Masentunut vanhus potilaana palvelujärjestelmässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Masentunut vanhus potilaana palvelujärjestelmässä"

Transkriptio

1 Masentunut vanhus potilaana palvelujärjestelmässä Panu Aunola projektityöntekijä, sh Liisa Kantojärvi projektityöntekijä, LT, EL, vastuualueen johtaja Tiina Puotiniemi projektipäällikkö, TtM

2 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO VANHUSPSYKIATRIA Hoitosuositus PALVELUJÄRJESTELMÄT Kempele Kempele avopalvelut Kempele tukipalvelut Kempele hoivapalvelut Haukipudas Haukipudas avopalvelut Haukipudas tukipalvelut Haukipudas hoivapalvelut Oulu Oulu avopalvelut Oulu tukipalvelut Oulu hoivapalvelut AINEISTONKERUUMENETELMÄT Kysely Haastattelut TULOKSET Tunnistaminen Hoitoketju / Palvelujen saatavuus Resurssit, ajan puute Hoitohenkilökunnan ammattitaito Työn kuormittavuus POHDINTA Tunnistaminen Hoitoketju, palvelujen saatavuus, resurssit Työn kuormittavuus Koulutustarpeet Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen yhteistyö Lopuksi LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Saatekirje Liite 2. Webropol-kysely Liite 3. Teemahaastattelurunko Liite 4. PPSHP jäsenkunta-alue Liite 5. Kyselyn vastaajien taustatiedot Liite 6. Masentuneen vanhuksen hoitopolku Liite 7. Hoitosuositus

3 3 TIIVISTELMÄ Masentunut vanhus potilaana palvelujärjestelmässä on Tervein mielin Pohjois- Suomessa-osahankkeen osaprojekti ( ). Osahankkeen kokonaistavoitteena on pohjoissuomalaisten mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimivuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä avohoitoisuuden lisääminen. Masentunut vanhus potilaana palvelujärjestelmässä-osaprojekti käynnistyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosyksikön johtavien viranhaltijoiden neuvotteluiden tuloksena. Osaprojektin tavoitteena oli kehittää masentuneiden vanhusten hoitoketjua toimivammaksi sekä luoda kohdennettu ERVA-alueen (OYS:n erityisvastuualue) hoitosuositus masentuneelle vanhukselle. Osaprojektissa kartoitettiin kolmen kunnan palvelujärjestelmien rakenteita sekä haastateltiin asiakkaiden kokemuksia palvelujärjestelmän sisällä liikkumisesta. Tämän lisäksi perehdyttiin haastateltujen asiakkaiden hoitopolkuihin. Masentuneen vanhuksen hoidon ongelmakohtia selvitettiin OYS:n jäsenkunta-alueen hoitohenkilöstölle suunnatulla kyselyllä. OYS:n ERVAalueelle laadittiin masentuneelle vanhukselle kohdennettu hoitosuositus, jossa tuotiin esille vanhuksen masennukseen liittyvät erityispiirteet sekä alueelliset erityispiirteet. Tulosten perusteella masentuneen vanhuksen hoidossa ongelmana on, ettei masennusta ja päihdeongelmia tunnisteta tarpeeksi hyvin. Hoitohenkilökunta toivoo lisäkoulutusta vanhusten masennukseen ja sen hoitoon liittyen. Masentuneen vanhuksen hoitoon ja tunnistamiseen liittyviin ongelmiin vastattiin tarjoamalla koulutusta OYS:n ERVAalueen hoitohenkilökunnalle. Avainsanat: vanhus, iäkäs, masennus, hoitoketju, palvelujärjestelmä, mielenterveys- ja päihdetyö,

4 1. JOHDANTO 4 Vanhuspotilaiden psyykkisen sairauden oireet jäävät usein tunnistamatta ja hoitamatta. Vanhusten psyykkisen toimintakyvyn ja mielenterveyden muutokset nähdään usein vähäisempinä, kuin ne todellisuudessa ovat. Oireita voidaan pitää normaaliin ikääntymiseen liittyvinä. Yleislääkäreiden tiedoissa ja taidoissa tunnistaa ja hoitaa vanhusten masennuksia saattaa olla puutteita, ja etenkin valmiudet psykoterapeuttiseen tukemiseen ovat puutteelliset. (Hiltunen 1999, Kivelä 2003, Saarenheimo & Pietilä 2011.) Vakavien masennustilojen esiintyvyys 65 vuotta täyttäneillä suomalaisilla naisilla on 2,2 % ja miehillä 2,0 %. 15,6 % tämän ikäryhmän naisilla ja 12,4 % miehillä on todettu keskivaikea tai lievä masennustila. Masennuksen hoidosta on laadittu Käypä hoitoohjeet, jotka ovat sovellettavissa myös iäkkäiden ihmisten masennuksen diagnosointiin ja hoitokäytäntöihin. (Pahkala ym. 1995, Reynolds ym. 1999, Kivelä 2003.) Vanhusten depression yhteydessä yksi merkittävä asia on somaattiset oireet. Kokon (1999) mukaan potilaiden yleisin tapa ilmaista masennusta olivat erilaiset somaattiset oireet. Erityisesti silloin, kun vanhuksella on vakava fyysinen sairaus tai toimintakyvyn rajoita, saatetaan herkästi ajatella, että masentunut mieliala on normaalia. Potilaiden oireiden vakavasti ottaminen sekä niiden tutkiminen koetaan tärkeäksi. Usealle masentuneelle ainoa keinoa hakea apua on tulla lääkärin vastaanotolle ruumiillisten oireiden takia. Esimerkiksi kivuista kärsivät vanhukset käyttävät runsaasti terveydenhuollon palveluita ja osoittavat sillä depressionsa. (Tepponen 1996, Saarenheimo & Pietilä 2011.) Viime vuosina on toistuvasti esitetty, että iäkkäiden masennustiloja tunnistetaan ja hoidetaan puutteellisesti. Iäkkäille masentuneille annetaan enimmäkseen lääkehoitoa. Terapeuttista tukea tai spesifisiä terapioita järjestetään vain harvoille vakavista - puhumattakaan keskivaikeista tai lievistä - masennustiloista kärsiville (Llewellyn-Jones ym. 1999, Haynes 1999, Cameron 2000). Lääkehoitoa määrätään monille masennustiloista kärsiville iäkkäille alle terapeuttisin annoksin, ja useat potilaat lopettavat lääkehoitonsa kertomatta tästä lääkärilleen. Masennus- ja muiden lääkehoitojen yhteisvaikutusten puutteellinen tunteminen ja huomioonottaminen

5 masentuneiden vanhusten hoidossa on melko yleistä. (Newman ym. 1999, Steffens ym. 2000, Saarenheimo & Pietilä 2011.) 5 Brownin ym. (2003) tutkimuksessa todettiin masennuksen tunnistamattomuuden ongelman lisäksi se, että hoitajat tunnistivat masennuksen potilaalla, jolla ei todellisuudessa sitä ollut. Masennuksen tunnistamista potilailla, joilla ei masennusta ollut, ennustivat yksin asuminen, masennuslääkkeiden käyttö sekä kova kipu. Yksin asuminen tulkittiin herkästi eristäytymiseksi ja siten mahdolliseksi masennukseksi. Masennuslääkkeiden käyttö yhdistettiin automaattisesti masennuksen oireisiin ja sitä kautta luokiteltiin vanhus masentuneeksi. Potilaat, jotka eivät olleet masentuneita, mutta kärsivät kovista kivuista, luokiteltiin myös masentuneiksi. Tutkimuksen perusteella hoitajat ilmeisimmin yhdistivät masennuksen altistavat tekijät suoraan masennukseksi. (Brown ym ) Tervein mielin Pohjois-Suomessa-hanke on alueellisesti ja sisällöllisesti laaja yhteistyöhanke. Hankkeen avulla pyritään kehittämään peruspalveluita, edistämään terveyttä sekä parantamaan ehkäisevää työtä. Hankkeella parannetaan hoitoketjujen toimivuutta ja kuntoutuksen vaikuttavuutta. Hanke edistää niitä päämääriä, joita on kansallisessa mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmassa (Mieli 2009). Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) kehittää useita eri alueita. Tämän osaprojektin kehittämiskohteina ovat vanhuspsykiatria sekä hoitoketjut (Puotiniemi 2009). Osaprojektin tavoitteina on kehittää masentuneiden vanhusten hoitoketjua toimivammaksi sekä luoda kohdennettu ERVA-alueen hoitosuositus masentuneelle vanhukselle. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueen (ERVA) viisi sairaanhoitopiiriä ovat Lapin, Länsi-Pohjan, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit sekä Kainuun maakuntayhtymä. Alue käsittää kokonaisuudessaan puolet koko Suomen pinta-alasta. (Parkkila 2007.) Tässä osaprojektissa selvitetään kolmen erilaisen kunnan palveluita ja niiden toimivuutta. Kunnat ovat Haukipudas, Kempele ja Oulu. Palvelujärjestelmän toimivuutta selvitetään masentuneen vanhuspotilaan näkökulmasta. Osaprojektissa perehdytään kuntien tarjoamiin palveluihin sekä tarkastellaan potilaiden näkökulmasta sitä, miten palvelujärjestelmä on toiminut heidän kohdallaan. Jokaisesta kunnasta on potilastapauksia, joiden kautta perehdytään potilaan näkökulmaan järjestelmän toimivuuteen.

6 6 Osaprojektissa laadittiin kysely Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vanhusten parissa työskenteleville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan valmiuksia hoitaa ja tunnistaa vanhuksen masennusta. Lisäksi selvitettiin masentuneen vanhuksen hoitoketjun toimivuutta. Kyselyssä kartoitettiin myös hoitohenkilökunnan koulutustarpeita vanhusten masennukseen, päihteiden käyttöön sekä hoitoon liittyen. 2. VANHUSPSYKIATRIA Kotisairaanhoidossa on paljon iäkkäitä naisvanhuksia, sairaita ja ammattiauttajan tuesta riippuvaisia. Tepposen (1996) mukaan eniten masentuneita vanhuksia oli kotisairaanhoidon ja kotipalvelun asiakkaina. 70-vuotiaiden ryhmässä kotisairaanhoidon palveluiden käyttö oli selvästi korkeampaa masentuneilla, kuin niillä joilla masennusta ei ollut (Arve 1999). Näissä ryhmissä masennuksen tunnistaminen on mahdollista säännöllisten kotikäyntien yhteydessä. Useissa tutkimuksissa on noussut esille kotisairaanhoitajan rooli masennuksen tunnistajana. Kotisairaanhoitajalla on avainrooli depression tunnistamisessa. Kotisairaanhoitajilla on hyvät edellytykset havainnoida potilasta heidän omassa ympäristössään, joten kokemuksen kautta heillä pitäisi olla hyvät edellytykset tunnistaa masentunut vanhus. Säännöllisesti toistuvien seurantakäyntien aikana tulisi huomioida potilaan mieliala ja masennuksen kulku. (Arve 1999.) Tepposen (1996) tutkimuksessa nousi esiin, että kotikäyntien suhteen vanhukset olisivat halunneet enemmän tarvittaessa tapahtuvia ja kerran viikossa käyntejä kuin ammattiauttajat pystyivät toteuttamaan. Tukipalveluiden saanti ja toive ammattiauttajan käyntien tiheydestä todennäköisesti ilmaisi myös masennuksen esiintymistä (Tepponen 1996). Hoitajien rooli masennuksen varhaisessa tunnistamisessa kasvaa koko ajan, ei vain kotona asuvien vanhusten kohdalla, mutta myös vanhainkodeissa ja somaattisilla vuodeosastoilla, joissa ollaan tiiviisti vuorovaikutuksessa potilaiden sekä heidän omaistensa kanssa. (Arve 1999.) Masennuksen tunnistamisessa apuna on käytettävissä luotettavia mittareita, kuten GDS ja Beckin depressioseula. (Tepponen 1996). Brownin ym. (2003) mukaan hoitajien masennuksen tunnistamisen helpottamiseksi voitaisiin jokapäiväiseen työhön lisätä

7 7 vanhuksen masennusta mittaava testi työvälineeksi. Tämä ei kuitenkaan kaikkialla ole mahdollista, koska se lisäisi työtaakkaa (Brown ym. 2003). Potilaan ja hoitajan väliseen keskusteluun voitaisiin panostaa enemmän. Vanhusten kanssa keskusteltaessa mielialasta voidaan masennus-sanan sijaan käyttää muuta terminologiaa keskustelun helpottamiseksi. Keskusteluissa saadaan myös oleellista tietoa potilaan masennuksesta ja tätä tietoa voidaan käyttää apuna tunnistamisessa (Arve 1999). Hoitosuositukset ovat hyvä tapa ohjata hoitohenkilöstön työtä ja ohjata vanhusten hoito oikeaan hoitopaikkaan. 2.1 Hoitosuositus Hoitosuositusten keskeinen tavoite on parantaa terveydenhuollon toiminnan laatua. Hoitosuositusten laatiminen sekä niiden käyttöönoton edistäminen ja täydennyskoulutus ovat tärkeitä terveydenhuollon kehittämismenetelmiä. Hoitosuositusten käyttöönoton edistämiseksi on kehitetty useita erilaisia strategioita, mutta niitä ei välttämättä käytetä vaikka niiden olemassaolo tiedostetaankin (Nikkarinen ym. 1998). Perusterveydenhuollon lääkärit tuntevat hyvin Käypä hoito-suositukset. Suositusten sisältämää tietoa hyödynnetään paljon kliinisessä päätöksenteossa. Suositusten ei katsota rajoittavan lääkärin päätöksentekoa, ja niiden toteuttaminen käytännössä koetaan melko helppona. (Jousilahti ym ) Hoitosuosituksia on pidetty hyvänä tapana ohjata ja muokata lääkäreiden sekä muiden hoitotyöntekijöiden toimintakäytäntöjä. Suositusten laatimisen tärkeimpänä syynä on ollut alueellinen sekä yksilöllinen vaihtelu niin diagnostisten menetelmien kuin useiden sairauksien hoidossakin. Voidaan olettaa, että vaihtelua vähentämällä pystytään parantamaan terveydenhuollon laatua. Hoitosuosituksia laadittaessa on tavoitteena kliinisen päätöksenteon tukeminen. Suosituksien periaatteena on kasata kokoon luotettavin tieteellinen näyttö sairauksien ehkäisyyn, toteamiseen ja hoitamiseen liittyvistä kysymyksistä. Aina näyttöä ei ole saatavilla, silloin suosituksen laatimisessa on luotettava asiantuntijoiden mielipiteeseen. Kyseessä on siis Käypä hoito-suositusten heikoin näytönaste D, joka tarkoittaa kliinisesti hyväksi koettua hoitokäytäntöä. Suositukset luokitellaan asteikolla, jossa A on vahvimpaan näyttöön perustuva ja D heikoimpaan. (Nikkarinen ym. 1998, Roine ym. 2003, Jousilahti ym )

8 8 Systemaattinen, näyttöön perustuvien hoitosuositusten laaja laatiminen on käynnistynyt Suomessa lukujen taitteessa. Duodecim sekä erikoislääkäriyhdistykset toimivat Käypä hoito -projektissa yhteistyössä. Ongelma hoitosuositusten käyttöönotossa on samankaltainen kuin täydennyskoulutuksissa yleensäkin: hoitosuositukset voivat olla ensiluokkaisia, mutta tiedon välittäminen lääkäreille ei onnistu aina toivotulla tavalla. (Nikkarinen ym. 1998, Roine ym Jousilahti ym ) 3. PALVELUJÄRJESTELMÄT Pohjoismaisten palvelujärjestelmien ideologia perustuu ajatukselle, jossa jokaisella on yhtäläiset oikeudet, samantasoiset etuudet ja palvelut. Suomalainen palvelujärjestelmä on suurimmaksi osaksi julkispalveluita, eli kunnat tarjoavat peruspalvelut. Palveluiden kirjo on kattava ja ne rahoitetaan pääasiallisesti verovaroilla. Suomalaisessa palvelujärjestelmässä on tavoitteena tarjota kaikille kansalaisille hyvätasoiset palvelut kattavasti ja tasa-arvoisesti. Palvelujen saatavuus perustuu tarpeelle, joihin kunnat pyrkivät vastaamaan. Kaikille tarjolla olevien palvelujen lisäksi erityisryhmille tarjotaan kohdennettuja palveluita. (Heikkilä ym ) Suomalaisessa järjestelmässä kunnat vastaavat suurimmasta osasta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Laki velvoittaa kunnat järjestämään sosiaali- ja terveyspalveluja asukkailleen, mutta ei säätele yksityiskohtaisesti toiminnan laajuutta, sisältöä eikä sitä miten palvelut järjestetään. Kunnat voivat tuottaa palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai vaihtoehtoisesti ostaa palvelun yksityiseltä tuottajalta, muilta kunnilta tai yhtymiltä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 773/1992.) Palvelujärjestelmän tehtävät masentuneen vanhuksen hoidossa voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) tunnistaminen ja ehkäisy, 2) hoidon suunnittelu ja hoitomuotojen valinta sekä 3) hoidon toteutus. Ensisijaisesti masennuksen tunnistaminen tulisi tapahtua perusterveydenhuollossa. Masennuksen hoito jaetaan kolmeen eri vaiheeseen: 1) akuuttivaihe, tavoitteena oireettomuus, 2) jatkohoito, tavoitteena estää oireiden palaaminen ja 3) ylläpitohoito, tavoitteena ehkäistä uuden masennusjakson puhkeaminen niillä, joilla sairaus on toistuva. (Depression Käypä hoito -suositus 2009.)

9 9 Kolmas sektori koostuu pääosin järjestöistä ja säätiöistä, mutta myös järjestöpohjaisista uusosuuskunnista. Hyvinvointipalvelut kuuluvat yksikön tasolla perusoikeuksiin, jotka julkisen vallan on turvattava. Perustuslaista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöstä johtuen kunta on avainasemassa sen suhteen, lisääntyvätkö vaihtoehtoiset hyvinvointipalvelut. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminta tehostaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää. (Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen täydentäjänä 2003.) Pääosa masennuspotilaista hoidetaan perusterveydenhuollossa. Tällöin masennuksen tunnistamista on mahdollista tehostaa riskiryhmiin kohdennetun seulonnan avulla. Hoitoa vahvistavaa depressiohoitajien työpanosta tarvitaan masennuspotilaiden opastukseen, seurantaan ja psykososiaaliseen tukemiseen. Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tulisi hoitaa potilaat, jotka kärsivät vaikeasta tai psykoottisesta, vakavasti monihäiriöisestä, tavanomaiseen hoitoon huonosti vastanneesta tai vakavaa itsetuhoisuutta aiheuttavasta masennuksesta. (Depression Käypä hoito -suositus 2009.) Kolmen esimerkkikunnan palvelujärjestelmät on rakennettu kukin omalla tavallaan, mutta erikoishoidonpalvelut kunnat ostavat pääsääntöisesti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä Oulun yliopistollisesta sairaalasta (OYS). Päivystyspalvelut ovat virka-ajan ulkopuolella keskitetty Oulun seudun yhteispäivystykseen (OSYP). Terveyskeskuksista voidaan ensisijaisesti konsultoida erikoissairaanhoidon lääkäreitä, mutta jos konsultointiapu ei riitä, ohjataan potilas erikoissairaanhoidon piiriin. Oulun kaupunki tarjoaa myös omaa erikoissairaanhoitoaan Oulun kaupunginsairaalassa sekä mielenterveystoimistossa Kempele Kempele on noin asukkaan kunta Oulun vieressä. Vuonna 2008 kunnan väestöstä yli 65-vuotiaita oli 9,4 %, eli noin 1400 asukasta (SOTKAnet <http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu> ). Kempeleen kunta tarjoaa vanhuksille avo-, tuki-, asumis- ja hoivapalveluita. Avopalvelut pyrkivät tukemaan vanhusten kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Tukipalvelut auttavat kotona asuvia vanhuksia mm. ateria- ja kuljetuspalveluna. Asumispalvelut Kempeleen kunta hankkii ostopalveluna (Kempeleen kunta <http://www.kempele.fi/> ).

10 10 KEMPELE PERUSTURVAPALVELUT MASENTUNUT VANHUS ASUMISPALVELUT - Palvelukoti Hovila - Hoivakoti Pieni Pelakuu - Cajanuksentienkoti - Willa Lupiini KOTIHOITO / KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT - KH Radan itäpuoli - KH Radan länsipuoli - Vanhusten päivätoiminta - Vanhusten & vammaisten palvelukeskus LAITOSHOITO - Terveyskeskussairaala: Akuuttihoito Kuntoutus Vuorohoito Pitkäaikaishoito SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT - Sosiaalityö - Vammaispalvelut - Sosiaali- ja potilasasiamies - Päihdehuolto - Omaishoito - Mielenterveysneuvola TUKIPALVELUT - Turvajärjestelmäpalvelu - Ateriapalvelu - Asiointipalvelu - Pyykkipalvelu ERIKOISSAIRAANHOITO - ECT - Osastohoito - Konsultaatiot - Poliklinikka toiminta Kuvio 1. Kempeleen palvelujärjestelmä Kempele avopalvelut Kempeleen terveyskeskus tarjoaa masentuneelle vanhukselle sairaanhoitajan ja terveyskeskuslääkärin vastaanotot. Päihdehuollon palveluita tarvitsevan asiakkaan on mahdollista keskustella psykiatrian sairaanhoitajan kanssa. Päihdekatkaisuhoitoa järjestetään myös terveyskeskuksessa. (Kempeleen kunta <http://www.kempele.fi/> ) Kotihoito sisältää kotipalvelun ja kotisairaanhoidon, joka on jaettu erikseen vanhus- ja perhetyöhön. Edellisten lisäksi kotona selviytymisen tueksi tarjolla on tukipalveluita. Palvelu voi olla joko tilapäistä tai säännöllistä. Toiminnan periaatteena on kokonaisvaltaisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus ammattitaidolla sekä kuntouttavalla työotteella suoritettuna. (Kempeleen kunta <http://www.kempele.fi/> ) Kotihoidon lisäksi kunta tarjoaa ikäihmisille neuvolapalveluita, jotka antavat ennaltaehkäiseviä palveluita tukemalla ja edistämällä ikäihmisten terveyttä, henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta. Toiminta on tarkoitettu yli 65- vuotiaille kuntalaisille, jotka eivät ole säännöllisen kotihoidon palvelujen piirissä. (Kempeleen kunta <http://www.kempele.fi/> )

11 Kempele tukipalvelut 11 Kotipalvelun apuna olevat tukipalvelut sisältävät kuljetus-, turva- ja ateriapalvelut. Turvapuhelin voidaan myöntää asiakkaalle, joka toimintakyvyn heikentymisen tai sairauden vuoksi kokee turvattomuutta. Turvapuhelin mahdollistaa avunsaannin kotiin ympärivuorokauden. Ylläpitosiivous on kuulunut kaikille säännöllisen kotihoidon asiakkaille alkaen. Kotihoidon asiakkailla on mahdollisuus saada pyykkipalvelua vanhusten- ja vammaisten palvelukeskuksesta palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. (Kempeleen kunta <http://www.kempele.fi/> ) Kempele hoivapalvelut Kempeleen terveyskeskussairaalassa on vuode- sekä avohoito-osastot, joilla hoidetaan pitkäaikaispotilaita, kuntoutetaan ja annetaan tarvittaessa vuorohoitoa. Vuorohoito on lyhytkestoista ja tarvittaessa säännöllistä kodin ulkopuolella annettavaa hoitoa. Vuorohoidon tarkoituksena on tukea omaishoitajan jaksamista ja hyvinvointia sekä mahdollistaa vapaan pitäminen. Yksin asuvat voivat käyttää vuorohoitoa virkistäytymiseen ja kotona asumisen turvaamiseksi. Vuorohoidolla vastataan myös mahdollisiin kriisitilanteisiin esim. omaishoitajan sairastuessa tai asiakkaan toimintakyvyn äkillisesti huonontuessa. (Kempeleen kunta <http://www.kempele.fi/> ) Asumis- ja hoivapalvelut tuotetaan ostopalveluina tuettua ja tehostettua palveluasumista tarvitseville ikääntyneille. Toiminnan tarkoituksena on tukea ikäihmisten toimintakykyä ja elämänlaatua sekä tuoda vaihtelua arkielämään. Toiminnan avulla mahdollistetaan myös omaistaan hoitavalle henkilölle vapaa-aikaa itseänsä sekä asioiden hoitamista varten. (Kempeleen kunta <http://www.kempele.fi/> ) 3.2. Haukipudas Haukipudas on noin asukkaan kunta Oulun pohjoispuolella. Vuonna 2008 kunnan väestöstä yli 65-vuotiaita oli 10,1 %, eli noin 1870 asukasta (SOTKAnet <http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu> ). Haukiputaan tavoitteena on tarjota laadullisesti hyvät peruspalvelut kaikille kuntalaisille ja luoda edellytyksiä

12 menestyksekkäälle yritystoiminnalle kunnassa. (Haukiputaan kunta <http://www.haukipudas.fi/> ) 12 Haukiputaan kunta tarjoaa vanhuksille avo-, tuki-, asumis- ja hoivapalveluita. Asumispalvelut kunta tarjoaa omasta takaa sekä yhteistyössä yksityisten palveluntarjoajien kanssa. (Haukiputaan <http://www.haukipudas.fi/> ) HAUKIPUDAS PERUSTURVAPALVELUT MASENTUNUT VANHUS ASUMISPALVELUT - Pihlajakoti - Leppäkoti - Koivu- ja Tuomikoti - Simppula - Kultasimppu - Palvelukoti Aurinkokello - Hannankoti KOTIHOITO / KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT - KH Eteläinen tiimi - KH Pohjoinen tiimi - Vanhusten päivätoiminta - Vanhusneuvola LAITOSHOITO Terveyskeskus Vuodeosasto 1 Vuodeosasto 2 Hoivaosasto Vuorohoito SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT - Sosiaalityö - Vammaispalvelut - Sosiaali- ja potilasasiamies - Päihdehuolto - Mielenterveyskeskus - Kuljetuspalvelut TUKIPALVELUT - Turvajärjestelmäpalvelu - Ateriapalvelu - Asiointipalvelu - Pyykkipalvelu ERIKOISSAIRAANHOITO - ECT - Osastohoito - Konsultaatiot - Poliklinikka toiminta Kuvio 2. Haukiputaan palvelujärjestelmä Haukipudas avopalvelut Terveyskeskuksen yhteydessä toimivassa mielenterveyskeskuksessa (MTK) työskentelee kolme psykiatrista sairaanhoitajaa, jotka tarjoavat keskusteluapua sekä tarvittaessa ohjaavat potilaan lääkärille. Perheneuvolassa toimivat sosiaalityöntekijä sekä psykologi. Alkoholikatkaisuhoidot järjestetään terveyskeskuksen vuodeosastolla. (PPSHP hoitoketjut <http://www.ppshp.fi/ > ) Haukiputaan kunnan tavoitteena on, että 90 % yli 75-vuotiaista asuisi kotona. Tämä edellyttää, että kotihoidon sisältöön, kodin toimivuuteen ja apuvälineisiin sekä toimintakykyä ylläpitävään kuntoutukseen tulisi panostaa. Lähtökohtana on asiakkaan

13 omatoimisuuden tukeminen kuntoutumista edistävällä työotteella. (Haukiputaan kunta <http://www.haukipudas.fi/> ) Haukipudas tukipalvelut Kotona asumisen tueksi on tarjolla ateria-, turvapuhelin-, pyykki-, siivous-, asiointi- ja kuljetuspalvelut. Vanhusneuvola on yli 65-vuotiaille suunnattu maksuton palvelu, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäisevä työ ja asiakkaiden toimintakyvyn säilyttäminen. Kunta järjestää myös ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä 80-vuotiaille. Asunnot tarjoavat palveluasumista, tehostettua palveluasumista sekä vuorohoitoa. Kunta tarjoaa erilaisia päivätoimintaryhmiä Revonkodin tiloissa. (Haukiputaan kunta <http://www.haukipudas.fi/> ) Haukipudas hoivapalvelut Terveyskeskuksessa on 56-paikkainen monipuolinen vuodeosasto, jonne voi yleensä viiveettä ohjata potilaita erikoissairaanhoidon jatkohoitoon. Akuuttihoitopaikkoja on noin 26 ja pitkäaikais- sekä kuntouttavan hoidon paikkoja 30. Terveyskeskuksessa järjestetään myös vuorohoitoa Oulu Oulu on Suomen kuudenneksi suurin, noin asukkaan kaupunki. Oulun kaupungin ikärakenne on Suomen muihin kaupunkeihin verrattuna suhteellisen nuorehko. Vuonna 2008 kaupungin väestöstä yli 65-vuotiaita oli 12,5 % eli noin asukasta (SOTKAnet <http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu> ). Oulun kaupunki tarjoaa omaa erikoissairaanhoitoa Oulun Kaupungin Sairaalassa (OKS) lääkärien vastaanotoilla sekä mielenterveystoimistoissa (MTT).

14 14 OULU PERUSTURVAPALVELUT MASENTUNUT VANHUS ASUMISPALVELUT - Oulun palvelusäätiö - Caritas-säätiö - Oulun Villa Metsola OY:n senioritalot - Havula (Ylikiiminki) PALVELUKODIT - Castell-koti - Lassintalon pk - Saran siipi - Wellamokoti - Vesper - Villa Viklo - Uittokoti - Ryhmäkoti Muistola - Hollihaan pk PALVELUTALOT - Keskustan palvelutalot - Tuiran palvelutalo - Höyhtyän palvelutalo - Koskelan palvelutalo - Maikkulan Toivo - Palvelutalo Fanni ja Jalmari Palvelutalo Nestori KOTIHOITO / KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT - Eteläinen kotihoito - Pohjoinen kotihoito - Lassintalon seniorikeskus - Aino neuvontapalvelu - KunnonLähde + YKSITYINEN KH PALVELUKESKUKSE T - Höyhtyän PK - Ranta-Kastellin PK - Keskustan PK OYS - ECT - Osastohoito - Konsultaatiot - Poliklinikka toiminta LAITOSHOITO + TERVEYSASEMAT - Akuuttiosastot Vaativan hoidon osasto 3 - Kiviharjun kuntoutumisklinikka - OKS A1, A2, B2 - Vuorohoito: Hiirosenkoti B1, Päivölä, Kielokoti, Mäntykoti HOIVAHOITO - Hiirosenkoti, Päivölä - Mäntykoti - Tuiran kartano Intiön hoivakoti MIELENTERVEYS- PALVELUT + AVO - Psykiatrinen avokuntoutus - Mielenterveystoimistot (2) - Timosenkoti (Päihdekuntoutujat) - Avopäihdepalvelut - Ylikiimingin mielenterveyspalvel ut - Kuntoutuskeskus Kipinä ERIKOISSAIRAANHOIT O SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU T - Sosiaalityö - Vammaispalvelut - Sosiaali- ja potilasasiamies - Päihdehuolto - Vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijä (8 eri aluetta) - Omaishoidontuki Gerontologinen TUKIPALVELUT JA PÄIVÄTOIMINTA - Turvajärjestelmäpalvelu - Ateriapalvelu - Palvelulinja Onni PÄIVÄTOIMINTA - Helmer päivätoiminta - Koskenkoti - Hiirosen päivätoiminta - Ylikiimingin päivätoiminta - Runolan päivätoiminta - Aleksinkulman toimintakeskus - Asukastuvat OKS - Geriatrin vastaanotto - Psykiatrin vastaanotto - Somaattiset erikoisalat MIELENTERVEYSTOIMISTO N ERIKOISSAIRAANHOITO Kuvio 3. Oulun palvelujärjestelmä Kaupunki on jaettu kahdeksaan terveysasemapiiriin. Kukin piiri vastaa oman alueensa väestön perusterveydenhuollosta. Jokaisessa piirissä on terveysasema. Mielenterveyspalvelut tuotetaan kaupungin omana toimintana aikuisten psykiatrisen erikoissairaanhoidon osalta (avo- ja laitospalvelut). (Oulun kaupunki <http://www.ouka.fi/city/sos_terv.asp> ). Terveysasemille on palkattu psykiatrisia sairaanhoitajia, joiden perustehtävänä on toimia vastaanottotyössä, minkä lisäksi he toimivat asiakaskohtaisissa moniammatillisissa aluetiimeissä (Olli ym. 2008) Oulu avopalvelut Oulun kaupunki on jakanut kotihoidon palvelut kahteen toimistoon, joiden alle sijoittuu 11 erillistä tiimiä. Kotihoidon palveluja voi saada tilanteessa, jossa kotona selviytyminen on vaikeutunut vanhuuden, sairauden, vammaisuuden tai muun syyn takia. Kotihoitoa järjestetään Oulussa myös useamman yksityisen palveluntarjoajan toimesta. (Oulun kaupunki <http://www.ouka.fi/> )

15 15 Vanhusten mielenterveyspalvelut on pääsääntöisesti keskitetty eri alueiden terveyskeskuksiin. Mielenterveystoimistolla (MTT) on Oulussa kaksi toimistoa, mutta vanhuspotilaiden määrä kaikista MTT:n asiakkaista on hyvin pieni (3.6 % kaikista käynneistä vuonna 2009). Oulussa toimii useita mielenterveysyhdistyksiä, jotka tarjoavat ryhmätoimintaa ja vertaistukea myös vanhuksille.(oulun kaupunki <http://www.ouka.fi/> ) Oulu tukipalvelut Kotihoidon tukipalveluja ovat mm. ateria- ja turvapalvelut sekä Onni-palvelulinja. Onni-palvelulinja on osa julkista liikennettä ja vastaa ikäihmisten liikkumistarpeeseen. Koska liikennöintiverkko ei vielä kata koko kaupunkia ja autot liikennöivät vain arkisin, pienituloisilla on mahdollisuus saada myös sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua tukemaan kotona asumista. (Oulun kaupunki <http://www.ouka.fi/> ) Oulu hoivapalvelut Hoivahoitoa Oulu tarjoaa useassa eri pisteessä. Oulun kaupunginsairaala (OKS) edustaa vanhustenhuollossa uutta Oulun mallia, jossa ikääntyneiden akuutti- ja tutkimussairaala on eriytetty pitkäaikaishoidosta. Sairaalan tiloissa toimii erikoislääkärien vastaanottoja, jotka palvelevat koko Oulun aikuisväestöä ja tukevat erityisesti terveysasemien omalääkärien toimintaa. Lisäksi tiloissa toimii laboratoriopalvelut ja terveydenhuollon kuntoutuspalvelut. (Oulun kaupunki <http://www.ouka.fi/> ) Vanhuksille voidaan tarjota mahdollisuus lyhytaikaiseen hoitoon, mikäli järjestettävät palvelut eivät riitä turvaamaan arjessa selviytymistä kotona tai palvelukeskuksessa. Pitkäaikaishoito on ympärivuorokautista laitoshoitoa hoivakotien turvallisessa ja kodikkaassa ympäristössä. (Oulun kaupunki <http://www.ouka.fi/> )

16 4. AINEISTONKERUUMENETELMÄT Kysely Tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan valmiuksia hoitaa ja tunnistaa vanhuksen masennusta. Kyselyllä selvitettiin henkilökunnan kokemuksia kuntien nykyisistä hoitoketjuista sekä niiden toimivuudesta. Lisäksi kartoitettiin hoitohenkilökunnan koulutustarpeita vanhusten masennukseen, päihteiden käyttöön sekä hoitoon liittyen. Kyselykaavake sisälsi 42 kysymystä, jotka vaihtelivat monivalintakysymyksistä avoimiin kysymyksiin. Pääosin kysymykset esitettiin 7-portaisella Likert-tyyppisellä asteikolla (katso liite 2.). Kyselylomakkeen laativat projektityöntekijä Panu Aunola, projektipäällikkö Tiina Puotiniemi, apulaisylilääkäri Liisa Kantojärvi sekä työryhmän muut jäsenet. Kysely toteutettiin webropol-verkkotyökalun avulla. Kysely toteutettiin PPSHP:n jäsenkunta-alueella (35 kuntaa, katso liite 3.). Kysely suunnattiin vanhusten parissa työskenteleville terveyden- ja sairaanhoitoalan ammattilaisille. Kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä 296 eri henkilölle. Vastausaikaa kyselyyn oli 2 viikkoa. Kyselyyn vastasi 43 ihmistä, vastausprosentti oli 15 % Teemahaastattelut Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä. Teemahaastattelu rakentuu tiettyjen aihepiirien ympärille. Teemahaastattelulle on ominaista, että haastateltavat ovat kokeneet jonkin tietyn tilanteen. Haastattelu on siis haastateltavien henkilöiden subjektiivisten kokemusten keräystä. Teemahaastattelu voi olla joko kvalitatiivinen (laadullinen) tai kvantitatiivinen (määrällinen). Laadullisessa haastattelussa korostuvat haastateltavan kokemukset tutkittavasta tilanteesta sekä hänen kyky keskustella aiheesta. (Hirsjärvi & Hurme 2000, Kylmä & Juvakka 2007.) Kolmen kunnan palvelujärjestelmiin haluttiin perehtyä tarkemmin haastattelemalla potilaita jokaisesta kunnasta. Kunnat ovat rakenteeltaan ja kooltaan hyvin erilaisia,

17 17 minkä vuoksi myös palvelujärjestelmien rakenteet ovat erilaiset. Haastateltavien kokemuksilla ja mielipiteillä voidaan saada tärkeää tietoa siitä, miten potilas kokee palvelujärjestelmän sisällä liikkumisen ja millaisiin ongelmiin he ovat kohdanneet. Haastateltavana oli sekä nais- että miespotilaita. Jokaisella potilaalla oli taustalla pidempiaikaista masennusta ja hoitokontakteja sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Haastateltavien ikä vaihteli vuoden välillä. Haastatelluista jokaisella oli myös kipuproblematiikkaa masennuksen lisäksi, mikä osaltaan on vaikeuttanut hoitoa. Vanhusten kohdalla tulee muistaa, että iän tuomat muistiongelmat vaikeuttavat osaltaan haastattelujen tekoa. Tässä tutkimuksessa haluttiin saada tietoa kuntien palvelujärjestelmien toimivuudesta. Potilaalta kysyttiin subjektiivisia kokemuksia oman kotikunnan palvelujärjestelmän hyvistä sekä huonoista puolista. Haastattelussa haluttiin myös saada tietoa siitä, miltä potilaasta tuntuu liikkua hoitoketjun sisällä hoitopisteestä toiseen sekä onko potilas huomannut puutteita siinä. Jokaisen kunnan kohdalla lähdettiin haastattelussa siitä olettamuksesta, että kunnan palvelujärjestelmä toimii hyvin. 5. TULOKSET Projektissa selvitettiin potilaiden omakohtaisia kokemuksia hoidosta ja hoitoketjun toiminnasta haastattelujen avulla. Tämän lisäksi perehdyttiin haastateltujen potilaiden potilaspapereihin, jotta saatiin selkeä kuva potilaiden kulusta palvelujärjestelmässä. Näiden lisäksi hoitohenkilökunnalle tehdyllä kyselyllä saatiin tietoa siitä, miten hoitohenkilökunta kokee hoidon ja millä alueilla tarvitaan kehittämistä. Kyselyn onnistumisen kannalta kysymyslomake koekäytettiin psykogeriatrisen osasto 75 henkilökunnalla. Kyselyn vastausprosentti oli 15 %, mutta todellisuudessa lähetetyistä 296 sähköposteista noin 60 ei tavoitettu muuttuneiden yhteystietojen vuoksi. Minimitavoitteena vastausten määrässä oli 40, joka saavutettiin. Kyselyyn vastauksia saatiin 15 eri kunnasta (liite 4. taulukko 1.) Vastaajista kaikki olivat naisia. Oululaisia vastaajista oli 51 %, loput vastaukset jakautuivat tasaisesti eri kuntien välillä. Vastaajista suurin osa oli sairaanhoitajia (67 %) (liite 4. taulukko 2.)

18 sekä yleisin työyksikkö oli sairaala (liite 4. taulukko 3.) Suurin osa vastaajista oli pitkän työkokemuksen omaavia työntekijöitä Tunnistaminen Tutkimuksessa nousi esille, että vanhusten masennusta ei nykyisellään tunnisteta tarpeeksi hyvin. Vastaajista 61 % tunnisti masennusta hyvin ja 23 % huonosti. Eri ammattiryhmien välillä esiintyi eroja masennuksen tunnistamisessa. Sairaanhoitajista suurin ryhmä (45 %) koki pystyvänsä tunnistamaan masentuneen vanhuksen melko hyvin. 56 % vastaajista koki, että masennus tulee huonosti tunnistettua. Vanhusten vaivoja tai somaattisia oireita ei useinkaan tunnisteta masennukseksi. Masentuneen vanhuksen hoitoketju tunnettiin vaihtelevasti. 52 % vastaajista koki tuntevansa sen huonosti. Hyvin ketjun tunsivat 37 % vastaajista. Ammattiryhmien välillä oli selkeitä eroja hoitoketjutuntemuksessa. Ainoastaan palveluesimiehistä yksi tunsi ketjun erittäin hyvin, muissa ammattiryhmissä vastaukset jakautuivat tasaisemmin. Duodecimin masennuksen Käypä Hoito-suosituksen tuntemus osoittautui kyselyn perusteella heikoksi. Vastaajista 61 % koki tuntevansa sen huonosti. Päihdeongelmien tunnistamisessa on selkeitä puutteita kyselyn vastausten perusteella. Vastaajista jopa 61 % kokivat, että päihdeongelmat tulevat huonosti tunnistettua. Vain 28 % vastaajista kertoi tilanteen olevan hyvä. Aiheesta keskusteleminen koetaan myös haasteelliseksi. Vastaajista kukaan ei kokenut hallitsevansa sitä hyvin. Kyselyssä 37 % kokivat vanhusten päihteiden käytöstä keskustelemisen hankalaksi. Hoitohenkilökunta toivoi, että masentuneen vanhuksen hoitoa kehitetään. Masennuksen tunnistaminen nousi selkeimmin esille näistä eri alueista. Kuviosta 4. käy ilmi, mitkä alueet koettiin tärkeiksi kehittämiskohteiksi. Tunnistamisen lisäksi hoitohenkilökunta toivoo, että masentuneen vanhuksen hoitoketjua kehiteltäisi toimivammaksi.

19 19 Kuvio 4. Mitä alueita masentuneiden vanhusten hoidossa tulisi mielestäsi kehittää? Vastaajien määrä: Hoitoketju / Palvelujen saatavuus 63 % vastaajista koki, että vanhuksille oli hankala löytää jatkohoitopaikkaa. Tähän vaikuttivat mm. hoitopaikkojen puute. Kunnilla ei ole tarjota palveluita tarvittavissa määrin masentuneille vanhuksille. 74 % vastaajista koki, että palveluita on huonosti tarjolla. Jos kunnalla ei ole tarjota tarvittavia palveluita, on hoidon järjestäminen haasteellista, sillä palveluita ei ole riittävästi tarjolla nykyisellään. 61 %:n mukaan potilaita on enemmän, kuin hoitoa on tarjolla. Potilaiden mukaan hoitoketju katkeaa useasti. Hoitoa suunnitellaan eteenpäin, mutta käytännössä vastuuta hoidon jatkumisesta ei välttämättä ota kukaan. Kunnissa masennuksen hoidosta vastaa usein henkilö, jolla ei ole mahdollisuutta antaa potilaalle tarpeeksi aikaa, jotta hoito tapahtuisi potilaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kotihoidolla/kotisairaanhoidolla ei välttämättä ole aikaa keskustella potilaan kanssa pidempiä aikoja, jota potilas usein tarvitsisi Resurssit, ajan puute Ajan puute sekä kiire vaikeuttavat terveydenhuollon ammattilaisten työskentelyä perusterveydenhuollossa sekä erikoissairaanhoidossa. Haastatellut potilaat kaikki kokivat, että etenkin perusterveydenhuollossa vastaanottoajat sekä tapaamiset ovat liian hoputettuja. Resurssien puute kunnissa vaikeuttaa hoitohenkilöstön mahdollisuuksia tarjota asiakkaille tarvittava määrä aikaa. Henkilökunta kokee, että vanhuksen hoito

20 vaatii aikaa ja perehtymistä. Tästä huolimatta 42 % vastaajista ehti keskustella vain vähän potilaiden kanssa jaksamisesta sekä mielialaan liittyvistä asioista Hoitohenkilökunnan ammattitaito Potilaiden haastatteluissa hoitohenkilökunnan ammattitaito sai paljon kiitosta. Potilaat kokivat, että silloin kun heille annetaan tarpeeksi aikaa keskusteluun ja rauhallinen ympäristö he myös saavat apua, mutta myös poikkeuksia löytyy. Perusterveydenhuollossa lääkärit saattavat kohdella vanhuksia epäkunnioittavasti tai suhtautua välinpitämättömästi vanhuksen vaivoihin. Potilaat kokevat, että heidän vaivojaan ei oteta todesta tai niitä vähätellään. Tämä voi osaltaan johtua siitä, ettei masennusta osata tunnistaa ja oireet, joita vanhus tuo esille yhdistetään vain fyysiseen raihnaisuuteen. Potilaat kokevat nämä tilanteet turhauttaviksi sekä raskaiksi. Hoitohenkilökunta toivoo lisää koulutusta masentuneen vanhuksen hoitoon ja tunnistamiseen liittyen, jotta he pystyisivät vastaamaan hoidon esittämiin haasteisiin. Vastaajista 51 % koki, ettei heidän nykyinen koulutuksensa riitä vastaamaan hoidon esittämiin haasteisiin (kuvio 5). Kolmasosa vastaajista (33 %) koki koulutuksensa riittävän nykyisellään. Kyselyyn vastanneista selkeä enemmistö (88 %) halusi saada lisää tietoa masentuneen vanhuksen hoitamisesta sekä vanhuksen masennuksesta (kuviot 6 ja 7). Kuvio 5. Antaako koulutuksesi riittävät valmiudet hoitaa masentunutta vanhusta? Vastaajien määrä: 43

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille Merja Etholén-Rönnberg Sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosasto Idän palvelualueen johtaja 22.1.2014 Vanhusneuvosto Strategiset/tärkeät linjaukset päihdepalvelujen

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013 IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS Tiedotustilaisuus Sairaalasta kotiin - kotihoito on ikäihmisten palvelujen perusta Laitostavasta rakenteesta siirrytään kotona pärjäämistä ja itsehoitoisuutta tukevaan

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot