VALTIOVARAINMINISTERIÖ YKSITYISEN PALVELUTUOTANNON ROOLI JULKISESSA PALVELUTUOTANNOSSA 6/2005 T Y Ö R Y H M Ä - M U I S T I O I TA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIOVARAINMINISTERIÖ YKSITYISEN PALVELUTUOTANNON ROOLI JULKISESSA PALVELUTUOTANNOSSA 6/2005 T Y Ö R Y H M Ä - M U I S T I O I TA"

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ YKSITYISEN PALVELUTUOTANNON ROOLI JULKISESSA PALVELUTUOTANNOSSA 6/2005 T Y Ö R Y H M Ä - M U I S T I O I TA

2 YKSITYISEN PALVELUTUOTANNON ROOLI JULKISESSA PALVELUTUOTANNOSSA 6/2005 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Julkaisun tilaukset Puh. (09) Taitto VM/Kansantalousosasto ISSN ISBN Edita Prima Oy HELSINKI 2005

4 KUVAILULEHTI Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, toukokuu 2005 Tekijät Tuottavuuden toimenpideohjelman selvitysryhmä Julkaisun nimi Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot YKSITYISEN PALVELUTUOTANNON ROOLI JULKISESSA PALVE- LUTUOTANNOSSA Julkaisu on saatavissa internetistä osoitteesta Asiasanat julkinen talous, kunnat, julkiset palvelut, tuottavuus Julkaisusarjan nimi ja numero TYÖRYHMÄMUISTIOITA, 6/2005 Julkaisun tunnistetiedot ISSN Sivuja 100 ISBN Kieli Suomi Hinta Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, puh. (09) Painopaikka ja -aika Tiivistelmä Edita Prima Oy, Helsinki 2005 Yksityisen sektorin osuus julkisten palvelujen tuottamisessa on kokonaisuutena katsoen vähäinen. Palvelujen erilaisuuden sekä kirjanpidon ja tilastoinnin käytäntöjen vuoksi tarkkaa tietoa osuudesta ei ole käytettävissä. Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen, palvelujen saatavuuden turvaaminen ja laadun ylläpito edellyttävät julkisen palvelutuotannon monipuolista kehittämistä. Yksi vaihtoehto on yksityisen palvelutuotannon lisääminen julkisten palvelujen tuottamisessa. Lainsäädäntö ei aseta esteitä julkisten palvelujen tuottamiselle yksityisellä sektorilla. Ainoastaan viranomaistehtäviä, joissa käytetään merkittävästi julkista valtaa, ei voida siirtää viranomaisorganisaation ulkopuolelle. Kunnilla on oikeus päättää miten kunnalliset palvelut järjestetään. Vastuu palvelujen järjestämisestä säilyy julkisella sektorilla. Yksityisen palvelutuotannon käytön lisääminen edellyttää palvelujen laatukriteerien ja laadunhallinnan, toimilupakäytäntöjen sekä valvonnan kehittämistä. Onnistunut kilpailuttaminen edellyttää julkishallinnossa markkinaosaamista ja kykyä hallita muutosprosesseja.

5

6 PRESENTATIONSBLAD Utgivare och datum Finansministeriet, maj 2005 Författare Publikationens titel Publikationens andra versioner Den inofficiella arbetsgruppen tillsatt av produktivitets verkställande program DEN PRIVATA SEKTORNS ROLL I PRODUKTIONEN AV OFFENT- LIGA TJÄNSTER Publikationen finns tillgånglig på internet på webbsidan Nyckelord offentlig ekonomi, kommuner, offentliga tjänster, produktivitet Publikationsserie och nummer Studier och utredningar 6/2005 Publikationens kännetecknen Beställningar/ distribution Tryckeri/ tryckningsort och -år ISSN Sidor 100 Finansministeriet Edita Prima Ab, Helsingfors 2005 ISBN Språk Finska Pris Sammandrag Den privata sektorns andel i produktionen av offentliga tjänster är ur helhetssynvinkel liten. Inga exakta uppgifter finns tillgängliga på grund av de varierande tjänsterna och av bokförings- och statistikföringspraxis. Förbättrande av den offentliga serviceproduktionens produktivitet, säkerställandet av tillgången på service och upprätthållandet av kvaliteten förutsätter mångsidigt utvecklande av den offentliga serviceproduktionen. Ett alternativ är att öka den privata serviceproduktionen. Lagstiftningen utgör inte något hinder för producering av offentlig service inom den privata sektorn. Endast sådana myndighetsuppgifter som innebär betydande utövning av offentlig makt måste bevaras inom myndighetsorganisationer. Kommunerna har rätt att besluta hur den kommunala servicen ordnas. Ansvaret för ordnandet av servicen ligger fortfarande hos den offentliga sektorn.

7 Ökad användning av privat serviceproduktion förutsätter att kvalitets kriterierna för och kvalitetskontrollen av servicen, samt koncessionspraxisen och tillsynen utvecklas. Framgångsrik konkurrensutsättning kräver ny slags marknadskompetens och förmåga att hantera ändringsprocesser.

8 FACT SHEET Publisher and date Ministry of Finance, May 2005 Author (s) Title of publication Parts of publication/ other versions released An informal working group set by the Productivity Implementation Program THE ROLE OF PRIVATE SERVICE PRODUCTION IN PUBLIC SERVICES This publication is accessible on the Internet at Keywords public economy, municipalities, public service, productivity Publications series and number RESEARCH AND STUDIES 6/2005 Identifications Sales distribution Printing place and year ISSN No. of pages 100 Ministry of Finance Edita Prima Ltd, Helsinki 2005 ISBN Language Finnish Price Abstract Private sector account for the production of public services is small. Owing to the differences between services and the prevailing practices in accounting and statistics there is not accurate information available on the share of the private sector. The improvement of productivity in public services, the ensuring of the availability of public services and the maintenance of the quality require diversified development of the public service production. One of the options is to increase the share of private service production in the public services. The legislation does not prevent the production of public services by the private sector. Only functions with public authority cannot be delegated outside an authority organisation. The municipalities has the power to decide how to organize the production of the municipal services. The responsibility of organizing the service remain in the public sector.

9 In order to increase the use of private service production it is required to develop the service quality criteria, the control of quality, the licence practices and monitoring. A successful competition process requires new kind of market skills and ability to control the change processes in the public sector.

10 Esipuhe Valtiovarainministeriö käynnisti vuonna 2003 hallitusohjelman toimeenpanoon liittyen poikkihallinnollisen Tuottavuuden toimenpideohjelman, joka sisältää lukuisia julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Yksi ohjelmaan sisältyvistä toimenpiteistä on selvitys yksityisen sektorin roolista julkisessa palvelutuotannossa. Selvitys sisältyy myös hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaan. Selvityksen tavoitteena on ollut kuvata yksityisen sektorin osallistumista julkiseen palvelutuotantoon, arvioida osallistumisen vaikutuksia, esteitä ja osallistumisen edellytyksiä sekä tarvittavia julkisen hallinnon toimenpiteitä. Samanaikaisesti on laadittu erillinen selvitys eräiden kuntien kokemuksista kilpailun avaamisesta tai palvelujen ostojen käynnistämisestä palvelutuotannossaan. Selvitys on laadittu pääosin v Selvityksen on laatinut finanssineuvos Carita Putkonen valtiovarainministeriöstä. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet lisäksi johtaja Rauno Anttila opetusministeriöstä, erikoissuunnittelija Sari Kauppinen Stakesista, neuvotteleva virkamies Annukka Lehtonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Raili Mäkitalo valtiovarainministeriöstä, yksikön päällikkö Leena Piekkola Kuntaliitosta, johtaja Martti Virtanen kilpailuvirastosta, erikoistutkija Liisa Vuorio kilpailuvirastosta, hallitusneuvos Miliza Vasiljeff valtiovarainministeriöstä. Työhön osallistui saakka hallitusneuvos Jouko Narikka sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työryhmä on kuullut työnsä aikana seuraavia henkilöitä: Anna-Kaisa Auvinen Palvelutyönantajat, Kerstin Ekman Suomen liikunta ja urheilu ry, Kalervo Haverinen Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Hennamari Mikkola Stakes, Vuokko Niiranen Kuopion yliopisto, Ismo Partanen Pirkanmaan TE-keskus, Jouko Vasama Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry. ja Jari Vettenranta Kunta-alan ammattiliitto KTV ry.

11

12 Sisällys 1 Johdanto Yksityinen sektori ja julkisten palvelujen järjestämismalli Nykyinen järjestämismalli Markkinat ja markkinaehtoistaminen julkisten palvelujen järjestämisessä Normatiivinen viitekehys Yksityinen sektori ja valtion palvelut Yksityissektori sosiaali- ja terveyspalveluissa Kunnallinen järjestämisvastuu ja yksityisen sektorin osallistumista ohjaavat säädökset Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmä Valtakunnalliset sosiaali- ja terveysjärjestelmän kehittämishankkeet Vakuutusyhtiöiden muuttuva rooli Yritysten ja järjestöjen osuus sosiaali- ja terveyspalvelutuotannosta Sosiaali- ja terveysalan järjestöt palvelujen tuottamisessa Yksityinen sektori opetussektorilla Esiopetusta ja/tai perusopetusta antavat yksityiset koulut Lukiokoulutusta antavat yksityiset koulut Taiteen perusopetus Yksityiset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Yksityiset ammattikorkeakoulut Ammatillinen aikuiskoulutus Vapaan sivistystyön koulutusta antavat yksityiset oppilaitokset Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Yhteenveto Palvelut ja verotus Vaikutuksia Mikä estää yksityisen sektorin kasvua julkisissa palveluissa? Miten valtio ja kunnat voivat edistää markkinoiden kehittymistä? Yhteenveto...95 Lähdeluettelo...99

13

14 1 Johdanto 1 JOHDANTO Julkisen palvelutuotannon kilpailuttamiseen liittyy lukuisia toimintaympäristöön, toimintatapaan ja osaamiseen liittyviä kysymyksiä ja muutostarpeita, joita on käsitelty monissa viimeaikaisissa selvityksissä ja raporteissa. Tässä selvityksessä pyritään vastaamaan kysymykseen, onko yksityisen sektorin osuuden kasvulle olemassa jotain säädöksiin liittyviä esteitä, mitä hyötyjä yksityisen osuuden lisäämisestä olisi ja miten osuutta voitaisiin lisätä. Kuntien onnistuneista palvelujen ulkoistamista koskeneista hankkeista on laadittu erillinen tutkimus. Sen tuloksia on hyödynnetty tässä raportissa. Tutkimuksessa selvitettiin 12 kunnan palvelujen ulkoistamiseen liittyvää hanketta. Hankkeet koskivat ruokahuoltoa, vanhusten asumispalveluja, lasten päivähoitoa, katuhuoltoa, vanhusten kauppapalveluja, elintarvikelaboratoriota ja palvelustrategian laadintaa. Tavoitteena oli tuoda esiin hyviä käytäntöjä, joita voidaan toistaa. Yhteenveto tutkimuksen suosituksista on luvussa 10. Selvityksen luvussa 2 käsitellään julkisen palvelutuotannon markkinaehtoistamiseen liittyviä käsitteitä ja periaatteita. Luvussa 3 käsitellään yksityisen sektorin osallistumiseen liittyvää yleislainsäädäntöä. Luvuissa 4-6 käsitellään yksityisen sektorin roolia ja toimintamahdollisuuksia valtion palvelutuotannossa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja opetuspalvelujen tuotannossa. Tarkasteluun on valittu sosiaali- ja terveyssektori ja opetussektori, koska niiden merkitys julkiselle taloudelle on suurin. Luvussa 7 käsitellään verotusta kilpailuneutraalisuuden kannalta. Luvussa 8 käydään läpi ulkoistamisen vaikutuksia, luvussa 9 mikä estää yksityisen sektorin osuuden kasvua tällä hetkellä ja luvussa 10 mitä julkinen sektori voisi tehdä, jotta yksityisen sektorin toimintaedellytykset julkisessa palvelutuotannossa paranisivat. Mitä ovat julkiset palvelut? Julkiset palvelut eroavat yksityisistä palveluista siinä, että julkiset palvelut on laissa määrätty julkisen sektorin järjestettäväksi. Useimmiten julkinen sektori rahoittaa suurimman osan palveluista. Julkinen sektori voi tukea erilaisilla järjestelmillä myös täysin yksityisten palvelujen tuotantoa, kuten esimerkiksi sairausvakuutuskorvauksilla yksityisiä terveyspalveluja. Julkiset palvelut ovat keskenään hyvin erilaisia. Kustannuksiltaan suurimman ryhmän julkisista palveluista muodostavat sosiaa- 13

15 1 Johdanto li- ja terveyspalvelut sekä koulutuspalvelut. Suurin osa julkisista palveluista on kuntien järjestämiä palveluja. Yksityisen sektorin rooli tai osuus julkisten palvelujen tuottamisessa on vähäinen. Palvelujen erilaisuuden sekä kirjanpidon ja tilastoinnin käytäntöjen vuoksi tarkkaa tietoa ei ole käytettävissä. Yksityisen sektorin osuus julkisten palvelujen tuotannossa vaihtelee aina tilanteesta, jossa yksityinen sektori tuottaa kaikki tai pääosan julkisista palveluista tilanteeseen, jossa se tuottaa ainoastaan julkista palvelutuotantoa täydentäviä palveluja tai julkisen palvelutuotannon tarvitsemia tukipalveluja. Sellaisia julkisia palveluja, joiden tuottamiseen ei yksityinen sektori lainkaan osallistuisi on vaikea löytää. Aina kun on kyse julkisista palveluista julkinen sektori järjestää, säätelee ja osittain myös rahoittaja valvoo palvelutuotantoa. Yksityisen sektorin rooli julkisessa palvelutuotannossa on tuottaa markkinaehtoisesti julkisen yksikön kuten valtion tai kunnan tai palvelujen loppukäyttäjän ostamia palveluja sen mukaan kuin on sovittu. Suomen vakausohjelman tarkistuksessa 1) vuodelta 2004 todetaan, että julkisen talouden pitkän aikavälin näkymiä varjostaa väestön ikääntymiseen liittyvien kustannusten nousu ja työvoiman vähenemisestä aiheutuva tulopohjan kapeneminen. Väestön ikääntymisestä aiheutuviin julkisen talouden rahoitus- ja menopaineisiin on varauduttu mm. tiukalla valtion menopolitiikalla, alentamalla velkaantuneisuutta, rahastoimalla varoja tuleviin eläkkeisiin ja uudistamalla eläkejärjestelmiä. Tästä huolimatta vakausohjelman kestävyyslaskelman mukaan julkinen talous painuisi alijäämäiseksi vuonna Kuitenkin jo 0,5 % vuotuinen sosiaali- ja terveyspalvelujen työn tuottavuuden kasvu, joka vietäisiin täysimääräisesti vähentämään menoja, saisi julkisen talouden alijäämän pysymään alle 3 % koko ennustejaksolla Julkisen talouden kestävyys, väestön ikääntyminen ja alueellinen erilaistuminen luovat paineita julkisen palvelutuotannon voimakkaaseen kehittämiseen ei vain lähitulevaisuudessa vaan jo nyt. Tästä syystä julkisen palvelutuotannon työn tuottavuuden kasvun vauhdittaminen on julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta ratkaisevaa. Julkisen sektorin työn tuottavuuden kasvattamisen tärkeyttä on korostettu myös valtioneuvoston kanslian ns. globalisaatiohankkeen loppuraportissa 2). Hallitus on tulevaisuusselonteossaan Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille todennut, että palvelujen turvaaminen edellyttää monenlaisia toimenpiteitä, joista mainittakoon valtionosuusjärjestelmän kehittäminen, kuntien seudullisen yhteistyön kehittäminen sekä tuottavuuden nostaminen. Julkisen palvelutuotannon tavoitteet ja periaatteet sisältyvät hallitusohjelmaan. Sen mukaan hallituksen päätavoitteena on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa parantamalla työl- 1) Suomen vakausohjelman tarkistus. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 7/2004. Valtiovarainministeriö, ) Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 19/

16 1 Johdanto lisyyttä ja vähentämällä työttömyyttä, vahvistamalla peruspalveluja ja toimeentuloturvaa sekä tasapainottamalla alueellista kehitystä. Hallitusohjelman mukaan julkisten sosiaalija terveyspalvelujen on oltava kansalaisten saatavilla tasa-arvoisesti ja ne on rahoitettava pääosin verovaroin. Palvelujen järjestämisvastuu tulee säilyttää kunnilla ja rahoituksen tulee perustua pääosin valtionosuuteen ja kuntien omiin verotuloihin. Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori sekä omais- ja lähimmäistyö. Hallitusohjelmassa todetaan lisäksi, että julkisten palveluiden tuottamistavan arvioinnissa ja säädöksissä otetaan huomioon julkisten palvelujen erityisluonne, muun muassa julkisiin palveluihin liittyvät korkeat vaatimukset palveluiden laadusta, turvallisuudesta, saatavuudesta ja jatkuvuudesta. Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntaliitoksia sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden, tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden tuottamista taloudellisemmin. Hallitusohjelman mukaan tuetaan myös kunnallisten palvelujen seudullista tuottamista. Hallitusohjelmassa säilytetään eurooppalaiset hyvinvointipalvelujen perusperiaatteet universaalius (palvelut kuuluvat kaikille), yhdenvertaisuus (tasapuolisesti tarpeen mukaan) ja oikeudenmukaisuus sekä palvelujen kustannusten tasaaminen. Suomessa hyvinvointimalliin on oleellisena osana kuulunut verovaroin rahoitetut palvelut, joiden järjestäminen on Suomessa 1960-luvulta lähtien ollut suurimmalta osin julkisen sektorin tehtävä. Julkisten palvelujen järjestäminen on toteutettu pääsääntöisesti julkisen sektorin omana työnä. Julkisen tuotannon rinnalla on myös aina ollut toimialasta riippuen enemmän tai vähemmän yksityistä palvelutuotantoa. OECD:n tekemien vertailujen mukaan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että koulutuspalvelujen menojen BKT-osuudet ovat Suomessa OECD-maiden alhaisimpia. Esimerkiksi terveydenhuoltomenot asukasta kohden ostovoimapariteetilla tarkasteltuna olivat vuonna 2002 vanhoista EU-jäsenmaista Suomea alhaisemmat ainoastaan Espanjalla, Kreikalla ja Portugalilla. Julkisen sektorin työvoimaosuus on Suomessa alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa, joissa on Suomen tapainen julkiseen palvelutuotantoon perustuva hyvinvointimalli (ks. taulukko 1) luvulla alkanut syvä lama pakotti myös kuntasektorin saneeraustoimenpiteisiin. Kuntasektorilla kilpajuoksu velvoitteiden ja rahoituksen riittävyyden kanssa on ollut viime vuosina jatkuvaa. Kunnallisten palvelujen kehittämisen ja tehokkuuden lisäämisen vaatimukset ovat olleet viime vuosina vahvasti esillä. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa pyritään parantamaan mm. valtion ja kuntien välisellä peruspalveluohjelmalla ja vuosittaisella peruspalvelubudjetilla. 15

17 1 Johdanto 1. Työvoiman jakautuminen sektoreittain Pohjoismaissa vuonna 2003 Sektori Suomi Ruotsi Norja Tanska Valtio 5,6 5,5 11,5 9,5 Kunta 18,2 25,9 21,1 24,2 Yksityinen 63,4 58,9 59,1 56,1 Yrittäjät 12,9 9,6 8,4 10,2 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Lähde: Tietoja valtion henkilöstöstä Valtiovarainministeriön julkaisuja 5/2004. Yhtenä vaihtoehtona julkisen palvelutoiminnan kehittämisessä on viime vuosina ollut esillä yksityisen palvelutuotannon lisääminen julkisten palvelujen tuottamisessa. Yksityisen sektorin roolin kasvattamista perustellaan talous- ja elinkeinopoliittisilla tavoitteilla. Palvelutuotannon kilpailuttamista ja ulkoistamista pidetään yhtenä keinona parantaa palvelujen saatavuutta ja parantaa palvelutuotannon työn tuottavuutta sekä alentaa julkisten palvelujen aiheuttamia kustannuksia. Valtioneuvoston kanslian ns. globalisaatioraportti sisältää useita ehdotuksia yksityisen sektorin roolin vahvistamiseksi. Globalisaatioraportissa 3) todetaan mm., että julkisten palveluiden avautumisella on keskeinen rooli palvelusektorin kehityksen kannalta, koska useiden palvelujen kehittymistä jarruttaa oleellisesti suuri julkinen sektori ja heikot kannustimet palvelujen hankkimiseen yksityisiltä palveluntuottajilta. Koska kilpailu julkisissa palveluissa on olematonta, palveluita tuotetaan myös tehottomasti ja niiden innovaatiotoiminta on vähäistä. Raportissa ehdotetaan mm. julkisen sektorin palvelurakenteen ja toimintatapojen uudistamisen sekä kilpailuttamisen edellyttämän osaamisen kehittämistä julkisen sektorin toimijoille/tilaajille ja yksityisille palvelutuottajille tähän suunnatulla koulutuksella ja tiedottamisella. Lisäksi ehdotetaan erityisen ohjelman laatimista erilaisten hyvinvointipalveluiden tuotteistamiseksi siten, että sovelletuista palvelukonsepteista ja teknologioista kehitetään vientituotteita. Ehdotetaan myös, että laaditaan yhteistyössä eri ministeriöitten, kuntien, Tekesin, Stakesin, Sitran, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen kanssa pitkäjänteinen hyvinvointipalvelujen kehittämisstrategia. Strategiassa on keskityttävä yksityisten ja julkisten palveluntarjoajien tuotantotapojen, organisointimallien ja yhteistyön kehittämiseen, sosiaalisten innovaatioiden ja teknologian hyödyntämiseen sekä julkisten toimijoiden rooliin palvelumarkkinoiden ja palvelutuotannon kehittämisessä. Raportissa ehdotetaan myös, että julkisten palvelujen järjestäjien ja tuottajien vastuita selvennetään. 3) Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 19/

18 2 Yksityinen sektori ja julkisten palve... 2 YKSITYINEN SEKTORI JA JULKISTEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISMALLI 2.1 Nykyinen järjestämismalli Yksityisen sektorin roolia julkisten palvelujen järjestämisen ja kehittämisen kannalta voidaan ymmärtää vain arvioimalla ensin perinteistä julkisten palvelujen tuottamistapaa. Nykymuotoinen suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu pala palalta viime vuosisadan loppupuolella sotien jälkeen. Hyvinvointiyhteiskunnan periaatteena on ollut tuottaa palvelut ns. universaaliperiaatteen mukaan. Kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus saada julkisen sektorin tuottamia palveluja asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Erityisesti luvuilla hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen perustui siihen, että julkinen sektori itse tuotti palvelut. Laajamittaisissa peruskoulu-, koulutus- ja kansanterveystyön uudistuksissa purettiin silloista yksityistä hyvinvointipalveluiden järjestelmää. Tällöin mm. yksityiset oppikoulut, korkeakoulut (esim. Turun ja Vaasan kauppakorkeakoulut), yritysten ylläpitämät ammattikoulut siirrettiin julkisen sektorin järjestelmään ja julkisen sektorin sisällä ylläpitovastuuta siirrettiin valtion laitoksista kunnille. Poikkeuksena hammashuolto säilyi aina 1990-luvun lopulle asti suurimmaksi osaksi yksityisenä palveluna. Julkiset palvelut rahoitetaan pääosin verovaroin. Palveluista riippuen julkiset palvelut voivat olla maksuttomia, niistä voidaan periä kustannuksia alhaisempi käyttäjämaksu tai palvelut järjestetään kustannusvastaavasti. Maksujen tavoitteena on palvelujen rahoituksen lisäksi ohjata asiakkaiden käyttäytymistä, mutta tarkoituksena ei ole ohjata tuotantoyksiköiden päätöksentekoa. Resurssit kohdennetaan julkisiin palveluihin pääosin poliittisten tavoitteiden mukaisesti eikä markkinoiden kautta kuten markkinataloudessa. Valtio ja kunnat määrittelevät tarjottavat hyödykkeet eikä asiakkailla ole välitöntä, siis itse vaih- 17

19 2 Yksityinen sektori ja julkisten palve... dantatapahtumassa realisoituvaa mahdollisuutta vaikuttaa palvelujen sisältöön ja saatavuuteen. Rahoituksesta, tuotannon suunnittelusta ja toteuttamisesta ovat vastanneet julkisen hallinnon yksiköt. Perinteisessä järjestelmässä yksityisen sektorin osallistuminen on perustunut ennen muuta alihankinnanomaisiin yksittäisiin järjestelyihin (esimerkiksi yksittäiset ostopalvelusopimukset), mutta mitään näkyvää osaa palvelujärjestelmässä ei yksityisellä sektorilla ole ollut. Suunnitteluun pohjautuvalla resurssien kohdentamisella on tyypilliset vahvat puolensa, jotka ovat selvästi näkyvissä myös julkisten palvelujen osalta Suomessa. Keskeistä on se, että suhteellisen nopeassa ajassa tällä tavalla kyettiin rakentamaan toimivan hyvinvointiyhteiskunnan pohja. Järjestelmällä on voitu vahvistaa sosiaalista pääomaa tarjoamalla kansalaisille kautta maan samantasoiset hyvinvointipalvelut. Järjestelmä on lähtökohtaisesti vakaa ja ennakoitava; erityistä syytä pelätä ikäviä yllätyksiä palvelujen tarjoamisessa ja toimittamisessa ei kansalaisilla ole. Järjestelmä on voinut kehittyä nopeasti kattavaksi, ja se on luonut koko maahan vankkaa tuotannollista osaamista. Julkisten palvelujen perinteiseen toteuttamiseen liittyy suunnitteluun perustuvan resurssien kohdentamisen tyypillisiä ongelmia. Markkinasignaalien puuttuessa tehdään resurssien kohdentamisessa väistämättä virheitä: jonoja ja toisaalta ylikapasiteettia esiintyy samanaikaisesti. Tuotantotapa on usein massaorientoitunut ja perustuu tuotantoyksiköihin, joissa kiinteät kustannukset saattavat nousta suhteettoman suuriksi. Samaan aikaan voi olla sekä liian suuria että liian pieniä tuotantoyksiköitä. Yksityisen sektorin osallistuminen julkisten palvelujen tuotantoon on vähitellen jälleen lisääntynyt viimeisten 15 vuoden aikana. Valtio ulkoisti ja osin yksityisti omaa tukipalvelutuotantoaan luvuilla. Viime vuosikymmenellä valtio yksityisti suurelta osin mm. työterveydenhuollon, työpaikkaruokailun, it-palvelut sekä kiinteistö- ja siivouspalvelut. Asiakaspalvelutuotannosta on yksityistetty tai avattu kilpailulle mm. radiotoiminta, teletoiminta ja autokatsastus. Tukipalvelujen ulkoistamista jatketaan parhaillaan valtionhallinnon tuottavuuden parantamiseksi. Myös kuntien palvelutuotannon avaaminen yksityiselle sektorille on lisääntymässä nopeasti. Kattavaa tietoa siitä, kuinka suuri osa kuntien asiakaspalveluista tai tukipalveluista tuotetaan tällä hetkellä ostopalveluina, ei ole käytettävissä. Edellytykset palvelutuotannon kilpailuttamiselle luotiin 1990-luvulla. Kunnallista palvelujärjestelmää rakennettiin voimakkaassa valtion keskusohjauksessa aina vuoteen 1993 asti. Vasta tuolloin siirryttiin uuteen laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään, jossa kuntien oma päätösvalta palvelujen järjestämisessä kasvoi. Kuntia koskeneista laeista poistettiin määräykset, jotka koskivat palvelujen tuottamistapaa luvun alussa kuntien palvelujen tuottamista koskien toteutettiin myös laaja vapaakuntakokeilu, toteutettiin normiuudistus ja siirryttiin yksityiskohtaisesta ohjauksesta informaatio-ohjaukseen. Mutta myös informaatio-ohjauksen ohjeiden ja suositusten noudattamista seurataan. 18

20 2 Yksityinen sektori ja julkisten palve Markkinat ja markkinaehtoistaminen julkisten palvelujen järjestämisessä Julkisten palvelujen markkinaehtoistaminen tarkoittaa markkinasignaalien ja -kannusteiden entistä laajamittaisempaa hyväksikäyttöä ja julkisen sektorin tuotantoyksiköiden monopolistisen aseman purkamista. Markkinaehtoistamisen avulla voidaan yhtäläistää toiminta- ja omistusrakenteeltaan erilaisten organisaatioiden toimintaedellytykset julkisessa hyvinvointipalvelujärjestelmässä. Markkinaehtoisella toiminnalla voidaan katsoa olevan seuraavat tunnusmerkit: kaikki relevantti hyödykeominaisuuksia kuvaava informaatio ohjaa päätöksentekoa vaihdantaa varten on erityinen markkinapaikka (yksinkertaisimmillaan tämä voi olla neuvottelupöytä, jonka yli hyödykkeiden toimituksista ja niiden ehdoista neuvotellaan ja sovitaan) päätöksentekijöillä on sekä oikeus että taloudelliset kannusteet taloudellisesti rationaaliseen päätöksentekoon relevanttien hyödykeominaisuuksia kuvaavan informaation perusteella. Julkisessa palvelujärjestelmässä markkinaehtoistaminen on luonteeltaan tietoinen ja vaiheistettu muutosprosessi. Sen keskeisenä elementtinä on palveluiden rahoituksen, tuotannon ja tilaamisen eriyttäminen toisistaan sekä tuotannon ja tilaamisen kosketuspinnan saattaminen markkinatyyppiseksi. Tilaaja tuottaja -mallin käyttöönotto julkisessa palveluorganisaatiossa johtaa markkinaehtoistamiseen, koska tilaajan ja tuottajan neuvottelut ja sopiminen ao. hyödykkeen toimitusmäärästä ja -ehdoista täyttävät edellä mainitut markkinaehtoisuuden kriteerit. Tässä tapauksessa rakennetaan kvasimarkkinat eli näennäismarkkinat julkisen sektorin organisaation sisälle. Jos muutos toteutetaan pelkästään julkisen sektorin sisäisenä, ei markkinaehtoistamiseen liity yksityisen sektorin roolin lisäämistä. Myöskään kilpailua ei luoda, mikäli organisaation sisäiselle tuottajaorganisaatiolle ei sallita kilpailijoita tilausprosessissa. Markkinaehtoistaminen, yksityisen sektorin roolin vahvistaminen palvelutuotannossa sekä kilpailun hyväksikäyttö ovat siis toisistaan erillisiä, mutta toisiinsa läheisesti liittyviä, julkisen palvelujärjestelmän uudistumisen ulottuvuuksia. Julkisen organisaation sisällä toteutettua tilaaja tuottaja -mallia on käytetty valtiolla välivaiheena ennen kuin palvelutuotanto on avattu kilpailulle. Kuntien järjestämisvastuulle säädettyjen tehtävien osalta tilaaja tuottaja -malli toteutuu, koska kuntien valtuustot ja lautakunnat voivat päättää miten palvelut järjestetään ja toimivat palvelujen tilaajina. Tilaamismenettelyn hajauttaminen voi olla tuotanto-organisaation uudistamista seuraava, sille rinnakkainen tai vaihtoehtoinen tapa käynnistää kunnallisen palvelujärjestelmän uudistaminen. Niillä palvelualoilla, joissa tuotantoyksikköjä on kunnan alueella tyypillisesti useita, markkinaehtoistamisprosessi voidaan käynnistää antamalla kuntalaisille 19

21 2 Yksityinen sektori ja julkisten palve... mahdollisuus valita se tuotantoyksikkö, jota he haluavat käyttää, ja käyttämällä näin saatua informaatiota kuntalaisten preferensseistä tuotantoyksikköjen ohjauksessa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin peruskoulun valinta on asuinpaikasta riippumaton. Perheillä on asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus hakea lapselle paikka mihin tahansa Helsingin peruskouluun. Palveluseteli merkitsee markkinaehtoisuuden lisäämistä kysyntäpuolta kehittämällä. Liikelaitostaminen eli julkisen palvelutuotantoyksikön muuttaminen liikelaitokseksi sekä yhtiöittäminen eli julkisen palvelutuotantoyksikön muuttaminen osakeyhtiöksi liittyvät yleensä yhtäältä siihen, että tuotantoyksiköiden rajapinta asiakkaisiin on luonteeltaan markkinaehtoinen ja toisaalta siihen, että suhteessa julkiseen tilaajaan tuotantoyksiköt ovat kilpailutilanteessa ulkopuolisten tuottajien kanssa. Kilpailuneutraliteetin toteutumista kunnallisen liikelaitoksen ja sen kilpailijoiden välillä saattavat kuitenkin haitata monet tekijät, kuten jos liikelaitoksella ei ole omaa kirjanpitoa. Kunnan organisaatioissa liikelaitoksilla on yleensä oma kirjanpitonsa eli ne ovat kirjanpidollisesti erillisiä yksiköitä. Yhtiöittämistä voidaan pitää markkinoiden ja kilpailun toimintaedellytysten kannalta selkeämpänä vaihtoehtona. Liikelaitostaminen onkin ollut erityisesti valtiolla yhtiöittämisen esivaihe markkinaehtoistamisprosessissa. Tilaaja tuottaja -malli, jossa oma palvelutuotanto lakkautetaan ja hankinta suoritetaan ulkopuoliselta tuottajalta, merkitsee ulkoistamista. Ulkopuolisen hankinnan tulee pääsääntöisesti perustua hankintalain mukaiseen tarjouskilpailuun, ja hankintakilpailujen ja kilpailuttamisosaamisen kehittäminen tilaajaorganisaatiossa kuuluukin olennaisena osana ulkoistamiseen. Ulkoistamisessa vastuu palvelun sisällöstä ja laadusta säilyy aina tilaajalla. Valtiolla on ulkoistettu mm. pääosa työpaikkaruokailusta ja työterveydenhuollosta. Markkinaehtoistamiseen voi liittyä myös yksityistäminen eli julkisen tuotantoyksikön siirtäminen yksityiseen omistukseen ja yksityisten toimijoiden vastuulle. Valtio yksityisti laajasti palvelutuotantoaan 90-luvulla. Palvelujen kysyntä ja tarjonta määräytyvät tämän jälkeen markkinoilla ja vastuu siirtyy yksityisille toimijoille. Julkinen sektori voi tällaisissa tapauksissa edelleen valvoa ja säännellä palvelutuotantoa kuten esimerkiksi autokatsastuksen ja sähkömarkkinoiden kohdalla tapahtuu. Markkinaehtoistaminen voi olla osa julkishallinnon sisäistä toiminnan kehittämistä, jonka tarkoituksena ei ole toiminnan ulkoistaminen tai kilpailuttaminen markkinoilla. Kunnissa on toteutettu sisäistä markkinaehtoistamista esimerkiksi muodostamalla liikelaitoksia ja yhtiöitä oman toiminnan ja johtamisen kehittämiseksi, vaikka tavoitteena ei ole kilpailu markkinoilla liiketoimintaperiaatteella toimivien yritysten kanssa. Markkinat eivät täysin voi ohjata julkisten palvelujen tuotantoa, vaan valtion ja kuntien tasolla tullaan aina tekemään päätöksiä siitä, mitä palveluja, miten paljon ja kenelle palveluja julkisesti rahoitettuna tarjotaan. Esimerkiksi julkisesti rahoitettavia sosiaali- ja terveyspalveluja ei koskaan voida tarjota niin paljon, kuin asiakkaat niitä ehkä tahtoisivat 20

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Hallitus 7.4.2014, OHEISMATERIAALI 7 JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Pääsääntöisesti kunnan tulee hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 Uudet kilpailuneutraliteettisäännökset kunnan ja kuntayhtymän y toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 KESKEISET UUDISTUKSET Kuntalain ja kilpailulain muutokset tulivat voimaan 1.9.2013 Tavoitteena ensisijaisesti

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus

Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus Lakiklinikka Kuntamarkkinat 11.9.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies, Suomen Kuntaliitto Esityksen pääkohdat Yhtiöittämisvelvollisuutta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Subjektiivinen oikeus päivähoitoon

Subjektiivinen oikeus päivähoitoon Subjektiivinen oikeus päivähoitoon Näkökulmia yksilön ja julkisen vallan suhteeseen. Mervi Eskelinen mervi.eskelinen@uta.fi Sisältö Päivähoito Suomessa Tutkimustehtävä Sosiaaliset perusoikeudet Osana perusoikeuksia

Lisätiedot

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasavertaisuus Kilpailuneutraliteettiongelmat

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015 Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen kaupungin hankintojen kilpailuttaminen Tampereen kaupungin eri yksiköiden hankintojen

Lisätiedot

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Miten näytteenottovälineet päätyvät näytteenottajan kärryyn? Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Hankintalainsäädäntö Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

SOTE-alan kehittäminen -seminaari. Kansallisen hankintalain uudistaminen

SOTE-alan kehittäminen -seminaari. Kansallisen hankintalain uudistaminen Julkiset hankinnat laatu ja tuottavuus SOTE-alan kehittäminen -seminaari Joensuu 5.2.2015 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Kansallisen hankintalain uudistaminen» Uudistamisen tavoitteet» Vaikutukset pk-yritysten

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Julkiset (pien)hankinnat

Julkiset (pien)hankinnat Julkiset (pien)hankinnat Kustannuslaskentakoulutus 10.11.2009 Lakimies, 1 Sisältö Pienhankinnan määrittelyä Pienhankintojen kilpailuttamisen periaatteita ja pienhankinnoissa käytettäviä menettelyjä Hankintalakiin

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015

Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Taustaa EU:n julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat direktiivit uudistettiin

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala 2 Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Vastauksia eräisiin kysymyksiin Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Koskeeko tuloa tuottavia hankkeita koskeva sääntely myös de minimis ehdolla rahoitettuja hankkeita? Kysymyksen taustalla lienee

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 Johtosäännön tarkoitus...1 2 Hankintakeskuksen tehtävä...1 3 Hankintojen toteutustapa...1 4 Hankintojen toteuttaminen kansallisen

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Kuntaliiton palveluasumisen opas Kuntatalo 5.11.2012 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Toimintaympäristöstä Hankinnan kohteen määrittely Palveluasumisen

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Juha Myllymäki Johtava lakimies Valmisteluryhmän ehdotus 1. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2. Laki vesi- ja energiahuollon,

Lisätiedot

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVALAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2 I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 II luku PERUSTURVALAUTAKUNTA 3 3 Tehtäväalueet... 3 4 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Johtajuusfoorumi 19.3.2013 Tampere Arto Lamberg Varhaiskasvatusjohtaja TIIVISTELMÄ Palveluiden järjestäminen Kunnan toiminnassa on keskeistä strategisten

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

SGEI-palvelut ja niiden sääntely. Hyvä-neuvottelukunnan kokous 16.2.2012 Neuvotteleva virkamies Eeva Vahtera, TEM

SGEI-palvelut ja niiden sääntely. Hyvä-neuvottelukunnan kokous 16.2.2012 Neuvotteleva virkamies Eeva Vahtera, TEM SGEI-palvelut ja niiden sääntely Hyvä-neuvottelukunnan kokous 16.2.2012 Neuvotteleva virkamies Eeva Vahtera, TEM SISÄLTÖ 1) Mitä ovat SGEI-palvelut? 2) Komission SGEI-reformi 2010-2012 - Yhteys EU:n valtiontukisääntelyyn

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa SGEI-palvelut pähkinänkuoressa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Eeva Vahtera,VT, neuvotteleva virkamies SGEI-palvelut pähkinänkuoressa ESITYKSEN SISÄLTÖ 1)Mitä SGEI-palvelut* ovat? 2)

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksestä STM090:00/2013

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksestä STM090:00/2013 Sosiaali- ja terveysministeriö Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee PL 33 00023 Valtioneuvosto ASIA Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksestä STM090:00/2013 Lääkäripalveluyritykset

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty kh 8.4.2013 111 Päivitetty kh 18.8.2014 185 HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET 1. Tavoitteet pienhankinnoissa Pienhankinnoilla tarkoitetaan kansallisen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396. Laki. N:o 391

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396. Laki. N:o 391 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396 SISÄLLYS N:o Sivu 391 Laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 9 :n muuttamisesta... 3429 392 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot