Elämässä. Työelämästä halutaan vähemmän masentavaa. Kelan etuudet. Kela Benefits s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elämässä. Työelämästä halutaan vähemmän masentavaa. Kelan etuudet. Kela Benefits s. 24 25"

Transkriptio

1 Elämässä Kelan lehti joka kotiin Työelämästä halutaan vähemmän masentavaa n Ajassa Kelaan luotetaan kolmanneksi eniten s. 3, 6 7 n Koti&Perhe Koulu ja poronhoito kuuluvat Lapin nuoren elämään. s n Opiskelu&Työ Työtön pääsi ura suunnittelukurssille. s n Eläkkeellä Tukien turvin saa olla kotona pitempään. s Kelan etuudet s Kela Benefits s Sosiaali- ja terveysministeriö haastaa tositoimiin masennusta vastaan. sivut 8 11

2 2 Ajassa n 3 Elämässä Pääkirjoitus n Marraskuu 2009 nana uitto Elämässä Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen kotiin. Numero 4/2009 jaetaan vuosikerta Vuonna 2009 on ilmestynyt neljä lehteä. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela) Toimitus tai Puh. vaihde Osoite PL 450, Helsinki Masennus on sairaus, josta voi toipua Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista. Jakelu Suomen Suoramainonta Oy Lehden jakelua koskevat kysymykset ja palaute: Suoramainonnan palvelunumero (09) tai verkkolomake osoitteessa Päätoimittaja Seija Kauppinen Toimitussihteeri Hilkka Arola Etuudet tiedottaja Hilkka Nakari Toimistosihteeri Nina Sistonen Taitto Kansikuva Juha Törmälä Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteä voi tilata joko Kelan toimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, Pl 30, Iiris puhelin (09) / Niina Juntunen Kela verkossa Painos Noin 2,7 miljoonaa kpl Painopaikka Sanomapaino Oy, Vantaa ISSN masennus tulee tunnistaa Masennuksen takia alkaneiden sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Viime vuonna noin henkilöä jäi masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennus vie valitettavan usein työkyvyn jo nuorena, jopa ennen työelämään astumista. Masennus on hankala kumppani. Oireet ovat monimuotoisia ja välillä vaikeita tunnistaa. Aina ei ole helppoa saada apua ja päästä hoitoon. Masentunut voi kokea häpeää ja huonommuutta, mikä vaikeuttaa hoitoon hakeutumista. Kyseessä on kuitenkin sairaus sairauksien joukossa. Masentunut ei toivu sillä, että häntä kehotetaan ottamaan itseään niskasta kiinni, niin kuin usein tapahtuu, vaan hän tarvitsee asiantuntevaa hoitoa ja tukea. Jos masentunut saa jo sairautensa varhaisvaiheessa apua ja ymmärrystä, hän todennäköisemmin jaksaa jatkaa työelämässä tai opiskella. Siksi on tärkeää, että masennus tunnistetaan työpaikoilla, työterveyshuollossa tai kouluterveydenhoidossa ja asiaan tartutaan hyvissä ajoin. Masennuksesta voi toipua, mutta se ei käy hetkessä eikä tapahdu itsestään. Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä neli- Pinnalla n Kelan etuuksia on yleensä haettava. Vain sairaanhoito-, lääke- ja matkakorvauksia voi saada ilman hakemusta ns. suorakorvauksena. Yhä useammin asiakas voi itse valita, hakeeko etuutta verkossa vai perinteisesti hakemuslomakkeella. Verkossa tehty hakemus menee automaattisesti oikeaan käsittelypaikkaan Kelassa. Paperihakemuksen voi toimittaa postitse tai henkilökohtaisesti mihin tahansa Kelan palvelupisteeseen. Verkkopalvelussa tai hakemuslomakkeessa ja sen liitteissä kysytyt tiedot kannatta täyttää tarkasti. Puutteellisiin hakemustietoihin Kela joutuu pyytämään lisäselvitystä, mikä viivästyttää ratkaisua. Myös puutteellinen hakemus rekisteröidään Kelassa saapumispäivänä. Postitse Kelaan tulevat hakemukset ja niiden liitteet skannataan ja toimitetaan vuotinen Masto-hanke on yhdistänyt kaikki keskeiset hallinnonalat, työmarkkinajärjestöt ja kolmannen sektorin toimijat yhteistyöhön masennusperusteisen työ kyvyttömyyden vähentämiseksi. Hankkeen toimintaohjelmaan kuuluu parikymmentä osahanketta ja toimenpidettä, joilla pyritään tukemaan masentuneitten työssä jatkamista ja työhön paluuta sekä etsimään keinoja työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämiseen. Työssäkäynti ja opiskelu tukevat masennuksesta toipumista, antavat sisältöä elämään ja sosiaalisia kontakteja. Toipilaan toimintakyky palautuu vähitellen. Siksi olisi tärkeää, että hän voisi nykyistä helpommin palata asteittain työelämään. Osasairauspäiväraha, osatyökyvyttömyyseläke, työ- ja koulutuskokeilut sekä ammatillinen kuntoutus tarjoavat tähän mahdollisuuden, jos vain työpaikoilla suhtaudutaan asiaan myönteisesti. Usein vaadimme niin itseltämme kuin toisiltammekin täydellisyyttä, esimerkiksi täyttä työkykyä. Kannattaisiko ennemminkin katsoa, mihin sairaudesta toipuva vielä kykenee, kuin miettiä vain sitä, mihin hän ei enää pysty? Masennuksesta toipuvien työhön paluun helpottaminen vaatii asennemuutosta meiltä kaikilta ja työpaikoille toimivia työhön paluun toimintamalleja. Seija Kauppinen sähköisesti eteenpäin, jolloin ne voidaan käsitellä Kelan toimistossa eri puolella Suomea. Vain sairaanhoitokorvaushakemukset silloin kun niitä ei ole hoidettu suorakorvauksena käsitellään edelleen paperihakemuksina. Niitä ei myöskään rekisteröidä ennen ratkaisua. Etuuksien hakemuslomakkeet ja luettelot tarvittavista liitteistä ovat Kelan verkkosivuilla. Tietoja hakemisesta on myös Kelan esitteissä. Kelan verkkoasioinnissa voi seurata useimpien etuushakemusten käsittelyä. Hakemustiedot näkyvät palvelussa rekisteröinnin jälkeen. Heini Lehikoinen Nuoret luottavaisimpia Kela tuli luottamuksessa kolmannelle sijalle. Kansalaiset luottavat enemmän poliisiin ja Puolustusvoimiin. Kela selvittää säännöllisesti kansalaisten mielikuvia Kelasta. Jatkuu sivulla 6. Suomalaisista 79 % sanoo luottavansa Kelaan joko erittäin tai melko paljon. Enemmän kuin Kelaan väestö luottaa kuitenkin poliisiin ja Puolustusvoimiin. Sen Essi Eranka Viestintäkonsultti, Helsinki Luotan Kelaan. Minulla on vain positiivisia kokemuksia. Opiskellessani ulkomailla sain ylpeillä opintotuellamme. Nyt olen hoitovapaalla. Tosin nyt ruotsalaiset ja norjalaiset ystäväni saavat vuorostaan ylpeillä korkeammilla hoitorahoillaan. sijaan Kelaa pidetään luotettavampana kuin sosiaaliturvajärjestelmää yleensä. Luottamuksen heikommassa päässä ovat puolueet ja eduskunta. Tämä ilmeni TNS Gallupin elokuussa tekemästä kyselystä, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan, missä määrin he tuntevat luottamusta eri instituutioita kohtaan. Kela oli yksi yhdestätoista instituutiosta luettelossa, joka esitettiin vastaajille. Kelassa asiointi kasvattaa luottamusta Kelaan. Kyselyä edeltäneen vuoden aikana Kelassa asioineista 82 % sanoi luottavansa Kelaan. Niistä, jotka eivät olleet tuona aikana asioineet Kelassa, 75 % sanoi luottavansa. Kansainvälisessä World Values Survey -tutkimuksessa luottamusta eri instituutioihin mitattiin edellisen kerran vuonna Gallup-kyselyn tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2005 tulosten kanssa, koska tutkimukset toteutettiin eri menetelmin. Neljä vuotta sitten 80 % kansalaisista ilmoitti luottavansa Kelaan. Poliisia, Puolustusvoimia ja kirkkoa lukuun ottamatta luottamus instituutioihin saattaa olla vähentynyt vuodesta Eniten on heikentynyt luottamus tuomioistuimiin, hallitukseen, eduskuntaan ja puolueisiin. Luottamus Kelaan ja muihin instituutioihin näyttää vähentyneen erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Luottavaisimmin Kelaan suhtautuvat vuotiaat vastaajat. Vähiten Kelaan näyttävät luottavan yli 65-vuotiaat. Näyttää siltä, että tämän ikäryhmän luottamus muihinkin instituutioihin kirkkoa lukuun ottamatta on vähentynyt. Hilkka Arola

3 4 n Ajassa Ilmastonmuutos ja isot lapset LAPSEN- OMAISUU- DESTA ON TULLUT AATE Puheenvuoro Tuula Helne Kirjoittaja on Kelan vastaava tutkija Nykyihmisen kulttuuri on kuin myrskyyn joutumassa oleva Ruotsin-laiva, vertasi Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius eräässä kirjoituksessaan. Laivan kulusta huolehtii vain murto-osa. Matkustajat ostelevat turhakkeita ja viihdyttävät itseään karaokebaarissa ja drinkkejä naukkailemalla. Merikortit ja sääennusteet eivät heille kuulu. Jotkut uskovat, ettei myrskyä ole tulossa. Joistakin myrsky olisi jännittävä. Harvaa huolestuttaa, että pelastusveneitä ja -liivejä riittää vain joka kymmenennelle, eikä juuri kukaan lähde vaatimaan kurssin muutosta. Ilmastonmuutos tulee tai pikemmin on täällä, nyt. Kolme neljäsosaa suomalaisista pitää ilmastonmuutosta melko suurena tai hyvin suurena uhkana. Tavoistamme emme silti tohdi luopua. Suomen Gallupin lokakuisen tutkimuksen mukaan halukkuus henkilökohtaisiin tekoihin ilmastonmuutoksen torjumiseksi oli laimentunut keväästä. Esimerkiksi lentomatkailua oli valmis vähentämään noin 40 % suomalaisista. Teemmekö kuitenkaan niin, vai kerrommeko vähän noloina olevamme taas lähdössä Thaimaahan lomalle? Koneethan lentävät joka tapauksessa. Miksi tapoja on niin vaikea muuttaa? Piia Jallinoja on Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä rinnastanut ilmastonmuutoksen painonhallintaan. Nuuksiossa samoilu etelänmatkan sijaan olisi yhtä innostavaa kuin kermakakun korvaaminen porkkanaraasteella. Lisäksi motivaatiota on vaikea rakentaa, jos palkintona on vain terveys jossain tulevaisuudessa tai ympäristön mahdollinen pelastuminen. On oltava muita, välittömästi toteutuvia palkintoja, kuten mielihyvä tai sosiaaliset palkinnot. Välittömästi toteutuvia palkintoja? Tässähän kirjoitetaan lapsista! Lapset haluavat jotain hyvää, heti, ja suuttuvat, kun heille asetetaan rajoja. Pienten lasten elämää hallitsee pikemmin mielihyvä- kuin todellisuusperiaate, jonka ohjaamana sopeutuminen maailman realiteetteihin tapahtuu. Näin ajatteli Sigmund Freud. Hän kirjoitti myös infantilismista, joka viittasi häiriöön ihmisen psykoseksuaalisessa kehityksessä. Nykyisin infantilismista, lapsenomaisuudesta, on tullut aate. Ei haluta kasvaa, vaan pitää hauskaa, elää rajoituksetta ja karttaa aikuisuuteen liitettyä vastuullisuutta. Tieto lisää tuskaa. Onkin selvää, että mielihyväperiaatteen mukaan elävät välttelevät tuskaa hinnalla millä hyvänsä. Ekofilosofi Joanna Macy väittää, että nykyihmisen yhteiskunnallisen turtumuksen ja huvittelunhalun syy ei ole välinpitämättömyys, vaan kivusta kieltäytyminen. Kivulla on kuitenkin tarkoituksensa kaikissa organismeissa: se on vaaran signaali, joka laukaisee korjaavan reaktion. Pelastaaksemme laivamme uppoamasta meidän olisi kohdattava ilmastonmuutoksen ikävät tosiasiat kohdattava todellisuus. Mutta niin kauan kuin emme ole kasvaneet aikuisiksi, lasten tavoin mekin tarvitsemme sitä, että toiminnallemme asetetaan jokin raja. Hankittaisiin edes lisää pelastusveneitä. Kela postittaa päivittäin noin kirjettä asiakkailleen, ruuhka-aikana enemmänkin. Päätöksiin kuluu 2 3 noin metrin halkaisijaltaan olevaa paperirullaa joka päivä. Kela varautuu ruuhkaan Vuodenvaihteessa Kelassa on sellaisia tehtäviä, jotka helposti ruuhkauttavat sekä asiakaspalvelua että etuuksien käsittelyä. Henkilöstöntarve on suurimmillaan tammikuussa. Esimerkiksi eläkkeensaajan asumistuen käsittelyssä henkilöstöä tarvitaan silloin kaksinkertainen määrä kesän ja syksyn kuukausiin verrattuna. Tammikuussa asiakkaat soittavat Kelan yhteyskeskukseen puolet useammin kuin muina kuukausina. Yhteyskeskus vastaa Kelan keskitetystä puhelinpalvelusta. Etenkin kysymykset eläkkeen uudesta määrästä ruuhkauttavat puhelinpalvelua. Kela lähettää asiakkailleen tammikuussa asiakaskirjeitä jopa neljä miljoonaa enemmän kuin muina kuukausina. Suuri osa kirjeistä on ilmoituksia asiakkaalle maksettavan etuuden määrästä. Ilmoitus on tarkoitettu tiedoksi, sen takia ei tarvitse erikseen soittaa Kelaan. johanna kokkola nana uitto Kelan yhteyskeskuksen kehittämispäällikkö Pirjo Myyry suosittelee Kelan internetsivuja. Kela varautuu vuodenvaihteen ruuhkaan monin tavoin. Koko henkilökunta keskittyy asiakaspalveluun: koulutuksia, kokouksia ja vuosilomia pidetään ruuhkattomampina aikoina, kehittämispäällikkö Pirjo Myyry Yhteyskeskuksesta kertoo. Aika etuuden hakemisesta päätöksen saamiseen on pisimmillään juuri tammikuussa. Eläkkeensaajan asumistuen, yleisen asumistuen, sotilasavustuksen ja vanhempainpäivärahojen määräytymisperusteet vahvistetaan usein vasta joulukuussa. Näitä etuuksia koskevien hakemusten käsittely ruuhkautuu Kelasta riippumattomista syistä, koska ratkaisu voidaan tehdä vasta uusien määräytymisperusteiden perusteella. Joulukuun lopulla hakemukset saattavat tämän vuoksi joutua odottamaan käsittelyä. Asiakkaat luonnollisesti haluavat selvittää hakemuksen viivästymisen syyt. Tavoitteelliset hakemusten käsittelyajat löytyvät nyt internetistä (www.kela.fi). Asiakas voi tarkistaa, kuinka kauan kestää juuri hänen hakemansa etuuden keskimääräinen käsittely, Myyry sanoo. Myös muuta ajankohtaista tietoa, esimerkiksi ennakonpidätyksistä, on lisätty internetiin. Myyry kannustaa asiakkaita hakemaan apua ensin internetsivuilta, joista vastauk sen voi saada jonottamatta. Myös oman hakemuksen käsittely- ja maksutilanteen voi käydä katsomassa verkossa osoitteessa Hilkka Arola Neljä uutta palvelunumeroa Kela otti lokakuun alussa käyttöön neljä uutta valtakunnallista palvelunumeroa. Uusi sairausasioiden palvelunumero neuvoo asiakkaita sairaanhoitokorvauksiin, lääkekorvauksiin ja sairauspäivärahoihin liittyvissä kysymyksissä. Numeroon odotetaan yli puhelua päivittäin. Niihin on vastaamassa 40 asiakasneuvojaa. Kuntoutusasioissa Kela palvelee valtakunnallisesti numerossa Palvelunumerosta voi kysyä esimerkiksi kuntoutuskursseista ja kuntoutusrahasta. Vammaistuista ja eläkettä saavan hoitotuesta voi kysyä numerosta Kela-korttia ja eurooppalaista sairaanhoitokorttia koskevissa kysymyksissä kannattaa soittaa numeroon Opiskelijoille sekä maahan ja maasta muuttaville palvelunumerot avataan joulukuussa. Puhelinpalvelua hoitaa kolme vuotta sitten toimintansa aloittanut Kelan yhteyskeskus. Sillä on toimipaikat Joensuussa, Lieksassa, Pietarsaaressa, Jyväskylässä ja Kemijärvellä. Soitto Kelan palvelunumeroihin maksaa asiakkaalle tavallisen paikallis verkko- tai matkapuhelinmaksun. Puhelinneuvonta palvelee arkisin klo Ruotsin kielellä palvelevat numerot löytyvät tämän lehden ruotsinkielisen osan Stöd-sivuilta ja internetosoitteessa n Asumisen tuet n Eläkeasiat n Lapsiperheet Hyvä päivähoito, paremmat vanhemmat Anna Rönkä, Kaisa Malinen, Tiina Lämsä (toim.): Perhe-elämän paletti vanhempana ja puolisona vaihtele vassa arjessa PS-kustannus, 2009 ISBN Kelan valtakunnalliset palvelunumerot Päivähoito on kriittinen linkki perheen ja työn yhdistämisessä sekä vanhempana jaksamisessa, huomattiin Paletti-tutkimuksessa, johon osallistui yli 200 lapsiperhettä Keski-Suomesta. Mitä tyytyväisempiä vanhemmat olivat päivähoitoon, sitä paremmin he kokivat jaksavansa. Vanhempia voidaan siis tukea huolehtimalla laadukkaasta päivähoidosta. Perhe-elämän paletti -tutkimus piirtää kuvaa lapsiperheiden elämästä, jossa vaihtelevat rutiinit, ruuhkahuiput ja arjen flow. Päivän paras hetki voi olla yhdessä sohvalla köllöttely. Tutkimuksessa vanhemmat kokivat työn ja perheen enimmäkseen tukevan ja rikastavan toisiaan. Arki takkuuntuu vasta, kun vanhempien työpäivät pitenevät. Silloin työn ja perheen yhdistäminen vaikeutuu ja lastenhoidon sekä kotitöiden jakaminen puolisojen kesken hankaloituu. Kasvatusalan ammattilaiselle tai opiskelijalle Perhe-elämän paletti on muhkea paketti lapsiperheiden arjesta ja tutustuttaa uudenlaiseen päiväkirjamenetelmään. Tavallisen taaperonkasvattajan näkökulmasta kirjan vahvuus on erityisesti yksilön vastuun sekä yhteiskunnallisen näkökulman yhdistämisessä. Työelämän kehittäminen on myös perhe-elämän kehittämistä. Kun ongelmat ratkotaan työpaikoilla, niitä ei tarvitse viedä kotiin. Työpaikat voivat tavoitella perheystävällisyyttä töiden ja työaikojen järjestelyillä. Perheiden on kuitenkin itse ratkaistava, ovatko he valmiita vähentämään työaikaa tulojen kustannuksella tai jakamaan lastenhoitoa sekä kotitöitä tasapuolisesti. Pipsa Lotta Marjamäki n Omaisen kuolema n Työttömyysajan tuet n Sairastaminen Ajatuksia epäonnistumisesta Thomas Bernhard: Haaskio Teos, 2009 ISBN n Kuntoutus n Vammaistuet n Kela-kortti Itävaltalaisen Thomas Bernhardin Haaskio kuvaa ryöppyävänä ajatusvirtana musiikista luopuneen pianistin sydämen kuohua ystävän itsemurhan jälkeen. Kirjan nimettömäksi jäävä kertoja on opiskellut pianonsoittoa Mozarteum-korkeakoulussa. Hän ja Wertheimer, hänen lahjakas opiskelutoverinsa, luopuvat soittamisesta. Heidän ystävänsä Glenn soittaa näet vielä heitä paremmin. Glenn menehtyy 50-vuotiaana aivohalvaukseen. Pian sen jälkeen Wertheimer hirttää itsensä. Haaskio on erilaisten takaumien ja ajatuksien yhteen kietoutunut kudos, josta lukija saa vihjeitä Wertheimerin mielenmaisemista. Syvällä perustuksissa muhii pyramidimainen, toisia tallova taidemaailma. Päällimmäisenä häilyy järkkymätön ihailu Glenn Gouldia kohtaan. Kaiken keskellä jököttää Wertheimerin mahdottomaksi kuvattu luonteenlaatu. Sinne tänne poukkoilevista ajatuksista ei piirry selkeää kuvaa Wertheimerista. Kertoja pikemminkin peilaa omaa epäonnistumistaan ja sen suhdetta Wertheimerin traagiseen loppuun. Kun toista ei enää ole, on vain ajatuksia. Näitä värittävät vääjäämättä kertojan persoonallisuus, hänen tarinansa, ajatuksensa ja syyllisyytensä. Lopulta myös kertoja tiedostaa ongelman ja moittii ajatteluaan vääryydeksi Wertheimeria kohtaan. Rypemisprosessi on kuitenkin yhtä välttämätön kertojalle kuin lukijallekin Bernhardin kirja on hätkähdyttävä ja ajatuksia herättävä lukukokemus jokaiselle kirjallisuuden ystävälle. Jarkko Uro Ajassa n 5 n Sitaatit Sikainfluenssa kaatoi THL:n nettisivut. Mediuutiset n Luvut 52% suomalaisista on viimeisten 12 kuukauden aikana asioinut Kelan kanssa. Nuoret aikuiset (58%) ovat siinä olleet kaikkein aktiivisimpia. n Tänä vuonna opiskelijaa opiskeli ja sai opintotukea kesällä.

4 6 n Ajassa Nana Uitto Ajassa n 7 Ajankohtaista tietoa influenssasta Tuoreimmat uutiset influenssa A(H1N1)v-viruksesta saa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen internetsivuilta www. thl.fi. Siellä on ajankohtaista tietoa ja ohjeita kansalaisille, terveyden ammattilaisille ja organisaatioil le. Puhelimitse influenssaa koskeviin kysymyksiin saa vastauksia Kysy influenssasta -puhelimesta, joka palvelee toistaiseksi maanantaista perjantaihin klo Se palvelee suomeksi numerossa ja ruotsiksi numerossa Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset työntekijät vastaavat puhelimessa yleisiin influenssa A(H1N1)v-virusta koskeviin kysymyksiin. Puhelimessa ei anneta soittajien terveydentilaa koskevaa neuvontaa. Sen hoitavat paikalliset terveyskeskukset ja työterveyshuolto. Vammaisten tulkkauspalvelut Kelalle Kela alkaa vastata vuoden 2010 syyskuun alusta alkaen kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten tulkkauspalveluista. Tällä hetkellä tulkkipalvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla. Tulkkipalveluoikeus on noin henkilöllä. Kela keskittää uusien tulkkauspäätösten tekemisen, toiminnan kehittämisen ja palvelun hallinnoinnin Turkuun perustettavaan tulkkauspalveluyksikköön. Tulkkauspalvelua välittäviä keskuksia tulee viisi eri puolille Suomea. Välityskeskukset ja tulkkausta antavat palveluntuottajat Kela hankkii kilpailuttamalla. Kilpailutuksesta on tarkemmin Kelan internetsivuilla (www. kela.fi > Yhteistyökump panit >Tulkkauspalvelu). Maija Repo Eläkeläinen, Jyväskylä Luotan Kelaan. En ole kyllä varsinaisesti asioinut Kelassa pitkiin aikoihin. Sairausvakuutuskorvaukset satunnaisista lääkärikäynneistäni ja lääkkeistäni hoituvat ihan itsestään. Tekstit Satu Kontiainen Arvosana tyydyttävä Kela sai kansalaisilta tyydyttävän kouluarvosanan. Apteekit ylsivät lähelle kiitettävää. Kela sai kansalaisilta toiminnastaan yleisarvosanan 7,62. Se on parempi kuin työvoimahallinnon, oman kotikunnan sosiaalitoimiston ja terveyskeskuksen arvosana mutta heikompi kuin apteekkien (8,77), oman pankin (8,53) ja vakuutusyhtiön (8,07) arvosana. Tämä ilmeni TNS Gallupin elokuussa tekemästä kyselystä, jossa vastaajilta tiedusteltiin yleisarviota Kelan lisäksi kahdeksasta muusta palveluorganisaatiosta. Kansalaiset antoivat nyt Kelalle, Verohallinnolle, omalle pankille ja vakuutusyhtiölle sekä postille paremman arvosanan kuin viime vuonna. Paras arvosana annettiin asioinnista Kelan toimistossa (8,22) sekä Kelan internetpalveluille (8,21). Yhteispalvelupisteessä asiointia arvioitiin hieman kriittisemmin (8,01) kuin muita palveluita. Kelassa asioineiden antama yleisarvosana on korkeampi (7,73) kuin niiden, jotka eivät ole siellä asioineet (7,48). Molemmissa ryhmissä arvosana on parantunut viime vuodesta. Asioinnin vaivattomuudesta Kela saa kansalaisilta arvosanan 7,46. Paremman arvosanan saivat oma vakuutusyhtiö (8,22) ja Verohallinto (7,79). Työvoimahallinnon kanssa asiointi (7,29) sen sijaan koettiin Kelassa asiointia hankalammaksi. Johannes Kaarakainen Opiskelija, Tampere En luota Kelaan täysin. Kela on kahteen otteeseen virheellisesti koettanut periä opintotukeani takaisin. Opiskelija ei saa tuosta vaan irrotettua muutamaa sataa euroa. Olen onneksi saanut asiat oikaistuiksi, mutta siihen on mennyt paljon aikaa ja vaivaa. Monissa tutkimuksissa yhteiskunnallinen luottamus kuvataan kansalaisten uskoksi siihen, etteivät instituutiot tai toiset ihmiset tietoisesti ja tahallisesti aiheuta harmia tai vahingoita heitä. Siihen, miten luottamus muodostuu, on tutkimusten perusteella vaikea vastata. Eräissä tutkimuksissa on havaittu, että vahva luottamus instituutioihin, kuten poliisiin, Puolustusvoimiin tai Kelaan, edistää myös ihmisten välistä luottamusta. Luottamusta tutkineiden Staffan Kumlinin ja Bo Rothsteinin mukaan valtio ja sen organisaatiot voivatkin luoda tai rapauttaa ihmisten välistä luottamusta, koska ne toimivat luotettavuuden malleina. Tutkijoiden mukaan syy luottaa virkamiehiin, poliisiin tai hyvinvointivaltion palveluihin piilee näiden tasapuolisuudessa ja puolueettomuudessa. Toimeenpanevat instituutiot, kuten Kela, viestittävät tutkijoiden mukaan poliittisen kulttuurin periaatteista ja normeista ja muokkaavat siten kansalaisten uskomuksia ja arvoja. Toimeenpanoinstituutioiden puolueettomuudessa ja oikeudenmukaisuudessa on kyse menettelytapojen ja kohtelun oikeudenmukaisuudesta. Hilkka Arola TNS gallup oy 2009 luottamus eri organisaatioihin % Poliisi 93 Puolustusvoimat 83 Kela 74 Tuomioistuimet 70 Sosiaaliturvajärjestelmä 68 Julkinen terveydenhuolto 68 Kirkot 63 Valtion virkamieskunta 51 Maan hallitus 48 Eduskunta 43 Poliittiset puolueet 20 n Luottaa erittäin paljon n Luottaa melko paljon Kela-tietoa selkokielellä Kela julkaisee vuonna 2010 selkoesitteiden sarjan, joka antaa tietoa Kelan etuuksista ja palveluista lyhyesti ja selkeästi. Koti ja perhe -selkoesite kertoo Kelan tuista lapsiperheille ja asumiseen. Terveys-esite kertoo sairastamiseen, kuntoutukseen, vammaisuuteen ja työkyvyttömyyteen liittyvistä Kelan etuuksista. Opiskelu ja työ -esite kertoo opiskelijan, asevelvollisen sekä työttömän tuista. Eläkkeellä-esite kertoo kansaneläkkeistä ja Kelan perhe-eläkkeistä sekä eläkkeensaajan asumistuesta. Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille -esite on tarkoitettu muuttajille oppaaksi, miten Suomen sosiaaliturvaan pääsee ja mitä tapahtuu ulkomaille muutettaessa. Selkoesitteet ilmestyvät kotimaisten kielten lisäksi aluksi englanniksi ja venäjäksi. Esitteet suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa. Selkokeskuksen arvion mukaan Suomessa on jopa selkokielen tarvitsijaa. Heitä on mm. maahanmuuttajien joukossa sekä erilaisissa vammaisryhmissä ja ikääntyneissä. Lisätietoja selkokielestä ja selkokielisistä palveluista saa Selkokeskuksesta, osoitteessa Työttömyysputken alkaminen myöhentyy Työttömyyspäivärahakauden lisäpäiväoikeuden ns. työttömyysputken alkamis ikä nousee 59 vuodesta 60 vuoteen. Muutos koskee niitä työnhakijoita, jotka ovat syntyneet vuonna 1955 tai sen jälkeen. Lisäpäivärahaa maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jona työnhakija täyttää 65 vuotta. Edellytyksenä on, että työnhakija on täyttänyt 60 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan päättymistä ja että työssäoloaikaa on kertynyt vähintään viisi vuotta viimeisten 20 vuoden aikana.

5 8 n Terveys Terveys n 9 Ari Korkala Lääkkeiden hintojen lasku jatkuu Yli tuhannen lääkkeen hinta laski lokakuussa. Suurimmat pudotukset ovat kymmeniä euroja, muutamien lääkkeiden jopa toista sataa euroa. 160 lääkkeen hinta on halventunut vähintään 10 euroa. Hinnat ovat pudonneet saman verran kaikissa apteekeissa, sillä valtio määrää lääkkeiden vähittäishinnat. Lääkkeiden hintojen lasku johtuu huhtikuun alussa käyttöön otetusta lääkkeiden viitehintajärjestelmästä ja lääkevaihdon laajenemisesta. Apteekkariliiton mukaan monet apteekit ovat ajautumassa taloudellisiin vaikeuksiin hintojen laskun vuoksi. Uusia lääkkeitä viitehintajärjestelmään Lääkkeiden uusi viitehintakausi alkoi lokakuun alussa. Lääkkeiden hintalautakunnan päättämät korvattavien lääkkeiden viitehintaryhmät ja viitehinnat ovat voimassa vuoden loppuun. Viitehinta on korkein hinta, jonka perusteella samaan ryhmään kuuluvien lääkevalmisteiden sairausvakuutuskorvaus voidaan laskea. Viitehinta pysyi samana 348 ryhmässä, laski 188 ryhmässä (keskimääräinen lasku 9,70 euroa) ja nousi 57 ryhmässä (keskimääräinen nousu 0,84 euroa). Järjestelmässä on nyt 610 viitehintaryhmää, joista uusia on 17. Ryhmiin kuuluu korvattavaa lääkepakkausta, mikä on 48 % kaikista korvausjärjestelmään kuuluvista pakkauksista. Uusina lääkeaineina viitehintajärjestelmässä ovat perindopriili, fluvastatiini ja loratsepaami. Varhaisen tuen mallista palkinto Suomen työterveyslääkäriyhdistys ry on myöntänyt vuoden 2009 Työterveyspalkinnon Helsingin kaupungin Työterveyskeskukselle sen kehittämästä Varhaisen tuen mallista. Masennukselle jarru ajoissa Työterveyshuoltoa kannustetaan puuttumaan masennukseen. Masennus lyhentää työuraa ja vie työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin kaksi vuotta nuorempana kuin muut syyt. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli viime vuoden lopussa noin suomalaista. He jäivät eläkkeelle keskimäärin 49-vuotiaana. Viime vuonna 4084 henkilöä siirtyi eläkkeelle masennuksen vuoksi. Jos masennuksen perusteella alkaneiden eläkkeiden määrä saataisiin puolitettua, eläkkeellesiirtymisikä nousisi noin puoli vuotta. Sosiaali- ja terveysministeriö haastaa Masto-hankkeellaan eri tahot tekemään töitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Ylilääkäri Tapio Ropponen Kuntien eläkevakuutuksesta arvioi, että työpaikoilla on monenlaista joh- Masto Masto-hanke edistää: n työhyvinvointia lisääviä käytäntöjä työelämässä n varhaista tukea työssä selviytymisen ongelmiin n masennuksen hyvää hoitoa ja kuntoutusta, jotka tukevat työssä jaksamista ja työhön paluuta Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä hankkeessa ovat mukana keskeiset hallinnonalat, työmarkkinajärjestöt ja kolmas sektori. Puutarhatyöntekijät masentuvat Riskiammatteja? Monista ihmissuhdeammateista siirrytään keskimääräistä useammin masennuksen vuoksi eläkkeelle. Viime vuonna noin henkilöä siirtyi eläkkeelle masennuksen vuoksi. Masennus vie naisia työkyvyttömyyseläkkeelle useammin kuin miehiä. Masennusperusteiset eläkkeet ovat tavallisempia julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Tiedot ilmenevät syyskuussa julkistetusta tutkimuksesta Ammatit ja masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet. Siinä selvitettiin eläkkeitä vuosina Sen toteuttivat tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola Kuntoutussäätiöstä ja erikoistutkija Raija Gould Eläketurvakeskuksesta. Tutkimus on osa Masto-hanketta. Tutkimuksen mukaan naiset jäävät harvoin eläkkeelle masennuksen vuoksi mm. hienomekaanikon, käsityöläisen, vahtimestarin sekä pankkija postitoimihenkilön työstä. Miehet jäävät masennuksen vuoksi harvoin eläkkeelle mm. siivoojan, sairaanhoitajan, sotilaan, tutkijan, IT- ja sähköalan asiantuntijan sekä kirvesmiehen työstä. Samassa ammatissa toimivilla miehillä ja naisilla saattaa olla eroja masentuvuudessa. Esimerkiksi fysioterapeutti- ja kuntohoitajanaiset jäävät huomattavasti miesfysioterapeutteja ja -kuntohoi- tamista, mutta työkyvyn johtaminen puuttuu. Hänen mukaansa työterveyshuollon rooliin työpaikoilla kuuluu ottaa myös mielenterveystyö hallintaansa. Toiminnan tavoitteena pitää olla työntekijän mahdollisuus palata työhön. Varman ylilääkärin Jukka Kivekkään mielestä on vaikea nähdä, että masennus liittyisi tiettyihin ammatteihin. Itse työ ei aiheuta masennusta. Päinvastoin työ voi suojata masennukselta, Kivekäs sanoo. Hänen mielestään on tärkeä selvittää, minkälainen on se tapahtumien ketju, jossa työntekijästä tulee työkyvyttömyyseläkeläinen. Työterveyshuolto on avainasemassa ketjun katkaisemisessa. Varhainen puuttuminen kannattaa. Johtaja Riitta Korpiluoma Eläketurvakeskuksesta kertoo, että työkokeilu on masennuspotilaalle hyvä keino palata työhön. Osasairauspäiväraha ja osatyökyvyttömyyseläke tarjoavat hänen mielestään myös mainion mahdollisuuden pysyä työelämässä. Sosiaaliturvan uudistamista pohtivan Sata-komi tean esityksen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan lakiesitystä, jolla työnantajille korvattaisiin 60 % työterveyshuollon menoista, jos työpaikalla otetaan käyttöön toimintamalli edistämään työkykyä ja hallitsemaan sairauspoissaoloja. Työterveyshuollon toimenpiteet voidaan näin kohdentaa työkykyä heikentäviin tekijöihin riittävän ajoissa. Hilkka Arola tajia harvemmin eläkkeelle masennuksen vuoksi. Johtajanaiset puolestaan siirtyvät masennuksen vuoksi eläkkeelle miesjohtajia useammin. Opettajan, maanviljelijän, lääkärin ja proviisorin ammateista sekä miehet että naiset jäävät harvoin masennuksen vuoksi eläkkeelle. Sekä mies- että naispuutarhatyöntekijöillä puolestaan on paljon masennusperusteisia eläkkeitä. Pääsihteeri Teija Honkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä uskoo, ettei masennuksen näkökulmasta arvioituna ole riskiammatteja. Taustalla on useita tekijöitä, joiden selvittäminen hänen mielestään vaatii lisätutkimuksia. Hilkka Arola Kokemus tiedoksi -projektissa olen löytänyt vertaistuen. Vertainen ymmärtää, miltä toisesta tuntuu, tamperelainen Ritva Mäkelä iloitsee. Hoito olisi pitänyt aloittaa aiemmin. Olen selviytyjä. Räpistelin sentään työelämässä noin 20 vuotta, pari vuotta sitten työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt Ritva Mäkelä, 47, aloittaa tarinansa. Jouduin aloittamaan apuhoitajan työt nuorena. Myöhemmin tulin pitkässä yövuorossa avautuneeksi ja kertoneeksi itsestäni, ja työkaverit alkoivat juoruilla. Kipeintä oli, kun työkaverit epäilivät minun kaataneen tahallani vanhuksen. Jouduin ylihoitajan puhutteluun. Se mursi itsetuntoni. En saanut pyytämääni työnohjausta, kun olin sijainen. Puolen vuoden päästä jätin työni, 1990-luvun lamavuosina. Nyt tiedän olleeni jo silloin liian vaativa itselleni. Psykiatri diagnosoi sittemmin keskivaikean masennuksen. Kun pääsin Kelan terapiaan vuonna 1997, psykodynaamisesti suuntautunut terapeutti sanoi, että työyhteisössä ei pidä puhua liikaa omista asioistaan. Kelalta sain myös 2000-luvun alussa kaksivuotisen terapian. Paljosta hyvästä avusta huolimatta hoito olisi pitänyt aloittaa aiemmin. Minulla hoito alkoi, kun olin 35-vuotias, naimisissa ja työelämässä. Esimiehiä taas pitäisi kouluttaa niin, että heitä kiinnostaisi alaisten hyvinvointi. Sairaaloiden jälkeen työskentelin päivä- ja lastenkodeissa. Maksan köyhyydelläni sitä, etten ole jaksanut ottaa vastaan pitkäaikaisia sijaisuuksia. Lastenkodissa oli huono johto, ja tarvitsin työnohjausta. Ostin sitä Hämeenlinnasta, jossa kävin junalla vapaapäivinäni. Uniapnea ja psyykkiset sairaudet heikensivät keskittymiskykyäni niin, että palikkatestien mukaan pärjäsin alle keskitason. Sain 1,5 vuoden kuntoutustuen, ja sen jälkeen vuoden osatyökyvyttömyyseläkkeen ja lopulta kokoaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen. Nyt selviydyn pienellä lääkityksellä. Ylipainoa vähennän uimalla. Osallistun vertaisohjaajatoimintaan ja haen ystäviä seurakunnasta. Pyrin jotenkin olemaan tärkeä. Hannu Kaskinen

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa.

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. 1 Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. Tunnistetaan yhteisen asiakkaan tilanne Kela tarjoaa

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kelan toiminta-ajatus: Elämässä mukana muutoksissa tukena Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus > yhteensovitus 5 Koulutusajan tuet työttömälle

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 MItä sosiaalityö on? Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän pienen tietopaketin keskosvanhempien

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia?

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

OPISKELUN RAHOITUS AIKUISELLE

OPISKELUN RAHOITUS AIKUISELLE OPISKELUN RAHOITUS AIKUISELLE www.opintoluotsi.fi sivustolta koostanut Lapin TE-toimisto / YLEISET TUET Opintotuki Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta.

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 3 Kun lapsi syntyy

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Veli-Pekka Ruotsila Nivala 28.8.2012 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Opiskelu. Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi

Opiskelu. Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi Opiskelu Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Opiskelu 1 Kelan tuet opiskelijalle 2 Opintotuki lukiolaiselle ja ammattiin opiskelevalle 3 Opintotuki korkeakouluopiskelijalle

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva 17.2.2010 Henna Huhtamäki Sisältö Säännöstausta ja Suomessa asuminen Ulkomaille muutto ja asumisperusteinen sosiaaliturva Pääsäännöt Perheenjäsenenä ulkomailla Opiskelijana

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Kansaneläke Terveydenhoito Perheetuudet KELA Kunnat Työttömyys Sairaus ja äitiysetuudet (rahaetuudet) Työttömyyskassat Työtapaturma ja

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot