Tervetuloa vuosi 2015!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tervetuloa vuosi 2015!"

Transkriptio

1

2 Tervetuloa vuosi 2015! Joulukuu on yhdistyksessämme mukavaa aikaa. Hektisimmät työkiireet ovat takana ja vuosikertomuksen aineistoa kasailtaessa voi muistella mitä mukavaa ja hyödyllistä olemme jälleen saaneet yhdessä aikaiseksi. Vuoteen mahtuu lukemattomia tapaamisia, erilaisia tapahtumia ja ryhmiä, kokouksia ja palavereita, kiireisiä paperitöitä, mutta myös arjen mukavasti katkaisevia keskustelutuokioita työyhteisömme jäsenten tai yhteistyökumppanien kesken. Näistä keskusteluista voi ammentaa näkökulmia ja vinkkejä muuhun työhön. Kiitos kuuluu koko työyhteisöllemme ja yhteistyökumppaneillemme menestyksekkäästä vuodesta! Haluan kiittää menneestä vuodesta myös hallitustamme, joka on rohkeasti ottanut vastaan mm. uuden toimintasuunnitelman visiot, strategian, henkilökunnan koulutussuunnitelmat, yleiskulujen kohdentamisen periaatteet ja seurannan suunnitelman. Vuoteen ehtii sisältyä paljon yhdistyksellemme tärkeitä asioita. Toivotan myös lämpimästi tervetulleeksi uuden hallituksen, joka rohkeasti lähtee rakentamaan uutta vuotta yhdistyksessämme. Pienen yhdistyksen ilona on, että jokainen saa tuoda omaa persoonaansa, taitonsa ja tietonsa yhteisen arkemme rakennusaineiksi. Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä haluan kiittää kuluneesta vuodesta jäsenistöämme ja toimintoihin osallistuneita mielenterveysomaisia ja vapaaehtoisia. Teidän vuoksenne, mutta myös teidän kanssanne on vuotemme sisältö rakentunut. Toivottavasti jaksatte antaa jälleen vinkkejänne ja palautetta toiminnastamme myös ensi vuonna. Ja mikä tärkeintä, jaksatte jälleen osallistua tapahtumiimme aktiivisesti. Toimintasuunnitelma ensi vuoden osalta on pääsääntöisesti sisällöltään monelle tuttu. Vanhat ja hyviksi havaitut toiminnot rytmittävät yhdistyksemme arkea. Ennalta tuttujen toimintojen lisäksi mieltäni jännityksellä kutkuttaa se suurin uusi ensi vuodelle suunniteltu toiminto. Mikäli Raha-automaattiyhdistys näkee asian kanssamme samalla tavalla, aloitamme ensi vuonna tekemään töitä Kotkan mielenterveysomaisten tavoittamiseksi. Työ käynnistyy hiljalleen vuoden aikana ja loppuvuodesta olemme jo varmasti viisaampia siitä, millaisia palveluja voimme Kotkan seudulle tarjota. Jotakin muutakin uutta ja mahdollisuuksia tarjoavaa on varmasti luvassa, mutta palataan niihin ensi vuonna. Jälleen on aika hiljentyä joulun viettoon ja toivottaa uusi vuosi lämpimästi tervetulleeksi. Katsoessanne klo taivaalle ammuttavia raketteja, huomaattehan, että se hohtavan kirkas ja valkoinen, pohjoisella taivaalla liitelevä raketti, on ammuttu taivaalle juuri meitä varten. Katsellaan sitä siis ajatuksissamme yhdessä! Lämpimin terveisin, työstään suuresti nauttiva Sanna Saarenkoski toiminnanjohtaja

3 Vuosi takana puheenjohtajana. Kiitos jäsenille kuluneesta vuodesta ja toimiston henkilökunnalle sekä vapaaehtoistoimijoille! Uusi työntäyteinen vuosi jälleen edessä, sääntömuutokset, yhdistyksen nimimuutos ja projektit. Uutena puheenjohtajana on ollut paljon opittavaa, mutta yhteisyössä selvitään. Säilyköön sydämessäsi kallisarvoinen muisto kaikista hyvistä asioista mitä elämässäsi on ollut. Kaikki hyvät lahjat varttukoot sinussa. Olkoon elämässäsi iloa niin paljon, että ne joita rakastat, tulevat sinusta iloisiksi. Ja jokaiseen juhlaasi riittäköön niitä jotka sanovat sinulle: Ihanaa että olet olemassa. Jörg Zink Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2015 Matti Laaksonen

4 Miten kaikki alkoi YHDISTYKSEN HISTORIAN VAIHEITA Yleistä Mielenterveyssektori koki suuria muutoksia luvulla. Näitä muutoksia olivat mm. sairaalahoidon alasajo, avohoidon resurssien riittämättömyys sekä taloudellisten lamavuosien mukanaan tuomat ongelmat. Mielenterveyssektorin muutosten seurauksena hoitovastuu siirtyi yhä enemmän omaisille. Omaiset eri puolilla Suomea tunnistivat tämän saman ongelman ja halusivat vaikuttaa siihen. Suurin osa Suomen omaisyhdistyksistä perustettiinkin 1990-luvulla. Näiden omaisyhdistysten johtoajatuksena oli parantaa mielenterveyspotilaiden- ja kuntoutujien asemaa. Päijät-Hämeen omaisyhdistyksen perustaminen Päijät-Hämeen omaisryhmä kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 1992 Päijät-Hämeen Mielenterveystyön Tuki ry:n tiloissa Kerintiellä. Helmikuussa 1993 perustettiin Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät- Hämeen alueellinen omaisyhdistys. Perustamisvaiheessa yhdistykseen kuuluivat Päijät-Hämeen-, Kymenlaakson- ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirit sekä osa Etelä-Savon sairaanhoitopiiriä. Perustamisestaan lähtien Päijät-Hämeen yhdistys on ollut sekä Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n että Mielenterveyden keskusliitto ry:n jäsen. Ensimmäinen rahoitus yhdistyksen toimintaan saatiin Kirkon Yhteisvastuukeräyksestä. Taloudellinen tilanne vakiintui vuonna 1996, kun Raha-automaattiyhdistys myönsi yhdistykselle yleisavustuksen, joka mahdollisti aluesihteerin palkkaamisen. Tämä oli lähtökohta omaistyön ammatilliselle kehittämiselle ja kehittymiselle. Omaistyötä lähdettiin kehittämään verkostojen kautta. Ensimmäisellä RAY:n tuella toimitun vuoden aikana keskityttiin paikallistasolla tapahtuvaan yhteistyöhän eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena oli mm. omaisen huomioiminen sairastuneen läheisen kuntoutussuunnitelmaa laatiessa, omaisten omien selviytymiskeinojen tukeminen ja uusien selviytymiskeinojen löytäminen läheisen sairastumisesta aiheutuvasta traumasta toipumiseen. Omaisyhdistyksestä pyrittiin luomaan paikka, jonka turvallisessa ympäristössä omainen voi omaan tahtiinsa pohtia uusia lähestymistapoja läheisen sairastumiseen ja sen aiheuttamiin reaktioihin koko perheessä. Ennaltaehkäisevä toimintatapa on kuulunut yhdistyksen toiminnan peruslähtökohtiin toiminnan alkumetreiltä saakka. Koko toimintansa ajan yhdistyksellä on ollut vahva edustus Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n hallituksessa sekä kansainvälisessä omaistyössä eurooppalaisen omaisjärjestö Eufamin mandaatilla.

5 Puheenjohtaja Matti Laaksonen Varsinaiset jäsenet: Anneli Havén Leea Hätinen Eija Järvinen Markku Marttila Tuula Nygren Eeva Saarelainen Asta Salminen Ulla Tallbacka Varajäsenet: Kirsti Anttila Jukka Koskinen Terttu Leikonen Liisa Sirkjärvi

6 Anja Rantanen ja Mallu Leinonen Vertaisryhmän ohjaajan mantteli vaihtuu Kouvolassa Anjan tunnelmia: Mitä on erityisesti jäänyt mieleen näistä 14. vuodesta Kouvolan mielenterveysomaisten vertaisryhmän ohjaajana? - Paljon on mukavia muistoja, joista on vaikea nostaa mitään ylitse muiden. Vaikuttamistoiminta sinänsä tuntui haastavalta. Mieleeni nousee runoharrastus, jonka löysin erään toisen omaisen, Mailan, avulla. Harjoittelimme kansalaisopistolla L. Onervan tuotantoa. Minua säväytti erityisesti, että hän oli lapsiomainen, joka ei 8 ikävuoden jälkeen enää nähnyt äitiään, joka oli suljettu mielisairaalaan. Onervan runoista pidimme koko ryhmän kanssa matinean Kouvolan keskuskirkossa v Pidimme Mailan kanssa myös pienet esitykset Kotkan mielenterveysfoorumilla sekä Lahden toimistolla. L. Onervan runot antoivat minulle väylän eläytyä lapsiomaisten tilanteeseen luvun alkupuolella. Millaisilla neuvoilla evästäisit seuraavaa ohjaajaa, Mallua? - Ettei väsyttäisi itseään, vaan pyytäisi tarvittaessa apua. Mitä haluaisit sanoa ryhmäläisille jättäessäsi ohjaajan tehtäväsi? - Toivoisin ryhmäläisten nostavan esille mahdollisia muutosehdotuksia sekä muistuttaisin siitä, että ohjaaja on myös ryhmän jäsen ja tarvitsee yhtälailla tukea ja apua.

7 Miten rohkaisisit sellaista henkilöä, joka miettii vapaaehtoistoimintaan ryhtymistä? - Siitä vaan mukaan! Vapaaehtoisena toimiminen avartaa ja antaa mahdollisuuden päästä mukaan muun muassa mukaville retkille. Haluatko antaa palautetta Lahden suuntaan? - Älkää unohtako meitä! Olen saanut paljon tukea ja virikkeitä yms. Lahdesta ja tutustunut mukaviin ihmisiin. Kiitos teille kaikille! Mallun tunnelmia: Millaisissa tunnelmissa aloittelet tehtävääsi? - Astun suuriin saappaisiin Anjan vedettyä ryhmää 14 vuotta. Paluumuuttajana 40 vuoden takaa tiedän vasta vähän tämän alueen paikallisista käytänteistä mielenterveysasioissa. Itsellänikään ei ole kovin pitkäaikaista perspektiiviä omaisena olemisesta, mutta toisaalta tuon terveisiä ja käytännön tietoja siitä, miten kuntoutujan ja omaisen asioita mm. Tampereella on hoidettu. Miten mahdollisesti aiot kehittää ryhmää? - Teetin jo keväällä kyselyn ryhmäläistemme halusta osallistua Prospect-koulutukseen täällä Kouvolassa. Tarpeeksi montaa halukasta emme saaneet kokoon, mutta ehkä myöhemmin kun uusia omaisiakin on tullut nyt syksyllä mukaan. Kyselin myös heti teemoista jotka askarruttavat eniten jäsenistöämme ja joita voisimme käsitellä yhdessä hieman syvällisemmin, ehkä jopa joidenkin asiantuntijoiden kanssa. Missä asioissa toivoisit tukea Lahdesta päin, entä Anjalta? - Ensinnäkin: On ihanaa, että Lahdessa on näin myönteisesti otettu minut vastaan. Kaikessa on kannustettu ja autettu. Meillä Kouvolassa on kuitenkin toivottu enemmän konkreettista virkistystoimintaa tai sen tukemista omassa kaupungissamme. Tämä on tietysti resurssikysymys, mutta edes jotakin. Voimavaraviikonloppuja on odotettu hartaasti.

8 Itse toivon yhdistyksen värväävän asiantuntijoita ja esim. kokemuskouluttajia luennoimaan tänne omaisiltoihimme pari kertaa vuodessa. Anjalta saan tukea joka kerta soittaessani hänelle. Hänellä on paikallinen asiantuntemus ja monen vuoden kokemus ryhmämme vetämisestä. Hän on yhä mukana omaistapaamisissamme ja niissä voinkin tukeutua häneen aina tarvittaessa, josta suuri kiitos hänelle! Haluaisitko sanoa jotakin ryhmäläisille näin aluksi, toivoisitko ryhmäläisiltä jotakin? - Omaisyhdistyksemme tehtävänä ei ole saada jatkuvasti lisää jäseniä. Ihannehan olisi, että mielenterveysongelmia ei kenelläkään esiintyisi. Viime tilastojen mukaan kuitenkin mielenterveysongelmat vain lisääntyvät ja omaiset joutuvat niiden kanssa yhä useammin tilanteisiin, joita he eivät hallitse. Pelko, syyllisyys, voimattomuus ja tiedon puute aiheuttavat sen, että läheisen omakin jaksaminen on koetuksella. Nämä ovat vain osa sitä problematiikkaa, jonka parissa joudumme elämään. Jos minulla ryhmänvetäjänä ja vertaisena on mahdollisuus auttaa vähentämään tätä tuskaa ja ahdistusta, niin olen siihen kykyjeni puitteissa valmis. Ryhmäläisiltäni toivoisin mahdollisimman avoimesti uusia ehdotuksia ja ideoita siihen, miten voisimme kunkin jaksamista helpottaa, antaa tietoja ja voimaannuttaa toisiamme vertaisina. JOULUNALUSTERVEISIÄ KOUVOLASTA ANJALTA JA MALLULTA!

9 Nimi Salla Sari Jasmin Kekäläinen, 19 Kotipaikka Opiskelupaikka Rautavaara, alle ihmisen kunta Pohjois-Savossa. Kemi, ammattiopisto Lappia. Perhesuhteet Elelen kahdestaan Anne-kiinanharjakoiran kanssa :) Harrastukset Aiempi elämä Konserteissa ja festareilla käyminen, paras tapa saada adrenaliini virtaamaan ja unohtaa huolet! Sähly mahdollisuuksien mukaan. Vapaa-aika on koulun ja työn ohella kuitenkin hyvin vähäistä. Asuin Rautavaaralla 16-vuotiaaksi asti. Yläasteen jälkeen muutin Kuopioon ja opiskelin vuoden lukiossa. Se ei kuitenkaan tuntunut minun paikaltani, joten hain yhteishaussa ammattikouluihin. Niin eksyin sitten sosiaali-

10 ja terveysalalle aina Kemiin asti. Kaipaan kuitenkin Savoa ja jatko-opiskelut tahtoisinkin lähemmäksi kotiseutua. Toki viihdyn Kemissäkin hienosti ja koulu on ollut odottamattoman huippupaikka. Miksi valitsit tämän alan? Olen empaattinen, monesti muiden hyvinvointi menee omanikin edelle. Uskon myös pystyväni olemaan hyvä hoitaja tilanteessa kuin tilanteessa, mikä ei kaikkien kohdalla ehkä valitettavasti toteudu. Työ on ihmisläheistä ja arvokasta. Lähihoitajilla on myös monipuoliset jatkoopiskelumahdollisuudet. Oma haaveeni on opiskella tämän koulun jälkeen toimintaterapeutiksi. Tällä hetkellä opiskelen viimeistä, erikoistumisvuottani sosiaali- ja terveysalalla, kuntoutuksen koulutusohjelmassa. Miten olet viihtynyt meillä? Todella hyvin. Olen kiitellyt paljon itseäni, että rohkaistuin lähtemään Kemistä näinkin kauas, minulle täysin uudenlaiseen työympäristöön. Järjestötyö jää monelta opiskelijalta näkemättä, joten kokemus on varmastikin arvokas. Järjestöläisiä on ollut todella miellyttävää kohdata, he ovat olleet oikein lämpimiä ja avoimia. Työkaverit ovat myös mahtavia ja työilmapiiri hyvä. Mielestäni omaisyhdistys on todella opiskelijaystävällinen paikka. Olo on ollut aina tervetullut ja minut on huomioitu kaikessa.

11 Viestejä maailmalta Nämä masennusmyytit joutaa jo murtaa Huffington Post -verkkolehti kokosi 10 masennuksesta liikkuvaa sitkeää harhaluuloa ja kumosi ne. (COLOURBOX) Masennus ja surullisuus ovat sama asia Vaikka surullisuus on usein yksi masennusoire, ne eivät ole synonyymejä toisilleen. Surullisuus on ohimenevää, ei pysyvä olotila. Masennus taas on kroonista. Masentuneiden ihmisten tuntema syvä surullisuuden tunne ei hellitä ajan kanssa eikä ole ainoa negatiivinen tunne, jota he tuntevat. Masennus on merkki henkisestä heikkoudesta Tämä myytti on yksi suurimmista syistä, miksi masentuneet tyytyvät usein potemaan hiljaisuudessa sen sijaan, että hakisivat apua. Kukaan ei kuitenkaan valitse masentua. Kyseessä on monimutkainen mielen sairaus, joka vaikuttaa henkilöön niin biologisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Masennus aiheutuu aina traumaattisista elämänkokemuksista Vaikka elämän vastoinkäymiset voivat usein laukaista masennuksen, ne eivät yksinään aiheuta sitä. Masennus on pidempikestoinen kuin läheisen kuolemasta tai avioerosta johtuva suru.

12 Masennus ei ole oikea sairaus Vaikka oireet voivat olla vaikeasti tunnistettavissa eikä sama hoito päde kaikille, masennus on vakava sairaus. Tutkimuksen mukaan masennuksesta kärsivillä ihmisillä on havaittu konkreettisia muutoksia aivoissaan. Se ilmenee myös neurologisina ja hormonaalisina epätasapainotiloina. Masennus vaikuttaa ihmiseen kaikilla tasoilla. Vähättely ainoastaan estää ihmisiä hakeutumasta hoitoon. Masennus vaikuttaa ainoastaan mieleen Masennus ei aiheuta ainoastaan tunne-elämän oireita. Tutkimuksen mukaan masennus voi aiheuttaa myös uupumusta, unettomuutta, muutoksia ruoka-haluun, kroonisia lihaskipuja ja rintakipuja. Masennus ei koske oikeita miehiä Vaikka naiset kärsivät masennuksesta kaksi kertaa useammin kuin miehet, ei miestenkään pidä kärsiä hiljaa. Miehet ilmaisevat masennusta usein eri tavalla kuin naiset. Pelätessään vaikuttavansa vähemmän maskuliiniselta, vahvalta ja vakaalta miehet voivat vetäytyä kuoreensa sen sijaan että hakeutuisivat avun piiriin. Masentuneiden vanhempien lapset masentuvat Masennuksen geneettinen periytymisriski on suhteellisen pieni, noin %. Aiemmin riskiä pidettiin suurempana, mutta tuoreemmat tutkimukset ovat kumonneet väitteet. Masennuksen hoitoon riittää mielialalääke Koska masennus oireilee eri ihmisillä eri tavalla, siihen ei ole myöskään yhtä ainoaa pätevää hoitoa. Monet masennuksesta kärsivät saavat enemmän apua psykoterapiasta tai lääkkeiden ja terapian yhdistelmästä. Moni onkin kokenut yhdistelmän kaikkein tehokkaimmaksi hoitomuodoksi. Masennuspotilas tarvitsee lääkitystä loppuelämänsä ajan Masennuksen hoito tulee aina arvioida yksilöllisesti. Jotkut tarvitsevat lääkehoitoa lyhytaikaisesti, jotkut käyttävät sitä pidempään ja toiset kieltäytyvät kokonaan. Huffington Postin mukaan noin 40 % potilaista tuntee saavansa eniten apua psykoterapiasta. Masennuksesta puhuminen vain pahentaa asiaa Masennus ei parane toivomalla eikä itsestään. Avoin suhtautuminen vähentää leimautumista ja lisää tietoa, mikä auttaa useampia hakeutumaan hoitoon varhaisemmassa vaiheessa. Lähde: Huffington Post

13 OIKEANLAISTA TUKEA OIKEAAN AIKAAN: Omaisen sopeutumisprosessi Terkelsenin (1987) jaottelua seuraten omaisen sopeutumisprosessin voi jakaa neljään vaiheeseen: shokkivaihe, tilanteen realisoitusmisvaihe, selviytymisvaihe, edunvalvontavaihe. Shokkivaihe ja tilanteen realisoitumisvaihe ovat kriisin kohtaamista, surutyötä, luopumista, hyväksymistä sekä tilan luomista uudelleen suhtautumiselle. Selviytymisvaiheessa tilannetta ja perheen tarpeita arvioidaan uudesta näkökulmasta, ryhdytään tekemään suunnitelmia ja toimimaan tavoitteellisesti oman ja perheen hyvinvoinnin edistämiseksi. Edunvalvontavaihe on toiminnallinen, uusien toimintamallien sisäistämisen vaihe, jossa omaisen ja koko perheen asiantuntijuus lujittuu. Opitaan pitämään omia puolia ja usko omiin ja perheen mahdollisuuksiin palaa. Sopeutumisen voidaan katsoa alkavan jo ennen kuin sairaudelle on saatu virallinen diagnoosi. Läheisen oireet jätetään tällöin vielä ilman suurempaa huomiota ja niitä perustellaan erimerkiksi stressaavalla elämäntilanteella. Toisaalta myös hoitoa on vaikea saada ilman diagnoosia, ja usein hoitoalan ammattilaiset eivät pidä oireita tarpeeksi vakavina ja näin ollen hoitoa vaativina. Sairaus vaikuttaa kuitenkin jo koko perheen arkeen. Omainen on usein turhautunut ja neuvoton. Sairaus etenee lopulta joihinkin tapahtumiin, joista seuraa koko perhettä koskettava kriisitilanne. Sairaudelle saadaan virallinen diagnoosi ja samalla omaisen peloista ja huolista tulee totta. Oireita ei voida enää perustella stressillä, vaan sairaus on todellinen. Toisaalta tunteita ja pelkoja on diagnoosin myötä helpompi käsitellä, sillä niille on vihdoin olemassa kunnon selitys. Sairaus värittää perheen elämän kaikkia osa-alueita, mutta syntyy myös toivon hiven siitä, että ongelmiin on hoidon kautta mahdollista löytyä ratkaisu. Kriisivaiheen jälkeen omainen alkaa yleensä etsiä syitä läheisen sairastumiseen. Tähän vaikuttavat aiempi tietämys mielenterveyshäiriöistä sekä omaisen persoonallisuus ja elämänasenne. Vaiheeseen liittyy usein syyllisyyden tunteita, myös toisten syyttelyä. Omaisen on ehkä vaikea ymmärtää, että mitään varmoja syitä sairauden puhkeamiseen ei ole, vaan sairaus on aina usean tekijän summa. Syyllisyyden tunteiden lomassa viriää usein aktiivisuutta selvittää, mistä sairaudessa on kyse ja miten läheistä voisi parhaiten auttaa. Omaisen tiedontarve painottuukin sopeutumisen tässä vaiheessa konkreettiseen ja selkeään tietoon sairaudesta, sen syistä, ennusteesta, hoito- ja kuntoutumisen mahdollisuuksista, saatavilla olevasta tuesta, lääkityksestä ja kuntoutumisen prosessin luonteesta. (Koskisuu 2004). Pikkuhiljaa omainen alkaa yleensä ymmärtää, että läheinen ei enää palaa entiselleen. Sairaus ei ole ohimenevää, eikä omaisen ja läheisen suhde voi enää palata samanlaiseksi kuin se oli joskus ennen sairastumista. Omainen kokee usein surun, haikeuden ja luopumisen tuskan tunteita. Sairautta kohtaan voidaan kokea myös katkeruutta ja vihaa. Omaisen huolenpitotehtävästä on muodostunut pysyvä osa perheen arkea ja sillä on myös vaarana levittäytyä määrittämään omaisen koko elämää. Tässä vaiheessa omainen kaipaa usein tietoa stressistä, stressinhallinnasta ja ongelmatilanteiden ratkomisesta sekä oma-aputoiminnasta ja omista oikeuksista.

14 Kaikki omaiset tarvitsevat tunteidensa käsittelyyn oman aikansa ja kun aikaa on kulunut riittävästi, opitaan yleensä hyväksymään se tosiasia, että läheiseni on psyykkisesti sairas. Surun käsittelyn kautta tasapaino alkaa palautua perheen elämään ja sairaus opitaan näkemään yhtenä perheeseen kuuluvana tekijänä. Sen ei kuitenkaan anneta hallita kaikkia arjen osa-alueita. Sairaus saa oman paikkansa. Omaiset uskaltavat alkaa ajatella myös itseään huolenpitotehtävän rinnalla. Aletaan olla kiinnostuneita tarjolla olevista mahdollisuuksista myös oman kuntoutumisen edistämiseksi. Tässä vaiheessa myös vaikuttamisen mahdollisuudet usein alkavat kiinnostaa. Miten voisin omien kokemusteni pohjalta auttaa toisia samassa tilanteessa olevia? Läheisen sairauteen sopeutuminen on raskas ja vaativa kasvuprosessi. Se on usein monien vuosien, jopa vuosikymmenten pituinen matka. Usein tämän prosessin myötä asenteet, tunteet, käsitykset elämästä ja toisista ihmisistä sekä omasta pärjäämisestä käyvät läpi merkittävän muutoksen. Asioita aletaan katsoa uusista näkökulmista ja myös tukea opitaan antamaan ja tarvitsemaan eri tavalla. Sairaan tukemisen ohella myös omaa hyvinvointia ja jaksamista arvostetaan. Edellä kuvatut neljä sopeutumisen vaihetta ovat suuntaa antavia ja voivat esiintyä eri yksilöillä eri järjestyksessä tai yhtäaikaisesti. Vaativaksi tämän kasvuprosessin tekee erityisesti pitkäkestoisen sairauden syklinen luonne: toipumis- ja uudelleensairastumisvaiheet vaihtelevat ja omainen käy läpi toivon viriämisen ja romahtamisen tunteita vuorotellen (Jähi 2004). Sairauteen sopeutuminen on pitkäjänteinen prosessi, jonka myötä opitaan lopulta elämään sairauden kanssa. Vaikka sairautta ei pystyisi koskaan hyväksymään, sen kanssa täytyy kuitenkin oppia elämään. Lähde: Arjessa mukana, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry, 2009 Minun elämäni yhtenä johtotähtenä on ollut: kun unohtaa sen, mitä ei voi muuttaa, on onnellinen. Arvo Ylppö

15 OMAISEN TUNTEET, KOKEMUKSET JA TULKINNAT TAPAHTUNEESTA, TARPEET JA TOIVEET, MINÄKUVA Hämmen nys Kriisi- /kaaosvaihe SUHTAUTUMIS- / Hengissä selviämisen aika - minkä kanssa taistelemme? Tilanteen realisoitumisen vaihe ASENNOITUMISVAIHTOEHDOT Vakiintumisen aika miten elämme tässä tilanteessa? Coping-vaihe, uudelleen arvioinnin ja suuntautumisen vaihe Elämä jatkuu miten tarinamme muuttuu? Edunvalvonnan vaihe, oman ja perheensä, myös muiden puolesta toimiminen Kuntoutuminen suunta tulevaisuuteen, miten tästä jatkamme? ALISTUMINEN - tilanteen ei odoteta muuttuvan, suojautuminen, pyritään selviytymään arjessa jotenkin SELVIYTYMINEN - pyritään aktiivisesti löytämään ratkaisuja arjen tilanteisiin MENESTYKSEEN PYRKIVÄ - suuntaudutaan tulevaisuuteen, uskotaan, että oma toiminta vaikuttaa myönteisesti tulevaan SOPEUTUMISEN TAUSTALLA VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ: Kuormitus, voimavarat, kyky kestää kriisejä ja palautua niistä - mikä/kuinka suuri on hallinnan tunne? Tapahtuneen sisäistäminen, elämän uudelleen jäsentyminen ja rakentuminen, roolien uudelleen järjestyminen, mistä on luopunut/mitä on saanut, mistä vastuu itsellä ja mistä toisella? Omaisen sopeutumisprosessi Lähde: Koskisuu & Kulola 2005

16

17 Tule hakemaan arkeesi uusia työkaluja! Järjestämme jälleen keväällä 2015 omaisille voimavarakoulun." Toiminta on tarkoitettu kaikille omaisille, ikään katsomatta. Voimavarakoulun tarkoituksena on ennaltaehkäistä uupumusta ja kartuttaa voimavaroja sekä tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia. Sari tapaa kaikki ryhmäläiset yksitellen ennen ryhmän alkua. Oppimateriaalina käytämme Tarja Koffertin ja Katriina Kuusen kirjaa - "Depressiokoulu, opi masennuksen ehkäisy - ja hoitotaitoja." Tämä kirja soveltuu jokaiselle oman mielialansa kohentamisesta kiinnostuneelle. Stressi, uupumus ja depressio liittyvät yhteen ja muodostavat helposti pahenevan kierteen. Voimavarakoulun tarkoituksena on ehkäistä ja katkaista tämä kierre. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta omista mielialoista ja taitoja vaikuttaa niihin. Tämän työkirjan tehtävien avulla opiskellaan toimintojen, ajatusten, ongelmaratkaisujen ja sosiaalisten suhteiden vaikutusta mielialaan. Voimavarakoulu auttaa ryhmäläisiä rakentamaan työkalupakkinsa masennuksen ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. Voimavarakoulun kesto on 10x2h ja ryhmän kokoontumisajat ovat; to 5.3, 12.3, 19.3, 26.3, 2.4, 9.4, 16.4, 23.4, 30.4 sekä klo Kokoontumispaikkana on yhdistyksen palvelupiste, osoitteessa Rauhankatu 3. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: omaisvalmentaja Sari Valjakka,

18 TERVETULOA JÄSENISTÖN PIKKUJOULUIHIN OMAISYHDISTYKSELLE KE KLO ! PUURO TARJOLLA KLO 16 17! Tule viettämään tunnelmallinen hetki joulukiireiden keskelle mukavaan seuraan jouluisen musiikin ja askartelun merkeissä. Tarjolla tietenkin myös glögiä, torttuja, RIISIPUUROA ja rattoisaa seuraa ja mitä useampi meitä on, sitä mukavampaa!!!

19

20

21 ti vertaisryhmä päiväsaikaan klo toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti Heinolan vertaistukiryhmä klo Heinolan Jyränkölä Setlementin Tuttavantuvalla, Koulukatu 18. Ei ennakkoilmoittautumista! ke Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /syksy) to Voimavarakoulu 10/10 kaikenikäisille klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3, katutaso, Ennakkoilmoittautuminen. ma Lahden vertaistukiryhmä 2 klo toimistolla. Ei ennakkoilmoittautumista! ti Lahden vertaistukiryhmä 1 klo toimistolla. Ei ennakkoilmoittautumista! ke Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /syksy) to Kouvolan vertaistukiryhmä klo Pohjolatalon Veturitiloissa (tila 3) Psyk. sair. hoitaja Päivi Kossila kertoo avohoidosta Kouvolassa. Ei ennakkoilmoittautumista.

22 ma 1.12 JOULUMAA-tapahtuma perheille klo Lahden Urheilukeskuksen maastossa. ma 1.12 PERUTTU! Mutsi ja Faija ryhmä vertaisryhmä alle 18-vuotiaan lapsen ja nuoren vanhemmille. ke 3.12 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /syksy) ke 3.12 Lahden kaupungin kirjaston auditoriossa luennoi TV:stä tuttu Anne Perho Lapsiperheiden hektisyydestä Superarkea klo Ilmoittaudu heti, paikkoja on rajoitetusti: ke 3.12 OMAISOLKKARI klo palvelupisteellä Rauhankatu 3. Tervetuloa markkinakahville ja juttelemaan! ma 8.12 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo toimistolla. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 9.12 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo toimistolla. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 9.12 Sysmän vertaistukiryhmä klo , joululounas ravintola Uotissa, Keskustie 1, Sysmä. Anne tuo Lahden terveiset. Ilmoittaudu ed. ryhmäkokoontumisessa Eskolle. ti 9.12 vertaisryhmä päiväsaikaan klo toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 9.12 Heinolan vertaistukiryhmä klo Sari ja Terttu Lahdesta tulevat mukaan ryhmän pikkujoulutapaamiseen. Paikka sovitaan myöhemmin. ke JÄSENISTÖN PIKKUJOULUT jouluisen askartelun ja yhdessäolon merkeissä toimipisteellä Rauhankatu 3, Lahti, klo Joulupuuro klo ke Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /syksy) To Kouvolan vertaistukiryhmän pikkujoulutilaisuus Virtakiven kahvilassa, Brejlinintie 8, Voikkaa, klo Pieni paketti mukaan. Ilmoittautumiset Mallu Leinonen p Toimisto joululomalla Toimisto jälleen auki klo

23 (muutokset mahdollisia) ma 5.1 toimisto herää uuteen vuoteen! ke 7.1 OMAISOLKKARI klo palvelupisteellä Rauhankatu 3. Tervetuloa markkinakahville ja juttelemaan! ke 7.1 Sysmän vertaistukiryhmä klo , Sysmän terveysaseman kokoushuoneessa. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 7.1 Jumppa jatkuu Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) ma 12.1 Miesryhmä Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3. ma 12.1 Prospect + -ryhmä 1/5 (vain Prospectin käyneille) klo toimistolla. Ennakkoilmoittautuminen! ti 13.1 vertaisryhmä päiväsaikaan klo toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 13.1 Heinolan vertaistukiryhmä klo Heinolan Jyränkölä Setlementin Tuttavantuvalla, Koulukatu 18. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 14.1 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) ma 19.1 Prospect + -ryhmä 2/5 (vain Prospectin käyneille) klo toimistolla. Ennakkoilmoittautuminen! ma 19.1 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo palvelupisteellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista!

24 ti 20.1 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo palvelupisteellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 21.1 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) ma 26.1 Prospect + -ryhmä 3/5 (vain Prospectin käyneille) klo toimistolla. Ennakkoilmoittautuminen! ke 28.1 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) ti 3.2 vertaisryhmä päiväsaikaan klo toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 3.2 Sysmän vertaistukiryhmä klo , Sysmän terveysaseman kokoushuoneessa. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 4.2 OMAISOLKKARI klo palvelupisteellä Rauhankatu 3. Tervetuloa markkinakahville ja juttelemaan! ke 4.2 Prospect + -ryhmä 4/5 (vain Prospectin käyneille) klo toimistolla. Ennakkoilmoittautuminen! ke 4.2 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) ma 9.2 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo palvelupisteellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista! ma 9.2 Miesryhmä Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3. ti 10.2 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo palvelupisteellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 10.2 Heinolan vertaistukiryhmä klo Heinolan Jyränkölä Setlementin Tuttavantuvalla, Koulukatu 18. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 11.2 Prospect + -ryhmä 5/5 (vain Prospectin käyneille) klo toimistolla. Ennakkoilmoittautuminen! ke 11.2 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) la Sisältö tarkentuu myöhemmin! ke 18.2 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) to 19.2 Sisältö tarkentuu myöhemmin. vko 9, Toimisto kiinni!

25 ma 2.3 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo palvelupisteellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 3.3 vertaisryhmä päiväsaikaan klo toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 3.3 Sysmän vertaistukiryhmä klo , Sysmän terveysaseman kokoushuoneessa. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 3.3 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo palvelupisteellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 4.3 OMAISOLKKARI klo palvelupisteellä Rauhankatu 3. Tervetuloa markkinakahville ja juttelemaan! ke 4.3 VIIVI JA VALTTERI nuorten vertaistukitoiminta alkaa klo Omaisyhdistyksen tiloissa, Rauhankatu 3, katutaso, Lahti. Ennakkoilmoittautuminen! TERVETULOA NUORET AIKUISET! ke 4.3 Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) to 5.3 alkaa Voimavarakoulu 1/10 kaikenikäisille klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ennakkoilmoittautuminen. ma 9.3 Miesryhmä Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3. ti 10.3 Heinolan vertaistukiryhmä klo Heinolan Jyränkölä Setlementin Tuttavantuvalla, Koulukatu 18. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 11.3 VIIVI JA VALTTERI nuorten vertaistukitoiminta klo Omaisyhdistyksen tiloissa, Rauhankatu 3, katutaso, Lahti. Ennakkoilmoittautuminen! ke 11.3 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) to 12.3 Voimavarakoulu 2/10 kaikenikäisille klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3, katutaso, Ennakkoilmoittautuminen. ke 18.3 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät)

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO 14.12.2016 MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A K E - H I T - T Ä - M I - N E N J A Y H - T E I S - T Y Ö HAASTAA AMMATTITIEDON Päivitys

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) ,

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) , JÄSENKIRJE 1/2017 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5, 26100 Rauma puh. (02) 821 1065, www.friskituult.fi, friski@friskituult.fi Sisällys Sääntömääräinen Kevätkokous... 2 Kirpputori matka Poriin

Lisätiedot

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15.

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15. KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen Kevätkauden 2014

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN!

TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN! TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN! Taatalan palvelukeskuksen harrastusryhmät ja kulttuuriohjelmat ovat kaikille avoimia. Ryhmät ja tapahtumat ovat pääsääntöisesti maksuttomia.

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta

Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. KAVERI projekti 2001-2004 Kokemus tiedoksi projekti 2004-2009 Kokemusasiantuntijatoiminta 2010 Suvi Nousiainen Seinäjoella

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot