KOTIHOITOTIIMIN KOKEMUKSIA MASENTUNEEN ASIAKKAAN AUTTAMISESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTIHOITOTIIMIN KOKEMUKSIA MASENTUNEEN ASIAKKAAN AUTTAMISESTA"

Transkriptio

1 KOTIHOITOTIIMIN KOKEMUKSIA MASENTUNEEN ASIAKKAAN AUTTAMISESTA Köiv Niina Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Köiv, Niina. Kotihoitotiimin kokemuksia masentuneen asiakkaan auttamisesta. Helsinki, kevät 2004, 54 s.7 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa asiakkaan masennuksen tunnistamisesta ja selvittää kotihoitotiimin näkemyksiä mahdollisuudestaan auttaa masentunutta asiakasta. Tutkimustehtävät ovat: Millaisia ovat kotihoitotiimin jäsenten näkemykset masentuneesta asiakkaasta? Millaista apua kotihoitotiimin jäsenet kuvaavat antavansa masentuneelle asiakkaalle? Tutkimusaineisto kerättiin kyselymenetelmällä Viiskulman terveysaseman kotihoitotiimin yhdeksältä jäseneltä. Kysymyksiin vastasi vapaamuotoisesti oman työkokemuksen perusteella seitsemän kotihoitotiimin jäsentä. Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti sisällönanalyysillä. Tunnistetut masennusoireet ulottuivat elämän eri alueille yksilöllisellä tavalla. Siihen sisältyi yksilön kokemus masennuksesta tiedon, tahdon ja tunteen sisäisenä ristiriitaisuutena, kuoleman kutsuna ja fyysisenä häiriönä sekä ristiriitaisuutena yksilön ja ympäristön välisessä suhteessa. Masennusta hengellisyytenä ei tunnistettu. Masentunutta asiakasta autettaessa opittiin tuntemaan masentuneen sisäinen maailma, annettiin hänelle luottamusta tulevaisuuteen ja elämän mahdollisuuksiin, kuunneltiin ja oltiin kiinnostuneita hänestä. Kotihoitotiimi oli auttamisessa tiedon ja tahdon lisäksi paneutunut vuorovaikutukselliseen hoitotyöhön. Vastauksissa ei tullut esille vertaistuen käyttöä auttamisessa. Kotihoitotiimi oli tunnistanut masennuksen erilaisia erityispiirteitä ja se oli edellytys masentuneen auttamisessa. Koska saadut tutkimustulokset ovat hyvin pitkälle yhteneviä aiheesta jo aikaisemmin saadun tutkimustiedon kanssa voidaan todeta, että saadut tutkimustulokset tukivat aikaisempia tutkimustuloksia. Asiasanat: asiakkaat; masennus; kotihoito; tiimityö; kvalitatiivinen tutkimus; sisällönanalyysi.

3 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 2 1 JOHDANTO 5 2 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Kotisairaanhoito ja sen tausta Kotipalvelu ja sen tausta Asiakas kotihoitotiimissä Masennuksen tunnistaminen Masentuneen auttaminen 12 3 TUTKIMUSPROSESSI Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävä Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen kulku ja aineiston keruu Aineiston analyysi Kotihoitotiimin näkemys masentuneen asiakkaan tunnistamisessa Kotihoitotiimin näkemys masentuneen asiakkaan auttamisessa 23 4 TUTKIMUSTULOKSET JA TARKASTELU Kotihoitotiimin näkemys masentuneen asiakkaan tunnistamisessa Tutkimustulosten tarkastelu Kotihoitotiimin näkemys masentuneen asiakkaan auttamisessa Tutkimustulosten tarkastelu 30 5 POHDINTA Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Johtopäätökset ja jatkotutkimusideat 37

4 LÄHTEET 40 LIITTEET Liite1 Tutkimusselvitys, -pyyntö, ja suostumus 42 Liite 2 Tutkimuskysymykset 43 Liite 3 Masennuksen tunnistamisen ilmaisut aineistosta 44 Liite 4 Masentuneen auttamisen ilmaisut aineistosta 47 Liite 5 Sopimus opinnäyteyhteistyöstä 49 Liite 6 Päätösluettelonote 51 Liite 7 Tutkimuslupahakemus 52

5 1 JOHDANTO Yhteiskunta, työ ja työn muodot ovat muutoksessa. Tämä luo paineita niin reservissä kuin työssä olevien työntekijöiden uudelleen-, lisä- ja jatkokoulutukselle. Myös hoidon ja hoivan koordinointi luovat paineita uudenlaiselle osaamiselle sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen työssä, kuten masentuneen asiakkaan tunnistamisessa ja auttamisessa kotihoidossa. Edellä mainituista seikoista johtuen näin tarpeelliseksi ottaa tämän teeman työyhteisössäni esille ja kartoittaa tämän hetken tilannetta tutkimukseni kautta. Pitkäaikainen työskentelyni kotisairaanhoidossa vaikutti tutkimusaiheeseen sekä kohderyhmän valintaan. Tutkimuksen kohdistuminen kotihoitotiimin työhön oli tarkoituksenmukaista, koska sen kautta oli mahdollisuus löytää uusia näkemyksiä masentuneen asiakkaan tunnistamisesta ja auttamisesta. Käsitteitä masennus ja depressio, sekä asiakas ja potilas käytetään tässä tutkimuksessa toistensa synonyymeinä. Tutkimustehtävät rajautuivat seuraavasti: - Millaisia ovat kotihoitotiimin jäsenien näkemykset masentuneesta asiakkaasta? - Millaista apua kotihoitotiimin jäsenet kuvaavat antavansa masentuneelle asiakkaalle? Valitsin kyselymenetelmäksi avoimet kysymykset ja ne rajoittuivat kahteen. Näiden kautta pyrin tutkimustarkoitukseen: keräämään tietoa masentuneen asiakkaan tunnistamisesta ja selvittämään kotihoitotiimin näkemyksiä masentuneen asiakaan auttamisesta. Kvalitatiivisen tutkimuksen deduktiivinen teorialähtöinen aineiston sisällönanalyysi pohjautui Kiikkalan (1995, 1998) tutkimuksiin masennuksesta ja masentuneen auttamisesta. Metsämuuronen (1998, 149) toteaa, että mielenterveystyön tiedon ja osaamisen lisäämistä tarvitaan eniten sosiaali- ja terveysalan alueella. Tälle voidaan helposti löytää kaksi perustetta: mielenterveysongelmien määrää tulee asiantuntijoiden käsityksen mukaan lisääntymään ja toisaalta mielenterveyspotilaiden laitoshoitoa supistetaan. Näin ollen sekä sosiaali- että terveyspuolella tulee olemaan enemmän mielenterveysongelmaisia asiakkaita.

6 6 Masentuneen asiakkaan ymmärtämiseksi oleellista on tuntea masennuksen oireita ja sen myötä pystyä auttamaan häntä. Toiseen ihmiseen ja hänen tarpeisiinsa keskittyminen vaatii kotihoitotiimiltä ennen kaikkea tietoa, halua, kykyä ja keskittymistä ihmisen elämänlaadun kohentamiseen. Yhdessä hoitotiimin kanssa aktiivisella yhteistyöllä pystytään havainnoimaan ongelmia ja tarjoamaan apukeinoja.

7 7 2 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kotisairaanhoito ja sen tausta Kotisairaanhoidolla tarkoitetaan terveyskeskuksen ammattihenkilöstön antamaa, suunnitelmallista kokonaishoitoa potilaan kotona tai vastaavissa olosuhteissa. Kotisairaanhoito on osa terveysaseman perusterveydenhoitoa. Valtaosassa terveysasemista kotisairaanhoito sisältyy väestövastuutoimintaan, jolloin väestövastuutiimiin kuuluu terveyskeskuslääkäri terveydenhoitaja/sairaanhoitaja ja perushoitaja/lähihoitaja. (Eskola & Valvanne 2000, ) Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kotisairaanhoidon aloittamisesta 2. maaliskuuta Toiminta käynnistettiin aluksi ostopalvelusopimuksella Diakonissalaitoksen kanssa. Kotisairaanhoitoa järjestettiin vain varattomille sairaille ja palvelu oli maksutonta. Aluksi kotisairaanhoitoon palkattiin vain diakonissoja, mutta vuodesta 1912 lähtien myös sairaanhoitajia. Terveyssisaret tulivat kotisairaanhoitoon luvulla. Kansanterveyslain voimaantulon myötä 1972 järjestettiin kunnallinen terveydenhuoltopalvelu kullakin alueella yhdeksi organisatoriseksi kokonaisuudeksi, terveyskeskukseksi, jonka vastuulle tuli myös kotisairaanhoidon palveluiden järjestäminen. Pääperiaatteita olivat sairauksien ehkäisy, painopiste siirtyi avoterveydenhuoltoon ja palvelut olivat maksuttomia. Vuodesta 1984 lähtien siirryttiin vaiheittain kaupungissa suurpiirijakoon. Kunkin suurpalvelupiirin alueella on toiminut oma tukisairaala, joka vastasi alueensa sairaanhoidosta ja tiivisti yhteistyötä kotisairaanhoidon kanssa. Palvelujen lisäämisen ohella huomiota kiinnitettiin aktivoivaan ja kuntouttavaan vanhusten terveydenhoitoon sekä resurssien suuntaamiseen kotisairaanhoitoon. (Kotisairaanhoitoa Helsingissä sata vuotta 1996, 9-42.)

8 8 2.2 Kotipalvelu ja sen tausta Kotipalvelulla tarkoitetaan sosiaalikeskuksen antamaa asumiseen, hoivaan ja huolenpitoon sekä jokapäiväiseen elämään liittyvää kotihoitoapua. Kotihoitopalvelun tukipalveluja ovat ateria-, kotisiivous-, kuljetus-, turva- ja muut palvelut kuten vaatehuolto ja saunotus. Täydentäviä palveluja ovat päivä- ja kerhotoiminta. (Eskola ym. 2000, 11.) Helsingin kotihoitotoiminnan aloitti terveydenhoitolautakunta. Toisen maailmansodan jälkeen kotisynnytykset olivat yleisiä ja äitiysneuvoloita perustettiin. Neuvoloissa tarvittiin henkilöitä, jotka kädestä pitäen auttaisivat vastasyntyneitä ja heidän äitejään kodeissaan ja vuonna 1945 äitiysneuvolaan valittiin kodinhoitajaksi kätilö. Vuonna 1950 terveydenhoitolautakunnan laatima suunnittelu käynnisti kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhteistyön. Näin huoltoviraston kotihoitotoimisto sekä terveyshoitolautakunnan kotisairaanhoidon sairaanhoitoasema muutettiin yhteisiin fyysisiin tiloihin. Laki kotihoitoavusta tuli vuonna 1967, jolloin kodinhoitotoiminta kehittyi yleiseksi sosiaalipalvelukeskukseksi. Laki sisällytti kodinhoitoavun piiriin vanhukset ja vammaiset. Vuoden 1985 organisaatiouudistuksen yhteydessä kotipalvelu hajautettiin huoltoviraston kotipalvelutoimistosta seitsemään alueelliseen kotipalvelutoimistoon sosiaalikeskuksiin. (Eranti 1999, 2-4.) 2.3 Asiakas kotihoitotiimissä Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteistyön puutteellisuus ja koordinoimattomuus aiheutti epätaloudellisuutta, se nostatti esille muutoksen tarvetta kotipalvelun ja kotisairaanhoidon organisaatiossa vuonna Muutoksella pyrittiin saamaan palveluorganisaatio sellaiseksi, että lokeroituminen ja jäykkyys sekä kotipalvelun alueella että suhteessa kotisairaanhoitoon poistuu. Haluttiin toteuttaa vaihtoehtoinen organisaatiomalli, jossa kotisairaanhoito ja kotipalvelu yhdistettäisiin yhdeksi vastuualueeksi ja asiakas hoidetaan kotihoidossa. (Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannus- ja organisaatiokomitea mietintö 1999, 9.)

9 9 Kotihoidolla tarkoitetaan kotiin tuotavia terveysviraston kotisairaanhoidon ja sosiaaliviraston kotipalvelun palveluja, joiden avulla toimintakyvyltään heikentyneelle tai sairaanhoidon tarpeessa olevalle pyritään erilaisin terveyden- ja sosiaalihuollon keinoin turvaamaan mahdollisimman turvallinen kotona eläminen. Helsingissä kotihoito muodostuu sosiaaliviraston kotipalvelusta ja terveysviraston kotisairaanhoidosta Vuoden 2001 aikana ovat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastot kotihoidon strategian mukaisesti perustaneet alueelliset kotihoidon tiimit. Kotihoitotiimin työn kehittämisen lähtökohtana oli asiakkaan hyvä ja turvallinen elämä kotona toimintakyvyn heikentymisestä huolimatta. Toimintakyky käsitetään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena suoriutumisena. Toimintakykyä arvioitaan käytännössä päivittäisistä toiminnoista selviytymisenä. (Eskola ym. 2000, 11, 15.) Tiimillä tarkoitetaan yksikertaisesti tavoitekeskeistä tietoisesti perustettua ryhmää. Tiimissä työ on yhä useammin yhteistyötä, jota häiritsee tai edistää tiimin dynamiikka. Tiimin työhön vaikuttaa työyhteisön johto, jonka tehtävänä on huolehtia tiimissä toiminnasta ja työskentelyedellytyksistä. Työtiimit ovat luonteelta jatkuvia ryhmiä, jolloin kokoontumistiheys riippuu täysin niiden tehtävästä. Työyhteistyön organisaatiouudistuksissa ei jäseniä aina valita tiimeihin vapaaehtoisuuden pohjalta, vaan heidät siirretään usein hallinnon määräyksellä. Silloin tiimin samansuuntaisuus yhteistyössä saattaa kärsiä. (Niemistö 2000, ) Sarvimäki & Stenblock-Hult (1996, 47) ovat maininneet, että potilas on aina se henkilö, joka toimii hoidon lähtökohtana, vaikka monet muutkin ovat vaikuttamassa hoitoon. Sairaalassa hoidettavia henkilöitä kutsutaan yleensä potilaiksi ja avohoitopalveluja tarvitsevia asiakkaiksi. Kotihoidon palvelujen käyttäjiä nimitetään asiakkaiksi ja suuri osa heistä on vanhuksia. Tämän päivän suomalaiset yhdistävät vanhuuden aikaisintaan noin 80 ikävuoteen. Silti niukka enemmistö on sitä mieltä, että 80-vuotiaitakaan ei pidä kutsua vanhuksiksi, vaan mieluummin esimerkiksi ikääntyneiksi ihmisiksi tai ikäihmisiksi. Vanheneminen ei muuta personallisuutta niin paljon kuin se muuttaa biologista ja fyysisiä ominaisuuksia. (Vuosiin elämää 1999, 8-9.) Asiakkaiden asema ja valta tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Tästä seuraa se, että ammattilaiset eivät enää voi ulkoapäin ohjata asiakkaita, vaan asiakkaista tulee yhä

10 10 enemmän yhteistyökumppaneita; syntyy painetta vuorovaikutteiselle palvelusuhteelle ja yhteistyöosaamiselle. Asiakasryhmät saattavat myös eriytyä; ammattilaisen on tultava toimeen mitä erilaisempien asiakkaiden kanssa. Kollegiaaliselta kannalta näyttää ilmeiseltä, että moniammatillinen yhteistyö ja monen eri alan toiminnan toisiinsa kietoutuminen edellyttää yhteistyötä sekä yhdessä tekemisen taitoa. (Metsämuuronen 1998, ) Kotihoidon osastonhoitajan Ahervon ( ) mukaan Viiskulman terveysaseman palvelualueella toimii 2003 lähtien kahdeksan kotisairaanhoidon ja kotipalvelun työntekijöiden muodostamaa kotihoidon tiimiä. Tiimeissä on 4-12 henkeä kussakin. Tiimien on tarkoitus kokoontua noin kerran kuukaudessa ja keskustella yhteisistä asioista ja pelisäännöistä. Tiimityöskentely ei ole vielä kenellekään selvää mutta hän totesi, että tiimien pitää itse nähdä se hyöty, mitä tiimiytymisestä saadaan. 2.4 Masennuksen tunnistaminen Salokankaan (1997, 16.) mukaan yleiskäsitteitä depressio ja masennus käytetään synonyymeinä, ja niillä tarkoitetaan yksilön mielialan häiriötä, johon liittyy masentuneisuuden kokemus mutta johon liittyy myös ruumiillisia häiriöitä ja joka yleensä koskettaa inhimillisen elämän kaikkia osa-alueita. Kyse on monimuotoisesta häiriöryhmästä, johon yhtenä keskeisenä piirteenä kuuluu alentunut mieliala. Mutta Lehtisen (1994, 9.) mukaan masennustilaa kuvataan alentunutta mielialaa eräänlaisena jatkumona. Sen toisessa päässä on normaali tunnetila, jonka jokainen voi kokea tietyissä elämäntilanteissa, ja toisessa ääripäässä hyvin vakava, elämää uhkaava mielenterveyden häiriö. Achte ja Tamminen (1993, ) ovat kirjoittaneet, että lievimmissä depressioissa masennus saattaa ilmetä vain selittämättömänä elämäntoiminnan laskuna, väsymyksen ja mielialan vaihteluina. Potilas voi olla ärtynyt, stressaantunut ja epämääräisesti pelokas. Voimakas aikaansaamattomuus ja jahkailu voivat olla tyypillisiä. Krooninen masentuneisuus kestää vähintään kahden vuoden ajan ja henkilöä on vaivannut suurimman osan päivästä yli puolet ajasta masentunut mieliala. Masennusjakson aikana on todettavissa vähintään kaksi seuraavista oireista: huono ruokahalu tai ylensyöminen;

11 11 unettomuus tai lisääntynyt unen tarve; voimattomuus tai väsyneisyys; alentunut itsetunto; huono keskittymiskyky tai päätöksentekovaikeus; toivottomuuden tuntemukset. Vakavaksi masennustilaksi todetaan, jos em. kahden oireen lisäksi henkilöillä on vielä kiinnostuksen tai mielihyvän kokemisen menettämistä, psykomotorinen kiihtyneisyyttä tai estyneisyyttä, ja toistuvia kuolemaan liittyviä ajatuksia tai itsemurha-ajatuksia. Kiikkala (1995, 31-38) on omassa tutkimuksessaan lähestynyt masennusta ihmisen olemassaolossa fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena, missä masennus ilmiönä levittäytyy ihmisen elämän kaikille ulottuvuuksille. Masennus on ennen kaikkea kokemuksellinen ilmiö ja sen ydintä on paradoksaalisuus, ristiriitaisuus. Masennus kokemuksellisen olemisen eli tunteiden, tiedon, tahdon ja toiminnan välisen ristiriidan kokemuksena, missä masennus ilmeni jähmettymisenä, merkityksettömyytenä, vihamielisinä tunteina, pahana olona, voimattomuutena, toivottomuutena, toiveiluna, itsensä vähättelynä, ajattelun ja elämänmallin muutoksina, ilottomuutena, tuskaisuutena, avun tarpeena. Masennus kuoleman ja elämänvoiman välisen ristiriidan kokemuksena, missä masennus ilmeni kuoleman kutsuna, elämänvoiman vähenemisenä. Masennus hengellisyytenä, missä masennus ilmeni ihmisen hengellisenä kokemuksena. Masennus fyysisenä häiriönä, missä masennus ilmeni fyysisenä kipuna, väsymyksenä, aistintoimintojen muutoksina, ravitsemustilanteen muutoksina, itkuisuutena, kiirehtimisenä, ulkonäön muutoksena. Masennus yksilön ja ympäristön välisenä ristiriitana, missä masennus ilmeni syrjään vetäytymisenä, ympäristön itseen kohdistamana vihamielisyytenä, ympäristöön kohdistuvana vihamielisyytenä ja odotuksina, vajautena tunnesuhteiden vastavuoroisuudessa, reaktiona elämäntilanteeseen. Lehtisen (1994, 10-11) laatimassa Depression hoito terveyskeskuksissa sekä Lehtisen ja Kantolan (1996, 14-15) laatimassa raportissa Mieli maasta meidän kunnassa! masennustilan tavallisimpia oireita ovat seuraavat: jatkuva surullinen ja tyhjä mieliala mielenkiinnon ja mielihyvän puute tavanomaisissa toiminnoissa vähentynyt toimintatarmo, väsymys, hidastunut olo unihäiriöt (unettomuus, aikainen herääminen tai ylinukkuminen) syömishäiriöt (ruokahalun ja painon menetys tai lihominen)

12 12 keskittymiskyvyn, muistamisen ja päätöksenteon vaikeus syyllisyyden, arvottomuuden ja avuttomuuden tunne kuoleman tai itsemurhan ajattelu itsemurhayritykset ärtyisyys ylenmääräinen itkeminen krooniset säryt ja kivut, jotka eivät reagoi hoidolle. Pirkolan (2003, 4) laatimassa mielenterveyspalveluprojektin raportissa Depression hyvän hoidon malli esitetään kaupungin perus- ja erityispalvelujen piiriin sovellettua ohjeistoa masennuksen oireista ja hoidosta. Siitä toivotaan olevan apua tai hyötyä terveys- ja sosiaaliviraston palveluyksiköille. Raportissa on esitetty oireita, jotka voivat liittyä tai viitata depressioon: tyypillisiä masennuksen oireita; kognitiivisia oireita; melankolisia oireita; ei tyypillisiä oireita (atyyppiset); ahdistuneisuusoireita; psykoottisia oireita. Sen projektin mukaan oleellista on tunnistaa ensisijaisesti masennuksen tyypilliset oireet. Sen takia käsittelen vain esitytettyjä masennuksen tyypillisiä oireita: masentunut mieliala suurimman osan päivästä ruokahalun väheneminen tai menettäminen, painon lasku unihäiriöt (erityisesti aamuyön unettomuus ja heräily, nukahtamisvaikeudet) uupuneisuus ja jaksamattomuus arvottomuus ja syyllisyyden tunteet kuoleman ajattelu tai toiveet, itsemurha-ajatukset, -suunnitelmat ja - yritykset. 2.5 Masentuneen auttaminen Auttaminen hoitotieteen käytännössä on humaania, arvosidonnaista toimintaa, jonka perusteena on näkemys toisen ihmisen hyvästä voinnista, elämän tarkoituksen toteutuksesta ja arvokkuudesta. Tämä peruste on toiminnan päämäärä, jota käytännössä toteutetaan. Toisen ihmisen auttaminen, hänen hyvän vointinsa tavoitteleminen lähtee käytännössä ihmisen kuulemisesta, paneutumisesta hänen kokemukseensa ja siitä, että ihmisen esittämät näkemykset ovat hänelle itselleen tosia ja siten totena pidettävinä. Toinen ihminen kohdataan hetkessä ja ajatuksessa, josta toinen voi kokea välittyvän aitoa huolenpitoa, rakkautta ja välittämistä. Hoitotyöntekijä pyrkii pääsemään määrätietoisesti yhteyteen toisen ihmisen kanssa ja siten kohtaamaan hänet ihmisenä. (Munukka & Kiikala 1995, 12.)

13 13 Myös Iija, Almqvist & Kiviharju-Rissanen (1999, ) ovat kirjoittaneet, että masentunutta ihmistä voidaan auttaa, mutta paraneminen on hidasta. Auttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, aikaa ja yksilöllistä auttamiskeinoja. Masentuneista suurin osa paranee, osa sairastuu uudelleen. Niitäkin potilaita, joiden masennus kroonistuu, voidaan auttaa heidän elämänlaatuaan parantamalla, oikealla kivun hoidolla ja läheisyydellä. Masentuneen ihmisen auttamisessa tarvitaan aina asiatuntijoiden yhteistyötä. Masentuneen ihmisen auttamista suunniteltaessa on tärkeää, että lääketieteen, hoitotieteen ja sosiaalityön edustajat yhdessä arvioivat hänen elämäntilanteensa. Masentunutta voidaan auttaa hyvän fyysisen perushoidon lisäksi keskusteluilla, liikunnalla ulkoilulla, toimintaterapialla, fysikaalisella kuntoutuksella, kotikäynneillä, viettämällä yhteisen kahvihetken, yhdessä kotiaskareita tekemällä, käymällä yhdessä kaupassa. Omaisia tukemalla pystytään lisäämään omaisten osuutta avustamisessa ja tarvittaessa tarjotaan vanhukselle ystäväpalvelua. Masentunutta ihmistä auttaa lohduttaminen, koskettaminen, hiljaisuus ja ihmisen vierellä olo. Kiikkala (1998, 19) on tutkimuksensa kautta laatinut mallin masennuksesta kärsivän auttamiseksi, missä on otettu huomioon ihmisen ihmisarvon kunnioitus. Masentuminen ja toipuminen on jokaiselle yksilöllistä. Masennus ulottuu elämän kaikille alueille ja toipumisen edellytyksenä on hyvä vuorovaikutus. Malli auttaa hoitotyöntekijän oppimaan uutta jokaisen asiakkaan elämästä ja asiakkaan esittämien näkemysten käsittelystä. Mallin eri ulottuvuudet ovat luonteeltaan vaihtelevia teemoja, jotka kietoutuvat toisiinsa muodostaen aina ainutkertaisen asiakaskohtaisen kokonaisuuden. Ole masentuneen hoidossa kärsivällinen ja yrittää oppia tuntemaan masentuneen sisäinen maailma, asettuaksesi hänen kanssaan samaan rytmiin ja anna luottamus tulevaisuuteen ja elämän mahdollisuuksiin. Kuuntele masentunutta siten, että hän voi vakuuttua siitä, että tahdot todella auttaa, olet kiinnostunut hänestä ja haluat vilpittömästi kuulla hänen sanottavansa Pidä huolta omasta voinnistasi, jotta sinulla on voimaa paneutua masentuneen elämään. Järjestä masentuneelle mahdollisuus tavata toinen masentunut, vertaistuki on yksi auttava toiminnan luonteva ulottuvuus.

14 14 Auta masentunutta ihmistä antamaan itselleen anteeksi ne asiat, josta hän tuntee syyllisyyttä. Organisoi sellaisia tilanteita, joista masentuneelle herää myönteisiä elämyksiä. Auta masentunutta huomamaan elämän pieniä miellyttäviä asioita. Kankkosen (2003, liite 6) laatimassa ohjeistossa: Masennuksesta kärsivän henkilön vuorovaikutuksellinen hoitoa peruspalvelujen piirissä korostetaan, että peruspalvelujen piirissä voidaan hoitaa ja auttaa tavallisesta masennuksesta kärsiviä henkilöitä. Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelujen perustason työntekijät kohtaavat masennuksesta kärsiviä ja esitetyssä vuorovaikutuksellisessa hoidossa, ajatukset onkin suunnattu laajasti perustasolla työtä tekeville: Ole aito ja empaattinen. Ylläpidä toivoa paremmasta huomisesta. Sinun ei tarvitse, etkä voikaan antaa vastausta siihen, mistä masennus asiakkaan kohdalla johtuu. Älä pelkää asiakkaan tunteiden ilmaisua. Pyri tutkivaan, tasavertaiseen yhteistyösuhteeseen. Selkeytä jo ensi tapaamisella asiakkaalle oma roolisi, yhteisten tapaamisten aikarajat. Anna asiakkaalle tietoa. Käytä tarvittaessa hyväksesi alueesi perusterveydenhuollon lääkärin tai alueen psykiatrisen erikoissairaanhoidon konsultaatiota. Auta oireiden mukaisesti. Tässä tutkimuksessa käytetään käsitteitä masennus ja depressio, sekä asiakas ja potilas toistensa synonyymeinä.

15 15 3 TUTKIMUSPROSESSI 3.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävä Tutkimukseni tarkoituksena oli kerätä tietoa masentuneen asiakkaan tunnistamisesta ja selvittää kotihoitotiimin näkemyksiä auttaa masentunutta asiakasta. Tutkimustehtävät ovat: Millaisia ovat kotihoitotiimin jäsenien näkemykset masentuneesta asiakkaasta? Millaista apua kotihoitotiimin jäsenet kuvaavat antavansa masentuneelle asiakkaalle? Myös Krausen ja Kiikkalan (1996, 39) mukaan tutkimuksen tarkoitus jonkun ammatin kannalta on löytää tietoa, joka koskee tämän ammatin aluetta. Hoitotieteen tutkimuksissa kuvaillaan, selitetään, ennustetaan, ohjataan hoitotyön ilmiötä ja myös tutkimuksen tarkoituksena on helpottaa sellaisten hoitotyön käytännön toimintojen kehittämistä, jotka puolestaan parantaisivat terveyttä ja ihmisten ymmärtämistä. 3.2 Tutkimusmenetelmä Tutkimukseni empiirinen osa on ladullinen ja kuvaileva. Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä soveltuu tähän tutkimukseen, koska tarkoituksena on tarkastella asiakkaan masentuneisuuden tunnistamista ja asiakkaan auttamista hoitotiimin jäsenten näkökulmasta, heidän kokemanaan. Käytän tutkittavan ilmiön tarkastelussa aikaisempaan teoreettista viitekehystä. Pyrin tavoittamaan subjektiivista tietoa tiimin jäsenten kokemusmaailmasta. Hirsijärvi, Remes ja Sajavaara (1998, ) ovat

16 16 esittäneet, että laadullisen tutkimuksen lähtökohtana on todellisten elämäntilanteiden kuvaaminen ja tosiasioiden paljastaminen. Ajatuksena on todellisuuden moninaisuus ja siksi kohdetta on lähestyttävä kokonaisvaltaisesti. Myös hoitotyön kokonaisvaltainen luonne puolustaa laadullisen menetelmän käyttöä, sillä ihmistä ei voida jakaa osiin eikä kaikkia ilmiöitä muuttaa muuttujiksi ja mitata. Paunonen ja Vehviläinen-Julkunen (1997, 154) ovat sanoneet että ihmisten kokiessa samankin havaittavissa olevan ilmiön eri tavoin, he myös antavat havaitsemilleen ilmiölle siten myös erilaisia merkityksiä ja myös Krause ym. (1996, 81) ovat sitä mieltä että yksilöt tarkastelevat todellisuutta omasta henkilökohtaisesta ja sosiaalisesta historiastaan käsin, josta seuraa, että jokainen näkökulma ilmentää totuutta. Tässä tutkimuksessa esiymmärrys perustui tutkijan työelämätaustaan, lähinnä työssä kotisairaanhoidossa. Tutkijan omakohtainen kokemus masentuneesta potilaasta on jäänyt kuitenkin ohueksi. Ennakkokäsitykseni muuttui tutkimuksen prosessin myötä aina yllättävän suuntaan, mikä teki työn mielenkiintoisemmaksi. Myös Krause ym. (1996, ) toteavat, että tutkijan tulee tiedostaa oma tai kirjallisuudesta peräisin oleva esiymmärryksensä tutkimuskohteensa luonteensa. Ennakkokäsitys ei laadullisessa tutkimuksessa ole samalla tavoin pysyvä, vaan muotoutuu tutkimuksen myötä. 3.3 Tutkimuksen kulku ja aineiston keruu Pitkäaikainen työskentelyni kotisairaanhoidossa vaikutti tutkimusaiheen sekä kohderyhmän valintaani. Tutkimuksen kohdistuminen kotihoitotiimin työhön oli tarkoituksenmukainen, kun sen kautta on mahdollisuus löytää uusia näkemyksiä masentuneesta asiakkaasta ja auttamismuodoista. Kesällä perehdyin tutkimusaiheeseen ja ilmiöön teoreettisesti. Tutkimustehtävän rajaukseen ja tutkimuskysymyksien asetteluun sain ohjausta opinnäytetyön ohjaajalta. Tutkimuskysymykset rajoittuivat kahteen. Näiden kautta pyrin tutkimuksen tarkoitukseen. Valitsin kyselymenetelmäksi avoimet kysymykset, mitä perustelen Hirsjärven ym. (1998, 197) mukaan, että avoimet kysymykset antavat vastaajalle mahdollisuuden sanoa, mitä hänelle on todella mielessään. Avoimien vaihtoehtojen avulla ajatellaan saatavan esiin näkökulmia, joita tutkijana ei ole etukäteen osannut ajatella.

17 17 Tämän tutkimuksen suunnitelman valmistumisen jälkeen otin yhteyttä Ullanlinnan peruspiirin ja Viiskulman terveysaseman kotihoitotiimin johtoryhmään. Sosiaali- ja terveystoimen johtajat olivat tutkimusaiheesta kiinnostuneita. Viiskulman kotihoitotiimin valinnan jälkeen sain kyseiseltä tiimiltä luvan tulla tiimikokoukseen , missä esittelin itseni ja aikomaani tutkimusta. Kotihoitotiimissä on yhdeksän ammattiryhmän jäsentä. Terveysalan työntekijöitä on kaksi: terveydenhoitaja ja perushoitaja. Sosiaalialan työntekijöitä on seitsemän: kaksi lähihoitajaa, kolme kotihoitajaa ja kaksi kotiavustajaa lähetin tutkimuslupahakemuksen sosiaali- ja terveysvirastoon. Sosiaalivirastosta tutkimuslupa-anomukseen vastattiin myöntävästi (liite 7) ja sen jälkeen pystyin aloittamaan aineistonkeruun ensimmäisen vaiheen seitsemän sosiaalitoimeen työntekijän kanssa. Kotihoitotiimin työkokouksessa jaoin heille postimerkillä varustetussa kirjekuoreessa osallistumispyynnön (liite1) ja kyselylomakkeet (liite 2) ja annoin informaation kyselyihin. Informoitu kysely on kyseessä silloin, kun tutkija antaa lomakkeen täyttämiseen liittyviä ohjeita ja selventää mahdollisia epäkohtia. Myös Krause ym.(1996, 108) neuvoo kyselytutkimukseen liittyvään katoa vähentävänä ohjeena, että jos tutkija itse jakaa kyselylomakkeet vastaajille, se motivoi vastaajia ja näin alentaa katoa. En käyttänyt apuna esitutkimusta tutkimuskysymyksien testaamiseksi. Tutkimuskysymyksiä olin muokannut ohjaajani kanssa arviointikeskustelun perusteella, jossa tutkimuskysymykset rajoittuivat ja tarkentuivat niiden ymmärrettävyyden ja selvyyden parantavaksi. Tästä seurasi strukturoimaton keruumenettelytapa, missä kotihoidon tiimin jäsenet vastasivat kahteen kysymykseen vapaamuotoisesti oman työkokemuksen perusteella. Terveysvirastosta myönnettiin tutkimuslupa (liite 6) ja se mahdollisti jakaa myös loput kyselylomakkeet. Vastauksia odottelin postitse joulukuun aikana ja niitä sain seitsemältä (7) kotihoitotiimin jäseneltä. Aineistokeruun ensimmäisen vaiheen aikana saadut viisi (5) vastausta sekä toisen vaiheen aikana saadut kaksi (2) vastausta muodostuivat yhdessä tämän tutkimuksen tutkimusaineiston. Osa vastauksista oli kirjoitettu suppeasti ja toiset laajasti kuvatessaan masentunut asiakasta ja auttamista. Tutkimusaineiston purkamisen aloitin kysymysvastauksien saapuessa ja numeroinnin ne sen mukaan. Tutkimusaineiston purkamisella tässä tutkimuksessa tarkoitetaan

18 18 käsinkirjoitettujen vastauksien systemaattista puhtaaksikirjoittamista tekstinkäsittelyohjelmaa hyväksikäyttäen levykkeelle sekä paperille. Analyysin alussa pyrin luomaan kokonaiskuvan aineistosta lukemalla useampaan otteeseeen kaikkien seitsemän vastaukset molempiin kysymyksiin. 3.4 Aineiston analyysi Aineiston sisällönanalyysi on menetelmä, jonka avulla voidaan analysoida suullista ja kirjoitettua kommunikaatioita. Menetelmän avulla voidaan tarkastella merkityksiä, seurauksia ja yhteyksiä. Sisällönanalyysillä tarkoitetaan kerätyn aineiston tiivistämistä niin, että tutkittavia ilmiöitä voidaan lyhyesti ja yleistävästi kuvailla tai että tutkittavien ilmiöiden väliset suhteet saadaan selkeinä esille. Tämän ohella analyysin tuloksena tuotettua tietoa voidaan hyödyntää syvennettäessä jo olemassa olevaa tietoutta tai ymmärrystä tutkittavasta. Menetelmän avulla pyritään tekemään havaintoja aineistosta ja analysoidaan niitä systemaattisesti. Sisällönanalyysiprosessin etenemisessä voidaan erottaa seuraavat vaiheet: aineistoon tutustuminen; analyysiyksikön valinta: sana, lause, lauseen osa, ajatuskokonaisuus tai sanayhdistelmä; aineiston pelkistäminen; aineiston luokittelu ja tulkinta sekä sisällönanalyysin luotettavuuden arviointi. (Latvala & Vanhanen-Nuutinen 2001, 23-24; Eskola & Suoranta 1998, 138.) Käsinkirjoitettuja vastauksia puhtaaksikirjoitin samoin termein kuin alkuperäisaineistossa oli ilmaistu. Vastaukset puhtaaksikirjoitettiin tekstinkäsittelyohjelmalla käyttäen riviväliä kaksi (2). Aineistoa kertyi viisitoista (15) sivua. Puhtaaksikirjoituksen lopputuloksena syntyi alkuperäisaineiston kanssa identtinen aineisto, johon tutkijana keskityin. Puhtaaksikirjoitusvaiheessa saadut vastaukset oli mahdollista jakaa kahteen eri vastausryhmään. Merkitsin ne A- ja B koodilla, koska tutkimuskysymyksiä tässä tutkimuksessa oli kaksi. Tutkimukseen osallistuneiden vastauksia ei yhdistelty keskenään: jokainen vastaus merkittiin vastaajan numerolla. Vastauksissa esiintyi päällekkäisyyttä tutkimuskysymyksien osalta, joten analyysivaiheen aikana tuli jatkuvasti haravoida molempien tutkimuskysymysten vastauksista. Aineistoa lukiessani syvennyin niihin tarkasti ja jouduin jatkuvasti esittämään kysymyksiä aineistolle: mitä vastaaja tässä kertoo, mitä tässä kuvataan tai mitä tässä tapahtuu. Tämänkaltainen jatkuva vuoropuhelu aineiston kanssa oli

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Yhteistyöpäivä 14.12.2016 Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Tehyn politiikat: Koulutus ja osaaminen Tätä tavoittelemme: Sosiaali- ja terveysalan koulutus vastaa työelämän tarpeita kaikilla

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kodin ja koulun kohtaaminen. Yhteistyön tavoitteet ja kohteet POPS 2004 ja POPS 2014

Kodin ja koulun kohtaaminen. Yhteistyön tavoitteet ja kohteet POPS 2004 ja POPS 2014 Kodin ja koulun kohtaaminen Yhteistyön tavoitteet ja kohteet POPS 2004 ja POPS 2014 Yhteistyöstä Kodin ja koulun yhteistyötä pidetään yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista opetuksessa Yhteiskunnan moninaistuminen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? 2.10.2015 Raija Kerätär www.oorninki.fi Paltamon opetuksia Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot