Finnveran vuosikertomus 2002 julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2002

2 Finnveran vuosikertomus 2002 julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Osavuosikatsaus ajalta julkaistaan Myös osavuosikatsaus on saatavana kolmella kielellä. Julkaisuja voi tulostaa Finnveran Internet-sivuilta osoitteesta Suomen- ja englannikielisiä vuosikertomuksia voi tilata Finnveran tiedotuksesta, puhelin , faksi ,

3 Sisältö Finnvera lyhyesti 2 Toimitusjohtajan katsaus 4 Finnveran strategia 6 Ympäristö- ja julkisuuspolitiikka 11 Riskien hallinta 13 Toimintaympäristö 16 Kotimaan rahoitustoiminta 18 Ulkomainen riskinotto 25 Henkilöstö 32 Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus Konsernin tunnusluvut Konsernin tuloslaskelma Konsernin tase Konsernin rahoituslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahoituslaskelma Liitetiedot Voitonjakoehdotus Tilintarkastuskertomus Hallintoneuvoston lausunto Tilastotietoja 66 Hallinto 72 Neuvottelukunnat 80 Yhteystiedot 84

4 Finnvera lyhyesti Kotimaan rahoitustoiminta Myönnetyt lainat, takaukset ja takuut, Me Lainat Takaukset Takuut 2002 Ulkomainen riskinotto Myönnetyt takuut alueittain, Me Aasia IVY Keski- ja Itä-Eurooppa Latinalainen Amerikka Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka Saharan eteläpuolinen Afrikka Teollisuusmaat Finnvera Oyj on valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka kehittää suomalaisten yritysten kotimaan toimintoja sekä edistää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä tarjoamalla erityisrahoituspalveluja. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA). Finn vera toimii myös Euroopan unionin rahoituksen välittäjänä suomalaisille pk-yrityksille. Finnvera Oyj aloitti toimintansa , jolloin Kera Oyj sulautettiin ja Valtiontakuukeskuksen liiketoiminta liitettiin Finnvera Oyj:hin. Missio Finnvera Oyj:llä on markkinoita täydentävänä riskirahoittajana lain mukaan kolme päätehtävää: pk-yritysten riskirahoitus ja kehittäminen yritysten kansainvälistäminen ja viennin edistäminen valtion elinkeino- ja aluepoliittisten toimen - piteiden edistäminen. Tehtäviään Finnvera toteuttaa ensisijaisesti rahoituksen keinoin. Yhtiö myöntää lainoja yrityksille ja yrittäjille sekä takauksia ja vientitakuita yrityksille ja rahoittajille. Finnveran toimintaa säätelevät seuraavat lait: laki valtion erityisrahoitusyhtiön perustamiseen liittyvistä järjestelyistä 442/1998 laki valtion erityisrahoitusyhtiöstä 443/1998 laki Valtiontakuurahastosta 444/1998 laki erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaus - toiminnasta 445/1998 vientitakuulaki 422/2001 laki ympäristösuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakauksista ja vientitakuista 609/1973 valtiontakauksiin liittyvät lait 375/63, 573/72, 1149/91 ja 594/92 Kauppa- ja teollisuusministeriön ohjaus ja valvonta Kauppa- ja teollisuusministeriö on määritellyt Finn veralle omistaja- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet ja mittarit vuosittain. Omistajapoliittisilla mittareilla arvioidaan yhtiön toiminnan tehokkuutta, elinkeinopoliittisilla mitta reilla Finnveran onnistumista rahoitusmarkkinoiden toiminnassa esiintyvien puutteiden korjaajana sekä vaikuttavuutta pk-yritysten kehittämisessä, yritysten kansainvälistämisessä sekä viennin ja valtion aluepoliittisten tavoitteiden edistämisessä. Omistajaja elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteu tumisesta tarkemmin sivuilla Yhtiön myöntämien lainojen ja takausten mää rää rajaavat ja suuntaavat valtion talousarviossa ja ministeriön päätöksillä Finnveralle asetetut myön tämisvaltuudet. Myös valtion budjetista yhtiölle tuleva, aluepoliittisesti porrastettu luottoja takaus tappiokorvaus ohjaa osaltaan riskinoton kohdentamista. Selvitys Finnvera Oyj:n perustamisesta ja toiminnan aloittamisesta löytyy osoitteesta kohdasta Finnvera Oyj/esittely/ synty. Arvot Finnveran arvomääritelmä Asiakkaan Arvostama Asiantuntija ilmentää yhtiön tapaa toimia missionsa, visionsa ja strategisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tavoitteessamme olla Asiakkaan Arvostama Asiantuntija kiteytyy Finnveran arvopohja, jonka keskeiset elementit ovat: luottamus ja rehellisyys, asiakashyöty, edelläkävijyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus sekä oman osaamisen jatkuva kehittäminen. Arvojen toteutumista seurataan vuosittain asiakastyytyväisyys- ja sidosryhmätutkimuksin sekä sisäisin ilmapiirikartoituksin. 2

5 Finnveran vuosi 2002 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä kansainvälistymisrahoituksen käyttö laajeni vuoden alusta siten, että kohdemaiksi voidaan hyväksyä ETA-maiden, Puolan, T sekin tasavallan, Unkarin ja Viron lisäksi myös Venäjä, Liettua ja Latvia. Vientitakuissa otettiin vuoden alusta käyttöön hankkeiden ympäristöluokittelua helpottava ympäristölomake ja lahjonnan vastaiset vakuutukset. Sopimus yhteistyöstä Suomen Yrittäjien kanssa Pk-yritysbarometrin tuottamisesta. Yritys-Suomi -verkkopalvelu avattiin yhdessä Finpron, TE-keskusten, Sitran, Tekesin ja Suomen Teollisuussijoitus Oy:n kanssa helmikuussa. Yhtiön hallituksen tekemällä päätöksellä otettiin käyttöön 100 prosentin suvereenin ja poliittisen riskin enimmäistakuukate ja samalla siirryttiin sitä vastaavaan hinnoitteluun ostajaluotto-, luottoriski- ja remburssi - takuissa sekä pankkilainoille myönnettävissä investointitakuissa. Euroopan unionin jäsenmaiden erityisrahoituslaitosten ISLTC:n (Institutions in the European Union Specialising in Long-term Credit) vuosikokous pidettiin Kuopiossa. Yhtiö laski Norjan markkinoilla liikkeeseen kolme joukkovelkakirjalainaa, joiden yhteismäärä oli miljoonaa Norjan kruunua. Finnveran Euroopan aluekehitysrahaston tuen välittämisestä allekirjoitettiin sopimus Suomen ja komission välille. Euroopan investointirahaston kanssa allekirjoitettiin uusi sopimus kasvutakauksen myöntämisestä. Uusi sopimus on voimassa saakka. Euroopan komissio hyväksyi maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin lainaohjelman. Trade Finance -lehden Awards for Excellence lukijaäänestyksessä Finnvera äänestettiin parhaaksi vientitakuulaitokseksi. Finnvera päätti ryhtyä takuunottajiensa suostumuksella julkaisemaan perustiedot merkittävimmistä takuista internet-sivuillaan toimitus- ja takuusopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Julkistaminen koskee yli kahden vuoden maksuajan vientitakuita silloin, kun Finnveran kattama osuus pääomasta on yli 10 miljoonaa euroa. Valtiontalouden tarkastusviraston Finnveraa koskeva tarkastuskertomus valmistui joulukuussa. Raportti julkistettiin Finnveran alue- ja pääkonttorit aluekonttori alue- ja pääkonttori Avainluvut Konserni konserni Milj. euroa Liikevaihto 153,2 157,3 Liikevoitto tai -tappio 24,9 34,5 Rovaniemi % liikevaihdosta 16,2 21,9 Taseen loppusumma 1 534, ,8 Vastuut kokonaisuudessaan 4 628, ,7 Finnveralla on edustustot Brysselissä ja Pietarissa. Vaasa Kuopio Seinäjoki Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Turku Oulu Lahti Helsinki ja uusimaa Kajaani Mikkeli Lappeenranta Tuotto-kulu -suhde 2,6 2,9 Vakavaraisuussuhde 14,6 15,3 Luottotappiot ja maksetut korvaukset (nettokorvaukset) 31,3 39,5 Luotto- ja takaustappiot 28,1 29,5 Vientitakuukorvaukset 3,2 10,0 Erityistakaustappiot 0,0 0,0 Henkilöstömäärä, keskimäärin

6 Toimitusjohtajan katsaus Elinkeinopoliittiset tavoitteet toiminnan ohjaajina Finnveran neljäs toimintavuosi osoittaa, että yhtiö on löytänyt paikkansa neutraalina, markkinoita täydentävänä erityisrahoittajana niin asiakkaidensa kuin yhteistyökumppaniensa, pankkien ja vakuutuslaitosten keskuudessa. Tästä ovat selkeänä osoituksena erityisesti takausten kysynnän tasainen kasvu sekä uusimpien rahoitustuotteiden, muun muassa sukupolvenvaihdoksiin soveltuvan yrittäjälainan ja pk-yritysten kansainvälistymisrahoituksen hyvä menekki. Myös yhä useampi kansainvälistynyt pk-yritys on alkanut suojautua vientikaupan rahoitusriskeiltä Finnveran vientitakuilla. Vientitakuutoiminnan asiakkaista jo kolmannes oli viime vuonna pk-yrityksiä. Vientitakuuhakemuksia yhtiö sai viime vuonna runsaasti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Takuupäätöksiä tehtiin kuitenkin saman verran kuin vuonna 2001 ja voimaan vientitakuita tuli selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vientikauppa hiljeni vuoden aikana. Toisaalta viennin suurimpien toimialojen, tietoliikenteen ja alusrahoituksen hankekohtaiset vastuumäärät ovat jatkuvasti kasvaneet, mikä on myös kasvattanut riskikeskittymiä ja Finnveran takuuriskiä. Finnvera saavutti suurelta osin sille asetetut elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet rahoitusmarkkinoiden toimintapuutteiden korjaajana, pk-yritysten toimintaedellytysten kehittäjänä ja valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteuttajana. Finnveran asiakasmäärä kääntyi laskuun vuonna 2001 ja samansuuntainen kehitys jatkui kertomusvuonna. Erityisesti pienyritysasiakkaiden määrä väheni, koska 1990-luvun puolivälissä myönnetyt pien- ja naisyrittäjälainat tulivat suurelta osin maksetuiksi. Kertomusvuonna uusia työpaikkoja syntyi noin eli hieman vähemmän kuin edellisvuonna työllistävien investointien kääntyessä laskuun loppuvuodesta. Finnveran rahoituksen työllisyysvaikutus, jota mitataan yhtiön osarahoituksella syntyneiden työpaikkojen määrällä, ei tänä kertomusvuonna täysin toteutunut. Rahoitusta haettiin aiempaa enemmän aineettomien investointien toteuttamiseen ja käyttöpääoman turvaamiseen. Finnveran rahoittamien yritysten henkiinjäämisaste sitä vastoin säilyi kohtuullisen hyvänä kuten edellisenäkin vuonna. Sukupolvenvaihdoksiin ja muihin omistusjärjestelyihin myönnetyllä yrittäjälainalla Finnvera on osaltaan voinut merkittävästi vaikuttaa yritysten toiminnan jatkumiseen ja niissä olevien työpaikkojen säilymiseen eri puolilla maata. Aluepoliittista tehtäväänsä Finnvera toteuttaa niillä valtuuksilla, joita eduskunta sille valtion budjetin kautta antaa. Aluepoliittisina rahoitusinstrumentteina käytettävissämme ovat aluepoliittiset korkotukiluotot ja aluepoliittisesti porrastettu luotto- ja takaustappiokorvaus, joiden ansiosta pystymme ottamaan enemmän riskiä tukialueilla. Nykyisten matalien korkojen aikoina korkotuen merkitys ei tosin ole asiakkaillemme yhtä ratkaiseva kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Finnveran asiakasosuus yrityskannasta on aluepoliittisilla tukialueilla kuten Lapissa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa perinteisesti ollut korkeampi kuin kasvukeskuksissa. Tällainen oli tilanne myös kertomusvuonna, jolloin yhtiö myös saavutti sille asetetut aluepoliittiset tavoitteet. Tukialueille myönnetyn rahoituksen määrä oli samalla tasolla kuin vertailuvuonna

7 Finnveran liiketoiminnallista tulosta vuodelta 2002 voidaan luonnehtia hyväksi. Pitkällä aikavälillä tulos mitä suurimmalla todennäköisyydellä heikkenee. Taloudellinen kasvu niin Suomessa kuin maailmallakin näyttää varsin vaatimattomalta, mikä osaltaan huonontaa Finnveran tulosta odotettavissa olevien luotto- ja takaustappioiden vuoksi. Näyttäisi kuitenkin siltä, että keskipitkällä aikavälillä pystymme hyvinkin saavuttamaan itsekannattavuustavoitteemme eli kattamaan toimintamme tuotoilla toimintamme menot. Asiakas arvojemme ja strategiamme perustana Tavoitteeseemme olla Asiakkaan Arvostama Asiantuntija kiteytyy yhtiön arvopohja, joka keskeiset elementit ovat luottamus ja rehellisyys, asiakashyöty, edelläkävijyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus sekä oman osaamisen jatkuva kehittäminen. Arvomäärittely ohjaa liiketoimintastrategiaamme, jonka keskeisiksi alueiksi on valittu Aikaa asiak kaalle, Henkilöstö voimavarana sekä Kasvu ja kannattavuus. Asiakaspalvelumme kehittämiseksi ja henkilöstömme työskentelyn helpottamiseksi olemme panostaneet tietojärjestelmiemme mittavaan kehittämiseen. Kotimaan ja ulkomaisen riskinoton uusien tietojärjestelmien arvioimme olevan pääosin käytettävissä vuonna, silloin kolmivuotisen intensiivisen kehitystyön tuloksena. Kasvu ja kannattavuus merkitsee Finnveralle itsekannattavuustavoitteen saavuttamista eli kannattavaa ja tehokasta toimintaa. Sen toteutumista mitataan yhtiön kustannustehokkuussuhteella ja vakavaraisuudella. On ilo todeta, että nämä tavoitteet yhtiö on saavuttanut kaikkina neljänä toimintavuotenaan. Erityisrahoitustoiminnan tulevaisuuden näkymät Kauppa- ja teollisuusministeriö arvioi julkisten yrityspalveluorganisaatioiden ja valtion erityistehtäviä toteuttavien yhtiöiden toimintaa määräajoin. Kuluvana vuonna on Finnveran toiminnan arvioinnin vuoro. Arvioinnilla selvitetään Finnveran onnistumista lakisääteisten tehtäviensä hoitamisessa, toiminnan tehokkuutta ja organisaation toimivuutta. Tavoitteena on saada eväitä yhtiön toiminnan kehittämiseen asiakkaittemme parhaaksi. Pitkään jatkuneen epävarman markkinakehityksen vuoksi erityisesti toimintaansa aloittavien yritysten rahoitus on vaikeutunut. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätettyä kuluvan vuoden alussa Suomen Teollisuussijoitus Oy:n, Sitran ja Finnveran tehtäväjaosta alueellisessa pääomasijoitustoiminnassa toimintaansa aloittavien yritysten rahoitusongelmiin on tulossa parannus. Parhaillaan selvitetään, miten osakeyhtiömuotoisesta, alueellisesta pääomasijoittamisesta tehtäisiin Finnveran muuta toimintaa täydentävä työkalu toimintansa alkuvaiheessa olevien yritysten rahoittamisessa. Pankkien tulevat vakavaraisuussäännökset, joita parhaillaan Baselin komiteassa valmistellaan, saattavat kasvattaa Finnveran takausten kysyntää pk-yritysten keskuudessa. Ensisijaisesti säännökset vaikuttavat Finnveran yhteistyökumppanien, markkinaehtoisten rahoittajien toimintaan. Euroopan unionin laajentuminen vaikuttaa omalta osaltaan aluepoliittisen rahoituksen kehitykseen tulevaisuudessa. Odotettavissa on, että Suomeen suuntautuu aikaisempaa vähemmän aluepoliittisia tukivaroja. Oletettavaa on, ettei vähennystä täysimääräisesti voida korvata kansallisista tukivaroista. Aiheellista olisikin eri foorumeilla pohtia aluepoliittisten työvälineiden kehittämistä ja valikoiman laajentamista hyvissä ajoin, jo ennen nykyisen EU-rahoitussopimuskauden päättymistä vuonna Vastikkeellisella tuella, lainoilla ja takauksilla, on jo nyt saavutettu yritystoiminnan kehittämisessä vaikuttavia tuloksia. On nähtävissä, että vastikkeellisen tuen merkitys tulevaisuudessa tulee edelleen kasvamaan. Haluan lausua lämpimät kiitokseni vuoden 2002 tuloksellisesta ja vaikuttavasta toiminnasta asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja Finnveran henkilöstölle. Markku Mäkinen 5

8 Finnveran strategia Finnvera suomalaisten yritysten riskirahoittajana Finnvera Oyj on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö. Yhtiön perustamisesta säädetyssä laissa Finnvera määriteltiin markkinoita täydentäväksi riskirahoittajaksi, jolla on kolme päätehtävää: pk-yritysten riskirahoitus ja kehittäminen, yritysten kansainvälistäminen ja viennin edistäminen ja valtion aluepoliittisten toimenpiteiden edis - täminen. Finnvera toimii myös Euroopan unionin rahoituksen välittäjänä suomalaisille pk-yrityksille. Vientitakuutoiminnassa Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA). Finnveran tehtävät suomalaisen yritys - toiminnan rahoittamisessa Finnveran tavoitteita ja tehtäväkenttää suomalaisten yritysten riskirahoittajana täsmennetään vuosittain kauppa- ja teollisuusministeriön asettamilla elinkeino- ja omistajapoliittisilla tavoitteilla. Tavoitteiden saavuttamista seurataan osittain vuositasolla, osittain pidemmän aikavälin kehityksenä. Elinkeinopoliittiset tavoitteet Elinkeinopoliittisilla tavoitteilla täsmennetään Finnveran lakisääteisiä tehtäviä ja tavoitteita, joita ovat yhtiön toiminnan itsekannattavuus, rahoitusmarkkinoilla esiintyvien toimintapuutteiden korjaaminen, yhtiön toiminnan vaikutus pkyritysten toimintaan, yritysten kansainvälistymiseen ja vientiin sekä valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteutumiseen. Toiminnan itsekannattavuus Kotimaan rahoitustoiminnan menot katetaan yhtiön toiminnasta saatavilla tuloilla. Aikajänteenä on yksi suhdannekierto. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan hallinnointi- ja muut kulut sekä takuu- ja takauskorvaukset katetaan pitkällä aikavälillä (10 20 vuotta) vientitakuiden ja erityistakausten maksutuloilla ja takaisinperintätuotoilla. Rahoitusmarkkinoilla esiintyvien toimi ntapuutteiden korjaaminen Yhtiön onnistumista rahoitusmarkkinoiden toimintapuutteiden korjaajana kartoitetaan vuosittain yhtiön omilla asiakastyytyväisyystutkimuksilla sekä muilla rahoitustutkimuksilla ja -selvityksillä. Tavoitteena on lisätä välitystyyppisten eli yhteistyökumppaneiden, pankkien ja vakuutuslaitosten kautta asiakkaille tarjottavien tuotteiden määrää. Yhtiön toiminnan vaikutus pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan Arviointiperusteena on uusien työpaikkojen määrän kehitys yrityksissä, joiden hankkeissa Finnvera on ollut osarahoittajana. Vaikutusta mitataan myös Finnveran rahoit - tamien alkavien yritysten henkiinjäämisasteella. Yhtiön toiminnan vaikutus yritysten kan sainvälistymiseen ja vientitoimintaan Viennin rahoitusjärjestelmän säilyttäminen kilpailukykyisenä. Vientitakuita käyttävien pk-yritysten määrän kasvattaminen. Pk-yrityksille myönnetyn kansainvälistymisrahoituksen kasvattaminen. Valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteutu - minen yhtiön toiminnassa Aluepoliittisille tukialueille (1, 2 ja 3) myönnettävälle rahoitukselle määritellään vuosittaiset tavoitteet. Omistajapoliittiset tavoitteet Omistajapoliittiset tavoitteet koskevat Finnveran toiminnan tehokkuutta ja vakavaraisuutta. Ne asetetaan yhtiölle vuosittain. Yhtiön toiminnan tehokkuutta mitataan ensisijaisesti kustannustehokkuussuhteella. Yhtiön vakavaraisuuden tulee olla riittävä yhtiön riskinkantokyvyn varmistamiseksi ja rahoituksen hankintakulujen pitämiseksi mahdollisimman kohtuullisina. 6

9 Vihreän veden lähde öljyväri 89 x 126 cm, Nanna Susi 7

10 Finnveran strategia Finnveran toimintakenttä Finnvera Oyj toimii yhteistyössä muiden yritystoiminnan kehittämiseen ja rahoittamiseen keskittyvien Suomen valtion omistamien yritys- ten ja muiden samoihin tavoitteisiin pyrkivien yhteisöjen kanssa. Tällaisia toimijoita ovat TEkeskukset, Tekes, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Sitra ja Finpro. TE-keskukset edistävät alueellisen elinkeinopolitiikan toteuttamista. Ne ovat alueensa kehittäjiä, jotka tarjoavat palveluja elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun tarpeisiin. TE-keskukset opastavat EU-ohjelmien rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä ja tekevät EU-rahoituspäätöksiä. Tekes rahoittaa ja aktivoi yritysten ja tutkimusyksiköiden haastavia tuotekehitys- ja tutkimusprojekteja. Toiminnan tavoitteena on yhteiskunnan hyvinvointi, viennin kasvu ja teollisen pohjan laajentaminen. Suomen Teollisuussijoitus Oy harjoittaa oman pääoman ehtoista sijoitustoimintaa ja tekee sijoituksia pääomarahastoihin ja suoraan kohdeyrityksiin. Sitra pyrkii edistämään Suomen taloudellista hyvinvointia tutkimuksen, innovatiivisen toiminnan, koulutuksen ja yritysrahoituksen keinoin. Sitra tarjoaa rahoitusta alkuvaiheen teknologiayrityksille, kasvuyrityksille ja innovaatioiden kaupallistamiseen. Finpro on suomalaisia yrityksiä palveleva asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on nopeuttaa ja helpottaa suomalaisten yritysten menestymistä kansainvälisillä markkinoilla. Finpro toimii Suomessa ja 51 vientikeskuksessa 39 maassa ympäri maailmaa. Suomalaisten pankkien ja vakuutuslaitosten kanssa Finnvera on solminut yhteistyösopimuksia, joiden mukaan Finnvera osallistuu takauksin riskinjakoon yhteistyökumppaneiden myöntämässä yritysrahoituksessa. Suomalaisyritysten viennin rahoituksessa Finn vera myöntää takuita viennin rahoitusriskeiltä suojautumiseen suomalaisille viejille sekä kotimaisille tai kansainvälisille pankeille ja rahoituslaitoksille. Finnveran visio Finnvera on asettanut toimintansa tavoitteeksi olla vuonna 2006 parasta kansainvälistä tasoa oleva elinkeino- ja aluepoliittinen toimija, joka tarjoaa asiakkailleen kansainvälisesti kilpailukykyiset erityisrahoituspalvelut. Henkilöstön osaaminen on tasolla, joka turvaa kasvun, kannattavuuden ja riskien hallinnan. 8

11 Finnveran toiminnan strategiset painopistealueet Finnveran strategisiksi painopistealueiksi on määritelty Aikaa asiakkaalle Henkilöstö voimavarana sekä Kasvu ja kannattavuus. Asiakas Kotimaan rahoitustoiminnassa Finnveran asiakkaita ovat yrittäjät ja yritysten perustajat sekä toimintaansa aloittavat, kasvavat ja kansainvälistyvät pk-yritykset. Ulkomaisessa riskinotossa asiakkaita ovat suomalaiset yritykset sekä pankit ja rahoituslaitokset kotimaassa ja ulkomailla. Aikaa asiakkaalle -strategian mukaisesti yhtiössä panostetaan asiakaspalveluprosessien, asiakkaan tarpeista lähtevien toimintatapojen ja rahoitusosaamisen kehittämiseen. Asiakkuuksien hallintaa tukee mittava tietojärjestelmien uudistaminen. Finnveran kykyä palvella asiakkaitaan seurataan vuosittain asiakassegmenteittäin kohdistetulla asiakastutkimuksella, jonka tulokset analysoidaan yhtiö-, liiketoimintayksikkö- ja aluekonttoritasolla. Asiakaspalvelua ja -strategiaa järjestelmällisesti kehittämällä vaikutetaan elinkeinopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tiiviimmällä yhteydenpidolla asiakkaisiin yhtiö pääsee jo aikaisessa vaiheessa vaikuttamaan asiakasyritystensä kehittymiseen ja kansainvälistymiseen. Tämä vaikuttaa merkittävien kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävien rahoitushankkeiden määrään ja edistää siten myös Finnveran kannattavuustavoitteiden saavuttamista. Henkilöstö Finnveran henkilöstöllä tulee olla erityisosaamista yritystoiminnan, yritysrahoituksen, vienti- ja projektirahoituksen, maa- ja pankkitutkimuksen, alue- ja elinkeinopolitiikan ja kansainvälisen yritystoiminnan alueilta. Pitkät ja vakinaiset työsuhteet turvaavat ammattitaidon kehittymisen ja mahdollistavat luottamukseen ja kumppanuuteen perustuvat asiakassuhteet. Finnverassa johtamisen välineinä käytetään tasapainotettua tuloskorttia, laadun itsearviointia (EFQM) ja kehityskeskustelukäytäntöä. Yhtiössä on lisäksi käytössä yksikkökohtainen, koko henkilöstöä koskeva tulospalkkiojärjestelmä, joka pääsääntöisesti perustuu kolmen vuoden tarkastelujaksoihin. Kasvu ja kannattavuus Finnveran kasvutavoitteen lähtökohtana on nykyisten tuotteiden laaja-alaisempi hyödyntäminen ja tarjonta sekä uusien rahoituspalvelujen kehittäminen. Esimerkkejä ovat vientitakuiden nykyistä laajempi käyttö kansainvälistyvien pkyritysten keskuudessa, pk-yrityksille kehitetty kansainvälistymisrahoitus ja yrittäjälaina. Kannattavuustavoitteeseen pyritään panostamalla asiakaspalveluprosessin laatuun ja riittävään resursointiin. Välirahoitustuotteiden harkittu ja menestyksekäs käyttö tuo osaltaan kannattavuutta. Liiketoiminnassa voimavarat keskitetään strategian painoalueille ja kannattaviin palveluihin. Vientitakuutoiminnassa pyritään pitkällä aikavälillä itsekannattavuuteen. 9

12 Valoa kohti öljyväri 70 x 130 cm, Nanna Susi 10

13 Ympäristö- ja julkisuuspolitiikka Ympäristöpolitiikka Finnveran ympäristö- ja julkisuuspolitiikka perustuu yhtiön asemaan markkinoita täydentävänä, valtion omistamana erityisrahoitusyhtiönä. Kes - tä vän kehityksen periaate on osa yhtiön liiketoimintastrategiaa pk-yritysten riskirahoituksessa, yritysten kansainvälistämisessä ja vientitakuutoiminnassa. Kotimaan rahoitustoiminnassa Finnvera toi - mii Suomen ympäristölainsäädännön mukaisesti. Lisäksi Finnvera pyrkii ympäristölainoilla ja -takauk silla rohkaisemaan suomalaisia pk-yrityksiä ympäristöinvestointien tekemiseen. Finnveran vientitakuutoiminnan ympäristöpolitiikka perustuu yhtiön asemaan Suomen virallisena vientitakuulaitoksena, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää Suomen taloutta hyödyttävää vientiä ja kansainvälistymistä. Finnvera noudattaa ympäristöpolitiikassaan samoja käytäntöjä kuin vientitakuulaitokset Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa. Finnvera osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön. Yhteistyötahoista on merkittävin OECD:n kauppakomitean alainen vientiluotto- ja vientitakuutyöryhmä. Yksi ryhmän tehtävistä on yh teisten ympäristöperiaatteiden luominen ja kehittäminen. Ympäristövaikutuksien arviointi osa vientihankkeen kokonaisriskin arviointia Finnvera sisällyttää takaamiensa hankkeiden ympäristövaikutukset hankkeen kokonaisriskin arviointiin. Finnveran hallitus hyväksyi vienti takuutoiminnan ympäristöperiaatteet ja hankkeiden ympäristöluokittelumenetelmän jo syksyllä Vientitakuuhankkeiden ympäristöluokittelu on ollut järjestelmällisesti käytössä vuoden 2001 alusta. Mahdolliset ympäristövaikutukset selvitetään kaikissa vientihankkeissa, joihin liittyvän luoton takaisinmaksuaika on kaksi vuotta tai enemmän. Finnveran ympäristöarvioinnissa otetaan huomioon paikallisen ympäristölainsäädännön vaatimukset ja kansainväliset säännökset. Finnvera käyttää hankkeiden ympäristövaikutusten arviointiin myös Maailmanpankin, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) tai EU:n vastaavia kriteereitä. Vientihankkeet luokitellaan kolmeen ympäristöluokkaan. Ympäristöluokkaan A kuuluvalla hankkeella voidaan katsoa olevan merkittäviä potentiaalisia ympäristövaikutuksia. Hankkeita ovat huomattavat teollisen tuotannon laajentamiset tai infrastruktuurihankkeet, joilla on merkittäviä potentiaalisia vaikutuksia päästömääriin, luonnonvarojen käyttöön tai sosiaalisiin olosuhteisiin. Perusteeksi riittää myös hankkeen sijainti suojelullisesti tärkeällä alueella. Ympäristöluokkaan B kuuluvalla hankkeella on kohtalaisia ympäristövaikutuksia. Näitä hankkeita ovat ympäristön kannalta herkällä tai riskialttiilla toimialalla toteutettavat, mittakaavaltaan pienehköt hankkeet, esimerkiksi tuotannon laajentaminen. Ympäristöluokkaan C kuuluvalla hankkeella katsotaan olevan hyvin vähän, jos lainkaan ympäristövaikutuksia. Yksittäiset kone-, laite-, varaosa- ja kuljetusvälinetoimitukset ovat yleensä tällaisia hankkeita. Ympäristöluokkiin A ja B kuuluvista hankkeista edellytetään päätösesityksen yhteydessä kuvausta hankkeen potentiaalisista ympäristövaikutuksista. Ympäristöluokkaan C kuuluvista hankkeista ei edellytetä erillistä ympäristövaikutusten arviointia, mutta vientitakuun myöntämisen ehtona voi tapauskohtaisesti olla lisäselvitysten toimittaminen. Yhteiskuntavastuu ja eettiset kysymykset Finnvera kiinnittää asiakasyritystensä huomiota OECD:n monikansallisille yhtiölle antamiin, vastuullista toimintaa koskeviin suosituksiin. Finnvera edellyttää myös OECD:n kesällä 2001 hyväksymän julkilausuman mukaisesti, että köyhimpiin, ylivelkaantuneihin maihin (HIPC) suuntautuvien vientihankkeiden tulee edistää maan taloudellista tai sosiaalista kehitystä. Suomi on hyväksynyt OECD:n lahjonnanvastaisen konvention ja julkilausuman lahjonnan kitkemiseksi vientihankkeista, joihin myönnetään julkisesti tuettuja vientitakuita tai vientiluottoja. Finnvera otti vuoden 2002 alussa käyttöön lahjonnan vastaiset vakuutukset, jotka viejän ja rahoittajan tulee allekirjoittaa takuuhakemuksen yhteydessä. 11

14 Ympäristö- ja julkisuuspolitiikka Julkisuuspolitiikka Finnveraa koskevia julkisuussäännöksiä sisältyy sekä valtion erityisrahoitusyhtiöstä annettuun lakiin (443/1998) että vuonna 2001 voimaan tulleeseen vientitakuulakiin (422/2001). Valtion erityisrahoitusyhtiönä Finnvera noudattaa luottolaitoksiin verrattavaa salassapitovelvollisuutta. Ns. pankkisalaisuuden periaatteen mukaisesti mitään tietoja, joiden perusteella asiakas voidaan yksilöidä, ei anneta julkisuuteen ilman asiakkaan lupaa. Vientitakuutoiminta Finnveran vientitakuutoimintaa ohjaavat sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki että salassapitovelvollisuus, josta säädetään Finnveran yhtiölaissa. Luotonantoon sekä takaus- ja takuutoimintaan liit tyvä dokumentaatio ja niiden liitetiedot eivät ole julkisia asiakirjoja. Yhtiö ei anna tietoja vienti takuista eikä asiakassuhteesta ilman asiakkaan suostumusta. Asiakkaalla on oikeus kieltää tietojen julkaiseminen, eikä takuupäätöksen ehdoksi voi asettaa julkaisuluvan antamista. Vientitakuutoimintaa ohjaavat periaatteet, kuten Finnveran ympäristöpolitiikka, ympäristöluokitteluperiaatteet samoin kuin maapolitiikka, kuuluvat julkisuuslain mukaisen julkisuuden piiriin. Suomi on hyväksynyt vuoden 2002 alusta OECD-maiden yhteisesti hyväksymät ympäristölinjaukset, joiden mukaan Finnveran on julkaistava vuosittain Suomen julkisuuslainsäädännön mukaisesti tietoja ympäristöluokkiin A ja B kuuluvista hankkeista siinä laajuudessa kuin Suomen lainsäädäntö sen sallii. Perustiedot merkittävistä hankkeista julki jälkikäteen Finnveran hallitus päätti joulukuussa 2002, että Finnvera ryhtyy julkaisemaan perustietoja merkittävimmistä vientitakuuhankkeista toimitussopimuksen ja takuusopimuksen allekirjoittamisen jälkeen takuuosapuolten suostumuksella, jolloin viejien kilpailuasemaa ei vaaranneta. Julkistaminen koskee keskipitkän ja pitkän (yli kaksi vuotta) maksuajan vientitakuita silloin, kun Finnveran kattama osuus luoton pääomasta on yli 10 miljoonaa euroa. Hankkeesta julkaistaan viejä, luotonantaja, ostajan maa, vienti kauppa/-hanke, taattu määrä ja hankkeen ympäristöluokka. Vuoden alusta lähtien takuunottajilta pyydetään lupaa mainittujen tietojen julkaisemiseen takuun voimantulon yhteydessä. 12

15 Riskien hallinta Finnveran riskien hallinta pyrkii varmistamaan yhtiön toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi vaadittavan riskinottokyvyn säilymisen pitkällä aikavälillä. Riskien hallinnan keskeisenä lähtökohtana on luottoriskin hallittu ottaminen ja muiden riskien poistaminen tai niiltä suojautuminen. Kotimainen rahoitustoiminta perustuu lakiin valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta. Yhtiön tulisi muun muassa riskien hallinnan keinoin pystyä itsekannattavaan toimintaan, jonka mukaisesti yhtiön tulee tuloksellaan yli suhdannekierron kattaa Finnveran oma osuus syntyvistä luotto- ja takaustappioista. Vientitakuutoiminta pohjautuu vientitakuulakiin. Omistajana valtio antaa toiminnalle linjauksia ja valvojana se seuraa ja valvoo riskinottoa. Ulkomainen riskinotto pyritään mitoittamaan niin, että suomalaisille viejille pystytään tarjoamaan riskinottokyvyltään ja ehdoiltaan kilpailukykyinen vientitakuutoiminta ja että pitkällä aikavälillä toiminnan tuotoilla pystytään kattamaan toiminnasta aiheutuvat kulut ja takuutappiot. Riskinottoa ohjataan maa- ja takuupolitiikalla. Riskien hallintaa valvoo ja riskienhallinnan menetelmiä kehittää riskienhallintatoiminto, joka on liiketoimintayksiköistä erillään ja raportoi toimitusjohtajalle. Vastuu riskinotosta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä on liiketoimintayksiköillä. Luotto- ja takausriskit Kotimaan rahoitustoiminnan luottoriskien hallinta perustuu yrityskohtaiseen luottoriskin arviointiin, jossa arvioidaan yrityksen toiminnalliset riskit ja vakuusriskit. Finnveran kotimaisessa rahoitustoiminnassa on käytössä 8-portainen riskiluokitusjärjestelmä, jonka piirissä ovat kaikki kotimaisen rahoitustoiminnan asiakkaat. Kaikilla asiak - kailla on asiakasvastuuhenkilö, joka vastaa asiakkaan riskiluokituksesta rahoituspäätöksiä tehtäessä. Riskiluokitusta päivitetään vähintään kahden vuoden välein. Vastaavalla tavalla arvioidaan ja ylläpidetään käytettävissä olevien vakuuksien vakuusarvoja. Yritysten ympäristöriskien arviointi on myös yksi arvioinnin kohde. Riskinottoa ohjataan kotimaiselle rahoitustoiminnalle asetetuilla riskinottotavoitteilla, joissa otetaan huomioon sekä yritysten liiketoiminnallinen riski että vakuusriski. Riskinottotavoitteet jaetaan konttoritasolle ja riskinoton kehittymistä seurataan kuukausittain. Tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon muun muassa yhtiön omistajapoliittiset tavoitteet kannattavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden suhteen. Riskien hallinnan keskeiset mittarit ovat voimassa olevien vastuiden jakauma ja muutos riskiluokittain, vastuukannan ja myönnetyn rahoituksen riskinottoprosentti sekä toteutuneet luottotappiot. Vientitakuuriskit Ulkomaista riskinottoa ohjataan maa- ja takuupolitiikalla. Maariskiarvion perusteella maat luokitellaan seitsemään maaluokkaan kuten yleisesti OECD-maissa. Yksittäiset, samassakin maaluokassa olevat maat eroavat huomattavastikin toisistaan. Tästä syystä kullekin maalle määritellään erikseen maapolitiikka, joka muodostaa perustan riskinotolle. Maaluokan määräytymiseen vaikuttavat arvio maan kyvystä hoitaa ulkoiset velvoitteensa, odotukset maan talouden tulevasta kehityksestä, poliittinen vakaus ja lainsäädännöllinen ympäristö. Maaluokka vaikuttaa hinnoitteluun, vaadittaviin vastavakuuksiin sekä Finnveran kyseisen maan takuupolitiikkaan. Pankkiriskien oton perustan muodostaa maan pankkijärjestelmän arviointi sekä yksittäisten pankkien riskianalyysit ja riskiluokitus. Pankkeja arvioitaessa huomioidaan sekä kvalitatiiviset että kvantitatiiviset tekijät. Kullekin pankille määritetään pankkikohtaiset riskinoton linjaukset. Yritysriskinotto perustuu yrityksen johdon, liiketoiminnan ja talouden analyysiin. Pienissä ja kestoltaan lyhytaikaisissa takuissa analyysi voi olla suppeampi. Analyysin lopputuloksena syntyy sisäinen riskiluokitus, joka osittain vastaa kansainvälisten luokituslaitosten käyttämää riskiluokitusmenetelmää. Osana takuutoiminnasta aiheutuvien riskien arviointia on ympäristöriskien arviointi. Siinä kaikkien merkittävien takuuhankkeiden mahdolliset ympäristövaikutukset arvioidaan ja hankkeelle määritellään ympäristöluokitus. Maaluokitus kattaa kaikki riskin kohteena olevat maat. Pankki- ja yritysriskiluokitus kattaa yli 95 prosenttia kaupallisista riskeistä. Takuupolitiikassa täsmennetään kulloinkin vaadittavan analyysin perusteellisuus sekä asete- Kotimaan rahoitustoiminta Myönnetty rahoitus riskiluokittain Yhteensä 770,2 Me Kotimaan rahoitustoiminta Luotto- ja takaustappiot, e A 1 0,4 % A 2 4,1 % A 3 17,1 % B 1 33,2 % B 2 38,8 % B3 6,4 % C 0,0 %

16 Riskien hallinta Ulkomainen riskinotto Takuuvastuut maaluokittain yhteensä 2 561,4 Me Maaluokka 1 15 % Maaluokka 2 6 % Maaluokka 3 17 % Maaluokka 4 32 % Maaluokka 5 9 % Maaluokka 6 17 % Maaluokka 7 4 % 1 paras, 7 huonoin Ulkomainen riskinotto maksetut korvaukset, e taan riskiluokkakohtaisia riskinoton rajoituksia. Tarvittaessa myös toimialakohtaisia linjauksia ja rajoituksia asetetaan liian suurten keskittymien hallitsemiseksi. Riskinottoa rajoittavien linjausten lisäksi riskejä hallitaan erilaisin riskien suojaustoimenpitein. Näitä ovat muun muassa takaukset, jälleenvakuutukset ja luottojohdannaiset. Suojaustoimenpiteiden käyttö mitoitetaan toisaalta yksittäisten riskien ja toisaalta keskittymien vähentämistarpeiden avulla. Myös kustannukset pyritään sovittamaan mahdollisimman hyvin yhteen perittävien takuumaksutasojen kanssa. Markkinariskit Luototustoimintaan liittyviä korko- ja valuuttakurssiriskejä hallitaan hallituksen päättämän ohjeistuksen mukaan. Riskejä seurataan ja poistetaan keinoin, jotka soveltuvilta osiltaan ovat samoja kuin Rahoitustarkastuksen valvomissa luottolaitoksissa. Asiakkaat ovat yleensä valinneet luottoihinsa sidotun vaihtuvan viitekoron (92 prosenttia antolainakannasta on sidottu euribor-korkoihin). Tämän johdosta yhtiölle otetut lainat sidotaan korkoriskin hallitsemiseksi vastaavasti vaihtuvaan viitekorkoon, tarvittaessa koronvaihtosopimusten avulla. Vientitakuutoiminnasta johtuviin dollarimääräisiin korvauksiin on varauduttu ja niihin liittyvää valuuttakurssiriskiä on pienennetty siten, että näitä takuita myönnettäessä saadut dollarimääräiset takuumaksut on suurelta osin pidetty valuuttatalletuksissa. Muut riskit Finnveran toimintaan liittyvät muut riskit on niiden hallinnan vastuuttamiseksi liiketoiminta- ja tukiyksiköille jaettu dokumentti- ja tuoteriskeihin, operatiivisiin riskeihin sekä strategiseen riskiin. Liiketoimintastrategian mukaan näitä riskejä vältetään Ulkomaisten yritysten ja kotimaisten telakoiden kaupalliset 0 vastuut riskiluokittain Yhteensä Me Ulkomainen riskinotto Pankkien kaupalliset vastuut riskiluokittain Yhteensä 252 Me A 1 0 % A 2 6 % A 3 4 % B 1 21 % B 2 30 % B3 37 % C 0 % D 0 % Ei luokiteltu 2 % P 1 0 % P 2 15 % P 3 0 % P 4 32 % P 5 11 % P 6 39 % P 7 3 % Ei luokiteltu 0 % 14

17 Hopeinen kuu öljyväri 112 x 180 cm, Nanna Susi 15

18 Toimintaympäristö Kotimaan rahoitustoiminta Myönnetty rahoitus toimialoittain Yhteensä 770,2 Me Maaseutuelinkeinot 0,9 % Teollisuus 60,2 % Matkailu 5,7 % Liike-elämän palvelut 19,6 % Kauppa- ja kuluttajapalvelut 13,6 % Ulkomainen riskinotto Myönnetyt takuut tuotteittain Yhteensä 1 708,8 Me Ostajaluottotakuu 78,8 % Luottoriskitakuu 14,3 % Remburssitakuu 6,5 % Investointitakuu 0,4% Maailmantalouden kasvu epävakaalla pohjalla Maailmantalouden kasvu näytti nopeutuvan vuoden 2002 alussa, mutta kasvunäkymät heikkenivät vuoden toisella puoliskolla. Teollisuustuotannon kasvusta huolimatta investointitoiminta ei lähtenyt käyntiin vuoden 2002 aikana. Osakemarkkinoiden alavire vahvisti epäilyt, ettei talouskasvu ollut kestävällä pohjalla. Yleistä epävarmuutta lisäsi vuoden 2002 aikana maailmanpoliittisen tilanteen kärjistyminen Irakin sodanuhan vuoksi. Raakaöljyn hinta pysytteli vuoden alussa US-dollarissa tynnyriltä, mutta nousi jo maaliskuun alusta yli 20 dollarin. Vuoden lopulla öljyn hinta kipusi yli 30 dollarin. Vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen euron vaihtokurssi alkoi vahvistua dol lariin nähden. Euron hinta oli vuoden lopulla 20 prosenttia alkuvuotta korkeammalla tasolla. Euroalueen talouskasvu hiipui Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi maailmantalouden kasvun yltäneen vuonna 2002 hieman edellisvuotta korkeammaksi 2,8 prosenttiin. Teollisuusmaiden kasvu jäi 1,7 prosenttiin. Teollisuusmaiden kasvua piti yllä Yhdysvaltojen talous 2,2 prosentin kasvuvauhdilla euroalueen kasvun jäätyä vajaaseen prosenttiin. Yhdysvalloissa keskuspankki pyrki tukemaan kulutuskysyntää laskemalla ohjauskoron ennätyksellisen alas, 1,25 prosenttiin. Euroopan keskuspankin korkopolitiikka on Yhdysvaltoja tiukempi, sillä ohjauskorko laskettiin 2,75 prosenttiin. Euroopassa talouskasvu nojaa vientiin, jota uhkaa vahvistuva euro. Pörssikurssien alamäki oli Euroopassa jyrkempi kuin Yhdysvalloissa. Euroopassa pörssien alamäki vaikuttaa rahoituslaitoksiin ja heikentää pankkien taseita. Saksan talousvaikeudet heijastuvat ennen pitkää koko Euroopan alueelle, KIE-maat mukaan lukien, sillä onhan Saksa merkittävin kauppakumppani useille Euroopan maille. Hitaan talouskasvun ja rakenteellisten jäykkyyksien vuoksi työttömyysluvut lähtivät nousuun alueen suurimmissa talouksissa Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. Myös julkisen sektorin menot näissä maissa kasvoivat uhaten EU:n kasvuja vakaussopimuksen rajoja. Nousevat markkinat odottavalla kannalla Maailmantalouden heikko tilanne yhdistettynä poliittiseen epävakauteen ja viime vuosien kriiseihin nousevilla markkinoilla on vaimentanut pääomien suuntautumista poliittisen riskin maihin. Vuonna 2002 nettopääomaliikkeet teollisuusmaiden ulkopuolelle jäivät alhaisimmalle tasolle kymmeneen vuoteen, noin 125 miljardiin USdollariin. Pääomavirroista vastaa pääosin yksityinen sektori, sillä julkiset virrat ovat vain 10 prosenttia pääomaliikkeistä. Pankkien nettoluotonanto nouseville markkinoille lisääntyi hieman edellisvuosista. Suorat sijoitukset muodostivat pääomavirroista lähes 100 miljardia US-dollaria. Suorista sijoituksista hyötyivät ennen kaikkea Kiina ja jotkut Etelä-Amerikan maat. Laajemmat aluekohtaiset katsaukset löytyvät osoitteesta kohdasta Finnvera Oyj/talous/vuosikertomus Kotimaassa pk-yritysten suhdannetilanne heikentyi Työllisyyden kasvu hidastui Suomessa ja yleinen talouskehitys heikkeni vuonna Vuodesta näyttää kansainvälisen talouden heikon tilanteen vuoksi tulevan myös hitaan kasvun vuosi. Suomen talouden arvioidaan kasvaneen vuonna 2002 noin 1,5 prosenttia. Suomi näyt tää kestäneen kohtuullisesti kansainvälisen kysynnän heikkouden. Teollisuustuotanto kääntyi lievään nousuun vuonna Myös yksityinen kulutus on kasvanut ja kasvun ennakoidaan jatkuvan vuoden aikana. Koko vuoden talouskasvuksi ennakoidaan noin 2,5 prosenttia. Heikko talouskasvu ei ole vielä lisännyt työttömyyttä. 16

19 Pk-yritysten suhdannetilanne on tällä hetkellä tavanomaista heikompi. Erityisesti vienti on ollut heikkoa. Tilauskanta kääntyi vuoden 2002 lopulla uudelleen laskuun ja kapasiteetin käyttöaste aleni. Myös suhdannenäkymät alkuvuodelle ovat selvästi synkentyneet. Toisaalta pk-yritysten talous on edelleen suhteellisen hyvässä kunnossa, ja niiden kyky kestää heikkenevää talouskehitystä on huomattavasti parempi kuin viime vuosikymmenellä. Toimialakatsaukset löytyvät osoitteesta kohdasta Finnvera Oyj/talous/ vuosikertomus Kotimaan rahoitustoiminta Rahoituskanta, teollisuus Yhteensä 1 178,4 Me Myönnetty rahoitus toimialoittain Milj. euroa Maaseutuelinkeinot 7,1 5,8 3,9 4,8 Teollisuus 463,5 462,8 476,2 356,5 Matkailu 44,1 43,2 40,5 36,4 Liike-elämän palvelut 150,5 108,2 101,9 79,2 Kauppa- ja kuluttajapalvelut 105,0 88,3 66,0 51,7 Yhteensä 770,2 708,3 688,5 528,6 Elintarvikkeiden valmistus 7,4 % TeVaNaKe-valmistus 4,2 % Puuhun perustuva valmistus 17,3 % Kemiallisten, kumi- ja muovituotteiden valmistus 6,8 % Metallituotteiden valmistus 30,7 % Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 11,2 % Muu teollisuus 22,4 % Muuhun teollisuuteen sisältyy mm. paperituotteiden valmistus, viestintäteollisuus, huonekalujen sekä lasi-, savi- ja kivituotteiden valmistus. Ulkomainen riskinotto Finnveran maaluokitus Erinomainen maksukyky 2 Hyvä maksukyky 3 Riittävä maksukyky 4 Kohtalainen maksukyky 5 Välttävä maksukyky 6 Heikko maksukyky 7 Erittäin heikko maksukyky 7 Vain lyhyen maksuajan takuita 7 Takuita ei myönnetä 17

20 Kotimaan rahoitustoiminta Kotimaan rahoitustoiminta Myönnetty rahoitus asiakasryhmittäin Yhteensä 770,2 Me Mikroyritykset 26,9 % Muut pk-yritykset 60,1 % Suuret yritykset ja muu liiketoiminta 13,0 % Kotimaan rahoitustoiminta Myönnetyt lainat, takaukset ja takuut Yhteensä 770,2 Me Finnvera myönsi Suomessa toimiville yrityksille vuonna 2002 yhteensä 770,2 miljoonaa euroa riskirahoitusta. Rahoituksen avulla vaikutettiin noin uuden työpaikan sekä noin uuden yrityksen syntyyn. Kotimainen rahoituskanta oli 2,0 miljardia euroa. Rahoituskanta sisältää laina-, takaus- ja takuukannan lisäksi osakepääomasijoitukset sekä takaus- ja takuusaamiset. Finnveran kotimaan rahoituspalvelut on tarkoitettu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, joissa henkilöstöä on vähemmän kuin 250 ja joiden liikevaihto on enintään 40 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 27 miljoonaa euroa. Näistä alle kymmenen henkilöä työllistävät yritykset ovat mikroyrityksiä. Finnvera voi perustelluista syistä rahoittaa myös suuryrityksiä erityisesti kehitysalueilla. Finnvera voi rahoittaa sekä alkavia että toiminnassa olevia yrityksiä ja yrittäjiä kaikilta toimialoilta lukuun ottamatta varsinaista maatilataloutta. Rahoitusta saavalla yrityksellä tulee olla edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Finnvera toimii yleensä osarahoittajana yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Palveluyritysten rahoitus kasvoi merkittävästi Myönnetyn rahoituksen määrä liike-elämää palveleville yrityksille kasvoi edellisvuodesta 39 prosenttia ja kauppa- ja kuluttajapalveluyrityksille vastaavasti 19 prosenttia. Teollisuusyrityksille myönnetyn rahoituksen määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Eniten rahoitusta myönnettiin metalli- ja konepajateollisuudelle. Lisäksi rahoitettiin merkittävästi elektroniikka- ja sähköteollisuutta sekä puuteollisuutta. Takausten osuus kasvoi pk-yritysten rahoituksessa Kappalemääräisesti Finnveran kotimaan rahoitustoiminnassa tehtiin vuonna 2002 noin myönteistä rahoituspäätöstä (noin 7 500). Tavoitteiden mukaisesti Finnvera lisäsi pk-yritysten riskirahoituksessa takausten suhteellista osuutta. Vuonna 2002 myönnetystä rahoituksesta 54,3 prosenttia oli takauksia tai takuita (53,1). Finnvera osallistuu yritysten rahoittamiseen yhä useammin rahoituksen mahdollistavana osatakaajana pankkien tai muiden rahoituslaitosten myöntämille luotoille. Alueellisesti rahoituksen myöntäminen vaihtelee vuosittain eri alueiden yritysten rahoitus- ja investointitarpeiden mukaan. Muutamat alueellisesti merkittävät hankkeet tai yritykset voivat Lainat 45,7 % Takaukset 47,0 % Takuut 7,3 % Myönnetty rahoitus tuotteittain Milj. euroa Lainat 352,1 332,0 318,6 285,3 Takaukset 361,7 323,1 308,0 198,2 Takuut 56,4 53,2 61,9 45,1 Yhteensä 770,2 708,3 688,5 528,6 Myönnetty rahoitus asiakasryhmittäin Milj. euroa Mikroyritykset 206,8 180,3 177,0 149,6 Muut pk-yritykset 463,1 450,6 425,7 323,6 suuret yritykset ja muu liiketoiminta 100,3 77,4 85,8 55,4 Yhteensä 770,2 708,3 688,5 528,6 18

21 Aaltoilevia vuoria öljyväri 70 x 130 cm, Nanna Susi 19

22 Kotimaan rahoitustoiminta Kotimaan rahoitustoiminta Rahoituskanta asiakasryhmittäin Yhteensä 2 011,5 Me Mikroyritykset 30,4 % Muut pk-yritykset 56,6 % Suuret yritykset ja muu liiketoiminta 13,0 % Kotimaan rahoitustoiminta Rahoituskanta toimialoittain Yhteensä 2 011,5 Me Maaseutuelinkeinot 1,0 % Teollisuus 58,6 % Matkailu 8,8 % Liike-elämän palvelut 20,9 % Kauppa- ja kuluttajapalvelut 10,7 % muuttaa alueellisen rahoituksen myöntämismääriä merkittävästi. Finnvera myönsi rahoitusta edellisvuotta enemmän erityisesti tukialueilla. Rahoitus kasvoi voimakkaasti varsinkin toisella ja kolmannella tukialueella. Maakunnittain rahoituksen määrä kasvoi voimakkaimmin Etelä- Karja lassa, Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Rahoituksen myöntäminen laski eniten Kymenlaaksossa, Itä-Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa. Pienten ja keskisuurten yritysten riskirahoitus on Finnveran keskeinen tehtävä. Myönnetystä rahoituksesta 87 prosenttia suuntautui pk-yrityksille, joille myönnetty rahoitus kasvoi edellisestä vuodesta 6,2 prosenttia. Myönnetystä rahoituksesta henkilöä työllistävien yritysten osuus oli 60,1 prosenttia (63,6). Rahoituksen kysyntä oli vilkasta liiketoimintasiirroissa ja sukupolvenvaihdoksissa, joihin myönnettiin yrittäjälainoja yhteensä 679 kap paletta. Nuorten (18 30-vuotiaiden) omistamille yrityksille myönnettiin rahoitusta yhteensä 18,9 miljoo naa euroa. Uusia työpaikkoja rahoitetuissa nuorten omistamissa ja johtamissa yrityksissä syntyi 883. Suurille yrityksille (vähintään 250 henkilöä työllistäville) ja muuhun liiketoimintaan, johon kuuluvat kiinteistö- ja kehitysyhtiöt sekä pääomasijoitusrahastot, myönnetty rahoitus oli 13 prosenttia koko myönnetystä rahoituksesta (10,8). Vuoden 2002 lopussa Finnveran kotimaan rahoituskanta oli 2,0 miljardia euroa, jossa on kas vua edelliseen vuoteen 8,9 prosenttia. Lainakannan kasvu on ollut hitaampaa kuin takauskannan kasvu, koska Finnvera on siirtänyt toiminnan painopistettä takausten ja takuiden suuntaan. Takausten ja takuiden osuus rahoituskannasta oli vuoden lopussa 34,1 prosenttia (29,7). Rahoituskanta kasvoi nopeimmin Päijät- Hämeessä, Satakunnassa ja Itä-Uudellamaalla. Rahoituskanta laski lievästi Etelä-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Ahvenanmaalla. Asiakkaiden määrä väheni Finnveralla oli vuoden 2002 lopussa asiakasta (26 761), jossa on vähennystä edelliseen vuoteen noin 4 prosenttia. Asiakkaista mikroyrityksiä oli , muita pk-yrityksiä sekä suuria ja muuhun liiketoimintaan kuuluvia yrityksiä 377. Asiakasmäärät vähenivät lähes kaikissa maakunnissa lukuun ottamatta Kainuuta ja Satakuntaa. Asiakasmäärien lasku johtui mikroyritysten määrän vähenemisestä, joissa muutos edelliseen vuoteen oli -5,8 prosenttia. Sen sijaan muissa pkyrityksissä asiakasmäärä lisääntyi 6,9 prosentilla. Asiakasmäärän väheneminen mikroyrityksissä johtuu 90-luvun puolivälissä runsaasti myönnetyistä pien- ja naisyrittäjälainoista, joita mak setaan nyt takaisin. Uusia asiakkaita Finnvera sai edellisvuotta enemmän eli (3 615). Vuoden 2002 aikana työllisyyden paraneminen hidastui selvästi verrattuna edellisiin vuosiin. Rahoituskanta tuotteittain Milj. euroa Muutos-% Lainakanta 1 261, ,1 2,5 Takauskanta 626,1 495,9 26,3 Takuukanta 59,4 53,1 11,9 Osakepääomasijoitukset 57,9 57,9 0,0 Takaus- ja takuusaamiset 6,4 8,9-28,1 Yhteensä 2 011, ,9 8,9 Rahoituskanta asiakasryhmittäin Milj. euroa Muutos-% Mikroyritykset 611,5 575,6 6,2 Muut pk-yritykset 1 137, ,9 7,7 Suuret yritykset ja muu liiketoiminta 262,5 215,4 21,9 Yhteensä 2 011, ,9 8,9 20

23 Kone-, laite- ja rakennusinvestointien vähentyessä Finnveran rahoitus koh distui enemmän käyttöpääomaan ja aineettomiin investointeihin. Tästä syystä uusia työpaikkoja syntyi (10 685). Myös aloittavien yritys ten määrä laski hieman kappaleeseen (2 357). Työpaikkoja vuonna 2002 Finnveran rahoitusta saaneissa yrityksissä oli yhteensä (54 629), missä on kasvua edelliseen vuoteen 3,2 prosenttia. Tukialueille myönnetty rahoitus kasvoi Finnveran rahoituksen suhteellinen osuus maakunnan yrityskannasta on suurimmillaan Lapissa, Pohjois-Savossa sekä Kainuussa. Pienimmät suhteelliset osuudet ovat Helsingissä ja Uudellamaalla. Finnvera myönsi kehitysalueilla vuonna 2002 rahoitusta yhteensä 383,4 miljoonaa euroa (341,2). Rahoituksesta alueellisia korko tu ki lainoja oli 104,3 miljoonaa euroa. Korko tuen ansiosta yrityksillä on kansallisilla tukialueilla mahdollisuus saada edullisempaa rahoitusta investointeihin ja käyttöpääomaan. Aluepoliittisesti porrastettu luotto- ja takaustappiokorvaus lisää myös Finnveran riskinottomahdollisuuksia erityisesti heikoimmin kehittyneillä alueilla. EU:n alue- ja pk-yrityspoliittisen rahoitus - tuen välittäminen jatkuu Kotimaan rahoitustoiminta Asiakasmäärät, kpl Finnvera aloitti huhtikuussa 2001 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea sisältävien lainaohjelmien käytön Itä- ja Pohjois-Suomen tavoitealueella 1 sekä Länsi- ja Etelä-Suomen tavoitealueella 2. Tavoitealueilla Finnvera voi myöntää lainoja pienille ja keskisuurille yrityksille tavanomaista alhaisemmalla korolla, ottaa suurempaa riskiä ja hyväksyä yrityksiltä heikompia vakuuksia. Näitä korkotuettuja lainoja myönnettiin pkyrityksille 95,6 miljoonaa euroa (83,6), joista Itäja Pohjois-Suomeen 57,2 miljoonaa euroa (51,8). Finnveran EAKR-rahoituksella vaikutettiin 867 (563) uuden yrityksen ja noin (3 500) uuden työpaikan syntymiseen tavoitealueilla. Osalle pk-yrityksille myönnettäviin Finnveran takauksiin on mahdollista saada Euroopan investointirahaston (EIR) vastatakaus. Vastatakauksen ansiosta takauksen provisio on normaalia alhaisempi ja Finnvera voi taata luotosta normaalia suuremman osuuden. Näitä alle henkeä työllistäville yrityksille myönnettäviä takauksia myön nettiin 54 miljoonaa euroa (124,9) EIR:n kasvutakausohjelmaan liittyvien takausten myöntäminen vähentyi Finnveran saamien valtuuksien loputtua. Lokakuussa 2002 Euroopan inves tointi rahaston kanssa allekirjoitetun uuden sopimuksen mukaan Finnvera voi myöntää kasvutakauksia vuoden loppuun kestävällä so pimuskaudella yhteensä 131 miljoonaa euroa Mikroyritykset 82,0 % Muut pk-yritykset 16,5 % Suuret yritykset ja muu liiketoiminta 1,5 % Kotimaan rahoitustoiminta Uudet asiakkaat, kpl 2002 Mikroyritykset Muut pk-yritykset Suuret yritykset ja muu liiketoiminta Asiakasmäärien kehitys Kpl Mikroyritykset Muut pk-yritykset suuret yritykset ja muu liiketoiminta Yhteensä