KOTIHOITOTIIMIN KOKEMUKSIA MASENTUNEEN ASIAKKAAN AUTTAMISESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTIHOITOTIIMIN KOKEMUKSIA MASENTUNEEN ASIAKKAAN AUTTAMISESTA"

Transkriptio

1 KOTIHOITOTIIMIN KOKEMUKSIA MASENTUNEEN ASIAKKAAN AUTTAMISESTA Köiv Niina Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Köiv, Niina. Kotihoitotiimin kokemuksia masentuneen asiakkaan auttamisesta. Helsinki, kevät 2004, 54 s.7 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa asiakkaan masennuksen tunnistamisesta ja selvittää kotihoitotiimin näkemyksiä mahdollisuudestaan auttaa masentunutta asiakasta. Tutkimustehtävät ovat: Millaisia ovat kotihoitotiimin jäsenten näkemykset masentuneesta asiakkaasta? Millaista apua kotihoitotiimin jäsenet kuvaavat antavansa masentuneelle asiakkaalle? Tutkimusaineisto kerättiin kyselymenetelmällä Viiskulman terveysaseman kotihoitotiimin yhdeksältä jäseneltä. Kysymyksiin vastasi vapaamuotoisesti oman työkokemuksen perusteella seitsemän kotihoitotiimin jäsentä. Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti sisällönanalyysillä. Tunnistetut masennusoireet ulottuivat elämän eri alueille yksilöllisellä tavalla. Siihen sisältyi yksilön kokemus masennuksesta tiedon, tahdon ja tunteen sisäisenä ristiriitaisuutena, kuoleman kutsuna ja fyysisenä häiriönä sekä ristiriitaisuutena yksilön ja ympäristön välisessä suhteessa. Masennusta hengellisyytenä ei tunnistettu. Masentunutta asiakasta autettaessa opittiin tuntemaan masentuneen sisäinen maailma, annettiin hänelle luottamusta tulevaisuuteen ja elämän mahdollisuuksiin, kuunneltiin ja oltiin kiinnostuneita hänestä. Kotihoitotiimi oli auttamisessa tiedon ja tahdon lisäksi paneutunut vuorovaikutukselliseen hoitotyöhön. Vastauksissa ei tullut esille vertaistuen käyttöä auttamisessa. Kotihoitotiimi oli tunnistanut masennuksen erilaisia erityispiirteitä ja se oli edellytys masentuneen auttamisessa. Koska saadut tutkimustulokset ovat hyvin pitkälle yhteneviä aiheesta jo aikaisemmin saadun tutkimustiedon kanssa voidaan todeta, että saadut tutkimustulokset tukivat aikaisempia tutkimustuloksia. Asiasanat: asiakkaat; masennus; kotihoito; tiimityö; kvalitatiivinen tutkimus; sisällönanalyysi.

3 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 2 1 JOHDANTO 5 2 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Kotisairaanhoito ja sen tausta Kotipalvelu ja sen tausta Asiakas kotihoitotiimissä Masennuksen tunnistaminen Masentuneen auttaminen 12 3 TUTKIMUSPROSESSI Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävä Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen kulku ja aineiston keruu Aineiston analyysi Kotihoitotiimin näkemys masentuneen asiakkaan tunnistamisessa Kotihoitotiimin näkemys masentuneen asiakkaan auttamisessa 23 4 TUTKIMUSTULOKSET JA TARKASTELU Kotihoitotiimin näkemys masentuneen asiakkaan tunnistamisessa Tutkimustulosten tarkastelu Kotihoitotiimin näkemys masentuneen asiakkaan auttamisessa Tutkimustulosten tarkastelu 30 5 POHDINTA Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Johtopäätökset ja jatkotutkimusideat 37

4 LÄHTEET 40 LIITTEET Liite1 Tutkimusselvitys, -pyyntö, ja suostumus 42 Liite 2 Tutkimuskysymykset 43 Liite 3 Masennuksen tunnistamisen ilmaisut aineistosta 44 Liite 4 Masentuneen auttamisen ilmaisut aineistosta 47 Liite 5 Sopimus opinnäyteyhteistyöstä 49 Liite 6 Päätösluettelonote 51 Liite 7 Tutkimuslupahakemus 52

5 1 JOHDANTO Yhteiskunta, työ ja työn muodot ovat muutoksessa. Tämä luo paineita niin reservissä kuin työssä olevien työntekijöiden uudelleen-, lisä- ja jatkokoulutukselle. Myös hoidon ja hoivan koordinointi luovat paineita uudenlaiselle osaamiselle sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen työssä, kuten masentuneen asiakkaan tunnistamisessa ja auttamisessa kotihoidossa. Edellä mainituista seikoista johtuen näin tarpeelliseksi ottaa tämän teeman työyhteisössäni esille ja kartoittaa tämän hetken tilannetta tutkimukseni kautta. Pitkäaikainen työskentelyni kotisairaanhoidossa vaikutti tutkimusaiheeseen sekä kohderyhmän valintaan. Tutkimuksen kohdistuminen kotihoitotiimin työhön oli tarkoituksenmukaista, koska sen kautta oli mahdollisuus löytää uusia näkemyksiä masentuneen asiakkaan tunnistamisesta ja auttamisesta. Käsitteitä masennus ja depressio, sekä asiakas ja potilas käytetään tässä tutkimuksessa toistensa synonyymeinä. Tutkimustehtävät rajautuivat seuraavasti: - Millaisia ovat kotihoitotiimin jäsenien näkemykset masentuneesta asiakkaasta? - Millaista apua kotihoitotiimin jäsenet kuvaavat antavansa masentuneelle asiakkaalle? Valitsin kyselymenetelmäksi avoimet kysymykset ja ne rajoittuivat kahteen. Näiden kautta pyrin tutkimustarkoitukseen: keräämään tietoa masentuneen asiakkaan tunnistamisesta ja selvittämään kotihoitotiimin näkemyksiä masentuneen asiakaan auttamisesta. Kvalitatiivisen tutkimuksen deduktiivinen teorialähtöinen aineiston sisällönanalyysi pohjautui Kiikkalan (1995, 1998) tutkimuksiin masennuksesta ja masentuneen auttamisesta. Metsämuuronen (1998, 149) toteaa, että mielenterveystyön tiedon ja osaamisen lisäämistä tarvitaan eniten sosiaali- ja terveysalan alueella. Tälle voidaan helposti löytää kaksi perustetta: mielenterveysongelmien määrää tulee asiantuntijoiden käsityksen mukaan lisääntymään ja toisaalta mielenterveyspotilaiden laitoshoitoa supistetaan. Näin ollen sekä sosiaali- että terveyspuolella tulee olemaan enemmän mielenterveysongelmaisia asiakkaita.

6 6 Masentuneen asiakkaan ymmärtämiseksi oleellista on tuntea masennuksen oireita ja sen myötä pystyä auttamaan häntä. Toiseen ihmiseen ja hänen tarpeisiinsa keskittyminen vaatii kotihoitotiimiltä ennen kaikkea tietoa, halua, kykyä ja keskittymistä ihmisen elämänlaadun kohentamiseen. Yhdessä hoitotiimin kanssa aktiivisella yhteistyöllä pystytään havainnoimaan ongelmia ja tarjoamaan apukeinoja.

7 7 2 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kotisairaanhoito ja sen tausta Kotisairaanhoidolla tarkoitetaan terveyskeskuksen ammattihenkilöstön antamaa, suunnitelmallista kokonaishoitoa potilaan kotona tai vastaavissa olosuhteissa. Kotisairaanhoito on osa terveysaseman perusterveydenhoitoa. Valtaosassa terveysasemista kotisairaanhoito sisältyy väestövastuutoimintaan, jolloin väestövastuutiimiin kuuluu terveyskeskuslääkäri terveydenhoitaja/sairaanhoitaja ja perushoitaja/lähihoitaja. (Eskola & Valvanne 2000, ) Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kotisairaanhoidon aloittamisesta 2. maaliskuuta Toiminta käynnistettiin aluksi ostopalvelusopimuksella Diakonissalaitoksen kanssa. Kotisairaanhoitoa järjestettiin vain varattomille sairaille ja palvelu oli maksutonta. Aluksi kotisairaanhoitoon palkattiin vain diakonissoja, mutta vuodesta 1912 lähtien myös sairaanhoitajia. Terveyssisaret tulivat kotisairaanhoitoon luvulla. Kansanterveyslain voimaantulon myötä 1972 järjestettiin kunnallinen terveydenhuoltopalvelu kullakin alueella yhdeksi organisatoriseksi kokonaisuudeksi, terveyskeskukseksi, jonka vastuulle tuli myös kotisairaanhoidon palveluiden järjestäminen. Pääperiaatteita olivat sairauksien ehkäisy, painopiste siirtyi avoterveydenhuoltoon ja palvelut olivat maksuttomia. Vuodesta 1984 lähtien siirryttiin vaiheittain kaupungissa suurpiirijakoon. Kunkin suurpalvelupiirin alueella on toiminut oma tukisairaala, joka vastasi alueensa sairaanhoidosta ja tiivisti yhteistyötä kotisairaanhoidon kanssa. Palvelujen lisäämisen ohella huomiota kiinnitettiin aktivoivaan ja kuntouttavaan vanhusten terveydenhoitoon sekä resurssien suuntaamiseen kotisairaanhoitoon. (Kotisairaanhoitoa Helsingissä sata vuotta 1996, 9-42.)

8 8 2.2 Kotipalvelu ja sen tausta Kotipalvelulla tarkoitetaan sosiaalikeskuksen antamaa asumiseen, hoivaan ja huolenpitoon sekä jokapäiväiseen elämään liittyvää kotihoitoapua. Kotihoitopalvelun tukipalveluja ovat ateria-, kotisiivous-, kuljetus-, turva- ja muut palvelut kuten vaatehuolto ja saunotus. Täydentäviä palveluja ovat päivä- ja kerhotoiminta. (Eskola ym. 2000, 11.) Helsingin kotihoitotoiminnan aloitti terveydenhoitolautakunta. Toisen maailmansodan jälkeen kotisynnytykset olivat yleisiä ja äitiysneuvoloita perustettiin. Neuvoloissa tarvittiin henkilöitä, jotka kädestä pitäen auttaisivat vastasyntyneitä ja heidän äitejään kodeissaan ja vuonna 1945 äitiysneuvolaan valittiin kodinhoitajaksi kätilö. Vuonna 1950 terveydenhoitolautakunnan laatima suunnittelu käynnisti kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhteistyön. Näin huoltoviraston kotihoitotoimisto sekä terveyshoitolautakunnan kotisairaanhoidon sairaanhoitoasema muutettiin yhteisiin fyysisiin tiloihin. Laki kotihoitoavusta tuli vuonna 1967, jolloin kodinhoitotoiminta kehittyi yleiseksi sosiaalipalvelukeskukseksi. Laki sisällytti kodinhoitoavun piiriin vanhukset ja vammaiset. Vuoden 1985 organisaatiouudistuksen yhteydessä kotipalvelu hajautettiin huoltoviraston kotipalvelutoimistosta seitsemään alueelliseen kotipalvelutoimistoon sosiaalikeskuksiin. (Eranti 1999, 2-4.) 2.3 Asiakas kotihoitotiimissä Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteistyön puutteellisuus ja koordinoimattomuus aiheutti epätaloudellisuutta, se nostatti esille muutoksen tarvetta kotipalvelun ja kotisairaanhoidon organisaatiossa vuonna Muutoksella pyrittiin saamaan palveluorganisaatio sellaiseksi, että lokeroituminen ja jäykkyys sekä kotipalvelun alueella että suhteessa kotisairaanhoitoon poistuu. Haluttiin toteuttaa vaihtoehtoinen organisaatiomalli, jossa kotisairaanhoito ja kotipalvelu yhdistettäisiin yhdeksi vastuualueeksi ja asiakas hoidetaan kotihoidossa. (Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannus- ja organisaatiokomitea mietintö 1999, 9.)

9 9 Kotihoidolla tarkoitetaan kotiin tuotavia terveysviraston kotisairaanhoidon ja sosiaaliviraston kotipalvelun palveluja, joiden avulla toimintakyvyltään heikentyneelle tai sairaanhoidon tarpeessa olevalle pyritään erilaisin terveyden- ja sosiaalihuollon keinoin turvaamaan mahdollisimman turvallinen kotona eläminen. Helsingissä kotihoito muodostuu sosiaaliviraston kotipalvelusta ja terveysviraston kotisairaanhoidosta Vuoden 2001 aikana ovat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastot kotihoidon strategian mukaisesti perustaneet alueelliset kotihoidon tiimit. Kotihoitotiimin työn kehittämisen lähtökohtana oli asiakkaan hyvä ja turvallinen elämä kotona toimintakyvyn heikentymisestä huolimatta. Toimintakyky käsitetään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena suoriutumisena. Toimintakykyä arvioitaan käytännössä päivittäisistä toiminnoista selviytymisenä. (Eskola ym. 2000, 11, 15.) Tiimillä tarkoitetaan yksikertaisesti tavoitekeskeistä tietoisesti perustettua ryhmää. Tiimissä työ on yhä useammin yhteistyötä, jota häiritsee tai edistää tiimin dynamiikka. Tiimin työhön vaikuttaa työyhteisön johto, jonka tehtävänä on huolehtia tiimissä toiminnasta ja työskentelyedellytyksistä. Työtiimit ovat luonteelta jatkuvia ryhmiä, jolloin kokoontumistiheys riippuu täysin niiden tehtävästä. Työyhteistyön organisaatiouudistuksissa ei jäseniä aina valita tiimeihin vapaaehtoisuuden pohjalta, vaan heidät siirretään usein hallinnon määräyksellä. Silloin tiimin samansuuntaisuus yhteistyössä saattaa kärsiä. (Niemistö 2000, ) Sarvimäki & Stenblock-Hult (1996, 47) ovat maininneet, että potilas on aina se henkilö, joka toimii hoidon lähtökohtana, vaikka monet muutkin ovat vaikuttamassa hoitoon. Sairaalassa hoidettavia henkilöitä kutsutaan yleensä potilaiksi ja avohoitopalveluja tarvitsevia asiakkaiksi. Kotihoidon palvelujen käyttäjiä nimitetään asiakkaiksi ja suuri osa heistä on vanhuksia. Tämän päivän suomalaiset yhdistävät vanhuuden aikaisintaan noin 80 ikävuoteen. Silti niukka enemmistö on sitä mieltä, että 80-vuotiaitakaan ei pidä kutsua vanhuksiksi, vaan mieluummin esimerkiksi ikääntyneiksi ihmisiksi tai ikäihmisiksi. Vanheneminen ei muuta personallisuutta niin paljon kuin se muuttaa biologista ja fyysisiä ominaisuuksia. (Vuosiin elämää 1999, 8-9.) Asiakkaiden asema ja valta tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Tästä seuraa se, että ammattilaiset eivät enää voi ulkoapäin ohjata asiakkaita, vaan asiakkaista tulee yhä

10 10 enemmän yhteistyökumppaneita; syntyy painetta vuorovaikutteiselle palvelusuhteelle ja yhteistyöosaamiselle. Asiakasryhmät saattavat myös eriytyä; ammattilaisen on tultava toimeen mitä erilaisempien asiakkaiden kanssa. Kollegiaaliselta kannalta näyttää ilmeiseltä, että moniammatillinen yhteistyö ja monen eri alan toiminnan toisiinsa kietoutuminen edellyttää yhteistyötä sekä yhdessä tekemisen taitoa. (Metsämuuronen 1998, ) Kotihoidon osastonhoitajan Ahervon ( ) mukaan Viiskulman terveysaseman palvelualueella toimii 2003 lähtien kahdeksan kotisairaanhoidon ja kotipalvelun työntekijöiden muodostamaa kotihoidon tiimiä. Tiimeissä on 4-12 henkeä kussakin. Tiimien on tarkoitus kokoontua noin kerran kuukaudessa ja keskustella yhteisistä asioista ja pelisäännöistä. Tiimityöskentely ei ole vielä kenellekään selvää mutta hän totesi, että tiimien pitää itse nähdä se hyöty, mitä tiimiytymisestä saadaan. 2.4 Masennuksen tunnistaminen Salokankaan (1997, 16.) mukaan yleiskäsitteitä depressio ja masennus käytetään synonyymeinä, ja niillä tarkoitetaan yksilön mielialan häiriötä, johon liittyy masentuneisuuden kokemus mutta johon liittyy myös ruumiillisia häiriöitä ja joka yleensä koskettaa inhimillisen elämän kaikkia osa-alueita. Kyse on monimuotoisesta häiriöryhmästä, johon yhtenä keskeisenä piirteenä kuuluu alentunut mieliala. Mutta Lehtisen (1994, 9.) mukaan masennustilaa kuvataan alentunutta mielialaa eräänlaisena jatkumona. Sen toisessa päässä on normaali tunnetila, jonka jokainen voi kokea tietyissä elämäntilanteissa, ja toisessa ääripäässä hyvin vakava, elämää uhkaava mielenterveyden häiriö. Achte ja Tamminen (1993, ) ovat kirjoittaneet, että lievimmissä depressioissa masennus saattaa ilmetä vain selittämättömänä elämäntoiminnan laskuna, väsymyksen ja mielialan vaihteluina. Potilas voi olla ärtynyt, stressaantunut ja epämääräisesti pelokas. Voimakas aikaansaamattomuus ja jahkailu voivat olla tyypillisiä. Krooninen masentuneisuus kestää vähintään kahden vuoden ajan ja henkilöä on vaivannut suurimman osan päivästä yli puolet ajasta masentunut mieliala. Masennusjakson aikana on todettavissa vähintään kaksi seuraavista oireista: huono ruokahalu tai ylensyöminen;

11 11 unettomuus tai lisääntynyt unen tarve; voimattomuus tai väsyneisyys; alentunut itsetunto; huono keskittymiskyky tai päätöksentekovaikeus; toivottomuuden tuntemukset. Vakavaksi masennustilaksi todetaan, jos em. kahden oireen lisäksi henkilöillä on vielä kiinnostuksen tai mielihyvän kokemisen menettämistä, psykomotorinen kiihtyneisyyttä tai estyneisyyttä, ja toistuvia kuolemaan liittyviä ajatuksia tai itsemurha-ajatuksia. Kiikkala (1995, 31-38) on omassa tutkimuksessaan lähestynyt masennusta ihmisen olemassaolossa fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena, missä masennus ilmiönä levittäytyy ihmisen elämän kaikille ulottuvuuksille. Masennus on ennen kaikkea kokemuksellinen ilmiö ja sen ydintä on paradoksaalisuus, ristiriitaisuus. Masennus kokemuksellisen olemisen eli tunteiden, tiedon, tahdon ja toiminnan välisen ristiriidan kokemuksena, missä masennus ilmeni jähmettymisenä, merkityksettömyytenä, vihamielisinä tunteina, pahana olona, voimattomuutena, toivottomuutena, toiveiluna, itsensä vähättelynä, ajattelun ja elämänmallin muutoksina, ilottomuutena, tuskaisuutena, avun tarpeena. Masennus kuoleman ja elämänvoiman välisen ristiriidan kokemuksena, missä masennus ilmeni kuoleman kutsuna, elämänvoiman vähenemisenä. Masennus hengellisyytenä, missä masennus ilmeni ihmisen hengellisenä kokemuksena. Masennus fyysisenä häiriönä, missä masennus ilmeni fyysisenä kipuna, väsymyksenä, aistintoimintojen muutoksina, ravitsemustilanteen muutoksina, itkuisuutena, kiirehtimisenä, ulkonäön muutoksena. Masennus yksilön ja ympäristön välisenä ristiriitana, missä masennus ilmeni syrjään vetäytymisenä, ympäristön itseen kohdistamana vihamielisyytenä, ympäristöön kohdistuvana vihamielisyytenä ja odotuksina, vajautena tunnesuhteiden vastavuoroisuudessa, reaktiona elämäntilanteeseen. Lehtisen (1994, 10-11) laatimassa Depression hoito terveyskeskuksissa sekä Lehtisen ja Kantolan (1996, 14-15) laatimassa raportissa Mieli maasta meidän kunnassa! masennustilan tavallisimpia oireita ovat seuraavat: jatkuva surullinen ja tyhjä mieliala mielenkiinnon ja mielihyvän puute tavanomaisissa toiminnoissa vähentynyt toimintatarmo, väsymys, hidastunut olo unihäiriöt (unettomuus, aikainen herääminen tai ylinukkuminen) syömishäiriöt (ruokahalun ja painon menetys tai lihominen)

12 12 keskittymiskyvyn, muistamisen ja päätöksenteon vaikeus syyllisyyden, arvottomuuden ja avuttomuuden tunne kuoleman tai itsemurhan ajattelu itsemurhayritykset ärtyisyys ylenmääräinen itkeminen krooniset säryt ja kivut, jotka eivät reagoi hoidolle. Pirkolan (2003, 4) laatimassa mielenterveyspalveluprojektin raportissa Depression hyvän hoidon malli esitetään kaupungin perus- ja erityispalvelujen piiriin sovellettua ohjeistoa masennuksen oireista ja hoidosta. Siitä toivotaan olevan apua tai hyötyä terveys- ja sosiaaliviraston palveluyksiköille. Raportissa on esitetty oireita, jotka voivat liittyä tai viitata depressioon: tyypillisiä masennuksen oireita; kognitiivisia oireita; melankolisia oireita; ei tyypillisiä oireita (atyyppiset); ahdistuneisuusoireita; psykoottisia oireita. Sen projektin mukaan oleellista on tunnistaa ensisijaisesti masennuksen tyypilliset oireet. Sen takia käsittelen vain esitytettyjä masennuksen tyypillisiä oireita: masentunut mieliala suurimman osan päivästä ruokahalun väheneminen tai menettäminen, painon lasku unihäiriöt (erityisesti aamuyön unettomuus ja heräily, nukahtamisvaikeudet) uupuneisuus ja jaksamattomuus arvottomuus ja syyllisyyden tunteet kuoleman ajattelu tai toiveet, itsemurha-ajatukset, -suunnitelmat ja - yritykset. 2.5 Masentuneen auttaminen Auttaminen hoitotieteen käytännössä on humaania, arvosidonnaista toimintaa, jonka perusteena on näkemys toisen ihmisen hyvästä voinnista, elämän tarkoituksen toteutuksesta ja arvokkuudesta. Tämä peruste on toiminnan päämäärä, jota käytännössä toteutetaan. Toisen ihmisen auttaminen, hänen hyvän vointinsa tavoitteleminen lähtee käytännössä ihmisen kuulemisesta, paneutumisesta hänen kokemukseensa ja siitä, että ihmisen esittämät näkemykset ovat hänelle itselleen tosia ja siten totena pidettävinä. Toinen ihminen kohdataan hetkessä ja ajatuksessa, josta toinen voi kokea välittyvän aitoa huolenpitoa, rakkautta ja välittämistä. Hoitotyöntekijä pyrkii pääsemään määrätietoisesti yhteyteen toisen ihmisen kanssa ja siten kohtaamaan hänet ihmisenä. (Munukka & Kiikala 1995, 12.)

13 13 Myös Iija, Almqvist & Kiviharju-Rissanen (1999, ) ovat kirjoittaneet, että masentunutta ihmistä voidaan auttaa, mutta paraneminen on hidasta. Auttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, aikaa ja yksilöllistä auttamiskeinoja. Masentuneista suurin osa paranee, osa sairastuu uudelleen. Niitäkin potilaita, joiden masennus kroonistuu, voidaan auttaa heidän elämänlaatuaan parantamalla, oikealla kivun hoidolla ja läheisyydellä. Masentuneen ihmisen auttamisessa tarvitaan aina asiatuntijoiden yhteistyötä. Masentuneen ihmisen auttamista suunniteltaessa on tärkeää, että lääketieteen, hoitotieteen ja sosiaalityön edustajat yhdessä arvioivat hänen elämäntilanteensa. Masentunutta voidaan auttaa hyvän fyysisen perushoidon lisäksi keskusteluilla, liikunnalla ulkoilulla, toimintaterapialla, fysikaalisella kuntoutuksella, kotikäynneillä, viettämällä yhteisen kahvihetken, yhdessä kotiaskareita tekemällä, käymällä yhdessä kaupassa. Omaisia tukemalla pystytään lisäämään omaisten osuutta avustamisessa ja tarvittaessa tarjotaan vanhukselle ystäväpalvelua. Masentunutta ihmistä auttaa lohduttaminen, koskettaminen, hiljaisuus ja ihmisen vierellä olo. Kiikkala (1998, 19) on tutkimuksensa kautta laatinut mallin masennuksesta kärsivän auttamiseksi, missä on otettu huomioon ihmisen ihmisarvon kunnioitus. Masentuminen ja toipuminen on jokaiselle yksilöllistä. Masennus ulottuu elämän kaikille alueille ja toipumisen edellytyksenä on hyvä vuorovaikutus. Malli auttaa hoitotyöntekijän oppimaan uutta jokaisen asiakkaan elämästä ja asiakkaan esittämien näkemysten käsittelystä. Mallin eri ulottuvuudet ovat luonteeltaan vaihtelevia teemoja, jotka kietoutuvat toisiinsa muodostaen aina ainutkertaisen asiakaskohtaisen kokonaisuuden. Ole masentuneen hoidossa kärsivällinen ja yrittää oppia tuntemaan masentuneen sisäinen maailma, asettuaksesi hänen kanssaan samaan rytmiin ja anna luottamus tulevaisuuteen ja elämän mahdollisuuksiin. Kuuntele masentunutta siten, että hän voi vakuuttua siitä, että tahdot todella auttaa, olet kiinnostunut hänestä ja haluat vilpittömästi kuulla hänen sanottavansa Pidä huolta omasta voinnistasi, jotta sinulla on voimaa paneutua masentuneen elämään. Järjestä masentuneelle mahdollisuus tavata toinen masentunut, vertaistuki on yksi auttava toiminnan luonteva ulottuvuus.

14 14 Auta masentunutta ihmistä antamaan itselleen anteeksi ne asiat, josta hän tuntee syyllisyyttä. Organisoi sellaisia tilanteita, joista masentuneelle herää myönteisiä elämyksiä. Auta masentunutta huomamaan elämän pieniä miellyttäviä asioita. Kankkosen (2003, liite 6) laatimassa ohjeistossa: Masennuksesta kärsivän henkilön vuorovaikutuksellinen hoitoa peruspalvelujen piirissä korostetaan, että peruspalvelujen piirissä voidaan hoitaa ja auttaa tavallisesta masennuksesta kärsiviä henkilöitä. Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelujen perustason työntekijät kohtaavat masennuksesta kärsiviä ja esitetyssä vuorovaikutuksellisessa hoidossa, ajatukset onkin suunnattu laajasti perustasolla työtä tekeville: Ole aito ja empaattinen. Ylläpidä toivoa paremmasta huomisesta. Sinun ei tarvitse, etkä voikaan antaa vastausta siihen, mistä masennus asiakkaan kohdalla johtuu. Älä pelkää asiakkaan tunteiden ilmaisua. Pyri tutkivaan, tasavertaiseen yhteistyösuhteeseen. Selkeytä jo ensi tapaamisella asiakkaalle oma roolisi, yhteisten tapaamisten aikarajat. Anna asiakkaalle tietoa. Käytä tarvittaessa hyväksesi alueesi perusterveydenhuollon lääkärin tai alueen psykiatrisen erikoissairaanhoidon konsultaatiota. Auta oireiden mukaisesti. Tässä tutkimuksessa käytetään käsitteitä masennus ja depressio, sekä asiakas ja potilas toistensa synonyymeinä.

15 15 3 TUTKIMUSPROSESSI 3.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävä Tutkimukseni tarkoituksena oli kerätä tietoa masentuneen asiakkaan tunnistamisesta ja selvittää kotihoitotiimin näkemyksiä auttaa masentunutta asiakasta. Tutkimustehtävät ovat: Millaisia ovat kotihoitotiimin jäsenien näkemykset masentuneesta asiakkaasta? Millaista apua kotihoitotiimin jäsenet kuvaavat antavansa masentuneelle asiakkaalle? Myös Krausen ja Kiikkalan (1996, 39) mukaan tutkimuksen tarkoitus jonkun ammatin kannalta on löytää tietoa, joka koskee tämän ammatin aluetta. Hoitotieteen tutkimuksissa kuvaillaan, selitetään, ennustetaan, ohjataan hoitotyön ilmiötä ja myös tutkimuksen tarkoituksena on helpottaa sellaisten hoitotyön käytännön toimintojen kehittämistä, jotka puolestaan parantaisivat terveyttä ja ihmisten ymmärtämistä. 3.2 Tutkimusmenetelmä Tutkimukseni empiirinen osa on ladullinen ja kuvaileva. Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä soveltuu tähän tutkimukseen, koska tarkoituksena on tarkastella asiakkaan masentuneisuuden tunnistamista ja asiakkaan auttamista hoitotiimin jäsenten näkökulmasta, heidän kokemanaan. Käytän tutkittavan ilmiön tarkastelussa aikaisempaan teoreettista viitekehystä. Pyrin tavoittamaan subjektiivista tietoa tiimin jäsenten kokemusmaailmasta. Hirsijärvi, Remes ja Sajavaara (1998, ) ovat

