Pohjoismaisen JMI-hankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen
|
|
- Kalevi Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LOPPURAPORTTI 1(16) Pohjoismaisen JMI-hankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Loppuraportti, joulukuu 2006
2 LOPPURAPORTTI 2(16) Loppuraportti, joulukuu Puutuoteteollisuuden perinteinen toimintamalli ja kehittyvät asiakasvaatimukset projektin lähtökohtana Projektin laajuus ja sen liitynnät aikaisempiin kehityshankkeisiin Puutuoteteollisuuden perinteinen toimintamalli perustuu kysynnän arvioimiseen myynnin aikaisemman kehityksen perusteella Asiakaskysynnän ennustaminen Toimitus- ja kysyntäketjun mallintaminen Kysyntäketjun mallintamisen liittyminen muuhun informaatioteknologian kehitykseen Toimittaja-alihankkija-asiakasketjun kaikki osapuolet mukana projektissa täydennystä teoreettisesta osaamisesta Kattava joukko koko ketjun toimijoita Projektin henkilöstöllä käytännön ja teorian tuntemusta Projektin tulokset sekä teoreettisesti päteviä että käytännössä hyödynnettäviä Toimitusketjun simulaattori antoi varmuuden siitä, että kehittämispotentiaali on merkittävä Simuloinnin lähtökohdat Tunnuslukujen vertailu simulointien perusteella osoittaa merkittävän kehityspotentiaalin9 3.2 Toimitusketjun suorituskyvyn mittaaminen mahdollistaa organisaation vastuiden tarkemman kohdentamisen Toiminnan suunnittelun työkalut ovat välttämättömiä tilanteissa, jossa datan määrä on suuri Kommunikointistandardien määrittäminen Finnforestin ja kuljetusyrityksen välillä osoittautui projektin aikataulussa vaikeaksi Projekti dokumentoitiin opinnäytetöinä, kongressijulkaisuna ja erillisselvityksinä Opinnäytetyöt toimivat työn jäsentäjinä sekä toivat tavoitehakuisuutta projektin etenemiseen Simulointitulokset esiteltiin IFAC World Congressissa Kirjalliset selvitykset palvelivat työkalujen arvioinnissa ja tuottamisessa Lopussa kiitos seisoo...16
3 LOPPURAPORTTI 3(16) 1 Puutuoteteollisuuden perinteinen toimintamalli ja kehittyvät asiakasvaatimukset projektin lähtökohtana 1.1 Projektin laajuus ja sen liitynnät aikaisempiin kehityshankkeisiin Finnforest nykyisin Metsäliiton puutuoteteollisuus on yksi kolmesta suuresta Suomessa mekaanista puunjalostusta harjoittavasta metsäteollisuuskonsernista. Finnforestin liiketoimintalinjat ovat: Saha- ja sahajalosteliiketoiminta, Vaneriliiketoiminta, Rakentamisen ratkaisut sekä vientimarkkinoille sijoittunut Jalostus ja jakelu. Sahaamisliiketoiminta on yksi vanhimpia suomalaisia teollisia aktiviteetteja, jonka asema alkuaikojen merkittävästä ja itsenäisestä liiketoiminnasta on näiden metsäteollisuuskonsernien kyseessä ollen integroitunut tiukasti kemiallisen metsäteollisuuden kuituhuoltoon. Tästä huolimatta tätä liiketoiminta-aluetta halutaan kehittää asiakaslähtöiseen suuntaan, mikä on erityisen haasteellista edellä mainitun sidoksen sekä hajautuvan tuoterakenteen takia. Hajautuvalla tuoterakenteella tarkoitetaan sitä, että yhdestä raaka-ainekappaleesta (tukista) syntyy aina väistämättä useita eri tuotteita (lautoja lankkuja). Nämä ulkomitoiltaan erilaiset tuotteet lajitellaan lisäksi materiaaliominaisuuksiensa (mm. puun syyt, oksaisuus) sekä mahdollisten erikoiskäsittelyn (kuivausaste, määräpituudet) perusteella useiksi tuotteiksi. Toiminnan volyymin takia logistiikassa on päädytty varsin raskaisiin kuljetusratkaisuihin, joiden ohjaamisen onnistumisella on merkittävä vaikutus toiminnan taloudelliseen tulokseen luvun aikana Finnforest (silloin Metsä Timber) teki päätöksen kehittää myyntiverkostaan siten, että sen ammattitaitoa asiakasrajapinnassa kehitettiin merkittävästi. Lisäksi mahdollistettiin asiakasohjautuvuutta sillä, että myyntihenkilöstön tuotetuntemusta kehitettiin merkittävästi. Tämän ammattitaitoisen henkilökunnan asiakasosaamista voidaan nyt hyödyntää ohjaamalla toimintaa muuttuvien asiakastarpeiden mukaisesti. Johtuen hallittavan kokonaisuuden suuruudesta ja siihen liittyvistä monimutkaisista riippuvuuksista, on erilaisten tietojärjestelmien merkitys keskeinen asiakaskeskeisen tiedon hallinnassa ja hyödyntämisessä Finnforestissa on aikaisempina vuosina toteutettu yhtenäinen liiketoiminnan ohjaamisen tietojärjestelmä, jonka avulla voidaan toimintaa johtaa keskitetysti. Tämä on suurelle sahayritykselle välttämätöntä, koska toiminnan laajuus asettaa rajoituksen sille, miten nopeasti toimintaa voidaan uudelleensuunnata markkinoiden muutostilanteissa. Suuruuden aiheuttama hitaus syntyy erityisesti siitä, että suuren raaka-ainetarpeen takia ostotoimintaa ei voida ohjata kovin valikoivasti. Toisaalta sitoutuminen asiakasrajapinnassa pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin pakottaa suunnitteluorganisaation löytämään uusia optimitilanteita annetuilla rajoituksilla nopeasti. Tietojärjestelmän perusinvestointi oli aikaisempina vuosina merkittävä, mutta toimiva järjestelmä antaa nyt mahdollisuuden kehittää toimintaa pienillä lisäinvestoinneilla. Tämä hanke aloitettiin tammikuussa 2004 yhteistyöyritysten yhteisellä nykytilakartoituksella. Samassa yhteydessä laadittiin visio siitä, miten eri toimijoiden kannalta toimitusketjun tulisi toimia vuonna Tämä osa työstä tehtiin ennen Liikenneministeriön rahoittaman EGLO-projektin
4 LOPPURAPORTTI 4(16) alkua (2005), joten sitä osuutta ei ole tässä dokumentissa raportoitu vaikkakin kyseisen taustaselvityksen merkitys tämän projektin tavoiteasetannassa oli merkittävä. 1.2 Puutuoteteollisuuden perinteinen toimintamalli perustuu kysynnän arvioimiseen myynnin aikaisemman kehityksen perusteella Puuraaka-aineen luonteesta johtuen sahattaessa syntyy tuotteita, jonka asiakaskysyntä ei ole yhtä voimakasta kuin ns. päätuotteilla. Päätuotteiksi voidaan sanoa niitä tuotteita, joiden kysyntä ohjaa sahojen tuotannonsuunnittelua. Tukkien geometriasta johtuen päätuotteiden tuottamisen yhteydessä syntyy noin 30% tuotannon kokonaisvolyymistä tuotteita, joiden sijoittaminen markkinoille tapahtuu markkinahintaan, hinnan joustaessa niin, että varastotasot säilyvät hyväksyttävinä. Sahojen tuotantotekniikka ja tuotannon suunnittelu on kehittynyt niin, että tuotannossa voidaan ottaa huomioon aikaisemmin toteutunut hintakehitys eri tuotteilla. Näiden historiallisten markkinahintojen avulla sahat ovat ohjanneet sahan asetteita sekä pyrkineet optimoimaan kulloisestakin raaka-ainevarastostaan saatavan sahausarvon. Tässä toiminnassa sahat ovat kehittyneet hyvälle tasolle. Ongelmana edellä kuvatussa toimintamallissa on se, että se perustuu yksinomaan historiainformaatioon. Yhdistettynä agenttien välityksellä tapahtuvaan vientitoimintaan, tuotannosta on tullut volyymeihin keskittynyttä toimintaa, jossa kysynnän muuttumisesta aiheutuvat ohjaustoimenpiteet on voitu tehdä vasta markkinahintojen muuttumisen kautta. 1.3 Asiakaskysynnän ennustaminen Suurena muutoksena aikaisempaan ja erona kilpailijoihinsa, Finnforest on jo muutamia vuosia sitten siirtänyt omaa myyntitoiminnan rajapintaansa lähemmäksi asiakasta. Eräissä tärkeissä vientimaissa Finnforest on ottanut myyntiverkoston omaan omistukseensa. Tämä kehitys on antanut mahdollisuuksia kehittää myynti- ja markkinointitoimintaa asiakaslähtöisempään suuntaan. Finnforest Solid Wood on päättänyt eräänä tärkeimmistä strategisista tavoitteistaan kehittää asiakaskysynnän ennustamisen työvälineitä sekä informaation hyödyntämistä koko kysyntäketjun optimoimiseksi. Tähän Finnforestilla onkin kilpailijoihinsa nähden paremmat mahdollisuudet, koska Finnforest kattaa useissa tapauksissa koko kysyntäketjun hallinnan asiakkaan (jopa asiakkaan asiakkaan) ostotoiminnasta kannolle. Vuosina 2004 ja 2005 toteutettiin ensimmäistä asiakaskysynnän ennustamisen työkalua, joka oli vielä varsin yksinkertainen ja luottaa yksittäisen myyntimiehen kykyyn ennustaa asiakkaansa ostokäyttäytymistä. Vuosien 2005 ja 2006 tämän estimaattityökalun antaman tiedon avulla alettiin ohjata sahojen kapasiteettisuunnittelua siten, että asiakastarpeessa tapahtuvat muutokset kyettiin huomioimaan tulevissa tuotantosuunnitelmissa. Samalla, kun myyntiestimaattien käyttö mahdollistaa markkinoiden muutosten ennustamisen ja avainasiakkaiden tarpeiden paremman tyydyttämisen, niiden käyttö mahdollistaa pidempijänteisen
5 LOPPURAPORTTI 5(16) ei-toivottujen tuotteiden valmistuksen suunnittelun. Tämä antaa mahdollisuuksia ei-toivottujen tuotteiden määrän pienentämiselle. Suomalaisen raaka-aineen saatavuuden heikkeneminen sekä ulkomaisten markkinoiden jatkuva kehittäminen vaativat raaka-aineen entistäkin optimaalisempaa hyödyntämistä. Finnoforestin sahatavaran myynnistä yli puolet tulee viennistä. Yrityksen kilpailukyvyn kannalta on siis erityisen merkittävää, että markkinainformaation hyödyntämisessä tällä hetkellä olevia viiveitä voidaan pienentää. 1.4 Toimitus- ja kysyntäketjun mallintaminen Finnforest Solid Wood on rakentanut uuden toiminnanohjausjärjestelmän vuosina Tämä runkojärjestelmä mahdollistaa logistiikkaa tukevien tietovirtojen kokonaishallinnan sekä uusien teknologioiden mukanaan tuomien elektronisten tiedonhallintasovellusten ja -laitteiden hyödyntämisen. Samalla kun teknologiset mahdollisuudet tuotannon ja tuotevirtojen hallintaan ovat lisääntyneet, on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että koko ketjun mallintamisen tarkkuustasoa voidaan parantaa. Useissa tapauksissa tarvittavat ohjaustoimenpiteet ovat tiedossa, mutta niiden ajoittaminen niin, että niistä saatava systeemin (eli ketjun eri osien) vaste on toivottu. Ohjausten ajoittaminen on vaikeaa, koska toimitusketjussa on varsin pitkiä (viikkojen ja kuukausien mittaisia) vasteaikoja ohjauksesta vaikutukseen. Tässä projektissa käytettyä simulointi- ja ohjaustekniikkaa ei ole aikaisemmin puutuoteteollisuudessa käytetty. Tästä syystä hankkeessa jouduttiin tekemään varsin syvällisiä teoreettisia tarkasteluja, jotta käytettyjen tekniikoiden toimivuus kyseisissä sovelluksissa voitiin todistaa yritysten organisaatioille. Finnforestin kannalta kysymyksessä oli kokonaan uudenlaisen ajattelun käyttöönotto logistiikan kehittämisessä. Simuloinnin avulla voitiin tehokkaasti tutkia elektronisen liiketoiminnan antamia mahdollisuuksia viiveiden minimoinnissa. Erityisen voimakkaasti kyseiset viiveet vaikuttavat varastotasojen optimointiin ja sitä kautta sitoutuneen pääoman hallintaan. Mallinnettavaan kokonaisuuteen liittyy pk-yrityksiä, joiden rooli kokonaisuudessa on merkittävä. Nämä yritykset toimivat ketjun eri osissa alihankkijoina, joiden tuottama lisäarvo on lopputuotteen kannalta sekä laadullisesti että arvolla mitattuna ratkaiseva. Huomioonotettava erityispiirre on myös se, että nämä alihankkijat ovat keskellä logistiikkaketjua (eivät alussa eikä lopussa).
6 LOPPURAPORTTI 6(16) 1.5 Kysyntäketjun mallintamisen liittyminen muuhun informaatioteknologian kehitykseen Samaan aikaan, kun kehitetään logistiikan läpinäkyvyyttä, ollaan rakentamassa uusiin teknologioihin perustuvia tiedonsiirtovälineitä. Asiakasrajapinnassa toimivan myyntimiehen työkalut perustuvat jatkossa entistäkin enemmän mobiililaitteiden käyttöön. Varastotilanteiden seuranta sekä asiakastiedon hallinta esimerkiksi asiakaskäynnin aikana mahdollistuu langattomien sovellusten avulla. Samalla voidaan kysynnän kehittymisestä saatavia tietoja hyödyntää välittömästi sahan tuotannonsuunnittelussa, jossa voidaan valita sahan asete halutun tuotteen mukaan. Tämä nopeuttaa asiakkaiden haluamien erikoistuotteiden toimittamista merkittävästi. Samaa tietoa voidaan hyödyntää jo puun korjuussa valittaessa metsätyökoneen pituuskatkontaohjetta sekä suunniteltaessa leimikkojen korjuujärjestystä. Finnforestilla on käytössään muutamien kuukausien korjuiden mittainen leimikkomäärä, joten reaaliaikainen korjuun ohjaaminen on näiltä osin mahdollista. Projektin tavoitteisiin liitettiin pyrkimys määritellä niiden laitteiden ja ohjelmistojen määrittely, joiden avulla Finnforest ja kuljetusyritykset voivat kommunikoida kuljetustarpeitaan. Hanke jaettiin kahteen osaan: 1 Puutavaralogistiikan läpinäkyvyyden parantaminen, 2 Kuljetusliike osana tilaus-toimitusketjua Päähankkeen tavoitteina oli: Analysoida ketjun nykytila ja tarpeet Määritellä ketjun strategia Parantaa puutavaralogistiikan läpinäkyvyyttä mallintamalla Finnforestin tilaus-toimitusketju alkaen sahoilta, puun käsittelyn, tukkukaupan ja kuljetuksien kautta asiakkaalle. Kartoittaa rajapinnat ja rajapintojen aiheuttamat riskit aikariippuvuuksineen Käyttää kysyntäennusteita ketjun ohjauksen lähtötietoina Rakentaa toimialaa kuvaavat kysynnän ennustemallit ja testata niitä Ohjata koko tilaus-toimitusketjua kysyntäennusteiden pohjalta
7 LOPPURAPORTTI 7(16) 2 Toimittaja-alihankkija-asiakasketjun kaikki osapuolet mukana projektissa täydennystä teoreettisesta osaamisesta 2.1 Kattava joukko koko ketjun toimijoita Tässä hankkeessa pyrittiin parantamaan puutuotealan läpinäkyvyyttä mallintamalla koko Finnforestin tilaus-toimitusketju. Osapuolina hankkeessa olivat: Finnforest Danske Traelast Starkki Honkarakenne Kuljetusliike Kalevi Huhtala Hankkeessa tarkasteltava tilaus-toimitusketju koostuu seuraavista osista: Kyröskosken saha, Kaskisen jatkojalostusyksikkö, Suomen myyntiorganisaatio ja asiakkaana on Starkki Lahden toimipiste. Lisäksi tarkastellaan osien välisiä kuljetuksia, jotka hoitaa kokonaisuudessaan Kuljetusliike Kalevi Huhtala. Myöhemmässä vaiheessa mukaan liitettiin tavoite laatia yhteinen kysyntäennuste Honkarakenteen kanssa. Tutkimusosaamista hankkeeseen saatiin Tampereen Teknillisestä yliopistosta (TTY) sekä Jalasjärven Ammatillisen Kurssikeskuksen logistiikkatutkimuksen yksiköstä (JAKK). 2.2 Projektin henkilöstöllä käytännön ja teorian tuntemusta Hanketta valvomaan ja seuraamaan on perustettiin johtoryhmä johon aluksi kuuluivat: Finnforest: Kalevi Huhtala: TTY: JAKK: Matti Ketonen Kati Huhtala Hannu Koivisto Heli Laurikkala Juha Tuokko Kalevi Huhtala Pentti Huttunen Esa Pajala Pekka Räsänen Ville Sihvo Juha Tyynismaa Henkilöstön vaihtuessa ja projektin edetessä johtoryhmän kokoonpanoa kehitettiin niin, että loppuvaiheessa JAKKin ja TTY:n edustusta ei ollut ja Honkarakennetta edusti Jukka Valtonen. Koko projektin ajan rahoittajaa (Liikenneministeriö) edusti Ismo Mäkinen. Edellä mainittujen lisäksi kokouksissa oli läsnä Finnforestin asiantuntijoita tarpeen mukaan. Hankkeen vastuullinen johtaja oli Matti Ketonen. Tutkimusalihankinnan hoiti JAKK/Logistiikka: Logistiikan kehittämispäällikkö Heli Laurikkala. Tutkijoina olivat JAKK-logistiikan henkilöt: Ville Sihvo Sami Suominen
8 LOPPURAPORTTI 8(16) Esa Pajala Jere Ala-Ruka Tero Kankkunen Pentti Huttunen Finnforestin organisaatiosta osallistui projektiin noin 10 henkeä eri organisaation osista ja kulloisenkin tarpeen mukaan. Lisäksi suunnittelutyökalujen toteutuksessa käytettiin ulkopuolisen ohjelmistotalon konsultteja.
9 LOPPURAPORTTI 9(16) 3 Projektin tulokset sekä teoreettisesti päteviä että käytännössä hyödynnettäviä 3.1 Toimitusketjun simulaattori antoi varmuuden siitä, että kehittämispotentiaali on merkittävä Simuloinnin lähtökohdat Tilaus-toimitusketjun mallintaminen aloitettiin ketjuun kuuluvien toimijoiden rakenteiden ja tuotannon rajoitteiden selvittämisellä. Rajoitteiden ja rakenteiden selvittäminen toteutettiin vierailuina ja kyselyinä. Hankkeen alussa määriteltiin tuotteet, joita mallinnuksessa erityisesti tarkastellaan. Tuotteet valittiin siten, että ne kattavat koko toimitusketjun ja päätyvät Starkki Lahden toimipisteeseen. Tarkastelun kohteiksi valittiin tuotteita, jotka sahataan Kyröskosken sahalla ja jatkojalostetaan Kaskisissa. Toimijoiden rakenteen ja tuotannonrajoitteiden selvittämisen jälkeen aloitettiin simulointimallien rakentaminen Matlab Simulink ympäristössä, jossa ensimmäiseksi mallinnettiin nykytila. Luotujen simulointimallien avulla tutkittiin eri ohjaus- ja toimintatapojen vaikutuksia tilaustoimitusketjussa. Vaikutuksia tarkasteltiin mm. varastotasojen, sitoutuneen pääoman ja toteutuneiden asiakastoimitusten (toimitukset Starkkiin) perusteella. Hankkeessa mallinnetaan ja simuloidaan seuraavat toiminta- ja ohjaustavat: nykytila läpinäkyvyyden vaikutus nykytilaan kysyntäennusteet tilaus-toimitusketjun ohjauksen osana hajautettu ohjaus keskitetty ohjaus tilausinformaation hyödyntäminen ketjun ohjauksessa tuotteen valmistus kerran viikossa Tunnuslukujen vertailu simulointien perusteella osoittaa merkittävän kehityspotentiaalin Toimintatapojen vertailussa käytettiin apuna määriteltyjä tunnussuureita, varastoarvoja sekä asiakkaan (Starkin) tilauksia ja asiakkaalle (Starkkiin) tehtyjä toimituksia. Määritetyt tunnussuureet ovat seuraavat: keskimääräinen jalostemäärä ketjun varastoissa vuoden aikana [m3] vuoden aikana tuotteiden valmistukseen sitoutunut pääoma per Starkkiin toimitettu määrä [ / m3]
10 LOPPURAPORTTI 10(16) vuoden aikana syntyneet ei-ole myyntipäivät Starkissa [vrk ] vuoden aikana Starkkiin toimitettu tavaramäärä [m3] vuoden aikana Starkkiin toimittamaton tavaramäärä [m3] Ei-ole myynnin katsotaan syntyneen kun Starkin varastossa ei ole tuotteita Simulointituloksia tarkasteltaessa ei pelkkiä yksittäisiä tunnuslukuja voi suoraan lukuina katsoa. Toimintatapoja vertailtaessa kannattaa tuloksia verrata kokonaisuutena - tunnussuureita yhdessä varastotasoja ja toimituksia kuvaavan kuvaajan kanssa, tarkastellen etenkin suuntaa ovatko luvut kasvaneet vai pienentyneet. Näin saatuja tuloksia tarkasteltaessa voidaan eri toiminta- ja ohjaustapoja vertailla ja saatavia hyötyjä tarkastella. Rakennetut simulointimallit ovat perusrakenteeltaan identtiset. Mallit eroavat toisistaan ainoastaan tuotannonohjauksen rakenteista, perustuen kulloinkin tuotantopäätösten tueksi käytössä olleeseen informaatioon. Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteen tunnusluvut edellä esitetyistä toimintatavoista kaksi käytäntöön parhaiten sovellettavissa olevaa ketjuntoimintatapaa nykytilaan verraten. Toimintatavat ovat läpinäkyvyyden lisääminen ja myynnin ennusteet ketjun ohjauksessa. Nykytila Läpinäkyvyys Myynnin ennuste Vuodessa Starkkiin toimitettu määrä m m m 3 Ketjun varastoissa tuotteita keskimäärin vuodessa Vuodessa tuotteisiin sitoutunut pääoma per Starkkiin toimitettu määrä Starkkiin syntyneet ei-ole myyntipäivät vuodessa m m m / m / m / m 3 6 vrk 2 vrk 0 vrk Toimittamaton tavaramäärä vuodessa m m 3 80 m 3 Taulukko 1. Tunnussuureet ohjaustavoille nykytila, läpinäkyvyys ja myynnin ennusteet. Tunnussuureita tarkasteltaessa on Starkin tekemien tilausten määrä sama kullekin toimintatavalle vuoden aikana. Täten vuoden aikana Starkkiin toimitettujen ja toimittamattomien tuotteiden summa on yhtenevä kullekin toimintatavalle. Eroavaisuutta aiheuttaa kuitenkin kohina, joka lisätään Starkin tekemään tilaustietoon ja generoidaan aina simulointien yhteydessä.
11 LOPPURAPORTTI 11(16) Läpinäkyvyyden lisäys nykytilaan aiheutti vuoden aikana toimittamattomien tuotteiden määrän vähentymisen m3:sta m3:on. Tämä ero syntyi pääasiassa ei-ole myyntipäivien vähentymisenä kuudesta päivästä kahteen. Kuitenkin läpinäkyvyyden lisääminen pelkkää höyläysohjetietoa jakamalla ei juuri auttanut sesonkiin valmistautumista, jolloin käytössä oleva Kaskisen tuotantokapasiteetti ei riitä suoraan tuottamaan tarpeeksi jalosteita kysynnän tyydyttämiseksi. Sesongin aikana tuotantokapasiteetin ylittävä määrä on tuotettava varastoon hiljaisempien kuukausien aikana, johon pelkällä höyläysohjetietoa jakamalla ei päästä. Koko vuotta tarkastellen paras toimitusvarmuus saavutettiin toimintatavalla, jossa käytettiin apuna myynnin ennusteita. Tällöin Starkkiin toimittamattomien tuotteiden määrä tippui lähes olemattomiin ja ei-ole myyntipäiviä ei esiintynyt. Nykytilaa ja läpinäkyvyyden lisäämistä vertailtaessa keskimääräinen varastotaso ketjussa pienenee, vaikka Starkkiin toimitettujen jalosteiden määrä kasvaa. Tämä varastotason pieneneminen johtuu Kaskisen alkutuotevarastotason huomattavasta alenemisesta ja varastomäärän vaihtelevuuden vähentymisestä. Alkutuotevarastotason pieneneminen on suuruudeltaan voimakkaampi kuin läpimenevän materiaalivirran kasvun aiheuttama varaston kasvaminen ja näin aiheuttaa keskimääräisen varastotason pienenemisen. Ennustemenetelmässä näkyvä varaston kasvu johtuu siitä, että ennusteen mahdollistamaa varasto-ohjauksen ajoituksen muutosta ei ole huomioitu. Tuotteen valmistukseen sitoutunutta pääomaa tarkasteltaessa toimituksien suhteen huomattiin läpinäkyvyyden vähentävän toimitettuja kuutiota kohden laskettua kustannusta nykytilaan verrattuna. Tämä vähentyminen selittyy keskimääräisien varastointi- ja tuotantokustannusten alenemisena. Varastointikustannukset pienenevät, koska varastotasot ovat pienemmät. Myös vuotuiset tuotantomäärät alenevat, koska valmistettavien tuotteiden tuotantomäärää voidaan alentaa ennakoitavuuden parannuttua. Mallinnuksessa tarkastelluista toimintatavoista ennusteiden käyttäminen ketjun ohjauksessa voidaan ajatella olevan edistyneempi versio läpinäkyvyydestä. Ennusteiden käyttämisellä on mahdollista parantaa toimitusketjun toimitusvarmuutta, parantaa ennakoitavuutta, lisätä tuotannon joustavuutta ja laskea tuotteeseen ja toimitusvarmuuden ylläpitämiseen sitoutunutta pääomaa. Nämä asiat parantavat varastonhallintaa, lisäävät tehokkuutta ja joustoa, vapauttaen kapasiteettiä muihin toimintoihin. Hankkeessa mallinnettuja toimintatapoja ja niiden vaikutuksia ketjussa tarkasteltiin simulointien avulla. Luodut simulointimallit ovat teoreettisia, mutta niiden rakenteet ja ohjaustavat on pyritty pitämään mahdollisimman konkreettisella tasolla. Kuitenkin simulointiympäristössä tapahtuvat asiat tapahtuvat aina tiettyjen kaavojen ja määrittelyjen (sopimusten) mukaan. Täten jokaisen toimijan rooli ja toimintaympäristö on ketjussa määritetty. Näin määrittelemällä pääsemme tilanteeseen, jossa kukin osapuoli tietää minkälaista informaatiota, milloin ja missä muodossa ne sitä tarvitsevat, sekä koska tiettyjen toimintojen tulee tapahtua. Nämä asiat ovat, reaalimaailmassakin, toiminnan kehityksen perustana. Simulointien avulla eri toimintatapoja tarkasteltaessa huomattiin jokaisen toimintatavan kohdalla informaation siirron ja sisällön muodostavan kriittisen tekijän ketjun toiminnan kannalta.
12 LOPPURAPORTTI 12(16) 3.2 Toimitusketjun suorituskyvyn mittaaminen mahdollistaa organisaation vastuiden tarkemman kohdentamisen Maalis-huhtikuussa 2007 aikana tehtiin Finnforestissa tehtiin merkittävä organisaatiouudistus. Ylimmällä tasolla Finnforest fuusioitiin emoyhtiöönsä Metsäliitto Osuuskuntaan (virallisesti ). Samalla saharyhmän raportointirakennetta muutettiin siten, että tulos konsolidoidaan puulajeittain. Molemmat muutokset vaikuttavat kysyntä- ja toimitusketjun ohjaukseen siten, että kokonaisuuden optimointi edellyttää vähemmän organisaatiorajojen yli käyviä raportointimalleja. Uuteen organisaatiomalliin vaikutti huomattavasti tässä tutkimuksessa tehdyt havainnot organisaation suorituskyvyn mittaamiseen liittyvistä vaikeuksista silloin, kun fyysinen materiaaliketju ulottuu useiden liiketoiminnan tulosyksiköiden alueille. Tutkimuksessa tehdyt suositukset suorituskykymittariston laadinnasta otettiin huomioon, kun uudelle organisaatiolle kehitettiin tuloskortti, jonka avulla toimintaa seurataan kuukausittain. Kyseinen tuloskortti on tällä hetkellä keskeinen työkalu määriteltäessä tavoitteita organisaation eri osille. Myös tavoitteiden saavuttamisesta palkitseminen perustuu samaan mittaristoon. 3.3 Toiminnan suunnittelun työkalut ovat välttämättömiä tilanteissa, jossa datan määrä on suuri Jalosteketjussa on asiakkaille myytäviä tuotteita yli Näiden valmistamiseen voidaan käyttää useita tuhansia erilaisia raaka-aineita. Tällaisen suunnitteluavaruuden hallitseminen eri toiminnoissa sekä tiedonsiirron järjestäminen eri toimintojen välillä vaatii hyviä informaatioteknisiä työkaluja sekä tiedonsiirron järjestelyjen tarkkaa mallintamista. Projektissa kehitettiin toimintamalli ja työkalut kolmelle toisistaan riippuvalle toiminnolle: 1. Jalostekysynnän ennustaminen Laadittiin muihin tietojärjestelmiin yhteensopiva ennustamisen työkalu, jonka avulla myynnistä vastaavat henkilöt voivat tehdä ennusteet tulevista toimituksista. Tässä lähtökohtana käytettiin sahatavaran toimitusennusteiden tekoon aiemmin rakennettua työkalua, jonka toiminnallisuutta täydennettiin jalostekysynnän ennustamista palvelevilla asiakasrakenteilla. Ennuste laaditaan siten, että kuukausitasoinen toimitustieto on aina käytettävissä yksittäisen tuotteen ja asiakkaan tasolla. Ennustamisaktiviteetti voidaan työkalun avulla hajauttaa maantieteellisesti ja asiakassuhteen syvyyden kehittyessä voidaan siirtyä yhteistoimintaa ennusteiden laadinnassa ja tiedon välittämisessä organisaatioiden välillä. Tässä tapauksessa ennustemallia rakennettaessa voitiin käyttää hyödyksi asiakkaan kassapäätetietoja vaikka lopullisessa työkalussa niitä ei olekaan mukana.
13 LOPPURAPORTTI 13(16) Ennustetarkkuuksia tarkkailemalla ja yritysten välisten sopimusten kehittyessä määriteltiin erilaisia tuoteryhmiä, joiden toimitusvarmuudesta ja kauppatavoista tehtiin toisistaan poikkeavia johtopäätöksiä. Eräillä tuotteilla Finnforestilla on yksinmyyntioikeus ja Finnforest vastaa tuotteiden jatkuvasta saatavuudesta. Muiden tuotteiden kohdalla asiakas voi tarpeen mukaan suunnata ostoja muillekin toimittajille ja Finnforest toimittaa mikäli siihen kilpailukykyisesti pystyy. Tämä toimintamalli antaa molemmille osapuolille hyötyjä tarjonnan varmistamisen kannalta. 2. Jalostetuotannon karkea suunnittelu ja raaka-ainesuunnittelu Toimitusennusteen perusteella jalostetuotanto suunnittelee sekä kuukausittaisen tuotantonsa että kyseiseen tuotantoon tarvittavat raaka-aineet. Suunnitteluprosessi on luonteeltaan iteratiivinen, koska eräät tuotteet ovat kysynnältään voimakkaasti syklisiä ja vaativat raaka-aineiden varmistamisessa ennakointia. Tämä tarkoittaa sitä, että toimitusennusteessa näkyviä kysyntäpiikkejä joudutaan tasaamaan pidemmälle aikavälille raaka-aineen saatavuuden takia. Lisäksi eräisiin tuotteisiin voidaan käyttää vaihtoehtoisia raaka-aineita, jolloin varastotasojen, tuotteiden saannon ja toimitusvarmuuden suunnittelemiseksi on käsiteltävä moniulotteista päätösavaruutta, jota ei voida hallita ilman informatiivisia työkaluja. Toimitusennustetta käytetään tässä kaksivaiheisesti siten, että ensin suunnitellaan tuotanto kuukausitasolla ja lasketaan sitten tuotantoennustetta hyväksikäyttäen kuukausittainen raaka-ainetarve. Mikäli raaka-aineen saatavuus ei anna mahdollisuutta suunniteltuun tuotantoon voidaan joko käyttää vaihtoehtoisia raaka-aineita tai jaksottaa tuotantoa uudestaan. Työtapa on siis iteratiivinen ja kuukausittain toistuva. Jalostetuotannon kannattavuuden kannalta kuukausitason suunnittelu on avainasemassa, koska tämän vaiheen perusteella valmistellaan toimitusvarmuuteen ja kapasiteetin hallintaan liittyvät päätökset. Lisäksi tällä on raaka-ainetoimittajien eli sahojen kannalta suuri merkitys, koska raakaainetarvetietoa voidaan vuorostaan käyttää sahojen tuotannonsuunnittelun eräänä lähtökohtana. 3. Jalostetuotannon ajosuunnittelu tarkoittaa seuraavien 1-3 viikon tuotannon suunnittelua. Kun tuotantoerä on suunniteltu, kotiutetaan myös kyseiseen tuotantoon tarvittavat raaka-aineet suunnitelmallisesti ja siten, että niitä ei tarvitse varastoida pitkään. Tämä parantaa varaston kiertonopeutta sekä materiaalin laatua käytössä. Tässä projektissa kehitettiin merkittävä parannus perinteiseen tuotteen minimivarastomäärään perustuvaan ajosuunnittelumalliin. Uudessa laskentamallissa ennustetaan aikaisemman toimitushistorian perusteella kullekin tuotteelle ominainen päivittäisten eräkokojen vaihteluväli. Tätä tilastollista tietoa hyväksikäyttäen ohjataan dynaamisesti minimivarastorajaa siten, että varmistetaan haluttu toimitusvarmuus kulloinkin vallitsevan kysyntäkäyttäytymisen vaihtelujen ja odotusarvon perusteella. Perinteinen malli perustuu pelkästään kysynnän odotusarvoon.
14 LOPPURAPORTTI 14(16) 3.4 Kommunikointistandardien määrittäminen Finnforestin ja kuljetusyrityksen välillä osoittautui projektin aikataulussa vaikeaksi Projektia aloitettaessa vuonna 2004 (ennen LVM:n rahoituspäätöstä) kuljetusliikkeen ja Finnforestin väliseksi tavoitteeksi asetettiin tiedonsiirtostandardin luominen yritysten välille. Tavoitteena oli, että Finnforest voisi reaaliaikaisesti siirtää kuljetustarvetietoa autojen mukana liikkuviin päätteisiin. Tiedonsiirtostandardin luomisessa projektin aikataulussa epäonnistuttiin vaikka alueella tehtiin mittavasti kansainvälistäkin yhteistyötä. Yhdessä muiden alan yritysten kanssa Finnforest on luonut sahatavaran kaupankäyntiä palvelevan XML-pohjaisen tiedonsiirtostandardin, jonka avulla voidaan sujuvasti siirtää tietoa tuottajien ja asiakkaiden välillä. Määritellyt viestit käsittelevät tilauksia, toimitussopimuksia, pakettierittelyjä, laskutusta ym. Standardia on laajennettu levytuotteisiin ja seuraavana on vuorossa logistiikkaviestien määrittely. Projektin aikana pidettiin tärkeänä että alueelle mahdollisesti syntyvät tiedonsiirtomenetelmän perustuisivat yleisesti hyväksyttyihin standardeihin, jotta investointikustannukset esimerkiksi autopäätteisiin ja niiden ohjelmistoihin saadaan minimoitua. Tästä syystä päätettiin siirtää tiedonsiirtoon liittyvien standardien käyttöönotto siihen, kunnes yleisempi standardi toivottavasti valmistuu.
15 LOPPURAPORTTI 15(16) 4 Projekti dokumentoitiin opinnäytetöinä, kongressijulkaisuna ja erillisselvityksinä 4.1 Opinnäytetyöt toimivat työn jäsentäjinä sekä toivat tavoitehakuisuutta projektin etenemiseen Alaruka Jere, 2005, Suorituskyvyn mittaaminen puutuoteteollisuudessa toimivan yrityksen ohjauksen tukena, Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto, 97 s. Kankkunen Tero 2005, Puutuotetoimitusketjun mallinnus ja ohjaus, Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto, 67 s. Sihvo Ville, 2004, Puutuoteteollisuusyrityksen tilaus-toimitusketjun liiketoimintamallin kehittäminen, Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 79 s. 4.2 Simulointitulokset esiteltiin IFAC World Congressissa Laurikkala, H., Ketonen, M., Suominen, S., Huttunen, P., Alaruka, J., 2005 Demand estimation and dynamic modelling as rimber products industry SCM tools, 16 th IFAC World Congress, Prague, July 4-8, IFAC, 6 p. 4.3 Kirjalliset selvitykset palvelivat työkalujen arvioinnissa ja tuottamisessa Pajala Esa, 2004, Puutuotetollisuusketjun mallinnus lähtökohdat ja perusrakenteet, raportti, 69 s. Suominen Sami, 2006, SAP APO: Mallit myynnin ennustamiseen, soveltuvuusselvitys, 71 s., 19 liitettä.
16 LOPPURAPORTTI 16(16) 5 Lopussa kiitos seisoo Projektissa saavutettiin valtaosa sille asetetuista tavoitteista. Keskeisimmät parannukset saatiin toimitusketjun ohjaamisen organisoinnin, suorituskyvyn mittaamisen ja ohjaamisen työvälineiden alueilla. Tavoitteista jäätiin alueella, jossa piti kehittää työkaluja Metsäliiton puutuoteteollisuuden ja Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy:n väliseen tiedonsiirtoon. Projektissa on kuitenkin määritelty saavutettu tuloksia, joita tullaan jatkossa projektin päätyttyä hyödyntämään kyseisen yhteistyön tiivistämiseksi. Jatkossa nyt käyttöönotettujen mallien kehittäminen kokemuksien perusteella on tarpeen. Näin voidaan hyödyntää saatu kokemus sekä huomioida liiketoimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Finnforest on ilmoittanut strategiseksi tavoitteeksi jalostusarvon kasvattamisen. Tämä voi tapahtua kehittämällä asiakaskohtaisia tuotteita, jolloin ennustetarkkuuden merkitys kasvaa sekä logistista palvelukykyä kehittämällä. Molempien tavoitteiden saavuttaminen perustuu osaltaan tässä projektissa opittuihin asioihin ja käyttöönotettuihin menetelmiin. Metsäliiton puutuoteteollisuus kiittää omasta puolestaan projektin yhteistyökumppaneita sekä rahoittajaa, Liikenne- ja viestintäministeriötä taloudellisesta tuesta, jota ilman projektia ei olisi voitu samassa laajuudessa toteuttaa. Espoossa, tammikuussa 2007 Matti Ketonen Johtaja, liiketoimintaprosessien kehitys Metsäliiton puutuoteteollisuus
Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen
Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Sisällys Lähtökohta Osallistujat Tavoitteet Aikataulu Toimenpiteet
LisätiedotToimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015
1 Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 2 Toimitusketjun suunnittelun uudet tuulet Muistinvarainen laskenta mullistaa toimitusketjun suunnittelun Välitön näkyvyys
LisätiedotEtelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen
Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map
LisätiedotDigiajan menestyksekäs toimitusketju / Expak Materiaalivirtojen ohjaus ja optimointi Caset - Vilpe Oy, Airam Electric Oy Ab
Etelä Digiajan menestyksekäs toimitusketju 24.10.2018 / Expak Materiaalivirtojen ohjaus ja optimointi Caset - Vilpe Oy, Airam Electric Oy Ab Expak Systems Oy Tommi Hyyrynen WWW.EXPAK.FI Suomen Osto- ja
LisätiedotEnnustamisesta suunnitteluun Mitä jos
Ennustamisesta suunnitteluun Mitä jos RELEX - Toimitusketjunhallinnan seminaari 2014 22.1.2014 Mikko Kärkkäinen RELEX Oy Mitä ennustaminen on? Ennustaminen on suunnitelman kääntämistä toimintaohjeeksi:
Lisätiedotkonsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.
konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana
LisätiedotVarastossa kaikki hyvin vai onko?
Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä
LisätiedotVerkostojen tehokas tiedonhallinta
Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston
LisätiedotLogistiikkaselvitys 2009
Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-
LisätiedotBusiness Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely
Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,
LisätiedotKannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa
Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä - sovellusten taustaa Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju (Supply
LisätiedotTarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014
Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014 Konsernin rakenne 2012 Atria Oyj Liikevaihto 1 344 milj. Henkilöstö 4 898 (keskimäärin) Suomi
LisätiedotMuutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt
LisätiedotOptimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy
Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien
LisätiedotVerkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla
Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan
LisätiedotTavaratilausten tietovirrat ja datan hyödyntäminen -case S-ryhmä ja Satakunnan Osuuskauppa
Tavaratilausten tietovirrat ja datan hyödyntäminen -case S-ryhmä ja Satakunnan Osuuskauppa Esityksessä Lyhyt Satakunnan Osuuskaupan ja S-ryhmän esittely Tietovirtojen hyödyntäminen tavaratilauksissa Ennakointi
LisätiedotMetsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi
Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot
LisätiedotMetsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala
Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää
LisätiedotMobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut
Teknisen palveluliiketoiminnan tuotannonohjauksen ja logistiikan kehittäminen Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut YIT Primatel Oy Kehityspäällikkö Jaana Saarela 24.11.2005 Esityksen sisältö YIT Primatel
LisätiedotEGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma
EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Uusia yrityshankkeita tutkimusta unohtamatta Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 25.5.2005 1 EGLO Enhancing Global
LisätiedotTeollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group
Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen
LisätiedotSuunnitteluprosessi (Sales and Operations Planning)
Suunnitteluprosessi (Sales and Operations Planning) 23/1/2013 Michael Falck, RELEX E-mail: michael.falck@relexsolutions.com Phone: +358 44 552 0860 Tyypillisiä haasteita Selkeä SOP-prosessi Vastuut ihmisten
LisätiedotEGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma
EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotMikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.
Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?
LisätiedotMetsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä
Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotAsiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja
Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan
LisätiedotLUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa
YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan
LisätiedotMerlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007
Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut
LisätiedotELO-Seminaari 24.11.2005
H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu
LisätiedotTeollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen
Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti Diplomityö esitys Kari Kammonen Tutkimuskysymykset Alakysymyksillä pyrittiin saavuttamaan tutkimuksen tavoite sekä pyrittiin saamaan vastaus tutkimusongelmaan.
LisätiedotYritykset tässä vertailussa:
Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Jouni Sakki Oy Rälssintie 4 B, FIN 72 HELSINKI tel. +358 9 22438785, GSM +358 5 6828 e-mail jouni.sakki@jounisakki.fi Tilaus
LisätiedotProjektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö
Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan
LisätiedotSUOMALAINEN KIRJAKAUPPA. Timo Kauppila, RELEX Seminaari 2012
SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Timo Kauppila, RELEX Seminaari 2012 ENNUSTAMINEN JA TÄYDENNYS VAIHTUVAN VALIKOIMAN SESONKIKYSYNNÄSSÄ Timo Kauppila, RELEX Seminaari 2012 ESITYKSEN SISÄLTÖ Yritysesittely Ennustaminen
LisätiedotMitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000
Suomen Riskienhallintayhdistys Miniseminaari 21.9.2010 Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Lassi Väisänen Matti Paakkolanvaara Yrityksen ja riskienhallinnan kehitysvaiheet
Lisätiedottilaus-toimitusketjun yhteistyötä Facts & Figures
Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun yhteistyötä Facts & Figures Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju Tilaus-toimitusketju lävistää
LisätiedotMetsänhoidon suositusten digitaalinen transformaatiokirjasta sähköiseen palveluun. Kati Kontinen, Tapio Oy
Metsänhoidon suositusten digitaalinen transformaatiokirjasta sähköiseen palveluun Kati Kontinen, Tapio Oy Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset ovat osa kansallisen metsästrategian toteutusta.
LisätiedotSahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa
Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Tuula Nuutinen, EFI/Metla Leena Kärkkäinen, Metla Kari Perttilä, Suomen Sahat Anne Toppinen, Helsingin yliopisto Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotLeanillä tehokkuutta meriteollisuuden verkostoihin, 28.01.2015
Leanillä tehokkuutta meriteollisuuden verkostoihin, 28.01.2015 Globaaliin kilpailuun vastaaminen kehittämällä suomalaista alihankintaverkostoa Janne Karppinen, Hankintajohtaja, Kemppi Oy Kemppi Oy lyhyesti
LisätiedotEtelä-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu
LisätiedotISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ
ISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ IMS Business Solutions Oy, J Moisio 10/ 2016 2.10.2016 IMS Business Solutions Oy 2 ISO 9001:2015 PROSESSIEN AUDITOINTIKYSYMYKSIÄ ISO 9001:2015
LisätiedotOppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä
Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston
LisätiedotÄlykäs Metsä. Ilkka Hämälä Toimitusjohtaja, Metsä Fibre Oy. Siemens DigiDay
Älykäs Metsä Ilkka Hämälä Toimitusjohtaja, Metsä Fibre Oy Siemens DigiDay 29.11.2017 1 05.12.17 METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina
LisätiedotJakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto
Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005 Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmä, taustaa Perustettu Sanomalehtien Liiton teknologiajaoston aloitteesta 1980-luvun puolivälissä
LisätiedotKaupan tulos kuntoon tehokkaammalla toimitusketjulla! Mikko Kärkkäinen Toimitusjohtaja, RELEX Oy 26.1.2010
Kaupan tulos kuntoon tehokkaammalla toimitusketjulla! Mikko Kärkkäinen Toimitusjohtaja, RELEX Oy 26.1.2010 RELEX Oy RELEX toimittaa ratkaisuja kysynnän ennustamisen ja täydennystilaamisen automatisoimiseen
LisätiedotSopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt
Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään
LisätiedotTukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa
Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Kehittämistavoitteet Tavoitteena on parantaa puutuoteteollisuuden arvoketjun
LisätiedotPÄIVÄN OHJELMA AAMUPÄIVÄ ILTAPÄIVÄ
PÄIVÄN OHJELMA AAMUPÄIVÄ 08:30-09:00 Aamukahvi ja alkusanat Tommi Hyyrynen 09:00-10:15 Tekoäly tänään totta vai tarua? Antti Merilehto, Tekoälyn Matkaopas 10:15-11:00 Case Image Wear Oy Mari Kuukkula 11:00-12:00
LisätiedotStrategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen
Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotYrityskohtaiset LEAN-valmennukset
Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen
LisätiedotLiikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne
Liikkuminen palveluna seminaari Älyliikenne Kuinka materiaalien käsittely tehostuu, arvoketjut Aki Jumppanen Toimitusjohtaja HUB logistics Älyliikenne Älyliikenteen perusajatus on luoda kansallista kilpailukykyä.
LisätiedotISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.
ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön
LisätiedotThe Scandinavian standard in electrical enclosures.
The Scandinavian standard in electrical enclosures. Yritys Finelcomp Oy on vuonna 1988 perustettu sähkökeskusmekaniikkaa valmistava yritys. Yritys tuottaa ratkaisuja sähkönjakelu- ja telelaitteiden kotelointi-
LisätiedotYli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä
Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä Asiakkaan tarpeesta lisäarvoa tuotteelle; Palveluilla lisäarvoa asiakkaalle 3.11.2016, Teppo Aatola, toimitusjohtaja, Meconet Oy Ohjelma 10 min: Meconet konserni
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotVastuullisesti tuotettua, aina tasalaatuista sahatavaraa liiketoimintasi tueksi UPM TIMBER
Vastuullisesti tuotettua, aina tasalaatuista sahatavaraa liiketoimintasi tueksi UPM TIMBER UPM TIMBER Sinun ykkösvalintasi Nykyaikaiset ja tehokkaat sahamme sekä ammattitaitoinen henkilöstömme ovat avainasemassa,
LisätiedotTyökaluja esimiestyön tehostamiseen
Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2
LisätiedotTietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille
Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin
LisätiedotEGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma
EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO-työkalut tuottavat tulosta myös jatkossa Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 30.5.2006 1 EGLO Enhancing Global
LisätiedotPipfrog AS www.pipfrog.com. Tilausten hallinta
Tilausten hallinta Tilausten hallinta Tilausten hallinnassa on neljän tyyppisiä dokumentteja: Tilaukset, laskut, lähetykset ja hyvityslaskut, Tilaus on ensimmäinen dokumentti, jonka joko ostaja on luonnut
LisätiedotPalvelukatalogi liiketoiminnan tukena
Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena itsmf risteily 10.2.2011, Eija Hallikainen DataCenter Finland Oy:n palvelutarjooma Korkean käytettävyyden energiatehokkaat konesalipalvelut Laadukkaat etä- ja lähitukipalvelut,
LisätiedotKeitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle
Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman
LisätiedotProCoach -kehitysohjelmat
ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,
LisätiedotCase: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu
Jälleenmyyjäverkoston Online-myynnin tehostaminen 9.11.2010 Hotelli Scandic Simonkenttä Case: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu Timo Korvenoja, Vilkas Group Oy Perustettu Tampereella 1995 Tytäryhtiö
LisätiedotKorkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK
Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotElintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008
Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet
LisätiedotASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI
ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut
LisätiedotVaravoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla
Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus
LisätiedotPuutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014
Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä
LisätiedotPuutavaralogistiikan T&K-tarpeet
Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Heikki Pajuoja Toimitusjohtaja heikki.pajuoja@metsateho.fi Puutavaran kaukokuljetuksen tehostaminen Metsäalan strategisen ohjelman seminaari puutavaran kuljetuslogistiikasta
LisätiedotBiokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle?
Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle? 3.5.2018 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 18.5.201 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 18.5.2018
LisätiedotERP, joka menestyy muutoksessa
ERP, joka menestyy muutoksessa Se joustavampi ERP Agresso on toiminnanohjausjärjestelmä, joka tukee dynaamisten organisaatioiden kehitystä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Ohjelmistokehityksen tavoitteena
LisätiedotLaadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg
Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa
LisätiedotValmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku
Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus
LisätiedotMarkkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén
Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä
LisätiedotEnergiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen
Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden
LisätiedotTiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.
Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa
LisätiedotElintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina
Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotMIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA
MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA 18.5.2016/M.Sihvola Veripalvelun tilaustoimitusketju plasma ulkomaille Rekrytointi Luovutus Testaus Valmistus Varastointi Jakelu Varastointi Jatkokäsittely
LisätiedotAjankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014
Ajankohtaista puututkimuksesta FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014 MISSIO FWR Oy tuottaa suomalaisten puutuotealan yritysten liiketoiminnan kilpailukyvyn parantamisen mahdollistavia
LisätiedotKilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto
Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotRahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja
Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt
LisätiedotJatkuvalla kehittämisellä kohti laajempia hyötyjä. Atria Suomi Oy Antti Kuusisto
Jatkuvalla kehittämisellä kohti laajempia hyötyjä Atria Suomi Oy Antti Kuusisto Agenda 1. Atria ja RELEX 2. Jatkuvan kehityksen malli 3. Kehityshankkeet 4. Health Check Atrian liiketoimintaympäristön
LisätiedotADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3
Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista
LisätiedotLaatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?
Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka
LisätiedotDigiajan menestyksekäs toimitusketju
Varsinais-Suomi Digiajan menestyksekäs toimitusketju 26.10.2018 Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry Digiajan toimitusketju 08:00 Aamiainen 08:25 Tervetulosanat LOGY Etelä Petri Hällfors 08:30 Maailma
LisätiedotTRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö
TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden
LisätiedotOsavuosikatsaus Q1 2015
Osavuosikatsaus Q1 2015 Enabling digital evolution Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Unclassified Edistämme Company restricted Jokapäiväisen elämäsi sujuvuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta. Company restricted
LisätiedotStrategia prosessista käytäntöön!
Strategia prosessista käytäntöön! Kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, TtM Maire Ahopelto, Kainuun sote Hyve-johtamisen kartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Kainuun osahankkeen tavoitteet
LisätiedotPuutuoteteollisuuden Tulevaisuus. Hannu Kasurinen 7.5.2009
Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus Hannu Kasurinen 7.5.2009 Puutuoteteollisuus liiketoimintana Puutuotteet > 400 mrd EUR liiketoiminta maailmanlaajuisesti Sahateollisuus 50 mrd EUR trendikasvu 1-2%/a, monissa
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotDigitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017
Lisätiedot