Tervetuloa vuosi 2015!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tervetuloa vuosi 2015!"

Transkriptio

1

2 Tervetuloa vuosi 2015! Joulukuu on yhdistyksessämme mukavaa aikaa. Hektisimmät työkiireet ovat takana ja vuosikertomuksen aineistoa kasailtaessa voi muistella mitä mukavaa ja hyödyllistä olemme jälleen saaneet yhdessä aikaiseksi. Vuoteen mahtuu lukemattomia tapaamisia, erilaisia tapahtumia ja ryhmiä, kokouksia ja palavereita, kiireisiä paperitöitä, mutta myös arjen mukavasti katkaisevia keskustelutuokioita työyhteisömme jäsenten tai yhteistyökumppanien kesken. Näistä keskusteluista voi ammentaa näkökulmia ja vinkkejä muuhun työhön. Kiitos kuuluu koko työyhteisöllemme ja yhteistyökumppaneillemme menestyksekkäästä vuodesta! Haluan kiittää menneestä vuodesta myös hallitustamme, joka on rohkeasti ottanut vastaan mm. uuden toimintasuunnitelman visiot, strategian, henkilökunnan koulutussuunnitelmat, yleiskulujen kohdentamisen periaatteet ja seurannan suunnitelman. Vuoteen ehtii sisältyä paljon yhdistyksellemme tärkeitä asioita. Toivotan myös lämpimästi tervetulleeksi uuden hallituksen, joka rohkeasti lähtee rakentamaan uutta vuotta yhdistyksessämme. Pienen yhdistyksen ilona on, että jokainen saa tuoda omaa persoonaansa, taitonsa ja tietonsa yhteisen arkemme rakennusaineiksi. Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä haluan kiittää kuluneesta vuodesta jäsenistöämme ja toimintoihin osallistuneita mielenterveysomaisia ja vapaaehtoisia. Teidän vuoksenne, mutta myös teidän kanssanne on vuotemme sisältö rakentunut. Toivottavasti jaksatte antaa jälleen vinkkejänne ja palautetta toiminnastamme myös ensi vuonna. Ja mikä tärkeintä, jaksatte jälleen osallistua tapahtumiimme aktiivisesti. Toimintasuunnitelma ensi vuoden osalta on pääsääntöisesti sisällöltään monelle tuttu. Vanhat ja hyviksi havaitut toiminnot rytmittävät yhdistyksemme arkea. Ennalta tuttujen toimintojen lisäksi mieltäni jännityksellä kutkuttaa se suurin uusi ensi vuodelle suunniteltu toiminto. Mikäli Raha-automaattiyhdistys näkee asian kanssamme samalla tavalla, aloitamme ensi vuonna tekemään töitä Kotkan mielenterveysomaisten tavoittamiseksi. Työ käynnistyy hiljalleen vuoden aikana ja loppuvuodesta olemme jo varmasti viisaampia siitä, millaisia palveluja voimme Kotkan seudulle tarjota. Jotakin muutakin uutta ja mahdollisuuksia tarjoavaa on varmasti luvassa, mutta palataan niihin ensi vuonna. Jälleen on aika hiljentyä joulun viettoon ja toivottaa uusi vuosi lämpimästi tervetulleeksi. Katsoessanne klo taivaalle ammuttavia raketteja, huomaattehan, että se hohtavan kirkas ja valkoinen, pohjoisella taivaalla liitelevä raketti, on ammuttu taivaalle juuri meitä varten. Katsellaan sitä siis ajatuksissamme yhdessä! Lämpimin terveisin, työstään suuresti nauttiva Sanna Saarenkoski toiminnanjohtaja

3 Vuosi takana puheenjohtajana. Kiitos jäsenille kuluneesta vuodesta ja toimiston henkilökunnalle sekä vapaaehtoistoimijoille! Uusi työntäyteinen vuosi jälleen edessä, sääntömuutokset, yhdistyksen nimimuutos ja projektit. Uutena puheenjohtajana on ollut paljon opittavaa, mutta yhteisyössä selvitään. Säilyköön sydämessäsi kallisarvoinen muisto kaikista hyvistä asioista mitä elämässäsi on ollut. Kaikki hyvät lahjat varttukoot sinussa. Olkoon elämässäsi iloa niin paljon, että ne joita rakastat, tulevat sinusta iloisiksi. Ja jokaiseen juhlaasi riittäköön niitä jotka sanovat sinulle: Ihanaa että olet olemassa. Jörg Zink Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2015 Matti Laaksonen

4 Miten kaikki alkoi YHDISTYKSEN HISTORIAN VAIHEITA Yleistä Mielenterveyssektori koki suuria muutoksia luvulla. Näitä muutoksia olivat mm. sairaalahoidon alasajo, avohoidon resurssien riittämättömyys sekä taloudellisten lamavuosien mukanaan tuomat ongelmat. Mielenterveyssektorin muutosten seurauksena hoitovastuu siirtyi yhä enemmän omaisille. Omaiset eri puolilla Suomea tunnistivat tämän saman ongelman ja halusivat vaikuttaa siihen. Suurin osa Suomen omaisyhdistyksistä perustettiinkin 1990-luvulla. Näiden omaisyhdistysten johtoajatuksena oli parantaa mielenterveyspotilaiden- ja kuntoutujien asemaa. Päijät-Hämeen omaisyhdistyksen perustaminen Päijät-Hämeen omaisryhmä kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 1992 Päijät-Hämeen Mielenterveystyön Tuki ry:n tiloissa Kerintiellä. Helmikuussa 1993 perustettiin Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät- Hämeen alueellinen omaisyhdistys. Perustamisvaiheessa yhdistykseen kuuluivat Päijät-Hämeen-, Kymenlaakson- ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirit sekä osa Etelä-Savon sairaanhoitopiiriä. Perustamisestaan lähtien Päijät-Hämeen yhdistys on ollut sekä Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n että Mielenterveyden keskusliitto ry:n jäsen. Ensimmäinen rahoitus yhdistyksen toimintaan saatiin Kirkon Yhteisvastuukeräyksestä. Taloudellinen tilanne vakiintui vuonna 1996, kun Raha-automaattiyhdistys myönsi yhdistykselle yleisavustuksen, joka mahdollisti aluesihteerin palkkaamisen. Tämä oli lähtökohta omaistyön ammatilliselle kehittämiselle ja kehittymiselle. Omaistyötä lähdettiin kehittämään verkostojen kautta. Ensimmäisellä RAY:n tuella toimitun vuoden aikana keskityttiin paikallistasolla tapahtuvaan yhteistyöhän eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena oli mm. omaisen huomioiminen sairastuneen läheisen kuntoutussuunnitelmaa laatiessa, omaisten omien selviytymiskeinojen tukeminen ja uusien selviytymiskeinojen löytäminen läheisen sairastumisesta aiheutuvasta traumasta toipumiseen. Omaisyhdistyksestä pyrittiin luomaan paikka, jonka turvallisessa ympäristössä omainen voi omaan tahtiinsa pohtia uusia lähestymistapoja läheisen sairastumiseen ja sen aiheuttamiin reaktioihin koko perheessä. Ennaltaehkäisevä toimintatapa on kuulunut yhdistyksen toiminnan peruslähtökohtiin toiminnan alkumetreiltä saakka. Koko toimintansa ajan yhdistyksellä on ollut vahva edustus Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n hallituksessa sekä kansainvälisessä omaistyössä eurooppalaisen omaisjärjestö Eufamin mandaatilla.

5 Puheenjohtaja Matti Laaksonen Varsinaiset jäsenet: Anneli Havén Leea Hätinen Eija Järvinen Markku Marttila Tuula Nygren Eeva Saarelainen Asta Salminen Ulla Tallbacka Varajäsenet: Kirsti Anttila Jukka Koskinen Terttu Leikonen Liisa Sirkjärvi

6 Anja Rantanen ja Mallu Leinonen Vertaisryhmän ohjaajan mantteli vaihtuu Kouvolassa Anjan tunnelmia: Mitä on erityisesti jäänyt mieleen näistä 14. vuodesta Kouvolan mielenterveysomaisten vertaisryhmän ohjaajana? - Paljon on mukavia muistoja, joista on vaikea nostaa mitään ylitse muiden. Vaikuttamistoiminta sinänsä tuntui haastavalta. Mieleeni nousee runoharrastus, jonka löysin erään toisen omaisen, Mailan, avulla. Harjoittelimme kansalaisopistolla L. Onervan tuotantoa. Minua säväytti erityisesti, että hän oli lapsiomainen, joka ei 8 ikävuoden jälkeen enää nähnyt äitiään, joka oli suljettu mielisairaalaan. Onervan runoista pidimme koko ryhmän kanssa matinean Kouvolan keskuskirkossa v Pidimme Mailan kanssa myös pienet esitykset Kotkan mielenterveysfoorumilla sekä Lahden toimistolla. L. Onervan runot antoivat minulle väylän eläytyä lapsiomaisten tilanteeseen luvun alkupuolella. Millaisilla neuvoilla evästäisit seuraavaa ohjaajaa, Mallua? - Ettei väsyttäisi itseään, vaan pyytäisi tarvittaessa apua. Mitä haluaisit sanoa ryhmäläisille jättäessäsi ohjaajan tehtäväsi? - Toivoisin ryhmäläisten nostavan esille mahdollisia muutosehdotuksia sekä muistuttaisin siitä, että ohjaaja on myös ryhmän jäsen ja tarvitsee yhtälailla tukea ja apua.

7 Miten rohkaisisit sellaista henkilöä, joka miettii vapaaehtoistoimintaan ryhtymistä? - Siitä vaan mukaan! Vapaaehtoisena toimiminen avartaa ja antaa mahdollisuuden päästä mukaan muun muassa mukaville retkille. Haluatko antaa palautetta Lahden suuntaan? - Älkää unohtako meitä! Olen saanut paljon tukea ja virikkeitä yms. Lahdesta ja tutustunut mukaviin ihmisiin. Kiitos teille kaikille! Mallun tunnelmia: Millaisissa tunnelmissa aloittelet tehtävääsi? - Astun suuriin saappaisiin Anjan vedettyä ryhmää 14 vuotta. Paluumuuttajana 40 vuoden takaa tiedän vasta vähän tämän alueen paikallisista käytänteistä mielenterveysasioissa. Itsellänikään ei ole kovin pitkäaikaista perspektiiviä omaisena olemisesta, mutta toisaalta tuon terveisiä ja käytännön tietoja siitä, miten kuntoutujan ja omaisen asioita mm. Tampereella on hoidettu. Miten mahdollisesti aiot kehittää ryhmää? - Teetin jo keväällä kyselyn ryhmäläistemme halusta osallistua Prospect-koulutukseen täällä Kouvolassa. Tarpeeksi montaa halukasta emme saaneet kokoon, mutta ehkä myöhemmin kun uusia omaisiakin on tullut nyt syksyllä mukaan. Kyselin myös heti teemoista jotka askarruttavat eniten jäsenistöämme ja joita voisimme käsitellä yhdessä hieman syvällisemmin, ehkä jopa joidenkin asiantuntijoiden kanssa. Missä asioissa toivoisit tukea Lahdesta päin, entä Anjalta? - Ensinnäkin: On ihanaa, että Lahdessa on näin myönteisesti otettu minut vastaan. Kaikessa on kannustettu ja autettu. Meillä Kouvolassa on kuitenkin toivottu enemmän konkreettista virkistystoimintaa tai sen tukemista omassa kaupungissamme. Tämä on tietysti resurssikysymys, mutta edes jotakin. Voimavaraviikonloppuja on odotettu hartaasti.

8 Itse toivon yhdistyksen värväävän asiantuntijoita ja esim. kokemuskouluttajia luennoimaan tänne omaisiltoihimme pari kertaa vuodessa. Anjalta saan tukea joka kerta soittaessani hänelle. Hänellä on paikallinen asiantuntemus ja monen vuoden kokemus ryhmämme vetämisestä. Hän on yhä mukana omaistapaamisissamme ja niissä voinkin tukeutua häneen aina tarvittaessa, josta suuri kiitos hänelle! Haluaisitko sanoa jotakin ryhmäläisille näin aluksi, toivoisitko ryhmäläisiltä jotakin? - Omaisyhdistyksemme tehtävänä ei ole saada jatkuvasti lisää jäseniä. Ihannehan olisi, että mielenterveysongelmia ei kenelläkään esiintyisi. Viime tilastojen mukaan kuitenkin mielenterveysongelmat vain lisääntyvät ja omaiset joutuvat niiden kanssa yhä useammin tilanteisiin, joita he eivät hallitse. Pelko, syyllisyys, voimattomuus ja tiedon puute aiheuttavat sen, että läheisen omakin jaksaminen on koetuksella. Nämä ovat vain osa sitä problematiikkaa, jonka parissa joudumme elämään. Jos minulla ryhmänvetäjänä ja vertaisena on mahdollisuus auttaa vähentämään tätä tuskaa ja ahdistusta, niin olen siihen kykyjeni puitteissa valmis. Ryhmäläisiltäni toivoisin mahdollisimman avoimesti uusia ehdotuksia ja ideoita siihen, miten voisimme kunkin jaksamista helpottaa, antaa tietoja ja voimaannuttaa toisiamme vertaisina. JOULUNALUSTERVEISIÄ KOUVOLASTA ANJALTA JA MALLULTA!

9 Nimi Salla Sari Jasmin Kekäläinen, 19 Kotipaikka Opiskelupaikka Rautavaara, alle ihmisen kunta Pohjois-Savossa. Kemi, ammattiopisto Lappia. Perhesuhteet Elelen kahdestaan Anne-kiinanharjakoiran kanssa :) Harrastukset Aiempi elämä Konserteissa ja festareilla käyminen, paras tapa saada adrenaliini virtaamaan ja unohtaa huolet! Sähly mahdollisuuksien mukaan. Vapaa-aika on koulun ja työn ohella kuitenkin hyvin vähäistä. Asuin Rautavaaralla 16-vuotiaaksi asti. Yläasteen jälkeen muutin Kuopioon ja opiskelin vuoden lukiossa. Se ei kuitenkaan tuntunut minun paikaltani, joten hain yhteishaussa ammattikouluihin. Niin eksyin sitten sosiaali-

10 ja terveysalalle aina Kemiin asti. Kaipaan kuitenkin Savoa ja jatko-opiskelut tahtoisinkin lähemmäksi kotiseutua. Toki viihdyn Kemissäkin hienosti ja koulu on ollut odottamattoman huippupaikka. Miksi valitsit tämän alan? Olen empaattinen, monesti muiden hyvinvointi menee omanikin edelle. Uskon myös pystyväni olemaan hyvä hoitaja tilanteessa kuin tilanteessa, mikä ei kaikkien kohdalla ehkä valitettavasti toteudu. Työ on ihmisläheistä ja arvokasta. Lähihoitajilla on myös monipuoliset jatkoopiskelumahdollisuudet. Oma haaveeni on opiskella tämän koulun jälkeen toimintaterapeutiksi. Tällä hetkellä opiskelen viimeistä, erikoistumisvuottani sosiaali- ja terveysalalla, kuntoutuksen koulutusohjelmassa. Miten olet viihtynyt meillä? Todella hyvin. Olen kiitellyt paljon itseäni, että rohkaistuin lähtemään Kemistä näinkin kauas, minulle täysin uudenlaiseen työympäristöön. Järjestötyö jää monelta opiskelijalta näkemättä, joten kokemus on varmastikin arvokas. Järjestöläisiä on ollut todella miellyttävää kohdata, he ovat olleet oikein lämpimiä ja avoimia. Työkaverit ovat myös mahtavia ja työilmapiiri hyvä. Mielestäni omaisyhdistys on todella opiskelijaystävällinen paikka. Olo on ollut aina tervetullut ja minut on huomioitu kaikessa.

11 Viestejä maailmalta Nämä masennusmyytit joutaa jo murtaa Huffington Post -verkkolehti kokosi 10 masennuksesta liikkuvaa sitkeää harhaluuloa ja kumosi ne. (COLOURBOX) Masennus ja surullisuus ovat sama asia Vaikka surullisuus on usein yksi masennusoire, ne eivät ole synonyymejä toisilleen. Surullisuus on ohimenevää, ei pysyvä olotila. Masennus taas on kroonista. Masentuneiden ihmisten tuntema syvä surullisuuden tunne ei hellitä ajan kanssa eikä ole ainoa negatiivinen tunne, jota he tuntevat. Masennus on merkki henkisestä heikkoudesta Tämä myytti on yksi suurimmista syistä, miksi masentuneet tyytyvät usein potemaan hiljaisuudessa sen sijaan, että hakisivat apua. Kukaan ei kuitenkaan valitse masentua. Kyseessä on monimutkainen mielen sairaus, joka vaikuttaa henkilöön niin biologisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Masennus aiheutuu aina traumaattisista elämänkokemuksista Vaikka elämän vastoinkäymiset voivat usein laukaista masennuksen, ne eivät yksinään aiheuta sitä. Masennus on pidempikestoinen kuin läheisen kuolemasta tai avioerosta johtuva suru.

12 Masennus ei ole oikea sairaus Vaikka oireet voivat olla vaikeasti tunnistettavissa eikä sama hoito päde kaikille, masennus on vakava sairaus. Tutkimuksen mukaan masennuksesta kärsivillä ihmisillä on havaittu konkreettisia muutoksia aivoissaan. Se ilmenee myös neurologisina ja hormonaalisina epätasapainotiloina. Masennus vaikuttaa ihmiseen kaikilla tasoilla. Vähättely ainoastaan estää ihmisiä hakeutumasta hoitoon. Masennus vaikuttaa ainoastaan mieleen Masennus ei aiheuta ainoastaan tunne-elämän oireita. Tutkimuksen mukaan masennus voi aiheuttaa myös uupumusta, unettomuutta, muutoksia ruoka-haluun, kroonisia lihaskipuja ja rintakipuja. Masennus ei koske oikeita miehiä Vaikka naiset kärsivät masennuksesta kaksi kertaa useammin kuin miehet, ei miestenkään pidä kärsiä hiljaa. Miehet ilmaisevat masennusta usein eri tavalla kuin naiset. Pelätessään vaikuttavansa vähemmän maskuliiniselta, vahvalta ja vakaalta miehet voivat vetäytyä kuoreensa sen sijaan että hakeutuisivat avun piiriin. Masentuneiden vanhempien lapset masentuvat Masennuksen geneettinen periytymisriski on suhteellisen pieni, noin %. Aiemmin riskiä pidettiin suurempana, mutta tuoreemmat tutkimukset ovat kumonneet väitteet. Masennuksen hoitoon riittää mielialalääke Koska masennus oireilee eri ihmisillä eri tavalla, siihen ei ole myöskään yhtä ainoaa pätevää hoitoa. Monet masennuksesta kärsivät saavat enemmän apua psykoterapiasta tai lääkkeiden ja terapian yhdistelmästä. Moni onkin kokenut yhdistelmän kaikkein tehokkaimmaksi hoitomuodoksi. Masennuspotilas tarvitsee lääkitystä loppuelämänsä ajan Masennuksen hoito tulee aina arvioida yksilöllisesti. Jotkut tarvitsevat lääkehoitoa lyhytaikaisesti, jotkut käyttävät sitä pidempään ja toiset kieltäytyvät kokonaan. Huffington Postin mukaan noin 40 % potilaista tuntee saavansa eniten apua psykoterapiasta. Masennuksesta puhuminen vain pahentaa asiaa Masennus ei parane toivomalla eikä itsestään. Avoin suhtautuminen vähentää leimautumista ja lisää tietoa, mikä auttaa useampia hakeutumaan hoitoon varhaisemmassa vaiheessa. Lähde: Huffington Post

13 OIKEANLAISTA TUKEA OIKEAAN AIKAAN: Omaisen sopeutumisprosessi Terkelsenin (1987) jaottelua seuraten omaisen sopeutumisprosessin voi jakaa neljään vaiheeseen: shokkivaihe, tilanteen realisoitusmisvaihe, selviytymisvaihe, edunvalvontavaihe. Shokkivaihe ja tilanteen realisoitumisvaihe ovat kriisin kohtaamista, surutyötä, luopumista, hyväksymistä sekä tilan luomista uudelleen suhtautumiselle. Selviytymisvaiheessa tilannetta ja perheen tarpeita arvioidaan uudesta näkökulmasta, ryhdytään tekemään suunnitelmia ja toimimaan tavoitteellisesti oman ja perheen hyvinvoinnin edistämiseksi. Edunvalvontavaihe on toiminnallinen, uusien toimintamallien sisäistämisen vaihe, jossa omaisen ja koko perheen asiantuntijuus lujittuu. Opitaan pitämään omia puolia ja usko omiin ja perheen mahdollisuuksiin palaa. Sopeutumisen voidaan katsoa alkavan jo ennen kuin sairaudelle on saatu virallinen diagnoosi. Läheisen oireet jätetään tällöin vielä ilman suurempaa huomiota ja niitä perustellaan erimerkiksi stressaavalla elämäntilanteella. Toisaalta myös hoitoa on vaikea saada ilman diagnoosia, ja usein hoitoalan ammattilaiset eivät pidä oireita tarpeeksi vakavina ja näin ollen hoitoa vaativina. Sairaus vaikuttaa kuitenkin jo koko perheen arkeen. Omainen on usein turhautunut ja neuvoton. Sairaus etenee lopulta joihinkin tapahtumiin, joista seuraa koko perhettä koskettava kriisitilanne. Sairaudelle saadaan virallinen diagnoosi ja samalla omaisen peloista ja huolista tulee totta. Oireita ei voida enää perustella stressillä, vaan sairaus on todellinen. Toisaalta tunteita ja pelkoja on diagnoosin myötä helpompi käsitellä, sillä niille on vihdoin olemassa kunnon selitys. Sairaus värittää perheen elämän kaikkia osa-alueita, mutta syntyy myös toivon hiven siitä, että ongelmiin on hoidon kautta mahdollista löytyä ratkaisu. Kriisivaiheen jälkeen omainen alkaa yleensä etsiä syitä läheisen sairastumiseen. Tähän vaikuttavat aiempi tietämys mielenterveyshäiriöistä sekä omaisen persoonallisuus ja elämänasenne. Vaiheeseen liittyy usein syyllisyyden tunteita, myös toisten syyttelyä. Omaisen on ehkä vaikea ymmärtää, että mitään varmoja syitä sairauden puhkeamiseen ei ole, vaan sairaus on aina usean tekijän summa. Syyllisyyden tunteiden lomassa viriää usein aktiivisuutta selvittää, mistä sairaudessa on kyse ja miten läheistä voisi parhaiten auttaa. Omaisen tiedontarve painottuukin sopeutumisen tässä vaiheessa konkreettiseen ja selkeään tietoon sairaudesta, sen syistä, ennusteesta, hoito- ja kuntoutumisen mahdollisuuksista, saatavilla olevasta tuesta, lääkityksestä ja kuntoutumisen prosessin luonteesta. (Koskisuu 2004). Pikkuhiljaa omainen alkaa yleensä ymmärtää, että läheinen ei enää palaa entiselleen. Sairaus ei ole ohimenevää, eikä omaisen ja läheisen suhde voi enää palata samanlaiseksi kuin se oli joskus ennen sairastumista. Omainen kokee usein surun, haikeuden ja luopumisen tuskan tunteita. Sairautta kohtaan voidaan kokea myös katkeruutta ja vihaa. Omaisen huolenpitotehtävästä on muodostunut pysyvä osa perheen arkea ja sillä on myös vaarana levittäytyä määrittämään omaisen koko elämää. Tässä vaiheessa omainen kaipaa usein tietoa stressistä, stressinhallinnasta ja ongelmatilanteiden ratkomisesta sekä oma-aputoiminnasta ja omista oikeuksista.

14 Kaikki omaiset tarvitsevat tunteidensa käsittelyyn oman aikansa ja kun aikaa on kulunut riittävästi, opitaan yleensä hyväksymään se tosiasia, että läheiseni on psyykkisesti sairas. Surun käsittelyn kautta tasapaino alkaa palautua perheen elämään ja sairaus opitaan näkemään yhtenä perheeseen kuuluvana tekijänä. Sen ei kuitenkaan anneta hallita kaikkia arjen osa-alueita. Sairaus saa oman paikkansa. Omaiset uskaltavat alkaa ajatella myös itseään huolenpitotehtävän rinnalla. Aletaan olla kiinnostuneita tarjolla olevista mahdollisuuksista myös oman kuntoutumisen edistämiseksi. Tässä vaiheessa myös vaikuttamisen mahdollisuudet usein alkavat kiinnostaa. Miten voisin omien kokemusteni pohjalta auttaa toisia samassa tilanteessa olevia? Läheisen sairauteen sopeutuminen on raskas ja vaativa kasvuprosessi. Se on usein monien vuosien, jopa vuosikymmenten pituinen matka. Usein tämän prosessin myötä asenteet, tunteet, käsitykset elämästä ja toisista ihmisistä sekä omasta pärjäämisestä käyvät läpi merkittävän muutoksen. Asioita aletaan katsoa uusista näkökulmista ja myös tukea opitaan antamaan ja tarvitsemaan eri tavalla. Sairaan tukemisen ohella myös omaa hyvinvointia ja jaksamista arvostetaan. Edellä kuvatut neljä sopeutumisen vaihetta ovat suuntaa antavia ja voivat esiintyä eri yksilöillä eri järjestyksessä tai yhtäaikaisesti. Vaativaksi tämän kasvuprosessin tekee erityisesti pitkäkestoisen sairauden syklinen luonne: toipumis- ja uudelleensairastumisvaiheet vaihtelevat ja omainen käy läpi toivon viriämisen ja romahtamisen tunteita vuorotellen (Jähi 2004). Sairauteen sopeutuminen on pitkäjänteinen prosessi, jonka myötä opitaan lopulta elämään sairauden kanssa. Vaikka sairautta ei pystyisi koskaan hyväksymään, sen kanssa täytyy kuitenkin oppia elämään. Lähde: Arjessa mukana, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry, 2009 Minun elämäni yhtenä johtotähtenä on ollut: kun unohtaa sen, mitä ei voi muuttaa, on onnellinen. Arvo Ylppö

15 OMAISEN TUNTEET, KOKEMUKSET JA TULKINNAT TAPAHTUNEESTA, TARPEET JA TOIVEET, MINÄKUVA Hämmen nys Kriisi- /kaaosvaihe SUHTAUTUMIS- / Hengissä selviämisen aika - minkä kanssa taistelemme? Tilanteen realisoitumisen vaihe ASENNOITUMISVAIHTOEHDOT Vakiintumisen aika miten elämme tässä tilanteessa? Coping-vaihe, uudelleen arvioinnin ja suuntautumisen vaihe Elämä jatkuu miten tarinamme muuttuu? Edunvalvonnan vaihe, oman ja perheensä, myös muiden puolesta toimiminen Kuntoutuminen suunta tulevaisuuteen, miten tästä jatkamme? ALISTUMINEN - tilanteen ei odoteta muuttuvan, suojautuminen, pyritään selviytymään arjessa jotenkin SELVIYTYMINEN - pyritään aktiivisesti löytämään ratkaisuja arjen tilanteisiin MENESTYKSEEN PYRKIVÄ - suuntaudutaan tulevaisuuteen, uskotaan, että oma toiminta vaikuttaa myönteisesti tulevaan SOPEUTUMISEN TAUSTALLA VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ: Kuormitus, voimavarat, kyky kestää kriisejä ja palautua niistä - mikä/kuinka suuri on hallinnan tunne? Tapahtuneen sisäistäminen, elämän uudelleen jäsentyminen ja rakentuminen, roolien uudelleen järjestyminen, mistä on luopunut/mitä on saanut, mistä vastuu itsellä ja mistä toisella? Omaisen sopeutumisprosessi Lähde: Koskisuu & Kulola 2005

16

17 Tule hakemaan arkeesi uusia työkaluja! Järjestämme jälleen keväällä 2015 omaisille voimavarakoulun." Toiminta on tarkoitettu kaikille omaisille, ikään katsomatta. Voimavarakoulun tarkoituksena on ennaltaehkäistä uupumusta ja kartuttaa voimavaroja sekä tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia. Sari tapaa kaikki ryhmäläiset yksitellen ennen ryhmän alkua. Oppimateriaalina käytämme Tarja Koffertin ja Katriina Kuusen kirjaa - "Depressiokoulu, opi masennuksen ehkäisy - ja hoitotaitoja." Tämä kirja soveltuu jokaiselle oman mielialansa kohentamisesta kiinnostuneelle. Stressi, uupumus ja depressio liittyvät yhteen ja muodostavat helposti pahenevan kierteen. Voimavarakoulun tarkoituksena on ehkäistä ja katkaista tämä kierre. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta omista mielialoista ja taitoja vaikuttaa niihin. Tämän työkirjan tehtävien avulla opiskellaan toimintojen, ajatusten, ongelmaratkaisujen ja sosiaalisten suhteiden vaikutusta mielialaan. Voimavarakoulu auttaa ryhmäläisiä rakentamaan työkalupakkinsa masennuksen ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. Voimavarakoulun kesto on 10x2h ja ryhmän kokoontumisajat ovat; to 5.3, 12.3, 19.3, 26.3, 2.4, 9.4, 16.4, 23.4, 30.4 sekä klo Kokoontumispaikkana on yhdistyksen palvelupiste, osoitteessa Rauhankatu 3. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: omaisvalmentaja Sari Valjakka,

18 TERVETULOA JÄSENISTÖN PIKKUJOULUIHIN OMAISYHDISTYKSELLE KE KLO ! PUURO TARJOLLA KLO 16 17! Tule viettämään tunnelmallinen hetki joulukiireiden keskelle mukavaan seuraan jouluisen musiikin ja askartelun merkeissä. Tarjolla tietenkin myös glögiä, torttuja, RIISIPUUROA ja rattoisaa seuraa ja mitä useampi meitä on, sitä mukavampaa!!!

19

20

21 ti vertaisryhmä päiväsaikaan klo toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti Heinolan vertaistukiryhmä klo Heinolan Jyränkölä Setlementin Tuttavantuvalla, Koulukatu 18. Ei ennakkoilmoittautumista! ke Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /syksy) to Voimavarakoulu 10/10 kaikenikäisille klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3, katutaso, Ennakkoilmoittautuminen. ma Lahden vertaistukiryhmä 2 klo toimistolla. Ei ennakkoilmoittautumista! ti Lahden vertaistukiryhmä 1 klo toimistolla. Ei ennakkoilmoittautumista! ke Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /syksy) to Kouvolan vertaistukiryhmä klo Pohjolatalon Veturitiloissa (tila 3) Psyk. sair. hoitaja Päivi Kossila kertoo avohoidosta Kouvolassa. Ei ennakkoilmoittautumista.

22 ma 1.12 JOULUMAA-tapahtuma perheille klo Lahden Urheilukeskuksen maastossa. ma 1.12 PERUTTU! Mutsi ja Faija ryhmä vertaisryhmä alle 18-vuotiaan lapsen ja nuoren vanhemmille. ke 3.12 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /syksy) ke 3.12 Lahden kaupungin kirjaston auditoriossa luennoi TV:stä tuttu Anne Perho Lapsiperheiden hektisyydestä Superarkea klo Ilmoittaudu heti, paikkoja on rajoitetusti: ke 3.12 OMAISOLKKARI klo palvelupisteellä Rauhankatu 3. Tervetuloa markkinakahville ja juttelemaan! ma 8.12 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo toimistolla. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 9.12 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo toimistolla. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 9.12 Sysmän vertaistukiryhmä klo , joululounas ravintola Uotissa, Keskustie 1, Sysmä. Anne tuo Lahden terveiset. Ilmoittaudu ed. ryhmäkokoontumisessa Eskolle. ti 9.12 vertaisryhmä päiväsaikaan klo toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 9.12 Heinolan vertaistukiryhmä klo Sari ja Terttu Lahdesta tulevat mukaan ryhmän pikkujoulutapaamiseen. Paikka sovitaan myöhemmin. ke JÄSENISTÖN PIKKUJOULUT jouluisen askartelun ja yhdessäolon merkeissä toimipisteellä Rauhankatu 3, Lahti, klo Joulupuuro klo ke Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /syksy) To Kouvolan vertaistukiryhmän pikkujoulutilaisuus Virtakiven kahvilassa, Brejlinintie 8, Voikkaa, klo Pieni paketti mukaan. Ilmoittautumiset Mallu Leinonen p Toimisto joululomalla Toimisto jälleen auki klo

23 (muutokset mahdollisia) ma 5.1 toimisto herää uuteen vuoteen! ke 7.1 OMAISOLKKARI klo palvelupisteellä Rauhankatu 3. Tervetuloa markkinakahville ja juttelemaan! ke 7.1 Sysmän vertaistukiryhmä klo , Sysmän terveysaseman kokoushuoneessa. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 7.1 Jumppa jatkuu Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) ma 12.1 Miesryhmä Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3. ma 12.1 Prospect + -ryhmä 1/5 (vain Prospectin käyneille) klo toimistolla. Ennakkoilmoittautuminen! ti 13.1 vertaisryhmä päiväsaikaan klo toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 13.1 Heinolan vertaistukiryhmä klo Heinolan Jyränkölä Setlementin Tuttavantuvalla, Koulukatu 18. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 14.1 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) ma 19.1 Prospect + -ryhmä 2/5 (vain Prospectin käyneille) klo toimistolla. Ennakkoilmoittautuminen! ma 19.1 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo palvelupisteellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista!

24 ti 20.1 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo palvelupisteellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 21.1 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) ma 26.1 Prospect + -ryhmä 3/5 (vain Prospectin käyneille) klo toimistolla. Ennakkoilmoittautuminen! ke 28.1 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) ti 3.2 vertaisryhmä päiväsaikaan klo toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 3.2 Sysmän vertaistukiryhmä klo , Sysmän terveysaseman kokoushuoneessa. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 4.2 OMAISOLKKARI klo palvelupisteellä Rauhankatu 3. Tervetuloa markkinakahville ja juttelemaan! ke 4.2 Prospect + -ryhmä 4/5 (vain Prospectin käyneille) klo toimistolla. Ennakkoilmoittautuminen! ke 4.2 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) ma 9.2 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo palvelupisteellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista! ma 9.2 Miesryhmä Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3. ti 10.2 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo palvelupisteellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 10.2 Heinolan vertaistukiryhmä klo Heinolan Jyränkölä Setlementin Tuttavantuvalla, Koulukatu 18. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 11.2 Prospect + -ryhmä 5/5 (vain Prospectin käyneille) klo toimistolla. Ennakkoilmoittautuminen! ke 11.2 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) la Sisältö tarkentuu myöhemmin! ke 18.2 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) to 19.2 Sisältö tarkentuu myöhemmin. vko 9, Toimisto kiinni!

