MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN"

Transkriptio

1 MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN Masennus ja masentuneen vanhemman tukeminen perhetyössä

2 Mielialahäiriössä keskeistä on mielialan tai mielenvireen pitempään kestänyt muutos Muutos kestää yhtäjaksoisesti vähintään 2-3 viikkoa, kuukausia, jopa vuosia Muuttuneeseen mielialaan liittyy myös erilaisia oireita Mielialahäiriöt luokitellaan oireiden laadun, keston ja vaikeusasteen mukaan

3 Masennushäiriöt Masennustila on oireyhtymä ja sen diagnostiikassa on keskeistä niin oireyhtymän toteaminen kuin yksittäisten masennusoireiden tunnistaminen Tähän luokkaan katsotaan kuuluviksi masennustilat ja toistuvat masennukset, pitkäaikainen masennus eli dystymia sekä toistuvat lyhyet masennusjaksot. Masennuksessa voidaan erotella lievät, keskitasoiset, vakavaasteiset ja psykoottiset masennukset oirekuvansa perusteella. Samoin voidaan erotella melankoliset ja epätyypilliset masennustilat. Mielialan muutos voi ajoittua tiettyyn vuodenaikaan, jolloin puhutaan esim. talviaikaan esiintyvästä kaamosmasennuksesta. Synnytyksen jälkeen ilmenevää masennusta kutsutaan synnytyksen jälkeiseksi masennukseksi. Se ilmenee heti synnytyksen jälkeisten viikkojen aikana

4 Joskus masennustiloihin liittyy yksittäisiä tai toistuvia mania- tai hypomania-jaksoja, jolloin mieliala on epänormaalisti ja jatkuvasti kohonnut. Silloin puhutaan kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, jota myös kutsutaan nimillä bipolaarihäiriö tai maanis-depressiivinen mielialahäiriö. Kaksisuuntainen mielialahäiriö voidaan jakaa tyyppiin I ja II. Tyypin I häiriössä mielialan kohoamisjaksot ovat luonteeltaan maanisia ja tyypin II muodossa ne ovat hypomaanisia. Mielialan aaltoiluhäiriössä eli syklotymiassa mieliala vaihtelee toistuvasti lievän masentuneisuuden ja lievän maanisuuden välillä

5 Masentuneen mielialan taustalla voi olla myös jokin sairaus, joka aiheuttaa mielialaan muutoksia, jopa pitempiaikaisia. Kilpirauhasen vajaatoiminta Lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta Krooniset infektiot Sokeritauti Anemia Erilaiset neurologiset sairaudet On hyvä muistaa myös se, että joidenkin lääkkeiden, alkoholin tai muiden päihteiden käyttö voi aiheuttaa masennusta

6 Masennustilat ja etenkin kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairausjaksot voivat olla toistuvia, mutta sairausjaksojen toistumisalttiutta, pituutta tai vakavuutta voidaan olennaisesti vähentää hoidon avulla (lääkehoito, terapiat). Masennus- tai maniajakson uusiutumista kutsutaan relapsiksi, toistuvien sairausjaksojen välistä oireetonta vaihetta taas remissioksi

7 Pitkäaikainen masennus eli dystymia Tarkoittaa oirekuvaltaan lievä-aseteista, mutta pitkäaikaista masennuksen muotoa. Pitkäaikaisuus tarkoittaa tässä sitä, että masentunut mieliala on kestänyt lähes yhtäjaksoisesti ainakin kaksi vuotta. Normaalin mielialan jaksot eivät kestä muutamaa viikkoa kauempaa

8 Masentuneisuuden oireina ilmenee vaihtelevasti vähintään kolme seuraavista oireista: Vähentynyt energia Unettomuus Heikentynyt itseluottamus Keskittymisvaikeudet Itkuisuus Vähentynyt kiinnostus sukupuolielämään tai muita mielihyvää tuottaviin asioihin Toivottomuuden tunne Pessimistinen asenne Menneisyyden murehtiminen Sosiaalinen vetäytyminen Huomaa kuitenkin, että oirekuva on lievempi kuin varsinaisissa masennustiloissa

9 Masennustilasta kärsii vuoden aikana n. 5 % suomalaisista. Naisilla masennus on 1,5-2 kertaa yleisempää kuin miehillä. 2/3:lla pitkäaikaisesta masentuneisuudesta kärsivistä tila muuttuu vakavaoireiseksi depressioksi. Depressio on siis sairauden nimi, jonka antaa lääkäri diagnoosissaan. Huomaa, että pitkäaikainen masentuneisuus on psyykkisesti kuluttava tila, joka oikeasti heikentää ihmisen toimintakykyä ja elämänlaatua

10 Hetkellinen tai masentunut mieliala on normaalireaktio erilaisiin pettymyksiin, siksi esim. lähiomaisen kuolemaan liittyvää surureaktiota ei diagnosoida masennukseksi Jos masentuneisuus jatkuu vähänkin pitempään, on luonteeltaan voimakasta, heikentää elämänlaatua tai kaventaa ihmissuhteita, on aina viisasta kääntyä mielenterveydenhoidon ammattilaisen puoleen masentuneisuuden syiden selvittämiseksi

11 Toimintakyvyn häiriintyessä on syytä pysähtyä pohtimaan sen synnyn syitä. Melkein kaikkiin mielenterveyden häiriöihin liittyy toimintakyvyn muutoksia: esim. kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava voi hypomania tai maniavaiheessaan touhuta ylenpalttisesti, esim. siivota, leipoa, urheilla. Toisaalta lamaantuessaan ihminen ei kykene selviytymään edes perusasioista: peseytymisestä, siivoamisesta, syömisestä Ihminen on toimiva eläin! Vain harva haluaa olla laiska

12 Masennuksella on monet kasvot ja sen tunnistaminen on todella vaikeaa. Se naamioituu kuin kameleontti tarpeen tullen. Läheisetkään eivät aina tiedä masennuksen olemassaolosta mitään. Häpeä estää sen näyttämistä. Pelko kieltää esiintuloa. Hätä ja kyvyttömyys eivät anna sitä ilmi

13 Masennus ja sen oireet voivat ärsyttää läheisiä ja tukihenkilöitä. Voi tulla tunne siitä, että henkilö on laiska ja saamaton. Ilkeä ja ärsyttäväkin. Näistä tunteista on päästävä pois ja uskallettava nähdä niiden taakse. Tieto ja ymmärrys oireen taustalla olevasta sairaudesta antaa voimaa myös läheisille ja tukihenkilöille. Kukaan ei ole luontaisesti laiska, kaikki haluavat selvitä omillaan mahdollisimman pitkälle. Halu toimia on siis jokaisella olemassa. Kaikessa työssä on järkevää koettaa palauttaa toimintakykyä

14 Miesten masennus Masennus ilmenee alakuloisena mielialana ja väsymys on kova. Kyky nauttia asioista on kadonnut Ilmenee usein tyypillisiksi nimettyinä masennusoireina: heillä se tulee usein esiin unen häiriintymisenä ja ruokahalun vähenemisenä. Osa miesten masennuksista saattaa jäädä tunnistamatta ja peittyä esim. alkoholin käytön taakse. Alkoholi lievittää ahdistusta ja masennusoireita, mutta pitkään ja runsaasti käytettynä se lisää ahdistusta, masennusta ja pahentaa oireita. Näin tästä avusta voi tulla lisäongelma!

15 Mies voi kokea masennuksen ja pahan olon myöntämisen epämiehekkääksi ja heikkouden merkiksi Mies ei hae helposti apua Mies purkaa pahaa oloaan touhuamiseen ja suorittamiseen, joka kiihtyy ja työpäivä voi kestää aamusta iltaan Mies voi purkaa oloaan pelaamiseen. Itsemurhia miehet tekevät kolme kertaa naisia enemmän. Tunteista ja sisäisestä elämästä puhuminen on miehelle vieraampaa kuin naiselle. Varhainen alkoholin käyttöön puuttuminen ja sen syyn selvittäminen voisivat olla miehen masennuksen seurausten (itsemurhien ehkäisyn) kannalta hyvä juttu

16 Miehet eivät ole tutkimusten mukaan oppineet käsittelemään tunneasioita lapsuudessaan, sillä vanhemmat puhuvat tunneasioista ja etenkin surullisuudesta enemmän tyttöjen kuin poikien kanssa. Miehillä on todettu myös olevan naisia enemmän aleksitymiaa eli vaikeutta tunnistaa ja kuvata omia tunteitaan ja erottaa niitä ruumiillisista tuntemuksista. Myös ajattelussaan miehet keskittyvät naisia herkemmin ulkomaailman tapahtumiin ja yksityiskohtiin sen sijaan, että pohtisivat sisäisen maailman asioita. Aleksitymian on todettu olevan yhteydessä myös työuupumukseen. Samoin se on yhteydessä vähäiseen koulutukseen ja pieniin tuloihin. Sitä on todettu olevan enemmän ikääntyneillä, mutta syytä ei siihen tiedetä (johtuuko se ikääntymisestä vai kasvatuseroista?)

17 Miesten tuntemuksia masennuksessa Ristiriita suorittamiseen liittyvissä odotuksissa Yhteyden puute toisiin Vieraantuneisuus ja etäisyys Eristäytyneisyyden ja muista eroavuuden tunne Pelko, että tulee nähdyksi heikkona Kontrollin puute Itsesyytökset Surullisuus, viha, syyllisyys ja pelko

18 Naisten masennus Naisten masennus on lähes kaksi kertaa miehiä yleisempää. Ero syntyy murrosiässä. Yhdeksi syyksi on arveltu naishormonitoimintaa. Raskauden aikana %naisista potee masennusta. Raskauden jälkeinen ja vaihdevuosiaikainen masennus ovat tuttuja monille. Tutkimuksissa naishormonien yhteys masennukseen on ristiriitaista. Eläinkokeissa naishormoni estrogeeni kuitenkin lisää stressihormoneja ja naiset ovat stressissä depressiolle miehiä alttiimpia

19 Masennus ilmenee alakuloisena mielialana ja väsymys on kova. Kyky nauttia asioista on kadonnut Naisen mieli reagoi myös miehen mieltä useammin erilaisina ruumiillisina oireina, esim. kipuina. Naiset myös ahdistuvat herkemmin ja kokevat miehiä enemmän Naisilla masennuksen oireet syyllisyyden ja ilmenevät epätyypillisesti: arvottomuuden tunteita. ruokahalun, hiilihydraattihimon ja unen tarpeen lisääntymisenä

20 Vaikka naisilla on miehiä parempi kyky käsitellä ja puhua tunteistaan, tytöt käsittelevät usein myös kielteisiä tunteita yksityiskohtaisemmin kuin pojat. Tällainen märehtiminen ja murehtiminen pikemminkin kuitenkin lisää masennusta kuin karkottaa sitä

21 Uni Unien näkeminen on yksi hyvä tunne-elämän säätelijä. Uni monine tasoineen vaikuttaa ihmisen tunneelämän tasapainoisuuteen. Impulsiivisuus ja äkkipikaisuus lisääntyvät huonolaatuisen ja/tai liian vähäisen unen jälkeen. Psyykenhäiriöistä masennusta on epäilty osittain unenpuutteen aiheuttamaksi. Myös muihin psyyken ongelmiin unenpuute on selittävä tekijä, vaikka kyse on usein syy-seuraussuhteista: henkinen paha olo estää unen saantia, mikä taas johtaa pahanolon lisääntymiseen noidankehämäisesti

22 Unen tarvetta ei voi korvata millään. Ihminen tarvitsee lepoa. Kokonaan valvotun unen jäljiltä seuraava yöuni ei ole yhtä pitkä kuin menetetty yöuni. On kyetty osoittamaan, että korvausuni sisältää lähes kaiken syvästä unesta, mutta vain osia vilke- eli REM-unesta. Näin on päätelty, että syvä uni on ihmiselle elintärkeä univaihe. Unen määrä vaihtelee eri ikäkausina ja eri elämäntilanteiden mukaan. Keskimääräinen suositus on 8-10 tuntia unta vuorokautta kohden. Väliaikaisesti valvominen ei aiheuta paljoa ongelmia, mutta univaje alkaa pian näkyä monella tapaa

23 Erilaisten suoritusvirheiden taustalla on usein keskittymiskyvyn puute, arvostelukyvyn puute ja omia suorituksia yliarvioidaan. Nuorilla univaje vaikuttaa oppimiseen kahdella tavalla: keskittymistä ja asioiden mieleenpainumista haitaten. Oppimisessa ongelmia aiheuttaa myös nuorten runsas valvominen. Myös aikuisten oppimiseen vaikuttaa univaje sen lisäksi, että aikuisilla mieleenpainamiskyky on erilainen kuin nuorilla Käytösongelmat ovat usein seurausta unenpuutteesta

24 Psykofysiologiseksi unettomuudeksi kutsutaan stressitilanteen laukaisemaa unettomuutta, joka voi jatkua, vaikka stressi poistuisi. Elimistö jää ylivirittyneisyyden tilaan eikä pysty rauhoittumaan, mikä on edellytys nukahtamiselle. Unihygienian tarkistaminen voi auttaa. Jos tilanne jatkuu yli kaksi viikkoa, tulisi hakeutua lääkäriin. Kognitiivisen käyttäytymisterapian keinoja voisi käyttää apuna. Sellaisia löytyy mm. depressiokoulun hallintamalleista. Toisaalta ihmisiä on aamuvirkkuja, iltavirkkuja ja siltä väliltä ihmisiä. Tämä piirre säilyy läpi elämän ja tahtoo periytyä

25 Kaamosmasennus Oireet: ilottomuus, masennus, ärtyneisyys, univaikeudet, epäselvät kivut, ruokahalun lisääntyminen, painonnousu talvella (yli 5 kg), energiatason lasku, jatkuva väsymys ja uneliaisuus, sosiaalisen aktiivisuuden väheneminen

26 Selitys ja diagnostiikka: valon määrän väheneminen niin pohjoisella kuin eteläiselläkin pallonpuoliskolla näyttää lisäävän talviaikaisen masennuksen määrää, väsymystä ja univaikeuksia kaikkialla maailmassa. Mitä pohjoisemmaksi esim. Euroopassa mennään, sitä enemmän kaamosmasennusta esiintyy. Valon parantava voima on tunnettu jo antiikin ajoista alkaen. Esiintyvyys: 5-10 % suomalaisessa väestössä, useammilla esiintyy lievempiäkin oireita Naisilla yleisempää Pahenee iän lisääntyessä Taipumus näyttää olevan voimakkaasti periytyvä Ei johdu menetyksistä, paineista tai elämäntilanteista

27 Selittäviä tekijöitä: Aivojen käpylisäkkeen vaikutus aivojen serotiini-välittäjäaineen ja melatoniinin (unihormoni) toimintaan aiheuttaa vaikutuksia ihmisten ja eläinten vuorokausi- ja vuodenaikarytmeihin ja viettitoimintoihin (aktiivisuuteen, ravinnonhakuun, aggressiivisuuteen, pelokkuuteen ja seksuaalisuuteen). Ihmisten ja eläinten keskushermosto noudattaa kahdenlaista aikarytmiä: vuorokausi- ja vuodenaikarytmiä. Ihmisillä serotoniinin puutteen ajatellaan olevan yhteydessä monenlaisiin psykiatrisiin häiriöihin esim. masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön ja paniikkireaktioihin, hillitsemishäiriöihin

28 Ahdistuneisuushäiriöt Tällä tarkoitetaan pitkäaikaista, tilanteeseen nähden liiallista ja selkeästi haitallista ahdistuneisuutta. Pitkäaikainen hoitamaton ahdistuneisuushäiriö altistaa henkilöä vaikealle masennukselle ja esim. päihdeongelmille Nykyisessä ICD10-tautiluokituksessa erotellaan keskeisinä ahdistuneisuushäiriöryhminä paniikkihäiriö, sosiaalinen fobia, pakko-oireinen häiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

29 Paniikkihäiriö Tyypillistä toistuvat, vaikeat ahdistuskohtaukset Kohtaukset eivät rajoitu mihinkään erityistilanteisiin Kohtauksiin liittyy voimakkaita fyysisiä ahdistusoireita (sydämen tykytys, rintakipu, huimaus, tukehtumisentunne, epätodellinen olo) ja psyykkisiä oireita (hallinnan menettämisen pelkoa, kuolemanpelkoa, sekoamisen pelkoa) Kohtaukset kestävät yleensä alle puoli tuntia ja niistä seuraa voimakas ahdistus ja pelko/huoli seuraavasta kohtauksesta Aiheuttaa välttelyä Alkavat toisinaan vakavan masennustilan yhteydessä Jossakin vaiheessa paniikkihäiriöpotilaille kehittyy myös masennustilan oireita Lääkityksenä käytetään NYKYÄÄN aivojen serotoniinitoimintaan vaikuttavia, riippuvuutta aiheuttamattomia lääkkeitä

30 Sosiaalinen fobia Merkittävin yksinkertaisista fobioista Liittyy sosiaalisiin tilanteisiin, toisten ihmisten huomion kohteena olemiseen Oireet alkavat yleensä nuorella iällä Vaikeutuessaan aiheuttaa välttämiskäyttäytymistä Vaikeaan sos.fobiaan liittyy itsetunnon heikkenemistä, masentuneisuuttakin Lääkehoidossa painopiste beetasalpaajissa, mutta myös serotoniini- ja dopamiinitoimintaa kohottavia lääkkeitä käytetään Psykoterapiasta myös apua

31 Pakko-oireinen häiriö Tyypillistä vaivaavat ajatukset, mielikuvat ja yllykkeet, joita asianomainen tunnistaa liiallisiksi ja suhteettomiksi omiksi ajatuksikseen ja koettaa torjua niitä tai olla välittämättä niistä Kaavamaisia käyttäytymistapoja, joita toistetaan yhä vain uudelleen Pakkotoimintojen avulla henkilö pyrkii estämään pelkäämänsä vahingollisen teon tai tapahtuman Läheinen yhteys masennukseen, myös oireiden lievittymisessä ja voimistumisessa (toisen lievittyessä/voimistuessa toinenkin helpottuu/vaikeutuu) Oireilu alkaa yleensä nuoruusiässä, häiriö on pitkäaikainen, sen on arvioitu omaavan biologista ja perinnöllistä alttiutta Lääkityksenä käytetään pitkäaikaista ja suurina annoksina määrättyjä serotoniini-toimintoja kohottavia masennuslääkkeitä Ennuste on parantunut em. lääkehoidon ansiosta

32 Yleistynyt ahdistuneisuus Epämääräinen, erityisiin tilanteisiin liittymätön ja suhteellisen lievä ahdistusoireilu Oireilu muistuttaa ohimenevää huolestumista ja ahdistuneisuutta laadullisesti Mukana on usein lähes jatkuvia fyysisiä ahdistusoireita, huolestuneisuutta, ärtyneisyyttä ja unihäiriöitä Saattaa ennakoida masennustilan syntyä Lääkityksenä käytetään Suomessa busbironia tai lyhytaikaisia, rauhoittavia tai nukahtamislääkkeitä Depressiolääkkeiden tehoa yleistyneeseen ahdistuneisuuteen tutkitaan tällä hetkellä vilkkaasti

33 Päihteet ja masennus Masennuksen ja päihteiden yhteys näkyy niin yksilön oman kuin hänen perheensä ja sukunsakin elämänkaaressa ja sukupolvesta toiseen siirtyvänä pahanolon taakkana Osa siirtyvästä taakasta liittyy psyykkisiin pettymyksiin, pelkoihin, traumamekanismeihin Päihde auttaa hetkellisesti, mutta syventää ongelman vyyhdin syitä: aiheuttaa monenlaisia psykologisia ja sosiaalisia vaikeuksia, ruokkien myös parisuhde-, työ- ja itsetunto-ongelmia Huono hoitovaste liittyy etenkin masentuneilla miehillä usein suureen alkoholin käyttöön Samanlainen noidankehä on muidenkin päihteiden ympärillä

34 Fyysiset sairaudet ja masennus Etenkin ikääntyvillä ihmisillä vakava masennus voi syntyä fyysisen sairauden seurauksena Masennuksen syntymekanismit ovat usein sekä fyysisiä että psyykkisiä Erityisen usein masennus on mukana esim. neurologisissa sairauksissa (esim. Parkinsonin tauti, ms-tauti), syöpä- ja sydänsairauksissa, diabeteksessä ja kroonisissa kiputiloissa Monet fyys.sairauksien lääkkeet voivat altistaa masennusoireille Kuitenkin esim. vaihdevuosi-ikäisten naisten masennuksen hoidossa hormonikorvaushoito helpottaa usein tilannetta Psyykkinen mieliala vaikuttaa fyysiseen terveyteen ja selviämiseen ja päinvastoin! (kts. Kopakkala Aku: Masennus, Antti Heikkilä: Siunattu kipu)

35 Masennuksen hoitokeinoja Kirkasvalohoito Aamuisin lux valoteholla päivänvaloputkilla min 3-5 kertaa viikossa Jos levottomuutta, pahoinvointia, päänsärkyä tms., niin pienennä valotehoa tai lyhennä hoitoa Hoidon vaikutus alkaa viikon sisällä, jos se on toteutettu ohjeen mukaisesti ja jos diagnoosi kaamosmasennuksesta tai väsymyksestä on oikea Älä käytä hoitomuotoa iltaisin -> aih. unettomuutta

36 Lääkehoito Lääkehoito aloitetaan lääkärin ohjeen mukaisesti ja hoidon lopullista tehoa voi arvioida vasta 4-8 viikon hoidon jälkeen. Vakavassa masennuksessa lääkehoito on keskeinen ja välttämätön osa hoitoa, joka tekee muut hoidot mahdollisiksi Etuna nopeus ja helppous Masennuksen lääkehoidosta on hyvin usein sivuvaikutuksia, jotka helpottuvat ajan kuluessa Masennuksen paraneminen on kiinni ihmisestä itsestään, ei aina lääkkeestä (Antti Heikkilä) Masennuslääke joko kiihdyttää tai hillitsee mieltä

37 Lääkehoito auttaa potilasta katkaisemaan pitkäänkin jatkunutta negatiivista noidankehää Sen avulla potilas saa voimia muuttaa asioita, joita pystyy muuttamaan, ja kestämään asioita, joille ei voi mitään. Lääkityksen onnistunut toteuttaminen edellyttää hyvää potilas-lääkärisuhdetta ja pitkäjänteisyyttä! Tavoitteena on aina oireiden lievittyminen siten, että laajempi sosiaalinen kuntoutuminen käynnistyisi Kunnollisen toipumisen tulisi kestää vähintään puoli vuotta ensimmäisen masennusjakson jälkeen ennen lääkityksen lopettamista. Mahdollisen uusiutumisen jälkeen hoitoa tulisi jatkaa 1-2 vuotta ja kolmannen uusiutumisen jälkeen harkitaan jatkuvaa estohoitoa. Lääkehoito mahdollistaa psykoterapeuttisen avun vastaanottamisen eikä ole sille este. On hyvä muistaa myös se, että vaihtoehtojakin lääkehoidolle löytyy!

38 Ravinto Ravinnon määrä ja laatu ovat ratkaisevia hyvinvoinnille, siksi ihmisiä kannattaa opastaa syömään terveellisesti nauttimaan ruoasta kohtuudella. Ravinnon monipuolisuus ja säännöllinen ruokailu takaavat vitamiinimäärän sopivuuden, mutta usein ravinto voi olla yksipuolista ja vitamiinien saanti voi olla kasvunkin huomioon ottaen riittämätöntä. Omega 3-rasvahappojen ja E-EPAn hyöty masennuksen ja väsymysoireyhtymien hoidossa on mullistavaa: vaikutukset alkavat näkyä 1-4 kk:ssa ja käyttö sekä yksin että yhdessä lääkkeiden kanssa on turvallisia. D-vitamiini (tehostaa n-3 rasvahappojen vaikutuksia ja edistää mielenterveyttä), C-vit. helpottaa stressiä, B-vit. helpottavat masennusta ja Magnesium vahvistaa psyykeä ja auttaa henkiseen rentoutumiseen.

39 Liikunta Liikunnan on osoitettu olevan lähes yhtä hyvä masennuksen hoitokeino kuin masennuslääkkeiden tai liikunnan ja masennuslääkkeiden yhdistelmän (Aku Kopakkala, Masennus). On ihan sama, mitä liikuntaa harrastaa, kunhan harrastaa. Löydä autettavasi kanssa juuri hänelle sopiva laji, tue häntä siinä ja ohjaa liikkumaan vähintään kolmesti viikossa 45 min. kerrallaan. Liikunta vähentää haitallisten stressihormonien määrää elimistössä, mikä puolestaan helpottaa masentunutta mieltä

40 Ilo Iloa on olemassa meissä jokaisessa, aina emme vain voi nähdä sitä johtuen mielemme negatiivisista tunteista. Negatiivinen tunne ilmoittaa asemointitavasta: emme näe valoa/iloa tai emme kykene aistimaan valoa/iloa itsessämme tai elämässämme. Ilon kokemus kulkee yhdessä onnellisuuden ja merkityksellisyyden kokemusten kanssa. Kyseessä on käytännön myönteisyyden taito. Mikä on toiselle merkityksellistä, ei ehkä ole sitä toiselle. Sen tähden on tärkeää olla yhteydessä omaan sisäiseen valoon: ymmärrykseen, taitoon ja onnistumisen riemuun

41 Elämän positiivinen näkemys ei ole itsestään selvää, mutta sen voi synnyttää, kun oppii havainnoimaan hyviä asioita tai kun keskittää huomionsa hyvään. Masentuneella voi olla vaikeaa ymmärtää tätä, jos hänen lähipiirissään ei positiivisuus ole syystä tai toisesta saanut tilaa. Myönteisen ja toiveikkaan olotilan avulla on helpompi elää vaikeat tilanteet läpi. Kyseessä on taito virittää mieli siten, että olemassa oleva mielen valoisuus tulee selkeästi koettavaksi. Siitä seuraa automaattisesti hyvä, positiivinen olo. Esim. kun antaa toiselle palautetta, tulee itsellekin mukava mieli. Hyvä olo vie automaattisesti hyvään ja innostuneeseen toimintaan: Ei kannata ottaa valokuvaa, jos ei ole hyvällä mielellä! Ei leikata tukkaa, jos on kiukkuinen. Psyyke pyrkii koko ajan tekemään parhaansa yksilön menestymisen kannalta, sen toiminta on siis perusluonteeltaan positiivista ja auttavaa

42 Ilon ja hyvänolon löytämistä auttaa esim. viidenpisteen korva-akupunktio, jonka käyttö Suomessa ja maailmalla on yleistä niin mielenterveys- kuin päihdealalla. Jo yhden neulan tai magneetin avulla voi auttaa löytämään rentoutta ja omaa iloa: Shen (mieli) asuu siellä, missä on ihmisen mieli, Shenin asuinsija. Kun sydän on levollinen, Shen viihtyy siellä (Elisa Alakahri)

43 Ilo syntyy spontaanisti siitä, kun onnistut kohdistamaan huomiosi uusiin asioihin ja päästämään irti itsessäsi heräävistä negatiivisista asioista. Näin saat realistista toivoa onnistumisista, huomaat tarjolla olevia vaihtoehtoja, iloa, ratkaisuja ja oivalluksia! Voit siis ohjata ajatuksia määrätietoisesti kohti tulevaisuutta, oli nykyisyys millainen hyvänsä. Vähennä siis tuhoavaa sisäistä puhettasi opettelemalla siihen helppoja, sinulle sopivia keinoja

44 Mielentaito Ihminen voi muokata omaa toimintaansa ja ajatteluaan, mieltään yksinkertaisilla tavoilla: Olemalla tietoisesti läsnä ja harjoittelemalla sitä, Mindfullness tietoisuustaito-harjoitteet. Hengittäminen, jalanjäljen jättäminen yms. Ovat yksinkertaisia keinoja. Ole levollisesti läsnä, katso hyväksyen menneisyyttäsi ja ilolla tulevaisuuttasi!

45 Ajattelu Psyykkinen immuniteettijärjestelmä käynnistyy itsestään, kun opitaan irrottamaan turhat ajatukset itsestä ja suostutaan vastaanottamaan helpottava olotila. (Tony Dunderfelt, Ilon psykologia) Taito ohjata ajatuksia määrätietoisesti tulee sitä mukaan, kun oppii tunnistamaan ajatuksiaan. Silloin voi alkaa kuulla sitä sisäistä puhetta, jota haluaa kuunnella. Ajatuksia on jonkun laskelman mukaan jopa kpl/vrk. Siihen määrään mahtuu sekä hyviä, että huonoja ajatuksia. On siis varaa valita. Ajatuksia voi tutkia ja niitä voi muuttaa: on tuhoavia, on sekoittavia, on rakentavia on pakottavia ajatuksia

46 Ajatus Ajatuslukko, tunnelukko, tunnekoukku syntyy, kun vatvotaan liian pitkään jotain vanhaa, kipeää tehnyttä tapahtumaa. On tärkeää oppia päästämään irti! Psyyken tietoisen ja luovan käytön mahdollistaa kyky päästää irti ajatuksista ja tunteista, jotka eivät selvästikään johda mihinkään rakentavaan. Tätä ei itse huomaa, siksi ystävät ja toiset ihmiset voivat olla avuksi: he voivat auttaa huomaamaan, että kokemuksista voi oppia, tietoisesti. Päästää irti vanhasta, ottaa mukaan tietoinen toisin näkemisen taito: Kysy siis itseltäsi: Voisiko asian nähdä toisin? Negatiivinen tunne ei synny siitä, että jotain menee ulkoisesti huonosti, se syntyy, kun et huomaa sitä hyvää, mikä on olemassa ja sitä apua, mikä on saatavissa. Tähän perustuu mm. akupunktuuri: se osoittaa, miten asiat voisivat olla

47 Harjoittelu Harjoittele tietoisesti ajatusten kanssa työskentelyä, miellyttävien asioiden tekemisten tekemistä ja tunnistamista, läsnäoloa, tietoista läsnäoloa, rentoutumista ja onnistumisia. Tee autettavasi kanssa erilaisia rentoutumisharjoitteita, esim. hengitysharjoitteita jokaisella tapaamiskerralla. Tavasta tulee tottumus! Muutos vie aikaa 6 viikosta 15 viikkoon, se ei käy käden käänteessä, mutta on mahdollista ja innostavaa!

48 Harjoittele taitoa suunnata huomio siihen, mikä voisi auttaa, taito luoda itselle sitä kautta hyvä tulevaisuus ja myös muille! taitoa siirtyä joustavasti asiasta toiseen, jäämättä jumiin aina samoihin asioihin. Näin löytyy uusi suunnitelma tai ratkaisumalli ja silloin tuntuu hyvältä. Ongelmanratkaisujen malleja Yhteyksien luomista toisiin ihmisiin Vuorovaikutustaitoja: piirrä sosiaalista atomia, verkostokarttaa Osoita autettavallesi näitä, sillä sitä ei heti itse huomaa Omien toimintojen tunnistaminen auttaa jaksamisessa. Kun tunnistetaan omia miellyttäviä toimintoja, voidaan niitä lisätä ja näin saadaan ajatukset ja mieliala muuttumaan voimauttaviksi

49 Ongelmanratkaisumalli 1(2) Pilko ongelma yksityiskohtaisesti ja täsmällisesti Muodosta siitä tavoite: mikä on ensimmäinen askel ongelman ratkaisun suuntaan? Tee luettelo kaikista mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista tavoitteen saavuttamiseksi. Kirjaa kaikki vaihtoehdot! Arvioi kunkin vaihtoehdon edut ja haitat

50 Valitse toimivin ratkaisuvaihtoehto, yksi tai useampi Tarkastelkaa vaihtoehtoa ja sopikaa sen käyttöönotosta. Sopikaa myös siitä, että seuraatte edistymistä. Kiinnittäkää yhdessä huomio ensisijaisesti saavutuksiin. Muuttakaa suunnitelmaa tarvittaessa. Tehkää tämä kaavioon, jonka autettavasi voi laittaa esille muistuttamaan menetelmästä

51 Stressi ja uupumus Masennus on stressi-uupumusjatkumon sairaus. Sen oireet ovat samantyyppisiä kuin stressissä, mutta ne tulevat vaikea-asteisimpina ja kestävät pitempään. Masennusriski pitäisi tunnistaa jo stressivaiheessa, erityisesti, jos on taipumusta masennukseen. Jokaisen tulisi oppia tunnistamaan omat rajansa, se hetki, jolloin on aika levätä ja säästää aivoja

52 Tilanteeseen tulisi puuttua ennen kuin oireilu vaikeutuu ja riski masennuksen tuloon kasvaa. Kun tilanne stressin suhteen on lähellä uupumusta, on tunne, kuin kovalevy olisi täynnä: ihminen ei kykene enää ottamaan vastaan lisää asioita. Keskittymiskyky on nollassa ja asiat unohtuvat ja lipsuvat. Mielialakin voi olla apea. Jarruta! Pysähdy! Pysäytä!

53 Armollisuutta itseä kohtaan. Hyvän ja onnistumisen huomaamista ja palautetta itselle yrittämisestäkin! Lepoa, liikuntaa, hyvää ja terveellistä ravintoa, vitamiineja, alkoholin kohtuukäyttöä ja ihmissuhteista huolehtimista lisää! Huomio myös ajatteluun: sen muuttuminen kielteiseksi ja pessimistiseksi on hälyttävää. Kun päässä ja puheissa alkaa kiertää sama negatiivisuuden kehä, on aika puuttua siihen. Kysy, voinko auttaa?

54 Miten autan? Hankin itselleni tietoa Tutustun autettavaan ja hänen taustaansa Näin lisään ymmärrystäni, joka auttaa minua Jaksamaan ja näkemään tilanteen objektiivisesti ja rakentavalla tavalla Kuuntelen ja kuulen Näen ja uskallan katsoa Tartun asioihin tarvittaessa, autan siinä, missä apua tarvitaan, oikea-aikaisesti, ohjaten, tukien ja opastaen ei vain puolesta tehden: Sit on your hands!

55 Paraneminen Masennussairaudesta paraneminen tapahtuu, kun Minäkuvaan tulee muutos Elämän hallinnan tunne voimistuu Onnistumiset Turvallisuudentunne kasvaa Sosiaalinen kuntoutuminen käynnistyy Fyysinen aktiviteetti ym. Myönteiset kokemukset kasvavat Olo palaa sellaiseksi, kuin se oli ennen masennusta, ei siis riitä, että yksittäiset oireet poistuvat

56 Huomaa, että Vakava masennustila on hoitamattomana kuolemaan johtava sairaus Se on todettu erään luokituksen mukaan maailman toiseksi vakavimmista sairauksista Toipumisen kannalta on usein ratkaisevaa läheisten asenne ja hoidon tavoitteena on toipuminen Aiheuttaa aina avuttomuutta ja kyvyttömyyttä ja hyvääkin tarkoittavat patistelut masentunut kokee syyllisyyttä lisääviksi Masentunut pelkää leimautuvansa hulluksi

57 Läheiset saattavat masentuneen tavoin sokeutua masennussairaudelle Myös lääkäreiltä masennus saattaa jäädä huomaamatta Lääkehoito saatetaan aloittaa liian pienellä tai liian suurella annoksella tai lääkehoidon aika jää liian lyhyeksi tai hoidosta ei saa vastetta tarpeeksi nopeasti Alkoholin käytön välttämisen laiminlyönti ehkäisee paranemista, samoin runsas tupakointi voi heikentää psyykenlääkkeiden tehoa!

58 Varhaisesta vuorovaikutuksesta Varhaiseen vuorovaikutukseen keskittyvän hoidon keskeisenä tavoitteena on pitää vauva äidin mielessä sekä auttaa äitiä huomaamaan ja tulkitsemaan vauvan viestejä ja myös vastaamaan niihin riittävän nopeasti ja hyvin. Sillä on oleellinen merkitys kiintymyssuhteen laadulle ja lapsen myöhemmälle kehitykselle Varhaiseen vuorovaikutukseen kohdistuvan hoidon tuloksellisuuden ensimmäinen edellytys on, että työntekijä kykenee välttämään kyynisen asenteen ja säilyttämään aidon kiinnostuksen äidin ja vauvan yksilöllisiin mahdollisuuksiin

59 Jos vanhemman masennus on seurausta huumeriippuvuudesta, on huomioitava, että tällaiset äidit tarvitsevat tukea monella tasolla: apua riittävän arkirytmin löytämisessä ja säilyttämisessä, tietoa päihteille altistuneen vauvan erityispiirteistä, konkreettista ohjausta vauvalle sopivista hoitotavoista, otteista ja asennoista sekä tietoa lapsen kehityksestä ja tarpeista eri ikäkausina

60 Erityinen merkitys on äidin ns. reflektiivisellä kyvyllä eli kyvyllä ymmärtää ja ennakoida lapsen käyttäytymisen takana olevaa mieltä ja heijastella oikealla tavalla omaa kokemustaan suhteessa lapsen kokemukseen. Sen on todettu olevan yhteydessä äidin herkkyyteen vuorovaikutustilanteessa ja kiintymyssuhteen laatuun. Huumeista riippuvilla äideillä em. kyvyn on todettu olevan heikompi kuin ei huumeita käyttävillä äideillä, mutta sen on todettu olevan kyky, jota voi vahvistaa ryhmälle suunnatulla interventiolla (väliintulolla) jo odotusaikana. Päihdekuntoutuksessa on näyttöä siitä, että hyvässä asiakassuhteessa asiakkaat kuntoutuvat hyvin! Tutkimuksissa on todettu, että yhdistämällä äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen ja päihdekuntoutus, saadaan parhaat tulokset!

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI ESIMERKKI HOITOON TULON ONGELMISTA: MASENNUS Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: Yli

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus Tietoa nuorille ja heidän perheilleen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2007 Publications of

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Turvaa, hoivaa kasvatusta seminaari 28.3.2011 Pohjantähti-opisto, Keminmaa KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Luento pohjautuu teokseen Lämsä, Anna-Liisa

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot