Etsivän ja osallistavan seniorityön pika-analyysi Liisa Björklund, Ritva Creutz, Anne Koskinen

Transkriptio

1 Etsivän ja osallistavan seniorityön pika-analyysi Liisa Björklund, Ritva Creutz, Anne Koskinen Helsingin Diakonissalaitos & Hoiva Oy 2011

2 Palvelukonseptin työpaja ja konseptin testaus Etsivä ja osallistava seniorityön palvelumalli on uusi seniorityön toimintatapa. Sen elinvoimaisuutta, skaalautumiskykyä ja hyödyntämispotentiaalia arvioitiin pika-analyysillä. Pika-analyysi on osa Ympäristöministeriön ja pääkaupunkiseudun kuntien rahoittamaa Kaupunki-innovaatiot ohjelmaa. Etsivän ja osallistavan seniorityön työpaja pidettiin Ympäristöministeriössä. Työpaja oli osa Helsingin Diakonissalaitoksen ja Hoiva Oy:n tekemää pika-analyysia, jossa arvioidaan etsivän ja osallistavan seniorityön palvelukonseptin mahdollisuuksia, esteitä, elinkelpoisuutta sekä levittämisen edellytyksiä. Työpaja oli pika-analyysin tärkeä työvaihe, jossa ideoitiin pikaanalyysin arvion kohteena olevan konseptin teemoja ja etsittiin syitä hyvien käytäntöjen leviämättömyydelle. Työpajassa oli paikalla mm. kaupunkien, ministeriöiden ja järjestöjen edustajia. Tilaisuudessa konsepti otettiin innostuneesti vastaan ja pika-analyysiin saatiin arvokkaita näkemyksiä alan asiantuntijoilta, ja todettiin esimerkiksi, että "jos etsivä seniorityö leviää, on se parasta, mitä voi tapahtua". Työpajassa tunnistettiin uudenlaisen palvelukonseptin akuutti tarve ja peräänkuulutettiin sen nopeaa pilotointia Helsingin Diakonissalaitos ja Hoiva Oy jatkavat palvelukonseptin kehittämistä vuoden 2012 aikana. Yhteyshenkilöitä ovat: Hoivan toimitusjohtaja Anne Koskinen ja Diakonissalaitoksen kehitysjohtaja Liisa Björklund sekä erityisasiantuntija Ritva Creutz Tarve uudenlaiselle vanhustyön konseptille on ilmeinen. Väestö ikääntyy, ikääntyneiden sosiaali- ja terveyserot vaihtelevat eri alueilla, vanhusten yksinäisyys on yleistä ja silti hoitopalvelut painottuvat korjaavaan hoitoon, ei ehkäisevään. Pika-analyysissa alustetaan kehitteillä olevaa uudenlaista, kokonaisvaltaista vanhuspalvelukonseptia, joka perustuu mm. ennaltaehkäisyyn, osallistavaan kansalaistoimintaan, Palveluiden oikea-aikaisuuteen ja asiakkaiden aitoon tavoittamiseen sekä heidän omien voimavarojen tukemiseen. Tavoitteena on erityisesti löytää ne ikääntyneet ihmiset, jotka ovat olleet pitkään yksin, ja saada heidät hyötymään osallistavasta kansalaistoiminnasta osallistaa ikääntyneitä ja syrjäytettyjä ihmisiä löytämään omat voimavaransa ja vahvistumaan kansalaisina siten, että he voimaantuvat parantamaan omaan elämäänsä liittyviä asioita ja saavat elämäänsä iloa ja toimintaa saada ikääntyneet ihmiset käyttämään sosiaali- ja terveyspalveluja oikea-aikaisesti, jolloin piilevät sairaudet tulevat aikaisemmin hoidon piiriin ja heidän vointinsa ja kyky nauttia elämästä paranevat lisätä hoidon tasa-arvoisuutta ja tasalaatuisuutta eri puolilla maata ja kuntien sisällä, ja vähentää eettistä stressiä hoitohenkilökunnassa

3 PIKA-ANALYYSI Etsivän ja osallistavan seniorityön tarina - PIKA-ANALYYSIN TAVOITTEET innovaation lyhyt kuvaus, mikä eroaa nykytilanteesta? Tavoitteena on luoda etsivän ja osallistavan seniorityön konsepti, joka tarjoaa katkeamatonta ja jatkuvaa palveluketjua syrjäytymisvaarassa oleville tai jo syrjäytyneille ikääntyville. Palvelumallin tarkoituksena on kaventaa ikääntyvien sosiaalisia ja terveydellisiä hyvinvointieroja ja lisätä heidän omaehtoista selviytymistään ja toimintavalmiuksiaan. Palvelumallin avulla tavoitetut ikääntyneet saatetaan kevyempien palvelujen pariin. Ikääntyneet ohjataan voimavaroja ylläpitäviä ja ennaltaehkäiseviä palveluja oikea-aikaisesti. Takana on aktiivinen vanhuskäsite ja elämänkaari-ajattelu. Etsivää työtä on tehty, kun on haluttu tavoittaa syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Esimerkiksi opetusministeriön rahoittama Vamos-projekti sekä muita nuorten etsivän työn hankkeita. Myös Pro- Tukipiste tekee etsivää työtä kaduilla, baareissa jne. seksityöntekijöiden parissa. Vanhusten parissa ei juurikaan ole käytetty etsivän työn metodia ainakaan Suomessa. Ns. katutyötä tehdään myös ikääntyneiden löytämiseksi monin paikoin Euroopassa. Siihen liittyy kuitenkin usein hyväntekeväisyyden leima. Vanhusten parissa tehdään vapaaehtoistyötä, jolla tuetaan kotona asumista pitempään tai tuodaan sisältöä yksitoikkoiseen elämään. Silloinkin vanhukset etsitään, mutta usein viranomaisten välityksellä. Varsinaista etsivää työtä, jossa ikääntyneitä ja jo syrjäytyneitä vanhuksia haetaan jopa kodeistaan ei juurikaan ole tehty. Seniorikansalaisten aktivoiminen takaisin yhteiskuntaan sen arvokkaiksi jäseniksi tavoitteena aktiivinen kansalainen kaiken ikää, on lähes tuntematonta. Toteuttaa se tiiviissä yhteistyössä innovaation käyttäjien, asiakkaiden ja muiden innovaation leviämisen kannalta oleellisten sidosryhmien kanssa. Tunnistaa ja kuvata kaupunkiympäristön kehittämiseen liittyvä lupaava tai kiinnostava konsepti, toimintamalli, menetelmä tai palvelu. Arvioida kaupunki-innovaation ja sen mahdollisten variaatioiden elinkelpoisuus (toimivuus, haluttavuus, vaikuttavuuspotentiaali, selkeät toteuttamisen esteet, hinta) Tunnistaa ja arvioida kaupunki-innovaation käyttöönoton, levittämisen ja kasvun potentiaali, esteet, edellytykset sekä tärkeimmät hyödyntämispolut Sitouttaa sidosryhmät ja asiakkaat kaupunki-innovaation käyttöönottoon Pika-analyysi suoritetaan kahdessa peräkkäisessä vaiheessa: innovaation kehittäminen ja elinkelpoisuus sekä innovaation levittäminen.

4 TAUSTA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi ja kansantalouden kestävyys riippuu siitä, minkä kuntoisina suuret ikäluokat vanhenevat, jäävät eläkkeelle ja mitä palveluja he eläkeläisinä tarvitsevat. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden haasteet lisääntyvät lähivuosina merkittävästi. Mikäli ikääntyneet jäävät eläkkeellä vain peruspalvelujen varaan tai yksinäisyyteen, heillä on riskinä menettää toiminnallisuutensa, elämänilonsa ja terveytensä. Ilman merkittäviä rakenneuudistuksia sekä palvelu- ja teknologisten innovaatioiden käyttöönottoa julkinen ja yksityinen palveluntuotanto eivät kykene tarjoamaan ikääntyvälle väestölle korkealaatuisia palveluja ja hillitsemään palvelujen tuotantokustannusten nousua. Alan toimijoilta vaaditaan uusia toimintamalleja, joiden avulla voidaan samanaikaisesti parantaa palveluntuotannon kustannustehokkuutta ja edistää palvelujen laatua. Yleisesti hyväksytään se, että ehkäisevä työ on yheiskunnalle halvempaa kuin korjaava sosiaalityö ja erityissairaanhoito. Sen osoittaminen on kuitenkin vaikeaa, koska ehkäisevän työn kustannukset maksetaan yleensä useasta lähteestä. Lähivuosina tulee kehittää ja uudistaa niitä toimia, joilla edistetään iäkkäiden kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä omien voimavarojen ylläpitämistä ja käyttämistä. Tämä edellyttää kunnan sosiaali-jaterveystoimen monipuolista yhteistyötä kunnan muiden toimialojen, seurakunnan, järjestöjen, yritysten sekä iäkkäiden ja ikääntyvien kuntalaisten kanssa. Erityisryhmiä ovat maahanmuuttajavanhukset ja romanivanhukset, joilla on vaara jäädä yksin ja sairastua. Palvelumallissa iäkkäiden palvelujen painopistettä siirretään korjaavista palveluista hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään toimintaan ja palveluihin. Iäkkäiden henkilöiden aktiivisuutta ja osallisuutta omassa arjessaan tuetaan ja parannetaan hdieän mahdollsiuuksiaan vaikuttaa omiin asioihinsa niin palvelujen suunnittelussa kuin yhteiskunnassakin. Ikääntyneiden määrä on nousussa vuonna 2040 yli 65- vuotiaita on 27% Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2016 jo 60,4 (v jo 70,5) Vanhukset ovat usein yksinäisiä ja turvattomia ja siitä seuraa mm. masennusta, päihdeongelmia, köyhyyttä, pitkäaikaissairastavuutta Vanhukset asuvat kotona yhä pidempään ja yhä huonokuntoisempina Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyserot vaihtelevat alueittain Hoito painottuu korjaavaan hoitoon ei ehkäisevään Suuri osa pitää saamaansa hoitoa riittämättömänä (48% yli 80- vuotiaista) Myös ikäihmisten ongelmat kasautuvat tietyille ryhmille

5 ARVOT JA EETTINEN LÄHTÖKOHTA Tulevaisuudessa on yhdistettävä eri toimijahojen osaamista yhä tehokkaammin ja verkostoiduttava moniammatillisesti, jotta voidaan taata kaikille heidän tarvitsemansa palvelut ja mahdollisuudet osallistua. Lisäksi on luotava uusia seniori- ja vanhuspalvelukonsepteja sekä osattava kytkeä innostavalla tavalla kansalaistoiminta mukaan palveluihin. Elämän laatua tulee mitata ihmisten kyvykkyyksien perusteella: Kun ihmisellä on kyky kommunikoida, liikkua tai nauttia musiikista, hänen omaksi valinnakseen jää, kuinka liikkua, miten leikkiä, mitä musiikkia harrastaa. Moniraajahalvaantuneellakin on jäljellä monia ihmiselle tärkeitä kyvykkyyksiä - tärkeimpänä ehkä kyky ja voimakas halu nauttia muiden ihmisten läheisyydestä. Hänen kyvykkyyksiensä toteutuminen on täysin muista ihmisistä riippuvainen. Kun ihmiset käyttävät kyvykkyyksiään laaja-alaisesti; inhimillisyyden rajapinnat kasvavat ja kommunikaatiomahdollisuudet laajenevat. Tämä vaikuttaa koko hoitoon ja palveluntuottajien käsitykseen niiden käyttäjistä Kaiken kehittämisen lähtökohtana tulisi olla ikääntyvien inhimilliset kokemukset, ihmisten oikeiden tarpeiden ja toiveiden esille saaminen. Tulevaisuuden hyvinvoinnin varmistamiseksi on tärkeää keskustella hyvän elämän ja oikeudenmukaisen hoivan haasteista eri tahojen ja osapuolien kanssa. Yhdessä olisi etsittävä erilaisia ratkaisuja ja tapoja tuottaa palveluja, jotka lisäisivät palvelujen kustannustehokkuutta ja laatua koskeviin kriteereihin (kuten lääkevirheisiin, potilaiden putoamisiin tai painehaavaumiin) asiakkaiden inhimillisten kyvykkyyksien ja vuorovaikutuksen merkityksen (Capability Approach). Olemme kaikki samassa veneessä: meidän kunkin hyvän elämän mahdollisuudesta on kysymys silloinkin kun olemme toisten armoilla.

6 ETSIVÄN JA OSALLISTAVAN SENIORITYÖN PALVELUMALLIN KUVAUS Uudenlainen etsivän seniorityön malli löytää syrjäytymisvaarassa olevat ikääntyvät tai jo ikääntyneet ihmiset, jotka eivät ole palvelujen tai vapaaehtoistoiminnan piirissä. Mallia on toteutettu menestyksekkäästi nuorten parissa (VAMOS). Tavoitteena on vahvistaa ikääntyneen toimintavalmiuksia sekä saattaa hänet lähiyhteisöön osallistumaan, oppimaan ja toimimaan. Työskentely painottuu lähelle ikääntyneen omaa asuinympäristöä ja palveluja. Työmuotona käytetään etsivää työtä, jossa työparit pyrkivät löytämään ikääntyneitä, jotka eivät pysty itsenäisesti ja oikea-aikaisesti hakeutumaan palveluihin tai mielekkääseen toimintaan ja yhteisöihin vaan jäävät koteihinsa, kadottavat elämän mielekkyyden, arjen hallinnan ja heidän terveytensä heikkenee rajusti. Osallistavan seniorityön malli pohjautuu Helsingin Diakonissalaitoksella sovelletun yhteisötyön metodiin, jonka avulla ikääntyvät saatetaan osallistavan vapaaehtoisja vertaistuen piiriin. Yhteisömetodin avulla ikääntyneet saadaan motivoitumaan oman elämäntilanteensa parantamiseen, terveydentilansa kohentamiseen sekä kiinnittymään kansalaistoimintaan, joka tarjoaa heille lähiverkoston sekä mielekästä tekemistä. Palvelu kohdistetaan syrjäytymisvaarassa oleville yli 65-vuotiaille ikääntyville, joiden terveys ja toimintavalmiudet ovat vaarassa vakavasti heikentyä. Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa ikääntyneen omia voimavaroja ja vahvuuksia sekä tukea senioria kiinnittymään yksilöllisesti arvioituun ja suunniteltuun toimintaan. Yksilöllisen ja ryhmämuotoisen tuen avulla pyritään löytämään ikääntyville uusia mahdollisuuksia omaehtoiseen selviytymiseen ja toimintavalmiuksien ylläpitämiseen omassa kodissa ja lähiympäristössä. Ikääntyneille tarjotaan suunnitelmallista pienin askelin etenevää palvelu- ja terveysohjausta sekä yhteisövalmennusta ja vertaistukea. Etsivällä työllä lähestytään ikääntyneitä ihmisiä ihmisarvoisesti. Työtapana on jalkautuminen valitulle alueelle, jossa erilaissa paikoissa tutustutaan vanhuksiin ja heidän avullaan etsitään vielä syrjäytyneempiä, kotiin jääneitä ikäihmisiä. Palvelussa arvioidaan löydettyjen henkilöiden itsensä kanssa heidän tilannettaan ja siihen liittyviä tarpeita ja toiveita. Niiden pohjalta suunnitellaan palveluita, joita tarjotaan heille, mutta pääpaino on henkilön aktivoituminen oman tilanteensa parantamiseen ja sitä kautta voimaantuminen ja palaaminen vielä yheiskuntaan toimijana, ei pelkästään palvelujen vastaanottajana. Verkostoitumisen ja verkostoituneen arvontuotannon tutkimukset ovat osoittaneet, että edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista voidaan edistää verkostomaisilla toimintamalleilla. Julkisten ja yksityisten toimijoiden aktiivisella ja innovatiivisella yhteistoiminnalla voidaan samanaikaisesti alentaa tuotettavien palveluiden kustannuksia ja parantaa niiden laatua.

7 Etsivän ja osallistavan seniorityön vaikutukset Palvelukonseptin vaikutuksesta syrjäytyneiden ikääntyneiden elämänhallinta on parantunut ja heidän terveydentilansa on kohentunut. Ikääntyneet ovat innostuneet uudelleen omasta elämästään ja arjestaan, ja he haluavat osallistua yhteiseen toimintaan. Osallisuuden lisääntyminen auttaa ikääntyneitä jaksamaan arjessaan ja selviytymään itsenäisesti omissa kodeissaan pidempään. Ikääntyvät saavat tarvitsemansa avun ja hoivan sekä sosiaalisen yhteisön, johon kuulua. Tämä näkyy ikääntyneiden palvelutarpeen ja kotiavun vähenemisenä. Ikääntyneet eivät jää yksinäisyyteen vaan löytävät uusia toimintatapoja, mikä näkyy vähentyneenä päihteiden käyttönä, toimintakyvyn palautumisena, terveydentilan kohenemisena ja riskitilanteiden vähenemisenä. Ikääntyneiden sosiaaliset suhteet vahvistuvat ja he jaksavat innostua luovasta toiminnasta, oppimisesta ja yhdessä tekemisestä ja jakamisesta. Syntyy uusi innovatiivinen etsivän työn ja osallistavan kansalaistoiminnan toimintamalli, joka on skaalattavissa valtakunnallisesti ja jota voidaan hyödyntää myös julkisen palvelujärjestelmän kehittämisessä. Hankkeen osaaminen levitetään ammattilaisten ja opiskelijoiden keskuudessa. Malli on kustannustehokas ja se ratkaisee osan kuntien vanhusten palvelutuotannon ongelmista. Vaikutukset ulottuvat kohdealueen hyvinvointiin: sukupolvien välinen yhteenkuuluvuuden tunne kasvaa, yksinäisyys vähenee ja henkinen ilmapiiri kohenee.

8 ETSIVÄN JA OSALLISTAVAN SENIORITYÖN MALLIN PÄÄMÄÄRÄT Varhaisen kohtaamisen mallin luominen - jalkautuminen Ikäihmiset objektista subjektiksi ja voimavaraksi Ylisukupolvisuus ikäryhmien sekoittuminen Seniorikansalaisten näkyminen myös yksilöinä ei vain massana, joka aiheuttaa kustannuksia Yksinäisyyden vähentäminen Turvattomuuden vähentäminen Viranomaisten työn helpottaminen Viranomaisilla olevan tiedon hyödyntäminen ikäihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi Oikea-aikaisuus palvelujen käytössä, mikä vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kuormittavuutta Viranomaisille tietoa palvelurakenteen kehittämiseen Etsivä työ Arviointi Suunnittelu ja ohjaus Yhteisövalmennus, vertaistuki Aktivoituminen IKÄIHMISTEN VOIMAANTUMINEN

9 Palvelukonseptin konkreettiset tavoitteet Hanke on osa Kaupunki-innovaatiot toimintamallia, joka on vuosina toteutettavan Helsingin metropolialueen kaupunkien ja valtion (YM, LVM, OPM ja TEM) yhteinen ohjelma laaja-alaisten kaupunki-innovaatioiden toteuttamiseksi. Senioriväestön hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat Ikääntyvien omaehtoinen selviytyminen ja toimintavalmiudet vahvistuvat ja elämänlaatu paranee. Syrjäytyneet ikääntyneet saatetaan tarvitsemansa palvelun pariin oikea-aikaisesti. Ikääntyneet yksinäiset / yksineläjät saavat sosiaalisen yhteisön, johon kuulua. Hankkeessa totetutetaan uutta osallistavan kansalaistoiminnan mallia, jota voidaan hyödyntää julkisen palvelujärjestelmän kehittämisessä. Palvelukonsepti muodostuu seuraavista elementeistä I) Etsivä seniorityö, Palvelukonseptissa hyödynnetään palvelumuotoilun työkaluja, joiden avulla arvioimme syrjäytymisuhan alla elävien ikääntyneiden määrän, tavoitettavuuden ja tarpeet. Hankeidean yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osoittamiseksi sovellamme hankkeessa Helsingin Diakonissalaitoksella pilotoitua asiakkaiden subjektiivisen hyvinvoinnin seurantajärjestelmää. Asiakkaiden hyvinvoinnin strukturoidun mittaamisen avulla voimme tunnistaa syrjäytyneiden vanhusten hyvinvoinnin osaalueita, muutoksia ja kehittämistarpeita yhä täsmällisemmin ja ymmärrämme heidän elämänsä kokonaisuutta ja tarpeita yhä syvällisemmin. Nämä elementit tuotetaan kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä. Hanke toteutetaan verkostoyhteistyössä eri sidosryhmien välillä. Rahoitusta hankeidean pilotoimiselle haetaan esim. Raha-automaattiyhdistykseltä ja muilta mahdollisilta myöhemmin sovittavilta lähteiltä. II) Palvelujen oikea-aikainen ja ennaltaehkäisevä käyttö III) Osallistava kansalaistoiminta

10 Palvelukonseptin elementit I Etsivä seniorityö ETSIVÄ SENIORITYÖ JA JALKAUTUVA VERKKOTIIMI Verkostoituminen alueella ja yhteyksien rakentaminen Kohderyhmän profiili ja palvelutarve Etsivän työn verkkotiimi jalkautuvat alueelle ja senioreiden koteihin Varhaisen kohtaamisen malli: kohderyhmän asiakasprofiili, palvelupolut ja kontaktipisteet Yksilöllisen tuen ja kutsumisen vaihe: luottamuksellisen yhteyden rakentaminen, vuorovaikutuksen vahvistaminen, kannustaminen toiminnallisuuteen Tavoitetaan syrjäytymisvaarassa olevat ikääntyneet ja vanhukset pilotin alueella Etsivä Nuorisotyö aloitettiin kokeiluluontoisena jo 1990-luvun puolessa välissä. Sen avulla haluttiin kehittää uusia työtapoja ja -menetelmiä nuorisotyön ja sosiaalitoimen välimaastoon ja näin etsivä nuorisotyö vakiintuikin erilaisin muodoin eri puolille Suomea. Toimintamallin avulla on saavutettu hyviä tuloksia ja siksi se on otettu osaksi Kaupunkiinnovaatiot -ohjelmaa. Toimintamallin on oltava joustava. Sopivaa toimintamallia ei ole kaikkiin tilanteisiin, vaan sen on rakennuttava paikallisten tarpeiden, palveluverkoston ja olemassa olevien toimintojen puitteissa. Näkymättömien seniorien löytäminen ja saaminen näkyviksi ja ihmisten tavoittamiseksi on löydettävä oikea momentum. Näitä voivat olla taloyhtiöiden putkiremontit, uuden asuinalueen muuttopäivät, alueiden palvelujen tuottajat ja tilat: kirjastot, kaupat, posti, pankki jne.

11 Palvelukonseptin elementit II Terveydentilan arviointi ja palvelujen oikea-aikainen tarjonta ja käyttö Uusi terveydenhuoltolaki edellyttää tarvittaessa asiakkaan terveys- ja hoitosuunnitelman tekemistä kiireettömissä hoidoissa. Lähtökohtana on toimintakulttuurin kehittäminen niin, että ikääntynyt tavoitetaan oikeaaikaisesti ja hän on aktiivisesti mukana oman hoitonsa suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa. Nykyaikaiseen terveydenhuoltoon ei sovi ajatus vain hoidon kohteina olevista vanhuksista. Suomessa on moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna tarvetta korostaa entistä enemman asiakas- ja potilaslähtöistä toimintatapaa. Hoitosuunnitelma Terveys- ja hoitosuunnitelmaan kootaan seniorin kannalta tärkeät sairaudet ja terveysongelmat, riippumatta siitä hoidetaanko niitä terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai keskussairaalassa. Yhtenäinen suunnitelma parantaa seniorin terveydenhoidon laatua ja turvallisuutta sekä hoidon kokonaisvaltaisuutta. Suunnitelma sisältää hoidon tarpeen, tavoitteiden ja keinojen lisäksi potilaan kokonaisterveyttä kuvaavat tiedot diagnooseista ja lääkityksestä. Suunnitelman käyttö tuo kustannustehokkuutta, kun ylimääräiset käynnit vähenevät ja aikaa vapautuu muuhun potilastyöhön. Myös suunnitelman toteutus ja seuranta helpottuvat. Tervydenhoidon palveluista voidaan ohjata osallistavan kansalaistoiminnan pariin. Arvionnissa ja suunnitelmassa mietittävä, mitä osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja lähiympäristöstä voisi löytyä

12 III Osallistava kansalaistoiminta ja hyvinvointikorttelit Konseptissa sovelletaan menetelmältään innovatiivista ja joustavasti monistettavaa kansalaistoiminnan mallia. Se perustuu toimintaan osallistuvien ihmisten identiteetin vahvistumiseen, lähiympäristön ongelmien tunnistamiseen sekä myönteisten tulevaisuuden näkymien luomiseen. Toimintamallia on menestyksellisesti hyödynnetty kansainvälisesti (Community Development & Cable-metodi, Helsingin Diakonissalaitos). Osallistavalla kansalaistoiminnalla 1) tuotetaan sosiaalista muutosta, asukaslähtöisiä innovaatioita ja nostetaan esille palvelujärjestelmän kehittämiseksi uusia ideoita, 2) tunnistetaan ikääntyneiden tarpeita, mahdollisuuksia, oikeuksia ja vastuita, 3) suunnitellaan, organisoidaan ja tuotetaan seniorilähtöistä osallistavaa toimintaa, 4) tuotetaan uusia voimaannuttavia ja toimintakykyjä ylläpitäviä toimintamalleja. Toiminnan lähtökohtana ovat syrjäytymisvaarassa olevien ikääntyneiden ihmisten tarpeet ja toiveet. Osallistava kansalaistoiminta on tavoitteellista toimintaa palvelujärjestelmän ja arkielämän välimaastossa. Siinä pyritään kansalaisnäkökulmasta yhteistoiminnan lisäämiseen ikääntyneiden keskuudessa ja sitä kautta osallistamiseen, vaikuttamiseen omista lähtökohdista ja yhteisöjen voimavarojen vahvistamiseen. Hyvinvointikorttelit Hyvinvointikorttelilla tarkoitetaan asumisen ja palvelujen läheisyyteen liitettävää kansalaistoiminnan konseptia, joka ulottuu useamman rakennuksen (asunto-, hoivakoti- tai kiinteistöosakeyhtiön) alueelle. Hyvinvointikorttelissa toteutetaan ns. matalan kynnyksen -periaatetta. Kohtaamisen kynnys madaltuu, kun etsivän työn tekijät jalkautuvat sinne, missä ikääntyneet aidosti viettävät aikaansa tai asioivat ja sieltä he voivat kutsua ihmisiä mukaan korttelin toimintaan. Ikäihmisten elämisen ja arjen tarpeet otetaan huomioon suunnittelemalla korttelista henkisesti, sosiaalisesti ja fyysisesti esteetön tila. Hyvinvointikorttelissa yhdistyvät monipuoliset palvelut sekä yksilölliset tarpeet huomioonottava osallistava kansalaistoiminta. Tarkoituksena on tukea korttelin ja lähialueen asukkaiden hyvinvointia arjen ympäristössä. Tavoitteena on tarjota palvelut ja mahdollisimman monipuolista toimintaa: kulttuuria, taidetta, liikuntaa ja yhdessä oloa. Palveluntarjoajina korttelissa toimivat sekä kaupunki että yksityiset toimijat. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole pelkästään palvella senioreita vaan luoda kortteli, joka tarjoaa palveluita kaikenikäisille ja monimuotoisille yhteisöille. Malli antaa myös uusia eväitä kaupungin yleiseen kehiittämiseen pitkäjänteisesti seniorinäkökulmasta.

13 Palvelukonseptin kehittämisessä huomioitavia kohtia Mitä tapahtuu eläkkeellejäämisen ja julkisen hyvinvointitarkastukseen kutsun välissä (65-75 /85 v)? Tämä on tärkeä aika ennaltaehkäisyn ja palvelujen piirissä pysymisen näkökulmista. Vain aktiivisimmat ikääntyneet hyödyntävät kunnan tarjoaman hyvinvointitarkastuksen yli 75-vuotiaille. Todellisten tarpeiden kartoittaminen etnografinen analyysi syrjäytyneiden ikääntyneiden tarpeista Olisi löydettävä myös seuraavat ikääntyneiden ryhmät: Ikääntyneet, joilla on akuutti kriisi (perusterveydenhoidon tai erikoissairaanhoidon piiristä), pariskunnat, joilla eriaikainen ikääntyminen (ennaltaehkäistään, jotta toinen jaksaa), päihdevanhukset ja alkoholin syrjäyttämät ikääntyneet 65+ (myös +55 eläköityviä alkoholisteja) Ikääntuneiden kriisitilanteita ovat: yksin jääminen, avioero, alkoholi, muutto ja puolison kuolema Syrjäytymisvaarassa olevien naisten mukaan saaminen Tavoitteet vs toimenpiteet

14 Palvelukonseptin erityishaasteita: verkostoituminen ja yhteistoiminta Ikääntyneiden tavoittaminen ja oikeat verkostot Palvelukonseptin menestyksekäs toteuttaminen edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen monipuolista yhteistyötä kunnan muiden toimialojen, seurakunnan, järjestöjen, yritysten sekä iäkkäiden ja ikääntyvien kuntalaisten kanssa. Konseptin perustana on verkostoajattelu, jossa jokaisen mukanaolevan tahon edut toteutuvat. Ajattelun mukaan palveluntarjoajia ja eri toimijoita tulisi koota yhteen ja rakentaa verkosto. Verkosto tukee etsivää ja jalkautuvaa tiimiä, joka kulkee alueilla ja tavoittaa ikääntyneet Verkostot eri paikoissa: kotonaan, terveyskeskuksissa, palveluissa. Verkoston osapuolia: Kunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Vanhustyö Kotipalvelu, kotihoito Aikuissosiaalityö Hyvinvointia edistävä kotikäynti Kunnalliset muut palvelut (kirjastot, kansalaisopistot, puistot, koulut...) Seurakunnan verkostot Palveluohjauksen toimijat Kaupunginosan muu toiminta (kaupat, kioskit, kapakat ) Viranomaiset Kolmas sektori Yritykset Seurakunnat ja muut julkisyhteisöt Huom! Helsingin kaupunki on suuri ja jakaantunut eri toimintojen osalta erilaisiin osiin, konseptia kannattaisi pilotoida jollakin pienemmällä alueella tai kaupunginosassa ja panostaa kaikkien osapuolien mukaan saamiseen

15 Kuvio: Hoivan arvoverkkoanalyysi. Katri Nykänen, Aalto-yliopisto. CityInnoNetsprojekti 2011.

16 Palvelukonseptin erityishaasteita: Liikkumisen logistiikka Vanhusten yksi suuria osallistumisen esteitä on liikkumisen vaikeus. Rollaattorilla tai pyörätuolilla on vaikea tai jopa mahdoton lähteä ulos. HDL:n Pilke-projektissa (päivätoimintaa ikääntyville päihdeongelmaisille) on todettu, että monesti joudutaan osallistujia jopa hakemaan kotoa. Esteettömän ympäristön luominen onkin yksi hankkeen tehtävistä. Millaisilla liikkumisinnovaatioilla ikääntyneet ihmiset saataisiin lähtemään kotoa?luodaanko esimerkiksi jonkinlainen kutsubussi, nykyaikaisen tekniikan yhdistäminen ikääntyneiden kutsumiseen, liikuttamiseen ja saattamiseen?tekniikan tulee kuitenkin olla vain väline, koska kaikilla vanhuksilla ei ole mahdollisuutta käyttää teknisiä välineitä. Puhelimen ja television tai radion kautta tapahtuvat innovatiiviset lähestymistavat ovat yksi mahdollisuus. Käytännön ongelmien lisäksi masennus ja muut sairaudet aiheuttavat päättämättömyyttä ja haluttomuutta ja jopa mahdottomuutta lähteä oman kodin ulkopuolelle. Jalkautuvalla, etsivällä työllä sekä viranomaisverkoston kautta löydetään näitä koteihinsa jääneitä vanhuksia ja pyritään voittamaan henkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä esteitä osallistumiselle ja hyvinvoinnin lisäämiselle. Elämässä saattaa tulla muitakin yllättäviä tilanteita, joihin on vaikea löytää helppoja ratkaisuja. Esimerkiksi putkiremontit saattavat ikääntyvälle ihmiselle aiheuttaa ylipääsemättömiä vaikeuksia järjestellä elämää remontin ajaksi. Myös heidän erityistarpeensa tulisi ottaa huomioon.

17 Osallistavan kansalaistioiminnan ideapankin kokoaminen Sosiokulttuurinen työote Asumisneuvonta Huoltomies Keskinäinen huolenpito stadilainen yhteisöllisyys Luovan toiminnan ryhmät Taide- ja kulttuuritoiminta Kaveritoiminta Seniorineuvolatoiminta Saattoapu Senioriosaajat valmennetaan eri ikäisiä Elämäntarina- ja keskusteluryhmät Yhteisötoimijat, kulttuurikaverit, vertainen, Aikapankki-idea - teet jotain, saat vapaaehtoinen aikaa, jota voit itse käyttää Oppia ikä kaikki - osaamisen hyödyntäminen ja jakaminen - uuden oppiminen kaiken ikää!

18 Etsivä ja osallistava seniorityö