TALOUSSUUNNITELMA Hallitus Valtuusto x.xx.2015

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA Hallitus Valtuusto x.xx.2015

2 TALOUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ LÄHTÖKOHDAT JA LAADINTAPERUSTEET Väestötiedot 1 Elinkeinorakenne ja työllisyys 3 Talouden näkymät 4 Verotulot 4 Valtionosuudet 5 Henkilöstö 5 Kuntakonserni 6 KOKONAISTALOUDEN NÄKÖKULMA 8 Tuloslaskelma 8 Tuloslaskelman analysointi 9 Rahoituslaskelma 11 Rahoituslaskelman analysointi 11 Suunnitelmavuodet 12 KÄYTTÖTALOUS 14 Toiminnan tuottavuuden kehittämisen sitovat tavoitteet talousarviossa 16 Hallintopalvelut 21 Perusturvapalvelut 24 Sivistyspalvelut 38 Tekniset palvelut 50 INVESTOINTIOSA Investoinnit 57 KAAVOITUSOHJELMA 2016, liite 1

3 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 VÄESTÖTIEDOT Väkiluku ja ikärakenne Väkiluku oli henkeä (Väestörekisterikeskus). Syyskuun 2014 lopussa väkiluku oli Väkiluvun muutos oli 0,4 %. Väestönkasvu lähivuosina on ollut noin 0,5 %:n luokkaa. Kunnan väkiluku on ollut korkeimmillaan 1960-luvun alkupuolella, hieman yli henkeä luvulla väkiluku putosi noin yhdeksään tuhanteen henkeen. väkiluku Väkiluvun muutos kuukausittain kuukausi 1

4 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Ikärakenne yhteensä Väestörakenne muuttuu vanhuspainotteiseksi nopeassa tahdissa Väestönmuutos Syntyneet Kuolleet Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Maahanmuutto Maastamuutto Yhteensä Ikärakenteen muuttuessa kuolleisuus ylittää syntyvyyden määrän. Tulomuutto olisi pystyttävä pitämään lähtömuuttoa suurempana. Väestön jakautuminen alueittain Alue Kyröskoski Kirkonkylä Läntinen Itäinen Tuntematon Syksyllä 2014 valmistui Hämeenkyrön demografinen kilpailukykyanalyysi (Timo Aro), jonka tulokset on syytä ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa. 2

5 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 ELINKEINORAKENNE JA TYÖLLISYYS Elinkeinorakenne muut 2,1 % maatalous 8,9 % teollisuus 27,8 % palvelut 61,2 % Lähde: Tilastokeskus 2012 Työttömyysprosentti syysk syysk syysk Hämeenkyrössä 11,1 % 12.1 % 13,4 % Pirkanmaalla 12,9 % 13,9 % 14,7 % Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy toteuttaa käytännössä Hämeenkyrön kunnan laatimaa elinkeinostrategiaa. Kaavoituksen, liikenne- ja energiainvestointien sekä aktiivisen markkinoinnin avulla tavoitellaan teollisuus- ja palvelutyöpaikkoja sekä vahventuvaa verotulopohjaa. 3

6 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Vuoden 2015 talousarvion toteutuminen Vuoden 2015 talousarvio oli alijäämäinen 0,8 milj. euroa. Vuosikate oli 2 milj. euroa. Vuoden aikana on tehty talousarviomuutoksia 6 kappaletta. Muutoksista osa on määrärahojen käyttötarkoitusten muutoksia. Menoja lisääviä muutoksia on euron edestä. Vuoden 2015 tulosennuste on miinuksella 2 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarvion valmistelu Talousarvion valmistelua ohjaa kuntastrategia. Siinä määritellään talouteen liittyvä tahtotila ja strateginen päämäärä. Talouteen liittyvä tahtotila: hallitusti kasvava ja taloudellisesti kehittyvä kotikunta. Strateginen päämäärä: taloudellisesti vahva ja peruspalveluja tuottava kunta. Talous pidetään tasapainossa. Strategiassa mainitaan myös kuinka kunnan keskeinen taloudellinen haaste suunnitelmakaudelle on käyttömenojen kasvun hillitseminen. Tulopohjaa pyritään vahvistamaan tasaisella muuttovoitolla, jonka odotetaan tuovan elinvoimaisuutta myös elinkeinoelämään. Strategian mukaan investoinnit pidetään maltillisina ja investointien kohdentamisessa ennakoidaan tulevaisuuden kasvavan väestön tarpeet sekä investointeja kohdennetaan käyttömenoja säästäviin kohteisiin. Menot sopeutetaan tuloihin ja lainanotto perustetaan tarkkaan harkintaan. Hallitus antoi ohjeet talousarvion valmisteluun kesäkuussa. Ohjeeksi annettiin toimintakatteen pysyminen vuoden 2014 tilinpäätöksen tasolla ja toimielimittäin annettiin kehysluvut. Lautakuntien esitykset ylittivät kehyksen 2 milj. eurolla. Esitysten perusteella tehty tuloslaskelmaversio oli alijäämäinen nelisen milj. euroa. Vuosikate oli euroa. Valmistelua jatkettiin ja talousarvioesitys on nyt alijäämäisen tuloksen osalta hallituksen asettaman kehyksen suuruinen. Tässä taloussuunnitelmassa on mukana kaavoitusohjelma ja kaavojen ajantasaisuuden arviointi. Ne ovat talousarviokirjan lopussa. VEROTULOT Verotulot on arvioitu kuntaliiton verotulojen ennustekehikon perusteella euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Yhteensä Verotulojen muutos TA TA 2016 (talousarvion luvut) euroa % Kunnallisvero ,2 Kiinteistövero 45 2,0 Yhteisövero ,8 Yhteensä ,4 Vuoden 2015 verotulot jäävät ennusteen mukaan alle talousarvion. Ennuste on saman suuruinen kuin vuoden 2016 arvioitu verotuotto. 4

7 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Tuloveroprosentit Veroprosenttia on laskelmassa nostettu vuodelle 2017 yhdellä prosenttiyksiköllä ,00 % % % Kiinteistöveroprosentit suunnitelmavuosina Esityksessä kiinteistöveroprosentit ovat samat kaikkina suunnitelmavuosina. Vuodesta 2017 alkaen voimaantulevaa veroprosenttien vaihteluvälin muutosta ei ole otettu huomioon. Yleinen (vaihteluväli 0,6 1,35) 0,95 % Vakituinen asunto (0,32 0,75) 0,55 % Muut asunnot (enintään 0,6 % -yksikköä korkeampi kuin vakituisen asunnon prosentti) 1,15 % Voimala (enintään 2,85 %) 2,85 % Rakentamattomat tontit 3,00 % Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero 0,00 % VALTIONOSUUDET Valtinosuudet vuodelle 2016 on arvioitu Kuntaliiton tietojen perusteella. Suunnitelmavuosien valtionosuudet on arvioitu kokonaistasolla. Valtionosuusuudistus on otettu huomioon 1,5 milj. euron vähennyksenä 5 vuoden siirtymäajalla euroa TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Peruspalvelujen valtionosuus Verotulojen tasaus Valtionosuudet yhteensä HENKILÖSTÖ Kunnan palkkamenojen kehitys euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 Palkat ja palkkiot Muut henkilöstömenot Henkilöstökulut yhteensä Talousarviossa palkankorotuksiin on varattu 0,5 % elokuun 2015 tasosta. Henkilöstösivukuluihin on varattu 23 % palkkamenoista. Palkkamäärärahat on varattu vakinaisessa palvelussuhteessa oleville viranhaltijoille ja työntekijöille sekä määräaikaisessa palvelussuhteessa oleville siten kuin heitä on suunniteltu tarvittavan. Lokakuun 2014 lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa oli 569 (edellisenä vuonna 573) viranhaltijaa ja työntekijää, joista 58 oli osa-aikaisia. Tämä vastaa noin 550 henkilötyövuotta. Määräaikaisia palvelussuhteita oli noin 199 (180) ja henkilötyövuosien määrä on 120. Lokakuussa 2012 palvelussuhteiden määrä oli suurimmillaan, yhteensä 811 palvelussuhdetta. 5

8 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Henkilötyövuosien määrää vähennetään työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle tai irtisanoutuessa kunnan palveluksesta. Eläkkeelle siirtyy arviolta 20 työntekijää, irtisanoutuvia on alle 10. Tehtävän vapautuessa ennen ulkopuolista rekrytointia etsitään keinot, miten työt saadaan hoidetuksi ilman uuden työntekijän palkkaamista. Työvuorosuunnittelua ja työaikajärjestelmien käyttöä kehitetään niin, että henkilökunnan määrä vastaa tarvetta ja joustaa yllättävien poissaolojen sattuessa. Palkattomia virka- ja työvapaita suositaan silloin kun tilalle ei tarvitse palkata sijaista (ostetut palkkavapaat). KUNTAKONSERNI Kuntakonserni 2016 muodostuu seuraavista tytäryhteisöistä ja osakkuusyhteisöstä Hämeenkyrön kunnan tytäryhteisöt ja omistusosuus: Hämeenkyrön Asunnonhankinta Oy 100 % Kiinteistö Oy Hämeenkyrön Jokimetsä 65,5 % Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy 100 % Kiinteistö Oy Hämeenkyrön Teollisuustalo Oy 100 % Hämeenkyrön Jäähalli Oy 52 % Hämeenkyrön Vesi Oy 50 % Hämeenkyrön Vanhustentalosäätiö 89,79 % Yhtiöiden toiminta - Hämeenkyrön Asunnonhankinta Oy ja Kiinteistö Oy Hämeenkyrö Jokimetsä ovat vuokrataloyhtiöitä, Hämeenkyrön Asunnonhankinta Oy:llä on myös asuntoja erityisryhmille - Hämeenkyrön Yrityspalvelut hoitaa kunnan yrityspalvelu- ja matkailuasiat sekä yleismarkkinoinnin - Kiinteistö Oy Hämeenkyrön Teollisuustalo ylläpitää Puronsuun alueella olevaa kiinteistöä, josta kunta on vuokrannut osan tiloista ulkopuolisille toimijoille ja osassa kiinteistöä ylläpitää palvelutoimintaa. Kiinteistössä on Työpaja, työkeskus ja kierrätyskeskus. - Hämeenkyrön Jäähalli Oy ylläpitää jäähallia Kyröskoskella. - Hämeenkyrön Vesi Oy on Sastamalan kaupungin kanssa yhteinen yhtiö, joka toimittaa vettä Sastamalaan. Yhtiöllä on vedenpumppaamo Ulvaanharjulla. - Hämeenkyrön Vanhustentalosäätiö omistaa Kotorinteen kiinteistöt ja veteraanitalon, asunnot on vuokrattu kunnalle. 6

9 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Tavoitteet konserniyhteisöille Kuntalain 14:ssä säädetään valtuuston tehtäväksi omistajaohjauksesta ja konserniohjeesta päättäminen. Vuonna 2010 valmistuneessa konserniohjeessa määritellään konsernivalvonnan menettelyt. Yleistavoite kaikille konserniin kuuluville yhteisöille on yhteisön pysyminen taloudellisesti sellaisessa kunnossa, että se voi varautua tulevaisuuteen tulorahoituksellaan huolehtien maksu- ja rahoitusvalmiudestaan kestävällä tavalla. Tavoitteena on myös, että konserniyhteisöt huolehtivat soveltuvin osin kilpailun toimivuudesta toimialallaan. Konserniyhtiölle asetetaan vuodelle 2016 seuraavat yhteiset tehtävät - Riskikartoituksen toteuttaminen toiminnan ja omaisuuden osalta tarkennettuna, sama tavoite oli jo vuonna 2015, mutta vastaukset eivät olleet riittävän kattavia - Oman toiminnan tavoitteiden asettaminen kuntaomistajan asettamien yhteisten tavoitteiden mukaisesti, raportointi ja seuranta näistä kunnan ohjeiden mukaisesti Yksityiskohtaiset tavoitteet eräille konserniyhtiöille Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy - Innolinkin yrityskartoituksen osoittaman laadukkuuden ylläpitäminen - perustettujen / lopetettujen yritysten suhde kehittyy positiivisesti - vapaana oleviin toimitiloihin saadaan toimintaa ja yritystonttien myynti edistyy - asukashankinnan edistäminen kuntamarkkinoinnin keinoin Hämeenkyrön Asunnonhankinta Oy - ylläpitää kysyntää vastaavaa vuokra-asuntokantaa ja varautua suunnitelmalliseen uustuotantoon Ki Oy Hämeenkyrön Jokimetsä - ylläpitää asuntojen korkea täyttöaste - ylläpitää asuntokannan kunto sellaisena, että ne ovat haluttuja vuokra-asuntoja Hämeenkyrön Jäähalli - päästä kestävään taloudelliseen kehitykseen hallin vetovoimaa kehittämällä Hämeenkyrön Vesi - vahvistaa kunnan vesihuollon taloudellisuutta, toimivuutta ja riskienhallintaa Hämeenkyrön Vanhustentalosäätiö - tukee osaltaan erityisryhmien asumispalveluiden tuottamista Kiinteistö Oy Hämeenkyrön Teollisuustalo - säilyttää taloudellisesti kestävä tilanne - vastata vuokralaisen toimitilatarpeisiin 7

10 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 KOKONAISTALOUDEN NÄKÖKULMA Talousarvion rakenne Kunnan talousarviosta ja -suunnitelmasta määrätään Kuntalain 110 :ssä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttaa kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan ja konsernit toiminnan ja talouden tavoitteet. TULOSLASKELMA Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taseeseen kertynyt alijäämä on katettava enintään neljän vuoden kuluessa- Talousarvion käyttötalousosassa määrärahat myönnetään vastuualueittain. Niille hyväksytään myös toiminnalliset tavoitteet. Tuloslaskelman keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaisen toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelmapoistot. Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Investointiosassa käsitellään poistosuunnitelman piiriin kuuluvat eli ns. aktivoitavat hankintamenot. Rahoitussuunnitelmalla osoitetaan, miten kunnan menot rahoitetaan euroa TP 2013 TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön TA 2015 alkuperäinen TA 2015 muutettu /arvio TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli/alijäämä

11 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 TULOSLASKELMAN 2016 ANALYSOINTI Tuloslaskelma osoittaa sen, riittääkö tulorahoitus palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin rahoitusmenoihin ja poistoihin. Vakaan taloudenhoidon perusta on se, että toiminnan menot sopeutetaan tuloihin. Kunnan talous on tasapainossa jos - vuosikate on positiivinen sekä vähintään poistojen suuruinen ja - sillä ei ole taseessa alijäämää eikä sitä kerry suunnitelmavuosinakaan - velkamäärä on kohtuullinen ja pystytään hoitamaan tulorahoituksella. Hämeenkyrön taloussuunnitelma ( ) ei ole tasapainossa talousarviovuonna - vuosikate on positiivinen - aiemmilta vuosilta kertyneet ylijäämät käytetään alijäämien kattamiseen - velan määrä kasvaa nopeaa vauhtia välttämättömien investointien takia, Toimintakatetta ei ole kasvatettu. Tämä vaatii isoja rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia ja uuden palveluverkon täysimääräistä hyödyntämistä..sote-ratkaisun toteutusta ei ole ennakoitu mukaan laskelmiin. Toimintakate, ulkoiset menot ja tulot Talousarvio 2015 luku sisältää vuoden aikana tehdyt talousarviomuutokset euroa TP 2014 TA 2015 alkup. TA 2015 muutettu TA 2016 TP14-TA16 muutos TA15-TA16 muutos e % e % Myyntituotot , ,6 Maksutuotot , ,1 Muut toimintatuotot ,0 54 3,5 Valmistus omaan käyttöön ,8-6 -4,4 TOIMINTATUOTOT , ,1 Palkat ja palkkiot , ,5 Henkilösivukulut - Eläkekulut , ,8 - Muut hlösivukulut ,4-1 0,1 - Henkilöstökorvaukset , ,3 Palvelujen ostot , ,6 Ostot tilikauden aikana , ,5 Varastojen lisäys ja väh , ,0 Avustukset , ,3 Muut toimintakulut , ,8 TOIMINTAKULUT , ,1 TOIMINTAKATE , ,1 Toimintakate Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, se kertoo paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnan tuloslaskelmassa aina alijäämäinen. Toimintakatteen muutos vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon on euroa ( +1,6 %). Talousarvioon muutosten jälkeen muutos on euroa, -0,1 %. Tilinpäätökseen 2014 kasvua on +2,2 milj. euroa, 4,1 %. Toimintakatteessa ei ole kasvunvaraa

12 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Korkotulot ja -menot Rahoitustuottoja ovat korkotuotot antolainoista, kuntayhtymien peruspääomista ja kunnan maksuliikennetileiltä. Korkokuluja ovat lainojen korot ja viivästyskorot. Korkotuottoja arvioidaan olevan euroa. Korkokuluihin arvioidaan euroa. Ne ovat vieraan pääoman korkoja. Kunnalla on vuoden 2015 lopussa lähes 40 milj. euroa lainaa. Lainamäärän arvioidaan kasvavan vuonna 2016 yli 50 milj. euroon. Suunnitelmavuosina lainamäärä kääntyy nykyisen laskelman mukaan laskuun. Riskinä ovat investoinnit, joiden suunnittelu on vasta alkanut eikä toteutusta ole suunniteltu. Korkokulut on arvioitu maltillisesti. Merkittävä kunnan toiminnan riski on korkotason nouseminen. Rahoitustulot ja menot Rahoitustuloja ovat kuntayhtymien peruspääomien korot, osinkotulot ja sijoitusten myyntivoitot. Rahoitustulojen arvioidaan pysyvän ennallaan eurossa. Rahoitusmenoja ovat sijoitusomaisuuden myyntitappiot ja omaisuudenhoidon menot. Rahoitusmenoja on arvioitu euroa. Vuosikate e TP 2014 TA 2015 alkup. TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS Vuosikate eli kunnan rahoitustulos ilmoittaa sen riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Jos vuosikate on poistojen suuruinen, kunnan talous on tuloslaskelman valossa tasapainossa. Vuosikate 2016 on 2 milj. euroa. Se ei ole kuitenkaan läheskään poistojen suuruinen. Tämä taso ei vielä riitä talouden tasapainoon lyhyellä eikä pitkällä tähtäimellä. Suunnitelmassa olevalla vuosikatetasolla investoinnit rahoitetaan lainarahalla eikä lainamäärää pystytä lyhentämään merkittävästi. Poistot Poistoero Poistot ovat kunnan omaisuuden jaksotettuja vuosikuluja. Vuoden 2016 poistoiksi on arvioitu 4,6 milj. euroa. Tulevina vuosina poistomäärä suurenee, sillä investointimäärä on kasvanut. Lisäksi kertapoistoina tulevat romutettavat rakennukset. Vuoden 2016 poistoista euroa on romutuspoistoja. Poistoero tuloslaskelmaan tulee siitä, että investointi on rahoitettu varauksella. Tilikauden tulos Tilikauden tulos kertoo tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotuksen. Positiivinen tulos lisää kunnan vapaata pääomaa ja negatiivinen tulos syö sitä. Positiivisesta tuloksesta on mahdollisuus tehdä varauksia euroa Tilikauden tulos Alijäämän kattamisvelvoite Kuntalain 110 :ään sisältyy alijäämän kattamisvelvollisuus eli taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Kunnan on taloussuunnitelman yhteydessä päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan. 10

13 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Vuoden 2014 lopussa edellisiltä tilikausilta kertynyttä ylijäämää oli 2,7 milj. euroa. Vuoden 2015 tilinpäätöksen tavoitteena on ollut nollatulos, joten se ei kuluttaisi kertynyttä ylijäämää. Tähän ei kuitenkaan päästä. Kertynyt ylijäämä kuluu suunnitelmakauden aikana. Suunnitelmakausina kertyy alijäämää. Talousarvion käyttötalousosassa on palvelualueitten kohdalla kerrottu suunnitelmakauden toimenpiteet, joilla alijäämäinen kehitys pysäytetään. Vuosikatetta on vahvistettava vuosina 2016 ja 2017 tapahtuvilla rakennemuutoksilla. RAHOITUSLASKELMA euroa Toiminnan rahavirta TP 2013 TP 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Antolainauksen muutos Antolainasaamisten lisäys 250 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisen lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant. varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN ANALYSOINTI Rahoituslaskelman avulla tarkastellaan tilikauden toiminnan rahoitusta. Rahoituslaskelmassa esitetään tulorahoituksen ja investointien määrät sekä rahoitustoiminnan muutosten määrä. Näiden summa osoittaa kassavarojen muutoksen tilikaudella. 11

14 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Varsinainen toiminta ja investoinnit Vuosikate tulee tuloslaskelmasta ja investointien määrä talousarvion investointiosasta. Investointimenot ovat 16 milj. euroa. Rahoitusosuudet investointeihin ovat jälkirahoitteisia valtionosuustuloja. Rahoitustoiminta Antolainoja ovat kunnan muille yhteisöille antamat lainat. Lainansaaja maksaa lainasta korkoa ja lyhentää lainaa lyhennyssuunnitelman mukaisesti. Lainakannan muutokset ovat kunnan vieraan pääoman muutoksia, eli kunnan itse ottamia lainoja. Lainoja lyhennetään ja uutta lainaa otetaan samaan aikaan. Kunta on hoitanut rahoituksen pitkäaikaisilla lainoilla ja kuntatodistusohjelmalla. Suunnitelmavuosina otettava lainamäärä merkitään rahoituslaskelmaan valmiiksi. Velan määrän kehitys vuoden lopussa lainamäärä yhteensä milj. euroa lainamäärä asukas/euroa Vanhoja lainoja lyhennetään lainaohjelmien mukaisesti. Lainamäärä on noussut yli tämän hetkisen lainamäärän keskiarvon, joka oli vuonna euroa/asukas. Investointiohjelmaan merkittyjen kohteiden osalta on vielä suunnitelmien valmistuttua tehtävä lopullinen käynnistymispäätös siitä voidaanko toteutukseen lähteä vai onko hanketta lykättävä taloustilanteen vuoksi. Hämeenkyröllä on useiden välttämättömien investointien vuoksi edessä lainamäärän kasvu, joka ylittää kuntien keskimääräisen tason. Vuoden 2017 jälkeen on toteutettava investointien minimointi useaksi vuodeksi. Investointihuippua voidaan alentaa seuraavilla mahdollisilla tavoilla: - osa investoinneista rahoitetaan leasing-rahoituksella (käyttömenoissa) - investoinnin rahoittaa kuntakonserniin kuuluva oy Velkamäärän on käännyttävä laskuun suunnitelmakauden jälkeen. Investoinnit on käytettävä täysimääräisesti käyttötaloutta tervehdyttävällä tavalla. SUUNNITELMAVUODET Toimintakatteen kasvu on pysäytettävä kehittämistoiminnan vision ja strategian avulla. Keinoja on kuvattu kunkin palvelualueen käyttötalousosan alussa. Sote ratkaisun merkitystä kunnalle ei ole sisällytetty taloussuunnitelmaan. UHAT SUUNNITELMAVUOSINA Verotulot Koko maassa kunnallisverojen tuotto vähenee taloudellisen tilanteen ja verovähennysten takia. Kunta voi vaikuttaa verotulojen määrään tulo- ja kiinteistöveroprosenteilla. Hämeenkyrössä kunnan verotulot asukasta kohti olivat euroa/asukas. Koko maassa kunnan verotulot/ asukas olivat euroa ja Pirkanmaalla euroa/asukas. 12

15 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Kiinteistöverojen prosenttirajoihin tulee muutoksia suunnitelmavuosille. Niitä ei ole ennakoitu laskelmiin. Valtionosuudet Valtionosuuksien arviointiin liittyy epävarmuustekijöitä. Valtionosuuksien osana maksettava verotulojen tasaus on merkittävä tuloerä. Kunta ei voi vaikuttaa valtionosuuksien määrään. Valtionosuusuudistukseen on varauduttu 1,5 milj. euron vähennyksenä (5 v.). Toimintakate Suunnitelmassa toimintakate ei voi kasvaa suunnitelmavuosina. Toimintakatteen pysyminen suunnitelmavuosien arvion suuruisena edellyttää tiukkoja kehittämistoimia ja rakenteellisten muutosten tuomia kustannusten vähentymisiä. Tulevina vuosina hallitus asettaa edelleen talousarvioiden laadinnalle tiukat raamit, jotta toimintakate saadaan pidettyä suunnitelman mukaisena. Toiminnan uudelleenarviointi ja sopeuttaminen on välttämätöntä. Tilikauden tulos Tilikauden tulos on negatiivinen. Nollatuloskaan ei olisi riittävä, vaan tuloksen pitäisi olla muutama miljoona euroa ylijäämäinen, jotta taloudellinen tilanne olisi vakaa tulevina vuosina. Investoinnit Investointimenoja on kasautunut suunnitelmakauden alkuvuosille paljon. Peruspalvelujen vaatimat ja palveluverkkorakennetta tervehdyttävät/keskittävät investoinnit on kuitenkin pakko toteuttaa. Vain näin voidaan käyttötalousmenojen kasvu saada hallintaan. Investointiohjelmaan suunnitelmavuosille sisältyy kohteita, joissa on suunnittelumääräraha, mutta ei vielä ole arvioitu toteuttamismäärärahaa. Niiden toteutuminen on epävarmaa. Lainamäärä Suunnitelmakautena kunnan lainamäärä kasvaa. Koron nousun riski on hallittu koronvaihtosopimusten avulla. Lainasalkusta pidetään suojattuna suurin osa. Suunnitelmavuosien toteutumisen edellytys Suunnitelman toteutuminen edellyttää menojen tiukkaa kurissapitoa, mikä on aikaansaatava rakennemuutoksia tekemällä, tuottavuutta kehittämällä ja henkilöstömenoja karsimalla. Lainamäärä ei saa kasvaa liian suureksi. Elinkeinopolitiikan päätavoitteena on verotulopohjan vahvistaminen. Investointien määrä suunnitelmavuosina on suuri ja ne rahoitetaan lainalla. Investoinneista ei kuitenkaan pitäisi karsia, sillä investointiohjelman isojen rakennushankkeiden toteuttamisohjelma on keskeinen tuotannon tehostamisen ja kustannusten hallinnan ohjelma. Vain toteuttamalla rakenteelliset muutokset, voidaan käyttötalouden kasvuvauhti saada maltilliseksi. Eri rahoitusvaihtoehdot ja korkosuojausmahdollisuudet on otettava tarkemman suunnittelun kohteeksi. 13

16 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 KÄYTTÖTALOUS Taloussuunnitelman rakenne HALLINTO- PALVELUT Kunnanhallitus Toimielimet ja johto Hallinnon tukipalve- lut Yhteistoiminta PERUSTURVA- PALVELUT Perusturva-lautakunta Hallinto- ja toimisto- palvelut Terveyspalvelut Avohoito Suun terveydenhuolto Vuodeosastot Erikoissairaanhoito Sosiaalipalvelut Sosiaalityö ja perhe- palvelut Sosiaalipsykiatrinen työ Kehitysvamma- palvelut Kotihoito Asumispalvelut Työpaja SIVISTYS- PALVELUT Sivistys- lautakunta Hallinto- ja toimisto- palvelut Esi- ja perusopetus Lukiokoulutus Elämänlaatupalvelut Varhaiskasvatus TEKNISET PALVELUT Tekninen lautakunta Hallinto- ja toimisto- palvelut Kiinteistötoimi Siivous- ja ruokapal- velut Kunnallistekniikka Vesihuoltolaitos Ympäristölautakunta Ympäristöpalvelut Maankäyttö ja kaavoitus Ympäristö- terveydenhuolto Käyttötalousosa sitovuus Käyttötalousosan sitovuus valtuustolle on palvelualuekohtaiset nettomenot. Lautakunnat jakavat määrärahat käyttösuunnitelmissa vastuualueille. Lautakunnat saavat myös päättää vuoden aikana vastuualuekohtaisista määrärahamuutoksista. Talousarvion seuranta Valtuustolle esitetään neljännesvuosittain talouden ja toiminnan raportti. Kunnanhallitukselle kootaan taloustaulukot kuukausittain. Palvelualueittain seurannan pitää olla jatkuvaa ja poikkeamiin pitää reagoida välittömästi. Talousarviossa on yksiköittäin tilivelvolliset vastuuhenkilöt, jotka vastaavat seurannasta oman yksikkönsä osalta. Valtuuston päätöksen mukaisesti tilivelvollisia ovat palvelujohtajat ja palvelupäälliköt. Palvelualueittaisesta seurannasta vastaavat palvelujohtajat. Toimintakertomuksessa raportoidaan koko vuoden toteutuminen. 14

17 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Talousarvion käyttötalousosan yhdistelmä palvelualueittain euroa TP 2014 HALLINTOPALVELUT TA 2015 muutettu TA 2016 Menot Tulot Netto PERUSTURVAPALVELUT Menot Tulot Netto SIVISTYSPALVELUT Menot Tulot Netto TEKNISET PALVELUT Menot Tulot Netto HÄMEENKYRÖN VESIHUOLTOLAITOS Menot Tulot Nettotulo YHTEENSÄ Menot Tulot Netto Muutosprosentit TP 2014 TA 2016 TA 2015 alkup. TA 2016 TA 2015 muut. TA 2016 Netto Netto Netto Yhteensä 4,1 1,6-0,1 Hyvinvointi Terveydenhuoltolaki edellyttää, että kerran valtuustokaudessa kunnanvaltuustolle valmistellaan laaja hyvinvointikertomus. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä raportoidaan valtuustolle vuosittain. Vuosittaiset terveyttä ja hyvinvointia edistävät toimenpiteet ja painopistealueet valtuusto päättää talous- ja toimintasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. 15

18 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Hämeenkyrön kunnan johtoryhmä ja hyvinvointiryhmä ovat valmistelleet kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi ne vuosittaisen (2016) hyvinvointikertomuksen toimenpiteet ja painopistealueet, joilla kuntalaisen terveyttä ja hyvinvointia tuetaan vuoden 2016 aikana. Vuoden 2016 hyvinvoinnin pääteema on liikkuva Hämeenkyrö. Painopisteinä ja kehittämiskohteina on kasvun mahdollistaminen, palvelutuotannon perustuminen palveluverkkopäätökseen ja toimivan ennalta ehkäisevän palvelun ylläpitäminen. Toimenpiteet, resurssit ja arviointimittarit esitetään hyvinvointikertomuksessa. Toiminnan tuottavuuden kehittämisen sitovat tavoitteet talousarviossa Talousarvioehdotuksen laadinta Kunnan toiminnan tuottavuuden henkilöstölähtöinen kehittäminen sai aikaan jo tilinpäätöksessä 2013 käyttötalousmenojen pysähtymisen vain 0,5 %:iin. Vuoden 2012 alijäämäinen vuosikate nousi 1,9 m positiiviseksi ja talousarvion toteutuma oli 96 %. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä vuosikate vahvistui jo 3,6 miljoonaan euroon ja tulos saatiin euroa ylijäämäiseksi. Vuosikate siis vahvistui 4 m vuodesta Talousarvion toteutuma jäi nytkin alle 100 % ja ulkoiset toimintamenot eivät kasvaneet edellisestä vuodesta. Toimintakate pysyi samalla tasolla kuin vuosina 2012 ja Jos toimintakatteen kasvu olisi jatkunut vaikkapa vain 3 % tasolla vuosina , toimintakate olisi nyt noin 3 miljoonaa euroa 2015 toteutuvaa tasoa kalliimpi. Kolmen vuoden aikana henkilöstön kokonaismäärä on alentunut ja sairauslomapäivät vähentyneet. Taloudellisuutta on onnistuttu selvästi kehittämään. Vuonna 2015 emme tule pysymään nollakasvussa, vaan ennen kaikkea ulkoiset tekijät tulevat nostamaan toimintakatetta.. Nyt pitää toisen kerran saada aikaan kustannusten nousun pysäyttäminen. Vuoden 2016 talousarvion laadintaan hallitus asetti talousseminaarin käsittelyn perusteella laadintaraamin, jonka pohjana oli vuoden 2014 tilinpäätös ja kuluvan vuoden toteutumistiedot tarkennettuna arvioilla verotulojen ja valtionosuuksien kehityksestä sekä kokonaistalouden näkymistä. Kehys sisälsi tuloslaskelman sekä ulkoiset tulot ja menot palvelualueittain. Kehyksessä sitovana tasona oli palvelualueittaiset nettomenot. Palvelualueiden esitykset ylittivät kuitenkin talousarvioraamin 2 miljoonalla eurolla, tuloksen jäädessä 4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Toimintakatteen nousu olisi tällä tasolla 3,7 %. Tältä pohjalta talousarvioehdotusta ei ollut mahdollista laatia. Lokakuun talousarviovalmistelu ei tuottanut sellaisia ratkaisuja, joilla toimintakate olisi saatu raamin tasolle eli selvästi 2015 toteutumassa olevan tasoa pienemmäksi. Hallitukselle talousarviotilannetta ja valmistelua selostettiin syyskuun lopusta alkaen. Kunnanjohtajan talousarvioehdotus perustuu kehys 2:een, joka on toimintakatteeltaan vuodelta 2015 todennäköisesti toteutuva taso. Se on e suurempi kuin hallituksen päättämä kehys, mutta vaatii 1,4 miljoonan euron karsinnat talousarvioehdotuksista. Perusturva joutuu karsimaan ja sivistyspalvelualue euroa päästäkseen tasoon, joka on vuoden 2015 toteutumataso. Lokakuun viimeisinä viikkoina saatiin aikaan joitakin perusteluja niistä vaikutuksista, joita määrärahojen supistaminen tulee aiheuttamaan. Hallitus edellytti myös, että toiminnallisia muutoksia valmistellaan, toimintaa tehostetaan ja vaihtoehdot tuodaan päätöksentekoon. Talousarviokirjan valmisteluaikataulun vuoksi näitä viimevaiheen toiminnallisten muutosten vaihtoehtoja ei voida esitellä palvelualueiden käyttötalousosissa, vaan ne ovat palvelualueiden talousarvioehdotusten (raamit ylittävien) mukaisia. Palvelualueiden käyttötalousosan alussa on vain lyhyt kuvaus mahdollisista muutoksista, joita tullaan tarvitsemaan hyväksyttävän talousarvion määrärahatasoon pääsemiseksi. Talousarvion käyttötalousosa hyväksytään valtuustotasolla sitovana toimielimittäin eli vain neljä nettotasolla sitovaa lukua sekä niistä muodostuva toimintakate. Lautakunnat hyväksyvät käyttösuunnitelmat näiden lukujen puitteissa. Tässä talousarvioehdotuksessa nämä luvut määräytyvät käytettävissä olevien tulojen perusteella, ei esitettyjen tarpeiden perusteella. Se tulee merkitsemään toiminnallisten muutosten välttämättömyyttä. Tärkeintä ei ole se paljonko talousarvio antaa lisämäärärahaa, vaan se, miten tehokkaasti 55 miljoonan euron kokonaisuus käytetään. 16

19 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Palvelualueiden tulee talousarviokäsittelyn aikana kuvata erillisillä asiakirjoilla hallitukselle ja valtuustolle niitä muutoksia, joita talousarvion osoittamat niukat määrärahat tulevat toiminnalta edellyttämään. Kun talousarvio on lopullisella tasollaan hyväksytty, lautakunnat käynnistävät käyttösuunnitelmien laadinnan ja tarvittavien muutosten lopullisen valmistelun. Talousarvioehdotuksessa palvelualueiden toiminnan suunnittelua sitoo vuoden 2016 määrärahojen lisäksi myös tuloslaskelman toimintakate vuosille 2017 ja Toimintakatteen supistuva taso osoittaa, että toiminnan tuottavuuden lisääminen on välttämätöntä myös tulevina vuosina palveluverkkorakenteen lopullisesti valmistuessa. Tuottavuuslisäyksen aikaansaaminen ja toteuttaminen henkilöstökehittämisen avulla Hyvät kokemukset henkilöstön osallistamisesta toiminnan muutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen vuosilta 2013 ja 2014 osoittavat, että sitä on hyödynnettävä nyt entistäkin tehokkaammin. Vuoden 2015 talousarviossa annettiin palvelualueille valtuuston sitovana tavoitteena 1 % tuottavuuden lisääminen, jonka vaikutus oli euroa. Vastaava tehostamistavoite koski myös työmarkkinatukikustannuksia. Vuoden 2016 talousarviossa toiminnan tuottavuuden tehostaminen ja kehittäminen asetetaan kaikkia palvelualueita ja kaikkia toiminnan tasoja koskevaksi sitovaksi velvoitteeksi, jonka avulla vuodelle 2016 hyväksyttävä talousarvio on toteutettava. Keittämiseen panostetaan erityisesti seuraavilla toimilla: - Kuntamaiseman kaikkien toimintojen kustannusanalyysillä ja toimenpide-ehdotuksilla - Palveluiden tuotekehittäjäkoulutuksella (30+25 henkilöä) - Saskyn kanssa järjestettävällä Lean-koulutuksella. Kehittämistoiminnan suuntaamiseksi valtuusto hyväksyy seuraavan kehittämisen vision ja strategian: Henkilöstöä osallistava kehittäminen Hämeenkyrössä Hämeenkyrön kunta on aikaansaanut aktiivisen henkilöstölähtöisen kehittäjän maineen, koska on pystynyt osoittamaan hyviä tuloksia vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätöksissä. Vakiinnutamme toimintatapamme ja tehostamme sitä edelleen valtuuston hyväksymällä kehittämisen visiolla ja strategialla. Visio osoittaa yhteisen tavoitteemme ja merkityksen työllemme. VISIO Hämeenkyrön kunta toimii osaavien ihmisten menestyvänä yhteisönä. Teemme ihmisten asumisen ja elämisen kehityksen mahdolliseksi Hämeenkyrössä Paikkakunnan voimavarat kehittyvät yhteisellä toiminnallamme. 17

20 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Kehittämisen visio merkitsee seuraavaa: Kasvatamme ja uudistamme osaamistamme sekä toimintamme taloudellisuutta ja vaikuttavuutta Tuemme asiakkaan etenemistä kohti hänen omaa tavoitettaan Hämeenkyrön elinvoima, tulopohja ja siten myös oman toimintamme resurssit synnytetään itse 18

21 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Visio asettaa päämäärän, joka saavutetaan tämän kehittämisstrategian mukaisilla keinoilla ja toimintaperiaatteilla. Yhteinen ymmärrys nykytilanteesta - Kehittämisemme on jo tunnettua ja näkyvää - Palveluverkkorakenteen uudistaminen on jo toteutumassa - Kuntamaisema antaa yhteisen tietopohjan kehittämistarpeille Osaaminen kasvaa kehittämiseksi - Liideri -ohjelman tulokset lähtökohtana - Palveluiden tuotekehittäjien erikoisammattitutkinnot Kunteko esimerkit ja verkostot - Avoin ja oppiva toimintakulttuuri - Osaamisen kasvattamisen arvostus Taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta - Uuden palveluverkon tehokkuus- ja vaikuttavuushyöty - Lean toimintamallilla lisäarvoa toimintaan - Rohkeus uudelleenarvioida ja muuttaa toimintaa - Ideoista kokeiluiksi - ketterä kehittäminen 19

22 HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Kehittämistavoitteet vuodelle 2016 Hämeenkyrön kunnan henkilöstö tekee Pirkanmaan kehittyvintä kuntatyötä, joka osoitetaan hyvillä käyttöasteilla, henkilöstön hyvinvoinnilla, alhaisella menokasvulla ja vahvistuvalla taloudella. Palvelualueet asettavat käyttösuunnitelmissaan kehittämisen visiota toteuttavat, tarkemmat kehittämistavoitteensa ja -kohteensa vuosille SEURANTA Kuntamaisema Oy:n kustannustasoanalyysi kunnan kaikista toiminnoista osoittaa lähtökohtatilanteen ja palvelualueiden tehostamistarpeet. Ne toteuttaa suunnitelmallisen koulutuksen ja valmennuksen avulla ensisijaisesti oma henkilökunta. Lautakunnat päättävät käyttösuunnitelmien hyväksymisten yhteydessä palvelualueiden muutoskohteista. Hallituksen valitsema edustus ja lautakuntien puheenjohtajat muodostavat kehittämisen ohjausryhmän joka seuraa ja ohjaa tehostamisen valmistelua ja toteutumista. Toukokuussa arvioidaan talousarvion toteutumatilanne ja ennuste, joka saatetaan valtuuston käsiteltäväksi. Oleellinen osa arviota on toiminnan muutosten toteutumatilanne. Samalla arvioidaan vuoden 2017 talousarvion laadintakehyksen suuruutta sekä veroprosentin tarvetta. 20

23 HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallintopalvelut Taloussuunnitelma 2016 HALLINTOPALVELUT Palvelujohtaja: Toimielimet: talousjohtaja Tiina Paloranta valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta ja vaaliviranomaiset HALLINTOPALVELUT YHTEENSÄ euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 Menot Tulot Netto Muutokset Hallintopalvelujen palvelualueelle on siirretty työsuojeluvaltuutettujen ja luottamusmiesten tähän tehtävään kuuluvat palkanosuudet. Samoin työkokeiluun siirrettävien työntekijöiden palkat maksetaan henkilöstöpalveluista. Toiminnan kehittämistä jatketaan ottamalla käyttöön uusia ohjelmia ja uudistamalla jo käytössä olevia. Uutena koko kuntaa koskevana ohjelmistona otetaan käyttöön asianhallintajärjestelmä. Nettisivut uusitaan vuoden aikana ja intranet otetaan käyttöön. Taloushallinto-ohjelman raportointia uudistetaan. Maksuliikenneohjelmaa siirrytään käyttämään pilvipalveluna. Hallintopalveluissa on Eco-Art Hämeenkyrö hanke, jonka tarkoituksena on vahvistaa Hämeenkyrön vetovoimaisuuttaa kehittämällä kunnan taide- ja luontopääomia sekä kulttuurimatkailullisista että paikallisia osallistavista lähtökohdista. Hankkeen tärkein suunnittelukohde on valmistuva Hämeenkyrön monitoimikeskus, johon suunnitellaan kansainvälisen tason visuaalinen taideteos. Tavoite on julkistaa teos hankkeen päätösjuhlassa elokuussa Hankkeen rahoitus on Joutsenten Reitin kautta. Keinot päästä palvelualueen talousarvioon 2016 mietitään käyttösuunnitelman yhteydessä. TOIMIELIMET JA JOHTO Talousjohtaja Tiina Paloranta euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 Menot Tulot Netto Vastuualueella on määrärahat valtuustolle, hallitukselle, tarkastuslautakunnalle, kunnanjohtajalle ja talousjohtajalle. Vastuualueelle kuuluu myös maksuosuus Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:lle. HENKILÖSTÖ Kunnanjohtaja ja talousjohtaja 21

24 HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallintopalvelut Taloussuunnitelma 2016 Määrärahavarauksia: - 7 valtuuston kokousta - 22 hallituksen kokousta euroa yritys-, matkailu- ja yleismarkkinoinnin palvelujen ostoon Tavoitteet Mittarit Tavoitetaso Hämeenkyrö pysyy elinvoimaisena ja houkuttelevana velkaantuminen ja menojen kasvu hallinnassa talouden tasapaino, ei kerrytetä alijäämää Hämeenkyrön kunta on houkutteleva ja haluttu työpaikka kehittämishankkeet etenevät, henkilöstö osallistuu aktiivisesti työyhteisön kehittämiseen kehittäminen jatkuu ja aikaansaa tuottavuuden parantumista HALLINNON TUKIPALVELUT talousjohtaja Tiina Paloranta euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 Menot Tulot Netto Hallinnon tukipalvelujen vastuualueella on neljä osavastuualuetta - Ict-palvelut kunnan perustietotekniikan hoidon järjestäminen - Henkilöstöpalvelut palkanlaskenta, henkilöstökertomuksen kokoaminen - Kirjanpito laskujen kierrätys, maksuliikenne, kirjanpito, tilinpäätös ja konsernitilinpäätös - Hallintopalvelut hallituksen ja valtuuston kokouksiin liittyvät käytännön järjestelyt, arkistotoimi, viestiliikenne Hallintojohtajan vakanssi on täyttämättä. Vuoden aikana selvitetään viran muuttaminen hallintopäällikön viraksi ja kunnan toimistohenkilökunnan keskittäminen hallinnon tukipalveluihin. HENKILÖSTÖ Kirjanpitopäällikkö, hallintopäällikkö, taloussuunnittelija, arkistosihteeri, hallintopalvelusihteeri, kirjanpitäjä, ict-päällikkö, ict-tukihenkilö, henkilöstöpäällikkö, 3 palkkasihteeriä, maksuliikennesihteeri, 1,5 palvelusihteeriä, varaus työllistämistuella palkatun henkilön palkkaamiseen osa-aikaisesti. Palkkavarauksissa mukana lisäksi määräraha työsuojeluvaltuutettujen palkkaan, pääluottamusmiesten palkat, velvoitetyöllistettyjen palkat, työkokeiluun siirrettävien henkilöiden palkat MÄÄRÄRAHAVARAUKSIA - it-palveluiden tulona euroa ( euroa) yksiköiden maksama korvaus perustietotekniikan hoidosta, hallintoverkossa 311 (300) työasemaa), yhden koneen sisäinen kustannus on euroa - perustietotekniikan ylläpitoon ( ), taloushallinnon ict-menoihin ( ), henkilöstöhallinnon ict-menoihin (30 000) - työterveyshuollon menot ( ) ja tulot (88 200) - nuorten kesätyötuki (13 500) - tyhy-toiminta (20 000) 22

25 HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallintopalvelut Taloussuunnitelma 2016 Tavoitteet Mittarit Tavoitetaso asianhallintajärjestelmän sujuva käyttöönotto käyttöönoton ja koulutusten onnistuminen ohjelma on käytössä ja toimii hyvin syksyllä hyvät uudet nettisivut yhteistyön onnistuminen koko modernit ja selkeät nettisivut kunnan nettisivujen teossa taloushallinnon ohjelmien uudistus YHTEISTOIMINTA talousjohtaja Tiina Paloranta euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 Menot Tulot Netto Vastuualueen määrärahoista maksetaan nämä kulut - Kuntaliitto euroa - Pirkanmaan liitto euroa - Tampereen aluepelastuslaitos euroa - Joutsenten Reitti euroa - Osuus Sastamalan koulutuskuntayhtymän kehittämisyksiköstä euroa - maaseutuelinkeinoviranomaistoiminta euroa - verotuskustannukset euroa - yleinen joukkoliikenne ja seutulippu euroa - Teosto ja Gramex euroa - löytöeläimet euroa 23

26 HÄMEENKYRÖN KUNTA Perusturvapalvelut Taloussuunnitelma 2016 PERUSTURVAPALVELUT Palvelujohtaja Lautakunta ylilääkäri Pekka Nokso-Koivisto perusturvalautakunta PERUSTURVALAUTAKUNTA euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 Menot Tulot Netto Perusturvapalvelut järjestävät väestön tarpeita vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut lainsäädännön vaatimuksia noudattaen, kuntalaisia kuunnellen ja hyvien ammattikäytäntöjen mukaisesti kunnan voimavarojen puitteissa. Ennaltaehkäisevä työ ja sen kehittäminen on keskeinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Väestön ikääntyminen ja toimeentulo-ongelmat aiheuttavat kustannusten nousua sosiaali- ja terveyspalveluissa. Erikoissairaanhoidon, vuodeosastojen ja tehostetun palveluasumisen kysynnän kasvua hallitaan avopalveluita kehittämällä. TOIMINTASUUNNITELMA SUUNNITELMAKAUSILLE JA MÄÄRÄRAHAMUUTOKSET Mahdolliset keinot päästä palvelualueen talousarvion 2016 kehykseen. Lopulliset määrärahavaraukset kohdennetaan käyttösuunnitelmassa: - Yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa tiivistetään erityisesti AVH-potilaiden akuutin hoidon jälkeisen vaiheen hoidon, sydänkeskusyhteistyön, lastenpsykiatrian ja monisairaiden potilaiden osalta ( euroa). - Tehostetun palveluasumisen ostoja vähennetään ( euroa). - Työmarkkinatuen kuntaosuuden maksun vähentäminen työllistämällä pitkäaikaistyöttömät (kuntaosuuden sakkomaksuista vähennetty euroa, henkilöstökustannuksiin lisätty määräaikaisen ohjaajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset euroa, yhteisvaikutus euroa). - Toimintatuloja lisätään ( euroa) Tavoitteet Mittarit Tavoitetaso Talouden tasapainottaminen Talouden seurantaraportit toteuma alle 100 % Palvelusetelin käyttöönotto Palvelut, joissa seteli on käytössä kaksi palvelua Henkilöstön ammattitaito vastaa asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin Lakisääteinen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy 100 % 24

27 HÄMEENKYRÖN KUNTA Perusturvapalvelut Taloussuunnitelma 2016 PERUSTURVAPALVELUIDEN HALLINTO HALLINTO- JA TOIMISTOPALVELUT talouspäällikkö Kirsi Sinisalo euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 Menot Tulot Netto Perusturvapalveluiden hallinto- ja toimistopalvelut toimii palvelualueen johdon tukena vastaten sen toiminnan ja talouden seurannasta ja raportoinnista, sisäisestä laskennasta sekä sille osoitetuista muista yleis-, talousja henkilöstöhallinnon tehtävistä. - Hallinto- ja toimistopalvelut - Perusturvalautakunta ja jaosto - Yhteispalvelupiste; Kela ja TE-palvelut - Avustukset yhteisöille HENKILÖSTÖ - Ylilääkäri (0,7 htv), sosiaalijohtaja, johtava hoitaja (0,3 htv), johtava sosiaalityöntekijä (0,2 htv), talouspäällikkö, toimistosihteeri (2 htv) MÄÄRÄRAHAVARAUKSET Terveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden hallinnot yhdistettiin vuoden 2015 alusta perusturvapalveluiden hallinnoksi. Samalla tarkennettiin hallinnon kustannuspaikan sisältöä aikaisemmasta. Keskusvarasto siirtyy avohoidon täydentäviin palveluihin. Toimintojen sisällön vuoksi aikaisempien vuosien luvut eivät ole vertailukelpoisia talousarvioon Tavoitteet Mittarit Tavoitetaso Kustannustietoisuuden lisääminen 1. Talouden raportointi 1. kuukausittain 2. Tuotannon raportointi 2. neljännesvuosittain 25

28 HÄMEENKYRÖN KUNTA Perusturvapalvelut Taloussuunnitelma 2016 TERVEYSPALVELUT ylilääkäri Pekka Nokso-Koivisto TERVEYSPALVELUT YHTEENSÄ euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 Menot Tulot Netto Terveys- ja sosiaalipalveluiden hallinnot yhdistyivät. Terveyspalveluiden hallinnon kulut sisältyvät TP2014, mutta ei TA2015 ja TA2016 lukuihin. Terveyspalveluita järjestetään kuntalaisille terveydenhuoltolain sekä muiden erikoislakien mukaisesti kunnan voimavarojen puitteissa. Avoterveydenhoito, vastaanottotoiminta sekä ehkäisevä terveydenhuolto jatkuu nykyisellä tasolla täyttäen väestön tarpeet sekä lain- ja asetusten määräykset. Talousarviovuoden kehittämiskohteina on raportoinnin kehittäminen terveyspalveluissa, joka lisää osaltaan toiminnan ohjausta. Lisäksi valmistellaan organisaatiota ottamaan vastaan SOTE-ratkaisun haasteet. AVOHOITO johtava hoitaja Tarja Soukko euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 Menot Tulot Netto Avohoidon vastuualueelle sisältyy - Terveydenhuolto - Sairaanhoito - Päihdesairaanhoito - Työterveyspalvelut - Röntgenpalvelut - Fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus - Välinehuolto - Laitoshuolto - Keskusvarasto Avohoidon painopistealueina on edistää kunnan väestön terveyttä ja hoitaa sairaat tuottaen omana toimintana riittävä määrä peruspalveluita ja tarvittaessa täydentää niitä ostopalveluilla. Avohoidon toiminta on keskittynyt pääterveysasemalle, jossa sijaitsee lääkäreiden vastaanotot, röntgen, neuvolat, fysioterapia ja työterveyshuolto. Kyröskosken terveysasemalla toimii äitiys- ja lastenneuvolavastaanotot sekä Kyröskosken koulun kouluterveydenhuolto. Muiden koulujen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimipisteet sijaitsevat Yhteiskoululla, Kirkonkylän koululla ja Ammatti-instituutti Iisakissa. Terveydenhuolto tuottaa sairauksia ehkäisevää ja terveyttä edistäviä palveluita eri-ikäisille ja eri elämäntilanteessa oleville kuntalaisille. Työmuotoina ovat yksilö- ja ryhmätapaamiset sekä kotikäynnit. Kehittämiskohteina on saneerattujen tilojen käyttöönotto, isyyslain muutoksista johtuva isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lisäksi äitiysneuvolan henkilökunta tekee yhteistyötä Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa ns. Viva hankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää nettipohjaisia palveluja äitiys/perheneuvolan asiakkaille. Uuden terveydenhoitajan toimen lisäyksen johdosta toimintoja voidaan vakiinnuttaa ja kehittää asetuksen vaatimalle tasolle. Sähköinen ajanvaraus otetaan käyttöön asiakaspalvelun parantamiseksi koulu- ja opiskeluterveydenhoidossa, jotta vastaanottoajat tulisi käytettyä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. 26

29 HÄMEENKYRÖN KUNTA Perusturvapalvelut Taloussuunnitelma 2016 Sairaanhoidon poliklinikan toimintaan kuuluu lääkäreiden ajanvaraus-, akuutti- ja päivystysvastaanotto toimenpiteineen. Poliklinikalla tehdään myös vatsan ja paksusuolen tähystyksiä sekä raskauden ajan UÄ-tutkimuksia. Sairaanhoitajat hoitavat sydämen- ja verenpaineen vuorokausirekisteröinnit ja uniapnea-tutkimukset sekä pallolaajennus-, ohitusleikkaus- ja sydäninfarktipotilaiden jatkohoito-ohjauksen. Inr-klinikalla hoidetaan Marevan asiakkaiden jatkohoito. Kehittämiskohteina on mm. asiakkaiden osallisuuden lisääminen. Paljon palvelua tarvitsevien potilaiden hoitopolku kartoitetaan edelleen uutta raportointityökalua hyödyntäen. Päivystyspotilaiden hoidontarpeen arviointi ja ohjaus toteutetaan sairaanhoitajan vastaanottoa kehittämällä. Tavoitteena on saada lisää vastaanottoaikoja omalääkäreille. Omalääkäreille tulee päivittäisiä akuuttiaikoja äkillisesti sairastuneille. HENKILÖSTÖ - Terveydenhuolto: Vastaava terveydenhoitaja, terveydenhoitaja (7 htv), terveyskeskuslääkäri (0,82 htv) terveyskeskusavustaja (0,25 htv), johtava hoitaja (0,1 htv) - Sairaanhoito: Ylilääkäri (0,16 htv), terveyskeskuslääkäri (4,95 htv), johtava hoitaja (0,15 htv), osastonhoitaja, sairaanhoitaja (7 htv), diabetes-, sydän-, haava- ja päihdehoitaja (3,9 htv), perushoitaja (1 htv), terveyskeskusavustaja (2 htv) ja atk-kanslisti - Työterveyshuolto: Terveydenhoitaja (2 htv), terveyskeskusavustaja (0,75 htv), työterveyslääkäri (0,68 htv), fysioterapeutti (0,3 htv) - Röntgen: Röntgenhoitaja (2 htv) - Välinehuolto: Välinehuoltaja - Fysioterapia: Fysioterapeutti (3,2 htv), kuntohoitaja MÄÄRÄRAHAVARAUKSET Yhden sairaanhoitajan lisäkoulutus rajoitetun reseptikirjoitusoikeuden saamiseksi (5 000 euroa). Keskusvarasto siirtyy täydentäviin palveluihin. Tavoitteet Mittarit Tavoitetaso Sähköinen potilasjärjestelmäkokonaisuus toimii moitteettomasti Omalääkäreille päivittäiset akuuttivastaanottoajat Sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto kouluterveydenhuollossa ja hammashuollossa Järjestelmän toimimattomuudesta johtuvat merkittävät toimintakatkot / manuaaliset potilaskirjaamisten määrät Ei merkittäviä toimintakatkoksia, joiden johdosta kirjaaminen / toiminta häiriintyy. Lukuarvo 0 2 vapaata aikaa/pv akuuttipotilaiden Toimintatilastot toteutuneista käynteihin ajoista Tehdyt sähköiset varaukset 100 % Laadukkaat palvelut Asiakastyytyväisyyskysely Palautteen keskiarvo yli 3 Tavoitteet; määrälliset Mittarit Tavoitetaso Terveydenhuoltokäynnit tilasto Sairaanhoito; lääkärikäynnit hoitajakäynnit tilasto Työterveyshuollon käynnit tilasto Fysioterapiakäynnit tilasto Röntgentutkimukset Röntgenkäynnit tilasto