisiä selvityksiä ja käytännönläheisiä tuloksia Tuottavuus-

Lisätiedot

Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet

Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet Sinikka Torkkola Viestintätieteiden tutkijakoulun koordinaattori Tampereen yliopisto, puheopin laitos sinikka.torkkola@uta.fi Terveysviestinnän

Lisätiedot

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista STAS - Rahoitusseminaari THL 25.9.2009 Juha Teperi Esityksen teemat Palvelujärjestelmäpolitiikan tavoitteet ja rahoitus Kuinka maksaa hoitavista palveluista?

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA Kathryn Rost, PhD Elizabeth Freed Professor of Mental Health Florida State University College of Medicine kathryn.rost@med.fsu.edu MIKSI

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Oxford Economics yhteenveto Helsinki 2012 To represent, lead and serve the airline industry Lentoliikenne : Taloudellisen kasvun perusta On kustannustehokasta

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen

Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen saloihin Timo T. Seppälä EuroHOPE-hankkeen apulaisjohtaja Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Koska se tuottaa hyvinvointia! Muutamia muita

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot