AtriaSika Tuotanto-ohjeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AtriaSika Tuotanto-ohjeet"

Transkriptio

1 AtriaSika Tuotanto-ohjeet Luonnostaan vastuullinen

2 AtriaSika -tuotanto-ohjeet Sisällysluettelo Atria - laadukasta lihaa...3 VASTUULLINEN ATRIASIKA -TUOTANTO...3 Laadukas AtriaSika -tuotanto...3 Eläinaines...4 Porsastuotantosikalat...4 Tuotantoseuranta...4 Myyntiin tarkoitetut hybridit...4 Lihasikalat...4 Emakot...5 Tuotanto-olosuhteet...5 Yleistä...5 Tiineytysosasto...5 Tiineiden emakoiden osasto...5 Porsitusosasto...5 Uudistusosasto...5 Lastaus- ja eristystilat...5 Emakoiden hoito...6 Vesi ja ruokinta...6 Porsaat...6 Porsaiden hoito...6 Ruokinta...7 Kasvatusolosuhteet...7 Välitysporsaat...7 Karjut...7 Tuotanto-olosuhteet...7 Karjun hoito...7 Ruokinta...7 Lihasiat...7 Kasvatusolosuhteet...7 Yleistä...7 Osastointi...7 karsinakoko ja ruokintakaukalo...8 Sikalarakennus- ja kalusteet...8 Pesu ja desinfiointi...8 Lastausolosuhteet...8 Lihasikojen hoito...8 Vesi ja ruokinta...8 Lihasikojen tatuointi...8 Rehut...9 Ruokinnan suunnittelu...9 Rehujen varastointi ja käsittely...9 Terveydenhuolto...10 Yleistä...10 Terveydenhuollon seuranta ja dokumentointi...10 Pääkohdat...10 Sisäloislääkitykset...11 Eläinten lopetus ja raatojen hävitys...11 Maatilan ympäristönhoito...12 AtriaSika -tuotannon seuranta ja valvonta...12 Yleistä...12 Kasvatusolosuhteet...12 Ruokinta ja rehut...12 Terveydenhuolto...12 Ympäristönhoito...12

3 Atria - laadukasta lihaa Suomalainen kuluttaja arvostaa kotimaisia elintarvikkeita. Lihantuotannossa kotimaisuuden lisäksi tärkeitä tekijöitä ovat tuotannon eettisyys ja elintarvikkeiden turvallisuus. Eettisyys tarkoittaa eläinten hyvinvointia ja tuotannon ympäristövaikutusten hallintaa. Elintarvikkeiden turvallisuus syntyy terveistä eläimistä, jotka eivät levitä ihmiseen sairauksia ja joiden lihassa ei ole haitallisia jäämiä. Näihin kuluttajien vaatimuksiin me vastaamme vahvalla Atria-tuotemerkillä ja Atrian Kädenjälki -ohjelmalla. Atria-lihan herkullinen maku syntyy Atrian juurilla, perinteitä kunnioittavilla karjatiloilla Suomen puhtaassa ja kauniissa luonnossa. AtriaSika -tuotanto käsittää koko sianlihan tuotantoketjun porsastuotannosta lihasian kasvatukseen asti. AtriaSika -tuotantoa täydentää Atrian pitkäjänteinen laatutyö. Laatutyön parhaimpina todisteina ovat Atrialle myönnetyt ISO ja ISO laatusertifikaatit ja ISO ympäristösertifikaatti. AtriaSika -tuotanto vaatii laatutekijöiden omaksumista ja työtä korkealaatuisen Atria-lihan hyväksi. AtriaSika -tuotannosta kannattaa olla reilusti ylpeä. Atria- Sika -tuottajana olet laatuketjun ensimmäinen ja tärkein lenkki. Vastuullinen AtriaSika -tuotanto AtriaSika -tuotantoketju toimii vastuullisesti kaikissa tuotannon vaiheissa. Olemme edelläkävijöitä vastuullisuusasioissa ja vastuullisuuslupauksemme kuluttajalle punnitaan päivittäin. Eläinten erinomainen terveystilanne ja ensiluokkainen hyvinvointi ovat vahvimpia kilpailuvalttejamme. Terveet ja hyvinvoivat eläimet ovat tehokkaan, taloudellisen ja turvallisen kotimaisen elintarviketuotannon perusta. Suomalainen kuluttaja voi syödä Atrian tuotteita hyvällä omallatunnolla. Aina. Laadukas AtriaSika -tuotanto Tämä opas sisältää AtriaSika -tuotannon laatuohjeet. Vaatimusten toteutuminen tarkastetaan terveydenhuoltokäynnin, tilakäynnin tai mahdollisen olosuhdekartoituksen yhteydessä. Rehuja koskevia vaatimuksia seurataan pistokokein. Sikalarakennus täyttää lainsäädännön asettamat vaatimukset. Se on tarkoituksenmukainen tuotanto-olosuhteiden, hoitotyön ja eläinten valvonnan kannalta. Hyvät tuotanto-olosuhteet merkitsevät entistä terveempiä eläimiä, pienempiä lääkkeiden käyttömääriä ja tehokkaampaa tuotantoa. Samalla hyvät olosuhteet parantavat tuottajan työympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä lisäävät työmotivaatiota. Sikala on yleisilmeeltään siisti ja sikalan hygienia on korkealla tasolla. Sikalassa ei pidetä ylimääräisiä sinne kuulumattomia esineitä. Rakenteet ja kalusteet eivät saa aiheuttaa sioille loukkaantumisen vaaraa. Sikalassa on kiinteä lämmitys. Eläinten hyvinvointi ja terveydentila, vapaa vedensaanti ja ilmastoinnin ja ruokintalaitteiden toimivuus tarkistetaan päivittäin. Virikemateriaalia on oltava jatkuvasti saatavilla. Sikojen juomaveden on täytettävä viranomaisten ihmisen juomavedelle asettamat vaatimukset. Lisäksi vedentuloa tarkkaillaan ja vedenvirtauksessa mahdollisesti ilmenevät ongelmat korjataan välittömästi. 3

4 AtriaSika -tuotanto-ohjeet Eläinaines Porsastuotantosikalat Kaikessa AtriaSika -tuotannossa käytetään Finnpig Oy:n tarjoamaa eläinainesta. Porsastuotanto- ja yhdistelmäsikalat ovat Finnpigin karjuaseman asiakkaita. Emakoiden tulee olla risteytysemakoita. Itseuudistuksessa noin % emakoista on puhdasrotuisia, jotka siemennetään Finnpigin karjuasemalta ostetulla 2. emärodun siemenellä. Mikäli tila käyttää uudistuksessa takaisinristeytystä (sik-sak), niin tila sitoutuu ostamaan vuosittain 10 % emakkomäärästä korkeatasoisia puhdasrotuisia tai 1. polven risteytysensikoita. Takaisinpäinristeytystä saa jatkaa enintään 3. polveen saakka. Tuotannonseurantaohjelmasta on käytävä luotettavasti selville emakon vanhempien rotu. Lihasikaporsaiden isän tulee olla Finnpigin eläinainesta, kolmatta rotua oleva karju. Tuotantoseuranta Tilalla käytetään WinPig-tuotantoseurantaohjelmaa Kantaemo Finnpigin 1. emärotu x Karju Finnpigin 2. emärotu Myyntiin tarkoitetut A-hybridit Myyntiin tarkoitetut A-Hybridit ovat rakennetestauksessa hyväksyttyjä ja sirkorokotettuja. Myyjätila täyttää Sikavan erityistason vaatimukset. AtriaSika -uudiseläinvälitys välittää karjuja, puhdasrotuisia ensikoita, kolmen ja seitsemän kuukauden ikäisiä A-Hybridejä sekä tiineitä A-Hybridejä. lihasikalat A-Hybridiemakko emärotujen risteytys x Lihasika kolmiroturisteytys Karju Finnpigin isärotu Lihasikaloissa kasvatetaan vain AtriaSika -vaatimukset täyttäviä porsaita. 4

5 Emakot Yleistä Tuotanto-olosuhteet Emakkosikalan osastointi on suositeltavaa mahdollisten eläintautien ehkäisemiseksi. Sikojen luonnollisen vuorokausirytmin vuoksi tarvitaan riittävästi ikkunoita luonnonvaloa varten. Tiineytysosasto Emakkosikalaa suunniteltaessa on huomioitava emakoiden tiineyttäminen ja kiimantarkkailu siten, että yksilöllinen kiimantarkkailu ja tiineyden varmistus karjun avulla on mahdollista. Mikäli emakon tiineytys tehdään häkeissä, on häkin leveys vähintään 0,65 metriä ja pituus 2,3 metriä, kun ruokintakaukalo on häkin sisäpuolella. Jos ruokintakaukalo on häkin ulkopuolella, pituus on vähintään 2,1 metriä. Tiineiden emakoiden osasto Tiineet emakot pidetään vapaina ryhmäkarsinoissa, makuuparsipihatoissa tai ruokinta-asemalla varustetussa pihatossa. Pinta-ala emakkoa kohden on vähintään 2,25 m 2 ja ensikkoa kohden vähintään 1,64 m 2, josta kiinteää 1,3 m 2 /emakko ja 0,95 m 2 /ensikko. Porsitusosasto Porsituskarsinoiden osastojako helpottaa ryhmäporsituksen toteuttamista ja karsinoiden pesua. Porsituskarsinan pinta-ala on vähintään 4,5 m 2. Porsituskarsinassa tai häkissä on riittävästi tilaa porsimista ja imettämistä varten. Karsinan kuivitus on suositeltavaa, ja karsina pestään porsimisten välillä. Pikkuporsailla on oltava mahdollisuus päästä suojaan emakolta. Niille on porsituskarsinassa kiinteäpohjainen ja kuivitettu makuualue, johon kaikki porsaat mahtuvat yhtä aikaa makuulle. Porsaiden makuualueella on lämpölamppu tai lattialämmitys, koska porsaiden lisälämmöstä on aina huolehdittava. Porsaspesän käyttö on suositeltavaa. Uudistusosasto Uudistuseläimet kasvatetaan ryhmäkarsinoissa. Karsinan pinta-ala on vähintään 1,3 m 2 /sika. Kasvavien uudistuseläinten karsinat eivät saa olla liian lähellä karjun karsinaa. Lastaus- ja eristystilat Lastaustila suojaa tilan eläimiä ulkopuolisilta tartunnoilta ja helpottaa lastaustyötä. Jos sikalassa ei ole lastaustilaa, se rakennetaan peruskorjauksen tai uudisrakentamisen yhteydessä. Eristystilan käyttö ostoeläimelle on suositeltavaa, koska se estää ostoeläimen mahdollisesti mukanaan tuoman taudin leviämisen tilan eläimiin. Eristystila on selvästi muusta sikalasta eristetty, eikä niillä ole sisäistä yhteyttä. Ostoeläin on hyvä pitää eristyksessä noin 30 päivää, ja sen seuraksi kannattaa laittaa tilan oma eläin. Uudiseläintuottajilla (jalostajat, hybridituottajat sekä tiineytysyksiköt) lastaustila on pakollinen.. 5

6 AtriaSika -tuotanto-ohjeet Emakoiden hoito Porsivat emakot siirretään porsituskarsinaan viikko ennen porsimista. Emakolle annetaan pesäntekomateriaalia ennen porsimista. Porsimisia valvotaan ja annetaan tarvittaessa porsimisapua. Hyvä hygienia on välttämätöntä porsimisapua annettaessa. Ryhmäporsitus mahdollistaa pahnueiden tasaamisen ja helpottaa sikalatöiden suunnittelua. Pahnueiden tasaamisella saadaan vieroitukseen tasakokoisemmat porsaat. Imettäjäemakot jatkavat imetystä tarvittaessa. Vesi ja ruokinta Emakot saavat vettä vapaasti. Erityisen tärkeää on huolehtia imettävän emakon vedensaannista, koska se tarvitsee runsaasti vettä maidontuotantoon. Emakko ruokitaan tuotantovaiheen ja kunnon mukaisesti. Tuotantovaiheen mukaisella ruokinnalla varmistetaan, että emakko saa jokaisessa tuotantovaiheessaan riittävästi ja oikeassa suhteessa tarvitsemiaan ravintoaineita. Imettävän emakon ruokinnassa on tärkeää riittävän energiansaannin varmistaminen. Tämä korostuu varsinkin ensikolla, joka yhä kasvaa ja jonka syöntikyky on heikompi pienen koon takia. Tiineiden emakoiden ruokinnassa on huolehdittava emakoiden kylläisyyden tunteesta antamalla niille kuitupitoista ja vähäenergistä rehua tai olkea. Emakoiden ruokinta pitää järjestää siten, että kaikki eläimet saavat riittävästi rehua. Ruokinnan onnistumisen näkee emakoiden ja erityisesti ensikoiden maidontuotantokyvystä ja kuntoluokan säilymisestä imetyskaudella. Porsaiden hoito 1. Laiha < 14 mm Hyvä mm 5. Erittäin hyvä mm 6. Lihava 22 mm > Kuntoluokka- ja painotavoitteet: 1. Ensikon paino tiineytettäessä on 140 kg (minimi 125 kg) ja silavanvahvuus on mm 2. Ensikon paino porsiessa on noin 210 kg ja silavanvahvuus vähintään 18 mm 3. Emakoiden selkäsilavan vahvuus porsimaan tullessa on n mm. Emakkokohtainen muutos porsimisen ja vieroituksen välillä on 2 mm (18 > 16 mm ). 4. Emakoiden kuntoluokka säilyy tuotannon eri vaiheissa. Porsaat Porsaiden hampaita ei lyhennetä rutiininomaisesti. Ensisijaisesti pitää varmistaa emakon riittävä maidontuotanto, tasata pahnueet ja tarkistaa porsitusosaston olosuhteet. Jos lyhentämättä jättäminen aiheuttaa ongelmia, voi porsaiden hampaat hioa hiomalaitteella varovasti enintään seitsemän päivän ikäisenä. Karjuporsaat kastroidaan kivunlievitystä käyttäen alle viikon ikäisinä. Rautalisä annetaan porsaille ensimmäisten viiden päivän aikana, jatkorauta annetaan tarvittaessa. Välitykseen myytävät porsaat sirkorokotetaan 3 4 viikon iässä. Kolmen viikon rokotusikää ei tule alittaa. Porsaiden hampaiden leikkaaminen ja häntien typistäminen on kiellettyä. 6

7 Ruokinta Porsaille annetaan porsasrehua noin viikon iästä alkaen. Rehua annetaan porsaille aluksi vähitellen. Myöhemmin rehua tarjotaan syönnin mukaan ja syömätön rehu poistetaan päivittäin. Riittävän aikaisella ruokinnan aloittamisella ja hyvällä ruokintahygienialla ennaltaehkäistään vieroitusripulia. Vapaaruokinnassa tarvitaan kaksi syöntipaikkaa 10 porsasta kohden. Annostellulla ruokinnalla kaukalotilaa on vähintään 18 cm/porsas. Juomapaikkoja on yksi 10 porsasta kohden, kuitenkin niin, että karsinassa on vähintään 2 juomapaikkaa. Tuotanto-olosuhteet Karjun karsinan pinta-ala on vähintään 6 m2, josta enintään 1/3 on ritilää. Astutukseen käytettävä karsina on kooltaan vähintään 10 m2. Astutuskarsina on kiinteäpohjainen ja kuivitettu. Karsinan lattia ei saa olla liukas. Kasvavien uudistuseläinten karsinat eivät saa olla liian lähellä karjun karsinaa. Kasvatusolosuhteet Välikasvatusosastossa porsailla tulee olla hyvät olosuhteet, jotta vältetään mahdolliset vieroitukseen liittyvät ongelmat. Porsasta kohden tilaa on vähintään 0,4 m 2. Ritilän osuus karsinan pinta-alasta on enintään puolet. Kaksi-ilmastokarsinoiden ja lattialämmityksen käyttäminen välikasvatusosastossa on suositeltavaa. Välitysporsaat Välitysporsaiden kasvua ja kuolleisuutta seurataan WinPig-ohjelman avulla. Porsaan hy- Karjut Karjun hoito Karjulle annetaan riittävästi aikaa (1 2 viikkoa) sopeutua uuteen ympäristöön ennen tosi toimiin tarttumista. Ensimmäinen astutus suoritetaan ensikolla tai pienellä emakolla, joka on kunnolla kiimassa. Karju on laumaeläin, jota ei saa eristää muista sioista. Lihasiat vä päiväkasvu on g/pv. Tarkemmat ohjeet löytyvät Myytävät porsaat on merkittävä tatuoinnilla vasempaan korvaan. Myytävien porsaiden tulee olla terveitä, sirkorokotettuja eikä niillä saa olla sairauteen tai vammaan viittaavia oireita. Porsaiden tulee olla puhtaita ja ikäisekseen normaalisti kehittyneitä. Porsaat saavuttavat välityspainonsa yleensä 8 12 viikon ikäisinä. Myyjätilan porsaserän painohajonta ei saa ylittää kymmentä kiloa. Erillinen, tarkempi välitysporsasohje löytyy osoitteesta Ruokinta Karju ruokitaan kunnon mukaan. Karjun rehuannos ja rehun valkuaispitoisuus riippuvat karjun käytöstä. Karkearehulisä antaa karjulle kylläisyyden tunteen. Vettä on oltava vapaasti saatavilla. Kasvatusolosuhteet Yleistä Lihasikala tai sen osasto on kertatäyttöinen. Jatkuvatäyttöinen lihasikala hyväksytään, jos porsaat tulevat jatkuvasti samoista porsastuotantoyksiköistä. Yhdistelmäsikalan lihasikaosasto pyritään täyttämään samanikäisillä porsailla. Osastointi Osastointi on suositeltavaa. Pyrkimyksenä on, että samassa osastossa kasvatettavat lihasiat ovat mahdollisimman samanikäisiä. Hyvä lihasikaosaston koko on lihasikapaikkaa. Tarvittava osastointi toteutetaan remontoinnin tai uudisrakentamisen yhteydessä. Sairaiden sikojen eristämistä varten sikalassa on erillinen sairaskarsina jokaista 200 lihasikaa kohti. Sairaskarsina jätetään tyhjäksi muun sikalan täytön yhteydessä. Tarvittaessa sairaskarsina on pystyttävä jakamaan väliaidoilla. 7

8 AtriaSika -tuotanto-ohjeet Karsinakoko ja ruokintakaukalo Lihasian käytettävissä oleva pinta-ala on vähintään 0,9 m 2. Lihasialla on riittävästi tilaa liikkua ja levätä niin, että muut siat eivät sitä häiritse. Kaikkien sikojen on mahduttava yhtä aikaa makuulle karsinan makuualueella. Sikojen rajoitettu ruokinta edellyttää kaukalotilaa niin paljon, että kaikki siat voivat syödä samanaikaisesti. Kaukalotilaa tulee olla vähintään 32 cm/sika. Vapaaruokinnassa ruokintapaikkoja tarvitaan vähintään 2 kappaletta 10 lihasikaa kohti. Sikalarakennus- ja kalusteet Betoniritilälattian suurin sallittu rakoväli lihasikalassa on 18 mm ja palkin leveys vähintään 80 mm. Karsinan lattiassa ei saa olla syöpymiä, jotka vaikeuttavat karsinoiden puhdistusta tai aiheuttavat lihasioille jalkavaurioita. Sikasuihkun tai sumutusjärjestelmän asentaminen lihasikalaan on suositeltavaa, koska sikasuihku pitää lantakäytävän kosteana. Korkeapainejäähdytys viilentää kesähelteiden aikana tehokkaasti osaston ilmaa ja vähentää lihasikaosaston ilman pölypitoisuutta. Pesu ja desinfiointi Karsinat puhdistetaan päivittäin. Kertatäyttöinen lihasikala/-osasto pestään ja desinfioidaan jokaisen parttian jälkeen. Pesun jälkeen sikalan annetaan kuivua kunnolla ennen uusien porsaiden ottamista. Yhdistelmäsikalan lihasikaosastossa ja jatkuvatäyttöisessä lihasikalassa pesu ja desinfiointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa. Lastausolosuhteet Hyvät lastausolosuhteet mahdollistavat sikojen siirtämisen vaivattomasti suoraan teurasautoon. Yhdistelmäsikalassa lastaushuone tai lastausvaunu on erityisen tärkeä tarttuvien tautien torjunnan kannalta. Uudisrakentamisen tai peruskorjauksen yhteydessä yhdistelmäsikalaan tulee rakentaa lastaustila. Porsastuotantosekä yhdistelmäsikaloissa sikojen lastaus ja purku tapahtuu ilman, että kuljettaja tulee rakennuksen sisälle. Lihasikojen hoito Eläimet, karsinoiden puhtaus ja laitteiden toimivuus tarkistetaan päivittäin. Sairaat eläimet eristetään sairaskarsinaan. Hännänpurentatapauksissa ongelmasiat, myös purija, eristetään muista eläimistä. Lihasikojen päiväkasvua, kuolleisuutta ja rehuhyötysuhdetta seurataan, myös yhdistelmäsikaloissa. Lihasian hyvä päiväkasvu on 900 g/pv. Vesi ja ruokinta Lihasioilla veden saanti on vapaata. Nippoja tai kuppeja tulee olla vähintään yksi kymmentä lihasikaa kohti ja vähintään kaksi per karsina. Juomalaitteet sijoitetaan lantakäytävän yläpuolelle. Ruokintasuunnitelman tavoitteiksi asetetaan hyvä päiväkasvu sekä hyvä ruhon ja lihan laatu. Sian ikä ja kasvuvaihe otetaan huomioon ruokinnan suunnittelussa. Rehuraaka-aineet, jotka aiheuttavat laatuvirheitä lihaan, ovat joko kokonaan kiellettyjä (taulukko 1) tai niiden käyttö on rajoitettu turvalliselle tasolle (taulukko 2). Mikäli rehuseoksessa käytetään useampia raaka-aineita, joilla on lihan laatua huonontava vaikutus, on raaka-aineiden yhteisvaikutus otettava huomioon rehuseosta tehtäessä. Lihasikojen tatuointi Lihasiat tatuoidaan koko osasto kerrallaan viimeistään edellisenä päivänä ennen ensimmäisten sikojen noutoa. Jos lihasikalassa on monta osastoa, siat leimataan kaksirivisellä osastokohtaisella tatuointivasaralla. Näin leimatuista sioista pystytään luotettavasti laskemaan päiväkasvuraportti osastokohtaisesti. TAULUKKO 1. Rehuraaka-aineet, joiden käyttö on lihasikojen ruokinnassa kielletty Raaka-aine Pääasiallinen syy kalaöljy makuvirheet rasvainen kala, rasva > 10 % makuvirheet viherjauho silavan pehmeneminen keittiö- ja ravintolajäte laissa kielletty sianrasva laissa kielletty lihaluurehujauho laissa kielletty TAULUKKO 2. Rehuraaka-aineet, joiden käytölle on lihasikojen ruokinnassa yläraja Raaka-aine Max. % seoksen ry:stä Pääasiallinen syy öljykasvien siemenet 10 silavan pehmeneminen kasviöljyt 7 silavan pehmeneminen herneet 20 skatolin muodostuminen rypsi- ja rapsirouhe 25 silavan pehmeneminen rypsi- ja rapsipuriste 20 silavan pehmeneminen hera 20 silavan vetisyys vähärasvaiset kalat ja kalatuotteet, tuore tai kuivattu*) makuvirheet hiivat, hiivaproteiinit *) skatolin muodostuminen *) turvallinen käyttömäärä selvitettävä tapauskohtaisesti 8

9 Rehut Ruokinnan suunnittelu AtriaSika -tuotanto edellyttää tuotantovaiheen mukaista ruokintaa, joka tarkoittaa mm. kotoisten rehujen analysointia ja ruokintasuunnitelman laatimista näiden analyysitulosten perusteella. Eläimet ruokitaan ruokintanormien mukaisesti. Tarvittaessa AtriaSika voi ohjeistaa muuttamaan tilalla käytössä olevaa ruokintaa. AtriaSika -ketjuun kuuluva tuottaja sitoutuu käyttämään vain AtriaSika -palvelun hyväksymiä rehuja ja rehuseoksia. Rehuraaka-aineiden ja rehujen on täytettävä Eläintautien Torjuntayhdistyksen (ETT ry) ohjeet ja vaatimukset hygienian osalta. Omaa viljaa tai ostoviljaa käytettäessä on vilja analysoitava ennen uuden viljaerän käyttöönottoa tai vähintään puolivuosittain. Tuontirehuja käytettäessä on tarkistettava, että ne on tuotu maahan ETT:n sääntöjen mukaisesti. Yhdyskuntalietettä, jonka koostumusta ei ole tutkittu, ei saa levittää sikojen rehuntuotannossa käytettäville pelloille. Levityksessä on noudatettava viranomaisten määräyksiä eikä sitä saa levittää samoille kasvulohkoille peräkkäisinä vuosina. Rehujen varastointi ja käsittely Varasto- ja rehunkäsittelytilat pidetään puhtaina. Rehusiilot, ruokinta- ja juomalaitteet puhdistetaan perusteellisesti vähintään kerran vuodessa päivittäisten tarkistusten ja puhdistusten lisäksi. Liemiruokintalaitteiden ja varastosäiliöiden hygieniasta pidetään huolta. Vilja ja muut rehut varastoidaan niin, etteivät haittaeläimet pääse rehuun ja ettei hometta tai muita laatuongelmia synny. 9

10 AtriaSika -tuotanto-ohjeet Terveydenhuolto Yleistä Terveet ja hyvinvoivat eläimet ovat tehokkaan, taloudellisen ja turvallisen kotimaisen elintarviketuotannon perusta. AtriaSika -ketjun lääkkeiden, erityisesti antibioottien, käyttö on jopa kansainvälisesti tarkasteltuna todella vähäistä ja lääkejäämien esiintyminen elintarvikkeissa erittäin harvinaista. Vähäinen antibioottien käyttö vähentää myös antibioottiresistenttien bakteerikantojen syntymistä. Eläinten hyvinvointi ja terveys ovat kiinteä osa AtriaSika -tuotantoa. Eläinterveydenhuoltotyö on suunnitelmallista ennaltaehkäisevää työtä eläinten terveydentilan edistämiseksi. Olosuhdehallinta, tarkka tuotantovaiheen mukainen ruokinta, eläinten oikea ryhmittely ja tautitorjunta sekä rokotukset ja loishäädöt ovat tehokkaimpia ennaltaehkäiseviä eläinterveydenhuollon toimenpiteitä. Asianmukainen ja välitön sairaiden eläinten hoitaminen kuuluu olennaisesti AtriaSika -tuotannon terveydenhuoltotyöhön. Kaikki AtriaSika -sikalat kuuluvat Sikavan kansalliselle tasolle. AtriaSika -tuotanto mahdollistaa osallistumisen A- Tuottajat Oy:n sikatautiryhmävakuutukseen. Sikatautivakuutuksen vaatimat vakuutusmaksut ja muut toimenpiteet ohjeistetaan erikseen. Ne löytyvät osoitteesta AtriaSika -tuottaja kirjaa sikojensa terveydentilan, hoidot ja lääkitykset ketjuinformaatiolainsäädännön edellyttämällä tavalla. Lisäksi Sikavan lääkekirjanpitoon kirjataan tuotantorytmin edellyttämällä tavalla kaikki tilalla käytetyt lääkkeet, myös rokotukset, lääkerehut, pistosraudat ja kastraatiokivunlievitys. Tarkempi ohjeistus löytyy osoitteesta www. atriasika.fi. Lisäksi tilalla on ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelma. Terveydenhuollon seuranta ja dokumentointi Sikojen kansallisen tason terveydenhuollon terveysohjeistus ja valvonta tapahtuu Sikavan toimesta, jonne tilan terveydenhuoltodokumentit toimitetaan suoraan. Sikavan kansallisen tason pääkohdat * porsasyskä-, kapi-, salmonella-, aivastustauti- ja dysenteriavapaus * voimassaoleva terveydenhuoltosopimus hoitavan eläinlääkärin kanssa, säännölliset eläinlääkärin terveydenhuoltokäynnit ja niihin perustuva terveydenhuoltosuunnitelma * sairaat siat eristetään tarvittaessa ja hoidetaan tarkoin eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti * sairaudet, oireet ja lääkitykset kirjataan * säännölliset rokotukset ja madotukset Sikavan kansallisen tason vastuullisen tuotannon mittareiden seuranta toteutetaan puolivuotisjaksoissa. Hälytysrajat ovat tällä hetkellä: a) lääkekirjanpito Sikavassa b) lihasikojen kokoruhohylkäykset yli 1,1 %, osaruhohylkäykset yli 12 % sekä kuolleisuus yli 4 % c) emakoiden kokoruhohylkäykset yli 7 % ja kuolleisuus yli 25 %. Tuottaja voi katsoa Sikavasta vastuullisen tuotannon raja-arvot (www.sikava. fi). Mikäli tuottajan raja-arvot ylittyvät tarkastelujakson aikana, ollaan häneen yhteydessä ja mietitään yhteistyössä korjaavat toimenpiteet. Toistuvat raja-arvojen ylitykset voivat johtaa tuotantosopimuksen irtisanomiseen. AtriaSika -tuottajalla on ilmoitusvelvollisuus merkittävistä eläintaudeista. Ilmoitukset tulee tehdä AtriaSika -tuottajapalveluun tai -eläinlääkärille. Terveydenhuoltosopimus edellyttää tiedonkulkua tuottajan, AtriaSika -palvelun, tilan hoitavan eläinlääkärin, Sikavan sekä viranomaisten välillä. Kaikilta AtriaSika -ketjun tuottajilta edellytetään tarttuvien eläintautien tehokasta torjuntaa ja ennaltaehkäisyä ETT ry:n ja hoitavan eläinlääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. ETT on ohjeistanut mm: eläinkaupan, rehustuksen, vierailijat tilalla, tuottajien omat ulkomaanmat- 10

11 ENSIKOIDEN, EMAKOIDEN JA KARJUJEN ROKOTUSOHJELMA ENSIKOT, EMAKOT JA KARJUT Perusimmunisointi 1. rokotus Perusimmunisointi 2. rokotus Tehosterokotukset Tarttuva sikiökuolema (parvo) Sikaruusu Sirkovirus (pakollinen myytäville uudisensikoille, muutoin ainoastaan hedelmällisyysongelmien yhteydessä) Ensikot ja emakot: Koliripuli Noin 6 kk:n iässä Noin 6 kk:n iässä Noin 6 kk:n iässä 6 viikkoa ennen porsimista 3-4 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta Noin 2 viikkoa ennen astutusta = 1 vk ennen vierotusta 3-4 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta Puolen vuoden välein 3-4 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta 3 viikkoa ennen porsimista yhdessä kolirokotteen kanssa. Ainoastaan mikäli todettu sirkovirushedelmällisyysongelma. 3 viikkoa ennen porsimista 3 viikkoa ennen porsimista * Kaikki välitettävät porsaat (myös pikkuhybridit) rokotetaan sirkovirusrokotteella noin kolmen-neljän viikon ikäisinä (välityskelpoisuusehto). * Ensikoiden/emakoiden sirkovirusrokotukset porsastuotantotiloilla ainoastaan mikäli liittyvät todettuun hedelmällisyysongelmaan ja hoitavan eläinlääkärin ohjeen mukaisesti (erityistasolla pakollinen). * Klostridioosi rokotetaan tarvittaessa koliripulin rokotusohjelman mukaisesti. Klostridioosirokote sallittu erityistason sikaloissa ainoastaan myyntiin meneville ensikoille erillisen sopimuksen mukaisesti. * Uudistusensikot: sikaruusu + tarttuva sikiökuolema ja sirkovirus kerran ennen myyntiä 6 kk:n ikäisenä. Jos myynti tapahtuu vasta 7 kk:n ikäisenä tulee ennen myyntiä antaa tehosterokote 3 4 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Tiineenä myytävät rokotetaan kahdesti sirkovirusta vastaan ennen tiineytystä. * Uudistusensikoille tulee lisäksi E-vitamiini + seleeni kuuri noin 5 pv ennen toimitusta. Nämä rokotusohjeet noudattavat Sikavan rokotussuosituksia. kat, raadonhävityksen ja haittaeläintorjunnan. AtriaSika -palvelun eläinterveydenhuolto voi antaa AtriaSika -laatuohjeista poikkeavia tila- tai aluekohtaisia ohjeita alueen tartuntapaineesta tai tilan tuotantotavasta riippuen. Tällöin toimitaan näiden erillisohjeiden mukaisesti. Sisäloislääkitykset Mikäli sikalassa on suolinkaisongelma, voidaan sikalan pesun yhteydessä käyttää suolinkaisten munat tuhoavaa desinfektioainetta. Emakot: Madota emakot aina 1 2 viikkoa ennen porsituskarsinaan siirtoa. Karjut: Madota 2 3 kk:n välein. Uudiseläimet: Madota viikko ennen tilatestausta ja jatkossa kuten emakot. Porsaat: Madota noin 7 viikon iässä. Lihasiat: Lihasikalan sisäloisten vastustus tulee tarvittaessa suunnitella sikalakohtaisesti. Eläinten lopetus ja raatojen hävitys Parantumattomasti sairaat ja vakavasti loukkaantuneet siat tulee lopettaa välittömästi. Sikojen lopetusohje löytyy osoitteesta Tilalla tulee olla pulttipistooli tai vastaava sikojen lopetusväline. Itsestään kuolleet sekä lopetetut siat siirretään välittömästi pois sikalasta. Raatojen säilytys on järjestettävä asianmukaisesti suljetussa säiliössä siten, että raadot säilyvät noutoon tai hävitykseen saakka. Raadonkeräysalueella tila käyttää raadonkeräysjärjestelmää. Hävitetyt raadot ja niiden hävitystapa on dokumentoitava. 11

12 AtriaSika -tuotanto-ohjeet Maatilan ympäristönhoito AtriaSika -tilat noudattavat ympäristötuen ehtoja. Tila sitoutuu noudattamaan ympäristönhoito-ohjelmaa. Tiloilta edellytetään mm. pihapiirin siisteyttä ja lannan asianmukaista varastointia ja käsittelyä. AtriaSika -tuotannon seuranta ja valvonta Yleistä Seurannan ja valvonnan tehtävänä on varmistaa, että lihantuotanto noudattaa Atria- Sika -vaatimuksia ja lisätä AtriaSika -ketjun uskottavuutta ja avoimuutta. AtriaSika -palvelun laatuvastaava seuraa jatkuvasti järjestelmän toimivuutta. Jos tilan tuotannossa havaitaan puutteita, tuottajan yhteyshenkilö sopii tuottajan kanssa, kuinka havaitut puutteet korjataan. Mikäli puutteita ei korjata sovitun mukaisesti, tuotantosopimus voidaan purkaa. Emakkosikalassa tuotantoa, myös välikasvatusajan kasvua, seurataan WinPigohjelmalla. Yhdistelmäsikala seuraa edellisten lisäksi lihasikojen kasvua. Tilat lähettävät ohjelman varmuuskopion AtriaSika -palveluun. Lihasikalan tuotantoa seurataan myös WinPig-ohjelmalla. AtriaSika laskee päiväkasvuraportit kerta- ja osastotäyttöisille lihasikaloille tai tilalla voi olla oma WinPig-ohjelma. 12 Kasvatusolosuhteet AtriaSika -tilalle tehdään olosuhdekartoitus, jos: * eläinlääkäri huomaa terveydenhuoltokäynnin yhteydessä olosuhteissa merkittäviä puutteita * välitysporsaiden laadussa on ongelmia * päiväkasvu on heikko ja/tai sioissa on runsaasti hylkäyksiä Kartoitus voidaan tehdä myös tilakäynnin yhteydessä tai tuottajan pyynnöstä. Kasvatusolosuhteita seurataan tilakäyntien ja terveydenhuoltokäyntien yhteydessä. Ruokinta ja rehut AtriaSika voi valvoa käytettyjä rehuja ja rehuseoksia. Rehuanalyysit teetetään tarvittaessa suomalaisessa puolueettomassa tutkimuslaitoksessa. Lihantarkastuksen yhteydessä valvotaan kalaperäisten rasvojen, antibioottien, raskasmetallien ja hormonien esiintymistä lihassa pistokokein. Havaitut poikkeamat ilmoitetaan välittömästi tuottajalle. Poikkeamat antavat oikeuden irtisanoa AtriaSika -tuotantosopimuksen. Rehujen ja raaka-aineiden ostot ja käyttö on dokumentoitu tilan omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Lisäksi tila säilyttää käytössä olleet ruokintasuunnitelmat vuoden ajalta. Terveydenhuolto Kansallisen tason terveydenhuollon sekä AtriaSika -tuotannon terveysohjeistus ja valvonta tapahtuu Sikavan toimesta. Terveydenhuoltodokumentit toimitetaan suoraan Sikavaan, josta laatuvastaava saa ajankohtaiset tiedot tilojen terveydenhuoltodokumenteista. SIKALAN OLOSUHDESUOSITUKSET TIINEYTYS TIINEET EMAKOT Lämpötila, o C kuivituksesta riippuen Valaistus, lux Suhteellinen kosteus, % Ilman virtaus- alle 0,2 alle 0,2 nopeus, m/s Ilmanvaihto, m 3 /h/sika Haitalliset kaasut,max. ppm +ammoniakki rikkivety 0,30 0,30 +hiilidioksidi Veden virtaus nopeus, l/min MELU, db alle 65 alle 65

13 PORSITUS UUDISTUS PORSAAT KARJUT LIHASIAT HUOMIOITAVAA yleislämpötila makuualu porsitusosastolla porsaiden alle 4 pv ikäinen porsas eella aluksi 22 maakuualueen lämpötilaa lasketaan 1-2 o C viikossa valaistus tasainen koko osastossa, valaistua aikaa vähintään 8 h/pv rakenteiden pitää pysyä kuivina alle 0,2 porsaiden alle 0,2 alle 0,2 alle 0,2 alle 0,2 ilman virtausnopeus eläinten tasolla 0,1 makuualueella 250 (emakko ja porsaat) jäähdytykseen käytettävä 400 (kesäaikana) riippuu sikojen maksimi ilmanvaihto painosta kestokuivike: + 30 % ,30 0,30 0,30 0,30 0, emakko , ,5-2,0 vedenvirtauksessa ilmenevät porsaat max. 0,5 ongelmat korjataan välittömästi alle 65 alle 65 alle 65 alle 65 alle 65 sikalassa ei saa käyttää jatkuvaa voimakasta tai häiritsevää melua aiheuttavaa laitetta, pitää pystyä keskustelemaan normaalisti 13

14 AtriaSika -tuotanto-ohjeet Muistiinpanoja 14

15

16 AtriaSika Pl ATriA Vaihde s-posti: fi Huhtikuu 2012

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

Eläinten hyvinvointikorvaus siat Eläinten hyvinvointikorvaus siat 19.1.2017 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.1.2017 31.12.2017 väliseksi ajaksi Haku 11.1.2017 31.1.2017 Sitoumusta haetaan Vipu-palvelussa tai lomakkeella 472

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään tukihaun

Lisätiedot

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015 ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Huhtikuu 2015 Yleistä eläinten hyvinvointikorvauksesta Kaikki vanhat sitoumukset päättyvät 30.4.2015 Mahdollista tehdä

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen

Lisätiedot

Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi

Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi Vastuullisuus lihaketjussa Helsinki 29.11.2010 P. Kortesniemi Hyvinvoinnin edistäminen? 1. Ongelmatiloihin puuttuminen 2.Hyvinvoinnin arviointi ensin; toimenpiteiden

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA 20.1.2017 Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM Valvontojen tuloksia vuodelta 2016 Maaseutuviraston satunnais-

Lisätiedot

Sanna Nikunen. ELL, Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 20 vuotta 25.9.

Sanna Nikunen. ELL, Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 20 vuotta 25.9. Sanna Nikunen ELL, Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 2 vuotta 25.9.214 Sikava 23-214 Maailman ensimmäinen, koko maan kattava vapaaehtoinen

Lisätiedot

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Kotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset C 1.2.3

Kotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset C 1.2.3 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet Liite 4 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (100/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 Tarkastuspäivämäärä Tarkastuksen tekijän nimi Tarkastuksen tekijän asema Virkaeläinlääkäri Hevosjalostusliiton tj. Yksityinen eläinlääkäri Valmentaja (omavalvonta) Valmentaja

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 42/05. Voimaantulo- ja voimassaoloaika toistaiseksi

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 42/05. Voimaantulo- ja voimassaoloaika toistaiseksi MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 42/05 Pvm Dnro 2.11.2005 2147/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 2.11.2005 - toistaiseksi Kumoaa MMM:n asetuksen 100/01 liitteen 4, MMM-RMO C1.2.3, Kotieläinrakennukset

Lisätiedot

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle?

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle? Hyvinvointi, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiminen on oleellinen osa hevosalan yrittäjän arkea. Hevostilan ja sen ympäristön vastuullinen hoitaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta paitsi

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus Siat. Henna Säävälä/ ELY-keskus

Eläinten hyvinvointikorvaus Siat. Henna Säävälä/ ELY-keskus Eläinten hyvinvointikorvaus Siat Henna Säävälä/ ELY-keskus 27.4.2015 Eläinten hyvinvointikorvaus Hyvinvointituki muuttuu hyvinvointikorvaukseksi Eläinten hyvinvointikorvausta voi hakea nauta- ja sikatilojen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 14/EEO/2002 Päivämäärä Dnro 7.11.2002 301/00/2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2003 - toistaiseksi Kumoaa Sikojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista

Lisätiedot

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Jarkko Niemi ja Timo Karhula MTT taloustutkimus Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokous

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI 29.03.2016 Nautaketjun turvallinen toimintatapa Tavoitteena luoda eläinliikenteelle yhteiset pelisäännöt tautiriskien

Lisätiedot

LIITE B. SIKOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA

LIITE B. SIKOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA LIITE B. SIKOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA 1. Yleiset vaatimukset 1.1. ( 1.3.) Eläinsuojan lattioiden on oltava sellaiset, että niistä ei aiheudu eläimelle vahingoittumisen vaaraa. Rakolattian, ritilälattian

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen

Lisätiedot

OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI

OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI Tilakäyntipäivämäärä: / / Edellisten parvien tuotanto- ja teurastulokset on toimitettu tiedoksi eläinlääkärille. Edellisten tuotantoerien tuotanto- ja teurastuloksista tehdyt

Lisätiedot

SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI

SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI 1 Idea ja merkitys Eläimen jäljitettävyys koko sen elinkaaren ajalta Mahdolliset eläintautitilanteet Taudin lähtöpaikan nopea selvitys Tartunta-alueen järkevä rajaaminen

Lisätiedot

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta TUOTTAVUUTTA OPTI-PEKONI-RUOKINTARATKAISULLA Tarkkaan suunniteltu ruokinta ja emakoiden kunnon seuranta mahdollistavat uudessa genetiikassa

Lisätiedot

Erityistason vaatimukset

Erityistason vaatimukset 10.1.2013 Erityistason vaatimukset 1. Kansallisen tason vaatimukset Sikalan, joka on erityistasolla, on täytettävä kansallisen tason vaatimukset. Toimijan on noudatettava ETT:n ohjeita. 2. Eläinlääkärin

Lisätiedot

Terveydenhuoltokäyntilomakkeiden täyttöohje alkaen (päivitetty

Terveydenhuoltokäyntilomakkeiden täyttöohje alkaen (päivitetty Terveydenhuoltokäyntilomakkeiden täyttöohje 17.8.2015 alkaen (päivitetty 16.11.2016) Yleistä Sikavassa on otettu uudet terveydenhuoltokäyntilomakkeet käyttöön 1.1.2011 alkaen. Lomakkeen täyttöohjeita on

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Luomukotieläinten olot ja valvonta Mikkeli 26.1.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa

Lisätiedot

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO 1/2012 PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO UUDEN SUKUPOLVEN MAATALOUS- KAUPPA Potra-ruokintaohjelman tavoitteena on: parempi päiväkasvu ja rehuhyötysuhde porsaiden painohajonnan kaventuminen

Lisätiedot

Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke

Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke Bioturvallisuus Toimintatavat, jotka ehkäisevät tarttuvien tautien tuloa

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

Welfare Quality. Miten hyvinvointia mitataan. Pirjo Kortesniemi 8.6.2010

Welfare Quality. Miten hyvinvointia mitataan. Pirjo Kortesniemi 8.6.2010 Welfare Quality Miten hyvinvointia mitataan Pirjo Kortesniemi 8.6.2010 Hyvinvointi huono-olo - Hyvinvointi+ hyväolo Ympäristön haasteet kasvaa + sopeutuminen - Mikrobit -virulenssi, -infektiopaine -fysiologiset;

Lisätiedot

Kartoituskäynnit. Location ID: Pesän rakennus. Päivämäärä: Vuodenaika. Eläimet. Rakenteet. Häkkien määrä. Kuivikkeet

Kartoituskäynnit. Location ID: Pesän rakennus. Päivämäärä: Vuodenaika. Eläimet. Rakenteet. Häkkien määrä. Kuivikkeet Location ID: Pesän rakennus Päivämäärä: Onko lämpötila varjotalossa/pesässä sopiva? Vuodenaika Eläimet Kevät Syksy Rakenteet Suomensupi Minkki Sinikettu Hopeakettu Varjotaloja (kpl): Halleja (kpl): Aita

Lisätiedot

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet

Lisätiedot

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan

Lisätiedot

Lihasian ruokinnan teemapäivä

Lihasian ruokinnan teemapäivä Lihasian ruokinnan teemapäivä Seinäjoki 13.10.2016 Pasi Pohjois-Koivisto AtriaSika Lihasikalan parhaat käytännöt Lihasikaruokinnan kivijalka Rehuraaka-aineiden analysointi Rehun varastointi varastosiilojen

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-avustajat, 21.3.2016 Rauno Tammi Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta,

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA AVOKANALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 1999/74/ETY

Lisätiedot

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto Tampere 23.10.2014 Loimaa 29.10.2014 Seinäjoki 30.10.2014 Virpi Rantanen, kunnaneläinlääkäri Nykyiset tuotantomuodot virikehäkkikanala. Kanoja 10-60 kanaa / häkki.

Lisätiedot

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

Luo itsellesi käyttäjätunnus!

Luo itsellesi käyttäjätunnus! www.naseva.fi Luo itsellesi käyttäjätunnus! Muuta salalause myös eläinlääkäriohjelmaan tai Ammuun! Tulevat käynnit raporttien alta KÄYTÄ POHJANA PAINIKE MUOKKAA Uusi terveydenhuoltokäyntilomake Käyttöön

Lisätiedot

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI

PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI (1) 30 Porsaskuolleisuus Tanskassa 1996-2009 25 20 15 Syntynyt porsaita kpl Porsaskuolleisuus (ennen vier.) % 10 5 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus

Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006 edellyttää alkutuotannon

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

FUREVA työkalu eläinterveyteen

FUREVA työkalu eläinterveyteen työkalu eläinterveyteen Anna-Maria Moisander-Jylhä asiantuntijaeläinlääkäri Turkiseläinten lisääntymiskauden rehu, hoito ja terveys 9.5.2016 Kortesjärvi FUREVA on Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi

Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere 1 Eläinten hyvinvoinnin tuen toimenpiteet 2008-2013 Valvonnan tuloksia 2 SIAT Tuen maksun perusteena oleva eläinmäärä Sikojen hylkäyssyyt valvonnassa

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta, lammas, vuohi -> 7 vrk tapahtumasta

Lisätiedot

SEYn lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sikojen suojelusta

SEYn lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sikojen suojelusta 2.2.2012 12.57 SEYn lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sikojen suojelusta Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: Dnro 2540/12/2011

Lisätiedot

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus Arja Nuutinen Tukihakukoulutus 2015 9.4.2015 Pohjois-Savon ELY -keskus, Maatalouden tukihallinto- ja valvontaryhmä 1

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 2015-2016 V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Uutta eläinten hyvinvointikorvauksessa 2015 Kaikki vanhat sitoumukset (naudat, siat) päättyvät 30.04.2015 terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Mitä on tehotuotanto ja onko broileri tehotuotettu? Onko tehotuotanto: taloudellisen tehokkuuden

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS. Lampaat Vuohet

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS. Lampaat Vuohet ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS Lampaat Vuohet Kyrö 07.04.2015 1 Yleistä eläinten hyvinvointikorvauksesta 2015 Sitoumus alkaen 01.05.2015 1 -vuotinen sitoumus Tänä vuonna poikkeus: 01.05.2015-31.12.2016 Seuraava

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja 9.4.2015 Tavoitteet Eläinten hyvinvoinnin kohentaminen Lajinmukaisemman hoidon edistäminen Tietoisuus eläinten hyvinvointiin

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA

AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA Miksi? Kotieläintuotannon muutos Korkea Kuluttajien vaatimukset - laatu - turvallisuus - jäljitettävyys - hyvinvointi EU-lainsäädäntöön Yksilösairaanhoito

Lisätiedot

Erja Tuunainen ETT ry

Erja Tuunainen ETT ry Erja Tuunainen ETT ry M.bovis tilanne 3.9.2016 90 M.bovis positiivista tilaa: 35 lypsykarjaa 1 hiehokasvattamo 1 emolehmäkarja 9 vasikkakasvattamoa 26 ternistä teuraaksi kasvattamoa 18 lihanautakasvattamoa

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - häkkikanala - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - häkkikanala - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA HÄKKIKANALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 1999/74/ETY

Lisätiedot

SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA. Riskinarviointiseminaari 2015

SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA. Riskinarviointiseminaari 2015 SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA Riskinarviointiseminaari 2015, Evira Esityksen kuvat Eviran kuvapankki, http://kuvapankki.evira.local/portal/ sekä Salmonella tautia aiheuttavana bakteerina Euroopassa vuosittain:

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1. 2012 Rovaniemi

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys tuotantoeläinten suojelua koskevan direktiivin

Lisätiedot

2.1 Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen

2.1 Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen 2 TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 hyvinvoinnin ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen 2.2 Tutkinnon osat muodostuu yhdestä pakollisesta ja kahdesta valinnaisesta

Lisätiedot

Porsastuotannon teemapäivä - maidontuotannon tukeminen

Porsastuotannon teemapäivä - maidontuotannon tukeminen Porsastuotannon teemapäivä - maidontuotannon tukeminen Masku 18.11.2016 Olli Anomaa 2016-11-21 1 Porsitusosasto - 2 - Porsivan emakon ruokinta Joutilasrehun koostumus ja määrä - vaikutus imetysominaisuuksiin,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto PL Valtioneuvosto

Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto PL Valtioneuvosto 1 Maa- ja metsätalousministeriö LAUSUNTO Elintarvike- ja terveysosasto PL 30 00023 Valtioneuvosto 3.2.2012 Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sikojen suojelusta Elintarviketeollisuusliitto

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENHUOLLON SEURANTAJÄRJESTELMÄT NASEVA JA SIKAVA

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENHUOLLON SEURANTAJÄRJESTELMÄT NASEVA JA SIKAVA TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENHUOLLON SEURANTAJÄRJESTELMÄT NASEVA JA SIKAVA TAMPERE 30.09.2014 OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT RY MIKÄ Missio Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - broilerit - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - broilerit - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS BROILERI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys broilereiden suojelua koskevan direktiivin

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Palkokasvit sikojen ruokinnassa

Palkokasvit sikojen ruokinnassa Palkokasvit sikojen ruokinnassa Hilkka Siljander-Rasi Palkokasveista on moneksi -työpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Vilja: puolet sikojen valkuaistarpeesta Täydennys: soija, palkokasvit, rypsi, puhtaat aminohapot

Lisätiedot

Tuotantorakenteen uudistus kananmunantuotannossa - mitä uutta meidän on opittava? Tommi Vippola

Tuotantorakenteen uudistus kananmunantuotannossa - mitä uutta meidän on opittava? Tommi Vippola Tuotantorakenteen uudistus kananmunantuotannossa - mitä uutta meidän on opittava? Tommi Vippola Esittely Mikolan tila Laitilassa Erikoistuttu kananmunantuotantoon vuonna 1970, jolloin rakennettu häkkikanala

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 EHT-seminaari Oulu, Nokia ja Kuopio 16.2.2012 Maaseutuvirasto Ylitarkastaja Ulla Sihto -toimenpiteet -muutokset - säädökset ja ohjeet 1 UUTTA 2012: Noussut tukitaso Lisää

Lisätiedot

3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat

3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat 3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry

MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry MYCOPLASMA BOVIS -TARTUNTA Aiheuttaja: - Mycoplasma bovis, soluseinätön

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Hillereitä Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Hillereitä Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS TURKISELÄIMET Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA -luotettavin ja laadukkaini 2 Finn Angus tarina Angus-tuottaja etsi toistaan vuosituhannen vaihteessa; Tarttis tehdä jotain! Tila ei elätä perhettä perinteisellä tavalla,

Lisätiedot

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) 16.3.2016 Kajsa Hakulin Lainsäädäntö Parlamentin ja neuvoston asetus 652/2014 Euroopan unionin valtiontukisäännökset maa- ja metsätalousalalle

Lisätiedot

AVIn tarkastukset- tuottajan näkökulma. Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

AVIn tarkastukset- tuottajan näkökulma. Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini AVIn tarkastukset- tuottajan näkökulma Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 20.3.2013 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Kokemuksia yhdestä tarkastuksesta tarkastuksen kulku mitä vaadittiin

Lisätiedot

Uudistettu EU-näytteenottoasetus ja sen tuomat muutokset rehujen viranomaisnäytteenottoon

Uudistettu EU-näytteenottoasetus ja sen tuomat muutokset rehujen viranomaisnäytteenottoon Eviran valtuutettujen tarkastajien koulutuspäivä 26.1.2010 Ajankohtaista rehujen näytteenotosta Uudistettu EU-näytteenottoasetus ja sen tuomat muutokset rehujen viranomaisnäytteenottoon Komission asetus

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2011 1382/2011 Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia

Lisätiedot