16 16 esittäneet, että laadullisen tutkimuksen lähtökohtana on todellisten elämäntilanteiden kuvaaminen ja tosiasioiden paljastaminen. Ajatuksena on todellisuuden moninaisuus ja siksi kohdetta on lähestyttävä kokonaisvaltaisesti. Myös hoitotyön kokonaisvaltainen luonne puolustaa laadullisen menetelmän käyttöä, sillä ihmistä ei voida jakaa osiin eikä kaikkia ilmiöitä muuttaa muuttujiksi ja mitata. Paunonen ja Vehviläinen-Julkunen (1997, 154) ovat sanoneet että ihmisten kokiessa samankin havaittavissa olevan ilmiön eri tavoin, he myös antavat havaitsemilleen ilmiölle siten myös erilaisia merkityksiä ja myös Krause ym. (1996, 81) ovat sitä mieltä että yksilöt tarkastelevat todellisuutta omasta henkilökohtaisesta ja sosiaalisesta historiastaan käsin, josta seuraa, että jokainen näkökulma ilmentää totuutta. Tässä tutkimuksessa esiymmärrys perustui tutkijan työelämätaustaan, lähinnä työssä kotisairaanhoidossa. Tutkijan omakohtainen kokemus masentuneesta potilaasta on jäänyt kuitenkin ohueksi. Ennakkokäsitykseni muuttui tutkimuksen prosessin myötä aina yllättävän suuntaan, mikä teki työn mielenkiintoisemmaksi. Myös Krause ym. (1996, ) toteavat, että tutkijan tulee tiedostaa oma tai kirjallisuudesta peräisin oleva esiymmärryksensä tutkimuskohteensa luonteensa. Ennakkokäsitys ei laadullisessa tutkimuksessa ole samalla tavoin pysyvä, vaan muotoutuu tutkimuksen myötä. 3.3 Tutkimuksen kulku ja aineiston keruu Pitkäaikainen työskentelyni kotisairaanhoidossa vaikutti tutkimusaiheen sekä kohderyhmän valintaani. Tutkimuksen kohdistuminen kotihoitotiimin työhön oli tarkoituksenmukainen, kun sen kautta on mahdollisuus löytää uusia näkemyksiä masentuneesta asiakkaasta ja auttamismuodoista. Kesällä perehdyin tutkimusaiheeseen ja ilmiöön teoreettisesti. Tutkimustehtävän rajaukseen ja tutkimuskysymyksien asetteluun sain ohjausta opinnäytetyön ohjaajalta. Tutkimuskysymykset rajoittuivat kahteen. Näiden kautta pyrin tutkimuksen tarkoitukseen. Valitsin kyselymenetelmäksi avoimet kysymykset, mitä perustelen Hirsjärven ym. (1998, 197) mukaan, että avoimet kysymykset antavat vastaajalle mahdollisuuden sanoa, mitä hänelle on todella mielessään. Avoimien vaihtoehtojen avulla ajatellaan saatavan esiin näkökulmia, joita tutkijana ei ole etukäteen osannut ajatella.

17 17 Tämän tutkimuksen suunnitelman valmistumisen jälkeen otin yhteyttä Ullanlinnan peruspiirin ja Viiskulman terveysaseman kotihoitotiimin johtoryhmään. Sosiaali- ja terveystoimen johtajat olivat tutkimusaiheesta kiinnostuneita. Viiskulman kotihoitotiimin valinnan jälkeen sain kyseiseltä tiimiltä luvan tulla tiimikokoukseen , missä esittelin itseni ja aikomaani tutkimusta. Kotihoitotiimissä on yhdeksän ammattiryhmän jäsentä. Terveysalan työntekijöitä on kaksi: terveydenhoitaja ja perushoitaja. Sosiaalialan työntekijöitä on seitsemän: kaksi lähihoitajaa, kolme kotihoitajaa ja kaksi kotiavustajaa lähetin tutkimuslupahakemuksen sosiaali- ja terveysvirastoon. Sosiaalivirastosta tutkimuslupa-anomukseen vastattiin myöntävästi (liite 7) ja sen jälkeen pystyin aloittamaan aineistonkeruun ensimmäisen vaiheen seitsemän sosiaalitoimeen työntekijän kanssa. Kotihoitotiimin työkokouksessa jaoin heille postimerkillä varustetussa kirjekuoreessa osallistumispyynnön (liite1) ja kyselylomakkeet (liite 2) ja annoin informaation kyselyihin. Informoitu kysely on kyseessä silloin, kun tutkija antaa lomakkeen täyttämiseen liittyviä ohjeita ja selventää mahdollisia epäkohtia. Myös Krause ym.(1996, 108) neuvoo kyselytutkimukseen liittyvään katoa vähentävänä ohjeena, että jos tutkija itse jakaa kyselylomakkeet vastaajille, se motivoi vastaajia ja näin alentaa katoa. En käyttänyt apuna esitutkimusta tutkimuskysymyksien testaamiseksi. Tutkimuskysymyksiä olin muokannut ohjaajani kanssa arviointikeskustelun perusteella, jossa tutkimuskysymykset rajoittuivat ja tarkentuivat niiden ymmärrettävyyden ja selvyyden parantavaksi. Tästä seurasi strukturoimaton keruumenettelytapa, missä kotihoidon tiimin jäsenet vastasivat kahteen kysymykseen vapaamuotoisesti oman työkokemuksen perusteella. Terveysvirastosta myönnettiin tutkimuslupa (liite 6) ja se mahdollisti jakaa myös loput kyselylomakkeet. Vastauksia odottelin postitse joulukuun aikana ja niitä sain seitsemältä (7) kotihoitotiimin jäseneltä. Aineistokeruun ensimmäisen vaiheen aikana saadut viisi (5) vastausta sekä toisen vaiheen aikana saadut kaksi (2) vastausta muodostuivat yhdessä tämän tutkimuksen tutkimusaineiston. Osa vastauksista oli kirjoitettu suppeasti ja toiset laajasti kuvatessaan masentunut asiakasta ja auttamista. Tutkimusaineiston purkamisen aloitin kysymysvastauksien saapuessa ja numeroinnin ne sen mukaan. Tutkimusaineiston purkamisella tässä tutkimuksessa tarkoitetaan

18 18 käsinkirjoitettujen vastauksien systemaattista puhtaaksikirjoittamista tekstinkäsittelyohjelmaa hyväksikäyttäen levykkeelle sekä paperille. Analyysin alussa pyrin luomaan kokonaiskuvan aineistosta lukemalla useampaan otteeseeen kaikkien seitsemän vastaukset molempiin kysymyksiin. 3.4 Aineiston analyysi Aineiston sisällönanalyysi on menetelmä, jonka avulla voidaan analysoida suullista ja kirjoitettua kommunikaatioita. Menetelmän avulla voidaan tarkastella merkityksiä, seurauksia ja yhteyksiä. Sisällönanalyysillä tarkoitetaan kerätyn aineiston tiivistämistä niin, että tutkittavia ilmiöitä voidaan lyhyesti ja yleistävästi kuvailla tai että tutkittavien ilmiöiden väliset suhteet saadaan selkeinä esille. Tämän ohella analyysin tuloksena tuotettua tietoa voidaan hyödyntää syvennettäessä jo olemassa olevaa tietoutta tai ymmärrystä tutkittavasta. Menetelmän avulla pyritään tekemään havaintoja aineistosta ja analysoidaan niitä systemaattisesti. Sisällönanalyysiprosessin etenemisessä voidaan erottaa seuraavat vaiheet: aineistoon tutustuminen; analyysiyksikön valinta: sana, lause, lauseen osa, ajatuskokonaisuus tai sanayhdistelmä; aineiston pelkistäminen; aineiston luokittelu ja tulkinta sekä sisällönanalyysin luotettavuuden arviointi. (Latvala & Vanhanen-Nuutinen 2001, 23-24; Eskola & Suoranta 1998, 138.) Käsinkirjoitettuja vastauksia puhtaaksikirjoitin samoin termein kuin alkuperäisaineistossa oli ilmaistu. Vastaukset puhtaaksikirjoitettiin tekstinkäsittelyohjelmalla käyttäen riviväliä kaksi (2). Aineistoa kertyi viisitoista (15) sivua. Puhtaaksikirjoituksen lopputuloksena syntyi alkuperäisaineiston kanssa identtinen aineisto, johon tutkijana keskityin. Puhtaaksikirjoitusvaiheessa saadut vastaukset oli mahdollista jakaa kahteen eri vastausryhmään. Merkitsin ne A- ja B koodilla, koska tutkimuskysymyksiä tässä tutkimuksessa oli kaksi. Tutkimukseen osallistuneiden vastauksia ei yhdistelty keskenään: jokainen vastaus merkittiin vastaajan numerolla. Vastauksissa esiintyi päällekkäisyyttä tutkimuskysymyksien osalta, joten analyysivaiheen aikana tuli jatkuvasti haravoida molempien tutkimuskysymysten vastauksista. Aineistoa lukiessani syvennyin niihin tarkasti ja jouduin jatkuvasti esittämään kysymyksiä aineistolle: mitä vastaaja tässä kertoo, mitä tässä kuvataan tai mitä tässä tapahtuu. Tämänkaltainen jatkuva vuoropuhelu aineiston kanssa oli

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Turvaa, hoivaa kasvatusta seminaari 28.3.2011 Pohjantähti-opisto, Keminmaa KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Luento pohjautuu teokseen Lämsä, Anna-Liisa

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA 1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot