MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN
|
|
- Jutta Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN Masennus ja masentuneen vanhemman tukeminen perhetyössä
2 Mielialahäiriössä keskeistä on mielialan tai mielenvireen pitempään kestänyt muutos Muutos kestää yhtäjaksoisesti vähintään 2-3 viikkoa, kuukausia, jopa vuosia Muuttuneeseen mielialaan liittyy myös erilaisia oireita Mielialahäiriöt luokitellaan oireiden laadun, keston ja vaikeusasteen mukaan
3 Masennushäiriöt Masennustila on oireyhtymä ja sen diagnostiikassa on keskeistä niin oireyhtymän toteaminen kuin yksittäisten masennusoireiden tunnistaminen Tähän luokkaan katsotaan kuuluviksi masennustilat ja toistuvat masennukset, pitkäaikainen masennus eli dystymia sekä toistuvat lyhyet masennusjaksot. Masennuksessa voidaan erotella lievät, keskitasoiset, vakavaasteiset ja psykoottiset masennukset oirekuvansa perusteella. Samoin voidaan erotella melankoliset ja epätyypilliset masennustilat. Mielialan muutos voi ajoittua tiettyyn vuodenaikaan, jolloin puhutaan esim. talviaikaan esiintyvästä kaamosmasennuksesta. Synnytyksen jälkeen ilmenevää masennusta kutsutaan synnytyksen jälkeiseksi masennukseksi. Se ilmenee heti synnytyksen jälkeisten viikkojen aikana
4 Joskus masennustiloihin liittyy yksittäisiä tai toistuvia mania- tai hypomania-jaksoja, jolloin mieliala on epänormaalisti ja jatkuvasti kohonnut. Silloin puhutaan kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, jota myös kutsutaan nimillä bipolaarihäiriö tai maanis-depressiivinen mielialahäiriö. Kaksisuuntainen mielialahäiriö voidaan jakaa tyyppiin I ja II. Tyypin I häiriössä mielialan kohoamisjaksot ovat luonteeltaan maanisia ja tyypin II muodossa ne ovat hypomaanisia. Mielialan aaltoiluhäiriössä eli syklotymiassa mieliala vaihtelee toistuvasti lievän masentuneisuuden ja lievän maanisuuden välillä
5 Masentuneen mielialan taustalla voi olla myös jokin sairaus, joka aiheuttaa mielialaan muutoksia, jopa pitempiaikaisia. Kilpirauhasen vajaatoiminta Lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta Krooniset infektiot Sokeritauti Anemia Erilaiset neurologiset sairaudet On hyvä muistaa myös se, että joidenkin lääkkeiden, alkoholin tai muiden päihteiden käyttö voi aiheuttaa masennusta
6 Masennustilat ja etenkin kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairausjaksot voivat olla toistuvia, mutta sairausjaksojen toistumisalttiutta, pituutta tai vakavuutta voidaan olennaisesti vähentää hoidon avulla (lääkehoito, terapiat). Masennus- tai maniajakson uusiutumista kutsutaan relapsiksi, toistuvien sairausjaksojen välistä oireetonta vaihetta taas remissioksi
7 Pitkäaikainen masennus eli dystymia Tarkoittaa oirekuvaltaan lievä-aseteista, mutta pitkäaikaista masennuksen muotoa. Pitkäaikaisuus tarkoittaa tässä sitä, että masentunut mieliala on kestänyt lähes yhtäjaksoisesti ainakin kaksi vuotta. Normaalin mielialan jaksot eivät kestä muutamaa viikkoa kauempaa
8 Masentuneisuuden oireina ilmenee vaihtelevasti vähintään kolme seuraavista oireista: Vähentynyt energia Unettomuus Heikentynyt itseluottamus Keskittymisvaikeudet Itkuisuus Vähentynyt kiinnostus sukupuolielämään tai muita mielihyvää tuottaviin asioihin Toivottomuuden tunne Pessimistinen asenne Menneisyyden murehtiminen Sosiaalinen vetäytyminen Huomaa kuitenkin, että oirekuva on lievempi kuin varsinaisissa masennustiloissa
9 Masennustilasta kärsii vuoden aikana n. 5 % suomalaisista. Naisilla masennus on 1,5-2 kertaa yleisempää kuin miehillä. 2/3:lla pitkäaikaisesta masentuneisuudesta kärsivistä tila muuttuu vakavaoireiseksi depressioksi. Depressio on siis sairauden nimi, jonka antaa lääkäri diagnoosissaan. Huomaa, että pitkäaikainen masentuneisuus on psyykkisesti kuluttava tila, joka oikeasti heikentää ihmisen toimintakykyä ja elämänlaatua
10 Hetkellinen tai masentunut mieliala on normaalireaktio erilaisiin pettymyksiin, siksi esim. lähiomaisen kuolemaan liittyvää surureaktiota ei diagnosoida masennukseksi Jos masentuneisuus jatkuu vähänkin pitempään, on luonteeltaan voimakasta, heikentää elämänlaatua tai kaventaa ihmissuhteita, on aina viisasta kääntyä mielenterveydenhoidon ammattilaisen puoleen masentuneisuuden syiden selvittämiseksi
11 Toimintakyvyn häiriintyessä on syytä pysähtyä pohtimaan sen synnyn syitä. Melkein kaikkiin mielenterveyden häiriöihin liittyy toimintakyvyn muutoksia: esim. kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava voi hypomania tai maniavaiheessaan touhuta ylenpalttisesti, esim. siivota, leipoa, urheilla. Toisaalta lamaantuessaan ihminen ei kykene selviytymään edes perusasioista: peseytymisestä, siivoamisesta, syömisestä Ihminen on toimiva eläin! Vain harva haluaa olla laiska
12 Masennuksella on monet kasvot ja sen tunnistaminen on todella vaikeaa. Se naamioituu kuin kameleontti tarpeen tullen. Läheisetkään eivät aina tiedä masennuksen olemassaolosta mitään. Häpeä estää sen näyttämistä. Pelko kieltää esiintuloa. Hätä ja kyvyttömyys eivät anna sitä ilmi
13 Masennus ja sen oireet voivat ärsyttää läheisiä ja tukihenkilöitä. Voi tulla tunne siitä, että henkilö on laiska ja saamaton. Ilkeä ja ärsyttäväkin. Näistä tunteista on päästävä pois ja uskallettava nähdä niiden taakse. Tieto ja ymmärrys oireen taustalla olevasta sairaudesta antaa voimaa myös läheisille ja tukihenkilöille. Kukaan ei ole luontaisesti laiska, kaikki haluavat selvitä omillaan mahdollisimman pitkälle. Halu toimia on siis jokaisella olemassa. Kaikessa työssä on järkevää koettaa palauttaa toimintakykyä
14 Miesten masennus Masennus ilmenee alakuloisena mielialana ja väsymys on kova. Kyky nauttia asioista on kadonnut Ilmenee usein tyypillisiksi nimettyinä masennusoireina: heillä se tulee usein esiin unen häiriintymisenä ja ruokahalun vähenemisenä. Osa miesten masennuksista saattaa jäädä tunnistamatta ja peittyä esim. alkoholin käytön taakse. Alkoholi lievittää ahdistusta ja masennusoireita, mutta pitkään ja runsaasti käytettynä se lisää ahdistusta, masennusta ja pahentaa oireita. Näin tästä avusta voi tulla lisäongelma!
15 Mies voi kokea masennuksen ja pahan olon myöntämisen epämiehekkääksi ja heikkouden merkiksi Mies ei hae helposti apua Mies purkaa pahaa oloaan touhuamiseen ja suorittamiseen, joka kiihtyy ja työpäivä voi kestää aamusta iltaan Mies voi purkaa oloaan pelaamiseen. Itsemurhia miehet tekevät kolme kertaa naisia enemmän. Tunteista ja sisäisestä elämästä puhuminen on miehelle vieraampaa kuin naiselle. Varhainen alkoholin käyttöön puuttuminen ja sen syyn selvittäminen voisivat olla miehen masennuksen seurausten (itsemurhien ehkäisyn) kannalta hyvä juttu
16 Miehet eivät ole tutkimusten mukaan oppineet käsittelemään tunneasioita lapsuudessaan, sillä vanhemmat puhuvat tunneasioista ja etenkin surullisuudesta enemmän tyttöjen kuin poikien kanssa. Miehillä on todettu myös olevan naisia enemmän aleksitymiaa eli vaikeutta tunnistaa ja kuvata omia tunteitaan ja erottaa niitä ruumiillisista tuntemuksista. Myös ajattelussaan miehet keskittyvät naisia herkemmin ulkomaailman tapahtumiin ja yksityiskohtiin sen sijaan, että pohtisivat sisäisen maailman asioita. Aleksitymian on todettu olevan yhteydessä myös työuupumukseen. Samoin se on yhteydessä vähäiseen koulutukseen ja pieniin tuloihin. Sitä on todettu olevan enemmän ikääntyneillä, mutta syytä ei siihen tiedetä (johtuuko se ikääntymisestä vai kasvatuseroista?)
17 Miesten tuntemuksia masennuksessa Ristiriita suorittamiseen liittyvissä odotuksissa Yhteyden puute toisiin Vieraantuneisuus ja etäisyys Eristäytyneisyyden ja muista eroavuuden tunne Pelko, että tulee nähdyksi heikkona Kontrollin puute Itsesyytökset Surullisuus, viha, syyllisyys ja pelko
18 Naisten masennus Naisten masennus on lähes kaksi kertaa miehiä yleisempää. Ero syntyy murrosiässä. Yhdeksi syyksi on arveltu naishormonitoimintaa. Raskauden aikana %naisista potee masennusta. Raskauden jälkeinen ja vaihdevuosiaikainen masennus ovat tuttuja monille. Tutkimuksissa naishormonien yhteys masennukseen on ristiriitaista. Eläinkokeissa naishormoni estrogeeni kuitenkin lisää stressihormoneja ja naiset ovat stressissä depressiolle miehiä alttiimpia
19 Masennus ilmenee alakuloisena mielialana ja väsymys on kova. Kyky nauttia asioista on kadonnut Naisen mieli reagoi myös miehen mieltä useammin erilaisina ruumiillisina oireina, esim. kipuina. Naiset myös ahdistuvat herkemmin ja kokevat miehiä enemmän Naisilla masennuksen oireet syyllisyyden ja ilmenevät epätyypillisesti: arvottomuuden tunteita. ruokahalun, hiilihydraattihimon ja unen tarpeen lisääntymisenä
20 Vaikka naisilla on miehiä parempi kyky käsitellä ja puhua tunteistaan, tytöt käsittelevät usein myös kielteisiä tunteita yksityiskohtaisemmin kuin pojat. Tällainen märehtiminen ja murehtiminen pikemminkin kuitenkin lisää masennusta kuin karkottaa sitä
21 Uni Unien näkeminen on yksi hyvä tunne-elämän säätelijä. Uni monine tasoineen vaikuttaa ihmisen tunneelämän tasapainoisuuteen. Impulsiivisuus ja äkkipikaisuus lisääntyvät huonolaatuisen ja/tai liian vähäisen unen jälkeen. Psyykenhäiriöistä masennusta on epäilty osittain unenpuutteen aiheuttamaksi. Myös muihin psyyken ongelmiin unenpuute on selittävä tekijä, vaikka kyse on usein syy-seuraussuhteista: henkinen paha olo estää unen saantia, mikä taas johtaa pahanolon lisääntymiseen noidankehämäisesti
22 Unen tarvetta ei voi korvata millään. Ihminen tarvitsee lepoa. Kokonaan valvotun unen jäljiltä seuraava yöuni ei ole yhtä pitkä kuin menetetty yöuni. On kyetty osoittamaan, että korvausuni sisältää lähes kaiken syvästä unesta, mutta vain osia vilke- eli REM-unesta. Näin on päätelty, että syvä uni on ihmiselle elintärkeä univaihe. Unen määrä vaihtelee eri ikäkausina ja eri elämäntilanteiden mukaan. Keskimääräinen suositus on 8-10 tuntia unta vuorokautta kohden. Väliaikaisesti valvominen ei aiheuta paljoa ongelmia, mutta univaje alkaa pian näkyä monella tapaa
23 Erilaisten suoritusvirheiden taustalla on usein keskittymiskyvyn puute, arvostelukyvyn puute ja omia suorituksia yliarvioidaan. Nuorilla univaje vaikuttaa oppimiseen kahdella tavalla: keskittymistä ja asioiden mieleenpainumista haitaten. Oppimisessa ongelmia aiheuttaa myös nuorten runsas valvominen. Myös aikuisten oppimiseen vaikuttaa univaje sen lisäksi, että aikuisilla mieleenpainamiskyky on erilainen kuin nuorilla Käytösongelmat ovat usein seurausta unenpuutteesta
24 Psykofysiologiseksi unettomuudeksi kutsutaan stressitilanteen laukaisemaa unettomuutta, joka voi jatkua, vaikka stressi poistuisi. Elimistö jää ylivirittyneisyyden tilaan eikä pysty rauhoittumaan, mikä on edellytys nukahtamiselle. Unihygienian tarkistaminen voi auttaa. Jos tilanne jatkuu yli kaksi viikkoa, tulisi hakeutua lääkäriin. Kognitiivisen käyttäytymisterapian keinoja voisi käyttää apuna. Sellaisia löytyy mm. depressiokoulun hallintamalleista. Toisaalta ihmisiä on aamuvirkkuja, iltavirkkuja ja siltä väliltä ihmisiä. Tämä piirre säilyy läpi elämän ja tahtoo periytyä
25 Kaamosmasennus Oireet: ilottomuus, masennus, ärtyneisyys, univaikeudet, epäselvät kivut, ruokahalun lisääntyminen, painonnousu talvella (yli 5 kg), energiatason lasku, jatkuva väsymys ja uneliaisuus, sosiaalisen aktiivisuuden väheneminen
26 Selitys ja diagnostiikka: valon määrän väheneminen niin pohjoisella kuin eteläiselläkin pallonpuoliskolla näyttää lisäävän talviaikaisen masennuksen määrää, väsymystä ja univaikeuksia kaikkialla maailmassa. Mitä pohjoisemmaksi esim. Euroopassa mennään, sitä enemmän kaamosmasennusta esiintyy. Valon parantava voima on tunnettu jo antiikin ajoista alkaen. Esiintyvyys: 5-10 % suomalaisessa väestössä, useammilla esiintyy lievempiäkin oireita Naisilla yleisempää Pahenee iän lisääntyessä Taipumus näyttää olevan voimakkaasti periytyvä Ei johdu menetyksistä, paineista tai elämäntilanteista
27 Selittäviä tekijöitä: Aivojen käpylisäkkeen vaikutus aivojen serotiini-välittäjäaineen ja melatoniinin (unihormoni) toimintaan aiheuttaa vaikutuksia ihmisten ja eläinten vuorokausi- ja vuodenaikarytmeihin ja viettitoimintoihin (aktiivisuuteen, ravinnonhakuun, aggressiivisuuteen, pelokkuuteen ja seksuaalisuuteen). Ihmisten ja eläinten keskushermosto noudattaa kahdenlaista aikarytmiä: vuorokausi- ja vuodenaikarytmiä. Ihmisillä serotoniinin puutteen ajatellaan olevan yhteydessä monenlaisiin psykiatrisiin häiriöihin esim. masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön ja paniikkireaktioihin, hillitsemishäiriöihin
28 Ahdistuneisuushäiriöt Tällä tarkoitetaan pitkäaikaista, tilanteeseen nähden liiallista ja selkeästi haitallista ahdistuneisuutta. Pitkäaikainen hoitamaton ahdistuneisuushäiriö altistaa henkilöä vaikealle masennukselle ja esim. päihdeongelmille Nykyisessä ICD10-tautiluokituksessa erotellaan keskeisinä ahdistuneisuushäiriöryhminä paniikkihäiriö, sosiaalinen fobia, pakko-oireinen häiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö
29 Paniikkihäiriö Tyypillistä toistuvat, vaikeat ahdistuskohtaukset Kohtaukset eivät rajoitu mihinkään erityistilanteisiin Kohtauksiin liittyy voimakkaita fyysisiä ahdistusoireita (sydämen tykytys, rintakipu, huimaus, tukehtumisentunne, epätodellinen olo) ja psyykkisiä oireita (hallinnan menettämisen pelkoa, kuolemanpelkoa, sekoamisen pelkoa) Kohtaukset kestävät yleensä alle puoli tuntia ja niistä seuraa voimakas ahdistus ja pelko/huoli seuraavasta kohtauksesta Aiheuttaa välttelyä Alkavat toisinaan vakavan masennustilan yhteydessä Jossakin vaiheessa paniikkihäiriöpotilaille kehittyy myös masennustilan oireita Lääkityksenä käytetään NYKYÄÄN aivojen serotoniinitoimintaan vaikuttavia, riippuvuutta aiheuttamattomia lääkkeitä
30 Sosiaalinen fobia Merkittävin yksinkertaisista fobioista Liittyy sosiaalisiin tilanteisiin, toisten ihmisten huomion kohteena olemiseen Oireet alkavat yleensä nuorella iällä Vaikeutuessaan aiheuttaa välttämiskäyttäytymistä Vaikeaan sos.fobiaan liittyy itsetunnon heikkenemistä, masentuneisuuttakin Lääkehoidossa painopiste beetasalpaajissa, mutta myös serotoniini- ja dopamiinitoimintaa kohottavia lääkkeitä käytetään Psykoterapiasta myös apua
31 Pakko-oireinen häiriö Tyypillistä vaivaavat ajatukset, mielikuvat ja yllykkeet, joita asianomainen tunnistaa liiallisiksi ja suhteettomiksi omiksi ajatuksikseen ja koettaa torjua niitä tai olla välittämättä niistä Kaavamaisia käyttäytymistapoja, joita toistetaan yhä vain uudelleen Pakkotoimintojen avulla henkilö pyrkii estämään pelkäämänsä vahingollisen teon tai tapahtuman Läheinen yhteys masennukseen, myös oireiden lievittymisessä ja voimistumisessa (toisen lievittyessä/voimistuessa toinenkin helpottuu/vaikeutuu) Oireilu alkaa yleensä nuoruusiässä, häiriö on pitkäaikainen, sen on arvioitu omaavan biologista ja perinnöllistä alttiutta Lääkityksenä käytetään pitkäaikaista ja suurina annoksina määrättyjä serotoniini-toimintoja kohottavia masennuslääkkeitä Ennuste on parantunut em. lääkehoidon ansiosta
32 Yleistynyt ahdistuneisuus Epämääräinen, erityisiin tilanteisiin liittymätön ja suhteellisen lievä ahdistusoireilu Oireilu muistuttaa ohimenevää huolestumista ja ahdistuneisuutta laadullisesti Mukana on usein lähes jatkuvia fyysisiä ahdistusoireita, huolestuneisuutta, ärtyneisyyttä ja unihäiriöitä Saattaa ennakoida masennustilan syntyä Lääkityksenä käytetään Suomessa busbironia tai lyhytaikaisia, rauhoittavia tai nukahtamislääkkeitä Depressiolääkkeiden tehoa yleistyneeseen ahdistuneisuuteen tutkitaan tällä hetkellä vilkkaasti
33 Päihteet ja masennus Masennuksen ja päihteiden yhteys näkyy niin yksilön oman kuin hänen perheensä ja sukunsakin elämänkaaressa ja sukupolvesta toiseen siirtyvänä pahanolon taakkana Osa siirtyvästä taakasta liittyy psyykkisiin pettymyksiin, pelkoihin, traumamekanismeihin Päihde auttaa hetkellisesti, mutta syventää ongelman vyyhdin syitä: aiheuttaa monenlaisia psykologisia ja sosiaalisia vaikeuksia, ruokkien myös parisuhde-, työ- ja itsetunto-ongelmia Huono hoitovaste liittyy etenkin masentuneilla miehillä usein suureen alkoholin käyttöön Samanlainen noidankehä on muidenkin päihteiden ympärillä
34 Fyysiset sairaudet ja masennus Etenkin ikääntyvillä ihmisillä vakava masennus voi syntyä fyysisen sairauden seurauksena Masennuksen syntymekanismit ovat usein sekä fyysisiä että psyykkisiä Erityisen usein masennus on mukana esim. neurologisissa sairauksissa (esim. Parkinsonin tauti, ms-tauti), syöpä- ja sydänsairauksissa, diabeteksessä ja kroonisissa kiputiloissa Monet fyys.sairauksien lääkkeet voivat altistaa masennusoireille Kuitenkin esim. vaihdevuosi-ikäisten naisten masennuksen hoidossa hormonikorvaushoito helpottaa usein tilannetta Psyykkinen mieliala vaikuttaa fyysiseen terveyteen ja selviämiseen ja päinvastoin! (kts. Kopakkala Aku: Masennus, Antti Heikkilä: Siunattu kipu)
35 Masennuksen hoitokeinoja Kirkasvalohoito Aamuisin lux valoteholla päivänvaloputkilla min 3-5 kertaa viikossa Jos levottomuutta, pahoinvointia, päänsärkyä tms., niin pienennä valotehoa tai lyhennä hoitoa Hoidon vaikutus alkaa viikon sisällä, jos se on toteutettu ohjeen mukaisesti ja jos diagnoosi kaamosmasennuksesta tai väsymyksestä on oikea Älä käytä hoitomuotoa iltaisin -> aih. unettomuutta
36 Lääkehoito Lääkehoito aloitetaan lääkärin ohjeen mukaisesti ja hoidon lopullista tehoa voi arvioida vasta 4-8 viikon hoidon jälkeen. Vakavassa masennuksessa lääkehoito on keskeinen ja välttämätön osa hoitoa, joka tekee muut hoidot mahdollisiksi Etuna nopeus ja helppous Masennuksen lääkehoidosta on hyvin usein sivuvaikutuksia, jotka helpottuvat ajan kuluessa Masennuksen paraneminen on kiinni ihmisestä itsestään, ei aina lääkkeestä (Antti Heikkilä) Masennuslääke joko kiihdyttää tai hillitsee mieltä
37 Lääkehoito auttaa potilasta katkaisemaan pitkäänkin jatkunutta negatiivista noidankehää Sen avulla potilas saa voimia muuttaa asioita, joita pystyy muuttamaan, ja kestämään asioita, joille ei voi mitään. Lääkityksen onnistunut toteuttaminen edellyttää hyvää potilas-lääkärisuhdetta ja pitkäjänteisyyttä! Tavoitteena on aina oireiden lievittyminen siten, että laajempi sosiaalinen kuntoutuminen käynnistyisi Kunnollisen toipumisen tulisi kestää vähintään puoli vuotta ensimmäisen masennusjakson jälkeen ennen lääkityksen lopettamista. Mahdollisen uusiutumisen jälkeen hoitoa tulisi jatkaa 1-2 vuotta ja kolmannen uusiutumisen jälkeen harkitaan jatkuvaa estohoitoa. Lääkehoito mahdollistaa psykoterapeuttisen avun vastaanottamisen eikä ole sille este. On hyvä muistaa myös se, että vaihtoehtojakin lääkehoidolle löytyy!
38 Ravinto Ravinnon määrä ja laatu ovat ratkaisevia hyvinvoinnille, siksi ihmisiä kannattaa opastaa syömään terveellisesti nauttimaan ruoasta kohtuudella. Ravinnon monipuolisuus ja säännöllinen ruokailu takaavat vitamiinimäärän sopivuuden, mutta usein ravinto voi olla yksipuolista ja vitamiinien saanti voi olla kasvunkin huomioon ottaen riittämätöntä. Omega 3-rasvahappojen ja E-EPAn hyöty masennuksen ja väsymysoireyhtymien hoidossa on mullistavaa: vaikutukset alkavat näkyä 1-4 kk:ssa ja käyttö sekä yksin että yhdessä lääkkeiden kanssa on turvallisia. D-vitamiini (tehostaa n-3 rasvahappojen vaikutuksia ja edistää mielenterveyttä), C-vit. helpottaa stressiä, B-vit. helpottavat masennusta ja Magnesium vahvistaa psyykeä ja auttaa henkiseen rentoutumiseen.
39 Liikunta Liikunnan on osoitettu olevan lähes yhtä hyvä masennuksen hoitokeino kuin masennuslääkkeiden tai liikunnan ja masennuslääkkeiden yhdistelmän (Aku Kopakkala, Masennus). On ihan sama, mitä liikuntaa harrastaa, kunhan harrastaa. Löydä autettavasi kanssa juuri hänelle sopiva laji, tue häntä siinä ja ohjaa liikkumaan vähintään kolmesti viikossa 45 min. kerrallaan. Liikunta vähentää haitallisten stressihormonien määrää elimistössä, mikä puolestaan helpottaa masentunutta mieltä
40 Ilo Iloa on olemassa meissä jokaisessa, aina emme vain voi nähdä sitä johtuen mielemme negatiivisista tunteista. Negatiivinen tunne ilmoittaa asemointitavasta: emme näe valoa/iloa tai emme kykene aistimaan valoa/iloa itsessämme tai elämässämme. Ilon kokemus kulkee yhdessä onnellisuuden ja merkityksellisyyden kokemusten kanssa. Kyseessä on käytännön myönteisyyden taito. Mikä on toiselle merkityksellistä, ei ehkä ole sitä toiselle. Sen tähden on tärkeää olla yhteydessä omaan sisäiseen valoon: ymmärrykseen, taitoon ja onnistumisen riemuun
41 Elämän positiivinen näkemys ei ole itsestään selvää, mutta sen voi synnyttää, kun oppii havainnoimaan hyviä asioita tai kun keskittää huomionsa hyvään. Masentuneella voi olla vaikeaa ymmärtää tätä, jos hänen lähipiirissään ei positiivisuus ole syystä tai toisesta saanut tilaa. Myönteisen ja toiveikkaan olotilan avulla on helpompi elää vaikeat tilanteet läpi. Kyseessä on taito virittää mieli siten, että olemassa oleva mielen valoisuus tulee selkeästi koettavaksi. Siitä seuraa automaattisesti hyvä, positiivinen olo. Esim. kun antaa toiselle palautetta, tulee itsellekin mukava mieli. Hyvä olo vie automaattisesti hyvään ja innostuneeseen toimintaan: Ei kannata ottaa valokuvaa, jos ei ole hyvällä mielellä! Ei leikata tukkaa, jos on kiukkuinen. Psyyke pyrkii koko ajan tekemään parhaansa yksilön menestymisen kannalta, sen toiminta on siis perusluonteeltaan positiivista ja auttavaa
42 Ilon ja hyvänolon löytämistä auttaa esim. viidenpisteen korva-akupunktio, jonka käyttö Suomessa ja maailmalla on yleistä niin mielenterveys- kuin päihdealalla. Jo yhden neulan tai magneetin avulla voi auttaa löytämään rentoutta ja omaa iloa: Shen (mieli) asuu siellä, missä on ihmisen mieli, Shenin asuinsija. Kun sydän on levollinen, Shen viihtyy siellä (Elisa Alakahri)
43 Ilo syntyy spontaanisti siitä, kun onnistut kohdistamaan huomiosi uusiin asioihin ja päästämään irti itsessäsi heräävistä negatiivisista asioista. Näin saat realistista toivoa onnistumisista, huomaat tarjolla olevia vaihtoehtoja, iloa, ratkaisuja ja oivalluksia! Voit siis ohjata ajatuksia määrätietoisesti kohti tulevaisuutta, oli nykyisyys millainen hyvänsä. Vähennä siis tuhoavaa sisäistä puhettasi opettelemalla siihen helppoja, sinulle sopivia keinoja
44 Mielentaito Ihminen voi muokata omaa toimintaansa ja ajatteluaan, mieltään yksinkertaisilla tavoilla: Olemalla tietoisesti läsnä ja harjoittelemalla sitä, Mindfullness tietoisuustaito-harjoitteet. Hengittäminen, jalanjäljen jättäminen yms. Ovat yksinkertaisia keinoja. Ole levollisesti läsnä, katso hyväksyen menneisyyttäsi ja ilolla tulevaisuuttasi!
45 Ajattelu Psyykkinen immuniteettijärjestelmä käynnistyy itsestään, kun opitaan irrottamaan turhat ajatukset itsestä ja suostutaan vastaanottamaan helpottava olotila. (Tony Dunderfelt, Ilon psykologia) Taito ohjata ajatuksia määrätietoisesti tulee sitä mukaan, kun oppii tunnistamaan ajatuksiaan. Silloin voi alkaa kuulla sitä sisäistä puhetta, jota haluaa kuunnella. Ajatuksia on jonkun laskelman mukaan jopa kpl/vrk. Siihen määrään mahtuu sekä hyviä, että huonoja ajatuksia. On siis varaa valita. Ajatuksia voi tutkia ja niitä voi muuttaa: on tuhoavia, on sekoittavia, on rakentavia on pakottavia ajatuksia
46 Ajatus Ajatuslukko, tunnelukko, tunnekoukku syntyy, kun vatvotaan liian pitkään jotain vanhaa, kipeää tehnyttä tapahtumaa. On tärkeää oppia päästämään irti! Psyyken tietoisen ja luovan käytön mahdollistaa kyky päästää irti ajatuksista ja tunteista, jotka eivät selvästikään johda mihinkään rakentavaan. Tätä ei itse huomaa, siksi ystävät ja toiset ihmiset voivat olla avuksi: he voivat auttaa huomaamaan, että kokemuksista voi oppia, tietoisesti. Päästää irti vanhasta, ottaa mukaan tietoinen toisin näkemisen taito: Kysy siis itseltäsi: Voisiko asian nähdä toisin? Negatiivinen tunne ei synny siitä, että jotain menee ulkoisesti huonosti, se syntyy, kun et huomaa sitä hyvää, mikä on olemassa ja sitä apua, mikä on saatavissa. Tähän perustuu mm. akupunktuuri: se osoittaa, miten asiat voisivat olla
47 Harjoittelu Harjoittele tietoisesti ajatusten kanssa työskentelyä, miellyttävien asioiden tekemisten tekemistä ja tunnistamista, läsnäoloa, tietoista läsnäoloa, rentoutumista ja onnistumisia. Tee autettavasi kanssa erilaisia rentoutumisharjoitteita, esim. hengitysharjoitteita jokaisella tapaamiskerralla. Tavasta tulee tottumus! Muutos vie aikaa 6 viikosta 15 viikkoon, se ei käy käden käänteessä, mutta on mahdollista ja innostavaa!
48 Harjoittele taitoa suunnata huomio siihen, mikä voisi auttaa, taito luoda itselle sitä kautta hyvä tulevaisuus ja myös muille! taitoa siirtyä joustavasti asiasta toiseen, jäämättä jumiin aina samoihin asioihin. Näin löytyy uusi suunnitelma tai ratkaisumalli ja silloin tuntuu hyvältä. Ongelmanratkaisujen malleja Yhteyksien luomista toisiin ihmisiin Vuorovaikutustaitoja: piirrä sosiaalista atomia, verkostokarttaa Osoita autettavallesi näitä, sillä sitä ei heti itse huomaa Omien toimintojen tunnistaminen auttaa jaksamisessa. Kun tunnistetaan omia miellyttäviä toimintoja, voidaan niitä lisätä ja näin saadaan ajatukset ja mieliala muuttumaan voimauttaviksi
49 Ongelmanratkaisumalli 1(2) Pilko ongelma yksityiskohtaisesti ja täsmällisesti Muodosta siitä tavoite: mikä on ensimmäinen askel ongelman ratkaisun suuntaan? Tee luettelo kaikista mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista tavoitteen saavuttamiseksi. Kirjaa kaikki vaihtoehdot! Arvioi kunkin vaihtoehdon edut ja haitat
50 Valitse toimivin ratkaisuvaihtoehto, yksi tai useampi Tarkastelkaa vaihtoehtoa ja sopikaa sen käyttöönotosta. Sopikaa myös siitä, että seuraatte edistymistä. Kiinnittäkää yhdessä huomio ensisijaisesti saavutuksiin. Muuttakaa suunnitelmaa tarvittaessa. Tehkää tämä kaavioon, jonka autettavasi voi laittaa esille muistuttamaan menetelmästä
51 Stressi ja uupumus Masennus on stressi-uupumusjatkumon sairaus. Sen oireet ovat samantyyppisiä kuin stressissä, mutta ne tulevat vaikea-asteisimpina ja kestävät pitempään. Masennusriski pitäisi tunnistaa jo stressivaiheessa, erityisesti, jos on taipumusta masennukseen. Jokaisen tulisi oppia tunnistamaan omat rajansa, se hetki, jolloin on aika levätä ja säästää aivoja
52 Tilanteeseen tulisi puuttua ennen kuin oireilu vaikeutuu ja riski masennuksen tuloon kasvaa. Kun tilanne stressin suhteen on lähellä uupumusta, on tunne, kuin kovalevy olisi täynnä: ihminen ei kykene enää ottamaan vastaan lisää asioita. Keskittymiskyky on nollassa ja asiat unohtuvat ja lipsuvat. Mielialakin voi olla apea. Jarruta! Pysähdy! Pysäytä!
53 Armollisuutta itseä kohtaan. Hyvän ja onnistumisen huomaamista ja palautetta itselle yrittämisestäkin! Lepoa, liikuntaa, hyvää ja terveellistä ravintoa, vitamiineja, alkoholin kohtuukäyttöä ja ihmissuhteista huolehtimista lisää! Huomio myös ajatteluun: sen muuttuminen kielteiseksi ja pessimistiseksi on hälyttävää. Kun päässä ja puheissa alkaa kiertää sama negatiivisuuden kehä, on aika puuttua siihen. Kysy, voinko auttaa?
54 Miten autan? Hankin itselleni tietoa Tutustun autettavaan ja hänen taustaansa Näin lisään ymmärrystäni, joka auttaa minua Jaksamaan ja näkemään tilanteen objektiivisesti ja rakentavalla tavalla Kuuntelen ja kuulen Näen ja uskallan katsoa Tartun asioihin tarvittaessa, autan siinä, missä apua tarvitaan, oikea-aikaisesti, ohjaten, tukien ja opastaen ei vain puolesta tehden: Sit on your hands!
55 Paraneminen Masennussairaudesta paraneminen tapahtuu, kun Minäkuvaan tulee muutos Elämän hallinnan tunne voimistuu Onnistumiset Turvallisuudentunne kasvaa Sosiaalinen kuntoutuminen käynnistyy Fyysinen aktiviteetti ym. Myönteiset kokemukset kasvavat Olo palaa sellaiseksi, kuin se oli ennen masennusta, ei siis riitä, että yksittäiset oireet poistuvat
56 Huomaa, että Vakava masennustila on hoitamattomana kuolemaan johtava sairaus Se on todettu erään luokituksen mukaan maailman toiseksi vakavimmista sairauksista Toipumisen kannalta on usein ratkaisevaa läheisten asenne ja hoidon tavoitteena on toipuminen Aiheuttaa aina avuttomuutta ja kyvyttömyyttä ja hyvääkin tarkoittavat patistelut masentunut kokee syyllisyyttä lisääviksi Masentunut pelkää leimautuvansa hulluksi
57 Läheiset saattavat masentuneen tavoin sokeutua masennussairaudelle Myös lääkäreiltä masennus saattaa jäädä huomaamatta Lääkehoito saatetaan aloittaa liian pienellä tai liian suurella annoksella tai lääkehoidon aika jää liian lyhyeksi tai hoidosta ei saa vastetta tarpeeksi nopeasti Alkoholin käytön välttämisen laiminlyönti ehkäisee paranemista, samoin runsas tupakointi voi heikentää psyykenlääkkeiden tehoa!
58 Varhaisesta vuorovaikutuksesta Varhaiseen vuorovaikutukseen keskittyvän hoidon keskeisenä tavoitteena on pitää vauva äidin mielessä sekä auttaa äitiä huomaamaan ja tulkitsemaan vauvan viestejä ja myös vastaamaan niihin riittävän nopeasti ja hyvin. Sillä on oleellinen merkitys kiintymyssuhteen laadulle ja lapsen myöhemmälle kehitykselle Varhaiseen vuorovaikutukseen kohdistuvan hoidon tuloksellisuuden ensimmäinen edellytys on, että työntekijä kykenee välttämään kyynisen asenteen ja säilyttämään aidon kiinnostuksen äidin ja vauvan yksilöllisiin mahdollisuuksiin
59 Jos vanhemman masennus on seurausta huumeriippuvuudesta, on huomioitava, että tällaiset äidit tarvitsevat tukea monella tasolla: apua riittävän arkirytmin löytämisessä ja säilyttämisessä, tietoa päihteille altistuneen vauvan erityispiirteistä, konkreettista ohjausta vauvalle sopivista hoitotavoista, otteista ja asennoista sekä tietoa lapsen kehityksestä ja tarpeista eri ikäkausina
60 Erityinen merkitys on äidin ns. reflektiivisellä kyvyllä eli kyvyllä ymmärtää ja ennakoida lapsen käyttäytymisen takana olevaa mieltä ja heijastella oikealla tavalla omaa kokemustaan suhteessa lapsen kokemukseen. Sen on todettu olevan yhteydessä äidin herkkyyteen vuorovaikutustilanteessa ja kiintymyssuhteen laatuun. Huumeista riippuvilla äideillä em. kyvyn on todettu olevan heikompi kuin ei huumeita käyttävillä äideillä, mutta sen on todettu olevan kyky, jota voi vahvistaa ryhmälle suunnatulla interventiolla (väliintulolla) jo odotusaikana. Päihdekuntoutuksessa on näyttöä siitä, että hyvässä asiakassuhteessa asiakkaat kuntoutuvat hyvin! Tutkimuksissa on todettu, että yhdistämällä äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen ja päihdekuntoutus, saadaan parhaat tulokset!
MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotErilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015
Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotSyvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!
Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotVireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe
Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotLYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta
LYHYESTI JA SELKEÄSTI 1 SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta 2 Kirjoittajat ja Sininauhaliitto Teksti ja selkomukautus: Irene Komu ja Sirpa Pöllönen, Sininauhaliitto / Esteetön
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI
ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotMieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto
Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotUnesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotKokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th
Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen
NUORTEN MASENNUS Tietoa nuorille ja heidän perheilleen 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotMiten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?
Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotNUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET
NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotEntä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla
TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi
LisätiedotFSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotRBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely
Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa
LisätiedotRESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.
RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän
LisätiedotVäkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus
Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
Lisätiedot21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015
Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa
LisätiedotHAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS
TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS
LisätiedotEsitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa
Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotEloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti
Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio
Lisätiedot