VAIKEAN MASENNUKSEN HOITO 1. Ivy M. Blackburn. Johdanto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIKEAN MASENNUKSEN HOITO 1. Ivy M. Blackburn. Johdanto"

Transkriptio

1 VAIKEAN MASENNUKSEN HOITO 1 Ivy M. Blackburn Johdanto Kognitiivista terapiaa on useimmiten käytetty lievempien masennusreaktioiden hoidossa. Suurin osa tähän asti julkaistuista tutkimuksista on käsitellyt avohoidossa olevia potilaita. Miten tehokas tämä hoitomuoto sitten on laitospotilaiden kohdalla? Tässä luvussa käsitellään joitakin ongelmia, jotka esiintyvät vaikeampien masennustapausten kohdalla. Miksi kognitiivista terapiaa? Laitospotilailla on (ainakin Englannissa) jokin seuraavista piirteistä: psykoottisuutta, suisidaalisuutta, tason laskua sekä vaikeutta hyödyntää avohoitoa. Vaikeasti masentuneita potilaita hoidetaan monesti lääkkeillä ja/tai sähköshokkihoidoilla. On kuitenkin olemassa joukko seikkoja, jotka puoltavat myös kognitiivisen terapian käyttöä näiden potilaiden kohdalla. 1. Masentuneilla laitospotilailla esiintyy varsin paljon kuntoutumista koskevaa epätoivoa. He ovat olleet masentuneita pitkään ja heitä on monesti hoidettu kahdella tai kolmella antidepressantilla. He ovat varsin pessimistisiä suhteessa hoidon tulokseen. Kognitiivisella terapialla (KT) voidaan elvyttää sammunutta toivoa ja sitä voi soveltaa yhdessä lääkehoidon kanssa. 2. Pitkään jatkunut depressio vahvistaa ajatusta siitä, että sitä ei voikaan hallita muuten kuin lääketieteellisin keinoin. Monet potilaat toistavat lääkäreiltä oppimaansa viestiä: Jotakin on vialla biokemiassani, minä en voi asialle mitään. Kun KT painottaa selviytymistaitojen opettelua ja todistusaineiston keruuta, se jo sinänsä lisää hallinnan tunnetta, mikä on hyödyllistä. Ongelmaksi saattaa tulla se, miten käsitellä mahdollista epäjohdonmukaisuutta, 1 Käännös luvusta: Severely depressed in-patients teoksessa Scott, J., Williams, J. & Beck, A. (ed.) Cognitive Therapy in Clinical Practice. An Illustrative Casebook. Routledge, London Reprinted by permission from Routledge.

2 jota potilas saattaa kokea, kun hän on sekä lääkehoidossa että kognitiivisessa terapiassa. Tästä lisää myöhemmin. 3. Monet käyttäytymisongelmat kuuluvat kuvaan vaikeassa depressiossa joko depression primaareina tai sekundaarisina oireina. Näitä ovat passiivisuus, apatia, lisääntynyt riippuvuus, päättämättömyys ja assertiivisuuden puute. Näitä ongelmia voidaan tehokkaasti hoitaa kognitiivisilla ja behavioraalisilla menetelmillä. Tapausselostus Lyhyt tapaushistoria Anne oli 58-vuotias yksinäinen nainen, joka ohjattiin hoitoon yleislääkärin vastaanotolta. Hänen julkituotu ongelmansa oli ihmiset puhuvat salaisesta suhteestani herrasmieheen ; ihmiset seuraavat minua ; olen pettynyt ihmisiin. Hän oli tuntenut itsensä masentuneeksi ja epäluuloiseksi noin vuoden verran tultuaan ohitetuksi työpaikalla ylenemisjärjestyksessä. Hänellä oli vaikeuksia oppia uusia ATK-taitoja ja hän tunsi, miten muut pitivät häntä laiskana ja, joko eivät huomioineet häntä tai huusivat hänelle. Hänen epäluuloisuutensa oli lisääntynyt viimeisen 2 3 viikon aikana. Hän ajatteli, että ihmiset työpaikalla olivat siellä vahtiakseen häntä ja että yksi osaston sairaanhoitajista oli itse asiassa poliisi. Hän valitti myös latteasta olosta: En pysty tuntemaan enkä itkemään. Hän vaikutti masentuneelta ja kiihtyneeltä. Kun hänen psyykkistä tilaansa tutkittiin, hän kertoi univaikeuksista, alakuloisuudesta, syyllisyydestä, keskittymisvaikeuksista, mielenkiinnon puutteesta, somaattisesta ja psyykkisestä ahdistuksesta, ruokahalun puutteesta ja että väsyy helposti. Diagnoosiksi tuli depressiivinen häiriö, psykoottinen, endogeeninen, toistuva unipolaarinen depressio. Kolmekymmentä vuotta aiemmin ollut masennuskausi oli hoidettu lääkkeillä ja sähköshokeilla. Henkilöhistoria: Anne asui isänsä luona, joka oli terve 80-vuotias. Äiti oli kuollut yhdeksän vuotta aiemmin, noin 70-vuotiaana ja nuorempi sisar oli kuollut

3 lapsuudessa, kun Anne oli kymmenvuotias. Hänen työhistoriansa oli hyvä: hän oli mennyt yliopistoon sihteerikoulutukseen ja oli ollut säännöllisesti työssä siitä lähtien. Hän oli ollut 25 vuotta samassa työpaikassa. Fyysinen terveys oli hyvä ja hänellä oli joitakin hyviä ystäviä ja lukuisia harrastuksia. Tiimin päätös: Annelle annettiin asianmukainen lääkitys ja kolmessa päivässä paranoidiset deluusiot esiintyivät enää vain ajoittain. Anne vaikutti oivaltavalta ja koska olotilassa oli selvästi tapahtunut myönteistä muutosta, sähköshokkihoitoa ei pidetty tarpeellisena. Päätettiin arvioida hänen soveltuvuuttaan kognitiiviseen terapiaan (KT). Jos KT:sta ei olisi hyötyä, turvauduttaisiin riittävään lääkitykseen. KT:aa harkittiin, koska potilas endogeenisten oireiden ja paranoidisten harhakuvitelmien lisäksi ilmaisi erilaisia itseään koskevia kielteisiä näkemyksiä. Arviointi potilaan soveltuvuudesta kognitiiviseen terapiaan Ensimmäisessä haastattelussa haluttiin nähdä, käyttikö potilas mitään psykologisia käsitteitä kuvailemaan ongelmaansa. Samalla haluttiin saada ongelmasta kognitiivinen hahmotus. Tässä vaiheessa on hyvä yrittää saada laaja yleiskuva potilaan ongelmasta. Ensimmäinen haastattelu on mielestäni hyvin tärkeä istunto sekä potilaalle että terapeutille ja kerron siitä tämän takia yksityiskohtaisesti. Haastattelun tulisi tarjota potilaalle terapian sävy ja samalla asettaa terapeutille hoidon kiinnekohtia. Terapeutti kysyi, miten potilas voi, ja keskittyi tarkentamaan siihen, miten Anne ymmärsi (näki) oman ongelmansa ja miten hän ilmaisi huolensa. TERAPEUTTI: Haluaisin viettää tunnin puhuakseni kanssasi asioista, jotka vaivaavat sinua ja ongelmista, joita sinulla on. Sopiiko se sinulle? POTILAS: Kyllä. Pystytkö sinä auttamaan minua? T: Mahdollisesti pääsemme johonkin. Katsotaan miten tämä menee. Voit kertoa, jos se tuntuu turhalta. P: All right, voihan sitä yrittää.

4 T: Mikä askarrutti sinua eniten, ennen kuin tulit sairaalaan? P: Kaikki on minun syytäni. Minä olen syypää kaikkeen. En pidä itsestäni enää ollenkaan. En halua tehdä mitään. T: Milloin tämä alkoi? Pane merkille, että terapeutti ei vie eteenpäin mitään potilaan tarjoamaa asiaa, eikä yritä muovata tämän käyttäytymistä vielä tässä vaiheessa. Anne kuvaili, miten hän paikallisti ongelmiaan kolme vuotta sitten olleeseen leikkaukseen, jolloin hän oli poissa työstä. Kun hän palasi työhönsä, hän huomasi, että hänen työnsä olivat lisääntyneet. Hänen piti oppia tekstinkäsittelyä uudella koneella ja hänen esimiehensä valmistautui siirtymään eläkkeelle. Uusi henkilö palkattiin vastaamaan asioista Anne sijasta. T: Miltä se tuntui? P: Se horjutti itseluottamustani. Ihmiset ihmettelivät miksi minä en ollut saanut sitä työtä. Ajattelin olevani alempiarvoinen. T: Niin ajattelit, mutta mitkä olivat tunteesi. Muistatko? P: No surullinen ja pettynyt. Tunsin itseni vielä heikoksi leikkauksen jälkeen. Itkin paljon. Jo tässä vaiheessa terapeutti alkaa painottaa eroa tunteiden ja ajatusten välillä sekä miten nämä ovat yhteydessä toisiinsa. T: Kestikö sitä kauan? P: Kesän kuluessa tulin parempivointiseksi, mutta en arvostanut uutta pomoa. Hän palasi lounaalta varttia vaille neljä. Ajattelin, että taso laskee roimasti. Minun oli sanottava hänelle tästä ja siitä tuli kaikenlaista kitkaa. T: Minkälaista kitkaa? P: Se johtui tekstinkäsittelylaitteesta. Nuoremmat tytöt halusivat työskennellä sillä kaiken aikaa. Sitten minut siirrettiin toiseen ryhmään. Tunsin itseni tahdottomaksi robotiksi. Olin epävarma. En tiennyt miten minun tulisi käymään. T: Mitä ajattelit tapahtuvan? P: En tiedä. Miksi minut siirrettiin toiseen huoneeseen 25 vuoden jälkeen?

5 T: Onko sinulla itselläsi mitään käsitystä siitä, miksi sinut siirrettiin? P: En ollut yhtä nopea uuden laitteen kanssa kuin muut. Kun töppäilin, toinen tytöistä huusi minulle. Toinen taas ei puhunut minulle. T: Mitä se toinen tyttö huusi sinulle? P: Hän oli vaikea ja halusi olla huomion keskipisteenä. T: Huusiko hän jotakin erityistä? P: Hän kutsui minua koppavaksi turhautuneeksi vanhaksipiiaksi. T: Miten tulit toimeen sen kanssa? P: En pidä erimielisyyksistä. Ne aiheuttavat hirveän olon. Yritän olla lojaali uudelle pomolle. Tytöt valittivat hänestä henkilöstöosastolle. T: Ok. Yritän yhteenvetoa siitä, mitä olet kertonut tähän asti. Sinusta tuntuu, että asiat eivät ole menneet hyvin kolme vuotta sitten olleen leikkauksen jälkeen. Toimistossa tapahtui muutoksia. Uusi vastuuhenkilö ilmaantui sinun tilallesi; uudet mikrot tulivat ja huomasit, että nuoremmat saivat enemmän aikaa käyttää koneita ja että he loukkasivat sinua aika ajoin. Tunsit itsesi surulliseksi ja pettyneeksi ja ajattelit, että muut ihmiset ajattelevat sinun olevan alempiarvoinen. Murehdit myös tason laskua. Tätäkö sinä tarkoitat? P: Kyllä, mutta toivoin, että asiat paranisivat. Tässä vaiheessa esiin tulleet ongelmat liittyivät normeihin (tason lasku), ammattiylpeyteen, vaikeuksiin sopeutua uusiin työmenetelmiin, ohitukseen vastuukysymyksessä sekä huoleen siitä, mitä muut ajattelivat hänestä. T: Siitä on nyt vuosi, eikö niin? Muuttuivatko asiat parempaan suuntaan? P: Voi ei! Kaikki meni vain pahemmaksi. Kaksi paikkaa vapautui ja minä hain niitä. Hakijoita oli monta, Useimmat olivat osastomme ulkopuolelta. T: Mitä tapahtui? P: En saanut paikkaa, jota hain. Haastattelu oli epäoikeudenmukainen. He puhuivat vain heikosta kohdastani, tekstinkäsittelystä. T: Mitä tunsit? P: Olin kamalan pettynyt.

6 Anne kuvaili, miten hänet sen jälkeen siirrettiin toiseen ryhmään toimistossa ja taas parin kuukauden jälkeen toiseen ryhmään, jossa oli työskenneltävä mikrolla ilman apua. P: Ihmiset varmaan ajattelivat miksi häntä siirretään ympäriinsä. Hän on epäpätevä. Olin niin poissa tolaltani, että olin yhden päivän poissa työstä. Menin yleislääkärille. Tuntui kuin ilmapallosta olisi ilma poissa. En saanut unta. Minulla oli painajaisia, joissa ihmiset yrittivät tappaa minut. Itkin koko ajan. T: Saitko apua yleislääkäriltä? P: Hän antoi minulle Mogadonia (unilääkettä). T: Auttoiko se? P: No, palasin töihin. Vähän myöhemmin sain mitalin henkilökunnalta 25 vuoden palveluksesta. T: Tulitko siitä paremmalle tuulelle? P: Ajattelin, että he vain säälivät minua. Minulla oli edelleen sama palkka, mutta tunsin itseni vasta-alkajaksi. Olin onneton ja kaikki tuntui tylsältä. Olin kirjoittanut henkilöstöpäällikölle mikrosta. Hän kirjoitti takaisin ja ilmoitti, etten voi saada erityiskohtelua. T: Olitko onneton koko ajan? Tämä on yritys testata, huomaako potilas yleistämisen. P: Päätin tehdä muita asioita. Aloin opiskella kieliä iltaisin ja menin kuoroon. T: Oliko siitä apua? P: Hieman. Menin takaisin yleislääkärille, joka sanoi: Mistä en parane, sitä minun täytyy sietää. Se vasta turhautti. Ajattelin, että kaikki oli minun syytäni. T: Tästä on aikaa vain pari kuukautta, eikö niin? Tapahtuiko työssä mitään muuta? P: Lisää erimielisyyksiä ja ongelmia. Menetin uskoni ihmisiin. Tunsin itseni sairaaksi. T: Teitkö asialle mitään? P: En, ajattelin, että minun täytyy selvitä tästä yksin. En halunnut käyttää lääkkeitä. Uskoni vuoksi minulla tulisi olla enemmän voimia.

7 T: Huomaan, että sinulla on ollut todella raskasta työssäsi. Huomaan myös, että olet yrittänyt selvitä siitä yksin jo pitemmän aikaa. Oletko aina näin ankara itsellesi? P: Kun kerron näistä asioista tällä tavalla, ajattelen, miten huonosti olen voinut ja miten minun olisi pitänyt tulla hoitoon jo paljon aiemmin. T: Oletko löytänyt mitään muuta, mistä moittia itseäsi? (Hymyilen ja Anne hymyilee takaisin). Olemme puhuneet tunnin. Lopetamme tältä erää tähän ja jatkamme huomenna. Oletan, että sinulla on ollut muitakin ongelmia? P: Kyllä. T: Puhutaan lisää huomenna saadaksemme kokonaiskuvan ja päätämme sen jälkeen, miten etenemme. Jos voit, voit täyttää näitä lomakkeita. Ne selittävät itse itsensä. Jos sinulla on vaikeuksia, autan sinua niiden kanssa huomenna (arviointilomakkeista lisää myöhemmin). Onko jotakin, jota et ymmärtänyt tai joka nyt vaivaa sinua? Kognitiivinen uudelleenmäärittely Olen tässä vaiheessa päättänyt, että KT:n aloittaminen potilaan kanssa on mahdollista. ajattelen, että Annen masennus on kehittynyt monen vuoden ajan työssä olleiden tapahtumien yhteydessä: muutoksia ja siirtoja. Hän ilmaisee kielteisen käsityksen itsestään ja syyttää itseään kykenemättömyydestään selviytyä ongelmistaan. Hän ajattelee myös, että maailma on epäoikeudenmukainen ja täynnä harmeja tuottavia ihmisiä. Hän työskentelee korkeiden laatuvaatimusten alla ja on hyvin vaativa itsensä suhteen; lisäksi hän tarvitsee muiden ihmisten jatkuvia arvostuksen ja kiintymyksen osoituksia. Hän ilmaisee halukkuuttaan työstää ongelmiaan sen sijaan, että vain ottaisi lääkkeitä ja haluaa puhua ongelmistaan psykologisin termein. Vaikka hän valittaa, että hänen tunteensa ovat latistuneet, hän ilmaisee varsin paljon tunteita haastattelun aikana. Hän itkee paljon, mutta reagoi myös taholtani tulevaan huumorinpoikaseen. Alustava kontakti on luotu. Tapauksen vaikeuden vuoksi tämä haastattelu on hitaampi kuin avohoitopotilaan kanssa. Potilaalle ei vielä ole esitelty KT:aa ja lopullinen arviointihaastattelu pidetään seuraavana päivänä.

8 Toinen istunto Tässä istunnossa Anne kertoi harhakuvitelmistaan enemmän kuin edellisenä päivänä: Minusta tuntuu, että ihmiset yrittävät tehdä minulle pahaa, tappaa minut, tehdä minut hulluksi ; ihmiset haluavat panna minut vankilaan, koska levitän huhuja ; ja ihmiset yrittävät tehdä minulle asioita öisin, yrittävät antaa minulle sähköshokkeja. Nämä asiat liittyivät tapahtumiin Annen elämässä. Hän oli ollut mukana kirkon toiminnassa, mutta huomasi yhtäkkiä, että nuorempi nainen oli otettu hänen tilalleen erään toimikunnan kokoonkutsujaksi ja pyhäkoulun opettajaksi. Hän epäili, että nainen oli hyvää pataa erään vanhemman kirkkoneuvoston jäsenen kanssa ja että tästä johtui naisen suosiminen erilaisissa tehtävissä. Annen ja nuoren naisen välillä oli ollut kohtauksia ja tämän veli oli uhkaillut Annea. Terapeutti ei yrittänyt aloittaa kognitiivista terapiaa tässä vaiheessa, koska se olisi ollut liian aikaista. Painotus on empaattisessa kuuntelussa ja lisäksi terapeutti osoittaa yhtäläisyyksiä työ- ja seurakuntatilanteen välillä. T: Tunsitko, että se mitä tapahtui, vaikutti sinuun? P: Kukaan ei enää halunnut olla tekemisissä kanssani. Minusta ei ole mihinkään. T: Onko tässä mitään samanlaista verrattuna siihen, mistä puhuimme eilen? P: Kyllä, näen sen nyt. Minä koin, että minut hylättiin. T: Mitä tunsit? P: Minusta se oli epäoikeudenmukaista. Olin valmis luopumaan. T: Tunsitko itsesi niin huonoksi, että olit valmis luopumaan kaikesta? P: No se kävi mielessäni. En kuitenkaan tekisi mitään. Uskoni ei antaisi minun tehdä sitä ja pelkäisin tehdä mitään. Ja sitten on vielä isä. En voi tehdä sitä hänelle.. Itsemurhaa ei pidetty todennäköisenä. T: Puhuitko näistä ongelmista ystäviesi kanssa?

9 P: Puhuin kahden ystävän kanssa. Seurakunnan ihmiset näkivät kyllä, mitä oli tapahtumassa. Kaikki puhuivat siitä. Varmaan he nauroivat minulle. T: Ajattelivatko nämä kaksi ystävääsi samoin kuin sinä, ettet ole minkään arvoinen ja että kukaan ei välitä sinusta? P: Ei, ne syyttivät sitä nuorta naista. Hän oli saanut monta vihamiestä. T: Ok. Tämä on hyvä esimerkki, eikö niin? Se näyttää miten eri ihmiset näkevät samoja asioita eri tavalla ja ymmärtävät ne toisin. Sekä työssä että seurakunnassa oli paljon muutoksia ja sinä tulkitsit ne niin, että ne merkitsevät sitä, etteivät muut ihmiset pidä sinusta, että he nauravat sinulle, ja että et ole minkään arvoinen. Voi olla, että kun puhumme näistä enemmän, löytyy erilaisia selityksiä, jotka ovat enemmän paikkaansa pitäviä ja vähemmän haittaavia. Tästä onkin kysymys kognitiivisessa terapiassa. Olet juuri selittänyt varsin hyvin, miten tietyt ajatukset, tavat tulkita asioita johtavat epämiellyttäviin tuntemuksiin, masennukseen, epäluuloisuuteen. Tulkintasi ovat juuri tulkintoja itse asiassa ne poikkeavat ystäviesi tulkinnoista. Tulkinnat eivät ole todellisuutta, koska monet seikat voivat vaikuttaa siihen, miten näemme asioita. Terapeutti antaa tässä vaiheessa tutun esimerkin siitä, miten seinän takaa kuuluu huutoa ja miten eri ihmiset tulkitsevat sen eri tavalla. T: Huomaatko, mitä tarkoitan? P: Kyllä, mutta luuletko, että olen keksinyt nämä kaikki? T: Ei, epämiellyttävät asiat ovat todella tapahtuneet sinulle, mutta sinä olet lisäksi antanut niille mahdollisimman kielteisen merkityksen. Ymmärrän miten näin on käynyt, mutta sinun tulkintasi saattavat olla liioiteltuja, eivätkä ne ole tehneet oloasi paremmaksi, eikö niin? Sinun ja minun on nyt katsottava, mitä tapahtui, ja harkittava muita tulkintoja ja toimintavaihtoehtoja. Sopiiko tämä sinulle? P: Kyllä. T: Onko jokin jäänyt epäselväksi? Olet usein viime aikoina ajatellut, että ihmiset nauravat sinulle ja kritisoivat sinua; olenko sanonut jotain sellaista, mikä on saanut sinut ajattelemaan niin?

10 Viimeinen kysymys oli tärkeä potilaan epäluuloisuuden vuoksi. T. Miltä sinusta tuntuu nyt? Haastattelu loppui tiedusteluun, miten Anna vietti aikaansa osastolla ja sisälsi ehdotuksia erilaisista toiminnoista. Hänelle annettiin Beckin Coping with Depression kirja luettavaksi ja toimintalomake, jolla hän saattoi arvioida erilaisten toimintojen hallinnan astetta ja miellyttävyyttä. Lomaketta käytettiin, koska henkilökunta kertoi potilaan suurista mielialanvaihteluista. Nyt tehtiin päätös, että KT oli mahdollinen hoitomuoto tälle potilaalle. Hyvä kontakti oli luotu ja oli mahdollista jatkaa ongelman kognitiivisen uudelleen määrittelyn pohjalta. Terapian eteneminen Seuraavana päivänä käsiteltiin kognitiivista terapiaa lisää ja listattiin erilaiset ongelmat. Anne piti kirjasesta Coping with Depression ja ajatteli, että siinä olevat esimerkit sopivat häneen. Listaukseen tulivat seuraavat ongelmat: työongelmat, seurakunnan toiminnot ja kotiasiat. Anne ajatteli nimittäin, että liian suuri osa hänen elämästään kului isästä huolehtimiseen. Hän päätti keskustella tästä viimeisestä ongelmasta, koska se tuntui helpoimmalta. Teimme listan hänen viikon aikana tekemistään asioista ja tulimme siihen tulokseen, että hän kokonaisuutena yritti liikaa. Lounasaikaan hän säntäsi kotiin ja valmisti aterian isälleen. Joka ilta hän valmisti päivällisen. Vaikka hänellä oli paljon ystäviä, hän näki heitä harvoin, koska isä ei pitänyt yksin olemisesta ja usein heitti epämiellyttäviä kommentteja, jos Anne palasi myöhään kotiin. Viikonloppuihin kuului enimmäkseen talousaskareita ja seurakunnan toimintoja. Pohdimme mahdollisia muutoksia, joita tulisi tehdä, jotta kuorma kevenisi. Tällöin teimme listan myös erilaisista vaihtoehdoista. Koska Anne oli sairaalapotilas, hänen ei ollut mahdollista heti kokeilla eri vaihtoehtoja. Hän kuitenkin toi esiin asenteita ja mielipiteitä, jotka saivat hänet toimimaan siten kuin teki. Näytti siltä, että Anne tunsi syyllisyyttä, jos hän lepäsi tai teki jotain, mistä hän

11 nautti: Minun tulisi tehdä jotakin hyödyllistä. Seurasi keskustelu erilaisista pakoista ( pitäisi, täytyy, on pakko jne), jotka usein vilahtivat hänen puheissaan. Tässä vaiheessa siirryimme käsittelemään varsin tavallista ajatusvääristymää, mielivaltaisia sääntöjä. T: Sanot, että sinun pitäisi tehdä jotakin hyödyllistä koko ajan? P: Kyllä, muuten pidän itseäni laiskana. T: Kun sanot, että sinun pitäisi, ajattelen, että taustalla on jokin sääntö, jota et mielestäsi saa rikkoa. Onko olemassa jokin laki, joka sanoo, että sinun pitäisi koko ajan tehdä jotakin hyödyllistä? P: Hm T: No, onko se samantapainen kuin et saa varastaa tai tappaa esimerkiksi? P: Ei nyt ihan niin, mutta noin kuitenkin ajattelen. T: Aivan, se on sääntö, jonka olet tehnyt itsellesi mielivaltaisesti. Voisiko jotakin ikävää tapahtua, jos rikot sääntöä vastaan? P: Olisin laiska. T: Vaikka rikot sääntöä vain joskus? P. Siitä voi tulla tapa. T: Kyllä, jos et tee mitään hyödyllistä koskaan. Mutta saatko siitä hyvän olon, kun touhuat kaiken päivää, vaikka olet kuolemanväsynyt? P: Ei, itse asiassa tulen vain masentuneeksi, kun olen hyvin väsynyt. T: Joten säännöstä on haittaa varsin usein? Olisiko siitä hyötyä, jos sääntö olisi joustavampi? P: Mitä tarkoitat? T: No, jos antaisit itsellesi enemmän aikaa rentoutua, vaikkapa lukemiseen, musiikin kuunteluun tai TV:n katseluun, olisiko se mukavaa? Sinulla olisi parempi olo, ja nauttisit työstäsi enemmän? P: Ehkäpä. T: Joten olemmeko samaa mieltä siitä, että rentoutuminenkin on hyödyllistä? Ehkä olet määritellyt hyödyllisen liian kapeasti? Pyykinpesu, silittäminen, siivoaminen ja ruuanlaitto on hyödyllistä; mutta rentoutuminen on myös hyödyllistä. Ehkä tämän asian ei tarvitse olla mustavalkoinen joko teet työtä

12 koko ajan tai sitten et ollenkaan. Ehkä voit tehdä molempia ja nauttia olostasi enemmän. Mitä ajattelet itse? P: En ole koskaan ajatellut sitä tuolta kantilta. Ehkä olet oikeassa. Minä haluan yrittää. T: OK, mutta se saattaa olla vaikeaa. Olet toiminut omana orjapiiskurinasi kauan aikaa. Tulee olemaan vaikeaa luopua siitä. Voimme suunnitella sinulle yhdessä uuden aikataulun, jota voit toteuttaa, kun pääset kotiin. Nyt haluaisin käsitellä osastolla olevaa toimintaa. Huomaan lomakkeesta, jota täytit, että aamut ovat vielä aika vaikeita sinulle ja että sinun on vaikeaa keksiä tekemistä. Suunnittelimme seuraavan päivän hänelle. Anne heräsi vielä varsin aikaisin, 04:n tienoilla, joten hän tunsi itsensä vetämättömäksi, itkuiseksi ja väsyneeksi aamuisin. Hän istui aamutakissaan lounaaseen asti. Hänelle tuli usein vieraita iltapäivisin ja iltaisin hän katseli TV:tä, pelasi jotakin peliä tai kokosi palapeliä. Tehtäviä. Jos hän heräisi aikaisin, hän voisi mennä puhumaan yökölle (hänellä oli vielä painajaisia). Aamiaisen jälkeen hänen tuli pukeutua, kävellä sairaala-alueella ja mennä käymään sairaalan kanttiiniin, jos joku muu osastolta oli menossa sinne. Sairaalan merkinnät tältä ajalta kertovat päivittäisistä mielialamuutoksista ja että aika ajoin potilas uskoo, että hänet tullaan ahdistamaan nurkkaan tai että häntä ollaan viemässä vankilaan. Jos hänen tilassaan ei tapahtuisi muutoksia viikonloppuun mennessä, fysikaaliset hoitomuodot astuisivat kuvaan. Neljäs istunto Annen tila oli kohentunut. Hän nautti kävelyistä sairaalan alueella ja muiden potilaiden seurasta. Istunnon aikana käsittelimme hänen taipumustaan miettiä, mitä muut hänestä ajattelivat työssä ja seurakunnassa. Keskeiset kysymykset olivat: Oliko todennäköistä, että kaikki pitäisivät hänestä näissä kahdessa suuressa instituutiossa? Pitikö hän kaikista ihmisistä? Jos hän ei erityisemmin välittänyt X:stä, pitäisikö X:n olla masentunut? Oliko ihmisiä, jotka pitivät hänestä? Miten oli hänen ystäviensä laita? Miten pitkään ystävyyssuhteet olivat

13 jatkuneet? Jos hän kerran oli niin epämiellyttävä ja huono ihmisenä, miten oli mahdollista, että nämä ystävyydet olivat jatkuneet niinkin kauan? Mitkä olivat keskeiset syyt mennä työhön tai seurakuntaan? Oliko se sitä, että hän halusi rakkautta ja arvostusta? Kyselyn tarkoituksena oli saada hänet näkemään nämä tilanteet eri näkökulmista ja myös lievittää niihin liittyviä kipeitä tunteita. Olisi ollut hyödytöntä yrittää saavuttaa sama päämäärä didaktisella tavalla: ensinnäkin, terapeutti ei olisi kyennyt arvelemaan, mitä hän ajatteli ja olisi tämän takia tehnyt epäolennaisia kommentteja; toiseksi potilas olisi saattanut kokea suoran neuvomisen epäsuorana kritiikkinä; ja kolmanneksi potilas ei olisi saanut harjoitusta omien johtopäätösten teossa ja olisi menettänyt tärkeän oppimiskokemuksen. Tehtävä. Päämääränä oli vahvistaa edellisen keskustelun johtopäätökset. Potilaan tuli kirjoittaa kahteen sarakkeeseen kaikki syyt: 1. Miksi on tärkeää, jos joku ajattelee pahasti minusta 2. Miksi se ei ole tärkeää Viides istunto Kotitehtävän läpikäyminen. Kaikki argumentit käytiin läpi. Annen johtopäätös oli: Minusta tuntuu, että jos teen parhaani ja omatuntoni on puhdas, sillä ei ole niin suurta väliä, mitä muut ajattelevat. Hän oli myös rajannut ongelmat siten, että ihmisten kielteisillä mielipiteillä oli merkitystä, jos he ovat esimiesasemassa minuun nähden. Keskityimme tämän jälkeen näihin ihmisiin. Olivatko nämä ihmiset hänen mielestään aina oikeassa? Kykenikö hän muistamaan tilanteita, joissa nämä olivat toimineet väärin tai tehneet vääriä johtopäätöksiä? Jos nämä ihmiset kritisoivat häntä, mitä hän voi tehdä asialle? Voisiko keskustelusta olla hyötyä, auttaisiko se tarkentamaan ongelmia, jotta Anne näkisi. mistä he olivat eri mieltä, ja oliko hänen syytä muuttaa tapaansa ajatella jotakin tiettyä asiaa? Tehtävä. Jatkaa toiminnan suunnittelua ja arviointia hallinnan ja miellyttävyyden suhteen.

14 Kuudes istunto Keskityimme hänen ajatukseensa olen alempiarvoinen, en osaa tehdä asioita, koska hän oli huolissaan siitä, mitä tapahtuisi, kun hän lähtee sairaalasta. Hän oli vielä joskus epäluuloinen osastolla, mutta ei enää miettinyt, mitä hänestä ajateltaisiin osastolla tai seurakunnassa. Osaston merkinnöistä ilmenee hänen sanoneen: Antaa heidän puhua ja tehdä mitä he haluavat. Hän oli onnistunut menemään kirkkoon edellisenä sunnuntaina ja oli tyytyväinen siitä, ettei ollutkaan itkenyt ja että kaikki oli mennyt hyvin. Induktiivisen kyselyn päämääränä oli tuoda tarkasteluun omia voimavaroja: mitä hyvää hän näki itsessään, missä hän ajatteli olevansa hyvä, ja oliko olemassa asioita, joita hänen mielestään tulisi tehdä, mutta joihin hän ei pystyisi? Anne kirjoitti ylös, mitä hän omasta mielestään osasi: puutarhan-hoito, ruoanlaitto, leipominen, puhui kahta vierasta kieltä, tuli hyvin toimeen lasten kanssa, piti runoudesta ja musiikista jne. Puutteita olivat: hän ei osannut soittaa yhtään soitinta, ei osannut lukea nuotteja, hän ei pitänyt esiintymisestä, pikakirjoituksesta, ei osannut ajaa autoa, hän ei ollut kovin hyvä kirjanpidossa eikä matikassa, hän ei osannut uida eikä maalata. Listan jälkeen oli ilmeistä, että annella oli enemmän voimavaroja kuin puutteita. T: Miten tärkeää on, ettet osaa lukea nuotteja, maalata ja uida jne.? P: Olisi mukavaa, jos osaisin tehdä nuo asiat. T: Kyllä, mutta tekeekö se sinut alempiarvoiseksi, kun et osaa? P: Jotkut ihmiset voivat olla sitä mieltä. T: Tunnetko ihmisiä, jotka eivät osaa sellaista, mitä sinä osaat tehdä? P: Montakin. T: Ajatteletko, että he ovat alempiarvoisia? P: Eipä tietenkään. T: Ajattelevatko muut, että he ovat alempiarvoisia? P: Enpä usko.

15 T: Onko todennäköistä, että muut ihmiset eivät pidä sinua alempiarvoisena, vaikka et osaakaan tehdä joitakin asioita? P: Voi olla. T: Ehkä se olet sinä, joka arvioit itsesi sillä tavalla. Ehkä odotat, että sinun tulee olla hyvä kaikessa. Onko tässä yksi pitäisi lisää? P: Kyllä, olen perfektionisti. Odotan täydellisyyttä ja asetan ihmisiä jalustalle. Sitten taas petyn. T: Aivan oikein, luulen, että tämä on keskeinen ongelma nämä korkeat odotukset. Me voimme puhua tästä lisää myöhemmin. Sillä aikaa voimme rekisteröidä ajatuksia, joita sinulla on ollut, varsinkin aamuisin, kun heräät aikaisin ja jotka saavat sinut itkuiseksi, huonovointiseksi ja ahdistuneeksi. Esimerkkejä DTR-lomakkeesta (Dysfunctional Thought Record) Tilanne Tunne Automaattiajatus Herään ja mietin miten Lattea En pysty suoriutumaan yleensä olen nauttinut (100 %) jouluvalmisteluista jouluvalmisteluista (90 %) Heräsin ja ajattelin Epävarma Mikä sotku siellä tilannetta työssä (50 %) odottaakaan minua? (70 %) Lomakkeen oikealle puolelle tulee vielä kaksi saraketta, joihin merkitään rationaaliset vastaukset ja niiden jälkeinen tunne. Ensimmäisen automaattiajatuksen rationaalinen vastaus oli: Olen onnistunut kirjoittamaan kirjeen viime viikolla. Minulla on vielä 100 korttia kirjoitettavana. Soitan isälleni ja pyydän häntä tuomaan kortteja tänne ja katson, miten se menee. Yritän pidättäytyä itseäni koskevasta kokonaisarvioinnista, kunnes olen tehnyt joitakin yrityksiä (50 %). Tätä vastausta seurannut tunne oli: toiveikas (20 %) ja alakuloinen (30 %).

16 Toisen automaattiajatuksen rationaalinen vastaus oli: Tuijotan kristallipalloon nyt. Ehkä siitä ei tulekaan sotkua. jos työtilanne on järjestäytymättömämpi kuin viimeksi, se on myös esimiehen vika. Voin vain tehdä työtäni niin hyvin kuin pystyn ja annan muiden ihmisten olla huolissaan omasta osuudestaan (100 %). Tätä vastausta seurannut tunne oli: ahdistunut (20 %). Oli ennenaikaista keskustella hänen perfektionismistaan tässä vaiheessa. Oli mielekkäämpää alkaa rekisteröidä ja kiistää automaattisia ajatuksia systemaattisella tavalla. Potilaan perfektionistinen asenne vaikutti olevan enemmän perustavaa laatua kuin aiemmin käsitelty minun pitäisi kaiken aikaa tehdä jotakin hyödyllistä. Jos liian aikaisessa vaiheessa käsitellään perususkomuksia, potilas tuntee itsensä uhatuksi ja epävarmaksi. Hoidon loppupuolella terapeuttinen side on vahvempi ja usein automaattiajatusten työstäminen on jo nakertanut perususkomusta, joka tuottaa ne. Seuraavaksi esittelin Annelle, miten hänen tulisi täyttää DTR-lomaketta. Näitä lomakkeita ei käytetty hoidon alussa, koska tehtävät olivat silloin enemmän behavioraalisia ja olivat tiukasti sidoksissa siihen, mitä olimme käsitelleet istuntojen aikana. Tässä vaiheessa Anne kuitenkin ymmärsi KT:n periaatteet varsin hyvin. Hänen mielialansa oli myönteisempi, vaikka se edelleen vaihteli. Hänen unensa oli vielä huono aamuisin ja lääkitystä jatkettiin. Tehtävät: Aamuisin ajatuslomakkeiden täyttöä ja muuta toimintaa, joka veisi huomion pois pahasta olosta (lukeminen ja yökön kanssa juttelu). Istunnot 7 26 Nämä istunnot olivat päivittäisiä, paitsi viikonloppuisin, kun potilas oli lomalla kotonaan. Erityiset behavioraaliset tehtävät luotiin näitä viikonloppuja varten. Varsin paljon aikaa käytettiin DTR-lomakkeisiin, joita Anne täytti. Aluksi rationaaliset vastaukset täytettiin istunnossa ja myöhemmin Anne muokkasi itse automaattiajatuksiaan.

17 Anne oli alkanut oppia kiistämisen taidon ja hän kykeni löytämään rationaalisia vastauksia, jotka sitten aiheuttivat hänelle paremman olon. Hän luki kirjaa nimeltään Feeling Good ja nautti siitä niin paljon, että luki joitakin kohtia yhä uudelleen. Ongelmia tuottavat asenteet. Näitä on ollut vaikea tuottaa Annen tapauksessa, koska hän itse alkoi kerätä niitä kysymyksillä kuten mihin asenteeseen tuo viittaa. Me kehitimme myös eräänlaisen pelin, jossa alleviivasimme ja toistimme sanoja, joita hän käytti usein. Näitä olivat epäoikeudenmukainen, pitäisi, täynnä potentiaalia, normeja jne. Hän oli itse maininnut sanan perfektionistinen. Me kävimme läpi teemat, joita oli käsitelty istuntojen aikana ja jotka liittyivät hyväksytyksi tulemiseen, suoriutumiseen jne. Kun kysyin, mitä yhteistä työ- ja seurakuntatilanteilla oli, hän vastasi, aseman menettäminen. T: Kyllä, meidän keskustelumme viittaa siihen. Muistatko niitä sanoja, joita käytit paljon. Epäoikeudenmukainen oli yksi niistä ja muut olivat: pitäisi, taso, tai normi jne. Kuulostaa siltä kuin sinulla olisi sääntö: Jos toimin täydellä teholla, minusta pidetään ja minut palkitaan. Jos en toimi näin, en ole minkään arvoinen ja ihmiset tulevat kohtelemaan minua epäoikeudenmukaisesti. Kuulostaako tämä tutulta? P: Kyllä, se on se ongelma. Se johtuu myös siitä, että laitan ihmisiä jalustalle. Ikään kuin he eivät voisi tehdä mitään väärää. Ja kun he sitten tekevät, olen kamalan pettynyt. T: Tuntuuko sinusta silloin siltä, että he pettävät sinua henkilökohtaisesti? Että sinä otat sen liian henkilökohtaisesti? P: Kyllä, tunnen itseni epävarmaksi. Tuntuu kuin en voisi luottaa kehenkään. T: Sinä ajattelet, että heidän ei pitäisi tulla alas jalustalta? (potilas nauraa) T: Ovatko he pyytäneet, että panisit heidät jalustalle? P: Ei. Aika typerää, eikö vaan? T: Se ei ole typerää, mutta siitä ei ole myöskään hyötyä sinulle. On ikään kuin petaisit itsellesi pettymyksiä. Se liittyy näihin korkeisiin odotuksiin ja normeihin, eikö niin? P: Kyllä. Mutta mitä voin tehdä asialle? Olen liian vanha muuttumaan.

18 T: Onko näin? Oletko muuttanut joitakin ajatustapojasi viime aikoina? Sama koskee asenteita. Muistatko, kun pohdimme, miten voisit antaa itsellesi enemmän aikaa rentoutua ilman syyllisyyttä? P: Kyllä, se onnistuu paljon paremmin nykyään. Suunnittelen päiväni paremmin, eikä se tunnu niin pahalta. T: Eikö se merkitse, että muutos on mahdollinen? Kerroit lukeneesi kappaleen kirjasta Feeling Good, jossa käsitellään perfektionismia; oliko siitä apua? P; Kyllä. T: Ehkä voisit tehdä seuraavaan istuntoon harjoituksen, jonka avulla työstät asennettasi jos toimin täydellä teholla, minusta pidetään ja minut palkitaan. Jos en, en ole minkään arvoinen ja ihmiset tulevat olemaan epäoikeudenmukaisia. Tehtävä. Mitkä ovat tällaisen asenteen edut ja haitat? Myöhemmin käsiteltiin myös tämän uskomuksen epäjohdonmukaisuutta: miten toimia täydellä teholla? Mistä tietää, että toimii täydellä teholla? Onko muita tapoja tulla hyväksytyksi? Onko eri ihmisillä erilaisia kriteereitä tulla hyväksytyksi tai hylätyksi? Oikeudenmukaisuus on toivottavaa, mutta onko järkevää odottaa sitä jatkuvasti? Voivatko ihmiset tehdä jotakin epäoikeudenmukaista huomaamattaan, koska he käyttävät eri kriteereitä? Tulos. Potilas uloskirjoitettiin kahdeksan viikon hoidon jälkeen, johon sisältyi 26 KT-istuntoa. Hänellä oli vielä ajoittaisia masennuskohtauksia ja hän heräsi silloin tällöin varhain. Hän jatkoi jälkipoliklinikkakäyntejä aluksi kahdesti viikossa, sittemmin kerran viikossa 15 viikon ajan. Uudeksi ongelmaksi nousi kysymys varhaiseläkkeestä: jatkaako vielä kaksi vuotta työssä vai? Tämän asian tiimoilta käsiteltiin molempien vaihtoehtojen edut ja haitat sekä kuvitteluharjoituksella sitä, millaista hänen elämänsä tulisi olemaan, jos hän jatkaisi työssä käymistä tai siirtyisi eläkkeelle. Teimme myös sarjan rooliharjoituksia assertiivisen käyttäytymisen (puolensa pitämisen) lisäämiseksi, jotta hän selviäisi paremmin työnantajan haastatteluista.

19 Varhaiseläke osoittautui paremmaksi vaihtoehdoksi, Anne lisäsi vapaa-ajan toimistojaan ja hän nautti asioista, joihin hänellä ei ollut aikaa aiemmin. Hänen tilassaan ei tapahtunut muutoksia kielteiseen suuntaan kolmen vuoden seuranta-aikana.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne.

Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne. BECK Depression Inventory (BDI) Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne. 1: 0. En ole surullinen. 1. Olen surullinen. 2.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2 TERVEYS 2011 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET Seuraavassa Teiltä tiedustellaan mm. allergiaoireita sekä tuki- ja lii kuntaelinten oireita. Lopuksi Teitä pyydetään

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Merja Pihlajasaari, kehittäjäterveydenhoitaja, työnohjaaja Markku Mäkinen, kehittäjäsairaanhoitaja, työnohjaaja Lapset ja perheet Kaste-hanke

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

SINUN UNELMASI SINUN MIKSI

SINUN UNELMASI SINUN MIKSI SINUN UNELMASI SINUN MIKSI Sinun miksi on kaiken perusta unelmillesi. Olemme kaikki itsenäisiä bisnesnaisia. Jos tiedämme unelmamme, tunnemme varmasti kaikki välillä olevamme jumissa. Sinun miksi tai elämäsi

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Derby Forum -kysely TAUSTAMUUTTUJAT. Ikäsi. 20-24 -vuotias. 25-29 -vuotias. 30-34 -vuotias. 35-39 -vuotias. 40-44 -vuotias.

Derby Forum -kysely TAUSTAMUUTTUJAT. Ikäsi. 20-24 -vuotias. 25-29 -vuotias. 30-34 -vuotias. 35-39 -vuotias. 40-44 -vuotias. Derby Forum -kysely Onnittelut meille, sillä juuri Sinut on valittu kehittämään Lions toimintaa piirissämme. Etenemme kahdessa vaiheessa. Aluksi toivomme Sinun vastaavan tähän kyselyyn. Täyttämällä tämän

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot