PITKÄAIKAISIIN HOITOIHIN SITOUTUMINEN Näyttöä toiminnan tueksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PITKÄAIKAISIIN HOITOIHIN SITOUTUMINEN Näyttöä toiminnan tueksi"

Transkriptio

1 PITKÄAIKAISIIN HOITOIHIN SITOUTUMINEN Näyttöä toiminnan tueksi

2

3 PITKÄAIKAISIIN HOITOIHIN SITOUTUMINEN Näyttöä toiminnan tueksi

4 Alkuperäinen WHO:n (World Health Organization) julkaisu vuodelta 2003 Adherence to long-term therapies: Evidence for action World Health Organization 2003 WHO:n pääjohtaja on myöntänyt suomenkielisen painoksen käännösoikeudet Lääketietokeskus Oy:lle, joka on yksin vastuussa käännöksestä. ISBN Lääketietokeskus Oy Sörnäisten rantatie 23 PL 108, Helsinki

5 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Esipuhe Kiitokset Kirjoittajat Johdanto Kotiin vietävät viestit V VII VIII XI XIII Osa I Taustojen esittely 1 Luku I Hoitoon sitoutumisen määrittely 3 Luku II Huonon hoitoon sitoutumisen tuottamien ongelmien suuruus 7 Luku III Kuinka huono hoitoon sitoutuminen koskee terveyspolitiikan päättäjiä ja terveydenhuollosta vastaavia henkilöitä? 11 Osa II Neuvoja hoitoon sitoutumisen parantamiseksi 17 Luku IV Mitä on opittu 19 Luku V Kohti ratkaisua 27 Luku VI Kuinka lisääntynyt hoitoon sitoutumisen näkyy terveydellisenä ja taloudellisena hyötynä? 39 Osa III Tautikohtaiset katsaukset 45 Luku VII Astma 47 Luku VIII Syöpä (palliatiivinen eli oireita lievittävä hoito) 59 Luku IX Masennus 65 Luku X Diabetes 71 Luku XI Epilepsia 87 Luku XII HIV/AIDS 95 Luku XIII Verenpainetauti 107 Luku XIV Tupakoinnin lopettaminen 115 Luku XV Tuberkuloosi 123 Liitteet 133 Liite I Käyttäytymiseen liittyvät, hoitoon sitoutumista selittävät tekijät 135 Liite II Terveydenhoidon eri osapuolten lausuntoja 151 Liite III Taulukko hoitoon sitoutumiseen liittyvistä tekijöistä ryhmiteltynä taudin ja ulottuvuuden mukaan 162 Liite IV Taulukko interventioista ryhmiteltynä taudin ja ulottuvuuden mukaan 166 Liite V Hoitoon sitoutumista tutkivan GAIN-verkoston jäsenet (Global adherence interdisciplinary network) 171

6 Lääketietokeskus 2004 IV

7 Esipuhe Viime vuosikymmeninä on tapahtunut muutosta lähestymistavoissa, joilla pyritään varmistamaan, että kroonisia tauteja sairastavat potilaat käyttäisivät pitkäaikaista lääkitystään. Alunperin ajateltiin, että potilas on hoitomyöntyvyyteen liittyvien ongelmien syy. Sittemmin kiinnitettiin huomiota myös terveydenhoidon ammattilaisten osuuteen. Nyt tiedetään, että tarvitaan laaja-alaista lähestymistapaa. Hoitomyöntyvyys käsitteenä yhdistyy liian läheisesti joko potilaiden tai terveydenhoitohenkilökunnan syyllistämiseen. Hoitoon sitoutuminen on parempi käsite kuvaamaan niitä dynaamisia ja monimutkaisia muutoksia, joita vaaditaan kaikilta hoitoon osallistujilta kroonisia tauteja sairastavan potilaan optimaalisen terveyden säilyttämiseksi. Raportti tarjoaa kriittisen katsauksen siitä, mitä tiedetään sitoutumisesta pitkäaikaisiin hoitoihin. Tähän on päästy tarkastelemalla eri sairauksien hoidon onnistumista. Toimintatapojen kirjo on laaja, sillä mukaan on otettu tarttuvia tauteja kuten tuberkuloosi ja HIV/AIDS; psyykkisiä ja neurologisia sairauksia kuten masennus ja epilepsia; riippuvuus (josta esimerkkinä tupakoinnin lopettaminen); sekä verenpaine, astma ja syövän palliatiivinen hoito. Tämä laaja näkökulma tuo esiin joitakin yleisiä tekijöitä, jotka on muistettava kaikkien kroonisten sairauksien hoidossa, niiden syystä riippumatta. Nämä tekijät liittyvät ennen kaikkea terveydenhuollon järjestelmien rakenteisiin, rahoittamiseen ja toimintaan. Toivomme raportin lukijoiden oivaltavan, että yksinkertaisilla toimenpiteillä ei pystytä parantamaan pitkäaikaisia tauteja sairastavien ihmisten elämänlaatua. Ongelmaa täytyy lähestyä selvittämällä ensin terveydenhuollon ammattilaisten koulutus- ja palkitsemistavat. Seuraavaksi täytyy tarttua järjestelmällisesti niihin lukuisiin esteisiin, joita potilaat ja heidän perheensä kohtaavat yrittäessään säilyttää optimaalisen terveydentilan. Raportin tarkoitus on antaa aineksia hoitoon sitoutumista koskevaan keskusteluun. Raportti tarjoaa analyysejä ja ratkaisuja sekä suosittaa tutkimuksen lisäämistä. Samalla se myös muistuttaa kriittisesti siitä, että tiedämme jo hyvin paljon asioita, joita ei kuitenkaan sovelleta käytäntöön. Pitkäaikaisten hoitojen parempi onnistuminen voi tarjota potilaille ja yhteiskunnalle huomattavia etuja. WHO kehottaa tämän raportin lukijoita työskentelemään kanssamme, kun muutamme mahdollisuudet todellisuudeksi. Derek Yach Tammikuu 2003 V Lääketietokeskus 2004

8 Lääketietokeskus 2004 VI

9 Kiitokset Tämän raportin toimitti Eduardo Sabaté, WHO:n hoitoonsitoutumisprojektin koordinoija, joka työskentelee ei-tarttuvien tautien hallinnan osastolla. Suuret kiitokset Rafael Bengoalle projektin suunnittelusta ja raportin olennaisimpien osien muo toilusta, Derek Yachille jatkuvasta tuesta, älyllisistä virikkeistä ja projektin johtamisesta ja Silvana De Castrolle arvokkaasta avusta monien katsausten tuottamisessa ja tiettyjen raportin osien kirjoittamisesta. Erityinen kiitos kirjoittajille, jotka antoivat ajatuksiaan ja materiaalia raporttia varten. Hei dän omistautumisensa asialle ja vapaaehtoinen apunsa ovat olleet keskeisiä tälle työlle. Kiitokset myös kaikille WHO:sta ja GAIN-verkostosta osallistuneille henkilöille, joiden jatkuva panos projektin suunnittelussa, resurssien keräämisessä ja kirjoitusvaiheessa on antanut laajuutta ja syvyyttä tälle ra portille. Erityiset kiitokset Steve Hotzille hänen henkisestä tuestaan ja suuresta työstä käyttäytymistieteitä koskevan tiedon ja sen käytännön seuraamusten yhdistämisessä. Useat kansainväliset ammatilliset järjestöt, etenkin Kansainvälinen käyttäytymislääketieteen järjestö (International Society of Behavioural Medicine), Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto (the International Council of Nurses), Psykologisten tieteiden kansainvälinen järjestö (the International Union of Psychological Sciences), Farmasian kan sainvälinen järjestö (the International Pharmaceutical Federation) ja Yleislääkäreiden maailmanjärjestö (the World Organization of Family Doctors, Wonca) ovat olleet tärkeitä tukijoita ja tuoneet arvokasta sisältöä raporttiin. Kiitokset myös Susan Kaplanille lopullisen tekstin toimittamisesta ja Tushita Bosonetille raportin ulkoasun suunnittelusta. Raportin tuottamisen teki mahdolliseksi Yhdistyneen Kuningaskunnan (UK), Suomen ja Alankomaiden val tioiden antelias tuki. VII Lääketietokeskus 2004

10 Kirjoittajat Raportin kirjoittajiksi kutsutut henkilöt ovat tunnettuja asiantuntijoita hoitoon sitoutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Heidän vapaaehtoisesti tuottamansa tekstit on muotoiltu raportin toimittajan ohjeiden mukaisesti. Kaikki allekirjoittivat ilmoituksen sitoumuksistaan. (Ryhmäjohtajat on merkitty tähdellä.) Astma Bender, Bruce; Head, Pediatric Behavioral Health, National Jewish Medical and Research Center, USA Boulet, Louis-Philippe; Professor, Laval University, Laval Hospital, Canada Chaustre, Ismenia; Attending Physician and Professor, JM de los Rios Children s Hospital, Venezuela Rand, Cynthia*; Associate Professor, Johns Hopkins University, USA Weinstein, Andrew; Researcher and Clinical Practitioner, Christiana Medical Center, USA WHO-NMH/MNC/Kroonisten keuhkosairauksien yksikön tuella Käyttäytymistieteet Hotz, Stephen*; University Research Fellow, University of Ottawa, Canada Kaptein, Ad A; Head, Psychology unit, Leiden University Medical Centre, The Netherlands Pruitt, Sheri; Director of Behavioral Medicine, Permanente Medical Group, USA Sanchez Sosa, Juan; Professor, National University of Mexico, Mexico Willey, Cynthia; Professor of Pharmacoepidemiology, University of Rhode Island, USA Syöpä De Castro, Silvana*; Technical Officer, Adherence Project, Department of Management of Communicable Diseases, WHO, Switzerland Sabaté, Eduardo; Medical Officer, Adherence Project, Department of Management of Communicable Diseases, WHO, Switzerland WHO-NMH/MNC/Syövän hallinta yksikön tuella Masennus Peveler, Robert*; Head, Mental Health Group, Community Clinical Sciences Division, School of Medicine, University of Southampton, England Tejada, Maria Luisa; Clinical practitioner, Hospital of Nyon, Switzerland WHO-NMH/MNC/Henkisten sairauksien ja käyttäytymishäiriöiden yksikön tuella Diabetes Karkashian, Christine*; Dean, School of Psychology, Latina University, Costa Rica Schlundt, David; Associate Professor of Psychology, Vanderbildt University, USA WHO-NMH/MNC/Diabetesyksikön tuella Epilepsia Avanzini, Giuliano; President, International League against Epilepsy, Italy de Boer, Hanneke M; Global Campaign Co-Chair, The International Bureau for Epilepsy/Stichting Epilepsie Instellingen Nederland, the Netherlands De Castro, Silvana*; Technical Officer, Adherence Project, Department of Management of Communicable Diseases, WHO, Switzerland Engel, Jerome Jr; Global Campaign Co-Chair, International League against Epilepsy and Director of the Seizure Disorder Center, University of California at Los Angeles School of Medicine, USA Lee, Philip; President, International Bureau for Epilepsy, Ireland Sabaté, Eduardo; Medical Officer, Adherence Project, Department of Management of Communicable Diseases, WHO, Switzerland WHO-NMH/MNC/Epilepsiayksikön, Kansainvälisen epilepsialiiton ja Kansainvälisen epilepsiaviraston tuella Lääketietokeskus 2004 VIII

11 HIV/AIDS Chesney, Margaret A*; Professor of Medicine, University of California at San Francisco, Prevention Sciences Group, USA Farmer, Paul; Director, Partners in health, Harvard University, USA Leandre, Fernet; Director, Zanmi Lazante Health Care, Haiti Malow, Robert; Professor and Director, AIDS Prevention Program, Florida International University, USA Starace, Fabrizio; Director, Consultation Psychiatry and Behavioural Epidemiology Service, Cotungo Hospital, Italy WHO-HIV/AIDS hoidon yksikön tuella Verenpainetauti Mendis, Shanti*; Coordinator, Cardiovascular diseases, WHO-HQ Salas, Maribel; Senior Researcher, Caro Research Institute, USA Tupakoinnin lopettaminen De Castro, Silvava; Technical Officer, Adherence Project, Department of Management of Communicable Diseases, WHO, Switzerland Lam, Tai Hing; Professor, Head Department of Community Medicine and Behavioural Sciences, University of Hong Kong, China Sabaté, Eduardo*; Medical Officer, Adherence Project, Department of Management of Communicable Diseases, WHO, Switzerland Smirnoff, Margaret; Nurse Practitioner, Mount Sinai Center, USA Tuberkuloosi Dick, Judy*; Senior Researcher, Medical Research Center of South Africa, South Africa Jaramillo, Ernesto; Medical Officer, Stop TB, WHO, Switzerland Maher, Dermot; Medical Officer, Stop TB, WHO, Switzerland Volmink, Jimmy; Director of Research and Analysis, Global Health Council, USA Erityisalueet Lapset ja nuoret Burkhart, Patricia; Assistant Professor and Nurse Researcher; University of Kentucky, USA WHO-FCH/ Lasten ja nuorten terveys yksikön tuella Iäkkäät potilaat Di Pollina, Laura; Chief, Clinical Geriatrics, Geneva University Hospital, Switzerland Terveystaloustiede Kisa, Adnan; Associate Professor, Baskent University, Turkey Nuño, Roberto; Health Economist, Spain Sabaté, Eduardo*; Medical Officer, Adherence Project, Department of Management of Communicable Diseases, WHO, Switzerland Potilaiden kokemus sairaudesta Horne, Rob; Director and Professor of Psychology in Health Care, Centre for Health Care Research, University of Brighton, England WHO-NMH/Irti tupakasta osaston tuella IX Lääketietokeskus 2004

12 Lääketietokeskus 2004 X

13 Johdanto Päämäärät ja kohderyhmä Raportti on osa maailmanlaajuisen, pitkäaikaiseen hoitoon sitoutumista tutkivan projektin (Adherence to Long-term Therapies Project) työstä. Työ aloitettiin vuonna 2001 WHO:n ei-tarttuvien tautien ja mielenterveyssairauksien klusterin aloitteesta. Terveyspolitiikan laatijat ja terveydenhuollon johtajat ovat raportin tärkein kohderyhmä. He voivat vaikuttaa kansallisiin ja paikallisiin käytäntöihin tavoilla, jotka hyödyttävät potilaita, terveydenhuoltojärjestelmiä ja yhteiskuntaa parantamalla hoitotuloksia ja taloudellista tehokkuutta. Raportista on hyötyä myös tieteentekijöille ja käytännön lääkäreille. Projektin tärkein päämäärä on lisätä sitoutumista kroonisten tautien tavallisiin hoitoihin kaikkialla maailmassa. Raportin neljä päämäärää ovat: Tehdä hoitoon sitoutumista koskevasta tiedosta yhteenveto, jota voidaan käyttää tulevien hoitosuunnitelmien kehittämisessä Lisätä terveyspolitiikan laatijoiden ja terveydenhuollon johtajien tietoa maailmanlaajuisista hoidon laiminlyömisen ongelmista ja niiden terveydellisistä ja taloudellisista seurauksista Edistää keskustelua hoitoon sitoutumiseen liittyvistä asioista Tarjota perusteita hoitoon sitoutumista lisääviä yksilöllisiä ohjeita varten tuottamalla johdonmukaisia, näyttöön perustuvia ja eettisiä toimintaohjeita arvioimalla hoitosuuntauksia ja tutkimussuunnitelmia sekä vertaamalla niiden onnistumista Kuinka lukea raporttia Käsiteltävien aiheiden esittäminen usealla eri tavalla on välttämätöntä, koska raportti on tarkoitettu eri tavoin koulutetuille ja eri asemissa oleville ammattilaisille. Raportin kokoamiseen on osallistunut joukko huomattavia asiantuntijoita, joista kukin on käyttänyt omaa kieltään, luokitteluaan ja määritelmiään kirjoittaessaan hoitoon sitoutumisesta. Osassa III käsiteltyihin sairauksiin on asian yksinkertaistamiseksi liitetty taulukko, jossa esitetään teks tissä käsitellyt toimenpiteet ja tekijät luokiteltuna projektiryhmän esittämän ja raportissa selitetyn viiden ulottuvuuden mukaan: sosioekonomisiin seikkoihin liittyvät tekijät/toimenpiteet terveydenhoitojärjestelmään/terveydenhoitotiimeihin liittyvät tekijät/toimenpiteet hoitoon liittyvät tekijät/toimenpiteet sairauteen liittyvät tekijät/toimenpiteet potilaaseen liittyvät tekijät/toimenpiteet Kotiin vietävät viestit esittää raportin päälöydökset ja ehdotukset niiden hyödyntämiseksi. XI Lääketietokeskus 2004

14 Osa I: Tärkeimmät hoitoon sitoutumisen määrittelyyn liittyvät seikat ja niiden epidemiologinen ja taloudellinen merkitys. Osa II: Hoitoon sitoutumisen parantaminen: ohjeita kuhunkin maahan sovellettavaksi sekä yhteenveto tätä katsausta varten läpi käydyistä tutkimuksista. Lisäksi tietoa terveydenhuollon päättäjille hoitoon sitoutumisen todellisista terveyteen ja talouteen kohdistuvista vaikutuksista. Osa III: Yhdeksää kroonista sairautta käsittelevät katsaukset, jotka on tarkoitettu erityisesti kliinistä työtä tekeville tai sairauskohtaisiin ohjelmiin perehtyneille henkilöille. Terveyspolitiikan laatijat ja terveydenhuollon johtajat saattavat pitää hyödyllisempänä siirtymistä liitteisiin. Liite I: Käyttäytymiseen liittyvät tekijät, jotka selittävät hoitoon sitoutumista. Mielenkiintoinen yhteenveto ihmisten käyttäytymistä (hoitoon sitoutumista tai hoidon laiminlyöntiä) selittävistä malleista, sekä käyttäytymiseen kohdistuvat interventiot, joiden hoitoon sitoutumista parantavaa vaikutusta on tutkittu. Liite II: Terveydenhuoltoon panostavien tahojen omat arviot heidän osuudestaan hoitoon sitoutumisen parantamisessa. Liitteet III ja IV: Taulukko raportissa mainituista sairauksista ja ulottuvuuksista sekä niihin kohdistuneista toimenpiteistä. Lisäksi yhteenveto kaikista raportissa esitetyistä tekijöistä ja interventioista. Taulukkoja voi käyttää eri tauteja koskevien yhtäläisyyksien löytämiseen. Liite V: Maailmanlaajuisen hoitoon sitoutumista tutkivan verkoston (Global Adherence Interdisciplinary Network, GAIN) jäsenet. Lääketietokeskus 2004 XII

15 Kotiin vietävät viestit Kroonisten tautien hoidossa huono hoitoon sitoutuminen on erittäin suuri maailmanlaajuinen ongelma Kehittyneissä maissa noin 50 % potilaista hoitaa kroonista sairauttaan ohjeiden mukaisesti. Kehitysmaissa hoidon onnistuminen on vielä harvinaisempaa. On täysin selvää, että useilla potilailla on vaikeuksia seurata hoito-ohjeita. Huonon hoitoon sitoutumisen vaikutus kasvaa, kun kroonisten sairauksien osuus lisääntyy maailmassa Ei-tarttuvat taudit ja psyykkiset sairaudet, HIV/AIDS ja tuberkuloosi yhdessä muodostivat 54 % maailman sairauksista vuonna 2001 ja niiden osuus ylittää 65 % vuonna Köyhien osuus sairaista on suhteettoman suuri. Pitkäaikaisten hoitojen laiminlyönnin seurauksia ovat huono terveydentila ja lisääntyvät terveydenhoidon kustannukset Pitkäaikaisten hoitojen laiminlyönti heikentää huomattavasti hoidon tehoa ja on siksi kansanterveyden kriittinen tekijä elämänlaadun ja terveystalouden kannalta. Toimenpiteet, joilla hoitoon sitoutumista pyritään parantamaan, voivat tuottaa huomattavaa taloudellista hyötyä sekä vaaratekijöiden primaariprevention että terveydelle haitallisten tapahtumien sekundaariprevention kautta. Hoitoon sitoutumisen parantaminen lisää myös potilaan turvallisuutta Suurin osa kroonisten sairauksien hoidosta perustuu potilaan omahoitoon (johon usein kuuluu monimutkaisia hoitoja), lääketieteellisen teknologian käyttöön taudin seurannassa ja potilaan elämäntapojen muutoksiin. Potilaan sairauteen liittyvät, jopa henkeä uhkaavat riskit suurenevat, jos terveydenhuoltojärjestelmä ei tue hänen selviytymistään. Hoitoon sitoutuminen on tärkeä terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuteen vaikuttava tekijä Terveydenhoidon onnistumista ei voida arvioida tarkasti mittaamalla pääasiassa resurssien käyttöä ja interventioiden tehoa. Kansanterveydellisiä seurauksia ei voida ennustaa hoidon tehokkuuden perusteella, jos hoitoon sitoutumista ei oteta huomioon suunniteltaessa ja arvioitaessa projekteja. Hoitoon sitoutumista edistävät toimet voivat vaikuttaa kansanterveyteen enemmän kuin minkään yksittäisen lääkehoidon kehittyminen 1 Tutkimukset osoittavat jatkuvasti, että vähän kustannuksia aiheuttavat, hoitoon sitoutumista lisäävät toimenpiteet tuottavat huomattavia kustannussäästöjä ja lisäävät terveyteen kohdistuvien tavoitteiden toteutumista. Jos huomiota ei kiinnitetä hoidon onnistumista määrääviin tekijöihin, lääketieteelli sen teknologian edistyminen ei vähennä kroonisten sairauksien aiheuttamaa taakkaa siinä määrin kuin se olisi mahdollista. Lääkityksen saatavuus on välttämätöntä, mutta yksinään riittämätöntä taudin menestyksellisen hoidon varmistamiseksi. Terveydenhuoltojärjestelmien täytyy kehittyä vastaamaan haasteisiin Kehittyneissä maissa viimeisten 50 vuoden aikana tapahtunut epidemiologinen siirtymä akuuteista taudeista kroonisiin on johtanut siihen, että terveyspalveluiden akuuttiin hoitoon keskittyneet hoitomallit eivät pysty vastaamaan väestön terveystarpeisiin. Kehitysmaissa tämä muutos tapahtuu vielä nopeammin. 1 Haynes RB. Interventions for helping patients to follow prescriptions for medications. Cochrane Database of Systematic Reviews, 2001, Issue 1 XIII Lääketietokeskus 2004

16 Potilaita täytyy tukea, ei syyttää Päinvastaisesta näytöstä huolimatta hoidon epäonnistumisesta on edelleen tapana syyttää mieluummin potilasta kuin terveydenhuollon ammattilaisiin ja terveydenhuoltojärjestelmään liittyviä tekijöitä. Hoitoon sitoutumiseen vaikuttavat suuresti viimeksi mainitut tekijät, jotka luovat ympäristön, jossa potilasta hoidetaan. Hoitoon sitoutumiseen vaikuttavat monet samanaikaiset tekijät Useat erilaiset tekijät haittaavat potilaan kykyä seurata hoito-ohjeita optimaalisesti. Näitä ovat sosiaaliset ja taloudelliset tekijät, terveydenhuollon ja terveydenhoitotiimien rakenne, taudin ominaispiirteet, taudin hoito ja potilaaseen liittyvät tekijät. Kuhunkin tekijään liittyvien ongelmien ratkaisu on tarpeen, jos halutaan parantaa potilaan sitoutumista hoitoon. Tarvitaan potilaalle räätälöityjä toimenpiteitä Mikään yksittäinen toimenpide tai toimenpidepaketti ei ole tehokas kaikissa tilanteissa, jokaisen potilaan ja taudin kohdalla. Tästä seuraa, että hoitoon sitoutumisen lisäämiseen tähtäävät toimet täytyy räätälöidä potilaan kokemien, sairauden aiheuttamien tarpeiden mukaan. Tämän saavuttamiseksi terveydenhoitojärjestelmän ja toimijoiden täytyy kehittää keinoja arvioida hoitoon sitoutumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Hoitoon sitoutuminen on dynaaminen tapahtumaketju, jota tulee seurata Hoitoon sitoutumisen parantaminen vaatii jatkuvaa ja dynaamista toimintaa. Tuore käyttäytymistieteellinen tutkimus on osoittanut, että potilasaineisto voidaan ryhmitellä sen mukaan, mikä on potilaiden valmius seurata terveyssuosituksia. Jos potilaan valmius ja lääkärin yritys antaa suosituksia eivät ole samalla tasolla, hoito-ohjeita annetaan usein potilaalle, joka ei ole valmis noudattamaan niitä. Terveydenhoidon ammattilaisten tulisi pystyä arvioimaan potilaan valmiutta noudattaa ohjeita, antamaan neuvoja ohjeiden noudattamiseksi ja seuraamaan potilaan edistymistä jokaisella tapaamiskerralla. Terveydenhuollon ammattilaisia täytyy kouluttaa hoitoon sitoutumiseen liittyvissä asioissa Terveydenhuollon ammattilaiset voivat vaikuttaa huomattavasti arvioimalla hoidon laiminlyönnin riskiä ja tekemällä hoitoon sitoutumista parantavia toimenpiteitä. Tämän toteuttamiseksi lääkäreiden tulisi saada erityistä hoitoon sitoutumisen ohjaamiseen keskittynyttä koulutusta ja heidän työympäristönsä toimin ta tulisi suunnitella tätä päämäärää tukevaksi. Jotta terveydenhuollon ammattilaiset pystyisivät edellä mainittuun työhön, heille tulisi pikaisesti suunnitella erilaisiin sosioekonomisiin tilanteisiin sopiva hoitoon sitoutumista auttava työkalulaatikko. Koulutuksen tulisi kohdistua samanaikaisesti kolmeen alueeseen: tietoon (hoitoon sitoutumisesta), ajatteluun (kliininen päätöksentekoprosessi) ja toimintaan (käyttäytymistieteelliset työvälineet terveydenhuollon henkilöstölle). Perhe, yhteisö ja potilasjärjestöt: tärkeimmät hoitoon sitoutumista parantavat tekijät Pitkäaikaisten sairauksien hoidon onnistumiseksi on tarpeen, että potilas, hänen perheensä ja häntä tukeva yhteisö osallistuvat aktiivisesti hoitoon. Sosiaalisen tuen, eli muiden yhteisön jäsenten antaman tuen, on toistuvasti osoitettu olevan tärkeä hoidon onnistumiseen ja hoitokäyttäytymiseen vaikuttava tekijä. Vertaisten tuki voi parantaa potilaan sitoutumista hoitoon ja samalla vähentää aikaa, jonka terveydenhoidon ammattilaiset käyttävät pitkäaikaisen sairauden hoitoon. Hoitoon sitoutumiseen tarvitaan monialaista lähestymistapaa Hoitoon sitoutumisen edistämiseksi asiaa tulee lähestyä monelta taholta. Se edellyttää terveydenhuollon ammattilaisten, tutkijoiden ja terveydenhuollon politiikkaa suunnittelevien yhteistyötä. Lääketietokeskus 2004 XIV

17 XV Lääketietokeskus 2004

18

19 Osa I O S A I Taustojen esittely

20

21 Luku I L U K U I Hoitoon sitoutumisen määrittely 1. Mitä on hoitoon sitoutuminen? 3 2. Paras tämänhetkinen tapa mitata hoitoon sitoutumista 4 3. Viitteet 5 1. Mitä on hoitoon sitoutuminen? Suurin osa tutkimuksista on selvittänyt hoitomyöntyvyyttä sen mukaan, kuinka lääkehoito on toteutunut. Hoitoon sitoutumiseen kuuluu kuitenkin terveyskäyttäytyminen, joka edellyttää paljon enemmän kuin pelkän määrättyjen lääkkeiden ottamisen. Kesäkuussa 2001 pidetyn WHO Adherence -kokouksen (1) osallistujat päätyivät siihen, että määritelmä se kuinka potilas seuraa lääketieteellisiä ohjeita oli hyvä lähtökohta. Termi lääketieteelliset ohjeet tuntui silti riittämättö mältä kuvaamaan kaikkia kroonisten sairauksien hoitoon kohdistuvia interventiota. Myös sana ohjei ta viittaa siihen, että potilas on passiivinen ja alistuva asiantuntijan neuvojen vastaanottaja eikä aktiivinen hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuja. Kokouksen aikana todettiin erityisesti, että sitoutuminen mihin tahansa hoito-ohjeisiin kuvastaa tietyn tyyppistä käyttäytymistä. Esimerkkejä terveyteen vaikuttavista käyttäytymismalleista ovat lääkäriin hakeutuminen, reseptilääkkeen noutaminen, annostusohjeiden noudattaminen, rokotusten ottaminen, seurantakäyntien muistaminen tai käyttäytymistapojen muuttaminen sen mukaan, mitä henkilökohtainen hygienia, astman tai diabeteksen itsehoito, tupakointi, raskauden ehkäisy, riskialtis seksuaalikäyttäytyminen, epäterveellinen ruokavalio ja riittämätön liikunta edellyttävät. Kokouksen osallistujat totesivat myös, että potilaan ja terveydenhoidon henkilöstön (lääkäri, hoitaja tai joku muu terveydenhoidon ammattilainen) välisen suhteen täytyy olla kumppanuutta, jossa hyödytään jokaisen kyvyistä. Kirjallisuuden mukaan hoitosuhteen laatu on hoitoon sitoutumista määräävä tekijä. Tehokkaassa hoitosuhteessa vallitsee ilmapiiri, jossa tutkitaan vaihtoehtoisia hoitomuotoja, tehdään yhdessä hoitosuunnitelma, keskustellaan hoitoon sitoutumisesta ja suunnitellaan seuranta. Hoitoon sitoutuminen -projekti on ottanut käyttöön seuraavan hoitoon sitoutumisen määritelmän, joka on yhdistetty Haynesin (2) ja Randin (3) määritelmistä: Se, kuinka henkilön käyttäytyminen lääkkeiden ottaminen, ruokavalion noudattaminen ja/tai elämäntapojen muuttaminen vastaa terveydenhuollon henkilön kanssa yhdessä sovittuja ohjeita.

22 Voimakkaasti korostettiin sitä, että hoitoon sitoutuminen täytyy erottaa hoitomyöntyvyydestä. Olennaisin ero on siinä, että hoitoon sitoutumisessa potilas on samaa mieltä suosituksista. Potilaan tulee aktiivisena kumppanina sopia hoidostaan yhdessä terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Poti laan ja terveydenhuoltohenkilöstön välinen hyvä kommunikaatio on ehdoton edellytys käytännön työn onnistumiselle. Useimmissa tässä katsauksessa esitettävissä tutkimuksissa ei ollut selvää, oliko potilaan aktiivinen suo situsten hyväksyminen otettu huomioon. Siksi katsauksessa käytetään termejä hoitomyöntyvyys tai hoitoon sitoutuminen sen mukaan, mitä alkuperäisessä tutkimuksessa on käytetty. Akuutit ja krooniset sekä tarttuvat ja ei-tarttuvat taudit täytyy erottaa toisistaan, jotta voidaan ymmärtää minkälaista hoitoa tarvitaan. Pitkäaikaiset sairaudet, kuten HIV, AIDS ja tuberkuloosi, voivat olla tarttuvia ja tarvitsevat samankaltaista huomiota kuin monet krooniset ei-tarttuvat taudit, kuten verenpainetauti, diabetes ja masennus. Hoitoon sitoutuminen -projekti on ottanut käyttöön seuraavan pitkäaikaisten tautien määritelmän: Taudit, joilla on yksi tai useampi seuraavista ominaisuuksista: ne ovat pysyviä, aiheuttavat pysyvää vammautumista, aiheutuvat palatutumattomista patologisista muutoksista, vaativat potilaalta erityistä koulutusta kuntoutumista varten tai voivat vaatia pitkäaikaista ohjausta, tarkkailua tai hoitoa (4). 2. Paras tämänhetkinen tapa mitata hoitoon sitoutumista Tarkka hoitoon sitoutumisen arviointi on välttämätöntä tehokkaan hoidon suunnittelua varten ja sen varmistamiseksi, että mitattavien terveydentilan muutosten voidaan katsoa johtuvan juuri suositelluis ta hoitokeinoista. Lisäksi tarvitaan luotettavaa tietoa hoitoon sitoutumisesta tukemaan päätöksiä hoitosuositusten, lääkityksen ja/tai kommunikaatiotapojen muuttamisesta. Hoitoon sitoutumisen mittaamiseen (5, 6) ei ole käytettävissä kiistatonta kultaista standardia ja kirjallisuudessa onkin esitetty laaja valikoima erilaisia strategioita. Yksi tapa on kysyä hoidon tarjoajilta ja potilailta heidän omia arvioitaan hoitoon sitoutumiseen liittyvästä käyttäytymisestä. Terveydenhoidon ammattilaiset kuitenkin yliarvioivat sitä, kuinka hyvin potilaat seuraavat heidän ohjeitaan (7, 8). Potilaiden omien arvioiden analysointi on ollut myös ongelmallista. Potilaat, jotka myöntävät laiminlyöneensä ohjeita, kuvaavat yleensä käyttäytymistään tarkasti (9), mutta potilaat, jotka kieltävät epäonnistuneensa ohjeiden seuraamisessa, kuvaavat käyttäytymistään suurpiirteisesti (10). Subjektiivisissa hoitoon sitoutumisen mittaustavoissa käytetään standardoituja, potilai den täytettäväksi tarkoitettuja kyselykaavakkeita (11). Tyypillisesti on arvioitu yleisiä potilaan ominai suuksia tai persoonallisuuden piirteitä, mutta ne ovat osoittautuneet huonoiksi ennustamaan hoitoon sitoutumiseen liittyvää käyttäytymistä. Ei ole olemassa pysyviä, henkilökohtaisiin piirteisiin liittyviä tekijöitä, jotka luotettavasti ennustavat hoitoon sitoutumista. Kysymyskaavakkeet, joilla arvioidaan tarkoin määrättyä, tiettyyn lääketieteelliseen suositukseen liittyvää käytöstä (esimerkiksi syömistiheyttä mittaavat kysymykset (12) syömiskäyttäytymisen arvioimiseksi ja liikalihavuuden hoidon parantamiseksi), saattavat ennustaa hoitoon sitoutumista paremmin (13). Vaikka objektiiviset strategiat saattavat aluksi näyttää paremmilta kuin subjektiiviset lähestymistavat, jokaisessa on puutteensa arvioitaessa hoitoon sitoutumista. Jäljellä olevien annosten (esimerkiksi table tit) laskeminen on mahdollista hoitokäyntien yhteydessä; laskeminen on kuitenkin usein epätarkkaa ja arviot johtavat yleensä hoitoon sitoutumisen yliarviointiin (14), ja tärkeää tietoa (esimerkiksi annosten ajoittamisesta tai siitä mitkä annokset yleensä unohtuvat) jää saamatta tällä menetelmällä. Uusi keksintö on elektroninen seurantalaite (medication event monitoring system, MEMS), joka kirjaa päivämäärät ja ajat, jolloin lääkepakkaus avataan, ja kuvaa näin tarkemmin potilaan tapaa ottaa lääkkeensä (9). Valitettavasti näiden laitteiden kallis hinta estää niiden laajaa käyttöä. Apteekkien tietojär jes- Lääketietokeskus

23 telmiä voidaan käyttää tarkistamaan esimerkiksi milloin lääkemääräykset alun perin anne taan, milloin ne uusitaan tai lopetetaan ennenaikaisesti. Yksi tämän lähestymistavan ongelma on se, että lääkkeen noutaminen ei takaa sen käyttöä. Tiedot voivat olla myös puutteellisia, koska potilaat voivat käyttää useita apteekkeja eikä tietoja välttämättä aina tallenneta rutiininomaisesti. Mittausmenetelmästä riippumatta käytetään yleensä kynnysarvoja, joilla määritellään hyvä tai huono hoitoon sitoutuminen, vaikka niiden käytön tueksi ei ole näyttöä. Käytännössä hyvää tai huonoa hoitoon sitoutumista ei ehkä todella olekaan olemassa, koska annos-vaste ilmiö on jatkumo. Lääkehoidon annos-vaste -kuvaajia on vaikea nähdä käytännön elämässä, jossa annos, lääkkeen ottamisajankohta ja muut muuttujat voivat olla erilaisia kuin kliinisissä tutkimuksissa. Niitä kuitenkin tarvitaan, jos halutaan määritellä kynnysarvoja hoitoon sitoutumisen mittaamiseksi. Biokemialliset mittaukset ovat kolmas tapa arvioida hoitoon sitoutumista. Lääkitykseen voidaan lisätä vaarattomia biologisia merkkiaineita, joiden löytyminen verestä tai virtsasta osoittaa potilaan saaneen tutkittavaa lääkitystä. Tämä arviointikeino ei ole ongelmaton, sillä löydökset voivat olla harhaanjohtavia ja niihin vaikuttavat useat yksilölliset tekijät kuten ruokavalio, imeytyminen ja erittymisnopeus (15). Yhteenvetona voidaan sanoa, että hoitoon sitoutumisen mittaaminen tuottaa hyödyllistä tietoa, jota pelkästään pääteta pah tumien seuraaminen ei voi antaa, mutta se jää silti vain arvioksi potilaan todellisesta käyttäytymi ses tä. Useat mittausmenetelmät ovat kalliita (esimerkiksi MEMS) tai riippuvat informaatioteknologiasta (esimerkiksi apteekkien tietojärjestelmät), jota useissa maissa ei ole saatavilla. Kaikki nämä tekijät täytyy ottaa huomioon valittaessa parasta mittausmenetelmää, jolla saadaan arvio hoitoon sitoutumi seen liittyvästä käyttäytymisestä. Tärkeintä on, että käytetyt menetelmät ovat psykometristen standardien mukaisesti luotettavia ja oikeita (16). On myös otettava huomioon terveydenhoidon ammattilaisen tai tutkijan päämäärät, hoito-ohjeiden tarkkuuden vaatimukset, olemassa olevat resurssit, potilaan oman vastuun osuus sekä se, kuinka tuloksia aiotaan käyttää. Yhtäkään yksittäistä mittausmenetelmää ei ole osoitettu optimaaliseksi. Monia menetelmiä käyttävä lähestymistapa, joka yhdistää luotettavan itsearvioinnin ja järkevät objektiiviset mittarit, on tällä hetkellä parhaaksi arvioitu tapa mitata hoitoon sitoutumista. 3. Viitteet 1. Sabate E. WHO Adherence Meeting Report. Geneva, World Health Organization, Haynes RB. Determinants of compliance: The disease and the mechanics of treatment. Baltimore MD, Johns Hopkins University Press, Rand CS. Measuring adherence with therapy for chronic diseases: implications for the treatment of heterozygous familial hypercholesterolemia. American Journal of Cardiology, 1993, 72:68D-74D. 4. Dictionary of health services management, 2nd ed.owing Mills, MD, National Health Publishing, Timmreck TC, Randolph JF. Smoking cessation: clinical steps to improve compliance. Geriatrics, 1993, 48: Farmer KC. Methods for measuring and monitoring medication regimen adherence in clinical trials and clinical practice. Clinical Therapeutics, 1999, 21: DiMatteo MR, DiNicola DD. Achieving patient compliance. New York, Pergamon, Norell SE. Accuracy of patient interviews and estimates by clinical staff in determining medication compliance. Social Science & Medicine - Part E, Medical Psychology, 1981, 15: Cramer JA, Mattson RH. Monitoring compliance with antiepileptic drug therapy. In: Cramer JA, Spilker B, eds. Patient compliance in medical practice and clinical trials. New York, Raven Press, 1991: Spector SL et al. Compliance of patients with asthma with an experimental aerosolized medication: implications for controlled clinical trials. Journal of Allergy & Clinical Immunology, 1986, 77: Morisky DE, Green LW, Levine DM. Concurrent and predictive validity of a selfreported measure of medication adherence. Medical Care, 1986, 24: Freudenheim JL. A review of study designs and methods of dietary assessment in nutritional epidemiology of chronic disease. Journal of Nutrition, 1993, 123: Sumartojo E. When tuberculosis treatment fails. A social behavioral account of patient adherence. American Review of Respiratory Disease, 1993, 147: Matsui D et al. Critical comparison of novel and existing methods of compliance assessment during a clinical trial of an oral iron chelator. Journal of Clinical Pharmacology, 1994, 34: Vitolins MZ et al. Measuring adherence to behavioral and medical interventions. Controlled Clinical Trials, 2000, 21:188S-194S. 16. Nunnally JC, Bernstein IH. Psychometric theory, 3rd ed. New York, McGraw-Hill, Lääketietokeskus 2004

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Koulutussuunnittelija, proviisori, jatko-opiskelija Carita Linden-Lahti Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Potilasturvallisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

Lontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta

Lontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta Lontoo-Malaga julistus Astmatutkimukseen panostamisesta Johdanto Astma on sairaus, joka vaikuttaa 30 miljoonan eurooppalaisen ja yhteensä 300 miljoonan ihmisen päivittäiseen elämään maailmassa. Vuoteen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Syövän hoidon parantaminen

Syövän hoidon parantaminen Syövän hoidon parantaminen Cancer Control Joint Action Sakari Karjalainen Helsinki 8.2.2016 Mikä on Cancon? Cancon on syövän hoitoon ja varhaisdiagnostiikkaan keskittyvä EUhanke, jossa Suomen Syöpäyhdistys

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland KUTSU Terveydenhuollon etäpalveluiden kehittäminen Pohjoisen Periferian alueella Arvoisa vastaanottaja! Competitive Health Services hankkeen loppuseminaari pidetään Oulussa 3.-4.11.2010. Paikka: Oulun

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset

Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset Miksi GLP (Good Laboratory Practice)? Kemikaalien ja lääkkeiden turvallisuuden testaamiseksi myyntilupaa tai rekisteröintiä varten

Lisätiedot

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten priorisointi Sidosryhmäkyselyn tulosten esittely Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Annikka Kalliokoski Ylilääkäri Lääketurvallisuus-

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP))

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP)) P7_TA(0)008 EU:n diabetesepidemian torjuminen Euroopan parlamentin päätöslauselma. maaliskuuta 0 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (0/9(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Apotti avaa ovia. Terveydenhuollon ATK-päivät, Lahti 24.5.2016. Antti Iivanainen Lt, Yel Toiminnan kehitysjohtaja. Oy Apotti Ab.

Apotti avaa ovia. Terveydenhuollon ATK-päivät, Lahti 24.5.2016. Antti Iivanainen Lt, Yel Toiminnan kehitysjohtaja. Oy Apotti Ab. Apotti avaa ovia Terveydenhuollon ATK-päivät, Lahti 24.5.2016 Antti Iivanainen Lt, Yel Toiminnan kehitysjohtaja Oy Apotti Ab Oy Apotti Ab Apotti-hankkeen lähtökohdat Lähtökohtana hankinnassa oli, että

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut Laajavuori 29.4.2016 Projektityöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke/campus FI (Future Innovation) hanke

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT CollaborativeCareSystemsFinland 12.9.2012 1 Terveydenhuollossa lähtökohtana akuutit hoitomallit:

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

Lääketieteen tietokannat ja OVID

Lääketieteen tietokannat ja OVID Lääketieteen tietokannat ja OVID 200100 Terkon kautta Medline on käytössä mm. opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tiedekunnassa, se on myös sairaalakäytössä HUS:ssa yms. Käyttöliittymä on nimeltään OVID ja se

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Elixir of life Elixir for Mind and Body

Elixir of life Elixir for Mind and Body Elixir of life Elixir for Mind and Body Session C: Horizontality of Industries and future services SHOK Summit April 20th, 2010 Katja Hatakka, PhD, Development Manager, Valio R&D Case Susan Facts about

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia?

VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia? ilkka.vohlonen@uef.fi VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia? Ilkka Vohlonen, professori 26.11.2013 Virpi Pitkänen, erityisasiantuntija Yhteistyöllä lähiöt

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen

Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen saloihin Timo T. Seppälä EuroHOPE-hankkeen apulaisjohtaja Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Koska se tuottaa hyvinvointia! Muutamia muita

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Hyvinvoiva työyhteisö kansainvälisessä lääkeyrityksessä

Hyvinvoiva työyhteisö kansainvälisessä lääkeyrityksessä Presentation title Date 1 Hyvinvoiva työyhteisö kansainvälisessä lääkeyrityksessä LabQuality -päivät 2016-02-12 Karoliina Vuopala Markkinointi- ja viestintäjohtaja 2 Presentation title Date Novo Nordisk

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Doctoral programme in Drug research (DPDR) in the University of Helsinki and in FinPharmaNet. Ilkka Reenilä. Doctoral Programme Coordinator

Doctoral programme in Drug research (DPDR) in the University of Helsinki and in FinPharmaNet. Ilkka Reenilä. Doctoral Programme Coordinator Doctoral programme in Drug research (DPDR) in the of Helsinki and in FinPharmaNet Ilkka Reenilä Doctoral Programme Coordinator Doctoral programme in Drug research (DPDR) Doctoral programme in Clinical

Lisätiedot

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016 Tupakoimaton KYS Toimenpideohjelma 2016 Laatija: Versionumero: 1.1 Päivämäärä: 6.4.2016 Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtoryhmä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Toimenpideohjelma 1.0 2 (11) Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät

Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät 21.04.2016 Maritta Välimäki, professori Virve Pekurinen, Sh (AMK), TtM, Tohtorikoulutettava

Lisätiedot