Rauman Kukkaisrahaston historiikki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rauman Kukkaisrahaston historiikki 1934-2014"

Transkriptio

1 Rauman Kukkaisrahaston historiikki

2

3 RAUMAN KUKKAISRAHASTON 80 VUOTTA Rauman Kukkaisrahaston historiikki

4 Toimituskunta: Marja Helamaa, teksti Aila Salo, teksti ja visuaalinen ilme Raili Tevä, teksti Rauman Offsetpaino Oy, Riitta Porkka Taitto, typografia, painatus ja viimeistys Rauma 2014 ISBN

5 Rauman Kukkaisrahasto ry Raumalta on aina löytynyt pontevia naisia, jotka ovat olleet valmiina auttamaan avun tarpeessa olevia lähimmäisiään. Ovatpa he perustaneet yhdistyksiäkin tällaiseen työhön. Rauman Kukkaisrahasto on yksi näistä yhdistyksistä. Aiemmin Kukkaisrahaston avustustyö kohdistettiin yhteiskunnan ns. kainojen köyhien auttamiseen, mutta sittemmin ovat sosiaali- ja diakoniatyö huolehtineet siitä puolesta. Kukkaisrahasto on puolestaan muistanut Palvelukoti Kokkilaa (aikaisempi nimi Vanhainkoti Kokkila) ja sen asukkaita erilaisilla lahjoituksilla ja jokavuotisilla ohjelma- ja kahvihetkillä. Nyt on kuitenkin yhdistyksessämmekin muutoksen aika. Joukkomme ikääntyy eikä nykyajan nuoremmilla ihmisillä ole ehkä kiinnostusta juuri tämän tyyppiseen avustustyöhön. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vähitellen huvennut ja jäsenten keski-ikä tullut korkeaksi. Suuria myyjäisiä ei enää pystytty järjestämään. Niinpä yhdistyksen virallinen toiminta katsottiin parhaaksi lopettaa. Meillä on kuitenkin mukavaa yhdessä, joten olemme päättäneet jatkaa tapaamisiamme kuten ennenkin, mutta nyt siis ilman virallisia yhdistyslain velvoitteita. Näin meillä elää kahdeksankymmentävuotias Kukkaisrahasto mielissä ja muistoissamme edelleen, vaikka teimmekin yhdistyksemme lopettamispäätöksen haikein mielin ja suru sydämessä. Sirpa Kaskelo

6 Kiitos Rauman Kukkaisrahastolle Palvelukoti Kokkila on saanut vuosien saatossa nauttia Rauman Kukkaisrahaston anteliaasta tuesta. Varsinkin toiminnan alkuaikoina tuki on ollut äärimmäisen tärkeää niukkojen toimintaedellytysten vuoksi. Kokkila on saanut Kukkaisrahastolta huomattavaa apua niin arkisten askareiden pyörittämiseen kuin vanhusten hyvinvointiin ja virkistystoimintaan. Olemme useasti Kokkilan piirissä hämmästelleet, miten pieni seuranne on pystynyt niin mittaviin ja arvokkaisiin lahjoituksiin. Tuki ei ole ollut yksinomaan aineellista, vaan myös henkinen tuki on ollut huomattavana apuna. Kukkaisrahasto ja Kokkila ovat kulkeneet käsi kädessä välillä kovin kivistäkin polkua. Palvelukoti Kokkila on kiitollinen saamastaan tuesta. Kukkaisrahasto tulee aina säilymään olennaisena osana Kokkilan historiaa. Juhani Suoramaa Palvelukoti Kokkila ry, puheenjohtaja

7 RAUMAN KUKKAISRAHASTON 80 VUOTTA Rauman Kukkaisrahaston perustava kokous pidettiin rouva Hanna Alhon kotona. Hannan puoliso August Alho toimi tuolloin Rauman Seminaarin rehtorina. Muut perustamiskokouksen osanottajat olivat: Toini Lopmeri(vas.) sekä perustajajäsenet Lisa Alho ja Elin Mickelsson Lisa Alho kaupunginlääkärin vaimo Linnea Hansson pankinjohtajan vaimo Hilma Helenius rovasti Kaarle Heleniuksen vaimo Hanna Kumlander kauppias J.V. Kumlanderin vaimo Helga Långfors Elin Michelsson Ilta Nordlund Astrid Sahlstein Thyra Söderlund säästöpankkitarkastaja Aarne Långforsin vaimo kauppias Otto Michelssonin vaimo diplomi-insinööri Carl Nordlundin vaimo hovioikeuden asessori Georg Sahlsteinin vaimo kanslisti, liikemies Oscar Söderlundin vaimo Ajalle tyypillisesti yhdistyksen perustajajäsenet olivat kotirouvia, yhteiskunnallisesti vaikuttavissa asemissa olevien miesten puolisoita. Ainoastaan Thyra Söderlund oli virkanainen, ja Hanna Kumlander osallistui todennäköisesti perheen kaupan hoitoon, sillä jäätyään leskeksi hän jatkoi yksin liikkeen toimintaa. Anekdootti alkuajoilta kertoo, että kun Rauman Mieslaulajat harjoittelivat seminaarilla tiistaisin, vaimot kokoontuivat tiloissa samaan aikaan miehiään odotellen. Tuolloin heräsi ajatus yhdistyksen perustamisesta naisille, ja kerrotaan että tieto asiasta lähetettiin kuoron harjoituksiin siten että viesti oli sidottuna sukkanauhalla. Oli miten oli, jo pidemmän aikaa oli naisten piirissä kannettu huolta yhteiskunnan vähäosaisten tilanteesta. Yhdistyksen avulla haluttiin omalta osaltaan tehdä jotain toisten hyväksi. Kukkaisrahaston tarkoituksena oli vuonna 1934 hyväksyttyjen sääntöjen mukaan lievittää hiljaista hätää Raumalla jakamalla avustuksia niin kutsutuille kainoille köyhille jouluksi ja muulloinkin, kun tarvis on, sekä myöhemmin, kun Raumalla olisi vanhojen yksinäisten naisten koti, avustaa tämän ylläpidossa. Säännöt uudistettiin vuonna 1967 ja uudelleen vuonna Muutokset olivat lähinnä teknisiä tai termien ajanmukaistamista. Yhdistyksen toiminnan päämäärä on säilynyt samana: Jakaa rahaa ja muuta apua yksinäisille, puutteessa oleville vanhuksille ja tukea Vanhainkoti Kokkilan toimintaa.

8 ALKUAIKOJEN TOIMINTAA Alusta alkaen yhdistys on kokoontunut tiistai-iltapäivisin pääasiassa jäsenten kodeissa. Puhuttiin neulomaseurasta, eli kokouksissa tehtiin käsitöitä ja seurusteltiin kahvikupin ääressä. Aluksi yhdistyksen varat tulivat pelkästään jäsenmaksuista, kahvikassasta ja omassa keskuudessa pidettyjen arpajaisten tuotosta. Kokouksen emäntä lahjoitti arpavoitot, mikä tapa oli voimassa koko toiminnan ajan. Perustamista seuraavana vuonna saatiin jo tuloja muistoadressien myynnistä ja voitiin antaa ensimmäiset avustukset. Ne olivat yleensä vaatimattomia rahasummia tai tarpeellisia tavaroita, kuten radio vanhukselle, kenkiä koululaisille, ruokapaketteja perheille jouluna, ja joskus toimitettiin jopa halkokuormia. Kovin paljon kirjallista tietoa ei ole löytynyt kahden ensimmäisen vuosikymmenen toiminnasta. Käsitöiden lisäksi harrastettiin kokoontumisissa myös yhteislaulua. Vuonna 1949 julkaistiin Kukkaisrahaston oma pieni lauluvihkonen, johon jokainen yhdistyksen jäsen oli voinut ehdottaa jonkin lempilaulunsa. Yhdistyksen omaksi lauluksi vakiintui jo varhain Maa on niin kaunis. Tätä laulua on aina laulettu tai soitettu poisnukkuneen jäsenen arkun äärellä yhdistyksen jäsenten jättäessä viimeistä tervehdystään. Lauluvihkon vapaalle sivulle on jäänyt muistoksi jäsenten omakätiset nimikirjoitukset.

9 Kun Kukkaisrahasto täytti kaksikymmentä vuotta vuonna 1954, kokoonnuttiin yhteiskuvaan Kuvassa vasemmalta Zaida Caselius, Kaisa Mikkelä, Elna Ruotsila, Astrid Sahlstein, Kaisa Nuotio,Toini Lopmeri, Lisa Alho. Aira Maijala, Elin Michelsson, Elsa Selänne, Linda Jussila, Irja Waltari, Katri Kavaste, Rauha Hollming, Kerttu Elonen, Maila Artila, Sirkka Vuorento, Hilkka Harjula, Aila Salo. Alkuvuosina suunniteltiin innokkaasti vanhainkodin perustamista Raumalle, aluksi nimenomaan naisille. Tuolloin luotiin myös pohja Rauman Kukkaisrahaston ja Vanhainkoti Kokkilan väliselle tiiviille yhteistyölle. Ruustinna Hilma Helenius oli yhdessä rouva Elin Michelssonin kanssa vedonnut voimakkaasti neulomaseuran kokouksissa vanhainkodin perustamisen puolesta. Aloite johti Rauman Vanhainkotiyhdistyksen perustamiseen Sota kuitenkin sotki suunnitelmia. Vanhainkotiyhdistys toimi silti kaiken aikaa ja kartutti varoja. Tässä työssä oli myös Kukkaisrahasto mukana. Vuonna 1954 yhdistys sai Rauman Kukkaisrahastolta neiti Anna Bartramin vanhainkotia varten lahjoittamat testamenttivarat markkaa. Neiti Tilta Kokki, joka oli ylläpitänyt yksityistä synnytyslaitosta omistamassaan talossa Kulmalankadulla, päätti lahjoittaa talonsa ja tonttinsa vanhainkotiyhdistykselle. Tämä testamentti sekä monet muut lahjoitukset ja testamentit vauhdittivat vanhainkotihanketta. Kun Vanhainkotiyhdistyksen perustamisesta oli kulunut 18 vuotta, aloitti Kulmalankadulla toimintansa kätilö Tilta Kokin mukaan nimensä saanut Vanhainkoti Kokkila.

10 VAROJA HANKITTIIN MONIN TAVOIN Joulumyyjäiset Rauman yhdistysten joulumyyjäiset käynnistyivät Kukkaisrahaston aloitteesta vuonna Myyjäiset olivat alkuun Rauman- linnassa, myöhemmin 1973 Sinisaaren koulun juhlasalissa (kuvassa) ja sittemmin Posellissa. Kun avuntarve kasvoi Kokkilan suunnitelmien alkaessa toteutua, oli Kukkaisrahaston keksittävä uusia keinoja kassansa kartuttamiseksi. Siten saivat vuonna 1951 alkunsa Hilkka Harjulan aloitteesta kuuluisat Joulumarkkinat eli monien eri hyväntekeväisyysyhdistysten yhteiset myyjäiset Raumanlinnan salissa. Irja Waltarin pojat tonttuina. Alkuaikoina myyjäisissä oli suorastaan perhejuhlan tuntua. Jäsenten lapset auttoivat tontuiksi pukeutuneina Punaisen Ristin kahvilassa kantamaan astioita. Vuonna 1973 myyjäiset pidettiin ensimmäisen kerran Sinisaaren Lyseon salissa ja myyjäispäivä vaihtui lauantaista sunnuntaiksi. Salia kutsuttiin myöhemmin Rauman Lyseon peruskoulun saliksi. Myöhemmin myyjäiset siirrettiin kulttuuritalo Poselliin. Yhteismyyjäisissä on mukana pitkälti toistakymmentä yhdistystä. Tunnelma ei tietenkään enää ole samanlainen kuin alkuaikoina, mutta edelleen myyjäiset ovat monelle yhdistykselle vuoden merkittävä päätös- ja varainhankintatapahtuma. Vuosien varrella myyjäisiin valmistettiin monenlaisia tuotteita ja kehiteltiin erilaisia projekteja. Käsityöt, ruokatavarat ja arvat ovat aina olleet taattuja myyntiartikkeleita. Talkoilla ommeltiin esiliinoja, yöpaitoja, mekkoja, työtakkeja, laudeliinoja, pannumyssyjä, pöytäliinoja ja vaikka mitä. Lisäksi usein askarreltiin jouluisia koristeita, kuten tonttuja, enkeleitä, ovikransseja ja kuusenkoristeita.

11 Alkuaikoina ruokatavaroilla oli hyvä menekki. Vuonna 1966 Aki Hollming valmisti myyjäisiin ruokia varten erityisen hyllyn. Vuonna 1978 päätettiin tiukentuneiden salmonellamääräysten johdosta luopua ruokatavaroiden myynnistä ja keskittyä käsitöihin ja arpajaisiin. Myöhempinä vuosina Aila Salo teki myyntiin tietokoneella kauniita joulukortteja. Jouluarpajaisten vetonaulana oli lähes alusta alkaen joulukinkku, joka oli päävoitto. Houkuttimeksi Aila Salo valmisti aidonnäköisen tekokinkun myyjäisrekvisiitaksi. Rauman Kukkaisrahasto oli sopinut Kivikylän Kotipalvaamon kanssa, että arpaijaisvoitto voidaan noutaa palvaamosta. Kinkun valmistaja ei muistanut koskaan laskuttaa. Kukkaisrahasto on saanut vastaanottaa toimintansa aikana lahjoituksia myös pankeilta, liikeyrityksiltä ja yksityisiltä. Kukkaisrahasto kiittää saamistaan lahjoituksista, joilla on tuettu Palvelukoti Kokkilaa. Aila Salo valmisti erittäin aidonnäköisen tekokinkun esittämään joulumyyjäisten arpajaisvoittona olevaa oikeaa joulukinkkua. Myyjäiset Sinisaaressa 1990-luvulla, myymässä Maija-Leena Ruoste, Seija Viljanen, Sirpa Kaskelo ja Heidi Nordberg.

12 Mollamaijoista Amis-nukkeihin Vuonna 1981 keksittiin valmistaa myyjäisiin myytäväksi 20 itse tehtyä mollanukkea, jotka puettiin kauniisiin vaatteisiin. Kaikki menivät kaupaksi. Lisätuloja saatiin adventtikalenterien myynnillä. Vuonna 1982 valmistettiin joulupukinkontteja, ja vuoden 1983 uutuus oli Rauman museota esittävä palapeli. Idea seurasi toistaan. Varsinainen kuningataridea oli vuonna 1987 Aila Salon esittämä ja Amis-nukkeprojektina myöhemmin tunnettu hanke. Se toteutettiin yhdessä Rauman ammattikoulun ompelulinjan tyttöjen kanssa. Hankkeen tarkoituksena oli saada rahallisen tuoton ohella lapset ja nuoret innostumaan ompelusta ja opiskelijat kiinnostumaan pukusuunnittelusta. Aila Salo oli huolestunut siitä, ettei ammattioppilaitoksen vaatetuslinjoille ollut tarpeeksi hakijoita. Hänen mielestään tuntui kummalta, että nuoret opiskeluikäiset tytöt eivät olisi kiinnostuneita vaatteista. Keväällä käynnistynyt hanke tuotti jo jouluksi 1987 nukelle suunnitellun malli- ja kaavakirjan nimeltään Amis. Siihen oli koottu oppilaiden töistä lukuisia asukokonaisuuksia aina mallisuunnittelusta ja kaavoista työselostuksiin asti. Opiskelijoiden piirroksista koottiin työkirjat ohjeineen, jotka painettiin ja myytiin yhdessä nukkien kanssa aluksi myyjäisissä ja myös joissakin tekstiililiikkeissä. Puolimetrisiä nukkeja tilattiin yhteensä 500 kappaletta. Ensimmäisenä myyntipäivänä myytiin Irja Waltarin puheenjohtajakaudella Kukkaisrahaston ja Rauman ammattikoulun yhteishankkeena syntyi nukenvaatteiden malli- ja kaavakirja Amis, johon oli koottu oppilaiden töistä asuja mallisuunnitelmineen ja kaavoineen. sata nukkea pienessä hetkessä. Yhdistyksen jäsenet ompelivat myytäville nukeille vaatteet tai vähintäänkin alushameen. Ammattikoulun opettajat ja muutamat oppilaat järjestivät yhdessä ompelukonekauppiaiden kanssa muutamana vuonna nuken hankkineille lapsille ompelukurssin joululomaksi. Kukkaistytöt olivat hankkeen taustahahmoina ja huolehtivat välipalatarjoilusta. Kurssit saivat hyvää palautetta yleisöltä. Joskus nukkeja myytiin myös

13 Pitsiviikon aikana torilla, mutta myynti ei ollut merkittävää. Sen sijaan nukkearvat kävivät hyvin kaupaksi. Nukkeja riitti myytäväksi monissa myyjäisissä. Projektista ylijääneitä nukkeja oli useana vuonna joulumyyjäisten arpavoittona Maija-Leena Ruosteen kauniisti vaatettamana. Auli Hällfors, vaatetuslinjan opettaja muistaa, että Aila Salo kääntyi Rauman ammattioppilaitoksen puoleen Amis-neitinukke kainalossaan ehdottaen yhteisprojektia, jossa oppilaat suunnittelisivat nukelle vaatteita. - Ajatuksena oli, että tuloksista koottaisiin kirjanen, jossa olisi vaatteiden kaavat, ohjeet ja muotikuvat. Projektin rahoitus järjestyisi Rauman Kukkaisrahaston kanssa, joka myös hankkisi nuket ja järjestäisi markkinoinnin. - Yhteistyöprojekti aloitettiin keväällä 1987, ja saman vuoden jouluksi ilmestyi ensimmäinen mallikirja. Nukke muotikuvastoineen sai hyvän vastaanoton. Työtä jatkettiin ja jouluksi 1988 saatiin toinen kirja valmiiksi. - Kirjan pohjalta järjestettiin lapsille nukenvaatteiden ompelukursseja. Niitä vetivät ammattioppilaitoksen oppilaat joululomallaan. Lapset olivat innostuneita oppimaan ompelutaitoja, joten kursseja päätettiin järjestää jatkossakin, Auli Hällfors kertoo. Projektin hienoksi lopuksi Kukkaisrahaston edustajat matkasivat yhdessä opiskelijoiden kanssa Tampereelle nukkemuseoon. Opiskelijat olivat valmistaneet viimeisen muotilehtensä malliston nukeille, ja ammattikoulun pojat olivat tehneet vaatetelineen ja pienet vaatepuut asuille. Nuorten työn tulokset luovutettiin Haiharan Nukkemuseoon, jossa ne otettiin ilolla vastaan. Projektissa toteutui hienolla tavalla yhteistyö nuorten ja yhdistyksen jäsenten kesken Kokkilan hyväksi. Hanke on ollut kokonaisuudessaan yhdistykselle kaikkein tuottavin. Se tuotti yhteensä kymmeniä tuhansia markkoja.

14 Yhteistyö nuorten ja yhdistyksen jäsenten kesken tuotti upeiden nukkien avulla yhdistykselle kymmeniä tuhansia markkoja, jotka käytettiin Kokkilan hyväksi.

15 Rauman kukkaisrahaston myyjäiset Amis-nuket olivat ensi kertaa tarjolla. Vasemmalta Elsi Beck-Lönnström, Aila Salo, Irja Waltari, Hilkka Andersson ja Heidi Nordberg. Kansallispukuiset nuket Vuonna 1992 oli vuorossa uusi nukkeprojekti. Tällä kerralla nuket puettiin aitoon Rauman kansallispukuun. Maija-Leena Ruoste ompeli museosta saatujen kaavojen mukaan nukeille hameen, liivin, puseron, esiliinan ja alushameen. Kaija Ranta ja Kaisa Helkelä neuloivat sukkia, ja Aila Salo valmisti taskut ja tykkimyssyt. Pitsiä nypläsivät Aila Salo ja Seija Viljanen sekä yhdistyksen ulkopuoliset ystävät Saara Lindgren ja Anja Räsänen. Kultaseppä Erkki Helkelä valmisti hopeasoljet. Arvokkaita nukkeja valmistettiin kaksikymmentä, ja niiden kappalehinta oli 600 markkaa. Puheenjohtaja Seija Viljanen ja kansallispukuinen nukke. Vuosi oli 1992.

16 Kortteja ja pääsiäismunia Korttejakin on teetetty. Vuonna 1997 otettiin Kokkilassa olevasta Vihtori Ylisen nyplääjää esittävästä taulusta jäljennös, josta teetettyä korttia myytiin yhdistyksen hyväksi. Kortteja on ollut myöhempinä toimintavuosina myös joulumyyjäisissä. Aila Salo on valmistanut tietokoneellaan monia kauniita joulukortteja, jotka ovat käyneet hyvin kaupaksi sekä omille jäsenille että myyjäisissä. Etenkin joulukortti vuonna 1999 oli erittäin suosittu. Sen aihe oli Ritva Alhon seinällä olleesta taulusta, joka esitti Rauman museota. Kuvaan oli tietokoneella lisätty torin juhlavalaistu joulukuusi. Pääsiäismunaprojekti vuonna 1994 yhdisti Kukkaisrahaston ja Posliinimaalarit keräämään rahaa erääseen afrikkalaiseen kylään, jossa kuivuus oli monena vuonna vienyt sadon, ja siemenistä oli puute. Maija-Leena Ruosteen tyttäreltä saatiin viisikymmentä ankan munaa, joista posliinimaalarit sekä Kukkaisrahaston jäsen Pirkko Riisla maalasivat toinen toistaan kauniimpia pääsiäismunia. Maalaustapahtuma järjestettiin Aarnkarissa. Kokoonkutsujina ja emäntinä olivat kukkaistytöt. Pääsiäismunat myytiin Riislan taloustavaraliikkeessä, ja ne menivät kaupaksi kaikki hetkessä. Tiedon avuntarpeesta toi Tuulikki Uusitalo esitelmöidessään yhdistykselle Afrikasta. Hän myös toimitti avun perille. Tämän projektin tuotolla kylä sai maissin siemeniä kahdeksi vuodeksi. Vuoden 1999 joulukortti oli suosittu. Aila Salo oli lisännyt Rauman museota esittävään kuvaan joulukuuset. Maalatuista ankanmunista tuli upeita pääsiäismunia, jotka myytiin Riislassa loppuun hetkessä. Avustus meni tällä kertaa Afrikkaan.

17 KOKKILA AVUSTUSTYÖN PÄÄKOHDE Kokkila vuonna 1992, jolloin vanhainkoti oli toiminut lähes 40 vuotta. Kukkaisrahasto oli avustanut vanhainkodin toimintaa alusta lähtien vuosittain. Koska kolmelta ensimmäiseltä vuosikymmeneltä ei ole löytynyt pöytäkirjoja, ei voida tarkemmin eritellä tuon aikakauden avustuksia. Perimätiedon mukaan kyse oli, kuten alussa mainittiin, pienehköistä rahasummista sekä ruoka- ja vaateavusta. Unohtaa ei tosin sovi sitä, että henkilökohtaiset tervehdyskäynnit yksinäisten avunsaajien luona ovat aina olleet osa toimintaa. Näiden vierailujen merkitys on voinut usein olla jopa suurempi kuin annetun avustuksen. Rahallisesti Kokkilan tukeminen on ollut yhdistyksen avustustoiminnan pääkohde. Toimintaansa aloittele- va vanhainkoti tarvitsi tietysti paljon kaikenlaista, kalustoa ja laitteita. Kukkaisrahasto oli alusta alkaen aktiivisesti mukana hankkimassa tarpeellista tavaraa. Rahalahjoituksia Paitsi Anna Bartramin testamenttivaroja lahjoitti yhdistys 30-vuotisjuhlansa kunniaksi Kokkilalle markkaa ja vanhainkodin 10-vuotisjuhlassa 500 markkaa. Vuonna 1984 Kukkaisrahaston juhliessa 50-vuotista taivaltaan yhdistys lahjoitti omista varoistaan Kokkilalle

18 Viisikymmenvuotias Kukkaisrahasto lahjoitti 1984 Kokkilalle markkaa ja Toini Oiwon kukkataulun. Tilaisuudessa olivat mm. Liisa Äijälä (vas.), Ritva Alho, Irja Waltari, Hilkka Andersson, taiteilija Toini Oiwo, vanhainkodin johtaja Sirpa Kaskelo ja kirkkoherra Kai Kiilunen markkaa ja 50-vuotisjuhlansa lahjarahoituksista kertyneet yli 3000 markkaa. Lisäksi lahjoitettiin Toini Oiwon maalaama kukkataulu. 60-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1994 lahjoitettiin samoin markkaa. 70-luvulla on Kokkilaan hankittu mm. yli sata paria kahvikuppeja, laseja ja isoja tarjottimia, kaksi pakastinta, jääkaappi, silitysrauta ja pesukone. Berta Vuorteen muistorahaston tuotolla Kokkilaan hankittiin jalkalamppu ja kaksi kristallilampettia. 80-luvulla avustettiin huonekalujen korjauskustannuksissa, hankittiin siivouskärry ja vuonna 1983 lahjoitettiin markkaa. Vuonna 1984 avustettiin myös Kaunialan sotavammasairaalaa 500 markalla. Kun Kokkilan uusi laajennusosa vuonna 1985 valmistui, oli apu taas tarpeen. Kukkaisrahasto lahjoitti vihkiäisissä markkaa ja seuraavana vuonna markkaa. Vuonna 1987 luovutettiin Kokkilaan markkaa pölynimurin ja astioitten hankkimiseen. Seuraavana vuonna taloon ostettiin uudet virsikirjat ja koraalikirjat. Tuolloin Kokkila sai myös videon, joka puolestaan maksettiin Else Lönnström-Beckin muistorahaston tuotolla.

19 Vuosi 1989 oli välivuosi Kokkilan avustamisessa. Silloin puolestaan muistettiin Rauman ammattikoulun ompelulinjaa 250 markan stipendillä. Tämä oli kiitoksena Amis-nukkeprojektin parissa tehdystä työstä. 90-luvun alussa päällystettiin Kokkilan sohvakalusto, johon kului markkaa. Lisäksi annettiin rahaa huonekaluihin markkaa. Vuonna 1992 lahjoitettiin Kokkilaan televisio ja markkaa, ja samoin vuonna 1994 annettiin markkaa. Kukkaisrahasto on vuodesta toiseen maksanut Kokkilan televisioluvan. Samana vuonna osallistuttiin yhdessä muiden yhdistysten kanssa Rauman aluesairaalan saattohoitohuoneen sisustamiseen hankkimalla huoneeseen televisio. Keräyksen alullepanijana oli Satakunnan Syöpäyhdistys. Painopiste virkistykseen Kun tullaan lähemmäksi nykypäivää, on rahalahjoitusten ohessa alettu panostaa myös asukkaiden virkistystoimintaan. Tämä on tapahtunut järjestämällä keväällä jokin pieni retki tai muu tilaisuus. Vuonna 1995 lähdettiin tilausbussilla yhdessä kokkilalaisten kanssa meren rannalle ravintola Aarnkariin, ja siellä oli kahvitarjoilun lisäksi järjestetty ohjelmaa. Seuraavana keväänä tehtiin retki Taipalmaahan Pohjosen tilalle. Ohjelmassa oli musiikkia ja kahvittelua. Kokkilaan annettiin sinä vuonna markkaa ohjattua liikuntaa varten. Vuonna 1997 yhdistys hankki Kokkilaan Rauha Hollmingin muistorahaston jäljellä olevalla markalla lasimaalauksen. Sen oli tehnyt taiteilija Mirja Luukko, joka oli myös läsnä lasimaalauksen luovutustilaisuudessa 15. huhtikuuta, Rauha Hollmingin syntymäpäivänä. Myöhemmin keväällä Kokkilan väki vietiin retkelle Aarnkariin, jossa Kalevi Viljanen kertoi sanoin ja kuvin Nepalin-matkastaan. Rauman Vanhainkotiyhdistys vietti 60-vuotisjuhlaansa vuonna 1998, ja tuolloin Kukkaisrahasto lahjoitti juhlivalle yhdistykselle markkaa. Juhlaan oli kutsuttu mukaan koko yhdistys. Virallisina edustajina ja onnittelijoina toimivat Heidi Nordberg, Sirpa Kaskelo ja Maija-Leena Ruoste. Samana keväänä järjestettiin Kokkilan väelle taas retki Aarnkariin, kuten myös seuraavana keväänä. Keväällä 2000 järjestettiin retken sijaan mukava, viihteellinen kahvituokio Kokkilan ruokasalissa. Näin huonokuntoisetkin asukkaat saattoivat osallistua tähän kevään virkistystapahtumaan. Kun yhä suurempi osa asukkaista tarvitsi apuvälineitä liikkumiseen, bussimatka saattoi olla liian hankala. Vielä vuonna 2001 tehtiin kuitenkin bussiretki Taipalmaahan. Sen jälkeen järjestettiin kahvihetkiä Kokkilassa yhteislauluineen ja musiikkiohjelmineen. Esiintyjinä näissä tilaisuuksissa ovat olleet mm. Ilkka Pohjanoksa, Jukka Tommila, Bruno Jokela ja Jouko Rajahalme. Myöhempinä vuosina mukaan on saatu myös nuorempia, kuten Suvi Laes, Pekka Alonen ja Esko Grundström. Yhteislaulutilaisuuksia on järjestetty pari kertaa ennen itsenäisyyspäivää

20 ja joulua, jolloin laulut liittyivät juhlaan. Keväällä on laulettu vanhoja tuttuja kevätlauluja kansakoulun laulukirjasta. Kukkaisrahasto on hankkinut tilaisuuksiin kahvituksen, ja aina on myös vie- ty taloon joko kesä- tai joulukukkia asukkaiden iloksi. Entisen painetun lauluvihkosen tilalle yhdistykselle hankittiin kansiot, joihin koottiin sopivia laulumonisteita. Rauman Kukkaisrahasto järjesti yhdistyksen 70-vuotisen toiminnan kunniaksi laulajaiset Kokkilan asukkaille vuonna Sirpa Kaskelo toi Kukkaisrahaston tervehdyksen. Kuva: Pekka Lehmuskallio/L-S. RETKIÄ, JUHLIA JA MUKAVAA YHDESSÄOLOA Myös Kukkaisrahaston jäsenet tarvitsivat virkistystä. Sitä tarjosivat jo yhteiset kokoontumiset. Myöhemmin tulivat ohjelmaan erilaiset lähiseutujen retket ja vielä myöhemmin matkattiin myös ulkomaille. Alusta alkaen yhdistys oli kokoontunut kerran viikossa tiistaisin jäsenten kodeissa tai joskus myös muualla. Kesällä pidettiin taukoa. Vuonna 2003 harvennettiin kokoontumiset joka toiseen viikkoon. Lisäksi kokoonnuttiin ennen joulumyyjäisiä monta kertaa erilaisiin talkoihin valmistamaan yhdessä käsitöitä ja leivonnaisia. Yhteisissä kokoontumisissa keskusteltiin vilkkaasti, ja välillä mukana saattoi olla joku vierailijakin kertomassa ajankohtaisesta tai muuten mielenkiintoisesta aiheesta. Käsitöitä ei juurikaan enää loppuvuosina tehty kuten alkuaikoina. Kotikokouksen sijasta saatettiin vaihteeksi vierailla vaikkapa taidenäyttelyssä tai jossakin liikkeessä. Lisäksi on tehty monenlaisia matkoja ja samalla kartutettu yhdistyksen kassaa luku retkeilyjen vuosikymmen 80-luvulla innostuttiin tekemään kevättalvisin kävely- ja hiihtoretkiä Seija Viljasen ja Raija Sipilän mökeille, ja parina vuonna käytiin laskiaisretkellä Pyhämaassa Kaija Rannan huvilalla.

21 Toukokuussa vuonna 1980 tehtiin retki Laitilaan, jossa Vappu-Erika Koskisen opastuksella tutustuttiin kirkkoon ja kurssikeskukseen ja sen jälkeen vierailtiin Aila Salon kutsumana Uudessakaupungissa Salcompin tehtaalla. Myöhemmin toukokuussa tutustuttiin vielä Rauma-Repolan Johtolan taidekokoelmiin. Vuonna 1982 tehtiin taidenäyttelyretki Turkuun ja vierailtiin Ett Hem -museossa. Vuosi 1983 oli vilkas retkeilyvuosi. Aloitettiin laskiaisretkellä Pyhämaahan Rannan huvilalle. Sitten oli vuorossa bussimatka Helsinkiin ja matkalla poikettiin Espoossa sijaitsevaan Ekumeeniseen keskukseen. Lounasta nautittiin Kaisa-kodissa Espoossa. Helsingissä vierailtiin Ulmasilla ja tutustuttiin Dora Jungin muistonäyttelyyn. Kesäkuussa mentiin Leena Kvistin huvilalle Kustaviin ja käytiin myös Laura Peterzenillä sekä Kustavin Savipajassa tutustumiskäynnillä. 50-vuotisjuhlavuosi Vuosi 1984 oli Kukkaisrahaston 50-vuotisjuhlavuosi. Juhlapäivänä 23. helmikuuta kokoonnuttiin Vanhalle hautausmaalle ja vietiin kukkia edesmenneiden perustajajäsenten haudoille. Lisäksi laskettiin kukkia hiljattain kuolleiden jäsenten Rauha Hollmingin, Kirsti Hollmingin, Berta Vuorteen ja Hilkka Lipsasen haudoille. Varsinainen juhlakokous pidettiin vuosikokouksen yhteydessä Irja Waltarin kotona. Sen jälkeen nautittiin yhteinen lounas ravintola Filemonissa, ja lopuksi juhlaa jatkettiin Vanhalahden kartanossa Elvi Lipsasen vieraana. Juhlavuonna käytiin taidematkalla Helsingissä ja Riitta Niemen vieraana Porissa. Toukokuun lopulla vietettiin sateinen saunapäivä Ritva Alhon mökillä. Vuonna 1985 retkeiltiin Olkiluodon ydinvoimalaan ja käytiin Helsingissä Silkkitie-näyttelyssä. Keväällä vierailtiin Rannan huvilalla ja syksyllä Alhon mökillä. Seuraavana vuonna Aila Salo oli järjestänyt tutustumisen nuorisodisko Bronxiin yhdessä muiden naisyhdistysten kanssa. Bronx ja sen ympärillä tapahtuva toiminta olivat tuolloin kovasti esillä julkisuudessa. Vuonna 1987 olivat vuorossa Riihimäki, Hämeenlinna ja Toijala; vierailtiin museoissa ja tehtaan myymälöissä. Seuraavana vuonna käytiin Porissa Mimikan tehtaanmyymälässä. Sen jälkeen matkattiin Teiskon Rusthollin kautta Tampereelle Nukkemuseo Haiharaan. Mukana olivat ammattikoulun ompelulinjan tytöt ja Amis-nukke, joka juhlallisesti luovutettiin museon kokoelmiin. Vuonna 1989 mentiin taas bussilla Helsinkiin Taideteollisuusmuseoon ja Sinebrykoffi n taidekokoelmia ihailemaan sekä tutustuttiin Tamminiemeen. Lounaalla käytiin Perhossa ja kahvilla perinteisessä Ekbergin kahvilassa.

22 Kukkaisrahaston jäseniä 50-vuotisjuhlapäivän jatkoilla Vanhalahden kartanossa: Hilkka Andersson (vas.), Irja Waltari, Taru Jokela, Kaija Ranta ja Heidi Nordberg. Jäsenetkin tarvitsivat virkistystä. Kukkaisrahasto retkeili ahkerasti 1980-luvulla, siskokset Sirkka Vuorento ja Hilkka Andersson Tampereen retkellä LUVULLA MATKOJA NAAPURIMAIHIN Syyskuussa 1990 matkattiin aina Leningradiin asti; siellä käytiin katsomassa Fabergen näyttelyä. Tällä matkalla oli myös puolisoita matkaseurana. Toisen kerran oli ammattikoulun tyttöjä ja opettajia matkalla mukana, kun suunnattiin Lahteen, vierailtiin taideteollisessa opistossa sekä Luhdan että Ewaldin tehtailla. Vuonna 1991 matkustettiin taas ulkomaille, mentiin Ruotsiin tutustumaan Mauritzbergin linnaan, jonka omistaja ja kunnostuttaja Liisa Lipsanen on yhdistyksen jäsenen Heidi Nordbergin sukulainen. Seuraavana vuonna tyydyttiin vaatimattomasti vierailemaan vain Helsingin vastavalmistuneessa Itäkeskuksessa. Parin välivuoden jälkeen lähdettiin jälleen matkalle. Vuonna 1994 käytiin Tampereella teatterissa (TTT:ssa Kotiopettajattaren romaani) ja käytiin katsomassa hienoa Egypti-näyttelyä. Samana vuonna käytiin myös Helsingissä teatterissa (Inkeri Kilpisen Kiirastuli) ja samalla vierailtiin yhdistyksen entisen jäsenen Hilkka Haapalan luona. Vuonna 1995 saatiin tutustua Lönnströmin taidemuseossa Maailmanperintönäyttelyyn ja Vanhaan Raumaan Rauman museossa. Samalla luovutettiin museoon Rauman kansallispukuun puettu nukke. Kahvit juotiin tietysti Marelassa. Muinaispukuihin

23 ja Kalevala-koruihin saatiin tuntumaa kultasepänliike Helkelässä. Saman vuoden marraskuussa tehtiin vielä retki Tampereelle Urpo ja Maija Lahtisen kotimuseon Villa Urpon taidenäyttelyyn. Seuraavana vuonna oltiin lähiseudulla; tutustuttiin Laitilan Untamalassa vanhaan Pietarin kirkkoon ja syötiin perinneruokaa Ventolan talossa. Vuonna 1997 käytiin Porissa katsomassa näytelmää Papin perhe ja seuraavana vuonna matkattiin Alvar Aallon juhlavuoden kunniaksi katsomaan Villa Maireaa Noormarkkuun. Vuonna 1999 Raija Sipilä kutsui Kukkaisrahaston Uuteenkaupunkiin, jossa vierailtiin ensin orkideamuseossa ja sitten Sipilöiden peruskorjaamassa vanhassa talossa. Lipsaset kutsuivat tätinsä Elvi Lipsasen ja Heidi Lipsanen-Nordbergin ystävineen Mauritzbergin linnaan. Rauman Kukkaisrahasto järjesti matkan. Liisa ja Ilkka Lipsanen toivottivat raumalaiset retkeilijät tervetulleiksi Mauritzbergiin vuonna 1991.

24 2000-luvulla lähiseutu tutuksi Vuonna 2000 tutustuttiin paikallisten taiteilijoiden Kirsi Backmanin ja Maija Kantasen ateljeehen. Seuraavana vuonna käytiin Rauman kaupunginteatterissa katsomassa näytelmä Victor, Victoria. Vuoden 2002 keväällä tehtiin retki Köyliöön, Tuiskulan Kotikoloon, jossa juhlittiin herkullisella lounaalla vuoden aikana pyöreitä vuosia täyttäneitä. Seuraavana keväänä käytiin taas tutustumassa lähiseudun nähtävyyksiin, eli tutustuttiin Eurassa sijaitsevaan esihistorian opastuskeskukseen nimeltään Naurava Lohikäärme. Kymmenen viime vuoden aikana on perinteeksi muodostunut loppukesän Pyhämaan retki, joka on alkanut siikasopalla Pyhämaan Ruorissa ja jatkunut saunomisen, uimisen ja kahvittelun merkeissä Rannan huvilalla Rantahuhdan tilalla. Muitakin perinteitä on yhdistyksellä aikojen kuluessa ollut. Kaihoten muistellaan Teresia Lönnströmin Mäti ja blini -kutsuja sekä tunnelmallisia joulunajan puurojuhlia eri jäsenten kodeissa. Yksi kohokohta juhlien joukossa oli, kun Teresia ja Rafael Lönnströmin reliefi paljastettiin ja koko Kukkaisrahasto oli kutsuttu juhlaan mukaan. Kun yhdistyksen jäsenet täyttivät tasavuosia, sankareita juhlittiin jäsenten tarjoamalla yhteisellä lounaalla jossakin ravintolassa. Yleensä on ollut myös jotakin ohjelmaa, musiikkia tai runoja. Ja tietysti sankarit aina kukitettiin. Tapana on myös ollut kukittaa vuosikokouksessa kunakin vuonna yhdistyksen puolesta työtä tehneet puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja. Kukkislaiset esittivät jouluherkuista kertovan näytelmän vuosituhannen vaihteessa. Aila Salo (vas.) oli haastettelija.sinikka Nissilä pipari, Pirkko Riisla karamelli, Seija Viljanen omena, Maija-Leena Ruoste lipeäkala ja Heidi Nordberg kinkku.

25 KUKKAISRAHASTON TOIMIHENKILÖITÄ Puheenjohtajat: Helga Långfors Hilkka Harjula Irja Waltari Seija Viljanen Sinikka Nissilä Heidi Nordberg Ritva Alho Anita Hassinen Sirpa Kaskelo Helga Långfors toimi ensimmäisenä puheenjohtajana vuosikausia ja hänen jälkeensä 40-luvun puolivälissä jatkoi Hilkka Harjula. Se, milloin vaihdos tapahtui, ei ole tiedossa. Vuonna 1971 Harjula valittiin yhdistyksen ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi hänen jättäessään tehtävänsä seuraajalleen Irja Waltarille. Myös hän toimi puheenjohtajana aktiivisesti aina vuoteen 1992 asti, jolloin yhdistys valitsi hänet kiitokseksi ansiokkaasta työstä toiseksi kunniapuheenjohtajakseen. Seija Viljanen toimi vuoden ja Sinikka Nissilä kaksi vuotta puheenjohtajana. Heidän jälkeensä valittiin puheenjohtajaksi Heidi Nordberg, jonka toimikausi kesti vuodesta 1995 vuoteen Ritva Alhon yhden vuoden pestin jälkeen ohjaksiin tarttui vuonna 2002 yhdistyksen uusin jäsen Anita Hassinen ja hänen jälkeensä vuodesta 2010 Sirpa Kaskelo. Kukkaisrahaston ensimmäiseksi kunniajäseneksi kutsuttiin yhdistyksen perustajajäsen Hanna Alho. Myöhemmin myös Lisa Alho sai osakseen saman huomionosoituksen samoin kuin Astrid Sahlstein, joka oli toiminut rahastonhoitajana alusta alkaen vuoteen 1966 asti. Hänen jälkeensä tointa hoiti Sinikka Nissilä vuoteen 1982, jolloin tehtävään valittiin Liisa Äijälä. Vuonna 1991 hänen jälkeensä valittiin rahastonhoitajaksi Kaisa Helkelä. Kuuden vuoden kuluttua vuonna 1996 alkoi Seija Viljanen huolehtia rahoista ja hänen jälkeensä on tehtävää hoitanut Marja Helamaa vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 1985 kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi Teresia Lönnström. Pitkäaikainen uskollinen puurtaja oli Linda Jussila, joka toimi sihteerinä yhdistyksen perustamisesta alkaen aina vuoteen Hänen jälkeensä Ritva Alho toimi pitkään sihteerinä ja hänen jälkeensä vuodesta 1989 Maija-Leena Ruoste useita vuosia. Vuonna 2002 oli Marja Helamaa sihteerinä vuoden, ja hänen jälkeensä tehtävää on hoitanut Raija Sipilä. Vuonna 2003 otettiin käyttöön termi seniorijäsen. Se tarkoittaa pitkäaikaisille, uskollisille jäsenille tarkoitettua vapaajäsenyyttä, eli vapautta maksuista ja muista velvollisuuksista, kuten kokouksien järjestämisestä. Seniorijäsenet ovat aina tervetulleita joukkoon voimiensa mukaan. Seniorijäseniksi kutsuttiin Hilkka Andersson, Kaija Ranta, Sirkka Vuorento ja Elvi Lipsanen.

26 KUKKAISRAHASTO 2000-LUVULLA Viiimeisessä virallisessa yhteiskuvassa vuodelta 2009 Sinikka Nissilä (ylärivi, vas.), Sirpa Kaskelo, Pirkko Kulmala, Anita Hassinen, Marja Helamaa, Aila Salo ja Seija Viljanen. Alarivissa vasemmalta Pirkko Riisla, Lahja Nuotio, Raija Sipilä, Leena Miettinen ja Anja Roiha. Kukkaisrahaston jäsenmäärä on ollut suurimmillaan yhdistyksen alkuaikoina, jolloin mukana oli 28 jäsentä. Vuosien myötä jäsenmäärä väheni alle kahteenkymmeneen. Yhdistyksen täyttäessä 70 vuotta jäseniä oli vajaat parisenkymmentä, joista osa oli seniorijäseniä. Pienestä jäsenmäärästä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, toiminta on aina ollut aktiivista ja kukkaistyttöjen keskuudessa on vallinnut lämpimän ystävyyden ilmapiiri. Yhdistyksen jäsenet ovat olleet uskollisia rakkaaksi käyneelle ystäväpiirilleen ja tärkeäksi koetulle toiminnalle vanhusten hyväksi. Jäsenten keski-ikä alkoi 2000-luvun puoliväliä lähestyttäessä olla korkea, mutta silti toimintaa haluttiin jatkaa aktiivisesti. Uusia jäseniä ei ollut enää aivan helppo löytää päivällä kokoontuvaan yhdistyksen, vaikka kokoontumisia olikin harvennettu. Uusien jäsenten saamisen katsottiin kuitenkin olevan yhdistyksen elinehto. Kun vanhusväestön määrä tulevaisuudessa jatkuvasti kasvaa, vapaaehtoistyön merkitys tulee entistäkin tärkeämmäksi.

27 Jäsenet 2004 Kukkaisrahaston täyttäessä 70 vuotta puheenjohtajana toimi Anita Hassinen, varapuheenjohtajana Sirpa Kaskelo, sihteerinä Raija Sipilä ja rahastonhoitajana Marja Helamaa. Muut jäsenet: Ritva Alho, Hilkka Andersson, Leena Kvist, Elvi Lipsanen, Sinikka Nissilä, Heidi Nordberg, Lahja Nuotio, Kaija Ranta, Leena Miettinen, Pirkko Riisla, Anja Roiha, Maija-Leena Ruoste, Aila Salo ja Seija Viljanen. VIRALLINEN YHDISTYSTOIMINTA PÄÄTTYI 2012 Vuosi 2012 oli Rauman Kukkaisrahaston 78. toimintavuosi ja samalla myös viimeinen virallisena yhdistyksenä. Maaliskuussa 2012 vuosikokous teki päätöksen toiminnan lopettamisesta rekisteröitynä yhdistyksenä. Päätös vahvistettiin yhdistyslain vaatimassa toisessa kokouksessa Syynä lopettamiseen oli jäsenkunnan ikääntyminen ja väheneminen; uusia jäseniä ei enää saatu. Yhdistys on saatellut viime vuosina viimeiselle matkalle Hilkka Anderssonin, Sirkka Vuorennon, Kaija Rannan, Ritva Alhon ja viimeksi Anja Roihan. Aktiivisuus on myös pikkuhiljaa hiipunut viimeisinä toimintavuosina. Vuonna 2009 ei enää osallistuttu suuriin Yhteismyyjäisiin. Viimeisinä myyjäisvuosina oli tapana kokoontua leipomistalkoisiin; yhdessä leivottiin lukuisia rommikakkuja ja pikkuleipiä sekä sokeroitiin karpaloita ja askarreltiin yhtä ja toista. Kokoontumisia pidettiin joka toinen tiistai, kesäkautta lukuun ottamatta. Joka vuosi pyrittiin myös tekemään retki johonkin lähiseudulle joko keväällä tai syksyllä. On käyty Köyliössä, Lapissa, Kodisjoella, Laitilassa, Eurajoella ja Vuojoen kartanossa. Jäsenten syntymäpäiviä juhlittiin asiaankuuluvin juhlallisuuksin, ja ohjelmassa on aina ollut elävää musiikkia, puheita ja runoja. Kokkilaa muistettiin edelleen vuosittain tavalla tai toisella. Useana vuonna maksettiin vanhusten kuntojumpan ohjaajan palkkioita. Perinteisesti järjestettiin kaksi kertaa vuodessa Kokkilan ruokasalissa Laulajaiset koko talon väelle, toukokuussa ja ennen joulua. Esiintyjinä on ollut niin puhallinsoittajia kuin lapsiryhmiäkin, ja joskus on kuultu yksinlaulua tai miesten kvartettilaulua. Tarjoilut on useimmiten valmistettu yhdessä talkootyönä. Yhdistyksen jouluista puurojuhlaa on joka vuosi vietetty Kokkilan alasalissa, talon tarjoamana. Vuonna 2009 vietettiin yhdistyksen 75-vuotisjuhlaa ja käytiin perustajajäsenten haudoilla viemässä kynttilöitä. Juhlalounas nautittiin Vanhan Rauman kellarissa. Samassa tilaisuudessa Aila Salo nimitettiin yhdistyksen kunniajäseneksi ja seniorijäsenen arvo myönnettiin Leena Kvistille, Sinikka Nissilälle ja Heidi Nordbergille.

28 Jäsenet vuonna 2012 Sirpa Kaskelo puheenjohtaja vuodesta 2010 Pirkko Kulmala varapuheenjohtaja Raija Sipilä sihteeri Marja Helamaa taloudenhoitaja Anita Hassinen Leena Miettinen Sinikka Nissilä Lahja Nuotio Heidi Nordberg Kaisu Penttilä Pirkko Riisla Maija-Leena Ruoste Aila Salo Seija Viljanen Juhlapäivänään Kaisu Penttilä 85 vuotta, Pirkko Riisla 90 ja Marja Helamaa 60 vuotta puhalsivat syntymäpäiväkynttilöidensä liekin ohella yhdistyksen toiminnan sammuksiin vuonna EPILOGI Virallinen yhdistystoiminta päättyi siis 2012, mutta keskenään viihtyneet kukkislaiset jatkoivat yhteisiä tapaamisiaan. Enää ei tarvittu virallisia vuosikokouksia, ei tilinpäätöksiä eikä muita yhdistyslain vaatimia velvoitteita. Yhdessäoloa jatkettiin voimien ja kiinnostuksen mukaan. Oli aika toteuttaa myös pitkäaikainen haave eli koota kansien väliin niitä asioita, joiden eteen oli toimittu. Primus motorina toimi jälleen Aila Salo, jonka aloitteesta historiikkia oli lähdetty kokoamaan jo joitakin vuosia aiemmin. Kainojen köyhien auttamiseen vuonna 1934 perustettu Rauman Kukkaisrahasto ry keskittyi ensimmäisen puheenjohtajansa Helga Långforsin aikana sääntöjensä mukaiseen toimintaan. Myyjäistapahtumat niin joulun kuin pääsiäisenkin tienoilla tuottivat varoja käsitöiden ja leivonnaisten myynnillä sekä halkojen ostoon että autettavien eli holhokkien muihin tarpeisiin. Vuonna 1967 sääntöjä katsottiin tarpeelliseksi tarkentaa: 1. Yhdistyksen tarkoituksena on jakaa raha- ym. avustuksia yksinäisille, puutteessa oleville vanhuksille jouluna ja muulloinkin, kun tarvetta ilmenee. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea paikkakunnalla toimivaa Vanhainkoti Kokkilaa tilapäisin raha-avustuksin johtokunnan niin päättäessä sekä auttaa

29 myös vanhusten ansiotarkoituksessa järjestettyä askartelutoimintaa ja sen järjestelyä. 3. Muutosehdotus jäsenmaksuksi: toimivalta jäseneltä 1 mk ja kannatusjäseneltä 2 mk tai kertamaksuna 20 mk. 4. Jos yhdistys lopettaa toimintansa, varat jaetaan johtokunnan harkinnan mukaan ensimmäisessä pykälässä mainittuun tarkoitukseen. Pitkäaikaisen puheenjohtajan Irja Waltarin kunniakkaana tehtävänä oli ojentaa Hilkka Harjulalle kunniapuheenjohtajan arvo ja kunniakirja vuonna Irja Waltarin aikana ja ansiosta yhdistyksen toimintaa pyrittiin laajentamaan ja etsimään uusia mahdollisuuksia varojen kartuttamiseen. Ideoina olivat kahvikonserttien ja esitelmätilaisuuksien järjestäminen sekä arpajais- ja myyjäisartikkelien monipuolistaminen. Jäsenmaksu korotettiin viiteen markkaan jäseneltä. Vuonna 1977 sosiaalilainsäädäntö oli ottanut vastuuta heikossa asemassa olevista, joten yhdistys ei ottanut uusia autettavia. Entisiä avustettiin kuten ennenkin. Myyjäistuotto salli vuonna 1980 jakaa avustuksina mk. Irja Waltarin parikymmenvuotisella puheenjohtajakaudella Kokkilaa tuettiin useilla tuhansilla markoilla hankkimalla arjessa tarvittavaa teknistä varustusta. Tuona aikana yhdistys järjesti retkiä kotimaan kohteisiin. Viikonloppuretki Irja Waltarin syntymäpäiville Tammion saareen Haminan edustalle antoi virikkeitä ja yhteishenkeä jäsenille. Suurin varainhankintakampanja oli ammattikoulun kanssa toteutettu nukkeprojekti, joka tuotti jaettavaa pääomaa melkoisesti. Seija Viljasen, Sinikka Nissilän ja Heidi Nordbergin toimikausilla tuottoa antoi edelleen jatkuva nukkien myynti sekä normaali myyjäistoiminta. Ritva Alhon jälkeen puheenjohtajana toimineen Anita Hassisen johtamana myyjäisten kiitettävä tuotto perustui pääosin tekstiilikäsitöihin. Sirpa Kaskelon 21-vuotinen Kokkilan johtajuusaika loi hänen Kukkaisrahaston puheenjohtakaudellaan entistä lämpimämmän yhteyden Kokkilan asukkaisiin. Yhdistyksen normaali toiminta hiipui pikku hiljaa jäsenten ikääntyessä ja voimien vähetessä. Oli eittämättömän viisas päätös lopettaa yhdistyksen virallinen toiminta ja iloita vuosikymmenien menestyksekkäistä saavutuksista yhtenä vaikuttajana raumalaisten elämässä.

30 Lehtileikkeitä

31

32

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

Tavoitteiden toteutuminen

Tavoitteiden toteutuminen VUOSIKERTOMUS 2013 Tavoitteiden toteutuminen Kaikki jäseneksi pyrkivät on voitu ottaa vastaan. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 305, joista uusia jäseniä oli 18. Siirtymätyöpaikkoja oli vuoden vaihteessa

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

KESÄLAHDEN MLL 80 VUOTTA

KESÄLAHDEN MLL 80 VUOTTA KESÄLAHDEN MLL 80 VUOTTA Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kesälahden osasto perustettiin 10.10.1926, Kesälahden kunnanvirastolla. Johtokuntaan valittiin ruustinna Elli Merivirta, rouva Ulla Taivainen,

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 Yhdistys on saavuttanut tunnustetun aseman Ylläksen alueen vaikuttajana. Yhdistyksen jäsenmäärä on noussut tasaisesti ja on nyt 226. 1. Jäsentapaamiset

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2013

Toimintakertomus vuodelta 2013 1 (5) Toimintakertomus vuodelta 2013 Imatran Seudun on perustettu 14.10.1955. Yhdistyksemme täytti 14.10.2013 58 vuotta. Jäsenistö: Yhdistyksessämme oli vuoden 2013 lopussa 87 jäsentä. Uusia jäseniä saimme

Lisätiedot

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Myllykosken Naisvoimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kouvolan Myllykoski 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistyksen

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry ALUSTAVA TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2006

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry ALUSTAVA TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2006 Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry ALUSTAVA TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2006 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2006 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 131. Uusia jäseniä siis saatu seuralle 10 henkilöä. HALLITUS

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

PIIRIKOKOUS PORI 25.4.2015. PUOLISOKOULUTUS 7th FLOOR DC HILVE REIJONEN

PIIRIKOKOUS PORI 25.4.2015. PUOLISOKOULUTUS 7th FLOOR DC HILVE REIJONEN PIIRIKOKOUS PORI 25.4.2015 PUOLISOKOULUTUS 7th FLOOR DC HILVE REIJONEN 1 Yleistä Suomen Lions-liitto r.y:n ohjesäännön 20 mukaan perheenjäsenten osallistuminen klubien palvelutoimintaan on lionstoimintaan

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Vars.jäsenet Malla Dunder Varajäsenet Ulla Eerola

Vars.jäsenet Malla Dunder Varajäsenet Ulla Eerola Akaan Seudun Ruskat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 YLEISTÄ Vuosi 2010 oli yhdistyksessä 32. toimintavuosi. Toiminta jatkui aikaisempien vuosien periaatteita noudattaen. Jäsenistölle järjestettiin vuoden

Lisätiedot

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå 1 Pernajan Agricola-seura ry, Agricolasällskapet I Pernå 2013 Kertomus toiminnasta vuosina 2009- YHDISTYKSEN HALLITUS Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå rekisteröitiin 08.12.2005.

Lisätiedot

Auroran päivän tapahtuma lauantaina 10.3.2012 klo 12-14

Auroran päivän tapahtuma lauantaina 10.3.2012 klo 12-14 Auroran päivän tapahtuma lauantaina 10.3.2012 klo 12-14 Käsiohjelma 1 2 Maksettu ilmoitus Auroran päivän tempauksen osanottajille Koivupirtin palvelukodin yhteisö on paljon asukkaitaan ja henkilökuntaansa

Lisätiedot

Vuosi 2014 oli Alatornion osaston 107. toimintavuosi. Jäseniä oli vuoden lopussa 89.

Vuosi 2014 oli Alatornion osaston 107. toimintavuosi. Jäseniä oli vuoden lopussa 89. 1 SUOMALAISEN NAISLIITON ALATORNION OSASTO R.Y. VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2014 YLEISTÄ Vuosi 2014 oli Alatornion osaston 107. toimintavuosi. Jäseniä oli vuoden lopussa 89. Osaston toiminta oli aktiivista

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen.

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen. 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry Pöytäkirja Yhdistyksen vuosikokous Aika 12.10.2013 klo 12.00 12.30 Paikka Järvenpään lukio, Lukionkatu 1, Järvenpää Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

KULTASIIPI 2015-2016

KULTASIIPI 2015-2016 Syksy KULTASIIPI 2015-2016 Elokuussa kultasiivessä alkoivat uuden toimintakauden touhut. Työntekijöinä ryhmässä oli Kirsi Vuori, Pia Granqvist ja Johanna Partinen. Vanhoja konkareita Kirsin lisäksi oli

Lisätiedot

Herättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet

Herättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet Herättäjä-Yhdistys Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet Hyväksytty päätoimikunnassa 11.12.2010 Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 Herättäjä-Yhdistyksen ja sen paikallisosastojen toimintaa säätelevät

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2015 03 1 / 6 7.5.2015

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2015 03 1 / 6 7.5.2015 1 / 6 Aihe KUUSANKOSKEN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Torstaina klo 17.00 - Paikka Pytynlahden kesäkoti (HUOM. PAIKKA) Osanottajat Asioiden esittelijä: Ylikangas Kimmo, kirkkoherra, p. 040 591 8415 läsnä

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2007 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2007 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 165. Uusia jäseniä siis saatu seuralle 34 henkilöä. Jäsenmäärän suuri kasvu on seurausta monipuolisesta

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 Läsnä Osanottaja listassa mainitut henkilöt Ennen varsinaisen kokouksen alkua

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on Sinebrychoffin taidemuseon ystävät r.y., ruotsiksi Konstmuseet Sinebrychoffs vänner r.f. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa

westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa westpro4u 12/2014 westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa Westpro4U ry on hyväntekeväisyysyhdistys, joka tekee lahjoituksia erilaisiin lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviin toimintoihin. Yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013 Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Paikka Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A Osallistujat Käsitellyt asiat: Laatikainen Sinikka Fordell

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU Kulttuurikaverin kanssa voit lähteä niin konserttiin kuin pesäpallo-otteluunkin! Eurajoen kulttuuritoimi Eurajoen sosiaalitoimi Kulttuurikaverin tilaaminen on helppoa:

Lisätiedot

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa.

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa. KULTTUURITAPAHTUMAT VUONNA 2015 NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 8.12.2015 tuli hänen syntymästään kuluneeksi 150 vuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

Espoon Klubitalo muutti kesäkuussa Matinkylästä Nihtisiltaan.

Espoon Klubitalo muutti kesäkuussa Matinkylästä Nihtisiltaan. VUOSIKERTOMUS 2014 Yleistä Espoon Klubitalo muutti kesäkuussa Matinkylästä Nihtisiltaan. Maaliskuussa toteutui johtavan ohjaajan vaihdos. Berylli jatkoi osaaikaista työtä ohjaajana ja Tiina aloitti hänen

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS 2015 2 VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTON KOKOONPANO 2015 Pirkko Mäkelä, puheenjohtaja 23.6.2015 lähtien, Eläkeliiton Posion yhdistys ry Sari Ylisirniö, sihteeri23.6.2015

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA sivu 1 Kokouksen paikka ja aika: ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA Kokoukseen osallistui henkilöä. 1 Kokouksen avaus Kokouksen avasi klo. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kokouksen

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI sivu 1/5 VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Vantaan liike- ja virkanaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä.

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kuopion Reippaan Voimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Lisätiedot

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa www.vaasanteknillinenseura.fi VAASAN TEKNILLINEN SEURA RY 5 Toimintasuunnitelma vuodeksi 2015 1 YLEISTÄ Kuten aikaisempinakin vuosina, myös vuoden 2015 aikana järjestämme useita erilaisia tilaisuuksia

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY 1 ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY S Ä Ä N N Ö T 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Seinäjoen

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta. TVA- Pori ry:n Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on TVA Pori ja sen kotipaikka on Pori Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2005

TOIMINTAKERTOMUS 2005 TOIMINTAKERTOMUS 2005 YLEISTÄ Vuosi 2005 oli OuLVI:n 43. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti.

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toimialue 2 Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. Yhdistyksen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET I O L U K I OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET Jarmo Koskimaa 29.09.2011 OLARIN KOULU JA KOTI -YHDITY R I N K U J A 2 Olarin koulu ja koti yhdistyksen 21. toimintavuosi käynnistyy Tervetuloa vuosikokoukseen!

Lisätiedot

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013.

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013. Vallilan vanhemmat-yhdistyksen kokous 02.04.2013 Aika: Tiistai 02.04.2013 klo 18.00 Paikka: Vallilan koulun opettajanhuone 1. Läsnä Opettaja Sami Paavola Annu Kilpeläinen (3A) Anu Vauramo (6A) Kati Lounema

Lisätiedot

TURUN KEMISTIKERHO RY

TURUN KEMISTIKERHO RY TURUN KEMISTIKERHO RY Vuosikertomus 2011 Yleistä Turun Kemistikerho ry on Turun alueella asuvien Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) jäsenten välinen yhdistys, joka emoseuransa tavoin pyrkii edistämään

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa.

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa. ORTODOKSINEN OPISKELIJALIITTO ORTODOXA STUDENTFÖRBUNDET ry:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Ortodoksinen Opiskelijaliitto - Ortodoxa Studentförbundet ry. Liiton

Lisätiedot

Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay

Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay Alla on kuvia, mitä kaikkea (mausteita, raaka-aineita, työvaiheita ja astioita) kuuluu intialaiseen ruuanlaittoon. Aivan aluksi joimme

Lisätiedot

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI Sääntömuutosehdotukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Rotujärjestöstatuksen vaatimat muutokset sääntöihin (merkitty punaisella) Oikeinkirjoitusasun korjaukset ja sääntöjen

Lisätiedot

Tampereen Seudun Mobilistit ry

Tampereen Seudun Mobilistit ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 2 TARKOITUS JA TOIMINTA 3 JÄSENET Tampereen Seudun Mobilistit ry Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Mobilistit Ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksestä

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot