Rauman Kukkaisrahaston historiikki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rauman Kukkaisrahaston historiikki 1934-2014"

Transkriptio

1 Rauman Kukkaisrahaston historiikki

2

3 RAUMAN KUKKAISRAHASTON 80 VUOTTA Rauman Kukkaisrahaston historiikki

4 Toimituskunta: Marja Helamaa, teksti Aila Salo, teksti ja visuaalinen ilme Raili Tevä, teksti Rauman Offsetpaino Oy, Riitta Porkka Taitto, typografia, painatus ja viimeistys Rauma 2014 ISBN

5 Rauman Kukkaisrahasto ry Raumalta on aina löytynyt pontevia naisia, jotka ovat olleet valmiina auttamaan avun tarpeessa olevia lähimmäisiään. Ovatpa he perustaneet yhdistyksiäkin tällaiseen työhön. Rauman Kukkaisrahasto on yksi näistä yhdistyksistä. Aiemmin Kukkaisrahaston avustustyö kohdistettiin yhteiskunnan ns. kainojen köyhien auttamiseen, mutta sittemmin ovat sosiaali- ja diakoniatyö huolehtineet siitä puolesta. Kukkaisrahasto on puolestaan muistanut Palvelukoti Kokkilaa (aikaisempi nimi Vanhainkoti Kokkila) ja sen asukkaita erilaisilla lahjoituksilla ja jokavuotisilla ohjelma- ja kahvihetkillä. Nyt on kuitenkin yhdistyksessämmekin muutoksen aika. Joukkomme ikääntyy eikä nykyajan nuoremmilla ihmisillä ole ehkä kiinnostusta juuri tämän tyyppiseen avustustyöhön. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vähitellen huvennut ja jäsenten keski-ikä tullut korkeaksi. Suuria myyjäisiä ei enää pystytty järjestämään. Niinpä yhdistyksen virallinen toiminta katsottiin parhaaksi lopettaa. Meillä on kuitenkin mukavaa yhdessä, joten olemme päättäneet jatkaa tapaamisiamme kuten ennenkin, mutta nyt siis ilman virallisia yhdistyslain velvoitteita. Näin meillä elää kahdeksankymmentävuotias Kukkaisrahasto mielissä ja muistoissamme edelleen, vaikka teimmekin yhdistyksemme lopettamispäätöksen haikein mielin ja suru sydämessä. Sirpa Kaskelo

6 Kiitos Rauman Kukkaisrahastolle Palvelukoti Kokkila on saanut vuosien saatossa nauttia Rauman Kukkaisrahaston anteliaasta tuesta. Varsinkin toiminnan alkuaikoina tuki on ollut äärimmäisen tärkeää niukkojen toimintaedellytysten vuoksi. Kokkila on saanut Kukkaisrahastolta huomattavaa apua niin arkisten askareiden pyörittämiseen kuin vanhusten hyvinvointiin ja virkistystoimintaan. Olemme useasti Kokkilan piirissä hämmästelleet, miten pieni seuranne on pystynyt niin mittaviin ja arvokkaisiin lahjoituksiin. Tuki ei ole ollut yksinomaan aineellista, vaan myös henkinen tuki on ollut huomattavana apuna. Kukkaisrahasto ja Kokkila ovat kulkeneet käsi kädessä välillä kovin kivistäkin polkua. Palvelukoti Kokkila on kiitollinen saamastaan tuesta. Kukkaisrahasto tulee aina säilymään olennaisena osana Kokkilan historiaa. Juhani Suoramaa Palvelukoti Kokkila ry, puheenjohtaja

7 RAUMAN KUKKAISRAHASTON 80 VUOTTA Rauman Kukkaisrahaston perustava kokous pidettiin rouva Hanna Alhon kotona. Hannan puoliso August Alho toimi tuolloin Rauman Seminaarin rehtorina. Muut perustamiskokouksen osanottajat olivat: Toini Lopmeri(vas.) sekä perustajajäsenet Lisa Alho ja Elin Mickelsson Lisa Alho kaupunginlääkärin vaimo Linnea Hansson pankinjohtajan vaimo Hilma Helenius rovasti Kaarle Heleniuksen vaimo Hanna Kumlander kauppias J.V. Kumlanderin vaimo Helga Långfors Elin Michelsson Ilta Nordlund Astrid Sahlstein Thyra Söderlund säästöpankkitarkastaja Aarne Långforsin vaimo kauppias Otto Michelssonin vaimo diplomi-insinööri Carl Nordlundin vaimo hovioikeuden asessori Georg Sahlsteinin vaimo kanslisti, liikemies Oscar Söderlundin vaimo Ajalle tyypillisesti yhdistyksen perustajajäsenet olivat kotirouvia, yhteiskunnallisesti vaikuttavissa asemissa olevien miesten puolisoita. Ainoastaan Thyra Söderlund oli virkanainen, ja Hanna Kumlander osallistui todennäköisesti perheen kaupan hoitoon, sillä jäätyään leskeksi hän jatkoi yksin liikkeen toimintaa. Anekdootti alkuajoilta kertoo, että kun Rauman Mieslaulajat harjoittelivat seminaarilla tiistaisin, vaimot kokoontuivat tiloissa samaan aikaan miehiään odotellen. Tuolloin heräsi ajatus yhdistyksen perustamisesta naisille, ja kerrotaan että tieto asiasta lähetettiin kuoron harjoituksiin siten että viesti oli sidottuna sukkanauhalla. Oli miten oli, jo pidemmän aikaa oli naisten piirissä kannettu huolta yhteiskunnan vähäosaisten tilanteesta. Yhdistyksen avulla haluttiin omalta osaltaan tehdä jotain toisten hyväksi. Kukkaisrahaston tarkoituksena oli vuonna 1934 hyväksyttyjen sääntöjen mukaan lievittää hiljaista hätää Raumalla jakamalla avustuksia niin kutsutuille kainoille köyhille jouluksi ja muulloinkin, kun tarvis on, sekä myöhemmin, kun Raumalla olisi vanhojen yksinäisten naisten koti, avustaa tämän ylläpidossa. Säännöt uudistettiin vuonna 1967 ja uudelleen vuonna Muutokset olivat lähinnä teknisiä tai termien ajanmukaistamista. Yhdistyksen toiminnan päämäärä on säilynyt samana: Jakaa rahaa ja muuta apua yksinäisille, puutteessa oleville vanhuksille ja tukea Vanhainkoti Kokkilan toimintaa.

8 ALKUAIKOJEN TOIMINTAA Alusta alkaen yhdistys on kokoontunut tiistai-iltapäivisin pääasiassa jäsenten kodeissa. Puhuttiin neulomaseurasta, eli kokouksissa tehtiin käsitöitä ja seurusteltiin kahvikupin ääressä. Aluksi yhdistyksen varat tulivat pelkästään jäsenmaksuista, kahvikassasta ja omassa keskuudessa pidettyjen arpajaisten tuotosta. Kokouksen emäntä lahjoitti arpavoitot, mikä tapa oli voimassa koko toiminnan ajan. Perustamista seuraavana vuonna saatiin jo tuloja muistoadressien myynnistä ja voitiin antaa ensimmäiset avustukset. Ne olivat yleensä vaatimattomia rahasummia tai tarpeellisia tavaroita, kuten radio vanhukselle, kenkiä koululaisille, ruokapaketteja perheille jouluna, ja joskus toimitettiin jopa halkokuormia. Kovin paljon kirjallista tietoa ei ole löytynyt kahden ensimmäisen vuosikymmenen toiminnasta. Käsitöiden lisäksi harrastettiin kokoontumisissa myös yhteislaulua. Vuonna 1949 julkaistiin Kukkaisrahaston oma pieni lauluvihkonen, johon jokainen yhdistyksen jäsen oli voinut ehdottaa jonkin lempilaulunsa. Yhdistyksen omaksi lauluksi vakiintui jo varhain Maa on niin kaunis. Tätä laulua on aina laulettu tai soitettu poisnukkuneen jäsenen arkun äärellä yhdistyksen jäsenten jättäessä viimeistä tervehdystään. Lauluvihkon vapaalle sivulle on jäänyt muistoksi jäsenten omakätiset nimikirjoitukset.

9 Kun Kukkaisrahasto täytti kaksikymmentä vuotta vuonna 1954, kokoonnuttiin yhteiskuvaan Kuvassa vasemmalta Zaida Caselius, Kaisa Mikkelä, Elna Ruotsila, Astrid Sahlstein, Kaisa Nuotio,Toini Lopmeri, Lisa Alho. Aira Maijala, Elin Michelsson, Elsa Selänne, Linda Jussila, Irja Waltari, Katri Kavaste, Rauha Hollming, Kerttu Elonen, Maila Artila, Sirkka Vuorento, Hilkka Harjula, Aila Salo. Alkuvuosina suunniteltiin innokkaasti vanhainkodin perustamista Raumalle, aluksi nimenomaan naisille. Tuolloin luotiin myös pohja Rauman Kukkaisrahaston ja Vanhainkoti Kokkilan väliselle tiiviille yhteistyölle. Ruustinna Hilma Helenius oli yhdessä rouva Elin Michelssonin kanssa vedonnut voimakkaasti neulomaseuran kokouksissa vanhainkodin perustamisen puolesta. Aloite johti Rauman Vanhainkotiyhdistyksen perustamiseen Sota kuitenkin sotki suunnitelmia. Vanhainkotiyhdistys toimi silti kaiken aikaa ja kartutti varoja. Tässä työssä oli myös Kukkaisrahasto mukana. Vuonna 1954 yhdistys sai Rauman Kukkaisrahastolta neiti Anna Bartramin vanhainkotia varten lahjoittamat testamenttivarat markkaa. Neiti Tilta Kokki, joka oli ylläpitänyt yksityistä synnytyslaitosta omistamassaan talossa Kulmalankadulla, päätti lahjoittaa talonsa ja tonttinsa vanhainkotiyhdistykselle. Tämä testamentti sekä monet muut lahjoitukset ja testamentit vauhdittivat vanhainkotihanketta. Kun Vanhainkotiyhdistyksen perustamisesta oli kulunut 18 vuotta, aloitti Kulmalankadulla toimintansa kätilö Tilta Kokin mukaan nimensä saanut Vanhainkoti Kokkila.

10 VAROJA HANKITTIIN MONIN TAVOIN Joulumyyjäiset Rauman yhdistysten joulumyyjäiset käynnistyivät Kukkaisrahaston aloitteesta vuonna Myyjäiset olivat alkuun Rauman- linnassa, myöhemmin 1973 Sinisaaren koulun juhlasalissa (kuvassa) ja sittemmin Posellissa. Kun avuntarve kasvoi Kokkilan suunnitelmien alkaessa toteutua, oli Kukkaisrahaston keksittävä uusia keinoja kassansa kartuttamiseksi. Siten saivat vuonna 1951 alkunsa Hilkka Harjulan aloitteesta kuuluisat Joulumarkkinat eli monien eri hyväntekeväisyysyhdistysten yhteiset myyjäiset Raumanlinnan salissa. Irja Waltarin pojat tonttuina. Alkuaikoina myyjäisissä oli suorastaan perhejuhlan tuntua. Jäsenten lapset auttoivat tontuiksi pukeutuneina Punaisen Ristin kahvilassa kantamaan astioita. Vuonna 1973 myyjäiset pidettiin ensimmäisen kerran Sinisaaren Lyseon salissa ja myyjäispäivä vaihtui lauantaista sunnuntaiksi. Salia kutsuttiin myöhemmin Rauman Lyseon peruskoulun saliksi. Myöhemmin myyjäiset siirrettiin kulttuuritalo Poselliin. Yhteismyyjäisissä on mukana pitkälti toistakymmentä yhdistystä. Tunnelma ei tietenkään enää ole samanlainen kuin alkuaikoina, mutta edelleen myyjäiset ovat monelle yhdistykselle vuoden merkittävä päätös- ja varainhankintatapahtuma. Vuosien varrella myyjäisiin valmistettiin monenlaisia tuotteita ja kehiteltiin erilaisia projekteja. Käsityöt, ruokatavarat ja arvat ovat aina olleet taattuja myyntiartikkeleita. Talkoilla ommeltiin esiliinoja, yöpaitoja, mekkoja, työtakkeja, laudeliinoja, pannumyssyjä, pöytäliinoja ja vaikka mitä. Lisäksi usein askarreltiin jouluisia koristeita, kuten tonttuja, enkeleitä, ovikransseja ja kuusenkoristeita.

11 Alkuaikoina ruokatavaroilla oli hyvä menekki. Vuonna 1966 Aki Hollming valmisti myyjäisiin ruokia varten erityisen hyllyn. Vuonna 1978 päätettiin tiukentuneiden salmonellamääräysten johdosta luopua ruokatavaroiden myynnistä ja keskittyä käsitöihin ja arpajaisiin. Myöhempinä vuosina Aila Salo teki myyntiin tietokoneella kauniita joulukortteja. Jouluarpajaisten vetonaulana oli lähes alusta alkaen joulukinkku, joka oli päävoitto. Houkuttimeksi Aila Salo valmisti aidonnäköisen tekokinkun myyjäisrekvisiitaksi. Rauman Kukkaisrahasto oli sopinut Kivikylän Kotipalvaamon kanssa, että arpaijaisvoitto voidaan noutaa palvaamosta. Kinkun valmistaja ei muistanut koskaan laskuttaa. Kukkaisrahasto on saanut vastaanottaa toimintansa aikana lahjoituksia myös pankeilta, liikeyrityksiltä ja yksityisiltä. Kukkaisrahasto kiittää saamistaan lahjoituksista, joilla on tuettu Palvelukoti Kokkilaa. Aila Salo valmisti erittäin aidonnäköisen tekokinkun esittämään joulumyyjäisten arpajaisvoittona olevaa oikeaa joulukinkkua. Myyjäiset Sinisaaressa 1990-luvulla, myymässä Maija-Leena Ruoste, Seija Viljanen, Sirpa Kaskelo ja Heidi Nordberg.

12 Mollamaijoista Amis-nukkeihin Vuonna 1981 keksittiin valmistaa myyjäisiin myytäväksi 20 itse tehtyä mollanukkea, jotka puettiin kauniisiin vaatteisiin. Kaikki menivät kaupaksi. Lisätuloja saatiin adventtikalenterien myynnillä. Vuonna 1982 valmistettiin joulupukinkontteja, ja vuoden 1983 uutuus oli Rauman museota esittävä palapeli. Idea seurasi toistaan. Varsinainen kuningataridea oli vuonna 1987 Aila Salon esittämä ja Amis-nukkeprojektina myöhemmin tunnettu hanke. Se toteutettiin yhdessä Rauman ammattikoulun ompelulinjan tyttöjen kanssa. Hankkeen tarkoituksena oli saada rahallisen tuoton ohella lapset ja nuoret innostumaan ompelusta ja opiskelijat kiinnostumaan pukusuunnittelusta. Aila Salo oli huolestunut siitä, ettei ammattioppilaitoksen vaatetuslinjoille ollut tarpeeksi hakijoita. Hänen mielestään tuntui kummalta, että nuoret opiskeluikäiset tytöt eivät olisi kiinnostuneita vaatteista. Keväällä käynnistynyt hanke tuotti jo jouluksi 1987 nukelle suunnitellun malli- ja kaavakirjan nimeltään Amis. Siihen oli koottu oppilaiden töistä lukuisia asukokonaisuuksia aina mallisuunnittelusta ja kaavoista työselostuksiin asti. Opiskelijoiden piirroksista koottiin työkirjat ohjeineen, jotka painettiin ja myytiin yhdessä nukkien kanssa aluksi myyjäisissä ja myös joissakin tekstiililiikkeissä. Puolimetrisiä nukkeja tilattiin yhteensä 500 kappaletta. Ensimmäisenä myyntipäivänä myytiin Irja Waltarin puheenjohtajakaudella Kukkaisrahaston ja Rauman ammattikoulun yhteishankkeena syntyi nukenvaatteiden malli- ja kaavakirja Amis, johon oli koottu oppilaiden töistä asuja mallisuunnitelmineen ja kaavoineen. sata nukkea pienessä hetkessä. Yhdistyksen jäsenet ompelivat myytäville nukeille vaatteet tai vähintäänkin alushameen. Ammattikoulun opettajat ja muutamat oppilaat järjestivät yhdessä ompelukonekauppiaiden kanssa muutamana vuonna nuken hankkineille lapsille ompelukurssin joululomaksi. Kukkaistytöt olivat hankkeen taustahahmoina ja huolehtivat välipalatarjoilusta. Kurssit saivat hyvää palautetta yleisöltä. Joskus nukkeja myytiin myös

13 Pitsiviikon aikana torilla, mutta myynti ei ollut merkittävää. Sen sijaan nukkearvat kävivät hyvin kaupaksi. Nukkeja riitti myytäväksi monissa myyjäisissä. Projektista ylijääneitä nukkeja oli useana vuonna joulumyyjäisten arpavoittona Maija-Leena Ruosteen kauniisti vaatettamana. Auli Hällfors, vaatetuslinjan opettaja muistaa, että Aila Salo kääntyi Rauman ammattioppilaitoksen puoleen Amis-neitinukke kainalossaan ehdottaen yhteisprojektia, jossa oppilaat suunnittelisivat nukelle vaatteita. - Ajatuksena oli, että tuloksista koottaisiin kirjanen, jossa olisi vaatteiden kaavat, ohjeet ja muotikuvat. Projektin rahoitus järjestyisi Rauman Kukkaisrahaston kanssa, joka myös hankkisi nuket ja järjestäisi markkinoinnin. - Yhteistyöprojekti aloitettiin keväällä 1987, ja saman vuoden jouluksi ilmestyi ensimmäinen mallikirja. Nukke muotikuvastoineen sai hyvän vastaanoton. Työtä jatkettiin ja jouluksi 1988 saatiin toinen kirja valmiiksi. - Kirjan pohjalta järjestettiin lapsille nukenvaatteiden ompelukursseja. Niitä vetivät ammattioppilaitoksen oppilaat joululomallaan. Lapset olivat innostuneita oppimaan ompelutaitoja, joten kursseja päätettiin järjestää jatkossakin, Auli Hällfors kertoo. Projektin hienoksi lopuksi Kukkaisrahaston edustajat matkasivat yhdessä opiskelijoiden kanssa Tampereelle nukkemuseoon. Opiskelijat olivat valmistaneet viimeisen muotilehtensä malliston nukeille, ja ammattikoulun pojat olivat tehneet vaatetelineen ja pienet vaatepuut asuille. Nuorten työn tulokset luovutettiin Haiharan Nukkemuseoon, jossa ne otettiin ilolla vastaan. Projektissa toteutui hienolla tavalla yhteistyö nuorten ja yhdistyksen jäsenten kesken Kokkilan hyväksi. Hanke on ollut kokonaisuudessaan yhdistykselle kaikkein tuottavin. Se tuotti yhteensä kymmeniä tuhansia markkoja.

14 Yhteistyö nuorten ja yhdistyksen jäsenten kesken tuotti upeiden nukkien avulla yhdistykselle kymmeniä tuhansia markkoja, jotka käytettiin Kokkilan hyväksi.

15 Rauman kukkaisrahaston myyjäiset Amis-nuket olivat ensi kertaa tarjolla. Vasemmalta Elsi Beck-Lönnström, Aila Salo, Irja Waltari, Hilkka Andersson ja Heidi Nordberg. Kansallispukuiset nuket Vuonna 1992 oli vuorossa uusi nukkeprojekti. Tällä kerralla nuket puettiin aitoon Rauman kansallispukuun. Maija-Leena Ruoste ompeli museosta saatujen kaavojen mukaan nukeille hameen, liivin, puseron, esiliinan ja alushameen. Kaija Ranta ja Kaisa Helkelä neuloivat sukkia, ja Aila Salo valmisti taskut ja tykkimyssyt. Pitsiä nypläsivät Aila Salo ja Seija Viljanen sekä yhdistyksen ulkopuoliset ystävät Saara Lindgren ja Anja Räsänen. Kultaseppä Erkki Helkelä valmisti hopeasoljet. Arvokkaita nukkeja valmistettiin kaksikymmentä, ja niiden kappalehinta oli 600 markkaa. Puheenjohtaja Seija Viljanen ja kansallispukuinen nukke. Vuosi oli 1992.

16 Kortteja ja pääsiäismunia Korttejakin on teetetty. Vuonna 1997 otettiin Kokkilassa olevasta Vihtori Ylisen nyplääjää esittävästä taulusta jäljennös, josta teetettyä korttia myytiin yhdistyksen hyväksi. Kortteja on ollut myöhempinä toimintavuosina myös joulumyyjäisissä. Aila Salo on valmistanut tietokoneellaan monia kauniita joulukortteja, jotka ovat käyneet hyvin kaupaksi sekä omille jäsenille että myyjäisissä. Etenkin joulukortti vuonna 1999 oli erittäin suosittu. Sen aihe oli Ritva Alhon seinällä olleesta taulusta, joka esitti Rauman museota. Kuvaan oli tietokoneella lisätty torin juhlavalaistu joulukuusi. Pääsiäismunaprojekti vuonna 1994 yhdisti Kukkaisrahaston ja Posliinimaalarit keräämään rahaa erääseen afrikkalaiseen kylään, jossa kuivuus oli monena vuonna vienyt sadon, ja siemenistä oli puute. Maija-Leena Ruosteen tyttäreltä saatiin viisikymmentä ankan munaa, joista posliinimaalarit sekä Kukkaisrahaston jäsen Pirkko Riisla maalasivat toinen toistaan kauniimpia pääsiäismunia. Maalaustapahtuma järjestettiin Aarnkarissa. Kokoonkutsujina ja emäntinä olivat kukkaistytöt. Pääsiäismunat myytiin Riislan taloustavaraliikkeessä, ja ne menivät kaupaksi kaikki hetkessä. Tiedon avuntarpeesta toi Tuulikki Uusitalo esitelmöidessään yhdistykselle Afrikasta. Hän myös toimitti avun perille. Tämän projektin tuotolla kylä sai maissin siemeniä kahdeksi vuodeksi. Vuoden 1999 joulukortti oli suosittu. Aila Salo oli lisännyt Rauman museota esittävään kuvaan joulukuuset. Maalatuista ankanmunista tuli upeita pääsiäismunia, jotka myytiin Riislassa loppuun hetkessä. Avustus meni tällä kertaa Afrikkaan.

17 KOKKILA AVUSTUSTYÖN PÄÄKOHDE Kokkila vuonna 1992, jolloin vanhainkoti oli toiminut lähes 40 vuotta. Kukkaisrahasto oli avustanut vanhainkodin toimintaa alusta lähtien vuosittain. Koska kolmelta ensimmäiseltä vuosikymmeneltä ei ole löytynyt pöytäkirjoja, ei voida tarkemmin eritellä tuon aikakauden avustuksia. Perimätiedon mukaan kyse oli, kuten alussa mainittiin, pienehköistä rahasummista sekä ruoka- ja vaateavusta. Unohtaa ei tosin sovi sitä, että henkilökohtaiset tervehdyskäynnit yksinäisten avunsaajien luona ovat aina olleet osa toimintaa. Näiden vierailujen merkitys on voinut usein olla jopa suurempi kuin annetun avustuksen. Rahallisesti Kokkilan tukeminen on ollut yhdistyksen avustustoiminnan pääkohde. Toimintaansa aloittele- va vanhainkoti tarvitsi tietysti paljon kaikenlaista, kalustoa ja laitteita. Kukkaisrahasto oli alusta alkaen aktiivisesti mukana hankkimassa tarpeellista tavaraa. Rahalahjoituksia Paitsi Anna Bartramin testamenttivaroja lahjoitti yhdistys 30-vuotisjuhlansa kunniaksi Kokkilalle markkaa ja vanhainkodin 10-vuotisjuhlassa 500 markkaa. Vuonna 1984 Kukkaisrahaston juhliessa 50-vuotista taivaltaan yhdistys lahjoitti omista varoistaan Kokkilalle

18 Viisikymmenvuotias Kukkaisrahasto lahjoitti 1984 Kokkilalle markkaa ja Toini Oiwon kukkataulun. Tilaisuudessa olivat mm. Liisa Äijälä (vas.), Ritva Alho, Irja Waltari, Hilkka Andersson, taiteilija Toini Oiwo, vanhainkodin johtaja Sirpa Kaskelo ja kirkkoherra Kai Kiilunen markkaa ja 50-vuotisjuhlansa lahjarahoituksista kertyneet yli 3000 markkaa. Lisäksi lahjoitettiin Toini Oiwon maalaama kukkataulu. 60-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1994 lahjoitettiin samoin markkaa. 70-luvulla on Kokkilaan hankittu mm. yli sata paria kahvikuppeja, laseja ja isoja tarjottimia, kaksi pakastinta, jääkaappi, silitysrauta ja pesukone. Berta Vuorteen muistorahaston tuotolla Kokkilaan hankittiin jalkalamppu ja kaksi kristallilampettia. 80-luvulla avustettiin huonekalujen korjauskustannuksissa, hankittiin siivouskärry ja vuonna 1983 lahjoitettiin markkaa. Vuonna 1984 avustettiin myös Kaunialan sotavammasairaalaa 500 markalla. Kun Kokkilan uusi laajennusosa vuonna 1985 valmistui, oli apu taas tarpeen. Kukkaisrahasto lahjoitti vihkiäisissä markkaa ja seuraavana vuonna markkaa. Vuonna 1987 luovutettiin Kokkilaan markkaa pölynimurin ja astioitten hankkimiseen. Seuraavana vuonna taloon ostettiin uudet virsikirjat ja koraalikirjat. Tuolloin Kokkila sai myös videon, joka puolestaan maksettiin Else Lönnström-Beckin muistorahaston tuotolla.

19 Vuosi 1989 oli välivuosi Kokkilan avustamisessa. Silloin puolestaan muistettiin Rauman ammattikoulun ompelulinjaa 250 markan stipendillä. Tämä oli kiitoksena Amis-nukkeprojektin parissa tehdystä työstä. 90-luvun alussa päällystettiin Kokkilan sohvakalusto, johon kului markkaa. Lisäksi annettiin rahaa huonekaluihin markkaa. Vuonna 1992 lahjoitettiin Kokkilaan televisio ja markkaa, ja samoin vuonna 1994 annettiin markkaa. Kukkaisrahasto on vuodesta toiseen maksanut Kokkilan televisioluvan. Samana vuonna osallistuttiin yhdessä muiden yhdistysten kanssa Rauman aluesairaalan saattohoitohuoneen sisustamiseen hankkimalla huoneeseen televisio. Keräyksen alullepanijana oli Satakunnan Syöpäyhdistys. Painopiste virkistykseen Kun tullaan lähemmäksi nykypäivää, on rahalahjoitusten ohessa alettu panostaa myös asukkaiden virkistystoimintaan. Tämä on tapahtunut järjestämällä keväällä jokin pieni retki tai muu tilaisuus. Vuonna 1995 lähdettiin tilausbussilla yhdessä kokkilalaisten kanssa meren rannalle ravintola Aarnkariin, ja siellä oli kahvitarjoilun lisäksi järjestetty ohjelmaa. Seuraavana keväänä tehtiin retki Taipalmaahan Pohjosen tilalle. Ohjelmassa oli musiikkia ja kahvittelua. Kokkilaan annettiin sinä vuonna markkaa ohjattua liikuntaa varten. Vuonna 1997 yhdistys hankki Kokkilaan Rauha Hollmingin muistorahaston jäljellä olevalla markalla lasimaalauksen. Sen oli tehnyt taiteilija Mirja Luukko, joka oli myös läsnä lasimaalauksen luovutustilaisuudessa 15. huhtikuuta, Rauha Hollmingin syntymäpäivänä. Myöhemmin keväällä Kokkilan väki vietiin retkelle Aarnkariin, jossa Kalevi Viljanen kertoi sanoin ja kuvin Nepalin-matkastaan. Rauman Vanhainkotiyhdistys vietti 60-vuotisjuhlaansa vuonna 1998, ja tuolloin Kukkaisrahasto lahjoitti juhlivalle yhdistykselle markkaa. Juhlaan oli kutsuttu mukaan koko yhdistys. Virallisina edustajina ja onnittelijoina toimivat Heidi Nordberg, Sirpa Kaskelo ja Maija-Leena Ruoste. Samana keväänä järjestettiin Kokkilan väelle taas retki Aarnkariin, kuten myös seuraavana keväänä. Keväällä 2000 järjestettiin retken sijaan mukava, viihteellinen kahvituokio Kokkilan ruokasalissa. Näin huonokuntoisetkin asukkaat saattoivat osallistua tähän kevään virkistystapahtumaan. Kun yhä suurempi osa asukkaista tarvitsi apuvälineitä liikkumiseen, bussimatka saattoi olla liian hankala. Vielä vuonna 2001 tehtiin kuitenkin bussiretki Taipalmaahan. Sen jälkeen järjestettiin kahvihetkiä Kokkilassa yhteislauluineen ja musiikkiohjelmineen. Esiintyjinä näissä tilaisuuksissa ovat olleet mm. Ilkka Pohjanoksa, Jukka Tommila, Bruno Jokela ja Jouko Rajahalme. Myöhempinä vuosina mukaan on saatu myös nuorempia, kuten Suvi Laes, Pekka Alonen ja Esko Grundström. Yhteislaulutilaisuuksia on järjestetty pari kertaa ennen itsenäisyyspäivää

20 ja joulua, jolloin laulut liittyivät juhlaan. Keväällä on laulettu vanhoja tuttuja kevätlauluja kansakoulun laulukirjasta. Kukkaisrahasto on hankkinut tilaisuuksiin kahvituksen, ja aina on myös vie- ty taloon joko kesä- tai joulukukkia asukkaiden iloksi. Entisen painetun lauluvihkosen tilalle yhdistykselle hankittiin kansiot, joihin koottiin sopivia laulumonisteita. Rauman Kukkaisrahasto järjesti yhdistyksen 70-vuotisen toiminnan kunniaksi laulajaiset Kokkilan asukkaille vuonna Sirpa Kaskelo toi Kukkaisrahaston tervehdyksen. Kuva: Pekka Lehmuskallio/L-S. RETKIÄ, JUHLIA JA MUKAVAA YHDESSÄOLOA Myös Kukkaisrahaston jäsenet tarvitsivat virkistystä. Sitä tarjosivat jo yhteiset kokoontumiset. Myöhemmin tulivat ohjelmaan erilaiset lähiseutujen retket ja vielä myöhemmin matkattiin myös ulkomaille. Alusta alkaen yhdistys oli kokoontunut kerran viikossa tiistaisin jäsenten kodeissa tai joskus myös muualla. Kesällä pidettiin taukoa. Vuonna 2003 harvennettiin kokoontumiset joka toiseen viikkoon. Lisäksi kokoonnuttiin ennen joulumyyjäisiä monta kertaa erilaisiin talkoihin valmistamaan yhdessä käsitöitä ja leivonnaisia. Yhteisissä kokoontumisissa keskusteltiin vilkkaasti, ja välillä mukana saattoi olla joku vierailijakin kertomassa ajankohtaisesta tai muuten mielenkiintoisesta aiheesta. Käsitöitä ei juurikaan enää loppuvuosina tehty kuten alkuaikoina. Kotikokouksen sijasta saatettiin vaihteeksi vierailla vaikkapa taidenäyttelyssä tai jossakin liikkeessä. Lisäksi on tehty monenlaisia matkoja ja samalla kartutettu yhdistyksen kassaa luku retkeilyjen vuosikymmen 80-luvulla innostuttiin tekemään kevättalvisin kävely- ja hiihtoretkiä Seija Viljasen ja Raija Sipilän mökeille, ja parina vuonna käytiin laskiaisretkellä Pyhämaassa Kaija Rannan huvilalla.

21 Toukokuussa vuonna 1980 tehtiin retki Laitilaan, jossa Vappu-Erika Koskisen opastuksella tutustuttiin kirkkoon ja kurssikeskukseen ja sen jälkeen vierailtiin Aila Salon kutsumana Uudessakaupungissa Salcompin tehtaalla. Myöhemmin toukokuussa tutustuttiin vielä Rauma-Repolan Johtolan taidekokoelmiin. Vuonna 1982 tehtiin taidenäyttelyretki Turkuun ja vierailtiin Ett Hem -museossa. Vuosi 1983 oli vilkas retkeilyvuosi. Aloitettiin laskiaisretkellä Pyhämaahan Rannan huvilalle. Sitten oli vuorossa bussimatka Helsinkiin ja matkalla poikettiin Espoossa sijaitsevaan Ekumeeniseen keskukseen. Lounasta nautittiin Kaisa-kodissa Espoossa. Helsingissä vierailtiin Ulmasilla ja tutustuttiin Dora Jungin muistonäyttelyyn. Kesäkuussa mentiin Leena Kvistin huvilalle Kustaviin ja käytiin myös Laura Peterzenillä sekä Kustavin Savipajassa tutustumiskäynnillä. 50-vuotisjuhlavuosi Vuosi 1984 oli Kukkaisrahaston 50-vuotisjuhlavuosi. Juhlapäivänä 23. helmikuuta kokoonnuttiin Vanhalle hautausmaalle ja vietiin kukkia edesmenneiden perustajajäsenten haudoille. Lisäksi laskettiin kukkia hiljattain kuolleiden jäsenten Rauha Hollmingin, Kirsti Hollmingin, Berta Vuorteen ja Hilkka Lipsasen haudoille. Varsinainen juhlakokous pidettiin vuosikokouksen yhteydessä Irja Waltarin kotona. Sen jälkeen nautittiin yhteinen lounas ravintola Filemonissa, ja lopuksi juhlaa jatkettiin Vanhalahden kartanossa Elvi Lipsasen vieraana. Juhlavuonna käytiin taidematkalla Helsingissä ja Riitta Niemen vieraana Porissa. Toukokuun lopulla vietettiin sateinen saunapäivä Ritva Alhon mökillä. Vuonna 1985 retkeiltiin Olkiluodon ydinvoimalaan ja käytiin Helsingissä Silkkitie-näyttelyssä. Keväällä vierailtiin Rannan huvilalla ja syksyllä Alhon mökillä. Seuraavana vuonna Aila Salo oli järjestänyt tutustumisen nuorisodisko Bronxiin yhdessä muiden naisyhdistysten kanssa. Bronx ja sen ympärillä tapahtuva toiminta olivat tuolloin kovasti esillä julkisuudessa. Vuonna 1987 olivat vuorossa Riihimäki, Hämeenlinna ja Toijala; vierailtiin museoissa ja tehtaan myymälöissä. Seuraavana vuonna käytiin Porissa Mimikan tehtaanmyymälässä. Sen jälkeen matkattiin Teiskon Rusthollin kautta Tampereelle Nukkemuseo Haiharaan. Mukana olivat ammattikoulun ompelulinjan tytöt ja Amis-nukke, joka juhlallisesti luovutettiin museon kokoelmiin. Vuonna 1989 mentiin taas bussilla Helsinkiin Taideteollisuusmuseoon ja Sinebrykoffi n taidekokoelmia ihailemaan sekä tutustuttiin Tamminiemeen. Lounaalla käytiin Perhossa ja kahvilla perinteisessä Ekbergin kahvilassa.

22 Kukkaisrahaston jäseniä 50-vuotisjuhlapäivän jatkoilla Vanhalahden kartanossa: Hilkka Andersson (vas.), Irja Waltari, Taru Jokela, Kaija Ranta ja Heidi Nordberg. Jäsenetkin tarvitsivat virkistystä. Kukkaisrahasto retkeili ahkerasti 1980-luvulla, siskokset Sirkka Vuorento ja Hilkka Andersson Tampereen retkellä LUVULLA MATKOJA NAAPURIMAIHIN Syyskuussa 1990 matkattiin aina Leningradiin asti; siellä käytiin katsomassa Fabergen näyttelyä. Tällä matkalla oli myös puolisoita matkaseurana. Toisen kerran oli ammattikoulun tyttöjä ja opettajia matkalla mukana, kun suunnattiin Lahteen, vierailtiin taideteollisessa opistossa sekä Luhdan että Ewaldin tehtailla. Vuonna 1991 matkustettiin taas ulkomaille, mentiin Ruotsiin tutustumaan Mauritzbergin linnaan, jonka omistaja ja kunnostuttaja Liisa Lipsanen on yhdistyksen jäsenen Heidi Nordbergin sukulainen. Seuraavana vuonna tyydyttiin vaatimattomasti vierailemaan vain Helsingin vastavalmistuneessa Itäkeskuksessa. Parin välivuoden jälkeen lähdettiin jälleen matkalle. Vuonna 1994 käytiin Tampereella teatterissa (TTT:ssa Kotiopettajattaren romaani) ja käytiin katsomassa hienoa Egypti-näyttelyä. Samana vuonna käytiin myös Helsingissä teatterissa (Inkeri Kilpisen Kiirastuli) ja samalla vierailtiin yhdistyksen entisen jäsenen Hilkka Haapalan luona. Vuonna 1995 saatiin tutustua Lönnströmin taidemuseossa Maailmanperintönäyttelyyn ja Vanhaan Raumaan Rauman museossa. Samalla luovutettiin museoon Rauman kansallispukuun puettu nukke. Kahvit juotiin tietysti Marelassa. Muinaispukuihin

23 ja Kalevala-koruihin saatiin tuntumaa kultasepänliike Helkelässä. Saman vuoden marraskuussa tehtiin vielä retki Tampereelle Urpo ja Maija Lahtisen kotimuseon Villa Urpon taidenäyttelyyn. Seuraavana vuonna oltiin lähiseudulla; tutustuttiin Laitilan Untamalassa vanhaan Pietarin kirkkoon ja syötiin perinneruokaa Ventolan talossa. Vuonna 1997 käytiin Porissa katsomassa näytelmää Papin perhe ja seuraavana vuonna matkattiin Alvar Aallon juhlavuoden kunniaksi katsomaan Villa Maireaa Noormarkkuun. Vuonna 1999 Raija Sipilä kutsui Kukkaisrahaston Uuteenkaupunkiin, jossa vierailtiin ensin orkideamuseossa ja sitten Sipilöiden peruskorjaamassa vanhassa talossa. Lipsaset kutsuivat tätinsä Elvi Lipsasen ja Heidi Lipsanen-Nordbergin ystävineen Mauritzbergin linnaan. Rauman Kukkaisrahasto järjesti matkan. Liisa ja Ilkka Lipsanen toivottivat raumalaiset retkeilijät tervetulleiksi Mauritzbergiin vuonna 1991.

24 2000-luvulla lähiseutu tutuksi Vuonna 2000 tutustuttiin paikallisten taiteilijoiden Kirsi Backmanin ja Maija Kantasen ateljeehen. Seuraavana vuonna käytiin Rauman kaupunginteatterissa katsomassa näytelmä Victor, Victoria. Vuoden 2002 keväällä tehtiin retki Köyliöön, Tuiskulan Kotikoloon, jossa juhlittiin herkullisella lounaalla vuoden aikana pyöreitä vuosia täyttäneitä. Seuraavana keväänä käytiin taas tutustumassa lähiseudun nähtävyyksiin, eli tutustuttiin Eurassa sijaitsevaan esihistorian opastuskeskukseen nimeltään Naurava Lohikäärme. Kymmenen viime vuoden aikana on perinteeksi muodostunut loppukesän Pyhämaan retki, joka on alkanut siikasopalla Pyhämaan Ruorissa ja jatkunut saunomisen, uimisen ja kahvittelun merkeissä Rannan huvilalla Rantahuhdan tilalla. Muitakin perinteitä on yhdistyksellä aikojen kuluessa ollut. Kaihoten muistellaan Teresia Lönnströmin Mäti ja blini -kutsuja sekä tunnelmallisia joulunajan puurojuhlia eri jäsenten kodeissa. Yksi kohokohta juhlien joukossa oli, kun Teresia ja Rafael Lönnströmin reliefi paljastettiin ja koko Kukkaisrahasto oli kutsuttu juhlaan mukaan. Kun yhdistyksen jäsenet täyttivät tasavuosia, sankareita juhlittiin jäsenten tarjoamalla yhteisellä lounaalla jossakin ravintolassa. Yleensä on ollut myös jotakin ohjelmaa, musiikkia tai runoja. Ja tietysti sankarit aina kukitettiin. Tapana on myös ollut kukittaa vuosikokouksessa kunakin vuonna yhdistyksen puolesta työtä tehneet puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja. Kukkislaiset esittivät jouluherkuista kertovan näytelmän vuosituhannen vaihteessa. Aila Salo (vas.) oli haastettelija.sinikka Nissilä pipari, Pirkko Riisla karamelli, Seija Viljanen omena, Maija-Leena Ruoste lipeäkala ja Heidi Nordberg kinkku.

25 KUKKAISRAHASTON TOIMIHENKILÖITÄ Puheenjohtajat: Helga Långfors Hilkka Harjula Irja Waltari Seija Viljanen Sinikka Nissilä Heidi Nordberg Ritva Alho Anita Hassinen Sirpa Kaskelo Helga Långfors toimi ensimmäisenä puheenjohtajana vuosikausia ja hänen jälkeensä 40-luvun puolivälissä jatkoi Hilkka Harjula. Se, milloin vaihdos tapahtui, ei ole tiedossa. Vuonna 1971 Harjula valittiin yhdistyksen ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi hänen jättäessään tehtävänsä seuraajalleen Irja Waltarille. Myös hän toimi puheenjohtajana aktiivisesti aina vuoteen 1992 asti, jolloin yhdistys valitsi hänet kiitokseksi ansiokkaasta työstä toiseksi kunniapuheenjohtajakseen. Seija Viljanen toimi vuoden ja Sinikka Nissilä kaksi vuotta puheenjohtajana. Heidän jälkeensä valittiin puheenjohtajaksi Heidi Nordberg, jonka toimikausi kesti vuodesta 1995 vuoteen Ritva Alhon yhden vuoden pestin jälkeen ohjaksiin tarttui vuonna 2002 yhdistyksen uusin jäsen Anita Hassinen ja hänen jälkeensä vuodesta 2010 Sirpa Kaskelo. Kukkaisrahaston ensimmäiseksi kunniajäseneksi kutsuttiin yhdistyksen perustajajäsen Hanna Alho. Myöhemmin myös Lisa Alho sai osakseen saman huomionosoituksen samoin kuin Astrid Sahlstein, joka oli toiminut rahastonhoitajana alusta alkaen vuoteen 1966 asti. Hänen jälkeensä tointa hoiti Sinikka Nissilä vuoteen 1982, jolloin tehtävään valittiin Liisa Äijälä. Vuonna 1991 hänen jälkeensä valittiin rahastonhoitajaksi Kaisa Helkelä. Kuuden vuoden kuluttua vuonna 1996 alkoi Seija Viljanen huolehtia rahoista ja hänen jälkeensä on tehtävää hoitanut Marja Helamaa vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 1985 kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi Teresia Lönnström. Pitkäaikainen uskollinen puurtaja oli Linda Jussila, joka toimi sihteerinä yhdistyksen perustamisesta alkaen aina vuoteen Hänen jälkeensä Ritva Alho toimi pitkään sihteerinä ja hänen jälkeensä vuodesta 1989 Maija-Leena Ruoste useita vuosia. Vuonna 2002 oli Marja Helamaa sihteerinä vuoden, ja hänen jälkeensä tehtävää on hoitanut Raija Sipilä. Vuonna 2003 otettiin käyttöön termi seniorijäsen. Se tarkoittaa pitkäaikaisille, uskollisille jäsenille tarkoitettua vapaajäsenyyttä, eli vapautta maksuista ja muista velvollisuuksista, kuten kokouksien järjestämisestä. Seniorijäsenet ovat aina tervetulleita joukkoon voimiensa mukaan. Seniorijäseniksi kutsuttiin Hilkka Andersson, Kaija Ranta, Sirkka Vuorento ja Elvi Lipsanen.

26 KUKKAISRAHASTO 2000-LUVULLA Viiimeisessä virallisessa yhteiskuvassa vuodelta 2009 Sinikka Nissilä (ylärivi, vas.), Sirpa Kaskelo, Pirkko Kulmala, Anita Hassinen, Marja Helamaa, Aila Salo ja Seija Viljanen. Alarivissa vasemmalta Pirkko Riisla, Lahja Nuotio, Raija Sipilä, Leena Miettinen ja Anja Roiha. Kukkaisrahaston jäsenmäärä on ollut suurimmillaan yhdistyksen alkuaikoina, jolloin mukana oli 28 jäsentä. Vuosien myötä jäsenmäärä väheni alle kahteenkymmeneen. Yhdistyksen täyttäessä 70 vuotta jäseniä oli vajaat parisenkymmentä, joista osa oli seniorijäseniä. Pienestä jäsenmäärästä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, toiminta on aina ollut aktiivista ja kukkaistyttöjen keskuudessa on vallinnut lämpimän ystävyyden ilmapiiri. Yhdistyksen jäsenet ovat olleet uskollisia rakkaaksi käyneelle ystäväpiirilleen ja tärkeäksi koetulle toiminnalle vanhusten hyväksi. Jäsenten keski-ikä alkoi 2000-luvun puoliväliä lähestyttäessä olla korkea, mutta silti toimintaa haluttiin jatkaa aktiivisesti. Uusia jäseniä ei ollut enää aivan helppo löytää päivällä kokoontuvaan yhdistyksen, vaikka kokoontumisia olikin harvennettu. Uusien jäsenten saamisen katsottiin kuitenkin olevan yhdistyksen elinehto. Kun vanhusväestön määrä tulevaisuudessa jatkuvasti kasvaa, vapaaehtoistyön merkitys tulee entistäkin tärkeämmäksi.

27 Jäsenet 2004 Kukkaisrahaston täyttäessä 70 vuotta puheenjohtajana toimi Anita Hassinen, varapuheenjohtajana Sirpa Kaskelo, sihteerinä Raija Sipilä ja rahastonhoitajana Marja Helamaa. Muut jäsenet: Ritva Alho, Hilkka Andersson, Leena Kvist, Elvi Lipsanen, Sinikka Nissilä, Heidi Nordberg, Lahja Nuotio, Kaija Ranta, Leena Miettinen, Pirkko Riisla, Anja Roiha, Maija-Leena Ruoste, Aila Salo ja Seija Viljanen. VIRALLINEN YHDISTYSTOIMINTA PÄÄTTYI 2012 Vuosi 2012 oli Rauman Kukkaisrahaston 78. toimintavuosi ja samalla myös viimeinen virallisena yhdistyksenä. Maaliskuussa 2012 vuosikokous teki päätöksen toiminnan lopettamisesta rekisteröitynä yhdistyksenä. Päätös vahvistettiin yhdistyslain vaatimassa toisessa kokouksessa Syynä lopettamiseen oli jäsenkunnan ikääntyminen ja väheneminen; uusia jäseniä ei enää saatu. Yhdistys on saatellut viime vuosina viimeiselle matkalle Hilkka Anderssonin, Sirkka Vuorennon, Kaija Rannan, Ritva Alhon ja viimeksi Anja Roihan. Aktiivisuus on myös pikkuhiljaa hiipunut viimeisinä toimintavuosina. Vuonna 2009 ei enää osallistuttu suuriin Yhteismyyjäisiin. Viimeisinä myyjäisvuosina oli tapana kokoontua leipomistalkoisiin; yhdessä leivottiin lukuisia rommikakkuja ja pikkuleipiä sekä sokeroitiin karpaloita ja askarreltiin yhtä ja toista. Kokoontumisia pidettiin joka toinen tiistai, kesäkautta lukuun ottamatta. Joka vuosi pyrittiin myös tekemään retki johonkin lähiseudulle joko keväällä tai syksyllä. On käyty Köyliössä, Lapissa, Kodisjoella, Laitilassa, Eurajoella ja Vuojoen kartanossa. Jäsenten syntymäpäiviä juhlittiin asiaankuuluvin juhlallisuuksin, ja ohjelmassa on aina ollut elävää musiikkia, puheita ja runoja. Kokkilaa muistettiin edelleen vuosittain tavalla tai toisella. Useana vuonna maksettiin vanhusten kuntojumpan ohjaajan palkkioita. Perinteisesti järjestettiin kaksi kertaa vuodessa Kokkilan ruokasalissa Laulajaiset koko talon väelle, toukokuussa ja ennen joulua. Esiintyjinä on ollut niin puhallinsoittajia kuin lapsiryhmiäkin, ja joskus on kuultu yksinlaulua tai miesten kvartettilaulua. Tarjoilut on useimmiten valmistettu yhdessä talkootyönä. Yhdistyksen jouluista puurojuhlaa on joka vuosi vietetty Kokkilan alasalissa, talon tarjoamana. Vuonna 2009 vietettiin yhdistyksen 75-vuotisjuhlaa ja käytiin perustajajäsenten haudoilla viemässä kynttilöitä. Juhlalounas nautittiin Vanhan Rauman kellarissa. Samassa tilaisuudessa Aila Salo nimitettiin yhdistyksen kunniajäseneksi ja seniorijäsenen arvo myönnettiin Leena Kvistille, Sinikka Nissilälle ja Heidi Nordbergille.

28 Jäsenet vuonna 2012 Sirpa Kaskelo puheenjohtaja vuodesta 2010 Pirkko Kulmala varapuheenjohtaja Raija Sipilä sihteeri Marja Helamaa taloudenhoitaja Anita Hassinen Leena Miettinen Sinikka Nissilä Lahja Nuotio Heidi Nordberg Kaisu Penttilä Pirkko Riisla Maija-Leena Ruoste Aila Salo Seija Viljanen Juhlapäivänään Kaisu Penttilä 85 vuotta, Pirkko Riisla 90 ja Marja Helamaa 60 vuotta puhalsivat syntymäpäiväkynttilöidensä liekin ohella yhdistyksen toiminnan sammuksiin vuonna EPILOGI Virallinen yhdistystoiminta päättyi siis 2012, mutta keskenään viihtyneet kukkislaiset jatkoivat yhteisiä tapaamisiaan. Enää ei tarvittu virallisia vuosikokouksia, ei tilinpäätöksiä eikä muita yhdistyslain vaatimia velvoitteita. Yhdessäoloa jatkettiin voimien ja kiinnostuksen mukaan. Oli aika toteuttaa myös pitkäaikainen haave eli koota kansien väliin niitä asioita, joiden eteen oli toimittu. Primus motorina toimi jälleen Aila Salo, jonka aloitteesta historiikkia oli lähdetty kokoamaan jo joitakin vuosia aiemmin. Kainojen köyhien auttamiseen vuonna 1934 perustettu Rauman Kukkaisrahasto ry keskittyi ensimmäisen puheenjohtajansa Helga Långforsin aikana sääntöjensä mukaiseen toimintaan. Myyjäistapahtumat niin joulun kuin pääsiäisenkin tienoilla tuottivat varoja käsitöiden ja leivonnaisten myynnillä sekä halkojen ostoon että autettavien eli holhokkien muihin tarpeisiin. Vuonna 1967 sääntöjä katsottiin tarpeelliseksi tarkentaa: 1. Yhdistyksen tarkoituksena on jakaa raha- ym. avustuksia yksinäisille, puutteessa oleville vanhuksille jouluna ja muulloinkin, kun tarvetta ilmenee. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea paikkakunnalla toimivaa Vanhainkoti Kokkilaa tilapäisin raha-avustuksin johtokunnan niin päättäessä sekä auttaa

29 myös vanhusten ansiotarkoituksessa järjestettyä askartelutoimintaa ja sen järjestelyä. 3. Muutosehdotus jäsenmaksuksi: toimivalta jäseneltä 1 mk ja kannatusjäseneltä 2 mk tai kertamaksuna 20 mk. 4. Jos yhdistys lopettaa toimintansa, varat jaetaan johtokunnan harkinnan mukaan ensimmäisessä pykälässä mainittuun tarkoitukseen. Pitkäaikaisen puheenjohtajan Irja Waltarin kunniakkaana tehtävänä oli ojentaa Hilkka Harjulalle kunniapuheenjohtajan arvo ja kunniakirja vuonna Irja Waltarin aikana ja ansiosta yhdistyksen toimintaa pyrittiin laajentamaan ja etsimään uusia mahdollisuuksia varojen kartuttamiseen. Ideoina olivat kahvikonserttien ja esitelmätilaisuuksien järjestäminen sekä arpajais- ja myyjäisartikkelien monipuolistaminen. Jäsenmaksu korotettiin viiteen markkaan jäseneltä. Vuonna 1977 sosiaalilainsäädäntö oli ottanut vastuuta heikossa asemassa olevista, joten yhdistys ei ottanut uusia autettavia. Entisiä avustettiin kuten ennenkin. Myyjäistuotto salli vuonna 1980 jakaa avustuksina mk. Irja Waltarin parikymmenvuotisella puheenjohtajakaudella Kokkilaa tuettiin useilla tuhansilla markoilla hankkimalla arjessa tarvittavaa teknistä varustusta. Tuona aikana yhdistys järjesti retkiä kotimaan kohteisiin. Viikonloppuretki Irja Waltarin syntymäpäiville Tammion saareen Haminan edustalle antoi virikkeitä ja yhteishenkeä jäsenille. Suurin varainhankintakampanja oli ammattikoulun kanssa toteutettu nukkeprojekti, joka tuotti jaettavaa pääomaa melkoisesti. Seija Viljasen, Sinikka Nissilän ja Heidi Nordbergin toimikausilla tuottoa antoi edelleen jatkuva nukkien myynti sekä normaali myyjäistoiminta. Ritva Alhon jälkeen puheenjohtajana toimineen Anita Hassisen johtamana myyjäisten kiitettävä tuotto perustui pääosin tekstiilikäsitöihin. Sirpa Kaskelon 21-vuotinen Kokkilan johtajuusaika loi hänen Kukkaisrahaston puheenjohtakaudellaan entistä lämpimämmän yhteyden Kokkilan asukkaisiin. Yhdistyksen normaali toiminta hiipui pikku hiljaa jäsenten ikääntyessä ja voimien vähetessä. Oli eittämättömän viisas päätös lopettaa yhdistyksen virallinen toiminta ja iloita vuosikymmenien menestyksekkäistä saavutuksista yhtenä vaikuttajana raumalaisten elämässä.

30 Lehtileikkeitä

31

32

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Tavoitteiden toteutuminen

Tavoitteiden toteutuminen VUOSIKERTOMUS 2013 Tavoitteiden toteutuminen Kaikki jäseneksi pyrkivät on voitu ottaa vastaan. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 305, joista uusia jäseniä oli 18. Siirtymätyöpaikkoja oli vuoden vaihteessa

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 Yhdistys on saavuttanut tunnustetun aseman Ylläksen alueen vaikuttajana. Yhdistyksen jäsenmäärä on noussut tasaisesti ja on nyt 226. 1. Jäsentapaamiset

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

O p i n T u u l e t. Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI!

O p i n T u u l e t. Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI! Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI! VANHEMPAINYHDISTYS KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI KOULUN HENKILÖKUNTAA, OPPILAITA JA VANHEMPIA SYKSYN AIKANA TEHDYSTÄ YHTEISTYÖSTÄ. KAKKUTUKUN TUOTTEIDEN MYYNNILLÄ SAIMME

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

Herättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet

Herättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet Herättäjä-Yhdistys Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet Hyväksytty päätoimikunnassa 11.12.2010 Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 Herättäjä-Yhdistyksen ja sen paikallisosastojen toimintaa säätelevät

Lisätiedot

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa.

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa. KULTTUURITAPAHTUMAT VUONNA 2015 NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 8.12.2015 tuli hänen syntymästään kuluneeksi 150 vuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2013

Toimintakertomus vuodelta 2013 1 (5) Toimintakertomus vuodelta 2013 Imatran Seudun on perustettu 14.10.1955. Yhdistyksemme täytti 14.10.2013 58 vuotta. Jäsenistö: Yhdistyksessämme oli vuoden 2013 lopussa 87 jäsentä. Uusia jäseniä saimme

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö.

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö. KYRÖSKOSKEN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KOSKEN KOPLA RY Säännöt 22.9.2014 (vuosikokous) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

PIIRIKOKOUS PORI 25.4.2015. PUOLISOKOULUTUS 7th FLOOR DC HILVE REIJONEN

PIIRIKOKOUS PORI 25.4.2015. PUOLISOKOULUTUS 7th FLOOR DC HILVE REIJONEN PIIRIKOKOUS PORI 25.4.2015 PUOLISOKOULUTUS 7th FLOOR DC HILVE REIJONEN 1 Yleistä Suomen Lions-liitto r.y:n ohjesäännön 20 mukaan perheenjäsenten osallistuminen klubien palvelutoimintaan on lionstoimintaan

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

KULTASIIPI 2015-2016

KULTASIIPI 2015-2016 Syksy KULTASIIPI 2015-2016 Elokuussa kultasiivessä alkoivat uuden toimintakauden touhut. Työntekijöinä ryhmässä oli Kirsi Vuori, Pia Granqvist ja Johanna Partinen. Vanhoja konkareita Kirsin lisäksi oli

Lisätiedot

Vuosi 2014 oli Alatornion osaston 107. toimintavuosi. Jäseniä oli vuoden lopussa 89.

Vuosi 2014 oli Alatornion osaston 107. toimintavuosi. Jäseniä oli vuoden lopussa 89. 1 SUOMALAISEN NAISLIITON ALATORNION OSASTO R.Y. VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2014 YLEISTÄ Vuosi 2014 oli Alatornion osaston 107. toimintavuosi. Jäseniä oli vuoden lopussa 89. Osaston toiminta oli aktiivista

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2015

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2015 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2015 ALAOSASTON VUOSIKOKOUS JOENSUUSSA Vuosikokouksen osanottajia Alaosaston vuosikokous pidettiin toimintasuunnitelman mukaisesti 31.3.2015 Joensuun Käpykankaan

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa

westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa westpro4u 12/2014 westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa Westpro4U ry on hyväntekeväisyysyhdistys, joka tekee lahjoituksia erilaisiin lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviin toimintoihin. Yhdistyksen

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU Kulttuurikaverin kanssa voit lähteä niin konserttiin kuin pesäpallo-otteluunkin! Eurajoen kulttuuritoimi Eurajoen sosiaalitoimi Kulttuurikaverin tilaaminen on helppoa:

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS 2015 2 VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTON KOKOONPANO 2015 Pirkko Mäkelä, puheenjohtaja 23.6.2015 lähtien, Eläkeliiton Posion yhdistys ry Sari Ylisirniö, sihteeri23.6.2015

Lisätiedot

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013.

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013. Vallilan vanhemmat-yhdistyksen kokous 02.04.2013 Aika: Tiistai 02.04.2013 klo 18.00 Paikka: Vallilan koulun opettajanhuone 1. Läsnä Opettaja Sami Paavola Annu Kilpeläinen (3A) Anu Vauramo (6A) Kati Lounema

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki. 2 Yhdistyksen kieli Yhdistyksen kieli on suomi. 3 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen

Lisätiedot

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt TARKAN SÄÄNNÖT n säännöt 2(6) 1 Kerhon nimi ja kotipaikka Kerhon nimi on Tarkka, jota kutsutaan näissä säännöissä kerhoksi. Kerhon kotipaikka on Tampereen kaupunki. 2 Kerhon tarkoitus Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay

Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay Alla on kuvia, mitä kaikkea (mausteita, raaka-aineita, työvaiheita ja astioita) kuuluu intialaiseen ruuanlaittoon. Aivan aluksi joimme

Lisätiedot

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä.

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kuopion Reippaan Voimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Luolajan koulun vanhempainyhdistys ry Vuosikokous Säännöt rekisteröity

Luolajan koulun vanhempainyhdistys ry Vuosikokous Säännöt rekisteröity Luolajan koulun vanhempainyhdistyksen säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimenä on Luolajan koulun vanhempainyhdistys, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikkana

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala. SÄÄNNÖT HÄMEEN LASKUVARJOURHEILIJAT RY ASIKKALA 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Espoon Klubitalo muutti kesäkuussa Matinkylästä Nihtisiltaan.

Espoon Klubitalo muutti kesäkuussa Matinkylästä Nihtisiltaan. VUOSIKERTOMUS 2014 Yleistä Espoon Klubitalo muutti kesäkuussa Matinkylästä Nihtisiltaan. Maaliskuussa toteutui johtavan ohjaajan vaihdos. Berylli jatkoi osaaikaista työtä ohjaajana ja Tiina aloitti hänen

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI Sääntömuutosehdotukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Rotujärjestöstatuksen vaatimat muutokset sääntöihin (merkitty punaisella) Oikeinkirjoitusasun korjaukset ja sääntöjen

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Ensi keväänä vietettävien Kevätpäivien osalta järjestelyt ovat vielä avoinna. Viimeistään tulevassa syyskokouksessa saamme varmistusta asiaan.

Ensi keväänä vietettävien Kevätpäivien osalta järjestelyt ovat vielä avoinna. Viimeistään tulevassa syyskokouksessa saamme varmistusta asiaan. Jäsenkirje 2/12 SUOMEN RAVINAISTEN LIITTO RY:N JÄSENYHDISTYKSILLE Hyvät Ravinaiset Kesä on jo takanapäin, mutta voimme vielä muistella hienoja Mikkelin kuninkuusraveja ja muita tapahtumia. Syksy on tullut

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kappelineuvosto

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kappelineuvosto 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS AIKA maanantai 30.1.2017 klo 18.30 20.30 PAIKKA Seurakuntakoti, Pappilankuja 3 läsnä/poissa OSALLISTUJAT Astola, Matti kappalainen, puheenjohtaja (x) Kaitainen, Markku kappelineuvoston

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Luku 1 Nimi ja kotikunta

Luku 1 Nimi ja kotikunta Suomi - Afganistanin Akatemia AFA ry:n säännöt Luku 1 Nimi ja kotikunta 1. Yhdistyksen nimi Suomeksi Suomi Afganistan Akatemia AFA ry Englanniksi Academy of Finland Afghanistan AFA Dariksi Akademi Finland

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Pohjois Ruotsin piirin tiedote nr.1 2015

Pohjois Ruotsin piirin tiedote nr.1 2015 Pohjois Ruotsin piirin tiedote nr.1 2015 Vuoden 2015 piirihallitus: Sinikka Lindquist Skellefteå puheenjohtaja Jouni Slagner Haaparanta varapuheenjohtaja? Tapio Tamminen Uumaja vähemmistöasiat? Taina Rintamäki

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Nina Jaara-Sagulin, yhdistyksen puheenjohtaja

Nina Jaara-Sagulin, yhdistyksen puheenjohtaja Kokouskutsu Tehyn Vapaat Vaikuttajat ry 1/2014 Elin: Hallitus Aika: 3.2.2014 klo 17.30 Paikka: Messukeskus, Helsinki Asialuettelo Pykälä Käsiteltävä asia 1 Kokouksen avaus 2 2 Kokouksen päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Ma 6.2.2017 klo 17.00 Paikka: Marttaliiton kokoustila, Malminrinne 1 B, 7 krs. VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2014 Aika ja paikka Maanantai 22.9.2014 klo 18.00 Teljän kirkolla Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa Harju, Aulikki poissa Honkasalo, Timo Korkeaoja, Aila

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous

Varsinainen liittokokous Hallitus 8 / 16 LIITTOKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1 (6) Varsinainen liittokokous Aika 11.6.2016 klo 10.00-15.00. Paikka Porin Yliopistokeskus, Pohjoisranta 11, 28101 Pori 1. Liittokokouksen avaus Kuurojen Liitto

Lisätiedot

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 Tälle koko lukuvuodelle olemme suunnitelleet teemaksi MATKALLA Tutkimusmatkamme lähtee minusta itsestä ja laajenee käsittämään ainakin Suomen ja Pohjoismaat. Otamme toimintaamme

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Liittoa koskevia kirjallisia kyselyjä osoitetaan: Suomen Rauhanliitto Helsinki, Kapteenik. 3, C, 27. TAMPEREELLA

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10 EETANET RY. PÖYTÄKIRJA 1/2009 1(8) Pöytäkirja kertoo yhdistyksen jäsenille ja viranomaisille, mitä kokous on päättänyt ja mitä pitäisi tehdä. auttaa seuraamaan päätösten toteuttamista. antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

Merimasku-Seura ry. Merimasku-Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 2015

Merimasku-Seura ry. Merimasku-Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 2015 Merimasku-Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 2015 Yleistä Merimasku-Seura ry:n toiminta vuonna 2015 oli painottunut Kollolan ympäristöön, rakentamiseen ja vanhan kunnostamiseen. Yleiset kokoukset Seuran

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki.

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Hallituksen kokous 1 (5) Aika 24.9.2016, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Läsnä Hallituksen puheen ja jäsenet poissa Aaltonen Jaana Ahonen Outi Blundin Elina Hanhikoski Cecilia Lähteenmäki

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toimialue ja perustamisaika

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toimialue ja perustamisaika Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toimialue ja perustamisaika Yhdistyksen nimi on Suomen Ringettevalmentajat SRiV ry, sen kotipaikka on Helsinki ja toimialue on koko Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016

Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016 Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016 Hyvä Maanpuolustusnainen Tähän jäsentiedotteeseemme on kerätty muut kevätkauden tapahtumat. Jos et löydä etsimääsi maanpuolustustoimintaa tästä jäsentiedotteesta,

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot