Pohjoismaisen JMI-hankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoismaisen JMI-hankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI 1(16) Pohjoismaisen JMI-hankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Loppuraportti, joulukuu 2006

2 LOPPURAPORTTI 2(16) Loppuraportti, joulukuu Puutuoteteollisuuden perinteinen toimintamalli ja kehittyvät asiakasvaatimukset projektin lähtökohtana Projektin laajuus ja sen liitynnät aikaisempiin kehityshankkeisiin Puutuoteteollisuuden perinteinen toimintamalli perustuu kysynnän arvioimiseen myynnin aikaisemman kehityksen perusteella Asiakaskysynnän ennustaminen Toimitus- ja kysyntäketjun mallintaminen Kysyntäketjun mallintamisen liittyminen muuhun informaatioteknologian kehitykseen Toimittaja-alihankkija-asiakasketjun kaikki osapuolet mukana projektissa täydennystä teoreettisesta osaamisesta Kattava joukko koko ketjun toimijoita Projektin henkilöstöllä käytännön ja teorian tuntemusta Projektin tulokset sekä teoreettisesti päteviä että käytännössä hyödynnettäviä Toimitusketjun simulaattori antoi varmuuden siitä, että kehittämispotentiaali on merkittävä Simuloinnin lähtökohdat Tunnuslukujen vertailu simulointien perusteella osoittaa merkittävän kehityspotentiaalin9 3.2 Toimitusketjun suorituskyvyn mittaaminen mahdollistaa organisaation vastuiden tarkemman kohdentamisen Toiminnan suunnittelun työkalut ovat välttämättömiä tilanteissa, jossa datan määrä on suuri Kommunikointistandardien määrittäminen Finnforestin ja kuljetusyrityksen välillä osoittautui projektin aikataulussa vaikeaksi Projekti dokumentoitiin opinnäytetöinä, kongressijulkaisuna ja erillisselvityksinä Opinnäytetyöt toimivat työn jäsentäjinä sekä toivat tavoitehakuisuutta projektin etenemiseen Simulointitulokset esiteltiin IFAC World Congressissa Kirjalliset selvitykset palvelivat työkalujen arvioinnissa ja tuottamisessa Lopussa kiitos seisoo...16

3 LOPPURAPORTTI 3(16) 1 Puutuoteteollisuuden perinteinen toimintamalli ja kehittyvät asiakasvaatimukset projektin lähtökohtana 1.1 Projektin laajuus ja sen liitynnät aikaisempiin kehityshankkeisiin Finnforest nykyisin Metsäliiton puutuoteteollisuus on yksi kolmesta suuresta Suomessa mekaanista puunjalostusta harjoittavasta metsäteollisuuskonsernista. Finnforestin liiketoimintalinjat ovat: Saha- ja sahajalosteliiketoiminta, Vaneriliiketoiminta, Rakentamisen ratkaisut sekä vientimarkkinoille sijoittunut Jalostus ja jakelu. Sahaamisliiketoiminta on yksi vanhimpia suomalaisia teollisia aktiviteetteja, jonka asema alkuaikojen merkittävästä ja itsenäisestä liiketoiminnasta on näiden metsäteollisuuskonsernien kyseessä ollen integroitunut tiukasti kemiallisen metsäteollisuuden kuituhuoltoon. Tästä huolimatta tätä liiketoiminta-aluetta halutaan kehittää asiakaslähtöiseen suuntaan, mikä on erityisen haasteellista edellä mainitun sidoksen sekä hajautuvan tuoterakenteen takia. Hajautuvalla tuoterakenteella tarkoitetaan sitä, että yhdestä raaka-ainekappaleesta (tukista) syntyy aina väistämättä useita eri tuotteita (lautoja lankkuja). Nämä ulkomitoiltaan erilaiset tuotteet lajitellaan lisäksi materiaaliominaisuuksiensa (mm. puun syyt, oksaisuus) sekä mahdollisten erikoiskäsittelyn (kuivausaste, määräpituudet) perusteella useiksi tuotteiksi. Toiminnan volyymin takia logistiikassa on päädytty varsin raskaisiin kuljetusratkaisuihin, joiden ohjaamisen onnistumisella on merkittävä vaikutus toiminnan taloudelliseen tulokseen luvun aikana Finnforest (silloin Metsä Timber) teki päätöksen kehittää myyntiverkostaan siten, että sen ammattitaitoa asiakasrajapinnassa kehitettiin merkittävästi. Lisäksi mahdollistettiin asiakasohjautuvuutta sillä, että myyntihenkilöstön tuotetuntemusta kehitettiin merkittävästi. Tämän ammattitaitoisen henkilökunnan asiakasosaamista voidaan nyt hyödyntää ohjaamalla toimintaa muuttuvien asiakastarpeiden mukaisesti. Johtuen hallittavan kokonaisuuden suuruudesta ja siihen liittyvistä monimutkaisista riippuvuuksista, on erilaisten tietojärjestelmien merkitys keskeinen asiakaskeskeisen tiedon hallinnassa ja hyödyntämisessä Finnforestissa on aikaisempina vuosina toteutettu yhtenäinen liiketoiminnan ohjaamisen tietojärjestelmä, jonka avulla voidaan toimintaa johtaa keskitetysti. Tämä on suurelle sahayritykselle välttämätöntä, koska toiminnan laajuus asettaa rajoituksen sille, miten nopeasti toimintaa voidaan uudelleensuunnata markkinoiden muutostilanteissa. Suuruuden aiheuttama hitaus syntyy erityisesti siitä, että suuren raaka-ainetarpeen takia ostotoimintaa ei voida ohjata kovin valikoivasti. Toisaalta sitoutuminen asiakasrajapinnassa pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin pakottaa suunnitteluorganisaation löytämään uusia optimitilanteita annetuilla rajoituksilla nopeasti. Tietojärjestelmän perusinvestointi oli aikaisempina vuosina merkittävä, mutta toimiva järjestelmä antaa nyt mahdollisuuden kehittää toimintaa pienillä lisäinvestoinneilla. Tämä hanke aloitettiin tammikuussa 2004 yhteistyöyritysten yhteisellä nykytilakartoituksella. Samassa yhteydessä laadittiin visio siitä, miten eri toimijoiden kannalta toimitusketjun tulisi toimia vuonna Tämä osa työstä tehtiin ennen Liikenneministeriön rahoittaman EGLO-projektin

4 LOPPURAPORTTI 4(16) alkua (2005), joten sitä osuutta ei ole tässä dokumentissa raportoitu vaikkakin kyseisen taustaselvityksen merkitys tämän projektin tavoiteasetannassa oli merkittävä. 1.2 Puutuoteteollisuuden perinteinen toimintamalli perustuu kysynnän arvioimiseen myynnin aikaisemman kehityksen perusteella Puuraaka-aineen luonteesta johtuen sahattaessa syntyy tuotteita, jonka asiakaskysyntä ei ole yhtä voimakasta kuin ns. päätuotteilla. Päätuotteiksi voidaan sanoa niitä tuotteita, joiden kysyntä ohjaa sahojen tuotannonsuunnittelua. Tukkien geometriasta johtuen päätuotteiden tuottamisen yhteydessä syntyy noin 30% tuotannon kokonaisvolyymistä tuotteita, joiden sijoittaminen markkinoille tapahtuu markkinahintaan, hinnan joustaessa niin, että varastotasot säilyvät hyväksyttävinä. Sahojen tuotantotekniikka ja tuotannon suunnittelu on kehittynyt niin, että tuotannossa voidaan ottaa huomioon aikaisemmin toteutunut hintakehitys eri tuotteilla. Näiden historiallisten markkinahintojen avulla sahat ovat ohjanneet sahan asetteita sekä pyrkineet optimoimaan kulloisestakin raaka-ainevarastostaan saatavan sahausarvon. Tässä toiminnassa sahat ovat kehittyneet hyvälle tasolle. Ongelmana edellä kuvatussa toimintamallissa on se, että se perustuu yksinomaan historiainformaatioon. Yhdistettynä agenttien välityksellä tapahtuvaan vientitoimintaan, tuotannosta on tullut volyymeihin keskittynyttä toimintaa, jossa kysynnän muuttumisesta aiheutuvat ohjaustoimenpiteet on voitu tehdä vasta markkinahintojen muuttumisen kautta. 1.3 Asiakaskysynnän ennustaminen Suurena muutoksena aikaisempaan ja erona kilpailijoihinsa, Finnforest on jo muutamia vuosia sitten siirtänyt omaa myyntitoiminnan rajapintaansa lähemmäksi asiakasta. Eräissä tärkeissä vientimaissa Finnforest on ottanut myyntiverkoston omaan omistukseensa. Tämä kehitys on antanut mahdollisuuksia kehittää myynti- ja markkinointitoimintaa asiakaslähtöisempään suuntaan. Finnforest Solid Wood on päättänyt eräänä tärkeimmistä strategisista tavoitteistaan kehittää asiakaskysynnän ennustamisen työvälineitä sekä informaation hyödyntämistä koko kysyntäketjun optimoimiseksi. Tähän Finnforestilla onkin kilpailijoihinsa nähden paremmat mahdollisuudet, koska Finnforest kattaa useissa tapauksissa koko kysyntäketjun hallinnan asiakkaan (jopa asiakkaan asiakkaan) ostotoiminnasta kannolle. Vuosina 2004 ja 2005 toteutettiin ensimmäistä asiakaskysynnän ennustamisen työkalua, joka oli vielä varsin yksinkertainen ja luottaa yksittäisen myyntimiehen kykyyn ennustaa asiakkaansa ostokäyttäytymistä. Vuosien 2005 ja 2006 tämän estimaattityökalun antaman tiedon avulla alettiin ohjata sahojen kapasiteettisuunnittelua siten, että asiakastarpeessa tapahtuvat muutokset kyettiin huomioimaan tulevissa tuotantosuunnitelmissa. Samalla, kun myyntiestimaattien käyttö mahdollistaa markkinoiden muutosten ennustamisen ja avainasiakkaiden tarpeiden paremman tyydyttämisen, niiden käyttö mahdollistaa pidempijänteisen

5 LOPPURAPORTTI 5(16) ei-toivottujen tuotteiden valmistuksen suunnittelun. Tämä antaa mahdollisuuksia ei-toivottujen tuotteiden määrän pienentämiselle. Suomalaisen raaka-aineen saatavuuden heikkeneminen sekä ulkomaisten markkinoiden jatkuva kehittäminen vaativat raaka-aineen entistäkin optimaalisempaa hyödyntämistä. Finnoforestin sahatavaran myynnistä yli puolet tulee viennistä. Yrityksen kilpailukyvyn kannalta on siis erityisen merkittävää, että markkinainformaation hyödyntämisessä tällä hetkellä olevia viiveitä voidaan pienentää. 1.4 Toimitus- ja kysyntäketjun mallintaminen Finnforest Solid Wood on rakentanut uuden toiminnanohjausjärjestelmän vuosina Tämä runkojärjestelmä mahdollistaa logistiikkaa tukevien tietovirtojen kokonaishallinnan sekä uusien teknologioiden mukanaan tuomien elektronisten tiedonhallintasovellusten ja -laitteiden hyödyntämisen. Samalla kun teknologiset mahdollisuudet tuotannon ja tuotevirtojen hallintaan ovat lisääntyneet, on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että koko ketjun mallintamisen tarkkuustasoa voidaan parantaa. Useissa tapauksissa tarvittavat ohjaustoimenpiteet ovat tiedossa, mutta niiden ajoittaminen niin, että niistä saatava systeemin (eli ketjun eri osien) vaste on toivottu. Ohjausten ajoittaminen on vaikeaa, koska toimitusketjussa on varsin pitkiä (viikkojen ja kuukausien mittaisia) vasteaikoja ohjauksesta vaikutukseen. Tässä projektissa käytettyä simulointi- ja ohjaustekniikkaa ei ole aikaisemmin puutuoteteollisuudessa käytetty. Tästä syystä hankkeessa jouduttiin tekemään varsin syvällisiä teoreettisia tarkasteluja, jotta käytettyjen tekniikoiden toimivuus kyseisissä sovelluksissa voitiin todistaa yritysten organisaatioille. Finnforestin kannalta kysymyksessä oli kokonaan uudenlaisen ajattelun käyttöönotto logistiikan kehittämisessä. Simuloinnin avulla voitiin tehokkaasti tutkia elektronisen liiketoiminnan antamia mahdollisuuksia viiveiden minimoinnissa. Erityisen voimakkaasti kyseiset viiveet vaikuttavat varastotasojen optimointiin ja sitä kautta sitoutuneen pääoman hallintaan. Mallinnettavaan kokonaisuuteen liittyy pk-yrityksiä, joiden rooli kokonaisuudessa on merkittävä. Nämä yritykset toimivat ketjun eri osissa alihankkijoina, joiden tuottama lisäarvo on lopputuotteen kannalta sekä laadullisesti että arvolla mitattuna ratkaiseva. Huomioonotettava erityispiirre on myös se, että nämä alihankkijat ovat keskellä logistiikkaketjua (eivät alussa eikä lopussa).

6 LOPPURAPORTTI 6(16) 1.5 Kysyntäketjun mallintamisen liittyminen muuhun informaatioteknologian kehitykseen Samaan aikaan, kun kehitetään logistiikan läpinäkyvyyttä, ollaan rakentamassa uusiin teknologioihin perustuvia tiedonsiirtovälineitä. Asiakasrajapinnassa toimivan myyntimiehen työkalut perustuvat jatkossa entistäkin enemmän mobiililaitteiden käyttöön. Varastotilanteiden seuranta sekä asiakastiedon hallinta esimerkiksi asiakaskäynnin aikana mahdollistuu langattomien sovellusten avulla. Samalla voidaan kysynnän kehittymisestä saatavia tietoja hyödyntää välittömästi sahan tuotannonsuunnittelussa, jossa voidaan valita sahan asete halutun tuotteen mukaan. Tämä nopeuttaa asiakkaiden haluamien erikoistuotteiden toimittamista merkittävästi. Samaa tietoa voidaan hyödyntää jo puun korjuussa valittaessa metsätyökoneen pituuskatkontaohjetta sekä suunniteltaessa leimikkojen korjuujärjestystä. Finnforestilla on käytössään muutamien kuukausien korjuiden mittainen leimikkomäärä, joten reaaliaikainen korjuun ohjaaminen on näiltä osin mahdollista. Projektin tavoitteisiin liitettiin pyrkimys määritellä niiden laitteiden ja ohjelmistojen määrittely, joiden avulla Finnforest ja kuljetusyritykset voivat kommunikoida kuljetustarpeitaan. Hanke jaettiin kahteen osaan: 1 Puutavaralogistiikan läpinäkyvyyden parantaminen, 2 Kuljetusliike osana tilaus-toimitusketjua Päähankkeen tavoitteina oli: Analysoida ketjun nykytila ja tarpeet Määritellä ketjun strategia Parantaa puutavaralogistiikan läpinäkyvyyttä mallintamalla Finnforestin tilaus-toimitusketju alkaen sahoilta, puun käsittelyn, tukkukaupan ja kuljetuksien kautta asiakkaalle. Kartoittaa rajapinnat ja rajapintojen aiheuttamat riskit aikariippuvuuksineen Käyttää kysyntäennusteita ketjun ohjauksen lähtötietoina Rakentaa toimialaa kuvaavat kysynnän ennustemallit ja testata niitä Ohjata koko tilaus-toimitusketjua kysyntäennusteiden pohjalta

7 LOPPURAPORTTI 7(16) 2 Toimittaja-alihankkija-asiakasketjun kaikki osapuolet mukana projektissa täydennystä teoreettisesta osaamisesta 2.1 Kattava joukko koko ketjun toimijoita Tässä hankkeessa pyrittiin parantamaan puutuotealan läpinäkyvyyttä mallintamalla koko Finnforestin tilaus-toimitusketju. Osapuolina hankkeessa olivat: Finnforest Danske Traelast Starkki Honkarakenne Kuljetusliike Kalevi Huhtala Hankkeessa tarkasteltava tilaus-toimitusketju koostuu seuraavista osista: Kyröskosken saha, Kaskisen jatkojalostusyksikkö, Suomen myyntiorganisaatio ja asiakkaana on Starkki Lahden toimipiste. Lisäksi tarkastellaan osien välisiä kuljetuksia, jotka hoitaa kokonaisuudessaan Kuljetusliike Kalevi Huhtala. Myöhemmässä vaiheessa mukaan liitettiin tavoite laatia yhteinen kysyntäennuste Honkarakenteen kanssa. Tutkimusosaamista hankkeeseen saatiin Tampereen Teknillisestä yliopistosta (TTY) sekä Jalasjärven Ammatillisen Kurssikeskuksen logistiikkatutkimuksen yksiköstä (JAKK). 2.2 Projektin henkilöstöllä käytännön ja teorian tuntemusta Hanketta valvomaan ja seuraamaan on perustettiin johtoryhmä johon aluksi kuuluivat: Finnforest: Kalevi Huhtala: TTY: JAKK: Matti Ketonen Kati Huhtala Hannu Koivisto Heli Laurikkala Juha Tuokko Kalevi Huhtala Pentti Huttunen Esa Pajala Pekka Räsänen Ville Sihvo Juha Tyynismaa Henkilöstön vaihtuessa ja projektin edetessä johtoryhmän kokoonpanoa kehitettiin niin, että loppuvaiheessa JAKKin ja TTY:n edustusta ei ollut ja Honkarakennetta edusti Jukka Valtonen. Koko projektin ajan rahoittajaa (Liikenneministeriö) edusti Ismo Mäkinen. Edellä mainittujen lisäksi kokouksissa oli läsnä Finnforestin asiantuntijoita tarpeen mukaan. Hankkeen vastuullinen johtaja oli Matti Ketonen. Tutkimusalihankinnan hoiti JAKK/Logistiikka: Logistiikan kehittämispäällikkö Heli Laurikkala. Tutkijoina olivat JAKK-logistiikan henkilöt: Ville Sihvo Sami Suominen

8 LOPPURAPORTTI 8(16) Esa Pajala Jere Ala-Ruka Tero Kankkunen Pentti Huttunen Finnforestin organisaatiosta osallistui projektiin noin 10 henkeä eri organisaation osista ja kulloisenkin tarpeen mukaan. Lisäksi suunnittelutyökalujen toteutuksessa käytettiin ulkopuolisen ohjelmistotalon konsultteja.

9 LOPPURAPORTTI 9(16) 3 Projektin tulokset sekä teoreettisesti päteviä että käytännössä hyödynnettäviä 3.1 Toimitusketjun simulaattori antoi varmuuden siitä, että kehittämispotentiaali on merkittävä Simuloinnin lähtökohdat Tilaus-toimitusketjun mallintaminen aloitettiin ketjuun kuuluvien toimijoiden rakenteiden ja tuotannon rajoitteiden selvittämisellä. Rajoitteiden ja rakenteiden selvittäminen toteutettiin vierailuina ja kyselyinä. Hankkeen alussa määriteltiin tuotteet, joita mallinnuksessa erityisesti tarkastellaan. Tuotteet valittiin siten, että ne kattavat koko toimitusketjun ja päätyvät Starkki Lahden toimipisteeseen. Tarkastelun kohteiksi valittiin tuotteita, jotka sahataan Kyröskosken sahalla ja jatkojalostetaan Kaskisissa. Toimijoiden rakenteen ja tuotannonrajoitteiden selvittämisen jälkeen aloitettiin simulointimallien rakentaminen Matlab Simulink ympäristössä, jossa ensimmäiseksi mallinnettiin nykytila. Luotujen simulointimallien avulla tutkittiin eri ohjaus- ja toimintatapojen vaikutuksia tilaustoimitusketjussa. Vaikutuksia tarkasteltiin mm. varastotasojen, sitoutuneen pääoman ja toteutuneiden asiakastoimitusten (toimitukset Starkkiin) perusteella. Hankkeessa mallinnetaan ja simuloidaan seuraavat toiminta- ja ohjaustavat: nykytila läpinäkyvyyden vaikutus nykytilaan kysyntäennusteet tilaus-toimitusketjun ohjauksen osana hajautettu ohjaus keskitetty ohjaus tilausinformaation hyödyntäminen ketjun ohjauksessa tuotteen valmistus kerran viikossa Tunnuslukujen vertailu simulointien perusteella osoittaa merkittävän kehityspotentiaalin Toimintatapojen vertailussa käytettiin apuna määriteltyjä tunnussuureita, varastoarvoja sekä asiakkaan (Starkin) tilauksia ja asiakkaalle (Starkkiin) tehtyjä toimituksia. Määritetyt tunnussuureet ovat seuraavat: keskimääräinen jalostemäärä ketjun varastoissa vuoden aikana [m3] vuoden aikana tuotteiden valmistukseen sitoutunut pääoma per Starkkiin toimitettu määrä [ / m3]

10 LOPPURAPORTTI 10(16) vuoden aikana syntyneet ei-ole myyntipäivät Starkissa [vrk ] vuoden aikana Starkkiin toimitettu tavaramäärä [m3] vuoden aikana Starkkiin toimittamaton tavaramäärä [m3] Ei-ole myynnin katsotaan syntyneen kun Starkin varastossa ei ole tuotteita Simulointituloksia tarkasteltaessa ei pelkkiä yksittäisiä tunnuslukuja voi suoraan lukuina katsoa. Toimintatapoja vertailtaessa kannattaa tuloksia verrata kokonaisuutena - tunnussuureita yhdessä varastotasoja ja toimituksia kuvaavan kuvaajan kanssa, tarkastellen etenkin suuntaa ovatko luvut kasvaneet vai pienentyneet. Näin saatuja tuloksia tarkasteltaessa voidaan eri toiminta- ja ohjaustapoja vertailla ja saatavia hyötyjä tarkastella. Rakennetut simulointimallit ovat perusrakenteeltaan identtiset. Mallit eroavat toisistaan ainoastaan tuotannonohjauksen rakenteista, perustuen kulloinkin tuotantopäätösten tueksi käytössä olleeseen informaatioon. Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteen tunnusluvut edellä esitetyistä toimintatavoista kaksi käytäntöön parhaiten sovellettavissa olevaa ketjuntoimintatapaa nykytilaan verraten. Toimintatavat ovat läpinäkyvyyden lisääminen ja myynnin ennusteet ketjun ohjauksessa. Nykytila Läpinäkyvyys Myynnin ennuste Vuodessa Starkkiin toimitettu määrä m m m 3 Ketjun varastoissa tuotteita keskimäärin vuodessa Vuodessa tuotteisiin sitoutunut pääoma per Starkkiin toimitettu määrä Starkkiin syntyneet ei-ole myyntipäivät vuodessa m m m / m / m / m 3 6 vrk 2 vrk 0 vrk Toimittamaton tavaramäärä vuodessa m m 3 80 m 3 Taulukko 1. Tunnussuureet ohjaustavoille nykytila, läpinäkyvyys ja myynnin ennusteet. Tunnussuureita tarkasteltaessa on Starkin tekemien tilausten määrä sama kullekin toimintatavalle vuoden aikana. Täten vuoden aikana Starkkiin toimitettujen ja toimittamattomien tuotteiden summa on yhtenevä kullekin toimintatavalle. Eroavaisuutta aiheuttaa kuitenkin kohina, joka lisätään Starkin tekemään tilaustietoon ja generoidaan aina simulointien yhteydessä.

11 LOPPURAPORTTI 11(16) Läpinäkyvyyden lisäys nykytilaan aiheutti vuoden aikana toimittamattomien tuotteiden määrän vähentymisen m3:sta m3:on. Tämä ero syntyi pääasiassa ei-ole myyntipäivien vähentymisenä kuudesta päivästä kahteen. Kuitenkin läpinäkyvyyden lisääminen pelkkää höyläysohjetietoa jakamalla ei juuri auttanut sesonkiin valmistautumista, jolloin käytössä oleva Kaskisen tuotantokapasiteetti ei riitä suoraan tuottamaan tarpeeksi jalosteita kysynnän tyydyttämiseksi. Sesongin aikana tuotantokapasiteetin ylittävä määrä on tuotettava varastoon hiljaisempien kuukausien aikana, johon pelkällä höyläysohjetietoa jakamalla ei päästä. Koko vuotta tarkastellen paras toimitusvarmuus saavutettiin toimintatavalla, jossa käytettiin apuna myynnin ennusteita. Tällöin Starkkiin toimittamattomien tuotteiden määrä tippui lähes olemattomiin ja ei-ole myyntipäiviä ei esiintynyt. Nykytilaa ja läpinäkyvyyden lisäämistä vertailtaessa keskimääräinen varastotaso ketjussa pienenee, vaikka Starkkiin toimitettujen jalosteiden määrä kasvaa. Tämä varastotason pieneneminen johtuu Kaskisen alkutuotevarastotason huomattavasta alenemisesta ja varastomäärän vaihtelevuuden vähentymisestä. Alkutuotevarastotason pieneneminen on suuruudeltaan voimakkaampi kuin läpimenevän materiaalivirran kasvun aiheuttama varaston kasvaminen ja näin aiheuttaa keskimääräisen varastotason pienenemisen. Ennustemenetelmässä näkyvä varaston kasvu johtuu siitä, että ennusteen mahdollistamaa varasto-ohjauksen ajoituksen muutosta ei ole huomioitu. Tuotteen valmistukseen sitoutunutta pääomaa tarkasteltaessa toimituksien suhteen huomattiin läpinäkyvyyden vähentävän toimitettuja kuutiota kohden laskettua kustannusta nykytilaan verrattuna. Tämä vähentyminen selittyy keskimääräisien varastointi- ja tuotantokustannusten alenemisena. Varastointikustannukset pienenevät, koska varastotasot ovat pienemmät. Myös vuotuiset tuotantomäärät alenevat, koska valmistettavien tuotteiden tuotantomäärää voidaan alentaa ennakoitavuuden parannuttua. Mallinnuksessa tarkastelluista toimintatavoista ennusteiden käyttäminen ketjun ohjauksessa voidaan ajatella olevan edistyneempi versio läpinäkyvyydestä. Ennusteiden käyttämisellä on mahdollista parantaa toimitusketjun toimitusvarmuutta, parantaa ennakoitavuutta, lisätä tuotannon joustavuutta ja laskea tuotteeseen ja toimitusvarmuuden ylläpitämiseen sitoutunutta pääomaa. Nämä asiat parantavat varastonhallintaa, lisäävät tehokkuutta ja joustoa, vapauttaen kapasiteettiä muihin toimintoihin. Hankkeessa mallinnettuja toimintatapoja ja niiden vaikutuksia ketjussa tarkasteltiin simulointien avulla. Luodut simulointimallit ovat teoreettisia, mutta niiden rakenteet ja ohjaustavat on pyritty pitämään mahdollisimman konkreettisella tasolla. Kuitenkin simulointiympäristössä tapahtuvat asiat tapahtuvat aina tiettyjen kaavojen ja määrittelyjen (sopimusten) mukaan. Täten jokaisen toimijan rooli ja toimintaympäristö on ketjussa määritetty. Näin määrittelemällä pääsemme tilanteeseen, jossa kukin osapuoli tietää minkälaista informaatiota, milloin ja missä muodossa ne sitä tarvitsevat, sekä koska tiettyjen toimintojen tulee tapahtua. Nämä asiat ovat, reaalimaailmassakin, toiminnan kehityksen perustana. Simulointien avulla eri toimintatapoja tarkasteltaessa huomattiin jokaisen toimintatavan kohdalla informaation siirron ja sisällön muodostavan kriittisen tekijän ketjun toiminnan kannalta.

12 LOPPURAPORTTI 12(16) 3.2 Toimitusketjun suorituskyvyn mittaaminen mahdollistaa organisaation vastuiden tarkemman kohdentamisen Maalis-huhtikuussa 2007 aikana tehtiin Finnforestissa tehtiin merkittävä organisaatiouudistus. Ylimmällä tasolla Finnforest fuusioitiin emoyhtiöönsä Metsäliitto Osuuskuntaan (virallisesti ). Samalla saharyhmän raportointirakennetta muutettiin siten, että tulos konsolidoidaan puulajeittain. Molemmat muutokset vaikuttavat kysyntä- ja toimitusketjun ohjaukseen siten, että kokonaisuuden optimointi edellyttää vähemmän organisaatiorajojen yli käyviä raportointimalleja. Uuteen organisaatiomalliin vaikutti huomattavasti tässä tutkimuksessa tehdyt havainnot organisaation suorituskyvyn mittaamiseen liittyvistä vaikeuksista silloin, kun fyysinen materiaaliketju ulottuu useiden liiketoiminnan tulosyksiköiden alueille. Tutkimuksessa tehdyt suositukset suorituskykymittariston laadinnasta otettiin huomioon, kun uudelle organisaatiolle kehitettiin tuloskortti, jonka avulla toimintaa seurataan kuukausittain. Kyseinen tuloskortti on tällä hetkellä keskeinen työkalu määriteltäessä tavoitteita organisaation eri osille. Myös tavoitteiden saavuttamisesta palkitseminen perustuu samaan mittaristoon. 3.3 Toiminnan suunnittelun työkalut ovat välttämättömiä tilanteissa, jossa datan määrä on suuri Jalosteketjussa on asiakkaille myytäviä tuotteita yli Näiden valmistamiseen voidaan käyttää useita tuhansia erilaisia raaka-aineita. Tällaisen suunnitteluavaruuden hallitseminen eri toiminnoissa sekä tiedonsiirron järjestäminen eri toimintojen välillä vaatii hyviä informaatioteknisiä työkaluja sekä tiedonsiirron järjestelyjen tarkkaa mallintamista. Projektissa kehitettiin toimintamalli ja työkalut kolmelle toisistaan riippuvalle toiminnolle: 1. Jalostekysynnän ennustaminen Laadittiin muihin tietojärjestelmiin yhteensopiva ennustamisen työkalu, jonka avulla myynnistä vastaavat henkilöt voivat tehdä ennusteet tulevista toimituksista. Tässä lähtökohtana käytettiin sahatavaran toimitusennusteiden tekoon aiemmin rakennettua työkalua, jonka toiminnallisuutta täydennettiin jalostekysynnän ennustamista palvelevilla asiakasrakenteilla. Ennuste laaditaan siten, että kuukausitasoinen toimitustieto on aina käytettävissä yksittäisen tuotteen ja asiakkaan tasolla. Ennustamisaktiviteetti voidaan työkalun avulla hajauttaa maantieteellisesti ja asiakassuhteen syvyyden kehittyessä voidaan siirtyä yhteistoimintaa ennusteiden laadinnassa ja tiedon välittämisessä organisaatioiden välillä. Tässä tapauksessa ennustemallia rakennettaessa voitiin käyttää hyödyksi asiakkaan kassapäätetietoja vaikka lopullisessa työkalussa niitä ei olekaan mukana.

13 LOPPURAPORTTI 13(16) Ennustetarkkuuksia tarkkailemalla ja yritysten välisten sopimusten kehittyessä määriteltiin erilaisia tuoteryhmiä, joiden toimitusvarmuudesta ja kauppatavoista tehtiin toisistaan poikkeavia johtopäätöksiä. Eräillä tuotteilla Finnforestilla on yksinmyyntioikeus ja Finnforest vastaa tuotteiden jatkuvasta saatavuudesta. Muiden tuotteiden kohdalla asiakas voi tarpeen mukaan suunnata ostoja muillekin toimittajille ja Finnforest toimittaa mikäli siihen kilpailukykyisesti pystyy. Tämä toimintamalli antaa molemmille osapuolille hyötyjä tarjonnan varmistamisen kannalta. 2. Jalostetuotannon karkea suunnittelu ja raaka-ainesuunnittelu Toimitusennusteen perusteella jalostetuotanto suunnittelee sekä kuukausittaisen tuotantonsa että kyseiseen tuotantoon tarvittavat raaka-aineet. Suunnitteluprosessi on luonteeltaan iteratiivinen, koska eräät tuotteet ovat kysynnältään voimakkaasti syklisiä ja vaativat raaka-aineiden varmistamisessa ennakointia. Tämä tarkoittaa sitä, että toimitusennusteessa näkyviä kysyntäpiikkejä joudutaan tasaamaan pidemmälle aikavälille raaka-aineen saatavuuden takia. Lisäksi eräisiin tuotteisiin voidaan käyttää vaihtoehtoisia raaka-aineita, jolloin varastotasojen, tuotteiden saannon ja toimitusvarmuuden suunnittelemiseksi on käsiteltävä moniulotteista päätösavaruutta, jota ei voida hallita ilman informatiivisia työkaluja. Toimitusennustetta käytetään tässä kaksivaiheisesti siten, että ensin suunnitellaan tuotanto kuukausitasolla ja lasketaan sitten tuotantoennustetta hyväksikäyttäen kuukausittainen raaka-ainetarve. Mikäli raaka-aineen saatavuus ei anna mahdollisuutta suunniteltuun tuotantoon voidaan joko käyttää vaihtoehtoisia raaka-aineita tai jaksottaa tuotantoa uudestaan. Työtapa on siis iteratiivinen ja kuukausittain toistuva. Jalostetuotannon kannattavuuden kannalta kuukausitason suunnittelu on avainasemassa, koska tämän vaiheen perusteella valmistellaan toimitusvarmuuteen ja kapasiteetin hallintaan liittyvät päätökset. Lisäksi tällä on raaka-ainetoimittajien eli sahojen kannalta suuri merkitys, koska raakaainetarvetietoa voidaan vuorostaan käyttää sahojen tuotannonsuunnittelun eräänä lähtökohtana. 3. Jalostetuotannon ajosuunnittelu tarkoittaa seuraavien 1-3 viikon tuotannon suunnittelua. Kun tuotantoerä on suunniteltu, kotiutetaan myös kyseiseen tuotantoon tarvittavat raaka-aineet suunnitelmallisesti ja siten, että niitä ei tarvitse varastoida pitkään. Tämä parantaa varaston kiertonopeutta sekä materiaalin laatua käytössä. Tässä projektissa kehitettiin merkittävä parannus perinteiseen tuotteen minimivarastomäärään perustuvaan ajosuunnittelumalliin. Uudessa laskentamallissa ennustetaan aikaisemman toimitushistorian perusteella kullekin tuotteelle ominainen päivittäisten eräkokojen vaihteluväli. Tätä tilastollista tietoa hyväksikäyttäen ohjataan dynaamisesti minimivarastorajaa siten, että varmistetaan haluttu toimitusvarmuus kulloinkin vallitsevan kysyntäkäyttäytymisen vaihtelujen ja odotusarvon perusteella. Perinteinen malli perustuu pelkästään kysynnän odotusarvoon.

14 LOPPURAPORTTI 14(16) 3.4 Kommunikointistandardien määrittäminen Finnforestin ja kuljetusyrityksen välillä osoittautui projektin aikataulussa vaikeaksi Projektia aloitettaessa vuonna 2004 (ennen LVM:n rahoituspäätöstä) kuljetusliikkeen ja Finnforestin väliseksi tavoitteeksi asetettiin tiedonsiirtostandardin luominen yritysten välille. Tavoitteena oli, että Finnforest voisi reaaliaikaisesti siirtää kuljetustarvetietoa autojen mukana liikkuviin päätteisiin. Tiedonsiirtostandardin luomisessa projektin aikataulussa epäonnistuttiin vaikka alueella tehtiin mittavasti kansainvälistäkin yhteistyötä. Yhdessä muiden alan yritysten kanssa Finnforest on luonut sahatavaran kaupankäyntiä palvelevan XML-pohjaisen tiedonsiirtostandardin, jonka avulla voidaan sujuvasti siirtää tietoa tuottajien ja asiakkaiden välillä. Määritellyt viestit käsittelevät tilauksia, toimitussopimuksia, pakettierittelyjä, laskutusta ym. Standardia on laajennettu levytuotteisiin ja seuraavana on vuorossa logistiikkaviestien määrittely. Projektin aikana pidettiin tärkeänä että alueelle mahdollisesti syntyvät tiedonsiirtomenetelmän perustuisivat yleisesti hyväksyttyihin standardeihin, jotta investointikustannukset esimerkiksi autopäätteisiin ja niiden ohjelmistoihin saadaan minimoitua. Tästä syystä päätettiin siirtää tiedonsiirtoon liittyvien standardien käyttöönotto siihen, kunnes yleisempi standardi toivottavasti valmistuu.

15 LOPPURAPORTTI 15(16) 4 Projekti dokumentoitiin opinnäytetöinä, kongressijulkaisuna ja erillisselvityksinä 4.1 Opinnäytetyöt toimivat työn jäsentäjinä sekä toivat tavoitehakuisuutta projektin etenemiseen Alaruka Jere, 2005, Suorituskyvyn mittaaminen puutuoteteollisuudessa toimivan yrityksen ohjauksen tukena, Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto, 97 s. Kankkunen Tero 2005, Puutuotetoimitusketjun mallinnus ja ohjaus, Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto, 67 s. Sihvo Ville, 2004, Puutuoteteollisuusyrityksen tilaus-toimitusketjun liiketoimintamallin kehittäminen, Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 79 s. 4.2 Simulointitulokset esiteltiin IFAC World Congressissa Laurikkala, H., Ketonen, M., Suominen, S., Huttunen, P., Alaruka, J., 2005 Demand estimation and dynamic modelling as rimber products industry SCM tools, 16 th IFAC World Congress, Prague, July 4-8, IFAC, 6 p. 4.3 Kirjalliset selvitykset palvelivat työkalujen arvioinnissa ja tuottamisessa Pajala Esa, 2004, Puutuotetollisuusketjun mallinnus lähtökohdat ja perusrakenteet, raportti, 69 s. Suominen Sami, 2006, SAP APO: Mallit myynnin ennustamiseen, soveltuvuusselvitys, 71 s., 19 liitettä.

16 LOPPURAPORTTI 16(16) 5 Lopussa kiitos seisoo Projektissa saavutettiin valtaosa sille asetetuista tavoitteista. Keskeisimmät parannukset saatiin toimitusketjun ohjaamisen organisoinnin, suorituskyvyn mittaamisen ja ohjaamisen työvälineiden alueilla. Tavoitteista jäätiin alueella, jossa piti kehittää työkaluja Metsäliiton puutuoteteollisuuden ja Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy:n väliseen tiedonsiirtoon. Projektissa on kuitenkin määritelty saavutettu tuloksia, joita tullaan jatkossa projektin päätyttyä hyödyntämään kyseisen yhteistyön tiivistämiseksi. Jatkossa nyt käyttöönotettujen mallien kehittäminen kokemuksien perusteella on tarpeen. Näin voidaan hyödyntää saatu kokemus sekä huomioida liiketoimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Finnforest on ilmoittanut strategiseksi tavoitteeksi jalostusarvon kasvattamisen. Tämä voi tapahtua kehittämällä asiakaskohtaisia tuotteita, jolloin ennustetarkkuuden merkitys kasvaa sekä logistista palvelukykyä kehittämällä. Molempien tavoitteiden saavuttaminen perustuu osaltaan tässä projektissa opittuihin asioihin ja käyttöönotettuihin menetelmiin. Metsäliiton puutuoteteollisuus kiittää omasta puolestaan projektin yhteistyökumppaneita sekä rahoittajaa, Liikenne- ja viestintäministeriötä taloudellisesta tuesta, jota ilman projektia ei olisi voitu samassa laajuudessa toteuttaa. Espoossa, tammikuussa 2007 Matti Ketonen Johtaja, liiketoimintaprosessien kehitys Metsäliiton puutuoteteollisuus

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Tuula Nuutinen, EFI/Metla Leena Kärkkäinen, Metla Kari Perttilä, Suomen Sahat Anne Toppinen, Helsingin yliopisto Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO-työkalut tuottavat tulosta myös jatkossa Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 30.5.2006 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä

Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä Asiakkaan tarpeesta lisäarvoa tuotteelle; Palveluilla lisäarvoa asiakkaalle 3.11.2016, Teppo Aatola, toimitusjohtaja, Meconet Oy Ohjelma 10 min: Meconet konserni

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne Liikkuminen palveluna seminaari Älyliikenne Kuinka materiaalien käsittely tehostuu, arvoketjut Aki Jumppanen Toimitusjohtaja HUB logistics Älyliikenne Älyliikenteen perusajatus on luoda kansallista kilpailukykyä.

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e IT JA PAREMPI BISNES Talentum Media Oy ja Vesa Tiirikainen ISBN 978-952-14-1506-7 Kansi ja taitto: Lapine Oy Kariston Kirjapaino Oy Sisältö Esipuhe 9 1. Parempaa bisnestä tietotekniikkaa hankkimalla! 13

Lisätiedot

MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA

MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA 18.5.2016/M.Sihvola Veripalvelun tilaustoimitusketju plasma ulkomaille Rekrytointi Luovutus Testaus Valmistus Varastointi Jakelu Varastointi Jatkokäsittely

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

TEHOA KÄYTTÖPÄÄOMAN- JA KASSANHALLINTAAN - CASE PAROC. Joakim Flinck

TEHOA KÄYTTÖPÄÄOMAN- JA KASSANHALLINTAAN - CASE PAROC. Joakim Flinck TEHOA KÄYTTÖPÄÄOMAN- JA KASSANHALLINTAAN - CASE PAROC Joakim Flinck 6.10.2015 Paroc Group lyhyesti Pohjoismaissa markkinajohtaja rakennuseristeissä, teknisissä eristeissä ja rakennuselementeissä Euroopan

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 Hankeprosessin keskeiset tavoitteet: rakennushankkeen tavoitteiden määrittäminen, tiedon tuottaminen eri vaihtoehdoista

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan

Lisätiedot

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00.

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00. Tuotantotalouden laitos HARJOITUSTYÖ Tuotantotalous 1 kurssin harjoitustyön tarkoituksena on tutustua yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyviin peruskäsitteisiin. Harjoitustyön suoritettuaan opiskelijalla

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe

Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe Käyttöönoton Roll-Out Planning suunnittelu- & Preparation ja valmistelu Design Tiedon- Data Conversion muunnos- prosessien Processes suunnittelu Toimipisteiden

Lisätiedot

Tutkimusraportti - tulokset

Tutkimusraportti - tulokset Department of Structural Engineering and Building Technology Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen (INPRO): Tutkimusraportti - tulokset INFRA 2010 loppuseminaari 5.11.2008 Ari-Pekka

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteinen viestintäratkaisu Viestintäratkaisu vastaa hallinnon tuottavuus, vaikuttavuus ja asiakeskeisyys

Lisätiedot

Tavallisimmat kysymykset

Tavallisimmat kysymykset Autodesk Design- ja Creation Suite -paketit Tavallisimmat kysymykset Tässä dokumentissa on vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin Design- ja Creation Suite -pakettien myynnin loppumisesta. 24.5.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tuotannon simulointi. Teknologiademot on the road -hanke

Tuotannon simulointi. Teknologiademot on the road -hanke Tuotannon simulointi Teknologiademot on the road -hanke Simulointi Seamkissa Tuotannon simulointia on tarjottu palvelutoimintana yrityksille 90-luvun puolivälistä lähtien. Toteutettuja yritysprojekteja

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Liikehavaintojen estimointi langattomissa lähiverkoissa. Diplomityöseminaari Jukka Ahola

Liikehavaintojen estimointi langattomissa lähiverkoissa. Diplomityöseminaari Jukka Ahola Liikehavaintojen estimointi langattomissa lähiverkoissa Diplomityöseminaari Jukka Ahola ESITYKSEN SISÄLTÖ Työn tausta Tavoitteen asettelu Johdanto Liikehavaintojen jakaminen langattomassa mesh-verkossa

Lisätiedot

Tavaratalokaupan automaattitäydennyksellä tehoa ketjutoimintaan!

Tavaratalokaupan automaattitäydennyksellä tehoa ketjutoimintaan! Whitepaper 12.6.2009 1 / 5 Tavaratalokaupan automaattitäydennyksellä tehoa ketjutoimintaan! Kirjoittaja: Mikko Kärkkäinen Toimitusjohtaja, TkT Tämä artikkeli keskittyy täydennystilaamiseen tavaratalokaupan

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Sahayritysten muuttuvat

Sahayritysten muuttuvat Sahayritysten muuttuvat markkinat Anne Toppinen, Martti Rautanen ja Heli Paatela, HY Tuula Nuutinen ja Leena Kärkkäinen, Metla KRT Loppuseminaari 27.1.2011 Sisältö Tuotannon vaihteluiden ja suhdanneherkkien

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila Digitalisaatio / Digiloikka Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila 12.9.2016 Asiakas prosessissa Kirjaudu Kahoot.it Game PIN: 458597 Luo nimimerkki esim. KariN Miksi olemme täällä? Digitalisaatio on uusi ja

Lisätiedot

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet:

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet: talotekniikan esiselvitys Tavoitteet: kartoittaa suomalaisten talotekniikkayritysten nykytila, näkemykset ja tarpeet teknologiaohjelman alueella selvittää teknologiaohjelman tulosten hyödynnettävyys Suomessa

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

pandia Business Intelligence Asuinkiinteistöjen omistajille Pandia Oy Sinikalliontie Espoo

pandia Business Intelligence Asuinkiinteistöjen omistajille Pandia Oy Sinikalliontie Espoo pandia Business Intelligence Asuinkiinteistöjen omistajille contact@pandia.fi puh: 09 549 194 69 fax: 09 584 414 10 Pandia Oy Sinikalliontie 14 02630 Espoo PANDIA REAL ESTATE KERÄÄ JA JALOSTAA TIETOA Kirjanpidon

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Myynnin tukipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja o palvelee sisäisiä

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS

TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS Seminaari, Raahe TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS Esa Törmälä Oulun ammattikorkeakoulu 1 YRITYKSEN ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus yrityksissä tarkoittaa energian tehokasta käyttöä eli käytännössä

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

STRATEGINEN HENKILÖSTÖTUOTTAVUUDEN LASKENTA JA OHJAUS, HILJAISET SIGNAALIT

STRATEGINEN HENKILÖSTÖTUOTTAVUUDEN LASKENTA JA OHJAUS, HILJAISET SIGNAALIT STRATEGINEN HENKILÖSTÖTUOTTAVUUDEN LASKENTA JA OHJAUS, HILJAISET SIGNAALIT LOPPURAPORTTI Jaana Turunen, Teija Hartikka, Riikka Tarkiainen ja Eeva Kuusela SAARIJÄRVEN KAUPUNKI SISÄLTÖ Tiivistelmä 3 Kehittämishankkeen

Lisätiedot

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot