Simo Kotoaro VIHREÄ LOGISTIIKKA JA SEN KEHITTÄMINEN FORSSAN SEUDULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Simo Kotoaro VIHREÄ LOGISTIIKKA JA SEN KEHITTÄMINEN FORSSAN SEUDULLA"

Transkriptio

1 Simo Kotoaro VIHREÄ LOGISTIIKKA JA SEN KEHITTÄMINEN FORSSAN SEUDULLA Raportti

2 SISÄLTÖ KUVALUETTELO JOHDANTO KESTÄVÄ KEHITYS JA VIHREÄ LOGISTIIKKA KESTÄVÄN KEHITYKSEN MITTAREITA MITEN JA MISSÄ ERI MENETELMIÄ VOIDAAN KÄYTTÄÄ? VIHREÄ LOGISTIIKKA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TERMEJÄ AINEVIRTA-ANALYYSI EKOJÄRKEVYYS EKOLOGINEN JALANJÄLKI EKOLOGINEN SELKÄREPPU EKORIITTÄVYYS EKOTASE JA LOGISTINEN EKOTASE EKOTEHOKKUUS ELINKAARIARVIOINTI ENERGIATEHOKKUUS HIILIJALANJÄLKI INDIKAATTORIT LUONNONVARATEHOKKUUS MATERIAALITEHOKKUUS MIPS VESIJALANJÄLKI MUITA INDIKAATTOREITA: SIPS, COPS JA DAIA ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEEN SOVELTUVIA TOIMENPITEITÄ LOGISTIIKASSA ENERGIATEHOKKUUSTOIMENPITEIDEN RYHMITTELY JA HIERARKIA RAAKA-AINEIDEN TUOTANTO JA HANKINTALOGISTIIKKA TUOTANTO JA TUOTESUUNNITTELU TUOTESUUNNITTELU TUOTANNON INTEGRAATIO TOIMITUSKETJUN OHJAUS LÄHTÖLOGISTIIKKA JAKELUJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KULJETUSMUODON VALINTA

3 3.5 PALUUKULJETUKSET MIPS TUOTTEEN MATERIAALIPANOS MI (Material Input) MI-KERTOIMET MI:N PIENENTÄMINEN PALVELUSUORITE S (SERVICE) S:N LISÄÄMINEN MIPS-MENETELMÄN KRITIIKKIÄ MIPS-TARKASTELU YRITYKSESSÄ MIPS LOGISTIIKASSA KEINOJA LIIKENTEEN MATERIAALI-INTENSITEETIN PIENENTÄMISEKSI INFRASTRUKTUURIN MATERIAALIPANOKSEEN (MI) LIITTYVIÄ KEINOJA JÄTERAAKA-AINEEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA LIIKENNEVÄYLIEN KAPASITEETIN PARANTAMINEN MUILLA KEINOIN KUIN RAKENTAMALLA LIIKENTEEN MATERIAALIPANOKSEEN (MI) LIITTYVIÄ KEINOJA POLTTOAINETTA SÄÄSTÄVIEN AUTOJEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN MUUT AJONEUVOIHIN KOHDISTUVAT INNOVAATIOT BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN LISÄÄMINEN AJONEUVOLIIKENTEESSÄ PALVELUSUORITTEESEEN (S) LIITTYVIÄ KEINOJA VALTION TUKI KANNATTAMATTOMALLE JOUKKOLIIKENTEELLE ORGANISOIDUT KIMPPAMATKAT, TAKSIT JA YHTEISAUTOJÄRJESTELMÄT TAVARANKULJETUSTEN LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN JÄRJESTELMÄTASON RATKAISUJA, JOTKA LIITTYVÄT USEISIIN MATERIAALI-INTENSITEETIN NÄKÖKOHTIIN YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN ETÄTYÖ AUTOTTOMAT ALUEET LÄHIPALVELUJEN SÄILYTTÄMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄHIRUOAN JA MUIDEN LÄHELLÄ TUOTETTUJEN TUOTTEIDEN SUOSIMINEN LIIKENNEMUODON KORVAAMINEN EKOTEHOKKAAMMILLA VAIHTOEHDOILLA ESIMERKKI: TNT:N KULJETUKSET SUOMESSA TURKU-RAUMA, 4,4 KG, PERILLÄ SEURAAVANA PÄIVÄNÄ KLO TUUSULA-NURMES, 80 KG, PERILLÄ SEURAAVANA PÄIVÄNÄ KLO ESIMERKKI: TNT:N KULJETUKSET ULKOMAILLE

4 6.7.1 JÄRVENPÄÄ-MANNHEIM, 0,1 KG, PERILLÄ SEURAAVAN TYÖPÄIVÄN AIKANA KOTKA-BREMEN 114 KG, PERILLÄ KOLMESSA PÄIVÄSSÄ VESIJALANJÄLKI ELINKAARIARVIOINNIN KESKEISET PIIRTEET ELINKAARIARVIOINNIN VAIHEET RAPORTOINTI JA KRIITTINEN ARVIOINTI YKSINKERTAINEN ELINKAARIESIMERKKI OLUEN TUOTANTO HIILIJALANJÄLKI HIILIJALANJÄLJEN LASKEMINEN SUORAT JA EPÄSUORAT PÄÄSTÖT TAPAUSESIMERKKI HIILIJALANJÄLJEN KÄYTÖSTÄ HIILIJALANJÄLJEN ETUJA JA PUUTTEITA EDUT PUUTTEET EKOTEHOKKUUS EKOTASE EKOLOGINEN JALANJÄLKI EKOLOGINEN SELKÄREPPU EKOLOGISEN SELKÄREPUN JA MIPS:N ERO PAPERIYHTIÖIDEN YMPÄRISTÖINDEKSI AINEVIRTA-ANALYYSI FORSSAN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN JA SUOMEN LOGISTIIKKA-STRATEGIAN VERTAILU SUOMEN TULEVAN LOGISTIIKKASTRATEGIAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN KEHITTÄMISALUEET VIHREIDEN KULJETUSKÄYTÄVIEN TUNNISTAMINEN JA KEHITTÄMINEN ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ PÄÄSTÖT ILMAAN MELU JA TÄRINÄ VIHREÄ LOGISTIIKKA JA FORSSAN SEUTU LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN LOGISTIIKKASTRATEGIAAN LIITE 2. ERILAISIA KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTOREITA LÄHTEET

5 KUVALUETTELO KUVA 1. TALOUDELLISEEN TEHOKKUUTEEN KUULUVAT NYKYÄÄN MONET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN LIITTYVÄT TEHOKKUUDET. (SIMO KOTOARO)... 7 KUVA 2. MITEN JA MISSÄ ERI MENETELMIÄ VOIDAAN KÄYTTÄÄ (ANTIKAINEN, 2010, 75)... 8 KUVA 3. LOGISTISTEN PÄÄTÖSTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET (HEIKKA YM, 2009, 22-23)... 9 KUVA 4. SUOMEN LUONNONVAROJEN KOKONAISKÄYTTÖ (SITRA, 2009, 16) KUVA 5. ESIMERKKI ERI TASOILLA TOTEUTETTUJEN TOIMENPITEIDEN KYTKEYTYMISESTÄ TOISIINSA. (KALLIONPÄÄ YM. 2010, 24) KUVA 6. HIERARKKISET PÄÄTÖKSENTEKOTASOT TOIMITUSKETJUN HALLINNASSA. (KALLIONPÄÄ YM. 2010, 25) KUVA 7. RAAKA-AINEIDEN TUOTANTOON JA HANKINTALOGISTIIKKAAN LIITTYVIÄ TOIMENPITEITÄ, JOTKA VAIKUTTAVAT LOGISTIIKAN ENERGIATEHOKKUUTEEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN. (KALLIONPÄÄ YM. 2010, 28) KUVA 8. TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA TUOTESUUNNITTELUUN LIITTYVIÄ TOIMENPITEITÄ, JOTKA VAIKUTTAVAT LOGISTIIKAN ENERGIATEHOKKUUTEEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN. (KALLIONPÄÄ YM. 2010, 31) KUVA 9. TUOTANNON LÄHTÖLOGISTIIKKAAN LIITTYVIÄ TOIMENPITEITÄ, JOTKA VAIKUTTAVAT LOGISTIIKAN ENERGIATEHOKKUUTEEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN. (KALLIONPÄÄ YM. 2010, 33-35) KUVA 10. PALUULOGISTIIKKAAN LIITTYVIÄ TOIMENPITEITÄ, JOTKA VAIKUTTAVAT LOGISTIIKAN ENERGIATEHOKKUUTEEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN. (KALLIONPÄÄ YM. 2010, 36) KUVA 11. ERÄITÄ MI-KERTOIMIA. (AUTIO & LETTENMEIER, 2002, 66-67) KUVA 12. MI-LASKENTALOMAKE A. (AUTIO & LETTENMEIER, 2002, 19-21) KUVA 13. MI-LASKENTALOMAKE B. (AUTIO & LETTENMEIER, 2002, 19-21) KUVA 14. HENKILÖLIIKENTEEN KESKIMÄÄRÄISET MIPS-LUVUT SUOMESSA (LÄHTEENOJA LETTENMEIER SAARI, 2006, 74) KUVA 15. RAIDELIIKENTEEN LUONNONVAROJEN KULUTUS (LÄHTEENOHJA LETTENMEIER SAARI, 2006, 49) KUVA 16. TAVARALIIKENTEEN KESKIMÄÄRÄISET MIPS-LUVUT SUOMESSA. (LÄHTEENOJA LETTENMEIER SAARI, 2006, 76) KUVA 17. HELSINKI-TALLINNA REITIN LUONNONVAROJEN KULUTUS HENKILÖÄ KOHDEN ERI MATKUSTUSTAVOILLA. (LÄHTEENOJA LETTENMEIER SAARI, 2006, 63) KUVA 18. TAVARALIIKENTEEN KESKIM. MIPS-LUVUT SUOMESTA ULKOMAILLE. (LÄHTEENOJA LETTENMEIER SAARI, 2006, 77) KUVA 19 KESKIMÄÄRÄINEN LUONNONVAROJEN KULUTUS TAVARALIIKENTEESSÄ. (LÄHTEENOJA LETTENMEIER SAARI, 2006, 46) KUVA 20. TURKU-RAUMA SEKÄ TUUSULA-NURMES LASKELMAT. LÄHTEENOJA LETTENMEIER SAARI, 2006, 110) KUVA 21. JÄRVENPÄÄ - MANNHEIM LASKELMAT. (LÄHTEENOJA LETTENMEIER SAARI, 2006, 111) KUVA 22. KOTKA - BREMEN LASKELMAT. (LÄHTEENOJA LETTENMEIER SAARI, 2006, 112) KUVA 23. VESIJALANJÄLKILASKENNAN PERIAATEKUVA KUVA 24. ERI TUOTTEIDEN VESIJALANJÄLKIÄ KUVA 25. ELINKAARIARVIOINNIN PÄÄPIIRTEET KUVA 26. MUIDEN ELINKAARIJOHTAMISTA TUKEVIEN MENETELMIEN SUHDE VARSINAISEEN ELINKAARIARVIOINTIIN (LCA) JA ERI YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN KUVA 27. OLUEN VALMISTUKSEN PROSESSI KUVA 28. ERITYYPPISTEN KASVIHUONEKAASUJEN GWP-LUKUJA SADAN VUODEN TARKASTELUJAKSOLLA. (NEVALAINEN, 2009, 12) KUVA 29. EKOTASEEN PERUSRAKENNE (PÖYHÖNEN, 2008, 5) KUVA 30. ERÄIDEN SUOMEN KAUPUNKIEN JA ALUEIDEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI KUVA 31. PAPERIYHTIÖIDEN YMPÄRISTÖINDEKSI KUVA 32. SELLUKUIDUN TUOTANNON VASTUULLISUUS KUVA 33. YHTIÖIDEN TOIMINNAN LÄPINÄKYVYYS KUVA 34. LOGISTIIKAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA ENERGIATEHOKKUUS (LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ: EHDOTUS SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAKSI V. 4.4., 2010, 33)

6 1. JOHDANTO Tähän raporttiin on kerätty vihreään logistiikkaan ja kestävään kehitykseen liittyvää termistöä ja teoriaa. Jo raportin paksuus kertoo sen tosiasian, että periaatteessa yksinkertainen ja maalaisjärjellä tajuttava asia (Ilmastomuutos, ekologisuus, ympäristön suojelu), jota voitaisiin hidastaa kohtalaisen yksinkertaisin päätöksin (luontoa säästävät toimenpiteet), on nykyaikaisessa yhteiskunnassa teorialtaan hyvinkin monimutkainen asia. Tätä seikkaa ei helpota yhtään se, että termeille ei ole yksiselitteisiä selityksiä, vaan samalle asioille oli lähteistä riippuen eri selityksiä. Aiheen standardisoiminen ja yhteisten pelisääntöjen sopiminen on vielä pahasti kesken. Raportin rakenne on seuraava: luvussa 2 on selitetty yleisesti kestävää kehitystä ja vihreää logistiikkaa. Luvusta 2.4 alkaa kestävän kehitysten termien lyhyt selitys. Termit on laitettu aakkosjärjestykseen. Useista termeistä löytyy vielä tarkempikin selvitys asiasta myöhemmin. Tämä on kerrottu lyhyen selityksen lopuksi, jos sellainen löytyy. Luku 2.4 on siis nopeaa silmäilyä varten tehty luku, mistä saa aiheesta riittävän yleiskäsityksen. Raportissa on selitetty MIPS-laskentaa tarkemmin, koska aiheesta on todella paljon tietoa ja ohjeita Internetissä ja myös kirjallisuudessa. Lukuun 14 on kerätty tietoa aivan uudesta WWF:n paperiyhtiöiden ympäristöindeksistä, mikä on hyvä esimerkki yhtiöiden ekoloogisuuden läpinäkyvyydestä. Tämän kaltaisia palveluja on muitakin, kuten esimerkiksi CO 2 -raportti. Luvussa 16 on vertailtu Forssan logistiikan kehityshankkeita valtakunnalliseen, joskin keskeneräiseen, logistiikkastrategiaan ja liitteessä 1 on esitetty taulukkomuodossa tämä asia. Lähteet-osio toimii hyvänä kestävän kehityksen kirjallisuusluettelona. 6

7 2. KESTÄVÄ KEHITYS JA VIHREÄ LOGISTIIKKA Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävää kehitystä käsiteltiin ensimmäisen kerran YK:n Brundtlandin komissiossa Komission työstä sai alkunsa prosessi, joka on edennyt vuorovaikutteisesti eteenpäin niin valtioissa, kunnissa kuin kansainvälisissä yhteyksissäkin. Kestävän kehityksen politiikka on kehittynyt ja muotoutunut vähitellen yhä kattavammaksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Suomi on menestynyt kansainvälisissä kestävän kehityksen vertailuissa erityisen hyvin. Myös useat Suomen kunnat ja kaupungit ovat edenneet vahvasti kestävän kehityksen edistämisessä. (http://www.ymparisto.fi/kestavakehitys) Kestävän kehityksen laajentumista haittaa mm. käsitteistön ja termien sekamelska. Eri termejä ymmärretään väärin ja esim. ekotehokkuutta käytetään suruttomasti erilaisissa yritysten tai yhteisöjen mainoskampanjoissa. TALOUDELLISEN TEHOKKUUDEN EKOTEKIJÖITÄ Taloudellinen tehokkuus Ekotehokkuus Luonnonvaratehokkuus Kuva 1. Taloudelliseen tehokkuuteen kuuluvat nykyään monet kestävään kehitykseen liittyvät tehokkuudet. (Simo Kotoaro) 7

8 2.1 KESTÄVÄN KEHITYKSEN MITTAREITA Kestävän kehityksen mittaaminen on hankalaa. Koska kestävä kehitys koostuu monista osatekijöistä, mikään mittari ei yksin pysty kuvaamaan sitä. Erilaisia mittareita kuitenkin tarvitaan suunnittelun pohjaksi ja vaihtoehtojen vertailuun. Niiden tarkoituksena on avustaa päätöksentekoa ja kuvata vaihtoehtojen etuja ja haittoja sekä perustella vaihtoehtojen paremmuus- tai edullisuusjärjestystä eri näkökulmista. Tavallisimpia mittareita ovat kestävän kehityksen indikaattorit, ekologinen jalanjälki, ekologinen selkäreppu, ja MIPS. (http://www.kestavakehitys.info/johdanto/mittareita/index.php) 2.2 MITEN JA MISSÄ ERI MENETELMIÄ VOIDAAN KÄYTTÄÄ? Kuva 2. Miten ja missä eri menetelmiä voidaan käyttää (Antikainen, 2010, 75) 8

9 2.3 VIHREÄ LOGISTIIKKA Vihreä logistiikka on uusi ilmaisu, joka on syntynyt kuvaamaan ympäristömyönteistä ajattelua logistiikkaalalla. Vihreällä logistiikalla tarkoitetaan yleisesti kuljetusketjun muuttamista mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaksi. Termiltä puuttuu virallinen ja tyhjentävä määritelmä, jonka takia sen alle voidaan kirjata monenlaisia ympäristöarvoihin viittaavia toimia. Alalla ei myöskään ole mitään varsinaisia standardeja sille, mikä on ympäristömyönteistä ja mikä ei. Kenttä on siis hyvin avoin erilaisille toimijoille ja heidän mahdollisesti synnyttämilleen mielikuville. (Laakso, 2009, 2) Tuotteen jakelu lisää lähes aina sen ympäristövaikutuksia. Lisäksi jakelukanavien kriteerit vaikuttavat epäsuorasti myös tuotekehitykseen ja voivat rajoittaa ympäristöystävällistä tuotekehitystä. (Heikka ym, 2009, 23) Ympäristöystävälliseen jakeluun kuuluu jakelukanavien tehokkuuden parantaminen: yrityksen tarvitsee selvittää tarkoin milloin asiakas tarvitsee tuotteen. Nopein toimitustapa on usein kalliimpi sekä haitallisempi ympäristölle. Vastaavasti taas ympäristöystävällisin toimitustapa voi heikentää tuotteiden laatua tai olla liian hidas. Yrityksen tulee löytää optimi ympäristöystävällisyyden ja tehokkaan jakelumuodon välillä. Tulevaisuudessa jakelun ympäristöystävällisyyteen voi vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi sähköautojen käyttö polttomoottorikäyttöisten sijasta. Jakelussa on yksinkertaistetusti kolme tapaa saada tuote tai palvelu ja asiakas kohtaamaan. Joko tuodaan asiakas tuotteen luokse, tuote asiakkaan luokse tai jotain tältä väliltä. Palvelun tapauksessa välimuoto ei yleensä ole mahdollinen koska palvelua ei voida varastoida. Välimatkat tuotteen tuotantopaikan, ostopaikan ja käyttöpaikan välillä ratkaisevat jakelusta aiheutuvat ympäristöhaitat. Nykyisessä, globalisoituneessa maailmassa jakelun ympäristövaikutukset voivat olla huomattavia. Logistiikkaprosessin tärkeimmät ympäristöön vaikuttavat tekijät ovat paketointi, jätteiden synty, jätteiden hävittäminen sekä liikenteestä aiheutuva melu, päästöt ja polttoaineen kulutus. Seuraavassa taulukossa on esitelty logistiikan päätöksenteon muuttujia millä on merkittävä vaikutus ympäristön kannalta: Kuva 3. Logististen päätösten ympäristövaikutukset (Heikka ym, 2009, 22-23) Logistiikan tulevaisuuden haasteisiin kuuluu mm. käänteisen logistiikan kehittäminen. Siinä missä tuote ja tieto liikkuvat toimitusketjussa alaspäin, voivat esimerkiksi tuotteen käytetty pakkausmateriaali sekä 9

10 käytetyt tuotteet liikkua tulevaisuudessa toimitusketjua ylöspäin. Käytetyt tuotteet ja materiaalit voidaan kierrättää ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Vielä pidemmällä tähtäimellä jakelukanavien hallinnassa voidaan pyrkiä suljettuun prosessiin, jossa tuotteet käytetään uudestaan sen sijasta, että niillä on määrätty elinkaari. (Heikka ym, 2009, 22-23) 2.4 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TERMEJÄ AINEVIRTA-ANALYYSI Ainevirta-analyysi on yksi menetelmä, jonka avulla voidaan tarkastella tapoja, miten kohti kestävämpää yhteiskuntaa päästään. Ainevirta-analyysin vahvuutena on, että sen avulla voidaan tuottaa kokonaiskuva eri luonnon- ja yhteiskunnan järjestelmistä. Kun lisäksi kunkin virran ympäristövaikutus tiedetään, menetelmää voidaan käyttää priorisoitaessa ympäristöpoliittisia toimenpiteitä. Lisää ainevirta-analyysistä on luvussa 15. (http://www.environment.fi/default.asp?contentid=244404&lan=en&clan=fi) EKOJÄRKEVYYS Ekojärkevyydellä tarkoitetaan mm. kehdosta hautaan elinkaariajattelua. Ajattelumallin ideaalitilassa kaikki tuotteet päätyvät elinkaarensa lopuksi raaka-aineeksi joko samoihin tai uusiin tuotteisiin. Biohajoavien ja biohajoamattomien materiaalit kiertäisivät eri kierroissa ja niiden kiertojen sekoittuminen estettäisiin. Ekojärkevyydessä huomioidaan paikallisten ja kulttuurillisten erojen kunnioittaminen ja vahvistaminen sekä aurinkoenergian laajempi hyväksikäyttö. Esim. Henkilöauton ekotehokkuus saattaa parantua vähentyneen polttoaineenkulutuksen myötä, mutta kokonaisuudessaan liikennesektorin ekojärkevyys voi huonontua kun autoja ostetaan enemmän tai ihmiset käyttävät autojaan julkisen liikenteen sijaan. (Nurmi, 2004, 25) EKOLOGINEN JALANJÄLKI Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden ja päästöjen käsittelyyn. Mukaan lasketaan myös hiilidioksidin sitomiseen tarvittava metsäala. Lisää ekologisesta jalanjäljestä luvussa EKOLOGINEN SELKÄREPPU Ekologinen selkäreppu kertoo kiloina sen materiaalimäärän, jonka tuotteen aikaansaaminen, käyttö ja jätehuolto ovat kuluttaneet jossakin vaiheessa jossakin päin maailmaa. Ekologinen selkäreppu on siis näkymätön taakka, jonka mikä tahansa tuote kantaa mukanaan. Ekologisesta selkärepusta kerrotaan tarkemmin luvussa 13. (http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips) 10

11 2.4.5 EKORIITTÄVYYS Ekoriittävyydestä puhutaan, kun tuotetaan riittävä hyvinvointi käyttämällä vähemmän palveluja. Ekoriittävyydessä otetaan huomioon luonnonvarojen ja luonnon kantokyvyn rajallisuudet ja nämä rajalliset luonnonvarat tulisi jakaa tasapuolisemmin maapallon ihmisten ja kansojen kesken. (Nurmi, 2004, 25) EKOTASE JA LOGISTINEN EKOTASE Ekotase, joka voidaan laatia tuotteelle, liiketoimintayksikölle tai koko yritykselle, käsittelee tuotteen koko elinkaaren aikana kuluttamia energiamääriä, ilma-, vesi- sekä muita päästöjä, joiden perusteella on vertailtu, ainakin teoriassa, eri tuotteiden tai toimintojen ympäristökuormituksia keskenään. Ekotaseen tekemistä hankaloittaa muuttujien runsaus ja yleispätevien arvojen löytäminen. Logistinen ekotase vertaa eri vaihtoehtojen antamia kokonaishyötyjä tuotteen koko elinkaaren aikana. Sen ideana on kerätä tuotteen elinkaaren eri vaiheisiin tapahtumakohtaiset arvostelukriteerit ja edelleen arvot, joiden yhteis-tarkastelulla voidaan päätellä vaihtoehtojen paremmuus. Lisää ekotaseesta on luvussa 11. (Suominen, 2007, 20-21) EKOTEHOKKUUS Ekotehokkuudella tarkoitetaan sitä, että vähemmästä tuotetaan enemmän ympäristöä säästäen. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa. Samalla pyritään myös vähentämään tuotteen tai palvelun haitallisia ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren aikana. Ekotehokkuudesta lisää luvussa 10. (www.ymparisto.fi/ekotehokkuus) ELINKAARIARVIOINTI Elinkaariarviointi on ISO sarjan standardeihin perustuva menetelmä, jonka avulla pyritään selvittämään jonkin tuotteen tai palvelun aiheuttamat ympäristövaikutukset koko sen elinkaaren ajalta; eli raaka-aineiden hankinnasta lähtien aina käytöstä poistamiseen ja jätteiden käsittelyyn asti. Elinkaariarviointia voidaan käyttää apuna esimerkiksi tuotteiden kehittämisessä ja parantamisessa ympäristönäkökulmasta, ympäristövaikutusarvioinnissa, poliittisessa päätöksenteossa sekä markkinoinnissa esim. ympäristömerkkien kautta (SFSEN ISO 14040, 44). Elinkaariarviointia voidaan käyttää soveltuvin osin myös hiilijalanjäljen laskennassa. Elinkaariarvioinnin periaatteet ja pääpiirteet on esitelty standardissa SFS- EN ISO (2006). Seuraavassa käydään hieman tarkemmin läpi tämän standardin sisältöä. Elinkaariarvioinnista tarkemmin on kerrottu luvussa 7. 11

12 2.4.9 ENERGIATEHOKKUUS Energiankulutus kasvaa jatkuvasti Suomessa, vaikka tavoitteena on vähentää kulutusta. Energiantuotantoa ja -kulutusta on tehostettu ja säästötoimia toteutettu, mutta siitä huolimatta kaikilla toimialoilla on vielä paljon tehtävää. Yritysten ja yhteisöjen kannalta energiatehokkuuden parantaminen, eli tietyn tuotteen valmistaminen entistä pienemmällä energiamäärällä, on järkevää, koska se tuo usein taloudellista hyötyä samalla kun päästöt ympäristöön vähenevät. Energiatehokkuuden parantamisesta logistiikassa on kerrottu tarkemmin luvussa 3. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=2194) HIILIJALANJÄLKI Miltei kaikella toiminnalla, jota ihminen suorittaa, on olemassa oma hiilijalanjälkensä. Hiilijalanjälki kuvaa ihmisen toiminnan aiheuttamaa vaikutusta ympäristöön. Se mitataan ympäristöön tulevien kasvihuonekaasujen määränä ja mittana käytetään hiilidioksidiyksikköä. Lisää hiilijalanjäljestä luvussa 9. (Vento, 2010, 12) INDIKAATTORIT Suomessa on yleisen kestävän kehityksen mittaukseen valittu noin 100 tilastollisesti mitattavaa indikaattoria. Ne jakautuvat 20 aihealueeseen ja kuvaavat kestävän kehityksen eri puolia. Listaa tarkistetaan vuosittain. Indikaattoreiden avulla voidaan arvioida kestävän kehityksen muutoksia, asettaa mitattavia tavoitteita ja tehdä vertailuja eri alueiden välillä. Liitteessä 2 on luetteloitu erilaisia indikaattoreita.(http://www.kestavakehitys.info/johdanto/mittareita/index.php?db=johdanto~mittareita#i ndikaattorit) LUONNONVARATEHOKKUUS Luonnonvaratehokkuudella tarkoitetaan luonnonvarojen kokonaiskäyttöä suhteessa tuoteryhmän tai toiminnon yksikköarvoon. Sen tavoitteena on, että tulevaisuudessa luonnonvaroja on pystyttävä käyttämään entistä tehokkaammin, ja siinä yhdistyy kilpailukyvyn edistäminen ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Luonnonvaratehokkuutta voidaan mitata luonnonvaraintensiteetillä, joka mittaa sitä, kuinka paljon tuote- tai toimintayksikkö on kuluttanut luonnonvaroja. Luonnonvaratehokkuutta voidaan tarkastella useista näkökulmista. Materiaali- ja energiatehokkuus on osa luonnonvaratehokkuutta. Ekotehokkuudella tarkoitetaan tuotteen tai toiminnon aiheuttamaa ympäristökuormitusta eri tavoin mitattuna. Luonnonvarojen käyttö voi olla vain yksi ympäristökuormituksen osatekijä. (Sitra, 2009, 29) 12

13 Kuva 4. Suomen luonnonvarojen kokonaiskäyttö (Sitra, 2009, 16) MATERIAALITEHOKKUUS Raaka-aineiden käyttö on viime vuosien aikana kasvanut mm. siksi, että niitä käytetään entistä laajemmin myös kehittyvissä maissa. Sen vuoksi materiaalitehokkuus eli luonnonvarojen käytön tehokkuus on yhä olennaisempi osa globaalia kestävää kehitystä. (EK, 2008, 6) Materiaalitehokkuus tarkoittaa sitä, että tehdään enemmän tavaroita ja palvelutuotteita pienemmillä tuotanto- ja materiaalipanoksilla. Samalla syntyy vähemmän päästöjä ja jätteitä. Materiaalitehokkuus tähtää kilpailukykyisiin tuotteisiin ja palveluihin, joilla ihmisten tarpeet voidaan tyydyttää, vaikka materiaalien käyttöä ja päästöjä vähennetään. Materiaalien määrä ja päästöt on minimoitava tuotteen koko elinkaaren ajan. (EK, 2008, 6) Materiaalitehokkaassa toiminnassa säästetään luonnonvaroja, ympäristöä ja rahaa. Kun samasta materiaalimäärästä valmistetaan enemmän arvokkaita tuotteita, samalla myös tehdään rahaa. Käytännössä materiaalitehokkuus on siis osa ekologista ja taloudellista tehokkuutta. (EK, 2008, 7) Materiaali- ja ekotehokkaassa tuotannossa vähennetään materiaalien käyttöä minimoidaan energiankulutusta tehostetaan logistiikkaa vähennetään myrkyllisten aineiden käyttöä pyritään käyttämään uusiutuvia luonnonvaroja pidennetään tuotteiden käyttöikää kasvatetaan palvelujen tarjontaa tehostetaan kierrätystä. (EK, 2008, 7) 13

14 MIPS MIPS (Material Input Per Service unit) suhteuttaa materiaalinkulutuksen siitä saatuun hyötyyn. Se eroaa ekologisesta selkärepusta siten, että siinä on mukana myös tuotteen oma paino. MIPS-luvuilla arvioidaan kulunutta luonnonvarojen määrää tiettyä hyötyä kohden. Näin voidaan helposti vertailla saman palvelun tuottamista eri tavalla. Tuotteesta saatava palvelu pitää joka kerta määritellä erikseen, esimerkiksi linjaautolla se on ihmisen siirtyminen paikasta toiseen. Tällöin yksikkönä voidaan käyttää yhden ihmisen yhden kilometrin matkaa eli yhtä henkilökilometriä. Lisää MIPSistä on luvuissa 4, 5 ja 6. (http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips) VESIJALANJÄLKI Vesijalanjäljellä tarkoitetaan valtioiden tai ihmisten kaiken kulutuksen vaatimaa vesimäärää. Käsite on verrannollinen ekologiseen jalanjälkeen. Se tarkoittaa siis talousvettä ja kaikkien kulutettujen tuotteiden vaatimaa piilovettä. Vesijalanjälki voi muodostua sekä kotimaisesta että ulkomaisesta vedenkulutuksesta. Tuotteen valmistuksen ja tuotannon kuluttama vesi lasketaan kuluttajan vesijalanjälkeen, ei tuottajan. Vesijalanjälki on esitetty luvussa 7 tarkemmin. (http://www.vesijalanjalki.org) Suomen vesijalanjälki = Suomessa kulutettu vesi + Suomeen tuotujen tuotteiden kuluttama vesi - Suomesta vietyjen tuotteiden kuluttama (suomalainen) vesi MUITA INDIKAATTOREITA: SIPS, COPS JA DAIA SIPS (Space Intensity per service unit tai Surface Input per service Unit)) eli maanpinnan kulutuksen indikaattori pinta-alan käytön palvelusuoritetta kohti. (Seppälä ym, 2002, 25) Lisäksi päästöjen kokonaisvaikutuksien arviointiin on kehitelty menetelmiä, kuten DAIA (Decision Analysis Impact Assesment). Jos materiaalivirtojen sijaan tarkastellaan eurovirtoja, puhutaan COPS-käsitteestä (Cost intensity per service unit). MIPS ja COPS voivat olla käyttökelpoisia mittareita verrattaessa esim. tuontituotetta vastaavaan kotimaiseen. 14

15 3. ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEEN SOVELTUVIA TOIMENPITEITÄ LOGISTIIKASSA 3.1 ENERGIATEHOKKUUSTOIMENPITEIDEN RYHMITTELY JA HIERARKIA Kuva 5. Esimerkki eri tasoilla toteutettujen toimenpiteiden kytkeytymisestä toisiinsa. (Kallionpää ym. 2010, 24) Päätöksentekotaso Strateginen Taktinen Operatiivinen Sijaintipäätökset tuotantolaitosten määrä ja sijainnit tuotantolaitosten suunnittelu Materiaalivirta Informaatio Asiakaspalvelu kuljetusmuodon valinta, toimittajien valinta, jakelukeskusten jälleenmyyjien tehtävät, varastointistrategiat, jakelustrategiat Tietojärjestelmän suunnittelu, tiedonhallinnan ja -valinnan periaatteet Standardit ja tavoitteet Varastojen hallinta, varaston kierto Kysyntätiedon ennustamisen menetelmät, tilastointi ja raportointi Tilausprioriteettien pelisäännöt Tuotannon suunnittelu, täydennysmäärät, täydennysaikaväli, kuljetusreitit ja aikataulut, tilausprosessin toiminnot Ajantasaisen tiedon hallinta Kuva 6. Hierarkkiset päätöksentekotasot toimitusketjun hallinnassa. (Kallionpää ym. 2010, 25) 15

16 3.2 RAAKA-AINEIDEN TUOTANTO JA HANKINTALOGISTIIKKA Raaka-ainevirrat ovat perusteollisuudessa tyypillisesti volyymiltaan suuria ja säännöllisiä. Siten raakaaineiden hankinnalla on merkittävä rooli näiden yritysten toimitusketjun hallinnassa. Perusteollisuuden hankintatoimessa vaikuttavia tekijöitä ovat globaali hankinta, toimittajien valinta, hankintaerien suunnittelu ja kuljetusten suunnittelu sekä koko raaka-ainevirtojen optimointi tuotantoprosessin tarpeen mukaan. Raaka-ainehankinta on nykyisin hyvin kehittynyttä toimintaa ja juuri hankintojen kehittäminen on useassa suuressa teollisuusyrityksessä ollut erityisen kehittämisen painopistealueena viime vuosien aikana. ICT-järjestelmien tehokas hyödyntäminen on oleellinen osa tämän päivän hankintatoimea sisältäen sekä toimittajaverkoston hallinnan että materiaalivirtojen tarvesuunnittelun. Perusteollisuudessa raakaainelähteiden sijainti ja saatavuus ovat myös yksi merkittävä tuotannon sijaintiin vaikuttava tekijä. Painotukset eri tuotannontekijöiden suhteen vaihtelevat teollisuuden aloittain ja yrityksittäin, mutta suurten volyymien vuoksi raaka-ainevirrat ovat yksi huomioon otettava tekijä. (Kallionpää ym. 2010, ) Metsäteollisuuden puunhankinta Suomen osalta on muuttunut viimeisen noin vuoden aikana jonkin verran, kun Venäjän puutullien myötä tuontipuun määrä on vähentynyt. Kotimaan puunhankinnan virrat on suunniteltu osittain uudelleen, kun eri tuotantoyksiköiden puunhankinta-alueet ovat muuttuneet. Samalla kuljetusjärjestelmään on muodostettu keskitettyjä materiaalivirtoja siten, että pitkä runkokuljetus hoidetaan rautateitse muutamilta keskitetyiltä puunkuormauspaikoilta, joihin puu tuodaan luonnollisesti autokuljetuksilla. Siten pitkämatkainen puun kuljettaminen autokuljetuksina on jossain määrin vähentynyt ja siirtynyt rautateille. Tällä saattaa olla vaikutusta myös puunhankinnan kuljetusjärjestelmän energiatehokkuuteen, jos sitä tarkastellaan kokonaisuutena verrattuna aikaisempaan järjestelmään. Tämä muutos ei ole kuitenkaan muuttanut autokuljetusten rengasreitteihin perustuvaa puunhankintakuljetusten järjestelmää, jonka tarkoituksena on ollut tyhjänä ajon minimointi ja siten kustannustehokkuuden hakeminen. Useassa tieteellisessä artikkelissa ja myös tämän hankkeen asiantuntijahaastatteluissa on todettu, että pääsääntöisesti kustannustehokkaimmat logistiset ratkaisut ovat myös energiatehokkaimpia. Siten nämä molemmat tavoitteet ovat yhdensuuntaisia ja toisiaan tukevia. (Kallionpää ym. 2010, ) Metsäteollisuuden tuotantorakenteeseen kuuluvassa sellun tuotannossa on 2000-luvun puolella tapahtunut merkittäviä muutoksia. Selluntuotantokapasiteettia on rakennettu mm. Etelä-Amerikkaan, josta tuodaan eukalyptuspohjaista sellua myös Suomen paperitehtaille kotimaisen sellun sijaan. Tällaisten ratkaisujen energiatehokkuuden tarkastelussa on kuitenkin syytä varoa liiallisia yksinkertaistuksia, vaan tarkasteluissa olisi otettava huomioon koko sellun tuotantoon sitoutuva energia ja erilaisen käytetyn raakaaineen vaikutukset paperin tuotantoprosessiin. (Kallionpää ym. 2010, ) Metalliteollisuuden raaka-ainehankintaan liittyy kuljetusvirtojen lisäksi toimiminen globaaleilla raakaainemarkkinoilla, koska suuri osa toimialan käyttämästä raaka-aineesta hinnoitellaan raaka-ainepörsseissä. Hintavaihtelut voivat olla hyvinkin suuria ja hankintojen ajoituksella saattaa olla huomattava vaikutus koko liiketoiminnan kannattavuuteen. Tämän vuoksi raaka-ainehankintojen logistisia ratkaisuja ei voi suunnitella ainoastaan kustannustehokkaiden kuljetusratkaisujen mukaisesti, vaan kyse on laaja-alaisemmasta optimointihaasteesta. Silloin vaikuttavina tekijöinä ovat eräkoko, toimitustiheys, toimittajien valinta, hankinnan ajoitus ja useat muut muuttujat, kun suunnitellaan raaka-ainehankintojen logistisia ratkaisuja. 16

17 Globaalilla markkinalla toimivilla yrityksillä hankintaprosessien tarkastelu on tärkeää myös toiminnan haavoittuvuuden ja riskien hallinnannäkökulmasta. Coyle et al. (1996) määrittelee hankintatoimen yksinkertaisimmillaan tuotteiden ja palvelujen ostamiseksi, joka ylittää usein erilaisia organisaatiorajoja. Porterin (1985) usein viitattu arvoketjumalli korostaa hankintojen strategista merkitystä ja myös kriittisenä toimitusketjun eri osapuolten toimintoja yhdistävänä tekijänä. Nykyinen globaali hankinta edellyttää strategista ajattelua ja lähestymistapaa kompleksisten ja fyysisestikin pitkien toimitusketjujen hallitsemiseksi. Tuotteiden hankintaan liittyvän strategian valintaan, ostaminen vai toimittajaverkoston kehittäminen ja hallinta, vaikuttaa toisaalta tuotteen saatavuuteen liittyvät ominaisuudet ja toisaalta tuotteen merkitys yrityksen liiketoiminnalle tai tuotantoprosessille. (Kallionpää ym. 2010, ) Toinen merkittävä näkökulma prosessiteollisuuden hankinnoille on tuotteiden elinkaaren lyheneminen ja liiketoimintaympäristön yleinen dynaamisuuden lisääntyminen. Kotabe and Murray (2004) toteavat, että yrityksille on välttämätöntä jatkuvasti tuottaa ja kehittää omaa kilpailuetuaan kilpailijoidensa suhteen ja globaali hankinta on lisääntyvässä määrin strategiseksi tekijäksi menestyäkseen globaaleilla markkinoilla. Globaali hankinta melko luonnollinen kehitystrendi paikallisen hankinnan sijaan, koska globaali kilpailu on lisääntynyt ja markkinat ovat yhä enemmän integroituneet, ja silloin luontainen kehityssuuntaus on lisätä globaalia komponenttien ja raaka-aineiden hankintaa. (Kallionpää ym. 2010, ) Hankintatoimen kuljetusratkaisujen suhteen tavarantoimittajalla on periaatteessa vastuu tuotteen toimittamisesta toimitusehtojen mukaisesti tuotantolaitokselle. Periaatteessa tilanne on vastuukysymysten suhteen selkeä, mutta perusteollisuuden erittäin suurten hankintavolyymien ollessa kyseessä ja myös niiden kriittisyyden vuoksi teollisuusyritykset usein osallistuvat raaka-ainevirtojen suunnitteluun, ohjaamiseen ja seurantaan. Esimerkiksi raakapuuvirrat ovat kokonaan teollisuuden omassa ohjauksessa, mutta esimerkiksi teollisuuskemikaalit ovat yleensä toimittajien ja niiden logistiikkakumppaneiden ohjauksessa ja vastuulla määriteltyjen reunaehtojen ja vaatimusten puitteissa. Myös raaka-ainevirrat toimivat pääsääntöisesti reaaliaikaisen ohjauksen periaattein, jossa pääsääntöisesti raaka-aineet kuljetetaan suoraan tuotantoon. Tällainen hankintatoimen ohjaus edellyttää hyvin kehittyneitä tietojärjestelmiä materiaalivirtojen suunnitteluun ja ajoittamiseen. Esimerkiksi metsäteollisuuden raakapuukuljetukset ovat yksi ensimmäisiä sovelluskohteita ajoneuvopäätteiden käyttöönotossa sekä reaaliaikaiseen puunhankinnan ohjaukseen ja seuraamiseen. Sama kehitys on tapahtunut mm. teollisuuskemikaalien toimituksissa metsäteollisuudelle eli pääsääntöisesti kemikaaleja kuljettava logistiikkaoperaattori seuraa kemikaalisäiliöiden täyttöastetta omassa kuljetusten suunnittelutoiminnassa ja siten suunnittelee itsenäisesti mahdollisimman kustannustehokkaat kuljetusreitit sovittujen periaatteiden mukaisesti. ICT:n rooli hankintatoimen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa on siten nykyisessä toimintaympäristössä aivan keskeisessä roolissa. (Kallionpää ym. 2010, ) 17

18 Raaka-aineiden tuotantoon ja hankintalogistiikkaan liittyviä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat logistiikan energiatehokkuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Kohdentuminen Toimenpide Kuvaus Strateginen Taktinen Operatiivinen Kuljetustarpeen huomioon ottaminen raaka-aineiden hankintaalueiden valinnassa Tietojärjestelmien hyödyntäminen raakaainetoimitusten suunnittelussa Raaka-ainetoimitusten eräkoon suunnittelu Raaka-ainetoimitusten kuljetusten suunnittelu ja kuljetusmuodon valinta Raaka-ainehankintojen suunnittelu siten, että myös kuljetusten energiankulutus lasketaan kokonaisenergiankulutusta arvioitaessa XXX XX X ICT-sovellusten (esim. RFIDtekniikan) XXX XXX XX hyödyntäminen varastotaseen seurannassa runkokuljetusten, toimituserien ja toimitusaikojen optimoinnissa Kuljetusten täyttöasteen, XXX X X kuljetusmuodon valinnan ja varastointitaseen huomioon ottaminen raakaainetoimitusten suunnittelussa ks. lähtölogistiikan toimenpiteet XXX XX XX Kuva 7. Raaka-aineiden tuotantoon ja hankintalogistiikkaan liittyviä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat logistiikan energiatehokkuuteen ja ympäristövaikutuksiin. (Kallionpää ym. 2010, 28) 3.3 TUOTANTO JA TUOTESUUNNITTELU Perinteisesti metsäteollisuudessa tuotantolaitokset ovat sijoittuneet lähelle puuraaka-ainelähteitä ja toisaalta myös tuotantoprosessissa tarvittavan energian ja veden saatavuuden suhteen. Globalisoituneessa toimintaympäristössä sijaintikriteerit ovat jossain määrin muuttuneet, vaikka edelleen samat perustuotannontekijät ovat voimassa. Eli työvoiman, energian, veden ja raaka-aineiden saatavuus sekä logistiset tekijät vaikuttavat tuotannon optimaaliseen sijaintiin ja erityisesti potentiaalisten markkinoiden läheisyys ja logistiikan painoarvo näyttääkin nousseen metsäteollisuuden tuotantostrategioihin liittyvässä päätöksenteossa. Lopputuotteiden kuljetusten näkökulmasta tarkasteltuna perusteollisuuden tuotantolaitokset sijaitsevat joko satamien läheisyydessä tai sisämaassa hyvien tie- ja ratayhteyksien saavutettavissa. Tällä on energiatehokkuuden kannalta suuri merkitys, että voidaan käyttää mahdollisimman suuria kuljetusyksiköitä, kuten rautatie- ja merikuljetuksia sekä intermodaalikuljetuksia, joissa tuoteyksikkökohtainen energiatehokkuus on mahdollisimman hyvä. Toisaalta useiden kuljetusmuotojen käytettävyys tarjoaa teollisuusyrityksille joustavuutta ja mahdollisuuksia erilaisten logististen toimintamallien toteuttamiselle. Lopputuotteiden kuljetusjärjestelmä eli jakelujärjestelmä varasto- ja terminaalirakenteineen vaikuttaa sekä energiatehokkuuteen että palvelutasotekijöihin perusteollisuuden suurivolyymisessa tuotannossa. Strategisesti tärkeimmille markkina-alueille sijoitetut logistiikkakeskukset tarjoavat mahdollisuuden toisaalta materiaalivirtojen keskittämiseen ja siten juna- ja laivakuljetusten hyödyntämiseen tuotannosta logistiikkakeskuksiin. Toisaalta tällainen jakelurakenne tarjoaa 18

19 mahdollisuudet asiakaskohtaiseen tuotteiden räätälöintiin, joustavaan toimintamalliin ja asiakkaan toivomiin toimituseriin mahdollisimman kustannus- ja energiatehokkaalla tavalla. Tällainen toimintamalli vähentää myös toimitusten häiriöriskiä ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet kuljetuspalvelujen kustannustehokkuuden varmistamiseen. Khoo et al. (2001) ovat tutkimuksessaan mallintaneet metalliteollisuuden toimitusketjua ympäristövaikutusten ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Tulosten perusteella alihankintaketjuissa on mielekästä suosia energiatehokkaita raaka-aineen tuotantolinjoja, vaikka kuljetusetäisyydet olisivatkin melko pitkiä, sillä energian tuotannon osuus koko toimitusketjun energiankulutuksesta on huomattavan suuri. Toisaalta tuotantolaitosten sijoittelussa edullisimmiksi paikoiksi osoittautuivat ne sijainnit, joissa kierrätysmateriaalien saanti oli helpointa ja jakeluetäisyydet olivat kohtalaisen lyhyitä. Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa eläinkuljetuksiin kohdistuu paljon vaatimuksia aikataulutuksen suhteen, joka osaltaan vaikuttaa siihen kuinka kaukaa tuotantolaitoksesta eläimiä voidaan kuljettaa. Lisäksi erilaisiin raaka-aineisiin liittyy hygienia- sekä kuljetusketjuun liittyviä vaatimuksia, jotka osaltaan rajaavat potentiaalisia hankinta-alueita ja toisaalta vaikuttaa sijoittumiseen. Suurelta osin elintarviketeollisuuden tuotekuljetukset ovat melko paikallista toimintaa johtuen tuoreusvaatimuksista sekä maakohtaisista erilaisista sertifiointi- ja tarkastusvaatimuksista. Tämä vain yhtenä esimerkkinä siitä, että teollisuuden alat ovat sijoittumisen ja kuljetusjärjestelmän suunnitteluperiaatteiden suhteen hyvin erilaisia ja siten energiatehokkuustarkastelujen perusteella ei voida tehdä kaikkia teollisuudenaloja koskevia suosituksia, vaan toimialakohtaiset erot on otettava huomioon TUOTESUUNNITTELU Logistiikan ympäristövaikutukset tulisi ottaa huomioon tuotesuunnittelun eri vaiheissa. Esimerkiksi raakaaineiden valinnassa myös raaka-aineiden hankinnan energiatehokkuus olisi otettava huomioon yhtenä valintatekijänä. Jo tuotesuunnittelussa voidaan ratkaista toimitusten yksikkökoko, mikä voi osaltaan vaikuttaa tuotekuljetusten kuormausasteeseen ja pakkausmateriaalien valintaan. Myös tuotteen materiaalivalinnoissa voidaan ottaa huomioon kierrätyksen ja paluukuljetusten vaatimukset. Yleisesti tuotesuunnittelussa pyritään optimoimaan tuotteen käyttöikä suhteessa tuotteen käytön aikaiseen energiankulutukseen. Pakkausten ja tuotteen pakkaamisen suunnittelun merkitys on huomattavan suuri erityisesti lähtölogistiikan energiatehokkuuden ja kuljetussuoritteen näkökulmasta. Oikein pakatut tuotteet vievät vähemmän tilaa ja niiden käsittely on helpompaa. Myös ajoneuvojen täyttöaste (tonneina) voidaan hyödyntää tehokkailla pakkauksilla paremmin. Pakkausten tulee kestää kuljetusten aiheuttamat fyysiset rasitukset ja pakkausten kuormaaminen päällekkäin tulisi olla mahdollista. Vahingoittuneista tuotteista aiheutuu taloudellisia menetyksiä, mutta myös niiden paluukuljetukset vaikuttavat osaltaan tuotteen kokonaisenergiankulutukseen. Pakkausten suunnittelussa huomioon otettava näkökulma on myös pakkausmateriaalin valinta, sillä vähentämällä pakkausmateriaalia voidaan vähentää pakkausjätteen paluukuljetuksia. 19

20 3.3.2 TUOTANNON INTEGRAATIO Merkittävä energiansäästöpotentiaali koko logistiikkaketjussa sisältyy teollisuusprosessien integrointimahdollisuuteen, jossa tuotanto sijoitetaan siten, että kuljetustarve pienenee. Ääritapauksissa teollisuuden prosessit voivat sijaita etäällä toisistaan, jolloin kuljetusten energiankulutus on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi tilanteessa, jossa välituotteiden prosessit sijaitsevat lähellä toisiaan. Esimerkiksi teollisuuden sivutuotteita hyödyntävä teollinen tuotanto on joissakin tapauksissa voitu sijoittaa sivutuotetta tuottavan yksikön läheisyyteen. Perusteollisuudessa tuotannon integraatiolla on suuri vaikutus toimitusketjun energiatehokkuuteen. Esimerkiksi metsäteollisuudessa mielenkiintoinen vertailukohde on sellun tuotanto Etelä-Amerikassa sijaitsevalta tuotantolaitokselta suomalaiselle paperitehtaalle verrattuna Suomessa ja mahdollisesti paperitehtaan välittömään läheisyyteen integroidun sellutehtaan tuotannon välillä. Tällaisessa vertailussa on kuitenkin oleellista, että otetaan huomioon myös tuotantoprosessin erot, ei ainoastaan kuljettamiseen käytetty energiamäärä. Myös käytettävä puuraaka-aine on aivan erilainen näissä vaihtoehdoissa, joten tuotantoprosessin erot saattavat olla suuremmat kuin kuljetusten tässä vertailussa. Yhteenvetona tästä voidaan todeta, että toimitusverkoston suunnittelu on erittäin laaja-alainen ja kompleksinen päätöksentekoprosessi, jossa on paljon erilaisia muuttujia myös energiatehokkuustarkastelujen näkökulmasta TOIMITUSKETJUN OHJAUS Prosessiteollisuuden toimitusketjuissa on erityisenä piirteenä tuotannon vaikutus koko toimitusketjun hallinnan toimintaperiaatteisiin. Tuotannon joustavuus ja kyky vastata nopeisiin kysynnän muutoksiin ovat kiinteässä yhteydessä tällaisten teollisuuden alojen toimitusketjuratkaisuihin. Yksi keskeisimmistä liiketoiminnan menestystekijöistä perusteollisuudessa on yhdistää ja optimoida suurten volyymien massatuotannon skaalaedut asiakasohjautuviin toimitusketjuihin tarjoten asiakaskohtaisesti räätälöityjä tuotteita, nopeaa reagointia muuttuviin asiakastarpeisiin sekä nopeaa toimitusketjun läpimenoaikaa. Perusteollisuudessa tuotantokapasiteetin hyödyntäminen kokonaisuudessaan on yksi liiketoiminnallisesti kannattavan toiminnan perusta, joka pyritään markkinatilanteeseen sopeutuen säilyttämään. Siten asiakasohjautuvuuden osatekijät toteutetaan käytännössä jakelurakenteella sijoittamalla logistiikkakeskuksia strategisesti tärkeille alueille, joista voidaan toteuttaa asiakastoimitukset pienemmissä erissä ja jossain määrin myös tehdä asiakaskohtaista tuotteiden räätälöintiä. Logistiikan energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa toimintaketjun ohjauksella ja vaikuttamalla ohjausperiaatteisiin. Logistiikan perusedellytykseksi on muodostunut nopeus ja joustavuus, mikä on usein johtanut pieniin toimituseriin ja energiatehokkuuden kannalta epäedullisiin kuljetusratkaisuihin. Tärkeä tekijä logistiikan energiatehokkuuden parantamisessa on kysyntään vaikuttaminen siten, että logistiikan reaktioaikoja voitaisiin hidastaa, jotta kuljetusketjujen suunnittelussa voitaisiin ottaa huomioon myös energiatehokkuus. (Kallionpää ym. 2010, 28-30) 20

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 28. 4.2004 Tavoitteena kestävä kehitys Maapallon kantokyky ei kestä nykyisenlaista ja suuruista taloudellista toimintaa.

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015 Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT WWW.HUB.FI Agenda Lyhyt yritysesittely

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha 17.1.2017 Kajaani 1 Suomen Pakkausyhdistys ry Pakkausalan yhteistoimintajärjestö perustettu 1954 Toiminta-ajatus: pakkausalan toimintaedellytysten edistäminen

Lisätiedot

EKOTEHOKKUUS TEOLLISUUDESSA Ekotehokkuuden huomioiminen sellutehtaan investoinneissa Risto Soukka Risto Soukka 1.12.

EKOTEHOKKUUS TEOLLISUUDESSA Ekotehokkuuden huomioiminen sellutehtaan investoinneissa Risto Soukka Risto Soukka 1.12. TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO EKOTEHOKKUUS TEOLLISUUDESSA Ekotehokkuuden huomioiminen sellutehtaan investoinneissa Risto Soukka Risto Soukka www.lut.fi PEHA Prosessiteollisuuden elinkaaritiedon hallinnan

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaat käytännöt käyttöön Miksi? ESD Energiapalvelu direktiivi Tavoitteena säästää 50 milj. bensiinilitraa vastaava energiamäärä

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus: energiaratkaisut. Tulevaisuusverstas

Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus: energiaratkaisut. Tulevaisuusverstas Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus: energiaratkaisut Tulevaisuusverstas 1 Millainen on tulevaisuuden ekologinen ja energiatehokas logistiikkakeskus ja miten se toteutuu? Miten logistiikkakeskus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

LCA IN LANDSCAPING. Kestävien, kierrätysmateriaaleja hyödyntävien viherrakennuskohteiden kustannus-hyöty-analyysi. Tiina Ruuskanen

LCA IN LANDSCAPING. Kestävien, kierrätysmateriaaleja hyödyntävien viherrakennuskohteiden kustannus-hyöty-analyysi. Tiina Ruuskanen Kestävien, kierrätysmateriaaleja hyödyntävien viherrakennuskohteiden kustannus-hyöty-analyysi Tiina Ruuskanen Kustannus-hyötyanalyysi (KHA, CBA) on yhteiskunnallisen päätöksenteon apuväline. KHA:n avulla

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä Kemianteollisuuden näkemyksiä Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä 17.3.2014 Sami Nikander 14.3.2014 1 Resurssiviisasta taloutta hahmotelma Resurssien rajallisuus ja samanaikainen taloudellisen

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy Kuntien materiaalitehokkuus seminaari 7.5.2013 Sibeliustalo Mistä kaupungin materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

[Tiedoston alaotsikko]

[Tiedoston alaotsikko] [Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

HELSINKI 2026 RAPORTIN KUVAAJAT

HELSINKI 2026 RAPORTIN KUVAAJAT HELSINKI 2026 RAPORTIN KUVAAJAT YRITYKSEMME ON PERUSTETTU NS. BORN GLOBAL -YRITYKSENÄ. YRITYSPÄÄTTÄJÄT (N=227) 27% 42% 3% HEALTH TECH & LIFE SCIENCES 44% 6% ICT 32% 18% 15% 34% SMART & CLEAN TECH 4% 10%

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot