Masentunut vanhus potilaana palvelujärjestelmässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Masentunut vanhus potilaana palvelujärjestelmässä"

Transkriptio

1 Masentunut vanhus potilaana palvelujärjestelmässä Panu Aunola projektityöntekijä, sh Liisa Kantojärvi projektityöntekijä, LT, EL, vastuualueen johtaja Tiina Puotiniemi projektipäällikkö, TtM

2 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO VANHUSPSYKIATRIA Hoitosuositus PALVELUJÄRJESTELMÄT Kempele Kempele avopalvelut Kempele tukipalvelut Kempele hoivapalvelut Haukipudas Haukipudas avopalvelut Haukipudas tukipalvelut Haukipudas hoivapalvelut Oulu Oulu avopalvelut Oulu tukipalvelut Oulu hoivapalvelut AINEISTONKERUUMENETELMÄT Kysely Haastattelut TULOKSET Tunnistaminen Hoitoketju / Palvelujen saatavuus Resurssit, ajan puute Hoitohenkilökunnan ammattitaito Työn kuormittavuus POHDINTA Tunnistaminen Hoitoketju, palvelujen saatavuus, resurssit Työn kuormittavuus Koulutustarpeet Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen yhteistyö Lopuksi LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Saatekirje Liite 2. Webropol-kysely Liite 3. Teemahaastattelurunko Liite 4. PPSHP jäsenkunta-alue Liite 5. Kyselyn vastaajien taustatiedot Liite 6. Masentuneen vanhuksen hoitopolku Liite 7. Hoitosuositus

3 3 TIIVISTELMÄ Masentunut vanhus potilaana palvelujärjestelmässä on Tervein mielin Pohjois- Suomessa-osahankkeen osaprojekti ( ). Osahankkeen kokonaistavoitteena on pohjoissuomalaisten mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimivuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä avohoitoisuuden lisääminen. Masentunut vanhus potilaana palvelujärjestelmässä-osaprojekti käynnistyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosyksikön johtavien viranhaltijoiden neuvotteluiden tuloksena. Osaprojektin tavoitteena oli kehittää masentuneiden vanhusten hoitoketjua toimivammaksi sekä luoda kohdennettu ERVA-alueen (OYS:n erityisvastuualue) hoitosuositus masentuneelle vanhukselle. Osaprojektissa kartoitettiin kolmen kunnan palvelujärjestelmien rakenteita sekä haastateltiin asiakkaiden kokemuksia palvelujärjestelmän sisällä liikkumisesta. Tämän lisäksi perehdyttiin haastateltujen asiakkaiden hoitopolkuihin. Masentuneen vanhuksen hoidon ongelmakohtia selvitettiin OYS:n jäsenkunta-alueen hoitohenkilöstölle suunnatulla kyselyllä. OYS:n ERVAalueelle laadittiin masentuneelle vanhukselle kohdennettu hoitosuositus, jossa tuotiin esille vanhuksen masennukseen liittyvät erityispiirteet sekä alueelliset erityispiirteet. Tulosten perusteella masentuneen vanhuksen hoidossa ongelmana on, ettei masennusta ja päihdeongelmia tunnisteta tarpeeksi hyvin. Hoitohenkilökunta toivoo lisäkoulutusta vanhusten masennukseen ja sen hoitoon liittyen. Masentuneen vanhuksen hoitoon ja tunnistamiseen liittyviin ongelmiin vastattiin tarjoamalla koulutusta OYS:n ERVAalueen hoitohenkilökunnalle. Avainsanat: vanhus, iäkäs, masennus, hoitoketju, palvelujärjestelmä, mielenterveys- ja päihdetyö,

4 1. JOHDANTO 4 Vanhuspotilaiden psyykkisen sairauden oireet jäävät usein tunnistamatta ja hoitamatta. Vanhusten psyykkisen toimintakyvyn ja mielenterveyden muutokset nähdään usein vähäisempinä, kuin ne todellisuudessa ovat. Oireita voidaan pitää normaaliin ikääntymiseen liittyvinä. Yleislääkäreiden tiedoissa ja taidoissa tunnistaa ja hoitaa vanhusten masennuksia saattaa olla puutteita, ja etenkin valmiudet psykoterapeuttiseen tukemiseen ovat puutteelliset. (Hiltunen 1999, Kivelä 2003, Saarenheimo & Pietilä 2011.) Vakavien masennustilojen esiintyvyys 65 vuotta täyttäneillä suomalaisilla naisilla on 2,2 % ja miehillä 2,0 %. 15,6 % tämän ikäryhmän naisilla ja 12,4 % miehillä on todettu keskivaikea tai lievä masennustila. Masennuksen hoidosta on laadittu Käypä hoitoohjeet, jotka ovat sovellettavissa myös iäkkäiden ihmisten masennuksen diagnosointiin ja hoitokäytäntöihin. (Pahkala ym. 1995, Reynolds ym. 1999, Kivelä 2003.) Vanhusten depression yhteydessä yksi merkittävä asia on somaattiset oireet. Kokon (1999) mukaan potilaiden yleisin tapa ilmaista masennusta olivat erilaiset somaattiset oireet. Erityisesti silloin, kun vanhuksella on vakava fyysinen sairaus tai toimintakyvyn rajoita, saatetaan herkästi ajatella, että masentunut mieliala on normaalia. Potilaiden oireiden vakavasti ottaminen sekä niiden tutkiminen koetaan tärkeäksi. Usealle masentuneelle ainoa keinoa hakea apua on tulla lääkärin vastaanotolle ruumiillisten oireiden takia. Esimerkiksi kivuista kärsivät vanhukset käyttävät runsaasti terveydenhuollon palveluita ja osoittavat sillä depressionsa. (Tepponen 1996, Saarenheimo & Pietilä 2011.) Viime vuosina on toistuvasti esitetty, että iäkkäiden masennustiloja tunnistetaan ja hoidetaan puutteellisesti. Iäkkäille masentuneille annetaan enimmäkseen lääkehoitoa. Terapeuttista tukea tai spesifisiä terapioita järjestetään vain harvoille vakavista - puhumattakaan keskivaikeista tai lievistä - masennustiloista kärsiville (Llewellyn-Jones ym. 1999, Haynes 1999, Cameron 2000). Lääkehoitoa määrätään monille masennustiloista kärsiville iäkkäille alle terapeuttisin annoksin, ja useat potilaat lopettavat lääkehoitonsa kertomatta tästä lääkärilleen. Masennus- ja muiden lääkehoitojen yhteisvaikutusten puutteellinen tunteminen ja huomioonottaminen

5 masentuneiden vanhusten hoidossa on melko yleistä. (Newman ym. 1999, Steffens ym. 2000, Saarenheimo & Pietilä 2011.) 5 Brownin ym. (2003) tutkimuksessa todettiin masennuksen tunnistamattomuuden ongelman lisäksi se, että hoitajat tunnistivat masennuksen potilaalla, jolla ei todellisuudessa sitä ollut. Masennuksen tunnistamista potilailla, joilla ei masennusta ollut, ennustivat yksin asuminen, masennuslääkkeiden käyttö sekä kova kipu. Yksin asuminen tulkittiin herkästi eristäytymiseksi ja siten mahdolliseksi masennukseksi. Masennuslääkkeiden käyttö yhdistettiin automaattisesti masennuksen oireisiin ja sitä kautta luokiteltiin vanhus masentuneeksi. Potilaat, jotka eivät olleet masentuneita, mutta kärsivät kovista kivuista, luokiteltiin myös masentuneiksi. Tutkimuksen perusteella hoitajat ilmeisimmin yhdistivät masennuksen altistavat tekijät suoraan masennukseksi. (Brown ym ) Tervein mielin Pohjois-Suomessa-hanke on alueellisesti ja sisällöllisesti laaja yhteistyöhanke. Hankkeen avulla pyritään kehittämään peruspalveluita, edistämään terveyttä sekä parantamaan ehkäisevää työtä. Hankkeella parannetaan hoitoketjujen toimivuutta ja kuntoutuksen vaikuttavuutta. Hanke edistää niitä päämääriä, joita on kansallisessa mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmassa (Mieli 2009). Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) kehittää useita eri alueita. Tämän osaprojektin kehittämiskohteina ovat vanhuspsykiatria sekä hoitoketjut (Puotiniemi 2009). Osaprojektin tavoitteina on kehittää masentuneiden vanhusten hoitoketjua toimivammaksi sekä luoda kohdennettu ERVA-alueen hoitosuositus masentuneelle vanhukselle. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueen (ERVA) viisi sairaanhoitopiiriä ovat Lapin, Länsi-Pohjan, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit sekä Kainuun maakuntayhtymä. Alue käsittää kokonaisuudessaan puolet koko Suomen pinta-alasta. (Parkkila 2007.) Tässä osaprojektissa selvitetään kolmen erilaisen kunnan palveluita ja niiden toimivuutta. Kunnat ovat Haukipudas, Kempele ja Oulu. Palvelujärjestelmän toimivuutta selvitetään masentuneen vanhuspotilaan näkökulmasta. Osaprojektissa perehdytään kuntien tarjoamiin palveluihin sekä tarkastellaan potilaiden näkökulmasta sitä, miten palvelujärjestelmä on toiminut heidän kohdallaan. Jokaisesta kunnasta on potilastapauksia, joiden kautta perehdytään potilaan näkökulmaan järjestelmän toimivuuteen.

6 6 Osaprojektissa laadittiin kysely Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vanhusten parissa työskenteleville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan valmiuksia hoitaa ja tunnistaa vanhuksen masennusta. Lisäksi selvitettiin masentuneen vanhuksen hoitoketjun toimivuutta. Kyselyssä kartoitettiin myös hoitohenkilökunnan koulutustarpeita vanhusten masennukseen, päihteiden käyttöön sekä hoitoon liittyen. 2. VANHUSPSYKIATRIA Kotisairaanhoidossa on paljon iäkkäitä naisvanhuksia, sairaita ja ammattiauttajan tuesta riippuvaisia. Tepposen (1996) mukaan eniten masentuneita vanhuksia oli kotisairaanhoidon ja kotipalvelun asiakkaina. 70-vuotiaiden ryhmässä kotisairaanhoidon palveluiden käyttö oli selvästi korkeampaa masentuneilla, kuin niillä joilla masennusta ei ollut (Arve 1999). Näissä ryhmissä masennuksen tunnistaminen on mahdollista säännöllisten kotikäyntien yhteydessä. Useissa tutkimuksissa on noussut esille kotisairaanhoitajan rooli masennuksen tunnistajana. Kotisairaanhoitajalla on avainrooli depression tunnistamisessa. Kotisairaanhoitajilla on hyvät edellytykset havainnoida potilasta heidän omassa ympäristössään, joten kokemuksen kautta heillä pitäisi olla hyvät edellytykset tunnistaa masentunut vanhus. Säännöllisesti toistuvien seurantakäyntien aikana tulisi huomioida potilaan mieliala ja masennuksen kulku. (Arve 1999.) Tepposen (1996) tutkimuksessa nousi esiin, että kotikäyntien suhteen vanhukset olisivat halunneet enemmän tarvittaessa tapahtuvia ja kerran viikossa käyntejä kuin ammattiauttajat pystyivät toteuttamaan. Tukipalveluiden saanti ja toive ammattiauttajan käyntien tiheydestä todennäköisesti ilmaisi myös masennuksen esiintymistä (Tepponen 1996). Hoitajien rooli masennuksen varhaisessa tunnistamisessa kasvaa koko ajan, ei vain kotona asuvien vanhusten kohdalla, mutta myös vanhainkodeissa ja somaattisilla vuodeosastoilla, joissa ollaan tiiviisti vuorovaikutuksessa potilaiden sekä heidän omaistensa kanssa. (Arve 1999.) Masennuksen tunnistamisessa apuna on käytettävissä luotettavia mittareita, kuten GDS ja Beckin depressioseula. (Tepponen 1996). Brownin ym. (2003) mukaan hoitajien masennuksen tunnistamisen helpottamiseksi voitaisiin jokapäiväiseen työhön lisätä

7 7 vanhuksen masennusta mittaava testi työvälineeksi. Tämä ei kuitenkaan kaikkialla ole mahdollista, koska se lisäisi työtaakkaa (Brown ym. 2003). Potilaan ja hoitajan väliseen keskusteluun voitaisiin panostaa enemmän. Vanhusten kanssa keskusteltaessa mielialasta voidaan masennus-sanan sijaan käyttää muuta terminologiaa keskustelun helpottamiseksi. Keskusteluissa saadaan myös oleellista tietoa potilaan masennuksesta ja tätä tietoa voidaan käyttää apuna tunnistamisessa (Arve 1999). Hoitosuositukset ovat hyvä tapa ohjata hoitohenkilöstön työtä ja ohjata vanhusten hoito oikeaan hoitopaikkaan. 2.1 Hoitosuositus Hoitosuositusten keskeinen tavoite on parantaa terveydenhuollon toiminnan laatua. Hoitosuositusten laatiminen sekä niiden käyttöönoton edistäminen ja täydennyskoulutus ovat tärkeitä terveydenhuollon kehittämismenetelmiä. Hoitosuositusten käyttöönoton edistämiseksi on kehitetty useita erilaisia strategioita, mutta niitä ei välttämättä käytetä vaikka niiden olemassaolo tiedostetaankin (Nikkarinen ym. 1998). Perusterveydenhuollon lääkärit tuntevat hyvin Käypä hoito-suositukset. Suositusten sisältämää tietoa hyödynnetään paljon kliinisessä päätöksenteossa. Suositusten ei katsota rajoittavan lääkärin päätöksentekoa, ja niiden toteuttaminen käytännössä koetaan melko helppona. (Jousilahti ym ) Hoitosuosituksia on pidetty hyvänä tapana ohjata ja muokata lääkäreiden sekä muiden hoitotyöntekijöiden toimintakäytäntöjä. Suositusten laatimisen tärkeimpänä syynä on ollut alueellinen sekä yksilöllinen vaihtelu niin diagnostisten menetelmien kuin useiden sairauksien hoidossakin. Voidaan olettaa, että vaihtelua vähentämällä pystytään parantamaan terveydenhuollon laatua. Hoitosuosituksia laadittaessa on tavoitteena kliinisen päätöksenteon tukeminen. Suosituksien periaatteena on kasata kokoon luotettavin tieteellinen näyttö sairauksien ehkäisyyn, toteamiseen ja hoitamiseen liittyvistä kysymyksistä. Aina näyttöä ei ole saatavilla, silloin suosituksen laatimisessa on luotettava asiantuntijoiden mielipiteeseen. Kyseessä on siis Käypä hoito-suositusten heikoin näytönaste D, joka tarkoittaa kliinisesti hyväksi koettua hoitokäytäntöä. Suositukset luokitellaan asteikolla, jossa A on vahvimpaan näyttöön perustuva ja D heikoimpaan. (Nikkarinen ym. 1998, Roine ym. 2003, Jousilahti ym )

8 8 Systemaattinen, näyttöön perustuvien hoitosuositusten laaja laatiminen on käynnistynyt Suomessa lukujen taitteessa. Duodecim sekä erikoislääkäriyhdistykset toimivat Käypä hoito -projektissa yhteistyössä. Ongelma hoitosuositusten käyttöönotossa on samankaltainen kuin täydennyskoulutuksissa yleensäkin: hoitosuositukset voivat olla ensiluokkaisia, mutta tiedon välittäminen lääkäreille ei onnistu aina toivotulla tavalla. (Nikkarinen ym. 1998, Roine ym Jousilahti ym ) 3. PALVELUJÄRJESTELMÄT Pohjoismaisten palvelujärjestelmien ideologia perustuu ajatukselle, jossa jokaisella on yhtäläiset oikeudet, samantasoiset etuudet ja palvelut. Suomalainen palvelujärjestelmä on suurimmaksi osaksi julkispalveluita, eli kunnat tarjoavat peruspalvelut. Palveluiden kirjo on kattava ja ne rahoitetaan pääasiallisesti verovaroilla. Suomalaisessa palvelujärjestelmässä on tavoitteena tarjota kaikille kansalaisille hyvätasoiset palvelut kattavasti ja tasa-arvoisesti. Palvelujen saatavuus perustuu tarpeelle, joihin kunnat pyrkivät vastaamaan. Kaikille tarjolla olevien palvelujen lisäksi erityisryhmille tarjotaan kohdennettuja palveluita. (Heikkilä ym ) Suomalaisessa järjestelmässä kunnat vastaavat suurimmasta osasta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Laki velvoittaa kunnat järjestämään sosiaali- ja terveyspalveluja asukkailleen, mutta ei säätele yksityiskohtaisesti toiminnan laajuutta, sisältöä eikä sitä miten palvelut järjestetään. Kunnat voivat tuottaa palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai vaihtoehtoisesti ostaa palvelun yksityiseltä tuottajalta, muilta kunnilta tai yhtymiltä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 773/1992.) Palvelujärjestelmän tehtävät masentuneen vanhuksen hoidossa voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) tunnistaminen ja ehkäisy, 2) hoidon suunnittelu ja hoitomuotojen valinta sekä 3) hoidon toteutus. Ensisijaisesti masennuksen tunnistaminen tulisi tapahtua perusterveydenhuollossa. Masennuksen hoito jaetaan kolmeen eri vaiheeseen: 1) akuuttivaihe, tavoitteena oireettomuus, 2) jatkohoito, tavoitteena estää oireiden palaaminen ja 3) ylläpitohoito, tavoitteena ehkäistä uuden masennusjakson puhkeaminen niillä, joilla sairaus on toistuva. (Depression Käypä hoito -suositus 2009.)

9 9 Kolmas sektori koostuu pääosin järjestöistä ja säätiöistä, mutta myös järjestöpohjaisista uusosuuskunnista. Hyvinvointipalvelut kuuluvat yksikön tasolla perusoikeuksiin, jotka julkisen vallan on turvattava. Perustuslaista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöstä johtuen kunta on avainasemassa sen suhteen, lisääntyvätkö vaihtoehtoiset hyvinvointipalvelut. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminta tehostaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää. (Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen täydentäjänä 2003.) Pääosa masennuspotilaista hoidetaan perusterveydenhuollossa. Tällöin masennuksen tunnistamista on mahdollista tehostaa riskiryhmiin kohdennetun seulonnan avulla. Hoitoa vahvistavaa depressiohoitajien työpanosta tarvitaan masennuspotilaiden opastukseen, seurantaan ja psykososiaaliseen tukemiseen. Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tulisi hoitaa potilaat, jotka kärsivät vaikeasta tai psykoottisesta, vakavasti monihäiriöisestä, tavanomaiseen hoitoon huonosti vastanneesta tai vakavaa itsetuhoisuutta aiheuttavasta masennuksesta. (Depression Käypä hoito -suositus 2009.) Kolmen esimerkkikunnan palvelujärjestelmät on rakennettu kukin omalla tavallaan, mutta erikoishoidonpalvelut kunnat ostavat pääsääntöisesti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä Oulun yliopistollisesta sairaalasta (OYS). Päivystyspalvelut ovat virka-ajan ulkopuolella keskitetty Oulun seudun yhteispäivystykseen (OSYP). Terveyskeskuksista voidaan ensisijaisesti konsultoida erikoissairaanhoidon lääkäreitä, mutta jos konsultointiapu ei riitä, ohjataan potilas erikoissairaanhoidon piiriin. Oulun kaupunki tarjoaa myös omaa erikoissairaanhoitoaan Oulun kaupunginsairaalassa sekä mielenterveystoimistossa Kempele Kempele on noin asukkaan kunta Oulun vieressä. Vuonna 2008 kunnan väestöstä yli 65-vuotiaita oli 9,4 %, eli noin 1400 asukasta (SOTKAnet <http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu> ). Kempeleen kunta tarjoaa vanhuksille avo-, tuki-, asumis- ja hoivapalveluita. Avopalvelut pyrkivät tukemaan vanhusten kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Tukipalvelut auttavat kotona asuvia vanhuksia mm. ateria- ja kuljetuspalveluna. Asumispalvelut Kempeleen kunta hankkii ostopalveluna (Kempeleen kunta <http://www.kempele.fi/> ).

10 10 KEMPELE PERUSTURVAPALVELUT MASENTUNUT VANHUS ASUMISPALVELUT - Palvelukoti Hovila - Hoivakoti Pieni Pelakuu - Cajanuksentienkoti - Willa Lupiini KOTIHOITO / KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT - KH Radan itäpuoli - KH Radan länsipuoli - Vanhusten päivätoiminta - Vanhusten & vammaisten palvelukeskus LAITOSHOITO - Terveyskeskussairaala: Akuuttihoito Kuntoutus Vuorohoito Pitkäaikaishoito SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT - Sosiaalityö - Vammaispalvelut - Sosiaali- ja potilasasiamies - Päihdehuolto - Omaishoito - Mielenterveysneuvola TUKIPALVELUT - Turvajärjestelmäpalvelu - Ateriapalvelu - Asiointipalvelu - Pyykkipalvelu ERIKOISSAIRAANHOITO - ECT - Osastohoito - Konsultaatiot - Poliklinikka toiminta Kuvio 1. Kempeleen palvelujärjestelmä Kempele avopalvelut Kempeleen terveyskeskus tarjoaa masentuneelle vanhukselle sairaanhoitajan ja terveyskeskuslääkärin vastaanotot. Päihdehuollon palveluita tarvitsevan asiakkaan on mahdollista keskustella psykiatrian sairaanhoitajan kanssa. Päihdekatkaisuhoitoa järjestetään myös terveyskeskuksessa. (Kempeleen kunta <http://www.kempele.fi/> ) Kotihoito sisältää kotipalvelun ja kotisairaanhoidon, joka on jaettu erikseen vanhus- ja perhetyöhön. Edellisten lisäksi kotona selviytymisen tueksi tarjolla on tukipalveluita. Palvelu voi olla joko tilapäistä tai säännöllistä. Toiminnan periaatteena on kokonaisvaltaisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus ammattitaidolla sekä kuntouttavalla työotteella suoritettuna. (Kempeleen kunta <http://www.kempele.fi/> ) Kotihoidon lisäksi kunta tarjoaa ikäihmisille neuvolapalveluita, jotka antavat ennaltaehkäiseviä palveluita tukemalla ja edistämällä ikäihmisten terveyttä, henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta. Toiminta on tarkoitettu yli 65- vuotiaille kuntalaisille, jotka eivät ole säännöllisen kotihoidon palvelujen piirissä. (Kempeleen kunta <http://www.kempele.fi/> )

11 Kempele tukipalvelut 11 Kotipalvelun apuna olevat tukipalvelut sisältävät kuljetus-, turva- ja ateriapalvelut. Turvapuhelin voidaan myöntää asiakkaalle, joka toimintakyvyn heikentymisen tai sairauden vuoksi kokee turvattomuutta. Turvapuhelin mahdollistaa avunsaannin kotiin ympärivuorokauden. Ylläpitosiivous on kuulunut kaikille säännöllisen kotihoidon asiakkaille alkaen. Kotihoidon asiakkailla on mahdollisuus saada pyykkipalvelua vanhusten- ja vammaisten palvelukeskuksesta palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. (Kempeleen kunta <http://www.kempele.fi/> ) Kempele hoivapalvelut Kempeleen terveyskeskussairaalassa on vuode- sekä avohoito-osastot, joilla hoidetaan pitkäaikaispotilaita, kuntoutetaan ja annetaan tarvittaessa vuorohoitoa. Vuorohoito on lyhytkestoista ja tarvittaessa säännöllistä kodin ulkopuolella annettavaa hoitoa. Vuorohoidon tarkoituksena on tukea omaishoitajan jaksamista ja hyvinvointia sekä mahdollistaa vapaan pitäminen. Yksin asuvat voivat käyttää vuorohoitoa virkistäytymiseen ja kotona asumisen turvaamiseksi. Vuorohoidolla vastataan myös mahdollisiin kriisitilanteisiin esim. omaishoitajan sairastuessa tai asiakkaan toimintakyvyn äkillisesti huonontuessa. (Kempeleen kunta <http://www.kempele.fi/> ) Asumis- ja hoivapalvelut tuotetaan ostopalveluina tuettua ja tehostettua palveluasumista tarvitseville ikääntyneille. Toiminnan tarkoituksena on tukea ikäihmisten toimintakykyä ja elämänlaatua sekä tuoda vaihtelua arkielämään. Toiminnan avulla mahdollistetaan myös omaistaan hoitavalle henkilölle vapaa-aikaa itseänsä sekä asioiden hoitamista varten. (Kempeleen kunta <http://www.kempele.fi/> ) 3.2. Haukipudas Haukipudas on noin asukkaan kunta Oulun pohjoispuolella. Vuonna 2008 kunnan väestöstä yli 65-vuotiaita oli 10,1 %, eli noin 1870 asukasta (SOTKAnet <http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu> ). Haukiputaan tavoitteena on tarjota laadullisesti hyvät peruspalvelut kaikille kuntalaisille ja luoda edellytyksiä

12 menestyksekkäälle yritystoiminnalle kunnassa. (Haukiputaan kunta <http://www.haukipudas.fi/> ) 12 Haukiputaan kunta tarjoaa vanhuksille avo-, tuki-, asumis- ja hoivapalveluita. Asumispalvelut kunta tarjoaa omasta takaa sekä yhteistyössä yksityisten palveluntarjoajien kanssa. (Haukiputaan <http://www.haukipudas.fi/> ) HAUKIPUDAS PERUSTURVAPALVELUT MASENTUNUT VANHUS ASUMISPALVELUT - Pihlajakoti - Leppäkoti - Koivu- ja Tuomikoti - Simppula - Kultasimppu - Palvelukoti Aurinkokello - Hannankoti KOTIHOITO / KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT - KH Eteläinen tiimi - KH Pohjoinen tiimi - Vanhusten päivätoiminta - Vanhusneuvola LAITOSHOITO Terveyskeskus Vuodeosasto 1 Vuodeosasto 2 Hoivaosasto Vuorohoito SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT - Sosiaalityö - Vammaispalvelut - Sosiaali- ja potilasasiamies - Päihdehuolto - Mielenterveyskeskus - Kuljetuspalvelut TUKIPALVELUT - Turvajärjestelmäpalvelu - Ateriapalvelu - Asiointipalvelu - Pyykkipalvelu ERIKOISSAIRAANHOITO - ECT - Osastohoito - Konsultaatiot - Poliklinikka toiminta Kuvio 2. Haukiputaan palvelujärjestelmä Haukipudas avopalvelut Terveyskeskuksen yhteydessä toimivassa mielenterveyskeskuksessa (MTK) työskentelee kolme psykiatrista sairaanhoitajaa, jotka tarjoavat keskusteluapua sekä tarvittaessa ohjaavat potilaan lääkärille. Perheneuvolassa toimivat sosiaalityöntekijä sekä psykologi. Alkoholikatkaisuhoidot järjestetään terveyskeskuksen vuodeosastolla. (PPSHP hoitoketjut <http://www.ppshp.fi/ > ) Haukiputaan kunnan tavoitteena on, että 90 % yli 75-vuotiaista asuisi kotona. Tämä edellyttää, että kotihoidon sisältöön, kodin toimivuuteen ja apuvälineisiin sekä toimintakykyä ylläpitävään kuntoutukseen tulisi panostaa. Lähtökohtana on asiakkaan

13 omatoimisuuden tukeminen kuntoutumista edistävällä työotteella. (Haukiputaan kunta <http://www.haukipudas.fi/> ) Haukipudas tukipalvelut Kotona asumisen tueksi on tarjolla ateria-, turvapuhelin-, pyykki-, siivous-, asiointi- ja kuljetuspalvelut. Vanhusneuvola on yli 65-vuotiaille suunnattu maksuton palvelu, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäisevä työ ja asiakkaiden toimintakyvyn säilyttäminen. Kunta järjestää myös ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä 80-vuotiaille. Asunnot tarjoavat palveluasumista, tehostettua palveluasumista sekä vuorohoitoa. Kunta tarjoaa erilaisia päivätoimintaryhmiä Revonkodin tiloissa. (Haukiputaan kunta <http://www.haukipudas.fi/> ) Haukipudas hoivapalvelut Terveyskeskuksessa on 56-paikkainen monipuolinen vuodeosasto, jonne voi yleensä viiveettä ohjata potilaita erikoissairaanhoidon jatkohoitoon. Akuuttihoitopaikkoja on noin 26 ja pitkäaikais- sekä kuntouttavan hoidon paikkoja 30. Terveyskeskuksessa järjestetään myös vuorohoitoa Oulu Oulu on Suomen kuudenneksi suurin, noin asukkaan kaupunki. Oulun kaupungin ikärakenne on Suomen muihin kaupunkeihin verrattuna suhteellisen nuorehko. Vuonna 2008 kaupungin väestöstä yli 65-vuotiaita oli 12,5 % eli noin asukasta (SOTKAnet <http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu> ). Oulun kaupunki tarjoaa omaa erikoissairaanhoitoa Oulun Kaupungin Sairaalassa (OKS) lääkärien vastaanotoilla sekä mielenterveystoimistoissa (MTT).

14 14 OULU PERUSTURVAPALVELUT MASENTUNUT VANHUS ASUMISPALVELUT - Oulun palvelusäätiö - Caritas-säätiö - Oulun Villa Metsola OY:n senioritalot - Havula (Ylikiiminki) PALVELUKODIT - Castell-koti - Lassintalon pk - Saran siipi - Wellamokoti - Vesper - Villa Viklo - Uittokoti - Ryhmäkoti Muistola - Hollihaan pk PALVELUTALOT - Keskustan palvelutalot - Tuiran palvelutalo - Höyhtyän palvelutalo - Koskelan palvelutalo - Maikkulan Toivo - Palvelutalo Fanni ja Jalmari Palvelutalo Nestori KOTIHOITO / KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT - Eteläinen kotihoito - Pohjoinen kotihoito - Lassintalon seniorikeskus - Aino neuvontapalvelu - KunnonLähde + YKSITYINEN KH PALVELUKESKUKSE T - Höyhtyän PK - Ranta-Kastellin PK - Keskustan PK OYS - ECT - Osastohoito - Konsultaatiot - Poliklinikka toiminta LAITOSHOITO + TERVEYSASEMAT - Akuuttiosastot Vaativan hoidon osasto 3 - Kiviharjun kuntoutumisklinikka - OKS A1, A2, B2 - Vuorohoito: Hiirosenkoti B1, Päivölä, Kielokoti, Mäntykoti HOIVAHOITO - Hiirosenkoti, Päivölä - Mäntykoti - Tuiran kartano Intiön hoivakoti MIELENTERVEYS- PALVELUT + AVO - Psykiatrinen avokuntoutus - Mielenterveystoimistot (2) - Timosenkoti (Päihdekuntoutujat) - Avopäihdepalvelut - Ylikiimingin mielenterveyspalvel ut - Kuntoutuskeskus Kipinä ERIKOISSAIRAANHOIT O SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU T - Sosiaalityö - Vammaispalvelut - Sosiaali- ja potilasasiamies - Päihdehuolto - Vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijä (8 eri aluetta) - Omaishoidontuki Gerontologinen TUKIPALVELUT JA PÄIVÄTOIMINTA - Turvajärjestelmäpalvelu - Ateriapalvelu - Palvelulinja Onni PÄIVÄTOIMINTA - Helmer päivätoiminta - Koskenkoti - Hiirosen päivätoiminta - Ylikiimingin päivätoiminta - Runolan päivätoiminta - Aleksinkulman toimintakeskus - Asukastuvat OKS - Geriatrin vastaanotto - Psykiatrin vastaanotto - Somaattiset erikoisalat MIELENTERVEYSTOIMISTO N ERIKOISSAIRAANHOITO Kuvio 3. Oulun palvelujärjestelmä Kaupunki on jaettu kahdeksaan terveysasemapiiriin. Kukin piiri vastaa oman alueensa väestön perusterveydenhuollosta. Jokaisessa piirissä on terveysasema. Mielenterveyspalvelut tuotetaan kaupungin omana toimintana aikuisten psykiatrisen erikoissairaanhoidon osalta (avo- ja laitospalvelut). (Oulun kaupunki <http://www.ouka.fi/city/sos_terv.asp> ). Terveysasemille on palkattu psykiatrisia sairaanhoitajia, joiden perustehtävänä on toimia vastaanottotyössä, minkä lisäksi he toimivat asiakaskohtaisissa moniammatillisissa aluetiimeissä (Olli ym. 2008) Oulu avopalvelut Oulun kaupunki on jakanut kotihoidon palvelut kahteen toimistoon, joiden alle sijoittuu 11 erillistä tiimiä. Kotihoidon palveluja voi saada tilanteessa, jossa kotona selviytyminen on vaikeutunut vanhuuden, sairauden, vammaisuuden tai muun syyn takia. Kotihoitoa järjestetään Oulussa myös useamman yksityisen palveluntarjoajan toimesta. (Oulun kaupunki <http://www.ouka.fi/> )

15 15 Vanhusten mielenterveyspalvelut on pääsääntöisesti keskitetty eri alueiden terveyskeskuksiin. Mielenterveystoimistolla (MTT) on Oulussa kaksi toimistoa, mutta vanhuspotilaiden määrä kaikista MTT:n asiakkaista on hyvin pieni (3.6 % kaikista käynneistä vuonna 2009). Oulussa toimii useita mielenterveysyhdistyksiä, jotka tarjoavat ryhmätoimintaa ja vertaistukea myös vanhuksille.(oulun kaupunki <http://www.ouka.fi/> ) Oulu tukipalvelut Kotihoidon tukipalveluja ovat mm. ateria- ja turvapalvelut sekä Onni-palvelulinja. Onni-palvelulinja on osa julkista liikennettä ja vastaa ikäihmisten liikkumistarpeeseen. Koska liikennöintiverkko ei vielä kata koko kaupunkia ja autot liikennöivät vain arkisin, pienituloisilla on mahdollisuus saada myös sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua tukemaan kotona asumista. (Oulun kaupunki <http://www.ouka.fi/> ) Oulu hoivapalvelut Hoivahoitoa Oulu tarjoaa useassa eri pisteessä. Oulun kaupunginsairaala (OKS) edustaa vanhustenhuollossa uutta Oulun mallia, jossa ikääntyneiden akuutti- ja tutkimussairaala on eriytetty pitkäaikaishoidosta. Sairaalan tiloissa toimii erikoislääkärien vastaanottoja, jotka palvelevat koko Oulun aikuisväestöä ja tukevat erityisesti terveysasemien omalääkärien toimintaa. Lisäksi tiloissa toimii laboratoriopalvelut ja terveydenhuollon kuntoutuspalvelut. (Oulun kaupunki <http://www.ouka.fi/> ) Vanhuksille voidaan tarjota mahdollisuus lyhytaikaiseen hoitoon, mikäli järjestettävät palvelut eivät riitä turvaamaan arjessa selviytymistä kotona tai palvelukeskuksessa. Pitkäaikaishoito on ympärivuorokautista laitoshoitoa hoivakotien turvallisessa ja kodikkaassa ympäristössä. (Oulun kaupunki <http://www.ouka.fi/> )

16 4. AINEISTONKERUUMENETELMÄT Kysely Tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan valmiuksia hoitaa ja tunnistaa vanhuksen masennusta. Kyselyllä selvitettiin henkilökunnan kokemuksia kuntien nykyisistä hoitoketjuista sekä niiden toimivuudesta. Lisäksi kartoitettiin hoitohenkilökunnan koulutustarpeita vanhusten masennukseen, päihteiden käyttöön sekä hoitoon liittyen. Kyselykaavake sisälsi 42 kysymystä, jotka vaihtelivat monivalintakysymyksistä avoimiin kysymyksiin. Pääosin kysymykset esitettiin 7-portaisella Likert-tyyppisellä asteikolla (katso liite 2.). Kyselylomakkeen laativat projektityöntekijä Panu Aunola, projektipäällikkö Tiina Puotiniemi, apulaisylilääkäri Liisa Kantojärvi sekä työryhmän muut jäsenet. Kysely toteutettiin webropol-verkkotyökalun avulla. Kysely toteutettiin PPSHP:n jäsenkunta-alueella (35 kuntaa, katso liite 3.). Kysely suunnattiin vanhusten parissa työskenteleville terveyden- ja sairaanhoitoalan ammattilaisille. Kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä 296 eri henkilölle. Vastausaikaa kyselyyn oli 2 viikkoa. Kyselyyn vastasi 43 ihmistä, vastausprosentti oli 15 % Teemahaastattelut Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä. Teemahaastattelu rakentuu tiettyjen aihepiirien ympärille. Teemahaastattelulle on ominaista, että haastateltavat ovat kokeneet jonkin tietyn tilanteen. Haastattelu on siis haastateltavien henkilöiden subjektiivisten kokemusten keräystä. Teemahaastattelu voi olla joko kvalitatiivinen (laadullinen) tai kvantitatiivinen (määrällinen). Laadullisessa haastattelussa korostuvat haastateltavan kokemukset tutkittavasta tilanteesta sekä hänen kyky keskustella aiheesta. (Hirsjärvi & Hurme 2000, Kylmä & Juvakka 2007.) Kolmen kunnan palvelujärjestelmiin haluttiin perehtyä tarkemmin haastattelemalla potilaita jokaisesta kunnasta. Kunnat ovat rakenteeltaan ja kooltaan hyvin erilaisia,

17 17 minkä vuoksi myös palvelujärjestelmien rakenteet ovat erilaiset. Haastateltavien kokemuksilla ja mielipiteillä voidaan saada tärkeää tietoa siitä, miten potilas kokee palvelujärjestelmän sisällä liikkumisen ja millaisiin ongelmiin he ovat kohdanneet. Haastateltavana oli sekä nais- että miespotilaita. Jokaisella potilaalla oli taustalla pidempiaikaista masennusta ja hoitokontakteja sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Haastateltavien ikä vaihteli vuoden välillä. Haastatelluista jokaisella oli myös kipuproblematiikkaa masennuksen lisäksi, mikä osaltaan on vaikeuttanut hoitoa. Vanhusten kohdalla tulee muistaa, että iän tuomat muistiongelmat vaikeuttavat osaltaan haastattelujen tekoa. Tässä tutkimuksessa haluttiin saada tietoa kuntien palvelujärjestelmien toimivuudesta. Potilaalta kysyttiin subjektiivisia kokemuksia oman kotikunnan palvelujärjestelmän hyvistä sekä huonoista puolista. Haastattelussa haluttiin myös saada tietoa siitä, miltä potilaasta tuntuu liikkua hoitoketjun sisällä hoitopisteestä toiseen sekä onko potilas huomannut puutteita siinä. Jokaisen kunnan kohdalla lähdettiin haastattelussa siitä olettamuksesta, että kunnan palvelujärjestelmä toimii hyvin. 5. TULOKSET Projektissa selvitettiin potilaiden omakohtaisia kokemuksia hoidosta ja hoitoketjun toiminnasta haastattelujen avulla. Tämän lisäksi perehdyttiin haastateltujen potilaiden potilaspapereihin, jotta saatiin selkeä kuva potilaiden kulusta palvelujärjestelmässä. Näiden lisäksi hoitohenkilökunnalle tehdyllä kyselyllä saatiin tietoa siitä, miten hoitohenkilökunta kokee hoidon ja millä alueilla tarvitaan kehittämistä. Kyselyn onnistumisen kannalta kysymyslomake koekäytettiin psykogeriatrisen osasto 75 henkilökunnalla. Kyselyn vastausprosentti oli 15 %, mutta todellisuudessa lähetetyistä 296 sähköposteista noin 60 ei tavoitettu muuttuneiden yhteystietojen vuoksi. Minimitavoitteena vastausten määrässä oli 40, joka saavutettiin. Kyselyyn vastauksia saatiin 15 eri kunnasta (liite 4. taulukko 1.) Vastaajista kaikki olivat naisia. Oululaisia vastaajista oli 51 %, loput vastaukset jakautuivat tasaisesti eri kuntien välillä. Vastaajista suurin osa oli sairaanhoitajia (67 %) (liite 4. taulukko 2.)

18 sekä yleisin työyksikkö oli sairaala (liite 4. taulukko 3.) Suurin osa vastaajista oli pitkän työkokemuksen omaavia työntekijöitä Tunnistaminen Tutkimuksessa nousi esille, että vanhusten masennusta ei nykyisellään tunnisteta tarpeeksi hyvin. Vastaajista 61 % tunnisti masennusta hyvin ja 23 % huonosti. Eri ammattiryhmien välillä esiintyi eroja masennuksen tunnistamisessa. Sairaanhoitajista suurin ryhmä (45 %) koki pystyvänsä tunnistamaan masentuneen vanhuksen melko hyvin. 56 % vastaajista koki, että masennus tulee huonosti tunnistettua. Vanhusten vaivoja tai somaattisia oireita ei useinkaan tunnisteta masennukseksi. Masentuneen vanhuksen hoitoketju tunnettiin vaihtelevasti. 52 % vastaajista koki tuntevansa sen huonosti. Hyvin ketjun tunsivat 37 % vastaajista. Ammattiryhmien välillä oli selkeitä eroja hoitoketjutuntemuksessa. Ainoastaan palveluesimiehistä yksi tunsi ketjun erittäin hyvin, muissa ammattiryhmissä vastaukset jakautuivat tasaisemmin. Duodecimin masennuksen Käypä Hoito-suosituksen tuntemus osoittautui kyselyn perusteella heikoksi. Vastaajista 61 % koki tuntevansa sen huonosti. Päihdeongelmien tunnistamisessa on selkeitä puutteita kyselyn vastausten perusteella. Vastaajista jopa 61 % kokivat, että päihdeongelmat tulevat huonosti tunnistettua. Vain 28 % vastaajista kertoi tilanteen olevan hyvä. Aiheesta keskusteleminen koetaan myös haasteelliseksi. Vastaajista kukaan ei kokenut hallitsevansa sitä hyvin. Kyselyssä 37 % kokivat vanhusten päihteiden käytöstä keskustelemisen hankalaksi. Hoitohenkilökunta toivoi, että masentuneen vanhuksen hoitoa kehitetään. Masennuksen tunnistaminen nousi selkeimmin esille näistä eri alueista. Kuviosta 4. käy ilmi, mitkä alueet koettiin tärkeiksi kehittämiskohteiksi. Tunnistamisen lisäksi hoitohenkilökunta toivoo, että masentuneen vanhuksen hoitoketjua kehiteltäisi toimivammaksi.

19 19 Kuvio 4. Mitä alueita masentuneiden vanhusten hoidossa tulisi mielestäsi kehittää? Vastaajien määrä: Hoitoketju / Palvelujen saatavuus 63 % vastaajista koki, että vanhuksille oli hankala löytää jatkohoitopaikkaa. Tähän vaikuttivat mm. hoitopaikkojen puute. Kunnilla ei ole tarjota palveluita tarvittavissa määrin masentuneille vanhuksille. 74 % vastaajista koki, että palveluita on huonosti tarjolla. Jos kunnalla ei ole tarjota tarvittavia palveluita, on hoidon järjestäminen haasteellista, sillä palveluita ei ole riittävästi tarjolla nykyisellään. 61 %:n mukaan potilaita on enemmän, kuin hoitoa on tarjolla. Potilaiden mukaan hoitoketju katkeaa useasti. Hoitoa suunnitellaan eteenpäin, mutta käytännössä vastuuta hoidon jatkumisesta ei välttämättä ota kukaan. Kunnissa masennuksen hoidosta vastaa usein henkilö, jolla ei ole mahdollisuutta antaa potilaalle tarpeeksi aikaa, jotta hoito tapahtuisi potilaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kotihoidolla/kotisairaanhoidolla ei välttämättä ole aikaa keskustella potilaan kanssa pidempiä aikoja, jota potilas usein tarvitsisi Resurssit, ajan puute Ajan puute sekä kiire vaikeuttavat terveydenhuollon ammattilaisten työskentelyä perusterveydenhuollossa sekä erikoissairaanhoidossa. Haastatellut potilaat kaikki kokivat, että etenkin perusterveydenhuollossa vastaanottoajat sekä tapaamiset ovat liian hoputettuja. Resurssien puute kunnissa vaikeuttaa hoitohenkilöstön mahdollisuuksia tarjota asiakkaille tarvittava määrä aikaa. Henkilökunta kokee, että vanhuksen hoito

20 vaatii aikaa ja perehtymistä. Tästä huolimatta 42 % vastaajista ehti keskustella vain vähän potilaiden kanssa jaksamisesta sekä mielialaan liittyvistä asioista Hoitohenkilökunnan ammattitaito Potilaiden haastatteluissa hoitohenkilökunnan ammattitaito sai paljon kiitosta. Potilaat kokivat, että silloin kun heille annetaan tarpeeksi aikaa keskusteluun ja rauhallinen ympäristö he myös saavat apua, mutta myös poikkeuksia löytyy. Perusterveydenhuollossa lääkärit saattavat kohdella vanhuksia epäkunnioittavasti tai suhtautua välinpitämättömästi vanhuksen vaivoihin. Potilaat kokevat, että heidän vaivojaan ei oteta todesta tai niitä vähätellään. Tämä voi osaltaan johtua siitä, ettei masennusta osata tunnistaa ja oireet, joita vanhus tuo esille yhdistetään vain fyysiseen raihnaisuuteen. Potilaat kokevat nämä tilanteet turhauttaviksi sekä raskaiksi. Hoitohenkilökunta toivoo lisää koulutusta masentuneen vanhuksen hoitoon ja tunnistamiseen liittyen, jotta he pystyisivät vastaamaan hoidon esittämiin haasteisiin. Vastaajista 51 % koki, ettei heidän nykyinen koulutuksensa riitä vastaamaan hoidon esittämiin haasteisiin (kuvio 5). Kolmasosa vastaajista (33 %) koki koulutuksensa riittävän nykyisellään. Kyselyyn vastanneista selkeä enemmistö (88 %) halusi saada lisää tietoa masentuneen vanhuksen hoitamisesta sekä vanhuksen masennuksesta (kuviot 6 ja 7). Kuvio 5. Antaako koulutuksesi riittävät valmiudet hoitaa masentunutta vanhusta? Vastaajien määrä: 43

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020 IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kooste Porin, Rauman ja Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon henkilökuntakyselystä vuosilta 2011 ja 2013 Minna Nevalainen projektipäällikkö Satakunnan

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille Merja Etholén-Rönnberg Sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosasto Idän palvelualueen johtaja 22.1.2014 Vanhusneuvosto Strategiset/tärkeät linjaukset päihdepalvelujen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot