MAASEUDUN MONI-ILMEINEN TULEVAISUUS

Transkriptio

1 KILPAILUSTA KUMPPANUUTEEN MAASEUDUN MONI-ILMEINEN TULEVAISUUS MAASEUDUN ERITYISOHJELMA

2

3 Nouseva rannikkoseutu ry Nouseva Rannikkoseutu ry:n kehittämisohjelma Päivitetty 09/2009 Oulu 2009 Kilpailusta kumppanuuteen 3

4 Julkaisija / toimittaja: Nouseva Rannikkoseutu ry Visuaalinen suunnittelu: GST Graafinen Studio ISBN Paino: Multiprint Oy Oulu Kilpailusta kumppanuuteen

5 Alkusanat Elämme maaseudun kehittämissuunnitelmien kulta-aikaa. Suunnitelmia ja strategioita laaditaan kaikilla aluetasoilla kylistä Euroopan Unioniin. Niiden laatiminen on sitonut ammattisuunnittelijoiden lisäksi suuren joukon vapaaehtoisia kehittämis- ja kyläyhdistysten jäseniä ja muita maaseudun asukkaita. Tällä hetkellä maaseudun kehittämistyössä valmistaudutaan uuteen ohjelmakauteen Suomen EU-jäsenyys toi maaseudulle Leader-toiminnan, jota on siis harjoiteltu kymmenkunta vuotta. Leader tarkoitti maaseudun kehittämisessä suunnitelmallisuutta, systemaattisuutta ja ennen muuta toimijoiden sitoutumista. Kyläyhdistykset ja muut paikalliset kehittäjätahot ovat saaneet toimintaansa sekä uusia resursseja ja välineitä että vastuuta, mikä on näkynyt lukuisina hankkeina. Arvioinneissa suomalaista Leader-toimintaa on pidetty tehokkaana ja monet uudet ja vanhatkin EU:n jäsenmaat ovat olleet siitä kiinnostuneita. Maaseudun kehittämisyhdistykset ovat laatineet uusia ohjelmia kiireisellä aikataululla. Nouseva Rannikkoseutu ry:n uutta ohjelmaa on valmisteltu loppukeväästä 2005 lähtien. Syyskesällä yhdistyksen toiminnanjohtaja vaihtui ja samalla valmisteluryhmä laajeni siten, että myös maaseudun osaamisverkosto Oraksen toimijat ovat osallistuneet ohjelman valmisteluun. Tavoitteena on ollut koota eri toimijoiden näkemykset ja maaseudun kehittämisen voimavarat yhteiseksi tahtotilaksi. Uudella ohjelmakaudella Leader-tyyppinen toiminta on laajenemassa kaikille toimintalinjoille, joten mahdollisimman monien tahojen työpanosta tarvitaan maaseudun elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Nouseva Rannikkoseutu ry:n, Oras-verkoston ja muiden alueen maaseudun toimijoiden hyvä yhteistyö tämän ohjelman laatimiseksi on ollut ajatuksia avaavaa, eteenpäin etsiytyvää ja uria uurtavaa. Kiitos kuuluu kuitenkin alueen asukkaille: ilman heitä ja heidän panostaan kyselyissä ja yleisötilaisuuksissa ohjelma olisi jäänyt ohueksi. valmisteluryhmän puolesta, Toivo Muilu tutkimusprofessori Kilpailusta kumppanuuteen 5

6 Tiivistelmä Nouseva Rannikkoseutu ry toimii maaseudun kehittäjänä 9 kunnan ja noin asukkaan maaseutualueella, jolle on laadittu laajan yhteistyö tuloksena kehittämisohjelma vuosille Ohjelman valmistelu aloitettiin keväällä 2005 ja loppukesästä yhdistettiin Oraksen maaseututyöryhmän ja Nouseva Rannikkoseutu ry:n ohjelmien kirjoittaminen yhdeksi yhteiseksi maaseudun kehittämisohjelmaksi. Syksyn aikana kuultiin kuntien päättäjiä, asukkaita ja järjestöjä, nuorisovaltuustoja, Raahen työvoimatoimistoa sekä Oulun ja Raahen seutujen elinkeinoasiantuntijoita, maaseutusihteereitä ja yrittäjiä. Kaikkiaan 29 tilaisuudessa kävi 179 ihmistä, joista alle 30-vuotiaiden osuus oli 19 %. Keväällä 2006 strategiatyöryhmä päätyi tekemään ohjelmasta laajemman Maaseudun erityisohjelman , joka pitää sisällään Nouseva Rannikkoseutu ry:n kehittämisohjelman ja strategian osalta Raahen seutukunnan aluekeskusohjelman maaseutuosion. Ohjelman kirjoittaminen aloitettiin selvittämällä Rannikkoseudun maantieteellistä profiilia sekä väestö- ja elinkeinorakennetta. Kehittämistyön lähtökohtana toimiva alueanalyysi koostettiin pitkälti eri kuulemistilaisuuksien pohjalta nelikenttäanalyysin muotoon. Analyysin pohjalta laaditun tavoitetilan kolmeksi kärjeksi muodostui sosiaalisesti eheä toimintakulttuuri, dynaaminen elinkeino- ja yrityselämä sekä vakaa ja myönteinen väestönkehitys. Strategiaan kuului olennaisesti muiden täydentävien ohjelmien ja läpäisyperiaatteiden huomioiminen. Ohjelman painopisteiksi nousivat 1) yrittäjyyttä ja elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä työllisyyttä parantavat toimenpiteet ja 2) maaseudun viihtyisyyttä, elinvoimaisuutta ja yhteistyötä vahvistavat toimenpiteet. Maaseudun kehittäminen jakautuu neljään linjaan, joilla kaikilla LEADER-toimintatapaa on mahdollista toteuttaa. Nouseva Rannikkoseutu ry:n rahoittamat hankkeet painottuvat elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen ja elämänlaadun parantamiseen (linja 3). Toimenpidekokonaisuuksiin saatiin aineistoa maakunnallista maaseudun kehittämisohjelman laatimista varten kokoontuneilta asiantuntijatyöryhmiltä. Tarkempaa hankelistausta ei tehty, vaan ohjelma toteutuu toiminta-alueella syntyvien yksilöimättömien hankkeiden kautta. Niiden toteutumiskelpoisuutta arvioidaan sen mukaan, miten ne noudattavat ohjelman toiminta-arvoja ja sopivat ohjelman painopisteisiin näin edistäen tavoitetilan toteutumista. Ohjelman vaativan tavoitetilan saavuttaminen onnistuu vain yhteistyötä lisäämällä. Maakunnallista ja kansallista yhteistyötä tehdään muiden toimintaryhmien kanssa sekä muiden maaseudun kehittämisen parissa työskentelevien tahojen ja asiatuntijoiden kanssa. Nouseva Rannikkoseutu ry on mukana myös yhtenä sopimuskumppanina Raahen seudun yrityspalveluverkoston seutuypp:n toteuttamisessa. Yhteistyön tiivistäminen on tarpeen myös toimintaryhmän ja hallituksen substanssiosaamisen tueksi. Toimintaryhmä lisää toiminnasta tiedottamista, läpinäkyvyyttä sekä hanketoteuttajien koulutusta ja aktivointia. Nouseva Rannikkoseutu ry:n oman toiminta-arvon, osallisuus ja vuorovaikutteisuus, mukaisesti tarjotaan ihmisille mahdollisuus vaikuttaa kotiseutua koskeviin asioihin. LEADER-ohjelman ja toimintaryhmän kehittämissuunnitelman toteuttamiseen varataan vuositasolla noin julkista tukea. Toimintaryhmän ohjelmakauden liikevaihto olisi kokonaisuudessaan noin 5 miljoonaa laskettuna seitsemälle varsinaiselle toimintavuodelle. 6 Kilpailusta kumppanuuteen

7 Sisällysluettelo Alkusanat 5 Tiivistelmä 6 1. Johdanto Kehittämisstrategia 2.1. Strategian yleispiirteet Kehittämissuunnitelman täydentävyys Toiminta-arvoja ja läpäisyperiaatteet Tavoitetila kaudelle Kehittämissuunnitelman painopisteet Toimenpidekokonaisuuksia Määrälliset ja laadulliset tulokset sekä tavoitteet 3.1. Määrälliset tulokset Laadulliset tulokset Määrälliset ja laadulliset tavoitteet Rannikkoseutu toiminta-alueena 4.1. Maantieteellinen profiili Rannikkoseudun väestö- ja elinkeinorakenne Alueanalyysi kehittämistyön lähtökohtana 5.1. Sisäiset vahvuudet ja heikkoudet Ulkoiset mahdollisuudet ja uhat Työnjako ja yhteistyö 6.1. Toimintaryhmän organisaatio Kansainvälinen yhteistyö Toiminnan kustannukset ja rahoituslähteet 7.1. Toimintalinjat Rahan käyttö ja rahoituslähteet Elinkeinokalatalous Seuranta ja arviointi 8.1. Ulkoinen ja sisäinen arviointi Hallintoprosessi Hankeprosessi 65 Liitteet 68 Kilpailusta kumppanuuteen 7

8 8 Kilpailusta kumppanuuteen

9 Kilpailusta kumppanuuteen 9

10 1. Johdanto Nouseva Rannikkoseutu ry on maaseudun kehittämisyhdistys, ja sen toimialueeseen kuuluu 9 kuntaa Raahen, Oulun ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnista (kuva 1). Yhdessä ne muodostavat Perämeren rannikkoa seuraavan noin asukkaan maaseutualueen. Lakeuden seutukunnan lakkauduttua Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä liittyivät Oulun seutukuntaan ja Rantsila Siikalatvan seutukuntaan. Toimialueen kuntien määrä on vähentynyt kolmella kuntaliitoksien seurauksena. Temmes liittyi vuonna 2001 pääosin Tyrnävään, osin Liminkaan ja Rantsilaan ja 2003 Pattijoki liittyi Raaheen. Ruukin ja Siikajoen kunnat yhdistyivät vuonna 2007 Siikajoen kunnaksi. Rantsila yhdistyi vuonna 2009 Kestilän, Pulkkilan ja Piippolan kanssa yhdeksi Siikalatvan kunnaksi. Kuntaliitoksen yhteydessä Siikalatvan seutukunnan nimi muuttui Haapaveden-Siikalatvan seutukunnaksi. Kuntaliitokset ovat tulleet ajankohtaisiksi, koska väestön ikärakenteen ja elinkeinorakenteen muutokset sekä muuttoliike yhdessä valtion kuntapolitiikan kehityksen kanssa ovat heikentäneet kuntien edellytyksiä selviytyä tehtävistään ja palvelujen tuottamisesta 1. Myös seurakunnissa mietitään liitoksia kuntamuutosten tavoin. Toiminta-alueella Ruukin ja Vihannin seurakunnat ovat yhdistyneet Siikasalon seurakunnaksi Siikajoen seurakunta liittyi 2009 kuntaliitoksen myötä Siikasaloon. Raahen, Saloisten ja Pattijoen seurakunnat ovat yhdistyneet Raahen seurakunnaksi vuoden 2007 alusta. Rantsila puolestaan liittyi Siikalatvan seurakuntaan Oulun ja Raahen kaupunkien vaikutuspiirissä olevalla alueella on sekä perinteisiä että nykyaikaisia piirteitä. Liminka on kaupunkien läheistä ja Siikajoki harvaan asuttua maaseutua muiden toimialueen kuntien lukeutuessa ydinmaaseuduksi. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut. Palvelut ovat suurin työllistäjä, mutta maataloudella on edelleen vahva merkitys. Hailuoto Lumijoki Liminka Raahe Siikajoki Tyrnävä Pyhäjoki Vihanti Rantsila Siikalatva km Kuva 1. Nouseva Rannikkoseutu ry:n toimialueen kunnat ja sijainti kartalla. Maatilojen määrän vähentyessä viime vuosina niiden pinta-alat ovat kasvaneet. Maatalouden toimintaedellytykset ovat pohjoisesta sijainnista huolimatta hyvät. Ilmasto- ja kasvuolosuhteet ovat suotuisat meren läheisyyden ja kasvukauden pitkän valoisan ajan ansiosta erityisesti perunan vilje Kilpailusta kumppanuuteen

11 lylle. Uutena maaseudun ja maatalouden tehtävänä on maiseman ja perinneympäristöjen hoito, mitkä voivat työllistää maaseudun väestöä ja lisätä alueiden viihtyvyyttä, omaleimaisuutta ja matkailullista vetovoimaa. Maaseudun ja kaupunkimaisen elinkeinorakenteen tasapainoinen kehittyminen on alueen taloudellisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lähtökohta. Kunnat muodostavat yhtenäisen työssäkäyntialueen ja pendelöinti on vaikuttanut myös elinkeinollisiin linjauksiin, kun alueen kehittäminen on perustunut osin Oulun voimakkaan kasvun ja Raahen terästeollisuuden varaan. Tietoliikenneyhteydet mahdollistavat etätyön ja -opiskelun entistä paremmin. Nuorten ja naisten työllistymistä ja yrittäjyyttä tukemalla voidaan taistella poismuuttoa ja ikärakenteen vinoutumista vastaan. Matkailu-, hyvinvointi- ja hoivapalveluiden tarve tarjoaa naisille työmahdollisuuksia maaseudulla lähivuosina. Vuonna 2006 päättyneen maaseudun osaamisverkosto Oras-hankkeen tehtävänä oli edistää yrittämistä ja asumista maaseudulla sekä vahvistaa maaseudun vetovoimaa 2. Oraksen taustalla oli Raahen seutukunnan lisäksi MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos) ja eri oppilaitoksia sekä maaseudun kehittämisessä mukana olevia yhdistyksiä ja yrityksiä. Hankkeen aikana Oraksella oli kontakteja noin 180 yritykseen. Oraksen yhteydessä toimi maaseudun tutkimusprofessori Oulun yliopistosta, mikä lisäsi osaltaan Oraksen maakunnallista vaikuttavuutta 3. Rannikkoseudun asukkaat ovat opetelleet käytännön kehittämistyötä erilaisissa hankkeissa. Kylätoiminta on varsin aktiivista, ja keskeisillä toimijatahoilla on halua ja kykyä tehdä yhteistyötä ja verkostoitua. Seutukuntien kehittämiskeskukset, kunnat ja viranomaiset elävät tiiviissä kosketuksessa toisiinsa, mikä on ominaista Rannikkoseudun kaltaisille pienehköille alueille. Hallinto ja käytäntö ovat toisilleen tutut. Julkisen organisaation rinnalla toimii yhdistyksiä ja yhteisöjä, jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa aluekehittämistyössä, kuten Maasyke ry, maaseudun koulutus- ja tutkimusyksikköjä, oppilaitoksia ja kyläyhdistyksiä. Nämä voidaan liittää vielä tiiviimmin toimintaryhmätyöhön, jolloin täydentävyys ja tuloksellinen työnjako mahdollistuisivat entistä paremmin. Uuden ohjelman laatimisprosessi käynnistyi keväällä 2005 (liite 1). Elokuussa uuden toiminnanjohtajan aloittaessa työnsä yhdistettiin Oraksen maaseututyöryhmän ja Nouseva Rannikkoseutu ry:n ohjelmien kirjoittaminen yhdeksi yhteiseksi maaseudun kehittämisohjelmaksi alueen maaseudun kehittämistyön yhtenäistämiseksi ja vahvistamiseksi. Syksyn aikana kuultiin kaikkien 10 kunnan päättäjiä, asukkaita ja järjestöjä samoin kuin kolmea nuorisovaltuustoa, Raahen työvoimatoimistoa sekä Oulun ja Raahen seutujen elinkeinoasiantuntijoita, maaseutusihteereitä ja yrittäjiä (liite 2). Materiaalia saatiin myös maakunnallista maaseutuohjelmaa varten koottujen asiantuntijatyöryhmien näkemyksistä eri alojen tulevaisuuden haasteisiin liittyen (liite 3). Varsinainen kirjoittamisprosessi alkoi syyskuussa ja rakenteen hahmottamisessa pohjana oli yhdistyksen edelliselle LEADER+ ( ) ohjelmakaudelle työstetty kehittämisohjelma. Kerätyn uuden aineiston määrä on ollut kattava ja alueen väestöä on kuultu monipuolisesti. Kaikkiaan 29 tilaisuudessa on käynyt 179 ihmistä, joista naisia on ollut 37 % ja miehiä 63 % (liite 2). Alle 30- vuotiaiden osuus on 19 %. Ohjelman kirjoittaminen on ollut vuorovaikutteinen prosessi, joka on edennyt alhaalta ylöspäin ja perustunut avoimuuteen. Ohjelman valmistumista on voinut seurata yhdistyksen internet-sivuilta ja kehittämisideoita on voinut tuoda julki sivujen keskustelupalstalla. Tiedottamiseen on panostettu aiempaa enemmän järjestämällä lehdistötilaisuuksia uuden ohjelmakauden tiimoilta. Kuulemistilaisuuksista on lisäksi tiedotettu alueen lehdissä ja kuntatiedotteissa. Käytettävissä on ollut yhteinen tiedottaja kahden muun toimintaryhmän kanssa Kemppainen, J. & Laajala, L.: Oras pitää maaseudun asuttuna. Oras -lehti 1/2005 Kilpailusta kumppanuuteen 11

12 Ohjelmaa on ollut kirjoittamassa koordinaattori, mutta ohjelma on rakennettu tiiviissä yhteistyössä ohjelmatyöryhmän (liite 3) ja asiantuntijoiden kanssa. Ohjelmaa on työstetty myös muiden toimintaryhmien ja TE-keskuksen kanssa yhteisten kokousten puitteissa. Ohjelmaa on peilattu erityisesti Maakuntaohjelmaan ja maakunnalliseen maaseutuohjelmaan yhteensopivuuden ja täydentävyyden varmistamiseksi. Marraskuun lopussa ohjelma oli lausuntokierroksella kunnissa ja monissa alueella toimivissa organisaatioissa kuten Ympäristökeskuksessa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa (liite 3). Samaan aikaan luonnos oli luettavissa myös internet-sivuilla. Maa- ja metsätalous ministeriö (MMM) käynnisti LEADER ohjelmien haun Yhdistyksen kehittämisohjelman luonnos jätettiin MMM:öön joulukuun puolessa välissä ja lopullinen ohjelma toimitettiin MMM:öön Keväällä 2006 strategiatyöryhmä päätyi tekemään ohjelmasta laajemman Maaseudun erityisohjelman , joka pitää sisällään Nouseva Rannikkoseutu ry:n kehittämisohjelman ja Raahen seutukunnan aluekeskusohjelman maaseutuosion. Tämän ohjelman kehittämisstrategia toimii niin Leaderin kuin Raahen seutukunnan aluekeskusohjelman maaseutuosion työvälineenä seuraavan rahoituskauden ajan, sen kautta peilataan hankkeiden rahoitettavuutta. Ohjelma alkaa kehittämisstrategialla ja jatkuu menneen kauden tulosten tarkastelulla. Seuraavaksi tulee toiminta-alueen kuvaus sekä alueanalyysi, joiden pohjalta on laadittu tavoitetila vuosille sekä mietitty toimintaa ohjaavia arvoja. Myös alueen muiden toimijoiden täydentävää roolia kartoitetaan. Näin löydetään strategialle painopisteet ja kriteerit, joita hankkeiden tulee noudattaa sekä edistää rahoitusta saadakseen. Työnjako ja yhteistyö -kappaleessa kuvataan kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä toimintaryhmän organisoituminen. Toimintalinjojen tavoitteet sekä toiminnan kustannukset ja rahoituslähteet kirjataan ennen lopuksi käytävää seurantaa ja arviointia. 12 Kilpailusta kumppanuuteen

13 Kilpailusta kumppanuuteen 13

14 2. Kehittämisstrategia 2.1. Strategian yleispiirteet Rannikkoseudun kehittämissuunnitelman strategia on laadittu kolmivaiheisesti: 1) lähtötilanteen kuvaus alueanalyysin kautta 2) tavoitetilan määritteleminen alueanalyysin pohjalta 3) painopisteet tavoitetilan pohjalta ja toimenpidekokonaisuudet Strategiaan kuuluu olennaisesti myös muiden täydentävien ohjelmien ja strategioiden sekä toiminta-arvojen ja läpäisyperiaatteiden huomioiminen. Ohjelman luettavuuden kannalta kohta kolme eli varsinainen strategia on sijoitettu ohjelman alkuun, minkä jälkeen tulee tavoitetila ja menneen kauden tulosten jälkeen alueanalyysi Kehittämissuunnitelman täydentävyys Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ohjaa, koordinoi ja valvoo toimintaryhmien työtä yhdessä maakunnan yhteistyöryhmän ja maaseutujaoston kanssa. Alueviranomaisen merkitys paikallisille toimijoille määräytyy sen mukaan, mikä rooli sillä on kehittämisprosesseissa erillisten ohjelmien hallintomallien kautta. AGENDA 2000 määrittelee maaseutupolitiikan suuntaviivat ja kehittämisen painoalueet, joiden mukaisesti myös toimintaryhmän on linjattava oma kehittämissuunnitelmansa. EU:n maaseudun kehittämispolitiikassa korostetaan maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantamista, luonnonvarojen kestävää käyttöä, elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä maaseudun elinkeinojen monipuolistamista ja elämänlaadun parantamista. Kehittämispolitiikan suunnittelussa korostuvat hallinnoinnin yksinkertaistaminen ja tehostaminen, johdonmukaisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys sekä alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan vahvistaminen. Suomen kansallisessa maaseutupolitiikassa kehitetään maaseudun elinkeinoja, edistetään toimivien palvelurakenteiden säilymistä, uudistetaan olemassa olevia toimintarakenteita sekä lisätään kaupunki- ja maaseutupolitiikan toisiaan tukevaa yhteistyötä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän laatiman maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tehtävänä on tuoda julkiseen keskusteluun keskushallinnon päätösten maaseutuvaikutuksia. Uusin 133 ehdotusta sisältävä kokonaisohjelma, Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme, on tehty vuosille Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseutuohjelmaa on laadittu TE-keskuksessa MMM:n toimeksiannosta. Ohjelman vision mukaan Pohjois-Pohjanmaa on elinympäristönä hyvinvoiva ja laadukas, sen luonto monimuotoista ja yrittäjätoiminta elinvoimaista kaupunkien ja maaseudun tiiviin vuorovaikutuksen ansiosta. Alueelliset ohjelmat ovat pohjana valtakunnalliselle Maaseudun kehittämisohjelmalle Kansallisen strategian tavoitteena on elinvoimaisen ja toimivat maaseudun säilyttäminen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö. Pyrkimyksenä on pitää Suomen maaseutu nykyistä vahvemmin mukana alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä kehityksessä. Nouseva Rannikkoseutu ry:n kehittämissuunnitelma on laadittu MMM:n kansallista maaseudun kehittämisstrategiaa varten tekemien linjausten, painopisteiden ja toimenpiteiden sekä edellisen kauden kehittämisohjelmamme ja sen tulosten pohjalta. Rannikkoseudun toimintaryhmän työ täydentää eri aluetasoisia ohjelmia ja strategioita, jotka on huomioitu myös ohjelmaa laadittaessa. 14 Kilpailusta kumppanuuteen

15 Pohjois-Pohjanmaan liiton tehtävänä on alueellinen kehittäminen, johon kuuluvat muun muassa aluekehittämisohjelmien sekä EU-ohjelmien valmistelu ja laadinta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Liitto myös rahoittaa maakuntaohjelman ja EU-ohjelmien tavoitteiden mukaisia hankkeita. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma painottaa elinkeinoelämän kokonaisvaltaista kehittämistä ja kilpailukykyä. Sen muita painopisteitä ovat osaaminen, peruspalvelut, viihtyvyys, saavutettavuus ja yhteistyö 4. Maakunnan sisällä toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden strategiaa Se panostaa yritysten toimintaedellytysten sekä markkinointi- ja liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen samoin kuin koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Maakunnassa ollaan laatimassa tai päivittämässä myös muita eri alojen strategioita kuten Ympäristöstrategia , Matkailustrategia ja Hyvinvointistrategia, joiden suuntaviivoja toimintaryhmätyön on myös hyvä huomioida toiminnassaan. Maakunnassa toteutettava erityisohjelma aluekeskusohjelma päättyy vuoden 2009 lopussa. Aluekehittämisen erityisohjelmana jatkaa Koheesio- ja kilpailukyky (KOKO) ohjelma. KOKON tavoitteena on parantaa alueiden kilpailukykyä ja tasapainoittaa aluekehitystä tukemalla alueiden ja niiden kehittämisen kannalta keskeisten toimijoiden vuorovaikutusta ja verkottumista. Raahen seudun KOKO ohjelman sisällöllisinä toimenpidekokonaisuuksina ja teemoina ovat kumppanuus, elinkeinorakenteen monipuolistaminen, osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen sekä mainetyö. Raahen seudun KOKO-ohjelma perustuu keväällä 2009 valmistuneeseen Raahen seudun elinkeinostrategia :n. Oulun seudun KOKO:n fokus ja resurssit keskitetään kansallisen innovaatiostrategian linjausten mukaisesti tukemaan alueellista, valituilla aloilla kansainväliselle tasolle yltävän osaamisperustan uudistamista Oulun innovaatiokeskittymän allianssisopimuksen mukaisesti. Oulun seudun KOKO ohjelman sisällöllisinä toimenpiteinä ja teemoina ovat innovaatioympäristön kehittäminen, korkean nuorisotyöttömyyden haasteet ja koheesion edistäminen. Yritystoiminnan neuvonta- ja kehittämispalveluja tarjoavilla Oulun seudun ja Raahen seutukunnan yrityspalveluilla on eri teollisuuden alojen sekä liikenne- ja rakennusalan elinkeinostrategioita. Yritysten, toimialojen ja kilpailukykyisten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen tapahtuu muun muassa erilaisten EU-rahoitteisten hankkeiden avulla. Monilla kunnilla on omia kuntastrategioita ja kunnan sisällä yksittäisillä kylillä on vielä konkreettisempia kyläsuunnitelmia. Pienempien aluetasojen ohjelmista esimerkkinä käy Raahen maaseutuohjelma. Siinä alueen maaseudun visio vuodelle 2015 pitää sisällään muista strategioista tuttuja elementtejä: elinkeinoelämän monipuolistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen, laadukkaiden palvelujen turvaaminen ja viihtyisä asuinympäristö. Toimintaryhmätyö täydentää muita rahoituskanavia ja moniportaisessa hierarkiassa se on yhä selkeämmin ruohonjuuritason toimintaa, jolla on kuitenkin johdonmukainen yhteys laajempiin kokonaisuuksiin. Tavoitteena on tulla osaksi valtavirtaa niin, että voidaan puhua integroidusta ohjelmatyöstä sekä ajatuksellisesti että käytännön tasolla. Tuloksellisen toimintaryhmätyön perusedellytys on, että sen merkitys tunnustetaan ja että sillä on riittävästi vapausasteita ja vastuuta. LEADER-ohjelman hyväksi koettujen toimintatapojen juurruttaminen suuriin ohjelmiin onkin valtavirtaistumisen toinen näkökulma Toiminta-arvoja ja läpäisyperiaatteet Toimintaryhmätyön läpäisyperiaatteita eli arvoja, joiden tulee näkyä kaikessa yhdistyksen toiminnassa tavoitteista seurantaindikaattoreihin, ovat tasa-arvo, nuoriso, innovatiivisuus ja kestävä kehitys. Lisäksi huomioon otettavia näkökulmia on kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaiku- 4 Ilkka Yliniemi Pohjois-Pohjanmaan liitosta TE -keskuksessa Kilpailusta kumppanuuteen 15

16 tus. Nouseva Rannikkoseutu ry:n omaksi toiminnan arvoksi on muodostunut osallisuus ja vuorovaikutteisuus. Useamman näistä läpäisyperiaatteista ja arvoista tulee toteutua ainakin osittain myös hanketyössä tai hankkeiden tulee edistää useimpia niistä Tasa-arvo Tasa-arvoisessa toiminnassa huomioidaan kumpikin sukupuoli ja eri ikäryhmät sekä toimintakyvyiltään, varallisuudeltaan ja kansallisuudeltaan erilaiset ihmiset. Tämä tarkoittaa eri väestöryhmien intresseistä lähtevien hankkeiden toteuttamista. Erityisesti nuorten ja naisten työllistämiseen ja vanhusten palveluihin tulee panostaa. Suomessa on pyritty vahvistamaan alueellista naisten toimintaa ja yrittäjyyttä tukemaan on perustettu resurssikeskusten verkko, joka erityisesti yrittäjyyden alkuvaiheessa täydentää TE-keskusten neuvontapalveluja. Nuoriso eri ikäluokkien välinen vuorovaikutus Tasa-arvoiseen toimintaan kuuluu myös nuorison näkökulmien huomioiminen entistä paremmin. Nuorison kohdalla yhdistys korostaa eri ikäluokkien välisen vuorovaikutuksen tärkeyttä, sillä maaseutu tarvitsee kaikenikäisiä ihmisiä. Hankkeiden ei tulisi kohdistua ainoastaan tiettyyn ikäryhmään, vaan tuoda yhteen eri sukupolvia lisäten sosiaalista vuorovaikutusta. Nuorille tulisi tarjota mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa alueensa kehittämiseen sekä mahdollistaa myös helppojen hankkeiden vetäminen. Toimintaryhmämme alueella toimii viisi nuorisovaltuustoa, jotka ovat tärkeitä kanavia nuorten äänten kuulemisessa ja heidän rekrytoimisessaan mukaan aluekehittämistyöhön. Kehittämiseen ja vaikuttamiseen liittyvien positiivisten kokemusten ja muistojen myötä tuntevat nuoret kotipaikkansa entistä tärkeämmäksi, mikä lisää halukkuutta palata juurilleen muualla suoritettujen opiskelujen tai töiden jälkeen Innovatiivisuus Idea muuttuu innovaatioksi, kun se tuottaa jotain lisäarvoa toimintaan tai asiaan. Innovatiivisuus liittyy sekä täysin uusiin asioihin että entisten parantamiseen. Innovaatiot edellyttävät a) innovaatiojärjestelmiä, jotka tarjoavat osaamiseen ja rahoitukseen infrastruktuurin (toimintaryhmätyö yksi osa), b) innovaatioympäristöä, joka tarjoaa toiminnalle suotuisan fyysisen ja henkisen toimintaympäristön (esim. yrityshautomot) sekä c) varsinaista innovaatiotoimintaa eli prosesseja, joiden kautta uusia oivalluksia syntyy (koulutus, yhteistyö, kansainvälistyminen). 5 Maaseudulla esimerkiksi ympäristöteknologian ja bioenergian kehittäminen tarjoaa mahdollisuuden uusien innovaatioiden kehittämiselle ja kokeilemiselle. Myös matkailu- ja kulttuurialan innovatiivisia palveluita kehittämällä ja tuotteistamalla voidaan maaseudun elinkeinotoimintaa monipuolistaa ja vetovoimaisuutta lisätä. Innovatiivisuus vaatii avointa suhtautumista keksintöihin ja hankeideoihin sekä rohkeutta lähteä tukemaan ja toteuttamaan niitä. Uusia innovaatioita rahoitettaessa voidaan puhua myös riskirahoituksesta. Rahoitettavat innovaatiot voivat liittyä joko palveluihin, toimintatapoihin, tuotantomenetelmiin tai tuotteisiin Kestävä kehitys Kestävän kehityksen kolme peruselementtiä ovat ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Ekologisesti kestävän kehityksen edistäminen varmistetaan arvioimalla hankkeiden ympäristövaikutukset jo hakemusvaiheessa. Taloudellisesti kestävä kehitys läpäisyperiaatteena edellyttää 5 Pentti Malinen Oulunsalotalolla , Alueellinen maaseutuohjelma seminaari. 16 Kilpailusta kumppanuuteen

17 hankkeilta pitkäaikaisia vaikutuksia alueen elinkeinoelämään ja työllisyyteen. Sosiaalisesti kestävän kehityksen tavoitteena on edistää sosiaalisesti tasapainoisten alueyhteisöjen kehitystä. Tämä otetaan huomioon jokaisen toimintalinjan hankkeita arvioitaessa esimerkiksi tukemalla omaehtoista kehittämistoimintaa kylillä. Sosiaalisesti kestävää kehitystä edistää esimerkiksi kylien välinen yhteistyö hanketyössä. Ympäristö Ympäristö voidaan jakaa luonnon ympäristöön ja rakennettuun ympäristöön. Luonnon ympäristön kestävällä käytöllä tuetaan uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, luonnon tuottokyvyn ja luonnonarvojen säilymistä sekä ympäristön tilan parantumista. Tällaisia ovat esimerkiksi luomutuotantoa ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä edistävät hankkeet (esimerkiksi puu- ja peltoenergiahankkeet). Rakennetun ympäristön kannalta keskeistä ovat vanhan rakennusperinnön hoito ja maisemahankkeet, jotka tukeva myös sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä Kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus Sijainnillinen vuorovaikutus on niin taloudellista, sosiaalista, kulttuurista kuin virkistyksellistäkin. Maaseudun on nähtävä kaupungit entistä vahvemmin voimavaroina, joiden kasvutekijöitä se voi myös hyödyntää. Rannikkoseudulla vuorovaikutus Oulun ja Raahen kanssa lisääntyy. Muuttoliike suuntautuu kaupungin läheiselle maaseudulle ja tavoitteeksi on otettu muuton laajentaminen vielä kauemmaksi kohti harvaan asuttuja seutuja. Läheinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet kahteen kaupunkiin ovat toimialueella tiedostettuja vahvuuksia, joita tullaan jatkossa hyödyntämään entistä vahvemmin esimerkiksi oppilaitosten, yritysten ja osaamiskeskittymien verkostoitumista lisäämällä. Kaupunkien on myös puolestaan nähtävä elinvoimainen maaseutu vahvuutena. Maaseutu tarjoaa virkistys ja vapaa-ajan mahdollisuuksia. Maaseutukulttuurin vaalimisen kautta voidaan säilyttää monia perinteitä ja vahvistaa ihmisten käsitystä omista juuristaan. Maisemallisen rikkauden säilyttämisessä maaseutukylien ja hoidetun maatalousympäristön merkitys on suuri. Mielikuvia maaseudusta pitää uudistaa ja monipuolistaa. Etenkin nuoret kokevat kaupungin usein kiehtovana ja maaseutua parempana vaihtoehtona elää. Kaupunki edustaa heille itsenäisyyttä sekä harrastusja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Käsitykset perustuvat varsin usein ennakkoluuloihin ja jopa tietämättömyyteen, joiden vähentämiseksi tarvitaan monipuolista tietoa ja oikeanlaista markkinointia. Myönteisten mielikuvien rinnalla on oltava kuitenkin maaseutu, jossa on työpaikkoja ja elinmahdollisuuksia hyvän elämänlaadun tukemiseksi Osallisuus ja vuorovaikutteisuus Vaikka toimintaryhmätyö koetaan jo nyt hyvänä ja helposti lähestyttävänä kehittämisen muotona, on työn tunnettavuudessa vielä parannettavaa. Tiedottamisen lisääminen, toiminnan läpinäkyvyys ja ennen kaikkea jalkautuminen alueen kuntiin ja kyliin lisää toiminnan tunnettavuutta ja ihmisten osallistuvuutta. Toimintaryhmätyö tarjoaa ihmisille mahdollisuuden osallistua alueensa asioihin kuntauudistusten ja keskittymiskehityksen viedessä päätöksentekoa yhä kauemmaksi ihmisten arjesta. Osallisuutta ja vuorovaikutusta parantamalla tuetaan ja kehitetään sosiaalista pääomaa, mikä on aktiivisen kylätoiminnan edellytys. Kylätoiminta nähdään jo nyt alueen vahvuutena. Aktiivinen kolmas sektori on suuri voimavara kehittämistyössä kuntien roolin heikentyessä palvelujen tuottajina ja ylläpitäjinä. Yksi toimintaryhmän rooleista onkin tukea kolmatta sektoria. Kilpailusta kumppanuuteen 17

18 Toimintaryhmätyön kautta voidaan tuoda ihmiset yhteen sekä auttaa yhteisten suuntaviivojen löytämisessä, ratkaisumallien etsimisessä ja tavoitteiden toteuttamisessa Tavoitetila kaudelle Ohjelmakauden tavoitteena on yleisesti maaseudun elämän laadun parantaminen ja sosiaalisen pääoman lisääminen esimerkiksi yhteisöllisen kehittämisen kautta. Tavoitteena on myös uusien työ- ja ansiomahdollisuuksien luominen sekä ihmisten elinolojen parantaminen. Nouseva Rannikkoseutu ry:n toimialueen tarkempi tavoitetila on määritelty alueanalyysin pohjalta. Strategiaan kiinteästi kuuluva tavoitetila kuvaa muutaman tärkeän ominaisuuden avulla alueen tulevaisuutta. Se on käsitys siitä, millaiselta haluamme Rannikkoseudulla näyttävän ohjelmakauden päättyessä ja siitä eteenpäin. Tavoitetila ei luonnollisestikaan toteudu pelkästään toimintaryhmän valitsemin keinoin, mutta sen pääasiassa pienimuotoinen ruohonjuuritason hanketyö täydentää muita aluekehittämisohjelmia, jotka yhdessä tavoittelevat kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tavoitetilan toteutumista ja strategiamallin tuloksellisuutta samoin kuin ohjelmatyön vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan valittujen indikaattorien avulla. Tavoitetilan mukaan Rannikkoseudulla on tulevaisuudessa: Sosiaalisesti eheä ja vahva vuorovaikutteisuuteen sekä kansalliseen kuin kansainväliseen yhteistyöhön nojaava toimintakulttuuri. Erikoistuneisiin ja tehokkaisiin alkutuotannon yksiköihin ja monipuoliseen maaseutu yrittämiseen pohjautuva verkostoitunut ja dynaaminen elinkeino- ja yrityselämä. Maaseudun vetovoimaan tukeutuva hallittu, vakaa ja myönteinen väestönkehitys Sosiaalisesti eheä Sosiaalisesti eheä toimintakulttuuri on saavutettu alueellista ja kansallista yhteistyötä ja verkostoitumista edistämällä, jolloin toimijoiden katsontakanta on laajentunut kattamaan koko toimintakentän. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle on alueelle tullut uutta nuorta, myös ulkolaista työvoimaa ja maaseudun kehittämiseen on saatu uusia innovaatioita ja ideoita. Yhteistyön sujumisen taustalla on erilaisuuden ja uusien toimintatapojen hyväksyminen ja sisäistäminen. Toimijoiden yhteinen tahtotila on löytynyt ja vahvistunut. Kansainvälistyminen on ollut yksi keskeinen työkalu, jolla sosiaalista eheyttä on vahvistettu ja tuotu elinkeinoelämään uutta potkua. Kauempaa katsottuna oma kotiseutu on näyttäytynyt uudessa valossa ja sen arvostaminen on kasvanut. Kehittämistoiminta pohjautuu toki paikallisiin vahvuuksiin ja voimavaroihin, mutta uusia ideoita on haettu kauempaakin. Toimintaryhmätyö tukena toimii paikallishallinto, joka on järjestäytynyt hallitusti uudelleen toimintakykyiseksi. Alhaalta ylöspäin toimiminen ja kumppanuuden toteutuminen on tuonut pysyvästi uudenlaista, laajempaa keskustelukulttuuria, jossa kansalaisyhteiskunnan periaatteiden mukaisesti kansalaisten ääni tulee kuuluviin Dynaaminen elinkeino- ja yrityselämä Dynaaminen elinkeino- ja yrityselämä on vahvasti sidoksissa sosiaalisen eheyteen. Rannikkoseudulla dynaaminen elinkeinoelämä pohjautuu erikoistuneisiin ja tehokkaisiin alkutuotannon yksiköihin ja monipuoliseen maaseutuyrittämiseen, jotka toimivat myös ikkunoina kansainvälisille 18 Kilpailusta kumppanuuteen

19 markkinoille. Kuten sosiaalisen eheyden kohdalla, myös elinkeinoelämän kehittämisessä lääkkeenä on toiminut kansainvälistyminen. Sen kautta ihmiset ovat oppineet näkemään itsensä osana suurempaa kokonaisuutta, jolloin on kirkastunut käsitys yhteistyön tarpeellisuudesta. Kilpailukyvyn kannalta on keskitytty niihin osaamisen alueisiin ja vahvuuksiin, joihin alueella on luontaisia mahdollisuuksia, kuten maataloudessa bioteknologiaan ja ympäristöteknologiaan. Alueen koko peltoala on tuotannossa, olipa kyseessä sitten viljan, perunan tai energiakasvien viljely. Tutkimuksen, neuvonnan, koulutuksen ja tuotteistamisen yhteistyöketjut ovat muotoutuneet toimiviksi prosesseiksi. Koulutus on yritysten tarpeisiin sidottua ja sitä kautta myös asiakaslähtöistä Myönteinen väestönkehitys Hallitun, vakaan ja myönteisen väestökehityksen mittarina on muuttotase. Seitsemässä vuodessa ei juuri voida vaikuttaa ikärakenteeseen, mutta muuttotaseen tasapainottaminen on onnistunut, joskin eroja alueiden välillä edelleen on. Maaseudun ja kaupungin välinen vuorovaikutus on lisääntynyt jo edellisellä kaudella muun muassa siksi, että Lakeuden seutukunta on liittynyt Rantsilaa lukuun ottamatta Oulun seutukuntaan. Rannikkoseudun kehitys tukeutuu osin Oulun kasvuun ja sen työntövoimaan. Oulun pendelöintivyöhyke on laajentunut ja muutto Oulusta sen lähikuntiin sitä mukaan. Muutto suuntautuu myös yhä enemmän kauemmaksi ydinmaaseudulle ja harvaan asutulle maaseudulle, missä ovat kehittyneet valmiudet ottaa vastaan uutta väestöä. Tämä tarkoittaa hoidettua infrastruktuuria, kuten tieverkostoa ja viemäröintiä, peruspalveluita ja jonkinasteista lähiliikennettä (henkilöjunaliikenne) sekä toimivaa kaavoitusta ja tonttipolitiikkaa. Se mahdollistaa monipuolisten ja väljien maaseutumaisten asuinvaihtoehtojen tarjoamisen, jonka tukena on kehittynyt maaseutumaisen asumisen malli Kehittämissuunnitelman painopisteet Rannikkoseudun toimintaryhmän tavoitteena on saada aikaan hankkeita, jotka edistävät alueen ihmisten taloudellista, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Vertaamalla laadittua tavoitetilaa (kpl 7.1.) voidaan todeta linja kolmosen elinkeinotoiminnan monipuolistamisen ja elämän laadun nousevan selkeästi ohjelman painopisteiksi. Nämä painopisteet tulevat näkymään toteutettavissa ja osarahoitettavissa toimenpiteissä ja hankkeissa. Ne tukevat silloin sekä alueella asuvien ihmisten hyvinvointia että vahvistavat maaseudun vetovoimaa asuin-, oppimis- ja työympäristönä. Samalla tavoin kuin yritykset tarvitsevat hyvät toimintaolosuhteet, on luotava myös ihmisten henkinen ja sosiaalinen innovaatiomiljöö hyvinvoinnin pohjaksi. Nouseva Rannikkoseutu ry:n kehittämisohjelma painopisteet ovat: 1. Yrittäjyyttä, elinkeinotoiminnan monipuolistamista ja työllisyyttä parantavat toimenpiteet Nouseva Rannikkoseutu ry:n rahoittamien hankkeiden tulee tukea maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistumista, lisätä naisyrittäjyyttä ja parantaa nuorten työllistymismahdollisuuksia. Toiminta-alueella työttömyysprosentti on koko maan keskiarvoa suurempi. Erityisesti naisten ja nuorten työttömyys on suurta. Ohjelman kautta rahoitetaan sekä alkavien yritysten että jo toimivien yritysten investointeja ja kehittämistoimia. Yrityshankkeiden osalta toimintaryhmä rahoittaa pääsääntöisesti pieniä aloittavia ja toimintaansa kehittäviä 1-5 henkilötyövuoden (htv) yrityksiä ja erikoistapauksissa myös suurempia, kuitenkin alle 10 htv yrityksiä. Hankkeiden on pyrittävä luomaan joko suoraan tai välillisesti uusia yrityksiä tai työpaikkoja. Niiden tulee nousta ruohonjuuritasolta ja hyödynsaajina tulee olla maaseudun pienyrittäjät sekä alueen asukkaat. Nouseva Rannikkoseutu ei aseta pienyrittäjyydelle tiukkoja toimialarajoituksia. Kilpailusta kumppanuuteen 19

20 2. Maaseudun viihtyisyyttä, elinvoimaisuutta ja yhteistyötä vahvistavat toimenpiteet Toimintaryhmämme toiminta-alue sijaitsee kahden kaupungin välissä, joten maalta on lyhyt matka kaupunkiin ja toisin päin. Oulun pendelöintivyöhyke on laajentunut ja ihmiset ovat valmiita muuttamaan yhä kauemmaksi ydinmaaseudulle ja harvaan asutulle maaseudulle. Nouseva Rannikkoseutu ry:n kautta rahoitettavien toimenpiteiden tulee poistaa maaseutuasumisen esteitä ja lisätä sen houkuttelevuutta sekä helpottaa maaseudun ihmisten arkea. Hankkeiden tulee aktivoida asukkaita osallistumaan ja vaikuttamaan alueen kehittämistyöhön sekä vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Ohjelman kautta rahoitetaan hankkeita, jotka muun muassa mahdollistavat ja lisäävät maaseudun asukkaiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä auttavat kylien kehittymistä Toimenpidekokonaisuuksia Monipuolinen elinkeinotoiminta ja hyvä elämänlaatu ovat siis yhteyksissä toinen toisiinsa. Viihtyisä ja elinvoimainen asuinympäristö houkuttelee uusia asukkaita ja siihen voidaan vaikuttaa kylätoimintaa ja maaseutuympäristöä kehittämällä. Viihtyisä maaseutu vaikuttaa positiivisesti myös yritystoimintaan, jota voidaan kehittää lisäksi yrittäjyyttä, osaamista ja koulutusta vahvistamalla. Yhdessä nämä johtavat yhteistyöhön nojaavan toimintakulttuurin vahvistumiseen eli toisin sanoen siirtymiseen kilpailusta kumppanuuteen. LEADER+ -kaudella Rannikkoseudun ohjelman teemana oli yhteisvastuullisuus. Asia on edelleen ajankohtainen ja tässä ohjelmassa sen sijasta puhutaan osallisuudesta ja vuorovaikutteisuudesta. Niiden toteutuminen vahvistaa kumppanuutta kaikilla elämänaloilla kylätoiminnasta yrittäjyyteen. Tässä kappaleessa esitellään eräitä toimenpidekokonaisuuksia, joihin liittyvien hankkeiden rahoittamisessa toimintaryhmä voi olla mukana. Tässä kohdin on pohjana käytetty Pohjois- Pohjanmaan alueellista maaseutuohjelmaa varten koottujen asiantuntijatyöryhmien (liite 3) näkemyksiä eri alojen ja sektoreiden tulevaisuuden haasteista, niin että niistä on pyritty poimimaan toimintaryhmätyöhön soveltuvia asioita. Kuvaukset kertovat siis sen, mihin asioihin kullakin alalla tulee panostaa Hyvinvointi- ja hoiva-ala Yksityisille hoito- ja hoivakodeille on kysyntää väestön ikääntyessä ja kuntien ulkoistaessa palveluitaan. Hyvinvointi- ja hoiva-alan kehittäminen maaseudulla tarvitsee kansallisia toimenpiteitä kuten hyvinvointipalvelujen käyttämistä ja tuottamista tukevaa verotuskäytäntöä. Paikallisella tasolla tarvitaan hoiva-alan yrityshautomoja, hoivaosuuskuntien ja yritysten verkostoitumista sekä hoivapalvelujen imagon nostamista, jolloin ikääntyvä väestö nähtäisiin mahdollisuutena yrittäjyydelle. Maaseudulla on myös hyvät mahdollisuudet hyvinvointipalvelujen järjestämiseen ihmisten kokoisiin yksiköihin, jolloin asiakassuhde on jatkuva ja ihmiset tuntevat hoitohenkilönsä. Eläkkeellä olevan väestön varallisuus on aikaisempaa suurempaa ja he ovat pitkään hyväkuntoisia ja aktiivisia. Suuret ikäluokat ovat lähestymässä eläkeikää ja tutkimuksen mukaan tässä joukossa on myös monia, jotka haluaisivat palata viettämään eläkepäiviään maaseudulle 6. Erikoistutkija Hannu Kytö Kuluttajatutkimuskeskuksesta arvelee, että varsinainen eläkeläisten paluumuutto alkaa 1 3 vuoden sisällä 7. Maalle tarvitaan siis hyvinvointiyrittäjyys-keskittymiä palvelemaan muualta tulevaa asiakaskuntaa. Toimintaryhmä on mukana tukemassa hyvinvointi- ja hoiva-alan yrittäjyyttä elämänlaadun ja elinkeinojen painopisteiden mukaisesti. 6 Hunnakko, Pekka: Suurten ikäluokkien eläkeläisten maallemuuttopotentiaali 7 Muuttajat viihtyvät maaseudulla, Raahen Seutu Kilpailusta kumppanuuteen

21 Kehitettäviä asioita hyvinvointi- ja hoiva-alalla ovat muun muassa: - palvelujen monipuolistaminen ja niiden uudet muodot (lähetti- ja kuriiripalvelut, nettikauppa) - peruspalvelujen varmentaminen (monialapalvelupisteet, liikkuvat, kiertävät tai telemaattiset palvelut) - yritysten ja muiden palvelujen tarjoajien yhteistoiminnan kehittäminen - löydettävä ne hyvinvointipalvelut, joita asiakkaat kaipaavat / luodaan kysyntää palveluille Matkailuala Matkailuala on kasvussa. Ihmisillä on yhä enemmän vapaa-aikaa ja varallisuutta käytettävänä virkistäytymiseen samalla kun laatutietoisuus on kasvanut. Matkailu- ja virkistysalueiden suunnittelussa ja hoidossa on taattava se, että mahdollisimman monella on mahdollisuus nauttia niistä ja että ne palvelevat myös paikallista väestöä. Matkailun kehittäminen vaatii koordinointia ja matkailualan ammattilaisia maaseudulle palvelemaan matkailualan yrityksiä. Toiminta-alueellamme on runsaasti yrityksiä, jotka ovat valmiita panostamaan asiakkaittensa viihtymiseen. Esimerkiksi kalastus voi olla yksi matkailijoita alueelle tuova vetovoimatekijä. Hailuodon siikamarkkinat houkuttelee jo nyt asiakkaita tunnelmansa ja perinteisen miljöönsä ansiosta, vaikka kalan saisi edullisemmin ja vaivattomammin kalatiskiltä. Matkailussa on hyvä keskittyä seuraavien asioiden kehittämiseen: - yrittäjien jaksaminen, yrittäjien välinen yhteistyö (palveluketjut, yhteiset työntekijät) - koulutus, esimerkiksi uuden teknologian käyttöönotossa - matkailunäkökulman huomioiminen toimintaympäristön investoinneissa ja kunnossapidossa - saavutettavuus (infokeskukset, opasteet jne.) ja viestintäosaaminen - markkinointi matkailuportaalien kautta - teemallisten pakettien kehittäminen alueen vahvuuksien ja erityispiirteiden pohjalta (vuodenajat, ruokareitit, kalastusmatkailu) - kokonaisvaltainen matkailutuotteiden ja kohteiden kehittäminen ja markkinointi -sisältötuotannon kehittäminen (tutkimustiedon popularisointi) -luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen matkailussa (reitistöjen rakentaminen muualta) Ympäristön ja luonnonvarojen hyödyntäminen Maaseudulla kiinnitetään entistä enemmän huomioita ympäristönäkökulmiin ja sieltä löytyy myös ympäristöosaamista. Se mitä tarvitaan lisää, on tietoa osaamisen hyödyntämismahdollisuuksista eli toisin sanoen aktivoimista liiketoimintaan ympäristöalalla. Kysyntää on nimenomaan uusille ympäristötekniikoille ja menetelmille. Tarvetta on muun muassa paikallisia tutkimus- ja seurantajärjestelmiä kehittäville hankkeille, joilla saataisiin lisää paikallista tietoa esimerkiksi maatalouden vaikutuksista ympäristöön. Ympäristöteknologiaa tulee kehittää myös yhdyskuntajätteen käsittelyn sekä jätevesien puhdistuksen osalta. Kokeiluluonteiset uudet menetelmät soveltuvat maaseudulle, missä kunnat voivat olla ympäristöteknologian ja yksittäiset maatilat ympäristöjärjestelmien uranuurtajia. Lisäksi mahdollisuuksia on ympäristötietoutta lisääviin hankkeisiin (ympäristötiedotus, -verkostot, -kasvatus) ja maaseudun yritysten yhteistyötä teknisessä huollossa edistäviin hankkeisiin. LEADER+ -ohjelmakaudella Rannikkoseudun rahoittamissa hankkeissa on hyödynnetty muun muassa marjoja, kasveja, sieniä, turvetta, punamultaa, jäkälää ja savea. Kiinnostusta on pohjaveden, piimaan ja malmien hyödyntämiseen. Myös uusille tuoteideoille, raakaaineiden käyttökohteille ja toiminnan tehostamiselle on aina tilaa. Kilpailusta kumppanuuteen 21

22 Metalli Metalliteollisuus on perinteisesti tärkeä ala Raahen seudulla ja sen rooli työllistäjänä on merkittävä myös tulevaisuudessa. Jo LEADER+ -ohjelmakaudella Nouseva Rannikkoseutu on rahoittanut useita metalliin liittyviä hankkeita. Metallialallakin teknologian hyödyntäminen lisääntyy ja tuotantoprosesseja kehitetään samalla kun tuotteiden jatkojalustusaste kasvaa ja yritykset erikoistuvat. Toisaalta metalliteollisuuden ja maaseudun vuorovaikutusta tulee parantaa. Teollisuus tarvitsee runsaasti työvoimaa, etenkin osa-aikaista. Maataloustuotanto on yleensä myös kausittaista, jolloin sen parissa toimivat voivat työskennellä osan vuodesta teollisuuden alalla. Maaseudun väestöä on toki siirtynyt paljon metalliteollisuuden pariin, mutta näiden kahden sektorin kohtaamista tulee edistää jatkossakin Maatalous- ja elintarvikeala Maatalous- ja elintarvikealalla tärkeää on alueen vahvuuksiin, kuten perunan tuotantoon tai kasvuolosuhteiden tuomaan raaka-aineiden puhtauteen, panostaminen. Perusmaatalouden työvoimapulaan tarvitaan ratkaisuja. Tilakokojen kasvaessa ei perhetyövoimalla enää pärjää, mikä lisää kysyntää urakointi- ja lomituspalveluyrityksille sekä monialaosaajille. Toisaalta perinteinen maatalous ei monin paikoin enää riitä, vaan toimintaa on monipuolistettava, jolloin koulutuksen ja neuvonnan merkitys kasvaa. Ympäristönäkökohtien ja kestävän kehityksen huomioiminen toiminnassa tarjonnee uusia työmahdollisuuksia. Tuettavia toimenpiteitä alalla voivat olla: - yhteistyöhön liittyvien hankkeitten tukeminen - ketjuyritysten tukeminen - pienimuotoisen kalan suoramyynnin ja jalostuksen tukeminen Metsä- ja puuala Maaseudulla toimivien pienten puualan yritysten toimintaedellytysten paraneminen edellyttää investointeja, koulutusta ja yritysten yhteistyön tiivistämistä. Alalla voidaan tukea pieniä puunjalostusyrityksiä (esim. mekaaninen puunjalostus) ja urakointipalveluyrityksiä. Tukea tarvitsevat myös maatalouden urakoitsijayritykset, joiden yrittäjistä osa voi työllistyä myös metsätaloudessa metsänhoitotöissä ja puuenergiaan pohjautuvassa lämpöyrittämisessä. Samoin kuin maatalouden parissa myös metsä-alalla kiinnitetään entistä enemmän huomiota ympäristövaikutuksiin ja sen parissa voi myös osa työllistyä Bioenergia-ala Uusiutuvan bioenergian merkitys energiantuotannossa tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa. Maaseudulla on hyvät edellytykset runsaine luonnonvaroineen olla bioenergiaan liittyvän toiminnan edelläkävijöitä. Bioenergian tuotanto työllistää paikallisesti ja lisää tilojen energiaomavaraisuutta. Bioenergia-alalla neuvontaa tulee keskittää ja kehittää niin, että tieto alan kehitysnäkymistä, yritysmahdollisuuksista ja biopolttoaineiden käyttömahdollisuuksista lisääntyy. Vaikka kilpailukyky hintamarkkinoilla edellyttää valtion tukea ja yleensäkin uusiutuvia energiamuotoja tukevaa politiikkaa, voi toimintaryhmä osallistua pienimuotoiseen toimintaan, jolla lisätään bioenergian tuotantoa ja käyttöä. 22 Kilpailusta kumppanuuteen

23 Kehittämistä vaativia asioita ovat muun muassa: - korjuu- ja kuljetusketjujen kehittäminen - pienen mittakaavan korjuu- ja polttotekniikan (erityisesti sähköntuotanto) kehittäminen - lämpöyrittäjyys (kyläkohtaisia lämpölaitoksia, joilla mahdollisuus tuottaa myös energiaa) - rypsin kasvatus ja jalostaminen esimerkiksi biodieseliksi - biokaasu - aurinko- ja tuulienergia Maaseutuympäristö ja kylätoiminta Itsestään vastuun ottaminen paikallisesti ja yhteisöllisyys ovat voimavaroja, joilla kehitetään maaseutuympäristöä ja kyliä. Maaseudun elinvoimaisena säilyminen vaatii vetovoimaisuutta kyliltä, niin että entiset asukkaat pysyvät alueella ja uusia muuttaa. Elinvoimaisuuden kannalta asumisviihtyvyydellä on ensisijainen merkitys ja siihen vaikuttavat infrastruktuurin lisäksi niin rakennettu ympäristö, luonnonympäristö kuin kulttuurimaisema. Maaseudun ympäristön ja maiseman hoidossa keskeistä on maaseudun väestön ympäristötietoisuuden ja ympäristömyönteisyyden parantaminen. Osa maaseutuympäristöä on myös maaseutukulttuuri, johon liittyvät erilaiset käsityöammatit ja niiden vaaliminen. Tässä yhteistyökumppanina ammattitaidon ja alan arvostuksen nostajana toimivat esimerkiksi Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos ja Limingan taidekoulu. Maaseutukulttuurin tarjoamia mahdollisuuksia pitää hyödyntää ja tuotteistaa palvelemaan yritystoimintaa. Maaseutuympäristöä kehitettäessä tulee pyrkiä kehittämään esimerkiksi: - pienimuotoista ympäristön virkistyskäyttöä - luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämistä, perinnebiotooppien sekä vanhan ja arvokkaan rakennuskannan hoitoa - tyhjiksi jäävien rakennusten välitystä - peruskouluverkon harvenemisen estämistä ja toiminnan korvaamista (esim. monitoimipiste) - maaseudun vanhojen perinteisten käsityötaitojen / kädentaitojen osaamiskeskuksia - lintutorneja, luontopolkuja ja -reitistöjä Infrastruktuurin ja julkisen liikenteen kehittämiseen ei toimintaryhmätyöllä voida ryhtyä. Toimintaryhmätyön painopisteinä ovat elinkeinojen monipuolistaminen ja elämänlaadun parantaminen, jotka vaikuttavat positiivisesti maaseudun viihtyvyyteen ja sitä kautta edistävät asumista maaseudulla. Kylien ja kylätoiminnan kehittäminen perustuu yhä enenevissä määrin kyläsuunnitelmiin tai kylien yhteisiin suunnitelmiin. Kylähankkeilla pyritään paitsi viihtyvyyden parantamiseen ja inhimillisen pääoman kartuttamiseen myös kehittämään uutta yritystoimintaa ja uusia työllistämismuotoja kyläläisille. Kylätoimintaa kehitettäessä tulee toimintaryhmän edistää etenkin seuraavia asioita: - joka kylälle kyläsuunnitelma tai kylien yhteinen suunnitelma - maisemanhoidosta suunnitelmallista toimintaa - kylien ja kuntaorganisaation yhteistyön kehittäminen (kyläparlamentit) - kylien verkottuminen toisten kylien, kunnan, maakunnan ja valtakunnan tasolla sekä kansainvälisesti - kansainvälistyminen osaksi hankkeita ja kylien kehittämistä - nuorille omia hankkeita - uusien asukkaiden saamiseksi suunnitelmia ja toimenpiteitä: aluesuunnittelu, uusien asukkaiden ja kaupunkilaisten tutustumisretket Kilpailusta kumppanuuteen 23

24 - osallistavan suunnittelun ideologian toteuttaminen - maaseutukulttuurin tuotteistaminen ja jatkojalostaminen - kyläyrittäjyys (hautomot kyläyhdistysten elinkeinotoiminnan tueksi, osuuskunnat) - monipalvelupisteet - virkistysalueet ja lähiliikunta - maaseutuasumisen mallin luominen (esim. helpottaa syrjäkylillä asuvien muuttoa kuntakeskukseen kaupungin sijasta) - kylätalkkari ja remonttipalvelut - kulttuurin- ja vapaa-ajantoiminnan kehittäminen Osaaminen ja koulutus Nousevan Rannikkoseudun rahoittamien koulutushankkeiden kautta pyritään lisäämään maaseudun asukkaiden sellaista osaamista, jolla vaikutetaan suoraan tai välillisesti elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen ja uusien yritysten ja/tai työpaikkojen syntymiseen. Lisäksi aktivoidaan maaseudun asukkaita omaehtoiseen ja jatkuvaan itsensä kehittämiseen sekä ammattiosaamisen ajan tasalla pitämiseen. Toimenpiteellä tuetaan ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta, jolla kehitetään maaseutuyrittämiseen ja niiden uudistamiseen osallistuvien henkilöiden osaamista ja pätevyyttä. Koulutustoimenpiteiden erityisenä tavoitteena on tasa-arvon edistäminen ja nuorten kannustaminen osaamistasonsa nostoon. Osaamisen ja kouluttamisen kehittämisessä keskeistä maaseudulla on sosiaalisen pääoman vahvistaminen. Yritys- ja koulumaailmojen yhteistyön parantamisen ja yrittäjyyskasvatuksen kautta voidaan vahvistaa jo nuoresta lähtien toimijoiden keskinäistä tuntemusta, luottamusta ja vuorovaikutusta sekä sitoutumista työhön. Kun tämä sosiaalisen pääoman selkäranka on kunnossa, mahdollistuu myös entistä innovatiivisempi ja tulevaisuuteen uskova toimintakulttuuri. 24 Kilpailusta kumppanuuteen