Maatalouden investointitukien alueelliset ajankohtaispäivät (Tampere, Oulu, Kuopio)
|
|
- Pentti Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 (16) Maatalouden investointitukien alueelliset ajankohtaispäivät (Tampere, Oulu, Kuopio) Rakentamisasiat -ryhmä A. EPÄSELVIÄ ASIOITA RAKENTAMISEN OSALTA INVESTOINTITUKIPROSESSISSA? SUUNNITELMAT, HYRRÄ 1. Minkälaisessa formaatissa suunnitelmat tallennetaan Hyrrään? Pitääkö suunnitelmista toimittaa myös paperiversiot? Kuinka todennetaan se, että suunnitelmista on toimitettu rakennusvalvonnan hyväksymä versio? Kuinka rakennusvalvonnan leimatut piirustukset saa liitettyä Hyrrään? Kuka liittää/toimittaa asiakirjanipun Hyrrään? Millä tarkkuudella pääpiirustukset, kustannusarvio ja rakennustapaselostus on tehtävä? Hakija tallentaa asiakirjat sähköisesti Hyrrä järjestelmään PDF-muodossa. Kaikki hakemukseen liittyvät asiakirjat arkistoidaan sähköisenä Hyrrään. Hakijalla on oikeus toimittaa hakemusasiakirjat myös paperisena ELYyn. Jos hakija ei ole toimittanut hakemuksen asiakirjoja sähköisenä, joutuu ELY ne muuntamaan sähköiseksi ja se voi hidastaa tukiprosessia. Hakija on vastuussa hakemuksensa tietojen oikeellisuudesta. Hakija ja hänen suunnittelijansa ovat vastuussa siitä, että suunnitelmat on tehty tukiehtojen säädösten mukaisesti. Jos suunnitelmissa on puutteita, ELY lähettää lisätietopyynnön hakijalle. Hyrrä järjestelmästä hakija näkee heti lisätietopyynnön. Jos hakemus on toimitettu paperisena, hakija saa lisätietopyynnön Hyrrä-järjestelmässä olevan toiminnon kautta postitoimituksena. Rakennusvalvonnan leimatut piirustukset hakija voi skannauttaa PDF-muotoon kopiolaitoksella tai hän voi pyytää suunnitelmat PDF:nä suoraan suunnittelijalta. Hakijan velvollisuus on toimittaa ELYyn samat rakennussuunnitelmat kuin mitkä rakennusvalvonta on hyväksynyt, siksi on välttämätöntä, että jo rakennuslupavaiheessa suunnitelmat sisältävät eläinsuojelusäädöksien, muiden kansallisten säädöksien sekä MMM:n tukiehtojen mukaiset tiedot. Jos ELY tarvitsee rakennussuunnitelmista myös paperiversioita, hakijan on ne pyynnöstä toimitettava. Rakennussuunnitelmasta on säädetty VNA 240/ : Rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamista koskevaan suunnitelmaan on liitettävä seuraavat riittävän yksityiskohtaiset asiakirjat:
2 (16) 1) pääpiirustukset; 2) erikoissuunnitelmat, jos niillä on merkitystä rakennuksen toimivuutta ja hyväksyttäviä kustannuksia arvioitaessa; 3) rakennusselostus; 4) rakennusselostukseen perustuva rakennusosakohtainen kustannusarvio tai -laskelma. Rakentamista koskevan suunnitelman yksityiskohtaisuuden ja laajuuden on oltava asianmukaisessa suhteessa hankkeen laajuuteen ja kokonaiskustannuksiin. Suunnitelmassa on lisäksi esitettävä selvitys toiminnan laajentamismahdollisuuksista sekä, jos kyse on uudisrakentamisesta, selvitys korvattavan rakennuksen jatkokäytöstä. sekä yksikkökustannusasetuksessa MMMA 1038/ mom. (muutos tulossa): Suunnitelmien, rakennusselostuksen ja kustannusarvion tai -laskelman tulee sisältää kaikki rakennukselle tai rakenteelle suunnitellun toiminnan kannalta välttämättömät toimintainvestoinnit ja tekniset järjestelmät. Pääpiirustuksissa ja kustannusarviossa tai laskelmassa tulee esittää hyväksyttävien yksikkökustannusten määrittämisessä käytettävät laskentayksiköt. Tuotannon volyymi on ilmoitettava tilakohtaisina nettoaloina, eläinlukuina tai muina vastaavina tuotannon laajuutta ilmaisevina yksikköinä liitteen 1 mukaisesti. Pääpiirustukset tehdään Suomen rakentamismääräyskokoelman A2 mukaisesti ja niihin lisätään ne tiedot, joka tarvitaan tukiprosessia varten. Tukitoiminnassa tarvittavia tietoja ovat yksikkökustannusasetuksessa (muutos tulossa) määritetyt eri toimintojen pinta-ala ja tilavuustiedot sekä MMM:n rakentamista koskevien säädöksien: n/rakentamissaadokset/rakentamissaadokset_lista.html määrittelemät ja tuen myöntämisessä tarvittavat tiedot eri tuotantorakennuksille. Rakennusselostus on laadittava hakemuksen liitteeksi. Rakennusselostusta käytetään yhdessä muiden suunnitelma-asiakirjojen kanssa valintamenettelyssä, kun ELY arvioi hankkeen toiminnallisuutta, käyttöön ja kustannuksiin vaikuttavia rakenteellisia asioita ja materiaalivalintoja sekä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Rakennusselostuksen yksityiskohtaisuus ja laajuus suhteutetaan hankkeen laajuuteen. Rakennusselostus on käyttökelpoinen myös kilpailuttamisessa sekä toteutuksessa esimerkiksi, kun tehdään materiaalihankintoja. Kustannusarvion tai -laskelman on oltava rakennussuunnittelijan tai muun rakentamistalouteen riittävästi perehtyneen rakennus-alan asiantuntijan laatima. MMMA 1038/ Asiakirjoissa esitetään elinkeinosuunnitelman mukainen rakentamisinvestointikokonaisuus myös siinä tapauksessa, että tukea haetaan ainoastaan osaan investoinnista. Tilat tai niiden osat, joihin tukea haetaan, ja
3 (16) tuen ulkopuolelle jäävä osuus on eriteltävä hakulomakkeessa ja kustannusarviossa tai laskelmassa ja merkittävä suunnitteluasiakirjoihin. Kustannusarvio tai -laskelma on laadittava rakennusosakohtaisesti rakentamisessa yleisesti käytettävän nimikkeistön mukaisesti. Kustannusarviossa tai -laskelmassa tulee eritellä sellaisten kiinteiden koneiden ja laitteiden kustannukset, jotka ovat kyseisen tuotantotoiminnan kannalta välttämättömiä. Rakennusosan kustannukset saadaan laskemalla yhteen siinä olevien rakenteen osien tarvike- ja työkustannukset. Kustannusarviossa tai -laskelmassa on eriteltävä edellä 4 :ssä tarkoitetut suunnittelukustannukset ja niiden veloitusperuste suunnittelu- ja suunnittelijaluokittain Suomen rakentamismääräyskokoelman A2 mukaan. Hakijan toimittamissa asiakirjoissa olevien tietojen avulla ELY varmistaa tukiehtojen täyttymisen, tekee valinnan, laskee hankkeelle tuettavan kustannuksen sekä varmistaa maksujen kohdentumisen. 2. Milloin ja mitä erikoissuunnitelmia tarvitaan investointituen tuen hakemiseen? ELY voi edellyttää hakijan toimittamaan erikoissuunnitelmat (LVISA, rakennesuunnitelmat, tyyppikuvat yms.) silloin, kun niitä tarvitaan esim. tukiehtojen tarkistamiseen, kustannusten kohtuullisuuden arviointiin, valintamenettelyn tekemiseen, maksujen kohdentamiseen ym. tukiprosessin aikana tarvittaviin toimiin. 3. Kenelle hakija voi antaa valtuudet Hyrrässä? Hakija voi valtuuttaa Hyrrään ns. avustajaksi toisen henkilön, esimerkiksi rakennussuunnittelijan tai liiketoimintasuunnitelman tekijän. Hakijan kannattaa kuitenkin harkita onko valtuutus tarpeellinen, koska hakija viimekädessä vastaa toimitettujen tietojen oikeellisuudesta ja on velvollinen täydentämään hakemusta. Hakijan on itse hyvä olla tietoinen koko ajan mikä tukiprosessin vaihe on menossa, mitä asiakirjoja hakemuksessa on liitteenä jne. Hyrrä järjestelmästä on pyritty tekemään käyttäjäystävällinen, joten valtuutus ei ole välttämätön. Valtuutuksien tekninen tekeminen, ks. Hyrrä ohje Mavin sivuilta: 4. Jos kunnassa on sähköinen lupakäsittely, voiko tiedot siirtää suoraan Hyrrään Tiedon siirto ei ole mahdollista. Kuntaa ei voi velvoittaa toimittamaan tietoja tukiviranomaiselle hakijan puolesta.
4 (16) VALINTAMENETTELY 5. Mihin asioihin valintamenettelyn kannalta on kiinnitettävä huomiota hakemuksien/suunnitelmien valmistelussa? Valintamenettelyn käyttöön otto muuttaa aikaisemmin käytännössä ollutta vaiheittain suunnittelua. Valintamenettelyn tekemisessä tarvitaan sekä rakennussuunnitelmat että liiketoimintasuunnitelma. Hakijan ja suunnittelijoiden on syytä lukea valintakriteerit ja miettiä hankkeen toteutuksen vaihtoehtoja niiden pohjalta. Valintakriteerit on laadittu maaseutuohjelman tavoitteiden perusteella ja näitä tavoitteita toteutetaan tuetuilla toimilla. Valinnan pisteytys tehdään vertaamalla suunniteltua toimenpidettä valinnan kriteeristöön. Valintakriteereillä arvioidaan millä tasolla hankkeet toteuttavat tavoitteita. Suunnitelmat ja muut hakemuksen dokumentit on tehtävä niin, että valintamenettelyn kriteeristössä olevien asioiden arviointi pystytään niistä tekemään ja hakemus pisteyttämään. 6. Kuinka erotellaan valintamenettelyn pisteytyksessä merkittävä, vähemmän merkittävä jne. Pisteityksen 1, 2, 3 erolla arvioidaan sitä muutosta, joka tavoitellaan tapahtuvaksi lähtötilanteen ja tuettavan toiminnan toteuduttua. Hakijan on syytä varmistaa, että hakemuksen dokumenteista ko. muutos käy ilmi. 7. Jos tuki haetaan eri momenteilta, eroaako pisteytys toisistaan momenttien välillä. Investoinneilla ja nuorten viljelijöiden aloitustuella on omat valintakriteerinsä. Kriteeristön sisällöissä on vaihtoehtoja, joista arviointiin valintaan ne kohdat, jotka on mahdollista arvioida ko. hankkeessa. Kriteeristön perusteet ovat kaikille samat ja niistä valitaan ne kohdat, jotka koskevat ko. hanketta. 8. Kuinka eri ELY-keskusten kriteeristöt saadaan yhteneväiseksi (hakijan, suunnittelijan oikeusturva!) Kriteeristön perusteluja käydään läpi ELYjen koulutustilaisuuksissa. Kokemuksia ja esimerkkejä jaetaan ja niistä keskustellaan. 9. Saako kaikki investoinnit pisteitä kaikista kuudesta kohdasta? Jos joku kohta jää nollille, meneekö tukikelpoisuus? Valintakriteeristössä on kuusi arvioitavaa kohtaa, joilla on painotuskertoimet 10 % - 25 %. Että tuki voidaan myöntää, pisteitä pitää saada vähintään kolmesta kohdasta ja yhteispistemäärän on oltava vähintään 1,1.
5 (16) 10. Mitä tapahtuu hakemukselle, jos se ei pärjää valintamenettelyssä? Jokaisen valintaerän/tukipäätösjakson jälkeen hakemukselle tehdään joko hyväksytty tai hylätty päätös. Hakija hakee tukea uudelleen, jos hakemus on hylätty edellisessä valinnassa. Ennen kuin hakemus jätetään uudelleen harkintaan, hakijan on syytä tarkistaa hylkäyksen syy. Jos syynä on esimerkiksi valinnassa ilmenneet puutteet hankkeen sisällössä, mietitään uusia vaihtoehtoja toteutukseen ja korjataan suunnitelmia sen mukaan. 11. Rakennussuunnittelu painottuu tukijärjestelmissä. Kuinka hankesuunnittelun (toteutus, aikataulut, urakkamuoto, rahoitus, lainoitus, leasing ym.) kehittämistä voitaisiin ottaa huomioon tukitoiminnassa? Entä voidaanko hankesuunnittelun laatua ottaa huomioon valintamenettelyn pisteytyksessä? Vastaus MUUTOKSET SUUNNITELMISSA 12. Kuinka paljon hanketta voi muuttaa valintamenettelyn ja tukipäätöksen jälkeen? ELY arvio ensin hakemuksen tukikelpoisuuden. Jos hakemus sellaisenaan tai täydennysten jälkeen on tukiehtojen mukainen, pääsee se valintamenettelyyn. Muussa tapauksessa hakemus hylätään ja Hyrrä järjestelmästä menee ilmoitus hakijalle. Hyväksytyt, tukiehdot täyttävät hakemukset otetaan valintamenettelyyn. Tässä vaiheessa ei enää muutoksia voi tehdä, koska investointien valinnassa arvioidaan mm. toiminnallisuutta, tilajärjestelyjä, materiaaleja, energian käyttöön vaikuttavia tekijöitä, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia, esim. lantajärjestelmiä, tuen myöntämisen uudelleen arviointiin. Hakijoiden tasapuolisen kohtelun vuoksi kaikkien hakijoiden kohdalla menetellään samoin. Muutokset liiketoimintasuunnitelmaan ja kustannusarvioon eivät myöskään ole mahdollisia valinnan jälkeen. VIRANOMAISYHTEISTYÖ, TIEDONKULKU, YHTEISTYÖ 13. Miten aloitteleva nuori viljelijä selviää eri osapuolten ja markkinavoimien/kaupan pyörityksessä, miten ohjataan hyvään taloudelliseen rakentamiseen? Mistä saa ajantasaista tietoa ympäristöedellytyksisä, hygienia-asioista, lupamenettelyistä, rakentamisesta, suunnittelusta jne.? Maatalousrakentamista ohjaavat sekä kansalliset rakentamista koskevat säädökset (rakentaminen, ympäristösuojelu, palo, hygienia, työturvallisuus jne.) että maatalouden investointien tukemista koskevat säädökset. Suunnittelijan
6 (16) pätevyyksistä on säädetty kansallisesti ja hakijan tehtävä on hankkia hankkeen toteuttamiseen tarpeellinen suunnittelu. Suunnittelija on vastuussa osaamisestaan. Maatalous kehittyy jatkuvasti, maatalousyrittäjän kannattaa hakea tuotantoonsa soveltuvia kehittämisideoita myös muilta maatalouteen perehtyneiltä asiantuntijoilta. Tällä hetkellä eri osapuolet (rakennusvalvonta, ympäristöviranomaiset, eläinsuojelu, työterveys, turvallisuus, tukitoiminta, tuotekauppa jne.) toimivat jokainen omalla tahollaan ja ohjeistuskin on sen mukaista. Yhteistyön kehittäminen on aluillaan. Toimintakenttä on monimutkainen ja ongelma on tiedostettu eri tahoilla. Kertarakentajalle se suuri haaste ja toimintakenttä vaatii kehittämistä. Nuori yrittäjä tarvitsee koulutusta ja neuvontaa sekä avukseen asiantuntijoita. 14. Kunta- ja paloviranomaisen ei kuulu valvoa MMM:n palosäädösten täyttymistä, kenellä on vastuu? Kunta/rakennusvalvonta myöntää luvan kansallisten säädöksien perusteella. Investointituen hakijan pitää edellyttää suunnittelija tekemään suunnitelmat niin, että ne täyttävät myös tukea koskevat säädökset. Tukiehdot (esim. MMM:n palomääräykset) vaikuttavat lupapäätökseen, joten niiden mukaiset tiedot on oltava jo lupapäätösasiakirjoissa. Tukiviranomainen joutuu palauttamaan hakemuksen, jos suunnitelmat eivät ole tukiehtojen mukaiset. Hankkeeseen ryhtyvän/tuen hakijan/hakijan suunnittelijoiden vastuulla on se, että rakennushanke suunnitellaan ja toteutetaan säädöksien mukaan. 15. Suomessa on oma linjaus palomääräyksissä. Kun yrityksen toiminta-alueena on Eurooppa, vaikeuttaa se tuotekehittelyä teollisuudessa ja on epäreilua koko Euroopassa toimittaessa. Kauppa joutuu sopeutumaan tuotteidensa kehittelyssä kunkin maan kansallisiin säädöksiin. MUUT 16. Mikä on kilpailutuksen marssijärjestys? Hankintojen kilpailuttaminen tehdään kansallisten lainsäädännön mukaisesti. Lisätieto ja linkkejä Mavin nettisivuilta:
7 (16) 17. Onko mietitty paluuta 80-luvun järjestelmään niin, että tuki myönnettäisiin eläinmäärien mukaan. Asiaa on mietitty, mutta tukijärjestelmästä saattaisi tulla nykyistä monimutkaisempi, koska eläinsuojelu ja muut kansalliset säädökset edellyttävät tietynlaisia teknisiä, tilavaatimus ym. ratkaisuja. 18. Onko tuen hakeminen liian kallista ja jättääkö osa hakematta tukea sen vuoksi? Tuki on maatalouden kehittämistä varten, jolla pyritään auttamaan yrittäjää toiminnassaan. Tukisäädöksissä asetetut ehdot tähtäävät myös toiminnan laadulliseen parantamiseen. Tukea on mahdollista saada myös nykyisiä tuotantoolosuhteita parantaviin toimenpiteisiin, työhyvinvointiin, eläinten olojen parantamiseen yms. Viimekädessä on hakijan valinta millä hän toimintaansa kehittää.
8 (16) 2. ESIMERKKEJÄ MILLAISET INVESTOINNIT / MILLAISISSA TAPAUKSISSA OVAT TUKIKELPOISIA? EIP 1. Mitä tarkoitetaan EIP 20% korotuksella? MMM valitsee EIP-ryhmät, n. 10 kpl ohjelmakauden aikana. Hakija sitoutuu EIPhankkeen toteuttamiseen. Hakumenettelyssä on määritetty innovointitoiminnan tavoitteet, jolla on kansainvälinen kytkentä. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi hyväksytty EIP-ryhmä voi tarvita pilotointikohdetta, johon ryhmä hakee sopivan kohteen. Maaseudun innovaatioryhmät toimivat tiiviisti toteuttaakseen maaseudun elinkeinotoimintaa koskevan merkittävän uudistuksen. Ryhmien työ tukee maa- ja metsätalouden sekä ensiasteen jalostuksen uudistumista ja edistää biotaloutta. Ryhmät toimivat hankkeina, joiden tavoitteena on tuottaa alaa edistävä ja käytännön tarpeista lähtevä innovaatio. Lisätietoa: ENERGIA KOHTEET, ENERGIATEHOKKUUS 2. Mitkä ovat energiakohteiden tukemisen edellytykset? Energiatehokkuus on keskeisenä tavoitteena kaikissa tuettavissa kohteissa. Se on mukana myös valintakriteereissä. Uusiutuvan energian käyttö on ehtona tuetulle toiminnalle. 3. Mitä kuuluu uusiutuvan energian investointien tuettaviin kohteisiin? Energian tuotanto on tukeen oikeuttavaa siltä soin kuin se on tarpeellista tuotannolle. Vian uusiutuvien energialähteiden käyttö on tuettavaa Energiantuotantokohteet on määritelty kohdentamisasetuksessa: VNA 241/ Energiantuotanto Tukea voidaan myöntää maatilan energiantuotannossa tarvittavaan rakentamisinvestointiin siltä osin kuin energia käytetään maatalouden tuotantotoiminnassa. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että energialaitoksessa hyödynnetään uusiutuvaa energialähdettä. Maatilan lämpökeskuksen rakentamisinvestointiin tukea voidaan myöntää, vaikka siinä hyödynnettäisiin myös turvetta, jos lämpöä voidaan tuottaa myös uusiutuvan energialähteen avulla. Myönnettäessä tukea investointiin, jonka päätarkoitus on sähköntuotanto biomassasta, edellytyksenä on, että lämpöenergiaa käytetään vähintään 10 prosenttia energian kokonaistuotannon määrästä.
9 (16) Yksikkökustannusasetuksessa määritetään tuen enimmäishinta lämpökeskuksille tehon mukaan, kuivaamolle, lämpöenergian tuotannolle maaperästä, vedestä ja auringosta sekä sähkön ja lämmön tuotantolaitokselle. 4. Mikä ero on yksikköhinnoissa lämpöenergia/kuivurin lisälaitteisto ja lämpökeskus kuivurille? Lämpöenergia/kuivurin lisälaitteisto eli ns. lämpökontti on lisälaite ja osa kuivuria. Lämpökeskuksen tukiedellytykset on määritelty VNA 241/ :ssä. Tuettavan lämpökeskuksen ja kuivurin on täytettävä niitä koskevat MMMA 474/2014 palomääräykset, jotka koskevat esimerkiksi etäisyyksiä, osastointia ja materiaaleja. HYVINVOINTI-INVESTOINNIT, VNA 241/ (Työympäristö, tuotantohygienia, eläinten hyvinvointi, ympäristön tila) 5. Ympäristöinvestoinnit, mitä ne ovat? Ovatko tulkinnat valtakunnallisesti tasapuolisia? Jos ELYt päättävät tukikelpoisista kohteista, onko tasapuolista eri puolilla maata? Koulutuksissa ja tapaamisissa vaihdetaan tietoja ja luodaan yhteisiä hyviä käytäntöjä. Ympäristöinvestointia koskevat VNA 241/2015 kohdat: 2 Rakentamisinvestointi 1. mom. Rakentamisinvestoinnilla tarkoitetaan tässä asetuksessa maatalouden tuotantotoimintaan käytettävän rakennuksen, rakennelman tai rakenteen uudisrakentamista, laajentamista ja peruskorjausta sekä rakennettavan kohteen käyttötarkoitukseen ja toimivuuteen liittyvien välttämättömien koneiden ja laitteiden hankintaa. 18 Työympäristöä, tuotantohygieniaa, eläinten hyvinvointia tai ympäristön tilaa edistävät investoinnit Tukea voidaan myöntää rakentamisinvestointiin ja koneen tai laitteen hankintaan, jonka tarkoituksena on parantaa: 1) maatalouden tuotantorakennuksessa työskentelevän henkilön työoloja; 2) maatalousyrityksen tuotantohygieniaa; 3) eläinten hyvinvointia; 4) ympäristön tilaa. Tukea voidaan myöntää 1 momentin 1 3 kohdassa mainittuun tarkoitukseen vain, jos investointi parantaa jo olemassa olevaa tuotantorakennusta eikä lisää olemassa olevaa tuotantokapasiteettia. VNA 241/2015 Muistio Liite Työympäristöä, tuotantohygieniaa, eläinten hyvinvointia tai ympäristön tilaa edistävät investoinnit. Pykälän mukaisiin investointeihin voitaisiin myöntää tukea tuotanto-suunnasta riippumatta. Se, milloin hakemuksen mukainen
10 (16) investointi edistää pykälän tavoitteita siten, että tuki voidaan myöntää, ratkaistaisiin tapauskohtaisesti. Pykälän taustalla ovat EU:n maaseuturahaston ja ohjelman rahoitukselle asetetut tavoitteet. Tukea ei rajattaisi tiettyihin yksilöityihin koneisiin tai laitteisiin, kuten edellisellä ohjelmakaudella, vaan siltä osin kuin pykälässä ei aseteta tuelle ehtoja, rahoitettavaksi haetun investoinnin tukikelpoisuus määräytyisi investointituen yleisten ehtojen mukaisesti. Lisäksi tuki voidaan myöntää vain, jos investointi saa valintamenettelyssä riittävästi pisteitä suhteessa muihin hakemuksiin. Valintaperusteissa otetaan huomioon tuettavan toimenpiteen vaikutus ympäristöön, tuotanto-olosuhteisiin ja muiden ohjelman tavoitteiden toteutumiseen. Valintamenettelyssä ympäristön tilaa ja laadun parantamista koskeville investoinneille on myös omat painokertoimet. Pykälän 3 momentin mukaan tukea voitaisiin kuitenkin myöntää vain, jos investointi parantaa olemassa olevaa tuotantorakennusta eikä lisää olemassa olevaa tuotantokapasiteettia. Rajoitus ei koskisi ympäristön tilaa parantavia investointeja niiden luonteen vuoksi. Tarkoitus on, että tuotantorakennusten uudisrakentamis- ja laajentamisinvestoinneissa pykälän tavoitteita edistävät investoinnit toteutettaisiin osana samaa rakentamisinvestointia. Ympäristön tilaa edistävissä investoinneissa tukea on tarkoitus kohdentaa erityisesti lannan käsittelyä edistäviin investointeihin. Tämän vuoksi tukea voitaisiin korottaa liitteen mukaisesti, jos kyse on lietelannan sijoituslevitystä edistävän laitteen hankinnasta tietyllä alueella tai se tulee useamman maatilan yhteiskäyttöön. 6. Ovatko käytävämatot ja parsipedit yms. kohdentamisasetuksen VNA 241/ hyvinvointikohteina rahoitettavia? Voidaan tukea, jos menevät valintakriteereistä läpi ja ovat rakennettavan kohteen käyttötarkoitukseen ja toimivuuteen liittyviä. 7. Ovatko asfalttikentät jaloittelutarhoina ja tuotantopihoina tuettavia? Vastaus LAATU, MATERIAALIT 8. Onko navettojen materiaalivalintoja rajoitettu? Navettojen rakentamista säätelevät paitsi kansalliset palo-, eläinten hyvinvointi, hygienia yms. säädökset myös MMM:n lypsy- ja lihakarjaa koskevat asetukset sekä paloasetus, ks. inen/rakentamissaadokset/rakentamissaadokset_lista.html
11 (16) Materiaalivalintojen tulee täyttää em. säädöksien edellytykset sekä muiden säädöksien yleiset tukiehdot, esim. pysyvyyteen, kustannustehokkuuteen ja toiminnallisuuteen liittyen. Lisäksi materiaalivalinnat vaikuttavat valintamenettelyn pisteitykseen. 9. Onko tukisäädöksissä rajoitteita halpis -navettojen rakentamiselle ja arvostetaanko laatua jollain menetelmällä? Ovatko ne uhka kilpailukyvylle ja kannattavuudelle? Luiskahtaako rakentamisen laatu liian alas! Tukijärjestelmämme edellyttää pitkäjänteistä käyttökelpoisuuden säilymistä, ei rahoiteta väliaikaisratkaisuja. Kohdetta suunniteltaessa on mietittävä mille ajalle tuotannon väline tehdään, kuinka toiminta on järjestettävissä oman jaksamisen ja eläinten hyvinvoinnin kannalta; esisuunnittelu, hankesuunnittelu, toiminnan suunnittelu, vaiheittain rakentaminen ovat tärkeää. ELY arvioi em. asioita valintamenettelyssä pisteyttäessään hanketta. 10. Ovatko kaarihallit kevytkatteella, ns. rätti/pressuhallit tuettavia? Tukijärjestelmämme tähtää jatkuvaan tuotantotoimintaan tarkoitettuihin investointeihin, joilla pysyvyys on tavoitteena. Uusiutuvien materiaalien edellytys on ohjelman tavoitteiden keskeisiä asioita ja se on mukana myös valintamenettelyissä. Kansalliset säädökset hallien rakenteista ovat kiristyneet ja niitä ehtoja on noudatettava. Lisäksi ovat tulleet voimaan laajarunkoisten rakennusten tarkastusmenettelyä koskevat edellytykset. Verhoseinät osana rakennusta (navetta) ovat ok. Kustannusperustelut eivät ole riittävä. Tiettyjen tyyppiratkaisujen toimintaa ja tukiehtoja tutkitaan lisää. 11. Onko puuvuoraus ainoa vaihtoehto hallirakentamisessa? Kuinka muille materiaaleille, esim. pelti, määritetään tuettava kustannus, koska yksikkökustannuksissa ei ole hintaa? Vastaus 12. Onko käytettyjen kierrätysmateriaalien käyttö rakennuksen osana sallittua? Käyttötarkoitukseensa sovelias materiaali on hyväksyttävää. Kansalliset säädökset ohjaavat materiaalivalintoja, tarvittaessa hakijan on toimitettava ELYyn selvitykset materiaalista/rakenteista tukikelpoisuuden toteamiseen. materiaalin CE-merkintä/hyväksyminen Suomen oloissa on muistettava myös. LANNAN KÄSITTELY
12 (16) NAVETAT 13. Kannattaako joka tilan hankkia omat separointilaitteet vai onko separointi yritystoimintana taloudellisempaa (kylän yhteinen urakoitsija)? Vastaus 14. Onko erillinen lantala tuettava. Oman tuotannon tarpeen mukainen lantalakapasiteetti on tuettavaa. 15. Onko lietesäiliön katteen uusiminen tuettava, jos se on sortunut? Vastaus 16. On muutos lypsyasemasta robottiin tuettavaa? On muutos lypsyrobotista asemalypsyyn tuettavaa? Asemalypsynavetan toimintamalli verrattuna robottinavettaan vaatii toiminnan suunnittelulta aivan erilaisia malleja. Mikäli muutos aitoaan tehdä, on toiminnat ja tilaratkaisut suunniteltava uudelleen. On mietittävä ja laskettava onko investointi taloudellisesti kannattava ja toiminnallisesti mahdollinen. 17. Ovatko tukiehdot menossa siihen, että ritiläpohjat eivät olisi sallittuja nautakasvattamoissa? Eläinsuojelulainsäädännön suunta on muuttumassa ja niin myös lihakarja-asetus muutetaan, kun tiedetään muutokset. 18. Ovatko parsinavetat tulossa kiellettäviksi? Tarkastellaan eläinsuojelulainsäädännön uudistuksen mukaiseksi. 19. Voidaanko rahoittaa hiehokasvattamoa, jos eläimet ovat kasvattajalla vuokralla? Entä, jos mukana on viljelyä? Maatalouden investointitukea voi saada tukikelpoinen hakija (päätoiminen viljelijä, tuottaja) ja tuen voi saada, jos eläinaines on omaa. Em. on yritystoimintaa ja siihen voi hakea yritystukea. 20. Emolehmäpihatto laajenee sivulle ja päätyyn, kuinka tuki lasketaan vanhalle osalle? Rakennuksen laajentaminen on tuettavaa ja tuen osuus lasketaan pinta-alan ja käyttötarkoituksen mukaan. Kokonaissuunnittelulta edellytetään säädösten mukaista toiminnallisuutta ja rakenteellista turvallisuutta, siksi on harkittava
13 (16) tarkoin onko järkevää käyttää vanhaa rakennuksen osaa osana uutta. Vanhan osalle lasketaan peruskorjausasteen mukainen tuki. 21. Ovatko erilliset vasikkalat tukikelpoisia, vaikka kannattavuuteen ei saataisikaan riittäviä lukuja. Koko tuotannon kannattavuuslaskelmat ovat valinkriteereissä. Tuki voidaan myöntää, mikäli hanke menee läpi valinnassa ja tukisäädöksien muut edellytykset täyttyvät. 22. Vanhasta navetasta hiehokasvattamo, lehmät uuteen navettaan => onko muutosinvestointi, jos tuotannon laajuus ei kasva? Uuden navetan rakentaminen on uusi investointi ja vanhan navetan muutos peruskorjausinvestointi. Molemmat investoinnit suunnitellaan kansallisten ja tukisäädöksien edellyttämällä tavalla. Tuen hakemiseen tehdään liiketoimintasuunnitelma, jonka kannattavuuslukemien mukaan ELY tekee valinkriteerien mukaisen valinnan tuen myöntämiseksi. VARASTOT 23. Mikä on säädöksien tarkoittama varasto? Varastot tuetaan kohdentamisasetuksen mukaisesti: VNA 241/ Jos hakijalle myönnetään tukea tuotantorakennus investointiin, hänelle voidaan myöntää tuotantorakennukselle myönnettävän tuen tasoista tukea myös jaloittelutarhan, lantalan ja maataloustuotannossa välttämättömän tuotantovaraston rakentamisinvestointiin, jos tukea haetaan samaan aikaan. 14 Tuotantovarasto: maataloustuotannossa välttämättömän tuote-, tuotantopanos- tai tarvikevaraston rakentamisinvestointiin. 15 Konevarasto: maatalouskoneiden säilytykseen käytettävän varaston rakentamisinvestointiin. 24. Tärkkelysperunaa varastoidaan lokakuuhun ja muina aikoina varastossa ovat koneet. Myönnetäänkö tuki tuotanto- vai konevarastona. Mikä on tukiprosentti ja mitataanko tuettava osuus kk:na vai neliöinä? Tuki myönnetään sen mukaan, johon käyttötarkoitukseen sitä haetaan ja ko. käyttötarkoituksen tarvittavan pinta-alan mukaan. 25. Onko tuotantovarasto esim. 600 m2 lämpimänä tuettava?
14 (16) Yksikkökustannusasetuksessa määritetään hinnat eri tyyppisille varastoille. Mikäli varastoitava tuote edellyttää lämmintä tilaa, tuki lasketaan lämpimän varaston hinnalla, tuettava osuus määritetään tuotannon tarpeen mukaan. 26. Tuotanto- ja konevarasto, kuinka ne tulkitaan? VNA 241/2015 muistio Tuotantovarasto. Tukea voitaisiin myöntää maataloustuotannossa välttämättömän tuote-, tuotantopanos- tai tarvikevaraston rakentamisinvestointiin. Tuotevarastolla tarkoitetaan tilaa, jossa varastoidaan mitä tahansa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I tarkoitettuja maataloustuotteita, edellyttäen että varastointi on välttämätöntä kyseessä olevassa maataloustuotannossa. Tuotantopanos- tai tarvikevarastoilla puolestaan tarkoitetaan tiloja, joissa varastoidaan maataloustuotteiden tuotannossa tarvittavia hyödykkeitä, kuten lannoitteita tai rehuja tai niiden käytössä välttämättömiä tarvikkeita. Tukea tuotantovaraston rakentamiseen voitaisiin myöntää myös ehdotetun 2 :n 2 momentin mukaisesti tuotantosuunnan tuotantorakennuksen tukitasolla, jos tukea haetaan samaan aikaan. 15 Konevarasto. Tukea voitaisiin myöntää maatalouskoneiden säilytykseen käytettävien tilojen rakentamisinvestointiin. Konevaraston rakentamisinvestointiin myönnettävän tuen enimmäismäärä olisi alempi kuin tuotantovarastolla. Konevarasto voitaisiin toteuttaa myös tuotantovaraston yhteyteen. Tällöin maatalouskoneiden säilytykseen käytettävän tilan osuutta varastokokonaisuudesta voitaisiin tukea ehdotetun pykälän mukaisella tukitasolla. MUUT 27. Miksi liittymämaksut eivät ole mukana tuettavia rakennetuessa? Osa liittymämaksuja on sellaisia viranomaismaksuja, että ne menevät valtiolle. Valtio ei voi tukea valtiolle menevää maksua. Erottelu on hankalaa, joten siksi rakennetukisäädöksissä on otettu tämä linjaus. 28. Voidaanko väliaikaisia kohteita tukea? Esim. rakennetaan nuorelle karjalle katos tulevaa tarvetta varten ja muutetaan se myöhemmin konevarastoksi. Tuettu kohde pidetään siinä käyttötarkoituksessa, johon se on suunniteltu ja tuki myönnetty. Kaikkien tuettavien kohteiden pitää täyttää niin kansalliset (rakennuslupa myönnetään hakijan ilmoittamalle käyttötarkoitukselle) kuin MMM:n asetuksienkin suunnitteluehdot ko. käyttötarkoitusta varten.. Tuetun rakentamisen pysyvyysehto 5 v (rakennus säilytettävä haetussa käyttötarkoituksessa) viimeisestä maksusta on täytyttävä. 29. Ovatko korvausinvestoinnit tuettavia?
15 (16) Korvausinvestoinnin käsite on poistunut uusista säädöksistä. Lain mukaan tukea myönnettäessä harkitaan tuen tarpeellisuus ja kustannusten kohtuullisuus. Tuetun hankkeen pitää parantaa toiminnan tehokkuutta ja kehittää laatua. Lisäksi hankkeen tulee pärjätä valintamenettelyssä. 30. Mikä on rakennelma? RAKENNELMA MRA 895/ (ei enää voimassa oleva, mutta antaa hyviä viitteitä esimerkeiksi ja näistä voi johtaa maatalouteen liittyviä) Rakennelma on yleensä toimenpideluvan alainen sellainen rakennelma, joka ei ole rakennus. Toimenpideluvan alaiset toimet vaihtelevat jonkin verran eri kunnissa, koska ne määritetään kuntakohtaisissa rakennusjärjestyksissä. Rakennelmia ovat esimerkiksi lietesäiliö, laakasiilo, katos, vaja, masto, piippu, varastointisäiliö, tuulivoimala ja suurehkon valaisinpylväs, säilytys- tai varastointialue, rakennuksen julkisivun muuttaminen, kattomuodon, julkisivutoimenpide, mainostoimenpide, ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt tai muutokset, asuinhuoneiston yhdistäminen tai jakaminen (huoneistojärjestely). 31. Onko mahdollisuus tukeen, jos sikalan peruskorjauksessa tekniikka uusitaan, eläinmäärät pienevät, hyvinvoinnin kannalta olosuhteet paranevat, mutta kannattavuus on kyseenalaista? Kaikki hakemukset käyvät läpi valintamenettelyn. Valintakriteereissä myös kannattavuus on arvioitavana kohteena. Mikäli kohde ei pärjää valinnassa, ei tukea ole mahdollista myöntää. Uusissa säädöksissä ei ole enää rajoitusta peruskorjausasteeseen. 32. Onko tuettavaa toimintaa, jos olemassa olevassa rakennuksessa tehdään muutoksia, jotka pienentävät eläinmäärää, mutta parantavat olosuhteita ja samalla tehdään laajennus, kokonaiseläinmäärä ei kasva? Peruskorjaus ja laajennus ovat tuettavaa toimintaa, mikäli säädöksien edellytykset tehokkuuden ja laadun parantamiseen, kannattavuuteen ym. edellytyksiin täyttyvät. Lisäksi hankkeen pitää pärjätä valintamenettelyssä. 33. Pitääkö ELYlle toimittaa lausunto laajarunkoisen rakennuksen tarkastuksesta? ELYllä on oikeus sitä edellyttää, mikäli se on tarpeen tuen myöntämisen tai maksamisen edellytysten ja ehtojen tarkistamiseksi. 34. Kuuluuko pienteurastamo myyntikunnostus tukikohteisiin?
16 (16) vastaus 35. Mitä tarkoittaa käytännössä hevostalousrakennukseen myönnettävä rakennetuki? Rakennetukea ei myönnetä investointiin, joka liittyy hevostalouden palvelutoimintaa, kuten esim. maneesit ja ratsutallit, jotka kuuluvat yritystukiin. Tuki voidaan myöntää rakennetukipuolelta jalostus- ja kasvatustoimintaan. MUUT ASIAT Kansalliset säädökset menevät MMM:n asetusten ohi, esim. lantalan mitoitus nitraattiasetuksen VNA 1250/2014 mukaan. Ympäristölupamenettelyn eläinmääriin luetaan mukaan nuorkarja, ks. valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta, viimeisin muutos 449/2015.
Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 241/2015 Valtioneuvoston asetus. maatilan investointituen kohdentamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015 241/2015 Valtioneuvoston asetus maatilan investointituen kohdentamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston
LisätiedotMAATILOJEN INVESTOINTITUET 2015-2020. Helmikuu 2016
MAATILOJEN INVESTOINTITUET 2015-2020 Helmikuu 2016 Sivu 1 19.2.2016 MANNER-SUOMEN MAASEUTUOHJELMA 2014-2020 Maatilojen investointituet rahoitetaan osittain ohjelmasta 1) Ns. EU-osarahoitteisia tukia 2)
LisätiedotNurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi
Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen
LisätiedotTuetun maatilarakentamisen erityisehdot
Tuetun maatilarakentamisen erityisehdot 2015-2020 Frami B 19.5.2015 Seinäjoki 19.5.2015 Tapani Kaipio Tuetulla rakentamisinvestoinnilla tarkoitetaan maatalouden tuotantotoimintaan käytettävän rakennuksen,
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2015. 695/2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2015 695/2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus rakentamisinvestointien hyväksyttävistä yksikkökustannuksista Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotMaatilojen investointituet 2019 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus
Maatilojen investointituet 2019 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Rakennetuen keskeiset periaatteet Jatkuva haku; tuki myönnetään tukijaksoittain määrärahojen puitteissa - 16.10. 15.1., 16.1.
LisätiedotMaatalouden investointituki ja aloitustuki 2014-2020. Yritysasiantuntija Tapio Leinonen
Yritysasiantuntija Tapio Leinonen Sähköinen tukihaku (Hyrrä) (haku jatkuva/ päätökset valintajaksoittain 4 /vuosi) nuoren viljelijän aloitustuki; 1.11-31.1, 1.2 30.4, 1.5 31.7, 1.8 31.10 Investointituki
LisätiedotMaatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö
Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta
LisätiedotMAASEUTUOHJELMAN JA UUSIEN SÄÄDÖSTEN EDELLYTYKSET RAKENTAMISINVESTOINNEILLE
Tampere 5.5.2015. Oulu 6.5.2015. Kuopio 7.5.2015. Maatalouden investointitukien alueelliset ajankohtaispäivät MAASEUTUOHJELMAN JA UUSIEN SÄÄDÖSTEN EDELLYTYKSET RAKENTAMISINVESTOINNEILLE yliarkkitehti /
LisätiedotMaatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020
Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 EU-tulotukikoulutus Kuopio 25.3.2015 Sivu 1 27.3.2015 Investoinnit viime ohjelmakaudella Pohjois-Savossa on rahoitettu viime ohjelmakauden aikana
LisätiedotMaatalouden investointituet
Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta
LisätiedotMAATILOJEN INVESTOINTITUET ja ALOITUSTUKI
MAATILOJEN INVESTOINTITUET ja ALOITUSTUKI 2015-2020 Sivu 1 5.10.2017 Manner-Suomen maaseutuohjelma 2014-2020 ja rakennetukilaki 1476/2007 ja Vna 240/2015 Sivu 2 5.10.2017 MANNER-SUOMEN MAASEUTUOHJELMA
LisätiedotUusi maaseutuohjelma ja investoinnit
Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Kuopio 7.10.2014 Sanna Koivumäki Ruokaosasto/ Maaseudun kehittämisyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 9.10.2014 Ruokaosaston tehtäväalueen yhteiskunnallisen
LisätiedotMaaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa
#99622 Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä Oulu 20.2.2013 Seija Oikarinen ylitarkastaja, rakentaminen Maaseutuvirasto seija.oikarinen@mavi.fi
LisätiedotMAATILOJEN INVESTOINTITUET Syksy 2016
MAATILOJEN INVESTOINTITUET 2015-2020 Syksy 2016 Sivu 1 19.12.2016 MANNER-SUOMEN MAASEUTUOHJELMA 2014-2020 Maatilojen investointituet rahoitetaan osittain ohjelmasta 1) Ns. EU-osarahoitteisia tukia 2) Osa
LisätiedotMaaseudun tuetun rakentamisen säännökset
Maaseudun tuetun rakentamisen säännökset Varsinais-Suomen maaseudun rahoitus- ja kehittämispäivä Janne Gröndahl 9.6.2015 Maankäyttö- ja rakennuslaki 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus.
LisätiedotMAATILOJEN INVESTOINTITUET Maaliskuu 2015
MAATILOJEN INVESTOINTITUET 2015-2020 Maaliskuu 2015 Sivu 1 17.3.2015 TIEDOT PERUSTUVAT OSITTAIN LUONNOKSIIN!! Manner-Suomen maaseutuohjelma 2014-2020 ja muutokset lakiin maatalouden rakennetuista (1476/2007)
LisätiedotMaatalouden Investointituki. Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola 15.12.2015
Maatalouden Investointituki Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola 15.12.2015 Sivu 1 23.02.2016 Maatalouden rakennetukijärjestelmä Kansallinen säädösperusta; - Laki maatalouden rakennetuista (1476/2007,
LisätiedotMaaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa
#91949 Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä Heureka, Vantaa 12.2.2013 Seija Oikarinen ylitarkastaja, rakentaminen Maaseutuvirasto
LisätiedotMaatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuet osakeyhtiöillä. Kuopio
Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuet osakeyhtiöillä Kuopio 23.3.2017 Sivu 1 29.3.2017 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Aloittava viljelijä voi hakea
LisätiedotMaatalouden investointituet: rahoituksen ehtoja ja tilannekatsaus. Iisalmi
Maatalouden investointituet: rahoituksen ehtoja ja tilannekatsaus Iisalmi 29.11.2017 Sivu 1 30.11.2017 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Aloittava viljelijä voi hakea tilanpidon
LisätiedotNavettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta. ProNavetta-koulutus Iisalmi Siilinjärvi
Navettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta ProNavetta-koulutus 2.12.2016 Iisalmi 8.12.2016 Siilinjärvi Sivu 1 10.2.2017 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Aloittava
Lisätiedotohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1
Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000
LisätiedotRahoitustuet ja ympäristö
Rahoitustuet ja ympäristö Ympäristökorvauksen koulutustilaisuudet 2016 Antti Jaatinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Jarmo Saukkola, Varsinais-Suomen ELY-keskus Rahoitustuet maatalouden investointeihin Tukea
LisätiedotMaatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020
Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa
LisätiedotRAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT. Tampere 30.9.2014. Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE
RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT Tampere 30.9.2014 Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE Maatilainvestointien rahoitus 2015-2020 Investointituella tavoitellaan: Alkutuotannon säilyttämistä
LisätiedotKyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö
Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen
LisätiedotMÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA
MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38
LisätiedotMaatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuet osakeyhtiöillä. Iisalmi
Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuet osakeyhtiöillä Iisalmi 4.12.2017 Sivu 1 5.12.2017 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Aloittava viljelijä voi hakea
LisätiedotMaaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotMAATALOUDEN RAKENNETUKI Ajankohtaista investointituesta 2015
1 MAATALOUDEN RAKENNETUKI Ajankohtaista investointituesta 2015 Rakennetuen rahoitus EU- osarahoitteista avustusta ja korkotukea budjettivaroista, kansallinen avustus Makerasta Tukea voidaan myöntää avustuksena,
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma Yritystuet
Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen
LisätiedotPERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET
PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 LAILA LUOMA 7.2.2017 PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- TYÖTÄ EI
LisätiedotRakennusinvestointien valmistelu
Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016
LisätiedotMaatilan investointituet
Maatilan investointituet Yritystutkija Pohjanmaan Ely-keskus 6.2.2017 Muutokset aiempaan kauteen 1. Sähköinen hakeminen (HYRRÄ) 2. Maatalouden yrittäjätulovaatimus noussut 25000 euroon - kasvinviljelytilalla
LisätiedotMaatalouden investointituet ohjelmakaudella 2014-2020. TUKIPUHVETTI 14.4.2016 Kuopio ja 19.4.2016 Iisalmi
Maatalouden investointituet ohjelmakaudella 2014-2020 TUKIPUHVETTI 14.4.2016 Kuopio ja 19.4.2016 Iisalmi Sivu 1 25.4.2016 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Investointituet ovat
LisätiedotMitä käynnissä navettarakentamisessa 2015
Valio Navettaseminaari 5.2.2015. Katsaus tuetun rakentamisen tilanteeseen Yliarkkitehti Maa- ja metsätalousministeriö Maaseudun kehittämisyksikkö raija.seppanen@mmm.fi Mitä käynnissä navettarakentamisessa
LisätiedotNuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet
Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet 12.12.2017 Sivu 1 12.12.2017 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Aloittava viljelijä voi hakea tilanpidon aloittamiseen
LisätiedotAJANKOHTAISTA RAKENTAMISINVESTOINNEISTA
RAKENNETUEN KESÄPÄIVÄT Oulu 3.6.2015. AJANKOHTAISTA RAKENTAMISINVESTOINNEISTA yliarkkitehti Maa- ja metsätalousministeriö Maaseudun kehittämisyksikkö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Mob. +358295162483 INVESTOINNIN
LisätiedotHakujen avautuminen, valintajaksot ja valintamenettely
Hakujen avautuminen, valintajaksot ja valintamenettely Frami 19.5.2015 Marianne Muotio Hyrrän kautta haettavat tuet Maatilojen investointituet Nuorten viljelijöiden aloitustuet Maaseudun kehittämistuet
LisätiedotTuettu rakentaminen kaudella
Tuettu rakentaminen kaudella 2014-2020 Valion navettaseminaari 9.2.2017 sanna.koivumaki@mmm.fi 10.2.2017 1 Ohjelmakausi 2014-2020, yleistä Investointitukijärjestelmän tavoitteet Alkutuotanto säilyy vähintään
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN
LisätiedotUusi maaseutuohjelma ja maatilainvestoinnit. Eläinten hyvinvointiin liittyviä t&k- hankkeita
Uusi maaseutuohjelma ja maatilainvestoinnit Eläinten hyvinvointiin liittyviä t&k- hankkeita Pohjois-Suomen tilaisuus Rukahovi 24.9.2014 Raija Seppänen Yliarkkitehti Ruokaosasto/ Maaseudun kehittämisyksikkö
LisätiedotMaaseutuohjelman yritystuet Uudenmaan ELY-keskus
Maaseutuohjelman 2014-2020 yritystuet Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Investointituki Yritystoiminnan kehittämisen/aloittamisen kannalta tarpeellisen ja kannattavan investoinnin hankintaan Tuotantotilat/rakennukset
LisätiedotAurinko energia investoinnit. maatiloille Juha-Pekka Nikkola Uudenmaan ELY-keskus
Aurinko energia investoinnit maatiloille 2019 Juha-Pekka Nikkola Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 7.3.2019 Rakennetukijärjestelmän keskeiset periaatteet Jatkuva haku; tuki myönnetään tukijaksoittain määrärahojen
LisätiedotMÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKEMUSLOMAKKEESTA
MÄÄRÄYS Pvm. 29.4.2015 Dnro 969/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 33/15 Kumotaan Määräys Nro 11/15, Dnro 307/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38
LisätiedotTilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM
Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin
LisätiedotMAATILOJEN RAKENNETUKI Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MAATILOJEN RAKENNETUKI 2016 Tuen haku: Hae sähköisesti! Jatkuva hakuaika! Hakemukset ratkaistaan tukijaksoittain, jotka ovat maatilan investointituessa: a) 16 päivästä lokakuuta 15 päivään tammikuuta b)
LisätiedotMaaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivät
Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivät Rakentamisasiat toimeenpanossa 2014-20 Jyväskylä seija.oikarinen@mavi.fi #139927 ESITYKSEN SISÄLTÖ Maaseutuohjelman toimeenpano rakentamisinvestointien
LisätiedotNuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet: tuen ehtoja ja tilannekatsaus. Lapinlahti
Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet: tuen ehtoja ja tilannekatsaus Lapinlahti 21.11.2016 Sivu 1 22.11.2016 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Aloittava
LisätiedotPERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET
PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015-2020 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 Marianne Muotio 044-5500836 Heikki Mäntykoski 040-730 4883 05.03.2018
LisätiedotMaatalouden investointituet. Suonenjoki
Maatalouden investointituet Suonenjoki 19.3.2019 Maatalouden investointien ja aloitustuen tukjaksot Haku tapahtuu jatkuvana, ratkaisut tehdään tukijaksoittain Päätösjaksot (jaksot vuosittain aina samat)
LisätiedotEnergiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011
Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotYritystukien haku 2014-2020
Yritystukien haku 2014-2020 Sähköinen asiointi Janakkala 2.3.2015 Kari Palvaila, rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus Sivu 1 2.3.2015 Esityksen sisältö: Tuen hakeminen Hakemuksen vireilletulo Toimenpidesuunnitelman
LisätiedotValion Navettaseminaari KANNATTAVA JA KILPAILUKYKYINEN NAVETTAINVESTOINTI INVESTOINTITUEN MAHDOLLISUUKSIA JA RAJOITUKSIA
Valion Navettaseminaari 11.2.2016. KANNATTAVA JA KILPAILUKYKYINEN NAVETTAINVESTOINTI INVESTOINTITUEN MAHDOLLISUUKSIA JA RAJOITUKSIA yliarkkitehti / chief architect Maa- ja metsätalousministeriö / Ministry
LisätiedotMaatalouden investointituet
Maatalouden investointituet Soini Kattilakoski Yritystutkija Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan toimipiste viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 22.4.2015 1 Pykäliä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotMaaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -
LisätiedotBiokaasulaitosten investointituet v. 2014
Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma Yritystuet
Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja
LisätiedotNAVETTARASTIT Kommentteja tuotantorakennusinvestointien suunnittelusta. Esa Heikkinen ProAgria Kainuu
NAVETTARASTIT 13.4.2018 Kommentteja tuotantorakennusinvestointien suunnittelusta Esa Heikkinen ProAgria Kainuu TUOTANTORAKENNUSINVESTOINNIN LÄHTÖKOHTA Tilan ja tuotanto-olosuhteiden kehittäminen siten,
LisätiedotMaatalouden investointitukijärjestelmä 2015 - Varsinais-Suomen ELY-keskus
Maatalouden investointitukijärjestelmä 2015 - Varsinais-Suomen ELY-keskus Hallitusohjelmassa: Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi - Maatalouden kannattavaan kasvuun panostetaan Makeran (maatilatalouden
LisätiedotRahoitusta maaseutualueen yrityksille
Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden
LisätiedotYritystuen maksaminen
Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013
LisätiedotOHJELMAKAUSI 2007-2013 - viljelijätuet 2008 - tuet tallien uudisrakennuksiin, laajennuksiin ja peruskorjauksiin
OHJELMAKAUSI 2007-2013 - viljelijätuet 2008 - tuet tallien uudisrakennuksiin, laajennuksiin ja peruskorjauksiin Esko Leinonen Maaseutuvirasto Hevosjalostusliittojen toiminnanjohtajien ja ProAgrian neuvojien
LisätiedotMaaseudun yritystuet. Lainsäädäntö, valintaperusteet Investointituki. Perustamistuki. Hyrrä toteutettavuustutkimus.
Maaseudun yritystuet Lainsäädäntö, valintaperusteet Investointituki toteutettavuustutkimus Perustamistuki kokeilu Hyrrä www.mavi.fi/hyrra Säädöksiä Maaseutuohjelma 2014-2020 Laki maaseudun kehittämisen
LisätiedotENERGIATUET 2017 (Uusi asetus valmistellaan vuodeksi 2018)
ENERGIATUET 2017 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä (Uusi asetus valmistellaan vuodeksi 2018) - Työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotLähilämpöä Teiskossa. 15.2.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa
Lähilämpöä Teiskossa 15.2.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa INVESTOINTITUET LÄMPÖKESKUKSIIN Maatilat Maatalouden investointituki Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 Maatiloille suunnattu
LisätiedotLeaderrahoituksen. yritystuet
Leaderrahoituksen yritystuet Millainen yritys voi saada leader - tukea Yrityksellä on oltava edellytykset kannattavaan liiketoimintaan Yritystoiminta on päätoimista ja ammattimaista yrityksen on annettava
LisätiedotPilkepäivä Airport Hotel 10.12.2014. Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v. 2014-2020. Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY.
Pilkepäivä Airport Hotel 10.12.2014 Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v. 2014-2020 Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY Sivu 1 Yritystukitoimenpiteiden valmistelun tilanne ohjelma-asiakirjaa
LisätiedotMaatalouden investointituki 2007-2013
Maatalouden investointituki 2007-2013 Hakuaika menettely Hakuja 3-4 vuosittain (4 kpl v.2011) Menossa rahoitustuen haku; 24.11-21.1.2011 Lisäksi vielä; 2.2-31.3, 15.4-15.8 ja 1.9-17.10 nuoren viljelijän
LisätiedotMaatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.
Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.fi Sivu 1 10.2.2016 Investointitukijärjestelmän tavoitteet Alkutuotanto
LisätiedotTEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit
TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit Rajupusu Leader ry www.rajupusuleader.fi www.leadersuomi.fi Mikä on teemahanke? Leader-ryhmä hakee Elykeskuksesta tiettyyn teemaan liittyvää teemahanketta Ely-keskus
LisätiedotMaatalouden investointituki 2007-2013 Hakuajat 2011
Hakuajat 2011 Hakuja 4 ; 1.12.2010-.1.2011,.2-31.3, 15.4-15.8, 1.9 15.10 jatkuva haku - nuoren viljelijän aloitustuki Päätöksenteko - rakennetun kiinteistön hankinta - asuntorakentaminen Päätökset; + 2
LisätiedotNUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUKI
NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUKI 2015-2020 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallonkatu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 Laila Luoma 30.102017 Maatalouden rakennetuet 2014-2020 Lypsykarjatalous
LisätiedotInvestointituet ja maaseutuohjelma kestävän kehityksen tukena
Investointituet ja maaseutuohjelma kestävän kehityksen tukena Ilmastoviisas karjatalous seminaari Yksikön päällikkö Juha Kaipiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus Syvänniemi 18.1.2018 Sivu 1 25.1.2018 Maaseutuohjelman
LisätiedotMaaseutuohjelman yritystuet. KEUKE rahoitusinfo Krapi
Maaseutuohjelman yritystuet KEUKE rahoitusinfo 24.4.2019 Krapi Yleistä 1/2 Maaseutuohjelman rahoitusta sekä ELYkeskusten että Leader-ryhmien kautta molemmilla samat säädökset Leader-ryhmät rahoittavat
LisätiedotMAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012
MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012 ALKUVOIMAA ALOITUSTUESTA Nuoren viljelijän aloitustuki helpottaa elinkeinon siirtymistä sukupolvelta toiselle ja takaa
Lisätiedot1. Hakija Hakija / hakijat Y-tunnus Henkilötunnus
Lomake 3314 1(5) MAATALOUDEN INVESTOINTITUKI- HAKEMUS maatalouden rakennetukilain (1476/2007) mukaisen investointituen ja maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) mukaisen asuntorakentamisen investointituen
LisätiedotToimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään
1 Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään sellaisenaan. EU-osarahoitteiset tuet vaativat mm otantatarkastukset
LisätiedotMAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015
MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Sivu 1 9.6.2015 ALKUVOIMAA ALOITUSTUESTA Nuoren viljelijän aloitustuki helpottaa elinkeinon siirtymistä sukupolvelta
LisätiedotMAATALOUDEN RAKENNETUET MAATALOUDEN INVESTOINTITUKI
MAATALOUDEN RAKENNETUET MAATALOUDEN INVESTOINTITUKI Yritystutkija Jorma Ojala Satakunnan TE-keskus 23.04.2008 Amorella Perustuu osittain säädösluonnoksiin 1 Investointitukien hakeminen (1) Investointituet
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotMaaseuturahasto syksyn hakuteemat
Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syyskuu 2019 ELY-keskus rahoittaa syksystä 2019 alkaen yleishyödyllisiä hankkeita seuraavin painotuksin: ELY-keskus osallistuu investointeihin
LisätiedotMaaseudun innovaatioryhmät
Maaseudun innovaatioryhmät EIP-info 5.4.2019 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 Maaseudun innovaatioryhmien 3. hakukierros 31.1.2019 päättyneellä ideakartoituskierroksella yhteensä 32 EIP-hankeideaa
LisätiedotMaaseutujaoston kokous 17.9. Timo Lehtiniemi, yksikönpäällikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Maaseutujaoston kokous 17.9 Timo Lehtiniemi, yksikönpäällikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 22.9.2015 Maatalouden investointituet Myönnöt tehdään tukijaksoittain ja hankkeet kilpailevat keskenään
LisätiedotVÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI. Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ
VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ Liitelaskelman avulla selvitetään hakijan tukikelpoisuus väliaikaiseen kansalliseen tukeen ja sen korotukseen
LisätiedotAurinkosähkö Tampere TTY. Timo Fager, Business Finland +ELY
Aurinkosähkö 7.3.2018 Tampere TTY Timo Fager, Business Finland +ELY Business Finland (= entiset Tekes + Finpro) Business Finland on suomalainen julkinen toimija, joka tarjoaa innovaatiorahoitusta sekä
LisätiedotHanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä
Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Tilaisuus: Toimintaryhmien neuvottelupäivät 1.4.2009, Dipoli, Espoo Kirsi Murtomäki, ylitarkastaja,
LisätiedotMAASEUTURAKENTAMISEN NYKYTILA, RAHOITUS JA TULEVIA HAASTEITA
MAASEUTURAKENTAMISEN NYKYTILA, RAHOITUS JA TULEVIA HAASTEITA 12.2.2013.Heureka Yliarkkitehti RAIJA SEPPÄNEN MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ruokaosasto Maaseudun kehittämisyksikkö raija.seppanen@mmm.fi +358
LisätiedotPERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015-2020
PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015-2020 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 LAILA LUOMA 19.5.2015 PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET OHJELMAKAUDELLA
LisätiedotRakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä
-Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
LisätiedotAjankohtaista energiatuista
Ajankohtaista energiatuista RAKLI Energiatehokkuuspäivä 29.5.2018 Markku Mäkelä, Business Finland Erkki Väisänen, Business Finland Kaikki energiatukihakemukset jätetään Innovaatiorahoituskeskus Business
LisätiedotMaaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen
Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella 2014-2020 Yritystuki-info 11.6.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Sivu 1 27.5.2015 Yritystukien suuntaaminen Toteutetaan Manner-Suomen
LisätiedotKehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali
Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus
LisätiedotRakennusten korjaus- ja muutostöiden luvanvaraisuus ja lupamenettelyt
Rakennusvalvonnan asiakastilaisuus Lohja Vihti Karkkila 6.3.2017 Rakennusten korjaus- ja muutostöiden luvanvaraisuus ja lupamenettelyt Pekka Laitinen, johtava rakennustarkastaja, Vihdin kunta Aiheen rajaus
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI MAATILAN IN VESTOINTITUEN KOHDENTAMISESTA ANNETUN ASETUKSEN 3 :n MUUTTAMISESTA
A mmm.fi LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) 121/01.02/2018 18.1.2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI MAATILAN IN VESTOINTITUEN KOHDENTAMISESTA ANNETUN ASETUKSEN 3 :n MUUTTAMISESTA
LisätiedotEnergiailta Salo lot Campus
Energiailta Salo lot Campus 9.4.2019 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus Sivu 1 MAASEUTUOHJELMAN 2014-2020 MUKAINEN RAHOITUS UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINNEILLE 1A. MAASEUDUN YRITYSTUKI
Lisätiedot- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen
ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,
Lisätiedot