Singapore. Lokakuu 2010

Transkriptio

1 Singapore Lokakuu 2010

2 Singaporen maaraportti 2 (23) Singaporen maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Singaporen vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 6 Rahoitus ja takuut... 7 Finnvera... 7 Talous... 7 Makrotalous... 7 Bruttokansantuote... 8 Inflaatio... 9 Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan kehitys Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Energia Rakentaminen Palvelusektori Tietoliikennepalvelut... 18

3 Singaporen maaraportti 3 (23) Pankkitoiminta Kauppa Matkailu Logistiikka Tapakulttuuri Linkkejä... 22

4 Singaporen maaraportti 4 (23) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: 687 neliökilometriä Luonnonvarat: ei merkittäviä Rajanaapurit: saarivaltio, lähimmät naapurit Malesia ja Indonesia Suurimmat kaupungit: kaupunkivaltio Asukasluku: 4,66 miljoonaa (2010) Väestönkasvu: 1,0 % (2010) Syntyvyys: 8,8/1000 (2010) Kuolleisuus: 4,7/1000 (2010) Elinajan odote: naiset 84,8 vuotta ja miehet 79,4 vuotta (2010) Etniset ryhmät: kiinalaiset (76,8 %), malaijit (13,9 %), intialaiset (7,9 %), muut (1,4 %) Virallinen kieli: mandariini-kiina, malaiji (on myös kansallinen kieli), englanti (hallinto ja liike-elämä) ja tamili (on myös kansallinen kieli) Pääuskonnot: buddhismi (42,5 %), islam (14,9 %), kristinusko (14,6 %), taoismi (8,5 %), hindulaisuus, sikhiläisyys, ja konfutselaisuus Infrastruktuuri Aika: GMT+8 Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 65 Matkapuhelinteknologiat: GSM Sähköverkko: 230V, 50Hz

5 Singaporen maaraportti 5 (23) Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Republik Singapur, Republic of Singapore (Singaporen tasavalta) Maatunnus: SG Valtiomuoto: parlamentaarinen tasavalta Valtion päämies: presidentti S.R. Nathan ( alkaen) Pääministeri: Lee Hsien Loong ( alkaen) Tärkeimmät puolueet: Hallituspuolue ja enemmistö parlamentissa People s Action Party (PAP), oppositiopuolueet Työväenpuolue (Workers' Party WP), Singaporen demokraattinen puolue (Singapore Democratic Party SDP) sekä Singaporen demokraattinen allianssi (Singapore Democratic Alliance SDA), johon kuuluvat Kansallinen solidaarisuuspuolue (National Solidarity Party NSP), Singaporen oikeuspuolue (Singapore Justice Party SJP), Singaporen malaijien kansallinen organisaatio (Singapore Malay National Organisation PKMS) ja Singaporen kansanpuolue (Singapore People's Party SPP). Seuraavat vaalit: presidentinvaalit sekä parlamenttivaalit 2011 Aluehallinto: ei rajattuja hallintoalueita Merkittäviä vuosilukuja: Strategisesti erittäin merkittävällä paikalla sijaitseva Singaporen saari kuului ennen eurooppalaisten tuloa (1403) sekä sumatralaisten että jaavalaisten ruhtinaskuntien etupiiriin. Pitkään Singapore oli merirosvojen ja kalastajien asuttama. Portugalilaiset kauppiaat valloittivat alueen silloisen Malakan itselleen vuonna 1511, joilta hollantilaiset saivat alueen itselleen vuonna luvulla hallinto siirtyi Malakan sulttaanille. Englannin Itä-Intian kauppakomppania perusti vuonna 1819 Singaporen saarelle sataman ja kauppa-aseman. Sir Thomas Stamford Raffles hankki Singaporen saaren lopullisesti Britannialle vuonna Singaporen merkitys kaupan keskuksena kasvoi ja vuonna 1920 britit perustivat saarelle laivasto- ja lentotukikohdan ja Singaporesta tuli Aasian vahvin linnake. Vuonna 1942 japanilaiset miehittivät Singaporen. Vuonna 1963 Singapore, Malajin unioni, Pohjois-Borneo (nyk. Sabah) ja Sarawak muodostivat Malesian. Singapore erosi Malesiasta 9. elokuuta 1965 ja julistautui itsenäiseksi tasavallaksi. Oma raha otettiin käyttöön vuonna Viimeiset Britannian sotilaat lähtivät vuonna Itsenäistynyt: 1965 Malesiasta Kansallispäivä: 9. elokuuta (itsenäistymisen merkkipäivä) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Singaporen dollari (SGD) = 100 centtiä Valuuttakurssi: 1 USD = 1,38 SGD (keskiarvo vuonna 2010, arvio) Bruttokansantuote (2010, arvio): käyvin hinnoin 218,9 mrd. USD, ostovoimakorjattu 224,1 mrd. USD BKT henkeä kohti (2010, arvio): käyvin hinnoin USD, ostovoimakorjattu USD Inflaatio: keskimääräinen kuluttajahintojen muutos vuonna 2010 (arvio) 2,6 % Tärkeimmät teollisuustuotteet: öljynjalostus- ja petrokemianteollisuus,

6 Singaporen maaraportti 6 (23) elektroniikka, kone- ja metalliteollisuus, kuljetusteollisuus, elintarvikkeet, kemikaali- ja lääketeollisuus Tärkeimmät vientituotteet: koneet ja laitteet (ml. elektroniikkatuotteet), öljytuotteet, kemikaalit, lääkkeet, puhelinlaitteet, valmistusteollisuuden tuotteet, elintarvikkeet Päätuontituotteet: koneet ja laitteet, lentokoneet, öljy, valmistusteollisuuden tuotteet, kemikaalit ja kemikaalivalmisteet, elintarvikkeet Tärkeimmät kauppakumppanit: Malesia, EU, Hong Kong, Kiina, USA, Japani Verotus: 7 % tavara- ja palveluveron (GST, vastaa ALV:ia), yhtiövero 17 %, korkein henkilökohtainen tulovero 20 %. Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2009 Singapore on sijaluvulla 3 eli hyvin vähän korruptoitunut maa (180 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Singapore on kärkimaiden joukossa sijaluvulla 3 (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky). Economist Intelligence Unitin arvion mukaan ajanjaksolla Singapore on maailman houkuttelevin paikka liiketoiminnan harjoittamiseen. Liiketoiminta Singaporen vahvuudet ja heikkoudet Singaporen markkinoiden positiivisia piirteitä: Gateway Aasian markkinoille Järjestäytynyt yhteiskunta Poliittinen vakaus Korkea koulutus- ja osaamistaso Singaporen markkinoiden negatiivisia piirteitä: Korkeat kustannukset Pienet paikalliset markkinat Vähän infrastruktuurihankkeita johtuen maan pienuudesta Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on erityisen hyviä mahdollisuuksia seuraavilla aloilla: Puhdas energia Sairaala- ja terveydenhoitolaitteet, erityisesti ikääntyvien ihmisten palvelut Ympäristöteknologia

7 Singaporen maaraportti 7 (23) Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee Singaporen erinomaisen maksukyvyn maaksi, maaluokka 0/7. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Singaporen kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja: Aluepäällikkö Mika Relander, Finnvera, puh , sähköposti mika.relander@finnvera.fi Talous Makrotalous Talouden kehitys e e 2011e Bruttokansantuote (%- 8,5 1,8-1,3 12,2 4,1 muutos) Bruttokansantuote käyvin 176,8 193,3 182,2 218,9 237,0 hinnoin (mrd. USD) Bruttokansantuote henkeä kohden käyvin hinnoin (USD) Yksityinen kulutus (%- 6,5 2,7 0,4 5,2 3,8 muutos) Investoinnit kiinteään 19,9 13,6-3,3 5,7 7,1 omaisuuteen (%-muutos) Teollisuustuotanto (%- 5,9-4,2-4,2 21,2 4,0 muutos) Kuluttajahinnat (%-muutos) 2,1 6,6 0,6 2,6 2,0 Vaihtotase (% BKT:sta) 26,6 18,6 17,9 18,1 17,6 Valuuttakurssi 1 USD/ 1,51 1,42 1,46 1,38 1,33 SGD (vuoden keskikurssi) Lähteet: EIU (10/2010), e= ennuste

8 % Singaporen maaraportti 8 (23) Bruttokansantuote Talouskasvu on ollut voimakasta 2000-luvulla aina vuoteen 2008 asti Nopeimmin kasvavia sektoreita ovat olleet rakennusala ja rahoituspalvelut Vuonna 2009 talous supistui 1,3 prosenttia, huomattavasti vähemmän kuin vielä alkuvuonna 2009 odotettiin Vuonna 2010 talouskasvun arvioidaan kiihtyvän 12 prosenttiin mutta hidastuvan 4 prosentin tasolle 2011 Singaporen talouskasvu on ollut luvulla voimakasta aina vuoteen 2008 asti. Singapore on tuona aikana vahvistanut asemaansa aasialaisittain erittäin korkean elintason maana. Kansainvälisen rahoituskriisin aikana 2008 tapahtui äkkikäännös kehityksessä. Singapore on erittäin riippuvainen viennistä ja rahoitussektorista. Talouskriisi, joka paheni nopeasti talvella , vaikutti Singaporeen nopeasti. Hieman yli yhden prosentin tuotannon lasku oli kuitenkin selvästi pienempi kuin vielä alkuvuonna 2009 odotettu 6 % vähennys. Tointuminen v taantumasta on ollut ainutkertaisen nopeaa ja talouden kasvuvauhdin odotetaan ylittävän 12 % vuonna Tämä tekee Singaporesta yhden nopeimman talouskasvun alueista maailmassa. Se mikä on ollut Singaporen kehitykselle hyödyksi kansainvälisen kaupan laajentumisen aikana on maailmanlaajuisissa talouskriiseissä haitta. Vapaat tavaroiden ja pääomien liikkeet ovat Singaporelle etu, koska maalla on vähän keinoja suojautua, jos protektionismi lisääntyy maailmantaloudessa. Singaporen suuri vauraus, mm. valtava valuuttavaranto, tasoittaa haittavaikutuksia. Singaporen vientitalous on perustunut elektroniikkaan ja puolivalmisteisiin, joiden valmistukselle maa on käymässä liian kalliiksi. Singaporea odottaa kova kilpailu naapurimaidensa kanssa, kun elektroniikan tuotantoa siirretään halvempaan tuotantomaahan Kiinaan ja rahoitussektori kehittyy voimakkaammin Hong Kongissa ja Shanghaissa. Säilyttääkseen kilpailullisen asemansa kasvavista palkkakuluista huolimatta hallitus yrittää tukea enemmän lisäarvoa tuottavia sektoreita, kuten bioteknologian ja biolääketieteen tutkimus- ja kehitystoimintaa. Singaporen BKT :n muutos e e 2011e BKT :n muutos Lähde: EIU (10/2010)

9 Singaporen maaraportti 9 (23) Bruttokansantuotteen rakenne Singaporen kansantalous nojaa vahvasti valmistusteollisuuteen, rahoitus- ja yrityspalveluihin sekä tukku- ja vähittäiskauppaan. Palveluiden osuus bruttokansantuotteesta on noin 2/3 ja teollisuuden 1/3. Maatalouden ja muun alkutuotannon osuus on mitätön. Elektroniikkateollisuus on ollut Singaporen kasvun veturi, mutta sen osuus valmistusteollisuuden tuotannosta on laskenut vuosien varrella nykyiseen noin 30 prosenttiin. Singapore on ollut maailman johtava levyasemien valmistaja, mutta nykyään sen kilpailullinen asema on heikkenemässä. Singapore pyrkii profiloitumaan korkean teknologian osaajaksi. Hallitus on investoinut voimakkaasti biolääketieteen infrastruktuurin rakentamiseen. Biolääketieteen osuus valmistusteollisuudesta on noin neljännes. Kemianteollisuuden ja bioteknologian alaan kuuluu myös Singaporessa oleva Neste Oilin biodiesellaitos, joka on suurin suomalainen investointi maassa. Monikansallisilla yrityksillä oli merkittävä rooli Singaporen taloudessa kehityksen alkuvuosina, sillä nämä toivat maahan teknologiaa ja loivat työllisyyttä. Viimeisen vuosikymmenen aikana korkeat kustannukset ovat pakottaneet useita monikansallisia yrityksiä siirtämään tuotantoaan Singaporen naapurimaihin. Samaan aikaan Singaporen hallitus on huomannut, että sen täytyy tukea ja kasvattaa omaa pksektoriaan, jotta paikalliset yritykset pysyisivät Singaporessa myös laskusuhdanteen aikoihin. Nykyään pk-sektorilla on vakauttava rooli työpaikkojen ja vienninkin suhteen. Singapore on poikkeuksellisen riippuvainen ulkomaankaupasta. Huolimatta lähivuosien haasteista riippumattoman tutkimusryhmän ITIF:n (Information Technology and Innovation Foundation) innovaatio- ja kilpailukykyvertailussa Singapore on innovaatiovoimaltaan sekä kilpailukyvyltään maailman vahvin valtio. Singapore oli tasaisen vahva tutkimuksen kaikilla osa-alueilla. Singaporen ja koko Aasian alueen vaurauden kasvu on nostanut rahoitussektorin merkitystä Singaporen kansantaloudessa. Singapore on Tokion, Shanghain ja Hong Kongin jälkeen Aasian neljänneksi merkittävin finassikeskus. Finanssisektorin odotetaan kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa ja siitä tullee merkittävä Singaporen talouden kasvumoottori kun teollisuustuotanto kärsii kohonneesta kustannustasosta. Inflaatio Singapore on pieni ja avoin kansantalous ja reagoi herkästi kansainväliseen hintakehitykseen, etenkin öljyn kansainvälinen hinta ja muiden raaka-aineiden hinnat ja kysyntä vaikuttavat paikalliseen inflaatiokehitykseen. Inflaatio on 2000 luvulla ollut matala, 1-2 % vuodessa, lukuunottamatta pitkän noususuhdanteen loppua 2008, jolloin hintojen nousu kiihtyi 6,6 % :iin. Pahimman talouskriisin aikaan 2009 hintojen nousu lähes pysähtyi, mutta sen arvioidaan

10 Singaporen maaraportti 10 (23) kiihtyvän yli 2 % :n tasolle vuonna Tämä johtuu paitsi kotimaisen kysynnän kasvusta myös tuontihintojen noususta. Myös rahtikustannusten arvioidaan nousevan. Vaihtotase Singaporen vaihtotase on reilusti ylijäämäinen. Vaihtotaseen ylijäämä oli viime vuonna 17,9 % bkt:sta ja sen arvioidaan olevan vuonna 2010 samalla tasolla. Tavarakauppa pitää vaihtotaseen ylijäämäisenä myös lähivuosina huolimatta siitä, että palvelutase on alijäämäinen. Pitkään jatkuneen vaihtotaseen suuren ylijäämän ansiosta Singaporella on maan kokoon nähdän valtava valuuttavaranto. Syyskuussa 2010 valuuttavaranto oli 214,7 mrd. USD, mikä oli 9. suurin maailmassa. Ylijäämä vaikuttaa valuuttakurssipolitiikkaan paineina Singaporen dollarin revalvointiin. Maan valuutan arvo onkin pitkällä aikavälillä vahvistunut ja huhtikuussa 2010 se jälleen revalvoitiin. Kohonnut valuuttakurssi aiheuttaa haasteita vientiteollisuudelle, jonka on pyrittävä nostamaan jalostusastetta. Talouspolitiikka Singaporen valtiontalous on viime vuosina ollut suhteellisen vakaa. Yli ja alijäämät ovat olleet pieniä ja julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on ollut pitkään 15 % :n tasolla, mikä on mahdollistanut matalan verotuksen. Budjettivaje oli vuonna % bkt:sta. Budjettivaje on selvästi pienempi kuin useissa muissa kehittyneissä maissa, joissa valtio samanaikaisesti elvyttää taloutta voimakkaasti. Singaporessa valtion velkamäärä on entisestään korkea, mutta ei missään mielessä huolestuttava maan talouden suorituskykyyn nähden. Rakennemuutoksen edistämisen nimissä resursseja kohdennetaan yhä enemmän uusille palveluihin ja kuluttajiin keskittyville aloille, jotta talous ei olisi niin altis maailmantalouden vaihteluille. Palveluyritysten edellytyksiä parantava talouspolitiikka avaa mahdollisuuksia myös ulkomaisille yrityksille. Vaikka talouden kasvusta pitäisi näin tulla tasaisempi, uusi taloudellinen rakenne rajoittaa bkt:n kasvuvauhtia, koska palvelusektorin tuottavuus ei ole yhtä dynaamista kuin valmistusteollisuuden. Työvoiman tuottavuus kasvaa kuitenkin jatkossakin vaikkakin tämäkin saattaa kauempana tulevaisuudessa hidastua. Työvoima Singaporen työvoima on hyvin koulutettua, ammattitaitoista ja englannin kielen taitoista. Noin kolmasosa työvoimasta on saanut keskiasteen koulutuksen ja viidesosa peruskoulutuksen. Erityisesti kaupallisilla ja teknisillä aloilla koulutusta haetaan myös Yhdysvalloista tai Euroopasta. Kohoava kustannustaso ja siirtyminen korkeamman jalostusasteen tuotantoon edellyttävät suurempaa panostusta

11 Singaporen maaraportti 11 (23) koulutukseen. Luku- ja kirjoitustaitoisia työvoimasta on 93 prosenttia. Suurin työllistäjä on palvelualat, joilla työskentelee lähes 68 prosenttia työvoimasta. Valmistusteollisuus työllistää noin viidenneksen ja määrä on pysynyt viimeisten vuosien ajan lähes samana. Rakentamisesta saa elantonsa 11 prosenttia työvoimasta. Työvoiman määrä on noin 2,7 miljoonaa henkilöä. Ammattiyhdistysliikkeellä on hyvin vähän vaikutusvaltaa. Suurin osa teollisuus- ja toimistotyöntekijöistä ei kuulu järjestäytyneeseen ammattiliittoon. Liittoihin kuuluu hieman yli työntekijää. Lakot ovat erittäin harvinaisia, viimeinen, lyhytaikainen lakko oli vuonna Työlainsäädäntö on melko vapaa ja maassa työskentelee runsaasti ulkomaista työvoimaa etenkin rakennus- ja valmistusteollisuudessa. Parantunut työllisyystilanne on löysentänyt rajoitteita ulkomaisen työvoiman osuudesta. Singaporen työvoimasta noin kolmannes koostuu ulkomaalaisista. Valmistusteollisuudessa ulkomaisen työvoiman osuus saa olla korkeintaan 65 prosenttia ja palveluissa 50 prosenttia. Rakennusalalla saa työskennellä seitsemän ulkomaista työntekijää yhtä kokoaikaista paikallista työntekijää kohden. Ulkomaisen työvoiman on täytettävä tietyt ammatilliset taidot. Ulkomaisen työvoiman määrä oli vuonna ,3 miljoonaa, mikä on noin puolet koko työvoimasta. Ulkomaisen työvoiman määrä on kasvanut 5 vuoden aikana noin 66 %. Koko maan väestöstä Singaporen kansalaisten osuus on 75 %. Singaporen talousihme ei olisi ollut mahdollista ilman ulkomaista työvoimaa. Virallista minimipalkkapolitiikkaa ei noudateta, joskin palkoista on annettu erilaisia suosituksia. Työttömyys Singaporen työttömyysaste on hyvin matala eikä lukuja ole edes mielekästä verrata moniin Kaakkois-Aasian kehittymättömiin maihin. Vuonna 2009 työttömyysaste oli 3 prosenttia, mikä oli hieman enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2010 työttömyyden arvioidaan laskevan lähemmäs 2 prosenttia. Kasvavan työttömyyden rinnalla Singaporessa on käänteinen ilmiö. Vähän arvostetuilla, heikosti palkatuilla ja raskailla aloilla (esim. siivous) on suorastaan työvoimapula. Singaporelaisia on näihin töihin vaikea saada ja niitä usein tekevätkin laittomat siirtolaiset Malesiasta ja Indonesiasta. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kansainvälinen kauppa on Singaporelle elintärkeä asia ja kasvun veturi. Toisaalta kansainvälisen taantuman aikana, joka on erityisen voimakkaasti iskenyt

12 mrd. USD Singaporen maaraportti 12 (23) kansainväliseen kauppaan, maa on kärsinyt enemmän kuin moni kotimarkkinoihin voimakkaammin painottuva kansantalous. Kauppavaihto - sekä tuonti että vienti - laski vuonna 2009 noin 20 % edellisvuoteen verrattuna. Välityskaupan tärkeyden vuoksi kaupan volyymi on erityisen tärkeä Singaporen kansantaloudelle. Muutokset alueen muiden maiden talouselämässä näkyvät monella Singaporen talouselämän sektorilla. Maan elintarvike-, energia- ja teollisuuden raaka-ainehuolto on tuonnin varassa. Maan talous on hyvin riippuvainen viennistä, erityisesti elektroniikan ja IT-tuotteiden. Ulkomaankaupan osuus bruttokansantuotteesta on maailman korkein. Hallitus toivoo, että kasvua voitaisiin jatkossa hakea sellaisilta aloilta, jotka ovat vähemmän alttiita globaalille tietoteknologiatuotteiden kysynnän vaihtelulle. Singapore on houkutellut suuria investointeja lääketeollisuuden ja -teknologian tuotantoon. Singapore kannattaa mahdollisimman vapaata kansainvälistä kauppaa, jonka avulla se uskoo turvaavansa oman hyvinvointinsa. Singapore toimii aktiivisesti Maailman kauppajärjestö WTO:ssa sekä alueellisti APEC:issa, ASEM:issa ja ASEAN:issa. Lisäksi se on solminut useita kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia. Viime aikoina Singapore on ollut aktiivinen toimija ASEAN-maiden ja Intian välisten taloudellisten suhteiden kehittämisessä. Ulkomaankaupan kehitys Singaporen ulkomaankauppa e (mrd. USD) Singaporen ulkomaankauppa e e 2012e Vienti Tuonti Tase Lähde: EIU 10/2010, e=ennuste Singaporen kokonaisvienti jakautuu virallisissa tilastoissa kotimaiseen ja jälleenvientiin. Kotimaisesta viennistä erotellaan erikseen öljyteollisuuden vienti ja tavaravienti. Kotimaisen viennin osuus kokonaisviennistä on ollut viime vuosina hieman yli 50 prosenttia.

13 Singaporen maaraportti 13 (23) Singapore on strategisesti tärkeän sijaintinsa ja erinomaisen satamalogistiikkansa ansiosta merkittävä jälleenvientikaupan keskus. Viennistä lähes puolet on jälleenvientiä. Jälleenviennin vuoksi Singaporen talouteen vaikuttaa monen varsinkin lähialueen maan kehitys. Ulkomaankaupan rakenne Singaporen viennin suurimmat tavararyhmät muodosti vuonna 2009 elektroniikka (23,2 %) ja polttoaineet (20,0 %). Muita merkittäviä tuoteryhmiä ovat kemikaalit ja lääkkeet (11,9 %). Koneet ja kuljetusvälineet muodostivat tuonnista 47,8 %. Polttoaineiden osuus kokonaistuonnista oli 24,9 % ja valmistettujen tavaroiden 14,2 %. Muutokset edeltävästä vuodesta olivat melko vähäiset. Tärkeimmät kauppakumppanit Singaporen tärkeimmät kauppakumppanit ovat Malesia, Kiina, Hong Kong, Yhdysvallat ja Japani. EU-maiden osuus ulkomaankaupasta on vahvassa kasvussa samoin Kiinan (ja Hong Kongin) merkitys on lisääntynyt. Singaporen kauppa on jakaantunut suhteellisen tasaisesti suurimpien tuonti- ja vientimaiden kesken. Vuonna 2009 suurimmat vientimaat olivat Hong Kong (11,5 %), Malesia (11,4 %), Kiina (9,7 %) ja Yhdysvallat (6,5 %). Tuonnin osalta tärkeimmät toimittajat olivat Malesia (11,6 %) Yhdysvallat (11,6 %), Kiina (10,5 %) ja Japani (8,5 %). Kauppa Suomen kanssa Suomen kauppa Singaporen kanssa on ollut selvästi Suomelle ylijäämäistä. Vuonna 2009 Suomen viennin arvo Singaporeen oli 242 miljonaa euroa ja tuonnin arvo 91 miljoonaa euroa. Viennin supistuminen oli hyvin vähäistä varsinkin jos vertaa Suomen viennin yleiseen pudotukseen Tammi-heinäkuussa 2010 tuonti väheni edelleen 16 prosentilla ja vienti kasvoi 22 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Suomen ja Singaporen välinen kauppa vuosina vienti milj. osuus % muutos % tuonti milj. osuus % muutos % tase milj , , , , , , Lähde: Tullihallitus 03/2010

14 milj. EUR Singaporen maaraportti 14 (23) Suomen ja Singaporen välinen kauppa vienti tuonti tase Suomen vienti Lähde: Tullihallitus 03/2010 Tärkeimmät vientituoteryhmät Singaporeen ovat koneet ja laitteet (osuus 75% kokonaisviennistä), paperituotteet sekä kemianteollisuuden tuotteet. Suomen vienti Singaporeen 2009 Elintarvikkeet ja juomat Valmiit tavarat 0,5 % 5,9 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,3 % Kemialliset aineet ja tuotteet 5,6 % Valmistetut tavarat 12,9 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 74,8 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen Singaporen viennin tärkeimmät tavararyhmät vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 72 eri toimialojen erikoiskoneet 59, muut sähkökoneet ja laitteet 35, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 34, voimakoneet ja moottorit 22, muut kuljetusvälineet 20,8 9 > rauta ja teräs 12, paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 10, kojeet, mittarit yms. 8,4 3-9

15 Singaporen maaraportti 15 (23) 51 orgaaniset kemialliset alkuaineet 6, muut valmiit tavarat 4, tärkeintä yhteensä 216, Suomen koko vientii Singaporeen 242, Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen tuonti Valtaosa Suomen tuonnista Singaporesta muodostuu koneista ja laitteista (63 %) ja polttoaineista (18 %). Suomen tuonti Singaporesta 2009 Elintarvikkeet ja juomat 0,9 % Valmiit tavarat 11,3 % Raaka-aineet, polttoaineet 18,6 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 63,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet 4,4 % Valmistetut tavarat 1,4 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Ulkomaiset investoinnit Suomen Singaporen tuonnin tärkeimmät tavararyhmät vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 25, muut sähkökoneet ja laitteet 24, kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 16,1 18 > puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 6, kojeet, mittarit yms 4, muut valmiit tavarat 3, lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 3, valokuvauskojeet ja tarvikkeet, kellot 1, tuotteet epäjalosta metallista 0, yleiskäyttöiset teollisuuskoneet ja laitteet 0, tärkeintä yhteensä 86, Suomen koko tuonti Singaporesta 90, Lähde: Tullihallitus 03/2010 Singapore on asettanut hyvin vähän rajoituksia ulkomaisille sijoituksille. Käytännössä ulkomaiset sijoitukset on sallittuja kaikille toimialoille, mutta osakkeisiin, toimilupiin ja

16 Singaporen maaraportti 16 (23) yhteisyrityksiin liittyy jonkin verran rajoituksia. Singaporen gateway-asema, lähes korruptoitumaton virkakunta, ammattitaitoinen työvoima sekä kehittynyt ja tehokas infrastruktuuri ovat houkutelleet maahan yli monikansallista yritystä Yhdysvalloista, Japanista ja Euroopasta. Ulkomaisten yritysten osuus Singaporen valmistusteollisuuden tuotannosta ja valmistusteollisuuden viennistä on yli kaksi kolmasosaa. Kansainvälinen rahoituskriisi laski uusien investointien määrää 2008 mutta tahti oli jo aiemmin hiipunut vuotta 2007 edeltäneestä erittäin voimakkaasta kasvukaudesta. Tämän jälkeen toipuminen on ollut voimakasta myös investoinnesissa. Investointiedut ja -rajoitukset Ulkomaisia investointeja ei juuri rajoiteta ja ulkomaisille investoijille myönnetään veronalennuksia. Singapore on ulkomaisille investoinneille erittäin avoin. Merkittäviä rajoituksia on vain aseteollisuudessa, joukkotiedotusvälineissä ja kotimaisella pankkisektorilla. Ulkomaiset pankit ja ulkomaiset asianajotoimistot voivat toimia markkinoilla lähes vapaasti. Myös jälleenvakuutussektori on avoin ulkomaisille yrityksille. Telekommunikaatiosektorin avaaminen ulkomaisille investoinneille aloitettiin vuonna Investoinneista saatujen voittojen siirrot ovat vapaita. Investointietuudet ovat lähinnä erilaisia verohelpotuksia. Maan omistaminen Maan kysyntä teolliseen käyttöön on noussut voimakkaasti ja suurimpien teollisten rakennusten vuokrataso on pysynyt erittäin korkeana. Maanhinnat vaihtelevat sijainnista ja kysynnästä riippuen. Suurin osa teollisesta maasta on valtion omistuksessa. Hyväksytyille maanvuokraajille vuokrasopimuksen suhteellisen kohtuullisin kustannuksin myöntää Jurong Town Corporation (JTC). JTC on hallituksen kehittämisvirasto, joka hallitsee Singaporen teollisuusalueita. JTC rakentaa tehtaita teollisuustoimintaa harjoittaville yrityksille ostettavaksi tai vuokrattavaksi. Tehtaiden hinnat ovat kilpailukykyisiä ja yritykset voivat aloittaa tuotantotoimintansa välittömästi. Vuokrahinnat puolestaan vaihtelevat sijainnin ja rakennustyypin mukaan. Singaporessa suurimpien yhtiöiden konttorit sijaitsevat yleensä liikekeskustassa, jossa toimistorakennusten vuokrat ovat nousseet korkeiksi kasvaneen kysynnän vuoksi. Valuuttamääräykset Singaporessa sekä ulkomaalaiset että singaporelaiset yritykset ja yksityishenkilöt voivat vaihtaa valuuttaa vapaasti. Anomuksia tai muita muodollisuuksia ei vaadita

17 Singaporen maaraportti 17 (23) Suomalaiset investoinnit maksujen, rahalähetysten tai pääomasiirtojen suorittamiseen missään vaihdettavassa valuutassa. Suomalaisten yritysten investoinnit Singaporeen kasvoivat 1990-luvulla. Singaporessa toimii suomalaisia ja suomalaisperäisiä yrityksiä yli 70. Suurin yksittäinen suomalainen investointi on Nesteen biodiesel-laitos. Näistä merkittävälle osalle Singapore on alueellisten toimintojen keskus. Singapore on myös tärkeä finassikeskus ja useat pohjoismaiset pankit ovat olleet jo pitkään siellä edustettuina. Sopimukset Suomen kanssa Singaporella ja Suomella on kaksoisverotuksen estävä sopimus. Tuontimääräykset suomalaisille viejille n julkaisema Laivauskäsikirja, sisältää Singaporen tuontimääräykset ja asiakirjavaatimukset: tuontirajoitukset, tullikohtelu, vaadittavat asiakirjat ja erityistodistukset, tuotekohtaiset määräykset sekä tiedot tavaran vakuuttamisesta ja tavaranäytteiden lähettämisestä. Maa- ja metsätalous Singapore on kaupunkivaltio, jossa maatalouden ja alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta on noin 0,1 prosenttia. Maaseutua ei käytännössä ole. Singapore on riippuvainen elintarvikkeiden tuonnista, ainoastaan kananmunien tuotannossa se on omavarainen. Singapore tuottaa noin viisi miljoonaa tonnia vihanneksia vuodessa. Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Valmistusteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on noin kolmannes. Tärkeimmät tuotannon alat ovat elektroniikka, kemianteollisuus ja biolääketiede. Hallituksella on useita valmistusteollisuuden kehittämisohjelmia. Energia Singaporella ei ole omia energiavaroja, joten se on huomattava kaasun ja öljyn tuoja. LNG-kaasun osuus sähköntuotannossa on noin 80 prosenttia. Hallitus suosii kaasua

18 Singaporen maaraportti 18 (23) öljyä ympäristöystävällisempänä ja tehokkaampana energianlähteenä. Sen kulutus on noussut viime vuosina voimakkaasti. Singapore kuuluu maailman kymmenen eniten energiaa henkeä kohden kuluttavan valtion joukkoon. Energian kulutus henkeä kohden, lähes öljykiloa, on enemmän kuin Japanissa, Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa. Vauraalla Singaporella on ollut toistaiseksi varaa kalliiseen tuontienergiaan Sähkön tukkumyyntiä hoitaa Energy Market Company (EMA). Kotitalouksille tarkoitettu sähkö ei toistaiseksi kuulu tukkukaupan piiriin. Sähkömarkkinat on vapautettu luvanvaraiselle kilpailulle. Rakentaminen Suunniteltujen rakennushankkeiden arvo vuonna 2008 milj. SGD Yksityinen sektori 14,5-16,4 talonrakennus yhteensä 13,8-15,7 - asuntorakentaminen 4,4-5,3 - liiketilat 4,4-4,5 - teollisuuskiinteistöt 4,1-4,6 - laitokset ja muut 0,9-1,2 infrastruktuurihankkeet 0,7-0,7 Julkinen sektori 8,5-10,6 talonrakennus yhteensä 5,7-7,1 - asuntorakentaminen 2,3-3,0 - liiketilat 0,2-0,2 - teollisuuskiinteistöt 0,9-0,9 - laitokset ja muut 2,4-3,0 infrastruktuurihankkeet 2,8-3,5 Rakentaminen yhteensä 23,0-27,0 Lähde: Building and Construction Authority Palvelusektori Palveluiden osuus bruttokansantuotteesta on vuonna 2010 noin 70 prosenttia. Tietoliikennepalvelut Lankapuhelin on lähes jokaisessa kodissa, samoin lähes jokainen omistaa matkapuhelimen. Yli 70 prosentilla asukkaista on kotonaan Internet-liittymä ja lähes

19 Singaporen maaraportti 19 (23) jokaisessa koulussa sekä kirjastossa on laajakaistayhteydellä varustettu tietokone. Sähköinen kaupankäynti on voimakkaassa kasvussa. Omat verkkoyhteydet ovat markkinajohtajilla SingTelillä, Mobile Onella (M1) ja StarHubilla. Johatava ISP-yritys on Singnet. Operaattorien välinen kilpailu on erittäin kovaa. SingTel on Singaporen johtava teleoperaattori. Yritys yksityistettiin vuonna SingTel oli alan monopoliasemassa vuoteen 2000 saakka, jolloin ala vapautettiin kilpailulle. SingTel on merkittävä kansainvälinen investoija, sillä on sijoituksia yli 20 maassa. Mobile One perustettiin Sen suurimmat omistajat ovat tällä hetkellä Sun Share Investments Ltd, Keppel Telecoms Pte Ltd and SPH Multimedia Pte Ltd. M1 listautui pörssiin vuonna StarHub aloitti toimintansa vuonna 1998 lanka- ja mobiiliverkkopalveluiden tarjoajana. Vuonna 2002 yritys fuusioitui kaapeliyritys SCV:n kanssa ja uudeksi nimeksi tuli StarHub Cable Vision. Yritys on Singaporen johtava kaapeliverkkoyritys. Merkittävimpiä osakkeen omistajia ovat fuusioiden myötä yrityksen omistukseen päätyneet Asia Mobile Holdings Pte Ltd, NTT Communications Corporation ja MediaCorp Pte Ltd. Pankkitoiminta Singaporen rahoitusmarkkinat on yksi maailman kehittyneimmistä. Muun muassa World Economic Forum listasi Singaporen rahoitusmarkkinat maailman kolmanneksi kehittyneimmiksi. Maassa toimii yli 600 paikallista ja ulkomaista rahoituslaitosta. Vuonna 1971 perustettu Monetary Authority of Singapore (MAS) on Singaporen keskuspankki. Se määrittää maan rahapolitiikan ja valvoo sekä ohjaa rahoituslaitoksia, vakuutusalaa ja arvopaperimarkkinoita. Maassa toimii 113 liikepankkia, joista 107 on ulkomaisia. Ulkomaisista liikepankeista 24:llä on täydet pankkioikeudet. Liikepankkien lisäksi markkinoilla toimii 49 kaupallista yrityspankkia. Kulutusluottoihin on erikoistunut kolme rahoitusyritystä. Pörssi Singapore Exchange (SGX) on Aasian ensimmäinen pörssi, jossa ryhdyttiin tarjoamaan osakkeiden ja johdannaistuotteiden integroitua kaupankäyntiä. Pörssi Tokion, Shanghain ja Hong Kongin jälkeen Aasian merkittävin. SGX:n päälistalla oli syyskuussa yritystä, joista singaporelaisia oli 455, kiinalaisia 153 ja muunmaalaisia 171. Listattujen yritysten arvo oli tuolloin 772 mrd Singaporen dollaria. Kiinalaiset yritykset ovat markkina-arvoltaan selvästi pienempiä

20 Singaporen maaraportti 20 (23) kasvuyrityksiä. Noin 40 prosenttia markkinoiden pääomasta tulee ulkomaisilta yrityksiltä. Suurin yritys markkina-arvon mukaan on Singtel. Muita merkittäviä on mm. kauppahuone Jardin Matheson. Pörssiä hallitsevat rahoitus- ja kiinteistöalan yritykset, shipping-yritykset ja telekommunikaatioyritykset. Läpinäkyvyytensä johdosta SGX kiinnostaa ulkomaisia yrityksiä. Kaupankäynti on vilkasta myös lainoilla ja johdannaisilla. Kauppa Singapore on vahva kaupan keskus. Vähittäis- ja tukkukaupan osuus kansantaloudesta on noin 16 prosenttia. Tukkukaupassa markkinat ulottuvat myös maan rajojen ulkopuolelle. Matkailu Singapore on yksi Aasian suurista matkailukohteista. Se on monelle Aasian kiertomatkan yksi pysähdyspaikka ja Singaporeen saapunut turisti yleensä kuluttaa melko paljon rahaa. Ostosmatkailu Singaporeen on suosittua. Logistiikka Singaporen uudenaikainen ja tehokas infrastruktuuri tukee hyvin maan talouselämää. Sisäinen liikenne on erittäin kehittynyt ja Singaporesta on hyvät yhteydet kaikkialle maailmaan. Singaporen tieverkosto on yksi maailman parhaimmin suunnitelluista. Tiet ovat hyvässä kunnossa ja maantieverkosto kattaa koko kaupunkivaltion. Ruuhkautuminen ei myöskään tuota suurempia ongelmia, ainoastaan vilkkaassa liikekeskuksessa saattaa toisinaan esiintyä liikennetukoksia. Lentokentille ja satamaan pääsee nopeasti ja vaivattomasti. Yksityisautojen lukumäärää rajoitetaan korkealla rekisteröintimaksulla. Autojen määrän kasvu on pysynyt suhteellisen tasaisena ja etenkin kaksi autoa omistavat perheet ovat harvinaisia. Singaporen julkinen liikenne käsittää bussiverkoston lisäksi metron, Mass Rapid Transitin (MRT). MRT tavoittaa kaikki keskeisimmät liike- ja teollisuuskeskukset. Kansainvälinen lentokenttä Changi on uudenaikainen ja tehokas. Kolmannen terminaalin valmistuminen vuonna 2008 lisäsi matkustajakapasiteetin 70 miljoonaan vuodessa. Rautatieverkosto yhdistää Singaporen Malesiaan, samoin linjaautoyhteydet sinne ovat hyvät. Singaporen satama on yksi maailman vilkkaimmista satamista käsitellyn lastin määrällä mitattuna. Satamaa voidaan pitää Singaporen ainoana omana luonnonvarana ja sen rakentamiseen ja kehittämiseen on investoitu suuria summia.

21 Singaporen maaraportti 21 (23) Satamalla on strategisesti hyvä sijainti, minkä ansiosta se on säilyttänyt asemansa maailman vilkkaimpana satamana rahtaustonneissa mitattuna usean vuoden ajan. Tapakulttuuri Singapore on hyvin länsimainen maa. Liike-elämää kuvastaa dynaamisuus ja nopea päätöksenteko. Korruptiota ei esiinny. Strateginen sijainti, tasapainoinen politiikka ja tunnettu tehokkuus ovat etuja Singaporelle. Paikalliset liikemiehet ovat hyvin korkeasti koulutettuja. Jatkokoulutus on usein hankittu Euroopassa, Yhdysvalloissa tai Australiassa.Liiketavat vaikuttavat hyvin länsimaisilta, mutta on hyvä muistaa, että singaporelaisetkin ovat aasialaisia. Mm. kasvojen säilyttäminen ja hyvät suhteet ovat hyvin tärkeitä. Naisten asema on Singaporessa suhteellisen hyvä muuhun Aasiaan verrattuna ja hallitus ajaa monessa asiassa tasa-arvon lisäämistä. Liike-elämässä naisia on mukana runsaasti. Liikesuhteen avaaminen ja neuvottelut Singaporessa puhutaan suoraan, eikä aikaa tuhlata ylimääräiseen mietiskelyyn. Isännät tietävät käsiteltävistä asioista yhtä paljon kuin vieras, sillä singaporelainen isäntä tutustuu asiaan ja valmistelee neuvottelut etukäteen hyvin tarkasti. Liikeasioista puhutaan yleensä vain liikeneuvottelun aikana, eikä sopimukseen pääsy vaadi välttämättä suurta rituaalia iltamenoineen. Myös sopimuksen allekirjoittamisessa pätevät kansainväliset liiketavat. Puhuteltaessa käytetään Mr., Mrs. tai Ms. ja sukunimeä. Tavattaessa länsimainen kädenpuristus on tavallisin tervehtimismuoto. Muiden Aasian maiden tapaan käyntikorttien merkitys on tärkeä ja ne kannattaa painattaa englannin lisäksi myös kiinankielisiksi kääntöpuolelle. Liikelahjat Liikelahjoja antaessa noudatetaan länsimaisia tapoja. Lahjaa valitessa tulee kiinnittää huomiota lähinnä laatuun ja arvoon. Lahjojen tulee olla hienostuneita. Pukeutuminen Liiketapaamisiin pukeudutaan länsimaiseen tapaan. Singaporen ilmasto on trooppinen ja ilmankosteus on päiväsaikaan reilut 80 prosenttia. Lämpötila on vuoden ympäri noin 30 astetta. Liiketapaamiseen voi mennä kevyissä vaatteissa, suositeltava tapa on suorat housut, pitkähihainen kauluspaita ja solmio. Naisilla on jakkupuku. Sateenvarjo on myös välttämätön väline Singaporessa.

22 Singaporen maaraportti 22 (23) Keskustelun aiheita Singaporessa vallitsee suuret määrät kieltoja ja rajoituksia, joiden arvostelemista ei sallita. Myöskään sosiaalisista heikkouksista tai poliittisesta tilanteesta ei kannata laskea leikkiä. Vaikka singaporelaiset itse suhtautuvat ironisesti ja sarkastisesti oman hallituksensa poliitikkoihin, he ovat hyvin ylpeitä omasta maastaan ja loukkaantuvat ulkomaisen vieraan arvostellessa valtiotaan. Kotiin kutsuminen Singaporen kiinalaiset liikemiehet eivät yleensä kutsu länsimaista vierastaan kotiinsa, mutta Singaporen monet länsimaiset liikemiehet saattavat hyvinkin tehdä näin. Jos kuitenkin kiinalainen kutsuu kotiinsa noudatetaan kiinalaista etikettiä lahjojen suhteen. Länsimaisen isännän kutsuessa noudatetaan pitkälti kansainvälistä käytäntöä. Singaporen erityispiirteitä Länsimaiselle useat Singaporen kielloista tuntuvat kovin erikoisilta tai peräti huvittavilta. Kieltoihin kannattaa tutustua ennen matkustamista, jollei halua saada sakkoja. Esimerkiksi tupakointi on kielletty lähes kaikissa julkisissa tiloissa, kuten monissa ravintoloissa, baareissa ja yökerhoissa. Tupakkaa ei myöskään saa heittää kadulla maahan, vaan ne on heitettävä niitä varten varattuihin roskapönttöihin. Roskaaminen on kielletty ja roskien heittämisestä kadulle voi saada sakot. Purukumeja ei saa tuoda maahan ja niiden pureskelu on lailla kielletty. Katu on ylitettävä aina suojatien kohdalta ja metrossa on noudatettava ehdotonta siisteyttä. Metrossa syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty. Myös sylkeminen ja uhkapeli on kielletty. Singaporessa on vasemmanpuoleinen liikenne, minkä vuoksi on suositeltavaa käyttää taksia tai metroa auton vuokraamisen sijasta. Metroverkosto on erittäin joustava ja toimiva. Nopein tapa liikkua on kuitenkin taksit, jotka ovat hinnaltaan myös edullisia. Linkkejä Singapore Government Online Portal ( (monipuolinen hakemisto tärkeimpiin hallituksen tietolähteisiin) Monetary Authority of Singapore ( (keskuspankkia vastaava virasto) Singapore International Chamber of Commerce ( Singapore Stock Exchange ( Singapore Statistics ( Suomen ulkoministeriön Singaporen maatiedosto

23 Singaporen maaraportti 23 (23) n vientikeskuksen osoite: Lim Hock Chye Head of Trade Center Singapore Finland Trade Center Embassy of Finland 1 North Bridge Road #12-01 High Street Centre SINGAPORE REPUBLIC OF SINGAPORE puh.: / , faksi: s-posti: singapore@finpro.fi