VALTIOVARAINMINISTERIÖ YKSITYISEN PALVELUTUOTANNON ROOLI JULKISESSA PALVELUTUOTANNOSSA 6/2005 T Y Ö R Y H M Ä - M U I S T I O I TA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIOVARAINMINISTERIÖ YKSITYISEN PALVELUTUOTANNON ROOLI JULKISESSA PALVELUTUOTANNOSSA 6/2005 T Y Ö R Y H M Ä - M U I S T I O I TA"

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ YKSITYISEN PALVELUTUOTANNON ROOLI JULKISESSA PALVELUTUOTANNOSSA 6/2005 T Y Ö R Y H M Ä - M U I S T I O I TA

2 YKSITYISEN PALVELUTUOTANNON ROOLI JULKISESSA PALVELUTUOTANNOSSA 6/2005 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Julkaisun tilaukset Puh. (09) Taitto VM/Kansantalousosasto ISSN ISBN Edita Prima Oy HELSINKI 2005

4 KUVAILULEHTI Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, toukokuu 2005 Tekijät Tuottavuuden toimenpideohjelman selvitysryhmä Julkaisun nimi Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot YKSITYISEN PALVELUTUOTANNON ROOLI JULKISESSA PALVE- LUTUOTANNOSSA Julkaisu on saatavissa internetistä osoitteesta Asiasanat julkinen talous, kunnat, julkiset palvelut, tuottavuus Julkaisusarjan nimi ja numero TYÖRYHMÄMUISTIOITA, 6/2005 Julkaisun tunnistetiedot ISSN Sivuja 100 ISBN Kieli Suomi Hinta Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, puh. (09) Painopaikka ja -aika Tiivistelmä Edita Prima Oy, Helsinki 2005 Yksityisen sektorin osuus julkisten palvelujen tuottamisessa on kokonaisuutena katsoen vähäinen. Palvelujen erilaisuuden sekä kirjanpidon ja tilastoinnin käytäntöjen vuoksi tarkkaa tietoa osuudesta ei ole käytettävissä. Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen, palvelujen saatavuuden turvaaminen ja laadun ylläpito edellyttävät julkisen palvelutuotannon monipuolista kehittämistä. Yksi vaihtoehto on yksityisen palvelutuotannon lisääminen julkisten palvelujen tuottamisessa. Lainsäädäntö ei aseta esteitä julkisten palvelujen tuottamiselle yksityisellä sektorilla. Ainoastaan viranomaistehtäviä, joissa käytetään merkittävästi julkista valtaa, ei voida siirtää viranomaisorganisaation ulkopuolelle. Kunnilla on oikeus päättää miten kunnalliset palvelut järjestetään. Vastuu palvelujen järjestämisestä säilyy julkisella sektorilla. Yksityisen palvelutuotannon käytön lisääminen edellyttää palvelujen laatukriteerien ja laadunhallinnan, toimilupakäytäntöjen sekä valvonnan kehittämistä. Onnistunut kilpailuttaminen edellyttää julkishallinnossa markkinaosaamista ja kykyä hallita muutosprosesseja.

5

6 PRESENTATIONSBLAD Utgivare och datum Finansministeriet, maj 2005 Författare Publikationens titel Publikationens andra versioner Den inofficiella arbetsgruppen tillsatt av produktivitets verkställande program DEN PRIVATA SEKTORNS ROLL I PRODUKTIONEN AV OFFENT- LIGA TJÄNSTER Publikationen finns tillgånglig på internet på webbsidan Nyckelord offentlig ekonomi, kommuner, offentliga tjänster, produktivitet Publikationsserie och nummer Studier och utredningar 6/2005 Publikationens kännetecknen Beställningar/ distribution Tryckeri/ tryckningsort och -år ISSN Sidor 100 Finansministeriet Edita Prima Ab, Helsingfors 2005 ISBN Språk Finska Pris Sammandrag Den privata sektorns andel i produktionen av offentliga tjänster är ur helhetssynvinkel liten. Inga exakta uppgifter finns tillgängliga på grund av de varierande tjänsterna och av bokförings- och statistikföringspraxis. Förbättrande av den offentliga serviceproduktionens produktivitet, säkerställandet av tillgången på service och upprätthållandet av kvaliteten förutsätter mångsidigt utvecklande av den offentliga serviceproduktionen. Ett alternativ är att öka den privata serviceproduktionen. Lagstiftningen utgör inte något hinder för producering av offentlig service inom den privata sektorn. Endast sådana myndighetsuppgifter som innebär betydande utövning av offentlig makt måste bevaras inom myndighetsorganisationer. Kommunerna har rätt att besluta hur den kommunala servicen ordnas. Ansvaret för ordnandet av servicen ligger fortfarande hos den offentliga sektorn.

7 Ökad användning av privat serviceproduktion förutsätter att kvalitets kriterierna för och kvalitetskontrollen av servicen, samt koncessionspraxisen och tillsynen utvecklas. Framgångsrik konkurrensutsättning kräver ny slags marknadskompetens och förmåga att hantera ändringsprocesser.

8 FACT SHEET Publisher and date Ministry of Finance, May 2005 Author (s) Title of publication Parts of publication/ other versions released An informal working group set by the Productivity Implementation Program THE ROLE OF PRIVATE SERVICE PRODUCTION IN PUBLIC SERVICES This publication is accessible on the Internet at Keywords public economy, municipalities, public service, productivity Publications series and number RESEARCH AND STUDIES 6/2005 Identifications Sales distribution Printing place and year ISSN No. of pages 100 Ministry of Finance Edita Prima Ltd, Helsinki 2005 ISBN Language Finnish Price Abstract Private sector account for the production of public services is small. Owing to the differences between services and the prevailing practices in accounting and statistics there is not accurate information available on the share of the private sector. The improvement of productivity in public services, the ensuring of the availability of public services and the maintenance of the quality require diversified development of the public service production. One of the options is to increase the share of private service production in the public services. The legislation does not prevent the production of public services by the private sector. Only functions with public authority cannot be delegated outside an authority organisation. The municipalities has the power to decide how to organize the production of the municipal services. The responsibility of organizing the service remain in the public sector.

9 In order to increase the use of private service production it is required to develop the service quality criteria, the control of quality, the licence practices and monitoring. A successful competition process requires new kind of market skills and ability to control the change processes in the public sector.

10 Esipuhe Valtiovarainministeriö käynnisti vuonna 2003 hallitusohjelman toimeenpanoon liittyen poikkihallinnollisen Tuottavuuden toimenpideohjelman, joka sisältää lukuisia julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Yksi ohjelmaan sisältyvistä toimenpiteistä on selvitys yksityisen sektorin roolista julkisessa palvelutuotannossa. Selvitys sisältyy myös hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaan. Selvityksen tavoitteena on ollut kuvata yksityisen sektorin osallistumista julkiseen palvelutuotantoon, arvioida osallistumisen vaikutuksia, esteitä ja osallistumisen edellytyksiä sekä tarvittavia julkisen hallinnon toimenpiteitä. Samanaikaisesti on laadittu erillinen selvitys eräiden kuntien kokemuksista kilpailun avaamisesta tai palvelujen ostojen käynnistämisestä palvelutuotannossaan. Selvitys on laadittu pääosin v Selvityksen on laatinut finanssineuvos Carita Putkonen valtiovarainministeriöstä. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet lisäksi johtaja Rauno Anttila opetusministeriöstä, erikoissuunnittelija Sari Kauppinen Stakesista, neuvotteleva virkamies Annukka Lehtonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Raili Mäkitalo valtiovarainministeriöstä, yksikön päällikkö Leena Piekkola Kuntaliitosta, johtaja Martti Virtanen kilpailuvirastosta, erikoistutkija Liisa Vuorio kilpailuvirastosta, hallitusneuvos Miliza Vasiljeff valtiovarainministeriöstä. Työhön osallistui saakka hallitusneuvos Jouko Narikka sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työryhmä on kuullut työnsä aikana seuraavia henkilöitä: Anna-Kaisa Auvinen Palvelutyönantajat, Kerstin Ekman Suomen liikunta ja urheilu ry, Kalervo Haverinen Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Hennamari Mikkola Stakes, Vuokko Niiranen Kuopion yliopisto, Ismo Partanen Pirkanmaan TE-keskus, Jouko Vasama Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry. ja Jari Vettenranta Kunta-alan ammattiliitto KTV ry.

11

12 Sisällys 1 Johdanto Yksityinen sektori ja julkisten palvelujen järjestämismalli Nykyinen järjestämismalli Markkinat ja markkinaehtoistaminen julkisten palvelujen järjestämisessä Normatiivinen viitekehys Yksityinen sektori ja valtion palvelut Yksityissektori sosiaali- ja terveyspalveluissa Kunnallinen järjestämisvastuu ja yksityisen sektorin osallistumista ohjaavat säädökset Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmä Valtakunnalliset sosiaali- ja terveysjärjestelmän kehittämishankkeet Vakuutusyhtiöiden muuttuva rooli Yritysten ja järjestöjen osuus sosiaali- ja terveyspalvelutuotannosta Sosiaali- ja terveysalan järjestöt palvelujen tuottamisessa Yksityinen sektori opetussektorilla Esiopetusta ja/tai perusopetusta antavat yksityiset koulut Lukiokoulutusta antavat yksityiset koulut Taiteen perusopetus Yksityiset ammatillisen koulutuksen järjestäjät Yksityiset ammattikorkeakoulut Ammatillinen aikuiskoulutus Vapaan sivistystyön koulutusta antavat yksityiset oppilaitokset Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Yhteenveto Palvelut ja verotus Vaikutuksia Mikä estää yksityisen sektorin kasvua julkisissa palveluissa? Miten valtio ja kunnat voivat edistää markkinoiden kehittymistä? Yhteenveto...95 Lähdeluettelo...99

13

14 1 Johdanto 1 JOHDANTO Julkisen palvelutuotannon kilpailuttamiseen liittyy lukuisia toimintaympäristöön, toimintatapaan ja osaamiseen liittyviä kysymyksiä ja muutostarpeita, joita on käsitelty monissa viimeaikaisissa selvityksissä ja raporteissa. Tässä selvityksessä pyritään vastaamaan kysymykseen, onko yksityisen sektorin osuuden kasvulle olemassa jotain säädöksiin liittyviä esteitä, mitä hyötyjä yksityisen osuuden lisäämisestä olisi ja miten osuutta voitaisiin lisätä. Kuntien onnistuneista palvelujen ulkoistamista koskeneista hankkeista on laadittu erillinen tutkimus. Sen tuloksia on hyödynnetty tässä raportissa. Tutkimuksessa selvitettiin 12 kunnan palvelujen ulkoistamiseen liittyvää hanketta. Hankkeet koskivat ruokahuoltoa, vanhusten asumispalveluja, lasten päivähoitoa, katuhuoltoa, vanhusten kauppapalveluja, elintarvikelaboratoriota ja palvelustrategian laadintaa. Tavoitteena oli tuoda esiin hyviä käytäntöjä, joita voidaan toistaa. Yhteenveto tutkimuksen suosituksista on luvussa 10. Selvityksen luvussa 2 käsitellään julkisen palvelutuotannon markkinaehtoistamiseen liittyviä käsitteitä ja periaatteita. Luvussa 3 käsitellään yksityisen sektorin osallistumiseen liittyvää yleislainsäädäntöä. Luvuissa 4-6 käsitellään yksityisen sektorin roolia ja toimintamahdollisuuksia valtion palvelutuotannossa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja opetuspalvelujen tuotannossa. Tarkasteluun on valittu sosiaali- ja terveyssektori ja opetussektori, koska niiden merkitys julkiselle taloudelle on suurin. Luvussa 7 käsitellään verotusta kilpailuneutraalisuuden kannalta. Luvussa 8 käydään läpi ulkoistamisen vaikutuksia, luvussa 9 mikä estää yksityisen sektorin osuuden kasvua tällä hetkellä ja luvussa 10 mitä julkinen sektori voisi tehdä, jotta yksityisen sektorin toimintaedellytykset julkisessa palvelutuotannossa paranisivat. Mitä ovat julkiset palvelut? Julkiset palvelut eroavat yksityisistä palveluista siinä, että julkiset palvelut on laissa määrätty julkisen sektorin järjestettäväksi. Useimmiten julkinen sektori rahoittaa suurimman osan palveluista. Julkinen sektori voi tukea erilaisilla järjestelmillä myös täysin yksityisten palvelujen tuotantoa, kuten esimerkiksi sairausvakuutuskorvauksilla yksityisiä terveyspalveluja. Julkiset palvelut ovat keskenään hyvin erilaisia. Kustannuksiltaan suurimman ryhmän julkisista palveluista muodostavat sosiaa- 13

15 1 Johdanto li- ja terveyspalvelut sekä koulutuspalvelut. Suurin osa julkisista palveluista on kuntien järjestämiä palveluja. Yksityisen sektorin rooli tai osuus julkisten palvelujen tuottamisessa on vähäinen. Palvelujen erilaisuuden sekä kirjanpidon ja tilastoinnin käytäntöjen vuoksi tarkkaa tietoa ei ole käytettävissä. Yksityisen sektorin osuus julkisten palvelujen tuotannossa vaihtelee aina tilanteesta, jossa yksityinen sektori tuottaa kaikki tai pääosan julkisista palveluista tilanteeseen, jossa se tuottaa ainoastaan julkista palvelutuotantoa täydentäviä palveluja tai julkisen palvelutuotannon tarvitsemia tukipalveluja. Sellaisia julkisia palveluja, joiden tuottamiseen ei yksityinen sektori lainkaan osallistuisi on vaikea löytää. Aina kun on kyse julkisista palveluista julkinen sektori järjestää, säätelee ja osittain myös rahoittaja valvoo palvelutuotantoa. Yksityisen sektorin rooli julkisessa palvelutuotannossa on tuottaa markkinaehtoisesti julkisen yksikön kuten valtion tai kunnan tai palvelujen loppukäyttäjän ostamia palveluja sen mukaan kuin on sovittu. Suomen vakausohjelman tarkistuksessa 1) vuodelta 2004 todetaan, että julkisen talouden pitkän aikavälin näkymiä varjostaa väestön ikääntymiseen liittyvien kustannusten nousu ja työvoiman vähenemisestä aiheutuva tulopohjan kapeneminen. Väestön ikääntymisestä aiheutuviin julkisen talouden rahoitus- ja menopaineisiin on varauduttu mm. tiukalla valtion menopolitiikalla, alentamalla velkaantuneisuutta, rahastoimalla varoja tuleviin eläkkeisiin ja uudistamalla eläkejärjestelmiä. Tästä huolimatta vakausohjelman kestävyyslaskelman mukaan julkinen talous painuisi alijäämäiseksi vuonna Kuitenkin jo 0,5 % vuotuinen sosiaali- ja terveyspalvelujen työn tuottavuuden kasvu, joka vietäisiin täysimääräisesti vähentämään menoja, saisi julkisen talouden alijäämän pysymään alle 3 % koko ennustejaksolla Julkisen talouden kestävyys, väestön ikääntyminen ja alueellinen erilaistuminen luovat paineita julkisen palvelutuotannon voimakkaaseen kehittämiseen ei vain lähitulevaisuudessa vaan jo nyt. Tästä syystä julkisen palvelutuotannon työn tuottavuuden kasvun vauhdittaminen on julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta ratkaisevaa. Julkisen sektorin työn tuottavuuden kasvattamisen tärkeyttä on korostettu myös valtioneuvoston kanslian ns. globalisaatiohankkeen loppuraportissa 2). Hallitus on tulevaisuusselonteossaan Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille todennut, että palvelujen turvaaminen edellyttää monenlaisia toimenpiteitä, joista mainittakoon valtionosuusjärjestelmän kehittäminen, kuntien seudullisen yhteistyön kehittäminen sekä tuottavuuden nostaminen. Julkisen palvelutuotannon tavoitteet ja periaatteet sisältyvät hallitusohjelmaan. Sen mukaan hallituksen päätavoitteena on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa parantamalla työl- 1) Suomen vakausohjelman tarkistus. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 7/2004. Valtiovarainministeriö, ) Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 19/

16 1 Johdanto lisyyttä ja vähentämällä työttömyyttä, vahvistamalla peruspalveluja ja toimeentuloturvaa sekä tasapainottamalla alueellista kehitystä. Hallitusohjelman mukaan julkisten sosiaalija terveyspalvelujen on oltava kansalaisten saatavilla tasa-arvoisesti ja ne on rahoitettava pääosin verovaroin. Palvelujen järjestämisvastuu tulee säilyttää kunnilla ja rahoituksen tulee perustua pääosin valtionosuuteen ja kuntien omiin verotuloihin. Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori sekä omais- ja lähimmäistyö. Hallitusohjelmassa todetaan lisäksi, että julkisten palveluiden tuottamistavan arvioinnissa ja säädöksissä otetaan huomioon julkisten palvelujen erityisluonne, muun muassa julkisiin palveluihin liittyvät korkeat vaatimukset palveluiden laadusta, turvallisuudesta, saatavuudesta ja jatkuvuudesta. Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntaliitoksia sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden, tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden tuottamista taloudellisemmin. Hallitusohjelman mukaan tuetaan myös kunnallisten palvelujen seudullista tuottamista. Hallitusohjelmassa säilytetään eurooppalaiset hyvinvointipalvelujen perusperiaatteet universaalius (palvelut kuuluvat kaikille), yhdenvertaisuus (tasapuolisesti tarpeen mukaan) ja oikeudenmukaisuus sekä palvelujen kustannusten tasaaminen. Suomessa hyvinvointimalliin on oleellisena osana kuulunut verovaroin rahoitetut palvelut, joiden järjestäminen on Suomessa 1960-luvulta lähtien ollut suurimmalta osin julkisen sektorin tehtävä. Julkisten palvelujen järjestäminen on toteutettu pääsääntöisesti julkisen sektorin omana työnä. Julkisen tuotannon rinnalla on myös aina ollut toimialasta riippuen enemmän tai vähemmän yksityistä palvelutuotantoa. OECD:n tekemien vertailujen mukaan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että koulutuspalvelujen menojen BKT-osuudet ovat Suomessa OECD-maiden alhaisimpia. Esimerkiksi terveydenhuoltomenot asukasta kohden ostovoimapariteetilla tarkasteltuna olivat vuonna 2002 vanhoista EU-jäsenmaista Suomea alhaisemmat ainoastaan Espanjalla, Kreikalla ja Portugalilla. Julkisen sektorin työvoimaosuus on Suomessa alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa, joissa on Suomen tapainen julkiseen palvelutuotantoon perustuva hyvinvointimalli (ks. taulukko 1) luvulla alkanut syvä lama pakotti myös kuntasektorin saneeraustoimenpiteisiin. Kuntasektorilla kilpajuoksu velvoitteiden ja rahoituksen riittävyyden kanssa on ollut viime vuosina jatkuvaa. Kunnallisten palvelujen kehittämisen ja tehokkuuden lisäämisen vaatimukset ovat olleet viime vuosina vahvasti esillä. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa pyritään parantamaan mm. valtion ja kuntien välisellä peruspalveluohjelmalla ja vuosittaisella peruspalvelubudjetilla. 15

17 1 Johdanto 1. Työvoiman jakautuminen sektoreittain Pohjoismaissa vuonna 2003 Sektori Suomi Ruotsi Norja Tanska Valtio 5,6 5,5 11,5 9,5 Kunta 18,2 25,9 21,1 24,2 Yksityinen 63,4 58,9 59,1 56,1 Yrittäjät 12,9 9,6 8,4 10,2 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Lähde: Tietoja valtion henkilöstöstä Valtiovarainministeriön julkaisuja 5/2004. Yhtenä vaihtoehtona julkisen palvelutoiminnan kehittämisessä on viime vuosina ollut esillä yksityisen palvelutuotannon lisääminen julkisten palvelujen tuottamisessa. Yksityisen sektorin roolin kasvattamista perustellaan talous- ja elinkeinopoliittisilla tavoitteilla. Palvelutuotannon kilpailuttamista ja ulkoistamista pidetään yhtenä keinona parantaa palvelujen saatavuutta ja parantaa palvelutuotannon työn tuottavuutta sekä alentaa julkisten palvelujen aiheuttamia kustannuksia. Valtioneuvoston kanslian ns. globalisaatioraportti sisältää useita ehdotuksia yksityisen sektorin roolin vahvistamiseksi. Globalisaatioraportissa 3) todetaan mm., että julkisten palveluiden avautumisella on keskeinen rooli palvelusektorin kehityksen kannalta, koska useiden palvelujen kehittymistä jarruttaa oleellisesti suuri julkinen sektori ja heikot kannustimet palvelujen hankkimiseen yksityisiltä palveluntuottajilta. Koska kilpailu julkisissa palveluissa on olematonta, palveluita tuotetaan myös tehottomasti ja niiden innovaatiotoiminta on vähäistä. Raportissa ehdotetaan mm. julkisen sektorin palvelurakenteen ja toimintatapojen uudistamisen sekä kilpailuttamisen edellyttämän osaamisen kehittämistä julkisen sektorin toimijoille/tilaajille ja yksityisille palvelutuottajille tähän suunnatulla koulutuksella ja tiedottamisella. Lisäksi ehdotetaan erityisen ohjelman laatimista erilaisten hyvinvointipalveluiden tuotteistamiseksi siten, että sovelletuista palvelukonsepteista ja teknologioista kehitetään vientituotteita. Ehdotetaan myös, että laaditaan yhteistyössä eri ministeriöitten, kuntien, Tekesin, Stakesin, Sitran, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen kanssa pitkäjänteinen hyvinvointipalvelujen kehittämisstrategia. Strategiassa on keskityttävä yksityisten ja julkisten palveluntarjoajien tuotantotapojen, organisointimallien ja yhteistyön kehittämiseen, sosiaalisten innovaatioiden ja teknologian hyödyntämiseen sekä julkisten toimijoiden rooliin palvelumarkkinoiden ja palvelutuotannon kehittämisessä. Raportissa ehdotetaan myös, että julkisten palvelujen järjestäjien ja tuottajien vastuita selvennetään. 3) Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 19/

18 2 Yksityinen sektori ja julkisten palve... 2 YKSITYINEN SEKTORI JA JULKISTEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISMALLI 2.1 Nykyinen järjestämismalli Yksityisen sektorin roolia julkisten palvelujen järjestämisen ja kehittämisen kannalta voidaan ymmärtää vain arvioimalla ensin perinteistä julkisten palvelujen tuottamistapaa. Nykymuotoinen suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu pala palalta viime vuosisadan loppupuolella sotien jälkeen. Hyvinvointiyhteiskunnan periaatteena on ollut tuottaa palvelut ns. universaaliperiaatteen mukaan. Kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus saada julkisen sektorin tuottamia palveluja asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Erityisesti luvuilla hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen perustui siihen, että julkinen sektori itse tuotti palvelut. Laajamittaisissa peruskoulu-, koulutus- ja kansanterveystyön uudistuksissa purettiin silloista yksityistä hyvinvointipalveluiden järjestelmää. Tällöin mm. yksityiset oppikoulut, korkeakoulut (esim. Turun ja Vaasan kauppakorkeakoulut), yritysten ylläpitämät ammattikoulut siirrettiin julkisen sektorin järjestelmään ja julkisen sektorin sisällä ylläpitovastuuta siirrettiin valtion laitoksista kunnille. Poikkeuksena hammashuolto säilyi aina 1990-luvun lopulle asti suurimmaksi osaksi yksityisenä palveluna. Julkiset palvelut rahoitetaan pääosin verovaroin. Palveluista riippuen julkiset palvelut voivat olla maksuttomia, niistä voidaan periä kustannuksia alhaisempi käyttäjämaksu tai palvelut järjestetään kustannusvastaavasti. Maksujen tavoitteena on palvelujen rahoituksen lisäksi ohjata asiakkaiden käyttäytymistä, mutta tarkoituksena ei ole ohjata tuotantoyksiköiden päätöksentekoa. Resurssit kohdennetaan julkisiin palveluihin pääosin poliittisten tavoitteiden mukaisesti eikä markkinoiden kautta kuten markkinataloudessa. Valtio ja kunnat määrittelevät tarjottavat hyödykkeet eikä asiakkailla ole välitöntä, siis itse vaih- 17

19 2 Yksityinen sektori ja julkisten palve... dantatapahtumassa realisoituvaa mahdollisuutta vaikuttaa palvelujen sisältöön ja saatavuuteen. Rahoituksesta, tuotannon suunnittelusta ja toteuttamisesta ovat vastanneet julkisen hallinnon yksiköt. Perinteisessä järjestelmässä yksityisen sektorin osallistuminen on perustunut ennen muuta alihankinnanomaisiin yksittäisiin järjestelyihin (esimerkiksi yksittäiset ostopalvelusopimukset), mutta mitään näkyvää osaa palvelujärjestelmässä ei yksityisellä sektorilla ole ollut. Suunnitteluun pohjautuvalla resurssien kohdentamisella on tyypilliset vahvat puolensa, jotka ovat selvästi näkyvissä myös julkisten palvelujen osalta Suomessa. Keskeistä on se, että suhteellisen nopeassa ajassa tällä tavalla kyettiin rakentamaan toimivan hyvinvointiyhteiskunnan pohja. Järjestelmällä on voitu vahvistaa sosiaalista pääomaa tarjoamalla kansalaisille kautta maan samantasoiset hyvinvointipalvelut. Järjestelmä on lähtökohtaisesti vakaa ja ennakoitava; erityistä syytä pelätä ikäviä yllätyksiä palvelujen tarjoamisessa ja toimittamisessa ei kansalaisilla ole. Järjestelmä on voinut kehittyä nopeasti kattavaksi, ja se on luonut koko maahan vankkaa tuotannollista osaamista. Julkisten palvelujen perinteiseen toteuttamiseen liittyy suunnitteluun perustuvan resurssien kohdentamisen tyypillisiä ongelmia. Markkinasignaalien puuttuessa tehdään resurssien kohdentamisessa väistämättä virheitä: jonoja ja toisaalta ylikapasiteettia esiintyy samanaikaisesti. Tuotantotapa on usein massaorientoitunut ja perustuu tuotantoyksiköihin, joissa kiinteät kustannukset saattavat nousta suhteettoman suuriksi. Samaan aikaan voi olla sekä liian suuria että liian pieniä tuotantoyksiköitä. Yksityisen sektorin osallistuminen julkisten palvelujen tuotantoon on vähitellen jälleen lisääntynyt viimeisten 15 vuoden aikana. Valtio ulkoisti ja osin yksityisti omaa tukipalvelutuotantoaan luvuilla. Viime vuosikymmenellä valtio yksityisti suurelta osin mm. työterveydenhuollon, työpaikkaruokailun, it-palvelut sekä kiinteistö- ja siivouspalvelut. Asiakaspalvelutuotannosta on yksityistetty tai avattu kilpailulle mm. radiotoiminta, teletoiminta ja autokatsastus. Tukipalvelujen ulkoistamista jatketaan parhaillaan valtionhallinnon tuottavuuden parantamiseksi. Myös kuntien palvelutuotannon avaaminen yksityiselle sektorille on lisääntymässä nopeasti. Kattavaa tietoa siitä, kuinka suuri osa kuntien asiakaspalveluista tai tukipalveluista tuotetaan tällä hetkellä ostopalveluina, ei ole käytettävissä. Edellytykset palvelutuotannon kilpailuttamiselle luotiin 1990-luvulla. Kunnallista palvelujärjestelmää rakennettiin voimakkaassa valtion keskusohjauksessa aina vuoteen 1993 asti. Vasta tuolloin siirryttiin uuteen laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään, jossa kuntien oma päätösvalta palvelujen järjestämisessä kasvoi. Kuntia koskeneista laeista poistettiin määräykset, jotka koskivat palvelujen tuottamistapaa luvun alussa kuntien palvelujen tuottamista koskien toteutettiin myös laaja vapaakuntakokeilu, toteutettiin normiuudistus ja siirryttiin yksityiskohtaisesta ohjauksesta informaatio-ohjaukseen. Mutta myös informaatio-ohjauksen ohjeiden ja suositusten noudattamista seurataan. 18

20 2 Yksityinen sektori ja julkisten palve Markkinat ja markkinaehtoistaminen julkisten palvelujen järjestämisessä Julkisten palvelujen markkinaehtoistaminen tarkoittaa markkinasignaalien ja -kannusteiden entistä laajamittaisempaa hyväksikäyttöä ja julkisen sektorin tuotantoyksiköiden monopolistisen aseman purkamista. Markkinaehtoistamisen avulla voidaan yhtäläistää toiminta- ja omistusrakenteeltaan erilaisten organisaatioiden toimintaedellytykset julkisessa hyvinvointipalvelujärjestelmässä. Markkinaehtoisella toiminnalla voidaan katsoa olevan seuraavat tunnusmerkit: kaikki relevantti hyödykeominaisuuksia kuvaava informaatio ohjaa päätöksentekoa vaihdantaa varten on erityinen markkinapaikka (yksinkertaisimmillaan tämä voi olla neuvottelupöytä, jonka yli hyödykkeiden toimituksista ja niiden ehdoista neuvotellaan ja sovitaan) päätöksentekijöillä on sekä oikeus että taloudelliset kannusteet taloudellisesti rationaaliseen päätöksentekoon relevanttien hyödykeominaisuuksia kuvaavan informaation perusteella. Julkisessa palvelujärjestelmässä markkinaehtoistaminen on luonteeltaan tietoinen ja vaiheistettu muutosprosessi. Sen keskeisenä elementtinä on palveluiden rahoituksen, tuotannon ja tilaamisen eriyttäminen toisistaan sekä tuotannon ja tilaamisen kosketuspinnan saattaminen markkinatyyppiseksi. Tilaaja tuottaja -mallin käyttöönotto julkisessa palveluorganisaatiossa johtaa markkinaehtoistamiseen, koska tilaajan ja tuottajan neuvottelut ja sopiminen ao. hyödykkeen toimitusmäärästä ja -ehdoista täyttävät edellä mainitut markkinaehtoisuuden kriteerit. Tässä tapauksessa rakennetaan kvasimarkkinat eli näennäismarkkinat julkisen sektorin organisaation sisälle. Jos muutos toteutetaan pelkästään julkisen sektorin sisäisenä, ei markkinaehtoistamiseen liity yksityisen sektorin roolin lisäämistä. Myöskään kilpailua ei luoda, mikäli organisaation sisäiselle tuottajaorganisaatiolle ei sallita kilpailijoita tilausprosessissa. Markkinaehtoistaminen, yksityisen sektorin roolin vahvistaminen palvelutuotannossa sekä kilpailun hyväksikäyttö ovat siis toisistaan erillisiä, mutta toisiinsa läheisesti liittyviä, julkisen palvelujärjestelmän uudistumisen ulottuvuuksia. Julkisen organisaation sisällä toteutettua tilaaja tuottaja -mallia on käytetty valtiolla välivaiheena ennen kuin palvelutuotanto on avattu kilpailulle. Kuntien järjestämisvastuulle säädettyjen tehtävien osalta tilaaja tuottaja -malli toteutuu, koska kuntien valtuustot ja lautakunnat voivat päättää miten palvelut järjestetään ja toimivat palvelujen tilaajina. Tilaamismenettelyn hajauttaminen voi olla tuotanto-organisaation uudistamista seuraava, sille rinnakkainen tai vaihtoehtoinen tapa käynnistää kunnallisen palvelujärjestelmän uudistaminen. Niillä palvelualoilla, joissa tuotantoyksikköjä on kunnan alueella tyypillisesti useita, markkinaehtoistamisprosessi voidaan käynnistää antamalla kuntalaisille 19

21 2 Yksityinen sektori ja julkisten palve... mahdollisuus valita se tuotantoyksikkö, jota he haluavat käyttää, ja käyttämällä näin saatua informaatiota kuntalaisten preferensseistä tuotantoyksikköjen ohjauksessa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin peruskoulun valinta on asuinpaikasta riippumaton. Perheillä on asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus hakea lapselle paikka mihin tahansa Helsingin peruskouluun. Palveluseteli merkitsee markkinaehtoisuuden lisäämistä kysyntäpuolta kehittämällä. Liikelaitostaminen eli julkisen palvelutuotantoyksikön muuttaminen liikelaitokseksi sekä yhtiöittäminen eli julkisen palvelutuotantoyksikön muuttaminen osakeyhtiöksi liittyvät yleensä yhtäältä siihen, että tuotantoyksiköiden rajapinta asiakkaisiin on luonteeltaan markkinaehtoinen ja toisaalta siihen, että suhteessa julkiseen tilaajaan tuotantoyksiköt ovat kilpailutilanteessa ulkopuolisten tuottajien kanssa. Kilpailuneutraliteetin toteutumista kunnallisen liikelaitoksen ja sen kilpailijoiden välillä saattavat kuitenkin haitata monet tekijät, kuten jos liikelaitoksella ei ole omaa kirjanpitoa. Kunnan organisaatioissa liikelaitoksilla on yleensä oma kirjanpitonsa eli ne ovat kirjanpidollisesti erillisiä yksiköitä. Yhtiöittämistä voidaan pitää markkinoiden ja kilpailun toimintaedellytysten kannalta selkeämpänä vaihtoehtona. Liikelaitostaminen onkin ollut erityisesti valtiolla yhtiöittämisen esivaihe markkinaehtoistamisprosessissa. Tilaaja tuottaja -malli, jossa oma palvelutuotanto lakkautetaan ja hankinta suoritetaan ulkopuoliselta tuottajalta, merkitsee ulkoistamista. Ulkopuolisen hankinnan tulee pääsääntöisesti perustua hankintalain mukaiseen tarjouskilpailuun, ja hankintakilpailujen ja kilpailuttamisosaamisen kehittäminen tilaajaorganisaatiossa kuuluukin olennaisena osana ulkoistamiseen. Ulkoistamisessa vastuu palvelun sisällöstä ja laadusta säilyy aina tilaajalla. Valtiolla on ulkoistettu mm. pääosa työpaikkaruokailusta ja työterveydenhuollosta. Markkinaehtoistamiseen voi liittyä myös yksityistäminen eli julkisen tuotantoyksikön siirtäminen yksityiseen omistukseen ja yksityisten toimijoiden vastuulle. Valtio yksityisti laajasti palvelutuotantoaan 90-luvulla. Palvelujen kysyntä ja tarjonta määräytyvät tämän jälkeen markkinoilla ja vastuu siirtyy yksityisille toimijoille. Julkinen sektori voi tällaisissa tapauksissa edelleen valvoa ja säännellä palvelutuotantoa kuten esimerkiksi autokatsastuksen ja sähkömarkkinoiden kohdalla tapahtuu. Markkinaehtoistaminen voi olla osa julkishallinnon sisäistä toiminnan kehittämistä, jonka tarkoituksena ei ole toiminnan ulkoistaminen tai kilpailuttaminen markkinoilla. Kunnissa on toteutettu sisäistä markkinaehtoistamista esimerkiksi muodostamalla liikelaitoksia ja yhtiöitä oman toiminnan ja johtamisen kehittämiseksi, vaikka tavoitteena ei ole kilpailu markkinoilla liiketoimintaperiaatteella toimivien yritysten kanssa. Markkinat eivät täysin voi ohjata julkisten palvelujen tuotantoa, vaan valtion ja kuntien tasolla tullaan aina tekemään päätöksiä siitä, mitä palveluja, miten paljon ja kenelle palveluja julkisesti rahoitettuna tarjotaan. Esimerkiksi julkisesti rahoitettavia sosiaali- ja terveyspalveluja ei koskaan voida tarjota niin paljon, kuin asiakkaat niitä ehkä tahtoisivat 20

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Hallitus 7.4.2014, OHEISMATERIAALI 7 JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Pääsääntöisesti kunnan tulee hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Kuntaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kunnan järjestämisvastuu, tietohallinto ja digitalisaatio. julkisoikeuden professori, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopisto

Kunnan järjestämisvastuu, tietohallinto ja digitalisaatio. julkisoikeuden professori, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopisto Kunnan järjestämisvastuu, tietohallinto ja digitalisaatio julkisoikeuden professori, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopisto Tomi.Voutilainen@uef.fi 25.11.2015 1 Lähtökohta Tietohallintolaki

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta 22.9.2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Lausuntoluonnoksen tarkoitus Tukea kuntia niiden valmistellessa omia lausuntojaan Antaa kunnille

Lisätiedot

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuudet 6 ja 7 huhtikuuta 2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveydenhuollon palveluntuottajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eveliina Leinonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Maakunta- ja soteuudistus

Maakunta- ja soteuudistus Maakunta- ja soteuudistus Maakuntakiertue 2017 Muutosjohtaja Pauli Harju 1 20.2.2017 - Maakunta-sote prosessin pääaikataulu 2017 1 / 2017 2 / 2017 3 / 2017 4 / 2017 6 / 2017 7 / 2017 9 / 2017 HE valinnanvapauslaiksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään Liisa-Maria Voipio-Pulkki 10.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitto Johtaja, sosiaali ja terveys Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Osastopäällikkö Juha Sarkio Valtiovarainministeriö Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien informaatiotilaisuus 23.2.2016

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Normihanke. Seminaari lakiasiain johtaja Kari Prättälä

Normihanke. Seminaari lakiasiain johtaja Kari Prättälä Normihanke Seminaari 3.9.2009 lakiasiain johtaja Kari Prättälä Hallituksen politiikkariihi 24.2.2009 1. Valtio käynnistää yhteistyössä Kuntaliiton kanssa normitalkoot, joissa kartoitetaan ja pyritään poistamaan

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen tilannekatsaus Terveyttä Lapista -päivät 2.9.2015 Ylitarkastaja Kati Hokkanen Etunimi Sukunimi Perustuslakivaliokunnan lausunnot Perustuslakivaliokunta katsoo, että

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ TERVOLAN KUNNAN JA KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA

TARJOUSPYYNTÖ TERVOLAN KUNNAN JA KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA TERVOLAN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ 19.12.2016 TARJOUSPYYNTÖ TERVOLAN KUNNAN JA KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA Tarjous pyydetään kuntalain 14. luvun mukaisesta hallinnon ja

Lisätiedot

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVALAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2 I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 II luku PERUSTURVALAUTAKUNTA 3 3 Tehtäväalueet... 3 4 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen. Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta 25.10.2016 Matti Lipsanen www.omahäme.fi Lausunnon taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö lähettivät sote- ja maakuntauudistusta

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Kuntia säätelevien tehtävien ja velvoitteiden purkaminen. Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta

Kuntia säätelevien tehtävien ja velvoitteiden purkaminen. Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta Kuntia säätelevien tehtävien ja velvoitteiden purkaminen Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta Kuntaliiton linjaukset Tehtävien ja velvoitteiden purkamisella parannetaan rahoitusperiaatteen toteutumista:

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

Hankintadirektiivit - ja käytäntö

Hankintadirektiivit - ja käytäntö Hankintadirektiivit - ja käytäntö Työ- ja elinkeinoministeriön ja Julkisten hankintojen neuvontayksikön järjestämä direktiiviuudistuksen info- ja kuulemistilaisuus hankintayksiköille ja yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus 7.10.2016 Ilkka Luoma Tj, sote-muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUS Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus Sote Pelastustoimi ja varautuminen Ympäristöterveydenhuolto 13.10.2016 Maakunnallinen näkökulma 1 Lyhyt

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

Kunnallisen itsehallinnon kokonaisuus. Kunta, kuntalaiset ja palvelut tulevaisuudessa Suomen Kuntaliitto

Kunnallisen itsehallinnon kokonaisuus. Kunta, kuntalaiset ja palvelut tulevaisuudessa Suomen Kuntaliitto Kunnallisen itsehallinnon kokonaisuus Kunta, kuntalaiset ja palvelut l tulevaisuudessa kuntien uudistamisen perusteet 19.2.2013 Sini Sallinen, projektipäällikkö, Suomen Kuntaliitto 1 Mitä tarkoittaa kunnallinen

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen

Hankintalain uudistaminen Hankintalain uudistaminen Oulu 2.2.2015 Juha Myllymäki johtava lakimies Hankintalain valmistelutilanne Uudet direktiivit hyväksytty 4/2014 Implementointiaika 2 vuotta uudet kansalliset lait 4/2016 Työryhmien

Lisätiedot