Pohjoismaisen JMI-hankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoismaisen JMI-hankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI 1(16) Pohjoismaisen JMI-hankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Loppuraportti, joulukuu 2006

2 LOPPURAPORTTI 2(16) Loppuraportti, joulukuu Puutuoteteollisuuden perinteinen toimintamalli ja kehittyvät asiakasvaatimukset projektin lähtökohtana Projektin laajuus ja sen liitynnät aikaisempiin kehityshankkeisiin Puutuoteteollisuuden perinteinen toimintamalli perustuu kysynnän arvioimiseen myynnin aikaisemman kehityksen perusteella Asiakaskysynnän ennustaminen Toimitus- ja kysyntäketjun mallintaminen Kysyntäketjun mallintamisen liittyminen muuhun informaatioteknologian kehitykseen Toimittaja-alihankkija-asiakasketjun kaikki osapuolet mukana projektissa täydennystä teoreettisesta osaamisesta Kattava joukko koko ketjun toimijoita Projektin henkilöstöllä käytännön ja teorian tuntemusta Projektin tulokset sekä teoreettisesti päteviä että käytännössä hyödynnettäviä Toimitusketjun simulaattori antoi varmuuden siitä, että kehittämispotentiaali on merkittävä Simuloinnin lähtökohdat Tunnuslukujen vertailu simulointien perusteella osoittaa merkittävän kehityspotentiaalin9 3.2 Toimitusketjun suorituskyvyn mittaaminen mahdollistaa organisaation vastuiden tarkemman kohdentamisen Toiminnan suunnittelun työkalut ovat välttämättömiä tilanteissa, jossa datan määrä on suuri Kommunikointistandardien määrittäminen Finnforestin ja kuljetusyrityksen välillä osoittautui projektin aikataulussa vaikeaksi Projekti dokumentoitiin opinnäytetöinä, kongressijulkaisuna ja erillisselvityksinä Opinnäytetyöt toimivat työn jäsentäjinä sekä toivat tavoitehakuisuutta projektin etenemiseen Simulointitulokset esiteltiin IFAC World Congressissa Kirjalliset selvitykset palvelivat työkalujen arvioinnissa ja tuottamisessa Lopussa kiitos seisoo...16

3 LOPPURAPORTTI 3(16) 1 Puutuoteteollisuuden perinteinen toimintamalli ja kehittyvät asiakasvaatimukset projektin lähtökohtana 1.1 Projektin laajuus ja sen liitynnät aikaisempiin kehityshankkeisiin Finnforest nykyisin Metsäliiton puutuoteteollisuus on yksi kolmesta suuresta Suomessa mekaanista puunjalostusta harjoittavasta metsäteollisuuskonsernista. Finnforestin liiketoimintalinjat ovat: Saha- ja sahajalosteliiketoiminta, Vaneriliiketoiminta, Rakentamisen ratkaisut sekä vientimarkkinoille sijoittunut Jalostus ja jakelu. Sahaamisliiketoiminta on yksi vanhimpia suomalaisia teollisia aktiviteetteja, jonka asema alkuaikojen merkittävästä ja itsenäisestä liiketoiminnasta on näiden metsäteollisuuskonsernien kyseessä ollen integroitunut tiukasti kemiallisen metsäteollisuuden kuituhuoltoon. Tästä huolimatta tätä liiketoiminta-aluetta halutaan kehittää asiakaslähtöiseen suuntaan, mikä on erityisen haasteellista edellä mainitun sidoksen sekä hajautuvan tuoterakenteen takia. Hajautuvalla tuoterakenteella tarkoitetaan sitä, että yhdestä raaka-ainekappaleesta (tukista) syntyy aina väistämättä useita eri tuotteita (lautoja lankkuja). Nämä ulkomitoiltaan erilaiset tuotteet lajitellaan lisäksi materiaaliominaisuuksiensa (mm. puun syyt, oksaisuus) sekä mahdollisten erikoiskäsittelyn (kuivausaste, määräpituudet) perusteella useiksi tuotteiksi. Toiminnan volyymin takia logistiikassa on päädytty varsin raskaisiin kuljetusratkaisuihin, joiden ohjaamisen onnistumisella on merkittävä vaikutus toiminnan taloudelliseen tulokseen luvun aikana Finnforest (silloin Metsä Timber) teki päätöksen kehittää myyntiverkostaan siten, että sen ammattitaitoa asiakasrajapinnassa kehitettiin merkittävästi. Lisäksi mahdollistettiin asiakasohjautuvuutta sillä, että myyntihenkilöstön tuotetuntemusta kehitettiin merkittävästi. Tämän ammattitaitoisen henkilökunnan asiakasosaamista voidaan nyt hyödyntää ohjaamalla toimintaa muuttuvien asiakastarpeiden mukaisesti. Johtuen hallittavan kokonaisuuden suuruudesta ja siihen liittyvistä monimutkaisista riippuvuuksista, on erilaisten tietojärjestelmien merkitys keskeinen asiakaskeskeisen tiedon hallinnassa ja hyödyntämisessä Finnforestissa on aikaisempina vuosina toteutettu yhtenäinen liiketoiminnan ohjaamisen tietojärjestelmä, jonka avulla voidaan toimintaa johtaa keskitetysti. Tämä on suurelle sahayritykselle välttämätöntä, koska toiminnan laajuus asettaa rajoituksen sille, miten nopeasti toimintaa voidaan uudelleensuunnata markkinoiden muutostilanteissa. Suuruuden aiheuttama hitaus syntyy erityisesti siitä, että suuren raaka-ainetarpeen takia ostotoimintaa ei voida ohjata kovin valikoivasti. Toisaalta sitoutuminen asiakasrajapinnassa pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin pakottaa suunnitteluorganisaation löytämään uusia optimitilanteita annetuilla rajoituksilla nopeasti. Tietojärjestelmän perusinvestointi oli aikaisempina vuosina merkittävä, mutta toimiva järjestelmä antaa nyt mahdollisuuden kehittää toimintaa pienillä lisäinvestoinneilla. Tämä hanke aloitettiin tammikuussa 2004 yhteistyöyritysten yhteisellä nykytilakartoituksella. Samassa yhteydessä laadittiin visio siitä, miten eri toimijoiden kannalta toimitusketjun tulisi toimia vuonna Tämä osa työstä tehtiin ennen Liikenneministeriön rahoittaman EGLO-projektin

4 LOPPURAPORTTI 4(16) alkua (2005), joten sitä osuutta ei ole tässä dokumentissa raportoitu vaikkakin kyseisen taustaselvityksen merkitys tämän projektin tavoiteasetannassa oli merkittävä. 1.2 Puutuoteteollisuuden perinteinen toimintamalli perustuu kysynnän arvioimiseen myynnin aikaisemman kehityksen perusteella Puuraaka-aineen luonteesta johtuen sahattaessa syntyy tuotteita, jonka asiakaskysyntä ei ole yhtä voimakasta kuin ns. päätuotteilla. Päätuotteiksi voidaan sanoa niitä tuotteita, joiden kysyntä ohjaa sahojen tuotannonsuunnittelua. Tukkien geometriasta johtuen päätuotteiden tuottamisen yhteydessä syntyy noin 30% tuotannon kokonaisvolyymistä tuotteita, joiden sijoittaminen markkinoille tapahtuu markkinahintaan, hinnan joustaessa niin, että varastotasot säilyvät hyväksyttävinä. Sahojen tuotantotekniikka ja tuotannon suunnittelu on kehittynyt niin, että tuotannossa voidaan ottaa huomioon aikaisemmin toteutunut hintakehitys eri tuotteilla. Näiden historiallisten markkinahintojen avulla sahat ovat ohjanneet sahan asetteita sekä pyrkineet optimoimaan kulloisestakin raaka-ainevarastostaan saatavan sahausarvon. Tässä toiminnassa sahat ovat kehittyneet hyvälle tasolle. Ongelmana edellä kuvatussa toimintamallissa on se, että se perustuu yksinomaan historiainformaatioon. Yhdistettynä agenttien välityksellä tapahtuvaan vientitoimintaan, tuotannosta on tullut volyymeihin keskittynyttä toimintaa, jossa kysynnän muuttumisesta aiheutuvat ohjaustoimenpiteet on voitu tehdä vasta markkinahintojen muuttumisen kautta. 1.3 Asiakaskysynnän ennustaminen Suurena muutoksena aikaisempaan ja erona kilpailijoihinsa, Finnforest on jo muutamia vuosia sitten siirtänyt omaa myyntitoiminnan rajapintaansa lähemmäksi asiakasta. Eräissä tärkeissä vientimaissa Finnforest on ottanut myyntiverkoston omaan omistukseensa. Tämä kehitys on antanut mahdollisuuksia kehittää myynti- ja markkinointitoimintaa asiakaslähtöisempään suuntaan. Finnforest Solid Wood on päättänyt eräänä tärkeimmistä strategisista tavoitteistaan kehittää asiakaskysynnän ennustamisen työvälineitä sekä informaation hyödyntämistä koko kysyntäketjun optimoimiseksi. Tähän Finnforestilla onkin kilpailijoihinsa nähden paremmat mahdollisuudet, koska Finnforest kattaa useissa tapauksissa koko kysyntäketjun hallinnan asiakkaan (jopa asiakkaan asiakkaan) ostotoiminnasta kannolle. Vuosina 2004 ja 2005 toteutettiin ensimmäistä asiakaskysynnän ennustamisen työkalua, joka oli vielä varsin yksinkertainen ja luottaa yksittäisen myyntimiehen kykyyn ennustaa asiakkaansa ostokäyttäytymistä. Vuosien 2005 ja 2006 tämän estimaattityökalun antaman tiedon avulla alettiin ohjata sahojen kapasiteettisuunnittelua siten, että asiakastarpeessa tapahtuvat muutokset kyettiin huomioimaan tulevissa tuotantosuunnitelmissa. Samalla, kun myyntiestimaattien käyttö mahdollistaa markkinoiden muutosten ennustamisen ja avainasiakkaiden tarpeiden paremman tyydyttämisen, niiden käyttö mahdollistaa pidempijänteisen

5 LOPPURAPORTTI 5(16) ei-toivottujen tuotteiden valmistuksen suunnittelun. Tämä antaa mahdollisuuksia ei-toivottujen tuotteiden määrän pienentämiselle. Suomalaisen raaka-aineen saatavuuden heikkeneminen sekä ulkomaisten markkinoiden jatkuva kehittäminen vaativat raaka-aineen entistäkin optimaalisempaa hyödyntämistä. Finnoforestin sahatavaran myynnistä yli puolet tulee viennistä. Yrityksen kilpailukyvyn kannalta on siis erityisen merkittävää, että markkinainformaation hyödyntämisessä tällä hetkellä olevia viiveitä voidaan pienentää. 1.4 Toimitus- ja kysyntäketjun mallintaminen Finnforest Solid Wood on rakentanut uuden toiminnanohjausjärjestelmän vuosina Tämä runkojärjestelmä mahdollistaa logistiikkaa tukevien tietovirtojen kokonaishallinnan sekä uusien teknologioiden mukanaan tuomien elektronisten tiedonhallintasovellusten ja -laitteiden hyödyntämisen. Samalla kun teknologiset mahdollisuudet tuotannon ja tuotevirtojen hallintaan ovat lisääntyneet, on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että koko ketjun mallintamisen tarkkuustasoa voidaan parantaa. Useissa tapauksissa tarvittavat ohjaustoimenpiteet ovat tiedossa, mutta niiden ajoittaminen niin, että niistä saatava systeemin (eli ketjun eri osien) vaste on toivottu. Ohjausten ajoittaminen on vaikeaa, koska toimitusketjussa on varsin pitkiä (viikkojen ja kuukausien mittaisia) vasteaikoja ohjauksesta vaikutukseen. Tässä projektissa käytettyä simulointi- ja ohjaustekniikkaa ei ole aikaisemmin puutuoteteollisuudessa käytetty. Tästä syystä hankkeessa jouduttiin tekemään varsin syvällisiä teoreettisia tarkasteluja, jotta käytettyjen tekniikoiden toimivuus kyseisissä sovelluksissa voitiin todistaa yritysten organisaatioille. Finnforestin kannalta kysymyksessä oli kokonaan uudenlaisen ajattelun käyttöönotto logistiikan kehittämisessä. Simuloinnin avulla voitiin tehokkaasti tutkia elektronisen liiketoiminnan antamia mahdollisuuksia viiveiden minimoinnissa. Erityisen voimakkaasti kyseiset viiveet vaikuttavat varastotasojen optimointiin ja sitä kautta sitoutuneen pääoman hallintaan. Mallinnettavaan kokonaisuuteen liittyy pk-yrityksiä, joiden rooli kokonaisuudessa on merkittävä. Nämä yritykset toimivat ketjun eri osissa alihankkijoina, joiden tuottama lisäarvo on lopputuotteen kannalta sekä laadullisesti että arvolla mitattuna ratkaiseva. Huomioonotettava erityispiirre on myös se, että nämä alihankkijat ovat keskellä logistiikkaketjua (eivät alussa eikä lopussa).

6 LOPPURAPORTTI 6(16) 1.5 Kysyntäketjun mallintamisen liittyminen muuhun informaatioteknologian kehitykseen Samaan aikaan, kun kehitetään logistiikan läpinäkyvyyttä, ollaan rakentamassa uusiin teknologioihin perustuvia tiedonsiirtovälineitä. Asiakasrajapinnassa toimivan myyntimiehen työkalut perustuvat jatkossa entistäkin enemmän mobiililaitteiden käyttöön. Varastotilanteiden seuranta sekä asiakastiedon hallinta esimerkiksi asiakaskäynnin aikana mahdollistuu langattomien sovellusten avulla. Samalla voidaan kysynnän kehittymisestä saatavia tietoja hyödyntää välittömästi sahan tuotannonsuunnittelussa, jossa voidaan valita sahan asete halutun tuotteen mukaan. Tämä nopeuttaa asiakkaiden haluamien erikoistuotteiden toimittamista merkittävästi. Samaa tietoa voidaan hyödyntää jo puun korjuussa valittaessa metsätyökoneen pituuskatkontaohjetta sekä suunniteltaessa leimikkojen korjuujärjestystä. Finnforestilla on käytössään muutamien kuukausien korjuiden mittainen leimikkomäärä, joten reaaliaikainen korjuun ohjaaminen on näiltä osin mahdollista. Projektin tavoitteisiin liitettiin pyrkimys määritellä niiden laitteiden ja ohjelmistojen määrittely, joiden avulla Finnforest ja kuljetusyritykset voivat kommunikoida kuljetustarpeitaan. Hanke jaettiin kahteen osaan: 1 Puutavaralogistiikan läpinäkyvyyden parantaminen, 2 Kuljetusliike osana tilaus-toimitusketjua Päähankkeen tavoitteina oli: Analysoida ketjun nykytila ja tarpeet Määritellä ketjun strategia Parantaa puutavaralogistiikan läpinäkyvyyttä mallintamalla Finnforestin tilaus-toimitusketju alkaen sahoilta, puun käsittelyn, tukkukaupan ja kuljetuksien kautta asiakkaalle. Kartoittaa rajapinnat ja rajapintojen aiheuttamat riskit aikariippuvuuksineen Käyttää kysyntäennusteita ketjun ohjauksen lähtötietoina Rakentaa toimialaa kuvaavat kysynnän ennustemallit ja testata niitä Ohjata koko tilaus-toimitusketjua kysyntäennusteiden pohjalta

7 LOPPURAPORTTI 7(16) 2 Toimittaja-alihankkija-asiakasketjun kaikki osapuolet mukana projektissa täydennystä teoreettisesta osaamisesta 2.1 Kattava joukko koko ketjun toimijoita Tässä hankkeessa pyrittiin parantamaan puutuotealan läpinäkyvyyttä mallintamalla koko Finnforestin tilaus-toimitusketju. Osapuolina hankkeessa olivat: Finnforest Danske Traelast Starkki Honkarakenne Kuljetusliike Kalevi Huhtala Hankkeessa tarkasteltava tilaus-toimitusketju koostuu seuraavista osista: Kyröskosken saha, Kaskisen jatkojalostusyksikkö, Suomen myyntiorganisaatio ja asiakkaana on Starkki Lahden toimipiste. Lisäksi tarkastellaan osien välisiä kuljetuksia, jotka hoitaa kokonaisuudessaan Kuljetusliike Kalevi Huhtala. Myöhemmässä vaiheessa mukaan liitettiin tavoite laatia yhteinen kysyntäennuste Honkarakenteen kanssa. Tutkimusosaamista hankkeeseen saatiin Tampereen Teknillisestä yliopistosta (TTY) sekä Jalasjärven Ammatillisen Kurssikeskuksen logistiikkatutkimuksen yksiköstä (JAKK). 2.2 Projektin henkilöstöllä käytännön ja teorian tuntemusta Hanketta valvomaan ja seuraamaan on perustettiin johtoryhmä johon aluksi kuuluivat: Finnforest: Kalevi Huhtala: TTY: JAKK: Matti Ketonen Kati Huhtala Hannu Koivisto Heli Laurikkala Juha Tuokko Kalevi Huhtala Pentti Huttunen Esa Pajala Pekka Räsänen Ville Sihvo Juha Tyynismaa Henkilöstön vaihtuessa ja projektin edetessä johtoryhmän kokoonpanoa kehitettiin niin, että loppuvaiheessa JAKKin ja TTY:n edustusta ei ollut ja Honkarakennetta edusti Jukka Valtonen. Koko projektin ajan rahoittajaa (Liikenneministeriö) edusti Ismo Mäkinen. Edellä mainittujen lisäksi kokouksissa oli läsnä Finnforestin asiantuntijoita tarpeen mukaan. Hankkeen vastuullinen johtaja oli Matti Ketonen. Tutkimusalihankinnan hoiti JAKK/Logistiikka: Logistiikan kehittämispäällikkö Heli Laurikkala. Tutkijoina olivat JAKK-logistiikan henkilöt: Ville Sihvo Sami Suominen

8 LOPPURAPORTTI 8(16) Esa Pajala Jere Ala-Ruka Tero Kankkunen Pentti Huttunen Finnforestin organisaatiosta osallistui projektiin noin 10 henkeä eri organisaation osista ja kulloisenkin tarpeen mukaan. Lisäksi suunnittelutyökalujen toteutuksessa käytettiin ulkopuolisen ohjelmistotalon konsultteja.

9 LOPPURAPORTTI 9(16) 3 Projektin tulokset sekä teoreettisesti päteviä että käytännössä hyödynnettäviä 3.1 Toimitusketjun simulaattori antoi varmuuden siitä, että kehittämispotentiaali on merkittävä Simuloinnin lähtökohdat Tilaus-toimitusketjun mallintaminen aloitettiin ketjuun kuuluvien toimijoiden rakenteiden ja tuotannon rajoitteiden selvittämisellä. Rajoitteiden ja rakenteiden selvittäminen toteutettiin vierailuina ja kyselyinä. Hankkeen alussa määriteltiin tuotteet, joita mallinnuksessa erityisesti tarkastellaan. Tuotteet valittiin siten, että ne kattavat koko toimitusketjun ja päätyvät Starkki Lahden toimipisteeseen. Tarkastelun kohteiksi valittiin tuotteita, jotka sahataan Kyröskosken sahalla ja jatkojalostetaan Kaskisissa. Toimijoiden rakenteen ja tuotannonrajoitteiden selvittämisen jälkeen aloitettiin simulointimallien rakentaminen Matlab Simulink ympäristössä, jossa ensimmäiseksi mallinnettiin nykytila. Luotujen simulointimallien avulla tutkittiin eri ohjaus- ja toimintatapojen vaikutuksia tilaustoimitusketjussa. Vaikutuksia tarkasteltiin mm. varastotasojen, sitoutuneen pääoman ja toteutuneiden asiakastoimitusten (toimitukset Starkkiin) perusteella. Hankkeessa mallinnetaan ja simuloidaan seuraavat toiminta- ja ohjaustavat: nykytila läpinäkyvyyden vaikutus nykytilaan kysyntäennusteet tilaus-toimitusketjun ohjauksen osana hajautettu ohjaus keskitetty ohjaus tilausinformaation hyödyntäminen ketjun ohjauksessa tuotteen valmistus kerran viikossa Tunnuslukujen vertailu simulointien perusteella osoittaa merkittävän kehityspotentiaalin Toimintatapojen vertailussa käytettiin apuna määriteltyjä tunnussuureita, varastoarvoja sekä asiakkaan (Starkin) tilauksia ja asiakkaalle (Starkkiin) tehtyjä toimituksia. Määritetyt tunnussuureet ovat seuraavat: keskimääräinen jalostemäärä ketjun varastoissa vuoden aikana [m3] vuoden aikana tuotteiden valmistukseen sitoutunut pääoma per Starkkiin toimitettu määrä [ / m3]

10 LOPPURAPORTTI 10(16) vuoden aikana syntyneet ei-ole myyntipäivät Starkissa [vrk ] vuoden aikana Starkkiin toimitettu tavaramäärä [m3] vuoden aikana Starkkiin toimittamaton tavaramäärä [m3] Ei-ole myynnin katsotaan syntyneen kun Starkin varastossa ei ole tuotteita Simulointituloksia tarkasteltaessa ei pelkkiä yksittäisiä tunnuslukuja voi suoraan lukuina katsoa. Toimintatapoja vertailtaessa kannattaa tuloksia verrata kokonaisuutena - tunnussuureita yhdessä varastotasoja ja toimituksia kuvaavan kuvaajan kanssa, tarkastellen etenkin suuntaa ovatko luvut kasvaneet vai pienentyneet. Näin saatuja tuloksia tarkasteltaessa voidaan eri toiminta- ja ohjaustapoja vertailla ja saatavia hyötyjä tarkastella. Rakennetut simulointimallit ovat perusrakenteeltaan identtiset. Mallit eroavat toisistaan ainoastaan tuotannonohjauksen rakenteista, perustuen kulloinkin tuotantopäätösten tueksi käytössä olleeseen informaatioon. Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteen tunnusluvut edellä esitetyistä toimintatavoista kaksi käytäntöön parhaiten sovellettavissa olevaa ketjuntoimintatapaa nykytilaan verraten. Toimintatavat ovat läpinäkyvyyden lisääminen ja myynnin ennusteet ketjun ohjauksessa. Nykytila Läpinäkyvyys Myynnin ennuste Vuodessa Starkkiin toimitettu määrä m m m 3 Ketjun varastoissa tuotteita keskimäärin vuodessa Vuodessa tuotteisiin sitoutunut pääoma per Starkkiin toimitettu määrä Starkkiin syntyneet ei-ole myyntipäivät vuodessa m m m / m / m / m 3 6 vrk 2 vrk 0 vrk Toimittamaton tavaramäärä vuodessa m m 3 80 m 3 Taulukko 1. Tunnussuureet ohjaustavoille nykytila, läpinäkyvyys ja myynnin ennusteet. Tunnussuureita tarkasteltaessa on Starkin tekemien tilausten määrä sama kullekin toimintatavalle vuoden aikana. Täten vuoden aikana Starkkiin toimitettujen ja toimittamattomien tuotteiden summa on yhtenevä kullekin toimintatavalle. Eroavaisuutta aiheuttaa kuitenkin kohina, joka lisätään Starkin tekemään tilaustietoon ja generoidaan aina simulointien yhteydessä.

11 LOPPURAPORTTI 11(16) Läpinäkyvyyden lisäys nykytilaan aiheutti vuoden aikana toimittamattomien tuotteiden määrän vähentymisen m3:sta m3:on. Tämä ero syntyi pääasiassa ei-ole myyntipäivien vähentymisenä kuudesta päivästä kahteen. Kuitenkin läpinäkyvyyden lisääminen pelkkää höyläysohjetietoa jakamalla ei juuri auttanut sesonkiin valmistautumista, jolloin käytössä oleva Kaskisen tuotantokapasiteetti ei riitä suoraan tuottamaan tarpeeksi jalosteita kysynnän tyydyttämiseksi. Sesongin aikana tuotantokapasiteetin ylittävä määrä on tuotettava varastoon hiljaisempien kuukausien aikana, johon pelkällä höyläysohjetietoa jakamalla ei päästä. Koko vuotta tarkastellen paras toimitusvarmuus saavutettiin toimintatavalla, jossa käytettiin apuna myynnin ennusteita. Tällöin Starkkiin toimittamattomien tuotteiden määrä tippui lähes olemattomiin ja ei-ole myyntipäiviä ei esiintynyt. Nykytilaa ja läpinäkyvyyden lisäämistä vertailtaessa keskimääräinen varastotaso ketjussa pienenee, vaikka Starkkiin toimitettujen jalosteiden määrä kasvaa. Tämä varastotason pieneneminen johtuu Kaskisen alkutuotevarastotason huomattavasta alenemisesta ja varastomäärän vaihtelevuuden vähentymisestä. Alkutuotevarastotason pieneneminen on suuruudeltaan voimakkaampi kuin läpimenevän materiaalivirran kasvun aiheuttama varaston kasvaminen ja näin aiheuttaa keskimääräisen varastotason pienenemisen. Ennustemenetelmässä näkyvä varaston kasvu johtuu siitä, että ennusteen mahdollistamaa varasto-ohjauksen ajoituksen muutosta ei ole huomioitu. Tuotteen valmistukseen sitoutunutta pääomaa tarkasteltaessa toimituksien suhteen huomattiin läpinäkyvyyden vähentävän toimitettuja kuutiota kohden laskettua kustannusta nykytilaan verrattuna. Tämä vähentyminen selittyy keskimääräisien varastointi- ja tuotantokustannusten alenemisena. Varastointikustannukset pienenevät, koska varastotasot ovat pienemmät. Myös vuotuiset tuotantomäärät alenevat, koska valmistettavien tuotteiden tuotantomäärää voidaan alentaa ennakoitavuuden parannuttua. Mallinnuksessa tarkastelluista toimintatavoista ennusteiden käyttäminen ketjun ohjauksessa voidaan ajatella olevan edistyneempi versio läpinäkyvyydestä. Ennusteiden käyttämisellä on mahdollista parantaa toimitusketjun toimitusvarmuutta, parantaa ennakoitavuutta, lisätä tuotannon joustavuutta ja laskea tuotteeseen ja toimitusvarmuuden ylläpitämiseen sitoutunutta pääomaa. Nämä asiat parantavat varastonhallintaa, lisäävät tehokkuutta ja joustoa, vapauttaen kapasiteettiä muihin toimintoihin. Hankkeessa mallinnettuja toimintatapoja ja niiden vaikutuksia ketjussa tarkasteltiin simulointien avulla. Luodut simulointimallit ovat teoreettisia, mutta niiden rakenteet ja ohjaustavat on pyritty pitämään mahdollisimman konkreettisella tasolla. Kuitenkin simulointiympäristössä tapahtuvat asiat tapahtuvat aina tiettyjen kaavojen ja määrittelyjen (sopimusten) mukaan. Täten jokaisen toimijan rooli ja toimintaympäristö on ketjussa määritetty. Näin määrittelemällä pääsemme tilanteeseen, jossa kukin osapuoli tietää minkälaista informaatiota, milloin ja missä muodossa ne sitä tarvitsevat, sekä koska tiettyjen toimintojen tulee tapahtua. Nämä asiat ovat, reaalimaailmassakin, toiminnan kehityksen perustana. Simulointien avulla eri toimintatapoja tarkasteltaessa huomattiin jokaisen toimintatavan kohdalla informaation siirron ja sisällön muodostavan kriittisen tekijän ketjun toiminnan kannalta.

12 LOPPURAPORTTI 12(16) 3.2 Toimitusketjun suorituskyvyn mittaaminen mahdollistaa organisaation vastuiden tarkemman kohdentamisen Maalis-huhtikuussa 2007 aikana tehtiin Finnforestissa tehtiin merkittävä organisaatiouudistus. Ylimmällä tasolla Finnforest fuusioitiin emoyhtiöönsä Metsäliitto Osuuskuntaan (virallisesti ). Samalla saharyhmän raportointirakennetta muutettiin siten, että tulos konsolidoidaan puulajeittain. Molemmat muutokset vaikuttavat kysyntä- ja toimitusketjun ohjaukseen siten, että kokonaisuuden optimointi edellyttää vähemmän organisaatiorajojen yli käyviä raportointimalleja. Uuteen organisaatiomalliin vaikutti huomattavasti tässä tutkimuksessa tehdyt havainnot organisaation suorituskyvyn mittaamiseen liittyvistä vaikeuksista silloin, kun fyysinen materiaaliketju ulottuu useiden liiketoiminnan tulosyksiköiden alueille. Tutkimuksessa tehdyt suositukset suorituskykymittariston laadinnasta otettiin huomioon, kun uudelle organisaatiolle kehitettiin tuloskortti, jonka avulla toimintaa seurataan kuukausittain. Kyseinen tuloskortti on tällä hetkellä keskeinen työkalu määriteltäessä tavoitteita organisaation eri osille. Myös tavoitteiden saavuttamisesta palkitseminen perustuu samaan mittaristoon. 3.3 Toiminnan suunnittelun työkalut ovat välttämättömiä tilanteissa, jossa datan määrä on suuri Jalosteketjussa on asiakkaille myytäviä tuotteita yli Näiden valmistamiseen voidaan käyttää useita tuhansia erilaisia raaka-aineita. Tällaisen suunnitteluavaruuden hallitseminen eri toiminnoissa sekä tiedonsiirron järjestäminen eri toimintojen välillä vaatii hyviä informaatioteknisiä työkaluja sekä tiedonsiirron järjestelyjen tarkkaa mallintamista. Projektissa kehitettiin toimintamalli ja työkalut kolmelle toisistaan riippuvalle toiminnolle: 1. Jalostekysynnän ennustaminen Laadittiin muihin tietojärjestelmiin yhteensopiva ennustamisen työkalu, jonka avulla myynnistä vastaavat henkilöt voivat tehdä ennusteet tulevista toimituksista. Tässä lähtökohtana käytettiin sahatavaran toimitusennusteiden tekoon aiemmin rakennettua työkalua, jonka toiminnallisuutta täydennettiin jalostekysynnän ennustamista palvelevilla asiakasrakenteilla. Ennuste laaditaan siten, että kuukausitasoinen toimitustieto on aina käytettävissä yksittäisen tuotteen ja asiakkaan tasolla. Ennustamisaktiviteetti voidaan työkalun avulla hajauttaa maantieteellisesti ja asiakassuhteen syvyyden kehittyessä voidaan siirtyä yhteistoimintaa ennusteiden laadinnassa ja tiedon välittämisessä organisaatioiden välillä. Tässä tapauksessa ennustemallia rakennettaessa voitiin käyttää hyödyksi asiakkaan kassapäätetietoja vaikka lopullisessa työkalussa niitä ei olekaan mukana.

13 LOPPURAPORTTI 13(16) Ennustetarkkuuksia tarkkailemalla ja yritysten välisten sopimusten kehittyessä määriteltiin erilaisia tuoteryhmiä, joiden toimitusvarmuudesta ja kauppatavoista tehtiin toisistaan poikkeavia johtopäätöksiä. Eräillä tuotteilla Finnforestilla on yksinmyyntioikeus ja Finnforest vastaa tuotteiden jatkuvasta saatavuudesta. Muiden tuotteiden kohdalla asiakas voi tarpeen mukaan suunnata ostoja muillekin toimittajille ja Finnforest toimittaa mikäli siihen kilpailukykyisesti pystyy. Tämä toimintamalli antaa molemmille osapuolille hyötyjä tarjonnan varmistamisen kannalta. 2. Jalostetuotannon karkea suunnittelu ja raaka-ainesuunnittelu Toimitusennusteen perusteella jalostetuotanto suunnittelee sekä kuukausittaisen tuotantonsa että kyseiseen tuotantoon tarvittavat raaka-aineet. Suunnitteluprosessi on luonteeltaan iteratiivinen, koska eräät tuotteet ovat kysynnältään voimakkaasti syklisiä ja vaativat raaka-aineiden varmistamisessa ennakointia. Tämä tarkoittaa sitä, että toimitusennusteessa näkyviä kysyntäpiikkejä joudutaan tasaamaan pidemmälle aikavälille raaka-aineen saatavuuden takia. Lisäksi eräisiin tuotteisiin voidaan käyttää vaihtoehtoisia raaka-aineita, jolloin varastotasojen, tuotteiden saannon ja toimitusvarmuuden suunnittelemiseksi on käsiteltävä moniulotteista päätösavaruutta, jota ei voida hallita ilman informatiivisia työkaluja. Toimitusennustetta käytetään tässä kaksivaiheisesti siten, että ensin suunnitellaan tuotanto kuukausitasolla ja lasketaan sitten tuotantoennustetta hyväksikäyttäen kuukausittainen raaka-ainetarve. Mikäli raaka-aineen saatavuus ei anna mahdollisuutta suunniteltuun tuotantoon voidaan joko käyttää vaihtoehtoisia raaka-aineita tai jaksottaa tuotantoa uudestaan. Työtapa on siis iteratiivinen ja kuukausittain toistuva. Jalostetuotannon kannattavuuden kannalta kuukausitason suunnittelu on avainasemassa, koska tämän vaiheen perusteella valmistellaan toimitusvarmuuteen ja kapasiteetin hallintaan liittyvät päätökset. Lisäksi tällä on raaka-ainetoimittajien eli sahojen kannalta suuri merkitys, koska raakaainetarvetietoa voidaan vuorostaan käyttää sahojen tuotannonsuunnittelun eräänä lähtökohtana. 3. Jalostetuotannon ajosuunnittelu tarkoittaa seuraavien 1-3 viikon tuotannon suunnittelua. Kun tuotantoerä on suunniteltu, kotiutetaan myös kyseiseen tuotantoon tarvittavat raaka-aineet suunnitelmallisesti ja siten, että niitä ei tarvitse varastoida pitkään. Tämä parantaa varaston kiertonopeutta sekä materiaalin laatua käytössä. Tässä projektissa kehitettiin merkittävä parannus perinteiseen tuotteen minimivarastomäärään perustuvaan ajosuunnittelumalliin. Uudessa laskentamallissa ennustetaan aikaisemman toimitushistorian perusteella kullekin tuotteelle ominainen päivittäisten eräkokojen vaihteluväli. Tätä tilastollista tietoa hyväksikäyttäen ohjataan dynaamisesti minimivarastorajaa siten, että varmistetaan haluttu toimitusvarmuus kulloinkin vallitsevan kysyntäkäyttäytymisen vaihtelujen ja odotusarvon perusteella. Perinteinen malli perustuu pelkästään kysynnän odotusarvoon.

14 LOPPURAPORTTI 14(16) 3.4 Kommunikointistandardien määrittäminen Finnforestin ja kuljetusyrityksen välillä osoittautui projektin aikataulussa vaikeaksi Projektia aloitettaessa vuonna 2004 (ennen LVM:n rahoituspäätöstä) kuljetusliikkeen ja Finnforestin väliseksi tavoitteeksi asetettiin tiedonsiirtostandardin luominen yritysten välille. Tavoitteena oli, että Finnforest voisi reaaliaikaisesti siirtää kuljetustarvetietoa autojen mukana liikkuviin päätteisiin. Tiedonsiirtostandardin luomisessa projektin aikataulussa epäonnistuttiin vaikka alueella tehtiin mittavasti kansainvälistäkin yhteistyötä. Yhdessä muiden alan yritysten kanssa Finnforest on luonut sahatavaran kaupankäyntiä palvelevan XML-pohjaisen tiedonsiirtostandardin, jonka avulla voidaan sujuvasti siirtää tietoa tuottajien ja asiakkaiden välillä. Määritellyt viestit käsittelevät tilauksia, toimitussopimuksia, pakettierittelyjä, laskutusta ym. Standardia on laajennettu levytuotteisiin ja seuraavana on vuorossa logistiikkaviestien määrittely. Projektin aikana pidettiin tärkeänä että alueelle mahdollisesti syntyvät tiedonsiirtomenetelmän perustuisivat yleisesti hyväksyttyihin standardeihin, jotta investointikustannukset esimerkiksi autopäätteisiin ja niiden ohjelmistoihin saadaan minimoitua. Tästä syystä päätettiin siirtää tiedonsiirtoon liittyvien standardien käyttöönotto siihen, kunnes yleisempi standardi toivottavasti valmistuu.

15 LOPPURAPORTTI 15(16) 4 Projekti dokumentoitiin opinnäytetöinä, kongressijulkaisuna ja erillisselvityksinä 4.1 Opinnäytetyöt toimivat työn jäsentäjinä sekä toivat tavoitehakuisuutta projektin etenemiseen Alaruka Jere, 2005, Suorituskyvyn mittaaminen puutuoteteollisuudessa toimivan yrityksen ohjauksen tukena, Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto, 97 s. Kankkunen Tero 2005, Puutuotetoimitusketjun mallinnus ja ohjaus, Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto, 67 s. Sihvo Ville, 2004, Puutuoteteollisuusyrityksen tilaus-toimitusketjun liiketoimintamallin kehittäminen, Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 79 s. 4.2 Simulointitulokset esiteltiin IFAC World Congressissa Laurikkala, H., Ketonen, M., Suominen, S., Huttunen, P., Alaruka, J., 2005 Demand estimation and dynamic modelling as rimber products industry SCM tools, 16 th IFAC World Congress, Prague, July 4-8, IFAC, 6 p. 4.3 Kirjalliset selvitykset palvelivat työkalujen arvioinnissa ja tuottamisessa Pajala Esa, 2004, Puutuotetollisuusketjun mallinnus lähtökohdat ja perusrakenteet, raportti, 69 s. Suominen Sami, 2006, SAP APO: Mallit myynnin ennustamiseen, soveltuvuusselvitys, 71 s., 19 liitettä.

16 LOPPURAPORTTI 16(16) 5 Lopussa kiitos seisoo Projektissa saavutettiin valtaosa sille asetetuista tavoitteista. Keskeisimmät parannukset saatiin toimitusketjun ohjaamisen organisoinnin, suorituskyvyn mittaamisen ja ohjaamisen työvälineiden alueilla. Tavoitteista jäätiin alueella, jossa piti kehittää työkaluja Metsäliiton puutuoteteollisuuden ja Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy:n väliseen tiedonsiirtoon. Projektissa on kuitenkin määritelty saavutettu tuloksia, joita tullaan jatkossa projektin päätyttyä hyödyntämään kyseisen yhteistyön tiivistämiseksi. Jatkossa nyt käyttöönotettujen mallien kehittäminen kokemuksien perusteella on tarpeen. Näin voidaan hyödyntää saatu kokemus sekä huomioida liiketoimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Finnforest on ilmoittanut strategiseksi tavoitteeksi jalostusarvon kasvattamisen. Tämä voi tapahtua kehittämällä asiakaskohtaisia tuotteita, jolloin ennustetarkkuuden merkitys kasvaa sekä logistista palvelukykyä kehittämällä. Molempien tavoitteiden saavuttaminen perustuu osaltaan tässä projektissa opittuihin asioihin ja käyttöönotettuihin menetelmiin. Metsäliiton puutuoteteollisuus kiittää omasta puolestaan projektin yhteistyökumppaneita sekä rahoittajaa, Liikenne- ja viestintäministeriötä taloudellisesta tuesta, jota ilman projektia ei olisi voitu samassa laajuudessa toteuttaa. Espoossa, tammikuussa 2007 Matti Ketonen Johtaja, liiketoimintaprosessien kehitys Metsäliiton puutuoteteollisuus

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Sisällys Lähtökohta Osallistujat Tavoitteet Aikataulu Toimenpiteet

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 1 Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 2 Toimitusketjun suunnittelun uudet tuulet Muistinvarainen laskenta mullistaa toimitusketjun suunnittelun Välitön näkyvyys

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Ennustamisesta suunnitteluun Mitä jos

Ennustamisesta suunnitteluun Mitä jos Ennustamisesta suunnitteluun Mitä jos RELEX - Toimitusketjunhallinnan seminaari 2014 22.1.2014 Mikko Kärkkäinen RELEX Oy Mitä ennustaminen on? Ennustaminen on suunnitelman kääntämistä toimintaohjeeksi:

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014

Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014 Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014 Konsernin rakenne 2012 Atria Oyj Liikevaihto 1 344 milj. Henkilöstö 4 898 (keskimäärin) Suomi

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä - sovellusten taustaa Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju (Supply

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Uusia yrityshankkeita tutkimusta unohtamatta Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 25.5.2005 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Suunnitteluprosessi (Sales and Operations Planning)

Suunnitteluprosessi (Sales and Operations Planning) Suunnitteluprosessi (Sales and Operations Planning) 23/1/2013 Michael Falck, RELEX E-mail: michael.falck@relexsolutions.com Phone: +358 44 552 0860 Tyypillisiä haasteita Selkeä SOP-prosessi Vastuut ihmisten

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Leanillä tehokkuutta meriteollisuuden verkostoihin, 28.01.2015

Leanillä tehokkuutta meriteollisuuden verkostoihin, 28.01.2015 Leanillä tehokkuutta meriteollisuuden verkostoihin, 28.01.2015 Globaaliin kilpailuun vastaaminen kehittämällä suomalaista alihankintaverkostoa Janne Karppinen, Hankintajohtaja, Kemppi Oy Kemppi Oy lyhyesti

Lisätiedot

SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA. Timo Kauppila, RELEX Seminaari 2012

SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA. Timo Kauppila, RELEX Seminaari 2012 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Timo Kauppila, RELEX Seminaari 2012 ENNUSTAMINEN JA TÄYDENNYS VAIHTUVAN VALIKOIMAN SESONKIKYSYNNÄSSÄ Timo Kauppila, RELEX Seminaari 2012 ESITYKSEN SISÄLTÖ Yritysesittely Ennustaminen

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Jouni Sakki Oy Rälssintie 4 B, FIN 72 HELSINKI tel. +358 9 22438785, GSM +358 5 6828 e-mail jouni.sakki@jounisakki.fi Tilaus

Lisätiedot

tilaus-toimitusketjun yhteistyötä Facts & Figures

tilaus-toimitusketjun yhteistyötä Facts & Figures Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun yhteistyötä Facts & Figures Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju Tilaus-toimitusketju lävistää

Lisätiedot

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Suomen Riskienhallintayhdistys Miniseminaari 21.9.2010 Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Lassi Väisänen Matti Paakkolanvaara Yrityksen ja riskienhallinnan kehitysvaiheet

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut

Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut Teknisen palveluliiketoiminnan tuotannonohjauksen ja logistiikan kehittäminen Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut YIT Primatel Oy Kehityspäällikkö Jaana Saarela 24.11.2005 Esityksen sisältö YIT Primatel

Lisätiedot

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Tuula Nuutinen, EFI/Metla Leena Kärkkäinen, Metla Kari Perttilä, Suomen Sahat Anne Toppinen, Helsingin yliopisto Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti Diplomityö esitys Kari Kammonen Tutkimuskysymykset Alakysymyksillä pyrittiin saavuttamaan tutkimuksen tavoite sekä pyrittiin saamaan vastaus tutkimusongelmaan.

Lisätiedot

Kaupan tulos kuntoon tehokkaammalla toimitusketjulla! Mikko Kärkkäinen Toimitusjohtaja, RELEX Oy 26.1.2010

Kaupan tulos kuntoon tehokkaammalla toimitusketjulla! Mikko Kärkkäinen Toimitusjohtaja, RELEX Oy 26.1.2010 Kaupan tulos kuntoon tehokkaammalla toimitusketjulla! Mikko Kärkkäinen Toimitusjohtaja, RELEX Oy 26.1.2010 RELEX Oy RELEX toimittaa ratkaisuja kysynnän ennustamisen ja täydennystilaamisen automatisoimiseen

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO-työkalut tuottavat tulosta myös jatkossa Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 30.5.2006 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä

Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä Asiakkaan tarpeesta lisäarvoa tuotteelle; Palveluilla lisäarvoa asiakkaalle 3.11.2016, Teppo Aatola, toimitusjohtaja, Meconet Oy Ohjelma 10 min: Meconet konserni

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin

Lisätiedot

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Kehittämistavoitteet Tavoitteena on parantaa puutuoteteollisuuden arvoketjun

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005 Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmä, taustaa Perustettu Sanomalehtien Liiton teknologiajaoston aloitteesta 1980-luvun puolivälissä

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Heikki Pajuoja Toimitusjohtaja heikki.pajuoja@metsateho.fi Puutavaran kaukokuljetuksen tehostaminen Metsäalan strategisen ohjelman seminaari puutavaran kuljetuslogistiikasta

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne Liikkuminen palveluna seminaari Älyliikenne Kuinka materiaalien käsittely tehostuu, arvoketjut Aki Jumppanen Toimitusjohtaja HUB logistics Älyliikenne Älyliikenteen perusajatus on luoda kansallista kilpailukykyä.

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena

Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena itsmf risteily 10.2.2011, Eija Hallikainen DataCenter Finland Oy:n palvelutarjooma Korkean käytettävyyden energiatehokkaat konesalipalvelut Laadukkaat etä- ja lähitukipalvelut,

Lisätiedot

Ajankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014

Ajankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014 Ajankohtaista puututkimuksesta FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014 MISSIO FWR Oy tuottaa suomalaisten puutuotealan yritysten liiketoiminnan kilpailukyvyn parantamisen mahdollistavia

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Case: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu

Case: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu Jälleenmyyjäverkoston Online-myynnin tehostaminen 9.11.2010 Hotelli Scandic Simonkenttä Case: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu Timo Korvenoja, Vilkas Group Oy Perustettu Tampereella 1995 Tytäryhtiö

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q1 2015

Osavuosikatsaus Q1 2015 Osavuosikatsaus Q1 2015 Enabling digital evolution Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Unclassified Edistämme Company restricted Jokapäiväisen elämäsi sujuvuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta. Company restricted

Lisätiedot

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e IT JA PAREMPI BISNES Talentum Media Oy ja Vesa Tiirikainen ISBN 978-952-14-1506-7 Kansi ja taitto: Lapine Oy Kariston Kirjapaino Oy Sisältö Esipuhe 9 1. Parempaa bisnestä tietotekniikkaa hankkimalla! 13

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus. Hannu Kasurinen 7.5.2009

Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus. Hannu Kasurinen 7.5.2009 Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus Hannu Kasurinen 7.5.2009 Puutuoteteollisuus liiketoimintana Puutuotteet > 400 mrd EUR liiketoiminta maailmanlaajuisesti Sahateollisuus 50 mrd EUR trendikasvu 1-2%/a, monissa

Lisätiedot

Erikoiskauppojen myymälätäydennys. Kaupan tutkimuspäivä 31.1.2007 Ville Pätynen

Erikoiskauppojen myymälätäydennys. Kaupan tutkimuspäivä 31.1.2007 Ville Pätynen Erikoiskauppojen myymälätäydennys Kaupan tutkimuspäivä 31.1.2007 Ville Pätynen 2 Retail Logistics Excellence RELEX Ohjelmistoja ja asiantuntijapalveluita tuotetäydennyksen kehittämiseen ja toteuttamiseen

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA

MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA 18.5.2016/M.Sihvola Veripalvelun tilaustoimitusketju plasma ulkomaille Rekrytointi Luovutus Testaus Valmistus Varastointi Jakelu Varastointi Jatkokäsittely

Lisätiedot

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Älykkyyttä, mutta millä hinnalla Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Click Logistiikan to edit merkitys Master title yrityksille style Logistiikkakustannukset

Lisätiedot

Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet

Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet LADEC:n Kohti teollista internetiä -tilaisuus 3.3.2015 Harri Lakkala Harri Lakkala DI, yhteisöllisen bisneskehityksen

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

TEHOA KÄYTTÖPÄÄOMAN- JA KASSANHALLINTAAN - CASE PAROC. Joakim Flinck

TEHOA KÄYTTÖPÄÄOMAN- JA KASSANHALLINTAAN - CASE PAROC. Joakim Flinck TEHOA KÄYTTÖPÄÄOMAN- JA KASSANHALLINTAAN - CASE PAROC Joakim Flinck 6.10.2015 Paroc Group lyhyesti Pohjoismaissa markkinajohtaja rakennuseristeissä, teknisissä eristeissä ja rakennuselementeissä Euroopan

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos

Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Mikko Malaska DI 1996, TkT 2001, Chartered Structural Engineer (CEng) 2004 1.8.2015 Professori, Rakenteiden

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Logistiikkajärjestelmien mallintaminen - käytännön sovelluksia

Logistiikkajärjestelmien mallintaminen - käytännön sovelluksia FORS-seminaari 2005 - Infrastruktuuri ja logistiikka Logistiikkajärjestelmien mallintaminen - käytännön sovelluksia Ville Hyvönen EP-Logistics Oy Taustaa Ville Hyvönen DI (TKK, teollisuustalous, tuotannon

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. GS1 standardit lisäämässä jäljitettävyyttä

Lisätiedot