25 ma 2.3 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo palvelupisteellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 3.3 vertaisryhmä päiväsaikaan klo toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 3.3 Sysmän vertaistukiryhmä klo , Sysmän terveysaseman kokoushuoneessa. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 3.3 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo palvelupisteellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 4.3 OMAISOLKKARI klo palvelupisteellä Rauhankatu 3. Tervetuloa markkinakahville ja juttelemaan! ke 4.3 VIIVI JA VALTTERI nuorten vertaistukitoiminta alkaa klo Omaisyhdistyksen tiloissa, Rauhankatu 3, katutaso, Lahti. Ennakkoilmoittautuminen! TERVETULOA NUORET AIKUISET! ke 4.3 Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) to 5.3 alkaa Voimavarakoulu 1/10 kaikenikäisille klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ennakkoilmoittautuminen. ma 9.3 Miesryhmä Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3. ti 10.3 Heinolan vertaistukiryhmä klo Heinolan Jyränkölä Setlementin Tuttavantuvalla, Koulukatu 18. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 11.3 VIIVI JA VALTTERI nuorten vertaistukitoiminta klo Omaisyhdistyksen tiloissa, Rauhankatu 3, katutaso, Lahti. Ennakkoilmoittautuminen! ke 11.3 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) to 12.3 Voimavarakoulu 2/10 kaikenikäisille klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3, katutaso, Ennakkoilmoittautuminen. ke 18.3 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät)

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Muutoksissa on mahdollisuus

Muutoksissa on mahdollisuus Muutoksissa on mahdollisuus Suurin osa ihmisistä pelkää muutoksia, liittyvät ne sitten työ- tai siviilielämään. Pelko on ymmärrettävää, sillä usein muutos pakottaa meidät kohtamaan jotakin uutta ja tuntematonta.

Lisätiedot

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5 26100 Rauma puh (02) 821 1065 www.friskituult.fi friski@friskituult.fi RAUMAN MTY FRISKI TUULT RY 1 Sisällys Yhdistyksen

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Omaisyhdistyksen jäsentiedote 3/2014

Omaisyhdistyksen jäsentiedote 3/2014 Omaisyhdistyksen jäsentiedote 3/2014 Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät-Hämeen yhdistys ry 1 Kesä päättyy ja syksy lähestyy Kävelen aamulla peltoja ja metsiä halkovaa hiekkatietä ja kuuntelen hiljaisuutta.

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014

Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Syksy, ole tervetullut nyt koivut keltakultaa loistaa auringossa, pihlajat on pelkkää purppuraa ja vaahterassa ruskalehdet

Lisätiedot

Mia Jansson. vt. toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset - FinFami ry

Mia Jansson. vt. toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset - FinFami ry Arvoisa lukija, kädessäsi on ensimmäinen jäsentiedotteemme nimenmuutoksen jälkeen. Omaiset mielenterveystyöntukena Päijät-Hämeen yhdistys on nyt Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset- FinFami ry. Nimenmuutoksessa

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15.

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15. KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen Kevätkauden 2014

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA

JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA Olen Vantaan yrittäjänaisten uusi puheenjohtaja Anne Nurminen. Olen paljasjalkainen vantaalainen ja työskentelen oppimisen, arvioinnin ja monikielisyyden kentällä.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Hyvinvoiva Sinä - Kehon ja Mielen vireyttä ja lepoa pe 1.3.- su 3.3.2013 Tervetuloa nauttimaan hyvinvoinnista! Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Mitä voit saada?

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

SENTRAALI -IKÄIHMISTEN KOHTAAMISPAIKKA

SENTRAALI -IKÄIHMISTEN KOHTAAMISPAIKKA 1 SENTRAALI -IKÄIHMISTEN KOHTAAMISPAIKKA Porrassalmenkatu 28, 50100 Mikkeli HELMIKUU 2016 OHJELMA VESIVAHINGON VUOKSI OHJELMA JÄRJESTETÄÄN HELMIKUUN AJAN SENTRAALIN VIEREISESSÄ TILASSA, RYHMÄT KOKOONTUVAT

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

******************************************************************************** Huom! Uusi vertaisryhmä käynnistyy.

******************************************************************************** Huom! Uusi vertaisryhmä käynnistyy. ELOKUU TAPAHTUMAT: To 6.8. Klo 11.00-14.30.Virkistyspäivä Pyhännän Ahvenjärvellä. Mukana Anne Happo, Muistiluotsista. Lähtö Haapaveden toimiston pihalta klo 9.00. Mahdollisuus on nousta matkan varrelta

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA Päivitetty 06.07.2015 HEINÄKUU 2015 Avoinna tiistaisin ja perjantaisin klo 10-13 Salla Harteelan taulunäyttely Ti 21.7. Päättyy ilmoittautuminen Pöytyän teatterin esitykseen

Lisätiedot

TOIMISTO: HALLITUS: JÄSENMAKSU:

TOIMISTO: HALLITUS: JÄSENMAKSU: JÄSENKIRJE 2/2010 Pohjois-Pohjanmaan epilepsiayhdistys ry Isokatu 47, 90100 Oulu, 4 krs. Puh. 044 287 1136 pp.epilepsia@luukku.com http://epilepsia.fi/pohjois_pohjanmaa TOIMISTO: Yhdistyksen toimisto sijaitsee

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot