Simo Kotoaro VIHREÄ LOGISTIIKKA JA SEN KEHITTÄMINEN FORSSAN SEUDULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Simo Kotoaro VIHREÄ LOGISTIIKKA JA SEN KEHITTÄMINEN FORSSAN SEUDULLA"

Transkriptio

1 Simo Kotoaro VIHREÄ LOGISTIIKKA JA SEN KEHITTÄMINEN FORSSAN SEUDULLA Raportti

2 SISÄLTÖ KUVALUETTELO JOHDANTO KESTÄVÄ KEHITYS JA VIHREÄ LOGISTIIKKA KESTÄVÄN KEHITYKSEN MITTAREITA MITEN JA MISSÄ ERI MENETELMIÄ VOIDAAN KÄYTTÄÄ? VIHREÄ LOGISTIIKKA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TERMEJÄ AINEVIRTA-ANALYYSI EKOJÄRKEVYYS EKOLOGINEN JALANJÄLKI EKOLOGINEN SELKÄREPPU EKORIITTÄVYYS EKOTASE JA LOGISTINEN EKOTASE EKOTEHOKKUUS ELINKAARIARVIOINTI ENERGIATEHOKKUUS HIILIJALANJÄLKI INDIKAATTORIT LUONNONVARATEHOKKUUS MATERIAALITEHOKKUUS MIPS VESIJALANJÄLKI MUITA INDIKAATTOREITA: SIPS, COPS JA DAIA ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEEN SOVELTUVIA TOIMENPITEITÄ LOGISTIIKASSA ENERGIATEHOKKUUSTOIMENPITEIDEN RYHMITTELY JA HIERARKIA RAAKA-AINEIDEN TUOTANTO JA HANKINTALOGISTIIKKA TUOTANTO JA TUOTESUUNNITTELU TUOTESUUNNITTELU TUOTANNON INTEGRAATIO TOIMITUSKETJUN OHJAUS LÄHTÖLOGISTIIKKA JAKELUJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KULJETUSMUODON VALINTA

3 3.5 PALUUKULJETUKSET MIPS TUOTTEEN MATERIAALIPANOS MI (Material Input) MI-KERTOIMET MI:N PIENENTÄMINEN PALVELUSUORITE S (SERVICE) S:N LISÄÄMINEN MIPS-MENETELMÄN KRITIIKKIÄ MIPS-TARKASTELU YRITYKSESSÄ MIPS LOGISTIIKASSA KEINOJA LIIKENTEEN MATERIAALI-INTENSITEETIN PIENENTÄMISEKSI INFRASTRUKTUURIN MATERIAALIPANOKSEEN (MI) LIITTYVIÄ KEINOJA JÄTERAAKA-AINEEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA LIIKENNEVÄYLIEN KAPASITEETIN PARANTAMINEN MUILLA KEINOIN KUIN RAKENTAMALLA LIIKENTEEN MATERIAALIPANOKSEEN (MI) LIITTYVIÄ KEINOJA POLTTOAINETTA SÄÄSTÄVIEN AUTOJEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN MUUT AJONEUVOIHIN KOHDISTUVAT INNOVAATIOT BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN LISÄÄMINEN AJONEUVOLIIKENTEESSÄ PALVELUSUORITTEESEEN (S) LIITTYVIÄ KEINOJA VALTION TUKI KANNATTAMATTOMALLE JOUKKOLIIKENTEELLE ORGANISOIDUT KIMPPAMATKAT, TAKSIT JA YHTEISAUTOJÄRJESTELMÄT TAVARANKULJETUSTEN LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN JÄRJESTELMÄTASON RATKAISUJA, JOTKA LIITTYVÄT USEISIIN MATERIAALI-INTENSITEETIN NÄKÖKOHTIIN YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN ETÄTYÖ AUTOTTOMAT ALUEET LÄHIPALVELUJEN SÄILYTTÄMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄHIRUOAN JA MUIDEN LÄHELLÄ TUOTETTUJEN TUOTTEIDEN SUOSIMINEN LIIKENNEMUODON KORVAAMINEN EKOTEHOKKAAMMILLA VAIHTOEHDOILLA ESIMERKKI: TNT:N KULJETUKSET SUOMESSA TURKU-RAUMA, 4,4 KG, PERILLÄ SEURAAVANA PÄIVÄNÄ KLO TUUSULA-NURMES, 80 KG, PERILLÄ SEURAAVANA PÄIVÄNÄ KLO ESIMERKKI: TNT:N KULJETUKSET ULKOMAILLE

4 6.7.1 JÄRVENPÄÄ-MANNHEIM, 0,1 KG, PERILLÄ SEURAAVAN TYÖPÄIVÄN AIKANA KOTKA-BREMEN 114 KG, PERILLÄ KOLMESSA PÄIVÄSSÄ VESIJALANJÄLKI ELINKAARIARVIOINNIN KESKEISET PIIRTEET ELINKAARIARVIOINNIN VAIHEET RAPORTOINTI JA KRIITTINEN ARVIOINTI YKSINKERTAINEN ELINKAARIESIMERKKI OLUEN TUOTANTO HIILIJALANJÄLKI HIILIJALANJÄLJEN LASKEMINEN SUORAT JA EPÄSUORAT PÄÄSTÖT TAPAUSESIMERKKI HIILIJALANJÄLJEN KÄYTÖSTÄ HIILIJALANJÄLJEN ETUJA JA PUUTTEITA EDUT PUUTTEET EKOTEHOKKUUS EKOTASE EKOLOGINEN JALANJÄLKI EKOLOGINEN SELKÄREPPU EKOLOGISEN SELKÄREPUN JA MIPS:N ERO PAPERIYHTIÖIDEN YMPÄRISTÖINDEKSI AINEVIRTA-ANALYYSI FORSSAN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN JA SUOMEN LOGISTIIKKA-STRATEGIAN VERTAILU SUOMEN TULEVAN LOGISTIIKKASTRATEGIAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN KEHITTÄMISALUEET VIHREIDEN KULJETUSKÄYTÄVIEN TUNNISTAMINEN JA KEHITTÄMINEN ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ PÄÄSTÖT ILMAAN MELU JA TÄRINÄ VIHREÄ LOGISTIIKKA JA FORSSAN SEUTU LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN LOGISTIIKKASTRATEGIAAN LIITE 2. ERILAISIA KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTOREITA LÄHTEET

5 KUVALUETTELO KUVA 1. TALOUDELLISEEN TEHOKKUUTEEN KUULUVAT NYKYÄÄN MONET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN LIITTYVÄT TEHOKKUUDET. (SIMO KOTOARO)... 7 KUVA 2. MITEN JA MISSÄ ERI MENETELMIÄ VOIDAAN KÄYTTÄÄ (ANTIKAINEN, 2010, 75)... 8 KUVA 3. LOGISTISTEN PÄÄTÖSTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET (HEIKKA YM, 2009, 22-23)... 9 KUVA 4. SUOMEN LUONNONVAROJEN KOKONAISKÄYTTÖ (SITRA, 2009, 16) KUVA 5. ESIMERKKI ERI TASOILLA TOTEUTETTUJEN TOIMENPITEIDEN KYTKEYTYMISESTÄ TOISIINSA. (KALLIONPÄÄ YM. 2010, 24) KUVA 6. HIERARKKISET PÄÄTÖKSENTEKOTASOT TOIMITUSKETJUN HALLINNASSA. (KALLIONPÄÄ YM. 2010, 25) KUVA 7. RAAKA-AINEIDEN TUOTANTOON JA HANKINTALOGISTIIKKAAN LIITTYVIÄ TOIMENPITEITÄ, JOTKA VAIKUTTAVAT LOGISTIIKAN ENERGIATEHOKKUUTEEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN. (KALLIONPÄÄ YM. 2010, 28) KUVA 8. TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA TUOTESUUNNITTELUUN LIITTYVIÄ TOIMENPITEITÄ, JOTKA VAIKUTTAVAT LOGISTIIKAN ENERGIATEHOKKUUTEEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN. (KALLIONPÄÄ YM. 2010, 31) KUVA 9. TUOTANNON LÄHTÖLOGISTIIKKAAN LIITTYVIÄ TOIMENPITEITÄ, JOTKA VAIKUTTAVAT LOGISTIIKAN ENERGIATEHOKKUUTEEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN. (KALLIONPÄÄ YM. 2010, 33-35) KUVA 10. PALUULOGISTIIKKAAN LIITTYVIÄ TOIMENPITEITÄ, JOTKA VAIKUTTAVAT LOGISTIIKAN ENERGIATEHOKKUUTEEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN. (KALLIONPÄÄ YM. 2010, 36) KUVA 11. ERÄITÄ MI-KERTOIMIA. (AUTIO & LETTENMEIER, 2002, 66-67) KUVA 12. MI-LASKENTALOMAKE A. (AUTIO & LETTENMEIER, 2002, 19-21) KUVA 13. MI-LASKENTALOMAKE B. (AUTIO & LETTENMEIER, 2002, 19-21) KUVA 14. HENKILÖLIIKENTEEN KESKIMÄÄRÄISET MIPS-LUVUT SUOMESSA (LÄHTEENOJA LETTENMEIER SAARI, 2006, 74) KUVA 15. RAIDELIIKENTEEN LUONNONVAROJEN KULUTUS (LÄHTEENOHJA LETTENMEIER SAARI, 2006, 49) KUVA 16. TAVARALIIKENTEEN KESKIMÄÄRÄISET MIPS-LUVUT SUOMESSA. (LÄHTEENOJA LETTENMEIER SAARI, 2006, 76) KUVA 17. HELSINKI-TALLINNA REITIN LUONNONVAROJEN KULUTUS HENKILÖÄ KOHDEN ERI MATKUSTUSTAVOILLA. (LÄHTEENOJA LETTENMEIER SAARI, 2006, 63) KUVA 18. TAVARALIIKENTEEN KESKIM. MIPS-LUVUT SUOMESTA ULKOMAILLE. (LÄHTEENOJA LETTENMEIER SAARI, 2006, 77) KUVA 19 KESKIMÄÄRÄINEN LUONNONVAROJEN KULUTUS TAVARALIIKENTEESSÄ. (LÄHTEENOJA LETTENMEIER SAARI, 2006, 46) KUVA 20. TURKU-RAUMA SEKÄ TUUSULA-NURMES LASKELMAT. LÄHTEENOJA LETTENMEIER SAARI, 2006, 110) KUVA 21. JÄRVENPÄÄ - MANNHEIM LASKELMAT. (LÄHTEENOJA LETTENMEIER SAARI, 2006, 111) KUVA 22. KOTKA - BREMEN LASKELMAT. (LÄHTEENOJA LETTENMEIER SAARI, 2006, 112) KUVA 23. VESIJALANJÄLKILASKENNAN PERIAATEKUVA KUVA 24. ERI TUOTTEIDEN VESIJALANJÄLKIÄ KUVA 25. ELINKAARIARVIOINNIN PÄÄPIIRTEET KUVA 26. MUIDEN ELINKAARIJOHTAMISTA TUKEVIEN MENETELMIEN SUHDE VARSINAISEEN ELINKAARIARVIOINTIIN (LCA) JA ERI YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN KUVA 27. OLUEN VALMISTUKSEN PROSESSI KUVA 28. ERITYYPPISTEN KASVIHUONEKAASUJEN GWP-LUKUJA SADAN VUODEN TARKASTELUJAKSOLLA. (NEVALAINEN, 2009, 12) KUVA 29. EKOTASEEN PERUSRAKENNE (PÖYHÖNEN, 2008, 5) KUVA 30. ERÄIDEN SUOMEN KAUPUNKIEN JA ALUEIDEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI KUVA 31. PAPERIYHTIÖIDEN YMPÄRISTÖINDEKSI KUVA 32. SELLUKUIDUN TUOTANNON VASTUULLISUUS KUVA 33. YHTIÖIDEN TOIMINNAN LÄPINÄKYVYYS KUVA 34. LOGISTIIKAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA ENERGIATEHOKKUUS (LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ: EHDOTUS SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAKSI V. 4.4., 2010, 33)

6 1. JOHDANTO Tähän raporttiin on kerätty vihreään logistiikkaan ja kestävään kehitykseen liittyvää termistöä ja teoriaa. Jo raportin paksuus kertoo sen tosiasian, että periaatteessa yksinkertainen ja maalaisjärjellä tajuttava asia (Ilmastomuutos, ekologisuus, ympäristön suojelu), jota voitaisiin hidastaa kohtalaisen yksinkertaisin päätöksin (luontoa säästävät toimenpiteet), on nykyaikaisessa yhteiskunnassa teorialtaan hyvinkin monimutkainen asia. Tätä seikkaa ei helpota yhtään se, että termeille ei ole yksiselitteisiä selityksiä, vaan samalle asioille oli lähteistä riippuen eri selityksiä. Aiheen standardisoiminen ja yhteisten pelisääntöjen sopiminen on vielä pahasti kesken. Raportin rakenne on seuraava: luvussa 2 on selitetty yleisesti kestävää kehitystä ja vihreää logistiikkaa. Luvusta 2.4 alkaa kestävän kehitysten termien lyhyt selitys. Termit on laitettu aakkosjärjestykseen. Useista termeistä löytyy vielä tarkempikin selvitys asiasta myöhemmin. Tämä on kerrottu lyhyen selityksen lopuksi, jos sellainen löytyy. Luku 2.4 on siis nopeaa silmäilyä varten tehty luku, mistä saa aiheesta riittävän yleiskäsityksen. Raportissa on selitetty MIPS-laskentaa tarkemmin, koska aiheesta on todella paljon tietoa ja ohjeita Internetissä ja myös kirjallisuudessa. Lukuun 14 on kerätty tietoa aivan uudesta WWF:n paperiyhtiöiden ympäristöindeksistä, mikä on hyvä esimerkki yhtiöiden ekoloogisuuden läpinäkyvyydestä. Tämän kaltaisia palveluja on muitakin, kuten esimerkiksi CO 2 -raportti. Luvussa 16 on vertailtu Forssan logistiikan kehityshankkeita valtakunnalliseen, joskin keskeneräiseen, logistiikkastrategiaan ja liitteessä 1 on esitetty taulukkomuodossa tämä asia. Lähteet-osio toimii hyvänä kestävän kehityksen kirjallisuusluettelona. 6

7 2. KESTÄVÄ KEHITYS JA VIHREÄ LOGISTIIKKA Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävää kehitystä käsiteltiin ensimmäisen kerran YK:n Brundtlandin komissiossa Komission työstä sai alkunsa prosessi, joka on edennyt vuorovaikutteisesti eteenpäin niin valtioissa, kunnissa kuin kansainvälisissä yhteyksissäkin. Kestävän kehityksen politiikka on kehittynyt ja muotoutunut vähitellen yhä kattavammaksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Suomi on menestynyt kansainvälisissä kestävän kehityksen vertailuissa erityisen hyvin. Myös useat Suomen kunnat ja kaupungit ovat edenneet vahvasti kestävän kehityksen edistämisessä. (http://www.ymparisto.fi/kestavakehitys) Kestävän kehityksen laajentumista haittaa mm. käsitteistön ja termien sekamelska. Eri termejä ymmärretään väärin ja esim. ekotehokkuutta käytetään suruttomasti erilaisissa yritysten tai yhteisöjen mainoskampanjoissa. TALOUDELLISEN TEHOKKUUDEN EKOTEKIJÖITÄ Taloudellinen tehokkuus Ekotehokkuus Luonnonvaratehokkuus Kuva 1. Taloudelliseen tehokkuuteen kuuluvat nykyään monet kestävään kehitykseen liittyvät tehokkuudet. (Simo Kotoaro) 7

8 2.1 KESTÄVÄN KEHITYKSEN MITTAREITA Kestävän kehityksen mittaaminen on hankalaa. Koska kestävä kehitys koostuu monista osatekijöistä, mikään mittari ei yksin pysty kuvaamaan sitä. Erilaisia mittareita kuitenkin tarvitaan suunnittelun pohjaksi ja vaihtoehtojen vertailuun. Niiden tarkoituksena on avustaa päätöksentekoa ja kuvata vaihtoehtojen etuja ja haittoja sekä perustella vaihtoehtojen paremmuus- tai edullisuusjärjestystä eri näkökulmista. Tavallisimpia mittareita ovat kestävän kehityksen indikaattorit, ekologinen jalanjälki, ekologinen selkäreppu, ja MIPS. (http://www.kestavakehitys.info/johdanto/mittareita/index.php) 2.2 MITEN JA MISSÄ ERI MENETELMIÄ VOIDAAN KÄYTTÄÄ? Kuva 2. Miten ja missä eri menetelmiä voidaan käyttää (Antikainen, 2010, 75) 8

9 2.3 VIHREÄ LOGISTIIKKA Vihreä logistiikka on uusi ilmaisu, joka on syntynyt kuvaamaan ympäristömyönteistä ajattelua logistiikkaalalla. Vihreällä logistiikalla tarkoitetaan yleisesti kuljetusketjun muuttamista mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaksi. Termiltä puuttuu virallinen ja tyhjentävä määritelmä, jonka takia sen alle voidaan kirjata monenlaisia ympäristöarvoihin viittaavia toimia. Alalla ei myöskään ole mitään varsinaisia standardeja sille, mikä on ympäristömyönteistä ja mikä ei. Kenttä on siis hyvin avoin erilaisille toimijoille ja heidän mahdollisesti synnyttämilleen mielikuville. (Laakso, 2009, 2) Tuotteen jakelu lisää lähes aina sen ympäristövaikutuksia. Lisäksi jakelukanavien kriteerit vaikuttavat epäsuorasti myös tuotekehitykseen ja voivat rajoittaa ympäristöystävällistä tuotekehitystä. (Heikka ym, 2009, 23) Ympäristöystävälliseen jakeluun kuuluu jakelukanavien tehokkuuden parantaminen: yrityksen tarvitsee selvittää tarkoin milloin asiakas tarvitsee tuotteen. Nopein toimitustapa on usein kalliimpi sekä haitallisempi ympäristölle. Vastaavasti taas ympäristöystävällisin toimitustapa voi heikentää tuotteiden laatua tai olla liian hidas. Yrityksen tulee löytää optimi ympäristöystävällisyyden ja tehokkaan jakelumuodon välillä. Tulevaisuudessa jakelun ympäristöystävällisyyteen voi vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi sähköautojen käyttö polttomoottorikäyttöisten sijasta. Jakelussa on yksinkertaistetusti kolme tapaa saada tuote tai palvelu ja asiakas kohtaamaan. Joko tuodaan asiakas tuotteen luokse, tuote asiakkaan luokse tai jotain tältä väliltä. Palvelun tapauksessa välimuoto ei yleensä ole mahdollinen koska palvelua ei voida varastoida. Välimatkat tuotteen tuotantopaikan, ostopaikan ja käyttöpaikan välillä ratkaisevat jakelusta aiheutuvat ympäristöhaitat. Nykyisessä, globalisoituneessa maailmassa jakelun ympäristövaikutukset voivat olla huomattavia. Logistiikkaprosessin tärkeimmät ympäristöön vaikuttavat tekijät ovat paketointi, jätteiden synty, jätteiden hävittäminen sekä liikenteestä aiheutuva melu, päästöt ja polttoaineen kulutus. Seuraavassa taulukossa on esitelty logistiikan päätöksenteon muuttujia millä on merkittävä vaikutus ympäristön kannalta: Kuva 3. Logististen päätösten ympäristövaikutukset (Heikka ym, 2009, 22-23) Logistiikan tulevaisuuden haasteisiin kuuluu mm. käänteisen logistiikan kehittäminen. Siinä missä tuote ja tieto liikkuvat toimitusketjussa alaspäin, voivat esimerkiksi tuotteen käytetty pakkausmateriaali sekä 9

10 käytetyt tuotteet liikkua tulevaisuudessa toimitusketjua ylöspäin. Käytetyt tuotteet ja materiaalit voidaan kierrättää ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Vielä pidemmällä tähtäimellä jakelukanavien hallinnassa voidaan pyrkiä suljettuun prosessiin, jossa tuotteet käytetään uudestaan sen sijasta, että niillä on määrätty elinkaari. (Heikka ym, 2009, 22-23) 2.4 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TERMEJÄ AINEVIRTA-ANALYYSI Ainevirta-analyysi on yksi menetelmä, jonka avulla voidaan tarkastella tapoja, miten kohti kestävämpää yhteiskuntaa päästään. Ainevirta-analyysin vahvuutena on, että sen avulla voidaan tuottaa kokonaiskuva eri luonnon- ja yhteiskunnan järjestelmistä. Kun lisäksi kunkin virran ympäristövaikutus tiedetään, menetelmää voidaan käyttää priorisoitaessa ympäristöpoliittisia toimenpiteitä. Lisää ainevirta-analyysistä on luvussa 15. (http://www.environment.fi/default.asp?contentid=244404&lan=en&clan=fi) EKOJÄRKEVYYS Ekojärkevyydellä tarkoitetaan mm. kehdosta hautaan elinkaariajattelua. Ajattelumallin ideaalitilassa kaikki tuotteet päätyvät elinkaarensa lopuksi raaka-aineeksi joko samoihin tai uusiin tuotteisiin. Biohajoavien ja biohajoamattomien materiaalit kiertäisivät eri kierroissa ja niiden kiertojen sekoittuminen estettäisiin. Ekojärkevyydessä huomioidaan paikallisten ja kulttuurillisten erojen kunnioittaminen ja vahvistaminen sekä aurinkoenergian laajempi hyväksikäyttö. Esim. Henkilöauton ekotehokkuus saattaa parantua vähentyneen polttoaineenkulutuksen myötä, mutta kokonaisuudessaan liikennesektorin ekojärkevyys voi huonontua kun autoja ostetaan enemmän tai ihmiset käyttävät autojaan julkisen liikenteen sijaan. (Nurmi, 2004, 25) EKOLOGINEN JALANJÄLKI Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden ja päästöjen käsittelyyn. Mukaan lasketaan myös hiilidioksidin sitomiseen tarvittava metsäala. Lisää ekologisesta jalanjäljestä luvussa EKOLOGINEN SELKÄREPPU Ekologinen selkäreppu kertoo kiloina sen materiaalimäärän, jonka tuotteen aikaansaaminen, käyttö ja jätehuolto ovat kuluttaneet jossakin vaiheessa jossakin päin maailmaa. Ekologinen selkäreppu on siis näkymätön taakka, jonka mikä tahansa tuote kantaa mukanaan. Ekologisesta selkärepusta kerrotaan tarkemmin luvussa 13. (http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips) 10

11 2.4.5 EKORIITTÄVYYS Ekoriittävyydestä puhutaan, kun tuotetaan riittävä hyvinvointi käyttämällä vähemmän palveluja. Ekoriittävyydessä otetaan huomioon luonnonvarojen ja luonnon kantokyvyn rajallisuudet ja nämä rajalliset luonnonvarat tulisi jakaa tasapuolisemmin maapallon ihmisten ja kansojen kesken. (Nurmi, 2004, 25) EKOTASE JA LOGISTINEN EKOTASE Ekotase, joka voidaan laatia tuotteelle, liiketoimintayksikölle tai koko yritykselle, käsittelee tuotteen koko elinkaaren aikana kuluttamia energiamääriä, ilma-, vesi- sekä muita päästöjä, joiden perusteella on vertailtu, ainakin teoriassa, eri tuotteiden tai toimintojen ympäristökuormituksia keskenään. Ekotaseen tekemistä hankaloittaa muuttujien runsaus ja yleispätevien arvojen löytäminen. Logistinen ekotase vertaa eri vaihtoehtojen antamia kokonaishyötyjä tuotteen koko elinkaaren aikana. Sen ideana on kerätä tuotteen elinkaaren eri vaiheisiin tapahtumakohtaiset arvostelukriteerit ja edelleen arvot, joiden yhteis-tarkastelulla voidaan päätellä vaihtoehtojen paremmuus. Lisää ekotaseesta on luvussa 11. (Suominen, 2007, 20-21) EKOTEHOKKUUS Ekotehokkuudella tarkoitetaan sitä, että vähemmästä tuotetaan enemmän ympäristöä säästäen. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa. Samalla pyritään myös vähentämään tuotteen tai palvelun haitallisia ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren aikana. Ekotehokkuudesta lisää luvussa 10. (www.ymparisto.fi/ekotehokkuus) ELINKAARIARVIOINTI Elinkaariarviointi on ISO sarjan standardeihin perustuva menetelmä, jonka avulla pyritään selvittämään jonkin tuotteen tai palvelun aiheuttamat ympäristövaikutukset koko sen elinkaaren ajalta; eli raaka-aineiden hankinnasta lähtien aina käytöstä poistamiseen ja jätteiden käsittelyyn asti. Elinkaariarviointia voidaan käyttää apuna esimerkiksi tuotteiden kehittämisessä ja parantamisessa ympäristönäkökulmasta, ympäristövaikutusarvioinnissa, poliittisessa päätöksenteossa sekä markkinoinnissa esim. ympäristömerkkien kautta (SFSEN ISO 14040, 44). Elinkaariarviointia voidaan käyttää soveltuvin osin myös hiilijalanjäljen laskennassa. Elinkaariarvioinnin periaatteet ja pääpiirteet on esitelty standardissa SFS- EN ISO (2006). Seuraavassa käydään hieman tarkemmin läpi tämän standardin sisältöä. Elinkaariarvioinnista tarkemmin on kerrottu luvussa 7. 11

12 2.4.9 ENERGIATEHOKKUUS Energiankulutus kasvaa jatkuvasti Suomessa, vaikka tavoitteena on vähentää kulutusta. Energiantuotantoa ja -kulutusta on tehostettu ja säästötoimia toteutettu, mutta siitä huolimatta kaikilla toimialoilla on vielä paljon tehtävää. Yritysten ja yhteisöjen kannalta energiatehokkuuden parantaminen, eli tietyn tuotteen valmistaminen entistä pienemmällä energiamäärällä, on järkevää, koska se tuo usein taloudellista hyötyä samalla kun päästöt ympäristöön vähenevät. Energiatehokkuuden parantamisesta logistiikassa on kerrottu tarkemmin luvussa 3. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=2194) HIILIJALANJÄLKI Miltei kaikella toiminnalla, jota ihminen suorittaa, on olemassa oma hiilijalanjälkensä. Hiilijalanjälki kuvaa ihmisen toiminnan aiheuttamaa vaikutusta ympäristöön. Se mitataan ympäristöön tulevien kasvihuonekaasujen määränä ja mittana käytetään hiilidioksidiyksikköä. Lisää hiilijalanjäljestä luvussa 9. (Vento, 2010, 12) INDIKAATTORIT Suomessa on yleisen kestävän kehityksen mittaukseen valittu noin 100 tilastollisesti mitattavaa indikaattoria. Ne jakautuvat 20 aihealueeseen ja kuvaavat kestävän kehityksen eri puolia. Listaa tarkistetaan vuosittain. Indikaattoreiden avulla voidaan arvioida kestävän kehityksen muutoksia, asettaa mitattavia tavoitteita ja tehdä vertailuja eri alueiden välillä. Liitteessä 2 on luetteloitu erilaisia indikaattoreita.(http://www.kestavakehitys.info/johdanto/mittareita/index.php?db=johdanto~mittareita#i ndikaattorit) LUONNONVARATEHOKKUUS Luonnonvaratehokkuudella tarkoitetaan luonnonvarojen kokonaiskäyttöä suhteessa tuoteryhmän tai toiminnon yksikköarvoon. Sen tavoitteena on, että tulevaisuudessa luonnonvaroja on pystyttävä käyttämään entistä tehokkaammin, ja siinä yhdistyy kilpailukyvyn edistäminen ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Luonnonvaratehokkuutta voidaan mitata luonnonvaraintensiteetillä, joka mittaa sitä, kuinka paljon tuote- tai toimintayksikkö on kuluttanut luonnonvaroja. Luonnonvaratehokkuutta voidaan tarkastella useista näkökulmista. Materiaali- ja energiatehokkuus on osa luonnonvaratehokkuutta. Ekotehokkuudella tarkoitetaan tuotteen tai toiminnon aiheuttamaa ympäristökuormitusta eri tavoin mitattuna. Luonnonvarojen käyttö voi olla vain yksi ympäristökuormituksen osatekijä. (Sitra, 2009, 29) 12

13 Kuva 4. Suomen luonnonvarojen kokonaiskäyttö (Sitra, 2009, 16) MATERIAALITEHOKKUUS Raaka-aineiden käyttö on viime vuosien aikana kasvanut mm. siksi, että niitä käytetään entistä laajemmin myös kehittyvissä maissa. Sen vuoksi materiaalitehokkuus eli luonnonvarojen käytön tehokkuus on yhä olennaisempi osa globaalia kestävää kehitystä. (EK, 2008, 6) Materiaalitehokkuus tarkoittaa sitä, että tehdään enemmän tavaroita ja palvelutuotteita pienemmillä tuotanto- ja materiaalipanoksilla. Samalla syntyy vähemmän päästöjä ja jätteitä. Materiaalitehokkuus tähtää kilpailukykyisiin tuotteisiin ja palveluihin, joilla ihmisten tarpeet voidaan tyydyttää, vaikka materiaalien käyttöä ja päästöjä vähennetään. Materiaalien määrä ja päästöt on minimoitava tuotteen koko elinkaaren ajan. (EK, 2008, 6) Materiaalitehokkaassa toiminnassa säästetään luonnonvaroja, ympäristöä ja rahaa. Kun samasta materiaalimäärästä valmistetaan enemmän arvokkaita tuotteita, samalla myös tehdään rahaa. Käytännössä materiaalitehokkuus on siis osa ekologista ja taloudellista tehokkuutta. (EK, 2008, 7) Materiaali- ja ekotehokkaassa tuotannossa vähennetään materiaalien käyttöä minimoidaan energiankulutusta tehostetaan logistiikkaa vähennetään myrkyllisten aineiden käyttöä pyritään käyttämään uusiutuvia luonnonvaroja pidennetään tuotteiden käyttöikää kasvatetaan palvelujen tarjontaa tehostetaan kierrätystä. (EK, 2008, 7) 13

14 MIPS MIPS (Material Input Per Service unit) suhteuttaa materiaalinkulutuksen siitä saatuun hyötyyn. Se eroaa ekologisesta selkärepusta siten, että siinä on mukana myös tuotteen oma paino. MIPS-luvuilla arvioidaan kulunutta luonnonvarojen määrää tiettyä hyötyä kohden. Näin voidaan helposti vertailla saman palvelun tuottamista eri tavalla. Tuotteesta saatava palvelu pitää joka kerta määritellä erikseen, esimerkiksi linjaautolla se on ihmisen siirtyminen paikasta toiseen. Tällöin yksikkönä voidaan käyttää yhden ihmisen yhden kilometrin matkaa eli yhtä henkilökilometriä. Lisää MIPSistä on luvuissa 4, 5 ja 6. (http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips) VESIJALANJÄLKI Vesijalanjäljellä tarkoitetaan valtioiden tai ihmisten kaiken kulutuksen vaatimaa vesimäärää. Käsite on verrannollinen ekologiseen jalanjälkeen. Se tarkoittaa siis talousvettä ja kaikkien kulutettujen tuotteiden vaatimaa piilovettä. Vesijalanjälki voi muodostua sekä kotimaisesta että ulkomaisesta vedenkulutuksesta. Tuotteen valmistuksen ja tuotannon kuluttama vesi lasketaan kuluttajan vesijalanjälkeen, ei tuottajan. Vesijalanjälki on esitetty luvussa 7 tarkemmin. (http://www.vesijalanjalki.org) Suomen vesijalanjälki = Suomessa kulutettu vesi + Suomeen tuotujen tuotteiden kuluttama vesi - Suomesta vietyjen tuotteiden kuluttama (suomalainen) vesi MUITA INDIKAATTOREITA: SIPS, COPS JA DAIA SIPS (Space Intensity per service unit tai Surface Input per service Unit)) eli maanpinnan kulutuksen indikaattori pinta-alan käytön palvelusuoritetta kohti. (Seppälä ym, 2002, 25) Lisäksi päästöjen kokonaisvaikutuksien arviointiin on kehitelty menetelmiä, kuten DAIA (Decision Analysis Impact Assesment). Jos materiaalivirtojen sijaan tarkastellaan eurovirtoja, puhutaan COPS-käsitteestä (Cost intensity per service unit). MIPS ja COPS voivat olla käyttökelpoisia mittareita verrattaessa esim. tuontituotetta vastaavaan kotimaiseen. 14

15 3. ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEEN SOVELTUVIA TOIMENPITEITÄ LOGISTIIKASSA 3.1 ENERGIATEHOKKUUSTOIMENPITEIDEN RYHMITTELY JA HIERARKIA Kuva 5. Esimerkki eri tasoilla toteutettujen toimenpiteiden kytkeytymisestä toisiinsa. (Kallionpää ym. 2010, 24) Päätöksentekotaso Strateginen Taktinen Operatiivinen Sijaintipäätökset tuotantolaitosten määrä ja sijainnit tuotantolaitosten suunnittelu Materiaalivirta Informaatio Asiakaspalvelu kuljetusmuodon valinta, toimittajien valinta, jakelukeskusten jälleenmyyjien tehtävät, varastointistrategiat, jakelustrategiat Tietojärjestelmän suunnittelu, tiedonhallinnan ja -valinnan periaatteet Standardit ja tavoitteet Varastojen hallinta, varaston kierto Kysyntätiedon ennustamisen menetelmät, tilastointi ja raportointi Tilausprioriteettien pelisäännöt Tuotannon suunnittelu, täydennysmäärät, täydennysaikaväli, kuljetusreitit ja aikataulut, tilausprosessin toiminnot Ajantasaisen tiedon hallinta Kuva 6. Hierarkkiset päätöksentekotasot toimitusketjun hallinnassa. (Kallionpää ym. 2010, 25) 15

16 3.2 RAAKA-AINEIDEN TUOTANTO JA HANKINTALOGISTIIKKA Raaka-ainevirrat ovat perusteollisuudessa tyypillisesti volyymiltaan suuria ja säännöllisiä. Siten raakaaineiden hankinnalla on merkittävä rooli näiden yritysten toimitusketjun hallinnassa. Perusteollisuuden hankintatoimessa vaikuttavia tekijöitä ovat globaali hankinta, toimittajien valinta, hankintaerien suunnittelu ja kuljetusten suunnittelu sekä koko raaka-ainevirtojen optimointi tuotantoprosessin tarpeen mukaan. Raaka-ainehankinta on nykyisin hyvin kehittynyttä toimintaa ja juuri hankintojen kehittäminen on useassa suuressa teollisuusyrityksessä ollut erityisen kehittämisen painopistealueena viime vuosien aikana. ICT-järjestelmien tehokas hyödyntäminen on oleellinen osa tämän päivän hankintatoimea sisältäen sekä toimittajaverkoston hallinnan että materiaalivirtojen tarvesuunnittelun. Perusteollisuudessa raakaainelähteiden sijainti ja saatavuus ovat myös yksi merkittävä tuotannon sijaintiin vaikuttava tekijä. Painotukset eri tuotannontekijöiden suhteen vaihtelevat teollisuuden aloittain ja yrityksittäin, mutta suurten volyymien vuoksi raaka-ainevirrat ovat yksi huomioon otettava tekijä. (Kallionpää ym. 2010, ) Metsäteollisuuden puunhankinta Suomen osalta on muuttunut viimeisen noin vuoden aikana jonkin verran, kun Venäjän puutullien myötä tuontipuun määrä on vähentynyt. Kotimaan puunhankinnan virrat on suunniteltu osittain uudelleen, kun eri tuotantoyksiköiden puunhankinta-alueet ovat muuttuneet. Samalla kuljetusjärjestelmään on muodostettu keskitettyjä materiaalivirtoja siten, että pitkä runkokuljetus hoidetaan rautateitse muutamilta keskitetyiltä puunkuormauspaikoilta, joihin puu tuodaan luonnollisesti autokuljetuksilla. Siten pitkämatkainen puun kuljettaminen autokuljetuksina on jossain määrin vähentynyt ja siirtynyt rautateille. Tällä saattaa olla vaikutusta myös puunhankinnan kuljetusjärjestelmän energiatehokkuuteen, jos sitä tarkastellaan kokonaisuutena verrattuna aikaisempaan järjestelmään. Tämä muutos ei ole kuitenkaan muuttanut autokuljetusten rengasreitteihin perustuvaa puunhankintakuljetusten järjestelmää, jonka tarkoituksena on ollut tyhjänä ajon minimointi ja siten kustannustehokkuuden hakeminen. Useassa tieteellisessä artikkelissa ja myös tämän hankkeen asiantuntijahaastatteluissa on todettu, että pääsääntöisesti kustannustehokkaimmat logistiset ratkaisut ovat myös energiatehokkaimpia. Siten nämä molemmat tavoitteet ovat yhdensuuntaisia ja toisiaan tukevia. (Kallionpää ym. 2010, ) Metsäteollisuuden tuotantorakenteeseen kuuluvassa sellun tuotannossa on 2000-luvun puolella tapahtunut merkittäviä muutoksia. Selluntuotantokapasiteettia on rakennettu mm. Etelä-Amerikkaan, josta tuodaan eukalyptuspohjaista sellua myös Suomen paperitehtaille kotimaisen sellun sijaan. Tällaisten ratkaisujen energiatehokkuuden tarkastelussa on kuitenkin syytä varoa liiallisia yksinkertaistuksia, vaan tarkasteluissa olisi otettava huomioon koko sellun tuotantoon sitoutuva energia ja erilaisen käytetyn raakaaineen vaikutukset paperin tuotantoprosessiin. (Kallionpää ym. 2010, ) Metalliteollisuuden raaka-ainehankintaan liittyy kuljetusvirtojen lisäksi toimiminen globaaleilla raakaainemarkkinoilla, koska suuri osa toimialan käyttämästä raaka-aineesta hinnoitellaan raaka-ainepörsseissä. Hintavaihtelut voivat olla hyvinkin suuria ja hankintojen ajoituksella saattaa olla huomattava vaikutus koko liiketoiminnan kannattavuuteen. Tämän vuoksi raaka-ainehankintojen logistisia ratkaisuja ei voi suunnitella ainoastaan kustannustehokkaiden kuljetusratkaisujen mukaisesti, vaan kyse on laaja-alaisemmasta optimointihaasteesta. Silloin vaikuttavina tekijöinä ovat eräkoko, toimitustiheys, toimittajien valinta, hankinnan ajoitus ja useat muut muuttujat, kun suunnitellaan raaka-ainehankintojen logistisia ratkaisuja. 16

17 Globaalilla markkinalla toimivilla yrityksillä hankintaprosessien tarkastelu on tärkeää myös toiminnan haavoittuvuuden ja riskien hallinnannäkökulmasta. Coyle et al. (1996) määrittelee hankintatoimen yksinkertaisimmillaan tuotteiden ja palvelujen ostamiseksi, joka ylittää usein erilaisia organisaatiorajoja. Porterin (1985) usein viitattu arvoketjumalli korostaa hankintojen strategista merkitystä ja myös kriittisenä toimitusketjun eri osapuolten toimintoja yhdistävänä tekijänä. Nykyinen globaali hankinta edellyttää strategista ajattelua ja lähestymistapaa kompleksisten ja fyysisestikin pitkien toimitusketjujen hallitsemiseksi. Tuotteiden hankintaan liittyvän strategian valintaan, ostaminen vai toimittajaverkoston kehittäminen ja hallinta, vaikuttaa toisaalta tuotteen saatavuuteen liittyvät ominaisuudet ja toisaalta tuotteen merkitys yrityksen liiketoiminnalle tai tuotantoprosessille. (Kallionpää ym. 2010, ) Toinen merkittävä näkökulma prosessiteollisuuden hankinnoille on tuotteiden elinkaaren lyheneminen ja liiketoimintaympäristön yleinen dynaamisuuden lisääntyminen. Kotabe and Murray (2004) toteavat, että yrityksille on välttämätöntä jatkuvasti tuottaa ja kehittää omaa kilpailuetuaan kilpailijoidensa suhteen ja globaali hankinta on lisääntyvässä määrin strategiseksi tekijäksi menestyäkseen globaaleilla markkinoilla. Globaali hankinta melko luonnollinen kehitystrendi paikallisen hankinnan sijaan, koska globaali kilpailu on lisääntynyt ja markkinat ovat yhä enemmän integroituneet, ja silloin luontainen kehityssuuntaus on lisätä globaalia komponenttien ja raaka-aineiden hankintaa. (Kallionpää ym. 2010, ) Hankintatoimen kuljetusratkaisujen suhteen tavarantoimittajalla on periaatteessa vastuu tuotteen toimittamisesta toimitusehtojen mukaisesti tuotantolaitokselle. Periaatteessa tilanne on vastuukysymysten suhteen selkeä, mutta perusteollisuuden erittäin suurten hankintavolyymien ollessa kyseessä ja myös niiden kriittisyyden vuoksi teollisuusyritykset usein osallistuvat raaka-ainevirtojen suunnitteluun, ohjaamiseen ja seurantaan. Esimerkiksi raakapuuvirrat ovat kokonaan teollisuuden omassa ohjauksessa, mutta esimerkiksi teollisuuskemikaalit ovat yleensä toimittajien ja niiden logistiikkakumppaneiden ohjauksessa ja vastuulla määriteltyjen reunaehtojen ja vaatimusten puitteissa. Myös raaka-ainevirrat toimivat pääsääntöisesti reaaliaikaisen ohjauksen periaattein, jossa pääsääntöisesti raaka-aineet kuljetetaan suoraan tuotantoon. Tällainen hankintatoimen ohjaus edellyttää hyvin kehittyneitä tietojärjestelmiä materiaalivirtojen suunnitteluun ja ajoittamiseen. Esimerkiksi metsäteollisuuden raakapuukuljetukset ovat yksi ensimmäisiä sovelluskohteita ajoneuvopäätteiden käyttöönotossa sekä reaaliaikaiseen puunhankinnan ohjaukseen ja seuraamiseen. Sama kehitys on tapahtunut mm. teollisuuskemikaalien toimituksissa metsäteollisuudelle eli pääsääntöisesti kemikaaleja kuljettava logistiikkaoperaattori seuraa kemikaalisäiliöiden täyttöastetta omassa kuljetusten suunnittelutoiminnassa ja siten suunnittelee itsenäisesti mahdollisimman kustannustehokkaat kuljetusreitit sovittujen periaatteiden mukaisesti. ICT:n rooli hankintatoimen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa on siten nykyisessä toimintaympäristössä aivan keskeisessä roolissa. (Kallionpää ym. 2010, ) 17

18 Raaka-aineiden tuotantoon ja hankintalogistiikkaan liittyviä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat logistiikan energiatehokkuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Kohdentuminen Toimenpide Kuvaus Strateginen Taktinen Operatiivinen Kuljetustarpeen huomioon ottaminen raaka-aineiden hankintaalueiden valinnassa Tietojärjestelmien hyödyntäminen raakaainetoimitusten suunnittelussa Raaka-ainetoimitusten eräkoon suunnittelu Raaka-ainetoimitusten kuljetusten suunnittelu ja kuljetusmuodon valinta Raaka-ainehankintojen suunnittelu siten, että myös kuljetusten energiankulutus lasketaan kokonaisenergiankulutusta arvioitaessa XXX XX X ICT-sovellusten (esim. RFIDtekniikan) XXX XXX XX hyödyntäminen varastotaseen seurannassa runkokuljetusten, toimituserien ja toimitusaikojen optimoinnissa Kuljetusten täyttöasteen, XXX X X kuljetusmuodon valinnan ja varastointitaseen huomioon ottaminen raakaainetoimitusten suunnittelussa ks. lähtölogistiikan toimenpiteet XXX XX XX Kuva 7. Raaka-aineiden tuotantoon ja hankintalogistiikkaan liittyviä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat logistiikan energiatehokkuuteen ja ympäristövaikutuksiin. (Kallionpää ym. 2010, 28) 3.3 TUOTANTO JA TUOTESUUNNITTELU Perinteisesti metsäteollisuudessa tuotantolaitokset ovat sijoittuneet lähelle puuraaka-ainelähteitä ja toisaalta myös tuotantoprosessissa tarvittavan energian ja veden saatavuuden suhteen. Globalisoituneessa toimintaympäristössä sijaintikriteerit ovat jossain määrin muuttuneet, vaikka edelleen samat perustuotannontekijät ovat voimassa. Eli työvoiman, energian, veden ja raaka-aineiden saatavuus sekä logistiset tekijät vaikuttavat tuotannon optimaaliseen sijaintiin ja erityisesti potentiaalisten markkinoiden läheisyys ja logistiikan painoarvo näyttääkin nousseen metsäteollisuuden tuotantostrategioihin liittyvässä päätöksenteossa. Lopputuotteiden kuljetusten näkökulmasta tarkasteltuna perusteollisuuden tuotantolaitokset sijaitsevat joko satamien läheisyydessä tai sisämaassa hyvien tie- ja ratayhteyksien saavutettavissa. Tällä on energiatehokkuuden kannalta suuri merkitys, että voidaan käyttää mahdollisimman suuria kuljetusyksiköitä, kuten rautatie- ja merikuljetuksia sekä intermodaalikuljetuksia, joissa tuoteyksikkökohtainen energiatehokkuus on mahdollisimman hyvä. Toisaalta useiden kuljetusmuotojen käytettävyys tarjoaa teollisuusyrityksille joustavuutta ja mahdollisuuksia erilaisten logististen toimintamallien toteuttamiselle. Lopputuotteiden kuljetusjärjestelmä eli jakelujärjestelmä varasto- ja terminaalirakenteineen vaikuttaa sekä energiatehokkuuteen että palvelutasotekijöihin perusteollisuuden suurivolyymisessa tuotannossa. Strategisesti tärkeimmille markkina-alueille sijoitetut logistiikkakeskukset tarjoavat mahdollisuuden toisaalta materiaalivirtojen keskittämiseen ja siten juna- ja laivakuljetusten hyödyntämiseen tuotannosta logistiikkakeskuksiin. Toisaalta tällainen jakelurakenne tarjoaa 18

19 mahdollisuudet asiakaskohtaiseen tuotteiden räätälöintiin, joustavaan toimintamalliin ja asiakkaan toivomiin toimituseriin mahdollisimman kustannus- ja energiatehokkaalla tavalla. Tällainen toimintamalli vähentää myös toimitusten häiriöriskiä ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet kuljetuspalvelujen kustannustehokkuuden varmistamiseen. Khoo et al. (2001) ovat tutkimuksessaan mallintaneet metalliteollisuuden toimitusketjua ympäristövaikutusten ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Tulosten perusteella alihankintaketjuissa on mielekästä suosia energiatehokkaita raaka-aineen tuotantolinjoja, vaikka kuljetusetäisyydet olisivatkin melko pitkiä, sillä energian tuotannon osuus koko toimitusketjun energiankulutuksesta on huomattavan suuri. Toisaalta tuotantolaitosten sijoittelussa edullisimmiksi paikoiksi osoittautuivat ne sijainnit, joissa kierrätysmateriaalien saanti oli helpointa ja jakeluetäisyydet olivat kohtalaisen lyhyitä. Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa eläinkuljetuksiin kohdistuu paljon vaatimuksia aikataulutuksen suhteen, joka osaltaan vaikuttaa siihen kuinka kaukaa tuotantolaitoksesta eläimiä voidaan kuljettaa. Lisäksi erilaisiin raaka-aineisiin liittyy hygienia- sekä kuljetusketjuun liittyviä vaatimuksia, jotka osaltaan rajaavat potentiaalisia hankinta-alueita ja toisaalta vaikuttaa sijoittumiseen. Suurelta osin elintarviketeollisuuden tuotekuljetukset ovat melko paikallista toimintaa johtuen tuoreusvaatimuksista sekä maakohtaisista erilaisista sertifiointi- ja tarkastusvaatimuksista. Tämä vain yhtenä esimerkkinä siitä, että teollisuuden alat ovat sijoittumisen ja kuljetusjärjestelmän suunnitteluperiaatteiden suhteen hyvin erilaisia ja siten energiatehokkuustarkastelujen perusteella ei voida tehdä kaikkia teollisuudenaloja koskevia suosituksia, vaan toimialakohtaiset erot on otettava huomioon TUOTESUUNNITTELU Logistiikan ympäristövaikutukset tulisi ottaa huomioon tuotesuunnittelun eri vaiheissa. Esimerkiksi raakaaineiden valinnassa myös raaka-aineiden hankinnan energiatehokkuus olisi otettava huomioon yhtenä valintatekijänä. Jo tuotesuunnittelussa voidaan ratkaista toimitusten yksikkökoko, mikä voi osaltaan vaikuttaa tuotekuljetusten kuormausasteeseen ja pakkausmateriaalien valintaan. Myös tuotteen materiaalivalinnoissa voidaan ottaa huomioon kierrätyksen ja paluukuljetusten vaatimukset. Yleisesti tuotesuunnittelussa pyritään optimoimaan tuotteen käyttöikä suhteessa tuotteen käytön aikaiseen energiankulutukseen. Pakkausten ja tuotteen pakkaamisen suunnittelun merkitys on huomattavan suuri erityisesti lähtölogistiikan energiatehokkuuden ja kuljetussuoritteen näkökulmasta. Oikein pakatut tuotteet vievät vähemmän tilaa ja niiden käsittely on helpompaa. Myös ajoneuvojen täyttöaste (tonneina) voidaan hyödyntää tehokkailla pakkauksilla paremmin. Pakkausten tulee kestää kuljetusten aiheuttamat fyysiset rasitukset ja pakkausten kuormaaminen päällekkäin tulisi olla mahdollista. Vahingoittuneista tuotteista aiheutuu taloudellisia menetyksiä, mutta myös niiden paluukuljetukset vaikuttavat osaltaan tuotteen kokonaisenergiankulutukseen. Pakkausten suunnittelussa huomioon otettava näkökulma on myös pakkausmateriaalin valinta, sillä vähentämällä pakkausmateriaalia voidaan vähentää pakkausjätteen paluukuljetuksia. 19

20 3.3.2 TUOTANNON INTEGRAATIO Merkittävä energiansäästöpotentiaali koko logistiikkaketjussa sisältyy teollisuusprosessien integrointimahdollisuuteen, jossa tuotanto sijoitetaan siten, että kuljetustarve pienenee. Ääritapauksissa teollisuuden prosessit voivat sijaita etäällä toisistaan, jolloin kuljetusten energiankulutus on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi tilanteessa, jossa välituotteiden prosessit sijaitsevat lähellä toisiaan. Esimerkiksi teollisuuden sivutuotteita hyödyntävä teollinen tuotanto on joissakin tapauksissa voitu sijoittaa sivutuotetta tuottavan yksikön läheisyyteen. Perusteollisuudessa tuotannon integraatiolla on suuri vaikutus toimitusketjun energiatehokkuuteen. Esimerkiksi metsäteollisuudessa mielenkiintoinen vertailukohde on sellun tuotanto Etelä-Amerikassa sijaitsevalta tuotantolaitokselta suomalaiselle paperitehtaalle verrattuna Suomessa ja mahdollisesti paperitehtaan välittömään läheisyyteen integroidun sellutehtaan tuotannon välillä. Tällaisessa vertailussa on kuitenkin oleellista, että otetaan huomioon myös tuotantoprosessin erot, ei ainoastaan kuljettamiseen käytetty energiamäärä. Myös käytettävä puuraaka-aine on aivan erilainen näissä vaihtoehdoissa, joten tuotantoprosessin erot saattavat olla suuremmat kuin kuljetusten tässä vertailussa. Yhteenvetona tästä voidaan todeta, että toimitusverkoston suunnittelu on erittäin laaja-alainen ja kompleksinen päätöksentekoprosessi, jossa on paljon erilaisia muuttujia myös energiatehokkuustarkastelujen näkökulmasta TOIMITUSKETJUN OHJAUS Prosessiteollisuuden toimitusketjuissa on erityisenä piirteenä tuotannon vaikutus koko toimitusketjun hallinnan toimintaperiaatteisiin. Tuotannon joustavuus ja kyky vastata nopeisiin kysynnän muutoksiin ovat kiinteässä yhteydessä tällaisten teollisuuden alojen toimitusketjuratkaisuihin. Yksi keskeisimmistä liiketoiminnan menestystekijöistä perusteollisuudessa on yhdistää ja optimoida suurten volyymien massatuotannon skaalaedut asiakasohjautuviin toimitusketjuihin tarjoten asiakaskohtaisesti räätälöityjä tuotteita, nopeaa reagointia muuttuviin asiakastarpeisiin sekä nopeaa toimitusketjun läpimenoaikaa. Perusteollisuudessa tuotantokapasiteetin hyödyntäminen kokonaisuudessaan on yksi liiketoiminnallisesti kannattavan toiminnan perusta, joka pyritään markkinatilanteeseen sopeutuen säilyttämään. Siten asiakasohjautuvuuden osatekijät toteutetaan käytännössä jakelurakenteella sijoittamalla logistiikkakeskuksia strategisesti tärkeille alueille, joista voidaan toteuttaa asiakastoimitukset pienemmissä erissä ja jossain määrin myös tehdä asiakaskohtaista tuotteiden räätälöintiä. Logistiikan energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa toimintaketjun ohjauksella ja vaikuttamalla ohjausperiaatteisiin. Logistiikan perusedellytykseksi on muodostunut nopeus ja joustavuus, mikä on usein johtanut pieniin toimituseriin ja energiatehokkuuden kannalta epäedullisiin kuljetusratkaisuihin. Tärkeä tekijä logistiikan energiatehokkuuden parantamisessa on kysyntään vaikuttaminen siten, että logistiikan reaktioaikoja voitaisiin hidastaa, jotta kuljetusketjujen suunnittelussa voitaisiin ottaa huomioon myös energiatehokkuus. (Kallionpää ym. 2010, 28-30) 20

LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA

LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN LOGISTIIKKASTRATEGIAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA Kehityskohde Keskeiset haasteet Tavoitteet FORSSAN SEUDULLA Vihreiden kuljetuskäytävien

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA Prof. Jarkko Rantala RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA 24.3.2014, Citylogistiikkaseminaari, Helsinki Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa. Kyösti Orre 7.11.2012

Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa. Kyösti Orre 7.11.2012 Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa Kyösti Orre 7.11.2012 Liikenteen energiatehokkuus Eri liikennemuotojen merkitys Suomessa Vastuullisuus yrityksissä Kehityssuuntia Digitaalisuus

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9. ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Sata pientä vai kolme isoa tekoa?

Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Kepeää elämää! Nuukuusviikon seminaari Vanhalla 17.4.2008 Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Suomalaisen ekologinen selkäreppu ja sen keventäminen Satu Lähteenoja kestävän kulutuksen tutkija Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Hankintatoimi Kemppi Oy:llä 15.11.2012 MK

Hankintatoimi Kemppi Oy:llä 15.11.2012 MK Hankintatoimi Kemppi Oy:llä 15.11.2012 MK Kemppi Oy Yksityinen sukuyritys Perustettu 1949 Liikevaihto 110 MEUR (2011) Kansainvälisen myynnin osuus 90 % Henkilöstöä 640 15 eri maassa Tehtaan Suomessa ja

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Mari Puoskari Johtaja, kestävän kehityksen palvelut TEKES Green Growth aamiaissessio: ICT vihreän talouden mahdollistajana 23.11.2012 Olemme kestävän kehityksen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN 1 Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Heikki Liimatainen 2 TTY:n osuudet asiakaskohtainen kuljetusten

Lisätiedot

Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam

Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam QTeam verkosto ja sen palvelut Toimitusketjun tehostaminen laajavastuinen yrittäjyys kuljetusväylät informaatiovirtojen hallinta

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Minna Salmi Ruukin Teräspaalupäivä 26.1.2012 Ympäristövastuu terästuotannosta teräspaalutuotteisiin Luotettava paalun valmistusketju RR- ja RD-paalujen edut

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE YOU DRINK WE CARE OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE Vesi on yksi planeettamme kallisarvoisimmista luonnonvaroista ja sen ollessa yrityksemme päätuote, tiedostamme kuinka tärkeää sen suojeleminen on. Valitsemalla

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015 UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015 Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT WWW.HUB.FI Agenda Lyhyt yritysesittely

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty?

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Teollisen ekologian syysseminaari Lahti, 27.-28.11.2007 Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Michael Lettenmeier ja Tiina Moisio Suomen Luonnonsuojeluliitto / Helsingin yliopisto Kodin tavarat KotiMIPS-tutkimuksissa

Lisätiedot

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta Jouni Lind Teknologiateollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus (ABB, Ensto, Murata Electronics, Vacon, Vaisala...) Kone- ja metallituoteteollisuus

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Vapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana

Vapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana Vapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana Karoliina Luoto, Suomen Liikunta ja Urheilu Sini Veuro, Kansalaisjärjestöjen Kierrätysliike Suomen Teollisen Ekologian Seuran seminaari Materiaalivirrat ja kulutus

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Vesa Peltola, Motiva Oy LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUS-

Lisätiedot

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET TransEco/TransSmart 10.9.2013 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja CO 2 -päästöjen tulevaisuus? 16.9.2013 2 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Metsä Fibre. Puu tehtaalle, tuotteet maailmalle - tehokas logistiikkaketju

Metsä Fibre. Puu tehtaalle, tuotteet maailmalle - tehokas logistiikkaketju Puu tehtaalle, tuotteet maailmalle - tehokas logistiikkaketju Alustuksen sisältö 1. Käytettävä puuraaka-aine 2. Kuitupuun logistiikka 3. Kemin tehtaan tuotelogistiikka 4. n jakeluverkosto 5. RFID teknologia

Lisätiedot

Pakkaus on hyvis, ei pahis

Pakkaus on hyvis, ei pahis Pakkaus on hyvis, ei pahis Lehdistölounas SPY:n ympäristökonferenssin yhteydessä 24.11.2015 1 Pakkausten lisäarvo ja ympäristövaikutukset Pakkaukset tuottavat lisäarvoa ja positiivisia ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu. Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy

Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu. Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy Energiatietopalvelu Mitä? tavoitellaan uudenlaista ja automatisoitua kiinteistökohtaista energianeuvontaa

Lisätiedot

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI http://partnet.vtt.fi/serviisi/ Hankintalogistiikan ulkoistamisesta hankintatoimen ulkoistamiseen EGLO-ohjelman vuosiseminaari

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot