Elämässä. Työelämästä halutaan vähemmän masentavaa. Kelan etuudet. Kela Benefits s

Transkriptio

1 Elämässä Kelan lehti joka kotiin Työelämästä halutaan vähemmän masentavaa n Ajassa Kelaan luotetaan kolmanneksi eniten s. 3, 6 7 n Koti&Perhe Koulu ja poronhoito kuuluvat Lapin nuoren elämään. s n Opiskelu&Työ Työtön pääsi ura suunnittelukurssille. s n Eläkkeellä Tukien turvin saa olla kotona pitempään. s Kelan etuudet s Kela Benefits s Sosiaali- ja terveysministeriö haastaa tositoimiin masennusta vastaan. sivut 8 11

2 2 Ajassa n 3 Elämässä Pääkirjoitus n Marraskuu 2009 nana uitto Elämässä Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen kotiin. Numero 4/2009 jaetaan vuosikerta Vuonna 2009 on ilmestynyt neljä lehteä. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela) Toimitus toimitus@kela.fi tai etunimi.sukunimi@kela.fi Puh. vaihde Osoite PL 450, Helsinki Masennus on sairaus, josta voi toipua Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista. Jakelu Suomen Suoramainonta Oy Lehden jakelua koskevat kysymykset ja palaute: Suoramainonnan palvelunumero (09) tai verkkolomake osoitteessa Päätoimittaja Seija Kauppinen Toimitussihteeri Hilkka Arola Etuudet tiedottaja Hilkka Nakari Toimistosihteeri Nina Sistonen Taitto Kansikuva Juha Törmälä Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteä voi tilata joko Kelan toimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, Pl 30, Iiris puhelin (09) / Niina Juntunen niina.juntunen@nkl.fi Kela verkossa Painos Noin 2,7 miljoonaa kpl Painopaikka Sanomapaino Oy, Vantaa ISSN masennus tulee tunnistaa Masennuksen takia alkaneiden sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Viime vuonna noin henkilöä jäi masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennus vie valitettavan usein työkyvyn jo nuorena, jopa ennen työelämään astumista. Masennus on hankala kumppani. Oireet ovat monimuotoisia ja välillä vaikeita tunnistaa. Aina ei ole helppoa saada apua ja päästä hoitoon. Masentunut voi kokea häpeää ja huonommuutta, mikä vaikeuttaa hoitoon hakeutumista. Kyseessä on kuitenkin sairaus sairauksien joukossa. Masentunut ei toivu sillä, että häntä kehotetaan ottamaan itseään niskasta kiinni, niin kuin usein tapahtuu, vaan hän tarvitsee asiantuntevaa hoitoa ja tukea. Jos masentunut saa jo sairautensa varhaisvaiheessa apua ja ymmärrystä, hän todennäköisemmin jaksaa jatkaa työelämässä tai opiskella. Siksi on tärkeää, että masennus tunnistetaan työpaikoilla, työterveyshuollossa tai kouluterveydenhoidossa ja asiaan tartutaan hyvissä ajoin. Masennuksesta voi toipua, mutta se ei käy hetkessä eikä tapahdu itsestään. Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä neli- Pinnalla n Kelan etuuksia on yleensä haettava. Vain sairaanhoito-, lääke- ja matkakorvauksia voi saada ilman hakemusta ns. suorakorvauksena. Yhä useammin asiakas voi itse valita, hakeeko etuutta verkossa vai perinteisesti hakemuslomakkeella. Verkossa tehty hakemus menee automaattisesti oikeaan käsittelypaikkaan Kelassa. Paperihakemuksen voi toimittaa postitse tai henkilökohtaisesti mihin tahansa Kelan palvelupisteeseen. Verkkopalvelussa tai hakemuslomakkeessa ja sen liitteissä kysytyt tiedot kannatta täyttää tarkasti. Puutteellisiin hakemustietoihin Kela joutuu pyytämään lisäselvitystä, mikä viivästyttää ratkaisua. Myös puutteellinen hakemus rekisteröidään Kelassa saapumispäivänä. Postitse Kelaan tulevat hakemukset ja niiden liitteet skannataan ja toimitetaan vuotinen Masto-hanke on yhdistänyt kaikki keskeiset hallinnonalat, työmarkkinajärjestöt ja kolmannen sektorin toimijat yhteistyöhön masennusperusteisen työ kyvyttömyyden vähentämiseksi. Hankkeen toimintaohjelmaan kuuluu parikymmentä osahanketta ja toimenpidettä, joilla pyritään tukemaan masentuneitten työssä jatkamista ja työhön paluuta sekä etsimään keinoja työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämiseen. Työssäkäynti ja opiskelu tukevat masennuksesta toipumista, antavat sisältöä elämään ja sosiaalisia kontakteja. Toipilaan toimintakyky palautuu vähitellen. Siksi olisi tärkeää, että hän voisi nykyistä helpommin palata asteittain työelämään. Osasairauspäiväraha, osatyökyvyttömyyseläke, työ- ja koulutuskokeilut sekä ammatillinen kuntoutus tarjoavat tähän mahdollisuuden, jos vain työpaikoilla suhtaudutaan asiaan myönteisesti. Usein vaadimme niin itseltämme kuin toisiltammekin täydellisyyttä, esimerkiksi täyttä työkykyä. Kannattaisiko ennemminkin katsoa, mihin sairaudesta toipuva vielä kykenee, kuin miettiä vain sitä, mihin hän ei enää pysty? Masennuksesta toipuvien työhön paluun helpottaminen vaatii asennemuutosta meiltä kaikilta ja työpaikoille toimivia työhön paluun toimintamalleja. Seija Kauppinen sähköisesti eteenpäin, jolloin ne voidaan käsitellä Kelan toimistossa eri puolella Suomea. Vain sairaanhoitokorvaushakemukset silloin kun niitä ei ole hoidettu suorakorvauksena käsitellään edelleen paperihakemuksina. Niitä ei myöskään rekisteröidä ennen ratkaisua. Etuuksien hakemuslomakkeet ja luettelot tarvittavista liitteistä ovat Kelan verkkosivuilla. Tietoja hakemisesta on myös Kelan esitteissä. Kelan verkkoasioinnissa voi seurata useimpien etuushakemusten käsittelyä. Hakemustiedot näkyvät palvelussa rekisteröinnin jälkeen. Heini Lehikoinen Nuoret luottavaisimpia Kela tuli luottamuksessa kolmannelle sijalle. Kansalaiset luottavat enemmän poliisiin ja Puolustusvoimiin. Kela selvittää säännöllisesti kansalaisten mielikuvia Kelasta. Jatkuu sivulla 6. Suomalaisista 79 % sanoo luottavansa Kelaan joko erittäin tai melko paljon. Enemmän kuin Kelaan väestö luottaa kuitenkin poliisiin ja Puolustusvoimiin. Sen Essi Eranka Viestintäkonsultti, Helsinki Luotan Kelaan. Minulla on vain positiivisia kokemuksia. Opiskellessani ulkomailla sain ylpeillä opintotuellamme. Nyt olen hoitovapaalla. Tosin nyt ruotsalaiset ja norjalaiset ystäväni saavat vuorostaan ylpeillä korkeammilla hoitorahoillaan. sijaan Kelaa pidetään luotettavampana kuin sosiaaliturvajärjestelmää yleensä. Luottamuksen heikommassa päässä ovat puolueet ja eduskunta. Tämä ilmeni TNS Gallupin elokuussa tekemästä kyselystä, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan, missä määrin he tuntevat luottamusta eri instituutioita kohtaan. Kela oli yksi yhdestätoista instituutiosta luettelossa, joka esitettiin vastaajille. Kelassa asiointi kasvattaa luottamusta Kelaan. Kyselyä edeltäneen vuoden aikana Kelassa asioineista 82 % sanoi luottavansa Kelaan. Niistä, jotka eivät olleet tuona aikana asioineet Kelassa, 75 % sanoi luottavansa. Kansainvälisessä World Values Survey -tutkimuksessa luottamusta eri instituutioihin mitattiin edellisen kerran vuonna Gallup-kyselyn tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2005 tulosten kanssa, koska tutkimukset toteutettiin eri menetelmin. Neljä vuotta sitten 80 % kansalaisista ilmoitti luottavansa Kelaan. Poliisia, Puolustusvoimia ja kirkkoa lukuun ottamatta luottamus instituutioihin saattaa olla vähentynyt vuodesta Eniten on heikentynyt luottamus tuomioistuimiin, hallitukseen, eduskuntaan ja puolueisiin. Luottamus Kelaan ja muihin instituutioihin näyttää vähentyneen erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Luottavaisimmin Kelaan suhtautuvat vuotiaat vastaajat. Vähiten Kelaan näyttävät luottavan yli 65-vuotiaat. Näyttää siltä, että tämän ikäryhmän luottamus muihinkin instituutioihin kirkkoa lukuun ottamatta on vähentynyt. Hilkka Arola

3 4 n Ajassa Ilmastonmuutos ja isot lapset LAPSEN- OMAISUU- DESTA ON TULLUT AATE Puheenvuoro Tuula Helne Kirjoittaja on Kelan vastaava tutkija tuula.helne@kela.fi Nykyihmisen kulttuuri on kuin myrskyyn joutumassa oleva Ruotsin-laiva, vertasi Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius eräässä kirjoituksessaan. Laivan kulusta huolehtii vain murto-osa. Matkustajat ostelevat turhakkeita ja viihdyttävät itseään karaokebaarissa ja drinkkejä naukkailemalla. Merikortit ja sääennusteet eivät heille kuulu. Jotkut uskovat, ettei myrskyä ole tulossa. Joistakin myrsky olisi jännittävä. Harvaa huolestuttaa, että pelastusveneitä ja -liivejä riittää vain joka kymmenennelle, eikä juuri kukaan lähde vaatimaan kurssin muutosta. Ilmastonmuutos tulee tai pikemmin on täällä, nyt. Kolme neljäsosaa suomalaisista pitää ilmastonmuutosta melko suurena tai hyvin suurena uhkana. Tavoistamme emme silti tohdi luopua. Suomen Gallupin lokakuisen tutkimuksen mukaan halukkuus henkilökohtaisiin tekoihin ilmastonmuutoksen torjumiseksi oli laimentunut keväästä. Esimerkiksi lentomatkailua oli valmis vähentämään noin 40 % suomalaisista. Teemmekö kuitenkaan niin, vai kerrommeko vähän noloina olevamme taas lähdössä Thaimaahan lomalle? Koneethan lentävät joka tapauksessa. Miksi tapoja on niin vaikea muuttaa? Piia Jallinoja on Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä rinnastanut ilmastonmuutoksen painonhallintaan. Nuuksiossa samoilu etelänmatkan sijaan olisi yhtä innostavaa kuin kermakakun korvaaminen porkkanaraasteella. Lisäksi motivaatiota on vaikea rakentaa, jos palkintona on vain terveys jossain tulevaisuudessa tai ympäristön mahdollinen pelastuminen. On oltava muita, välittömästi toteutuvia palkintoja, kuten mielihyvä tai sosiaaliset palkinnot. Välittömästi toteutuvia palkintoja? Tässähän kirjoitetaan lapsista! Lapset haluavat jotain hyvää, heti, ja suuttuvat, kun heille asetetaan rajoja. Pienten lasten elämää hallitsee pikemmin mielihyvä- kuin todellisuusperiaate, jonka ohjaamana sopeutuminen maailman realiteetteihin tapahtuu. Näin ajatteli Sigmund Freud. Hän kirjoitti myös infantilismista, joka viittasi häiriöön ihmisen psykoseksuaalisessa kehityksessä. Nykyisin infantilismista, lapsenomaisuudesta, on tullut aate. Ei haluta kasvaa, vaan pitää hauskaa, elää rajoituksetta ja karttaa aikuisuuteen liitettyä vastuullisuutta. Tieto lisää tuskaa. Onkin selvää, että mielihyväperiaatteen mukaan elävät välttelevät tuskaa hinnalla millä hyvänsä. Ekofilosofi Joanna Macy väittää, että nykyihmisen yhteiskunnallisen turtumuksen ja huvittelunhalun syy ei ole välinpitämättömyys, vaan kivusta kieltäytyminen. Kivulla on kuitenkin tarkoituksensa kaikissa organismeissa: se on vaaran signaali, joka laukaisee korjaavan reaktion. Pelastaaksemme laivamme uppoamasta meidän olisi kohdattava ilmastonmuutoksen ikävät tosiasiat kohdattava todellisuus. Mutta niin kauan kuin emme ole kasvaneet aikuisiksi, lasten tavoin mekin tarvitsemme sitä, että toiminnallemme asetetaan jokin raja. Hankittaisiin edes lisää pelastusveneitä. Kela postittaa päivittäin noin kirjettä asiakkailleen, ruuhka-aikana enemmänkin. Päätöksiin kuluu 2 3 noin metrin halkaisijaltaan olevaa paperirullaa joka päivä. Kela varautuu ruuhkaan Vuodenvaihteessa Kelassa on sellaisia tehtäviä, jotka helposti ruuhkauttavat sekä asiakaspalvelua että etuuksien käsittelyä. Henkilöstöntarve on suurimmillaan tammikuussa. Esimerkiksi eläkkeensaajan asumistuen käsittelyssä henkilöstöä tarvitaan silloin kaksinkertainen määrä kesän ja syksyn kuukausiin verrattuna. Tammikuussa asiakkaat soittavat Kelan yhteyskeskukseen puolet useammin kuin muina kuukausina. Yhteyskeskus vastaa Kelan keskitetystä puhelinpalvelusta. Etenkin kysymykset eläkkeen uudesta määrästä ruuhkauttavat puhelinpalvelua. Kela lähettää asiakkailleen tammikuussa asiakaskirjeitä jopa neljä miljoonaa enemmän kuin muina kuukausina. Suuri osa kirjeistä on ilmoituksia asiakkaalle maksettavan etuuden määrästä. Ilmoitus on tarkoitettu tiedoksi, sen takia ei tarvitse erikseen soittaa Kelaan. johanna kokkola nana uitto Kelan yhteyskeskuksen kehittämispäällikkö Pirjo Myyry suosittelee Kelan internetsivuja. Kela varautuu vuodenvaihteen ruuhkaan monin tavoin. Koko henkilökunta keskittyy asiakaspalveluun: koulutuksia, kokouksia ja vuosilomia pidetään ruuhkattomampina aikoina, kehittämispäällikkö Pirjo Myyry Yhteyskeskuksesta kertoo. Aika etuuden hakemisesta päätöksen saamiseen on pisimmillään juuri tammikuussa. Eläkkeensaajan asumistuen, yleisen asumistuen, sotilasavustuksen ja vanhempainpäivärahojen määräytymisperusteet vahvistetaan usein vasta joulukuussa. Näitä etuuksia koskevien hakemusten käsittely ruuhkautuu Kelasta riippumattomista syistä, koska ratkaisu voidaan tehdä vasta uusien määräytymisperusteiden perusteella. Joulukuun lopulla hakemukset saattavat tämän vuoksi joutua odottamaan käsittelyä. Asiakkaat luonnollisesti haluavat selvittää hakemuksen viivästymisen syyt. Tavoitteelliset hakemusten käsittelyajat löytyvät nyt internetistä ( Asiakas voi tarkistaa, kuinka kauan kestää juuri hänen hakemansa etuuden keskimääräinen käsittely, Myyry sanoo. Myös muuta ajankohtaista tietoa, esimerkiksi ennakonpidätyksistä, on lisätty internetiin. Myyry kannustaa asiakkaita hakemaan apua ensin internetsivuilta, joista vastauk sen voi saada jonottamatta. Myös oman hakemuksen käsittely- ja maksutilanteen voi käydä katsomassa verkossa osoitteessa Hilkka Arola Neljä uutta palvelunumeroa Kela otti lokakuun alussa käyttöön neljä uutta valtakunnallista palvelunumeroa. Uusi sairausasioiden palvelunumero neuvoo asiakkaita sairaanhoitokorvauksiin, lääkekorvauksiin ja sairauspäivärahoihin liittyvissä kysymyksissä. Numeroon odotetaan yli puhelua päivittäin. Niihin on vastaamassa 40 asiakasneuvojaa. Kuntoutusasioissa Kela palvelee valtakunnallisesti numerossa Palvelunumerosta voi kysyä esimerkiksi kuntoutuskursseista ja kuntoutusrahasta. Vammaistuista ja eläkettä saavan hoitotuesta voi kysyä numerosta Kela-korttia ja eurooppalaista sairaanhoitokorttia koskevissa kysymyksissä kannattaa soittaa numeroon Opiskelijoille sekä maahan ja maasta muuttaville palvelunumerot avataan joulukuussa. Puhelinpalvelua hoitaa kolme vuotta sitten toimintansa aloittanut Kelan yhteyskeskus. Sillä on toimipaikat Joensuussa, Lieksassa, Pietarsaaressa, Jyväskylässä ja Kemijärvellä. Soitto Kelan palvelunumeroihin maksaa asiakkaalle tavallisen paikallis verkko- tai matkapuhelinmaksun. Puhelinneuvonta palvelee arkisin klo Ruotsin kielellä palvelevat numerot löytyvät tämän lehden ruotsinkielisen osan Stöd-sivuilta ja internetosoitteessa n Asumisen tuet n Eläkeasiat n Lapsiperheet Hyvä päivähoito, paremmat vanhemmat Anna Rönkä, Kaisa Malinen, Tiina Lämsä (toim.): Perhe-elämän paletti vanhempana ja puolisona vaihtele vassa arjessa PS-kustannus, 2009 ISBN Kelan valtakunnalliset palvelunumerot Päivähoito on kriittinen linkki perheen ja työn yhdistämisessä sekä vanhempana jaksamisessa, huomattiin Paletti-tutkimuksessa, johon osallistui yli 200 lapsiperhettä Keski-Suomesta. Mitä tyytyväisempiä vanhemmat olivat päivähoitoon, sitä paremmin he kokivat jaksavansa. Vanhempia voidaan siis tukea huolehtimalla laadukkaasta päivähoidosta. Perhe-elämän paletti -tutkimus piirtää kuvaa lapsiperheiden elämästä, jossa vaihtelevat rutiinit, ruuhkahuiput ja arjen flow. Päivän paras hetki voi olla yhdessä sohvalla köllöttely. Tutkimuksessa vanhemmat kokivat työn ja perheen enimmäkseen tukevan ja rikastavan toisiaan. Arki takkuuntuu vasta, kun vanhempien työpäivät pitenevät. Silloin työn ja perheen yhdistäminen vaikeutuu ja lastenhoidon sekä kotitöiden jakaminen puolisojen kesken hankaloituu. Kasvatusalan ammattilaiselle tai opiskelijalle Perhe-elämän paletti on muhkea paketti lapsiperheiden arjesta ja tutustuttaa uudenlaiseen päiväkirjamenetelmään. Tavallisen taaperonkasvattajan näkökulmasta kirjan vahvuus on erityisesti yksilön vastuun sekä yhteiskunnallisen näkökulman yhdistämisessä. Työelämän kehittäminen on myös perhe-elämän kehittämistä. Kun ongelmat ratkotaan työpaikoilla, niitä ei tarvitse viedä kotiin. Työpaikat voivat tavoitella perheystävällisyyttä töiden ja työaikojen järjestelyillä. Perheiden on kuitenkin itse ratkaistava, ovatko he valmiita vähentämään työaikaa tulojen kustannuksella tai jakamaan lastenhoitoa sekä kotitöitä tasapuolisesti. Pipsa Lotta Marjamäki n Omaisen kuolema n Työttömyysajan tuet n Sairastaminen Ajatuksia epäonnistumisesta Thomas Bernhard: Haaskio Teos, 2009 ISBN n Kuntoutus n Vammaistuet n Kela-kortti Itävaltalaisen Thomas Bernhardin Haaskio kuvaa ryöppyävänä ajatusvirtana musiikista luopuneen pianistin sydämen kuohua ystävän itsemurhan jälkeen. Kirjan nimettömäksi jäävä kertoja on opiskellut pianonsoittoa Mozarteum-korkeakoulussa. Hän ja Wertheimer, hänen lahjakas opiskelutoverinsa, luopuvat soittamisesta. Heidän ystävänsä Glenn soittaa näet vielä heitä paremmin. Glenn menehtyy 50-vuotiaana aivohalvaukseen. Pian sen jälkeen Wertheimer hirttää itsensä. Haaskio on erilaisten takaumien ja ajatuksien yhteen kietoutunut kudos, josta lukija saa vihjeitä Wertheimerin mielenmaisemista. Syvällä perustuksissa muhii pyramidimainen, toisia tallova taidemaailma. Päällimmäisenä häilyy järkkymätön ihailu Glenn Gouldia kohtaan. Kaiken keskellä jököttää Wertheimerin mahdottomaksi kuvattu luonteenlaatu. Sinne tänne poukkoilevista ajatuksista ei piirry selkeää kuvaa Wertheimerista. Kertoja pikemminkin peilaa omaa epäonnistumistaan ja sen suhdetta Wertheimerin traagiseen loppuun. Kun toista ei enää ole, on vain ajatuksia. Näitä värittävät vääjäämättä kertojan persoonallisuus, hänen tarinansa, ajatuksensa ja syyllisyytensä. Lopulta myös kertoja tiedostaa ongelman ja moittii ajatteluaan vääryydeksi Wertheimeria kohtaan. Rypemisprosessi on kuitenkin yhtä välttämätön kertojalle kuin lukijallekin Bernhardin kirja on hätkähdyttävä ja ajatuksia herättävä lukukokemus jokaiselle kirjallisuuden ystävälle. Jarkko Uro Ajassa n 5 n Sitaatit Sikainfluenssa kaatoi THL:n nettisivut. Mediuutiset n Luvut 52% suomalaisista on viimeisten 12 kuukauden aikana asioinut Kelan kanssa. Nuoret aikuiset (58%) ovat siinä olleet kaikkein aktiivisimpia. n Tänä vuonna opiskelijaa opiskeli ja sai opintotukea kesällä.

4 6 n Ajassa Nana Uitto Ajassa n 7 Ajankohtaista tietoa influenssasta Tuoreimmat uutiset influenssa A(H1N1)v-viruksesta saa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen internetsivuilta www. thl.fi. Siellä on ajankohtaista tietoa ja ohjeita kansalaisille, terveyden ammattilaisille ja organisaatioil le. Puhelimitse influenssaa koskeviin kysymyksiin saa vastauksia Kysy influenssasta -puhelimesta, joka palvelee toistaiseksi maanantaista perjantaihin klo Se palvelee suomeksi numerossa ja ruotsiksi numerossa Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset työntekijät vastaavat puhelimessa yleisiin influenssa A(H1N1)v-virusta koskeviin kysymyksiin. Puhelimessa ei anneta soittajien terveydentilaa koskevaa neuvontaa. Sen hoitavat paikalliset terveyskeskukset ja työterveyshuolto. Vammaisten tulkkauspalvelut Kelalle Kela alkaa vastata vuoden 2010 syyskuun alusta alkaen kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten tulkkauspalveluista. Tällä hetkellä tulkkipalvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla. Tulkkipalveluoikeus on noin henkilöllä. Kela keskittää uusien tulkkauspäätösten tekemisen, toiminnan kehittämisen ja palvelun hallinnoinnin Turkuun perustettavaan tulkkauspalveluyksikköön. Tulkkauspalvelua välittäviä keskuksia tulee viisi eri puolille Suomea. Välityskeskukset ja tulkkausta antavat palveluntuottajat Kela hankkii kilpailuttamalla. Kilpailutuksesta on tarkemmin Kelan internetsivuilla (www. kela.fi > Yhteistyökump panit >Tulkkauspalvelu). Maija Repo Eläkeläinen, Jyväskylä Luotan Kelaan. En ole kyllä varsinaisesti asioinut Kelassa pitkiin aikoihin. Sairausvakuutuskorvaukset satunnaisista lääkärikäynneistäni ja lääkkeistäni hoituvat ihan itsestään. Tekstit Satu Kontiainen Arvosana tyydyttävä Kela sai kansalaisilta tyydyttävän kouluarvosanan. Apteekit ylsivät lähelle kiitettävää. Kela sai kansalaisilta toiminnastaan yleisarvosanan 7,62. Se on parempi kuin työvoimahallinnon, oman kotikunnan sosiaalitoimiston ja terveyskeskuksen arvosana mutta heikompi kuin apteekkien (8,77), oman pankin (8,53) ja vakuutusyhtiön (8,07) arvosana. Tämä ilmeni TNS Gallupin elokuussa tekemästä kyselystä, jossa vastaajilta tiedusteltiin yleisarviota Kelan lisäksi kahdeksasta muusta palveluorganisaatiosta. Kansalaiset antoivat nyt Kelalle, Verohallinnolle, omalle pankille ja vakuutusyhtiölle sekä postille paremman arvosanan kuin viime vuonna. Paras arvosana annettiin asioinnista Kelan toimistossa (8,22) sekä Kelan internetpalveluille (8,21). Yhteispalvelupisteessä asiointia arvioitiin hieman kriittisemmin (8,01) kuin muita palveluita. Kelassa asioineiden antama yleisarvosana on korkeampi (7,73) kuin niiden, jotka eivät ole siellä asioineet (7,48). Molemmissa ryhmissä arvosana on parantunut viime vuodesta. Asioinnin vaivattomuudesta Kela saa kansalaisilta arvosanan 7,46. Paremman arvosanan saivat oma vakuutusyhtiö (8,22) ja Verohallinto (7,79). Työvoimahallinnon kanssa asiointi (7,29) sen sijaan koettiin Kelassa asiointia hankalammaksi. Johannes Kaarakainen Opiskelija, Tampere En luota Kelaan täysin. Kela on kahteen otteeseen virheellisesti koettanut periä opintotukeani takaisin. Opiskelija ei saa tuosta vaan irrotettua muutamaa sataa euroa. Olen onneksi saanut asiat oikaistuiksi, mutta siihen on mennyt paljon aikaa ja vaivaa. Monissa tutkimuksissa yhteiskunnallinen luottamus kuvataan kansalaisten uskoksi siihen, etteivät instituutiot tai toiset ihmiset tietoisesti ja tahallisesti aiheuta harmia tai vahingoita heitä. Siihen, miten luottamus muodostuu, on tutkimusten perusteella vaikea vastata. Eräissä tutkimuksissa on havaittu, että vahva luottamus instituutioihin, kuten poliisiin, Puolustusvoimiin tai Kelaan, edistää myös ihmisten välistä luottamusta. Luottamusta tutkineiden Staffan Kumlinin ja Bo Rothsteinin mukaan valtio ja sen organisaatiot voivatkin luoda tai rapauttaa ihmisten välistä luottamusta, koska ne toimivat luotettavuuden malleina. Tutkijoiden mukaan syy luottaa virkamiehiin, poliisiin tai hyvinvointivaltion palveluihin piilee näiden tasapuolisuudessa ja puolueettomuudessa. Toimeenpanevat instituutiot, kuten Kela, viestittävät tutkijoiden mukaan poliittisen kulttuurin periaatteista ja normeista ja muokkaavat siten kansalaisten uskomuksia ja arvoja. Toimeenpanoinstituutioiden puolueettomuudessa ja oikeudenmukaisuudessa on kyse menettelytapojen ja kohtelun oikeudenmukaisuudesta. Hilkka Arola TNS gallup oy 2009 luottamus eri organisaatioihin % Poliisi 93 Puolustusvoimat 83 Kela 74 Tuomioistuimet 70 Sosiaaliturvajärjestelmä 68 Julkinen terveydenhuolto 68 Kirkot 63 Valtion virkamieskunta 51 Maan hallitus 48 Eduskunta 43 Poliittiset puolueet 20 n Luottaa erittäin paljon n Luottaa melko paljon Kela-tietoa selkokielellä Kela julkaisee vuonna 2010 selkoesitteiden sarjan, joka antaa tietoa Kelan etuuksista ja palveluista lyhyesti ja selkeästi. Koti ja perhe -selkoesite kertoo Kelan tuista lapsiperheille ja asumiseen. Terveys-esite kertoo sairastamiseen, kuntoutukseen, vammaisuuteen ja työkyvyttömyyteen liittyvistä Kelan etuuksista. Opiskelu ja työ -esite kertoo opiskelijan, asevelvollisen sekä työttömän tuista. Eläkkeellä-esite kertoo kansaneläkkeistä ja Kelan perhe-eläkkeistä sekä eläkkeensaajan asumistuesta. Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille -esite on tarkoitettu muuttajille oppaaksi, miten Suomen sosiaaliturvaan pääsee ja mitä tapahtuu ulkomaille muutettaessa. Selkoesitteet ilmestyvät kotimaisten kielten lisäksi aluksi englanniksi ja venäjäksi. Esitteet suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa. Selkokeskuksen arvion mukaan Suomessa on jopa selkokielen tarvitsijaa. Heitä on mm. maahanmuuttajien joukossa sekä erilaisissa vammaisryhmissä ja ikääntyneissä. Lisätietoja selkokielestä ja selkokielisistä palveluista saa Selkokeskuksesta, osoitteessa Työttömyysputken alkaminen myöhentyy Työttömyyspäivärahakauden lisäpäiväoikeuden ns. työttömyysputken alkamis ikä nousee 59 vuodesta 60 vuoteen. Muutos koskee niitä työnhakijoita, jotka ovat syntyneet vuonna 1955 tai sen jälkeen. Lisäpäivärahaa maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jona työnhakija täyttää 65 vuotta. Edellytyksenä on, että työnhakija on täyttänyt 60 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan päättymistä ja että työssäoloaikaa on kertynyt vähintään viisi vuotta viimeisten 20 vuoden aikana.

5 8 n Terveys Terveys n 9 Ari Korkala Lääkkeiden hintojen lasku jatkuu Yli tuhannen lääkkeen hinta laski lokakuussa. Suurimmat pudotukset ovat kymmeniä euroja, muutamien lääkkeiden jopa toista sataa euroa. 160 lääkkeen hinta on halventunut vähintään 10 euroa. Hinnat ovat pudonneet saman verran kaikissa apteekeissa, sillä valtio määrää lääkkeiden vähittäishinnat. Lääkkeiden hintojen lasku johtuu huhtikuun alussa käyttöön otetusta lääkkeiden viitehintajärjestelmästä ja lääkevaihdon laajenemisesta. Apteekkariliiton mukaan monet apteekit ovat ajautumassa taloudellisiin vaikeuksiin hintojen laskun vuoksi. Uusia lääkkeitä viitehintajärjestelmään Lääkkeiden uusi viitehintakausi alkoi lokakuun alussa. Lääkkeiden hintalautakunnan päättämät korvattavien lääkkeiden viitehintaryhmät ja viitehinnat ovat voimassa vuoden loppuun. Viitehinta on korkein hinta, jonka perusteella samaan ryhmään kuuluvien lääkevalmisteiden sairausvakuutuskorvaus voidaan laskea. Viitehinta pysyi samana 348 ryhmässä, laski 188 ryhmässä (keskimääräinen lasku 9,70 euroa) ja nousi 57 ryhmässä (keskimääräinen nousu 0,84 euroa). Järjestelmässä on nyt 610 viitehintaryhmää, joista uusia on 17. Ryhmiin kuuluu korvattavaa lääkepakkausta, mikä on 48 % kaikista korvausjärjestelmään kuuluvista pakkauksista. Uusina lääkeaineina viitehintajärjestelmässä ovat perindopriili, fluvastatiini ja loratsepaami. Varhaisen tuen mallista palkinto Suomen työterveyslääkäriyhdistys ry on myöntänyt vuoden 2009 Työterveyspalkinnon Helsingin kaupungin Työterveyskeskukselle sen kehittämästä Varhaisen tuen mallista. Masennukselle jarru ajoissa Työterveyshuoltoa kannustetaan puuttumaan masennukseen. Masennus lyhentää työuraa ja vie työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin kaksi vuotta nuorempana kuin muut syyt. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli viime vuoden lopussa noin suomalaista. He jäivät eläkkeelle keskimäärin 49-vuotiaana. Viime vuonna 4084 henkilöä siirtyi eläkkeelle masennuksen vuoksi. Jos masennuksen perusteella alkaneiden eläkkeiden määrä saataisiin puolitettua, eläkkeellesiirtymisikä nousisi noin puoli vuotta. Sosiaali- ja terveysministeriö haastaa Masto-hankkeellaan eri tahot tekemään töitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Ylilääkäri Tapio Ropponen Kuntien eläkevakuutuksesta arvioi, että työpaikoilla on monenlaista joh- Masto Masto-hanke edistää: n työhyvinvointia lisääviä käytäntöjä työelämässä n varhaista tukea työssä selviytymisen ongelmiin n masennuksen hyvää hoitoa ja kuntoutusta, jotka tukevat työssä jaksamista ja työhön paluuta Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä hankkeessa ovat mukana keskeiset hallinnonalat, työmarkkinajärjestöt ja kolmas sektori. Puutarhatyöntekijät masentuvat Riskiammatteja? Monista ihmissuhdeammateista siirrytään keskimääräistä useammin masennuksen vuoksi eläkkeelle. Viime vuonna noin henkilöä siirtyi eläkkeelle masennuksen vuoksi. Masennus vie naisia työkyvyttömyyseläkkeelle useammin kuin miehiä. Masennusperusteiset eläkkeet ovat tavallisempia julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Tiedot ilmenevät syyskuussa julkistetusta tutkimuksesta Ammatit ja masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet. Siinä selvitettiin eläkkeitä vuosina Sen toteuttivat tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola Kuntoutussäätiöstä ja erikoistutkija Raija Gould Eläketurvakeskuksesta. Tutkimus on osa Masto-hanketta. Tutkimuksen mukaan naiset jäävät harvoin eläkkeelle masennuksen vuoksi mm. hienomekaanikon, käsityöläisen, vahtimestarin sekä pankkija postitoimihenkilön työstä. Miehet jäävät masennuksen vuoksi harvoin eläkkeelle mm. siivoojan, sairaanhoitajan, sotilaan, tutkijan, IT- ja sähköalan asiantuntijan sekä kirvesmiehen työstä. Samassa ammatissa toimivilla miehillä ja naisilla saattaa olla eroja masentuvuudessa. Esimerkiksi fysioterapeutti- ja kuntohoitajanaiset jäävät huomattavasti miesfysioterapeutteja ja -kuntohoi- tamista, mutta työkyvyn johtaminen puuttuu. Hänen mukaansa työterveyshuollon rooliin työpaikoilla kuuluu ottaa myös mielenterveystyö hallintaansa. Toiminnan tavoitteena pitää olla työntekijän mahdollisuus palata työhön. Varman ylilääkärin Jukka Kivekkään mielestä on vaikea nähdä, että masennus liittyisi tiettyihin ammatteihin. Itse työ ei aiheuta masennusta. Päinvastoin työ voi suojata masennukselta, Kivekäs sanoo. Hänen mielestään on tärkeä selvittää, minkälainen on se tapahtumien ketju, jossa työntekijästä tulee työkyvyttömyyseläkeläinen. Työterveyshuolto on avainasemassa ketjun katkaisemisessa. Varhainen puuttuminen kannattaa. Johtaja Riitta Korpiluoma Eläketurvakeskuksesta kertoo, että työkokeilu on masennuspotilaalle hyvä keino palata työhön. Osasairauspäiväraha ja osatyökyvyttömyyseläke tarjoavat hänen mielestään myös mainion mahdollisuuden pysyä työelämässä. Sosiaaliturvan uudistamista pohtivan Sata-komi tean esityksen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan lakiesitystä, jolla työnantajille korvattaisiin 60 % työterveyshuollon menoista, jos työpaikalla otetaan käyttöön toimintamalli edistämään työkykyä ja hallitsemaan sairauspoissaoloja. Työterveyshuollon toimenpiteet voidaan näin kohdentaa työkykyä heikentäviin tekijöihin riittävän ajoissa. Hilkka Arola tajia harvemmin eläkkeelle masennuksen vuoksi. Johtajanaiset puolestaan siirtyvät masennuksen vuoksi eläkkeelle miesjohtajia useammin. Opettajan, maanviljelijän, lääkärin ja proviisorin ammateista sekä miehet että naiset jäävät harvoin masennuksen vuoksi eläkkeelle. Sekä mies- että naispuutarhatyöntekijöillä puolestaan on paljon masennusperusteisia eläkkeitä. Pääsihteeri Teija Honkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä uskoo, ettei masennuksen näkökulmasta arvioituna ole riskiammatteja. Taustalla on useita tekijöitä, joiden selvittäminen hänen mielestään vaatii lisätutkimuksia. Hilkka Arola Kokemus tiedoksi -projektissa olen löytänyt vertaistuen. Vertainen ymmärtää, miltä toisesta tuntuu, tamperelainen Ritva Mäkelä iloitsee. Hoito olisi pitänyt aloittaa aiemmin. Olen selviytyjä. Räpistelin sentään työelämässä noin 20 vuotta, pari vuotta sitten työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt Ritva Mäkelä, 47, aloittaa tarinansa. Jouduin aloittamaan apuhoitajan työt nuorena. Myöhemmin tulin pitkässä yövuorossa avautuneeksi ja kertoneeksi itsestäni, ja työkaverit alkoivat juoruilla. Kipeintä oli, kun työkaverit epäilivät minun kaataneen tahallani vanhuksen. Jouduin ylihoitajan puhutteluun. Se mursi itsetuntoni. En saanut pyytämääni työnohjausta, kun olin sijainen. Puolen vuoden päästä jätin työni, 1990-luvun lamavuosina. Nyt tiedän olleeni jo silloin liian vaativa itselleni. Psykiatri diagnosoi sittemmin keskivaikean masennuksen. Kun pääsin Kelan terapiaan vuonna 1997, psykodynaamisesti suuntautunut terapeutti sanoi, että työyhteisössä ei pidä puhua liikaa omista asioistaan. Kelalta sain myös 2000-luvun alussa kaksivuotisen terapian. Paljosta hyvästä avusta huolimatta hoito olisi pitänyt aloittaa aiemmin. Minulla hoito alkoi, kun olin 35-vuotias, naimisissa ja työelämässä. Esimiehiä taas pitäisi kouluttaa niin, että heitä kiinnostaisi alaisten hyvinvointi. Sairaaloiden jälkeen työskentelin päivä- ja lastenkodeissa. Maksan köyhyydelläni sitä, etten ole jaksanut ottaa vastaan pitkäaikaisia sijaisuuksia. Lastenkodissa oli huono johto, ja tarvitsin työnohjausta. Ostin sitä Hämeenlinnasta, jossa kävin junalla vapaapäivinäni. Uniapnea ja psyykkiset sairaudet heikensivät keskittymiskykyäni niin, että palikkatestien mukaan pärjäsin alle keskitason. Sain 1,5 vuoden kuntoutustuen, ja sen jälkeen vuoden osatyökyvyttömyyseläkkeen ja lopulta kokoaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen. Nyt selviydyn pienellä lääkityksellä. Ylipainoa vähennän uimalla. Osallistun vertaisohjaajatoimintaan ja haen ystäviä seurakunnasta. Pyrin jotenkin olemaan tärkeä. Hannu Kaskinen