POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma MASENTUNEEN IKÄIHMISEN KOKEMUKSIA KOTIHOIDOLTA SAAMASTAAN TUESTA JA AVUSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma MASENTUNEEN IKÄIHMISEN KOKEMUKSIA KOTIHOIDOLTA SAAMASTAAN TUESTA JA AVUSTA"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Anna-Liisa Kinnunen MASENTUNEEN IKÄIHMISEN KOKEMUKSIA KOTIHOIDOLTA SAAMASTAAN TUESTA JA AVUSTA Opinnäytetyö Maaliskuu 2008

2 OPINNÄYTETYÖ Kevät 2008 Tekijä Hoitotyön koulutusohjelma Tikkarinne Joensuu p. (013) Anna-Liisa Kinnunen Nimeke Masentuneen ikäihmisen kokemuksia kotihoidolta saamastaan tuesta ja avusta Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata masentuneiden ikäihmisten kokemuksia kotihoidolta saamastaan tuesta ja avusta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla neljää Joensuun kaupungin kotihoidon piirissä olevaa masentunutta ikäihmistä. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelua apuna käyttäen heinä- syyskuun välisenä aikana Saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön tulosten mukaan masentuneiden ikäihmisten kokemukset kotihoidosta ovat yleisesti hyviä, mutta saatu apu ja tuki koetaan vain osittain riittäväksi. Masentuneiden ikäihmisten kokemukset kotihoidon hoitajista ovat monitahoiset. Hoitajien kiire nousee selvästi esiin heidän kokemuksissaan. Kotihoito tarjoaa masentuneille ikäihmisille arjessa selviytymistä tukevaa apua ja tukea, joka koostuu jokapäiväistä elämää helpottavasta, vaihtelua arkeen tuovasta sekä fyysistä hyvinvointia lisäävästä avusta ja tuesta. Ikäihmisillä on odotuksia kotihoidon suhteen. He kaipaavat lisää viriketoimintaa, enemmän yhteistä aikaa hoitajien kanssa sekä ennestään tuttuja hoitajia kotikäynneille. Odotuksista huolimatta ikäihmiset ovat kuitenkin tyytyväisiä kotihoitoon. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä kotihoidon piirissä olevan masentuneen ikäihmisen hoitotyötä. Jatkotutkimuksella voisi selvittää, miten kotihoito vastaa masentuneen ikäihmisen tarpeita haja-asutusalueilla, minkälaisia kokemuksia kotihoidon piirissä olevilla masentuneilla ikäihmisillä on yksinäisyydestä tai mikä on omaisilta saatavan tuen ja avun merkitys masentuneen ikäihmisen arjessa selviytymiselle. Kieli Suomi Asiasanat Masennus, ikäihminen, kotihoito Sivuja 43 Liitteitä 4

3 THESIS Spring 2008 Degree Programme in Nursing Tikkarinne 9 FIN Joensuu FINLAND Tel Author Anna-Liisa Kinnunen Title Depressed Elderly People s Experiences of Help and Support Provided by Home Care Services Abstract The purpose of this thesis was to collect data on depressed elderly people s experiences of the help and support that they have been given by the Home Care Services. This qualitative study was conducted using a thematic interview method. The material was collected between July and September in 2007 by interviewing four depressed elderly persons. The material was analysed by the inductive content analysis method. According to the results of this research, depressed elderly people s experiences of home care are generally good. However, the help and support that has been provided by the Home Care Services is only partly sufficient. Elderly people s experiences of the nurses working in the Home Care Services are diverse. Their experiences showed clearly that the nurses are in a hurry. Home Care Services offer depressed elderly people help and support, which help them cope with everyday life. It consist of help and support in daily life, help and support which brings variety to ordinary life and help and support which adds to physical wellbeing. The elderly have expectations towards Home Care Services. They wish to have more activities, more shared time with the nurses, and on home visits they wish to have nurses they are already familiar with. Despite these wishes, the elderly are pleased with Home Care Services. The results can be used when someone wants to develop the care of depressed elderly people in home care. Further study themes could be; how home care works in a sparsely populated area, what kind of experiences depressed elderly people within home care have of loneliness or what is the significance of help and support from the relatives to the depressed elderly people coping with everyday life. Language Finnish Keywords Depression, Elderly person, Home care Pages 43 Appendices 4

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO MASENNUS IKÄÄNTYVÄLLÄ IHMISELLÄ Masennus sairautena Masennuksen esiintyvyys ikäihmisten keskuudessa HOITOTYÖN AUTTAMISMENETELMÄT KOTIHOIDOSSA Ikäihmisen kokemukset ja odotukset kotihoidon suhteen Hoitotyön auttamismenetelmät masentuneen ikäihmisen hoidossa Masentuneen ikääntyvän ihmisen kokemukset hoitotyön auttamismenetelmistä TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUSMENETELMÄ JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Tiedonantajat Aineiston keruu Aineiston käsittely ja analyysi TUTKIMUSTULOKSET Masentuneen ikäihmisen kokemukset kotihoidon tuesta ja avusta Kotihoito auttajatahona Kotihoidon hoitajat masentuneen ikäihmisen arjessa Hoitajien antama apu ja tuki masentuneen ikääntyvän arjessa Jokapäiväistä elämää helpottava apu ja tuki Vaihtelua arkeen tuova apu ja tuki Fyysistä hyvinvointia lisäävä apu ja tuki Masentuneen ikäihmisen odotukset kotihoidon suhteen Enemmän vaihtelua arkeen Enemmän yhteistä aikaa hoitajien kanssa Hoitohenkilökunnan vaihtuvuus Tyytyväisyys kotihoitoon POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelua Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Opinnäytetyön keskeisimmät tutkimustulokset ja mahdollisia aiheita jatkotutkimusta varten...40 LÄHTEET...42 LIITTEET

5 5 1 JOHDANTO Iäkkäiden ihmisten mielenterveyshäiriöistä masennus on kaikista yleisin. Ikääntyvän ihmisen masennus liittyy fyysisiin sairauksiin ja elämänvaikeuksiin sekä menetyksen kohtaamiseen. Ikäihmiset kärsivät lievistä ja keskivaikeista masennuksista useammin kuin sen vakavasta muodosta. Kotihoidon piirissä olevilla ikäihmisillä masennus on yleistä. (Vallejo Medina, Vehviläinen, Haukka, Pyykkö & Kivelä 2006, 305.) Masentuneen ikäihmisen kokemuksia hoitotyön auttamismenetelmistä on tutkittu psykiatrisen osaston näkökulmasta (ks. Haavisto 2006). Myös masentuneen ikäihmisen yleisiä kokemuksia geropsykiatrisella osastosta on tutkittu (ks. Kuusisto, Silvola & Ahti 2003). Pyykkö (2003) on tutkinut toivon ja toivottomuuden kokemuksia masentuneilla ja ei-masentuneilla ikäihmisillä. Packalén (2004) sekä Anttalainen-Kulmala ja Tiilikka (2001) ovat puolestaan tutkineet iäkkäiden kokemuksia kotihoidosta, kun taas Rapatti (2000) on tutkinut ikäihmisten odotuksia kotihoidon suhteen. Ikääntyvien kotihoitoa on lisäksi tutkittu palvelujen toteutumisen näkökulmasta (ks. Tepponen 2003) sekä ikääntyvien voimavarojen näkökulmasta (ks. Kilpeläinen 2003). Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kuvata masentuneen ikäihmisen kokemuksia kotihoidolta saamastaan avusta ja tuesta. Tutkimus aineisto koottiin Joensuun kaupungin kotihoidon piirissä olevilta ikäihmisiltä. Kokemusten avulla voidaan tuoda esiin niitä asioita, joiden avulla masennuksesta kärsivät ikääntyvät ihmiset kokevat parhaiten selviytyvänsä arjesta. Hoitotyön näkökulmasta aihe on ajankohtainen. Aiheen valintaan vaikutti myös opinnäytetyöntekijän mielenkiinto kehittää ikääntyvien ihmisten hoitotyötä.

6 6 2 MASENNUS IKÄÄNTYVÄLLÄ IHMISELLÄ 2.1 Masennus sairautena Masennuksen voi määritellä monella eri tavalla. Masennuksella voidaan tarkoittaa pelkästään masentunutta tunnetilaa, joka voi olla yksilön reaktio esimerkiksi pettymykseen. Tällainen reaktio on täysin normaali ja yleensä vain lyhytkestoinen. Masentunut mieliala taas on pitkäkestoinen tila ja, mikäli sen lisäksi henkilöllä esiintyy myös muita siihen liittyviä oireita, puhutaan masennusoireyhtymästä. Masennusoireyhtymästä voidaan käyttää myös nimitystä masennustila. Masennustila luokitellaan mielenterveyden häiriöksi. (Isometsä 2007, 134.) Tässä opinnäytetyössä masennuksella tarkoitetaan nimenomaan masennustilaa eli masennusoireyhtymää. Masennus voi olla lievää, keskivaikeaa tai vaikeaa. Vaikeusasteen luokitus tehdään lähinnä oireiden määrällisen ja laadullisten ominaisuuksien perusteella. Myös toimintakyky otetaan huomioon tätä luokitusta tehdessä. (Kivelä 2001, 111.) Tyypillisesti masennus ilmenee alentuneena mielialana, uupumuksena ja väsymyksenä. Masentuneen henkilön kokemat mielihyvän ja elämänilon tunteet sekä mielenkiinto saattavat heiketä. Hänen keskittymiskykynsä voi huonontua sekä itsetunto, itseluottamus ja itsearvostus alentua. Lisäksi masennuksesta kärsivällä ihmisellä voi olla syyllisyyden tunteita, unihäiriöitä ja hänen ruokahalunsa saattaa olla huonontunut. Hänellä voi olla synkkiä ajatuksia tulevaisuuden suhteen. Pahimmassa tapauksessa masentuneella henkilöllä on itsetuhoisia ajatuksia, ja hän saattaa miettiä itsemurhaa tai yrittää sitä. (Kivelä 2001, 111.) Iäkkään ihmisen masennus oireet voidaan jakaa emotionaalisiin, somaattisiin ja kognitiivisiin oireisiin. Emotionaalisia oireita ovat muun muassa masentunut ja surullinen mieliala, ärtyneisyys, ahdistuneisuus, itkuisuus, toivottomuus ja avuttomuus sekä tunne tyhjyydestä ja epäonnistumisesta. Masennukseen somaattisesti reagoiva ikäihminen voi olla väsynyt, hän voi kärsiä unihäiriöistä, umme-

7 7 tuksesta, ruokahalun puutteesta ja hänellä voi olla kipuja ja särkyjä. (Kivelä 2001, 112.) Ikäihmisen masennuksen kognitiivisiin oireisiin luetaan näkö- ja kuuloharhat, erilaiset harhaluulot, keskittymisvaikeudet, muistin ja älyllisten toimintojen heikkeneminen sekä itsearvostuksen aleneminen. Kognitiivisesti oireileva masentunut ikääntyvä ihminen voi myös tuntea häpeää. Hän saattaa pohtia ongelmiaan ja hänellä voi olla itsemurha-ajatuksia. (Kivelä 2001, 112.) Iäkkään ihmisen masennus voidaan havaita myös joidenkin käyttäytymispiirteiden avulla. Masennuksesta kärsivän ikäihmisen puhe on hidasta. Myötäliikkeet ja eleet ovat vähäiset ja joissakin tapauksissa voivat puuttua kokonaan. Hänen ilmeensä on surullinen, ja hän voi olla itkuinen. Lisäksi ulkonäön epäsiisteys ja laihtuminen voivat olla merkki masennuksesta. (Kivelä 2001, 114.) Joissakin tapauksissa masennus voi aiheuttaa ikäihmiselle dementian kaltaisia oireita, kuten muistin heikkenemistä. Tätä kutsutaan pseudodementiaksi. Jos esimerkiksi oireet vaihtelevat runsaasti ja ovat kehittyneet nopeasti ja jos henkilöllä on aikaisemmin ollut masennusjaksoja, voi kyseessä ollakin pseudodementia eli masennus. (Sulkava 2001, 72.) On tärkeää selvittää, onko oireiden takana masennus vai dementia. Dementiaa sairastava on masentunut etenkin sairautensa alkuvaiheessa. Myös tuolloin on tärkeää hoitaa masentuneisuutta, eikä vain ajatella sen olevan osa toista sairautta. Hoitamattomana masennus kroonistuu myös dementiaa sairastavilla. (Iija, Almqvist & Kiviharju-Rissanen 1996, 182.) Kattavaa selitystä masennuksen puhkeamisen syistä tai olemuksesta ei ole olemassa (Tamminen 2001, 55). Masennuksen puhkeaminen ei riipu yhdestä ainoasta tekijästä vaan on monia asioita, jotka liittyvät siihen ja sen kehittymiseen (Kivelä 2001, 114). Masennuksen laukaisijana voi toimia esimerkiksi fysiologinen, psykologinen tai sosiaalinen stressitekijä. Yksilön sairastuminen voi olla esimerkki fysiologisesta stressitekijästä ja menetyksen kokeminen psykologisesta. Sosiaalinen stressitekijä voi olla yksinäisyys, laitoshoitoon joutuminen ja sosiaalisen tukiverkoston puuttuminen. (Iija ym. 1996, 175.)

8 8 2.2 Masennuksen esiintyvyys ikäihmisten keskuudessa Ikärajaa, joka erottaa vanhuusiän esimerkiksi keski-iästä, on vaikea vetää. Suomessa siirrytään vanhuuseläkkeelle 65 vuoden iässä kansaneläkelain (347/56) mukaisesti. Kuitenkin lähteinä käytetyissä aikaisemmissa tutkimuksissa raja on usein vedetty vasta 70 vuotta täyttäneisiin (ks. Anttalainen-Kulmala & Tiilikka 2001; Tepponen 2003; Rapatti 2000). Tässä työssä, puhuttaessa iäkkäästä ihmisestä, tarkoitetaan 70 ikävuoden saavuttanutta henkilöä. Osassa lähteinä käytetyissä aikaisemmissa tutkimuksissa käytetään sanaa vanhus (ks. Kilpeläinen 2003; Packalén 2004; Rapatti 2000). Tuorila (2004) on sitä mieltä, että sana kuulostaa hieman negatiiviselta. Hänen mielestään se edustaa kielteistä käsitystä, sillä siihen usein liittyy mielikuvia raihnaisuudesta ja riippuvuudesta toisiin ihmisiin. Vanhus-nimitystä pidetään joskus jopa loukkaavana. Sen sijaan ikääntyvä-nimitys on myönteinen vanhuskäsite. Muista myönteisistä nimityksistä Tuorila mainitsee ikäihmisen ja iäkkään ihmisen sekä ehdottaa vanheta-verbin sijasta käytettäväksi ikääntyä-verbiä. Näitä sanoja käyttäen luodaan ikäihmisistä positiivinen mielikuva. (Tuorila 2004, 37.) Tässä opinnäytetyössä käytetään ilmaisuja ikääntyvä, ikäihminen ja iäkäs ihminen, jotta vältyttäisiin negatiivisilta mielikuvilta. Iäkäs ihminen sairastaa useammin lievää kuin vakavaa masennusta. Suomessa yli 65-vuotiaista miehistä 9,3 % ja naisista 13,6 % sairastaa lievää tai keskivaikeaa masennusta. Vastaavat luvut vakavan masennuksen osalta ovat 2 % ja 2,2 %. (Vallejo Medina ym. 2006, 305.) Yli 75-vuotiailla ikääntyvillä eriasteiset masennukset ovat yleisempiä kuin vuotiailla. On syytä muistaa, että myös molemmat aviopuolisot voivat sairastaa masennusta. Niistä aviopareista, joissa sekä mies että vaimo on täyttänyt 65 vuotta, sairastavat molemmat jonkun asteista masennusta 5,7 %:ssa tapauksista. (Kivelä 2001, 112.) Naiset sairastavat masennusta selvästi enemmän kuin miehet. Tätä sukupuolten välistä eroa on selitetty sillä, että naisen ja miehen sosiaalinen asema ja elämäntilanne ovat erilaisia. Naiset joutuvat kantamaan isomman vastuun perheestään ja sen psyykkisestä hyvinvoinnista. Koska suomalaiset naiset elävät

9 9 keskimäärin seitsemän vuotta miehiä pidempään, on heillä myös suurempi riski jäädä leskeksi. Tämä osaltaan altistaa masennukselle. (Heikkinen 1998, 36.) Ikäihmiset, jotka sairastavat vaikeita sairauksia ja joilla on hankaluuksia selviytyä päivittäisistä toiminnoista, hakeutuvat kotihoidon piiriin ja osastojen pitkäaikaishoitopaikoille. Uusi tilanne horjuttaa heidän itsemääräämisoikeuttaan, lisää pelkoa yksinäisyydestä ja hylätyksi tulemisesta. Heillä onkin suuri riski sairastua masennukseen. (Iija ym. 1996, ) Vaikka osalla masennuksesta kärsivillä iäkkäillä ihmisillä masennus uusii melko pian paranemisen jälkeen, sen hoito kannattaa, sillä osa hoitoa saaneista paranee täysin. (Kivelä 2001, 119.) 3 HOITOTYÖN AUTTAMISMENETELMÄT KOTIHOIDOSSA 3.1 Ikäihmisen kokemukset ja odotukset kotihoidon suhteen Kotihoito on nimensä mukaan asiakkaan omassa kodissa tapahtuvaa hoitotyötä. Sen asiakaskunta koostuu erilaisista sairauksista kärsivistä ihmisistä, mutta iäkkäät ihmiset muodostavat kuitenkin suurimman asiakasryhmän (Niinistö, Salminen & Karjalainen 1998, 12). Kotihoito muodostui, kun vuoden 2000 jälkeen kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistettiin. Sen perusajatus on ylläpitää iäkkään ihmisen toimintakykyä ja näin tukea häntä arjessa selviytymisessä. Yhdistyneen kotihoidon tavoitteena on saumattomuus. Iäkkäälle se merkitsee räätälöityä hoito- ja palvelukokonaisuutta, jonka suunnittelussa on lähdetty hänen tarpeistaan. (Andersson, Haverinen & Malin 2004, 481.) Kotipalvelu auttaa ikäihmistä arkipäivän toiminnoissa, silloin kun hän ei esimerkiksi sairauden takia itse siihen kykene. Kotisairaanhoito puolestaan koostuu hoitotoimenpiteistä, erilaisten näytteiden ja kokeiden otosta, ja mahdollistaa näin melko vaativankin sairaanhoidon toteuttamisen asiakkaan kotona. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006.) Kotihoidossa työskentelevät henkilöt voivat olla koulutukseltaan kotipalvelunohjaajia, sosiaalityöntekijöitä, lähihoitajia, sairaantai terveydenhoitajia, toiminta- ja fysioterapeutteja, kuntoutusohjaajia sekä lääkäreitä (Niinistö ym. 1998, 34 42).

10 10 Iäkkäiden ihmisten avohoitoa on pyritty parantamaan jo pitkään, ja viime aikoina on myös puhuttu paljon kotihoidon lisäämisestä. Tiedetään, että ikäihmisten saama kotihoito tukee kotona selviytymistä ja toisaalta siirtää laitoshoidon tarvetta. Tätä tukee Kinnusen kaksivuotinen seurantatutkimus, joka osoitti, että 60 % kotihoitoa saaneista ikäihmisistä asui vielä kotona tutkimuksen loputtua. Vastaavasti luku niillä, jotka eivät olleet kotihoidon piirissä, oli 30 %. (Kinnunen 2002, 41.) Rapatti (2000) on tutkimuksessaan kartoittanut muun muassa ikääntyvien odotuksia kotihoidon suhteen. Haastateltavilla oli vain vähän omakohtaisia kokemuksia kotihoidosta. He toivoivat, että kotiin saisi sellaisia palveluita, joiden takia he nyt kävivät lääkäriasemalla, esimerkiksi verikokeet ja rokotukset. Lisäksi he toivoivat saavansa kuljetusapua ja tukihenkilön pankki- ja postiasioiden hoitamiseen. Haastatteluissa nousi esiin jokapäiväistä elämää helpottava apu, kuten ruuanlaitto-, kaupassakäynti- ja siivousapu. Haastateltavat tiesivät, minkälaista apua kotiin voi saada, mutta usein he olivat epätietoisia siitä, mistä apua voi hakea. (Rapatti 2000, 39 40, 42, ) Anttalainen-Kulmala ja Tiilikka (2001) kuvaavat tutkimuksessaan iäkkäiden ihmisten kokemuksia kotihoidosta. Haastateltavat olivat sitä mieltä, että kotihoito mahdollisti kotona asumisen. Heillä oli vain vähän odotuksia kotihoidon suhteen, mutta osa toivoi lisää siivous- ja kuljetuspalveluita. Osa haastateltavista taas kaipasi juttu- ja ulkoiluseuraa. Hoitajia koettiin olevan liian vähän, ja haastateltavien mielestä heillä oli myös aina kiire. Tutkimuksessa nousi selvästi esiin tutkittavien kokema yksinäisyys. Haastateltavien mielestä asiakas-hoitaja - suhde oli sitä parempi, mitä pidempään se oli kestänyt. (Anttalainen-Kulmala & Tiilikka 2001, 54 55, 57.) Tepponen (2003) on tutkinut kotihoitoasiakkaiden palvelujen toteutumista. Kyselyyn vastanneista yli puolet piti mahdollisuutta harrastaa kotihoidossa melko tai erittäin huonona. Osa vastaajista koki tarvitsevansa lisää apua ateria- ja kuljetuspalveluissa. Lähes 70 %:a vastaajista piti kotihoitoa kaikista tärkeimpänä auttajatahona. Kotihoito oli sitä tärkeämpi auttaja, mitä kauemmin asiakassuhde oli kestänyt. Lisää apua kaivattiin asioimisessa, peseytymisessä, vaatehuollossa, hoitotoimenpiteissä, ikkunanpesussa ja siivouksessa. Joidenkin mielestä

11 11 ulkoiluapua ei ollut riittävästi saatavilla. Lisäksi tutkimuksesta käy ilmi, että kotihoidon asiakkaalta puuttuu kokemus toisen ihmisen läsnäolosta. (Tepponen 2003, 48, 51 53, 66, 79, 86, 100.) Packalénin (2004) tutkimuksen mukaan kotihoidon piirissä olevan ikäihmisen arkea varjostaa yksinäisyys, virikkeettömyys ja odottaminen. Ikääntyvät kokivat, ettei palveluita järjestetty heidän lähtökohdistaan. Lisäksi liian usein vaihtuvat kotihoidon työntekijät hermostuttivat ikäihmisiä. Raskaaksi koettiin se, miten joka kerta täytyy opettaa uusi ihminen niin sanotusti talon tavoille. Ikäihmiset kuitenkin ymmärsivät ja puolustivat kotihoidon työntekijöitä. Heidän mukaansa hoitohenkilökunnan lisääminen mahdollistaisi paremman hoidon, sillä kiire esti hoitajia tekemästä työtään kunnolla. (Packalén 2004, 57-58, 66, 68.) 3.2 Hoitotyön auttamismenetelmät masentuneen ikäihmisen hoidossa Yksi masentuneen ikäihmisen hoitotyön kulmakivistä on psyykkinen tukeminen. Häntä tulee kannustaa ja rohkaista ja näin pyrkiä vahvistamaan hänen itsetuntoaan. Lisäksi on tärkeää auttaa häntä löytämään uudelleen elämänsä tarkoitus. Häntä tulee kannustaa unelmoimaan ja näitä unelmia pitää tukea. Unelmien toteuttaminen edellyttää hoitajalta ikäihmisen tilanteen hyväksymistä. Toiveiden toteuttamisessa tulee ottaa huomioon esimerkiksi iäkkään ihmisen fyysinen kunto ja somaattiset sairaudet. (Kivelä 2001, 117.) Masentuneen ikäihmisen henkistä hyvinvointia voidaan vahvistaa viestimällä, että hänellä on oikeus puhua omista tunteistaan, pahasta olostaan ja että hänellä on myös oikeus olla oma itsensä. On tärkeää, että hänellä on kuuntelija, joka tukee häntä sekä myönteisten että kielteisten tunteiden ilmaisussa. Hoitajan tulisi olla rehellinen, myönteinen, kannustava sekä omata ikäihmistä arvostava asenne ja hoitaa häntä yksilöllisesti. Ikääntyvän pitää voida kertoa esimerkiksi pahasta olostaan, ilman että hoitaja siitä tuskastuu. Hoitajalta vaaditaan lisäksi aitoa välittämistä, läsnäoloa sekä eläytymistä. (Vallejo Medina ym. 2006, )

12 12 Kun iäkäs ihminen itse pystyy selviytymään arkipäivän asioista ja saa elää elämäänsä sillä tavalla kuin haluaa, luo se toivoa (Pyykkö 2003, 101). Toivon ja epätoivon kokemusten avulla voidaan ennustaa ikäihmisen elämässä selviytymistä. Tämän takia onkin tärkeää selvittää ikääntyvän ihmisen kokema toivo ja toivon lähteet. Toivon ylläpitämisen ja vahvistamisen keinoja on myös syytä pohtia. Huomion kiinnittäminen iäkkään ihmisen toivon tukemiseen saattaa jopa ehkäistä masennusta. (Vallejo Medina ym. 2006, ) Fyysinen kosketus luo läheisyyden tunnetta, joka saattaa edistää masennustilasta paranemista (Kivelä 2001, ). Kosketus viestii ikäihmiselle koskettajan asennoitumista häneen. Pelkällä kosketuksella ikääntyvälle voidaan viestiä hellyyttä ja arvostusta. Toisaalta kosketus voi ilmaista välinpitämättömyyttä ja halveksuntaa. Tavallisesti koskettamisella halutaan tukea puheviestiä. Iäkäs ihminen tunnistaa helposti, milloin toisen ihmisen sanallinen ja fyysinen viestittäminen ovat ristiriidassa. (Vallejo Medina ym. 2006, 34.) Masentuneelle ikäihmiselle kontaktit toisiin ihmisiin ovat hyvin tärkeitä. He auttavat ikäihmistä tarvittaessa ja luovat masentuneelle tunteen turvallisuudesta sekä autetuksi tulemisesta. Masennuksesta kärsivä ikääntyvä voi saada tukea ja apua puolisolta, lapsilta, lastenlapsilta, muilta sukulaisilta, naapureilta sekä kotiavulta. (Pyykkö 2003, 88.) Iäkkään ihmisen sosiaalinen tukiverkosto voi tosin hajota puolison ja ikätovereiden kuollessa. Tämä aiheuttaa ikäihmiselle yksinäisyyttä, joka puolestaan altistaa masennuksen syntymiselle. (Heiskanen, Salonen & Sassi 2006, 63, 141.) Ikääntyvän itsenäistä selviytymistä tukee toiselta ihmiseltä saatu kannustus, rohkaisu ja tuki (Kilpeläinen 2003, 33). Masennus voi aiheuttaa ikääntyvälle energian puutetta ja jaksamattomuutta. Masennuksen oireista huolimatta ikäihmiset kuitenkin yleensä selviytyvät itse päivittäisistä toiminnoista, koska he kokevat masennuksen tavallisemmin tunteena, kuin ulospäin näkyvänä sairautena. (Koponen & Leinonen 2007, 638.) Hoitamalla ikäihmisen somaattisia sairauksia voidaan samalla ehkäistä myös masennusta. Masennusta saattaa aiheuttaa esimerkiksi pitkittyneet virtsavaivat tai niiden hoitamattomuus. Somaattisia sairauksia ja masennusta on monesti

13 13 hyvin vaikea erottaa toisistaan, sillä useat somaattiset sairaudet voivat aiheuttaa erilaisia masennustiloja. Tällaisia ovat muun muassa aivohalvaus sekä sydäninfarkti, joka voidaan kokea lopun aluksi. (Niinistö ym. 1998, 157.) Kotona asuvien ikääntyvien ihmisten masennusta voidaan ehkäistä myös järjestämällä heille mahdollisuus osallistua, opiskella sekä harrastaa esimerkiksi liikuntaa. Etenkin huonokuntoisten ikäihmisten kohdalla on syytä kiinnittää huomiota kulkumahdollisuuksiin, jotta osallistuminen mahdollistuisi. (Kivelä 2006, 92.) Monet masentuneet ikäihmiset ovat kokeneet saavansa apua liikunnasta. Masennuksesta kärsivä ikäihminen tarvitsee rohkaisua, mutta häntä ei saa pakottaa osallistumaan. (Vallejo Medina ym. 2006, 309, 312.) 3.3 Masentuneen ikääntyvän ihmisen kokemukset hoitotyön auttamismenetelmistä Haaviston (2006) tekemän tutkimuksen tarkoitus oli kuvata muun muassa masentuneiden yli 65-vuotiaiden potilaiden kokemuksia hoitotyön auttamiskeinoista vanhuspsykiatrisella osastolla. Haastateltavien mielestä turvallisuus, ymmärtäväisyys, ystävällisyys ja napakkuus olivat omahoitajan tärkeimpiä ominaisuuksia. He pitivät tärkeänä hoitajalta saatua tukea ja rohkaisua. Henkisen tuen lisäksi omahoitaja antoi konkreettista apua arkiasioiden hoitamisessa ja osoitti aitoa kiinnostusta. Haastateltaville oli tärkeää tunne siitä, että omahoitaja ymmärsi heitä. (Haavisto 2006, ) Omahoitaja huolehti masentuneen ikäihmisen asioista esimerkiksi suunnittelemalla jatkohoitoa. Tämä koettiin toivoa herättävänä ja ylläpitävänä asiana. Yksi tärkeä hoitotyön auttamiskeino oli haastateltavien mielestä keskustelu, joka muun muassa helpotti heidän oloaan ja edesauttoi näin toipumista. Hoitajan osoittama kiinnostuneisuus ja halu paneutua masentuneen ikäihmisen asioihin koettiin tärkeäksi. Keskustelun aikana ikääntyvälle välittyi tunne välittämisestä, hyväksynnästä ja huolen pidosta. (Haavisto 2006, ) Hoitajilta saatu apu tai heidän kanssaan tehdyt asiat liittyivät usein hoivaan ja huolenpitoon. Näistä auttamiskeinoista haastateltavat toivat esille perushoidon,

14 14 pukeutumisen ja peseytymisen, ruokailun, levon ja nukkumisen sekä ulkoilun. Lisäksi kannustaminen itsestään huolehtimiseen, avun antaminen ja tukeminen sekä toimintakyvyn kohentaminen olivat haastatteluista esiin nousseita huolenpitoon liittyviä auttamiskeinoja. Ohjausta ja neuvontaa haastateltavat olivat saaneet hoitajilta sairauden hoitoon, arkielämän taitoihin ja jatkohoitoon liittyvissä asioissa. (Haavisto 2006, 33, 38 39, 42.) Kuusisto, Silvola ja Ahti ovat laatineet selvityksen siitä, minkälaisia kokemuksia masentuneilla ikäihmisillä on geropsykiatrisella osastolla käytettävistä hoitomuodoista. Aineisto koottiin havainnoimalla osaston toimintaa ja haastattelemalla potilaita hoitoyksikössä, joka on erikoistunut masentuneiden yli 65-vuotiaiden potilaiden hoitoon ja kuntoutukseen. (Kuusisto ym. 2003, ) Osastolla käytössä olevat hoitomuodot osoittautuivat selvityksen mukaan toimiviksi. Keskustelua ja kuunnelluksi tulemista arvostettiin potilaiden keskuudessa. Sellaiset hoitotyön periaatteet, kuten yksilöllisyys, omatoimisuus, turvallisuus, terveyskeskeisyys, toivon ylläpitäminen ja hoidon jatkuvuus, nousivat esiin heidän hoitokokemuksissaan. Hoitajat kannustivat potilaita omatoimisuuteen, mutta joidenkin mielestä asioita olisi kuitenkin voinut tehdä enemmän heidän puolestaan. (Kuusisto ym. 2003, 16.) Kaikkia käytössä olevia hoitomuotoja pidettiin tarpeellisina ja niitä toivottiin lisää. Lisäksi erilaiset hoitomuodot auttoivat ajan kulumisessa. Haastateltavat kertoivat voivansa paremmin, kun saivat seuraa osaston muista potilaista. Havainnointi ja haastattelut osoittivat, että potilaat kaipasivat sekä läheisyyttä että läheisiään. Osaston päivärytmiä pidettiin hyvinvointia edistävänä asiana. Selvityksen mukaan masennuksesta paranemisen kulmakivet ovat uskonto ja elämänhalun löytäminen sekä sopiva lääkehoito. (Kuusisto ym. 2003, )

15 15 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Tässä tutkimuksessa on tarkoitus kuvata masentuneen ikäihmisen kokemuksia kotihoidolta saamastaan avusta ja tuesta. Tutkimustulosten avulla voidaan tuoda esiin niitä asioita, joiden avulla masennuksesta kärsivät ikääntyvät ihmiset kokevat parhaiten selviytyvänsä arjesta. Tämän tutkimuksen tutkimustehtävät: 1. Minkälaisia kokemuksia masentuneella ikäihmisellä on kotihoidolta saamastaan tuesta ja avusta? 2. Minkälainen kotihoidon työntekijöiden tarjoama apu ja tuki vahvistaa masentuneen ikäihmisen arjessa selviytymistä? 3. Minkälaisia odotuksia masentuneella ikäihmisellä on kotihoidon suhteen?

16 16 5 TUTKIMUSMENETELMÄ JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 5.1 Tutkimusmenetelmä Laadullisen tutkimuksen, jota nimitetään myös kvalitatiiviseksi tutkimukseksi, perusajatus on kuvata todellista elämää. Tutkimusmenetelmänä se pyrkii kokonaisvaltaiseen tiedon hankintaan, jossa tutkimuksen aineisto kootaan luonnollisissa eli todellisissa tilanteissa. Kvalitatiivisen tutkimuksen tekijä käyttää usein ihmisiä tiedon keruun välineinä ja luottaa sekä heidän kanssaan käytyihin keskusteluihin että omiin havaintoihinsa. Vaikka tiedon keruun apuna voidaan käyttää esimerkiksi lomakkeita, luotetaan mittausvälineillä saatuun tietoon vähemmän, kuin edellä mainituilla tiedon keruun välineillä hankittuun aineistoon. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 157, 160.) Usein laadullisen tutkimuksen aiheet ovat hyvin henkilökohtaisia ja tätä voidaankin pitää kvalitatiivisen tutkimuksen yhtenä ominaispiirteenä (Kylmä & Juvakka 2007, 20). Tutkimukseen osallistuvien näkökulman ymmärtäminen on kvalitatiivisen tutkimuksen tavoite. Laadullisen tutkimuksen tekijällä on aktiivinen rooli ja hänen tavoitteensa on selvittää, mitä tutkittava ilmiö on tutkimukseen osallistuvien henkilöiden näkökulmasta eli mitä todellisuus on heidän näkökulmastaan. Tutkimuksen avulla tätä todellisuutta jäsennetään ja siitä muodostetaan todellisuutta kuvaava teoria. (Kylmä & Juvakka 2007, ) Laadullista tutkimusta ohjaavat sellaiset kysymykset, kuten mitä, miksi ja miten. Lisäksi laadullisen tutkimuksen ominaispiirteisiin kuuluu, että tutkimusaiheesta on saatavilla vain vähän tutkimustietoa. (Kylmä & Juvakka 2007, 31.) Laadullisen tutkimuksen tarkoitus on tuoda esille odottamattomia seikkoja sekä löytää tai paljastaa tosiasioita, ei niinkään löytää perusteluja jo laadituille väittämille. Tiedonantajat valitaan tarkoituksenmukaisesti ja siksi tutkittavia tapauksia käsitellään ainutlaatuisina. Ainutlaatuisuus huomioidaan myös tulkittaessa kerättyä aineistoa. Joustavuus ja suunnitelmien muuttaminen olosuhteiden sitä vaatiessa kuuluvat kvalitatiivisen tutkimuksen piirteisiin. (Hirsjärvi ym. 2007, 157, 160.)

17 17 Lisäksi laadullisen tutkimuksen tutkimustehtävät voivat tarkentua tai niitä voi syntyä lisää tutkimuksen aikana (Kylmä & Juvakka 2007, 26, 31). Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus, sillä haluttiin selvittää, minkälaisia kokemuksia masentuneilla ikäihmisillä on kotihoidolta saamastaan tuesta ja avusta. Opinnäytetyön perusidea on siis kuvata todellista elämää ja koota haastattelua apuna käyttäen erilaisia kokemuksia todellisissa tilanteissa. Laadullinen tutkimusmenetelmän valintaan vaikutti myös se, että ihmisten kokemukset jostain ilmiöstä ovat ainutlaatuisia. Täten opinnäytetyön tarkoitus on tuoda esiin ainutlaatuisia kokemuksia eikä esimerkiksi luoda yleistettävissä olevaa tietoa. 5.2 Tiedonantajat Kvalitatiivisen tutkimuksen kannalta on tärkeää, että niillä henkilöillä, joilta tieto aiotaan kerätä, on mahdollisimman paljon tietoa tutkittavasta asiasta tai heillä on siihen liittyen omakohtaisia kokemuksia. Tämän ajatuksen pohjalta tiedonantajat valitaan harkitusti. Tiedonantajien valinnassa voidaan käyttää apuna erilaisia kriteerejä. Haastateltavien tulee olla esimerkiksi aikaan ja paikkaan orientoituneita sekä puhekykyisiä. Lisäksi heidän täytyy pystyä ilmaisemaan itseään. (Tuomi & Sarajärvi 2003, ) Tämän opinnäytetyön tiedonantajien valinnassa käytettiin edellä mainittuja kriteerejä. Muita kriteerejä olivat vähintään 70- vuoden ikä, diagnosoitu masennus ja useamman kuukauden ajan kestänyt asiakas-suhde kotihoitoon. Alun perin oli tarkoitus valita 4-5 tiedonantajaa, mutta koska Joensuun kaupungissa kotihoidon piirejä on kuusi, sovittiin vastaavien sairaanhoitajien kanssa, että jokaisesta piiristä valitaan yksi haastateltava. Ajan kuluessa kävi kuitenkin ilmi, ettei jokaisesta piiristä löytynyt opinnäytetyöntekijän asettamien kriteerien mukaisia ikäihmisiä. Tiedonantajiksi valittiin loppujen lopuksi neljä iäkästä ihmistä, joista kaksi oli saman kotihoidon piirin asiakkaana. Haastateltavat olivat iältään vuotiaita naisia ja heillä jokaisella oli diagnosoitu masennus, jonka pahimman vaiheen yli he olivat jo päässeet. Tiedon-

18 18 antajien luona kotihoito kävi vähintään kerran päivässä ja enimmillään kolme kertaa päivässä. Kotihoidon asiakkaana haastateltavat olivat olleet kolmesta vuodesta yli kahteenkymmeneen vuoteen. Jokaisella haastateltavalla oli joku läheinen, sisarus, lapsi tai ystävä, joka auttoi heitä erilaisten juoksevien asioiden hoitamisessa sekä kotiaskareiden tekemisessä. 5.3 Aineiston keruu Laadullisessa tutkimuksessa osallistujia on yleensä määrällisesti vähän (Kylmä & Juvakka 2007, 31). Kerätyn aineiston riittävyyttä tarkastellaan saturaatio käsitteen avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkimuksen tekijä jatkaa esimerkiksi haastattelujen tekemistä siihen asti, kunnes hän ei enää saa niiden avulla uutta tietoa asetettuihin tutkimustehtäviin. Tutkija ei siis aineiston keruuta aloittaessaan tiedä, kuinka monta haastateltavaa hän aikoo ottaa mukaan tutkimukseensa. Saturaatio on tapahtunut eli aineisto on riittävä, kun haastatteluissa esiin nousevat asiat alkavat niin sanotusti toistaa itseään. (Hirsjärvi ym. 2007, 177.) Kun tutkittavana ovat ihmisten kokemukset jostakin asiasta, voi saturaatiopisteen määrittäminen olla kuitenkin vaikeaa, sillä ihmisten kokemukset ovat aina ainutkertaisia. Jokaisen laadullisen tutkimusaineiston riittävyyden määrittelemiseen saturaatio ei siis ole toimiva tapa. (Vilkka 2005, 128.) Opinnäytetöiden tarkoitus on tuoda esiin oman alan osaamista. Opinnäytetyö onkin harjoitustyö, ja siksi sitä varten kerätyn aineiston kokoon ei tule liikaa tuijottaa. (Tuomi & Sarajärvi 2003, 87.) Tämän opinnäytetyön aineisto saturoitui joltain osin. Aineistosta nousi esiin kuitenkin myös sellaisia kokemuksia, jotka erosivat koko muusta aineistosta.

19 19 Tutkijan, joka haluaa selvittää, mitä haastateltavat ajattelevat, tuntevat, kokevat tai uskovat, kannattaa käyttää aineiston hankinnan menetelmänä esimerkiksi haastattelua. Aineiston keruumenetelmistä haastattelu onkin ollut laadullisessa tutkimuksessa päämenetelmä. Haastattelun aikana tiedon keruuta voidaan säädellä joustavasti tilanne huomioon ottaen ja samalla tiedonantajia myötäillen. Tätä pidetäänkin haastattelun merkittävänä etuna. (Hirsjärvi ym. 2007, 180, 200.) Haastattelututkimuksen etuna on, että tutkija voi haastattelun aikana selventää tai syventää saatuja vastauksia lisäkysymysten avulla. Haastatteluun voidaan päätyä myös silloin, jos tutkijan on vaikea ennen haastatteluihin ryhtymistään tietää vastausten suuntia tai jos on ennakoitavissa, että saatavat vastaukset tulevat olemaan monitahoisia. Tiedonantaja voi esimerkiksi haastattelun aikana kertoa itsestään ja tutkittavasta ilmiöstä enemmän, mitä haastattelija on etukäteen ennakoinut. Mikäli aineistoa halutaan esimerkiksi täydentää varsinaisten haastatteluiden jälkeen, voi haastateltaviin ottaa yhteyttä jälkikäteenkin. Tätä seikkaa voidaan pitää myös haastattelun etuna. (Hirsjärvi ym. 2007, ) Teemahaastattelun avulla pyritään samaan merkityksellisiä vastauksia asetettuihin tutkimustehtäviin. Aluksi valitaan tietyt keskeiset teemat, joiden avulla - sekä tarkentavien kysymysten varassa - teemahaastattelu etenee. Se, mitä tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä on jo aikaisemmin tiedetty, ohjaa teemojen valinnassa. (Tuomi & Sarajärvi 2003, ) Keskeiset teemat helpottavat tutkijaa haastattelun eteenpäin viemisessä, mutta mahdollistavat kuitenkin tutkittavan mielipiteiden esiin nousemisen. Teemahaastattelussa huomioidaan, että sekä ihmisten tulkinnat asioista että heidän niille antamansa merkitykset ovat tärkeitä. Keskeisenä pidetään myös sitä, että merkitykset syntyvät vuorovaikutuksessa. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 48.) Tähän opinnäytetyöhön valittiin haastattelu aineiston keruumenetelmäksi, koska haluttiin olla suorassa vuorovaikutuksessa tiedonantajien kanssa sekä tarvittaessa syventää saatuja vastauksia. Lisäksi oletettiin, että tutkittavilta saatavat vastaukset ovat hyvin erilaisia. Haastattelun eri muodoista päädyttiin teemahaastatteluun, koska sen avulla voitiin tuoda esiin tutkittavien omia kokemuksia

20 20 ja saada näin heidän äänensä kuuluviin. Tämän lisäksi heille annettiin mahdollisuus tuoda esiin uusia näkökulmia. Teemojen avulla haastattelua pystyttiin viemään eteenpäin, ja kokemattomalle haastattelijalle teemat toivat varmuutta varsinaiseen haastattelutilanteeseen. Tämän opinnäytetyön haastatteluteemat on esitelty liitteessä 1. Tutkimusluvan haastattelujen tekemiseen myönsi Joensuun kaupungin vastaava vanhuspalveluiden johtaja (liite 2). Samana päivänä tutkimussuunnitelma esiteltiin kaupungin kotihoidon kuudelle vastaavalle sairaanhoitajalle. Haastattelut toteutettiin heinä- ja syyskuun välisenä aikana. Kotihoidossa työskentelevät hoitajat tiedustelivat alustavasti ikäihmisten halukkuutta osallistua tutkimukseen. Halukkaiden kanssa opinnäytetyöntekijä sopi saatekirjeen viennistä puhelimitse tai kotihoidon välityksellä. Opinnäytetyöntekijä vieraili tiedonantajien luona hoitajan kanssa, toimitti heille saatekirjeen (liite 3) ja kävi haastattelun teemat yhdessä läpi heidän kanssaan. Yhden haastateltavan opinnäytetyöntekijä tapasi kotihoidon pyynnöstä yksin, sillä hoitaja ei kiireen takia kerinnyt sovittuna aikana paikalle. Ensitapaamisella sovittiin varsinaisen haastattelun ajankohta. Kaksi ensimmäistä haastattelua toteutettiin 2-5 päivän kuluttua saatekirjeen viennistä. Kaksi viimeistä haastattelua tehtiin saatekirjeen viennin yhteydessä, toinen tiedonantajan toivomuksesta ja toinen kotihoidon pyynnöstä. Haastattelut toteutettiin yhtä lukuun ottamatta tiedonantajien luona. Yksi haastateltavista oli saatekirjeen viennin jälkeen päässyt intervallijaksolle terveyskeskussairaalaan, missä haastattelu sitten tehtiin. Ensimmäinen haastattelu toimi esihaastatteluna, mutta koska haastatteluteemoja ei sen perusteella muutettu, otettiin se osaksi tutkimusaineistoa. Haastattelut nauhoitettiin kasettinauhurilla ja ne kestivät 25 minuutista aina 50 minuuttiin. Kolmessa haastattelutilanteessa ei ollut osallisena ulkopuolisia henkilöitä, mutta yhden tiedonantajan luona oli pitkäaikainen ystävä haastattelua tehtäessä. Ystävän läsnäolo ei opinnäytetyöntekijän mielestä vaikuttanut itse haastatteluun tai sen onnistumiseen. Yksi haastatteluista puolestaan suoritettiin terveyskeskussairaalassa. Tiedonantaja asui yhdenhengen huoneessa, mutta koska tila oli

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA

JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA Palvelukeskus Kanervalassa on varattuna hoitopaikkoja lyhytaikaista hoitoa tarvitseville asiakkaille. Paikat on tarkoitettu pääsääntöisesti omaishoitajien vapaapäivien ajaksi

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot