TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Yleistä. Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry Finlands Företagsläkarförening rf. 1.1.

Transkriptio

1 Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry Finlands Företagsläkarförening rf 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Yleistä 1.1. Toimintaympäristö Työurien pidentäminen ja kestävyysvajeen umpeen kurominen olivat edelleen keskeisiä teemoja yleisessä keskustelussa. Työterveyshuolto nousi tärkeään rooliin Ahtelan työelämätyöryhmän loppuraportissa, jossa esitellyillä keinoilla pyritään pidentämään suomalaisten työuria. Työtä jatkoivat Rantahalvarin työryhmä (STM selvityksiä 2011:6; Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä) ja Kuuskosken työryhmä (STM selvityksiä 2011:4; Työhyvinvointityöryhmän raportti) sekä Kermisen työryhmä (Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut; TEM raportteja 10/2011). Rantahalvarin raportti on antanut suuntaviivat työterveysyhteistyölle ja työterveyshuollon uudelleen suuntaamiselle. Laadukkaan työterveyshuollon kulmakiviksi on nostettu työkyvyn seuranta, hallinta ja varhainen tuki, työterveysyhteistyö eli hyvä yhteistyö työpaikkojen kanssa sekä työterveyshuollon tehokkaat ja vaikuttavat prosessit. Vuoden 2011 alusta voimaan tulleella sairausvakuutuslain muutoksella (SVL 13. luku 5 ) tuetaan työkyvyttömyyttä ehkäisevää toimintaa. Lain mukaan 60 prosentin korvauksen ehtona on työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä sopimat tavoitteet ja käytännöt työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamiseksi. Mallin käytäntöön juurruttaminen ja onnistunut yhteistyö asiakasyritysten kanssa olivat työterveyshuollon keskeisiä haasteita vuonna Samaan aikaan Kelan korvaushakemus muuttui sähköiseksi siten, että vuoden 2011 korvauksia haetaan uusimuotoisella kaavakkeella. Kuuskosken työryhmän raportin pohjalta tehtiin lakiehdotus uudesta 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen tarvittavasta työterveyshuollon lausunnosta. Tämä tuo työterveyshuollolle työkyvyn koordinaatioroolin ja korostaa yhteistyön tarvetta asiakaslähtöisiä prosesseja kehitettäessä. Tavoitteena on mahdollisimman oikea-aikainen ja viiveetön hoitoon ja kuntoutukseen pääsy hoidon ja kuntoutuksen koordinaatiovastuun säilyessä kuitenkin työterveyshuollossa. STLY antoi STM:lle oman kannanottonsa sekä lakiehdotuksesta, että työterveyshuollon asemasta koko terveydenhuoltokentässä. Terveydenhuollon yhteistyö ja työterveyshuollon rooli oli keskustelussa myös 2011 voimaan tulleen valtioneuvoston asetuksen vuoksi, joka velvoittaa sairaanhoitopiirejä tekemään terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja huomioimaan siinä myös työterveyshuollon toiminnan. Työterveyshuolto pyritään saamaan mukaan kaikkiin tarpeellisiin työikäisten hoitopolkuihin. Suomeen saatiin kesällä 2011 myös uusi hallitus. Hallitusohjelmassa on paljon toimeksiantoja, jotka koskettavat työterveyshuoltoa. Suomalaisen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmästä ja sen muuttamisesta yksikanavaiseksi jatkettiin keskustelua. Maan uusi hallitus lupasi kuitenkin olla puuttumatta tässä vaiheessa työterveyshuollon rahoitusperusteisiin. 1.2 Suomalaisen työterveyshuollon kehittäminen Työterveyslääkäriyhdistys on nähty viime vuosina merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja sen mielipiteitä on haluttu kuulla kansallisissa kehityshankkeissa. STM:lle annettiin pyynnöstä kannanotto Työterveyshuollon asema terveydenhuollossa nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi sekä työ- ja tasa-arvovaliokunta, että sosiaali- ja terveysvaliokunta, kuulivat STLY:n taloudenhoitajaa Pirjo Anttilaa hallituksen esityksestä eduskunnalle sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muuttamisesta (HE 75/2011 vp). STLY antoi myös kirjallisen lausunnon kyseisistä lakiesityksistä.

2 Yhdistyksen hallituksen nimeämät edustajat jatkoivat sosiaali- ja terveysministeriön työterveyshuollon neuvottelukunnassa sekä neuvottelukunnan jaostoissa tuoden sinne työterveyshuollon kentän näkemyksen ja tarpeet. Työterveyshuollon neuvottelukunnan varsinaisena jäsenenä toimi yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Sauni ja varajäsenenä varapuheenjohtaja Satu Väihkönen. Kehittämis- ja seurantajaoston varsinaisena jäsenenä toimi Jukka Sipponen ja varajäsenenä Satu Väihkönen. Ammattitautijaoksessa yhdistystä edusti Mervi Kallio varajäsenenään Eliisa Mäenpää. ja koulutusjaoksessa Jarmo Heikkinen varajäsenenään Elina Kupiainen. Yhdistyksen edustajat jatkoivat myös Kelan työterveyshuoltoneuvottelukunnassa. Varsinaisena jäsenenä siellä toimi Sari Anthoni ja varajäsenenä Satu Väihkönen. Perinteisen Tammiseminaarin teemoina olivat Työterveyslääkärin professio ja Työterveyshuolto osana terveydenhuoltoa. Työterveyslääkärin profession kirkastaminen ja työterveyslääkärin perustyön arvostuksen nostaminen olivat keskustelussa seminaarin jälkeenkin. Yhdistys teki Lääkäriliiton työterveyslääkärit -alaosaston ja Työterveyshoitajaliiton kanssa yhteisen ehdotuksen työterveyslääkäri- ja -hoitaja-nimikkeiden käytöstä STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnalle. Myös Lääkäriliitolta tiedusteltiin kannanottoa nimikkeiden käyttöön. Nimikkeiden käytön ohjeistus valmistuu vuoden 2012 aikana. Yhdistys osallistui kutsuttuna myös kansanterveystyön johtavien lääkäreiden verkoston kokoukseen ja toi sinne työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyön näkökulmaa. Yhdistys järjesti myös jokavuotisen yhteistyöseminaarin keskeisten sidosryhmiemme (Kela, STM, SAK, EK, TTL) edustajien kanssa maaliskuussa Peurungassa. Seminaarissa yhdistystä edustivat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Seminaarissa keskusteltiin Rantahalvarin ja Kuuskosken raporttien käytäntöön viemisestä, työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöstä, työterveyshuollon asemasta terveydenhuollossa ja terveydenhuollon järjestämislaista sekä työterveyshuollon sairaanhoidosta. Yhdistys juhlisti 65-vuotista taivaltaan kaksipäiväisellä syysseminaarilla Finlandia-talossa. Ensimmäisen päivän teemana oli Työhyvinvoinnilla pituutta työuriin ja alustajina oli STM:n kansliapäällikkö Kari Välimäki sekä elinkeinoelämän vaikuttajia, mm. EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly. Toisena päivänä teemasta Pidempiä työuria työterveyshuollon avulla - unelmaa vai realismia? kuultiin hyviä yritys- ja työterveyshuoltoesimerkkejä toimivista työkykymalleista. Yhdistys otti kantaa kansanterveystyön johtajien verkoston ehdotukseen alle 10 päivän sairauslomatodistuksien tarpeettomuudesta: omalla ilmoituksella on suositeltavaa olla sairauden takia poissa 1-3 päivää maksimissaan, jottei vaikeita sairauksia jää diagnosoimatta. STM:n Työterveyshuollon kehittämis- ja seurantajaoksen pyynnöstä yhdistys esitti puoltavan kannanottonsa koskien työterveyshoitajien ja -fysioterapeuttien oppisopimus-tyyppistä pätevöittävää koulutusta. STM:lle annettiin lausunto ehdotuksesta ajoterveyttä koskevaksi asetukseksi. Lääkärilehdessä 16-17/2011 oli kolmen yhdistyksen aktiivisen jäsenen haastattelut työura- ja työkykyasioihin liittyen otsikolla Työlle voi tehdä paljon Yhdistyksen toiminta 2.1 Jäsenistö Yhdistyksen 65. toimintavuoden aikana jäseneksi liittyi 52 uutta henkilöjäsentä. Yhdistyksestä erosi omasta pyynnöstään tai jäsenmaksujen maksamattomuuden vuoksi 34 henkilöä. Vuoden aikana nukkui pois 3 jäsentä, Jaakko Mantere, Martti Olkinuora, Juha Teirilä. Yhdistys kunnioittaa heidän

3 muistoaan. Yhdistykseen kuului vuoden 2011 lopussa yhteensä 1628 jäsentä, joista henkilöjäseniä oli 1623 ja kannatusjäseniä 5. Jäsenmaksu vuonna 2011 oli henkilöjäseniltä 65 ja kannatusjäseniltä Sääntömääräiset kokoukset STLY:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin yhdistyksen vuoden 2010 toimintakertomus ja vahvistettiin vuoden 2010 tilinpäätös. Hallitukselle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Uudenmaan alaosasto järjesti kokouksen yhteyteen kevätseminaarin Arvokas Työkyky Seminaarin yhteydessä jaettiin Vuoden Työterveysteko-palkinto Masto-hankkeen pääsihteeri Teija Honkoselle sekä Työterveyslaitoksen masennushankkeen kouluttajille Helena Rossille ja Katinka Tuiskulle sekä Työterveysteko-stipendi Kari-Pekka Martimolle huomionosoituksena hänen väitöskirjastaan. STLY:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin Helsingissä. Kokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle Riitta Sauni valittiin yksimielisesti jatkamaan yhdistyksen ja hallituksen puheenjohtajana vuonna Erovuoroisista hallitusjäsenistä valittiin jatkamaan kolmivuotiskaudelle Mervi Kallio (Keski-Suomen työterveyslääkärit eyr) ja Miisa Visakorpi (Tampereen seudun työterveyslääkärit r.y.). Uusiksi hallitusjäseniksi valittiin kolmivuotiskausille Heidi Anttila (Kaakkois-Suomen työterveyslääkärit r.y.), Heli Leino (Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit r.y.) ja Pirjo Matintalo (Lounais-Suomen työpaikkalääkärit). Vuodeksi 2012 puheenjohtajalta vapautuvalle paikalle valittiin Eliisa Mäenpää (Tampereen seudun työterveyslääkärit r.y.). Sari Anthonilta vapautuneelle hallituspaikalle ei tullut ehdotuksia uudesta edustajasta, joten hallituksen koko pieneni yhdellä edustajalla. 2.3 Hallitus Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen hallituksen jäseninä olivat vuonna 2011 Riitta Sauni (puheenjohtaja), Sari Anthoni, Pirjo Anttila (taloudenhoitaja) Jarmo Heikkinen, Annika Jalli (sihteeri), Mervi Kallio, Irmeli Kinnunen, Erkki Koskinen, Elina Kupiainen (koulutuskoordinaattori), Katri Louhi, Pirkko Miettinen, Eliisa Mäenpää, Jukka Sipponen, Miisa Visakorpi ja Satu Väihkönen (varapuheenjohtaja). Lehden päätoimittaja Selina Selin osallistui myös hallitustyöskentelyyn. Toimintavuonna 2011 hallituksen kokouksia oli seitsemän. Hallituksen asettamaan työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja Riitta Sauni, varapuheenjohtaja Satu Väihkönen, taloudenhoitaja Pirjo Anttila ja sihteeri Annika Jalli. Työvaliokunta kokoontui kolme kertaa. Muita valiokuntia vuonna 2011 olivat Talousvaliokunta (pj. Pirjo Anttila), Koulutusvaliokunta (puheenjohtaja Elina Kupiainen), Professiovaliokunta (pj Jarmo Heikkinen), Apurahavaliokunta (pj. Eliisa Mäenpää), Viestintävaliokunta (pj Miisa Visakorpi) ja Kansainvälisten asioiden valiokunta (pj. Sari Anthoni). Miisa Visakorpi vastasi paikallisyhdistys- ja vaaliyhteistyöstä, Eliisa Mäenpää Lääkäreiden oma työterveyshuolto teemasta ja Katri Louhi ja Pirkko Miettinen yhteistyöstä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Jukka Sipponen toimi terveyspoliittisena asiantuntijana ja Sari Anthoni Vierumäen emäntänä Paikallisyhdistykset STLY toimii yhteistyössä kahdeksan paikallisyhdistyksensä ja -osastonsa kanssa. Paikallisyhdistysten puheenjohtajat vuonna 2011 olivat Jari Honkanen (Itä-Suomen Työterveyslääkärit ry), Jarmo Taipale (Kaakkois-Suomen Työterveyslääkärit ry), Eija Kujala (Keski-Suomen Työterveyslääkärit eyr), Matti Varimo (Lahden Työterveyslääkärit ry), Katri Louhi (Lounais-Suomen Työpaikkalääkärit), Ilmo Pietarinen (Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit ry), Satu Rannisto (Tampereen Seudun Työterveyslääkärit ry) ja Kimmo Ketola (Uudenmaan paikallisosasto). Paikallisyhdistykset ja -osastot kokoontuivat säännöllisesti ja järjestivät koulutustilaisuuksia. Osa koulutuksista järjes- 3

4 4 tettiin yhteistyössä STLY:n kanssa. Työterveyslääkärilehdessä ja STLY:n kotisivuilla oli paikallisyhdistysten yhteystiedot ja kotisivuille saatiin myös tietoa niiden toiminnasta, mm. kuukausikokousohjelmia. STLY:n hallituksessa paikallisyhdistysyhteistyöstä vastaavana toimi vuonna 2011 Miisa Visakorpi. Hallituksessa oli myös edustaja jokaisesta paikallisyhdistyksestä. Tämä mahdollisti hyvän viestinnän STLY:n ja paikallisyhdistysten välillä. Paikallisyhdistysten puheenjohtajat kutsuttiin myös mukaan Tammiseminaariin. Vuoden mittaan heitä lähestyttiin lisäksi jäsen-, markkinointi- ja etenkin koulutustarjontaa sisältävillä viesteillä. Yhteistyössä paikallisosastojen kanssa järjestettiinkin erilaisia alueellisia jäsenetu- ja muita koulutustapahtumia. Yhdistyksen kevätkokouksen järjesti USTLY. 2.5 Talous Yhdistyksen talous on ollut vakaalla pohjalla. Tulot muodostuvat pääosin jäsenmaksuista ja Työterveyslääkäri -lehden tuotoista. Lomakemyynnin tulot pienenivät aikaisemmin, mutta ovat jälleen lisääntyneet parina viime vuonna. Myös ilmoitustulot avoimista työpaikoista yhdistyksen kotisivuilla ovat kasvaneet. Työterveyslääkäri-lehden ilmoitusten hankinta onnistui toimintavuonna 2011 hyvin. Yhdistyksen järjestämien koulutusten tuotto oli aikaisempia vuosia parempi. Suurimmat menoerät ovat toimistonhoitokulut ja Työterveyslääkärilehden toimitus- ja postituskulut. Yhdistyksen tilinpäätös vuonna 2011 oli ,14 ylijäämäinen. Sijoitussalkku oli toimintavuonna edelleen Pohjola Varainhoidon hoidossa. Toimintavuoden aikana salkun arvo ja tuotto laskivat maailmanlaajuisesta taloustilanteesta johtuen. Koska yhdistyksellä ei ole ollut tarvetta realisoida omaisuutta, on pidättäydytty salkun hoitajan suosituksessa olla myymättä omaisuutta. 3. Jäsenistön ammatillisen kehityksen ja eettisten toimintaperiaatteiden kehittäminen 3.1 Koulutustoiminta STLY:n toiminnan perustavoitteisiin kuuluu jäsenistön ammatillisen kehittymisen mahdollistaminen. Yhdistys järjestää omaa koulusta, joka on suunnattu jäsenistölle ja työterveyslääkäreinä toimiville lääkäreille sekä tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa koulutusten järjestämiseksi. Yhdistys osallistuu lisäksi työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallisen koordinaatioryhmän toimintaan. Vuonna 2011 yhdistyksen koulutuskoordinaattorina toimi Elina Kupiainen ja työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallisen koordinaatioryhmän jäsenenä Jarmo Heikkinen. Toimintavuonna 2011 toteutettiin seuraavat yhdistyksen koulutukset ja seminaarit: Tammiseminaari Helsingissä teemoilla Työterveyslääkärin professio ja Työterveyshuolto osana terveydenhuoltoa (Riitta Sauni). Osallistujia oli 43. Kuoppaisen tien kurssi Uupumusta työssä vai työuupumusta Helsingissä (Rea Lagerstedt). Osallistujia oli 32. Työterveyshuollon liukkaan kelin kurssi lääkäreille Helsingissä (Rea Lagerstedt). Osallistujia oli 18. Lääkäreille Työterveyshuollon ajokortti -koulutus Helsingissä (Kristiina Toivola, Rea Lagerstedt). Osallistujia oli 33. STLY:n kevätseminaari ja kokous Helsingissä , teemalla Arvokas työkyky. Osallistujia oli 134. Rantalaiva-seminaari Naantalissa aiheella Tietosuoja ja hyvä tiedonkulku työterveyshuollon ja yrityksen välillä (Pirkko Miettinen ja Katri Louhi). Osallistujia oli 93.

5 5 Syysseminaari syyskokouksen yhteydessä: Aamusymposiumi "Elämäntapasairaudet työterveyshuollossa" järjestettiin yhteistyössä Suomen MSD Oy:n kanssa ja iltapäivällä pidettiin STLY:n 65-vuotisjuhlaseminaari, jonka teemana oli "Työhyvinvoinnilla pituutta työuriin". Lauantai-aamupäivän seminaarin aiheena oli Pidempiä työuria työterveyshuollon avulla unelmaa vai realismia. (Riitta Sauni, Satu Väihkönen, Annika Jalli ja Elina Kupiainen). Seminaarikokonaisuuteen osallistui 287 yhdistyksen jäsentä. Erikoistuvien lääkäreiden seminaari Oikeus, kohtuus ja työkyky järjestettiin yhteistyössä MSD:n kanssa Helsingissä (Annika Jalli). Osallistujia oli 50. Lisäksi toteutettiin seuraavat yhteistyökoulutukset: Helsingin Lääkäripäiville tammikuussa 2011 STLY järjesti yhdessä Suomen Yleislääkäreiden kanssa koulutuksen Terveydenhuollon verkosto nuoren tueksi työuran alun turvaamiseksi. Lääkäripäivien vastuuhenkilönä toimi Tiina Kaarne. STLY:n ja Eli Lillyn yhteistyössä järjestetyt koulutustilaisuudet yliopistopaikkakunnilla aiheesta Miehen hyvinvointi ja työkyky miehen ja työterveyslääkärin haasteet (Turku 19.1., Kuopio 16.3., Tampere 5.4. ja Helsinki ) Työterveyslaitoksen ja STLY:n yhteistyössä järjestämä koulutus Päihdehaittojen ehkäisyn tehostaminen työpaikoilla ja työterveyshuolloissa Työterveyslaitoksella (Elina Kupiainen). Osallistujia oli noin Tiedotustoiminta Yhdistyksen kotisivuilta ( löytyy tietoa yhdistyksen perusajatuksesta ja toiminnasta ja ne palvelevat muitakin kuin jäseniä yhdistyksen tiedotuskanavana. Ajankohtaiset asiat sekä yhdistyksen omat ja tärkeiksi katsotut ulkopuoliset koulutukset ovat esillä kotisivujen koulutuskalenterissa ilmoittautumisohjeineen. Sivuilla on myös avoimia työpaikkoja -osio, josta yhdistys saa vähän ilmoitustuloja. Hallituksella on kotisivuilla omat, suljetut sivut, jossa on tallennettuna mm. kokousagendat ja muistiot liitteineen, yhdistyksen muita dokumentteja ja toimintaa ohjaava vuosikello. Yhdistys tiedotti vuonna 2011 jäsenille pääasiassa sähköisin jäsenkirjein. Niille jäsenille, jotka eivät ole ilmoittaneet toimistoon sähköpostiosoitettaan, lähetettiin edelleen perinteinen paperikirje, samoin kutsut sääntömääräisiin kokouksiin lähetettiin paperikirjeinä. Työterveyslaitos sulki kokeilussa olleen ELGG-pohjaisen Työterveyshuollon Foorumin alkuvuonna vuonna 2011 toimintaongelmien ja vähäisen kiinnostuksen takia. Lisäksi Työterveyslääkäri-lehti toimi yhdistyksen tiedotuskanavana tavoittaen myös muita kuin yhdistyksen jäseniä. 3.3 Työterveyslääkäri-lehti Lehden perustehtävänä on toimia jäsenlehtenä ja olla jäsenistön ammatillinen ja ammattieettinen tietolähde ja keskustelukanava. Se myös välittää tietoa ja näkemyksiä työterveyshuollon ulkopuolelle, sillä jäsenkunnan lisäksi lehteä toimitetaan tilattuna tai ilmaisnumeroina mm. kirjastoihin ja työterveysasemille. Lehdellä on edelleen ollut myös tärkeä rooli yhdistyksen taloudellisena tukijalkana. Vuonna 2011 ilmestyi 4 numeroa, joiden teemat olivat: Johtaminen (1/11), Ravitsemus mitä neuvoksi? (2/11), Moniammatillisuus (3/11) sekä STLY 65v Koulutus, tutkimus ja soveltaminen (4/11). Teemojen lisäksi jokaisessa lehdessä oli muita työterveyshuoltoon liittyviä ajankohtaisia artikkeleita. Työterveyslääkäri-lehden päätoimittajana toimi vuonna 2011 Selina Selin ja toimittajina Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Juha Kauppinen, Helena Rossi, Jari Stengård ja Marianna Virta-

6 nen. Lehden taitosta vastasi Tuuli Holopainen Jokiranta Oy:sta ja mainoshankinnasta Pekka T. Nykänen. Lehti painettiin Satakunnan Painotuote Oy:ssa (SPOY). Koulutussihteeri Riitta Keinänen Duodecimilta huolehti lehden toimistopalveluista. Vuosikerran tilaushinta oli 58 ja irtonumeron hinta oli 15. Normaali painosmäärä oli 2200 ja perinteiseen tapaan lehden toinen numero jaettiin lisäksi muille perusterveydenhuollon lääkäreille, joten sen painos oli 6600 kpl. Lehden mainoshankinta onnistui hyvin. 3.4 Jäsenkysely Yhdistys järjestää ajoittain jäsenkyselyjä ajankohtaisista tärkeistä asioista. Vuonna 2011 ei tehty jäsenkyselyitä, mutta loppuvuodesta tehtiin päätös sellaisen toteuttamisesta keväällä Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö 4.1. Kotimainen yhteistyö STLY jatkoi edelleen tiivistä yhteistyötä SLL:n alaosaston Suomen Työterveyslääkärit - Finlands Företagsläkare kanssa. Yhdistyksen hallituksen edustajana alaosaston johtokunnassa oli Pirkko Miettinen. Jukka Sipponen edusti yhdistystä THL:n koordinoimassa Toimia -verkoston työryhmässä, joka tekee suosituksia työikäisten toimintakyvyn mittaamisesta. Eliisa Mäenpää oli asiantuntijana kuultavana SLL:n Lääkärien Työhyvinvointiryhmässä. Hyvä Työterveyshuolto Käytäntö oppaan uudistamisen suunnitteluryhmässä toimivat STLY:n edustajina Eliisa Mäenpää ja Jukka Sipponen Käypä hoito -työryhmä mietti myös omia vaikuttavuusindikaattoreitaan ja tässä ryhmässä STLY:n edustajana oli Riitta Sauni. Eliisa Mäenpää valittiin STLY:n edustajaksi MS taudin Käypä hoito työryhmään. Yhdistys antoi lausuntoja Duodecimin ja muiden tahojen laatimiin hoitosuositusluonnoksiin, mm seuraavista aiheista ST-nousuinfarkti, virtsatieinfektiot ja lihavuus Kansainvälinen yhteistyö STLY:n hallituksen esityksestä Ritva Helimäki-Aro osallistui vuonna 2011 UEMS:n (Euroopan erikoislääkäriliittojen) työterveysjaoksen kokouksiin ja toimintaan Suomeen Lääkäriliiton edustajana. Toinen Suomen lääkäriliiton edustaja oli professori Kari Reijula. Euroopan tasolla seurattiin lisäksi yleislääkärijärjestön toimintaa. Marraskuussa yhdistyksen ja Työterveyslaitoksen vieraana oli ruotsalaisia työterveyshuoltovaikuttajia. 5. Työterveyshuoltoon liittyvä tutkimus Yhdistys tukee työterveyshuoltoon liittyvää tutkimusta, työterveyslääkäreiden tutkijakoulutoimintaa ja jakaa jäsenistölleen apurahoja. Toimintavuonna 2011 jaettiin apurahoja euroa. ICOHapurahan saajia olivat seuraavat yhdistyksen jäsenet: Helena Rossi, Pirjo Anttila, Virva Antikainen, Annika Jalli, Maritta Metso, Mikko Nykänen, Minna Pihlajamäki ja Paula Soiva. Lisäksi hyväksyttiin yksi apuraha, jonka saaja joutui henkilökohtaisista syistä luopumaan kongressimatkastaan. Kolme hakemusta ohjattiin Suomen Teollisuuslääketieteen Edistämissäätiölle.

7 7 Muita apurahoja ei jaettu vuonna Jäsenistön hyvinvoinnin tukeminen 6.1. Vierumäki Vuonna 2011 Vierumäen lomaosakkeen emäntänä toimi Sari Anthoni. Lomaosake mahdollistaa jäsenistön vapaa-ajan vieton Vierumäen hyvien toimintamahdollisuuksien ympäristössä, mikä tukee jäsenistön hyvinvointia. Vierumäellä pidetään myös Työterveyslääkärilehden toimituksen sekä paikallisyhdistysten hallitusten kokouksia. Vuoden 2011 yhteistyöseminaari pidettiin myös Vierumäellä. Vuonna 2011 käyttöaste oli 62 %. Kesäjaksolla se oli 86 % ja kevät- ja syysjaksoilla % Kuntoutus Vuonna 2011 jatkui alaosaston anoma Työterveyslääkäreiden TYK-kurssi Merikosken kuntoutuslaitoksessa Juhlatoimikunta Yhdistyksen 65-v juhla toteutettiin kaksipäiväisenä marraskuussa Juhlien valmistelu aloitettiin loppuvuodesta Juhlatoimikunnan kutsui koolle Rea Lagerstedt, jonka lisäksi toimikunnan työskentelyssä olivat vuoden aikana mukana työvaliokunta, koulutusvastaava sekä Mikko Nykänen ja Pia Riikkala. 6.4 Yhdistyksen historiikki Yhdistyksen 70-v juhlan kunniaksi kirjoitetaan yhdistyksen uusi historiikki. Vastuuhenkilöksi on kutsuttu Markku Huvinen. Helsingissä Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry:n hallitus