JOOGA JA ELINVOIMA. Ihmisen elinvoima on ratkaisevasti riippuvainen. hänen henkisestä tasapainostaan. Omana aikanamme,

Transkriptio

1

2 JOOGA JA ELINVOIMA Ihmisen elinvoima on ratkaisevasti riippuvainen hänen henkisestä tasapainostaan. Omana aikanamme, jolloin ihminen on pääsemässä ympäristöstään voitolle, hän sisimmässään kulkee umpikujaa kohti. Sielullisista syistä johtuvat sairaudet lisääntyvät jatkuvasti, ja kehittyvä lääketiede näyttää olevan voimaton niitä ennalta ehkäisemään. Joogan vuosituhantinen käytännöllinen viisaus on keskittynyt ylläpitämään ihmisen henkistä ja ruumiilli-sta vuorovaikutusta. Mielen tasapainoa, keskittymiskykyä ja hermoenergian vapauttamistå palvelevat harjoitukset vaikuttavat suoraan myös ruumiin. toimintoihin. Ne eivät ainoastaan paranna psykosomaattisia oireita vaan myös poistavat niiden syyn ja siten ennalta estävät sairauksia. Jonn Mumford on valinnut tookseensa hatha-, rad!a- ja!aja-joogasta ne kohdat, jotka ovat erikoi stuneet mielenterveyden ja siitä tulevan sisäisen elinvoiman ylläpitämiseen. Teos on erityisen sopiva länsimaalaiselle joogan harrastajalle: sen yksinkertaiset mutta tehokkaat harjoitukset eivät vielä vaadi äärimmilleen viedyn joogan täydellistä ruumiinhallintaa ja niiden henkinen ja ruumiillinen vaikutus on havainnollisesti perusteltu. 5931

3 JOOGA JA ELINVOIMA

4 Jonn Mumford JOOGA JA ELINVOIMA J'i01 K. J. GUMMERUS OSAKEYHTIÖ JYVÄSKYLÄ l!ij

5 Gummeruksen joogasarja: Michael V olin ja Nancy Phelan Jooga ja hengitys 1968 Jooga ja kauneus 1969 Jooga ja seksi 1970 Englanninkielinen alkuteos Psychosomatic Yoga ilmestyi 1962 Suomentanut Ape Kuronen 1962 by Jonn Mumford Valokuvat Seppo Turpeinen Kuvissa esiintyy Marja Erämetsä K. J. Gummerus Osakeyhtiön kirjapainossa Jyväskylässä 1970

6 SISÄLLYS KIITOLLISUUDENOSOITUS 7 ESIPUHE 8 JOHDANTO 10 1 OSA. HATHA-JOOGA 1. luku. Sukhasana. Yleistä 17, Sukhasana 18, Mietiskelyasentojen luonteenomaisia etuja 19, Sukhasana-tekniikka 20, Tarkistuskohtia luku. Savasana. Yleistä 25, Savasanan erityisiä etuja 26, Alkeismenetelmä, 'yleinen rentoutus' 27, Ensimmäinen tekniikka 27, Kehittyneempi menetelmä, 'paikallinen rentoutus' 28, Toinen tekniikka 29, Jooga nidra luku. Joni mudra. Yleistä 33, Joni mudran erityisiä etuja 34, Alkeistekniikka 35, Kehittyneempi tekniikka 36. II OSA. RADZA-JOOGA 4. luku. Polarisaatio. Yleistä 41, Polarisaatio 43, Polarisaation erityisiä etuja 45, Polarisaation tekniikka luku. Keskittyminen. Yleistä 49, Ulkoinen dharana, 51 Dharana jantran erityisiä etuja 51, Valmistelu 51, Dharana jantran tekniikka 52, Sisäisen dharanan erityisiä etuja 53, Sisäisen dharanan tekniikka 53, K.V.L. -periaate luku. Elvyttäminen. Yleistä 57, Elvyttämisen erityisiä etuja 59, Elvyttämistekniikka 59. III OSA. LAJA-JOOGA 7. luku. Laja-joogan teoria. Yleistä 63, TSakrat 67, TSakra-tau- 1ukko luku. Tfakra-dharana. Yleistä 71, TSakrojen symbolit 73, TSakra-taulukko II 75, Valmistelu 76, TSakra dharanan tekniikka luku. Solar plexuksen lataaminen. Yleistä 79, Solar plexuksen lataamisen erityisiä etuja 81, Solar plexuksen lataamisen tekniikka 81. 5

7 LIITTEET Harjoitusten ajoittaminen 87. Joni mudran psykosomaattisen vaikutuksen neurologinen perusta. Neuroanatominen Vastaavuussuhde joni mudrassa 90, joni mudran psykosomaattisia vaikutuksia 91. Joni mudran neurologinen taulukko 92. Sanskritin joogasanastoa 94. Joogan hoitoluettelo 103. KUVAT 1. Sukhasana Savasana Joni mudra Polarisaatio, elvyttäminen TSakrojen vastineet judossa TSakrojen tatva jantrat Solar plexuksen Iataaminen Joni mudran painokohdat 92 6

8 KIITOLLISUUDENOSOITUS En voi lukea ansiokseni tämän teoksen aineiston alkuperää, vaan kuten monet muutkin tekijät, huomaan olevani kiitollisuudenvelassa useita tuhansia vuosia vanhalle perimätiedolle sekä niille henkilöille, jotka ovat toimineet opettajinani. Erikoisesti haluan osoittaa kiitollisuuteni seuraaville henkilöille: Tohtori Ananda Bhavanani, psykologi ja Y oga Jivan-yhdistyksen perustaja ja johtaja Vancouverissa, Kanadassa. Sekä opettajana että arvostettuna ystävänä hän toimi vastuunalaisessa tehtävässä perehdyttäessään minut radza-joogan sisimpiin salaisuuksiin. Shri Y ogendra, tieteellisen joogan uranuurtaja ja Bombayn kuuluisan Santa Cruz joogainstituutin perustaja. Olen kiitollisuudenvelassa tälle suurelle joogan oppineelle siitä että hän on opettanut minulle sen johdonmukaisuuden merkityksen, jota käytetään tässä kirjassa esitettyjen menetelmien selvittelyssä. 7

9 ESIPUHE Vuosikaudet on oppikirjoissa ja luennoissa suurelle yleisölle tarjottu jopa yliannostuksin pelkkää joogan ja psykologian teoriaa ilman mitään käytännön harjoituksia. Usein on puhuttu siitä, kuinka toivottavaa ja välttämätöntä on tasapainoinen mielentila. Usein on myös esitetty, että on olemassa harjoituksia, joiden avulla tällainen tila saavutetaan mutta ohjeita kunnollisiin käytännön menetelmiin valitettavasti tuskin on ollut saatavilla. On ilahduttavaa huomata, että Jonn Mumford on tässä teoksessaan keskittynyt erityisharjoituksiin, joita hän pitkän kokemuksensa mukaisesti pitää myönteisten tulosten perustana ja jotka avaavat tien ihmisyyden korkeimpiin saavutuksiin. Jonn Mumford on yhdistänyt kaksi tiedettä, jotka voivat auttaa nykyajan ihmistä tuntemaan itsensä - psykologian, uudenaikaisimman ja suurelta osin teoreettisen opin ihmisestä ja joogan, vanhimman ja käytännöllisimmän opin. Kuvaannollisesti hän on yhdistänyt idän ja lännen sekä menneisyyden ja nykyajan. Henkilökohtaisesti haluan sanoa, että olen ollut tekijän kanssa viime vuosina varsin läheisessä kosketuksessa. Hän on toteuttanut elämäntarkoituksensa kokoamalla salaisen ja kätketyn tietouden levittääkseen sitä niille, jotka 'etsivät'. 8

10 Mitä tulee tässä kirjassa esitettyihin harjoituksiin, tekijä itse voi henkilökohtaisesti taata ja osoittaa esitettyjen mentaalis-fyysisten menetelmien tehokkuuden. Näiden menetelmien hallitsemisella - mikä puolestaan soi hänelle mahdollisuuden oppia pratjaharan (aistien hallinnan) ja dharanan (keskittymisen) vaikeimmat taidot - hän kehitti itsepuudutuksen ja puolittain valokuvauksenomaisen muistin. Ainoastaan sellaiset henkilöt, jotka ovat perehtyneet Kaukoidän psykologiaan - joka tunnetaan radia-joogan nimellä - voivat esittää nämä itsensä hallitsemisen kaksi perustodistetta. On korostettava, että Jonn Murufordin mielestä meissä kaikissa piileviä voimavaroja voidaan vapauttaa vain silloin kun 'avaimet' on opittu tuntemaan. Tekijä on sangen hyvin onnistunut tarkoituksessaan tehdä käsikirja niille, jotka ovat kykeneviä ja kiinnostuneita pääsemään selville mielen hallintaan tähtäävistä harjoituksista. Roy Lundin Hardwar, Uttar Pradesh State Intia Huhtikuun

11 JOHDANTO Minun tuskin tarvitsee mainita, että jooga on laaja ja vaikea ala, joka käsittelee elämää yleensä ja erityisesti ihmisen suhdetta elämään. Jooga tarkoittaa 'liittoa'. Se perustuu klassisen sanskritin kantasanaan 'j udz', joka yhä elää latinan kielessä muodossa 'jungere' ja englannissa sanassa 'yoke' (väline, joka yhdistää tai liittää). Jooga on juuri tällainen väline. Jooga on liitto, mutta minkä kanssa? Se on liitto elämän ja sen kokonaisuuden välillä. Ihminen on maallisen luomakunnan kehittynein aste. Sellaisena hänen yrityksensä eheyttää itsensä - ja siten päästä sovintoon aj atellun elämänvirran kanssa, josta hän sai alkunsa - ovat vaihdelleet vuosisadasta vuosisataan, ympäristöstä ympäristöön, kulttuurista toiseen. Tuhansia vuosia sitten joogan viisaat tarttuivat tähän moniuskoisuuden ongelmaan, joka johtui erilaisista olosuhteista. Tuloksena oli joogan monien lajien kehittyminen. Näistä kukin pystyi tyydyttämään erilaisia yksilöitä ja heidän tarpeitaan. Hatha, bhakti, karma, gnana, radia ja /aja ovat vain muutamia joogan oppisuunnista, joihin voivat tutustua ne oppilaat, joilla on jo hiukan kosketusta joogaan. Yleisesti ottaen voimme sanoa, että ihmisen 10

12 ongelmat koostuivat historian varhaisempina aikakausina sellaisten fyysisten esteiden voittamisesta, joita olivat esimerkiksi hänen aina arvaamaton ympäristönsä ja vielä vähemmän arvattavissa olevat naapurinsa. Viime vuosisadan aikana koitti uusi aikakausi. Ihminen on hitaasti mutta varmasti voittamassa kaikki fyysiset esteet, mutta hän on nyt joutumassa umpikujaan oman mielensä valloittamattomassa maailmassa. Psykiatria on arvioinut, että % nykyajan taudeista on sielullista alkuperää ja tämäkin on.. vam varova1sm arvio. Psykologia esittää, että kahdestatoista ihmisestä viisi tarvitsee lääkärin apua psykologisen neuvonnan tai psykiatrisen käsittelyn muodossa. Sveitsissä ja Yhdysvalloissa on maailman korkein elintaso mutta samalla niissä tavataan myös korkeimpia itsemurhalukuja. Mitä voimme päätellä esitetyistä tosiasioista? Ne ovat murheellinen todiste siitä, että uuden aikakauden ihmisen pulmina eivät ole fyysiset vaan henkiset ongelmat. Kuulin kerran erään lahjakkaan luennoitsijan huomauttavan:»sikäli kuin ihmisen ongelmia on, ihminen on sitä itse». Elinvoima, johon teoksen suomalainen nimi viittaa, on nimenomaan henkistä voimaa. Sanakirjan antama selitys alkuteoksen nimessä olevalle kreikkalaisperäiselle 'psykosomaattinen' -käsitteelle ilmaisee sen tarkoittavan ehjää sieluruumis-käsitettä. 'Psykosomaattisen' kokonaissisältö on se, että on olemassa hämmästyttävä vastaavuus tunteiden ja fysiologisten toimintojen välillä. Tämä tekee Ne\vtonin väittämän»jokai- 11

13 sella voimalla on yhtäsuuri mutta vastakkainen vastavoima» pikemminkin psykologian kuin fysiikan aksioomaksi. Tämä teos on kirjoitettu käytännön käsikirjaksi niille, jotka haluavat saada tietoa joogan menetelmien erityiskäytöstä mielen tasapainon ylläpitämiseen, keskittymiskyvyn harjoittamiseen ja ruumiissa olevan piilevän hermoenergian mahdolliseen vapauttamiseen. Tietääkseni useita menetelmiä ei koskaan aikaisemmin ole julkaistu ja yksityiskohtaiset ohjeet ovat tähän saakka harvoin päässeet yleiseen tietoon varmasti siksi, että niitä on pidetty liikaa 'sisärenkaan' asioina ja tästä johtuen ne ovat siirtyneet guru/ta tsealalle suusanallisena opetuksena. Tiedän suoraan sanoen että en ole kirjoittanut tätä kirjaa aloittajille, vaan pikemminkin niille, jotka ovat taivaltaneet ainakin hiukan joogan tietä. Tämän ymmärtäen oppilas, jolle aihe on aivan uusi, käyttäköön hyväkseen lukuisia erinomaisia teoksia, joita ovat kirjoittaneet sellaiset kansainvälisesti tunnetut tekijät, kuten Shri Yogendra, Shri Vivekananda, Dr. Paul Brunton ja Dr. Theos Bernard.1 Lopuksi toivon, että läntisen salaisen perinteen opiskelijat löytäisivät näistä selostuksista sopivan opastajan itäisen tien käytännöllisimpiin ja tehokkaimpiin menetelmiin. Uskon näiden menetelmien soveltuvan myös länsimaisten okkultistien kokeil- 1 Tätä nykyä on saatavissa monia erinomaisia joogaa käsitteleviä teoksia myös suomenkielisinä käännöksinä. Ks. esim. Michael Volinin ja Nancy Phelanin teoksia, jotka kuuluvat tähän samaan sarjaan. (Suom.) 12

14 taviksi ja käyttöön. Ei ole perusteetonta kun sanomme, että lännen salatieteellinen perinne on yhtä paljon kiitollisuudenvelassa dravidalaisille ja arjataisille lähteille kuin mitä nämä puolestaan ovat egyptiläiselle ja seerniläiselle kulttuurille. Jonn Muruford Hardwar, Uttar Pradeshin valtio Intia Huhtikuun 9. päivänä

15

16 1 OSA HATHA-JOOGA

17

18 1. luku SUKHASANA Yleistä Hatha on kenties länsimaalaisten parhaiten tuntema joogan suunta. Useimmille oppilaille se yksinkertaisesti on vaikea fyysisen hallinnan järjestelmä, johon kuuluu pysyvien asentojen (asanojen) käyttäminen sekä erityisten hengitysmenetelmien (pranajamojen) oppiminen. Harvat käsittävät, että perusta, jolla hatha-jooga lepää, on väittämä, että jos mieli voi vaikuttaa ruumiiseen (kuten psykiatrit myöntävät), niin päinvastainen vaikutus on yhtäläisesti totta. Ruumis voi vaikuttaa mieleen. Kun olerr.me hermostuneita, masentuneita tai tuskaisia, mielentilamme heijastuu fyysisessä toiminnassamme, ruumiinhallinnassamme ja ulkonäössämme. Myöhemmässä vaiheessa (esimerkiksi kroonisessa tuskatilassa) tämä piintynyt mielentilamme saattaa aiheuttaa ruumiissamme orgaanisia muutoksia ja lopputuloksena on erilaista vammautumista, kuten vatsahaava, paksuosuolen tulehdus, sydänvika, ehkä jopa syöpä. Hatha-jooga palauttaa mielen tasapainon, kääntää prosessin päinvastaiseksi ja estää täten psykosomaattiset sairaudet. Tähän päästään totuttamalla oppilas aluksi ruumiinsa hallintaan. Ruu- 2 jooga ja elinvoima 17

19 miin hallinta puolestaan vaatii ponnistelua mielen hallitsemisessa, koska yksikään lihas ei taivu, yksikään hermo ei toimi eikä veri kierrä muuten kuin mielen tahallisessa tai tahattomassa hallinnassa. Sanskritin kantasana hatha jakautuu osi:n ha ja tha. Ha viittaa aurinkoon positiivisena maskuliinisena symbolina kun taas tha viittaa kuuhun, joka on negatiivinen feminiininen symboli. Yleensä hathan ymmärretään osoittavan liittoa positiivisen, auringon kyllästämän sisäänhengityksen (ka) ja negatiivisen uloshengityksen (tha) välillä. Syvempi tulkinta esittää, että ha salatulla tavalla kuvastaa positiivista mieltä joka yhtyy negatiiviseen välikappaleeseen, thahan, ruumiiseen. Tässä on liittymäkohta opetukseen Aatamista (mieli) ja Eevasta (ruumis), joka on kuvattu 1 uomiskertom uksessa. Hatha-jooga voidaan määritellä opiksi ihmisen ruumiillisen ja henkisen puolen yhdistämisestä ja koordinoinnista, joka on tietoisesti saavutettavissa kasvattamalla ruumis kurinalaisuuteen. Tällä vuosisadalla venäläinen tiedemies Pavlov keksi uudelleen 'ehdollistamisen' ja 'ehdollisen refleksin' periaatteen, jonka hatha-joogit tunsivat jo useita vuosituhansia sitten. Tähän tosiasiaan nojautuen - pystymällä ehdollistamaan ruumis ja siten myös mieli - aloitamme opiskelumme ensimmäisellä harjoituksella, sukhasanal/a. Sukhasana Sukhasana tarkoittaa kirjaimellisesti 'helppoa asentoa' (sukha - helppo; asana - asento). Se on yksi 18

20 mietiskelyasennoista. Kuten kaikilla meditaatioasennoilla, silläkin on eräitä yleisiä ominaispiirteitä. M ie tiskelyasentojen luonteenomaisia etuja 1. Vankka kolmipisteinen tuki päälle ja varta Jolle. 2. Selkäranka pidetään suorana ja täten hermovoiman virtaus pitkin selkärankaa ja selkänikamien välissä on esteetön. 3. Keuhkot ovat vapaina Pranajaman opettamiin syvän hengityksen harjoituksiin. 4. Edellä mainitut toimenpiteet auttavat Kundalinin heräämistä. (K undalini on piilevä hermoenergia, joka liittyy keskushermostojärjestelmään.) Sukhasanalla on erityisiä fysiologisia ja psykologisia etuja. Fysiologisesti katsoen sisäelimet rentoutuvai räätälin asennon, sääret-ristikkäin asennon avulla. Psykologisesti mieli ja ruumis saatetaan harmoniseen tasapainotilaan tietoisella yrityksellä pysyä liikkumattomana. Sukhasana on ihanteellinen menetelmä niille, jotka haluavat ehdollistaa itselleen jokapäiväisten työhuolien unohtamisen valmistaakseen itselleen mietiskelyrauhan ja kyetäkseen siten tutkimaan oman mielensä salaisuuksia. Tämä menetelmä on myös arvokas lieventämään hermostollisia häiriöitä kuten hermojen ja lihasten huonoa yhteistoimintaa, vapinaa, hermostuneita liikkeitä ja tie-ilmiötä. 19

21 Kuva 1. Sukhasana. Sukhasana-tekniikka. Vähimmäissuoritus viisi minuuttia. 1. Aseta laskostettu huopa lattialle. lstuudu huovalle sääret ojennettuina eteen. 20

22 2. Taivuta oikea sääri vasemman reiden alle ja vasen sääri oikean reiden alle ja omaksu täten 'räätälin asento' jossa sääret ovat ristissä. Tarkasta, että polvilumpiot ovat suunnilleen samalla tasolla keskenään. Jos ne eivät ole, vartalo taipuu aiemmalle puolelle täten häiriten ruumiin symmetriaa ja tasapainoa. 3. Pidä selkäranka suorana ja pää kevyesti pystyssä. 4. Aseta kädet, kämmenet alaspäin, polville sellaiseen asentoon, etteivät ne luista. Pidä huoli, että kyynärpäät rentoutuvat luontevasti vasten vartaloa. 5. Sulje silmät huolellisesti ikään kuin vetäisit verhot alas ja pidä silmäluomia valvonnan alaisina niin kauan kuin istunto jatkuu. 6. Nyt olet kääntynyt sisäänpäin omaan itseesi. Keskitä mielesi hengityksen luonnolliseen rytmiin, pidä huoli, että et unelmoi, järkeile tai saata muulla tavoin mieltäsi aktiiviseksi. Pidä vartalo ojennettuna, liikkumattomana ja niin rentoutuneena kuin mahdollista. Keskity ainoastaan 'olemiseen'. Jos huomaat aj atusten harhailevan tai mielen kohdistuvan ruumiinasentoon tai hengityksen riittämättömyyteen keskittymistä varten, koeta hahmottaa ja pitää jokin yksinkertainen näkökuva sisäisten silmiesi edessä, geometrinen kuvio, kukka, väri tai hahmo. Tarkist uskohtia 1. Harjoituksen alussa tarkista, että kyynärpäät ovat rentoina ja riippuvat vapaasti. 21

23 2. Tarkasta, että silmäluomet ovat liikkumattomat ja hallitut. Pienikin silmäripsien värinä osoittaa mielen levottomuutta ja tarkkaavaisuuden horjumista. 3. Pidä huoli, että et huomaamattasi menetä ryhtiä ja siten päästä selkärankaa taipumaan. Kuten kaikissa hatha-joogan asanoiss:1, tässäkin ilmenee hyvin selviä suoritusvaikeuksia. Luetteloimme ne sopivin apukeinoin varustettuina. 1. Paine lattiaa vastaan saattaa aiheuttaa jalkaterissä kipua ja täten häiritä tarkkaavaisuutta. Tämä voitetaan harjoittelulla, jossa jalkaterät ehdollistetaan vähitellen. 2. Selkärangalla on taipumus pyrkiä veltostumaan. Apu on johdonmukaisessa, kurinalaisessa ponnistelussa. 3. Mieli häiriytyy eikä suostu rauhoittumaan. Seuraamme samaa periaatetta kuin ikävystyneen ja mielensä pahoittaneen lapsen rauhoittamisessa. Varaamme edeltä käsin jotain miellyttävää levottomuuteen, keskittymisen yksinkertaisiin kohteisiin jne. Tämä erityiskohta on harjoituksen kriittisin kohta. Jotta päästäisiin tuloksiin, on mieli rentoutettava harjoituksen alussa ja tämä ehdollinen ref leksi voimistuu toistamisella. Sukhasanaa tulisi harjoitella viikko, ennen kuin siirrytään opettelemaan seuraavaa harjoitusta. Kaikki työ tulisi aloittaa sukhasanalla ja viiden minuutin vähimmäismäärä pidentää kymmenen minuutin enimmäismäärään. Kuten edellä kerrottiin, sukhasana suoritettuna 22

24 kuvatulla tavalla on spesifinen hoitokeino hermostollisissa häiriöissä, jotka aiheutuvat lihasten hermohallinnan puutteesta. Tällä harjoituksella ruumiin hallinta lisääntyy ja tahdonvoima vahvistuu. Ennen kaikkea oppilas harjaantuu tyyneen mielentilaan, joka on edellytyksenä kun hän valmistautuu kehittyneempiin harjoituksiin. Oli tapana, että pääsy eräisiin idän salaisiin kouluihin riippui tsealan kyvystä pysyä liikkumattomana kolmen koetunnin ajan. Keskitason yksilö ei jännitystä tulvillaan olevalla aj allamme voi pysyä mieleltään syventyneenä ja fyysisesti liikkumattomana kolmea minuuttia - puhumattakaan kolmesta tunnista. Kymmenen minuuttia on mahdottomuus, kuten olet taipuvainen uskomaan kokeillessasi sukhasanaa. 23

25

26 2. luku SAVASANA Yleistä Valitettavasti voimme todeta joutuneemme jännityksen täyttämään maailmaan. Juuri tämä jännitys muodostaa kaikkien psykosomaattisten häiriöiden perustan. Olemme lakanneet kyselemästä itseltämme, mitä voisimme tehdä yksilöllisille jännityksillemme ja mitä voisimme tehdä koko maailman jännitystilalle - joka loppujen lopuksi on vain tulos varastoituneista yksilöiden jännityksistä. Psykiatria esittää rauhoittavia lääkkeitä, mutta hatha-jooga tarjoaa lääkkeettömän, sisäisen rentoutuksen tuhansia vuosia vanhalla menetelmällä, joka tunnetaan nimellä savasana. Harvoin huomaat fyysisen jännityksen olevan erillään mielen pingottuneisuudesta ja kummallista kyllä mielen jännitys kohoaa aina ensin ja aiheuttaa fyysistä jännitystä. Savasana - kuten myös sukhasana - kääntää kaaren mieli-ruumis päinvastaiseksi ja opettaa yksilöä saavuttamaan ruumiinsa elinalueiden tietoisen hallinnan ja siten rentouttamaan mielensä jooga nidraan - joogien uneen - rentouttamaha ensin fyysisen ruumiin. Tämä yhä uudelleen vahvistaa alkeis-hathamme periaatetta, jonka mukaan mieli ja ruumis ovat yhtyneet ja että mitä hyvänsä tapahtuu toiselle, se 25

27 vaikuttaa samalla tavoin toiseen. Hyvä vertaus on kaksi yhteen iestettyä härkää, joista toisen ärsyttäminen pakottaa toisenkin liikkumaan mukana. Tämän tietäen voimme luottavaisin mielin ryhtyä käyttämään savasanaa erityisenä yleislääkkeenä sellaisiin psykosomaattisiin vaivoihin kuten heikkohermoisuus, liikajännitys, unettomuus ja korkea verenpame. Savasana tarkoittaa 'kuolleen asentoa' (sava - kuollut ruumis; asana - asento) ja sillä on myös nimitys mritasana (rnrit - kuollut). Oppilas huomaa, että tälle asennolle annetut klassiset nimet korostavat varsin dramaattisesti asanan harjoittamisen tuottamaa rentouttavaa vaikutusta. Savasanan eri tyisiä etuja 1. Saavutetaan lihasten syvä rentoutuneisuus. 2. Verenpaine alenee - henkilöt, joilla on epätavallisen alhainen verenpaine, saattavat kokea tiettyä epämukavuutta harjoittaessaan savasanaa) samalla kun pulssi ja hengityksen rytmi hidastuvat. 3. Praanan (hermoenergian) siirtyminen sisäelimiin alkaa. 4. Hermojärjestelmä rauhoittuu ja nuortuu. 5. Mieli kulkeutuu täydellisen rentoutuneisuuden tilaan, josta voidaan siirtyä syvään, unettomaan uneen. (Tämä on vapaaehtoista ja riippuu oppilaan halusta.) Savasanan harjoittaminen on tarkoituksenmukaisinta jakaa kahteen eri askeleeseen tai vaiheeseen. 26

28 Kuva 2. Savasana. Joogakitjallisuus esittää yleensä hieman erilaisia yksityiskohtia eri asennoille. Tekstistä poiketen on sa vasanassa mahdollinen myös tämä käsien asento. Alkeismenetelmä, 'yleinen rentoutus' Tässä vaiheessa opit rentouttamaan ruumiisi kokonaisuutenaja antamaan sen täysin alttiiksi maan vetovoiman vaikutukselle. Jos tarkastelet kissaa tai pikkulasta niiden herättyä, huomaat syvän jäljen tyynyssä ja alustalla, jolla ne ovat nukkuneet. Eläimet ja pikkulapset rentoutuvat vaistomaisesti täydellisesti ja seuraavat painovoimaa toimissaan. Ensimmäinen tekniikka 1. Makaa selälläsi kasvot ylöspäin lattialla sopivasti taitetun huovan päällä. Vaatetuksen tulisi olla kevyt ja huoneen sopivan lämmin. 27

29 2. Aseta jalkaterät erilleen noin 50 cm ja anna nilkkojen ja varpaiden kääntyä vapaasti sivuille. 3. Aseta kädet - kämmenet ylöspäin - noin 25 cm irti vartalosta kummallakin sivulla. 4. Tarkasta, että olkapäät ovat yhdenmukaisesti ja ristiselkä rentoutuneena lattiaa vasten. 5. Sovita pääsi miellyttävään asentoon. 6. Jätä ruumiinpaino täysin lattian varaan. 7. Aloita keskittyminen käsivarsista ja sääristä ja jokaisella hengähdyksellä (normaalilla uloshengityksellä) koe käsivartesi ja sääresi yhä painavammiksi ja painavammiksi. Kuvittele vaipuvasi lattian sisään. On korostettava, että raajojen sijainti sallii yksilön saada mahdollisimman suuren hyödyn maan vetovoimasta. Hatha-jooga opettaa perusoppinaan luonnonvoimien - kuten painovoiman - hyväksikäytön. Tätä harjoitusta tulisi suorittaa vähintään kymmenestä viiteentoista minuuttiin ja harjoittaa viikon ajan, ennen kuin siirrytään savasanan toiseen vaiheeseen. Kehittyneempi menetelmä, 'paikallinen rentoutus' Kehittyneemmässä vaiheessa opimme paikallistamaan vartalon jokaisen kohdan ja rentouttamaan ne systemaattisesti sekä estämään keskihakuiset ja keskipakoiset, aisti- ja liikeimpulssit Tämä suoritetaan aloittamalla keskittyminen jalkateristä ja siirtymällä hitaasti ylös päähän. Joogit - jotka saavuttivat tietoutensa hermoston 28

30 anatomiasta itsensä tarkastelun kautta - keksivät jo kauan aikaa sitten ihmisruumiin salaperäiset hermoalueet ja jakoivat ne kuuteentoista pääalueeseen, joita kutsutaan nimellä marmasthananit. Nämä alueet ovat: 1. jalkaterät, 2. sääret, 3. polvet, 4. reidet, 5. vatsa, 6. solar plexus, 7. rintakehä, 8. selkäranka, 9. kämmenet, 10. kyynärvarret, 11. olkavarret, 12. kaula, 13. takaraivo, 14. leuka, 15. silmät, 16. päälaki eli hramapura. Toinen tekniikka 1. Toista 'ensimmäisen tekniikan' kohdat yhdestä viiteen. 2. Aloita ensimmäisestä marm asthananista, jalkateristä, ja: a) Luo mielikuva varpaista ja nilkoista. b) Lisää tietoisuuttasi ja tajuisuuttasi alueesta ja keskity tuntemaan sisäisesti luut, lihakset, jänteet Ja ven. c) Kun olet saanut selvän mielikuvan alueesta, koeta mielessäsi saattaa tämä rentoutuneisuuden, painavuuden ja vaipumisen tilaan. 3. Käännä huomiosi seuraavaan marmasthananiin ja toista 2. kohdan osat a, b ja c. Jatka yli koko vartalon tällä tavoin. Varaa ainakin puoli minuuttia jokaiselle alueelle ja kulje vartalon yli yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes rentoudut niin täydellisesti, että vaivut jooga-nidraan. 29

31 Jooga nidra Jooga nidra on äärimmäisen tavoitehava tila, jossa saavutetaan syvä uneton lepo. Kun tähän päästään, mieli saavuttaa sataprosenttisen lepotilan ja jooga nidrasta tulee ennen kaikkea nuorentaja. Tiedämme, että meillä on viisi aistia, kosketus, maku, haju, näkö ja kuulo. Jos oletamme, että tietoinen mieli voi saavuttaa sataprosenttisen rentoutuneisuuden, annamme 20 % tästä tilasta kullekin aistille, koska aistitoiminta vaikuttaa suuresti häiriten mieltä tietoisuuteen. On pidettävä mielessä, että aistitoiminta saattaa yhtä hyvin olla sisäistä - esimerkiksi vatsavaivat - kuin ulkoistakin. Keskitason yksilö saavuttaa illalla nukahtaessaan ainoastaan %:n levon. Jos hän näkee unta (unet ovat merkkejä alitajuisista häiriöistä), hänen sisäiset näkemänsä aktivoivat aivojen näköaluetta ja tämän johdosta hänen lepotilansa putoaa 80 %:n tasolle ( %). Jos samaan aikaan on meneillään kutsut seinän takana ja melun pätkiä sekoittuu hänen uniinsa, levon taso putoaa edelleen kuuloärsykkeiden johdosta 60 %:iin (80-20 %). Esimerkissämme myöhäisen illallisen aiheuttamat vatsavaivat alentavat edelleen levon tasoa 40 %:iin (60-20 %) sisäisten tuntoärsykkeiden johdosta. Seuraus on, että nukkuja herää aamulla yhtä uupuneena kuin ennen maata menoa. Tämä on sangen monien ihmisten onnettomuus ja juuri tämän tilan savasanan kehittyneempi tekniikka ratkaisee jooga nidran avulla. Tällaisen unien häiritsemättömän sataprosenttisen lepotilan saavuttamisen tärkeyttä korostetaan 30

32 Ranskan ja Neuvostoliiton psykiatrian viimeaikaisissa pyrkimyksissä. Tätä käytetään hyödyksi 'nukkumisterapiassa', jossa häiriintynyt yksilö saatetaan lepotilaan päiviksi tai jopa viikoiksi kerrallaan. Savasana on ikivanha ja luonnonmukainen joogan antama apukeino tähän nykyajan jännityksen ja unettomuuden probleemaan. Koska savasana vaikuttaa hidastavasti aineenvaihduntaprosessiin samalla kun se säilyttää hermoenergiaa, se on eräs salainen avain lääketieteellisesti todistettuihin tapauksiin, joissa joogit hautautuvat elävältä viikoiksi kerrallaan vaipuen horroksiin. Savasanan hallinnan avulla oppilas kykenee saavuttamaan tietoisen hallinnan lihas- ja hermojärjestelmistään. Tämän menetelmän hallitsemisen erinomainen osoittaja on kyky nukahtaa kolmessa minuutissa. 31

33

34 3. luku JONI MUDRA Yleistä Kahdeskymmenes vuosisata on tuonut mukanaan epätoivoisen tarpeen päästä pakoon elämän perustodellisuudesta. Pakoonpääsemisen yritykset vaihtelevat suhteellisen viattomasta elokuvien ja television katselemisesta alkoholin ja lääkeaineiden rappeuttavaan käyttöön. Ei riitä että kysytään, mitä me pakenemme (jännitystä? ikävystymistä? toivottomuutta?), vaan meidän on pakko kysyä myös, mihin me yritämme paeta. Todella viheliäinen totuus näistä pakoyrityksistä on, että ne eivät vie ihmistä mihinkään suurempaan, mihinkään parempaan ja pysyvämpään, vaan ainoastaan toisarvoisiin nautintoihin ja näennäistodellisuuteen. Tuloksena on, että pakenemme vain yhdestä pimeydestä toiseen löytämättä koskaan valoa. Ikuinen, aikakausia vanha joogan tie on luonut menetelmiä, joilla ihminen ei pakene kuvitelmia (maja), joita me nimitämme 'elämäksi', vaan jotka avaavat hänelle pääsyn oikeaan sisäiseen todellisuuteen, jossa hän voi löytää ylimaallisen tietoisuuden liekehtivän valon. Kun ihminen harjoittaa joogaa pystyäkseen selvemmin tutkimaan oman sielunsa syvyyksiä, hän pääsee yhä lähemmäksi ja lähemmäksi oman ole- 3 jooga ja elinvoima 33

35 muksensa sisintä, kunnes hän kokee uudelleen eheytymisensä ruumiissaan, mielessään ja tunteessaan. Eräs tällainen itseensäkääntymisen menetelmä on joni mudra. Joni tarkoittaa kohtua tai alkulähdettä. Tämä viittaus kohdistuu ehdottomaan eli Brahmaniin kaiken olemassaolon alkulähteenä. Sana mudra merkitsee tässä tapauksessa fyysistä harjoitusta, joka vaikuttaa mieleen. Joni mudraa kutsutaan myös 'sanmukhiksi' (san tarkoittaa kuutta ja mukhi aukkoa tai suuta), joka ilmaisee, että kuusi ruumiin aukkoa suljetaan, nimittäin silmät, korvat, sieraimet, suu, peräaukko ja sukupuoliaukko. Toinen klassinen nimitys on parang mukhi. Parang ilmaisee poiskääntymistä ulkopuolisesta maailmasta ja aistien sulkemista, joka on tuloksena harjoitettaessa pratjaharaa (aistien hallintaa). Joni mudran erityisiä etuja 1. Viisi aistia suljetaan mekaanisesti ja tämä johtaa puolittain automaattiseen pratjaharan tilaan. 2. Hermojärjestelmä nuorentuu, erikoisesti silloin, kun silmät suljetaan (ne käyttävät enemmän hermoenergiaa kuin muut aistielimet). 3. Mielen ja ruumiin välille saadaan aikaan yhteistoiminta. Se on tuloksena kurinalaisesta ehdollistamisesta, jonka asennon pitäminen vaatii. 4. Mielelle annetaan mahdollisuus kääntyä sisäänpäin, jota harjoitus täydentää sulkemalla häiritsevän ympäristön havainnoinnin. Joni mudra - kuten savasana -jaetaan alkeistekniikkaan ja kehittyneempään tekniikkaan. 34

36 Kuva 3. Joni mudra. A lkeistekniikka 1. Istu mietiskelyasennossa. Padmasanaa suositellaan hatha-joogaan jo perehtyneille, mutta aloittelijalle saattaa sukhasana olla tarkoitusta vastaavampi. 35

37 2. Kohota kyynärpäät olkapäiden tasolle suoraan kulmaan vartaloon nähden ja ojennettuina kummallekin sivulle. 3. a) Sulje korvat työntämällä peukalot korviin. b) Sulje silmät etusormilla asettaen ne alaluomien päälle. c) Aseta keskisormet nenän kummallekin puolelle jättäen sieraimet avoimiksi hengittämistä varten. d) Paina ylähuuli kiinni nimettömällä. c) Paina alahuuli kiinni pikkusormella. 4. Hengitä hitaasti ja tasaisesti samalla kun keskität mielesi johonkin näkökuvaan, pilkkuun tai väriin, joka saattaa ilmestyä. Jos pilkku ilmestyy, hahmota se sitä pienentäen ja suurentaen. Asentoa olisi pidettävä ainakin viisi minuuttia ja vähitellen lisättävä aikaa viiteentoista minuuttiin. Tulet huomaamaan, että värit tulevat kirkkaammiksi harjoittelun jälkeen ja seurauksena on rauhallisuuden tunne. Harjoittele viikko alkeistekniikkaa, ennen kuin siirryt kehittyneemmän tekniikan harjoittamiseen. Kehittyneempi tekniikka 1. Toista alkeistekniikan kohdat 1, 2 ja Aloita vuoroittainen sierainhengitys painamalla kiinni vasen sierain vasemmalla keskisormella ja hengitä sisään hitaasti ja tasaisesti oikean sieraimen kautta. Täydellisen sisäänhengityksen jälkeen sulje oikea sierain oikealla keskisormella, avaa 36

38 vasen sierain ja hengitä ulos sen kautta hitaasti ja tasaisesti. Hengitä sisään hitaasti ja tasaisesti vasemman sieraimen kautta, sulje se, avaa oikea sierain, hengitä ulos sen kautta ja jatka toistaen vuoroiltaisen sierainhengityksen jaksoa. 3. Vakiinnutettuasi hengityksen rytmin tasaiseksi aloita toistaa mielessäsi mantraa 'Ham sa'. 'Ham' toistetaan mielessä sisäänhengitettäessä ja 'sa' uloshengityksessä. M antran 'Dzapaa' - toistamista -jatketaan ja samalla pidetään huoli sen liittymisestä vuoroittaiseen sierainhengitykseen. Tällä erityisellä man tralla on syvä vaikutus yhtä hyvin alitajuisen kuin tajuisenkin mielen rauhoittamisessa. 4. Vaivu yhä syvemmälle ja syvemmälle harjoitukseen saavuttaaksesi päämäärän, jota parhaiten kuvataan 'ajatuksettomuuden' tietoisena hetkenä. Tätä kehittyneempää vaihetta tulisi suorittaa viisitoista minuuttia päämääränä puolen tunnin liikkumattomuus. On syytä tarkastella kehittyneempään tekniikkaan sisältyvien uusien vaiheiden vaikutuksia: Vuoroittaisen sierainhengityksen mukaanottamisella on syvällinen vaikutus ruumiin ja mielen suhteelle. Kuten myöhemmässä luvussa tarkemmin osoitetaan, huomaamme hengityksen jakson olevan tiiviissä yhteydessä ihmisen ruumiillisen ja henkisen aktiviteetin kanssa. Henkilö, joka on raskaassa työssä, hengittää nopeasti. Ihminen, joka tuntee voimakkaasti, on kiihtynyt, vihainen tai pelästynyt, hengittää myöskin nopeasti. On ilmeistä, että jokainen yritys säädellä hengitystä saa samanaikaisesti aikaan rauhoittavan ja tasoittavan vaikutuksen sekä ruumiiseen että mieleen. 37

39 Pelkästään hengityksen säätelyllä aikaansaatu tasapainoinen aineenvaihdunta ei aiheuta rentoutusta, vaan alitajuntaan vaikuttavat myös hitaat ja tasaiset hengityssignaalit 'tyyneyttä' ja 'rauhaa'. Voimme verrata mieltämme apinaan, joka loikkii jatkuvasti paikasta toiseen. Se ei koskaan pysähdy kokoamaan tai uudistamaan tuhlaamaansa energiaa, ennen kuin sille pystytetään saiko, johon se voi kiivetä ja rauhoittua. Joni mudran alkuvaiheessa mieli suljetaan ulkopuolisilta aistiärsykkeiltä ja mielen liikkeet rauhoitetaan sitten syvällä, tasaisella hengityksellä. Nyt mieli tarvitsee 'salon' tai keskittymispisteen, jotta se pääsisi kohoamaan tietoisuuden korkeampiin tiloihin. 'Saiko' tai pohtopiste mantran 'Ham sa' muodossa. Ham sa tarkoittaa 'Minä olen Hän'. 'Hän' on kaiken olevaisen ikuinen alkulähde, Brahman, Paramatman, Täydellinen. Ei voi olla voimakkaampaa keskittymiskohtaa, pohtopistettä, josta joogan harjoittaja voisi ponnahtaa tietoisuuden korkeampiin tiloihin. Tämän audgitan (hiljaisen ylistyksen) avulla kuljetaan varsinaisesta pratjaharasta samjamaan - keskittymiseen, itsetarkasteluun ja mietiskelyyn. Joni mudra on hatha-joogan soveliaimpia menetelmiä siirryttäessä antarangaan korkeimpiin asteisiin, joita käsitellään radia-joogassa. Mainittakoon vielä, että kun savasana on salainen avain joogien transsitiloihin, niin joni mudra on avain siddheihiin, selvänäköisyyden ja -kuuloisuuden psyykkisiin voimiin. 38

40 II OSA V RADZA-JOOGA

41

42 4. luku POLARISAA TIO Yleistä Radia tarkoittaa kuningasta ja täten radia-jooga on 'kuninkaallinen jooga' tai 'ruhtinaallinen tie'. Elämämme 'kuninkaana' tai hallitsijana on mieli ja radza-jooga opettaa juuri mielen hallintaa. Patandzalin Jooga Sutrissa tarkastellaan radzajoogan klassisia kirjoituksia. Sen neljä lukua käsittelee mielen ja psyykkisten voimien kasvatusta. Astanga-jooga - kuten Patandzalin teosta usein nimitetään - on erityisoppi joogan neljästä sisäisestä ja salaisesta haarasta. Nämä neljä haaraa ovat: pratjahara (jota joskus pidetään bahira-angan osana tai siirtymävaiheena hathasta radzaan), dharana (keskittyminen), d jana (kontemplaatio eli johdonmukainen keskittyminen) ja samadhi (ekstaasin tila, oivallus ja kosminen tietoisuus). Tarkoituksemme on ensisijaisesti tarkastella dharanaa eli keskittymistä, konsentraatiota. Keskittyminen on avain siddheihin, niin sanottuihin yliluonnollisiin voimiin - joita on piilevinä meissä kaikissa - kuten valokuvauksenomaiseen muistiin, itsepuudutukseen, mielen harkintaan jne. Kokemuksen mukaan radza-jooga antaa oppilaalle valtavia henkisiä voimia telepatian, selvänäköisyyden, 41

43 psykometrian ja muitten parapsykologian alaan kuuluvien ilmiöiden muodossa. Radza-jooga voidaan määritellä tieteeksi, joka keskittää ja kokoaa tietoisen mielen alitajuiseen mieleen, kunnes tapahtuu näiden sulautuminen ja tuloksena on uusi ylitietoinen mieli. Kuten olemme jo huomanneet, radza-jooga käsittelee yksinomaan mieltä ja siksi sitä voidaan pitää sovellettuna itämaisena psykologiana. Nykyään länsimaisten psykologien, psykiatrien ja sosiaalityöntekijäin käyttämät termit soveltuvat yhtä hyvin idän psykologiaan - kuten tyypilliseen radza-joogaan - kuin nykyajan länsimaiseenkin psykologiaan. Uudenaikaisen länsimaisen psykologian voidaan sanoa alkaneen Freudin työstä seitsemisenkymmentä vuotta sitten. Radza-joogan psykologia on Patandzalin tulkitsemana melkein kaksituhatta vuotta vanha ja alkulähde, josta Patandzali ammensi aineksensa, on vieläkin vanhempi. Länsimainen psykologia perustuu teoriaan, jota kokeillaan empiirisesti testein. Näiltä edellytetään tilastollista pätevyyttä. Itämaisen psykologian olennaisena perustana on henkilökohtainen, subjektiivinen kokeilu. Itämainen oppilas ei järkiperäisiä totuutta - hän kokeilee sitä. Itämaisen perussäännön mukaan oppilas ei hyväksy mitään totena, ennen kuin hän todistaa sen henkilökohtaisella kokemuksella. Sekä länsimaisen että itämaisen psykologian päämääränä on auttaa ihmistä ratkaisemaan pulmansa. Ne eroavat toisistaan vain menetelmiltään. Länsimainen keino määrää yksilön pysymään probleemassaan ja ymmärtämään sen 'psykoana- 42

44 lyysin' tai uudenaikaisemman ja erinomaisen 'eiohjaavan neuvonnan' avulla. Tämän jälkimmäisen koulun kannattaja on mm. Carl Rogers ja tämä erityiskoulu on suuresti lähestymässä itämaisen psykologian tietä. Itämainen menetelmä ei aseta mitään rajoituksia ongelman ratkaisumenetelmälle ja pikemminkin pyrkii siihen, että ihminen voittaisi henkilökohtaiset ongelmansa yleensä joogan ja erikoisesti radza-joogan ehdollistamismenetelmillä. Olisi tarpeen yhdistää itämaisen ja länsimaisen psykologian paras osa. Kun itämaiselta psykologialta puuttuvat objektiiviset, empiirisesti koetellut tiedot niin länsimaiselta psykologialta puuttuvat puolestaan objektiiviset menetelmät, jotka saavat aikaan subjektiivisia muutoksia potilaassa tai oppilaassa. Radza-jooga - jos sitä harjoitetaan pätevän opettajan johdolla - esittää kaksi väitettä, jotka länsimaiset psykologit kiihkeästi kiistävät. Ensiksi hahmottamisen asteittainen edistyminen takaa valokuvauksenomaisen muistin kehittymisen ja toiseksi jonkun yksilön älykkyystaso voidaan kohottaa paljon yli keskitason, ehkäpä 'nerouden' tasolle. Pitämällä nämä väitteet mielessään oppilas voi itse huomata, kuinka mielenkiintoisia seurauksia Idän ja Lännen psykologian yhdistämisestä saattaa olla. Polarisaatio Lopetamme 'psykiatrisen hoitotunnin' ja jälleen kerran huomaamme olevamme yksin vastatusten 43

45 elämämme huolien, turhautumien ja ongelmien kanssa. Emme ole saavuttaneet mitään, millä pystyisimme itse auttamaan itseämme jonkin konkreettisen menetelmän avulla. Radza-jooga poistaa tämän länsimaisen psykologian suuren puutteen huolet häivyttävällä harjoituksella, jota kutsumme 'polarisaatioksi'. On syytä käyttää analogiaa hyväkseen ymmärtääkseen 'polarisaation' mekaniikkaa. Olettakaamme, että meillä on magneetti ja tavallinen rautatangon kappale ja haluamme magnetisoida eli 'polarisoida' tämän. Meidän on palautettava hieman alkeisfysiikan tietoja mieleemme tietääksemme, että magneetin molekyylit ovat järjestyneet riveiksi niin että muodostuu yksinkertainen voimakenttä. Näin ei ole asia rautakappaleessa, sen molekyylit eivät ole samalla tavalla järjestyneet. Tällöin sen voimakentän jokainen molekyyli toimii toistaan vastaan. Jos alamme hitaasti ja järjestelmällisesti sivellä rautatankoa magneetilla, saamme vähitellen tangon molekyylit asettumaan järjestykseen ja lopputuloksena on polarisaation tila - tanko muuttuu magneetiksi. Magneettia edustaa mielemme kun taas rautatanko kuvaa ruumiillisen olemuksemme henkisiä tekijöitä. Radza-jooga opettaa 'polarisaatiota' harjoituksena, joka saa aikaan yhteyden ja tasapainon ruumiin ja mielen muodostaman kokonaisuuden kaikkien positiivisten ja negatiivisten tekijäin välillä. Itse asiassa on lähdetty siitä, että aivan kuten saatamme magnetisoida rautapalasen magneetilla, niin voimme magnetisoida eli 'polarisoida' ruumiin mielen virroilla. Jooga esittää tämän olevan mahdollista psyykkisten hermojen eli nadien toimiessa. 44

46 TäiHi sa laisella menetelmällä saavutetun psykologisen nuorentumisen pikainen tarkastelu saa oppilaan teoriasta tietämättäkin vakuuttuneeksi siitä, että se on eriis radza-joogan arvokkaimpia tekniikoita. Po/arisaation erityisiä etuja 1. Säännöllisesti harjoitettuna polarisaatio tuo huojennusta krooniseen tuskaisuuteen ja masennukseen. Mieli pakotetaan harjoituksen aikana keskittymään itseensä mikä täten murtaa huolten noidan kehän. 2. Polarisaatiota voidaan sellaisenaan käyttää saamaan aikaan jooga nidran ja siksi sitä käytetään yhdessä savasanan kanssa heikkohermoisuuteen ja unettomuuteen. 3. Keskittymis- ja hahmottamiskyky lisääntyvät suuresti ja samalla ruumiin sisäinen tietoisuus kehittyy. 4. Joogan teoria esittää hermojen puhdistuvan (nadisudhi) ruumiissa olevan hermoenergian eli 'praanan' välittömällä hallinnalla. Polarisaat io n tekniikka 1. Makaa selälläsi kasvot ylöspäin lattialle laskostetun huovan päällä. Vartalo on suunnattava siten, että pää osoittaa pohjoiseen ja jalat etelään. Tässä esiintyy jälleen joogan periaate käyttää hyväkseen 45

47 Kuva 4. Polarisaatio ja elvyttäminen tapahtuvat molemmat tässä asennossa. Huomaa käsien ja jalkojen asento. luonnonvoimia - tåssä tapauksessa maan magneettista kenttää. 2. Aseta jalkaterät yhteen ja kädet - kämmenet ylöspäin - sivuille (tosiasiassa koskettamaan kylkiä). 3. Jos harjoitat polarisaatiota päästäksesi tuskaisuudesta, heikkohermoisuudesta tai unettomuudesta, valmistaudu suorittamaan savasana päinvastaisessa järjestyksessä. Aloita elinalueet päästä ja jatka jalkateriin saakka säilyttäen tietoisuutesi ja vaipumatta 'jooga nidraan'. 4. Aloita itse polarisaatio hahmottamalla mieleesi hitaan ja tasaisen sisään hengityksen aikana kuva positiivisesta praanisesta aurinkoenergiasta, joka lämpimänä ja kullankeltaisena virtaa pää- 46

48 laelta alas läpi ruumiin ja poistuu jalkapohjista. 5. Hitaan ja tasaisen uloshengityksen aikana hahmota mieleesi kuva negatiivisesta, apraanisesta kuuenergiasta, joka viileänä ja väriltään sinisenä kohoaa jalkapohjista ylös ruumiin lävitse ja poistuu pä ilaesta. 6. Jatka sisään- ja uloshengitykseen kuuluvaa energioiden hahmottamista ja koeta samalla tuntea näiden voimien virtausten pyyhkivän ruumista ja tuottavan aistimuksen sähkövirrasta. Värillisen sisäänhengityksen aikana koe kihelmöivä värinä päästä varpaisiin ja värillisen uloshengityksen aikana varpaista päähän. Synkronisoi hengitys, hahmottaminen ja energian virran aistimus keskenään. Mainittujen psykologisten oireiden hoitamiseksi syvenny harjoitukseen, kunnes karlotat tietoisuutesi ja vaivut virkistävään jooga nidran tilaan. Lisätäksesi keskittymis- ja hahmottamiskykyä pidä tietoinen mieli kohdistuneena hahmottamiseen ja sisäisiin aistimuksiin äläkä salli unen olla seurauksena. Polarisaatiota tulisi harjoittaa päivittäin viidestätoista minuutista puoleen tuntiin lisäämättä uusia har joituksia. Ensimmäinen ilmaus tämän tekniikan hallitsemisesta on keskittymisen vahvistuminen niin suuressa määrin, että tunnet selvästi sähköisen virran kulkevan vartalon lävitse jokaisella sisään- ja uloshengityksellä. Tämä aistimus on koettava, jotta sen ymmärtäisi. Radza-joogan opiskelun aloittaminen mahdollistaa hatha-joogan savasana-tekniikan jalostamisen. Savasana on menetelmä jolla saavutetaan 47

49 fyysinen rentoutuminen, josta luonnostaan seuraa mielen!aukeaminen. Nyt lähdemme tekemään eroa ruumiillisen ja henkisen jännityksen välillä. Yleensä savasanaa ja polarisaatiota voidaan käyttää yhdessä takaamaan jooga nidran saavuttaminen. Ehtona on, että sielullisissa jännitystiloissa -- tuskaisuudessa, huolissa jne. - savasana täytyy suorittaa mieluummin päästä alaspäin kuin jaloista ylöspäin. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä, että me tiedottomasti tai tietoisesti liitämme psyykkiset toiminnat - ja tästä johtuen sielulliset jännityksemme -pään seuduille. On ilmeistä, että sielullinen jännitys on helpommin rentoutettavissa viemällä tajuinen tietoisuus pään alueelta alas jalkoihin. 48

50 5. luku KESKITTYMINEN Yleistä Voidaan varmasti sanoa, että keskitason yksilö ei kykene siihen, mitä pidetään keskittymisenä ( dharanana) radza-joogan tasolla. Tämä johtuu vain siitä, ettei tiedetä, kuinka mieli toimii ja kuinka sitä parhaiten harjoitetaan. Tässä luvussa tarkastelemme kahta täydentävää keskittymisen kehittämisharjoitusta ja näytämme toteen väitteemme, etteivät ihmiset tiedä hengenvoimistaan, opettamalla oppilaalle hahmottamisen, mielikuvituksen ja muistin virkistämisen alkeismenetelmät. Keskittyminen on mielen kokoamista mielen avulla. Toisin sanoen keskittyminen sisältää aina sisäisen yhteensovittamisen. Useimmat ihmiset unohtavat kuitenkin, että aivan samoin kuin herkkää voimakasta mikroskooppia täytyy tarkentaa varovasti, niin samoin varovaisuus on todellisen keskittymisen perusedellytys. Jooga korostaa ahimsaa eli väkivaltaisuuden karttamista kaikessa toiminnassa. Keskittyminen vaatii rentoutuneen, jännityksistä vapaan mielen. Pingotus, joka aiheutuu liian voimakkaasta 'tahtomisesta' tai ponnisteluista, saa mielen toiminnassa aikaan 'tahtomisen' salpau- 4 jooga ja elinvoima 49

51 tumista, joka taas estää keskittymiseen tarvittavan mielentilan. Kuinka voimme testata mielentilan riittävän rentoutuneisuuden voidaksemme aloittaa dharanan eli keskittymisen harjoittamisen? Sulje silmäsi ja hitaasti luo mielikuva lämpimästä, pehmeästä, samettimaisesta pimeydestä ikään kuin katselisit ylös kuuttamaan ja tähdettömään trooppiseen yöhön. Mitä enemmän mielesi on jännittynyt, sitä enemmän sisäinen pimeytesi häiriintyy, ilmestyy värejä ja valkoisia pisteitä. Jotta olisi helpompi saavuttaa riittävän rentoutunut mielentila, joogit suosittelivat mietiskelyä pimeissä luolissa, luostarikammioissa tai muissa vastaavissa paikoissa. Sisäisen mielikuvan luominen puhtaasta tummasta kentästä rentouttaa usein mielen niin, että psykosomaattisen päänsäryn aiheuttamat kipuaistimukset häviävät. Oppilas saattaa ihmetellä, mitä erityistuloksia dharana joogan itsensäkehittämisen järjestelmässä voi tarjota. Mieli voidaan kuvitella aaltojen peittämäksi - emotionaalisesti myrskyäväksi - järveksi. Myrskyinen vesi heittelee veneitä - ulkoiset kohteet tajuttuina viiden aistin avulla - ja estää myös näkemästä järven pohjaa. Keskittymisen avulla mielen aaltoilu tyyntyy ja voimme tarkentaa katseemme veneisiin eli aistien kohteisiin. Myöhemmässä vaiheessa (d hjanassa) keskitymme omaan olemukseemme ja voimme nähdä vilauksen helmistä, jotka lepäävät elämämme järven pohjalla. Nyt käsiteltävä kehittämisjärjestelmä perustuu periaatteelle 'ulkoa' 'sisälle'. Aloitamme opettamalla 'ulkoisen keskittymisen' ja muunnamme va- 50

52 rovasti sen toivotuksi tilaksi, subjektiiviseksi 'Sisäiseksi keskittymiseksi'. Ulkoinen dharana Tämän harjoituksen ikivanha muoto tunnettiin nimellä 'varjon tuijottaminen'. Oppilas meni ulos kirkkaaseen auringonpaisteeseen, seisoi selkä aurinkoon siten, että pystyi tarkkailemaan omaa varjoaan. Hän keskittyi dharanaan varjonsa niskan kohdalle tuijottaen kolmesta viiteen minuuttiin, siirsi sitten tuijotuksensa siniselle taivaalle ja keskittyi taivaalla näkyvään varjonsa jälkikuvaan. Lukija voi huvitella ja kokeilla tätä harjoituksen alkuperäismuotoa, mutta me esitämme tässä uudenaikaisen menetelmän, jota kutsutaan nimellä dharana jantra. Dharana jantran erityisiä etuja 1. Harjoitus kehittää keskittymisen radza-joogan vaatimalle tasolle. 2. Harjoitus lisää hahmottamiskykyä siirtämällä ulkoisen hahmon sisälle sielun silmien eteen. Valmistelu Oppilaan on tehtävä erityinen dharana jantra eli keskittymiskuvio (jantra on keskittymistarkoituksiin käytettävä geometrinen kuvio). Dharanajantra 51

53 tehdään liimaamalja valkoinen 5 x 5 cm suuruinen paperineliö keskelle kirjoitusarkin kokoista mustaa paperia. Dharana jantran tekniikka 1. Ota mietiskelyasento tai istu tuolissa kasvot käännettyinä tyhjää, vaaleasävyistä seinäpintaa vasten, jonka etäisyys on cm. 2. Kiinnitä 'dharana jantra' -kuvio seinälle siten että valkoisen neliön keskusta tulee silmien tasalle. Kohdista takaa tuleva riittävä valo seinälle siten, että voit nähdä kuvion selvästi. 3. Sulje silmäsi ja vietä pari kolme minuuttia tällä tavoin ja luo mielikuva lämpimästä samettimaisesta pimeydestä. Rentoudu ja työnnä varovasti kaikki häiritsevät ja sekoittavat mielikuvat pois ja luo toistuvasti sisäisen näkemyksen tumma kenttä. 4. Avaa silmäsi ja suorita tratak eli silmien kiinnittäminen kuvion keskustaan kolmesta viiteen minuuttiin. Tuijota vakaasti ja kiinteästi ja estä jossain määrin räpytysrefleksiä (mutta ilman pinnistystä), kunnes syntyy aura valkoisen neliön ympärille. 5. Hitaasti ja pingottamatta siirrä katseesi jommallekummalle tyhjälle sivuseinän osalle ja keskity seinälle ilmestyvään jälkikuvaan (musta neliö). Pysy keskittyneenä niin kauan kuin kuvio on havaittavissa. Kun se heikkenee, käytä mielikuvitustasi sitä vahvistamaan. 6. Kun jälkikuva on täydellisesti hävinnyt, sulje 52

54 jälleen silmäsi ja luo se uudelleen mielessäsi. Koeta pitää se niin vakaana kuin mahdollista tietoisen mielesi edessä. Oppilas, joka on perehtynyt länsimaisen salatieteen harjoitusmenetelmiin, voi huomata dharana jantrassa saman periaatteen kuin 'liekehtivissä väreissä', jota käytetään saattamaan oppilas sopusointuun elämän puun erään haaran kanssa. Dharana jantran harjoittelun tulisi kestää ainakin viikko, ennen kuin siirrytään sisäisen dharan an tekniikkaan. Harjoitusaikaa on lisättävä viiteentoista minuuttiin ja harjoituksen jokaiseen vaiheeseen on varattava niin paljon aikaa kuin on tarpeellista. Sisäisen dharanan erityisiä ett(ja 1. Harjoitus kehittää keskittymisen ja hahmottamisen siihen pisteeseen, jossa valokuvauksenomainen muisti tulee selvästi mahdolliseksi. 2. Harjoitusta voidaan käyttää kiihottamaan alitajunnan piileviä muistijälkiä ja täten palauttamaan unohtuneen aineiston. Sisäisen dharanan tekniikka 1. Asetu makaamaan selällesi puolipimeässä huoneessa. 2. Sulje silmäsi ja erittäin huolellisesti luo mieleesi lämpöisyyden ja samettimaisen pimeyden kenttä kuten dharana jantran 3. kohdassa. 53

55 3. Hahmota mustalle kentällesi kirjoitusarkin suuruinen valkoinen nelikulmio ja keskitä se cm päähän silmiesi eteen. Keskity pitämään kuva vakaana ja estä sitä liikkumasta kummallekaan sivulle tai ylös ja alas. 4. Pitäydy mustan taustan ympäröimään valkoiseen neliöön ja kuvittele sen keskustaan musta ympyrä tai aukko. Mustan kohdan tulisi olla 20 tai 50 pennin kokoinen. Keskity mustaan ympyrään ja hallitse hahmottamasi kokonaisuus, jonka musta tausta, valkoinen neliö ja musta keskus muodostavat. 5. Lopeta harjoitus luopumalla yhtäkkiä kaikesta hahmottamisesta ja pidä silmällä alitajuisia mielikuvia, joita saattaa leimahdella sielun silmien editse. Tätä sismsen dharanan erityismuotoa voidaan kehittää siihen pisteeseen, että kun suljet silmäsi muutamiksi sekunneiksi, palautuu haluttu aineisto - joka on päässyt pujahtamaan tietoisen muistisi taakse - silmänräpäyksessä mieleesi. Kaikki unohdetut muistikuvat ovat yksinkertaisesti siirtyneet tietoisuudesta alitajunnan varastoon. Kun unohdamme jotain esimerkiksi tutkinnossa, tapahtuu tietoisen mielen hetkellinen 'jäätyminen' ja tapahtuu yhteyden katkeaminen aivojen muistijälkiin. Tämä harjoitus 'sulattaa' tietoisen mielen laukaisemalla jännityksen ja vapauttamalla virrat esitietoisuuden ja alitajuisuuden muistivarastoista. Seuraavan kerran kun unohdat halutun asian tai nimen, sulje silmäsi, anna itsellesi terävä mentaalinen käsky.»tahdot muistaa», jonka jälkeen 54