Finnveran vuosikertomus 2002 julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Finnveran vuosikertomus 2002 julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi."

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2002

2 Finnveran vuosikertomus 2002 julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Osavuosikatsaus ajalta julkaistaan Myös osavuosikatsaus on saatavana kolmella kielellä. Julkaisuja voi tulostaa Finnveran Internet-sivuilta osoitteesta Suomen- ja englannikielisiä vuosikertomuksia voi tilata Finnveran tiedotuksesta, puhelin , faksi ,

3 Sisältö Finnvera lyhyesti 2 Toimitusjohtajan katsaus 4 Finnveran strategia 6 Ympäristö- ja julkisuuspolitiikka 11 Riskien hallinta 13 Toimintaympäristö 16 Kotimaan rahoitustoiminta 18 Ulkomainen riskinotto 25 Henkilöstö 32 Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus Konsernin tunnusluvut Konsernin tuloslaskelma Konsernin tase Konsernin rahoituslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahoituslaskelma Liitetiedot Voitonjakoehdotus Tilintarkastuskertomus Hallintoneuvoston lausunto Tilastotietoja 66 Hallinto 72 Neuvottelukunnat 80 Yhteystiedot 84

4 Finnvera lyhyesti Kotimaan rahoitustoiminta Myönnetyt lainat, takaukset ja takuut, Me Lainat Takaukset Takuut 2002 Ulkomainen riskinotto Myönnetyt takuut alueittain, Me Aasia IVY Keski- ja Itä-Eurooppa Latinalainen Amerikka Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka Saharan eteläpuolinen Afrikka Teollisuusmaat Finnvera Oyj on valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka kehittää suomalaisten yritysten kotimaan toimintoja sekä edistää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä tarjoamalla erityisrahoituspalveluja. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA). Finn vera toimii myös Euroopan unionin rahoituksen välittäjänä suomalaisille pk-yrityksille. Finnvera Oyj aloitti toimintansa , jolloin Kera Oyj sulautettiin ja Valtiontakuukeskuksen liiketoiminta liitettiin Finnvera Oyj:hin. Missio Finnvera Oyj:llä on markkinoita täydentävänä riskirahoittajana lain mukaan kolme päätehtävää: pk-yritysten riskirahoitus ja kehittäminen yritysten kansainvälistäminen ja viennin edistäminen valtion elinkeino- ja aluepoliittisten toimen - piteiden edistäminen. Tehtäviään Finnvera toteuttaa ensisijaisesti rahoituksen keinoin. Yhtiö myöntää lainoja yrityksille ja yrittäjille sekä takauksia ja vientitakuita yrityksille ja rahoittajille. Finnveran toimintaa säätelevät seuraavat lait: laki valtion erityisrahoitusyhtiön perustamiseen liittyvistä järjestelyistä 442/1998 laki valtion erityisrahoitusyhtiöstä 443/1998 laki Valtiontakuurahastosta 444/1998 laki erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaus - toiminnasta 445/1998 vientitakuulaki 422/2001 laki ympäristösuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakauksista ja vientitakuista 609/1973 valtiontakauksiin liittyvät lait 375/63, 573/72, 1149/91 ja 594/92 Kauppa- ja teollisuusministeriön ohjaus ja valvonta Kauppa- ja teollisuusministeriö on määritellyt Finn veralle omistaja- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet ja mittarit vuosittain. Omistajapoliittisilla mittareilla arvioidaan yhtiön toiminnan tehokkuutta, elinkeinopoliittisilla mitta reilla Finnveran onnistumista rahoitusmarkkinoiden toiminnassa esiintyvien puutteiden korjaajana sekä vaikuttavuutta pk-yritysten kehittämisessä, yritysten kansainvälistämisessä sekä viennin ja valtion aluepoliittisten tavoitteiden edistämisessä. Omistajaja elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteu tumisesta tarkemmin sivuilla Yhtiön myöntämien lainojen ja takausten mää rää rajaavat ja suuntaavat valtion talousarviossa ja ministeriön päätöksillä Finnveralle asetetut myön tämisvaltuudet. Myös valtion budjetista yhtiölle tuleva, aluepoliittisesti porrastettu luottoja takaus tappiokorvaus ohjaa osaltaan riskinoton kohdentamista. Selvitys Finnvera Oyj:n perustamisesta ja toiminnan aloittamisesta löytyy osoitteesta kohdasta Finnvera Oyj/esittely/ synty. Arvot Finnveran arvomääritelmä Asiakkaan Arvostama Asiantuntija ilmentää yhtiön tapaa toimia missionsa, visionsa ja strategisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tavoitteessamme olla Asiakkaan Arvostama Asiantuntija kiteytyy Finnveran arvopohja, jonka keskeiset elementit ovat: luottamus ja rehellisyys, asiakashyöty, edelläkävijyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus sekä oman osaamisen jatkuva kehittäminen. Arvojen toteutumista seurataan vuosittain asiakastyytyväisyys- ja sidosryhmätutkimuksin sekä sisäisin ilmapiirikartoituksin. 2

5 Finnveran vuosi 2002 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä kansainvälistymisrahoituksen käyttö laajeni vuoden alusta siten, että kohdemaiksi voidaan hyväksyä ETA-maiden, Puolan, T sekin tasavallan, Unkarin ja Viron lisäksi myös Venäjä, Liettua ja Latvia. Vientitakuissa otettiin vuoden alusta käyttöön hankkeiden ympäristöluokittelua helpottava ympäristölomake ja lahjonnan vastaiset vakuutukset. Sopimus yhteistyöstä Suomen Yrittäjien kanssa Pk-yritysbarometrin tuottamisesta. Yritys-Suomi -verkkopalvelu avattiin yhdessä Finpron, TE-keskusten, Sitran, Tekesin ja Suomen Teollisuussijoitus Oy:n kanssa helmikuussa. Yhtiön hallituksen tekemällä päätöksellä otettiin käyttöön 100 prosentin suvereenin ja poliittisen riskin enimmäistakuukate ja samalla siirryttiin sitä vastaavaan hinnoitteluun ostajaluotto-, luottoriski- ja remburssi - takuissa sekä pankkilainoille myönnettävissä investointitakuissa. Euroopan unionin jäsenmaiden erityisrahoituslaitosten ISLTC:n (Institutions in the European Union Specialising in Long-term Credit) vuosikokous pidettiin Kuopiossa. Yhtiö laski Norjan markkinoilla liikkeeseen kolme joukkovelkakirjalainaa, joiden yhteismäärä oli miljoonaa Norjan kruunua. Finnveran Euroopan aluekehitysrahaston tuen välittämisestä allekirjoitettiin sopimus Suomen ja komission välille. Euroopan investointirahaston kanssa allekirjoitettiin uusi sopimus kasvutakauksen myöntämisestä. Uusi sopimus on voimassa saakka. Euroopan komissio hyväksyi maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin lainaohjelman. Trade Finance -lehden Awards for Excellence lukijaäänestyksessä Finnvera äänestettiin parhaaksi vientitakuulaitokseksi. Finnvera päätti ryhtyä takuunottajiensa suostumuksella julkaisemaan perustiedot merkittävimmistä takuista internet-sivuillaan toimitus- ja takuusopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Julkistaminen koskee yli kahden vuoden maksuajan vientitakuita silloin, kun Finnveran kattama osuus pääomasta on yli 10 miljoonaa euroa. Valtiontalouden tarkastusviraston Finnveraa koskeva tarkastuskertomus valmistui joulukuussa. Raportti julkistettiin Finnveran alue- ja pääkonttorit aluekonttori alue- ja pääkonttori Avainluvut Konserni konserni Milj. euroa Liikevaihto 153,2 157,3 Liikevoitto tai -tappio 24,9 34,5 Rovaniemi % liikevaihdosta 16,2 21,9 Taseen loppusumma 1 534, ,8 Vastuut kokonaisuudessaan 4 628, ,7 Finnveralla on edustustot Brysselissä ja Pietarissa. Vaasa Kuopio Seinäjoki Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Turku Oulu Lahti Helsinki ja uusimaa Kajaani Mikkeli Lappeenranta Tuotto-kulu -suhde 2,6 2,9 Vakavaraisuussuhde 14,6 15,3 Luottotappiot ja maksetut korvaukset (nettokorvaukset) 31,3 39,5 Luotto- ja takaustappiot 28,1 29,5 Vientitakuukorvaukset 3,2 10,0 Erityistakaustappiot 0,0 0,0 Henkilöstömäärä, keskimäärin

6 Toimitusjohtajan katsaus Elinkeinopoliittiset tavoitteet toiminnan ohjaajina Finnveran neljäs toimintavuosi osoittaa, että yhtiö on löytänyt paikkansa neutraalina, markkinoita täydentävänä erityisrahoittajana niin asiakkaidensa kuin yhteistyökumppaniensa, pankkien ja vakuutuslaitosten keskuudessa. Tästä ovat selkeänä osoituksena erityisesti takausten kysynnän tasainen kasvu sekä uusimpien rahoitustuotteiden, muun muassa sukupolvenvaihdoksiin soveltuvan yrittäjälainan ja pk-yritysten kansainvälistymisrahoituksen hyvä menekki. Myös yhä useampi kansainvälistynyt pk-yritys on alkanut suojautua vientikaupan rahoitusriskeiltä Finnveran vientitakuilla. Vientitakuutoiminnan asiakkaista jo kolmannes oli viime vuonna pk-yrityksiä. Vientitakuuhakemuksia yhtiö sai viime vuonna runsaasti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Takuupäätöksiä tehtiin kuitenkin saman verran kuin vuonna 2001 ja voimaan vientitakuita tuli selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vientikauppa hiljeni vuoden aikana. Toisaalta viennin suurimpien toimialojen, tietoliikenteen ja alusrahoituksen hankekohtaiset vastuumäärät ovat jatkuvasti kasvaneet, mikä on myös kasvattanut riskikeskittymiä ja Finnveran takuuriskiä. Finnvera saavutti suurelta osin sille asetetut elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet rahoitusmarkkinoiden toimintapuutteiden korjaajana, pk-yritysten toimintaedellytysten kehittäjänä ja valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteuttajana. Finnveran asiakasmäärä kääntyi laskuun vuonna 2001 ja samansuuntainen kehitys jatkui kertomusvuonna. Erityisesti pienyritysasiakkaiden määrä väheni, koska 1990-luvun puolivälissä myönnetyt pien- ja naisyrittäjälainat tulivat suurelta osin maksetuiksi. Kertomusvuonna uusia työpaikkoja syntyi noin eli hieman vähemmän kuin edellisvuonna työllistävien investointien kääntyessä laskuun loppuvuodesta. Finnveran rahoituksen työllisyysvaikutus, jota mitataan yhtiön osarahoituksella syntyneiden työpaikkojen määrällä, ei tänä kertomusvuonna täysin toteutunut. Rahoitusta haettiin aiempaa enemmän aineettomien investointien toteuttamiseen ja käyttöpääoman turvaamiseen. Finnveran rahoittamien yritysten henkiinjäämisaste sitä vastoin säilyi kohtuullisen hyvänä kuten edellisenäkin vuonna. Sukupolvenvaihdoksiin ja muihin omistusjärjestelyihin myönnetyllä yrittäjälainalla Finnvera on osaltaan voinut merkittävästi vaikuttaa yritysten toiminnan jatkumiseen ja niissä olevien työpaikkojen säilymiseen eri puolilla maata. Aluepoliittista tehtäväänsä Finnvera toteuttaa niillä valtuuksilla, joita eduskunta sille valtion budjetin kautta antaa. Aluepoliittisina rahoitusinstrumentteina käytettävissämme ovat aluepoliittiset korkotukiluotot ja aluepoliittisesti porrastettu luotto- ja takaustappiokorvaus, joiden ansiosta pystymme ottamaan enemmän riskiä tukialueilla. Nykyisten matalien korkojen aikoina korkotuen merkitys ei tosin ole asiakkaillemme yhtä ratkaiseva kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Finnveran asiakasosuus yrityskannasta on aluepoliittisilla tukialueilla kuten Lapissa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa perinteisesti ollut korkeampi kuin kasvukeskuksissa. Tällainen oli tilanne myös kertomusvuonna, jolloin yhtiö myös saavutti sille asetetut aluepoliittiset tavoitteet. Tukialueille myönnetyn rahoituksen määrä oli samalla tasolla kuin vertailuvuonna

7 Finnveran liiketoiminnallista tulosta vuodelta 2002 voidaan luonnehtia hyväksi. Pitkällä aikavälillä tulos mitä suurimmalla todennäköisyydellä heikkenee. Taloudellinen kasvu niin Suomessa kuin maailmallakin näyttää varsin vaatimattomalta, mikä osaltaan huonontaa Finnveran tulosta odotettavissa olevien luotto- ja takaustappioiden vuoksi. Näyttäisi kuitenkin siltä, että keskipitkällä aikavälillä pystymme hyvinkin saavuttamaan itsekannattavuustavoitteemme eli kattamaan toimintamme tuotoilla toimintamme menot. Asiakas arvojemme ja strategiamme perustana Tavoitteeseemme olla Asiakkaan Arvostama Asiantuntija kiteytyy yhtiön arvopohja, joka keskeiset elementit ovat luottamus ja rehellisyys, asiakashyöty, edelläkävijyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus sekä oman osaamisen jatkuva kehittäminen. Arvomäärittely ohjaa liiketoimintastrategiaamme, jonka keskeisiksi alueiksi on valittu Aikaa asiak kaalle, Henkilöstö voimavarana sekä Kasvu ja kannattavuus. Asiakaspalvelumme kehittämiseksi ja henkilöstömme työskentelyn helpottamiseksi olemme panostaneet tietojärjestelmiemme mittavaan kehittämiseen. Kotimaan ja ulkomaisen riskinoton uusien tietojärjestelmien arvioimme olevan pääosin käytettävissä vuonna, silloin kolmivuotisen intensiivisen kehitystyön tuloksena. Kasvu ja kannattavuus merkitsee Finnveralle itsekannattavuustavoitteen saavuttamista eli kannattavaa ja tehokasta toimintaa. Sen toteutumista mitataan yhtiön kustannustehokkuussuhteella ja vakavaraisuudella. On ilo todeta, että nämä tavoitteet yhtiö on saavuttanut kaikkina neljänä toimintavuotenaan. Erityisrahoitustoiminnan tulevaisuuden näkymät Kauppa- ja teollisuusministeriö arvioi julkisten yrityspalveluorganisaatioiden ja valtion erityistehtäviä toteuttavien yhtiöiden toimintaa määräajoin. Kuluvana vuonna on Finnveran toiminnan arvioinnin vuoro. Arvioinnilla selvitetään Finnveran onnistumista lakisääteisten tehtäviensä hoitamisessa, toiminnan tehokkuutta ja organisaation toimivuutta. Tavoitteena on saada eväitä yhtiön toiminnan kehittämiseen asiakkaittemme parhaaksi. Pitkään jatkuneen epävarman markkinakehityksen vuoksi erityisesti toimintaansa aloittavien yritysten rahoitus on vaikeutunut. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätettyä kuluvan vuoden alussa Suomen Teollisuussijoitus Oy:n, Sitran ja Finnveran tehtäväjaosta alueellisessa pääomasijoitustoiminnassa toimintaansa aloittavien yritysten rahoitusongelmiin on tulossa parannus. Parhaillaan selvitetään, miten osakeyhtiömuotoisesta, alueellisesta pääomasijoittamisesta tehtäisiin Finnveran muuta toimintaa täydentävä työkalu toimintansa alkuvaiheessa olevien yritysten rahoittamisessa. Pankkien tulevat vakavaraisuussäännökset, joita parhaillaan Baselin komiteassa valmistellaan, saattavat kasvattaa Finnveran takausten kysyntää pk-yritysten keskuudessa. Ensisijaisesti säännökset vaikuttavat Finnveran yhteistyökumppanien, markkinaehtoisten rahoittajien toimintaan. Euroopan unionin laajentuminen vaikuttaa omalta osaltaan aluepoliittisen rahoituksen kehitykseen tulevaisuudessa. Odotettavissa on, että Suomeen suuntautuu aikaisempaa vähemmän aluepoliittisia tukivaroja. Oletettavaa on, ettei vähennystä täysimääräisesti voida korvata kansallisista tukivaroista. Aiheellista olisikin eri foorumeilla pohtia aluepoliittisten työvälineiden kehittämistä ja valikoiman laajentamista hyvissä ajoin, jo ennen nykyisen EU-rahoitussopimuskauden päättymistä vuonna Vastikkeellisella tuella, lainoilla ja takauksilla, on jo nyt saavutettu yritystoiminnan kehittämisessä vaikuttavia tuloksia. On nähtävissä, että vastikkeellisen tuen merkitys tulevaisuudessa tulee edelleen kasvamaan. Haluan lausua lämpimät kiitokseni vuoden 2002 tuloksellisesta ja vaikuttavasta toiminnasta asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja Finnveran henkilöstölle. Markku Mäkinen 5

8 Finnveran strategia Finnvera suomalaisten yritysten riskirahoittajana Finnvera Oyj on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö. Yhtiön perustamisesta säädetyssä laissa Finnvera määriteltiin markkinoita täydentäväksi riskirahoittajaksi, jolla on kolme päätehtävää: pk-yritysten riskirahoitus ja kehittäminen, yritysten kansainvälistäminen ja viennin edistäminen ja valtion aluepoliittisten toimenpiteiden edis - täminen. Finnvera toimii myös Euroopan unionin rahoituksen välittäjänä suomalaisille pk-yrityksille. Vientitakuutoiminnassa Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA). Finnveran tehtävät suomalaisen yritys - toiminnan rahoittamisessa Finnveran tavoitteita ja tehtäväkenttää suomalaisten yritysten riskirahoittajana täsmennetään vuosittain kauppa- ja teollisuusministeriön asettamilla elinkeino- ja omistajapoliittisilla tavoitteilla. Tavoitteiden saavuttamista seurataan osittain vuositasolla, osittain pidemmän aikavälin kehityksenä. Elinkeinopoliittiset tavoitteet Elinkeinopoliittisilla tavoitteilla täsmennetään Finnveran lakisääteisiä tehtäviä ja tavoitteita, joita ovat yhtiön toiminnan itsekannattavuus, rahoitusmarkkinoilla esiintyvien toimintapuutteiden korjaaminen, yhtiön toiminnan vaikutus pkyritysten toimintaan, yritysten kansainvälistymiseen ja vientiin sekä valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteutumiseen. Toiminnan itsekannattavuus Kotimaan rahoitustoiminnan menot katetaan yhtiön toiminnasta saatavilla tuloilla. Aikajänteenä on yksi suhdannekierto. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan hallinnointi- ja muut kulut sekä takuu- ja takauskorvaukset katetaan pitkällä aikavälillä (10 20 vuotta) vientitakuiden ja erityistakausten maksutuloilla ja takaisinperintätuotoilla. Rahoitusmarkkinoilla esiintyvien toimi ntapuutteiden korjaaminen Yhtiön onnistumista rahoitusmarkkinoiden toimintapuutteiden korjaajana kartoitetaan vuosittain yhtiön omilla asiakastyytyväisyystutkimuksilla sekä muilla rahoitustutkimuksilla ja -selvityksillä. Tavoitteena on lisätä välitystyyppisten eli yhteistyökumppaneiden, pankkien ja vakuutuslaitosten kautta asiakkaille tarjottavien tuotteiden määrää. Yhtiön toiminnan vaikutus pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan Arviointiperusteena on uusien työpaikkojen määrän kehitys yrityksissä, joiden hankkeissa Finnvera on ollut osarahoittajana. Vaikutusta mitataan myös Finnveran rahoit - tamien alkavien yritysten henkiinjäämisasteella. Yhtiön toiminnan vaikutus yritysten kan sainvälistymiseen ja vientitoimintaan Viennin rahoitusjärjestelmän säilyttäminen kilpailukykyisenä. Vientitakuita käyttävien pk-yritysten määrän kasvattaminen. Pk-yrityksille myönnetyn kansainvälistymisrahoituksen kasvattaminen. Valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteutu - minen yhtiön toiminnassa Aluepoliittisille tukialueille (1, 2 ja 3) myönnettävälle rahoitukselle määritellään vuosittaiset tavoitteet. Omistajapoliittiset tavoitteet Omistajapoliittiset tavoitteet koskevat Finnveran toiminnan tehokkuutta ja vakavaraisuutta. Ne asetetaan yhtiölle vuosittain. Yhtiön toiminnan tehokkuutta mitataan ensisijaisesti kustannustehokkuussuhteella. Yhtiön vakavaraisuuden tulee olla riittävä yhtiön riskinkantokyvyn varmistamiseksi ja rahoituksen hankintakulujen pitämiseksi mahdollisimman kohtuullisina. 6

9 Vihreän veden lähde öljyväri 89 x 126 cm, Nanna Susi 7

10 Finnveran strategia Finnveran toimintakenttä Finnvera Oyj toimii yhteistyössä muiden yritystoiminnan kehittämiseen ja rahoittamiseen keskittyvien Suomen valtion omistamien yritys- ten ja muiden samoihin tavoitteisiin pyrkivien yhteisöjen kanssa. Tällaisia toimijoita ovat TEkeskukset, Tekes, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Sitra ja Finpro. TE-keskukset edistävät alueellisen elinkeinopolitiikan toteuttamista. Ne ovat alueensa kehittäjiä, jotka tarjoavat palveluja elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun tarpeisiin. TE-keskukset opastavat EU-ohjelmien rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä ja tekevät EU-rahoituspäätöksiä. Tekes rahoittaa ja aktivoi yritysten ja tutkimusyksiköiden haastavia tuotekehitys- ja tutkimusprojekteja. Toiminnan tavoitteena on yhteiskunnan hyvinvointi, viennin kasvu ja teollisen pohjan laajentaminen. Suomen Teollisuussijoitus Oy harjoittaa oman pääoman ehtoista sijoitustoimintaa ja tekee sijoituksia pääomarahastoihin ja suoraan kohdeyrityksiin. Sitra pyrkii edistämään Suomen taloudellista hyvinvointia tutkimuksen, innovatiivisen toiminnan, koulutuksen ja yritysrahoituksen keinoin. Sitra tarjoaa rahoitusta alkuvaiheen teknologiayrityksille, kasvuyrityksille ja innovaatioiden kaupallistamiseen. Finpro on suomalaisia yrityksiä palveleva asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on nopeuttaa ja helpottaa suomalaisten yritysten menestymistä kansainvälisillä markkinoilla. Finpro toimii Suomessa ja 51 vientikeskuksessa 39 maassa ympäri maailmaa. Suomalaisten pankkien ja vakuutuslaitosten kanssa Finnvera on solminut yhteistyösopimuksia, joiden mukaan Finnvera osallistuu takauksin riskinjakoon yhteistyökumppaneiden myöntämässä yritysrahoituksessa. Suomalaisyritysten viennin rahoituksessa Finn vera myöntää takuita viennin rahoitusriskeiltä suojautumiseen suomalaisille viejille sekä kotimaisille tai kansainvälisille pankeille ja rahoituslaitoksille. Finnveran visio Finnvera on asettanut toimintansa tavoitteeksi olla vuonna 2006 parasta kansainvälistä tasoa oleva elinkeino- ja aluepoliittinen toimija, joka tarjoaa asiakkailleen kansainvälisesti kilpailukykyiset erityisrahoituspalvelut. Henkilöstön osaaminen on tasolla, joka turvaa kasvun, kannattavuuden ja riskien hallinnan. 8

11 Finnveran toiminnan strategiset painopistealueet Finnveran strategisiksi painopistealueiksi on määritelty Aikaa asiakkaalle Henkilöstö voimavarana sekä Kasvu ja kannattavuus. Asiakas Kotimaan rahoitustoiminnassa Finnveran asiakkaita ovat yrittäjät ja yritysten perustajat sekä toimintaansa aloittavat, kasvavat ja kansainvälistyvät pk-yritykset. Ulkomaisessa riskinotossa asiakkaita ovat suomalaiset yritykset sekä pankit ja rahoituslaitokset kotimaassa ja ulkomailla. Aikaa asiakkaalle -strategian mukaisesti yhtiössä panostetaan asiakaspalveluprosessien, asiakkaan tarpeista lähtevien toimintatapojen ja rahoitusosaamisen kehittämiseen. Asiakkuuksien hallintaa tukee mittava tietojärjestelmien uudistaminen. Finnveran kykyä palvella asiakkaitaan seurataan vuosittain asiakassegmenteittäin kohdistetulla asiakastutkimuksella, jonka tulokset analysoidaan yhtiö-, liiketoimintayksikkö- ja aluekonttoritasolla. Asiakaspalvelua ja -strategiaa järjestelmällisesti kehittämällä vaikutetaan elinkeinopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tiiviimmällä yhteydenpidolla asiakkaisiin yhtiö pääsee jo aikaisessa vaiheessa vaikuttamaan asiakasyritystensä kehittymiseen ja kansainvälistymiseen. Tämä vaikuttaa merkittävien kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävien rahoitushankkeiden määrään ja edistää siten myös Finnveran kannattavuustavoitteiden saavuttamista. Henkilöstö Finnveran henkilöstöllä tulee olla erityisosaamista yritystoiminnan, yritysrahoituksen, vienti- ja projektirahoituksen, maa- ja pankkitutkimuksen, alue- ja elinkeinopolitiikan ja kansainvälisen yritystoiminnan alueilta. Pitkät ja vakinaiset työsuhteet turvaavat ammattitaidon kehittymisen ja mahdollistavat luottamukseen ja kumppanuuteen perustuvat asiakassuhteet. Finnverassa johtamisen välineinä käytetään tasapainotettua tuloskorttia, laadun itsearviointia (EFQM) ja kehityskeskustelukäytäntöä. Yhtiössä on lisäksi käytössä yksikkökohtainen, koko henkilöstöä koskeva tulospalkkiojärjestelmä, joka pääsääntöisesti perustuu kolmen vuoden tarkastelujaksoihin. Kasvu ja kannattavuus Finnveran kasvutavoitteen lähtökohtana on nykyisten tuotteiden laaja-alaisempi hyödyntäminen ja tarjonta sekä uusien rahoituspalvelujen kehittäminen. Esimerkkejä ovat vientitakuiden nykyistä laajempi käyttö kansainvälistyvien pkyritysten keskuudessa, pk-yrityksille kehitetty kansainvälistymisrahoitus ja yrittäjälaina. Kannattavuustavoitteeseen pyritään panostamalla asiakaspalveluprosessin laatuun ja riittävään resursointiin. Välirahoitustuotteiden harkittu ja menestyksekäs käyttö tuo osaltaan kannattavuutta. Liiketoiminnassa voimavarat keskitetään strategian painoalueille ja kannattaviin palveluihin. Vientitakuutoiminnassa pyritään pitkällä aikavälillä itsekannattavuuteen. 9

12 Valoa kohti öljyväri 70 x 130 cm, Nanna Susi 10

13 Ympäristö- ja julkisuuspolitiikka Ympäristöpolitiikka Finnveran ympäristö- ja julkisuuspolitiikka perustuu yhtiön asemaan markkinoita täydentävänä, valtion omistamana erityisrahoitusyhtiönä. Kes - tä vän kehityksen periaate on osa yhtiön liiketoimintastrategiaa pk-yritysten riskirahoituksessa, yritysten kansainvälistämisessä ja vientitakuutoiminnassa. Kotimaan rahoitustoiminnassa Finnvera toi - mii Suomen ympäristölainsäädännön mukaisesti. Lisäksi Finnvera pyrkii ympäristölainoilla ja -takauk silla rohkaisemaan suomalaisia pk-yrityksiä ympäristöinvestointien tekemiseen. Finnveran vientitakuutoiminnan ympäristöpolitiikka perustuu yhtiön asemaan Suomen virallisena vientitakuulaitoksena, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää Suomen taloutta hyödyttävää vientiä ja kansainvälistymistä. Finnvera noudattaa ympäristöpolitiikassaan samoja käytäntöjä kuin vientitakuulaitokset Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa. Finnvera osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön. Yhteistyötahoista on merkittävin OECD:n kauppakomitean alainen vientiluotto- ja vientitakuutyöryhmä. Yksi ryhmän tehtävistä on yh teisten ympäristöperiaatteiden luominen ja kehittäminen. Ympäristövaikutuksien arviointi osa vientihankkeen kokonaisriskin arviointia Finnvera sisällyttää takaamiensa hankkeiden ympäristövaikutukset hankkeen kokonaisriskin arviointiin. Finnveran hallitus hyväksyi vienti takuutoiminnan ympäristöperiaatteet ja hankkeiden ympäristöluokittelumenetelmän jo syksyllä Vientitakuuhankkeiden ympäristöluokittelu on ollut järjestelmällisesti käytössä vuoden 2001 alusta. Mahdolliset ympäristövaikutukset selvitetään kaikissa vientihankkeissa, joihin liittyvän luoton takaisinmaksuaika on kaksi vuotta tai enemmän. Finnveran ympäristöarvioinnissa otetaan huomioon paikallisen ympäristölainsäädännön vaatimukset ja kansainväliset säännökset. Finnvera käyttää hankkeiden ympäristövaikutusten arviointiin myös Maailmanpankin, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) tai EU:n vastaavia kriteereitä. Vientihankkeet luokitellaan kolmeen ympäristöluokkaan. Ympäristöluokkaan A kuuluvalla hankkeella voidaan katsoa olevan merkittäviä potentiaalisia ympäristövaikutuksia. Hankkeita ovat huomattavat teollisen tuotannon laajentamiset tai infrastruktuurihankkeet, joilla on merkittäviä potentiaalisia vaikutuksia päästömääriin, luonnonvarojen käyttöön tai sosiaalisiin olosuhteisiin. Perusteeksi riittää myös hankkeen sijainti suojelullisesti tärkeällä alueella. Ympäristöluokkaan B kuuluvalla hankkeella on kohtalaisia ympäristövaikutuksia. Näitä hankkeita ovat ympäristön kannalta herkällä tai riskialttiilla toimialalla toteutettavat, mittakaavaltaan pienehköt hankkeet, esimerkiksi tuotannon laajentaminen. Ympäristöluokkaan C kuuluvalla hankkeella katsotaan olevan hyvin vähän, jos lainkaan ympäristövaikutuksia. Yksittäiset kone-, laite-, varaosa- ja kuljetusvälinetoimitukset ovat yleensä tällaisia hankkeita. Ympäristöluokkiin A ja B kuuluvista hankkeista edellytetään päätösesityksen yhteydessä kuvausta hankkeen potentiaalisista ympäristövaikutuksista. Ympäristöluokkaan C kuuluvista hankkeista ei edellytetä erillistä ympäristövaikutusten arviointia, mutta vientitakuun myöntämisen ehtona voi tapauskohtaisesti olla lisäselvitysten toimittaminen. Yhteiskuntavastuu ja eettiset kysymykset Finnvera kiinnittää asiakasyritystensä huomiota OECD:n monikansallisille yhtiölle antamiin, vastuullista toimintaa koskeviin suosituksiin. Finnvera edellyttää myös OECD:n kesällä 2001 hyväksymän julkilausuman mukaisesti, että köyhimpiin, ylivelkaantuneihin maihin (HIPC) suuntautuvien vientihankkeiden tulee edistää maan taloudellista tai sosiaalista kehitystä. Suomi on hyväksynyt OECD:n lahjonnanvastaisen konvention ja julkilausuman lahjonnan kitkemiseksi vientihankkeista, joihin myönnetään julkisesti tuettuja vientitakuita tai vientiluottoja. Finnvera otti vuoden 2002 alussa käyttöön lahjonnan vastaiset vakuutukset, jotka viejän ja rahoittajan tulee allekirjoittaa takuuhakemuksen yhteydessä. 11

14 Ympäristö- ja julkisuuspolitiikka Julkisuuspolitiikka Finnveraa koskevia julkisuussäännöksiä sisältyy sekä valtion erityisrahoitusyhtiöstä annettuun lakiin (443/1998) että vuonna 2001 voimaan tulleeseen vientitakuulakiin (422/2001). Valtion erityisrahoitusyhtiönä Finnvera noudattaa luottolaitoksiin verrattavaa salassapitovelvollisuutta. Ns. pankkisalaisuuden periaatteen mukaisesti mitään tietoja, joiden perusteella asiakas voidaan yksilöidä, ei anneta julkisuuteen ilman asiakkaan lupaa. Vientitakuutoiminta Finnveran vientitakuutoimintaa ohjaavat sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki että salassapitovelvollisuus, josta säädetään Finnveran yhtiölaissa. Luotonantoon sekä takaus- ja takuutoimintaan liit tyvä dokumentaatio ja niiden liitetiedot eivät ole julkisia asiakirjoja. Yhtiö ei anna tietoja vienti takuista eikä asiakassuhteesta ilman asiakkaan suostumusta. Asiakkaalla on oikeus kieltää tietojen julkaiseminen, eikä takuupäätöksen ehdoksi voi asettaa julkaisuluvan antamista. Vientitakuutoimintaa ohjaavat periaatteet, kuten Finnveran ympäristöpolitiikka, ympäristöluokitteluperiaatteet samoin kuin maapolitiikka, kuuluvat julkisuuslain mukaisen julkisuuden piiriin. Suomi on hyväksynyt vuoden 2002 alusta OECD-maiden yhteisesti hyväksymät ympäristölinjaukset, joiden mukaan Finnveran on julkaistava vuosittain Suomen julkisuuslainsäädännön mukaisesti tietoja ympäristöluokkiin A ja B kuuluvista hankkeista siinä laajuudessa kuin Suomen lainsäädäntö sen sallii. Perustiedot merkittävistä hankkeista julki jälkikäteen Finnveran hallitus päätti joulukuussa 2002, että Finnvera ryhtyy julkaisemaan perustietoja merkittävimmistä vientitakuuhankkeista toimitussopimuksen ja takuusopimuksen allekirjoittamisen jälkeen takuuosapuolten suostumuksella, jolloin viejien kilpailuasemaa ei vaaranneta. Julkistaminen koskee keskipitkän ja pitkän (yli kaksi vuotta) maksuajan vientitakuita silloin, kun Finnveran kattama osuus luoton pääomasta on yli 10 miljoonaa euroa. Hankkeesta julkaistaan viejä, luotonantaja, ostajan maa, vienti kauppa/-hanke, taattu määrä ja hankkeen ympäristöluokka. Vuoden alusta lähtien takuunottajilta pyydetään lupaa mainittujen tietojen julkaisemiseen takuun voimantulon yhteydessä. 12

15 Riskien hallinta Finnveran riskien hallinta pyrkii varmistamaan yhtiön toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi vaadittavan riskinottokyvyn säilymisen pitkällä aikavälillä. Riskien hallinnan keskeisenä lähtökohtana on luottoriskin hallittu ottaminen ja muiden riskien poistaminen tai niiltä suojautuminen. Kotimainen rahoitustoiminta perustuu lakiin valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta. Yhtiön tulisi muun muassa riskien hallinnan keinoin pystyä itsekannattavaan toimintaan, jonka mukaisesti yhtiön tulee tuloksellaan yli suhdannekierron kattaa Finnveran oma osuus syntyvistä luotto- ja takaustappioista. Vientitakuutoiminta pohjautuu vientitakuulakiin. Omistajana valtio antaa toiminnalle linjauksia ja valvojana se seuraa ja valvoo riskinottoa. Ulkomainen riskinotto pyritään mitoittamaan niin, että suomalaisille viejille pystytään tarjoamaan riskinottokyvyltään ja ehdoiltaan kilpailukykyinen vientitakuutoiminta ja että pitkällä aikavälillä toiminnan tuotoilla pystytään kattamaan toiminnasta aiheutuvat kulut ja takuutappiot. Riskinottoa ohjataan maa- ja takuupolitiikalla. Riskien hallintaa valvoo ja riskienhallinnan menetelmiä kehittää riskienhallintatoiminto, joka on liiketoimintayksiköistä erillään ja raportoi toimitusjohtajalle. Vastuu riskinotosta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä on liiketoimintayksiköillä. Luotto- ja takausriskit Kotimaan rahoitustoiminnan luottoriskien hallinta perustuu yrityskohtaiseen luottoriskin arviointiin, jossa arvioidaan yrityksen toiminnalliset riskit ja vakuusriskit. Finnveran kotimaisessa rahoitustoiminnassa on käytössä 8-portainen riskiluokitusjärjestelmä, jonka piirissä ovat kaikki kotimaisen rahoitustoiminnan asiakkaat. Kaikilla asiak - kailla on asiakasvastuuhenkilö, joka vastaa asiakkaan riskiluokituksesta rahoituspäätöksiä tehtäessä. Riskiluokitusta päivitetään vähintään kahden vuoden välein. Vastaavalla tavalla arvioidaan ja ylläpidetään käytettävissä olevien vakuuksien vakuusarvoja. Yritysten ympäristöriskien arviointi on myös yksi arvioinnin kohde. Riskinottoa ohjataan kotimaiselle rahoitustoiminnalle asetetuilla riskinottotavoitteilla, joissa otetaan huomioon sekä yritysten liiketoiminnallinen riski että vakuusriski. Riskinottotavoitteet jaetaan konttoritasolle ja riskinoton kehittymistä seurataan kuukausittain. Tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon muun muassa yhtiön omistajapoliittiset tavoitteet kannattavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden suhteen. Riskien hallinnan keskeiset mittarit ovat voimassa olevien vastuiden jakauma ja muutos riskiluokittain, vastuukannan ja myönnetyn rahoituksen riskinottoprosentti sekä toteutuneet luottotappiot. Vientitakuuriskit Ulkomaista riskinottoa ohjataan maa- ja takuupolitiikalla. Maariskiarvion perusteella maat luokitellaan seitsemään maaluokkaan kuten yleisesti OECD-maissa. Yksittäiset, samassakin maaluokassa olevat maat eroavat huomattavastikin toisistaan. Tästä syystä kullekin maalle määritellään erikseen maapolitiikka, joka muodostaa perustan riskinotolle. Maaluokan määräytymiseen vaikuttavat arvio maan kyvystä hoitaa ulkoiset velvoitteensa, odotukset maan talouden tulevasta kehityksestä, poliittinen vakaus ja lainsäädännöllinen ympäristö. Maaluokka vaikuttaa hinnoitteluun, vaadittaviin vastavakuuksiin sekä Finnveran kyseisen maan takuupolitiikkaan. Pankkiriskien oton perustan muodostaa maan pankkijärjestelmän arviointi sekä yksittäisten pankkien riskianalyysit ja riskiluokitus. Pankkeja arvioitaessa huomioidaan sekä kvalitatiiviset että kvantitatiiviset tekijät. Kullekin pankille määritetään pankkikohtaiset riskinoton linjaukset. Yritysriskinotto perustuu yrityksen johdon, liiketoiminnan ja talouden analyysiin. Pienissä ja kestoltaan lyhytaikaisissa takuissa analyysi voi olla suppeampi. Analyysin lopputuloksena syntyy sisäinen riskiluokitus, joka osittain vastaa kansainvälisten luokituslaitosten käyttämää riskiluokitusmenetelmää. Osana takuutoiminnasta aiheutuvien riskien arviointia on ympäristöriskien arviointi. Siinä kaikkien merkittävien takuuhankkeiden mahdolliset ympäristövaikutukset arvioidaan ja hankkeelle määritellään ympäristöluokitus. Maaluokitus kattaa kaikki riskin kohteena olevat maat. Pankki- ja yritysriskiluokitus kattaa yli 95 prosenttia kaupallisista riskeistä. Takuupolitiikassa täsmennetään kulloinkin vaadittavan analyysin perusteellisuus sekä asete- Kotimaan rahoitustoiminta Myönnetty rahoitus riskiluokittain Yhteensä 770,2 Me Kotimaan rahoitustoiminta Luotto- ja takaustappiot, e A 1 0,4 % A 2 4,1 % A 3 17,1 % B 1 33,2 % B 2 38,8 % B3 6,4 % C 0,0 %

16 Riskien hallinta Ulkomainen riskinotto Takuuvastuut maaluokittain yhteensä 2 561,4 Me Maaluokka 1 15 % Maaluokka 2 6 % Maaluokka 3 17 % Maaluokka 4 32 % Maaluokka 5 9 % Maaluokka 6 17 % Maaluokka 7 4 % 1 paras, 7 huonoin Ulkomainen riskinotto maksetut korvaukset, e taan riskiluokkakohtaisia riskinoton rajoituksia. Tarvittaessa myös toimialakohtaisia linjauksia ja rajoituksia asetetaan liian suurten keskittymien hallitsemiseksi. Riskinottoa rajoittavien linjausten lisäksi riskejä hallitaan erilaisin riskien suojaustoimenpitein. Näitä ovat muun muassa takaukset, jälleenvakuutukset ja luottojohdannaiset. Suojaustoimenpiteiden käyttö mitoitetaan toisaalta yksittäisten riskien ja toisaalta keskittymien vähentämistarpeiden avulla. Myös kustannukset pyritään sovittamaan mahdollisimman hyvin yhteen perittävien takuumaksutasojen kanssa. Markkinariskit Luototustoimintaan liittyviä korko- ja valuuttakurssiriskejä hallitaan hallituksen päättämän ohjeistuksen mukaan. Riskejä seurataan ja poistetaan keinoin, jotka soveltuvilta osiltaan ovat samoja kuin Rahoitustarkastuksen valvomissa luottolaitoksissa. Asiakkaat ovat yleensä valinneet luottoihinsa sidotun vaihtuvan viitekoron (92 prosenttia antolainakannasta on sidottu euribor-korkoihin). Tämän johdosta yhtiölle otetut lainat sidotaan korkoriskin hallitsemiseksi vastaavasti vaihtuvaan viitekorkoon, tarvittaessa koronvaihtosopimusten avulla. Vientitakuutoiminnasta johtuviin dollarimääräisiin korvauksiin on varauduttu ja niihin liittyvää valuuttakurssiriskiä on pienennetty siten, että näitä takuita myönnettäessä saadut dollarimääräiset takuumaksut on suurelta osin pidetty valuuttatalletuksissa. Muut riskit Finnveran toimintaan liittyvät muut riskit on niiden hallinnan vastuuttamiseksi liiketoiminta- ja tukiyksiköille jaettu dokumentti- ja tuoteriskeihin, operatiivisiin riskeihin sekä strategiseen riskiin. Liiketoimintastrategian mukaan näitä riskejä vältetään Ulkomaisten yritysten ja kotimaisten telakoiden kaupalliset 0 vastuut riskiluokittain Yhteensä Me Ulkomainen riskinotto Pankkien kaupalliset vastuut riskiluokittain Yhteensä 252 Me A 1 0 % A 2 6 % A 3 4 % B 1 21 % B 2 30 % B3 37 % C 0 % D 0 % Ei luokiteltu 2 % P 1 0 % P 2 15 % P 3 0 % P 4 32 % P 5 11 % P 6 39 % P 7 3 % Ei luokiteltu 0 % 14

17 Hopeinen kuu öljyväri 112 x 180 cm, Nanna Susi 15

18 Toimintaympäristö Kotimaan rahoitustoiminta Myönnetty rahoitus toimialoittain Yhteensä 770,2 Me Maaseutuelinkeinot 0,9 % Teollisuus 60,2 % Matkailu 5,7 % Liike-elämän palvelut 19,6 % Kauppa- ja kuluttajapalvelut 13,6 % Ulkomainen riskinotto Myönnetyt takuut tuotteittain Yhteensä 1 708,8 Me Ostajaluottotakuu 78,8 % Luottoriskitakuu 14,3 % Remburssitakuu 6,5 % Investointitakuu 0,4% Maailmantalouden kasvu epävakaalla pohjalla Maailmantalouden kasvu näytti nopeutuvan vuoden 2002 alussa, mutta kasvunäkymät heikkenivät vuoden toisella puoliskolla. Teollisuustuotannon kasvusta huolimatta investointitoiminta ei lähtenyt käyntiin vuoden 2002 aikana. Osakemarkkinoiden alavire vahvisti epäilyt, ettei talouskasvu ollut kestävällä pohjalla. Yleistä epävarmuutta lisäsi vuoden 2002 aikana maailmanpoliittisen tilanteen kärjistyminen Irakin sodanuhan vuoksi. Raakaöljyn hinta pysytteli vuoden alussa US-dollarissa tynnyriltä, mutta nousi jo maaliskuun alusta yli 20 dollarin. Vuoden lopulla öljyn hinta kipusi yli 30 dollarin. Vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen euron vaihtokurssi alkoi vahvistua dol lariin nähden. Euron hinta oli vuoden lopulla 20 prosenttia alkuvuotta korkeammalla tasolla. Euroalueen talouskasvu hiipui Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi maailmantalouden kasvun yltäneen vuonna 2002 hieman edellisvuotta korkeammaksi 2,8 prosenttiin. Teollisuusmaiden kasvu jäi 1,7 prosenttiin. Teollisuusmaiden kasvua piti yllä Yhdysvaltojen talous 2,2 prosentin kasvuvauhdilla euroalueen kasvun jäätyä vajaaseen prosenttiin. Yhdysvalloissa keskuspankki pyrki tukemaan kulutuskysyntää laskemalla ohjauskoron ennätyksellisen alas, 1,25 prosenttiin. Euroopan keskuspankin korkopolitiikka on Yhdysvaltoja tiukempi, sillä ohjauskorko laskettiin 2,75 prosenttiin. Euroopassa talouskasvu nojaa vientiin, jota uhkaa vahvistuva euro. Pörssikurssien alamäki oli Euroopassa jyrkempi kuin Yhdysvalloissa. Euroopassa pörssien alamäki vaikuttaa rahoituslaitoksiin ja heikentää pankkien taseita. Saksan talousvaikeudet heijastuvat ennen pitkää koko Euroopan alueelle, KIE-maat mukaan lukien, sillä onhan Saksa merkittävin kauppakumppani useille Euroopan maille. Hitaan talouskasvun ja rakenteellisten jäykkyyksien vuoksi työttömyysluvut lähtivät nousuun alueen suurimmissa talouksissa Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. Myös julkisen sektorin menot näissä maissa kasvoivat uhaten EU:n kasvuja vakaussopimuksen rajoja. Nousevat markkinat odottavalla kannalla Maailmantalouden heikko tilanne yhdistettynä poliittiseen epävakauteen ja viime vuosien kriiseihin nousevilla markkinoilla on vaimentanut pääomien suuntautumista poliittisen riskin maihin. Vuonna 2002 nettopääomaliikkeet teollisuusmaiden ulkopuolelle jäivät alhaisimmalle tasolle kymmeneen vuoteen, noin 125 miljardiin USdollariin. Pääomavirroista vastaa pääosin yksityinen sektori, sillä julkiset virrat ovat vain 10 prosenttia pääomaliikkeistä. Pankkien nettoluotonanto nouseville markkinoille lisääntyi hieman edellisvuosista. Suorat sijoitukset muodostivat pääomavirroista lähes 100 miljardia US-dollaria. Suorista sijoituksista hyötyivät ennen kaikkea Kiina ja jotkut Etelä-Amerikan maat. Laajemmat aluekohtaiset katsaukset löytyvät osoitteesta kohdasta Finnvera Oyj/talous/vuosikertomus Kotimaassa pk-yritysten suhdannetilanne heikentyi Työllisyyden kasvu hidastui Suomessa ja yleinen talouskehitys heikkeni vuonna Vuodesta näyttää kansainvälisen talouden heikon tilanteen vuoksi tulevan myös hitaan kasvun vuosi. Suomen talouden arvioidaan kasvaneen vuonna 2002 noin 1,5 prosenttia. Suomi näyt tää kestäneen kohtuullisesti kansainvälisen kysynnän heikkouden. Teollisuustuotanto kääntyi lievään nousuun vuonna Myös yksityinen kulutus on kasvanut ja kasvun ennakoidaan jatkuvan vuoden aikana. Koko vuoden talouskasvuksi ennakoidaan noin 2,5 prosenttia. Heikko talouskasvu ei ole vielä lisännyt työttömyyttä. 16

19 Pk-yritysten suhdannetilanne on tällä hetkellä tavanomaista heikompi. Erityisesti vienti on ollut heikkoa. Tilauskanta kääntyi vuoden 2002 lopulla uudelleen laskuun ja kapasiteetin käyttöaste aleni. Myös suhdannenäkymät alkuvuodelle ovat selvästi synkentyneet. Toisaalta pk-yritysten talous on edelleen suhteellisen hyvässä kunnossa, ja niiden kyky kestää heikkenevää talouskehitystä on huomattavasti parempi kuin viime vuosikymmenellä. Toimialakatsaukset löytyvät osoitteesta kohdasta Finnvera Oyj/talous/ vuosikertomus Kotimaan rahoitustoiminta Rahoituskanta, teollisuus Yhteensä 1 178,4 Me Myönnetty rahoitus toimialoittain Milj. euroa Maaseutuelinkeinot 7,1 5,8 3,9 4,8 Teollisuus 463,5 462,8 476,2 356,5 Matkailu 44,1 43,2 40,5 36,4 Liike-elämän palvelut 150,5 108,2 101,9 79,2 Kauppa- ja kuluttajapalvelut 105,0 88,3 66,0 51,7 Yhteensä 770,2 708,3 688,5 528,6 Elintarvikkeiden valmistus 7,4 % TeVaNaKe-valmistus 4,2 % Puuhun perustuva valmistus 17,3 % Kemiallisten, kumi- ja muovituotteiden valmistus 6,8 % Metallituotteiden valmistus 30,7 % Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 11,2 % Muu teollisuus 22,4 % Muuhun teollisuuteen sisältyy mm. paperituotteiden valmistus, viestintäteollisuus, huonekalujen sekä lasi-, savi- ja kivituotteiden valmistus. Ulkomainen riskinotto Finnveran maaluokitus Erinomainen maksukyky 2 Hyvä maksukyky 3 Riittävä maksukyky 4 Kohtalainen maksukyky 5 Välttävä maksukyky 6 Heikko maksukyky 7 Erittäin heikko maksukyky 7 Vain lyhyen maksuajan takuita 7 Takuita ei myönnetä 17

20 Kotimaan rahoitustoiminta Kotimaan rahoitustoiminta Myönnetty rahoitus asiakasryhmittäin Yhteensä 770,2 Me Mikroyritykset 26,9 % Muut pk-yritykset 60,1 % Suuret yritykset ja muu liiketoiminta 13,0 % Kotimaan rahoitustoiminta Myönnetyt lainat, takaukset ja takuut Yhteensä 770,2 Me Finnvera myönsi Suomessa toimiville yrityksille vuonna 2002 yhteensä 770,2 miljoonaa euroa riskirahoitusta. Rahoituksen avulla vaikutettiin noin uuden työpaikan sekä noin uuden yrityksen syntyyn. Kotimainen rahoituskanta oli 2,0 miljardia euroa. Rahoituskanta sisältää laina-, takaus- ja takuukannan lisäksi osakepääomasijoitukset sekä takaus- ja takuusaamiset. Finnveran kotimaan rahoituspalvelut on tarkoitettu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, joissa henkilöstöä on vähemmän kuin 250 ja joiden liikevaihto on enintään 40 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 27 miljoonaa euroa. Näistä alle kymmenen henkilöä työllistävät yritykset ovat mikroyrityksiä. Finnvera voi perustelluista syistä rahoittaa myös suuryrityksiä erityisesti kehitysalueilla. Finnvera voi rahoittaa sekä alkavia että toiminnassa olevia yrityksiä ja yrittäjiä kaikilta toimialoilta lukuun ottamatta varsinaista maatilataloutta. Rahoitusta saavalla yrityksellä tulee olla edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Finnvera toimii yleensä osarahoittajana yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Palveluyritysten rahoitus kasvoi merkittävästi Myönnetyn rahoituksen määrä liike-elämää palveleville yrityksille kasvoi edellisvuodesta 39 prosenttia ja kauppa- ja kuluttajapalveluyrityksille vastaavasti 19 prosenttia. Teollisuusyrityksille myönnetyn rahoituksen määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Eniten rahoitusta myönnettiin metalli- ja konepajateollisuudelle. Lisäksi rahoitettiin merkittävästi elektroniikka- ja sähköteollisuutta sekä puuteollisuutta. Takausten osuus kasvoi pk-yritysten rahoituksessa Kappalemääräisesti Finnveran kotimaan rahoitustoiminnassa tehtiin vuonna 2002 noin myönteistä rahoituspäätöstä (noin 7 500). Tavoitteiden mukaisesti Finnvera lisäsi pk-yritysten riskirahoituksessa takausten suhteellista osuutta. Vuonna 2002 myönnetystä rahoituksesta 54,3 prosenttia oli takauksia tai takuita (53,1). Finnvera osallistuu yritysten rahoittamiseen yhä useammin rahoituksen mahdollistavana osatakaajana pankkien tai muiden rahoituslaitosten myöntämille luotoille. Alueellisesti rahoituksen myöntäminen vaihtelee vuosittain eri alueiden yritysten rahoitus- ja investointitarpeiden mukaan. Muutamat alueellisesti merkittävät hankkeet tai yritykset voivat Lainat 45,7 % Takaukset 47,0 % Takuut 7,3 % Myönnetty rahoitus tuotteittain Milj. euroa Lainat 352,1 332,0 318,6 285,3 Takaukset 361,7 323,1 308,0 198,2 Takuut 56,4 53,2 61,9 45,1 Yhteensä 770,2 708,3 688,5 528,6 Myönnetty rahoitus asiakasryhmittäin Milj. euroa Mikroyritykset 206,8 180,3 177,0 149,6 Muut pk-yritykset 463,1 450,6 425,7 323,6 suuret yritykset ja muu liiketoiminta 100,3 77,4 85,8 55,4 Yhteensä 770,2 708,3 688,5 528,6 18

21 Aaltoilevia vuoria öljyväri 70 x 130 cm, Nanna Susi 19

22 Kotimaan rahoitustoiminta Kotimaan rahoitustoiminta Rahoituskanta asiakasryhmittäin Yhteensä 2 011,5 Me Mikroyritykset 30,4 % Muut pk-yritykset 56,6 % Suuret yritykset ja muu liiketoiminta 13,0 % Kotimaan rahoitustoiminta Rahoituskanta toimialoittain Yhteensä 2 011,5 Me Maaseutuelinkeinot 1,0 % Teollisuus 58,6 % Matkailu 8,8 % Liike-elämän palvelut 20,9 % Kauppa- ja kuluttajapalvelut 10,7 % muuttaa alueellisen rahoituksen myöntämismääriä merkittävästi. Finnvera myönsi rahoitusta edellisvuotta enemmän erityisesti tukialueilla. Rahoitus kasvoi voimakkaasti varsinkin toisella ja kolmannella tukialueella. Maakunnittain rahoituksen määrä kasvoi voimakkaimmin Etelä- Karja lassa, Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Rahoituksen myöntäminen laski eniten Kymenlaaksossa, Itä-Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa. Pienten ja keskisuurten yritysten riskirahoitus on Finnveran keskeinen tehtävä. Myönnetystä rahoituksesta 87 prosenttia suuntautui pk-yrityksille, joille myönnetty rahoitus kasvoi edellisestä vuodesta 6,2 prosenttia. Myönnetystä rahoituksesta henkilöä työllistävien yritysten osuus oli 60,1 prosenttia (63,6). Rahoituksen kysyntä oli vilkasta liiketoimintasiirroissa ja sukupolvenvaihdoksissa, joihin myönnettiin yrittäjälainoja yhteensä 679 kap paletta. Nuorten (18 30-vuotiaiden) omistamille yrityksille myönnettiin rahoitusta yhteensä 18,9 miljoo naa euroa. Uusia työpaikkoja rahoitetuissa nuorten omistamissa ja johtamissa yrityksissä syntyi 883. Suurille yrityksille (vähintään 250 henkilöä työllistäville) ja muuhun liiketoimintaan, johon kuuluvat kiinteistö- ja kehitysyhtiöt sekä pääomasijoitusrahastot, myönnetty rahoitus oli 13 prosenttia koko myönnetystä rahoituksesta (10,8). Vuoden 2002 lopussa Finnveran kotimaan rahoituskanta oli 2,0 miljardia euroa, jossa on kas vua edelliseen vuoteen 8,9 prosenttia. Lainakannan kasvu on ollut hitaampaa kuin takauskannan kasvu, koska Finnvera on siirtänyt toiminnan painopistettä takausten ja takuiden suuntaan. Takausten ja takuiden osuus rahoituskannasta oli vuoden lopussa 34,1 prosenttia (29,7). Rahoituskanta kasvoi nopeimmin Päijät- Hämeessä, Satakunnassa ja Itä-Uudellamaalla. Rahoituskanta laski lievästi Etelä-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Ahvenanmaalla. Asiakkaiden määrä väheni Finnveralla oli vuoden 2002 lopussa asiakasta (26 761), jossa on vähennystä edelliseen vuoteen noin 4 prosenttia. Asiakkaista mikroyrityksiä oli , muita pk-yrityksiä sekä suuria ja muuhun liiketoimintaan kuuluvia yrityksiä 377. Asiakasmäärät vähenivät lähes kaikissa maakunnissa lukuun ottamatta Kainuuta ja Satakuntaa. Asiakasmäärien lasku johtui mikroyritysten määrän vähenemisestä, joissa muutos edelliseen vuoteen oli -5,8 prosenttia. Sen sijaan muissa pkyrityksissä asiakasmäärä lisääntyi 6,9 prosentilla. Asiakasmäärän väheneminen mikroyrityksissä johtuu 90-luvun puolivälissä runsaasti myönnetyistä pien- ja naisyrittäjälainoista, joita mak setaan nyt takaisin. Uusia asiakkaita Finnvera sai edellisvuotta enemmän eli (3 615). Vuoden 2002 aikana työllisyyden paraneminen hidastui selvästi verrattuna edellisiin vuosiin. Rahoituskanta tuotteittain Milj. euroa Muutos-% Lainakanta 1 261, ,1 2,5 Takauskanta 626,1 495,9 26,3 Takuukanta 59,4 53,1 11,9 Osakepääomasijoitukset 57,9 57,9 0,0 Takaus- ja takuusaamiset 6,4 8,9-28,1 Yhteensä 2 011, ,9 8,9 Rahoituskanta asiakasryhmittäin Milj. euroa Muutos-% Mikroyritykset 611,5 575,6 6,2 Muut pk-yritykset 1 137, ,9 7,7 Suuret yritykset ja muu liiketoiminta 262,5 215,4 21,9 Yhteensä 2 011, ,9 8,9 20

23 Kone-, laite- ja rakennusinvestointien vähentyessä Finnveran rahoitus koh distui enemmän käyttöpääomaan ja aineettomiin investointeihin. Tästä syystä uusia työpaikkoja syntyi (10 685). Myös aloittavien yritys ten määrä laski hieman kappaleeseen (2 357). Työpaikkoja vuonna 2002 Finnveran rahoitusta saaneissa yrityksissä oli yhteensä (54 629), missä on kasvua edelliseen vuoteen 3,2 prosenttia. Tukialueille myönnetty rahoitus kasvoi Finnveran rahoituksen suhteellinen osuus maakunnan yrityskannasta on suurimmillaan Lapissa, Pohjois-Savossa sekä Kainuussa. Pienimmät suhteelliset osuudet ovat Helsingissä ja Uudellamaalla. Finnvera myönsi kehitysalueilla vuonna 2002 rahoitusta yhteensä 383,4 miljoonaa euroa (341,2). Rahoituksesta alueellisia korko tu ki lainoja oli 104,3 miljoonaa euroa. Korko tuen ansiosta yrityksillä on kansallisilla tukialueilla mahdollisuus saada edullisempaa rahoitusta investointeihin ja käyttöpääomaan. Aluepoliittisesti porrastettu luotto- ja takaustappiokorvaus lisää myös Finnveran riskinottomahdollisuuksia erityisesti heikoimmin kehittyneillä alueilla. EU:n alue- ja pk-yrityspoliittisen rahoitus - tuen välittäminen jatkuu Kotimaan rahoitustoiminta Asiakasmäärät, kpl Finnvera aloitti huhtikuussa 2001 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea sisältävien lainaohjelmien käytön Itä- ja Pohjois-Suomen tavoitealueella 1 sekä Länsi- ja Etelä-Suomen tavoitealueella 2. Tavoitealueilla Finnvera voi myöntää lainoja pienille ja keskisuurille yrityksille tavanomaista alhaisemmalla korolla, ottaa suurempaa riskiä ja hyväksyä yrityksiltä heikompia vakuuksia. Näitä korkotuettuja lainoja myönnettiin pkyrityksille 95,6 miljoonaa euroa (83,6), joista Itäja Pohjois-Suomeen 57,2 miljoonaa euroa (51,8). Finnveran EAKR-rahoituksella vaikutettiin 867 (563) uuden yrityksen ja noin (3 500) uuden työpaikan syntymiseen tavoitealueilla. Osalle pk-yrityksille myönnettäviin Finnveran takauksiin on mahdollista saada Euroopan investointirahaston (EIR) vastatakaus. Vastatakauksen ansiosta takauksen provisio on normaalia alhaisempi ja Finnvera voi taata luotosta normaalia suuremman osuuden. Näitä alle henkeä työllistäville yrityksille myönnettäviä takauksia myön nettiin 54 miljoonaa euroa (124,9) EIR:n kasvutakausohjelmaan liittyvien takausten myöntäminen vähentyi Finnveran saamien valtuuksien loputtua. Lokakuussa 2002 Euroopan inves tointi rahaston kanssa allekirjoitetun uuden sopimuksen mukaan Finnvera voi myöntää kasvutakauksia vuoden loppuun kestävällä so pimuskaudella yhteensä 131 miljoonaa euroa Mikroyritykset 82,0 % Muut pk-yritykset 16,5 % Suuret yritykset ja muu liiketoiminta 1,5 % Kotimaan rahoitustoiminta Uudet asiakkaat, kpl 2002 Mikroyritykset Muut pk-yritykset Suuret yritykset ja muu liiketoiminta Asiakasmäärien kehitys Kpl Mikroyritykset Muut pk-yritykset suuret yritykset ja muu liiketoiminta Yhteensä

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Ulkomaankaupan maksutavat ja Finnveran vientitakuut yrityksen riskienhallinnassa

Ulkomaankaupan maksutavat ja Finnveran vientitakuut yrityksen riskienhallinnassa 1 Ulkomaankaupan maksutavat ja Finnveran vientitakuut yrityksen riskienhallinnassa KIVI 2009 - Kotka 3.11.2009 Erno Ihto, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö,

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan tyypillisimmät haasteet Mihin

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan Finnvera oyj Mika Relander, aluepäällikkö Latinalainen Amerikka Helmikuu 2017 Finnvera (ja tytäryritys Suomen Vientiluotto) - Suomen

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

KiVi-tilaisuus 1.12.2011, Jyväskylä Afrikan mahdollisuudet Finnvera Mika Relander, aluepäällikkö 2.12.2011

KiVi-tilaisuus 1.12.2011, Jyväskylä Afrikan mahdollisuudet Finnvera Mika Relander, aluepäällikkö 2.12.2011 1 KiVi-tilaisuus 1.12.2011, Jyväskylä Afrikan mahdollisuudet Finnvera Mika Relander, aluepäällikkö Finnveran palvelut 2 Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Rahoitamme liiketoimintaa, jolla

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela Finnvera Oy 3.6.2014 aaj Teijo Kuusela Asialistalla Yleistä Finnverasta Avainluvut Liiketoiminta-alueet Rahoitusperiaatteita Omitusjärjestelyistä 3.6.2014 [Alatunniste] 2 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 21.3.2012 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 21.3.2012 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 21.3.2012 Vesa Mäkinen Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus yrityskaupoissa

Lisätiedot

Finnvera, ratkaisuja pk yritysten toiminnan tueksi kasvussa, kansainvälistymisessä ja finanssikriisin pyörteissä

Finnvera, ratkaisuja pk yritysten toiminnan tueksi kasvussa, kansainvälistymisessä ja finanssikriisin pyörteissä Finnvera, ratkaisuja pk yritysten toiminnan tueksi kasvussa, kansainvälistymisessä ja finanssikriisin pyörteissä Varsinais-Suomen Teknologiateollisuus ry:n tilinpäätöskokous 19.3.2009 Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen. 1 8.11.2016 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 8.11.2016 Luottamuksellinen

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä - kansainvälistymisseminaari KiVi 2009 Hämeenlinna 24.3.2009 Erno Ihto, Kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus

Kasvua Venäjältä - kansainvälistymisseminaari KiVi 2009 Hämeenlinna 24.3.2009 Erno Ihto, Kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus 1 Kasvua Venäjältä - kansainvälistymisseminaari KiVi 2009 Hämeenlinna 24.3.2009 Erno Ihto, Kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus Finnvera 2 Edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä Rahoitusratkaisuja

Lisätiedot

Rahoituspalvelut Kiinaan FECC 5.6.2007. Rahoituspäällikkö Leena Tonttila

Rahoituspalvelut Kiinaan FECC 5.6.2007. Rahoituspäällikkö Leena Tonttila Rahoituspalvelut Kiinaan FECC 5.6.2007 Rahoituspäällikkö Leena Tonttila Esityksen sisältö Finnvera Finnvera lyhyesti Viejän rahoittaminen Saatavien vakuuttaminen Ostajan rahoittaminen Etabloituminen, toiminnan

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021 Eduskunnan talousvaliokunnalle, toukokuu 2017 Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj 1 Finnveran päätehtävät 2 Finnvera

Lisätiedot

Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja. Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen

Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja. Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 16.5.2 Luottamuksellinen

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan Finnvera oyj Mika Relander, aluepäällikkö Latinalainen Amerikka Elokuu 2016 Finnvera (ja tytäryritys Suomen Vientiluotto) - Suomen

Lisätiedot

Vienti vetämään. Suomen ja suomalaisten menestyminen maailmalla. Oulu Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj

Vienti vetämään. Suomen ja suomalaisten menestyminen maailmalla. Oulu Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj Vienti vetämään Suomen ja suomalaisten menestyminen maailmalla Oulu 10.5.2017 Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj 2 Pk-yrityksen ulkopuolisen rahan lähteet Lähde: Pk-barometri 1/2017 Kasvuhakuiset

Lisätiedot

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa KiVi 2009 Turku 12.11.2009 Jari Mehto 16.11.2009

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa KiVi 2009 Turku 12.11.2009 Jari Mehto 16.11.2009 1 Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa KiVi 2009 Turku 12.11.2009 Jari Mehto Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos. Merja Hautaniemi apulaisaluejohtaja

Yrittäjäpolvenvaihdos. Merja Hautaniemi apulaisaluejohtaja Yrittäjäpolvenvaihdos Merja Hautaniemi apulaisaluejohtaja 2 Finnvera edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen. lainoja, takauksia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion vientitakuista annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että valtion erityisrahoitusyhtiön Finnvera

Lisätiedot

Finnvera-rahoitus 21.1.2015 Leppävirta. Rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen

Finnvera-rahoitus 21.1.2015 Leppävirta. Rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen Finnvera-rahoitus 21.1.2015 Leppävirta Rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera

Lisätiedot

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus (3 mrd ) Lainat ja takaukset Viennin

Lisätiedot

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Jukka Suokas, Finnvera ESIR-info 8.12.2016 1 [pvm] Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera ja

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera lyhyesti Finnveran rahoitus yrityskaupoissa

Lisätiedot

Startia Yrittäjille seminaari 5.11.2012 Tom Siegfrids, Finnvera Oyj

Startia Yrittäjille seminaari 5.11.2012 Tom Siegfrids, Finnvera Oyj Startia Yrittäjille seminaari 5.11.2012 Tom Siegfrids, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja

Lisätiedot

Finnvera rahoittajana. Miksi, mitä, miten ja kenelle?

Finnvera rahoittajana. Miksi, mitä, miten ja kenelle? 1 Finnvera rahoittajana Miksi, mitä, miten ja kenelle? Kirkkaana mielessä!! Kannattavuus Kumppanuus Vaikuttavuus Myöntämämme rahoitus on vieraan pääoman ehtoista ja päätös perustuu ensisijaisesti kannattavuusarvioon.

Lisätiedot

Hallituksen kasvupanostukset työ- ja elinkeinoministeriön konsernissa vaalikaudella 2011 2015

Hallituksen kasvupanostukset työ- ja elinkeinoministeriön konsernissa vaalikaudella 2011 2015 23.2.2015 Hallituksen kasvupanostukset työ- ja elinkeinoministeriön konsernissa vaalikaudella 2011 2015 Finanssikriisin jälkeen EU:n piirissä toteutettujen pankkisektorin sääntelytoimien jälkeen on noussut

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut pk-yrityksille. Jari Mehto 21.11.2014

Finnveran rahoituspalvelut pk-yrityksille. Jari Mehto 21.11.2014 Finnveran rahoituspalvelut pk-yrityksille Jari Mehto 21.11.2014 Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus Vientikauppojen rahoitus Pääomasijoituksia Rahoitamme liiketoimintaa, jolla on kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen KiVi 2009 Pori 11.11.2009 Jari Mehto 18.11.2009

Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen KiVi 2009 Pori 11.11.2009 Jari Mehto 18.11.2009 1 Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen KiVi 2009 Pori 11.11.2009 Jari Mehto Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten

Lisätiedot

Kuntarahoitus lyhyesti

Kuntarahoitus lyhyesti 1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus

Lisätiedot

SOTE-yritysten kasvu. Helsinki 2.4.2014. Sari Maaranen, rahoituspäällikkö, Lahden aluekonttori p. 029 460 2211

SOTE-yritysten kasvu. Helsinki 2.4.2014. Sari Maaranen, rahoituspäällikkö, Lahden aluekonttori p. 029 460 2211 SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Helsinki 2.4.2014 Sari Maaranen, rahoituspäällikkö, Lahden aluekonttori p. 029 460 2211 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti. Finnvera Oyj Anneli Soppi

Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti. Finnvera Oyj Anneli Soppi Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti Finnvera Oyj Anneli Soppi Finnveran rahoitustoiminta Asiakkaat Paikalliset pienyritykset Kotimarkkinayritykset

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen Lieksan Puuakatemian järjestämä PUUN KÄYTÖN LAAJA-ALAISTAMINEN -seminaari 20.5. 21.5.2014 Hannu Puhakka, Finnvera Oyj Finnveran tavoitteet Cleantech-sektorilla

Lisätiedot

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen Heidi Nousiainen, rahoituspäällikkö Puh. 029 460 2761, heidi.nousiainen@finnvera.fi 1 14.11.2016 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Ajankohtaista Finnverasta Vesa Mäkinen 24.9.2014

Ajankohtaista Finnverasta Vesa Mäkinen 24.9.2014 Ajankohtaista Finnverasta Vesa Mäkinen 24.9.2014 Finnveran alueet ja toimipisteet 1.9.2014 Etelä-Suomi Helsinki Sisä-Suomi Jyväskylä, Tampere Lounais-Suomi Pori, Turku Kaakkois-Suomi Lahti, Lappeenranta,

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Finnveran ratkaisuja vientikauppaan. Aluejohtaja Juha Ketola

Finnveran ratkaisuja vientikauppaan. Aluejohtaja Juha Ketola Finnveran ratkaisuja vientikauppaan Aluejohtaja Juha Ketola 9.5.2017 Yksikään kannattava vientikauppa ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia. Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen

Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen 1 Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä Täydentää rahoitusmarkkinoita

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut. Finnvera Oyj Oulun aluekonttori 9/2013

Finnveran rahoituspalvelut. Finnvera Oyj Oulun aluekonttori 9/2013 Finnveran rahoituspalvelut Finnvera Oyj Oulun aluekonttori 9/2013 Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera

Lisätiedot

Finnvera kasvun ja kansainvälistymisen rahoittajana

Finnvera kasvun ja kansainvälistymisen rahoittajana Finnvera kasvun ja kansainvälistymisen rahoittajana Messukeskus 25.8.2015 Unto Väkeväinen Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/

Osavuosikatsaus 1-9/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-9/2008 28.10.2008 Juha Varelius Toimitusjohtaja 1-9/2008 Pääkohdat 2 2008 Digia Plc Katsauskauden pääkohdat 1-9/2008 Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Liikevaihto 90,4 miljoonaa

Lisätiedot

HE 210/2008 vp. eurolla. Lainoja saisi olla pääomaltaan samanaikaisesti

HE 210/2008 vp. eurolla. Lainoja saisi olla pääomaltaan samanaikaisesti Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 2 ja 8 a :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion erityisrahoitusyhtiöstä annettua lakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut Kauhava 13.12.2012

Finnveran rahoituspalvelut Kauhava 13.12.2012 Finnveran rahoituspalvelut Kauhava 13.12.2012 Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus Vientikauppojen rahoitus Pääomasijoitukset Rahoitamme liiketoimintaa, jolla on kannattavuuden edellytykset Rahoitus on

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

TIEDOTE Operatiivinen tulos parani Laajennutaan mobiilimaksamiseen Uphill Oy:n osake-enemmistön ostolla

TIEDOTE Operatiivinen tulos parani Laajennutaan mobiilimaksamiseen Uphill Oy:n osake-enemmistön ostolla 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2011 Operatiivinen tulos parani Laajennutaan mobiilimaksamiseen Uphill Oy:n osake-enemmistön ostolla Konserni Aina

Lisätiedot

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012 Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta Mika Lautanala 13.12.2012 Finnvera: Rahoitusta investointeihin ja käyttöpääomaan Rahoitus Lainat yrityksen investointiin tai käyttöpääomaan (vain pk yrityksille)

Lisätiedot

Finnveran uudet rahoitusinstrumentit

Finnveran uudet rahoitusinstrumentit Finnveran uudet rahoitusinstrumentit Jukka Suokas, sidosryhmäpäällikkö, Finnvera TEM Toimialojen rahoitusseminaari 11.5.2016 Ajankohtaista Finnverasta Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera omistajanvaihdosten

Lisätiedot

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa Jari Mehto

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa Jari Mehto 1 Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa Jari Mehto Finnveran palvelut vientiin ja kansainvälistymiseen 2 Yrityksen omat rahoitustarpeet Venäjän viennissä Vientitakuut Venäjälle Saatavien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2007

Osavuosikatsaus 1-6/2007 SYSOPENDIGIA Oyj Osavuosikatsaus 1-6/7 7.8.7 Jari Mielonen Toimitusjohtaja SYSOPENDIGIA Oyj 1 7 SYSOPENDIGIA Plc Katsauskauden liikevaihto (1-6) 7 Liikevaihto, milj 6 5 4 3 1 36,7 5, H1 6 H1 7 Katsauskauden

Lisätiedot

Vuosikertomus 2000 Finnvera Oyj. Vuosikertomus 2000

Vuosikertomus 2000 Finnvera Oyj. Vuosikertomus 2000 Vuosikertomus 2000 Finnvera Oyj Vuosikertomus 2000 Finnveran vuosi 2000 Finnveran, kauppa- ja teollisuusministeriön, TE-keskusten ja yrittäjäjärjestöjen kehittämä Pienyritysten kasvurahoitusohjelma (Pikara)

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 25.IX.2007 K(2007) 4297 lopull. Asia: Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa. Joensuu 23.2.2009 Leena Tonttila

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa. Joensuu 23.2.2009 Leena Tonttila 1 Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa Joensuu 23.2.2009 Leena Tonttila Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Viennin rahoitus. Palvelut viennin ja investointien poliittisten ja kaupallisten riskien kattamiseksi

Viennin rahoitus. Palvelut viennin ja investointien poliittisten ja kaupallisten riskien kattamiseksi Viennin rahoitus Palvelut viennin ja investointien poliittisten ja kaupallisten riskien kattamiseksi Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten

Lisätiedot

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015 Vaikuttavuuskatsaus 2014 3.9.2015 Toiminnan tavoitteena on taloudellisen tuloksellisuuden rinnalla yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Työpaikkojen luonti ja säilyttäminen Yritysten

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Finnvera omistajanvaihdosten rahoittajana Omistajanvaihdosseminaari

Finnvera omistajanvaihdosten rahoittajana Omistajanvaihdosseminaari Finnvera omistajanvaihdosten rahoittajana Omistajanvaihdosseminaari 7.10.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera

Lisätiedot

FINNVERAN RAHOITUS VENÄJÄLLE

FINNVERAN RAHOITUS VENÄJÄLLE FINNVERAN RAHOITUS VENÄJÄLLE 25.11.2005 Aatos Matikainen 7.11.2006 1 Toiminnan tarkoitus Finnveran tehtävänä on rahoituksen keinoin edistää yritysten vientiä ja kansainvälistymistä pk-yritysten toimintaa

Lisätiedot

Maksutavan ja rahoitusratkaisun valinta - riskien hallintaa sekä kilpailukeino

Maksutavan ja rahoitusratkaisun valinta - riskien hallintaa sekä kilpailukeino Maksutavan ja rahoitusratkaisun valinta - riskien hallintaa sekä kilpailukeino 1 28.11.2016 Maksuehdon ja rahoitusratkaisun määrittävät Markkinatilanne Vastapuoli Kaupan kohde Viennin kohdemaa Oma näkökulma

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

V u o s i k a t s a u s 2 0 0 7

V u o s i k a t s a u s 2 0 0 7 Vuosikatsaus 2007 Sisällys 4 Finnvera lyhyesti 6 Toimitusjohtajan katsaus 8 Rahoitustoiminnan vaikutukset 10 Rahoitus ja riskinotto 14 Liiketoiminta-alueet 18 Taloudellinen vastuu 19 Ympäristövastuu 20

Lisätiedot

Finnvera yrityskaupan rahoittajana Satu Mäkelä-Kandelin

Finnvera yrityskaupan rahoittajana Satu Mäkelä-Kandelin 1 Finnvera yrityskaupan rahoittajana Satu Mäkelä-Kandelin 2 Mikä on Finnvera? Yrityskauppojen rahoitus Kuulumisia suhdannerintamalta Suhdannerahoitus Terveyttämismallit Finnvera 3 Vastaa rahoituksen markkinapuutteeseen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Vuosikatsaus Vuosikatsaus ja lainaportfolion tilanne

Vuosikatsaus Vuosikatsaus ja lainaportfolion tilanne Vuosikatsaus 2016 Vuosikatsaus ja lainaportfolion tilanne 31.12.2016 26.5.2017 2 Sisältö Yritysesittely Sijoittajat ja lainat Tunnusluvut Tulevaisuuden näkymät 3 5 6 7 Temply Annual Report 2015 GF Money

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

V u o s i k a t s a u s 2 0 0 7

V u o s i k a t s a u s 2 0 0 7 Vuosikatsaus 2007 Sisällys 4 Finnvera lyhyesti 6 Toimitusjohtajan katsaus 8 Rahoitustoiminnan vaikutukset 10 Rahoitus ja riskinotto 14 Liiketoiminta-alueet 18 Taloudellinen vastuu 19 Ympäristövastuu 20

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus Pk- ja kansainvälistymisrahoitus Finnveran rahoitus pk- ja kv-yrityksille vuonna 2012 Rahoitusta myönnetty 933 milj. euroa, josta vientitakuita 79,8 milj. euroa Rahoituskanta 3,2 mrd. euroa Josta vientitakuiden

Lisätiedot

Finnvera kasvun ja kansainvälistymisen rahoittajana. Aluejohtaja Pauli Piilma 17.2.2015

Finnvera kasvun ja kansainvälistymisen rahoittajana. Aluejohtaja Pauli Piilma 17.2.2015 Finnvera kasvun ja kansainvälistymisen rahoittajana Aluejohtaja Pauli Piilma 17.2.2015 Finnveran alueet ja toimipisteet Etelä-Suomi (Helsinki) Aluejohtaja Markus Laakkonen, puh. 029 460 2110 Asiakkuuspäällikkö

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Finnveran rahoituksella eteenpäin. Järkivihreä Forssan Seutu Turbonousuun

Finnveran rahoituksella eteenpäin. Järkivihreä Forssan Seutu Turbonousuun Finnveran rahoituksella eteenpäin Järkivihreä Forssan Seutu Turbonousuun 19.4.2011 Finnvera 2 Edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, muutoksiin, kasvuun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN... 6 4 SUOMEN NYKYINEN KASVURAHOITUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Mukava tavata! Jonas Löv OP Yrityspankki Oyj

Mukava tavata! Jonas Löv OP Yrityspankki Oyj Mukava tavata! Jonas Löv OP Yrityspankki Oyj OP Sisältö 1. Talouden näkymiä 2. Pankkirahoituksen pääperiaatteet / Mihin kiinnitetään huomiota 3. Vakuudet 4. Esimerkkejä 5. Kiitos - 6 5 4 3 2 1 0 1 Lähde:

Lisätiedot